Pitäisikö lakko-oikeutta rajoittaa

Vas­taus HS-Raa­din kysymykseen

1)  Kyl­lä

Mut­ta varo­vas­ti. Lak­koa­se on vält­tä­mä­tön pitä­mään val­ta­ta­sa­pai­noa tasa­pai­nos­sa yhteis­kun­nas­sa, mut­ta tasa­pai­no voi hor­jah­taa myös toi­seen suun­taan. Hyvin pien­ten avain­ryh­mien kiris­tys­mah­dol­li­suus  joh­taa eriar­voi­seen yhteis­kun­taan sekin.

Ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke on itse­sää­te­lyl­lä vas­tuul­li­ses­ti kesyt­tä­nyt pien­ten avain­ryh­mien lak­koa­seen anta­mal­la sen vain riit­tä­vän suu­ril­le ryh­mil­le. Jos Rii­hi­mäen junan­suo­rit­ta­jat perus­tai­si­vat 20 hen­gen ammat­ti­lii­ton ja pysäyt­täi­si­vät koko pää­ra­dan lii­ken­teen, ellei­vät saa 100 000 euron kuu­kausi­palk­kaa, lak­ko mur­ret­tai­siin yksi­mie­li­ses­ti ja heti; poruk­ka ei sai­si sopi­musoi­keuk­sia. Sama kos­kee säh­kö­lai­tos­ten pie­nen pie­niä toi­mi­hen­ki­lö­ryh­miä, jot­ka voi­si­vat pysäyt­tää koko maan. Ter­vey­den­huol­to­hen­ki­lö­kun­nan lak­ko-oikeut­ta on supis­tet­tu suojelutyövelvoitteella.

Kiusal­li­sim­pia ovat lakot, jot­ka eivät koh­dis­tu työ­nan­ta­jaa vaan asiak­kai­ta vas­taan, kuten jul­ki­sen lii­ken­teen lakot. Pank­ki­lak­ko tuot­ti aika­naan yhteis­kun­nal­le suur­ta hait­taa, mut­ta pank­kien talout­ta se vah­vis­ti, kos­ka korot juok­si­vat ja palk­ka­me­not sääs­tyi­vät. Suu­ri ylei­sö on kär­si­jä­nä asee­ton, kos­ka ei voi pakot­taa myös­kään työ­nan­ta­jaa sopuun.

Epä­vi­ral­li­nen itse­sää­te­ly ei kui­ten­kaan ole kovin tur­val­li­nen tapa. Terä­vin lak­koa­se ei ole enää työ­väen­luo­kal­la vaan ylem­mil­lä toi­mi­hen­ki­löil­lä. Edus­kun­nan vir­ka­mie­hil­tä on lak­ko-oikeus vie­ty, joten ei se mah­do­ton­ta ole. Kas­sa­kaap­piin tar­vi­taan jon­ki­nas­tei­nen, vai­keas­ti esil­le otet­ta­va pak­ko­so­vit­te­lu­la­ki, joka voi­si olla edus­kun­nan mää­räe­nem­mis­tön takana.

64 vastausta artikkeliin “Pitäisikö lakko-oikeutta rajoittaa”

  1. -ei pidä rajoittaa

    mut­ta jos poliitikot/kansa näin halua­vat niin eikö sen voi­si teh­dä niin että kak­sis­sa perät­täi­sis­sä edus­kun­ta vaa­leis­sa pitäi­si saa­da joko 2/3 taak­se tai sit­ten määräenemmistö??

    -aja­tuk­se­na asia on tie­tys­ti kiin­nos­ta­va kun meil­lä on “vasemmiston“presidentti eli saa­nut kan­na­tus­ta yli 50% ja sil­ti vasem­man puo­len puo­lu­eet eivät pää­se kuin n.30%:iin edus­kun­ta vaaleissa.

    eli jos halu­taan että perin­tei­nen vasem­mis­to halu­taan nousuun niin ehdo­tan porvaripuolueille/vihreille että tuo­vat pikim­mi­ten tämän tyyp­pi­sen lakiehdotuksen.

    eli kan­na­tan kui­ten­kin ehdo­tus­ta ‚kun­han sen tekee oikeis­to­puo­lue taik­ka vihreät.

    terv.karvaperseduunari jon­ka raha ei tule “tai­ka” otto-auto­maa­tis­ta vaan teollisuustyöstä

  2. Osmo: Mitä muu­ten tar­koi­te­taan lakko-oikeudella?

    Onko se sitä, että työ­nan­ta­jal­ta vie­dään oikeus pal­ka­ta tilal­le muu­ta työ­voi­maa, vai tar­koit­taa­ko se oikeut­ta rik­koa työ­so­pi­mus­ta ilman sopi­muk­sen rik­ko­mi­sen seurauksia?

  3. Minus­ta on jon­kin­lai­nen reto­ri­nen sil­män­kään­tö­temp­pu, että yli­pää­tään puhu­taan “lak­ko-oikeu­des­ta”. Lak­ko-oikeu­teen ei voi eikä pidä puut­tua, jos lak­ko-oikeu­del­la tar­koi­te­taan työn­te­ki­jän oikeut­ta jää­dä kotiin ja jät­tää työt teke­mät­tä ilman, että polii­si hakee ja pakot­taa töihin.

    Sen­si­jaan nykyi­sel­lään­hän lak­ko-oikeus tar­koit­taa, ettei työ­nan­ta­ja saa antaa pot­ku­ja. Tämä ei ole “oikeus” mis­sään mie­lek­kääs­sä mie­les­sä, vaan ennem­min­kin työ­nan­ta­jal­le lät­käis­ty vel­vol­li­suus sie­tää lakkoilua.

  4. Muis­tui mie­lee­ni, kuin­ka tv-uuti­sis­sa näy­tet­tiin, miten pre­si­dent­ti Koi­vis­to ajoi ihan itse autoa vir­ka­mies­la­kon aika­na. Ei men­nyt mon­ta tun­tia, kun pre­si­den­tin kans­lia ja lin­na oli rajat­tu lakon ulkopuolelle.

  5. Hyvin pien­ten avain­ryh­mien kiris­tys­mah­dol­li­suus joh­taa eriar­voi­seen yhteis­kun­taan sekin.”

    Näin on. Ja sitä ket­kä tätä härs­keim­min hyväk­si käyt­tää voi seu­ra­ta omai­suu­den määrästä.

  6. Soi­nin­vaa­ran vas­taus on hyvä ja asian­tun­te­va. Sen sijaan HS-raa­ti muu­ten on pää­osin hukas­sa, kuten on totut­tu odot­ta­maan. Aika moni vas­taa mitään asias­ta tie­tä­mät­tä ja vie­lä ilmei­sen huo­nol­la yleis­si­vis­tyk­sel­lä. Sovin­nai­sin vas­taus tun­tuu sään­nön­mu­kai­ses­ti saa­van suu­rim­man kan­na­tuk­sen, mikä voi ker­to jotain kult­tuu­rie­lii­tin kriit­ti­syy­des­tä tai sit­ten ei. 

    Sovin­nai­ses­ta pääs­tä on Jani Lei­no­sen aja­tus sii­tä, että AKT:n sijaan opet­ta­jien ja ter­vey­den­hoi­ta­jien pitäi­si lak­koil­la. Mik­si ihmeessä?

    No, oli­han siel­lä rävä­köi­tä­kin aja­tuk­sia. Anne Kon­tu­lan mukaan ilman lak­ko-oikeut­ta ihmi­nen on orja. Harak­ka vaa­ti AKT:ta lak­koi­le­maan Kii­nan työ­läis­ten oikeuk­sien puolesta.

    Kysy­mys­kin oli hiu­kan epä­mää­räi­nen. Lak­ko-oikeut­ta­han on jo rajoi­tet­tu. Oli­si pitä­nyt siis kysyä: pit­kää­kö lak­ko-oikeut­ta rajoit­taa enti­ses­tään tai pitää­kö lak­ko-oikeu­den rajoi­tuk­set purkaa?

    Nyt kun on tul­lut HS-raa­ti hau­kut­tua sovin­nai­suu­des­ta, pitää kek­siä jotain räväk­kää, hmmm …

    Niin, onhan meil­lä val­mius­la­ki. Sen mukaan poik­keus­o­lot on esi­mer­kik­si: “vält­tä­mät­tö­mien polt­toai­nei­den ja muun ener­gian sekä raa­ka-ainei­den ja mui­den tava­roi­den tuon­nin vai­keu­tu­mi­ses­ta tai esty­mi­ses­tä taik­ka muus­ta vai­ku­tuk­sil­taan näi­hin ver­rat­ta­vas­ta kan­sain­vä­li­sen vaih­dan­nan äkil­li­ses­tä häi­riin­ty­mi­ses­tä aiheu­tu­va vaka­va uhka väes­tön toi­meen­tu­lol­le tai maan talous­e­lä­män perusteille”.

    Poik­keus­o­lo­jen val­li­tes­sa hallituksella/viranomaisilla on val­ta mää­rä­tä käy­tän­nös­sä kuka tahan­sa mihin tahan­sa työ­hön, kun­han se ei yli­tä ihmi­sen kyky­jä tai voimia.

    Minus­ta on hyvä, että on täl­lai­nen abso­luut­ti­nen lak­ko-oikeu­den rajoi­tus. Enkä, muu­ten, ymmär­rä, mik­si nais­ten ase­vel­vol­li­suut­ta vas­tus­te­taan, kun ker­ran nai­set­kin voi­daan poik­keus­o­lois­sa mää­rä­tä soti­maan. Eikö oli­si nais­ten kan­nal­ta hyvä, että sil­loin oli­si val­miik­si vähän sota­tai­to­ja opeteltu.

    Eli vas­tauk­se­ni on näin komen­nus­ta sata­maan odo­tel­les­sa: kyl­lä, lak­ko-oikeut­ta pitää rajoitta.

  7. Tuo hesa­rin kysy­mys on var­maan­kin läh­te­nyt liik­keel­le Kokoo­muk­sen tai EK:n aloit­ta­mas­ta kes­kus­te­lus­ta, joka kos­kee itse asias­sa lait­to­mia lakkoja.

    Tuos­ta­kin on tul­lut kirjoitettua:

    http://taustamies.blogspot.com/2010/01/suomen-kaenpojat.html

    Eihän var­si­nais­ta lak­ko-oikeut­ta voi eikä saa rajoit­taa. Toi­saal­ta taas lak­koi­lun ei pitäi­si tar­koit­taa sitä, ettei työ­nan­ta­ja voi­si antaa työ­tä teh­tä­väk­si muil­le lakon ajak­si tai pysyvästi.

  8. Vaik­ka siir­ryt­täi­siin sii­hen, että työ­nan­ta­ja sai­si antaa pot­kut lak­koi­le­vil­le työn­te­ki­jöil­le ja pal­ka­ta mui­ta tilal­le, mut­ta tämän lisäk­si ei mitään rajoi­tuk­sia lak­koi­lul­le oli­si, niin tar­peek­si hyvin jär­jes­täy­ty­neel­lä ammat­ti­kun­nal­la sel­lai­sel­la alal­la, jos­sa työn­te­ki­jöi­tä ei voi kou­lut­taa tou­huun vii­kon pika­kurs­sil­la, työn­te­ki­jöi­den kiris­tys­mah­dol­li­suus edel­leen säilyisi. 

    Jos vaik­ka kaik­ki len­non­joh­ta­jat meni­si­vät lak­koon, len­to­lii­ken­ne pysäh­tyi­si täy­sin, eikä lak­koa toden­nä­köi­ses­ti saa­tai­si suo­ma­lai­sin voi­min mur­ret­tua, kos­ka len­non­joh­ta­jak­si ei noin vain kou­lu­te­ta jotain taval­lis­ta kadul­ta repäis­tyä työtöntä. 

    Sama jut­tu vaik­ka nii­den mai­nit­tu­jen säh­kö­voi­ma­loi­den toi­mi­hen­ki­löi­den kans­sa. Ei var­maan oli­si edes lail­lis­ta pan­na jotain pika­kou­lu­tet­tua tyyp­piä aja­maan ydinvoimalaa. 

    Mitä täl­lais­ten yhteis­kun­nan toi­min­nan kan­nal­ta kriit­tis­ten työn­te­ki­jöi­den suh­teen pitäi­si sit­ten teh­dä? Hei­dän työn­sä eivät vält­tä­mät­tä ole eri­tyi­sen vaa­ti­via ja vaa­di suur­ta osaa­mis­ta, mut­ta molem­pia vaa­di­taan kui­ten­kin sen ver­ran, että lak­koa ei pys­ty mur­ta­maan pika­kou­lu­te­tuil­la rik­ku­reil­la. Tämän vuok­si vapaas­sa kil­pai­lus­sa (siis kun ay-kar­tel­le­ja ei ole) heil­le ei “kuu­lui­si” miten­kään eri­tyi­sen kor­keat palkat. 

    Koko yhteis­kun­nan kan­nal­ta ei kui­ten­kaan ole jär­keä kou­lut­taa “vara­mie­his­töä”, joka pal­kat­tai­siin töi­hin vain, jos lak­ko pitäi­si mur­taa. Nor­maa­li­ti­lan­tees­sa täl­le vara­mie­his­töl­le ei ole mitään kou­lu­tuk­sen mukais­ta työ­tä. Vara­len­non­joh­ta­jak­si kou­lu­tet­tu jou­tuu teke­mään jotain muu­ta ja jos len­non­joh­ta­jat eivät kos­kaan mene lak­koon, hänen len­non­joh­to­kou­lu­tuk­sen­sa ei tule kos­kaan mihin­kään hyötykäyttöön. 

