Mitä pakkoruotsilla sitten tekee?

20.11.2009 · Aihe: _ 

Hallitus pähkäilee, pitäisikö Kokkolan seutu yhdistää aluehallinnossa Ouluun vai Vaasaan ruotsinkieliset haluavat Vaasaan ja suomenkieliset Ouluun. hallitus pani alueenvuodeksi Vaasaan siksi aikaa, kun viranomaiset Oulussa opiskelevat ruotsia. Kokkolan ruotsinkielisten edustaja sanoi TV-uutisissa, ettei opiskeltu ruotsi riitä, vaan ruotsinkielisiä palvelemaan kelpaa vain syntyperäinen ruotsinkielinen (=täydellisesti ruotsia osaava)

Hyvä. Uuskotaan, että se on niin, jos ruotsinkieliset itse niin sanovat.

Nyt vain pitää vielä selittää, miksi me suomenkieliset sitten opiskelemme koulussa pakkoruotsia?

Kommentit

120 Vastausta artikkeliin “Mitä pakkoruotsilla sitten tekee?”

  1. Jaassu kirjoitti 20.11.2009 kello 22:37

    Eipä tuossa pitäisi olla enää mitään sen kummenpaa kuin lakiehdotus eduskuntaan että pakkoruotsi pois.

    Samalla voitaisiin poistaa pakkosuomen opetus suomen ruotsinkielisiltä. Onhan sellainen kai ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Neula jumissa kirjoitti 20.11.2009 kello 22:38

    “Nyt vain pitää vielä selittää, miksi me suomenkieliset sitten opiskelemme koulussa pakkoruotsia?”

    Onhan palvelusväen sentään sen verran kieltä osattava, että ymmärtää totella…

    Ruotsille on löydetty liuta perusteita, mm. sen opiskelu helpottaa englannin oppimista. Tosin miksi tuota aikaa ei käytettäisi englannin kielen opiskeluun? Pärjäisimme samalla ruotsinkielisten kanssa, jotka siis osaavat englanninkin hyvin – sen oppiminenhan on heille helppoa.

    Kokkolalaiset ns. ruotsinkieliset puhuvat hyvää suomea ja ymmärtävät sitä vielä paremmin, sen nyt tietää jokainen.

    Nimimerkillä ex-kokkolalainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. poikittain kirjoitti 20.11.2009 kello 22:41

    vai mikä se siellä on tänään kun angsti iskee kuin pahimmalle keskenkasvuiselle teinille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Juha kirjoitti 20.11.2009 kello 22:43

    Ruotsi onkin täysin tarpeeton kieli suomalaisille. Suomessa suomenruotsalaiset vaihtavat heti suomeksi, ja ruotsissa ruotsinruotsalaiset vaihtavat heti englanniksi. Missään ei siis tule tarvetta osata ruotsia.

    Itsekin olen toiminut kansainvälisen kaupan tehtävissä viimeiset 15 vuotta. Myös ruotsissa. Mutta kieltä en ole tarvinnut kuin Aftonbladetia lukiessa. Liiketoimintaneuvottelut on hoidettu ruotsalaisten erinomaisesti osaamalla englannilla.

    Täysin turha kieli siis. Ennemmin kannattaisi lukea venäjää, koska venäläiset yleensä eivät osaa englantia. Myös saksalaiset yleensä haluavat puhua saksaa, jos se on vaihtoehto. Mutta ruotsalaiset puhuvat mielellään englantia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Dennis the Menace kirjoitti 20.11.2009 kello 22:55

    Suomenruotsalaisten jutuissa ei nyt ole muutenkaan järkeä pakkoruotsista puhuttaessa.

    Paitsi ehkä tässä salaliittomaisessa kuviossa: Kuten tiedetään Suomen kouluissa on kielikriisi menossa, ja nyt tarkoitan ihan virallisesti myönnettyä kriisiä enkä tätä pakkoruotsiksi kutsuttua pyhää lehmää. Suomalaiset koululaiset oppivat nimittäin keskimäärin liian harvoja vieraita kieliä, lähinnä englantia ja hyvin huonoa ruotsia. Tämä on huono juttu kansainvälistyvässä maailmassamme.

    Tai siis, hetkinen, kirjoitin väärin. Todellisuudessa vain ei-ruotsinkieliset suomalaiset oppivat liian harvoja kieliä ja niitäkin huononlaisesti.

    Ja ennen kuin joku itseinhoinen ehtii ehdottaa: ei, Suomenruotsalaisten ja muiden ero ei johdu siitä, että he ovat fiksumpia ja ahkerampia. PISA:n ja ylioppilaskirjoitusten perusteella pikemmin päinvastoin. Miksi ahkeroida, kun kiintiöt varmistavat jatko-opiskelupaikan ilman liiallista ahkerointiakin.

    Missä olin? Niin, salaliittoteoria. Parhaat palkat saa nykyään kansainvälisistä firmoista. Niissä pitää osata kieliä. Suomenruotsalaiset osaavat tietysti ruotsia. Suomikin sujuu ja lisäopiskelulle on voimakas motiivi. Ruotsin läheinen sukukieli, englanti, ei tuota vaikeuksia. Ei liene ihme, että aikaa riittä opiskella parikin kieltä noiden lisäksi.

    Samaan aikaan suomenkielinen (tai vaikka arabian) osaa suomen ja kansainvälisten vertailujen mukaan englanninkin kiitettävän hyvin. Ruotsia on pakko opiskella, mutta motivaatio on huono, joten sitä ei opita. Ja onhan ruotsi harvinaisen hyödytön kieli jo ihan taloustieteellisesti ajatellen … mikä taas onkaan diminishing returns suomeksi? Kolmatta vierasta kieltä ei uskalleta ottaa, kun tiedetään, että kaksikin vierasta kieltä on tuskan takana.

    Näin siis on tilastojen mukaan.

    Parhaat työpaikat menevät siten ruotsinkielisille.

    Vihreiden Risto Rönnberg on mukana siinä toimikunnassa, joka nyt yrittää keksiä ratkaisua tälle suomenkielisten huonoon kielitaitoon. Hän on varmaan ainoa, joka uskalsi puhua pakkoruotsia vastaan. Puolueen johto pisti hänet äkkiä ruotuun.

    Nyt ei ole mahdotonta, että ongelma yritetään ratkaista lisäämällä vielä entisestään sitä mikä ongelman aiheuttaa. Tiedän, että suunnitteilla on pakkoruotsin opiskelun lisääminen!

    Minun ehdotukseni: Jos pakkoruotsista ei voi luopua, suomenruotsalaisilla pitäisi olla pakkosaame. Tai vakavammin sanottuna, suomenkielisten koulupäivää pitäisi pidentää vaikkapa tunnilla. Tämä ratkaisu on tietysti epäreiluudessaan älytön, mutta koska järkevä ratkaisu ei kelpaa, on vaihtoehtona älytön ratkaisu. Älyttömyydessä olisi se hyvä puoli, että sen myötä paksukalloisimmankin pakkoruotsin puolustajan olisi myönnettävä, mistä on kysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Pentti Hirvonen kirjoitti 20.11.2009 kello 23:02

    No opiskellaan kuulemma pakkoruotsia siksi, että osattaisiin lukea Muumikirjoja ruotsiksi. Ainakin näin on joku kansanedustaja viisaudessaan todennut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Saara kirjoitti 20.11.2009 kello 23:38

    Olen vakaasti sitä mieltä, että jos ruotsia ei pakotettaisi opiskelemaan (B-kieli voisi olla pakollinen, mutta ihmisen pitäisi itse saada valita se kieli), suurempi osa ihmisistä osaisi hyvää ruotsia. Perustelen tätä sillä, että motivoituneena oppii enemmän, ja motivaatio lisääntyy kun voi itse vaikuttaa tekemisiinsä. Vielä enemmän ruotsin tunnilla oppii, kun ei-motivoituneet häiriköt eivät ole mukana venkoilemassa. Ja kun opetusryhmien taso nousee, voidaan myös opiskella pidemmälle nopeammin.

    Ei joka ikisen suomalaisen tarvitse ruotsia osata. Se ainakin on huono perustelu pakkoruotsille. Eikä vähiten siksi, ettei pakkoruotsista suinkaan ole seurannut, että jokainen osaisi ruotsia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. LNu kirjoitti 20.11.2009 kello 23:47

    Siksi, että RKP:lla on vakiopaikka hallituksessa? Tai siksi, ettei Suomessa ole yhtään liberaalipuolueta, eikä siten mitään vastapainoa vallitsevalle politiikalle. Vihreät ovat lähinnä siksi mielenkiintoinen, että sieltä suunnalta on joskus havaittavissa liberaalismiin viittaavia kannanottoja, vaikkeivat ne käytännön politiikkaan asti ulotukkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Rogue kirjoitti 21.11.2009 kello 0:28

    Ei kai pakkoruotsin puolesta ikinä ole muutenkaan mitään järkiperusteita esitetty. Keksiikö kukaan Osmon blogin seuraajista muuten yhtäkään järjellistä syytä pakolliselle ruotsinkielen opiskelulle? Oletan että ei, koska muuten niitä syitä olisi tullut muuallakin esille. Aihehan ei varsinaisesti ole niitä vähiten huomiota saaneita netissä;)

    Tästä päästään seuraavaan kysymykseen: Miksi pakkoruotsi järjestelmää oikeasti pidetään yllä? Hyvin todennäköisesti myös pakkoruotsia kannattavat järjelliseen ajatteluun kykenevät poliitikot ymmärtävät, ettei pakkoruotsin opiskelu ole suomalaisten 95% enemmistön edun mukaista. Mitkä heidän peitetyt motiivinsa ovat? Onko kyse ainoastaan ruotsinkielisen vähemmistön etuoikeutetun aseman pönkittämisestä vai onko taustalla muutakin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. PA kirjoitti 21.11.2009 kello 0:40

    Nokkela argumentti.

    Kehtaisinkohan kysyä tässä toisesta aiheesta.. Oletko aikeissa kommentoida Pasilan pilvenpiirtäjäkaavailuja? Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä niistä kuuluisi ajatella asiapohjalta, kun intuitiivisesti olen aiheesta kovin innoissani.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Markku kirjoitti 21.11.2009 kello 1:04

    Ei mitään. Pakkoruotsi on eurooppalaisen oikeuskäsityksen ja demokratian vastainen. Milloin Suomesta tulee normaali Eurooppalainen oikeusvaltio?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. MIVa kirjoitti 21.11.2009 kello 2:06

    Kuinka monesta sotien jälkeisestä poliittisesta hallituksesta RKP on ollut poissa?
    Olisiko jo aika?
    Ahvenaanmaan edustaja jo meitä pelotteli. Logiikkaa en radiosta ymmärtänyt. Eiköhän ole ihan eri asia, miten täällä mantereella käy? Heillähän on ihan omat juttunsa siellä. Mitä ihmettä tämä rouva puuttuu tämän puolen asioihin? Suomenkielisillä olisi aika paljon nuristavaa heidän jutuistaan, mutta sehän on turhaa. Voisiko joku kertoa tälle rouvalle, että jättää mantereen asiat rauhaan ja hoitaa ja vaalii omia juttujaan siellä saarillaan. Ei kai hän vain vaadi enemmän ruotsin opetusta täällä heidän takiaan? Oman ajatukseni mukaan heiltä pitäisi edellyttää enemmän opiskelua suomenkielessä.
    Mitä ihmeen merkitystä ahvenanmaalaisille on siitä, mitä täällä tapahtuu? niillähän ei ole mitään merkitystä heille. Jos tuo joukko haluaa erota Suomesta ja liittyä Ruotsiin tahi olla itsenäinen, niin kyllä kannatan heidän toivettaan. Aika iso rahamäärä säästyy ja paljon ongelmia. Mitä hyötyä valtiolle Ahvenanmaasta on?
    Noi tullijutut on peanuts. Turvallisuusjutuissa ei mitään. Matkailujuttuna se ei katoa minnekään.
    Ehdotankin, että Ahvenanmaa julistautuu itsenäiseksi ja Suomi heti hyväksyy julistuksen.
    Radiossa perjantaina kuulemani yleisökommentit olivat monipuolisia: suurin piirtein taistelusta hurraa-huutoihin.
    Ehkä tuo rvahenkilö ei tajunnut nykytilannetta. Ei toi Suomen jättäminen ole enää mikään hirvee juttu manner-porukalle. Mimmonenhan se olisi noille saarelaisille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Gunnar kirjoitti 21.11.2009 kello 2:09

    mielestäni tällaisia vähemmistön aseman kyseen alaistavia kommentteja on ikävä lukea vihreiden edustajan sivuilta kaikkihan sen tietää että ruotsin kielestä on apua englannin kielen ja saksan kielen ja ranskan kielen opiskelussa ja voidaanko me edes sanoa olevamme pohjois maa jos emme puhu samaa kieltä ajattele mitä ne meistä muualla ajattelee

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. TJM kirjoitti 21.11.2009 kello 7:31

    Minusta tässä nostettiin esiin paras argumentti pakkoruotsia vastaan. Olen vuosia ihmetellyt, että tästä ei ole enempää puhuttu.

    Meillähän on oltava esim. lääke- ja oikeustieteessä ruotsinkieliset tiedekunnat ihan siksi, että takaamme ruotsia puhuville äidinkieliset palvelut. Siitäkin on ollut melua, että ruotsia äidinkielenään puhuvilla pitäisi olla oikeus päästä lääkärille, jonka äidinkieli on ruotsi.

    Ne kaikki laudaturin ylioppilaat lääkiksessä ja oikiksessa eivät siis opi ruotsia niin hyvin, että siitä olisi juuri käytännön hyötyä. Ja jotenkin kuitenkin perustellaan, että jokaisen sellaisenkin, jolle jo peruskoulun suorittaminen tuottaa tuskaa, on opiskeltava ruotsia.

    Välillä tuntuu, että ihan järkevätkään kaksikieliset eivät ihan tajua, että emme me suomenkieliset muutu kaksikielisiksi kouluruotsin avulla. Mikä siis on peruste pitää ruotsia kaikille pakollisena?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Elina kirjoitti 21.11.2009 kello 8:37

    Helppo kysymys!

    Ei sillä tee yhtään mitään.

    Ja muistakaapa nyt kaikki samanmieliset äänestää eduskuntaan henkilöä, joka jakaa tämän näkemyksen. Meitä on ehdottomasti enemmistö, mutta silti vain tämän pienen kielen pakko-opiskelu jatkuu ja jatkuu viiden prosentin vähemmistön ylimitoitettujen oikeuksien takia.

    Osaisiko joku muuten sanoa, mitä tämä pelleily tulee kokonaisuudessaan Suomelle maksamaan? Ruotsinkielisistä katukylteistä korkeakoulutukseen…. siis koko potti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. jouni lundqvist kirjoitti 21.11.2009 kello 9:56

    Se ruotsi, mitä Suomen kouluissa opiskellaan, on eri kieli, mitä puhutaan Ruotsissa. Niin, Suomi on ainoa maa maailmassa, missä 95 prosenttia kansasta joutuu pakkoaineena opiskelemaan 5 prosentin vähemmistön kieltä. Tuon pakkoajan voisi sujuvasti käyttää englannin opiskeluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.11.2009 kello 15:23

    Suomi on ainoa maa maailmassa, missä 95 prosenttia kansasta joutuu pakkoaineena opiskelemaan 5 prosentin vähemmistön kieltä.

    Irlannissa kaikki pakotetaan opiskelemaan iirin kieltä, jota ei puhu juuri kukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Timo kirjoitti 21.11.2009 kello 9:59

    Osmo, kaipaan purevaa älyäsi ja terävää kommentointiasi takaisin eduskuntaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. suomalainen juntti kirjoitti 21.11.2009 kello 10:27

    Nyt vain pitää vielä selittää, miksi me suomenkieliset sitten opiskelemme koulussa pakkoruotsia?

    Minä kun tulkitsin tuon niin että ruotsia opiskellaan liian vähän, kun se ei kerran tositilanteessa riitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. JII kirjoitti 21.11.2009 kello 10:36

    Niinkuin Rogue jo sanoikin niin kaikki pakkoruotsia puoltavat argumentit on kumottu jo tuhanteen kertaan. Netistä löytyy useampia saitteja joissa väännetään rautalangasta miksi esim. Gunnarin argumentti Ruotsista porttina muihin kieliin on järjetön. kts. esim. täältä: http://www.pakkoruotsi.net/perustelut.php#oppiminen

    Jotkut ehkä niputtavat pakkoruotsin poistamisen samaan kategoriaan maahanmuuton rajoittamisen tai muiden vastaavien “epäsuvaitsevien” asioiden kanssa koska näistä asioista eniten ääntä pitävät usein samat tahot. Tästä seuraa että pakkoruotsin poistamiseen kykenevät henkilöt eivät uskalla ottaa asiaa käsittelyyn koska pelkäävät leimaantuvansa ahdasmielisiksi. Pakkoruotsia puoltavat tahot käyttävät tätä tietysti erittäin tehokkaasti hyväksi. Tähänkin blogiin tuli kommentti jossa vihjailtiin että vihreät eivät ajattele vähemmistöjä 🙂

    Ei auta kuin toivoa että joku poliitikko jaksaa ajaa tätä asiaa. Itse kun pidän faktana sitä että pakkoruotsi paitsi että on kallista ylläpitää myös heikentää suomalaisten kielitaitoa. Tai ei heikennä mutta samalla vieraiden kielten tuntimäärällä voitaisiin päästä huomattavasti parempiin tuloksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Dennis the Menace kirjoitti 21.11.2009 kello 12:02

    Jos kuullun ymmärrys ei ole esteenä, tässä kolme suomenruotsalaista poliitikkoa pohtii muun muassa pakkoruotsia:

    http://areena.yle.fi/audio/534499

    “Finlandssvenskan seglar i motvind just nu! Vi beskylls för snorkighet, besvärlighet och framförallt för att vara dyra i drift. I effektivitetens namn vill många spara bort finlandssvensk service och röster höjs för att efetrsom vi bara är en av många minoriteter, varför skulle vi då ha specialrättigheter. Finlandssvenskans ställning nu och i framtiden diskuteras med Jakob Söderman, Kristian von Essen och Nils Torwalds i studion. Pia Hellsten är redaktör.”

    Vihreiden Kristian von Essen arvostelee vihreiden Risto Rönnbergiä siitä, että uskalsi mainita ääneen sen norsun nimen, joka on kollektiivisessa virtuaaliolohuoneessamme.

    Kristian ja Nils Linuksen-isä toistelevat vanhoja ja hölmöjä argumentteja pakkoruotsin puolesta. On kuulemma outoa väittää, että ihminen ei voi oppia monia kieliä. Tässä kohdin olen aina ihmetellyt, että jos se uuden kielen oppiminen ei vaadi mitään resursseja, montako sataa kieltä nämä neropatit mahtavat osata.

    Ruotsi kuulemma myös auttaa oppimaan uusia kieliä. Niin varmaan, mutta samalla logiikalla voitaisiin jokainen jääkiekkoilijan urasta haaveileva pakottaa ensin treenaamaan viisi vuotta käsipalloa.

    Selvää on, että suomenruotsalaiset tai ainakin RKP eivät niin kiivaasti kannattaisi pakkoruotsia, jos tarkoituksena olisi vain ystävällisesti edistää suomenkielisten kielitaitoa.

    Tuskinpa päällimmäisenä syynä on myöskään pakkoruotsin antama suhteellinen etu työmarkkinoilla, kuten aiemmin kirjoitin. Tosin pääkaupunkiseudun suomenruotsalaisilla on liki 20% suomenkielisiä parempi palkka, mikä ei ole ikävä asia sekään mutta ei varmaankaan selity kokonaan pakkoruotsilla.

    Tuskinpa pakkoruotsin kiivas kannattaminen johtuu myöskään siitä, että se olisi vastaus globalisoituvan maailman haasteisiin, kun se kerran selvästi haittaa noihin haasteisiin vastaamista. Pakkoruotsi ei varmastikaan ole välttämätön edellytys suomalaisten historialliselle identiteetille ja mitä kaikki muita hölmöyksiä onkaan sen puolesta esitetty.

    Oikeastaan ainoa julkilausuttu syy pakkoruotsille, jonka jossain määrin hyväksyn, on Pohjoismainen yhteys. Suomelle on ollut ja on vieläkin eduksi se, että maata on pidetty osana Pohjoismaita ja Skandinaviaa. EU-Suomi jaksaa kuitenkin kai jo seistä omilla jaloillaan ilman ruotsalaisten mielistelyä. Itse asiassa Ruotsin suunnalta on esitetty ymmärrystä sille, että kanssakäyminen voisi tapahtua virallisestikin englanniksi (kuten se usein jo käytännössä tapahtuu). Suomenruotsalaiset ovat kuitenkin onnistuneet torpedoimaan näitä pyrkimyksiä.

    Mikä sitten on todellinen syy, joka saa pitämään kiinni pakkoruotsista kynsin hampain? Sitä olen yrittänyt silloin tällöin selvitellä. Se on kuitenkin vaikeaa, koska syytä ei hevin sanota ääneen.

    Olen päätynyt sellaiseen arvaukseen, että pakkoruotsi nähdään ruotsin kansalliskielistatuksen oleellisena tukipilarina. Suomenruotsalaiset pelkäävät sellaista ketjureaktiota, jossa pakkoruotsin poistamisen jälkeen käy virkamiesruotsin ylläpitäminen mahdottomaksi. Se taas johtaisi hallinnon viralliseen suomenkielistymiseen. Sen jälkeen olisi mahdotonta väittää, että Suomessa on kaksi tasaveroista kansalliskieltä. Ruotsi uhkaisi liukua vähemmistökieleksi muiden vähemmistökielien joukkoon.

    Tämä uhkakuva ei kuitenkaan selitä, miksi niin monet suomenkieliset poliitikot yms. kannattavat pakkoruotsia. Miksi asia on niin tärkeä näille lipposille? Esimerkiksi Ahtisaaren Hesarissa esittämät perustelut olivat niin kömpelöitä, että epäilen, että jotain jäi kertomatta. Vielä en ole keksinyt selitystä tälle halulle toimia kansalaisten enemmistön tahdon vastaisesti — jos selitys ei sitten ole sekoitus huonoa ajattelua ja Pohjoismaihin kuulumisen halua.

    Sanottakoon vielä lopuksi, että ihailen suomenruotsalaisia siinä kuin muitakin elinvoimaisia vähemmistöjä. Ymmärrän myös heidän kiivaan halunsa puolustaa identiteettiään ja turvata tulevaisuutensa. Puolustustaistelua on kuitenkin käyty pakkoruotsin osalta niin ylimielisesti, että sympatiakykyni kapasiteettirajat alkavat lähestyä. Kannattaisiko heikäläisten miettiä strategiansa uusiksi? Nykyinen uhkaa muuttaa pakkoruotsin vastustamisen suomenruotsalaisuuden vastustamiseksi. Nykyinen strategia taitaa eniten edistää Persujen asiaa ja äänipottia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Tapio Peltonen kirjoitti 21.11.2009 kello 12:21

    En kannata pakkoruotsia sinänsä, mutta kannatan laajaa ja korkeatasoista kouluopetusta, ja pelkään, että jos pakkoruotsi poistetaan, se tarkoittaa käytännössä sitä, että kieliaineiden tarjonta peruskouluissa ja lukioissa supistuu kustannussäästöjen nimissä.

    En kykene näkemään sellaista skenaariota, jossa näitä kustannussäästöjä (yksi kieli valikoimasta pois) ei toteutettaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. jeejee kirjoitti 21.11.2009 kello 12:36

    Yllättävän sitkeästi tuo pakkoruotsi on sementoitu. Käsittääkseni suomenruotsalaistenkin piirissä väännetään kättä siitä onko pakkoruotsista enemmän haittaa kuin hyötyä.

    Itse luin pitkän kouluruotsin ja yritin suositella sitä myös omille lapsille, mutta se on nähty että pakko on huono porkkana ruotsin osaamiselle.

    Toinen vaiettu asia on että koulussa ei opeteta oikeaa ruotsia vaan suomenruotsia, jolla pärjää ehkä Tukholmassa mutta ei välttämättä muualla.

    Yleinen kuvio ruotsalaisten kanssa töitä tehdessä on että ovat hämmästyneitä kun osaan kohtuullisesti ruotsia. Ja hämmästys on vielä suurempi kun kerron että ihan kaikki suomalaiset lukevat ruotsia koulussa, sillä juuri kukaan suomenkielinen ei ruotsia vapaaehtoisesti puhu,

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Ville T kirjoitti 21.11.2009 kello 12:57

    Uuden arvioinnin paikka
    Eiköhän rkp:n kannattaisi lopettaa viivytystaistelu ja lähteä reilusti ajamaan tämän päivän kielipolitiikkaa. Helsinkiläisistä koululaisista sellaisia, joiden toinen kieli on muu kuin ruotsi on jo 10% Heille pakkoruotsi on vielä ylimääräisempi rasite.

    Suomenruotsalaisuuden asema tulevaisuudessa tulee muuttumaan. Se millainen asema on riippuu siitä, yrittääkö Rkp käydä tuhoon tuomittua viivytystaistelua vai siirtyykö se aidosti miettimään miten kielivähemmistöillä olisi hyvä elää ilman, että enemmistön mielestä se vaatisi tarpeettomia uhrauksia. Tarpeeton henkilökohtainen uhraus, jota ei voi edes rahalla korvata, on vaikkapa ruotsin opiskelu pitkän fysiikan, kuvaamataidon tai vaikkapa espanjan tilalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Elina kirjoitti 21.11.2009 kello 13:15

    Hyvin vähälle huomiolle jäi julkisuudessa Dennisin edellä mainitsema Suomen ruotsinkielisten oppilaiden epämenestys Pisa-tutkimuksessa.

    Ero oli suomekielisiin oppilaisiin merkitsevä (merkitsevällä tarkoitan nyt tilastotieteen merkitsevää, en puhekielen merkitsevää, joskin toki oli sitäkin) Ruotsinkieliset pärjäsivät samoin kuin entisten itäblokin maiden koululaiset.

    Eipä se ole ihme, kun esim. kasvatustieteelliseen tiedekuntaan pääsee opettajankoulutuslinjalle ruotsinkielisistä hakijoista yli puolet ja suomenkielisistä n. 15 prosenttia.

    Kyllähän siinä laatu kärsii.

    Eräs kaksikielinen lääkäri sanoi minulle taannoin, että koskaan ei menisi itse ruotsinkielisestä kiintiöstä valmistuneen lääkärin/puoskarin vastaanotolle. Niin paljon on kehnompi lääketieteen opiskelija-aines ja opetus ruotsinkileisellä puolella.

    Selvähän se! Mitä muuta se voisi olla, ellemme oleta ruotsinkielisten olevan alun perin suomenkielisiä älykkäämpiä, oppimiskykyisempiä etc.

    Ja mehän emme oleta näin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. jouni lundqvist kirjoitti 21.11.2009 kello 15:41

    Kun koulussa on tietty määrä pakollisia vieraan kielen tunteja, niin kannatisi istua alas ja pohtia, mihin kieliin ne vähät tunnit käytetään, jotta suomalaiset pärjäävät paremmin maailmalla.

    Miksi älypuolue vihreät on hirttänyt itsensä ruotsin kieleen, kun sen kieliset eivät edes äänestä vihreitä. Ymmärrys hoi, äly älä jätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Jeebo kirjoitti 21.11.2009 kello 15:41

    Suomen kielen aseman turvaamisessakaan ei tunnu olevan oikein mitään järkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Dennis the Menace kirjoitti 21.11.2009 kello 15:44

    “Irlannissa kaikki pakotetaan opiskelemaan iirin kieltä, jota ei puhu juuri kukaan.”

    Israelissa pakotettiin kaikki opiskelemaan hepreaa vaikka se oli latinan kaltainen kuollut kieli. (Nyt tuli vähän napakampi viesti kuin kaksi edellistä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Dennis the Menace kirjoitti 21.11.2009 kello 15:59

    “Suomen kielen aseman turvaamisessakaan ei tunnu olevan oikein mitään järkeä.”

    Pakkoruotsi ei kai sentään yksinään turvaa ruotsin säilymistä. Puhuuhan sitä tuossa länsinaapurissakin liki 10 miljoonaa ihmistä — joista muuten on kai miljoonan verran entisiä suomalaisia tai näiden jälkeläisiä. Pelkästään Göteborgin seudulla elää jotain 50 000 (muisttakseni). Siitä huolimatta paikallisessa yliopistossa voi kyllä opiskella kirkkoslaavia mutta ei suomea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. nos kirjoitti 21.11.2009 kello 16:25

    Kyllä perussivistykseen kuuluu osata jonkin verran junttiruotsia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Arto Tukiainen kirjoitti 21.11.2009 kello 16:32

    Kysymys ruotsinkielen asemasta on olennaisesti mukavuusasia. Esim. ahvenanmaalaiset tietysti toivovat, että heidän kanssaan puhutaan ruotsia – vaikka he yleensä osaavat jonkin verran suomea. Ja esim. Suomen ministeriöiden virkamiehet toivovat, että heidän kanssaan puhutaan suomea – vaikka he taitavat jonkin verran ruotsia.

    Jos materiaalinen intressi siihen suuntaan osoittaa, sekä ruotsin- että suomenkieliset ovat yllättävän kerkeitä puhumaan toistensa kieltä. Tähän intressiin voisi kielten opetuksessa perustaa, eli ne jotka osaavat ruotsia, menestyvät tällä suunnalla, ja ne jotka osaavat jotain muuta kieltä, menestyvät toisaalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Jeebo kirjoitti 21.11.2009 kello 17:12

    ““Suomen kielen aseman turvaamisessakaan ei tunnu olevan oikein mitään järkeä.”

    Pakkoruotsi ei kai sentään yksinään turvaa ruotsin säilymistä. ”

    Niin… tarkoitin vain, että mielestäni on vähissä syyt säilyttää Suomea tai Ruotsia puhuttuina kielinä. Jos ongelma on se että pitää opetalla äidinkielen lisäksi toinen kotimainen ja sitten vielä joku kansainvälinen, niin miksei vain oteta sitä kansainvälistä äidinkieleksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. jouni lundqvist kirjoitti 21.11.2009 kello 17:31

    Mistä rautakangesta pitää vääntää, että tajutaan, että kyseessä on koulun kieliohjelma. Koulussa on tietty määrä vieraiden kielten tunteja. Maan päättäjien on päätettävä, mikä kieliohjelma on sellainen, jolla lapset selviävät maailmalla parhaiten.

    RKPn mielestä siihen palettiin kuuluu myös ruotsi. Minun mielestäni todistustaakka on heillä ei meillä. Suomenkielinen suomalainen ei tarvitse ruotsia. Suomessa pärjää suomella ja ruotsissa englannin kielellä erinomaisesti.

    Syvä neuvo suomalaisille, opetelkaa englantia. Ruotsia voi harrastaa, jos on aikaa ja tarmoa riittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Ville_ kirjoitti 21.11.2009 kello 17:34

    Itse olen joutunut ainakin kuuntelemaan ruotsia, joten aivan hukkaan se osaaminen ei ole mennyt. Mutta paljon järkevämpi paketti olisi ollut englanti, espanja ja venäjä.

    Ruotsalaisten kanssa voi jutella englanniksikin. Samoin saksan kielisten kanssa. Onhan ruotista ja saksasta itselle hyötyä, mutta ilmankin olis pärjännyt.

    Mielestäni on kaksi vaatimusta, voi hoitaa perus asiat mahdollisimman monen kanssa. Kaikilla ei ole riittävää kielitaitoa. Lisäksi Englanti pitää osata niin hyvin, että sillä voi oikeasti kommunikoida. Rakentaa ystävyys suhteita, tehdä sopimuksia.

    Jos joku pakollinen vieras kieli pitää olla, niin sanoisin englanti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Samuli Saarelma kirjoitti 21.11.2009 kello 18:08

    Minusta Irlannin ja Israelnin tilanne on erilainen kuin Suomen.

    Israelissa heprea on toinen virallisista kielistä (toinen on arabia). On siis luonnollista, että sitä myös opiskellaan. Israelin juutalaiset ovat myös tulleet maahan ympäri maailmaa, joten heillä ei ilman hepreaa olisi todennäköisesti mitään yhteistä kieltä.

    Irlannissa iirin kielellä on tärkeä asema kansallisen identiteetin osana. Se on irlannin kansan kieli, kun englanti on miehittäjän kieli. Suomessa tilanne on juuri päinvastoin. Ruotsi on vuosisatoja maata miehittäneen kuningaskunnan kieli ja suomi on suomalaisten kieli. Ruotsin kieli maailman kielenä ei myöskään ole millään tavoin riippuvainen siitä, puhutaanko sitä Suomessa vai ei (toisin kuin nuo kaksi muuta)

    Ruotsin pakollisuudelle ei siis siinä mielessä ole lähellekään samoja perusteita kuin noille kahdelle esimerkkikielelle.

    Itseeni pätee juuri, mitä jeejee kirjoitti ylempänä. Luin sitä pakosta koulussa ja lukiossa ja sain jopa hyviä arvosanoja, mutta vapaaehtoisesti en sitä vieläkään puhu, koska sen käyttämiseen jäi pakollisuuden leima. Ruotsalaisten kanssa kommunikoin aina englanniksi. Suomenruotsalaiset taas lähes poikkeuksetta osaavat paljon paremmin suomea kuin minä ruotsia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Taustamies kirjoitti 21.11.2009 kello 18:39

    Ruotsin kielen opettaminen suomenkielisille on kertakaikkinen välttämättömyys.

    Ilman ruotsin kielen opiskelua maatiaissuomalaiset eivät koskaan oppisi englantia, ranskaa tai saksaa, koska kaikki muut kielet perustuvat ruotsin kieleen.

    Lisäksi kansainvälistymisemme voidaan hoitaa käytännössä vain Ruotsin kautta ja ruotsalaisten avulla, suomalaisen on turha kuvitella olevansa tervetullut varteenotettava keskustelukumppani maailman pöydissä ilman kaikille tuttua ja verkostoitunutta ruotsalaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Elina kirjoitti 21.11.2009 kello 18:50

    Täällä velloo käsitesekaannus, joka ei asiaa muuta, mutta kuitenkin:

    Ruotsi ei suinkaan ole tuntikehyksessä vieras kieli, vaan toinen kotimainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Dennis the Menace kirjoitti 21.11.2009 kello 19:21

    Vihreästä langasta:

    Työryhmän kokoomuslainen jäsen, kansanedustaja Raija Vahasalo ei usko pakkoruotsin poistuvan.

    ”Niin kauan, kun Suomessa on virkoihin pätevyysvaatimuksena ruotsin taito, pakkoruotsia ei ole varaa poistaa. Siinä tehtäisiin karhunpalvelus nuorille. Korkeisiin virkoihin pääsisivät vain suomenruotsalaiset”, Vahasalo sanoo.”

    Että tällaisilla asiantuntemuksella ja älyllä mennään …

    Rönnberg sen sijaan on edelleen asialinjalla::

    ”Mielipiteitä on kyllä esitetty suuntaan jos toiseen. Ruotsin opetus tulee olemaan kuuma peruna. Uskonnon opetuksen tunnustuksellisuus puhuttaa myös”, työryhmässä vihreitä edustava rehtori Risto Rönnberg sanoo.

    Vihreiden virallisesta linjasta poiketen Rönnberg on valmis poistamaan pakkoruotsin.

    ”Kieliä pitää lukea, mutta pakkoruotsin poistuminen muuttaisi suhtautumista ruotsin kieleen nykyistä paremmaksi.”

    Nyt sitten pitää päättää kumpaa uskoisi: Vahasaloa, jonka mukaan pakkoruotsin poistamisen jälkeen kukaan ei enää opiskele ruotsia vai Rönnbergiä, jonka mukaan pakkoruotsin poisto parantaisi motivaatiota — ja siten väistämättä myös oppimistuloksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. E2 kirjoitti 21.11.2009 kello 19:49

    Syitä miksi pakko pitäisi poistaa:

    – Suomenruotsalaiset ovat vahvasti keskittyneet muutamiin kuntiin. Ruotsinkielen osaaminen ei ole siis tarpeellista koko suomessa
    – Suomenruotsalaisilla on pakkosuomi, se jo yksin riittää kommunikointiin
    – Valtio kustantaa tulkin tarvittaessa
    – On paljon aloja joissa ruotsia ei tarvita. Yliopistossakin virkamiesruotsi on pakollinen, vaikka valmistuisi alalle, jossa ruotsia ei tarvitse.
    – Ruotsia sanotaan helpoksi kieleksi, jos tämä on totta niin kai sen myöhemminkin ehtii opiskella, jos tarvitsee.
    – Ruotsi haittaa niitä, jotka haluaisivat oppia paremmin saksaa, ranskaa tai muita kieliä. Saksa ja ranska ovat varmasti yhtä yleissivistäviä kuin ruotsikin. Kolmannen ja neljännen kielen ottaminen on monille suuri kynnys. Muitakin kieliä tarvitaan vähintään yhtä paljon kansainvälisillä markkinoilla
    – Ruotsin oppimistulokset ovat heikot ja korkeakoulujen pakkoruotsin läpäisyrajaa on toistuvasti laskettu. Kalliilla kustannettu koulutus tuo siis vain vähän takaisin
    – Pakolla opiskelevat häiritsevät muiden opiskelua, koko suoraan meluamalla tai hidastamalla ryhmän tahtia (koulussa edetään keskimääräisen oppilaan mukaan)
    – Norjan ja Venäjän rajalla asuville naapurin kielet olisivat paljon mieluisampia, mutta silti opetellaan mahdollisesti hyvinkin harvoin kuultu ruotsi. Pakko asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan sijaintinsa perusteella

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Michael Perukangas kirjoitti 21.11.2009 kello 21:16

    Tietysti “pakkoruotsi” on poliittisesti aika tarkoitushakuinen termi, mutta jos ajatellaan syitä, millä sitä perustellaan, ne eivät oikein rimmaa. Ajatellaanpa vaikka pohjoismaista yhteistyötä: vaikka olisit suorittanut toisen kotimaisen viittä vaille parhaimmilla pisteillä ja tehnyt virkamiesruotsin, et voi siltikään edes uneksia työstä yhteispohjoismaisissa toimielimissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Riccado kirjoitti 21.11.2009 kello 21:58

    Muutosta kielten opiskeluun kyllä tarvitaan, mutta vähän toisenlaista. Pakkoenglannin meille ovat järjestäneet tv- ja pc-teollisuus ja toisen maailmansodan jälkeinen anglosaksihegemonia. Siitä ei se enempää. Pakkokiinaa odotellessa.
    Mutta mielestäni on osa kansallista identiteetiä turvata myös muiden (kuin suomen) alueellamme käytettyjen kielten asema. Länsirannikolla tämä kieli on luonnollisesti ruotsi. Oma äidinkieleni on raumangiäl, joten ruotsi tulee vasta kolmantena. Ruotsini koulussa, lukiossa oli todellista tervan juontia, kunnes tutustuin purjehtien ruotsinkieliseen saaristoomme. Kokemus oli niin vahva, että ruotsinnumeroni nousi yhtenä vuonna lukiossa kolme numeroa. Eli kyse on samasta asiasta kuin vaikkapa matematiikassa. Kun ymmärtää yhteyden todellisuuteen, kiinnostus asiaan kasvaa merkittävästi.
    Mutta ei sitä ruotsia siis kaikille. Imatralla ja Lappeenrannassa venäjän kieli on huomattavasti järkevämpää (eli sillä on suurempi käyttöarvo). Lapissa sitten saamea. Hämeessä ollaan niin hitaita, että yhdessäkin kielessä on tekemistä. Sen kuulee esimerkiksi siitä kun kepulaiset pitävät puheita ulkomailla (ihan kotoisalla aksentilla, ei siinä mitään).
    Mutta koulun pakkoruotsilla kykenee palvelemaan korkeintaan R:llä. Vanhainkotiin se tuskin riittää, tai sosiaalitoimeen, tai verovirastoon. Yliopisto-opiskelijoiden pitää myös todistaa ruotsinkielen tasonsa mutta myös niistä testeistä pääsee läpi todellista kommunikaatiotaitoaan osoittamatta.
    Ehdotus: vähän ruotsia kaikille, itä-suomessa venäjää. Niiden, jotka oikeasti ovat tekemisissä ruotsinkielisten kanssa tai ruotsinkielisillä alueilla on oltava vahvempi vakuus kielen osaamisesta. Vähennetään pakkoruotsia, lisätään erilaisia tasokokeita kielitaidon osoittamiseksi ja puhutaan sitä ruotsia vähän herkemmin. Se on palkitsevaa – vaikkapa Tukholmassa.
    Ja Raumalle ei kannata muuttaa ilman rauman giäle alkeit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Nimetön kirjoitti 21.11.2009 kello 22:46

    Toinen vaiettu asia on että koulussa ei opeteta oikeaa ruotsia vaan suomenruotsia, jolla pärjää ehkä Tukholmassa mutta ei välttämättä muualla.

    Käsittääkseni suomenruotsi on ainakin yhteispohjoismaisissa tapaamisissa ollut kaikkein ymmärrettävin kieli (ja murre) kaikille ilmeisesti juuri selkeän artikulaation takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Valveutunut kirjoitti 21.11.2009 kello 23:15

    Hyvä Osmo! Kysyit juuri sen tuhannen taalan kysymyksen.

    Kaikille 5:lle miljoonalle suomalaiselle opetetaan pakolla toista kotimaista koska valtion mielestä kaikilla on OIKEUS saada opetusta toisella kotimaisella. Tämä siksi että turvattaisiin ruotsinkielisten oikeus omaan kieleen ja yhteiskunnallisiin palveluihin ruotsiksi. Virkoihin vaaditaan ruotsin kielen koe, koska jokaisen on oltava valmis palvelemaan ruotsiksi. Koska virkoihin vaaditaan ruotsin koe on kaikkien opiskeltava koska virkoihin vaaditaan ruotsin koe…. huomaatte varmaan mistä on kysymys.

    Tämä ei ole mitään muuta kuin kielipolitiikkaa RKP:n ehdoilla. Perustuslain henki ja tarkoitus ei toteudu suomenkielisille! On hämmästyttävää että muut puolueet ovat edesauttaneet tämän kieliapartheidin ylläpitoa välittämättä maan enemmistön ja maan lasten edusta. Ehkä ruotsalainen raha on puhunut, ehkä vain lyhytnäköinen eduntavoittelu (RKP:hän huoraa kaikkien kanssa kunhan kieliasioihin ei puututa).

    Perustuslaki ei sano: kaikkien suomalaisten on luettava toista kotimaista kieltä. Pakollinen toinen kotimainen kieli voidaan poistaa koululaista ilman muutoksia perustuslakiin. Vähemmistöpalveluiden järjestäminen ilman pakkokieltä ja pakollista virkakieltä on täysin mahdollista. Kieliopintoja ei saa suunnitella poliittisin syin. On aina muitakin vaihtoehtoja, vaaditaan vain poliittista tahtoa tehdä asiat paremmin.

    Jokaisella pitää olla oikeus omaan kieleen, aivan oikein. Ei velvollisuutta toisen kieleen.

    Jos suomenruotsin kieltä ja kulttuuria pitää tekohengittää, älköön tehtäkö sitä suomenkielisten Suomalaisten selkänahalla ja hiellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. JL kirjoitti 22.11.2009 kello 0:20

    Soininvaara taitaa olla ainoa tunnettu ei-persupoliitikko, joka julkisesti vastustaa pakkoruotsia. Tästä ei pidä kuitenkaan päätellä, että poliitikot todellisuudessa olisivat yhtenä miehenä (tai naisena) pakkoruotsin puolella. Wikipedian mukaan “Helsingin Sanomien vuonna 2001 kansanedustajille tekemän mielipidetiedustelun mukaan 50 prosenttia vastusti pakkoruotsia, 46 prosenttia kannatti ja 4 prosenttia ei ottanut kantaa”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. saint kirjoitti 22.11.2009 kello 1:42

    Samuli Saarelma: ”Itseeni pätee juuri, mitä jeejee kirjoitti ylempänä. Luin sitä pakosta koulussa ja lukiossa ja sain jopa hyviä arvosanoja, mutta vapaaehtoisesti en sitä vieläkään puhu, koska sen käyttämiseen jäi pakollisuuden leima.”

    Sama täällä. Iäkäs opettaja oli ”hyvä” – ylioppilaskirjoituksissa saatin ko. koulussa yleensä hyviä ruotsinkielen arvosanoja muihin kouluihin verrattuna. Naurunalaiseksi tekemällä ja nälvimällä sai tuo vanhan ajan pedagogi syntymään tietynlaisen ”pelon ilmapiirin” – kovatkin jätkät olivat ojennuksessa panostaen nimenomaan ruotsin kielen opiskeluun jos johonkin. Sain silloin sellaisen inhon ruotsin kieltä kohtaan, että olen vastedes halunnut pysyä siitä niin visusti erossa kuin mahdollista.

    Myötätuntoa ei lisää myöskään se, että syystä tai toisesta lähes aina, jos julkisella paikalla – esim. junassa tai bussissa – kuuluu (tarkoituksellinen?) kovaääninen kalkatus, niin kyseessä ovat jonkin etuoikeutetun vähemmistön edustajat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Vapautta ja pedagogiikkaa kirjoitti 22.11.2009 kello 10:44

    Suhtauduin pitkään ruotsin pakolliseen opiskeluun myönteisesti, sillä koin Ruotsin henkisen ilmapiirin jotenkin läheiseksi itselleni. Vasta nyt keski-ikäisenä olen tajunnut, etten ole koskaan käyttänyt ruotsia missään.

    Yritin ryhtyä keskustelemaan suomenruotsalaisten ystävieni kanssa ruotsiksi, mutta huomasimme, että puhun kuitenkin niin hidasta ja takeltelevaa ruotsia, etteivät korkealentoiset juttutuokiomme kestä sitä. Sujuvaan kielitaitoon tarvittaisiin aktiivinen käyttö, sitä ei suomenkielinen tavoita missään. Ruotsissa liikun aina työporukoissa, joissa on myös muita eurooppalaisia ja yhteinen kieli on englanti.

    Olen miettinyt, mitä kertoo minusta, että olen sopeutunut siihen, että minulla on lähes täydelliseen vaikenemiseen perustuva kielitaito. Ottaisipa joku kielentutkija asiakseen selvittää, mistä tällaisessa “hiljaisessa kielitaidosssa” on kysymys. Kuuntelen ruotsia sujuvasti esimerkiksi äänikirjoina tai teatteriesityksinä.

    Lapseni kautta näen nyt ihan toisenlaisten kieliongelmien synnyn. Täälläkin puhutaan kahden pakollisen vieraan kielen puolesta. Entä jos sittenkin vain varattaisiin tietty tuntimäärä aineelle nimeltä “vieras kieli”. Sillä meillä on nyt niin erilaisia lapsia.

    Maahanmuuttajalasten tulisi voida korvata osa vieraan kielen opinnoista joko kotikielellään tai heille vieraalla suomen kielellä. Puolikielisyys on aito ongelma ja estää lapsia kasvamasta abstraktin ajattelun taitajina. Pakollinen ruotsi näillä lapsilla on minusta käsittämätöntä. Siihen upotetaan kallista erityisopetusta ja lasten aikaa ja kapasiteettia.

    Myös suomenkielisillä lapsilla saattaa olla vaikeuksia usean kielen kanssa. Heillä on ongelmia myös oman kielen kanssa ja osa heistä elää vertaisryhmässä, jossa valtaosa tulee muista kieliryhmistä eikä vertaisryhmän keskinäinen puhe enää vahvista omaa kielitaitoa vaan jopa heikentää sitä. Osa lapsista hyötyisi siitä, että Ruotsin ja Ahvenanmaan käytäntöjen tapaan voisi ottaa toisen vieraan kielen sijasta lisää sitä ensimmäistä vierasta kieltä. On kaikkien etu, että nuori hallitsee hyvin ainakin yhden vieraan kielen. Kaksi huonosti opittua kieltä on vain riesa.

    Aletaan järkevöittää tätä kielipalettia. Lähdetään lapsista ja pedagogiikasta, ei kielipolitiikasta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. pakkoruotsin poistamista kannattava kirjoitti 22.11.2009 kello 11:58

    Ruotsiin pitäisi alkaa suhtautumaan kuin mihin tahansa vieraaseen kieleen.

    Ruotsi pitää muuttaa valinnaiskieleksi. Opetelkoon ruotsia ken haluaa, mutta vain oman valinnan pohjalta. Ketään ei 2000-luvun Suomessa pidä enää pakottaa varsin hyödyttömän ja vastenmielisen pakkoruotsin opetteluun.

    Pakkoruotsin aika on ohi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Suomalainen kirjoitti 22.11.2009 kello 12:02

    “Ruotsi ei suinkaan ole tuntikehyksessä vieras kieli, vaan toinen kotimainen.”

    Kyllä ruotsi on länsinaapurin kieli, ulkomainen kieli ja 95%:lle suomalaisista vieras kieli. Kotimainen kieli on saame ja suomi.

    On hullua, miten ruotsinkielisessä mediassa päivittäin käsitellään suomenkielisten kieliasioita, mutta suomenkielinen media vaikenee ja jos jotain puhuu, niin melko syvään kumarretaan ruotsinmielisiä.

    Ehkäpä Suomi pitäisi Ruotsin mallin mukaan saattaa yksikieliseksi vähemmistökielillä varustettuna. Ruotsi sai 1.7.2009 uuden kielilain ja se on lähes samanlaisena sovellettavissa meillekin.

    http://www.vapaakielivalinta.fi

    http://www.kielipolitiikka.net

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Opa kirjoitti 22.11.2009 kello 12:59

    Minä olen umpisuomalainen, vanhan keskikoulun käynyt. Olen lukenut ruotsia viisi kouluvuotta ja englantia seitsemän. Kielet tarttuvat aika helposti ja lapsuuden kavereista muutamat olivat ruotsinkielisiä. Ymmärrän kohtuullisen hyvin vaikkapa ruotsinkielisiä uutisia, eritysesti television puolelta. En lue ruotsia käytännössä ollenkaan, eikä sanomalehtien lukeminen onnistu juuri ollenkaan.

    Takavuosina toimin palveluammatissa ja osasin oman alani suppean sanaston, joten sain kutakuinkin palveltua myös ruotsinkielisiä. Mutta minusta olisi hyvin tärkeää saada juuri se ammattisanasto kaikkien asiakaspalvelua tekevien itsestäänselvyydeksi. Jos minä joutuisin lääkäriin, verovirastoon, oikeussaliin tai KELA:n konttoriin asioimaan kakkoskotimaisella, eli ruotsilla minun tapauksessani, olisin todella pulassa. Näin voin kuvitella suomenruotsalaisen olevan myös pulassa suomenkielellä.

    Minusta suomenruotsalaisten kuuluu saada äidinkielellään palvelua myös tiukoissa ja hankalissa paikoissa. Kuinka se sitten toteutetaan, onkin kokonaan toinen juttu ja viisaampien päänsärky. Vaikkapa täälläkin mainitun R-kioskin palvelusanasto on niin suppea, että se kyllä saadaan onnistumaan ihan työnantajan pienellä ponnistuksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Hannu Koho kirjoitti 22.11.2009 kello 13:45

    “…ja ranskan kielen opiskelussa ja voidaanko me edes sanoa olevamme pohjois maa jos emme puhu samaa kieltä ajattele mitä ne meistä muualla ajattelee..”

    Voivatko ruotsalaiset sanoa itseään pohjoismaalaisiksi, vaikka eivät osaa vanhinta pohjoimaista kieltä, suomea?
    Miten he voivat ymmärtää omaa pohjoismaista identiteettiään syvemmin?

    Ranskaa oppii parhaiten opiskelemalla ranskaa.

    Tuo poliittinen termi “toinen kotimainen” olisi jo aika nauraa suohon. Vieras kieli on vieras kieli.

    Ruotsin kieli on muuten syntynyt maassa nimeltä Ruotsi. Siellä se on kotimainen, ei Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Hannu Koho kirjoitti 22.11.2009 kello 13:53

    Haluaisin vielä kysyä Osmolta, onko sinulle tuttu yhdistys nimeltä Vapaa Kielivalinta ry.?

    http://www.vapaakielivalinta.fi

    …ja mitä mieltä olet sen tavoitteista ja argumentoinnista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Tiuskea Rakki kirjoitti 22.11.2009 kello 14:10

    RKP:n kanssa pitää aina olla näissä tämmöisissä uudistuksissa hyvin varovainen, koska he ovat niin taitavia joka tilanteessa laajentamaan suomenkielisten velvollisuuksia ruotsin kielen suhteen. Tässäkin asiassa heillä on periaatteessa vain voitettavaa, jos Ouluun saadaan tosi tiukat kielivaatimukset siksi, “että voidaan palvella ruotsinkielisiä rannikkolaisia omalla kielellä”…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. jore kirjoitti 22.11.2009 kello 14:24

    Suomessa ruotsinkielisten erityisasema suhteessa muihin meillä oleviin vähemmistökieliin on osoitus epätasa-arvosta.

    Sampo Terholla aiheesta hyvä kirjoitus: “Ruotsin vapaaehtoisuus rikastaisi kielitaitoamme”
    “Vapaa Kielivalinta Ry antaa Euroopan kielten päivänä seuraavan julkilausuman:”
    http://www.sampoterho.net/?p=465

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Amatööri kirjoitti 22.11.2009 kello 14:30

    Englantia nyt on turha ketään erikseen kannustaa opiskelemaan, sitä opitaan ja opiskellaan kyllä muutenkin. Monin puolin järkevä suositus nykykoululaisen kannalta on opiskella (koulussa) ensimmäisenä vieraana kielenä jotain muuta kuin englantia, ja ottaa englanti virallisesti opiskeltavaksi esimerkiksi vasta viidenneltä luokalta alkaen, jos tämä on mahdollista.

    Koko maassa ehdolla niiksi muiksi kieliksi olisivat vaikkapa espanja, kiina, arabia. Ja myös koko maassa, mutta erityisesti Itä-Suomessa venäjä:
    http://stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-09-08_005.html?s=2

    Vapaavalintaisella naapurikielellä eli venäjällä, virolla tai ruotsilla (tai norjalla, vaikka tätä pohjoisinta Lappia lukuunottamatta tuskin monessa koulussa tarjottaisiin) voisi vaikka korvatakin tuon otsikkoasian, niin naapuriyhteistyö sujuisi maaltamme kahdenkymmenen vuoden päästä paljon mukavammin. (Tietysti niin, että tämän vapaavalintaisen kielen opiskelun saisi aloittaa vaikka jo kolmannelta luokalta (ensimmäisenä vieraana kielenä), mutta riittäisi, jos opiskelisi peruskoulun viimeisten luokkien aikana jotain naapurikieltä.)

    Vai väittääkö joku, että globaalissa maailmassa ei hyvillä naapurisuhteilla enää ole poliittista merkitystä? Ja jos ja kun merkitystä on, miksi niitä naapurisuhteita pitäisi hoitaa vain Ruotsiin päin? Paremminkin voisimme Venäjää tuntea, nykyisin se on tuossa naapurissa lähellä, mutta silti useimmille perin vieras.

    Riccadon kanssa olen vain sen verran eri mieltä, että Raumalla pärjää kyllä, ja se paikallinenkin puheenparsi tarttuu aika luanikkaasti, eli rohkeasti vain joukkoon. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Jarmo Ryyti kirjoitti 22.11.2009 kello 15:38

    Pitäisi saada analyyttinen vastaus äänioikeutetuille tähän kysymykseen:

    -Miksi 8. suurin puolue on aina Suomen hallituksessa vaalien lopputuloksesta riippumatta?

    Käytännössä muut puolueet vain vuorottelevat rkp:n seurana hallituksessa. Sen vuoksi oppositiossakin ollaan ikäänkuin Rkp ei olisikaan hallituksessa ja hallituspuolue. Poikkeuksena kaikkien poliittisesti korrektien inhokki Perussuomalaiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Matti kirjoitti 22.11.2009 kello 16:15

    Saamenkieltä ja suomalais-ugrilaisia kieliä täällä on puhuttu useita tuhansia vuosia jo kivikaudelta asti, mutta ruotsinkielinen miehittäjä tuli vasta 1200-luvulla. Eli kaksi alkuperäistä suomessa puhuttua kieltä ovat saamenkieli ja suomenkieli. Ruotsinkielihän on vain tuhat vuotta vanha murre germaanisista kielistä ja se on huomattavasti nuorempi kuin saamenkieli ja suomenkieli. Koska ruotsinkieli on tuhansia vuosia nuorempi kuin suomenkieli niin on suorastaan nurinkurista vaatia että suomalaisten pitäisi opetella ruotsia jonkun sivistys tai kulttuuriarvon takia. Suomenkielinen kulttuuri oli olemassa tuhansia vuosia ennen ruotsinkielen syntymistä, eli tilannehan on täysin päinvastoin. Koko Ruotsinmaan pitäisi opetella suomenkieltä, koska suomenkielinen kulttuuri oli pohjolassa tuhansia vuosia ennen ruotsinkieltä. Eikä koko Ruotsin suurvaltaakaan olisi ollut olemassa ilman suomenkielisestä kulttuurista lähtöisin olevia sotilaista jotka henkensä antoivat Ruotsin puolesta. Tunnetustihan Ruotsi soti aina urhoollisesti viimeiseen suomalaiseen asti.

    Suomessa ruotsinkieli ja venäjänkieli ovat vain entisten miehittäjien kieliä.

    On selvät historialliset perusteet että pakkoruotsin voisi hyvin vaihtaa saamenkielen opetteluun. On tietysti selvää ettei saamenkielen asema ole mitenkään tärkeä eteläsuomessa, mutta ainakin saamenkielen historia ja perusteet olisi hyvin käydä koulussa läpi pienimuotoisena kurssina. Ruotsinkielellä ei ole maailmalla mitään hätää, mutta saamenkieli on katoamassa pois. Ruotsinkielen poisjättämisen seurauksena koulut saavat suuret säästöt aikaiseksi, kun nyt muutenkin koulujen rahat ovat tiukoilla. Ei suomalaisten elämäntehtävänä ole palvella ruotsinkielistä herrakansaa heidän kielellään.

    Suomi on alunperin kaksikielinen maa, eli saamenkielinen ja suomenkielinen. On suoranainen kulttuurimurha että suomalaisilta on riistetty oikeus oppia peruskoulussa saamenkieltä ja meidän on pakotettu ruotsinkielisen rikkaan porvariston etuoikeuksien ikeen alle palvelemaan heitä heidän omalla kielellään.

    Ruotsinkielen osaaminen ei kuulu millään tavalla perussivistykseen. Tuolla rasistisella perussivistysvaatimuksellahan lähes koko maapallon väestö luokiteltaisiin sivistymättömiksi pelkän puhumansa kielen takia. Vai onko ruotsinkielisten virallinen kanta se ettei afrikkalainen voi olla sivistynyt ellei hän ei puhu ruotsia?

    Itse olen asunut 40 vuotta Tampereen seudulla ja yhden käden sormin voi laskea ne kerrat kun olen kuullut jonkun puhuvan täällä ruotsia. Itse en ole sitä ikinä tarvinnut. Ruotsin laivoilla ja reissuilla on käytetty englantia. Tampereen katukuvassa voi kuulla usein suomea, englantia, venäjää, viroa, saksaa, turkkia, arabiaa, kurdia, somalia, thainkieltä ja japania, mutta ei käytännössä ikinä ruotsia.

    Miksi pitää olla olemassa erillisillä laeilla varustettu etuoikeutettujen ihmisten Ahvenanmaa jossa rikkaalla eliitillä ei ole samoja velvollisuuksia kuin tavallisella suomalaisella? Eikö jokaisen suomalaisen kuuluisi olla lain edessä samanarvoinen? Ahvenanmaalla ei ole asevelvollisuutta, ei pakkosuomea, opiskelupaikkoihin alemmat pisterajat, jo ennestään rikkaalle alueelle menee enemmän varorahoja kuin sieltä tulee, siellä mannersuomalaisella ei ole samaa maanostooikeutta kuin Ahvenanmaalaisilla on muualla suomessa. Tämä kaikkihan on törkeästi tasa-arvoista demokratiaa vastaan. Jokaisella suomalaisella kuuluu olla täysin samanlaiset oikeudet aivan kaikissa asioissa, eikä varallisuus tai syntyperä saa vaikuttaa siihen mitenkään!

    Ahvenanmaa uhkaa erota Suomesta. Ne lupaa vaan!

    Irlannissa iirinkieli on maan alkuperäinen kieli jonka englanninkielinen miehittäjä korvasi omalla kielellään, siksi iiriä opetellaan vieläkin koska se on maan alkuperäinen kieli. Suomessahan tilanne ei ole mitenkään tähän verrattavissa, koska ruotsinkilinen miehittäjä toi ruotsinkielen jo ennestään saamenkieliseen ja suomenkieliseen maahan. Eli ruotsinkielellä ei ole suomessa mitään iirinkieleen verrattavissa olevaa maan alkuperäiskielen historiallista asemaa joka pitäisi säilyttää alkuperäisyyden takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Matti kirjoitti 22.11.2009 kello 16:19

    Taustamies
    ”Ruotsin kielen opettaminen suomenkielisille on kertakaikkinen välttämättömyys.

    Ilman ruotsin kielen opiskelua maatiaissuomalaiset eivät koskaan oppisi englantia, ranskaa tai saksaa, koska kaikki muut kielet perustuvat ruotsin kieleen.”

    Ei herranen aika mitä soopaa! Englanti ja ruotsi perustuvan germaanisiin kieliin. Ruotsinkielihän on paljon nuorempi kuin alkuperäinen germaaninen kieli tai vaikkapa suomenkieli ja saamenkieli. Eli ruotsinkieleen perustuvia toisten maiden kieliä ei ole olemassa. Eräässä dokumentissa Talvisodassa suomessa palvellut vapaaehtoinen tanskalaismies kertoi ymmärtäneensä paremmin suomenruotsia kuin riikinruotsia, eli tanska ja suomenruotsi tuntuisi olevan läheisempää sukua kuin tanska ja riikinruotsi. Ranskankieli taas perustuu Rooman vallan alla olleiden alueiden romaanisiin kieliin.

    Englantia oppii parhaiten opettelemalla englantia eikä ruotsia, ranskaa oppii parhaiten opettelemalla ranskaa eikä ruotsia ja saksaa oppii parhaiten opettelemalla saksaa eikä ruotsia.

    ”Lisäksi kansainvälistymisemme voidaan hoitaa käytännössä vain Ruotsin kautta ja ruotsalaisten avulla, suomalaisen on turha kuvitella olevansa tervetullut varteenotettava keskustelukumppani maailman pöydissä ilman kaikille tuttua ja verkostoitunutta ruotsalaista.”

    Taas tuota äärirasistista asennetta ettei suomalainen voi pärjätä ilman ruotsinkilistä herraa. Venäjä on yksi tärkein kauppakumppanimme, pitäisikö meidän hoitaa kaupankäynti heidän kanssaan ruotsiksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Dennis the Menace kirjoitti 22.11.2009 kello 17:28

    Ärsyttää, kun historiaa vääristellään oman maailmankuvan pönkittämiseksi. Menneisyyteen on tietysti lukemattomia näkökulmia, mutta kyllä faktat, tai paras käsitys siitä mitä faktat ovat, pitäisi kuitenkin saada kohdalleen. Ei suomi tietenkään ole alkuperäinen kieli Suomessa, Alkioiden mukaan sitä ei ole saamekaan (saamen kielet muistuttavat liikaa toisiaan ollakseen tuhansia vuosia vanhoja jne). Germaaneja Suomessa on asunut luultavasti pronssikaudelta asti tai ainakin rautakaudelta. Toinen juttu on sitten se, ehtivätkö he kaikki “suomettua” ennen historiallista aikaa. Jatkuvaa ruotsinkielistä asutusta Suomessa on ollut vähintään 800 vuotta, ja tuosta asutuksesta on vain häviävän pieni vähemmistö ollut vallanpitäjiä.

    Suomi on suomenruotsalaisten kotimaa siinä kuin suomenkielisten. Historiasta on turha etsiä todisteita sille, että ei niin ei olisi.

    Se monen ruotsinkielisen hellimä väite, että Suomen valtio ja Suomen sivistys luotiin ikään kuin suomenruotsalaisten toimesta, on sen sijaan helposti kumottavissa ole myytti. Itseänikin se tuppaa ärsyttämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Dejavu kirjoitti 22.11.2009 kello 17:31

    Suomessa virallinen kaksikielisyys ja sen lieveilmiö pakkoruotsi perustuu 2000-luvun todellisuudesta irrallaan olevaan ideologiaan, josta on hyötyä vain 5 %:n nomenklatuuralle- aivan kuten Neuvostoliitossa sosialismin ideologiasta oli hyötyä vain sikäläiselle 5 %:n harvainvallalla.
    Suomessa pääsee poliittisella ja virkamiesuralla eteenpäin, jos hyväksyy tuon todellisuudesta irrallaan olevan ideologian (aivan kuten Neuvostoliitossakin) ja kvalifioituu mukaan tuohon ideologispohjaiseen nomenklaturaan. Kyvyillä ei ole siinä mitään merkitystä, pääasia on ideologinen kelpoisuus. Tätä toimintaa ohjataan ruotsinkielisistä rahastoista, joiden pääpamput ovat tosiasiassa maan johtajia- siis Suomen oligarkkeja. Lipponen sopi tälle porukalle erinomaisesti, samoin Ahtisaari ja Halonen.
    Vanhanen tuli puun takaa ja nomenklaturan ulkopuolelta, kuin vahingossa,ja poisti yo-pakkoruotsin.
    Kokoomuksessa nomenklaturasiipi on toistaiseksi vallassa, esim. Sasi tulkitsemassa perustuslakia ja samalla johtamassa ruotsinkielistä Folktingetiä. Myös vihreät ovat mukana establishmentissä, siunatussa 5 %:ssä.

    Pitkään aikaan kaksikielisyydessä ei ole ollut kysymys ruotsinkielisen kalastajan kielellisistä oikeuksista, vaan nimenomaan kaksikielisyysnomeklaturan viehtymyksestä valtaan ja sen menettämisen pelosta.. aivan kuten Neuvostoliitossa. Heillä oli tilaisuus esim. Fortumissa kaapata optioiden, windfall-voittojen ja vastaavien kautta kansan omaisuutta käsiinsä, demarien avustuksella, ja varmasti Halonenkaan ei jää osattomaksi näistä rahavirroista.
    Joten, kaksikielisyysnomenklatura pitää kynsin hampain kiinni asemastaan- aivan kuten Neuvostoliiton nomenklaturakin 1991 asti..
    Suomen sijoitus “korruptiolistalla” pitäisi olla 60, ei suinkaan 6…Niin paljon salattuja rakenteita tässä maassa on.
    Вот вам ответ, товарищи!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Dejavu kirjoitti 22.11.2009 kello 17:48

    Toisaalta Halonen saattaa olla ns. hyödyllinen idiootti, joka oikeasti uskoo ajavansa kielellisiä oikeuksia.. mutta lankoja vetelevät kyllä ihan muut miehet.. heillä on pelottavan paljon valtaa..
    aivan kuten Neuvostoliitossa..En uskalla kommentoida enempää..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Elina kirjoitti 22.11.2009 kello 18:07

    Heh…

    Ei niin kärkeää sarkasimia ole olemassakaan, etteikö joku hölmö ota tosissaan.

    Oli sinulle Matti!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Realisten kirjoitti 22.11.2009 kello 19:02

    I många av de publicerade kommentarerna efterlyser man undervisning i spanska, franska och ryska som alternativ till svenskan. Om man verkligen kunde försäkra sig om att dessa språk läses istället för svenskan så kunde ett avskaffande av “tvångssvenskan” vara på sin plats.

    Själv betvivlar jag att en dylik förskjutning skulle följa av att skolsvenskan avskaffas. Om inte det tredje valfria språket görs obligatoriskt så finns det en överhängande risk för att ett “främmande” språk (engelska) blir normen istället för nuvarande två (engelska och svenska).

    Och tror någon på allvar att “tvångsryska” eller “tvångsspanska” skulle bli mera populära en “tvångssvenskan”.

    Tilläggas kan att svenskan som språk är betydligt mycket lättare än t.ex. franska och tyska (ryska är förstås helt i en klass för sig). Tänk bara på avsaknaden av verbböjningar och den enkla stavningen. Tyskar som kommer till en svensk miljö lär sig i regel flytande svenska på ett halvt år. För fransmän tar det inte mycket längre.

    Med andra ord finns det skäl att anta att finskspråkiga som verkligen skulle lära sig 3-4 europeiska språk inte heller skulle ha problem att lära sig svenska vid sidan om (detta oberoende av obligatoriets fortsatta existens). Men som sagt så betvivlar jag starkt att ett avskaffande av skolsvenskan skulle bidra till en motsvarande kvantitativ ökning av intresset för andra språk.

    Överlag känns det aningen befängt att i tid och otid motivera avskaffandet av skolsvenskan med den ringa praktiska nyttan man har av språket. Man kan analogt fråga sig hur många som har konkret nytta av att kunna derivera eller av att känna till Finlands presidenter.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Dennis the Menace kirjoitti 22.11.2009 kello 19:54

    “Och tror någon på allvar att “tvångsryska” eller “tvångsspanska” skulle bli mera populära en “tvångssvenskan”. ”

    Totta kai tulokset olisivat parempia, jos saisi valita muutamasta kielestä (esim. saksa, ruotsi, venäjä) kuin nyt, kun valinnanvapautta ei ole. Ruotsiakin opittaisiin paremmin. Oppivathan Suomen ruotsinkieliset tai kaksikieliset useampia kieliä ja paremmin osin, koska heillä on parempi motivaatio ja valinnanvapaus.

    Toinen asia on, että monelle yhdenkin kielen oppiminen on melkein liikaa. Sellaisille on tyhmää tuputtaa toista kieltä ennen kuin englanti sujuu riittävän hyvin, joidenkin kohdalla siis toisen vieraan aika ei tulisi koskaan.

    “Överlag känns det aningen befängt att i tid och otid motivera avskaffandet av skolsvenskan med den ringa praktiska nyttan man har av språket.”

    Kun näkee kuinka paljon helpompaa suomenruotsalaisilla on keskimäärin päästä Suomessa kansainvälisiin valtion tehtäviin tai firmoihin, näkee kuinka tärkeä hyvä kielitaito on parhaita työpaikkoja tavoiteltaessa.

    Vitsin mukaan Hakenin pääsykoe on seuraavanlainen: Aspirantit kokoontuvat pihalle ja rehtori sanoo: “kom in”. Kaikki, jotka ymmärtävät siirtyä sisälle, saavat opiskelupaikan.

    No, siinä lienee naapurin piruilua mukana, mutta kun katsoo kaupallisen puolen kiintiöpaikkojen määrää, on vitsi kertoo jotain todellisuudestakin.

    Nyt sitten luulisi, että Hankenilta valmistuu rupusakkia. Todellisuudessa se kuitenkin on Suomen toiseksi arvostetuin kaupanalan oppilaitos ja Kauppakorkean lisäksi ainoa, josta kansainväliset pankkiirifirmat jne. aktiivisesti rekrytoivat.

    Voiko asialle olla muuta selitystä kuin parempi kielitaito? Minä en ainakaan keksi.

    Pakkoruotsin päivät ovat luetut. Ei siksi, että joku Kustaa Vaasa sattui puhumaan ruotsia (ja hiukan kyllä suomeakin) tai siksi, että Suomi mukamas on luontojaan yksikielinen maa vaan siksi, että pakkoruotsi on äärimmäisen epäreilu suomenkielisiä ja maahanmuuttajia kohtaan ihan helposti mitattavalla taloudellisilla indikaattoreilla.

    Kuinka kauan yli 90 prosentin enemmistö muka tyytyy tilanteeseen, jossa kielipolitiikan takia se on työmarkkinoilla selvästi huonommassa asemassa?

    Sitten vielä asiasta kolmanteen. Suomalaisten eläkeikää ollaan nostamassa jonnekin 70 tienoille. Siinä kohdassa, kun asiaa alkaa kaikessa kauheudessaan valkenemaan kansalaisille, alkaa kiihkeä säätökohteiden metsästys. Jotain on silloin tehtävä aluepolitiikalle, maataloustuille, maanpuolustukselle ja mitä niitä on … niin, nykyisellä tavalla ymmärretylle kaksikielisyydelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. jeejee kirjoitti 22.11.2009 kello 20:35

    Till Realisten

    Ongelma nimenomaan on että pakkoruotsi on aikaansaanut isolle määrälle suomenkielisiä kertakaikkisen negatiivisen asenntoitumisen kyseistä kieltä kohtaan. Jos se toinen välttämätön vieras kieli olisi itse valittavissa, niin ruotsin kielen opiskeluista katoaisi se yleinen vastenmielisyys.

    Perustelut ruotsinkielen helppoudesta verrattuna verrattuna vaikka saksaan, ranskaan tai venäjään saattaa pitää paikkansakin, mutta mitä sitten? Motivoitunut oppii vaikean kielen helpommin kuin ei-motivoitunut helpon kielen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. saint kirjoitti 22.11.2009 kello 20:59

    Arvoisa nimimerkki Realisten, kysymys oli tästä:

    ”…Kokkolan ruotsinkielisten edustaja sanoi TV-uutisissa, ettei opiskeltu ruotsi riitä, vaan ruotsinkielisiä palvelemaan kelpaa vain syntyperäinen ruotsinkielinen (=täydellisesti ruotsia osaava)

    Nyt vain pitää vielä selittää, miksi me suomenkieliset sitten opiskelemme koulussa pakkoruotsia?”

    Siis: Mitä pakkoruotsilla sitten tekee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Milja kirjoitti 22.11.2009 kello 21:44

    “Mitä pakkoruotsilla sitten tekee”

    Todella hyvä kysymys, juuri tuosta syystä jonka Soininvaara nostaa esimerkiksi koska noin se käytännössä meneekin. Mitä tekee jollain about “jag heter Milja”n osaamisella? Kun kieltä pitäisi sitten ihan oikeasti käyttää vaikkapa työssä. Peruskoulun pakkopullaruotsi on todella suppea, sillä ei opi ruotsia kukaan ellei ole muutoin harrastautunut kieleen tai ruotsinkielinen jo valmiiksi, osittain ainakin. Lukion ruotsista saa jo hyvät POHJAT osata kieltä oikeasti kun pikkasen itse lisäharjoittaa kieltä. Silti olen unhoittanut liki 10:ssä vuodessa ruotsin tehokkaasti, Tampereen seudulla kun en ole tarvinnut tai edes kuullut ruotsia kertaakaan sitten yo-kirjoitusten ja thats it.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Realisten kirjoitti 22.11.2009 kello 21:53

    Till jeejee

    “Ongelma nimenomaan on että pakkoruotsi on aikaansaanut isolle määrälle suomenkielisiä kertakaikkisen negatiivisen asenntoitumisen kyseistä kieltä kohtaan. Jos se toinen välttämätön vieras kieli olisi itse valittavissa, niin ruotsin kielen opiskeluista katoaisi se yleinen vastenmielisyys.”

    Det du säger är alltså att vi måste ersätta ett obligatorium med ett annat: “tvångssvenskan” blir “obligatoriskt annat främmande språk”. På vilket sätt skulle det här underlätta för invandrare som onekligen måste ha väldigt svårt att lära sig flera nya språk i skolan? De som har vett i skallen inser att det inte är skolsvenskans fel att invandrare hänger efter. Problemet ligger djupare i strukturerna.

    Vidare: Om man i skolorna skulle gå in för två obligatoriska främmande språk så skulle detta förr eller senare avspegla sig på kraven inom t.ex. statsförvaltningen så att man istället för finska, svenska, engelska skulle börja kräva finska, engelska + valbart tredje språk av tjänstemännen.

    De svenskspråkiga talar i regel god engelska och har mycket lätt för att lära sig sig tyskan som ett nära besläktat språk. Så jag tror nog att finlandssvenskarnas konkurrensfördel på arbetsmarknaden skulle bestå även om kravet på tjänstemannasvenska skulle slopas.

    Till Dennis the Menace:

    “Kuinka kauan yli 90 prosentin enemmistö muka tyytyy tilanteeseen, jossa kielipolitiikan takia se on työmarkkinoilla selvästi huonommassa asemassa?”

    Det är ju de finskspråkiga som i sin avoghet och brist på perspektiv håller på och skapar ett språkligt klimat som på alla sätt spelar finlandssvenskarna i händerna. Att klara sig i dagens Europa handlar inte om att lära sig färre språk – utan flera. Finlandssvenskar i huvudstadsregionen lär sig i dagens läge två språk “gratis” och har därmed ett automatiskt trumfkort i förhållande till enspråkiga.

    Istället för att klaga över sitt öde borde de finskspråkiga fördomsfritt försöka ta igen det här försprånget. Jag har många gånger funderat varför inte flera finskspråkiga söker in till Hanken, svenska medi eller juri. Det är lättare att komma in, man lär sig modersmålsenlig svenska utan större ansträngning och får kontakter över språkgränserna.

    Till kommer den finlandssvenska umgängeskulturen som utöver det språkliga försprånget måste anses som en av de bidragande orsakerna till att finlandssvenskarna har en så stark ställning på den europeiska – och i synnerhet skandinaviska – arbetsmarknaden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Milja kirjoitti 22.11.2009 kello 21:57

    Ja vielä lisäksi;..peruskouluruotsia ei tarvi edes pärjätäkseen lukiossa, itse en osannut aikuislukioon mennessä sanaakaan ruotsia mutta hyvin pääsi silti mukaan sen opiskeluun..
    Eli, eh..mitä peruskoulupakkoruotsi palvelee(??..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. jokuvaan kirjoitti 22.11.2009 kello 22:15

    Yhtälö nyt vaan menee niin, että pakkoruotsista ja koko Suomen(paitsi Ahvenanmaa) kattavasta virallisesta kaksikielisyydestä(kiintiöineen) on enemmän haittaa kuin hyötyä. Niin rahallista, käytännöllistä kuin inhimillistä haittaa. Lukemattomin esimerkein.

    Eikä tämä nykyinen järjestelmä ole sattuman tuotos vaan häikäilemättömästi yhden intressiryhmän agressiivisen työn tulos.

    Odotan mielenkiinnolla koska Vihreät irtaantuvat nykyisestä kielipolitiikasta, painetta sisällä varmasti on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Dennis the Menace kirjoitti 22.11.2009 kello 22:48

    “Till kommer den finlandssvenska umgängeskulturen som utöver det språkliga försprånget måste anses som en av de bidragande orsakerna till att finlandssvenskarna har en så stark ställning på den europeiska – och i synnerhet skandinaviska – arbetsmarknaden.”

    Ikävä stereotypia, jonka voin kertoa olevan enemmäkseen myytti näin Dragsvikin käyneenä ja muutenkin. Samanlaisia jullkioita ruotsinkieliset pääosin ovat. Eikä toisaalta ihan jokainen finne ole mykkä juntti vaikka niin vihjaat.

    Muutenkin perustelusi kuvastavat mielestäni lähinnä epätoivoista kiinnipitämistä muutamasta argumentista, joihin itsekään tuskin uskoisit muussa yhteydessä.

    Suomenkieliset aivan varmasti oppisivat enemmän kieliä ja paremmin, jos heillä ei olisi pakkoruotsia. Tämä johtuu siitä, että pakolliselta ruotsinopiskelulta jäisi aikaa motivoituneeseen kieltenopiskeluun. Tämän selvempää asiaa ei didaktiikan alalta ole helppo keksiä.

    Suomenkieliset eivät näin saisi kiinni ruotsinkielisten etumatkaa, mutta ainakaan ero ei olisi niin suuri ja perusteluiltaan epäreilu (tarkoitukseton kielipolitiikka) kuin nykyinen tilanne.

    Kansantaloudellisestikin on aivan älytöntä tuhlata resursseja yhden marginaalisen kielen opiskeluun varsinkin, kun maasta löytyy paljon jengiä, joka puhuu kieltä moitteettomasti. Slaavilaisiin kieliin nyt ainakin pitäisi panostaa germaanisten lisäksi.

    Suomenruotsalaisten todellinen syy pakkoruotsin kiihkeään kannattamiseen ei kuitenkaan ole ainakaan pääasiassa tämän epäreilun edun ylläpitäminen. Todellinen syy lienee pelko nykyisen kaltaisen kansalliskielen statuksen menettämisestä.

    Se on aiheellinen pelko, ikävä kyllä, mutta ainahan elämässä pitää uhrata hyviäkin asioita suuremman hyvän nimissä. Tässä tapauksessa tuo suurempi hyvä tarkoittaa yksilöiden tasolla laajempaa valinnanvapautta koulussa ja ennen kaikkea koulun jälkeen. Muun korkeamman koulutuksen tapaan se tarkoittaa myös vaativimpia työpaikkoja ja parempia tuloja suomenkielisille. Sitä kautta se edistää myös Suomen kansantalouden ja firmojen pärjäämistä.

    Tulevaisuudessa, veikkaan, suomenruotsalaiset eivät enää voi vaatia saada asioida äidinkielellään sen enempää kuin muut vähemmistöt kaikkialla maailmassa. Jos ei suju, tarjolla on tulkkipalveluja. Näyttää epäreilulta, mutta asiaa ei pidä katso homeisen kaksikielisen nationalismin vaan globaalisti toimivan EU-Suomen vinkkelistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. jeejee kirjoitti 23.11.2009 kello 0:14

    Till Realisten

    Dennis the Menace kommentoi osuvasti että yksi pakollinen vieras kieli olisi hyvä vaihtoehto. Lisäkielet valinnaisena, mielellään siten että opetussuunnitelma tekisi niiden lukemisen kannattavaksi. En kuitenkaan usko että tämä vaihtoehto tulee koskaan toteutumaan, eli käytännössä oppivelvollisuuteen tulee kuulumaan kaksi pakollista vierasta kieltä.

    Pohjoismainen yhteisyö on huono veruke pakkoruotsille. Kansainvälinen bisnes pyörii englanniksi.

    Virkamiesten kielitaitovaatimuksen pitäisi perustua tehtävän hoitamiseen eikä ummehtuneeseen kielipolitiikkaan. Peruskielitaitovaatimukseksi riittäisi suomi/ruotsi + tarpeelliset vieraat kielet.

    Eurooppalaisessa yhteisössä toimiminen vaatii hyvää ja monipuolista kielitaitoa, mutta se monipuolisuus toteutuisi paremmin jos halutessaan voisi valita ruotsin (tai suomen) tilalle hyödyllisemmäksi kokemansa vaihtoehdon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Suomalainen kirjoitti 23.11.2009 kello 6:32

    Miksi täällä on ruotsinkielisiä kirjoituksia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. jore kirjoitti 23.11.2009 kello 10:40

    “Kokkolan ruotsinkielisten edustaja sanoi TV-uutisissa, ettei opiskeltu ruotsi riitä, vaan ruotsinkielisiä palvelemaan kelpaa vain syntyperäinen ruotsinkielinen (=täydellisesti ruotsia osaava)”

    Olen itse asunut paikkakunnalla joka on perinteisesti ollut ruotsinkielinen. Käytännön havaintona minulla on, että ruotsinkielen arkinen käyttö on hyvin hankalaa, vaikka osaisit kohtuullisesti ruotsia. Pitää osata todella hyvin sitä, tai sitten kannattaa puhua suomea. Se ruotsinkielen taso mitä koulussa opetetaan ei riitä lähellekkään, vaan taso pitää olla sujuva puhekieli. Jos ei osaa sujuvasti puhua, ruotsinkieliset vaihtavat suomenkiellelle ja saa osakseen kritiikkiä huonosta ruotsinkielen taidosta.

    Huonolla ruotsinkielellä voi esimerkiksi puhua Tukholmassa, sen käytännön havainnon olen tehnyt, Suomessa ei voi puhua. Suomessa ollaan ruotsinkielisten keskuudessa hyvin tarkkoja puheen oikeellisuudesta.

    Ilmeisesti ainakin Helsinki eroaa tässä suhteessa Kokkolasta, kun täällä voi huonommallakin suomenkielellä palvella ihmisiä työssä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Anna-Liisa kirjoitti 23.11.2009 kello 13:23

    Pakkoruotsin kannattajat esittävät usein, että valinnaisen ruotsin kannattajat kannattavat vähäisempää kielitaitoa kuin he itse. Niin tekee Realistenkin tässä kommenttiketjussa.

    Kielitaitopaketti hyvä englanti + käyttökelvottoman huono ruotsi + käyttökelvottoman huono saksa on käytännössä sama kuin pelkkä englannin taito.

    Kielitaitopaketti hyvä englanti + kohtuullisen hyvä saksa on kielen verran enemmän kuin ensinmainittu.

    Joren huomiot 23.11.2009 kello 10:40 pitävät paikkansa. Melko sujuvakaan ruotsin taito ei kaksikielisillä Suomen paikkakunnilla suomenruotsalaisille kelpaa – eipä tietenkään, koska he osaavat itse suomea paremmin kuin suomenkielinen puhekumppani ruotsia. Kuka jaksaa ruveta työläästi takertelemaan, kun ei ole pakko! Riikinruotsalaisten kanssa ei tätä ongelmaa ole, koska he eivät voi vaihtaa suomeen.

    Minusta on aina hiukan nöyryyttävää, kun suomenruotsalainen lähimmäinen vaihtaa kielen suomeen aloitettuaan keskustelun ruotsiksi. Kerrottakoon, että ruotsintaitoni on melko hyvä, puhun sitä jopa sujuvasti jos puhekumppani ei saa minua hämilleni.

    Kannatan lämpimästi ruotsinopiskelua Suomessa – vapaaehtoisesti. Itselleni on erityisesti verkkoaikakaudella ollut paljon iloa ja hyötyä ruotsalaisen median seuraamisesta. He käsittelevät samoja asioita kuin mekin täällä Suomessa, mutta näkökulma on kiinnostavasti hiukan erilainen. Suosittelen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Juuso Koponen kirjoitti 23.11.2009 kello 13:46

    Itsekään en pakkoruotsia kannata, mutta ihmetyttää tämä pyhä raivo. Miksi asiaa ei voi käsitellä tasapuolisesti ja huomioida myös ruotsinkielisten tarpeita? Leimallista on, että aivan ilmeisten trollien puheetkin otetaan tosissaan ja kuvitellaan niiden edustavan joidenkin todellisten ruotsin aseman puolustajien kantoja. Satojen vuosien takaisista historiallisista vääryksistä itkevien kannattaisi harrastaa pientä sukututkimusta, suomen- ja ruotsinkielinen väestö on kerinnyt niin moneen kertaan sekoittua, että useimmilla suomalaisilla löytyy nykyisestä äidinkielestä riippumatta runsaasti kumpaakin kieliryhmää esi-isistään. Lähes kaikki me olemme (myös) “miehittäjien” jälkeläisiä.

    Vaikka englanti on nykyajan lingua franca, läheskään kaikkialla maailmassa ei pärjää pelkällä englannilla ja poikkeuksetta paikallisen kielen osaamisesta on hyötyä ulkomailla niin työssä kuin vapaa-ajallakin, silloinkin kun paikallisten englannin osaaminen on hyvää. Meille suomalaisille historiallisesti ja maantieteellisesti tärkeitä muita vieraita kieliä ovat esimerkiksi ruotsi, venäjä, saksa ja viro, isoja maailmankieliä esimerkiksi ranska, kiina, espanja ja arabia. Tarvitaan siis muidenkin kielten kuin pelkän englannin opiskelua. Itse pitkän venäjän opiskelleena toteaisin, että sen opiskelulle pahin haaste ei kyllä ainakaan omana kouluaikanani 80-90-lukujen vaihteen tienoilla ollut pakkoruotsi vaan opetuksen keskimäärin surkea taso (kolme eri koulua tuli kokeiltua), tosin tietysti vapaampi valinnaisuus kielenopinnoissa varmaan lisäisi kielen opiskelua, sitä kautta resursseja ja lopulta ehkä sitä tasoakin. Pakon vaikutuksesta motivaatioon voi todeta, että vaikka joku perä ajatuksessa varmasti onkin, tuolla logiikalla kannattaisi muuttaa kaikki muutkin kouluaineet vapaaehtoisiksi.

    Mielestäni kielenopetukseen ja muihin kielikysymyksiin voisi suhtautua kielineutraalisti. Määritellään lailla kuinka paljon mitä hyvänsä kieltä äidinkielenään puhuvia tulee maassa tai kunnassa (asiasta riippuen olla) jotta syntyy velvollisuus tuottaa mitkäkin palvelut ko. kielellä tai taata ko. kielen opetus äidinkielenä. Eli jos vaikka kunnan asukkaista yli tietty prosentti tai tietty absoluuttinen määrä puhuu ruotsia, täytyy järjestää lääkärin ja sosiaalityöntekijän palvelut myös ruotsiksi. Jos vastaava määrä venäjää, sitten venäjäksi, jos somalia, somaliksi jne. Jonkin verran isompi määrä vaikkapa nuorisotoimen palveluihin, monikielisiin katukyltteihin jne. Ja sama logiikka pätisi toki myös suomen kielen asemaan, eli puhtaasti ruotsinkielisissä kunnissa palveluita ei olisi velvollisuutta tuottaa suomeksi sen enempää kuin puhtaasti suomenkielisissä ruotsiksi. Koko maan tasolla sitten määriteltäisiin rajat sellaisille asioille kuin oikeus oikeudenkäyntiin äidinkielellä, lakitekstien ja viranomaisasiakirjojen kieliversiot, eri kieliset varuskunnat ym. ym. Näin saattaisi käydä ajan mittaan niin, että monin paikoin venäjäksi saisi enemmän palveluita kuin ruotsiksi, mutta siellä missä ruotsinkielisiä paljon asuu, he myös saisivat palvelunsa äidinkielellään. Ja sama siis muidenkin kielten kohdalla. Saamen kieli (tai pikemminkin kielet) voisivat mahdollisesti saada jonkinmoisen erityiskohtelun (matalammat rajat), koska koko kielten säilymiselle suomalaisen yhteiskunnan panoksella on merkittvä rooli kun taas muut maassamme puhutut vähemmistökielet eivät ole maailmanlaajuisesti uhattuna. (Jos siis koetaan että kielen säilymisellä on itseisarvo.) Luonnollisesti kunnat saisivat harkintansa mukaan tarjota palveluita myös muilla kielillä jos resursseja riittää. Lisäksi tulisi tietysti miettiä mitkä viranomaispalvelut ovat sellaisia, että on välttämätöntä että viranhaltija osaa ao. kieltä itse ja missä tapauksissa riittää kääntäjän tai tulkin käyttö. Luultavasti ruotsinkielisten palvelu monissa tapauksissa paranisi kun miten kuten kieltä osaavan mutta aiheen täysin tuntevan virkamiehen sijasta voisi asioida yhden kielitaitoisen ja aiheen pinnallisesti tuntevan asiakaspalveluammattilaisen kanssa joka sitten konsultoisi suomeksi asiantuntijoita tarvittaessa.

    Vieraiden kielten opetuksen ratkaisisin niin, että kunkin oppilaan on kaikilla koulutustasoilla opiskeltava vapaavalintaisesti yhtä kieltä äidinkielenä ja (vähintään) kahta vieraana. Kunnille (ja valtion oppilaitoksille) määriteltäisiin koon ja kielirakenteen mukaan velvoite tiettyjen opetuskielten tarjoamiseen (esim. kaksikielisissä tai ruotsinkielisissä kunnissa suomen kieli vieraana kielenä), mutta jäisi oppilaiden itsensä päätettäväksi, mitä tarjolla olevista opiskeltaisiin. Varmaankin useimmiten yhdistelmä olisi edelleen suomi äidinkielenä ja englanti ja ruotsi vieraina kielinä, mutta yhtä hyvin vaikkapa arabia äidinkielenä ja venäjä ja ranska vieraina kielinä olisi mahdollinen yhdistelmä ainakin Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Suomalainen kirjoitti 23.11.2009 kello 14:36

    “Mielestäni kielenopetukseen ja muihin kielikysymyksiin voisi suhtautua kielineutraalisti.”

    Pakkoruotsi poliittisena aineena kielikiihkoilijoineen on este kielineutraaliselle suhtautumiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. TimoT kirjoitti 23.11.2009 kello 14:42

    Eihän tässä mistään kieliasiasta ole kyse, vaan siitä, että rkp menettäisi yhden kansanedustajan paikan, jos Kokkolan seudun äänestäjät siirrettäisiin Oulun vaalipiiriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. jore kirjoitti 23.11.2009 kello 16:04

    “Eli jos vaikka kunnan asukkaista yli tietty prosentti tai tietty absoluuttinen määrä puhuu ruotsia, täytyy järjestää lääkärin ja sosiaalityöntekijän palvelut myös ruotsiksi. Jos vastaava määrä venäjää, sitten venäjäksi, jos somalia…”

    Tässä on vaan se ongelma, mihin se prosenttiluku laitetaan, ettei aiheudu liian paljon kustannuksia palvelujen järjestämisestä eri kielillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. jore kirjoitti 23.11.2009 kello 16:07

    Toisaalta tätä voi myös miettiä siltä kannalta, missä määrin yhteiskunnan pitää sopeutua muualta muuttajien sen kielen heikkoon kielitaitoon, jota valtaväestö puhuu ja mikä taso sopeutumisessa on ylipäätään edes realistinen?

    Miten on ylipäätään euroopassa eri maissa, miten siellä on otettu huomioon muualta muuttaneiden äidinkieli?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Sylvesteri kirjoitti 23.11.2009 kello 16:07

    Helsingin sanomissa kirjoitettiin, että ruotsin arvostus on tipahtanut, sillä poliittinen eliittimme on alkanut nuorentumaan ja nuori sukupolvi ei hallitse ruotsia.

    Tuli vain Oden tapaistesti heti mieleen, että jos _edes_ poliittinen eliittimme ei opi koulussa ruotsia tarpeeksi hyvin, niin kuka kumma sitten oppii? Ei nimittäin tule ihan ensimmäisenä mieleen sellaista porukkaa, joka olisi paremmin koulutettu kuin poliittinen eliittimme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Tuomas S. kirjoitti 23.11.2009 kello 16:13

    Dejavu
    “Pitkään aikaan kaksikielisyydessä ei ole ollut kysymys ruotsinkielisen kalastajan kielellisistä oikeuksista, vaan nimenomaan kaksikielisyysnomeklaturan viehtymyksestä valtaan ja sen menettämisen pelosta.. aivan kuten Neuvostoliitossa. Heillä oli tilaisuus esim. Fortumissa kaapata optioiden, windfall-voittojen ja vastaavien kautta kansan omaisuutta käsiinsä, demarien avustuksella, ja varmasti Halonenkaan ei jää osattomaksi näistä rahavirroista.”

    En tiedä onko tämä trolli, mutta tämä pakkoruotsikeskustelu tuo säännöllisesti esiin näitä mitä uskomattomampia salaliittoteorioita. Sama homma kun maahanmuutossa- kaikenlainen järkevä keskustelu on mahdotonta jos keskustelun osapuolet ovat jossain aivan eri sfääreissä reaalimaailman kanssa.

    Mun mielestä pakkoruotsi on ihan yhtä tarvittavaa kuin pakkomatematiikka tai pakkomaantieto, jos tälle valinnaisuuden linjalle lähdetään ja lapsilta kysytään niin kouluissa ei opiskella yhtään mitään.

    Kieltenopetusta ylipäätään pitää voimakkaasti kehittää. Peruskoulu+lukio- pohjalta saatu kielitaito on ihan yhtä tyhjän kanssa, oli sitten kyse engalnnista, ruotsista tai ranskasta. Itse luin pitkän ranskan joka oli puhevalmiuksien kanssa täysin mitääntekemätöntä, Ranskaan muuttaessani en saanut kahvikupillista tilattua ko. kielellä. Nopeasti sille vahvalle kielioppipohjalle rakentaa kyllä toimivan puhetaidonkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Maija kirjoitti 23.11.2009 kello 16:49

    “Nyt sitten luulisi, että Hankenilta valmistuu rupusakkia. Todellisuudessa se kuitenkin on Suomen toiseksi arvostetuin kaupanalan oppilaitos ja Kauppakorkean lisäksi ainoa, josta kansainväliset pankkiirifirmat jne. aktiivisesti rekrytoivat.”

    Osa noista firmoista on suomenruotsalaisten täyttämiä ja haluavat pitää firman ruotsinkielisenä, ei siinä sen kummempaa syytä ole. Joka kylteri tietää, mikä on “ruotsinkielinen” ja mikä “suomenkielinen” firma. Tasoero HKKK:n ja Hankenin välillä on myös hyvin alan ihmisten tiedossa, ja molemmissa opinahjoissa opettavat opettajat siitä toisinaan HKKK:n puolella vitsailevatkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Risto Rönnberg kirjoitti 23.11.2009 kello 17:00

    Tuomas;
    “Mun mielestä pakkoruotsi on ihan yhtä tarvittavaa kuin pakkomatematiikka tai pakkomaantieto, jos tälle valinnaisuuden linjalle lähdetään ja lapsilta kysytään niin kouluissa ei opiskella yhtään mitään.”

    Ei kukaan ole tässäkään(!) keskustelussa ehdottanut että koululaiset saisivat itse valita mitä haluavat opiskella, vaan että on pakko opiskella tietty määrä vieraita kieliä, ja ne saa itse valita.

    Matematiikka ja maantieto, kuten monet muutkin aineet voi perustella sillä, että yhteiskunnassa tarvitaan tietty määrä matemaattista osaamista, sille ei ole vaihtoehtoa. Hyvä äidinkielen kehittyminen on ehto käsitteellisen ajattelun kehittymiselle. Historia, biologia, maantieto jne ovat edellytyksiä ympäristön (biologinen sekä kulttuuri-) ymmärtämiselle. Näin lyhyesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Maalta pesee kirjoitti 23.11.2009 kello 17:05

    Miksei kukaan kiinnitä huomiota siihen seikkaan, että noin viiden prosentin vähemmistöstä huomattava osa (ehkä kolmasosa tai jopa puolet?) on itse asiassa kaksikielisistä kodeista. Kaksikielisten perheiden lapset rekisteröidään usein ruotsinkielisiksi kahdesta syystä – tiedän nämä syyt, koska olen itsekin niiden perusteella toiminut: 1) halutaan tukea ruotsin asemaa Suomessa ja 2) ajatellaan, että lapsen on sitten myöhemmin kivempi mennä “idylliseen” ja “kivaan” ruotsinkieliseen kouluun. Koko tämän kieliasian pointti on juuri se, kuinka suuri osa suomalaisista on “oikeasti” ruotsinkielinen eli tarvitsee tärkeät palvelut juuri ruotsiksi, koska suomeksi eivät pärjää? Jos tuo määrä on 2-3 prosenttia, niin on täysin järjetöntä loppujen 97-98 prosentin suomalaisista opiskella tätä rannikkoseutujen kieltä.

    Toinen pointti: Ne, jotka väittävät ruotsin kielen helpottavan muiden vieraiden kielten opiskelua, ovat täysin pihalla. Kuinka monta tuntia näiden ihmisten vuorokaudessa onkaan? Itse olen suomenkielinen, aina pitänyt vieraista kielistä ja siksi opiskellut koulussa englantia, ruotsia, saksaa ja venäjää. Nyt ylioppilaskirjoituksista on kulunut 20 vuotta ja uskokaa huviksenne, että kielitaidon ylläpitämiseen on kulunut aikaa ja energiaa. Luen päivittäin erilaisia tekstejä englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi ja tunnen huonoa omaatuntoa siitä, että saksani on pahasti ruosteessa. En käsitä, mistä vielä nipistäisin aikaa sen ylläpitoon ja vanhan kertaamiseen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Anna-Liisa kirjoitti 23.11.2009 kello 17:15

    @ Juuso 23.11.2009 kello 13:46. Kysyin joskus suomenruotsalaisfoorumeilla, joilla keskustelijat avarakatseisesti ymmärsivät Itä-Suomen venäjän tarpeen ja yleensäkin sisä-Suomen suomenkielisyyden, miten he suhtautuisivat siihen että valtion virastoissa saatava ruotsinkielinen palvelu määriteltäisiin hiukan Juuson hahmottelemalla tavalla. Kaikilla paikkakunnilla ei joka hetki olisi ruotsintaitoista virkailijaa, vaan ruotsinkielistä palvelua saisi vain sopimalla ajan ruotsia taitavan viranhaltijan kanssa. He tyrmäsivät täysin tällaiset ajatukset: eiväthän se silloin olisi tasa-arvoisessa asemassa suomenkielisten kanssa. Ei siis toki tarvitse pakottaa jokaista suomalaista osaamaan ruotsia, mutta ruotsiksi on palvelua saatava kaikkialla Suomessa milloin vain kun viraston ovesta sisään astuu.

    Tällä tavalla saa huonompaa palvelua pelkästään siitä syystä, että huonosti kieltä puhuva ei rupattele small talkia eikä rohkene poikkeustilanteissa ehdottaa joustavaa menettelyä, koska ei osaa sanoa asiaa vieraalla kielellä, vaan tyytyy hoitamaan asian kankean säännönmukaisesti.

    Ei ruotsin vaatimus suomenruotsalaiselta ehkä ihan pelkkää lain suomaa voimannäyttöä ole. Suomenruotsalainen ei ymmärrä sitä, että ruotsi on suomenkieliselle yhtä vieras kieli kuin ranska. Suomenruotsalainen, joka elää suomenruotsalaisessa yhteisössä ruotsinkielisen puheen ympäröimänä, ei tajua sitä, että suomenkieliselle ruotsi ei ole arkielämässä joka hetki läsnä oleva ilmiö – ei edes kaksikielisillä paikkakunnilla, jos enemmistön kieli on suomi. Suomenruotsalainen uskoo, että me vain ilkeyttämme kieltäydymme puhumasta ruotsia, samoin kuin he saattavat ilkeyttään pakottaa hämillään punastelevan viranhaltijan hoitamaan asioitaan ruotsiksi. Suomenruotsalaisen on mahdotonta ymmärtää sitä, että suomalainen ei ihan oikeasti osaa ruotsia.

    Joku voisi muuten selittää sen, miksi saamen kieltä on pitänyt ruveta kirjoittamaan niin monena versiona. Sehän muistuttaa sitä, että Ruotsissa tietyllä alueella puhuttu suomi on nimetty meänkieleksi ja ruvettu kirjoittamaan sitä murteella. Se kikka kivasti vähentää suomen puhujien nimellistä määrää Ruotsissa ja vähentää Ruotsin valtion vastuita. Olisiko ollut fiksua Agricolan tehdä Suomeen lukuisa määrä eri “kieliä” kukin omanlaisine kirjoitusasuineen? Suomi, savo, rauma ja muut. Saamen kielelle on tehty karhunpalvelus laatimalla kaikille murteille oma kirjoitettu kielensä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Tiuskea Rakki kirjoitti 23.11.2009 kello 17:24

    Heh… onpas täällä käsittämättömiä näkemyksiä taas. Joko suomenkielisyyttä yritetään suurinpiirtein historiallisesti delegitimisoida täysin, mikä on kummallinen näkemys 2000-luvun länsieuroopassa — tuolla mittapuulla kukaan ei saisi olla ruotsilta rauhassa missään; olisikin kiva tietää, mikä sitten riittäisi suomen kielen “oikeutukseksi” jos pari tuhatta vuotta ruotsalaisten ja venäläisten puristuksissa ei riitä… tai sitten heitellään näitä “se on ihan sama kuin matematiikka ja jos ei opiskella ruotsia ei opiskella mitään”-pseudoargumentteja.

    Siis esim. Tuomas, ymmärrätkö yhtään miten absurdi rutiiniheitto tuo jälkimmäinen on, ja miten loputtoman monta kertaa se on esitetty ja kumottu? Onko teillä joku kokoelma mistä vaan copypastetaan väittämiä joista ei sitten enää keskustella jälkeenpäin?

    Matematiikka on universaali oppiaine joka on kaikille ihmisille tasan sama. Ruotsi ei ole. Yrittäkää nyt lopultakin tajuta. Ja jos haluatte väittää, että jos jotain ei opiskella, ei opiskella mitään, on sekin ihan täyttä potaskaa. Jos noin olisi, kaiken pitäisi olla pakollista, koska sama argumentti pätisi ihan mihin tahansa.

    Pikemminkin näille pakkoruotsin puolustajille pitäisi järjestää jotain loogisen ajattelun uudelleenkoulutusta ettei tarvitsisi koko ikäänsä käyttää rautalangan vääntöön yksinkertaisista asioista…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. vapautta ja pedagogiikkaa kirjoitti 23.11.2009 kello 17:40

    “— pakkoruotsi on ihan yhtä tarvittavaa kuin pakkomatematiikka tai pakkomaantieto, jos tälle valinnaisuuden linjalle lähdetään ja lapsilta kysytään niin kouluissa ei opiskella yhtään mitään.”

    Onhan meillä pakollinen aine nimeltä “vieras kieli”. Sen alla voisi kuitenkin olla lapsen tai nuoren kannalta mielekäs opintopaketti, yksi tai kaksi kieltä ja vielä mahdollisuus vapaaehtoisiin lisäkieliin.

    Ruotsi on luultavimmin jatkossakin monelle tosi mieluisa vaihtoehto. Mutta miksi kieltää valitsemasta toisin?

    Jos lapsi tulee vaikkapa kaksikielisestä perheestä yhdistelmällä suomi&arabia, miksei hän voisi koulussa opiskella englantia ja arabiaa vieraina kielinä? Mahdollisesti arabian opinnot pitäisi järjestää hiukan poikkeuksellisesti riippuen asuinpaikasta.

    Jos taas lapsella on kielellisiä ongelmia, eikö olisi viisautta antaa hänen käyttää vieraan kielen tunnit yhden vahvan kielen opiskeluun? Nytkin voi toki saada vapautuksen, mutta siihen vaaditaan monen instanssin lausunnot ja pitkä kierros. Kuitenkin opettaja ja perhe yhdessä olisivat aivan kykeneviä tekemään rajauspäätöksen lapsen kanssa.

    Kaikkea ei ole pakko opiskella lapsena. Kaikki eivät opi kieliä helposti lapsena, vaikka monille lapsuus on parasta aikaa kielten suhteen. Ihmiset ovat niin erilaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Rogue kirjoitti 23.11.2009 kello 17:44

    Tuomas S. kirjoitti:

    “Mun mielestä pakkoruotsi on ihan yhtä tarvittavaa kuin pakkomatematiikka tai pakkomaantieto, jos tälle valinnaisuuden linjalle lähdetään ja lapsilta kysytään niin kouluissa ei opiskella yhtään mitään”

    Et voi olla tosissasi? Matematiikan pakollinen opiskelu on hyvin perusteltua. Määristä ja valinnaisuuden asteesta(lukiossa pitkä/lyhyt jne.) toki voidaan keskustella. Pakkoruotsin kohdalla tulee perustella, miksi ruotsin opiskelu olisi suomalaisten kannalta hyödyllisempää kuin jonkun maailmassa laajalti puhutun kielen opiskelu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Dejavu kirjoitti 23.11.2009 kello 18:22

    järkevä keskustelu on mahdotonta jos keskustelun osapuolet ovat jossain aivan eri sfääreissä reaalimaailman kanssa. >>
    Pakkoruotsin perusteluilla ei todellakaan ole mitään tekemistä reaalimaailman kanssa.
    Siksi salaliittoteoria on aivan yhtä hyvä selitys kuin mikä tahansa muu.
    Ruotsin opiskelun puolesta -perustelut kannattaa pitää erillään PAKKOruotsin puolesta -perusteluista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Dejavu kirjoitti 23.11.2009 kello 18:27

    Miksi asiaa ei voi käsitellä tasapuolisesti ja huomioida myös ruotsinkielisten tarpeita?>>

    Nehän on huomioitu aivan tolkuttoman ylikorostetusti jo perustuslaissa.
    Ruotsin kieli ajaa kaiken muun edelle.
    Miksi suomea osaavan ruotsinkielisen pitää vaatia palvelua ruotsiksi suomenkieliseltä ?
    Asennevamma ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Juuso Koponen kirjoitti 23.11.2009 kello 19:38

    Miksi suomea osaavan ruotsinkielisen pitää vaatia palvelua ruotsiksi suomenkieliseltä ?

    Kokeile itse asioida vaikka lääkärin kanssa englanniksi niin alkaa ehkä hahmottua. Toki jos on täysin kaksikielinen eli molemmat kielet ovat likimain yhtä vahvoja, tämä ei ole ongelma, mutta ei se todellakaan kaikilla näin ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 23.11.2009 kello 19:51

    Katsokaa nyt vähän tilastoa. Suomenkielellä pärjää lähinnä Suomessa, mutta ruotsinkielellä Ruotsissa, Norjassa ja autavasti Tanskassa. Minusta pakollisen suomenkielen poistaminen ylioppilaskirjoituksista oli hyvä alku 😉

    Toisaalta pakkoruotisn poistolla on myös positiivisia vaikutuksia. ULoviisasta Kokkolaan olevalle vyöhykkeelle ei voida enää palkata kunnan tai valtion töihin savolaisia. 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. stu kirjoitti 23.11.2009 kello 22:24

    Juuso:

    On jo monta kertaa todettu että ruotsinkielisten palveluiden järjestäminen ruotsinkielisille ei vaadi kaikkien suomenkielisten osaavan ruotsia. Tätähän suurin osa ei nykyäänkään osaa, pakkoruotsista huolimatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Matti kirjoitti 24.11.2009 kello 1:11

    Dennis the Menace
    ”Ärsyttää, kun historiaa vääristellään oman maailmankuvan pönkittämiseksi.”

    Siis ketä syytät vääristelystä? Jokaisessa vastaan tulleessa lähteessä ja dokumentissa kerrotaan täällä puhutun suomenkieltä jo tuhansia vuosia.

    ”Ei suomi tietenkään ole alkuperäinen kieli Suomessa, Alkioiden mukaan sitä ei ole saamekaan (saamen kielet muistuttavat liikaa toisiaan ollakseen tuhansia vuosia vanhoja jne). Germaaneja Suomessa on asunut luultavasti pronssikaudelta asti tai ainakin rautakaudelta.”

    Ja missä on näyttöä siitä että täällä vakituiseen asuva ihmispopulaatio puhui germaanisia kieliä ennen saamea ja suomea? Eihän saamenkielien toisiaan muistuttavuudella tarvitse olla mitään tekemistä kielen iän kanssa, koska ihmisethän ovat aina liikkuneet paikasta toiseen ja kielivarasto heidän mukanaan. Kyllähän täällä varmaan neanderthalia ennen suomea mongerrettiin jos tarpeeksi kauaksi ajassa mennään, mutta jos puhutaan tällä hetkellä täällä elossa olevista kielistä niin saame ja suomi ovat alkuperäiskieliä.

    ”Suomi on suomenruotsalaisten kotimaa siinä kuin suomenkielisten. Historiasta on turha etsiä todisteita sille, että ei niin ei olisi.”

    Kuka on koittanut esittää suomenruotsalaisten historiasta mitään vääristelyjä? Kyse on ollut nimenomaan suomalaisten suomenkielisestä historiasta ja oikeudesta omankieliseen historiaan ilman ruotsinkielen tai ruotsalaisuuden tyrkyttämistä väkisin. Ruotsinkielen synnyn ja suomeen tulon historiaa on käsitelty, mutta ei itse ruotsia puhuvien historiaa muuten kuin että he tulivat tänne alunperin miehittäjinä, ei siitä ettei heillä olisi oikeutta asua suomessa tai puhua ruotsia. Suomalaisilla on oikeus omaan kieleen ja historiaan ilman että sitä tarvitsee peilata ruotsiin, eihän sitä peilata venäjäänkään vaikka samassa suhteessa suomeen ovat historiassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Matti kirjoitti 24.11.2009 kello 1:12

    jeejee
    ”Pohjoismainen yhteisyö on huono veruke pakkoruotsille.”

    Ruotsille se on todella huono veruke, koska ruotsi ja tanska perustuvat muinaisnorjaan. Norjankieltä sillä jotenkuten voisikin perustella jos jotain olisi aivan pakko perustella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Matti kirjoitti 24.11.2009 kello 1:13

    Juuso Koponen
    ”Satojen vuosien takaisista historiallisista vääryksistä itkevien kannattaisi harrastaa pientä sukututkimusta, suomen- ja ruotsinkielinen väestö on kerinnyt niin moneen kertaan sekoittua, että useimmilla suomalaisilla löytyy nykyisestä äidinkielestä riippumatta runsaasti kumpaakin kieliryhmää esi-isistään. Lähes kaikki me olemme (myös) “miehittäjien” jälkeläisiä.”

    Ai että suomalaisten esi-isät ovat sekoittuneet vain ruotsalaisten kanssa? Tuo ei todellakaan kelpaa perusteluksi minkäänlaiseen ruotsinkilisyyteen, koska keskimäärin suomalaisella miehellä vain 1/3 perimästä tulee ruotsin kautta, 1/3 baltiasta ja 1/3 venäjältä. Venäjä ja ruotsi ovat tässä tilanteessa samanarvoisia niin geeniperimän kuin miehittäjän mukaan valittuna kielenäkin. Omalta kohdaltani tiedän että vanhempaan suomalaiseen sukuuni on lähisukupolvina tullut henkilöitä ruotsista ja saksasta. Mutta tällä ei ole mitään vaikutusta yksikielisyyteeni, koska olen koko ikäni asunut yksikielisellä alueella Pirkanmaalla, eikä se voi olla peruste minkäänlaisille kielipakollekaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Matti kirjoitti 24.11.2009 kello 1:13

    Tuomas S
    ”Mun mielestä pakkoruotsi on ihan yhtä tarvittavaa kuin pakkomatematiikka tai pakkomaantieto, jos tälle valinnaisuuden linjalle lähdetään ja lapsilta kysytään niin kouluissa ei opiskella yhtään mitään.”

    Aivan kaikki tarvitsevat matematiikkaa elämänsä aika vaikkapa vain kauppalaskujen yhteydessä sekä maantietoakin on hyvä edes jonkin verran osata että jos meinaa jossain käydä ja nämähän ovat oppiaineina kaikkialla maailmassa, mutta monet eivät ole koko elämänsä aikana tarvinneet ruotsia kertaakaan, joten vertaus ontuu pahasti.

    Kaksi pakollista vierasta kieltä ei ole hyvä niiden monien oppilaiden kannalta joille jo yhdenkin vieraan kielen opetteleminen tuottaa vaikeuksia. Parempi oppia yksi vieras kieli edes kohtalaisesti, kuin kaksi kieltä huonosti. Siis siihen yhteen kieleen panostetaan se sama tuntimäärä mikä muuten laitettaisiin kahteen eri kieleen, näin saataisiin niiden huonoiten kieliä osaavien oppilaiden kielitaito nousemaan edes yhden vieraan kielen osalta. Paremman kielipään omaavat voivat sitten ottaa lisäkieliä sen mukaan mitä tarvitsevat.

    Siis koko pakkoruotsikeskustelussa on kyse kahdesta asiasta. Suomenkielisten oikeudesta olla puhumatta ruotsia, ja ruotsinkielisten oikeudesta saada palvelua ruotsiksi vaatimalla koko suomen väestö opiskelemaan ruotsia sen sijaan että vain virastoissa ja sairaaloissa olisi kielitaitoisia palvelemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Sylvesteri kirjoitti 24.11.2009 kello 9:33

    Tuomas S
    “Mun mielestä pakkoruotsi on ihan yhtä tarvittavaa kuin pakkomatematiikka tai pakkomaantieto, jos tälle valinnaisuuden linjalle lähdetään ja lapsilta kysytään niin kouluissa ei opiskella yhtään mitään.”

    Tuo on tyylipuhdas kaltevan pinnan virheargumentti. Ihan samanlaisia heittävät äärivihreätkin, jotka argumentoivat, että jos syöt eläinten lihaa, niin se on sitten ihan sama asia syödä myös ihmisen lihaa. Mielestäni eläinten lihan syömisestä seuraa ihmissyöntiä yhtä todennäköisesti kuin valinnaisesta ruotsista täydellinen kaaos koulumaailmaan.

    Mikäli edelleen pysyt argumenttisi takana, logiikassasi on siis kannibalismin mentävä reikä.

    Eikä oppiaineita todellakaan pidä valita minkään pyrkimällä tekemään niistä tasa-arvoisia. “Kun kerran matematiikka on pakollista, niin kyllähän puukäsityön, ruotsin ja köksänkin pitää olla pakollisia”.

    Ei näin, ei todellakaan näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Juuso Koponen kirjoitti 24.11.2009 kello 13:18

    On jo monta kertaa todettu että ruotsinkielisten palveluiden järjestäminen ruotsinkielisille ei vaadi kaikkien suomenkielisten osaavan ruotsia. Tätähän suurin osa ei nykyäänkään osaa, pakkoruotsista huolimatta.

    En ole sellaista väittänytkään.

    Omalta kohdaltani tiedän että vanhempaan suomalaiseen sukuuni on lähisukupolvina tullut henkilöitä ruotsista ja saksasta. Mutta tällä ei ole mitään vaikutusta yksikielisyyteeni, koska olen koko ikäni asunut yksikielisellä alueella Pirkanmaalla, eikä se voi olla peruste minkäänlaisille kielipakollekaan.

    Eikä olekaan. Tarkoitukseni oli lähinnä todeta että argumentti siitä että ruotsi pitäisi asettaa suomea tai saamea huonompaan asemaan siksi että se on “miehittäjän” kieli ei kanna. Satojen vuosien takaisilla asioilla ei ole tässä merkitystä vaan kielitilannetta pitäisi arvioida nykytarpeiden mukaan. Sama vasta-argumentti voidaan toki esittää ruotsinkielen erityisasemaa historiallisista syistä puolustaville.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. äidinkieli ruotsi kirjoitti 24.11.2009 kello 16:58

    “Hyvä. Uuskotaan, että se on niin, jos ruotsinkieliset itse niin sanovat.”
    Se, että yks Kokkolan edustaja sanoo jotain ei tarkoita sitä että kaikki ruotsinkieliset olisivat samaa mieltä! Ei tämä kokkolalainen edusta kaikkia ruotsinkielisiä.
    Haastattelussa sanottiin ettei”opiskeltu ruotsi riitä, vaan ruotsinkielisiä palvelemaan kelpaa vain syntyperäinen ruotsinkielinen (=täydellisesti ruotsia osaava)” Itse en voi käsittää miten joku ylipäänsä voi olla sitä mieltä että palvelemaan kelpaa vain syntyperäinen ruotsinkielinen, ja minun äidinkieleni on kyllä ruotsi.
    Minua voi hyvin palvella muutkin kuin syntyperäiset ruotsinkieliset ja näin ajattelevat myös kaikki ne ruotsinkieliset jotka tunnen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. stu kirjoitti 24.11.2009 kello 18:43

    Juuso:

    ah, tosiaan, my bad. Kiitos että korjasit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Matti kirjoitti 24.11.2009 kello 20:59

    Juuso
    ”Tarkoitukseni oli lähinnä todeta että argumentti siitä että ruotsi pitäisi asettaa suomea tai saamea huonompaan asemaan siksi että se on “miehittäjän” kieli ei kanna.”

    Eihän se ruotsinkielen asemaa muita huonompaan laita vaikka sitä ei enää kaikkien olisi pakko yrittää opiskella. Ne puhuu sitä ketkä haluavat ja ne eivät puhu jotka eivät halua. Samahan se on nyt muidenkin kielien suhteen. Nyt ei ole pakkosaamea ja jos ei olisi pakkoruotsiaikaan niin ei ruotsi olisi saamea huonommassa asemassa. Tilanne olisi sama kuin nyt Ahvenanmaalla missä ei ole pakkosuomea, sillä erolla että samanlaista törkeää muiden etnisten ja kielellisten ryhmien syrjintää ei mannersuomessa voisi olla vaan kaikki ovat edelle lain edessä täysin samanarvoisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Julia kirjoitti 24.11.2009 kello 23:41

    ”Tarkoitukseni oli lähinnä todeta että argumentti siitä että ruotsi pitäisi asettaa suomea tai saamea huonompaan asemaan siksi että se on “miehittäjän” kieli ei kanna.”

    Matti:
    “Eihän se ruotsinkielen asemaa muita huonompaan laita vaikka sitä ei enää kaikkien olisi pakko yrittää opiskella. Ne puhuu sitä ketkä haluavat ja ne eivät puhu jotka eivät halua.”

    Niin sen kuuluisikin olla, mutta etteikö ruotsia laskettaisi yksiin maamme alkuperäisisistä kielistä, koska sitä on puhuttu tässä maassa “vain” 800 vuotta?? Ruotsia ovat suomalaiset puhuneet näin kauan, minkä takia sen kuuluu olla virallinen kotimainen kieli siinä missä suomen ja saamenkin. Et selvästikään halua kunnioittaa suomenruotsalaisuutta, jos olet toista mieltä. Tällä ei ole mitään sen kanssa tekemistä, että kaikissa Suomen kouluissa opetetaan pakkoruotsia, millä ei mielestäni saavuteta juuri mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.11.2009 kello 23:57

    Ajattelen asiasta hyvin samalla tavalla kuin Julia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Suomalainen kirjoitti 25.11.2009 kello 7:21

    Julialta kysyn mitä on suomenruotsalaisuus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Suomalainen kirjoitti 25.11.2009 kello 7:56

    # Osmo Soininvaara kirjoitti 21.11.2009 kello 15:23

    “Suomi on ainoa maa maailmassa, missä 95 prosenttia kansasta joutuu pakkoaineena opiskelemaan 5 prosentin vähemmistön kieltä.”

    “Irlannissa kaikki pakotetaan opiskelemaan iirin kieltä, jota ei puhu juuri kukaan.”

    Irlanti on maan alkuperäiskieli, toisin kuin ruotsi. Englanti on valloittajan kieli niinkuin ruotsi Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Elina kirjoitti 25.11.2009 kello 8:16

    Julialta ja Osmolta kysyn, miksi suomenruotsalaisuutta jotenkin pitäisi kunnioittaa?

    Kyseessä on kohtuuttomia etuja itselleen kahminut äänekäs ryhmä, joka pitää kynsin ja hampain kiinni täysin epäoikeudenmukaisesta asetelmasta Suomessa.

    Mitä kunnioittamista siinä on, että kiintiöiden avulla lähes kaikki ruotsinkieliset päätyvät akateemiselle uralle suomenkielisten samanaikasesti tuskaillessa usein vuosia kestävässä pääsykoekurimuksessa.

    Puheet suomenruotsalaisesta kulttuurista rikastavana voimavarana ovat myös täyttä tuubaa. Käykääpä katsomassa jokin Svenska Teaternin pätkä tuntematta syvää myötähäpeää… ei onnistu, ellei ole täysin ummikko ruotsin kielen suhteen.

    Ruotsinkielisestä TV-tuotannosta en edes laita tähän mitään, koska attribuutit eivät läpäise sensuuria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Suomalainen kirjoitti 25.11.2009 kello 10:12

    Elina: suomenruotsalaisuutta ja sen kulttuuria olen yrittänyt selvittää mutta kun eivät osaa itsekään sitä selvittää. Ehkä juuri siksi Henrik “kaapeli” Lax kehotti ruotsinkieliseksi ruksanneita miettimään, keitä ovat, mistä tulevat ja minne menevät. Ei voi olla identiteetti enempää hukassa!

    Kulttuurituotannoista on tyypillistä että on aina se kiintiö-hurri mukana ja jos jonkin palkinnon valitsee suomenruotsalainen niin lopputuloksesta voi olla varma. Finlandia-palkinnon karmea esimerkki oli Westön sepustus, jota monet eivät loppuun asti edes jaksaneet kahlata. En minäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Elina kirjoitti 25.11.2009 kello 10:48

    En minäkään!

    Harvinaisen tylsä kirja… tylsempää saa hakea, eikä takuusti löydä.

    Koko tyyppikin (Westö) on tympeä suomenruotsalaisuuden tunkkaisuuden fyysillistymä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. vapautta ja pedagogiikkaa kirjoitti 25.11.2009 kello 15:10

    Elina: “miksi suomenruotsalaisuutta jotenkin pitäisi kunnioittaa?”

    Ajattelen itse näin, että omien täysin suomenkielisten isoisovanhempieni lapsista on sukututkimuksen mukaan syntynyt sekä täysin suomenkielisiä että täysin ruotsinkielisiä ja vielä kaksikielisiä sukulinjoja. En näe mitään syytä, miksei näitä kaikkia sukulaisiani voisi kunnioittaa ihan vain siksi, että he ovat osa sukuani, tuntevia ihmisiä, jotka tekevät osansa tämän arvoituksellisen elämän jatkumisessa. Kieli ei tuo eikä vie kunnioitusta.

    Etnisesti pidän meitä suomalaisia eniten itämerellisenä kansana. Meillä on geenejä sekä kymmenen tuhatta vuotta sitten tänne saapuneista “jään yli kulkijoista”, että kaikista kansoista, jotka ovat tuhansien ja tuhansien vuosien aikana Itämertamme purjehtineet. Oma isälinjani tulee Etelä-Skandinaviasta mutta poikani isälinja Siperiasta.

    Suomen kielellä on erityinen paikka sydämessäni. En väheksy suomalaisuutta millään tavoin. Siltä pohjalta voin ymmärtää, että myös ruotsinkielisiksi syntyneille ruotsin kieli on sydämen kieli ja heillä on ilo ja oikeus helliä äidinkieltään myös täällä suomea puhuvien keskellä.

    Tämä pakollinen ruotsin opetus ei mielestäni ole tätä päivää, se ei ole enää järkevää. Pakollisella ruotsin opetuksella ei liioin ole mitään tekemistä suomenruotsalaisuuden kunnioittamisen kanssa. Kunnioitetaan toisiamme mutta valitaan lasten opinnot muista lähtökohdista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Orbus kirjoitti 25.11.2009 kello 16:05

    Ruotsin käyttökelpoisuudesta keskusteluissa tanskalaisten kanssa sanoisin, jonkin verran tanskan alkeita opiskelleena, että Tanskassa pärjää paremmin jos osaa englantia.

    Pari kertaa olenkin minä “purfinne” toiminut tulkkina ruotsinruotsalaisen ja tanskalaisen välillä. Silloin ei tosin englantia käytetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Markku af Heurlin kirjoitti 29.11.2009 kello 2:23

    “Irlannissa kaikki pakotetaan opiskelemaan iirin kieltä, jota ei puhu juuri kukaan.”

    Irlanti on maan alkuperäiskieli, toisin kuin ruotsi. Englanti on valloittajan kieli niinkuin ruotsi Suomessa.”

    Joo kerrotaan seuraavaa. Eiren vapaavaltion perustamisen jälkeen (20-luvulla) maan hallitus yriti toisaalta lisätä gaelin kielen harrastusta toisaalta kohentaa moraalia kieltämällä epäsiveelliset kirjat. G.B Shaw ehdotti, että paras ratkaisu gaelin (iirin) kielen harrastuksen lisäämiseen, olisi julkaista kielletyt kirjat gaelin kielellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Saara kirjoitti 29.11.2009 kello 14:18

    Suomenruotsalaisten kunnioittamisesta olen Julian kanssa samaa mieltä. Itselleni lähimain ainoiksi kosketuksiksi tähän kansanryhmään ovat jääneet asiakaspalvelutilanteet muutamissa vaateliikkeissä, joissa olen toiminut myyjänä. Suomenruotsalaisia oli useimmiten mukavampaa palvella kuin suomenkielisiä, etenkin keski-ikäisen asiakasryhmän kohdalla, jossa erot käytöksessä olivat silmiinpistävimpiä. Suomenkieliset jurottivat, tiuskivat, kohtelivat minua kuin olisin robotti, eivätkä tuntuneet osaavan puhuttelu- ja tervehdyssanoja. Ruotsinkieliset osasivat käyttäytyä tilanteesta toiseen; silloinkin kun jokin meni mönkään, heiltä sain useimmiten osakseni myötätuntoa ja ymmärtämystä (suomenkielinen samassa tilanteessa oikein kohottautui kumarastaan, kun huomasi saaneensa tuhannen taalan tilaisuuden huutaa myyjälle naama punaisena). No tämä vähän kärjistäen, mutta kuitenkin.

    Minä siis oikein rakastan ruotsinkielistä kansanosaamme ja sen viehättäviä tapoja, sanontoja ja kieleen sisäänrakennettua omintakeista kulttuuria (joka siis poikkeaa riikinruotsalaisesta). Ja juuri tästä syystä toivoisin pakkoruotsin poistamista mitä pikimmin. Silloin annettaisiin kaltaisilleni mahdollisuus oppia tämä kieli koulussa kunnolla (voi kuinka olisin halunnut osata palvella niitä ruotsinkielisiä vieläkin paremmin!). Nykyisin taso on niin huonoa, että vielä ammattikorkeakoulun pakollisilla kursseillakin käytiin läpi aivan perustason alkeita, asioita jotka minun mielestäni hitaampienkin olisi pitänyt oppia jo kielen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana peruskoulussa (ja siis jotka on jo silloin ensimmäisen kerran opetettu).

    Juuso Koponen väitti, ettei motivaatioasioilla pitäisi perustella sitä, mitä aineita koulussa opetetaan. Totta onkin, että jos lapset saisivat itse päättää, oppiaineet olisivat varmasti jotakin aivan muuta kuin ovat (esim. tietokoneella pelaaminen, puissa kiipeily, kotileikit jne.). Mutta tuskin voidaan kieltää heikon motivaation vaikutuksia oppimistuloksiin. Katson, että pakollinen ruotsin opiskelu on muita aineita heikommin motivoivaa juuri siksi, että sen olennaisuutta on mahdotonta perustella oppilaille. Mitkään “voit sitten lukea toistakin suurta sanomalehteämme” tai “että pääset virkamieheksi” eivät suurinta osaa oppilaista kauheasti puhuttele. Matematiikan, historian, kotitalouden, äidinkielen ja kemian opintojen tärkeyden oppilaat ymmärtävät, ja tämä ymmärrys kyllä heijastuu motivaatioon. Vieraiden kieltenkin opiskelu on tärkeää: sen lisäksi että ne toimivat kommunikaatiovälineinä, kielen oppimisella on yleissivistävää merkitystä. Se kehittää ajattelua ja avaa oppilaalle uusia, aiemmin tuntemattomia maailmoja. Mutta näin tekevät kaikki kielet, ei pelkästään ruotsi, ja siksi ruotsin pakollisuutta ei voi perustella. Mitä ei voi perustella, siihen ei tule myöskään pakottaa, koska tällaisesta pakottamisesta seuraa kapinointia ja motivaatiokriisi, ja silloin myös motivoituneiden oppilaiden oppiminen hidastuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Matti kirjoitti 30.11.2009 kello 19:26

    Julia
    ”Niin sen kuuluisikin olla, mutta etteikö ruotsia laskettaisi yksiin maamme alkuperäisisistä kielistä, koska sitä on puhuttu tässä maassa “vain” 800 vuotta??”

    Lasketaanko eurooppalaiset Amerikan alkuperäiskansoiksi heti kun tulee 800 vuotta siitä kun eurooppalaiset saapuivat? Ei tietenkään. Jos yksi kieli tulee maahan tuhansia vuosia myöhemmin kuin toiset kielet niin ei sekään mitenkään voi olla alkuperäiskieli.

    ”Ruotsia ovat suomalaiset puhuneet näin kauan, minkä takia sen kuuluu olla virallinen kotimainen kieli siinä missä suomen ja saamenkin.”

    Suomalaiset eivät ole puhuneet ruotsia 800 vuotta, vaan sitä ovat puhuneet vain rannikolla oleva pieni vähemmistö. Muu Suomi on puhunut suomea tuhansia vuosia. En ole kertaakaan sanonut ettei ruotsin kuuluisi olla yksi Suomen kielistä. Sen kuuluisi olla yksi vähemmistökieli kuten saamenkin. Samanarvoinen eikä mitenkään vähempiarvoinen vaikka sitä sanot sen merkitsevän.

    ”Et selvästikään halua kunnioittaa suomenruotsalaisuutta, jos olet toista mieltä. Tällä ei ole mitään sen kanssa tekemistä, että kaikissa Suomen kouluissa opetetaan pakkoruotsia, millä ei mielestäni saavuteta juuri mitään.”

    Suomessa jokaisen kansalaisen kuuluu olla lain edessä täysin samanarvoisessa asemassa. Kenelläkään ei saa olla mitään etuoikeuksia toisiin nähden. Jos joku vaatii etuoikeuksia tai ei suostu luopumaan epäreiluista etuoikeuksia mitä on onnistunut historian aikana saamaan ei saa minun kunnioitustani. Pakkoruotsi ja ohitusjonot opiskelupaikkoihin ovat ne ensimmäisten joukossa olevat asiat jotka aiheuttavat negatiivista suhtautumista ruotsinkielisiin. Ahvenanmaalaisten ja mannersuomalaisten on oltava lain edessä täysin samanarvoisessa asemassa, mikään muu ei ole hyväksyttävää 2000-luvun Suomessa.

    Prosentuaalisesti Ruotsissa on suomenkielisiä samanverran kuin Suomessa ruotsinkielisiä. Kun kumpikin maa on EU:ssa tulisi maiden kielilaitkin yhdenmukaistaa niin että kummassakin maassa kummallakin kielellä on vastaavat oikeudet. Vai onko jollain joku hyvin perusteltu syy miksi niin ei saisi tehdä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.11.2009 kello 22:32

    Matille
    Eurooppalaisista ei tule Yhdysvaltain alkuperäiskansaa, kuten ei ole tullut suomalaisistakaan Suomessa. Alkuperäiskansaksi luetaan vain saamelaiset.
    Suomenniemellä ei ole puhuttu tuhansia vuosia suomen kieltä, saamea kenties.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Matti kirjoitti 1.12.2009 kello 2:34

    Ainakin tämän keskustelun tuloksena on Suomen muinaishistoria alkanut kiinnostamaan enemmän. Vaikka poliittisesti saamelaisilla on alkuperäiskansan status niin arkeologisten löytöjen mukaan he eivät Suomessa ensimmäisinä olleet vaan ensimmäiset suomalaiset tulivat Baltian suunnasta. Tässä muutama lainaus wikistä kopsattuna.

    ”Jääkausi päättyi Suomessa noin 11 000 vuotta sitten, minkä jälkeen ensimmäiset asukkaat saapuivat Etelä-Suomeen koillisesta tai etelästä, luultavimmin Kundan kulttuuriin piiristä nykyisen Viron alueelta.”

    ”Pohjois-Suomen varhaisin asuinpaikka Utsjoen Vetsijärvellä on ajoitettu hieman yli 10 000 vuotta vanhaksi. Kohteen löytöaineisto viittaa sekin kaakon suunnalle, mahdollisesti Moskovan ympäristössä vaikuttaneeseen Butovon kulttuuriin, joka kuuluu Kundan kanssa samaan ns. jälkisvidryläiseen kompleksiin. Joitakin Pohjois-Lapin löytöjä on myös yhdistetty Norjan Ruijan rannikon vanhimpaan ns. Komsan kulttuuriin.”

    ”Saamelaisten geneettinen etäisyys itäisiin kansoihin on ehkä merkki siitä, että saamelaisten esi-isät ovat asuneet Euroopassa jo vuosituhannet. Toisaalta suhteellisen suuri etäisyys kaikkiin muihinkin tarkoittaa ehkä, että saamelaiset ovat jo kauan asuneet poikkeuksellisessa eristyksessä.
    Saamelaisissa oletetaan olevan niiden ihmisten jälkeläisiä, jotka saapuivat Länsi-Euroopasta jääkauden päättymisen aikaan sulaa Norjan rannikkoa seuraten Jäämeren ääreen. Vasta pari tuhatta vuotta myöhemmin tämä väestö kohtasi Inarin tienoilla etelästä Suomen alueelta saapunutta. Myös tämän väestön jälkeläisiä lienee nykysaamelaisissa.”

    Eli eteläsuomesta on löytynyt Baltiasta tulleiden ihmisten merkkejä tuhat vuotta ennen Lapin asuttamista. Eteläsuomeen tuli uutta väestöä Euroopasta vähän väliä lisää siksi geenit sekoittuivat enemmän Eurooppalaisiksi. Missään ei ole koskaan sanottu että eteläsuomi olisi tyhjentynyt jossain vaiheessa ihmisistä, eli kaikki myöhemmin tänne tulleet ovat sekoittuneita niiden Baltiasta tulleiden ensimmäisinä suomeen tulleiden kanssa. Eli fakta lienee että suomi asutettiin etelästä ei saamelaisen väestön toimesta. Itse olin aina aikaisemmin luullut saamelaisten tuleen suoraan Siperiasta päin, mutta se ei näytäkään olevan niin.

    Saamenkieli ja suomenkieli näyttäisi olevan samanikäistä kun kerta ovat yhteistä alkuperää.

    ”Vakiintuneen käsityksen mukaan varhaiskantasuomalaista kielimuotoa puhuttiin kivikaudella laajalla alueella Fennoskandiassa. Tämän teorian mukaan kivikauden loppuvaiheessa varhaiskantasuomalainen kieli hajosi kahtia. Hajoamisen jälkeen Suomen rannikkoalueen myöhäiskantasuomen puhujat edustivat suomalaisten kielellisiä esivanhempia. Suomen sisämaassa ja laajoilla pohjoisen Fennoskandian alueilla taas syntyi kantasaamelainen kieli, josta kehittyivät myöhemmin saamelaiskielet. Äskettäin kielitieteilijä Ante Aikio on kuitenkin esittänyt, että kantasaamen kieli kehittyi suppeahkolla alueella Etelä-Suomessa ja levisi pohjoiseen Fennoskandiaan vasta esiroomalaisen rautakauden kuluessa (noin 650–0 eaa.).”

    ”Itämerensuomalaisten kielten, joihin suomikin kuuluu, yhteistä oletettua kantamuotoa, kantasuomea, puhuttiin Suomenlahden molemmin puolin jo ennen ajanlaskumme alkua. Kantasuomi ja saamelaiskielet puolestaan voidaan palauttaa yhteiseen kantamuotoon, jota nimitetään varhaiskantasuomeksi tai suomalais-saamelaiseksi kantakieleksi. Itämerensuomalaiset kielet (myöhäiskantasuomi) ja saamelaiset kielet alkoivat erota toisistaan noin 1000-1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tämä eriytyminen oli vähittäistä ja tapahtui paljolti siten, että Etelä-Suomessa asuneet saamelaiset sulautuivat suomalaisten esivanhempiin.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. vapautta ja pedagogiikkaa kirjoitti 1.12.2009 kello 9:20

    “Suomenniemellä ei ole puhuttu tuhansia vuosia suomen kieltä”

    Toisaalta tämä ei mielestäni mitenkään kuulu tähän koulujen kielenopetuskeskusteluun. Toisaalta tämä on aina yhtä kiehtovaa, joten jatketaan hiukan.

    “Suomen kieli” sellaisena kuin me sen tunnemme on ehkä nuori, mutta itämerensuomalaiset kielet ovat vanhempia ja riittävän läheisiä antaakseen tunnun yhteisestä varhaiskielestä.

    Olen ymmärtänyt, että kansoja (pienempiä ja suurempia ryhmiä) on tullut tänne aaltoina ja sama jatkuu.

    Olen koonnut itselleni pienen koosteen aika tuoreista näkemyksistä (jotka tosin ovat saattaneet nyt jo rikastua):

    n. 8500 eaa. Ensimmäiset asuttajat

    – kenties samaa asuttajajoukkoa koko Skandinaviassa
    – nykysuomalaiset ovat osaksi näiden asuttajien jälkeläisiä
    – kieli tuntematon

    n. 4000 eaa. Kampakeraaminen kulttuuri

    – laaja alue nykyistä Baltiaa, Venäjän Karjalaa, Suomea ja hiukan Pohjois-Ruotsia
    – näiden asuttajienkin jälkeläisiä on suomalaisissa
    – kantaurali muotoutuu jossain Keski-Aasian tai Etelä-Siperian alueella

    n. 3200 eaa. Nuorakeraaminen kulttuuri (vasarakirves)

    – myös näiden muuttajien jälkeläisiä on nykysuomalaisissa
    – muuttajien kieli on todennäköisesti kantaindoeuroopan murre

    n. 2000 – 500 eaa. Pronssikausi Suomessa, suomen kieli alkaa muotoutua

    – Itämerelliset kontaktit olivat vilkkaita (Skandinavia – Baltia – Suomen alue)
    – löytöjen perusteella Suomen alueen väkimäärä näyttää niukalta, ehkä aikakauden lopussa noin 10 000 henkeä
    – nykyistä Suomea asutti edellisten aaltojen tuoman väestön lisäksi joukko nykyisen Viron alueelta tulleita siirtolaisia, joilla oli jatkuva yhteys Suomenlahden eteläpuolelle ja siellä kielessä tapahtuviin muutoksiin
    – muu väestö vaihtoi hiljakseen kielensä Viron alueelta tulleiden uralilaiseen kieleen

    Suomen kielen varhaismuodot alkoivat tämän mukaan levitä nyt Suomeksi kutsutulle alueelle ehkä pari tuhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua.

    Esimerkiksi saamelaisista ja siitä, miten uusien tulokkaiden ja saamelaisten vuorovaikutus eteni, tiedän tuskin mitään. Yritän löytää lisää.

    Luulen, että populaari historiaharrastus ja dna-tutkimus tulee enemmän yhdistämään kuin erottamaan Itämeren ympärillä eläviä kansoja,: saamelaisia, skandinaaveja, suomensukuisia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Vaadittu nimi kirjoitti 1.12.2009 kello 14:21

    “Saamenkieli ja suomenkieli näyttäisi olevan samanikäistä kun kerta ovat yhteistä alkuperää.”

    Saamenkieli ja suomenkieli alkoi eriytyä vasta täällä Suomenniemellä omiksi kielikseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Leif Eskelin kirjoitti 16.12.2009 kello 19:08

    Aika ilkeämielistä ja fanaattista tekstiä useimmilla bloggailijoilla, ei mitään ymmärrystä
    yleensäkään vähemmistöille tai muille vaikeassa tilanteessa oleville

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. pakkoruotsi pois suomenkielisistä kouluista! kirjoitti 9.1.2010 kello 19:30

    Suomen kieltä on puhuttu jo ennen ajanlaskun alkua, jo pitkälti yli 2000 vuotta. Suomi on ainut maa maailmassa, jossa puhutaan suomea yli 90 prosenttisesti suomenkielisen kansan voimin.

    Eikö, loogisen ajattelun mukaan, olisi itsestään selvää ja kohtuullista, että kaikkien olisi Suomessa opeteltava tätä selvää pääkieltä, suomen kieltä jo kouluissa?

    Suomen kieli on itsestään selvä yhteinen kommunikointikieli kaikille, lähes kahdelle sadalle erilaiselle kieliryhmälle, tämän päivän Suomessa. Mukaan lukien siis myös ruotsinkieliset, joista suurin osa osannee suomea sujuvasti.

    Pakkoruotsissa ei tässä edellä kuvastussa yhteiskunnallisessa kielitilanteessa ole mitään mieltä. Pakkoruotsi on yksinomaan rasite suomenkieliselle enemmistölle.

    Terveellä maalaisjärjellä asiaa ajatellen ei voi tulla muuhun lopputulokseen kuin siihen, että pakkoruotsi on poistettava suomenkielisistä kouluista. Kaikilta opetuksen tasoilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus