Lääkelaitoksen siirron vaikutukset pitäisi tutkia

20.1.2009 · Aihe: _ 

Ministeri Hyssälä päätti sitten siirtää Lääkelaitoksen nimeltään muutettuna Kuopioon. Kun kyse on poliittisesta päätöksestä, jonka seurausvaikutuksista ollaan kovin erimielisiä, tämän päätöksen vaikutuksista pitäisi tehdä syvällinen seuranta.
– kuinka moni muutti;
– mitä maksoi;
– paljonko laitoksen toimintakulut pieninivät tai kasvoivat siirron ansiosta;
– mitä tapahtui osaamiselle;
– jne.

Kommentit

32 Vastausta artikkeliin “Lääkelaitoksen siirron vaikutukset pitäisi tutkia”

  1. Ville Teittinen kirjoitti 20.1.2009 kello 22:27

    Kysymyslistaan pitäisi lisätä vielä, se mitä oheisvaikutuksia siirrolla on..

    Paljonko kyseisen alan yrityksiä muutti alueelle?
    Montako sivutoimipisettä avattiin ?
    Montako uutta yritystä/innovaatiota syntyy lääkealan osaamiskeskittymän synnyttämisessä?
    Ja vastaavasti paljonko yritykset vaihtoivat muuhun maahan – tai loppettivat toimintaansa

    Kaipa eräs haave on sekin, että monien laitosten alueellistamisen myötä matkustaminen lisääntyy, jolloin lento- ja junayhteydet Kuopioon paranevat.. joka parantaisi yritysten syntymistä jne..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ville kirjoitti 20.1.2009 kello 22:38

    Erikoisalojen osaaminen on yleensä keskittynyt joko suuriin kaupunkeihin tai yliopistokaupunkeihin, tietyltä osin myös hallinnollisiin pääkaupunkeihin. Viimeksimainittuja lukuun ottamatta hallinnolliset päätökset eivät ole kyenneet pakolla synnyttämään eläviä ja toimivia kaupunkeja. Suomen vanhat kaupungit on lähes kaikki perustettu kuninkaan tai Pietari Brahen käskystä, mutta suurin osa niistä ei kovin kummoisia ole nykypäivänä. Kehittyneemmät toiminnot vaativat tietyn kriittisen massan, ja jos sitä ei ole, luonnostaan toimintoja ei kehity ja kasva. Pakkosiirtämällä jokin virasto vaikkapa Etelänavalle saataisiin varmasti hyvin toimiva ja motivoitunut toimipiste aikaan, kun henkilökunnalla ei olisi muuta tekemistä kuin työnsä, mutta pidemmän aikavälin kehityksen kannalta ratkaisu ei ehkä olisi optimaalinen. Yleensä siellä missä on samanmielisiä tai saman alan ihmisiä paljon, kehittyy myös jotain uutta. Ripottelemalla ihmiset sinne tänne heikennetään varmasti kehityksen edellytyksiä.
    Mutta ehkä tavoitteena onkin säilyttää nykytila, ja välttää mitään kehitystä:)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Jaakko Heikkilä kirjoitti 20.1.2009 kello 22:45

    Jep, ja sitten koko valtion alueellistamisohjelmaa voisi peilata saatuihin tuloksiin. Aika isoja päätöksiä tehdään pelkästään aluepolitikoinnin nimissä mutu-tuntumalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Markku Vainio kirjoitti 20.1.2009 kello 22:55

    OS,
    kenen luulet tuon tekevän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Riitta kirjoitti 20.1.2009 kello 22:59

    Aika moneen noista kysymyksistä saanee mielekkään vastauksen vasta joskus kymmenen vuoden kuluttua, kun siirtymäajastakin on riittävästi aikaa. Mutta jos laitos tulee Savilahteen, niin jos asiaa on Helsinkiin, niin sieltä pääsee kävellen junalle ja junassahan on niin mukavaa (ja ekologista) matkustaa ja tehdä töitäkin.

    Hesarista (sic) joskus syksyllä luin, että poliisin ATK-keskuksen siirto Rovaniemelle oli loppujen lopuksi ihan onnistunut. Monikaan vanha työntekijä ei muuttanut, mutta siellä rekrytty väki ei ole niin herkästi vaihtamassa työpaikkaa ja alkaa olla jo varsin kokenutta.

