Tehtaassa valmistettu ruoka tulee ja jyrää!

Tekni­ik­ka ja talous ‑lehden jär­jestämässä Tech Dayssa musi­ikki­talos­sa mieleen­painu­vin puheen­vuoro oli Solar Foodsin toim­i­tusjo­hta­ja Pasi Vainikan esi­tys fir­mansa toimin­nas­ta. He tekevät sähkön ja bak­tee­rien avul­la ilmas­ta ja vedestä pro­tei­inia. Heil­lä on jo Espoos­sa toimi­va pilot­ti­laitos. Tähtäimessä on teol­lisen mit­talu­okan laitos, joka mak­saisi 100 M€ ja käyt­täisi 35 MW sähköä ja tuot­taisi pro­tei­inia määrän, joka vas­taa neljää pros­ent­tia maat­aloutemme tuot­ta­mas­ta pro­tei­in­ista. Kilo­hin­naksi pro­tei­inille tulisi viisi euroa. Tois­taisek­si tuo­tos on valkoista pul­ve­ria, mut­ta ymmärsin, että soluvil­jelmil­lä tuotet­tu keino­li­hakin on tavoitteena.

Olen aina tien­nyt, että lapseni tule­vat näkemään ajan, jol­loin merkit­tävä osa maat­aloud­es­ta kor­vau­tuu tehtaas­sa tuote­tul­la ruual­la, mut­ta ellei koron­avirus puu­tu asi­aan, taidan minäkin nähdä sen ajan.

Tuo sadan miljoo­nan euron laitos tuot­taisi siis neljä pros­ent­tia suo­ma­laisen maat­alouden tuot­ta­mas­ta pro­tei­in­ista. Kak­sikym­men­tävi­isi sel­l­aista laitos­ta tuot­taisin siis yhtä paljon pro­tei­inia kuin koko maat­aloutemme. Se veisi noin 875 MW sähköä ja mak­saisi investointi­na 2,5 mil­jar­dia euroa – saman ver­ran kuin on vuo­den maataloustuki.

Mis­tä sähkö?

Yhtiön nimi viit­taa siihen, että sähkö tehtäisi­in aurinkoen­er­gial­la. Tämä olisi maankäyt­tönä kymme­nen ker­taa tehokkaam­paa kuin pel­tovil­je­ly. Jos siis satatuhat­ta hehtaaria pel­tovil­je­lyä kor­vat­taisi­in tehdaspro­tei­inil­la, sähkön tuot­ta­mi­nen siihen aurinkosähköl­lä veisi kymme­nen­tuhat­ta hehtaaria maa-alaa. Yhdek­sänkym­men­tä­tuhat­ta hehtaaria voisi metsittää.

En usko ajatuk­seen kor­vamerk­i­tys­tä sähköstä, vaik­ka se olisi aurinkosähköä. Sähkö tulee pohjo­is­maisil­ta sähkö­markki­noil­ta eli sähköpörssistä. Mie­lenki­in­toista on, voiko sähköte­ho vai­hdel­la. Luulisi voivan, kos­ka merkit­tävä osa ener­gias­ta kuluu vedyn tuot­tamiseen elek­trolyysil­lä ja vetyä voi varas­toi­da. Tämä voisi tuo­da sähkö­markki­noille hin­nan mukaan jous­tavaa kysyn­tää, mikä ter­ve­hdyt­täisi mukavasti sään mukaan vai­htele­via sähkömarkkinoita.

Ei tämä tietenkään koko maat­alout­ta kor­vaisi, ainakaan min­un eli­naikanani, mut­ta voi kor­va­ta merkit­tävän osan bulkkituotannosta.

43 vastausta artikkeliin “Tehtaassa valmistettu ruoka tulee ja jyrää!”

  1. Jos edes jol­lain taval­la muis­tut­taa oikeaa ruokaa ulkonäöltään ja maultaan niin kai sitä voi syödä siinä mis­sä makkaraa tai eineslihapullia.

    1. Sylt­ty:
      Mut­ta nois­sa laitok­sis­sa on yleen­sä raskaat investoin­tikus­tan­nuk­set. Jos laitok­sen pitää olla vaikka­pa 2–3x tavanomaista suurem­pi kun se on yli puo­let ajas­ta kiin­ni, niin kan­nat­tavu­ushan siinä romahtaa.

      Eli onko tuol­lainen vety­lait­teis­to kallis, voiko se toimia kan­nat­tavasti vain puoliteholla?

      Kan­nat­taa muis­taa, että kasvien hyö­ty­suhde val­olle on aina alle 2%. Toki auringon valo on ilmaista, mut­ta esimerkik­si kas­vatuk­seen tarvit­ta­va maa-ala ei ole. Joten “2–3x tavanomaista suurem­pi” ei tässä mielessä ole mikään ongelma.