    Ulko­maa­lais­ten maa­han pika­tuon­ti ei ensin­nä­kään ole help­poa (eten­kään vähän­kään vaa­ti­viin teh­tä­viin) ja toi­sek­si on hie­man tyh­mää kor­va­ta vaik­ka koko kor­keas­ti kou­lu­tet­tu suo­ma­lai­nen len­non­joh­to­po­ruk­ka yhden lakon vuok­si täy­sin ulko­maa­lai­sel­la (eihän heil­le voi tuos­ta vaan sit­ten lakon lop­pues­sa antaa kenkääkään). 

    Minus­ta ainoak­si kei­nok­si jää lak­ko-oikeu­den rajoit­ta­mi­nen yhteis­kun­nan toi­min­nan kan­nal­ta avai­na­loik­si kat­so­tuis­sa amma­teis­sa. Tie­ten­kään kenen­kään ei ole pak­ko ryh­tyä säh­kö­voi­ma­lan insi­nöö­rik­si, len­non­joh­ta­jak­si, lää­kä­rik­si, jne., jos halu­aa säi­lyt­tää itsel­lään täy­den oikeu­den lakkoiluun. 

    Ja siis lopuk­si, tie­ten­kin niil­lä aloil­la, joil­la pika­kou­lu­tus on mah­dol­lis­ta, kuten ahtaa­jien koh­dal­la käsit­tääk­se­ni on, pitäi­si lak­ko saa­da­kin rik­koa lak­ko­lais­ten tilal­le ote­tuil­la rik­ku­reil­la. Ei ole oikein, että ne, jot­ka liit­ty­vät yhteen (ay-lii­ton jäse­net), saa­vat mää­rä­tä nii­den asiois­ta, jot­ka eivät yhteen halua liit­tyä (muut).

  9. Muis­tui mie­lee­ni, kuin­ka tv-uuti­sis­sa näy­tet­tiin, miten pre­si­dent­ti Koi­vis­to ajoi ihan itse autoa vir­ka­mies­la­kon aika­na. Ei men­nyt mon­ta tun­tia, kun pre­si­den­tin kans­lia ja lin­na oli rajat­tu lakon ulkopuolelle.”

    Lin­na­vou­ti Ari­mo Raes­te kir­joi­ti täs­tä värik­käi­sä muis­tel­mis­saan Paro­bi von Raes­teen ihmeel­li­set seik­kai­lut. — kes­ti lakon alka­mi­ses­ta 3 päi­vää, kun vir­ka­mies­liit­to raja­si Pre­si­den­tin­lin­nan lakon ulko­puo­lel­le — siis lyhin käy­tän­nöl­lien aika-. Sitä ennen Tasa­val­lan pre­si­den­tin hen­ki­lö­kun­ta vain oli aina rajat­tu lakon ulku­puol­le vir­ka­mies­lii­ton hal­li­tuk­sen päätöksellä..

    Sit­ten ko rajaus pan­tiin (lakiin ?ja) vir­keh­to­so­pi­muk­siin ja lin­nan hen­ki­lö­kun­ta sai lak­ko-oike­duen pois­ta­mi­ses­ta kor­vauk­sek­si 4 palk­ka­luok­na kuop­pa­ko­ro­tuk­sen. — Tämä on vapaas­ti muisteltua.

  10. Osmo:

    Terä­vin lak­koa­se ei ole enää työ­väen­luo­kal­la vaan ylem­mil­lä toimihenkilöillä.

    Ei kai nyt sen­tään? Ylem­mil­lä toi­mi­hen­ki­löil­lä on perin­tei­ses­ti tar­koi­tet­tu yksi­tyi­sen sek­to­rin aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu­ja (DI, ekon, ins, jne) ero­tuk­se­na toi­mi­hen­ki­löis­tä (tek­ni­set- ja kont­to­ri­toi­mi­hen­ki­löt). Ylem­piä toi­mi­hen­ki­löi­tä edus­taa ham­paa­ton YTN (joka ei ole kai kos­kaan jär­jes­tä­nyt yhtään mer­kit­tä­vää lak­koa) ja toi­mi­hen­ki­löi­tä agres­sii­vi­nen TU (toi­mi­hen­ki­lö­unio­ni).

    Ylem­pien toi­mi­hen­ki­löi­den lak­koa­seen terä­vyyt­tä rajoit­taa heik­ko jär­jes­täy­ty­mi­sas­te ja jäse­nis­tön asen­ne lak­koi­luun. Vaik­ka joku YTN:n ryh­mä sai­si­kin aikai­sek­si lakon, sen vai­ku­tuk­set eivät ole lähes­kään yhtä dra­maat­ti­sia ja nopea­vai­kut­tei­sia kuin SAK:n tai TU:n lakoilla.

    Ja jos ylem­män toi­mi­hen­ki­lön mää­ri­tel­mää laa­jen­ne­taan perin­tei­ses­tä, käsit­tä­mään myös jul­kis­ta sek­to­ria, niin eipä siel­lä­kään juu­ri ole ryh­miä, joi­den lakol­la oli­si dra­maat­ti­sia vai­ku­tuk­sia yhteis­kun­taan (pait­si lää­kä­rit, mut­ta hei­dän lak­ko-oikeut­taan on jo jos­sain mää­rin rajoi­tet­tu laa­jan suo­je­lu­työ­vel­voit­teen kautta).

  11. Tie­de­mies: ”
    “Sen­si­jaan nykyi­sel­lään­hän lak­ko-oikeus tar­koit­taa, ettei työ­nan­ta­ja saa antaa pot­ku­ja. Tämä ei ole “oikeus” mis­sään mie­lek­kääs­sä mie­les­sä, vaan ennem­min­kin työ­nan­ta­jal­le lät­käis­ty vel­vol­li­suus sie­tää lakkoilua.”

    Onko­han näin?
    Lakon lopet­ta­mis­so­pi­muk­sis­sa yleen­sä lukee, että osa­puo­let luo­pu­vat kai­kis­ta lakon aika­na teh­dyis­tä oikeus- ym. toi­mis­ta ja jat­ke­taan enti­seen tapaan.
    Jos irti­sa­no­mi­sia tapah­tui­si, lakon jäl­keen kaik­ki otet­tai­siin töi­hin niin kuin mitään ei oli­si tapahtunut.
    Jos taas oli­si kysy­mys ammat­ti­ryh­mäs­tä, jol­la ei oli­si voi­maa saa­da lak­ko päät­ty­mään, ei se lak­koon­kaan menisi.

  12. pitäi­si­kö lak­ko-oikeu­teen suh­tau­tua kuten alkoholiin?

    pie­ni mää­rä vii­niä on hyväk­si ja aiheut­taa kes­kus­te­lun vilkastumisen.

    suu­ri mää­rä aiheut­taa hen­ki­löis­tä riip­puen apa­tian tai räy­hää­mi­sen. Joka tapauk­ses­sa kun on otet­tu lii­kaa reak­tio­no­peus las­kee ja ajo­ky­ky huo­no­nee. Raja on lai­tet­tu niin alas, että kenen­kään hen­ki­ses­ti ter­veen hen­ki­lön ei pitäi­si ko. mää­räs­tä tul­la huo­li­mat­to­mak­si tai tar­koi­tuk­set­to­mas­ti vaa­ran­ta­maan tois­ten hyvinvointia.

    Pitäi­si olla mah­dol­li­suus kiel­tää räy­hä­vii­nan juo­mi­nen niil­tä joil­la lii­ka vii­nan( lak­ko­val­lan) käyt­tö aiheut­taa vaa­raa mui­den ter­vey­del­le tms.

    Tämän lisäk­si on viran­omai­sil­la alko­met­re­jä joil­la puhal­le­taan peli poik­ki jos aio­taan lii­kaa naut­ti­nee­na teh­dä jotain joka saat­taa aiheut­taa hen­ki­löl­le itsel­leen tai muil­le vaaraa.

    Nyt oli­si kyl­lä tär­ke­ää olla anta­mat­ta vii­naa niil­le, jota ovat luon­teel­taan räy­hä­vii­nan juo­jia ja kehit­tää lak­ko­met­ri johon puhal­ta­mal­la voi­daan mita­tä onko tul­lut otet­tua lii­kaa. Jos on niin ajo­kort­ti pois ja sakot. Jos uusii niin put­kaan miettimään.

    Yhteis­kun­nan pitäi­si kyl­lä kehit­tää suo­jak­seen tämä lai­te, lakkometri.

  13. Samu­li Saarelma:

    Koko yhteis­kun­nan kan­nal­ta ei kui­ten­kaan ole jär­keä kou­lut­taa “vara­mie­his­töä”, joka pal­kat­tai­siin töi­hin vain, jos lak­ko pitäi­si murtaa.

    Voi ihan hyvin olla, kos­ka ei mit­kään muut rat­kai­sut oo myös­kään ilmaisia.

    Esim. Jos len­non­joh­ta­jan amma­tis­sa on ris­ki jou­tua teke­mään orja­työ­tä, niin len­non­joh­ta­jien ammat­ti ei ole niin hou­kut­te­le­va kuin muu­ten ja vähem­män ihmi­siä kou­lut­tau­tuu len­non­joh­ta­jik­si ja heil­le on sik­si mak­set­ta­va enem­män palk­kaa ver­rat­tu­na sii­hen, että tätä orja­työn ris­kiä ei ole.

    En siis väi­tä että tämä ehdo­tuk­se­si oli­si vält­tä­mät­tä huo­no, mut­ta ei se ole miten­kään suo­raan parempi.

    Minä olen myös val­mis mak­sa­maan koh­tuul­li­ses­ti sii­tä, että saan elää yhteis­kun­nas­sa, jos­sa val­tiol­la ei ole oikeut­ta orjuut­taa kanssaihmisiäni.

  14. Esi­mer­kik­si omas­ta HS-raa­din vas­tauk­ses­ta­ni saa olla mitä miel­tä halu­aa. Minus­ta Osmon vas­taus oli sivu­men­nen sanoen ihan hyvä ja perus­tel­tu, vaik­ka itse kyl­lä/ei-kysy­myk­seen hän vas­ta­si kyl­lä ja minä ei.

    Mut­ta minus­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti on yksin­ker­tai­ses­ti psy­ko­lo­gi­ses­ti mah­do­ton­ta samais­tua tahoi­hin, jot­ka vapaan mark­ki­na­ta­lou­den iha­nuut­ta joka välis­sä tol­kut­taen vaa­ti­vat mark­ki­na­me­ka­nis­min tavan­omai­sen toi­min­nan rajoit­ta­mis­ta val­tion pak­ko­toi­min, kos­ka mark­ki­na­me­ka­nis­mi sat­tuu yksit­täis­ta­pauk­ses­sa tuot­ta­maan hei­dän yksi­tyis­ten lii­ke­ta­lou­del­lis­ten int­res­sien­sä vas­tai­sen lop­pu­tu­lok­sen. Tämä ilmen­tää lähes mykis­tä­vää älyl­lis­tä epärehellisyyttä.

    Pys­tyi­sin var­maan­kin juu­ri ja juu­ri ymmär­tä­mään ja hyväk­sy­mään sen, ellei työ­nan­ta­ja­puo­li oli­si vain vähän aikaa sit­ten uho­ten ja möy­kä­ten irti­sa­nou­tu­nut yksi­puo­li­ses­ti kes­ki­te­tys­tä sopi­mi­ses­ta ja koko Suo­men vakiin­tu­nees­ta tupo­kes­kei­ses­tä työ­mark­ki­na­kult­tuu­ris­ta — lei­ma­ten sen van­hen­tu­neek­si mui­nais­jään­teek­si muka jos­tain “sosia­lis­ti­ses­ta” ja “kah­li­tus­ta” ja siten kaik­kien kun­non ihmis­ten kam­mok­su­mas­ta “suun­ni­tel­ma­ta­lou­des­ta”. Työ­nan­ta­ja­puo­li halusi siir­tyä pysy­väs­ti ja peruut­ta­mat­to­mas­ti liit­to­kier­rok­siin, ja syyk­si ilmoi­tet­tiin nime­no­maan, että ne hei­dän sil­loi­sen kan­tan­sa mukaan oli­vat enem­män sopusoin­nus­sa vapaan mark­ki­na­ta­lou­den peli­sään­tö­jen kans­sa. Vaik­ka yksis­tään jo ns. ylei­nen elä­män­ko­ke­mus tie­si ker­toa, että sitä kaut­ta työn­te­ki­jä­puo­len vaa­ti­muk­set räjäh­tä­vät ennen pit­kää käsiin, ja poik­keuk­sel­li­sen pahas­ti nime­no­maan yhteis­kun­nan toi­min­nal­le olen­nai­sil­la avai­na­loil­la. Pilk­ka sat­tuu nyt EK:n omaan nilk­kaan todel­la spek­ta­ku­laa­ri­sel­la tavalla.

    (Ideo­lo­gi­ses­ti kiel­let­ty aja­tus: Mik­si tyy­tyä pelk­kään lakiin yksit­täi­sen alan pak­ko­so­pi­mi­ses­ta, mik­sei sää­tää saman tien lakia pak­ko­tu­pos­ta? Jos ker­ran tilan­ne on niin paha ja akuut­ti ja kriit­ti­nen ja traa­gi­nen kuin näi­den kes­kus­te­lu­jen maa­lai­luis­sa anne­taan ymmär­tää, niin asian voi­si sitä kaut­ta hoi­taa ker­ta­hei­tol­la jär­jes­tyk­seen eikä jää­dä her­moil­len odot­te­le­maan seu­raa­van ja sitä seu­raa­van työn­te­ki­jä­ryh­män lakkoilua.)

    Ei ole oikein, että ne, jot­ka liit­ty­vät yhteen (ay-lii­ton jäse­net), saa­vat mää­rä­tä nii­den asiois­ta, jot­ka eivät yhteen halua liit­tyä (muut).

