_

Tehtaassa valmistettu ruoka tulee ja jyrää!

Tekniikka ja talous -lehden järjestämässä Tech Dayssa musiikkitalossa mieleenpainuvin puheenvuoro oli Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikan esitys firmansa toiminnasta. He tekevät sähkön ja bakteerien avulla ilmasta ja vedestä proteiinia. Heillä on jo Espoossa toimiva pilottilaitos. Tähtäimessä on teollisen mittaluokan laitos, joka maksaisi 100 M€ ja käyttäisi 35 MW sähköä ja tuottaisi proteiinia määrän, joka vastaa neljää prosenttia maataloutemme tuottamasta proteiinista. Kilohinnaksi proteiinille tulisi viisi euroa. Toistaiseksi tuotos on valkoista pulveria, mutta ymmärsin, että soluviljelmillä tuotettu keinolihakin on tavoitteena.

Olen aina tiennyt, että lapseni tulevat näkemään ajan, jolloin merkittävä osa maataloudesta korvautuu tehtaassa tuotetulla ruualla, mutta ellei koronavirus puutu asiaan, taidan minäkin nähdä sen ajan.

Tuo sadan miljoonan euron laitos tuottaisi siis neljä prosenttia suomalaisen maatalouden tuottamasta proteiinista. Kaksikymmentäviisi sellaista laitosta tuottaisin siis yhtä paljon proteiinia kuin koko maataloutemme. Se veisi noin 875 MW sähköä ja maksaisi investointina 2,5 miljardia euroa – saman verran kuin on vuoden maataloustuki.

Mistä sähkö?

Yhtiön nimi viittaa siihen, että sähkö tehtäisiin aurinkoenergialla. Tämä olisi maankäyttönä kymmenen kertaa tehokkaampaa kuin peltoviljely. Jos siis satatuhatta hehtaaria peltoviljelyä korvattaisiin tehdasproteiinilla, sähkön tuottaminen siihen aurinkosähköllä veisi kymmenentuhatta hehtaaria maa-alaa. Yhdeksänkymmentätuhatta hehtaaria voisi metsittää.

En usko ajatukseen korvamerkitystä sähköstä, vaikka se olisi aurinkosähköä. Sähkö tulee pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta eli sähköpörssistä. Mielenkiintoista on, voiko sähköteho vaihdella. Luulisi voivan, koska merkittävä osa energiasta kuluu vedyn tuottamiseen elektrolyysillä ja vetyä voi varastoida. Tämä voisi tuoda sähkömarkkinoille hinnan mukaan joustavaa kysyntää, mikä tervehdyttäisi mukavasti sään mukaan vaihtelevia sähkömarkkinoita.

Ei tämä tietenkään koko maataloutta korvaisi, ainakaan minun elinaikanani, mutta voi korvata merkittävän osan bulkkituotannosta.

Tagged ,

40 thoughts on “Tehtaassa valmistettu ruoka tulee ja jyrää!

    1. Syltty:
      Mutta noissa laitoksissa on yleensä raskaat investointikustannukset. Jos laitoksen pitää olla vaikkapa 2-3x tavanomaista suurempi kun se on yli puolet ajasta kiinni, niin kannattavuushan siinä romahtaa.

      Eli onko tuollainen vetylaitteisto kallis, voiko se toimia kannattavasti vain puoliteholla?

      Kannattaa muistaa, että kasvien hyötysuhde valolle on aina alle 2%. Toki auringon valo on ilmaista, mutta esimerkiksi kasvatukseen tarvittava maa-ala ei ole. Joten ”2-3x tavanomaista suurempi” ei tässä mielessä ole mikään ongelma.

      R.Silfverberg:
      Jos edes jollain tavalla muistuttaa oikeaa ruokaa ulkonäöltään ja maultaan niin kai sitä voi syödä siinä missä makkaraa tai eineslihapullia.

      Makkara tai eineslihapullat muistuttavat oikeaa ruokaa luultavasti aivan yhtä vähän kuin nyt mainittu teollinen ruoka.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ossi Saresoja:
      Tähän liittyy tietenkin sellainen ikävä vääristymä, että perinteistä maataloutta suositaan maataloustuilla mutta tällaista tuotantoa ei.

      Voisin lyödä vaikka vetoa että keksinnön oikeudet ja firma myydään Ruotsiin, koska Ruotsissa maajussit eivät ole niin riippuvaisia tukiaisista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. R.Silfverberg: Voisin lyödä vaikka vetoa että keksinnön oikeudet ja firma myydään Ruotsiin, koska Ruotsissa maajussit eivät ole niin riippuvaisia tukiaisista.

        Myynti ulkomaille on todennäköistä, koska suomalainen pääomaverotus ei ole ihan täysjärkisten viritys. Se on kokonaan toinen asia, omistaako alkuperäinen taho bisneksen todellisuudessa ulkomaisen yhtiön kautta. Onneksi EU mahdollistaa järkevän verotuksen myös Suomessa.

        Mitä taas maataloustukiin tulee, niin peruselintarvikkeiden omavaraisuus on strateginen, perusteltu valinta. Suomella on kokemusta myös tilanteesta, jossa ei ollut näin. Nykyinen tukijärjestelmä on huono. Pitää tukea tuotantokapasiteettia, ei tuotantoa. Hyvä malli on ollut Sveitsissä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  1. ” koska merkittävä osa energiasta kuluu vedyn tuottamiseen elektrolyysillä ja vetyä voi varastoida. ”

    Mutta noissa laitoksissa on yleensä raskaat investointikustannukset. Jos laitoksen pitää olla vaikkapa 2-3x tavanomaista suurempi kun se on yli puolet ajasta kiinni, niin kannattavuushan siinä romahtaa.

    Eli onko tuollainen vetylaitteisto kallis, voiko se toimia kannattavasti vain puoliteholla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. > investointina 2,5 miljardia euroa

    Sen lisäksi on investoitava sähkön tuotantoon melko tarkasti yhden olkiluodon reaktorin verran. Tietenkin tuo sama sähköteho voidaan tuottaa myös tuulivoimalla, mutta vaadittava investointi olisi varmasti moninkertainen ydinvoimalan hintaan verrattuna.

    > Mielenkiintoista on, voiko
    > sähköteho vaihdella

    Mielestäni vety sopii erinomaisesti energian välivarastoksi. Itse olen ihmetellyt kovasti miksi vetyä ei käytetä tähän tarkoitukseen. Vetyvarasto on muihin varastointimuotoihin nähden myös mobiili. Esimerkiksi Hanhiluodon ydinvoimalan halpasähkö vedyksi muutettuna voidaan laivata turvallisesti Helsingin lähistölle tasaamaan kulutushuippuja.

    Hanhiluodon varaan on jo rakennettu infrastruktuuriakin valmiiksi. Woikosken uusin vedyntuotantolaitos on Kokkolassa. – Miksi muuten tarvitaan taas uusi tehdas ja uusi (vihreä) firma tuottamaan vetyä (valtion tuella). Eikö Woikoskea laajentamalla saada haluttua vetymäärää tuotettua. Heillä on teollisen mittakaavan osaaminen vedyn tuotannossa.

    Vetyä ei ehkä suuressa mittakaavassa kannata kuljettaa vain Helsinkiin. Saksan voimalaitokset ovat jokseenkin saman laivamatkan päässä ja siellä on valmis infrastruktuuri kaasun polttamista varten maakaasuvoimaloissa. Pienillä muutoksilla ne saadaan polttamaan vetyä.

    Entä sitten vetykennot, jotka ilman tulta muuttavat vedyn sähköksi. Se onkin jo kokonaan oma lukunsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Taitaa olla niin, että tuulivoima on investintikustannuksiltaan halvempaa kuin ydinvoima, mutta tuulivoiman ongelmana on vaihteleva teho. Siksi juuri vedyn tuotantoon tuulivoima on kyllä parempi, paperitehtaan pyörittämiseen taas ydinvomalla on puolensa.

        Tuulivoiman todellinen ongelma on, mitä tehdä vanhoille tuulimyllyille. Mitään standardia lapojen valmistukseen ei ole ja erilaiset hartsit ja kovettimet ovat ympäristölle haitallisia eikä niitä voi taloudellisesti kierrättää tai yleeensä ollenkaan. Tuulivoiman investointikustannukset on ilmeisesti laskettu niin, että vain rakennuskustannus on otettu huomioon. Prosessi on jotenkin kesken, vrt. ydinvoimaloihin, joille on vaadittu yksityiskohtainen jätteen käsittely.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. K-Veikko: Mielestäni vety sopii erinomaisesti energian välivarastoksi. Itse olen ihmetellyt kovasti miksi vetyä ei käytetä tähän tarkoitukseen.