    Veikkaan, että ihan samasta syystä esimerkiksi Nokia ei ole herkästi siirtämässä kaikkea tutkimusta sen enempää piilaaksoon kuin Intiaankaan. Täällä osaajat eivät niin herkästi vaihda kilpailijalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. hups kirjoitti 20.1.2009 kello 23:57

    Jos joku lääke on vaarallinen — tai hyödyllinen — kai siitä sana kiirii muista maista Kuopioon yhtä hyvin kuin Helsinkiin. Toivottavasti, siis, Kuopiossa keksitään jotain suomalaiskansallista toimintaa muutoin tarpeettomalle virastolle. Rahaa ainakin Kuopiossa säästyy, jos ei sitten tarvitse eläkeviroissa noita helsinkiläisiä huippuasiantuntijoita roikottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. PS kirjoitti 21.1.2009 kello 1:08

    “Paljonko kyseisen alan yrityksiä muutti alueelle?”

    Tuohan on parhaassakin tapauksessa nollasummapeliä, jota ei kannata toivoa kuin kuopiolaisten. Miksi siis mitata? Ehkä siksi, että nähtäisiin, kuinka kalliiksi muutto tuli myös firmoille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Juuso Koponen kirjoitti 21.1.2009 kello 1:44

    Itse tietysti helsinkiläisenä nurkkapatrioottina vastustan henkeen ja vereen kaikkea maakuntien tekohengitystä =) mutta jos katsotaan vähän tasapuolisemmin kolikon molempia puolia ja otetaan annettuna (kuten kai aika moni tekee), että myös pienempien alueellisten keskusten elinvoimaisuus on itseisarvo, ei ole täysin kelvoton idea alueellistaa joitain valtion toimintoja. Mutta ei mitä tahansa niistä.

    Ensiksikin tulee tietysti mieleen henkilöstön asema, kun siirretään olemassaolevia virastoja. Uusia perustettaessa tämä ei ole olennainen kysymys, jos arvellaan että uudelta sijoituspaikkakunnalta löytyy tai sinne voidaan houkutella riittävästi osaavaa työvoimaa, mutta johonkin jo vakiintuneiden työntekijöiden siirtämistä tulisi mahdollisimman pitkälle välttää. Inhimillinen puoli voidaan toki kuitata sillä että yksityinen sektori “siirtää” jatkuvasti toimintojaan pois maakunnista esim. tehtaiden sulkemisten muodossa, joten ei virkamiehillä ole mitään oikeutta olettaa sen parempaa kohtelua kuin tavallisilla duunareillakaan, joille välttämättä ei tarjota työpaikkaa edes sieltä toiselta puolelta maata. Mutta sitten on kysymys valtion houkuttelevuudesta työnantajana. Jos koetaan, että valtio kohtelee työntekijöitään tylysti, eivät yksityistä sektoria pienemmät palkat varmastikaan oikein toimi houkuttimena valtion hommiin ja sitten ne, jotka muualle pääsevät töihin, sinne menevät ja valtiolle jää vain jämäosastoa (hieman yksinkertaistaen toki – tässä oletetaan että ihmisen oma työhyvinvointi painaa ratkaisevasti enemmän kuin se, että esim. kokee tekevänsä tärkeää työtä, mikä ei välttämättä pidä kaikkien kohdalla paikkaansa).

    Sitten tulee kysymys toiminnan luonteesta. Jos toiminta koostuu merkittävältä osaltaan samalla seudulla (esim. se pk-seutu) sijaitsevien viiteryhmien kanssa toimimisesta, kannattaa virasto tietenkin sijoittaa sille seudulle. On melkoista hölmöläisten peitonjatkamista jos siirtämisen tuomat säästöt toimintamenoissa hukataan jatkuvaan edes takaisin reissamiseen, puhumattakaan sitten tuollaisen kuluttavuudesta työntekijöille ja ympäristönäkökohdista.