    En sano, että tämä on ainoa argu­ment­ti, joka lak­ko-oikeu­den rajoit­ta­mi­sen puo­les­ta voi­daan esit­tää — mut­ta jos se hyväk­sy­tään päte­väk­si argu­men­tik­si, niin se perus­te­lee kyl­lä saman tien, mik­si pal­jon muu­ta­kin pitäi­si kiel­tää. Vaik­ka nyt poliit­ti­sis­ta puo­lueis­ta alkaen.

  15. Artturi:“Esim. Jos len­non­joh­ta­jan amma­tis­sa on ris­ki jou­tua teke­mään orja­työ­tä, niin len­non­joh­ta­jien ammat­ti ei ole niin hou­kut­te­le­va kuin muu­ten ja vähem­män ihmi­siä kou­lut­tau­tuu len­non­joh­ta­jik­si ja heil­le on sik­si mak­set­ta­va enem­män palk­kaa ver­rat­tu­na sii­hen, että tätä orja­työn ris­kiä ei ole.”

    Niin, sii­hen avain­ryh­mien lak­ko-oikeu­den rajoi­tuk­seen pitää tie­ten­kin yhdis­tää se, että heil­le lak­ko-oikeu­den puut­tees­ta huo­li­mat­ta mak­se­taan koh­tuul­li­sen hyvää palk­kaa suh­tees­sa työn vaa­ti­vuu­teen. Enpä sanoi­si esim. lää­kä­rien elä­vän orja­työs­sä, vaik­ka hei­dän lak­ko-oikeut­taan onkin rajoi­tet­tu suo­ja­työ­vel­voit­teel­la, vaan kyl­lä he kuu­lu­vat yhteis­kun­nan par­hai­ten pal­kat­tuun joukkoon. 

    Ymmär­rän, että sinul­le on ideo­lo­gi­ses­ti vai­kea hyväk­syä täl­lai­sia sosia­lis­ti­sia rat­kai­su­ja (palk­ka pää­te­tään käy­tän­nös­sä muil­la kuin mark­ki­na­me­ka­ni­meil­la), mut­ta ei se kan­nat­ta­ma­si toi­nen vaih­toeh­to­ni­kaan (vara­mie­his­tön kou­lu­tus) ole sosia­lis­mis­ta vapaa, vaan jon­kun pitää sekin kustantaa. 

    Vapaa­eh­toi­ses­ti ei kukaan var­maan halua omaa aikaan­sa kulut­taa sii­hen, että kou­lut­tau­tuu työ­hön, jota ei tule teke­mään kuin ehkä muu­ta­man kuu­kau­den vuo­si­kym­me­nes­sä, jos sitä­kään. Tätä ei myös­kään mak­sa se työ­nan­ta­ja, kos­ka hänel­le­hän ei kaa­du kaik­ki lak­koi­lun kus­tan­nuk­set. Jos vas­tuu­ta ei kan­ne­ta kol­lek­tii­vi­ses­ti, kan­nat­taa jokai­sen olla vapaa­mat­kus­ta­ja, eli olla osal­lis­tu­mat­ta vara­sys­tee­min kus­tan­nuk­siin ja sit­ten kui­ten­kin hyö­dyn­tää sitä hätätilanteessa. 

    Mitä tuo­hon käyt­tä­mää­si “orjatyö”-termiin tulee, niin en sanoi­si sitä vie­lä orja­työk­si, että jou­tuu teke­mään työ­tä ja saa sii­tä ihan koh­tuul­lis­ta palk­kaa (vaik­ka ei nyt puhut­tai­si­kaan nois­ta lää­kä­reis­tä, vaan jos­tain mata­lam­min pal­kas­tus­ta ryh­mäs­tä). Vas­ta joi­den­kin ase­vel­vol­lis­ten varus­mies­pal­ve­lun koh­dal­la voi alkaa puhua täs­tä. Sii­nä oikeas­ti jou­tuu pakol­la teke­mään työ­tä ilman mil­lään mit­ta­ril­la rei­lua korvausta.

  16. Tommi:“Mutta minus­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti on yksin­ker­tai­ses­ti psy­ko­lo­gi­ses­ti mah­do­ton­ta samais­tua tahoi­hin, jot­ka vapaan mark­ki­na­ta­lou­den iha­nuut­ta joka välis­sä tol­kut­taen vaa­ti­vat mark­ki­na­me­ka­nis­min tavan­omai­sen toi­min­nan rajoit­ta­mis­ta val­tion pak­ko­toi­min, kos­ka mark­ki­na­me­ka­nis­mi sat­tuu yksit­täis­ta­pauk­ses­sa tuot­ta­maan hei­dän yksi­tyis­ten lii­ke­ta­lou­del­lis­ten int­res­sien­sä vas­tai­sen lop­pu­tu­lok­sen. Tämä ilmen­tää lähes mykis­tä­vää älyl­lis­tä epärehellisyyttä.”

    En tie­dä, kehen nyt viit­taat noil­la “tahoil­la”. Minus­ta val­tion pak­ko­toi­min pitää rajoit­taa vain sel­lais­ta lak­koi­lua, jol­la on laa­jo­ja vai­ku­tuk­sia koko yhteis­kun­taan. Tääl­lä on mai­nit­tu jo säh­kön tuo­tan­to ja ter­vey­den­huol­to. Minus­ta näi­den kes­keyt­tä­mi­sel­lä on yhteis­kun­nal­le pal­jon mer­kit­tä­väm­piä vai­ku­tuk­sia kuin vain se, että joku kär­sii lii­ke­ta­lou­del­lis­ta tappiota. 

    Jos tal­vel­la kat­kais­taan säh­köt, niin ihmi­siä alkaa kuol­la säh­kö­läm­mi­tet­tyi­hin kotei­hin­sa. Jos sai­raa­lat ja ter­veys­kes­kuk­set sul­je­taan, niin seu­rauk­se­na on sii­tä­kin ruumiita. 

    Kuten jo mai­nit­sin, suh­teel­li­sen hel­pos­ti kor­vat­ta­vien ahtaa­jien koh­dal­la ei tar­vi­ta val­tion pak­ko­toi­mia. Sii­nä riit­tää käy­tän­nös­sä se, että lope­te­taan val­tion pak­ko­toi­met, joi­den avul­la lak­ko­lai­set saa­vat estet­tyä työ­nan­ta­jaa irti­sa­no­mas­ta hei­tä ja palk­kaa­mas­ta uut­ta poruk­kaa tilalle. 

    Minun kirjoittamaani:“Ei ole oikein, että ne, jot­ka liit­ty­vät yhteen (ay-lii­ton jäse­net), saa­vat mää­rä­tä nii­den asiois­ta, jot­ka eivät yhteen halua liit­tyä (muut).”
    Tom­mi vastasi:“En sano, että tämä on ainoa argu­ment­ti, joka lak­ko-oikeu­den rajoit­ta­mi­sen puo­les­ta voi­daan esit­tää – mut­ta jos se hyväk­sy­tään päte­väk­si argu­men­tik­si, niin se perus­te­lee kyl­lä saman tien, mik­si pal­jon muu­ta­kin pitäi­si kiel­tää. Vaik­ka nyt poliit­ti­sis­ta puo­lueis­ta alkaen.”

    En ymmär­rä, mik­si tämä tar­koit­tai­si puo­luei­den kiel­tä­mis­tä. Kyl­lä­hän edus­kun­taan voi pääs­tä päät­tä­jäk­si, vaik­ka ei oli­si puo­lu­een jäsenkään. 

    Vai tar­koi­tat­ko ylei­ses­ti kol­lek­tii­vis­ta pää­tök­sen­te­koa (vas­ta­koh­ta­na täy­del­le anar­kial­le)? Ok, sii­nä tapauk­ses­sa kom­ment­ti­si on vali­di, mut­ta sit­ten istut kyl­lä juu­ri siel­lä ääri­li­be­raa­lien kelkassa.

  17. Maa­il­ma alkaa olla EU-laa­jui­nen. Ei tar­vit­se olla omaa vara­hen­ki­lös­töä Suo­mes­sa vält­tä­mät­tä. Nyt­kin Con­tai­nerss­hips ahtaa min­kä ehtii ja on luvan­nut tuo­da muu­al­ta EU:sta väkeä lisää jos lak­ko pitkittyy. 

    Jonok­si asti kuu­lem­ma ahtaa­jak­si haluavia.

    Maa­il­ma on muuttunut.

  18. Lak­ko-oikeus on sen ver­ran pyhä asia, etten ihan äkkiä ymmär­rä syy­tä rajoit­taa oikeut­ta. Epä­vi­ral­li­nen itse­sää­te­ly toi­mii täs­sä ahtaa­jien tapauk­ses­sa aivan var­mas­ti, kos­ka he tie­tä­vät töi­den ulkois­tu­van viro­lai­sil­le ja puo­la­lai­sil­le, jos lak­ko on lii­an pitkä.

    Näin on käy­nyt jo tela­koil­la. Tosin telak­ka­työn ulkois­ta­mis­ta puo­la­lai­sil­le on ede­sau­tet­tu Turun vero­vi­ras­ton mie­len­kiin­toi­sil­la vero­la­kien tul­kin­noil­la. 😉 Tul­kin­nat ovat teh­neet juu­ri kuten työ­nan­ta­jat ennus­ti­vat, suo­ma­lai­sel­la työ­voi­mal­la ei voi­te­ta urak­ka­tar­jouk­sia aina­kaan Suomessa.

    Koko­nai­suu­des­saan kan­nat­taa seu­ra­ta euroop­pa­lai­sia tilas­to­ja. Suo­mes­sa suo­ri­tus­ta­son teh­tä­vis­tä mak­se­taan kor­keam­pia palk­ko­ja kuin muu­al­la EU:ssa. Asian­tun­ti­jat ja joh­ta­jat taas tie­naa­vat sel­väs­ti vähem­män. Tilan­ne ei vapail­la työ­mark­ki­noil­la ole kestävä.

  19. Samu­li Saa­rel­ma: “Minus­ta val­tion pak­ko­toi­min pitää rajoit­taa vain sel­lais­ta lak­koi­lua, jol­la on laa­jo­ja vai­ku­tuk­sia koko yhteis­kun­taan. Tääl­lä on mai­nit­tu jo säh­kön tuo­tan­to ja ter­vey­den­huol­to. Minus­ta näi­den kes­keyt­tä­mi­sel­lä on yhteis­kun­nal­le pal­jon mer­kit­tä­väm­piä vai­ku­tuk­sia kuin vain se, että joku kär­sii lii­ke­ta­lou­del­lis­ta tappiota.”

    Tämä sel­vä.
    Mut­ta taus­tal­la on pel­ko sii­tä, että ns. avain­ryh­mik­si kat­so­taan pik­ku­hil­jaa mil­loin mikä­kin sopi­vak­si kat­sot­tu ammattiryhmä.

  20. Suo­mi lie­nee peri­aat­tees­sa mark­ki­na­ta­lous­maa. “Mark­ki­nat” mää­rää­vät yksi­lön ja yhtiön menes­tyk­sen. Ja tämä lie­nee liki ylei­ses­ti hyväksytty.

    Nyt Ek vaa­tii lak­ko­kiel­toa. Toi­sin sanoen työn­te­ki­jöil­tä vie­dään pois mah­dol­li­suus käyt­tää omal­ta kan­nal­taan pai­na­vin­ta kei­noa ajaa asi­aan­sa. Se tar­koit­ta­nee sitä, että joku muu, kuin mark­ki­nat mää­rit­tää oikean pal­kan avai­na­lo­jen työn­te­ki­jöil­le. Kuka?

    Aja­tus on uusi, mut­ta sie­tä­nee lähem­män tar­kas­te­lun. Onko mui­ta etu­ja, joi­den mää­rit­tä­mi­nen pitäi­si jät­tää mui­den kuin mark­ki­noi­den ratkaistavaksi.Kait kaik­ki tar­peet tuli­si käsi­tel­lä yhtä­ai­kaa. Miten oli­si Val­tion yhtiöi­den joh­don pal­kat ja palk­kiot? Miten oli­si yleen­sä yhteis­kun­nal­le tar­peel­lis­ten tai vält­tä­mät­tö­mien yhtiöi­den ja yri­tys­ten joh­don pal­kat ja palkkiot? 

    Kes­kus­te­lua on käy­ty aina­kin pank­kien optiois­ta. Taval­li­ses­ta ihmi­ses­tä nämä kor­vauk­set ovat usein täh­ti­tie­teel­li­siä. Nor­dean optioi­ta Ruot­sin val­tio on pyr­ki­nyt pois­ta­maan. Menes­tys ei ole kovin vakuut­ta­vaa. Suu­ren osak­kee­no­mis­ta­jan (Ruot­sin val­tion) toi­veen optioi­den pois­ta­mi­ses­ta on tor­pan­nutn Suo­men val­tion pää­osin omis­ta­man yhtiön edus­ta­ja­na Wahl­roos. Wahl­roos edus­ta­nee juu­ri samo­ja pii­re­jä, jot­ka aja­vat lak­ko-oikeu­den kieltämistä.

  21. Puo­lu­ee­ton tark­kai­li­ja ei nyt ole ihan puolueeton.

    Käsit­tääk­se­ni kyse on lait­to­mis­ta lakois­ta eikä lail­li­sis­ta lakois­ta. En ole aina­kaan huo­man­nut, että jos­sain oli­si käy­ty kes­kus­te­lua lail­lis­ten lak­ko­jen rajoittamisesta.

    Lait­to­mien lak­ko­jen sal­li­mi­nen nykyi­sel­lä ran­gais­tus­käy­tän­nöl­lä ei voi olla oikein. Mie­les­tä­ni on ihan oikein, että sin­ne vaa­di­taan kovem­pia talou­del­li­sia sank­tioi­ta ja vahingonkorvausvelvollisuutta.