      Ainakin akkuihin verrattuna vedyllä on huonompi hyötysuhde.

      K-Veikko: Woikosken uusin vedyntuotantolaitos on Kokkolassa. – Miksi muuten tarvitaan taas uusi tehdas ja uusi (vihreä) firma tuottamaan vetyä (valtion tuella). Eikö Woikoskea laajentamalla saada haluttua vetymäärää tuotettua.

      Miten Woikoski tuottaa vetynsä? Perinteisesti vety on teollisesti tuotettu maakaasusta höyryreformoinnilla, missä on ongelmana hiilipäästöt. Jos vedyn tarkoitus on nimenomaan välttää päästöjä, ei tuo menetelmä ole ollenkaan järkevä. Sitä varten vety pitäisi tuottaa elektrolyysillä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Sähkö kannattaisi tuottaa etenkin ydinvoimalla, jolloin maankäytön tehokkuus olisi luokkaa 20000-kertainen perinteiseen peltoviljelyyn verrattuna. Suomesta voisi tulla myös omavarainen ydinenergian suhteen nyt kun Terrafame on saanut luvan uraanin talteenottoon ja tänne kannattaa rakentaa jalostuslaitokset. Samalla sähköllä voitaisiin sitten led-valaista ja lämpösäädellä ruokakasvien vertikaaliviljelmiä halleissa tai vastaavissa – tämäkin ala edistyy kovaa vauhtia ja tulee mullistamaan ruoantuotantoa.

    Kun ihmisasutus vie vain noin 3-4% käyttökelpoisesta maapinta-alasta ja perinteinen peltoviljely kymmenisen kertaa enemmän, on ruokateknologialla iso vaikutus sekä ilmastonmuutoksen hallintaan että biodiversiteettin, koska aiempi pelto- ja toivottavasti myös talousmetsäala voidaan korvata luonnontilaisella metsällä. Täytyy toivoa että muutos tulee mahdollismman nopeasti. Tässä Vihreiden kannattaisi tukea paikallista ydinvoimaa ja täsmällistä modernia kasvin- ja tuotantomikrobien jalostusta (i.e. geenimuokkausta), jotta tästä saadaan kaikki hyöty irti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Se ei ole uutta, että ilmankehän typpeä sidotaan pulveriksi sähkön avulla. Näinhän on valmistettu typpilannoitteita vuosikymmeniä, mutta ei sitä pulveria voi käyttää ihmisten eikä elänten ravinnoksi.

    Siitä voidaan varmaankin valmistaa monenlaisia aminohappoja, joista sitten voidaan rakentaa proteiineja eli valkuaisaineita. Kaikissa eliöissä, kasveissa ja eläimissää, on kuitenkin tietyt liki 20 aminohappoa, joista niiden proteiinit rakentuvat. Osa juuri näistä aminohapoista on saatava valmiina ravinnosta.

    Koska kasvien ja eläinten aminohapot ovat samoja, vaikka niitä voidaan laboratorioissa tehdä valtava määrä erilaisia, se todistaa, että kasvien ja eläin yhteisellä kantamuodolla oli jo nämä 20 aminohappoa. Sen sijaan samoista aminohapoista, mutta siis vain näistä, evoluutio on luonut suunnattoman määrän erilaisia eliökunnan proteiineja.

    Se kyllä onnistuu, että kasvi rakentaa typpilannoitteesta tarvitsemansa aminohapot ja niistä sitten proteiininsa. Jotta eliö voi käyttää näitä kasviproteiineja ravinnokseen, sille on pitänyt evoluution kautta kehittyä ja valikoitua suuri määrä erilaisia entsyymejä, jotka auttavat pilkkomaan usein juuri tiettyjen ravintokasviensa tiettyjä proteiineja.

    Ihmiselle rasvat ja hiilihydraatit (sokerit ja tärkkelys) ovat valtaosin energialähteitä, mutta proteiinit rakennusaineita ja niitä tarvitaan erittäin monenlaisia. Kuten sanottu lähes kaikkien raaka-aine on aminohapot.