      R.Silfverberg:
      Jos edes jol­lain taval­la muis­tut­taa oikeaa ruokaa ulkonäöltään ja maultaan niin kai sitä voi syödä siinä mis­sä makkaraa tai eineslihapullia.

      Makkara tai eines­li­ha­pul­lat muis­tut­ta­vat oikeaa ruokaa luul­tavasti aivan yhtä vähän kuin nyt mainit­tu teolli­nen ruoka.

  2. Tähän liit­tyy tietenkin sel­l­ainen ikävä vääristymä, että per­in­teistä maat­alout­ta suosi­taan maat­alous­tu­il­la mut­ta täl­laista tuotan­toa ei.

    1. Ossi Sare­so­ja:
      Tähän liit­tyy tietenkin sel­l­ainen ikävä vääristymä, että per­in­teistä maat­alout­ta suosi­taan maat­alous­tu­il­la mut­ta täl­laista tuotan­toa ei.

      Voisin lyödä vaik­ka vetoa että keksin­nön oikeudet ja fir­ma myy­dään Ruot­si­in, kos­ka Ruot­sis­sa maa­jus­sit eivät ole niin riip­pu­vaisia tukiaisista.

      1. R.Silfverberg: Voisin lyödä vaik­ka vetoa että keksin­nön oikeudet ja fir­ma myy­dään Ruot­si­in, kos­ka Ruot­sis­sa maa­jus­sit eivät ole niin riip­pu­vaisia tukiaisista.

        Myyn­ti ulko­maille on toden­näköistä, kos­ka suo­ma­lainen pääo­mavero­tus ei ole ihan täysjärk­isten vir­i­tys. Se on kokon­aan toinen asia, omis­taako alku­peräi­nen taho bis­nek­sen todel­lisu­udessa ulko­maisen yhtiön kaut­ta. Onnek­si EU mah­dol­lis­taa järkevän vero­tuk­sen myös Suomessa.

        Mitä taas maat­alous­tuki­in tulee, niin peruselin­tarvikkei­den omavaraisu­us on strate­gi­nen, perustel­tu val­in­ta. Suomel­la on koke­mus­ta myös tilanteesta, jos­sa ei ollut näin. Nykyi­nen tuk­i­jär­jestelmä on huono. Pitää tukea tuotan­toka­p­a­siteet­tia, ei tuotan­toa. Hyvä malli on ollut Sveitsissä.

  3. ” kos­ka merkit­tävä osa ener­gias­ta kuluu vedyn tuot­tamiseen elek­trolyysil­lä ja vetyä voi varastoida. ”

    Mut­ta nois­sa laitok­sis­sa on yleen­sä raskaat investoin­tikus­tan­nuk­set. Jos laitok­sen pitää olla vaikka­pa 2–3x tavanomaista suurem­pi kun se on yli puo­let ajas­ta kiin­ni, niin kan­nat­tavu­ushan siinä romahtaa.

    Eli onko tuol­lainen vety­lait­teis­to kallis, voiko se toimia kan­nat­tavasti vain puoliteholla?

  4. > investointi­na 2,5 mil­jar­dia euroa

    Sen lisäk­si on investoita­va sähkön tuotan­toon melko tarkasti yhden olk­ilu­odon reak­torin ver­ran. Tietenkin tuo sama sähköte­ho voidaan tuot­taa myös tuulivoimal­la, mut­ta vaa­dit­ta­va investoin­ti olisi var­masti moninker­tainen ydin­voimalan hin­taan verrattuna.

    > Mie­lenki­in­toista on, voiko
    > sähköte­ho vaihdella

    Mielestäni vety sopii eri­no­mais­es­ti ener­gian väli­varas­tok­si. Itse olen ihme­tel­lyt kovasti mik­si vetyä ei käytetä tähän tarkoituk­seen. Vety­varas­to on mui­hin varas­toin­timuo­toi­hin näh­den myös mobi­ili. Esimerkik­si Han­hilu­odon ydin­voimalan hal­pasähkö vedyk­si muutet­tuna voidaan lai­va­ta tur­val­lis­es­ti Helsin­gin lähistölle tasaa­maan kulutushuippuja.

    Han­hilu­odon varaan on jo raken­net­tu infra­struk­tu­uri­akin valmi­ik­si. Woikosken uusin vedyn­tuotan­to­laitos on Kokko­las­sa. – Mik­si muuten tarvi­taan taas uusi tehdas ja uusi (vihreä) fir­ma tuot­ta­maan vetyä (val­tion tuel­la). Eikö Woikoskea laa­jen­ta­mal­la saa­da halut­tua vet­ymäärää tuotet­tua. Heil­lä on teol­lisen mit­takaa­van osaami­nen vedyn tuotannossa.