  22. Puo­lu­ee­ton tarkkailija

    Nyt Ek vaa­tii lak­ko­kiel­toa. Toi­sin sanoen työn­te­ki­jöil­tä vie­dään pois mah­dol­li­suus käyt­tää omal­ta kan­nal­taan pai­na­vin­ta kei­noa ajaa asi­aan­sa. Se tar­koit­ta­nee sitä, että joku muu, kuin mark­ki­nat mää­rit­tää oikean pal­kan avai­na­lo­jen työn­te­ki­jöil­le. Kuka?”

    Mark­ki­nat eivät kai täl­lä het­kel­lä nime­no­maan mää­rää oikea­ta palk­kaa avai­na­lo­jen työn­te­ki­jöil­le. Ja tämä sik­si, että työ­nan­ta­jal­la ei ole oikeut­ta irti­sa­noa oikut­te­le­via työn­te­ki­jöi­tään ja/tai pal­ka­ta tilal­le uusia ehdoil­la jot­ka oli­si­vat koh­tuul­li­sia val­lit­se­vaan mark­ki­na­ti­lan­tee­seen näh­den. (Minimi)palkan ja edut sään­te­lee työ­eh­to­so­pi­mus, joi­ta liit­to ja kol­le­gat vah­tii hau­kan lail­la. Puo­len­tois­ta vuo­den irti­sa­no­mi­sai­ka on aivan koh­tuu­ton vaa­ti­mus työ­nan­ta­jal­le var­sin­kin alal­la, jon­ka työ­ti­lan­ne voi vaih­del­la hyvin­kin nopeas­ti ja suu­res­ti suun­taan tai toi­seen. Ja sau­na­li­sät ym. muut kum­mal­li­suu­det kuu­los­taa jo suu­hun­kin niin nau­ret­ta­vil­ta, että luu­li­si, että 2000 luvul­la ei enää voi­si edes puhua moisista.

    Jos tuot­tei­den kysyn­tä tai hin­nat las­kee työ­nan­ta­ja ei voin hin­noi­tel­la myös työ­tä sen mukaan mitä sii­tä kan­nat­tai­si mak­saa. Ennem­min pitää ajaa vaik­ka fir­ma kon­kurs­siin ja työn­te­ki­jät kor­tis­toon. Ja tämä on AY-liik­keen mie­les­tä aivan oikein.

  23. Työ­nan­ta­jal­la pitäi­si olla oikeus pal­ka­ta lait­to­man lakon aika­na tai ammat­ti­lii­ton kans­sa sovi­tun sopi­muk­sen päät­ty­mi­sen jäl­keen mui­ta liit­toon kuu­lu­mat­to­mia työ­tä halua­via fir­maan­sa töi­hin ilman rajoituksia.

    Lak­ko sopi­muk­sen voi­mas­sao­loai­ka­na tar­koit­tai­si työn­te­ki­jöi­den oma-aloit­teis­ta irti­sa­nou­tu­mis­ta jos he ovat päät­tä­neet nou­dat­taa liit­ton­sa ohjeita. 

    Kun­nis­sa­kin pitäi­si kriit­ti­ses­ti kat­soa läpi eri teh­tä­viin liit­ty­vät muo­dol­li­set vaatimukset. 

    On tie­tys­ti nau­ret­ta­vaa puhua lak­ko-oikeu­den kiel­tä­mi­ses­tä tai val­tion puut­tu­mi­ses­ta työ­mark­ki­noi­hin. Asiat sujui­si­vat parem­min jos työ­nan­ta­jal­le vain annet­tai­siin enem­män vapaut­ta. Jos liit­to onnis­tuu pai­nos­ta­maan työ­nan­ta­jaa hyväk­sy­mään eri­lai­sia myön­ny­tyk­siä suh­tees­sa työn­te­ki­jöi­hin niin asia oli­si ok. Työ­nan­ta­ja on teh­nyt sopi­muk­sen ja saa vas­ti­neek­si työ­voi­maa liitolta.

    Enem­män vapaut­ta molem­mil­le teh­dä sii­nä tilan­tees­sa riit­tä­vän hyväk­si näke­mi­ään sopimuksia!

  24. Ensin­nä­kin lait­to­muuk­sis­ta pitäi­si räp­säh­tää kun­non sank­tiot. On täy­sin nau­ret­ta­vaa että samat lii­tot ovat vii­kos­ta toi­meen työ­tuo­miois­tui­mes­sa samois­ta rik­ko­muk­sis­ta ja mitään ei tapahdu.

    Toi­sek­si, mil­lään yksit­täi­sel­lä avain­ryh­mäl­lä ei pidä olla mah­dol­li­suut­ta pis­tää koko Suo­mea pol­vil­leen. Jos täm­möi­nen mah­dol­li­suus on, ennem­min tai myö­hem­min joku käyt­tää sitä hyväkseen.

    Kol­man­nek­si, mikä­li jon­kun teh­taan toi­min­ta kes­key­tyy lakon vuok­si, kysees­sä on force majou­re-tilan­ne ja pal­kan­mak­sun pitäi­si kes­key­tyä välit­tö­mäs­ti. Nyt­hän työ­so­pi­mus­la­ki vel­voit­taa jat­ka­maan pal­kan­mak­sua seit­se­män päi­vää. Tämä on täy­sin jär­jen­vas­tai­nen sään­nös, kyl­lä­hän minun mie­les­tä­ni työn­te­ki­jöil­tä pitäi­si odot­taa soli­daa­ri­suut­ta, eikä rokot­taa lak­ko­jen takia tapah­tu­via sei­sah­duk­sia työ­nan­ta­jan pussista.

  25. Ei kai mikään nyky­ään­kään estä työ­nan­ta­jaa palk­kaa­maan uusia työn­te­ki­jöi­tä mis­tä tahan­sa EU-maas­ta lakon aika­na? Ongel­mia vain tie­tys­ti syn­tyy aika pal­jon. Majoi­tus, kie­li, suh­de vas­ta­puo­leen, “rik­ku­rei­den” tur­val­li­suus jne. Saa­tan kyl­lä enna­koi­da, että ulko­maa­lais­ten mää­rä ahtaa­jis­sa tulee kas­va­maan ja Loi­maan kas­sa saa lisää jäse­niä, ellei jäse­nyys ole kiel­let­ty ulko­maa­lai­sil­ta. Ahtaa­jien ansio­ta­so tun­tuu sel­lai­sel­ta, että haluk­kai­ta ulko­mail­ta var­mas­ti löy­tyy. Heil­le­hän on mak­set­ta­va sopi­muk­sen mukai­nen palk­ka, vaik­ka tuli­si­vat­kin halvemmalla.

  26. Mik­si EU ei kiel­lä ammat­ti­liit­to­ja kar­tel­li­lain­sää­dän­nön vas­tai­si­na? Mik­si työ­nan­ta­jat, esi­mer­kik­si asfalt­ti­fir­mat eivät saa sopia yhtei­sis­tä hin­nois­ta mut­ta työn­te­ki­jät, esim­ner­kik­si ahtaa­jat saavat?
    Voi­sin­ko minä perus­taa yri­tyk­sen, joka välit­tää ahtaa­jia sata­miin alhai­sem­mal­la kor­vauk­sel­la, vaik­ka­pa nyt aluk­si n. 40 000 €:n vuo­si­pal­kal­la, kun nykyi­nen ahtaa­jien vuo­si­palk­ka on n. 47 000 €? Voi­ko joku tämän estää? Koh­ta se on aina­kin mah­do­ton­ta, jos työ­nan­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan irti­sa­no­tul­le vuo­den pal­kan. Mafia on ran­tau­tu­nut Suo­meen eikä EU sano mitään.

  27. Minus­ta lak­ko-oikeut­ta ei tar­vit­si­si rajoit­taa, kun­han teh­täi­siin lail­li­sek­si se, että työ­nan­ta­ja voi­si kier­tää lakon, eikä ole pak­ko mak­saa palk­kaa nois­sa tilan­teis­sa, joi­ta Syl­ves­te­ri kuvai­lee. Eivät pak­ko­työt kuu­lu sivis­ty­nee­seen yhteiskuntaan.

  28. Ei kai lakon aika­na lisä­työ­voi­man palk­kaa­mi­nen ole­kaan ongel­ma. Ongel­ma syn­tyy sii­nä vai­hees­sa, kun lak­ko päät­tyy ja lakos­sa ole­vat palaa­vat töi­hin. Täl­löin työ­nan­ta­ja ei pää­se eroon van­has­ta eikä uudes­ta poru­kas­ta. Uudes­ta ei pää­se eroon, kos­ka lakon päät­ty­mi­nen ei ole irti­sa­no­mis­pe­rus­te (työ­nan­ta­ja tie­tää, että lak­ko jos­kus päät­tyy) ja van­has­ta ei pää­se, kos­ka on juu­ri pal­kat­tu uut­ta (tuo­tan­nol­li­set ja talou­del­li­set syyt eivät täy­ty). Mää­rä­ai­kai­sek­si työ­nan­ta­ja var­maan voi­si kyl­lä pal­ka­ta porukkaa.

  29. Tääl­lä (saat­toi olla joku toi­nen ket­ju­kin) joku esit­ti, että työ­an­ta­ja voi­si noin vain irti­sa­noa työn­te­ki­jöi­tä tuo­tan­nol­li­sil­la ja talou­del­li­sil­la perus­teil­la ja pal­ka­ta samoi­hin hom­miin vuo­kra­työ­voi­maa jous­ta­vam­mil­la ehdoil­la. Tämä ei kyl­lä pidä paik­kaan­sa. Jos uusi työ­voi­ma tekee samo­ja teh­tä­viä, tuo­tan­nol­li­set syyt eivät täy­ty. Ja jos uusi työ­voi­ma mak­saa saman ver­ran talou­del­li­set syyt eivät täyty.

    Eri asia on, jos vuo­kra­työ­voi­ma on hal­vem­paa. Sil­loin työ­nan­ta­ja voi kor­va­ta pysy­vää työ­voi­maa vuo­kra­työ­voi­mal­la. Se tar­koit­taa sitä, että työ­nan­ta­ja tulee mie­les­tään toi­meen huo­nom­mal­la hen­ki­lö­kun­nal­la. Ja minus­ta sil­lä pitäi­si olla sii­hen oikeus, vaik­ka lyhy­tai­kai­sen osaa­mat­to­mam­man hen­ki­lös­tön pitä­mi­nen ei kyl­lä vält­tä­mät­tä ole miten­kään järkevää.

  30. Tom­mi Uschanov:

    Mut­ta minus­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti on yksin­ker­tai­ses­ti psy­ko­lo­gi­ses­ti mah­do­ton­ta samais­tua tahoi­hin, jot­ka vapaan mark­ki­na­ta­lou­den iha­nuut­ta joka välis­sä tol­kut­taen vaa­ti­vat mark­ki­na­me­ka­nis­min tavan­omai­sen toi­min­nan rajoit­ta­mis­ta val­tion pak­ko­toi­min, kos­ka mark­ki­na­me­ka­nis­mi sat­tuu yksit­täis­ta­pauk­ses­sa tuot­ta­maan hei­dän yksi­tyis­ten lii­ke­ta­lou­del­lis­ten int­res­sien­sä vas­tai­sen lop­pu­tu­lok­sen. Tämä ilmen­tää lähes mykis­tä­vää älyl­lis­tä epärehellisyyttä. 

    Mitä pitäi­si sit­ten aja­tel­la sel­lai­sen hen­ki­lön älyl­li­ses­tä rehel­li­syy­des­tä, joka ensin omas­sa pääs­sään muo­dos­taa “taho­ja, jot­ka joka välis­sä tol­kut­ta­vat mark­ki­noi­den iha­nut­ta” ja sit­ten väit­tää näi­den samo­jen “taho­jen” vaa­ti­vat mm. ihmis­ten vapau­den (lak­koi­lu) rajoittamista?

    Minä koen myös psy­ko­lo­gi­ses­ti mah­dot­to­ma­na samais­tua näi­den “taho­jen” har­joit­ta­maan pik­ku­las­ten syömiseen!

    Kyse­hän on sii­tä, että työ­nan­ta­jien vapauk­sia on rajoi­tet­tu; ei saa esi­mer­kik­si antaa ken­kää tyy­pil­le, joka ei tule töi­hin, kos­ka kysees­sä on “lak­ko”. Oikea rat­kai­su ei noin läh­tö­koh­tai­ses­ti ole rajoi­tus­ten lisää­mi­nen, vaan nii­den vähen­tä­mi­nen. Lak­koon saa kuka tahan­sa men­nä, joko poru­kal­la tai yksin, mut­ta työ­nan­ta­jal­la ei pidä olla mitään vel­vol­li­suut­ta mois­ta tou­hua katsella.

    Minus­ta eri­lais­ten “työ­vel­vot­tei­den” tms. sää­te­ly on de fac­to ihmis­ten orjuut­ta­mis­ta, mikä tie­ten­kin on läh­tö­koh­tai­ses­ti vää­rin. Tämä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, ettei­kö sel­lais­ta voi­tai­si jois­sain olo­suh­teis­sa teh­dä. Esi­mer­kik­si sil­loin kuin kysees­sä on lail­li­sen yhteis­kun­ta­jär­jes­tyk­sen kaa­ta­mi­nen (tämä lie­nee ainoa rele­vant­ti argu­ment­ti esim. ase­vel­vol­li­suu­del­le) tai ihmis­ten tosia­sial­li­nen tap­pa­mi­nen (joi­hin Sam­po Smo­lan­der viit­ta­si). Ja sil­loin­kin pitäi­si vaka­vas­ti pun­ni­ta myös mui­ta vaihtoehtoja.

