Vaalilaki on ongelmallinen

Vaalilain mukaan puoluei­den ehdokasaset­telun pitäisi men­no suun­nilleen näin.

Puolueen ilmoit­ta­maan päivämäärään men­nessä on tehtävä ehdo­tuk­set ehdokkaak­si otet­taviksi. Ehdo­tu­soikeus on puolueosas­to­jen henkilöjäse­nil­lä, joi­ta tarvi­taan muis­taak­seni 15 ja puolueosas­toil­la. Jos ehdo­tuk­sia on vähem­män kuin ehokkaak­si otet­tavia, kaik­ki on otet­ta­va. Jos on ehdotet­tu use­am­paa, puolueen on järkestet­tävä jäsenäänestys. Äänestyk­sen tulok­ses­ta saa poike­ta siten, että vai­hde­taan korkein­taan 25 pros­ent­tia jäsenäänestyk­sen voit­taineista (jot­ta listalle voitaisi­in rai­va­ta paik­ka esimerkik­si ruotsinkieliselle ehdokkaalle) Pois ei voi kuitenkaan ottaa jäsenäänestyk­sessä medi­aa­nia parem­min selviy­tynyt­tä, siis jos ahdokkai­ta saa aset­taa 120, kuud­estkakymmen­estä eniten ääniä saa­neesta ei voi tehdä karsin­taa. Jat­ka lukemista “Vaalila­ki on ongelmallinen”

Asfalttikepulaiset

Huo­maan, että mieliku­vat vaikut­ta­vat enem­män kuin fak­tat. Tänään taas Hesarin yleisönosas­tol­la on kir­joi­tus, jos­sa annetaan kuva, että keskustelu kaupunki­rak­en­teesta käytäisi­in beton­is­lum­mien ja Van­hasen vihreän auto­hel­vetin välil­lä. Eihän siitä ole kyse, eikä edes siitä, suosi­taanko ker­rostalo­ja tai omakoti­talo­ja, vaan siitä, miten  asum­i­nen ker­rostalokaupun­gin ulkop­uolel­la jär­jestetään, autoli­iken­teeseen perus­tu­vas­sa Van­hasen him­melis­sä vain nauhakaupuh­ngis­sa, jos­sa liikenne sujuu ratikoil­la ja junilla.

Pitänee siis min­unkin alkaa nimitel­lä. Asfalt­tikepu­laiset halu­a­vat päällystää uuden­maan asfaltillla.

Vaattovaara ja Kortteinen

Kak­si pro­fes­so­ria kir­joit­ti tänään Hesarin alak­er­ras­sa, että metropoli kas­vaa reunoil­taan. Hei­dän mukaansa  Hesari on ollut kir­joit­telus­sa liian Helsin­ki- ja kerrostalopainotteinen.Heidän mukaansa metropoli kas­vaa laidoil­ta. Myös Helsin­gin seudun kasvus­ta tulee 80 pros­ent­tia tapah­tu­maan Helsin­gin ulkop­uolel­la. Ker­rostalot ovat arvokkai­ta vain Helsin­gin niemel­lä, muual­la Helsingis­sä ne ovat aika halpo­ja. Esimerkik­si he otti­vat Müchenin, joka on alka­nut laa­je­ta noin 50 000 asukkaan satel­lit­tikaupunkei­hin. hei­dän mukaansa noin 50 000 asukas­ta ja raidey­hteys tun­tu­vat ole­van opti­maal­isin järjestely.

Pro­fes­sorit ovat kyl­lä paljon radikaalimpia kuin minä. Jat­ka lukemista “Vaat­to­vaara ja Kortteinen”

Tampereellinen maata seitsemässä vuodessa

Nim­imerk­ki Spot­tu sanoi San­ta­ham­i­naa koskevas­sa kir­joi­tus­ketjus­sa, ettei Helsin­ki tarvitse San­ta­ham­i­naa pitkään aikaan, kos­ka sil­lä on jo rak­en­tamiseen osoite­tu­il­la alueil­la maa­ta 50 000 asukkaan tarpeisi­in. Tämä on niin usein esitet­ty argu­ment­ti, että siihen on hyvä vas­ta­ta oma­l­la avauk­sel­la. Helsin­gin asun­torak­en­tamisen tavoite on 5 000 asun­toa vuodessa. Koko seudun tavoite on 13 000 asun­toa vuodessa.  Tuo Helsin­gin 50 000 asukkaan reservi tarkoit­taa 25 000 asun­toa. Se riit­täisi siis Helsin­gin tarpeik­si vain viidek­si vuodek­si ja koko seu­tua ajatellen kahdek­si vuodek­si. Onnek­si maa­ta on sen­tään enem­män, kos­ka muuten San­ta­ham­i­na pitäisi tyh­jen­tää välittömästi.

Pääkaupunkiseudulle on tarkoi­tus rak­en­taa tam­pereelli­nen asun­to­ja seit­semän vuo­den aikana. Tam­pereelli­nen tarvi­taan siis myös maa­ta. Nämä mit­ta­suh­teet on hyvä pitää mielessä.

Perustulo olisi yksinkertaisin

Sosi­aal­i­tur­vaa uud­is­ta­va Sata-komiea ei kovin laveasti ker­toile tekemi­sistään. En kuitenkaan pal­jas­tane suur­ta salaisu­ut­ta, jos kerron,ettei komitea tule ehdot­ta­maan perus­tu­loa tai negati­ivista tuloveroa. Niin­pä voi salaisuuk­sia pal­jas­ta­mat­ta ker­toa, miten tek­isin sen,jos yksin päättäisin.