    Vetyä ei ehkä suures­sa mit­takaavas­sa kan­na­ta kul­jet­taa vain Helsinki­in. Sak­san voimalaitok­set ovat jok­seenkin saman laiva­matkan päässä ja siel­lä on valmis infra­struk­tu­uri kaa­sun polt­tamista varten maakaa­su­voimalois­sa. Pie­nil­lä muu­tok­sil­la ne saadaan polt­ta­maan vetyä.

    Entä sit­ten vetyken­not, jot­ka ilman tul­ta muut­ta­vat vedyn sähkök­si. Se onkin jo kokon­aan oma lukunsa.

    1. Taitaa olla niin, että tuulivoima on investin­tikus­tan­nuk­sil­taan halvem­paa kuin ydin­voima, mut­ta tuulivoiman ongel­mana on vai­htel­e­va teho. Sik­si juuri vedyn tuotan­toon tuulivoima on kyl­lä parem­pi, paperite­htaan pyörit­tämiseen taas ydin­vo­ma­l­la on puolensa.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Taitaa olla niin, että tuulivoima on investin­tikus­tan­nuk­sil­taan halvem­paa kuin ydin­voima, mut­ta tuulivoiman ongel­mana on vai­htel­e­va teho. Sik­si juuri vedyn tuotan­toon tuulivoima on kyl­lä parem­pi, paperite­htaan pyörit­tämiseen taas ydin­vo­ma­l­la on puolensa.

        Tuulivoiman todel­li­nen ongel­ma on, mitä tehdä van­hoille tuulimyl­ly­ille. Mitään stan­dar­d­ia lapo­jen valmis­tuk­seen ei ole ja eri­laiset hart­sit ja kovet­timet ovat ympäristölle haitallisia eikä niitä voi taloudel­lis­es­ti kier­rät­tää tai yleeen­sä ollenkaan. Tuulivoiman investoin­tikus­tan­nuk­set on ilmeis­es­ti las­ket­tu niin, että vain raken­nuskus­tan­nus on otet­tu huomioon. Pros­es­si on jotenkin kesken, vrt. ydin­voimaloi­hin, joille on vaa­dit­tu yksi­tyisko­htainen jät­teen käsittely.

    2. K‑Veikko: Mielestäni vety sopii eri­no­mais­es­ti ener­gian väli­varas­tok­si. Itse olen ihme­tel­lyt kovasti mik­si vetyä ei käytetä tähän tarkoitukseen.

      Ainakin akkui­hin ver­rat­tuna vedyl­lä on huonom­pi hyötysuhde.

      K‑Veikko: Woikosken uusin vedyn­tuotan­to­laitos on Kokko­las­sa. – Mik­si muuten tarvi­taan taas uusi tehdas ja uusi (vihreä) fir­ma tuot­ta­maan vetyä (val­tion tuel­la). Eikö Woikoskea laa­jen­ta­mal­la saa­da halut­tua vet­ymäärää tuotettua.

      Miten Woikos­ki tuot­taa vetyn­sä? Per­in­teis­es­ti vety on teol­lis­es­ti tuotet­tu maakaa­sus­ta höyryre­for­moin­nil­la, mis­sä on ongel­mana hiilipäästöt. Jos vedyn tarkoi­tus on nimeno­maan vält­tää päästöjä, ei tuo menetelmä ole ollenkaan järkevä. Sitä varten vety pitäisi tuot­taa elektrolyysillä.

      1. K‑Veikko: Sähköl­lä

        No, hyvä kuul­la, että elek­trolyysikin pär­jää kilpailussa.

  5. Sähkö kan­nat­taisi tuot­taa etenkin ydin­voimal­la, jol­loin maankäytön tehokku­us olisi luokkaa 20000-ker­tainen per­in­teiseen pel­tovil­je­lyyn ver­rat­tuna. Suomes­ta voisi tul­la myös omavarainen ydinen­er­gian suh­teen nyt kun Ter­rafame on saanut luvan uraanin tal­teenot­toon ja tänne kan­nat­taa rak­en­taa jalostus­laitok­set. Samal­la sähköl­lä voitaisi­in sit­ten led-valaista ja läm­pösäädel­lä ruokakasvien ver­tikaalivil­jelmiä halleis­sa tai vas­taavis­sa — tämäkin ala edis­tyy kovaa vauh­tia ja tulee mullis­ta­maan ruoantuotantoa.