    Samu­li Saarelma:

    Ei ole oikein, että ne, jot­ka liit­ty­vät yhteen (ay-lii­ton jäse­net), saa­vat mää­rä­tä nii­den asiois­ta, jot­ka eivät yhteen halua liit­tyä (muut).

    Tom­mi Uschanov:

    En sano, että tämä on ainoa argu­ment­ti, joka lak­ko-oikeu­den rajoit­ta­mi­sen puo­les­ta voi­daan esit­tää – mut­ta jo0+iojse hyväk­sy­tään päte­väk­si argu­men­tik­si, niin se perus­te­lee kyl­lä saman tien, mik­si pal­jon muu­ta­kin pitäi­si kiel­tää. Vaik­ka nyt poliit­ti­sis­ta puo­lueis­ta alkaen. 

    Tuo­han ei näh­dä­se­ni ole min­kään­lai­nen argu­ment­ti “lak­ko-oikeu­den” (mitä sil­lä sit­ten tar­koi­te­taan­kin) puo­les­ta tai sitä vas­taan, vaan totea­mus sii­tä, että on oikeu­den­mu­kai­suu­den kan­nal­ta ongel­mal­lis­ta, jos jot­kin tahot teke­vät kes­ke­nään sopi­muk­sia, jot­ka vel­voit­ta­vat myös muita.

    Täs­sä tapauk­ses­sa siis työn­te­ki­jöi­den ja työ­nan­ta­jien etu­jär­jes­töt sopi­vat työ­eh­dois­ta kes­ke­nään (mikä on ihan ok) ja vel­voit­ta­vat yleis­si­to­vuu­del­la myös kaik­ki muut nii­tä sopi­muk­sia nou­dat­ta­maan (mikä todel­la­kaan ei ole ok).

    Mikään ei tie­ten­kään muo­dol­li­ses­ti estä Edus­kun­taa siir­tä­mään lain­sää­dän­tö­val­taan­sa vaik­ka­pa Paa­vil­le, EK:lle tai SAK:lle, mut­ta minus­ta se ei ole hyväksyttävää.

    Kari

  31. Uudes­ta ei pää­se eroon, kos­ka lakon päät­ty­mi­nen ei ole irti­sa­no­mis­pe­rus­te (työ­nan­ta­ja tie­tää, että lak­ko jos­kus päät­tyy) ja van­has­ta ei pää­se, kos­ka on juu­ri pal­kat­tu uut­ta (tuo­tan­nol­li­set ja talou­del­li­set syyt eivät täy­ty). Mää­rä­ai­kai­sek­si työ­nan­ta­ja var­maan voi­si kyl­lä pal­ka­ta poruk­kaa.

    Niin, mik­si muka lak­koi­lu ei voi­si olla irti­sa­no­mis­pe­rus­te? Lak­koi­li­ja­han ihan ekpli­siit­ti­ses­ti rik­koo työsopimustaan. 

    Ongel­ma­na täs­sä on yleis­si­to­vuus, siis se, että ammat­ti­lii­tot ja työ­nan­ta­ja­jär­jes­töt voi­vat päät­tää sekä työn­te­ki­jöi­den että työ­nan­ta­jien puo­les­ta, miten toi­mi­taan, vaik­ka nime­no­ma­ni­nen työ­nan­ta­ja tai työn­te­ki­jä eivät jär­jes­töön kuuluisikaan.

  32. Tom­mi Uscha­nov on kyl­lä oikeas­sa tupon suh­teen, ja olen pet­ty­nyt, ettei Soi­nin­vaa­ra kiin­ni­tä tähän argu­ment­tiin mitään huo­mio­ta. Kysees­sä on kui­ten­kin tode­tus­ti teho­kas “itse­sää­te­ly”, joka hil­lit­see liit­to­koh­tai­sia yli­lyön­te­jä niin palk­ka­vaa­ti­muk­sis­sa kuin lak­koi­lus­sa. Se ei vaa­di myös­kään val­tion puut­tu­mis­ta vakiin­tu­nee­seen sopi­mis­kult­tuu­riin, joka vah­vis­taa molem­pien työ­mark­ki­naos­a­puo­lien tun­net­ta etu­jen yhte­ne­vyy­des­tä (aina­kin ver­rat­tu­na nyt syn­ty­nee­seen tilan­tee­seen). Täs­tä on kir­joit­ta­nut muis­taak­se­ni Kian­der (ja kump­pa­nit) osu­vas­ti Yhteis­kun­ta­po­li­tiik­ka-leh­des­sä n. vuo­si (?) sitten.

    Lak­ko-oikeu­den rajoit­ta­mi­ses­sa jon­kin­lai­sel­la ylei­sel­lä yhteis­kun­ta­vaa­ra­pe­rus­teel­la on myös lain­tul­kin­nan kan­nal­ta ole­mas­sa vaa­ra kal­te­vas­ta pin­nas­ta. Abstrak­tiin ylei­seen etuun perus­tu­vat legaa­li­set muo­toi­lut ovat enem­män tai vähem­män herk­kiä poliit­ti­sil­le ja muil­le mie­li­pi­de­suh­dan­teil­le, jol­loin vai­kei­na aikoi­na teh­dään rat­kai­su­ja rajoit­ta­vam­paan suun­taan. Tätä pahen­taa oikeu­del­li­seen rat­kai­su­toi­min­taan vah­vas­ti liit­ty­vä ennak­ko­ta­paus­vai­ku­tus: tämän­tyyp­pi­sis­sä sään­nöis­sä teh­tyä tul­kin­ta­lin­jaa on hyvin vai­kea siir­tää takai­sin lep­sum­paan suun­taan, sil­lä sito­vat pre­ju­di­kaa­tit yleen­sä luet­te­le­vat jo kiel­le­tyik­si toi­mik­si tai tilan­teik­si luo­ki­tel­tu­ja asiaintiloja.

    Yleen­sä­kin pitäi­si olla hyvin, hyvin varo­vai­nen läh­det­täes­sä puut­tu­maan sopi­mis­jär­jes­tel­mään, joka on ollut voi­mas­sa vuo­si­kym­me­niä ja jon­ka vai­ku­tus kaik­keen har­joi­tet­tuun poli­tiik­kaan on ollut var­sin mer­kit­tä­vä 40–50-luvulta läh­tien. Kuka osai­si­kaan sanoa, mikä on täs­mäl­li­ses­ti ollut jär­jes­tel­män roo­li ennen­kuu­lu­mat­to­man hyvin­voin­nin ajan­jak­son syn­nys­sä Poh­jois­mais­sa tänä aikana?

  33. Työ­nan­ta­jan ja lii­ton pitäi­si pys­tyä myös teke­mään ns. clo­sed-shop sopi­mus, eli että vain liit­toon kuu­lu­via pal­ka­taan työ­hön. Toki työ­nan­ta­ja on tyh­mä jos menee tuol­lai­sen sopi­muk­sen tekemään…

    Yhteis­kun­nas­sa pitäi­si ottaa eri­lai­set vapau­det nykyis­tä parem­min huo­mioon. Posi­tii­vi­nen vapaus ei ole vapaut­ta ollen­kaan, kos­ka sii­nä esi­te­tään mui­ta koh­taan perus­teet­to­mia vaatimuksia. 

    Arvo­ja ei voi tie­ten­kään joh­taa tosi­asiois­ta eikä jon­kun muun­lai­siin arvoi­hin usko­van tar­vit­se hyväk­syä libe­ra­lis­min perus­pe­ri­aat­tei­siin kuu­lu­via sopi­mus­va­paut­ta, yksi­lön itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta yms. perus­va­pauk­sia tie­tyis­sä rajoissa. 

    J.S Mill oli­si ehkä toden­nut tähän että “Proof of the pud­ding is in the eating of it”..

  34. Jos yleis­si­to­vuus koe­taan ongel­mak­si, kan­nat­taa leh­teil­lä jis­to­rian­kir­jo­ja muu­ta­maa aikaa taak­se­päin näh­däk­seen, miten lak­ko­ja käsi­tel­tiin aikoi­na, jol­loin niil­lä ei koet­tu ole­van lain suo­jaa. Ja miten tämä kaik­ki vai­kut­ti asioi­hin noin yleen­sä ja/tai mil­tä moi­nen vai­kut­ta nyky­päi­vän pers­pek­tii­vis­tä tiirailtuna.

    Ei tosin oel ensim­mäi­nen ker­ta, kun fik­sun oloi­set ihmi­set päät­tä­vät ryh­tyä kek­si­mään pyö­rää uudestaan.

    Onhan se toki ärsyt­tä­vää, että pie­ni ryh­mä ali-kou­lu­tet­tu­ja duu­na­rei­ta pis­tää kul­je­tuk­set jäi­hin ja saa vie­lä tol­ku­ton­ta lik­saa täs­tä kai­kes­ta. Palk­kaan­sa he eivät tosin ole saa­neet hila­tuk­si ylös pel­käs­tään ole­mal­la talou­den sol­mu­koh­das­sa, vaan myös sik­si, että kysei­set pal­kat ovat olleet mitä­tön kus­tan­nus talou­den kas­vaes­sa läpi kat­to­jen. Vaan sit­ten kävi niin kuin ei pitä­nyt ja yllät­täen kas­vul­la oli­kin rajat…

  35. Lak­ko-oikeus” pitäi­si sopeut­taa euron käyt­töön­ot­toon. Ennen euroa oli mah­dol­lis­ta ‑kon­sen­sus­hen­gess­sä — palaut­taa lakois­sa mene­tet­ty kil­pai­lu­ky­ky deval­voin­neil­la, enää niin ei ole.

    Toi­nen kiin­nos­ta­va ilmiö on talous­op­ti­mis­min vai­ku­tus eri ammat­ti­ryh­miin.

    Kun yksi­tyis­tä kulu­tus­ta puka­taan vauh­tiin levit­tä­mäl­lä yli­op­ti­mis­ti­sia odo­tuk­sia tule­vai­suu­des­ta, voi­kin käy­dä niin, että opti­mis­min otta­vat vaka­vim­min ne eri­tyis­ryh­mät, jot­ka ovat par­haas­sa ase­mas­sa tule­van kas­vun ulosmittaamiseen.

    No, jään­mur­ta­jien savu­merk­ki­säh­köt­tä­jät tus­kin ryh­ty­vät lak­koon sata­ma­la­kon aika­na. Tai kuka tietää.

  36. Polii­sin tai armei­jan käyt­tä­mi­nen lakon tukah­dut­ta­mi­seen on luon­nol­li­ses­ti vää­rin, mut­ta samoin on myös työ­nan­ta­jan omai­suu­den vahin­goit­ta­mi­nen tai kulun estä­mi­nen tämän tehtaaseen/tuotantolaitokseen. Liit­toon kuu­lu­mat­to­mil­la pitäi­si olla täy­si oikeus men­nä töi­hin jos he haluavat.

    Ahtaa­jien palk­ko­jen kehi­tys on ollut pien­tä suh­tees­sa jul­ki­sen sek­to­rin vir­ka­mies­ten ansio­ke­hi­tyk­seen 2000-luvul­la. Täs­tä on oltu hil­jaa luon­nol­li­sis­ta syis­tä kos­ka esim. kokoo­mus on hyvä­tu­lois­ten toi­mi­hen­ki­löi­den puo­lue suu­rim­mas­sa määrin. 

    Luu­li­sin että nime­no­maan hel­sin­ki­läi­set vir­ka­mies­per­heet ovat irtau­tu­neet talou­del­li­ses­ta todellisuudesta.

    Mis­sään ei pidä mak­saa kou­lu­tuk­sen perus­teel­la, vaan ainoas­taan sel­lai­sen kyvyk­kyy­den, jol­la on kysyntää. 

    Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la pitäi­si alen­taa palk­ko­ja ja vapaut­taa mie­het yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le tuot­ta­maan vien­tieu­ro­ja. Nai­sil­le riit­täi­si vähem­pi­kin kos­ka heil­lä on sit­ten per­hees­sä mies ansion­tuo­ja­na. Tämän todis­ta­mi­seen riit­tää ainoas­taan se tosia­sia, että kou­lu­tu­te­tut nai­set vaa­ti­vat kump­pa­nik­seen valit­ta­val­ta mie­hel­tä enemmän.

  37. Lak­ko-oikeut­ta ei tar­vit­se rajoittaa.

    Sen sijaan pitäi­si luo­pua yleis­si­to­vis­ta työ­eh­to­so­pi­muk­sis­ta, mikä aiheut­tai­si sen että lii­kaa kiris­tä­neen avain­ryh­män tilal­le voi­si tul­la työ­pa­nok­sen­sa jär­ke­väm­min hin­noit­te­le­via työntekijöitä.

    Toi­sek­seen pitäi­si sää­tää oikeas­ti tun­tu­vat ran­gais­tuk­set lait­to­mis­ta lakois­ta: aloi­te­aan nyt vaik­ka 10 mil­joo­nan mak­si­mi­sa­kois­ta ja täy­si­mää­räi­ses­tä vahin­gon­kor­vaus­vel­voit­tees­ta. Alkai­si tun­tu­maan isom­man­kin lii­ton taseessa. 

    Lisäk­si poliit­ti­set lakot ja myö­tä­tun­to­la­kot pitäi­si kiel­tää työ­rau­han aikana.

  38. Austrian:
    “Mis­sään ei pidä mak­saa kou­lu­tuk­sen perus­teel­la, vaan ainoas­taan sel­lai­sen kyvyk­kyy­den, jol­la on kysyntää.
    Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la pitäi­si alen­taa palk­ko­ja ja vapaut­taa mie­het yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le tuot­ta­maan vientieuroja.”

    Miten vien­tieu­ro ero­aa koti­mai­ses­ta euros­ta? Esi­mer­kik­si jul­ki­sen ja yksi­tyi­sen sek­to­rin päi­vä­hoi­dol­le on kysyn­tää mitä suu­ri­mas­sa mää­rin. (Voi­si­vat jos­kus men­nä lak­koon ja pysäyt­tää monen työs­sä­käy­vän arjen, väli­tön vai­ku­tus aina­kin mei­dän per­hees­sä on ahtaa­jien lak­koa suu­rem­pi. No, tätä en suo­sit­te­le.) Mik­si vaik­ka­pa kai­ken­lai­sen Kii­na­lai­sen muo­vi­sen krää­sän kus­kaa­mi­nen maa­il­man­kol­kas­ta toi­seen on kan­na­tet­ta­vaa vien­tiä, jota ilmei­ses­ti Suo­mes­sa­kin pitäi­si edis­tää (muut­ta­jat muut­taen), mut­ta vaik­ka­pa veroi­na mak­set­ta­va hyvä kou­lu­lai­tos on vain kus­tan­nus. Ero on vain mak­su­ta­vas­sa. Ihmi­set, jot­ka ajat­te­le­vat, että vain vien­nis­tä saa­ta­va euro on hyö­dyk­si kan­san­ta­lou­del­le, elä­vät men­nyt­tä maa­il­maa. Itse suo­sin aineet­to­mia hyö­dyk­kei­tä (no, mikään ei ole täy­sin ainee­ton) kuten vaik­ka­pa klas­si­sen musii­kin kon­sert­te­ja tai kir­jas­to­lai­tos­ta. Olen minä kan­san­ta­lous­tie­tee­ni, Ricar­do­ni, luke­nut, mut­ta jos koti­mark­ki­noil­la pär­jää, niin mihin tar­vi­taan nii­tä vien­tieu­ro­ja? Toki vien­nin ja tuon­nin on olta­va tasapainossa.

  39. No, lak­ko-oikeu­den rajoit­ta­mi­nen mer­kit­si­si pakkotyön/työpakon mää­rää­mis­tä ja se nyt ei tun­nu sopi­van yhteen vapaan mark­ki­na­ta­lou­den ja demo­kra­tian kans­sa. Sehän tar­koit­tai­si sitä, että työn­te­ki­jän pitäi­si myy­dä työn­sä hin­taan, jon­ka joku ulko­puo­li­nen mää­räi­si. Eipä yri­tys­ten­kään hin­noit­te­lua näin määrätä.
    Ja täs­sä lakos­sa ei ole ensi­si­jai­ses­ti kysy­mys työn hin­nas­ta, vaan peri­aat­tees­ta — voi­ko työ­nan­ta­ja­liit­to sopia asias­ta, jota EK ei hyväksy.

  40. Rai­mo K
    “No, lak­ko-oikeu­den rajoit­ta­mi­nen mer­kit­si­si pakkotyön/työpakon määräämistä”

    Rai­mol­la käyn­nis­tyy kyl­lä aina tuo puna­pup­pu­ge­ne­raat­to­ri täy­del­lä voi­mal­la. Koh­ta var­maan mm. lait­to­mien lak­ko­jen kor­vaus­käy­tän­nön tun­tu­va korot­ta­mi­nen joh­taa duu­na­rei­den teloituksiin…

  41. Lak­ko-oikeu­den tar­kas­te­lus­sa tär­ke­ää on joko työ­eh­to­jen paran­nus vaa­ti­mus tai seik­ka, jota vas­taan lakol­la puolustaudutaan.

    Minus­ta Suo­mes­sa ei pitäi­si juu­ri­kaan palk­ka­ky­sy­myk­sien vuok­si ajau­tua lak­koon. Pak­ko­so­vit­te­lu­la­kia toi­mi­vam­pi voi­si olla palk­ka­so­vit­te­lu­la­ki, jos­sa oli­si — nyt tulee kiro­sa­na — “tupo­mai­sia” piir­tei­tä. Niin sano­tus­ta ylei­ses­tä lin­jas­ta mer­kit­tä­väs­ti ja ilman hyväk­syt­tä­viä perus­tei­ta poik­kea­mi­nen joh­tai­si väli­mies­me­net­te­lyn kal­tai­seen pak­ko­so­vit­te­luun, jon­ka lop­pu­tu­lok­seen molem­pien osa­puol­ten oli­si pak­ko suostua.

    Nykyi­set työ­tais­te­lut eivät kui­ten­kaan käy­tän­nös­sä kos­kaan enää lii­ty palk­kaan, vaan mui­hin seikkoihin.

  42. Tot­ta kait yhteis­kun­nal­la pitää olla oikeus mää­rä­tä maan työn­te­ki­jän palk­ka. Sehän on jopa yhteis­kun­nan vel­vol­li­suus. On täy­sin vää­rin kuvi­tel­la, että itse työn­te­ki­jä tai hänen liit­ton­sa oli­si joten­kin oikeu­tet­tu otta­maan kan­taa asi­aan. Asia on mitä suu­rim­mas­sa mää­rin koko yhtei­kun­taa kos­ke­va. Ja asian kai­kin­puo­lei­sen var­mis­tuk­sen ja tasa-arvon vuok­si kyseis­tä palk­kaa pitää työ­nan­ta­jan todel­la nou­dat­taa. Kaik­ki muu­tok­set suu­rem­paan tai pie­nem­pään suun­taan olkoot anka­ras­ti ran­gais­ta­via. Ran­gais­ta­via ovat tie­tys­ti myös kaik­ki optiot, bonuk­set ja kor­vauk­set sekä yleen­sä pal­kan­li­sät tai vähennykset.

    Vas­taa­vas­ti on työl­li­syys koko yhteis­kun­taa kos­ke­va. Työt­tö­myys pie­nen­tää kan­san­tu­loa, huo­non­taa yhteis­kun­nan tulo­ja ja jopa saat­taa aiheut­taa ongel­mia työt­tö­mäk­si jou­tu­vil­le. ON täy­sin luon­nol­lis­ta, että kukaan ei saa irti­sa­noa tai lomaut­taa työn­te­ki­jöi­tä oman tah­ton­sa mukaa. Yhteis­kun­nal­la pitää olla vii­mei­nen sana täl­läi­ses­sä toi­min­nas­sa. Sama puo­lu­ee­ton elin, joka mää­rit­tää työn­te­ki­jöi­den pal­kat, mää­rit­tä­köön myös irtisanomisoikeudet.

    Puo­lu­eet­to­mak­si eli­mek­si sopi­si erin­omai­ses­ti EU jo sik­si, että sil­lä on pal­ve­luk­ses­saan mitä moni­nai­sem­pia töi­tä teke­vä asian­tun­ti­ja­kaar­ti. Tun­ne­tus­ti se tie­tää myös oikeat palk­ka­ta­sot pal­ve­luk­ses­saan oleville. 

    Ja Suo­men Tasa­val­lan nimi muu­tet­ta­koon Kom­mu­nis­ti­sek­si Suo­men Tasavallaksi!

  43. Sylt­ty:
    Ei Rai­mon point­ti ole mitään puppua.
    Mik­si ihmees­sä hin­nan mää­rää­mi­nen ulko­puo­lel­ta oli­si yhdes­sä asias­sa (työn hin­ta) oikeu­tet­tua, mut­ta toi­ses­sa ei (yri­tys­ten myy­mät tuotteet).

    Ja täl­lä pals­tal­la tun­tuu jos­kus joil­lain ole­van käsi­tys, että työn “vaa­ti­vuu­den” (tai jopa kou­lu­tus­ta­son) pitäi­si mää­rä­tä palk­ka… näin ei ole nyt­kään, eikä sel­lai­seen voi­da miten­kään mennä.
    Tie­ten­kin avain­ryh­mät pys­ty­vät hin­noit­te­le­maan työ­pa­nok­sen­sa kovem­mak­si kuin muut. Sel­lais­ta se on, myös mui­den kuin palk­ko­jen osalta.

    Ennen pit­kää mark­ki­na­ta­lous tie­ten­kin kor­jaa vää­ris­ty­mät, mut­ta sii­hen voi kulua kau­an­kin. Joi­den­kin avain­ryh­mien osal­ta kor­jaus­lii­ket­tä odo­tel­laan edelleen…

  44. Samu­li Kaisis

    Siis häh?

    Mik­si ihmees­sä hin­nan mää­rää­mi­nen ulko­puo­lel­ta oli­si yhdes­sä asias­sa (työn hin­ta) oikeu­tet­tua, mut­ta toi­ses­sa ei (yri­tys­ten myy­mät tuotteet).”

    Sitä minä­kin ihmet­te­len. En vain oikein näe sitä aja­tus­kul­kua, jos­sa kar­tel­lien nitis­tä­mi­nen joh­taa pakkotyöhön.

  45. Rai­mo K
    “No, lak­ko-oikeu­den rajoit­ta­mi­nen mer­kit­si­si pakkotyön/työpakon määräämistä”

    Syl­ves­te­ri: “Rai­mol­la käyn­nis­tyy kyl­lä aina tuo puna­pup­pu­ge­ne­raat­to­ri täy­del­lä voi­mal­la. Koh­ta var­maan mm. lait­to­mien lak­ko­jen kor­vaus­käy­tän­nön tun­tu­va korot­ta­mi­nen joh­taa duu­na­rei­den teloituksiin…”

    Eipäs nyt lii­oi­tel­la. Syl­ves­te­ri on aktii­vi­ses­ti unoh­ta­nut niin kau­kai­sen asian kuin TEHYn työ­tais­te­lun. Oli­ko kokoo­mus­joh­toi­nen työ­tais­te­lu lii­an punainen?
    Kar­tel­lin nitis­tä­mi­ses­tä­kään ei ollut kysymys.

  46. Tie­de­mie­hel­lä oli oiva huo­mau­tus sie­tä­mis­vel­vol­li­suu­des­ta, joka on lii­tok­sis­sa lakko-oikeuteen. 

    Tähän neu­vot­te­luins­ti­tuu­tioon, johon siis liit­tyy lak­ko-oikeus, liit­tyy myös työ­nan­ta­jan hiu­kan vas­taa­va oikeus. Työ­nan­ta­ja­puo­li voi työ­eh­to­so­pi­muk­sen umpeu­dut­tua antaa työ­sul­ku­va­roi­tuk­sen (2 viik­koa etu­kä­teen) ja kes­keyt­tää tämän nojal­la pal­kan mak­sa­mi­sen ja estää työn­te­ki­jöi­tä tule­mas­ta töi­hin. Met­sä­teol­li­suus pai­nos­ti po. kei­nol­la menes­tyk­sek­kääs­ti pape­ri­teol­li­suu­den työn­te­ki­jä­puo­len työ­eh­to­so­pi­muk­sen heikennyksiin.

    Työ­sul­ku­ta­pauk­ses­sa sie­tä­mis­vel­vol­li­suus on työn­te­ki­jä­puo­lel­la. Hei­dän työ­so­pi­muk­sen­sa ovat voi­mas­sa ja he ovat sen nojal­la oikeu­tet­tu­ja työ­hön ja vas­tik­kee­seen työs­tä. Jos työ­so­pi­muk­sien ehto­jen mini­mi­ta­son mää­rit­tä­vä työ­eh­to­so­pi­mus umpeu­tuu, työ­nan­ta­ja­puo­li voi vält­tää työ­so­pi­muk­sis­ta seu­raa­vat vel­voit­teen­sa työ­su­lun avulla.

  47. Suo­ja­työ-pykä­lää voi­daan kyl­lä ihan hyväl­lä syyl­lä pitää pak­ko­työ­nä, mut­ta aina­kin täs­sä threa­dis­sa on puhut­tu ihan eri­lai­sis­ta toi­men­pi­teis­tä. Esi­mer­kik­si Tie­de­mie­hen heit­tä­mä lak­koi­lu irti­sa­no­mis­pe­rus­tee­na toi­mii täy­sin päin­vas­toin kuin pak­ko­työ­hön mää­rää­mi­nen, pot­ku­jen jäl­keen kun ei tar­vit­se teh­dä enää ollen­kaan töitä.

  48. Kari:“Lakkoon saa kuka tahan­sa men­nä, joko poru­kal­la tai yksin, mut­ta työ­nan­ta­jal­la ei pidä olla mitään vel­vol­li­suut­ta mois­ta tou­hua katsella.”

    Kuten jo kir­joi­tin, tämä saat­tai­si pois­taa osan yhteis­kun­nan hal­vaan­nut­ta­mis­ta lakois­ta, mut­tei kaik­kia. Oleel­lis­ta on se, että kysei­ses­sä tilan­tees­sa mark­ki­nat eivät toi­mi, eikä työ­nan­ta­jan ole sik­si miten­kään help­poa kor­va­ta koko työ­voi­maan­sa tuos­ta vaan kadul­ta revi­tyil­lä työt­tö­mil­lä. Jos pape­ri­työ­läi­set oli­si­vat lakos­sa ja omis­tai­sit pape­ri­teh­taan, niin antai­sit­ko mil­jar­dien arvoi­sen pape­ri­ko­neen aja­mi­sen jon­kun täy­sin koke­mat­to­man pika­kou­lu­te­tun poru­kan käsiin? 