Poh­jak­si kan­nat­taisi ottaa Kaup­paka­marin lin­eaarisen veron malleista se eniten tasaa­va: verotet­ta­van tulon alara­ja 10 000 euroon vuodessa ja yli menevästä osas­ta 42 pros­entin tasavero joka lan­tista. Jos tulot oli­si­vat alle 10 000 euroa, ero­tuk­ses­ta mak­set­taisi­in vas­taavasti negati­ivista veroa 42 %. Täytin tulo­ton saisi 4200 euroa vuodessa eli 350 euroa kuus­sa puh­taana käteen. Tämä olisi siis vähän vähem­män kuin on nykyi­nen työ­markki­natu­ki, joka vero­tuk­sen jäl­keen on noin 400 euroa kuus­sa. Jat­ka lukemista “Perus­tu­lo olisi yksinkertaisin”

Hajassijoitus ei Helsingin kasvua hidasta

Siltä var­al­ta, että joku ere­hty­isi luule­maan viras­to­jen­ha­jasi­joituk­sen hidas­ta­van Helsin­gin kasvua, muistutan,että Helsin­gin kasvun pul­lonkaula on asun­top­u­la. Jos Helsingistä onnis­tut­taisi­in siirtämään kymme­nen tuhat­ta ihmistä Kain­u­useen, tänne ei jäisi tuhan­sia tyhjiä asun­to­ja, vaan ne täyt­ty­i­sivät oitis. Samal­la tulisi yksi­ty­is­ten alo­jen työ­paikko­ja, joi­ta Helsin­gin asun­top­u­la on pitänyt pois­sa. Kos­ka yri­tyk­set mak­sa­vat yleen­sä parem­pia palkko­ja kuin val­tio ja mak­sa­vat myös yhteisöveroa, mitä val­tio ei mak­sa, Helsin­gin kaupun­gin kannal­ta on sitä parem­pi, mitä enem­män val­tion työ­paikko­ja siir­tyy muualle.

Santahamina asuinkäyttöön!

San­ta­ham­i­na on saata­va asuinkäyt­töön. Siitä tulisi eri­no­mainen asunalue noin 20 000 ihmiselle kymme­nen min­uutin metro­matkan päässä keskus­tas­ta. Saar­ta ei tietenkään raken­net­taisi kokon­aan, kos­ka siel­lä on myös eri­no­maisia luonnonsuojelualueita.

Soti­laal­lista merk­i­tys­tä alueel­la ei tosi­asi­as­sa ole. “Ei kai kukaan ole niin hul­lu, että kokoaisi
kri­isi­na­jan joukko­ja kah­den sil­lan päässä San­ta­ham­i­nas­sa, mis­sä ne ovat valmi­ik­si motis­sa.” Näin vahvisti uskoani eräs eläk­keel­lä ole­va ken­raali, joka myös piti San­ta­ham­i­naa tarpeet­tomana puo­lus­tusvoimille. Armei­ja ei halua saares­ta luop­ua, kos­ka se on hei­dän kannal­taan niin mukava.

Hämeenlinnan asuntomessualueen talot myymättä

En voi sanoa, kuin että mitäs minä sanoin. Kat­so artikke­liani viime eloku­ul­ta tästä.

Hämeen­lin­na kuu­luu kaupunkei­hin, jos­sa syn­type­r­äi­nen helsinkiläi­nenkin suos­tu­isi asumaan. Mut­ta jos minä muut­taisin Hämeen­lin­naan, ei tulisi mieleenkään muut­taa tun­nin käve­ly­matkan päähän keskus­tas­ta. Hämeen­lin­nan asukasluku mah­tu­isi hyvin asumaan käve­lyetäisyy­delle keskus­tas­ta. Jos näin tehtäisi­in, kaik­ki oli­si­vat myös käve­lyetäisyy­del­lä rak­en­ta­mat­tomas­ta maaseudus­ta. Mik­si rak­en­tamista hajaute­taan epäkaupunki­maisik­si, vail­la palvelu­ja ole­viksi muu­ta­man sadan asukkaan alueik­si ja työn­netään viher­alueet vas­taavasti kauem­mak­si asukkaista.

Yksi vas­taus tietysti on, että Suomes­ta puut­tuu järkevä maapoli­it­ti­nen lain­säädän­tö, joka tek­isi mah­dol­lisek­si osoit­taa rak­en­tamiseen aluei­ta, jot­ka rak­en­tamiseen parhait­en sopi­vat. Se tulee kalli­ik­si meille kaikille, sil­lä jhotenkin tuokin Hämeen­lin­nan epäon­nis­tu­mi­nen veron­mak­sajien syli­in kaatuu.

Tukeeko ilmainen koulutus rikkaita?

Aka­teemiusten opin­to­jen elit­is­tisyyt­tä koske­neessa viestiketjus­ta nousi esille väite, että koulu­tuk­sen ilmaisu­us on tulon­si­ir­to köy­hiltä rikkaille, kos­ka korkeaswti koulute­tut tule­vat rikkaista per­heistä ja kos­ka heistä itses­tään tulee rikkaita.

Argu­ment­ti, jon­ka mukaan koulu­tus takaa hyvät tulot ei pidä paikkaansa sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den eikä kir­jas­ton­hoita­jien kesku­udessa, mut­ta pois­takaamme nämä ryh­mät tark­jastelus­ta ja tutkikaamme, lisääkö oikeusti­etei­den, kaup­pati­etei­den ja insinööri­ti­etei­den ilmainen ope­tus tulo­ero­ja. Jat­ka lukemista “Tukeeko ilmainen koulu­tus rikkaita?”