    Siitä on aikaa, kun olen näitä tietoja käyttänyt. Jos kuiten muistan ja vielä jopa päättelin oikein, on vielä pitkä taival ihmisravinnoksi kelpaavaan proteiiniin. Voi toki olla niinkin, että lääketieteessä jo valmistetaan mainittuja 20 aminohappoa synteettisesti ja niistä voitaisiin tehdä lihan veroista ravintoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kyllähän tässä optimisti joutuu väkisinkin ajattelemaan, että kunhan primäärienergian tuotanto veivataan pelkästään todella suurivolyymiseen aurinkokenno & ydinvoima -kombinaatioon, lisättynä sopivissa paikoin tuulivoima + vesivoimalla – niin #nytonpakko -henkiset kysymykset alkaa olla ratkaistu. :O

    Ravinto vertikaaliviljely + proteiinitehtailu. Liikkuminen akkusähkö + jätediesel. Lämmitys ja jäähdytys sähkö + lämpöpumput. Makeaa vettä käänteisosmoosilla. Energian varastointi vety + akut.

    Teknologia lienee kuta kuinkin jo olemassa, ei tarvita enää mitään ”jospa joku keksii fuusion 10 vuoden sisään” -tyylistä haihattelua.

    Hyvähän tästä tulee kunhan maltetaan olla rähisemättä. Tai varmaankin riittää, että kunhan maltetaan olla rähisemättä ydinasein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kymmenentuhatta hehtaaria asvalttia on huono juttu ympäristölle mutta sama pinta-ala aurinkopaneeleja onkin ihan hyvä juttu, ympäristönsuojelua parhaimmillaan. Kaikkihan me tiedämme ettei pysyvä varjo, mikroilmaston muutos, alumiiniprofiileista ja sähköjohtojen eristeistä sadeveteen liukenevat aineet ja paneelien perustusten betoni ole mitenkään haitallista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Kymmenen tuhatta neliötä aurinkosähköpuistoa ja 90 000 hehtaaria metsää vastaan 100 000 hehtaaria tehoviljeltyä peltoa?
        Tämä aurinkosähkö oli tässä kyllä vähän romantisoitu ajatus.

        Tehoviljelty pelto? Tehometsätalous?
        Onko tehoton viljely parempi kuin tehokas? Millä mittareilla tehoton metsätalous tuo meille enemmän hyötyä kuin tehokas?
        Tehoton viljely hyvä, tehoviljelty paha, tehokkain viljely (proteiinitehdas) paras?

        Sydänkohtauksen tullen haluaisin mieluummin päästä tehohoitoon kuin tehottomaan hoitoon.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. LUKE
    Arvio proteiinista ruoka- ja elintarviketeollisuuskäytössä Suomessa,% (pois lukien rehu).
    Kasvisperäiset 36%
    —viljat, peruna, vihannekset

    Eläinperäiset(ei liha) 29%
    —maitotuotteet, kananmuna

    Eläinperäiset liha 26%

    Kala 9%

    Nämäkö kaikki korvataan jauheella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. O.S:”bulkkituotannosta”

    Särähtää korvaan, että suomalainen ruuantuotanto olisi bulkkia. Mitä tuo tehdasproteiini sitten on :”Toistaiseksi tuotos on valkoista pulveria, mutta ymmärsin, että soluviljelmillä tuotettu keinolihakin on tavoitteena.”

    Tuohan se vasta bulkkia on. Siitä puuttuu luonnon monimuotoisuuden ylläpito, pölytyshyönteisten suojelu, pohjavesien suojelu, ravinteiden kierrätys, biokaasun tuotanto, perinnemaisemien hoito, hiilen sidonta …

    Ruuan tuotannon moderni määritelmä sisältää juuri nuo mainitsemani toimet, ekosysteemipalvelut. Jos se olisi vain bisnestä mentäisiin tuotanto ja kylmät taseet edellä. Luonnosta revittäisiin irti maksimituotto seurauksista välittämättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Jo 1970-luvulta muistan tulevaisuusennusteita, että ruoka nautitaan pillerien muodossa ja vaatteet tehdään muovistä prässäämällä (mm. Volkov). Kumpikaan ennuste ei ole toteutunut. Pikemminkin on menty luonnonmukaiseen suuntaan, ei tehdas bulkkituotantoon. Epäilen tämän bakteeriproteiinin herkullisuutta. Proteiinia valmistettiin myös jonkin aikaa mäntässä selluteollisuuden sivututteena. Ei sekään kauaa kestänyt, tuli päinvastoin ongelmia ihmisten terveyden kanssa (allergiat/ärsytys ympäristön asukkaille).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Tässä vielä linkki teolliseen Pekilo-proteiiniin. Sitä valmistettiin melko paljon rehuksi, muttei juurikaan suoraan ihmisille. Sota-aikana kylläkin syötiin teollista Tourula proteiinia. Pekilo proteiinin valmistus loppui kun sulfiittisellutehtaat suljettiin Mäntässä ja Jämsässä.