    Toi­nen ongel­ma liit­tyy sii­hen, että rik­ku­rien pysy­vä palk­kaa­mi­nen ja lak­ko­lais­ten irti­sa­no­mi­nen voi vain kiris­tää tilan­net­ta, min­kä jäl­keen sovun saa­mi­nen voi olla enti­ses­tään vai­keam­paa. Jos­sain vai­hees­sa lak­koa molem­pien osa­puo­lien kyp­syt­tyä tar­peek­si joku kom­pro­mis­si voi­daan löy­tää, mut­ta mitäs sit­ten teh­dään, kun työ­nan­ta­ja on pyö­rit­tä­nyt teh­das­taan puo­lel­la tehol­la käyt­täen rik­ku­rei­ta, joi­ta on puo­let van­has­ta mää­räs­tä ja joi­den tuot­ta­vuus ei muu­ten­kaan ole yhtä hyvä kuin van­ho­jen työn­te­ki­jöi­den? Työn­te­ki­jä­puo­li ei tie­ten­kään suos­tu mihin­kään sel­lai­seen sopuun, jos­sa osa poru­kas­ta menet­tää työ­paik­kan­sa lopul­li­ses­ti. Työ­nan­ta­jan taas on mah­do­ton­ta irti­sa­noa nii­tä rik­ku­rei­ta tuos­ta vaan (tai jos niin tekee, niin seu­raa­van lakon koh­dal­la haluk­kai­ta tuli­joi­ta voi olla aika vähän, kun se “pysy­vä työ­paik­ka” ei sit­ten tar­koi­ta­kaan muu­ta kuin työ­paik­kaa lakon lop­pu­mi­seen asti). 

    Käy­tän­nös­sä lak­koa­jan irti­sa­no­mi­sil­la hom­ma voi­daan saa­da vain pahem­paan sol­muun. Näin eten­kin, jos koko lakon syy ei edes alun perin ollut esim. palk­ka, vaan vaik­ka työ­paik­ko­jen säi­lyt­tä­mi­nen. Jos työ­nan­ta­ja omin päin toteut­taa lakon aika­na ne kiis­ta­na­lai­set irti­sa­no­mi­set, niin lak­koa on hyvin vai­kea saa­da loppumaan.

    Ja lopuk­si, ehkä täl­lai­sin nykyi­sin “peli­sään­nöin” toteu­te­tut lakot ovat sit­ten­kin parem­pia kuin se, että osa­puol­ten oli­si aina lak­ko­jen aika­na pak­ko polt­taa kaik­ki sil­lat sin­ne toi­seen osa­puo­leen. Lakon jäl­keen on kui­ten­kin pak­ko toi­mia yhdes­sä, eikä tätä vält­tä­mät­tä kau­heas­ti aja­tel­la sil­loin lakon aika­na tais­te­lu­mie­lia­lan olles­sa päällimmäisenä.

  49. Onhan se toki ärsyt­tä­vää, että pie­ni ryh­mä ali-kou­lu­tet­tu­ja duu­na­rei­ta pis­tää kul­je­tuk­set jäi­hin ja saa vie­lä tol­ku­ton­ta lik­saa täs­tä kaikesta.”

    Ovat­ko ahtaa­jat ali­kou­lu­tet­tu­ja duu­na­rei­ta ja ovat­ko hei­dän palk­kan­sa koh­tuut­to­man kor­keat, ver­rat­tu­na esim insi­nöö­riin. Tääl­lä unoh­de­taan, että ahtaa­jat käsit­te­le­vät kal­lii­ta konei­ta ja kal­lii­ta las­te­ja han­ka­lis­sa olo­suh­teis­sa. Vahin­ko tulee tai­ta­mat­to­mal­ta hel­pos­ti. Joka jät­käs­tä ei sii­hen hom­maan tosi­aan­kaan ole.

    Tääl­lä tun­tuu hai­se­van sel­lai­nen kou­lu­tus­sää­ty­ajat­te­lu, että vain kor­kea kou­lu­tus oikeut­taa kor­keam­paan palk­kaan. Eihän näin ole:

    Itse asias­sa jos las­kee kou­lu­tus­jan men­te­tyt tulot (olet­taen että sai­si muu­ten nor­maa­lia bus­si­kus­kin palk­kaa, so 12 — 14 e /t. ilman han­ka­lan työ­ajan lisiä) pääs­tään, opin­to­tu­ki ja kesä­an­siot huo­mioon ottaen mais­te­ril­la ja DI:llä n 60.000 euroon. 40 vuo­den kuo­le­tusa­jal­la ja 4 %:nko­rol­la tämän pitäi­si teh­dä 250 e/kk lisää lik­saa. Kaik­ki muu on kor­vaus­ta vas­tuun­tun­nos­ta, oma-aloit­tei­suu­des­ta ja ahkeruudesta.

  50. Lak­ko-oki­keu­den rajoit­ta­mi­nen on askel koh­ti luok­kayh­teis­kun­taa ja lisää eriarvoisuuutta-
    Ylem­mil­lä luo­kil­la ei ole juu­ri­kaan lak­koi­lu­tar­vet­ta, sil­lä he kyke­ne­vät sopi­maan kes­ke­nään kor­vauk­sis­ta , hyvä esi­merk­ki on pari Lilius/Fagernäs, tämä pari saat­toi mää­ri­tel­lä tois­ten­sa kor­vauk­set, joten rii­taa tus­kin syn­tyi, kos­ka mak­sa­ja oli kol­mas osapuoli.
    Samoin Edus­kun­ta voi vali­ta itsel­leen bul­vaa­nin, joka mää­rit­te­lee kan­san­edus­ta­jien palk­kiot “puo­lu­eet­to­mas­ti”
    Kun lak­ko-oikeut­ta halu­ta­na rajoit­ta niin aina on kys­mys duu­na­rei­den lakon rajoit­ta­mi­ses­ta, sen vuok­si se on hyvin yksi­puo­li­nen ja epä­oi­keu­den­mua­ki­nen rajoi­tus, kos­ka enem­mis­tö täl­lai­ses­sa lau­ta­kun­nas­sa on yleen­sä hen­ki­löil­lä, joil­la on jo nämä elii­tin etuudet.

    Ja mikä on avain­ryh­mä ? Ei joku ahtaa­ja ole mikään avain­hen­ki­lö, sel­lai­sik­si mää­ri­tel­lään yleen­sä yri­tyk­sen ja yhteis­kun­nan ylim­mät joh­ta­jat ja asiantuntijat.

    Ahta­jas­ta tulee avain­hen­ki­lö vas­ta sit­ten kun hän nousee vas­ta­rin­taan eliit­tiä vas­taan, muu­ten hän on hal­lin­non kan­nal­ta hen­ki­lö EVVK.

    Ja pisim­pään ovat olleet lakos­sa lää­kä­rit , seit­se­män kuu­kaut­ta, eikä kukan uskal­ta­nut arvos­tel­la hei­tä ‚Zys­se­kin oli aivan hil­jaa tai puo­lus­ti lää­kä­rei­den lakko-oikeutta.

    Ja lää­kä­rit sai­vat itse mää­ri­tel­lä aiheut­ti­ko lak­ko vahin­koa vai ei. Tämä sama oikeus voi­tai­sin antaa ahtaajillekin.

  51. Mitä tulee ns lait­to­miin lak­koi­hin niin kyses­sä on sopi­mus­rik­ko­mus ja näi­hin kor­vauk­siin on haet­tu taso ja mal­li yritysmaailmasta.

    Työ­eh­to­so­pi­mus-työ­so­pi­mus­ju­ri­diik­ka on samaa sopi­mus­toi­min­taa kuin ovat yri­tys­ten väli­set sopi­muk­set ja läh­tö­koh­tai­ses­ti niii­hin pitä­si sovel­taa samo­ja periaatteita 

    Kysees­sä on toi­mi­tuk­sen myö­häs­ty­mi­seen ver­rat­ta­vas­ta asias­ta eli ylei­nen sak­ko on n 8 % kuu­kau­den eli nel­jän vii­kon myöhästymisestä.
    Eli tuol­lai­nen 1–3 päi­vän lak­ko aiheut­taa n 25000 euron sakon, kun se vii­väs­tys­sak­ko­na oli­si n 3500 euroa max eli sii­hen näh­den lak­ko­sa­kot ovat kor­keat ja nii­tä pitä­si alentaa.

    Yri­tys­maa­ilams­sa ei myös­kään tun­ne­ta välil­lis­ten vahin­ko­jen kor­vaa­mis­ta vaik­ka vii­väs­ty­mi­nen oli­si tahal­lis­ta­kin esim yri­tyk­set otta­vat usein ura­koi­ta vaik­ka tie­tä­vät, ettei­vät kyke­ne teke­mään nii­tä . Se ei kui­ten­kaan vel­voi­ta kor­vaa­maan kuin nuo sovi­tut pie­net korvaukset-

    Yri­tys­so­pi­mus­ten sak­ko­jen peri­aa­te on että yri­tys menet­tää kat­teen ‚mut­ta yri­tys saa välit­tö­mät kulut eli vält­tää kon­kurs­sin ellei töpek­si jatkuvasti.
    Nyt yksi­tyi­sil­le hen­ki­löil­le ja ay-yhdis­tyk­sil­le halu­taan anka­ram­pi lainsäädäntö

  52. Samu­li Saarelma:

    Lakon jäl­keen on kui­ten­kin pak­ko toi­mia yhdes­sä, eikä tätä vält­tä­mät­tä kau­heas­ti aja­tel­la sil­loin lakon aika­na tais­te­lu­mie­lia­lan olles­sa päällimmäisenä.

    Nyt menee taas vähän yli tämä hol­hoa­mi­sin­to. Ei oo mitään syy­tä olet­taa, että sekä työ­nan­ta­jat, että työn­te­ki­jät olis niin type­riä, että ne lakon aika­na suu­tus­päis­sään ampu­vat itse­ään jal­kaan, jos sii­hen vaan anne­taan mahdollisuus.

    Jos työ­nan­ta­ja halu­aa jat­kaa lakos­sa ole­vien työ­so­pi­mus­ta, niin tus­kin se antaa niil­le väliai­kai­sil­le työn­te­ki­jöil­le lupas­ta pysy­väs­tä työ­suh­tees­ta. Jos taas työ­nan­ta­ja kor­vaa lak­koon men­neet työn­te­ki­jät pysy­väs­ti uusil­la työn­te­ki­jöil­lä, niin mik­si sen työ­nan­ta­jan pitäi­si yli­pään­sä pääs­tä sopi­muk­seen entis­ten työn­te­ki­jöi­den kanssa?

  53. Lii­an van­ha: “Ja mikä on avain­ryh­mä ? Ei joku ahtaa­ja ole mikään avain­hen­ki­lö, sel­lai­sik­si mää­ri­tel­lään yleen­sä yri­tyk­sen ja yhteis­kun­nan ylim­mät joh­ta­jat ja asiantuntijat.”

    Kun lakois­ta puhu­taan, avain­ryh­mä on aina se, joka uhkaa lakol­la — muul­loin se ryh­mä tosi­aan on EVVK.

    Ja tämä työ­suh­de­tur­va, jota AKT nyt hakee? Miten se voi olla elä­mää suu­rem­pi kysy­mys, mis­sä muo­dos­sa jokin ryh­mä pal­kan­ko­ros­tuk­sen­sa halu­aa, vaik­ka­pa sit­ten jon­kin­lai­se­na käden­pu­ris­tuk­se­na ero­ti­lan­tees­sa — kul­tai­ses­ta ei täs­sä nyt voi puhua. Ja kun se ei tuli­si vai­kut­ta­maan koro­tuk­sen tasoon yhtään mitään, palk­ka oli­si vas­taa­vas­ti pie­nem­pi, sil­lä sopi­mus syn­tyy tasol­la, johon työ­nan­ta­jil­la on varaa, niin se aina on.
    Ja tämä jupi­na sii­tä, että ei muil­la­kaan aloil­la ole sitä (kun unoh­de­taan ne todel­li­set avain­hen­ki­löt, joil­la on) — ahtausa­lal­la on, kuten olem­me täl­lä­kin pals­tal­la oppi­neet, pal­jon sel­lai­sia omi­tui­sia pal­kan­li­siä, joi­ta muil­la ei ole. So what?
    Kysy­mys ei voi olla muus­ta kuin arvovallasta.

  54. Ja tämä työ­suh­de­tur­va, jota AKT nyt hakee? Miten se voi olla elä­mää suu­rem­pi kysy­mys, mis­sä muo­dos­sa jokin ryh­mä pal­kan­ko­ros­tuk­sen­sa halu­aa, vaik­ka­pa sit­ten jon­kin­lai­se­na käden­pu­ris­tuk­se­na ero­ti­lan­tees­sa – kul­tai­ses­ta ei täs­sä nyt ”

    Näin on, monel­la ryh­mäl­lä­hän tämä jo on eli toi­mi­tus­joh­ta­jil­la ja ylem­mil­lä toi­mi­hen­ki­löil­lä se on jo ylei­nen. Pitäi­si­kö irti­sa­no­mis­kor­vaus olla vain elii­tin erityisoikeus ??

    Ja mitä tulee 12 kuu­kau­den irti­sa­no­mis­kor­vauk­seen niin se tus­kin on AKt:lle kyn­nys­ky­sy­mys, vähem­pi­kin riit­tää var­maan ja etuut­ta voi­daan sit­ten laa­jen­taa pal­kan­mak­su­va­ran mukaan.
    Näin­hän ne on monet uudis­tuk­set vie­ty eteenpäin.

    EK:lle se sen sijaan on kyn­nys­ky­sy­mys ja se pit­kit­tää lakkoa

  55. Artturi:“Ei oo mitään syy­tä olet­taa, että sekä työ­nan­ta­jat, että työn­te­ki­jät olis niin type­riä, että ne lakon aika­na suu­tus­päis­sään ampu­vat itse­ään jal­kaan, jos sii­hen vaan anne­taan mahdollisuus.”

    Moni sota­kin on syt­ty­nyt juu­ri sil­lä, että on vain koro­tet­tu panok­sia niin pal­jon, että enää ei ole voi­tu vetäy­tyä. En näe mitään syy­tä, mik­sei työ­tais­te­luis­sa voi­tai­si ilma­ti­laa pila­ta todel­la pahas­ti sil­lä, ettei aja­tel­la muu­ta kuin sitä, miten tämä kamp­pai­lu voitetaan.