    Kun ihmisas­u­tus vie vain noin 3–4% käyt­tökelpois­es­ta maap­in­ta-alas­ta ja per­in­teinen pel­tovil­je­ly kym­menisen ker­taa enem­män, on ruokate­knolo­gial­la iso vaiku­tus sekä ilmas­ton­muu­tok­sen hallintaan että bio­di­ver­si­teet­tin, kos­ka aiem­pi pel­to- ja toiv­ot­tavasti myös talous­met­säala voidaan kor­va­ta luon­non­ti­laisel­la met­säl­lä. Täy­tyy toivoa että muu­tos tulee mah­dol­lis­m­man nopeasti. Tässä Vihrei­den kan­nat­taisi tukea paikallista ydin­voimaa ja täs­mäl­listä mod­er­nia kasvin- ja tuotan­tomikro­bi­en jalostus­ta (i.e. geen­imuokkaus­ta), jot­ta tästä saadaan kaik­ki hyö­ty irti.

  6. Se ei ole uut­ta, että ilmanke­hän typpeä sido­taan pul­verik­si sähkön avul­la. Näin­hän on valmis­tet­tu typ­pi­lan­noit­tei­ta vuosikym­meniä, mut­ta ei sitä pul­ve­ria voi käyt­tää ihmis­ten eikä elän­ten ravinnoksi. 

    Siitä voidaan var­maankin valmis­taa mon­en­laisia amino­hap­po­ja, joista sit­ten voidaan rak­en­taa pro­tei­ine­ja eli valkuai­sainei­ta. Kaikissa eliöis­sä, kasveis­sa ja eläimis­sää, on kuitenkin tietyt liki 20 amino­hap­poa, joista niiden pro­tei­init rak­en­tu­vat. Osa juuri näistä amino­hapoista on saata­va valmi­ina ravinnosta.

    Kos­ka kasvien ja eläin­ten amino­hapot ovat samo­ja, vaik­ka niitä voidaan lab­o­ra­to­ri­ois­sa tehdä val­ta­va määrä eri­laisia, se todis­taa, että kasvien ja eläin yhteisel­lä kan­ta­muodol­la oli jo nämä 20 amino­hap­poa. Sen sijaan samoista amino­hapoista, mut­ta siis vain näistä, evoluu­tio on luonut suun­nat­toman määrän eri­laisia eliökun­nan proteiineja.

    Se kyl­lä onnis­tuu, että kasvi rak­en­taa typ­pi­lan­noit­teesta tarvit­se­mansa amino­hapot ja niistä sit­ten pro­tei­inin­sa. Jot­ta eliö voi käyt­tää näitä kasvipro­tei­ine­ja ravin­nok­seen, sille on pitänyt evoluu­tion kaut­ta kehit­tyä ja valikoitua suuri määrä eri­laisia entsyymejä, jot­ka aut­ta­vat pilkko­maan usein juuri tiet­ty­jen rav­in­tokasvien­sa tiet­tyjä proteiineja.

    Ihmiselle ras­vat ja hiil­i­hy­draatit (soker­it ja tärkkelys) ovat val­taosin ener­gialähteitä, mut­ta pro­tei­init raken­nu­sainei­ta ja niitä tarvi­taan erit­täin mon­en­laisia. Kuten san­ot­tu läh­es kaikkien raa­ka-aine on aminohapot.

    Siitä on aikaa, kun olen näitä tieto­ja käyt­tänyt. Jos kuiten muis­tan ja vielä jopa päät­telin oikein, on vielä pitkä taival ihmis­ravin­nok­si kel­paavaan pro­tei­ini­in. Voi toki olla niinkin, että lääketi­eteessä jo valmis­te­taan mainit­tu­ja 20 amino­hap­poa syn­teet­tis­es­ti ja niistä voitaisi­in tehdä lihan veroista ravintoa.

    1. Tässä lab­o­ra­to­rios­sa jotkin miko­ro­bit, ymmärtääk­seni bak­teer­it, suävät tätä rav­in­tolius­ta ja tekevät niistä valkuaisaineita.

  7. Kyl­lähän tässä opti­misti joutuu väk­isinkin ajat­tele­maan, että kun­han primääriener­gian tuotan­to vei­vataan pelkästään todel­la suuriv­olyymiseen aurinko­ken­no & ydin­voima ‑kom­bi­naa­tioon, lisät­tynä sopivis­sa paikoin tuulivoima + vesivoimal­la — niin #nyton­pakko ‑henkiset kysymyk­set alkaa olla ratkaistu. :O

    Rav­in­to ver­tikaalivil­je­ly + pro­tei­inite­htailu. Liikku­mi­nen akkusähkö + jäte­diesel. Läm­mi­tys ja jäähdy­tys sähkö + läm­pöpumput. Makeaa vet­tä kään­teisos­moosil­la. Ener­gian varas­toin­ti vety + akut. 

    Teknolo­gia lie­nee kuta kuinkin jo ole­mas­sa, ei tarvi­ta enää mitään “jospa joku kek­sii fuu­sion 10 vuo­den sisään” ‑tyylistä haihattelua. 

    Hyvähän tästä tulee kun­han mal­te­taan olla rähisemät­tä. Tai var­maankin riit­tää, että kun­han mal­te­taan olla rähisemät­tä ydinasein.

  8. Kymme­nen­tuhat­ta hehtaaria asvalt­tia on huono jut­tu ympäristölle mut­ta sama pin­ta-ala aurinkopa­neele­ja onkin ihan hyvä jut­tu, ympäristön­suo­jelua parhaim­mil­laan. Kaikki­han me tiedämme ettei pysyvä var­jo, mikroil­mas­ton muu­tos, alu­mi­iniprofi­ileista ja sähköjo­hto­jen eris­teistä sade­veteen liukenevat aineet ja paneel­ien perus­tusten betoni ole mitenkään haitallista.

    1. Kymme­nen tuhat­ta neliötä aurinkosähköpuis­toa ja 90 000 hehtaaria met­sää vas­taan 100 000 hehtaaria tehovil­jel­tyä peltoa?
      Tämä aurinkosähkö oli tässä kyl­lä vähän roman­ti­soitu ajatus.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kymme­nen tuhat­ta neliötä aurinkosähköpuis­toa ja 90 000 hehtaaria met­sää vas­taan 100 000 hehtaaria tehovil­jel­tyä peltoa?
        Tämä aurinkosähkö oli tässä kyl­lä vähän roman­ti­soitu ajatus.

        Tehovil­jel­ty pel­to? Tehometsätalous?
        Onko teho­ton vil­je­ly parem­pi kuin tehokas? Mil­lä mittareil­la teho­ton met­sä­talous tuo meille enem­män hyö­tyä kuin tehokas?
        Teho­ton vil­je­ly hyvä, tehovil­jel­ty paha, tehokkain vil­je­ly (pro­tei­inite­hdas) paras?

        Sydänko­htauk­sen tullen halu­aisin mielu­um­min päästä teho­hoitoon kuin tehot­tomaan hoitoon.

  9. LUKE
    Arvio pro­tei­in­ista ruo­ka- ja elin­tarvike­te­ol­lisu­uskäytössä Suomes­sa,% (pois lukien rehu).
    Kasvis­peräiset 36%
    —vil­jat, peruna, vihannekset

    Eläinperäiset(ei liha) 29%
    —maito­tuot­teet, kananmuna

    Eläin­peräiset liha 26%

    Kala 9%

    Nämäkö kaik­ki kor­vataan jauheella?

  10. Oman aikakautemme ket­sup­pi. Ket­sup­pi kek­sit­ti­in tuo­maan vita­mi­ine­ja työväestön ruokaan. Tänä päivänä se on mauste. Jotain saman­laista voi syn­tyä tuos­ta ideasta.

  11. O.S:“bulkkituotannosta”

    Särähtää kor­vaan, että suo­ma­lainen ruuan­tuotan­to olisi bulkkia. Mitä tuo tehdaspro­tei­i­ni sit­ten on :“Tois­taisek­si tuo­tos on valkoista pul­ve­ria, mut­ta ymmärsin, että soluvil­jelmil­lä tuotet­tu keino­li­hakin on tavoitteena.”

    Tuo­han se vas­ta bulkkia on. Siitä puut­tuu luon­non mon­imuo­toisu­u­den ylläpi­to, pöly­tyshyön­teis­ten suo­jelu, poh­javesien suo­jelu, rav­in­tei­den kier­rä­tys, biokaa­sun tuotan­to, perin­nemaisemien hoito, hiilen sidonta …

    Ruuan tuotan­non mod­erni määritelmä sisältää juuri nuo mainit­se­mani toimet, ekosys­teemi­palve­lut. Jos se olisi vain bisnestä men­täisi­in tuotan­to ja kylmät taseet edel­lä. Luon­nos­ta revit­täisi­in irti mak­sim­i­tuot­to seu­rauk­sista välittämättä.

  12. Jo 1970-luvul­ta muis­tan tule­vaisu­usen­nustei­ta, että ruo­ka nau­ti­taan pil­le­rien muo­dos­sa ja vaat­teet tehdään muo­vistä prässäämäl­lä (mm. Volkov). Kumpikaan ennuste ei ole toteu­tunut. Pikem­minkin on men­ty luon­non­mukaiseen suun­taan, ei tehdas bulkki­tuotan­toon. Epäilen tämän bak­teeripro­tei­inin herkullisu­ut­ta. Pro­tei­inia valmis­tet­ti­in myös jonkin aikaa män­tässä sel­l­u­te­ol­lisu­u­den sivu­tut­teena. Ei sekään kauaa kestänyt, tuli päin­vas­toin ongelmia ihmis­ten ter­vey­den kanssa (allergiat/ärsytys ympäristön asukkaille).

  13. Tässä vielä link­ki teol­liseen Peki­lo-pro­tei­ini­in. Sitä valmis­tet­ti­in melko paljon rehuk­si, mut­tei juurikaan suo­raan ihmisille. Sota-aikana kyl­läkin syöti­in teol­lista Tou­ru­la pro­tei­inia. Peki­lo pro­tei­inin valmis­tus lop­pui kun sul­fi­it­tisel­lute­htaat sul­jet­ti­in Män­tässä ja Jämsässä.

    https://www.puunjalostusinsinoorit.fi/biometsateollisuus/innovaatiot/9‑sivutuotteet-ja-selluloosan-jatkojalosteet/9.3‑pekilo-proteiini/

  14. Niin kyl­lä min­unkin mielestäni tämä syn­teet­ti­nen, tasalaa­tu­inen, tasaväri­nen ja mau­ton (?) pul­veri on sitä bulkki­tuotan­toa sanan varsi­naises­sa merk­i­tyk­sessä jos sitä ver­rataan vaik­ka pavun tai perunan vil­je­lyyn. Biore­ak­torit eivät muuten tietääk­seni kulu­ta paljoa ener­giaa. Tämän postauk­sen alus­sa kuva­tus­sa tekni­ikas­sa paljon ener­giaa kulut­taa juuri vedyn tuotanto.

    Huvit­tavia muuten nämä ruoka­tren­dit. Vas­ta pari-kole vuot­ta sit­ten sirkat “vieti­in käsistä”. Nyt koko hom­ma on tietääk­seni läh­es lop­punut erinäis­ten vaikeuk­sien vuok­si eikä juuri kukaan puhu enää sirkoista ravintona.

  15. Osmon postaus ja keskustelu tek­sti lähti alun­perin vähän laukalle ! Ilmeis­es­ti markki­noin­tipuhe onnis­tui hyvin. Myös Yle on hypet­tänyt LUT:n pros­es­sia vähän kritiikittömästi.

    Uno­h­tui, että pro­tei­init koos­t­u­vat useista amino­hapoista ja sisältävät aina typpeä. Pelkästään ilman ja aurinkosähkön avul­la pro­tei­inia ei voi­da valmis­taa. Kas­vatuk­ses­sa tarvi­taan lisäk­si typpeä, fos­fo­ria, kal­si­u­mia ja kali­u­mia. Ne lisätään tässä tapauk­ses­sa kasvunes­teeseen, jota pumpataan biore­ak­tori­in yhdessä kaa­su­jen kanssa. Eli tässä valmis­te­taan biore­ak­toris­sa bak­tee­rien avul­la pro­tei­inia. Se on se olen­nainen asia. Bak­teer­it ja muut aineet tah­to­vat aina uno­htua. Ain­oas­taan hiiltä saadaan ilmasta.

    1. Yri­otin kyl­lä sanoa, että se pro­tei­i­ni valmis­te­taan syöt­tämäl­lä rav­in­toli­u­os­ta bak­teereille. Oletko var­ma, ettei typ­pea saa­da ilmasta?

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Yri­otin kyl­lä sanoa, että se pro­tei­i­ni valmis­te­taan syöt­tämäl­lä rav­in­toli­u­os­ta bak­teereille. Oletko var­ma, ettei typ­pea saa­da ilmasta?

        Wikipedia
        “Type­n­si­to­jabak­teer­it ovat bak­teere­i­ta, jot­ka pystyvät sit­o­maan typpeä ilmas­ta nitro­ge­naasientsyymin avul­la. Type­n­si­to­jabak­teere­ja elää muun muas­sa hernekasvien juurinystyröis­sä. Kasve­ja, joiden kanssa type­n­si­to­jabak­teer­it toimi­vat, kut­su­taan typensitojakasveiksi
        Bak­teereil­la on mutu­al­isti­nen suhde täl­laiseen kasvi­in. Ne saa­vat isän­täkasvil­ta hiil­i­hy­draat­te­ja, joista saa­mal­la ener­gial­laan bak­teer­it muo­dosta­vat typ­pikaa­sus­ta ammo­ni­u­mia ja tarvit­semi­aan yhdis­teitä. Bak­teer­it anta­vat typ­piy­hdis­teitä myös isäntäkasvilleen.”

        Type­n­si­to­jakasvit ovat yksi keino, jol­la voidaan tavoitel­la Ran­skan 4 promillen hiilen­si­d­on­tatavoitet­ta pel­tomaa­han. Tämä vas­taisi ihmisen vuosit­tain ilmake­hään päästämään co2 määrää.

        Ylipäätään kestävän hiilen muo­dos­tu­mi­nen pel­tomaa­han on puut­teel­lis­es­ti tun­net­tua. Myös eläin­ten lan­nan mikrobeil­la on tähän suo­tu­isa vaiku­tus. Jos lihan syön­ti lop­puu, niin siinä on bis­nesideaa tuot­taa samat mikro­bit reak­toris­sa, jot­ta ne niitä voidaan levit­tää maail­man pelloille.

        LUTn mikrobeil­la tuot­ta­ma hiili on vielä niin kallista, että suun­nit­tel­e­vat nyt nanop­utkien tms parem­man kat­teen hiil­i­tuot­tei­ta. (YLE)

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Yri­otin kyl­lä sanoa, että se pro­tei­i­ni valmis­te­taan syöt­tämäl­lä rav­in­toli­u­os­ta bak­teereille. Oletko var­ma, ettei typ­pea saa­da ilmasta?

        Typ­pi on ilmas­sa melko inert­ti kaa­su ja ei juuri reagoi nor­maaleis­sa olois­sa. Toki siitä voidaan ammo­ni­akin kaut­ta valmis­taa typ­pi­laan­not­tei­ta, koten lan­noite­te­ol­lisu­us tekee Haber-Bosch menetelmäl­lä. Se vaatii kyl­lä tietääk­seni melko paljon ener­giaa. Fos­fo­ria, kali­u­mia ja kal­si­u­mia ei kyl­lä saa­da ilmas­ta. Fos­fori alkaa olla lisäk­si niukku­us­tuote maailmassa.

      3. Coun­try­boy: Fos­fori alkaa olla lisäk­si niukku­us­tuote maailmassa.

        Kokoomuk­sen Jyri Häkämies kuitenkin möi Siil­in­jär­ven fos­fori­varat Norjaan.
        Häkämies ei usko koti­maisen lan­noite­te­ol­lisu­u­den myyn­nistä syn­tyvän huolto­var­muu­songel­maa, kos­ka osta­ja on ystäväl­lis­mieli­nen ja kehit­tävä. Kemi­an­li­it­to arvostelee myyn­tipäätöstä Kemi­an­li­iton puheen­jo­hta­ja Timo Val­lit­tu arvostelee val­tion päätöstä myy­dä omis­tu­so­suuten­sa Kemi­ra GrowHow’s­ta. Val­li­tun mukaan hin­nas­sa tai osta­jata­hos­sa ei ole vikaa, mut­ta myyn­ti on väärän­lainen viesti val­tion tavas­ta omis­taa suo­ma­laista teollisuutta. — 

        Seu­rauk­se­na on kuitenkin ollut lan­noit­tei­den hin­nan­nousun vuok­si ruuan­tuotan­non kus­tan­nusten kasvu. Hin­nan­nousu ei ole näkynyt kulut­ta­jan taloudessa vaan ruokaa tuot­tavien vil­jeli­jöi­den kukkarossa. Var­maan myöskin lan­noite­jät­ti Yaran taseet ovat tikissä, ja sitähän kokoomuk­sen edus­ta­jat katso­vat hyvällä.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Yri­otin kyl­lä sanoa, että se pro­tei­i­ni valmis­te­taan syöt­tämäl­lä rav­in­toli­u­os­ta bak­teereille. Oletko var­ma, ettei typ­pea saa­da ilmasta?

        Sieltähän se tietysti ote­taan, mut­ta kulut­taa ener­giaa. Type­n­si­to­jabak­teer­it otta­vat sen isän­täkasvil­taan, teol­lisu­us ottaa sen maakaa­sus­ta tai turpeesta.

      5. Osmo Soin­in­vaara: Oletko var­ma, ettei typ­pea saa­da ilmasta?

        Bak­tee­rien type­n­si­d­on­ta on käsit­tääk­seni aika hidas pros­es­si. Enpä tiedä, kävisikö se teol­lisen mit­takaa­van tuotantoon.

  16. Peri­aat­teessa voidaan saa­da vaik­ka Haber-Bosch menetelmäl­lä, jol­la typ­plan­noit­teet tehdään. Mut­ta fos­fo­ria, joka myös vält­tämätön pro­tei­ineis­sa, kali­u­mia ja kal­si­u­mia ei voi­da saa­da ilmasta.

  17. Vedyn tuot­tamiseen käytet­tävä lait­teis­to (elek­trolyysi) ei ole sinän­sä kallista teknolo­giaa. Tuot­ti­han Woikos­ki Oy Valkealas­sa sitä jo 100 vuot­ta sit­ten koskisähkön ja veden avul­la. Ongel­mat ovat lähin­nä se, että pros­es­si vaatii val­tavasti ener­giaa ja vedyn varas­toin­ti on hie­man ongel­mallista, mut­tei mahdotonta.

    Järkeväm­pää kuin ruuan valmis­tus tuuli/aurinkosähkön avul­la on mielestäni syn­teet­tisen metaanin valmis­tus polt­toaineek­si. Sitä myös tutk­i­taan Lappeen­ran­nas­sa sak­salaisen pro­fes­sorin johdol­la. Hiili ote­taan joko ilman hiilid­iokdista tai teollisuusprosessin/energialaitoksen pois­tokaa­sus­ta, joten sitä riit­tää. Ei siis mis­sään nimessä ole järkeä kat­e­goris­es­ti kieltää polttomoottoria !

    1. Vielä metaa­ni­akin parem­pi käyt­töko­hde ‘uusi­u­tu­valle vedylle’ olisi e‑metanoli. Sitäkin jo valmis­te­taan vedys­tä ja hiilid­iok­sidista tuote­merkil­lä Vul­canol. Ongel­mana lienevät elekrolyysil­lä tuote­tun vedyn hin­ta ja hiilid­iok­sidin saatavu­us. Metano­li­han on nestemäi­nen polt­toaine, jol­laisille jakeluketju­ja on jo ole­mas­sa. Lisäk­si sitä voi sekoit­taa käytössä ole­van autokan­nan tankkei­hin, eikä varas­toin­ti­in tarvi­ta kaasusäiliöitä.

  18. Tehdas­valmis­teisia pro­tei­ine­ja on ollut markki­noil­la vuosikym­meniä, eikä niiden valmis­t­a­mi­nen biore­ak­tor­eis­sa vaa­di paljoa ener­giaa, itse asi­as­sa hyvin vähän. Kilo hiivaa tuot­taa vuorokaudessa val­ta­van määrän pro­tei­inia. Tun­ne­tu­in markki­noil­la ole­va tuote on Quorn. Se ei kuitenkaan ole syr­jäyt­tänyt maat­alout­ta, vaik­ka tuli markki­noille jo 1985. Hiivo­jen avul­la valmis­tet­tavien pro­tei­inien ryh­mään kuu­luu myös Peki­lo-pros­es­si, jota Suomes­sa käytet­ti­in 1980–1990-luvuilla. Se ei ilmeis­es­ti ollut mitään herkkua edes eläimille ja aiheut­ti allergioita/astmaa ympäristön asukkaille. Myös hal­pa tuon­ti­soi­ja taisi syr­jäyt­tää sitä.

    https://www.nutritech.fi/Documents/Ritala_Yksisoluproteiinit%20-%20Miss%C3%A4%20menn%C3%A4%C3%A4n.pdf

    Mikä on siis etu tässä sähkön käytössä kun kuitenkin bak­teer­it ja rav­in­teet lisätään biore­ak­tori­in ? Sekö vain, että hiili saadaan ilmas­ta ja vety vedestä sähkön avulla.

  19. Peki­lo pros­es­sista ollaan ideoimas­sa kalan­re­hun tuotan­toon. Saaris­tomerel­lä liikkuneena fos­forikuor­ma pelot­taa. Nyt kas­sikas­vat­ta­jat syöt­tävät kaloille rehu­na mer­estä pyy­det­tyä kalaa (silakkaa), jol­loin kas­vatuk­sen tulok­se­na mer­estä lop­ul­ta pois­tuu fos­fo­ria. Miten käy jos he vai­h­ta­vat Pekiloon?

  20. Nyt oli vih­doin vähän lisäti­eto­ja Solar Foodsin typen läh­teestä. Käyt­tää joitakin ammo­ni­um­suolo­ja ja bak­teeri sit­ten tuot­taa pro­tei­inin biore­ak­toris­sa. Ei pro­tei­inia voi­da tehdä ilmas­ta ja sähköstä pelkästään kuten media uuti­soi. Eli kyse on biore­ak­torista johon vety saadaan vet­ta elek­trolyyt­tis­es­ti hajot­ta­mal­la ja hiilid­iok­si­di ote­taan ilmas­ta, esim. teol­lisu­u­den poistokaasuista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.