    Kyynisesti voi myös kysyä, miksi Keskustan puoluetoimisto sijaitsee Helsingissä? Eikö puolue näyttäisi hyvää mallia alueellistamisessa siirtämällä sen lähemmäksi äänestäjiään? Ja sama pätee myös moniin Keskustaa lähellä oleviin tahoihin kuten vaikka Maaseudun sivistysliittoon, MTK:hon ja Pellervon taloudelliseen tutkimuslaitokseen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2009 kello 7:57

    Helsinkiläisten ei ole mitään syytä vastustaa kotikaupunkinsa puolesta valtion virkojen muuttoa muualle. Helsingin kasvua rajoittaa asuntopula ja vain se. Jos vievät perheensäkin mukanaan, asunto vapautuu jollekin, joka toivottavasti on töissä tuottoisassa yksityisessa yrityksessä, joka maksaa kunnalle myös yhteisöveroa toisin kuin valtio.

    Ongelmat ovat siinä, miuten tehokkaasti julkinen sektori toimii. Tällaisen asiantuntijaorganisaation siirrossa on se ongelma, että jos se joudutaan perustamaan kokonaan uudella henkilökunnalla alusta alkaen, ei kukaan ole siiretämässä laitoksen osaamista eteenpäin, eikä lääkevalvontaa opeteta yliopistoissa.

    Nyt laitos toimii viisi vuotta kaksoismiehityksellä. Tosin on epäselvää, miten se osaaminen siinä sivussa siirtyy Helsingistä Kuopioon, jos noviisit ovat keskenään Kuopiossa ja osaajat Helsingissä. Sellaistakin on väläytetty, että Kuopioon rekrytoitavat olisivat ensin pari vuotta Helsingissä. Toivottavasti eivät satu sinä aikana pariutumaan helsinkiläisen kanssa.

    Toisaalta jos laitos saadaan Kuopiossa pystyyn, sen henkilökunta on todennäköisesti pysyvämpää, koska Kuopion työmarkkinat ovat kapeampia.

    Tuo työmasrkkinoiden kapeus on juuri se syy, miksi helsinkiläiset eivät muuta Kuopioon. Puolisolle ei löydy työtä.

    Sinänsähän puolison ei taloudellisista syistä tarvitsisikaan oplla töissä. Kun myy asunnon Helsingistä ja ostaa Kuopiosta, erotuksella elää monta vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Artturi Björk kirjoitti 21.1.2009 kello 8:09

    Tämä olis kyllä hyvä tilaisuus ajaa alas lääkelaitoksen toimintoja, kuten hups antaakin ymmärtää. Lääkkeiden turvallisuuden valvominen onnistuu kyllä yksityiseltä sektorilta ihan siinä missä julkiseltakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Riitta kirjoitti 21.1.2009 kello 9:14

    Laitoksen muutto Kuopioon nimenomaa leventää työmarkkinoita siellä. Moni yliopisto-opiskelija “tietää”, että hänen on valmistuttuaan muutettava pois kotiseudultaan, jos toisella puolisolla on tavallinen kunniallinen ammatti, niin muutto vain toisen puolison töiden perässä ei ole kiva juttu sekään. Jos tätä painetta muuttaa pääkaupunkiseudulle saadaan vähän purettua, niin eikö se ole vain hyvä asia? Jan Vapaavuorikin on kehunut Kuopion seudun tiivistä kaupunkirakennetta.

    “Nyt laitos toimii viisi vuotta kaksoismiehityksellä. Tosin on epäselvää, miten se osaaminen siinä sivussa siirtyy Helsingistä Kuopioon, jos noviisit ovat keskenään Kuopiossa ja osaajat Helsingissä.”