    https://www.puunjalostusinsinoorit.fi/biometsateollisuus/innovaatiot/9-sivutuotteet-ja-selluloosan-jatkojalosteet/9.3-pekilo-proteiini/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Niin kyllä minunkin mielestäni tämä synteettinen, tasalaatuinen, tasavärinen ja mauton (?) pulveri on sitä bulkkituotantoa sanan varsinaisessa merkityksessä jos sitä verrataan vaikka pavun tai perunan viljelyyn. Bioreaktorit eivät muuten tietääkseni kuluta paljoa energiaa. Tämän postauksen alussa kuvatussa tekniikassa paljon energiaa kuluttaa juuri vedyn tuotanto.

    Huvittavia muuten nämä ruokatrendit. Vasta pari-kole vuotta sitten sirkat ”vietiin käsistä”. Nyt koko homma on tietääkseni lähes loppunut erinäisten vaikeuksien vuoksi eikä juuri kukaan puhu enää sirkoista ravintona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmon postaus ja keskustelu teksti lähti alunperin vähän laukalle ! Ilmeisesti markkinointipuhe onnistui hyvin. Myös Yle on hypettänyt LUT:n prosessia vähän kritiikittömästi.

    Unohtui, että proteiinit koostuvat useista aminohapoista ja sisältävät aina typpeä. Pelkästään ilman ja aurinkosähkön avulla proteiinia ei voida valmistaa. Kasvatuksessa tarvitaan lisäksi typpeä, fosforia, kalsiumia ja kaliumia. Ne lisätään tässä tapauksessa kasvunesteeseen, jota pumpataan bioreaktoriin yhdessä kaasujen kanssa. Eli tässä valmistetaan bioreaktorissa bakteerien avulla proteiinia. Se on se olennainen asia. Bakteerit ja muut aineet tahtovat aina unohtua. Ainoastaan hiiltä saadaan ilmasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Yriotin kyllä sanoa, että se proteiini valmistetaan syöttämällä ravintoliuosta bakteereille. Oletko varma, ettei typpea saada ilmasta?

        Wikipedia
        ”Typensitojabakteerit ovat bakteereita, jotka pystyvät sitomaan typpeä ilmasta nitrogenaasientsyymin avulla. Typensitojabakteereja elää muun muassa hernekasvien juurinystyröissä. Kasveja, joiden kanssa typensitojabakteerit toimivat, kutsutaan typensitojakasveiksi
        Bakteereilla on mutualistinen suhde tällaiseen kasviin. Ne saavat isäntäkasvilta hiilihydraatteja, joista saamalla energiallaan bakteerit muodostavat typpikaasusta ammoniumia ja tarvitsemiaan yhdisteitä. Bakteerit antavat typpiyhdisteitä myös isäntäkasvilleen.”

        Typensitojakasvit ovat yksi keino, jolla voidaan tavoitella Ranskan 4 promillen hiilensidontatavoitetta peltomaahan. Tämä vastaisi ihmisen vuosittain ilmakehään päästämään co2 määrää.

        Ylipäätään kestävän hiilen muodostuminen peltomaahan on puutteellisesti tunnettua. Myös eläinten lannan mikrobeilla on tähän suotuisa vaikutus. Jos lihan syönti loppuu, niin siinä on bisnesideaa tuottaa samat mikrobit reaktorissa, jotta ne niitä voidaan levittää maailman pelloille.

        LUTn mikrobeilla tuottama hiili on vielä niin kallista, että suunnittelevat nyt nanoputkien tms paremman katteen hiilituotteita. (YLE)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Yriotin kyllä sanoa, että se proteiini valmistetaan syöttämällä ravintoliuosta bakteereille. Oletko varma, ettei typpea saada ilmasta?

        Typpi on ilmassa melko inertti kaasu ja ei juuri reagoi normaaleissa oloissa. Toki siitä voidaan ammoniakin kautta valmistaa typpilaannotteita, koten lannoiteteollisuus tekee Haber-Bosch menetelmällä. Se vaatii kyllä tietääkseni melko paljon energiaa. Fosforia, kaliumia ja kalsiumia ei kyllä saada ilmasta. Fosfori alkaa olla lisäksi niukkuustuote maailmassa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Countryboy: Fosfori alkaa olla lisäksi niukkuustuote maailmassa.

        Kokoomuksen Jyri Häkämies kuitenkin möi Siilinjärven fosforivarat Norjaan.
        Häkämies ei usko kotimaisen lannoiteteollisuuden myynnistä syntyvän huoltovarmuusongelmaa, koska ostaja on ystävällismielinen ja kehittävä. Kemianliitto arvostelee myyntipäätöstä Kemianliiton puheenjohtaja Timo Vallittu arvostelee valtion päätöstä myydä omistusosuutensa Kemira GrowHow’sta. Vallitun mukaan hinnassa tai ostajatahossa ei ole vikaa, mutta myynti on vääränlainen viesti valtion tavasta omistaa suomalaista teollisuutta. –

        Seurauksena on kuitenkin ollut lannoitteiden hinnannousun vuoksi ruuantuotannon kustannusten kasvu. Hinnannousu ei ole näkynyt kuluttajan taloudessa vaan ruokaa tuottavien viljelijöiden kukkarossa. Varmaan myöskin lannoitejätti Yaran taseet ovat tikissä, ja sitähän kokoomuksen edustajat katsovat hyvällä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara:
        Yriotin kyllä sanoa, että se proteiini valmistetaan syöttämällä ravintoliuosta bakteereille. Oletko varma, ettei typpea saada ilmasta?

        Sieltähän se tietysti otetaan, mutta kuluttaa energiaa. Typensitojabakteerit ottavat sen isäntäkasviltaan, teollisuus ottaa sen maakaasusta tai turpeesta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Vedyn tuottamiseen käytettävä laitteisto (elektrolyysi) ei ole sinänsä kallista teknologiaa. Tuottihan Woikoski Oy Valkealassa sitä jo 100 vuotta sitten koskisähkön ja veden avulla. Ongelmat ovat lähinnä se, että prosessi vaatii valtavasti energiaa ja vedyn varastointi on hieman ongelmallista, muttei mahdotonta.

    Järkevämpää kuin ruuan valmistus tuuli/aurinkosähkön avulla on mielestäni synteettisen metaanin valmistus polttoaineeksi. Sitä myös tutkitaan Lappeenrannassa saksalaisen professorin johdolla. Hiili otetaan joko ilman hiilidiokdista tai teollisuusprosessin/energialaitoksen poistokaasusta, joten sitä riittää. Ei siis missään nimessä ole järkeä kategorisesti kieltää polttomoottoria !

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Tehdasvalmisteisia proteiineja on ollut markkinoilla vuosikymmeniä, eikä niiden valmistaminen bioreaktoreissa vaadi paljoa energiaa, itse asiassa hyvin vähän. Kilo hiivaa tuottaa vuorokaudessa valtavan määrän proteiinia. Tunnetuin markkinoilla oleva tuote on Quorn. Se ei kuitenkaan ole syrjäyttänyt maataloutta, vaikka tuli markkinoille jo 1985. Hiivojen avulla valmistettavien proteiinien ryhmään kuuluu myös Pekilo-prosessi, jota Suomessa käytettiin 1980-1990-luvuilla. Se ei ilmeisesti ollut mitään herkkua edes eläimille ja aiheutti allergioita/astmaa ympäristön asukkaille. Myös halpa tuontisoija taisi syrjäyttää sitä.

    https://www.nutritech.fi/Documents/Ritala_Yksisoluproteiinit%20-%20Miss%C3%A4%20menn%C3%A4%C3%A4n.pdf

    Mikä on siis etu tässä sähkön käytössä kun kuitenkin bakteerit ja ravinteet lisätään bioreaktoriin ? Sekö vain, että hiili saadaan ilmasta ja vety vedestä sähkön avulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.