    Jos työ­nan­ta­ja halu­aa jat­kaa lakos­sa ole­vien työ­so­pi­mus­ta, niin tus­kin se antaa niil­le väliai­kai­sil­le työn­te­ki­jöil­le lupas­ta pysy­väs­tä työsuhteesta.”

    Voi olla muu­ten vai­kea saa­da nii­tä kor­vaa­via työn­te­ki­jöi­tä tilal­le. Eten­kin, jos ulko­mail­ta asti pitää hei­tä hakea. Toi­sek­si hän voi hyvin aliar­vioi­da työn­te­ki­jöi­den soli­daa­ri­suu­den, eli ajat­te­lee, että “voit­taa” lakon ja työn­te­ki­jät (ne, joil­le vie­lä työ­paik­ka on tal­lel­la) palaa­vat kil­tis­ti töi­hin välit­tä­mät­tä niis­tä, jot­ka jää­vät ilman työtä.

    Ajat­te­le asi­aa niin, että eihän lakos­sa yli­pää­tään ole mitään jär­keä. Sekä työn­te­ki­jä että työ­nan­ta­ja häviä­vät sii­nä. Sii­hen kui­ten­kin men­nään, kos­ka osa­puo­let usko­vat kes­tä­vän­sä sitä parem­min kuin vas­ta­puo­li ja lopul­ta vas­ta­puo­li jou­tuu alis­tu­maan voit­ta­jan tah­toon. Kum­man­kaan osa­puo­len ei kan­na­ta läh­teä lak­koon, jos uskoo sen häviä­vän­sä ja jou­tu­van­sa alis­tu­maan toi­sen vaa­ti­muk­siin. Täl­löin­hän on sekä menet­tä­nyt mitä lakos­sa menet­ti ja tämän lisäk­si jou­tu­nut suos­tu­maan sii­hen, mitä toi­nen vaa­ti ennen lakkoa.

    Kos­ka koko lak­ko perus­tuu sii­hen, että pan­naan kova kovaa vas­taan, jot­ta saa­daan toi­nen pako­tet­tua omaan tah­toon, niin en näe miten­kään mah­dot­to­ma­na, että osa­puo­let teke­vät kaik­ken­sa voit­taak­seen lakon sen tar­kem­min miet­ti­mät­tä sitä, mitä mui­ta seu­rauk­sia sil­lä voi olla. Täs­tä syys­tä on hyvä ehkä hil­li­tä jos­sain mää­rin sitä, mitä lakos­sa voi teh­dä, jot­ta yli­lyön­neil­tä vältytään.

  56. Eihän tuo irti­sa­no­mis­kor­vaus ole uusi suo­ma­lai­ses­sa­kaan työsuhdekäytännössä.
    Ylem­mil­lä toi­mi­hen­ki­löil­lä se on ollut ylei­nen jo pit­kään ja myös työn­te­ki­jöil­lä se oli voi­mas­sa johon­ki 2000 luvun alku­puo­lel­le ero­ra­han nimik­keel­lä, mut­ta sii­tä luo­vut­tiin työ­nan­ta­jien vaatimuksesta .

    Nyt AKt on vaa­ti­mas­sa sitä uudel­leen ja saa­nut­kin jotain lupauksia.
    En usko, että AKT:llekään on tuo 12 kuu­kau­den kor­vaus kyn­nys­ky­sy­mys vaan sopi­mus voi olla oleel­li­ses­ti pie­nem­pi­kin ja sitä sit­ten kas­va­te­taan pal­kan­mak­su­va­ras­ta myö­hem­pi­nä vuosina.

  57. Lii­an vanha
    “Työ­eh­to­so­pi­mus-työ­so­pi­mus­ju­ri­diik­ka on samaa sopi­mus­toi­min­taa kuin ovat yri­tys­ten väli­set sopi­muk­set ja läh­tö­koh­tai­ses­ti niii­hin pitä­si sovel­taa samo­ja periaatteita”

    Tar­koi­tat­ko siis, että aivan samoin kuin yri­tyk­sil­le, tär­kein uhka sopi­muk­sen pitä­mi­sel­le pitäi­si olla sopi­muk­sen menet­tä­mi­nen ja mah­dol­li­nen mai­neen mus­tu­mi­nen, eli työn­te­ki­jöi­den tilan­tees­sa pot­kut ja pää­ty­mi­nen työ­nan­ta­jien lis­tal­la ei-toi­vo­tuk­si henkilöksi?

    eli ylei­nen sak­ko on n 8 % kuu­kau­den eli nel­jän vii­kon myöhästymisestä.”

    …kun myö­häs­ty­mi­nen ei ole tahal­lis­ta (yleen­sä mää­ri­tel­ty näin alan kuin alan toi­mi­tuseh­dois­sa). Lakon tapauk­ses­sa se nime­no­maan on sitä, joten tuol­lai­ses­sa tapauk­ses­sa ei sel­viäi­si pel­käl­lä myöhästymissakolla.

    Lisäk­si sopi­muk­set on yleen­sä oikeus pur­kaa, jos sopi­mus­os­a­puo­li ei tar­tu työ­hön sovi­tus­sa ajas­sa. Eli taas pot­ku­ja lakkolaisille.

  58. Tar­koi­tat­ko siis, että aivan samoin kuin yri­tyk­sil­le, tär­kein uhka sopi­muk­sen pitä­mi­sel­le pitäi­si olla sopi­muk­sen menet­tä­mi­nen ja mah­dol­li­nen mai­neen mus­tu­mi­nen, eli työn­te­ki­jöi­den tilan­tees­sa pot­kut ja pää­ty­mi­nen työ­nan­ta­jien lis­tal­la ei-toi­vo­tuk­si henkilöksi?”

    Eivät yri­tyk­set mene­tä sopi­muk­si­aan vaik­ka töpek­si­vät­kin, hyvä esi­merk­ki on Are­va. Vaik­ka voi­ma­la on myö­häs­sä vuo­sia niin ei tilal­le ote­ta uut­ta toi­mitt­jaa eikä sen uhkaa edes todel­li­suu­des­sa ole.

    kun myö­häs­ty­mi­nen ei ole tahal­lis­ta (yleen­sä mää­ri­tel­ty näin alan kuin alan toi­mi­tuseh­dois­sa). Lakon tapauk­ses­sa se nime­no­maan on sitä, joten tuol­lai­ses­sa tapauk­ses­sa ei sel­viäi­si pel­käl­lä myöhästymissakolla.”

    Työ­eh­to­so­pi­muk­set ja työ­so­pi­mus­ket ovat hyvin pel­kis­tet­ty­jä sopi­muk­sia eikä kaik­kiin mah­dol­li­siin vas­taan­tu­le­viin ongel­miin ole varus­tau­dut­tu. Myös sopi­muk­sen kier­to työ­nant­jan puo­lel­la on yleis­tä. Kun sopi­mus on vajaa niin oikeus ei voi rat­kais­ta asi­aa tai pää­tös on mitä sattuu.
    Oikeus on taas käyt­tö­kel­vo­ton rat­kai­su, jos­kus 10 vuo­den kulut­tua saa­tu rat­kai­su on aut­ta­mat­to­mas­ti lii­an myö­häs­sä , hyvä esi­merk­ki on Sie­men­sin tapaus, oikeu­den­käyn­ti kes­ti 10 vuot­ta. Sii­nä ajas­sa suu­ri osa työn­te­ki­jöis­tä ehtii jo eläkkeelle.

  59. Palk­ka­neu­vot­te­luis­ta voi­sin enti­se­nä (hyvin enti­se­nä) hen­ki­lös­tö­pääl­lik­kö­nä ja nii­tä käy­nee­nä tode­ta, että sata­mao­pe­raat­to­rit ja EK ovat valin­neet jo val­miik­si lin­jan joka tulee kal­liik­si. Lak­koa ei edes yri­tet­ty välttää.
    Jos oli­si todel­la ollut tar­koi­tus sääs­tää kus­tan­nuk­sia, työ­nan­ta­ja­puo­len oli­si pitä­nyt mene­tel­lä täs­mäl­leen päin­vas­toin kuin mitä on teh­ty (siis jul­ki­suu­des­sa ollei­den tie­to­jen mukaan).
    Jos on tie­dos­sa, mitä toi­nen osa­puo­li halu­aa — eli sitä ero­ra­haa — niin läh­tö­koh­dak­si ei pitäi­si ottaa sitä, että sitä halut­tua asi­aa ei anne­ta, läh­tö­koh­dak­si pitäi­si ottaa, että OK, tot­ta­kai se anne­taan, mut­ta sil­le lai­te­taan HINTA.
    Ja sen hin­nan ja toi­sen osa­puo­len halun avul­la neu­vo­tel­laan mui­ta kus­tan­nuk­sia vas­taa­vas­ti pie­nemm­mik­si. Ja voi­pa jopa olla, että toi­nen osa­puo­li lak­kaa halua­mas­ta asi­aa, jos se on lii­an kallis.
    Mut­ta peri­aa­te­han se täs­sä kal­liik­si tulee — ja yhteis­kun­ta vii­me kädes­sä maksaa.

  60. Lak­koa ei edes yri­tet­ty välttää.
    Jos oli­si todel­la ollut tar­koi­tus sääs­tää kus­tan­nuk­sia, työ­nan­ta­ja­puo­len oli­si pitä­nyt mene­tel­lä täs­mäl­leen päin­vas­toin kuin mitä on teh­ty (siis jul­ki­suu­des­sa ollei­den tie­to­jen mukaan).
    Jos on tie­dos­sa, mitä toi­nen osa­puo­li halu­aa – eli sitä ero­ra­haa – niin läh­tö­koh­dak­si ei pitäi­si ottaa sitä, että sitä haluttua ”

    Näin se on, sopi­mus­neu­vot­te­lu on kau­pan­käyn­tiä ja kum­pi­kin osa­puo­li osaa las­kea mitä mikin ehto mak­saa ja mikä on kum­mal­le­kin edullinen.
    Nyt EK on juut­tu­nut periaatteeseen

  61. Sata­mao­pe­raat­to­rei­den neu­vot­te­li­jan mie­les­tä kes­kus­jär­jes­tö­jen edus­ta­jia ei tar­vi­ta neu­vot­te­lui­hin, kos­ka osa­puo­let ovat jo pai­kal­la. Vai ovatko?

    Mis­sä ovat esi­mer­kik­si sata­mao­pe­raat­to­rei­den asiak­kaat, jot­ka mak­sa­vat koko lystin? 

    En halua puo­lus­taa lak­ko­lai­sia, mut­ta tele­vi­sio­haas­tat­te­lu­jen perus­teel­la sanoi­sin kui­ten­kin, että sata­mao­pe­raat­to­rei­den kan­nat­tai­si vaih­taa neu­vot­te­li­jaan­sa. Kave­ril­la ei sel­väs­ti­kään ole vie­lä koke­mus­ta noin han­ka­laan teh­tä­vään. Vai onko hän vain juoksupoika?

  62. Samu­li Saarelma:

    Nuo sota­ver­tauk­set ei kuu­lu tähän asi­aan kyl­lä mitenkään.

    Voi olla muu­ten vai­kea saa­da nii­tä kor­vaa­via työn­te­ki­jöi­tä tilal­le. Eten­kin, jos ulko­mail­ta asti pitää hei­tä hakea.

    häh? Ai niin­ku on vai­kee saa­da puo­la­lai­sia ja viro­lai­sia raken­nus­mie­hiä vaan väliai­kai­siin työ­suh­tei­siin? Sitä pait­si, jos työ­nan­ta­ja ei voi uskot­ta­vas­ti luva­ta mää­rä­ai­kais­ta työ­paik­kaa, niin se on ihan sama lupaa­ko se sel­lai­sen nimellisesti.

    Pal­kal­la voi kui­ten­kin kom­pen­soi­da työ­suh­teen epä­var­muut­ta, eli eikö­hän nii­tä työn­te­ki­jöi­tä löy­dy, kun vaan mak­saa tarpeeksi.

    Ajat­te­le asi­aa niin, että eihän lakos­sa yli­pää­tään ole mitään järkeä.

    No täs­sä nyt ei oo mitään jär­keä, kos­ka lakos­sa ON jär­keä. Tämä on vähän sama kuin sanoi­si, että riko­soi­keu­del­li­ses­sa vas­tuus­sa ei oo mitään jär­keä. Kaik­ki hävi­ää, kun joku lai­te­taan vankilaan.

    Kos­ka koko lak­ko perus­tuu sii­hen, että pan­naan kova kovaa vas­taan, jot­ta saa­daan toi­nen pako­tet­tua omaan tah­toon, niin en näe miten­kään mah­dot­to­ma­na, että osa­puo­let teke­vät kaik­ken­sa voit­taak­seen lakon sen tar­kem­min miet­ti­mät­tä sitä, mitä mui­ta seu­rauk­sia sil­lä voi olla.

    No en minä väit­tä­nyt­kään, että se oli­si mah­do­ton­ta, mut­ta epä­to­den­nä­köis­tä se on, kos­ka ei ihmi­set noin yleen­sä ammu itse­ään jal­kaan. Minul­la ei oo myös­kään mitään syy­tä olet­taa, että lak­ko­lai­set ajat­te­lis joten­kin enem­män tun­teel­la kuin muut.

    Minus­ta mei­dän ei oo syy­tä rajoit­taa asioi­ta mitä osa­puo­let voi­vat teh­dä lakos­sa (esim. pot­kia lak­ko­lai­sia pois) sil­lä perus­teel­la, että sinä luu­let lak­ko­lais­ten käyt­täy­ty­vän vas­toin omaa etuaan.

Vastaa käyttäjälle Raimo K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.