Avainsana: #Techday

Tekni­ik­ka ja talous ‑lehden jär­jestämässä Tech Dayssa musi­ikki­talos­sa mieleen­painu­vin puheen­vuoro oli Solar Foodsin toim­i­tusjo­hta­ja Pasi Vainikan esi­tys fir­mansa toimin­nas­ta. He tekevät sähkön ja bak­tee­rien avul­la ilmas­ta ja vedestä pro­tei­inia. Heil­lä on jo Espoos­sa toimi­va pilot­ti­laitos. Tähtäimessä on teol­lisen mit­talu­okan laitos, joka mak­saisi 100 M€ ja käyt­täisi 35 MW sähköä ja tuot­taisi pro­tei­inia määrän, joka vas­taa neljää pros­ent­tia maat­aloutemme tuot­ta­mas­ta pro­tei­in­ista. Kilo­hin­naksi pro­tei­inille tulisi viisi euroa. Tois­taisek­si tuo­tos on valkoista pul­ve­ria, mut­ta ymmärsin, että soluvil­jelmil­lä tuotet­tu keino­li­hakin on tavoitteena.

Olen aina tien­nyt, että lapseni tule­vat näkemään ajan, jol­loin merkit­tävä osa maat­aloud­es­ta kor­vau­tuu tehtaas­sa tuote­tul­la ruual­la, mut­ta ellei koron­avirus puu­tu asi­aan, taidan minäkin nähdä sen ajan.

Tuo sadan miljoo­nan euron laitos tuot­taisi siis neljä pros­ent­tia suo­ma­laisen maat­alouden tuot­ta­mas­ta pro­tei­in­ista. Kak­sikym­men­tävi­isi sel­l­aista laitos­ta tuot­taisin siis yhtä paljon pro­tei­inia kuin koko maat­aloutemme. Se veisi noin 875 MW sähköä ja mak­saisi investointi­na 2,5 mil­jar­dia euroa – saman ver­ran kuin on vuo­den maataloustuki.

Mis­tä sähkö?

Yhtiön nimi viit­taa siihen, että sähkö tehtäisi­in aurinkoen­er­gial­la. Tämä olisi maankäyt­tönä kymme­nen ker­taa tehokkaam­paa kuin pel­tovil­je­ly. Jos siis satatuhat­ta hehtaaria pel­tovil­je­lyä kor­vat­taisi­in tehdaspro­tei­inil­la, sähkön tuot­ta­mi­nen siihen aurinkosähköl­lä veisi kymme­nen­tuhat­ta hehtaaria maa-alaa. Yhdek­sänkym­men­tä­tuhat­ta hehtaaria voisi metsittää.

En usko ajatuk­seen kor­vamerk­i­tys­tä sähköstä, vaik­ka se olisi aurinkosähköä. Sähkö tulee pohjo­is­maisil­ta sähkö­markki­noil­ta eli sähköpörssistä. Mie­lenki­in­toista on, voiko sähköte­ho vai­hdel­la. Luulisi voivan, kos­ka merkit­tävä osa ener­gias­ta kuluu vedyn tuot­tamiseen elek­trolyysil­lä ja vetyä voi varas­toi­da. Tämä voisi tuo­da sähkö­markki­noille hin­nan mukaan jous­tavaa kysyn­tää, mikä ter­ve­hdyt­täisi mukavasti sään mukaan vai­htele­via sähkömarkkinoita.

Ei tämä tietenkään koko maat­alout­ta kor­vaisi, ainakaan min­un eli­naikanani, mut­ta voi kor­va­ta merkit­tävän osan bulkkituotannosta.