    On tuota osaamisen siirtämistä tehty pidemmänkin välimatkan yli, esimerkiksi Helsingistä Bangaloreen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Juha kirjoitti 21.1.2009 kello 9:28

    1- Kuopiossa on yliopisto vieressä
    2- vähemmän muita alan työntantajia kilpailemassa sopivista työntekijöistä. Luultavasti siis henkilökunnan osaamisen taso nousee
    3- alueellistamisella on suomalaisten enemmistön tuki
    4- alueellistaminen aloitettiin helsinkiläisen Lipposen demarivetoisen hallituksen aikana
    5- ei muun Suomen aina pideä tekohengittää Helsinkiä maksamalla veroistaan tällaisten laitosten toimintaa vain ja ainoastaan Helsingissä
    6- Helsingin asunto-ongelmat ja ruuhkat vähenevät ihmisten muuttaessa välillä muualle Suomeen
    7- laitoksen työntekijöiden asema ei ole sen huonompi kuin missään muussakaan yrityksessä joka siirtää toimintojaan muualle (nimim. kokemusta on)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. helsinkiläinen veronmaksaja kirjoitti 21.1.2009 kello 10:22

    Myös Helsinki on hallinnollisella päätöksellä luotu kaupunki, yliopisto on tänne perustettu poliittisella samanlaisella mutu-päätöksellä kuin lääkelaitos siirretään Kuopioon.

    Kannatan alueellistamista ja Osmon kanssa olen samaa mieltä tutkimuksen tarpeellisuudesta: on tutkittava lääkelaitoksen työntekijöiden puolisoiden työpaikat ja jos merkittävä osa toimii valtiolla, siirretään nämäkin valtion laitokset Kuopioon.

    Sitten ei ole estettä siirtyä ja työntekijöiden elintaso nousee huomattavasti asumiskustannusten romahduksen myötä. Lapset saavat ulkoilla puhtaassa ilmassa eikä ruuhkia ole.

    Toivon itsekin voivani perheeni kanssa muuttaa Kuopioon pois Helsingistä. Helsinki on hyvä kaupunki mutta hieman liian täysi ja saastunut.

    Ajatus, että osaaminen jotenkin katoaa kun siirrytään Kuopioon, on aidosti hauska. Lääkelaitoksen eronnut johtajakin taisi olla Kuopiosta valmistunut.

    Pääkaupunkiseutu on liian täynnä. Mitä enemämn täältä saadaan toimintoja pois, sen parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. tpyyluoma kirjoitti 21.1.2009 kello 10:38

    Riitta: “Hesarista (sic) joskus syksyllä luin, että poliisin ATK-keskuksen siirto Rovaniemelle oli loppujen lopuksi ihan onnistunut. Monikaan vanha työntekijä ei muuttanut, mutta siellä rekrytty väki ei ole niin herkästi vaihtamassa työpaikkaa ja alkaa olla jo varsin kokenutta.”

    Asiaa alan ihmisenä seuraanena, luin kiinnostuksella VTV:n raporttia siirrosta. http://www.vtv.fi/chapter_images/9594_1782008Poliisin_tietohallkeskuksen_alueellistaminen_NETTI.pdf
    Valitettavasti se ei ole kovin hyvä. Syy ei ole kirjoittajan vaan (ilmeisesti annetun) lähestymistavan, järkevä vertailu olisi edellyttänyt jonkinlaista benchmarkkausta muihin IT-yrityksiin tai julkishallinnon organisaatioihin. Esim. sillä että käyttökatkoja on vähemmän johtuu niin PTHK:ssa kuin muuallakin pitkälti siitä että tekniikka on kehittynyt, tällä ei ole suoranaisesti mitään tekemistä sijainnin kanssa.

    Mutta “ihan hyvin” tarkoittaa käytännössä, että rahaa paloi ja osaamista hävisi, mutta mitään suurempaa katastrofia ei seurannut. Faktat on että henkilöstämäärä on kasvanut alle 60:stä noin 170:n ja toimintamenot tuplaantuneet. VM inttää kommenteissaan, että tämä on osin seurausta toimintojen siirtämisestä aluetoimipaikoista, mutta kun tämä ole kuin n. 30 henkilötyövuotta. (Sivuhuomiona, jos esim. Mikkelin aluetoimipisteestä siirretään virkoja Helsingistä Rovaniemeen siirrettävään keskukseen, niin onko tämä alueellistamista?)

    Tuollainen henkilöstömäärän ja menojen lisäys ei toki millään selity pelkällä alueellistamisella, vaan taustalla täytyy olla uusia toimintoja, mutta kun näitä ei suhteuta menoihin tai henkilömäärään raportissa. Ja kustannuskehitys olisi pitännyt indeksoida muuhun toimialaan.

    Mitä tulee henkilökunnan vaihtuvuuteen, niin mahdollisimman pieni vaihtuvuus ei ole työnantajan kannalta tavoite sen enempää kuin mahdollisimman suurikaan. Sen tulisi olla sopiva, jotta toisaalta tulee uutta näkökulmaa taloon ja keski-ikä ei nouse liikaa, mutta toisaalta taas liian suuri vaihtuvuus aiheuttaa tietenkin ongelmia.

    En osaa sanoa mikä sopiva vaihtuvuuden taso on, mutta väitän että yhteiskunnan kannalta optimaalinen on suurempi taso kuin yksittäisen työnantajan kannalta. Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että pieni kokonaisvaihtuvuus voi kertoa siitä että ihmisillä ei ole vaihtoehtoja. Tämä pienentää erikoistumista eli laskee tuottavuttaa, kertoo jäyköistä markkinoista joka yleensä tarkoittaa rakenteellista työttömyyttä, luultavasti vähentää työhyvinvointia (normaaleilla ja kilpailuilla työmarkkinoilla huonot työpaikat menettävät väkeä, mikä yleensä herättää johdon korjaustoimiin), ja niin edelleen. Tai lyhyesti ja suomeksi, miksi se että ihmisellä on käytännössä yksi mahdollinen työnantaja olisi hyvä asia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Riitta kirjoitti 21.1.2009 kello 10:54

    “Tai lyhyesti ja suomeksi, miksi se että ihmisellä on käytännössä yksi mahdollinen työnantaja olisi hyvä asia?”

    Yksi on parempi kuin “ei yhtään ja pakkomuutto etelään”. Paras on toki useita, muttei liian useita ja siihen alueellistamisella pyritään. Tästä pääseekin aasinsiltaa pitkin takaisin Kuopioon… Kuopiosta valmistunut tämän alan asiantuntija voi tämän jälkeen työllistyä yliopiston lisäksi ainakin lääkelaitoksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2009 kello 10:56

    Lääkkeiden turvallisuuden valvominen onnistuu kyllä yksityiseltä sektorilta ihan siinä missä julkiseltakin.
    Artturilla on kyllä kova luottamus markkinoihin. Tämän blogin tilastotiedoissa on tällä hetkellä 1900 roskapostia, joista noin puolet on noita itse itseään valvovia lääkealan yrittäjiä. Missään ei ihmisiä yritetä huijata niin paljon kuin lääkinnässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2009 kello 11:06

    Nuo näkökohdat, joita Juha kirjoitti voivat toimia tai sitten eivät. Juuri siksi tätä pitäisi selvittää kunnolla, jotta seuraavalla kerralla tiedettäisiin enemmän.

    Siitä on ihan turha keskustella, olisiko jotenkin oikeudenmukaista, että lääkelaitoksen työntekijöiden olisi pakko siirtyä Kuopioon työn perässä. Perustuslakia muuttamatta ei voida pakottaa, joten kyse on siitä, siirtyvätkö he. Siitä jokainen päättää itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. B.J kirjoitti 21.1.2009 kello 11:29

    [I]”Suomen vanhat kaupungit on lähes kaikki perustettu kuninkaan tai Pietari Brahen käskystä, mutta suurin osa niistä ei kovin kummoisia ole nykypäivänä.”[/I]

    Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtajana toimiva Olli Hietanen sanoo, että lähes koko Suomea vaivaa anoreksia. Vähentämällä ja ohentamalla ei voi kehittää. Vain Lappeenrannasta, Tampereelta ja Jyväskylästä löytyy enemmän visioita sekä innostunut hyörinä, pörinä ja tekemisen meininki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Jukka kirjoitti 21.1.2009 kello 12:23

    Minkähän ihmeen takia kaikki verovaroilla maksettu tutkimus ja hallinto kuuluu automaattisesti pääkaupunkiseudulle,muualle sijoitettuna se on aina kehitysapua.Kysymys on alueiden välisestä elintasokilpailusta ja tähän asti se on ollut rankasti pääkaupunkiseutua suosivaa.Kannatan Hyssälän ratkaisua ja toivon vastaisuudessa lisää tällaista,vaikka asunkin Espoossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Riitta kirjoitti 21.1.2009 kello 12:51

    “Siitä on ihan turha keskustella, olisiko jotenkin oikeudenmukaista, että lääkelaitoksen työntekijöiden olisi pakko siirtyä Kuopioon työn perässä.”

    Tai siitä, että onko Kaskisten sellutehtaan työntekijöiden pakko muuttaa työn perässä. Jotenkin veikkaan, että Helsingissä on kuitenkin niitä muita vaihtoehtoja paremmin tarjolla muuttohaluttomille.

    Ei kai tässä kukaan yritä väittää, etteikö siirtymäaika olisi varsinkin työntekijöille kenkkua aikaa, mutta pidemmän päälle alueellistaminen aivan varmasti hyödyntää koko maata. Eikä se matka Kuopiosta Helsinkiin kokoukseen nyt niin mahdoton ole ja menee vielä junalla (Tampere-Kuopio -väli ei junalla olekaan enää yhtä mukava), Oulusta täytyisi jo lentää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2009 kello 13:14

    Edelleen esitin, että seuraukset pitäisi selvittää huolellisesti, koska ne ovat monimutkaisia.Ennakkoarvaus on

    1) Helsinki voittaa, koska asuntokantaa vapautuu paremmille veronmaksajille
    2) Kuopio voittaa
    3) Lääkelaitoksen toiminta kärsii
    4) Lääkelaitoksen henkilökunta kärsii.
    5) Veronmaksajat koko maassa kärsivät.

    Näitä vaikutuksia olisi hyvä mitata objektiivisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Juha kirjoitti 21.1.2009 kello 15:03

    4) Lääkelaitoksen henkilökunta kärsii

    -> nykyinen henkilökunta kärsii mutta rekrytoitava uusi henkilökunta voittaa. plus/miinus nolla siis

    5) Veronmaksajat koko maassa kärsivät

    – veronmaksajat, eli kansalaiset, Helsingin ulkopuolella hyötyvät alueellistamisen periaatteesta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Riitta kirjoitti 21.1.2009 kello 15:09

    “4) Lääkelaitoksen henkilökunta kärsii
    -> nykyinen henkilökunta kärsii mutta rekrytoitava uusi henkilökunta voittaa. plus/miinus nolla siis”

    Onko kellään käsitystä lääkelaitoksen henkilökunnan ikäjakaumasta? Joillakin toisilla valtion laitoksilla uuden henkilökunnan palkkaaminen eläköityvien tilalle on yksi lähivuosien haasteista ja pakkaa sotkee vielä valtion tuottavuusohjelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. tpyyluoma kirjoitti 21.1.2009 kello 16:35

    Osmo haluaisi mitata alueellistamisen vaikutuksia. Mutta kun ei mitata, PTHK-rapparista (s. 25): “Valtioneuvoston asetus valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta edellyttää, että pääsääntöisesti laaditaan sijoittamisselvitys sekä lakkauttamis- tai supistamissuunnitelma, jotka sisältävät tiedot sijoittamisvaihtoehtojen toiminnallista, taloudellista, alueellista ja henkilöstöön liittyvistä vaikutuksista. Tämä on etukäteisarviointia. Sen sijaan asetus ei edellytä, että toimenpiteiden taloudellisia ja alueellisia vaikutuksia seurattaisiin. Näin ei ole Poliisitietohallintokeskuksen osalta myöskään tehty.”

    Eikö olekin hassua että tuollainen lapsus on päässyt tapahtumaan, ja vielä valtiohallinnossa joka on muuten mittareita pullollaan. Toki näiden erinomaisen viisaiden siirtojen tulokset pitäisi saada koko kansan ihasteltaviksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Pekka Järvinen kirjoitti 21.1.2009 kello 20:13

    Artturi Björkin näkemys “Tämä olis kyllä hyvä tilaisuus ajaa alas lääkelaitoksen toimintoja, kuten hups antaakin ymmärtää. Lääkkeiden turvallisuuden valvominen onnistuu kyllä yksityiseltä sektorilta ihan siinä missä julkiseltakin.” osoittaa että hän ei tiedä mitä Lääkelaitos tekee ja millä rahoituksella.

    Laitoksen yksi keskeinen tehtävä liittyy lääkkeiden myyntilupiin, lupahakemusten käsittelyyn ja jälkivalvontaan. Tämä tehtävä perustuu EU-lainsäädäntöön. Toiminnan kustannukset katetaan kokonaan lääkeyrityksiltä kerättävillä maksuilla. Toistaiseksi Lääkelaitos on suoriutunut erinomaisesti tehtävässään ja EU:n yhteisessä järjestelmässä se on saanut erittäin paljon tehtäviä, jotka olisivat voineet mennä myös jonkun toisen EU-maan lääkeviraston hoidettavaksi. Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että ulkomaiset lääkeyritykset ovat halunneet tuoda rahansa nimenomaan Suomeen eikä johonkin muuhun maahan.

    Osa lääkkeiden myyntiluvista myönnetään keskitetysti Euroopan lääkevirastolle tehdyn hakemuksen perusteella, mutta nekin hakemukset annetaan edelleen jonkin jäsenvaltion lääkevirastolle arvioitavaksi. Tässäkin Suomi on onnistunut erinomaisesti ja sitä kautta olemme saaneet tieteellisesti vaativia ja maamme lääkealan osaamista lisääviä tehtäviä Suomeen. Samalla toiminta on myös ollut taloudellisesti kannattavaa.

    Tämän vuoksi kenenkään ei kannata toivoa että Lääkelaitoksen sijalle perustettavan uuden viraston tehtävät vähenisivät, koska se tarkoittaisi että ulkomaisten lääkeyritysten “toimeksiannot” vähenisivät, alan osaaminen heikkenisi ja ulkomainen rahoitus vähenisi. Jatkossa onkin tärkeää, että olemassa oleva huippuosaaminen ja Suomen vahva asema eurooppalaisessa lääkeviranomaisten yhetestyössä saadaan säilytetyksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Artturi Björk kirjoitti 22.1.2009 kello 8:11

    Pekka Järvinen:

    “Toiminnan kustannukset katetaan kokonaan lääkeyrityksiltä kerättävillä maksuilla.”

    Eli maksamme lääkelaitoksen toiminnan kalliimpien lääkkeiden muodossa. Käsitys siitä, että jos rahat tulevat yritykseltä ne tulevat yrityksen omistajien taskusta on täysin virheellinen.

    “Laitoksen yksi keskeinen tehtävä liittyy lääkkeiden myyntilupiin, lupahakemusten käsittelyyn ja jälkivalvontaan. ”

    Eli lääkelaitos estää lääkkeiden myynnin. Tämän seurauksena monen lääkkeen saaminen markkinoille viivästyy aiheuttaen suurta harmia ja mahdollisesti kuolemia sairaille.

    Ei tarvitse olla kovin suurilla älynlahjoilla varustettu ymmärtääkseen, että jos lääkkeiden aiheuttamat kuolemantapaukset ovat äärimmäisen harvinaisia, niin lääkkeitä ei päästetä markkinoilla tarpeeksi aikaisin.

    Esim. Alzheimerin tautia sairastava ottaisi varmasti mielellään lääkettä, joka parantaisi hänet, vaikka lääke tappaisi 10% käyttäjistä 10 vuoden käytön aikana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Artturi Björk kirjoitti 22.1.2009 kello 8:44

    Osmo: “Artturilla on kyllä kova luottamus markkinoihin. Tämän blogin tilastotiedoissa on tällä hetkellä 1900 roskapostia, joista noin puolet on noita itse itseään valvovia lääkealan yrittäjiä.”

    Jos tästä markkinoilla kehitetystä roskapostifiltteristä huolimatta et voi vastustaa näiden lääkemainosten seireenilaulua, joka kaikuu roskalaatikostasi, niin minä voin täysin vapaaehtoisesti (=markkinaehtoisesti) auttaa sinua. Kun koet ylitsepääsemätöntä halua tilata jotain ihmelääkettä, lähetä minulle sähköpostia. Minä yritän puhua sinut ympäri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. lurkki kirjoitti 22.1.2009 kello 11:56

    ‘jos lääkkeiden aiheuttamat kuolemantapaukset ovat äärimmäisen harvinaisia, niin lääkkeitä ei päästetä markkinoilla tarpeeksi aikaisin’ (A. Björk)
    Wikipedia ei ole paras mahdollinen lähde, mutta nyt ei ehdi etsiä parempaa: http://en.wikipedia.org/wiki/Iatrogenic antaa Yhdysvalloissa lääkkeiden vaikutuksiin kuolleiden määräksi 106 000 vuonna 2000. En sanoisi tuota äärimmäisen harvinaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Pekka Järvinen kirjoitti 22.1.2009 kello 13:41

    Artturi Björkille, lääkkeiden myyntilupamenettelyt otettiin käyttöön esiintyneiden laajojen ja vaikeiden haittavaikutusten (esim talidomidin aiheuttamat epämuodostumat) vuoksi. Viranomaisten ja lääkeyritysten yhteistyöllä erityisesti uusien lääkkeiden ennakoimattomia vakavia haittavaikutuksia voidaan estää menestyksellisesti. Lurkin mainitsemat lääkkeiden aiheuttamat kuolemantapaukset johtuvat enemmänkin lääkkeiden virheellisestä käytöstä.

    Koska lääkkeiden myyntilupasäännökset on harmonisoitu EU:ssa, ei Suomen lääkeviranomaisen toiminnan rajulla supistamisella olisi mitään vaikutusta lääkkeiden hintoihin tai lääkeyrityksille aiheutuviin kustannuksiin. Myyntilupa pitää joka tapauksessa hankkia ennen kuin lääke saadaan käyttöön. Kyse on siis siitä, menevätkö myyntilupamaksut Suomeen vai johonkin muuhun EU-maahan. Minä otan rahat ja työllisyysvaikutuksen mieluummin tänne kuin annan niiden mennä muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Artturi Björk kirjoitti 22.1.2009 kello 19:24

    lurkki ja Pekka Järvinen: Pointti ei tietenkään ole se, että onko jostakin lääkkeestä ollut haittaa vaan se että onnistuuko lääkevalvonta estämään enemmän hyvinvoinnin menettämistä kuin mitä menetettäisiin ilman lääkevalvontaa.

    Hyvinvointia menetetään lääkevalvonnan alaisuudessa silloin, kun se ei päästä jotain lääkettä markkinoille, jolla on positiivinen vaikutus hyvinvointiin sekä silloin, kun se päästää markkinoilla lääkkeen, jolla on negatiivinen vaikutus.

    Valvomattomassa tilanteessa hyvinvointia menetetään silloin, kun lääkeyritys myy ja kuluttajat ostavat lääkettä, jolla on negatiivinen vaikutus hyvinvointiin.

    Lääkevalvojien kannustimet ovat aika selkeästi väärät tämän arvion tekemiseen. He kärsivät siitä, jos markkinoille pääsee lääke, jonka kokonaisvaikutus on positiivinen, mutta joillekin vaikutus esim. kuolema tai epämuodostuma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. olli kirjoitti 31.1.2009 kello 22:08

    “Tai lyhyesti ja suomeksi, miksi se että ihmisellä on käytännössä yksi mahdollinen työnantaja olisi hyvä asia?”

    Toimivien asiantuntijaorganisaatioiden hajottaminen alueellistamisen nimissä on suurta tuhlausta. Alueellistamisessa pitäisi lisäksi mennä paikoille, jossa on tuo enemmän kuin 1 vaihtoehtoinen työnantaja juuri tuon asiantuntijuuden varmistamiseksi jatkossakin. Näin ei näidenkään kirjoitusten perusteella mitä ilmeisimmin tässä Kuopion tapauksessa ole.

    Mutta katsotaan kuinka käy. Jos vaikka joku joskus sittenkin kertoisi sen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Juha kirjoitti 1.2.2009 kello 12:31

    Hesarihan muuten pisti tänään lehteen anteeksipyyntökirjoituksen Kuopiolaisille. Kun oli aiemmin niin kovasti lyöty, niin nyt sitten vähän hyviteltiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus