USA:n politiikka populismin vankina

Yhdys­val­tain poli­it­tisen päätök­sen­teon väl­itön riip­pu­vu­us kansan mielip­i­teestä ja ymmär­ryk­ses­tä ja keskiver­to äänestäjän val­is­tu­mat­to­muus ja tietämät­tömyys euroop­palaisen silmin kat­sot­tuna on vaar­alli­nen yhdis­telmä. Se real­isoi­tui taas ker­ran eilises­sa roska­pankkiäänestyk­sessä, jos­ta voi olla tuhoisat seu­rauk­set pait­si Yhdys­val­loille itselleen myös muulle maailmalle.

Minä en oikein ymmär­rä mitä tapah­tuu seu­raavak­si. Käykö siinä niin, että amerikkalaisia pankke­ja joutuu aika paljon val­tion haltuun?

Jotain amerikkalais­es­ta riskinot­tokult­tuurista ker­too myös se, että 72-vuo­ti­aan miehen toden­näköisyys kuol­la seu­raavien neljän vuo­den aikana on noin 19 pros­ent­tia. Sil­loin­han vara­pres­i­dent­ti astuu remmiin.

66 vastausta artikkeliin “USA:n politiikka populismin vankina”

  1. On siel­lä val­it­si­joil­la todel­la kovat paikat. Voidaan vali­ta vain vähiten huono yhdistelmä. 

    Ei kai enää kukaan osaa edes arva­ta mitä tästä seu­raa. Olisiko Bushin nyt syytä aloit­taa sota Ira­nia vastaan?

  2. “Käykö siinä niin, että amerikkalaisia pankke­ja joutuu aika paljon val­tion haltuun?”

    Kyl­lä, mut­ta nyt FED & co. joutu­vat miet­timään tapauk­set yksi ker­ral­laan. Tuo oli yri­tys ratkaista ongel­mat kerralla. 

    Ja tämä ei tietenkään rajoitu Amerikkaan, vaan myös Euroopas­sa pankit jär­jestel­lään uusik­si kiihtyväl­lä vauhdil­la. Eilen( yhdessä päivässä!) neljä (4) Euroop­palaista pankkia pääsi/joutui jonkun­laiseen val­tion pelastusoperaatioon.

  3. USA:n liit­to­val­ti­ol­la ei tai­da nyt olla paukku­ja aloit­taa oikein mitään. Edus­ta­jain­huone ei paljon uskalla äänestel­lä kiis­tanalai­sista asioista, kun vaalit ovat muu­ta­man viikon päästä (pres­i­dentin­vaalin lisäk­si on edus­ta­jain­huoneen vaalit). Tätä on kai pidet­ty syynä roska­pankki­lain kaatumiselle.

    Roska­pankin suurin hyö­ty on psykologi­nen. Täl­lä het­kel­lä ainakin korko­markki­noil­la tun­nu­taan usko­van, että joku kokon­ais­paket­ti syn­tyy piakkoin. Kuukau­den ja kol­men kuukau­den korot nousi­vat vielä eilen, mut­ta vuo­den korko jopa putosi Euroopas­sa. Se voi indikoi­da, että joko sovun syn­tyyn usko­taan tai että EKP:n usko­taan pudot­ta­van ohjausko­rkoaan. Öljyn hin­takin putosi, joten inflaa­tionkaan ei enää usko­ta kiihtyvän. 

    Kuun­telin radios­ta taan­noin keskustelu­o­hjel­maa, jos­sa puhut­ti­in inflaa­tios­ta ikäänkuin se olisi kaikkien ongelmien keskip­is­teessä. Tosin yksi puhu­jista tun­tui käyt­tävän “inflaatio”-sanaa yleiskäsit­teenä ikäänkuin mikä tahansa talous­vaikeus olisi “inflaa­tio­ta”. Ensin ajat­telin, että ompas type­r­ää, mut­ta taval­laan­han se oli ihan tot­ta. Asun­to­jen hin­taku­pla­han oli nimeno­maan inflaa­tio­ta. Se ei ole näkynyt CPI:ssä tai vas­taavas­sa, kos­ka asumiskus­tan­nuk­set ote­taan huomioon pääo­ma- ja vuokrakus­tan­nuksi­na, ei asun­non hankintahintana.

  4. Ei kan­nat­taisi kovin paljon suo­ma­laise­na puhua kansan val­is­tu­mat­to­muud­es­ta ja tietämät­tömyy­destä, juuri eilen­hän uuti­soiti­in että 75% suo­ma­lai­sista ei tiedä edes mitä puoluei­ta on hal­li­tuk­ses­sa tai tiedä mitä eroa on oikeis­tol­la ja vasemmistolla.. 

    Tai no jaa, tuo jälkim­mäi­nen riip­puu tietysti kysymyk­se­naset­telus­ta enkä itsekään näe niil­lä nyky­isin mitään eroa. Tosi­a­sia on myös se että suo­ma­lainen pankkikri­isi hoidet­ti­in rikkai­ta (kon­nia) palkiten ja (rehellisiä) köy­hiä tap­paen. Ehkä amerikkalaiset ovat sit­tenkin vain viisaampia, mut­ta kohta­pa sen näemme.

  5. Ootko Osmo sitä mieltä, että jos tilanne olis kään­teinen ja suurin osa kansas­ta kan­nat­tais tukipaket­tia ja kon­gres­si olis hyväksyny sen, niin sil­loin olis myös kyse populismista?

    Mihin peru­s­tat väit­teesi, että roska­pankki­lain hylkäämi­nen oli virhe?

  6. Tiedemies: Sehän on ainakin itä­val­ta­laisen koulukun­nan “mielipi­de” että nämä talous­vaikeudet johtuu inflaa­tios­ta. On niitä var­maan muitakin, jot­ka on samoil­la linjoilla.

    “Se voi indikoi­da, että joko sovun syn­tyyn usko­taan tai että EKP:n usko­taan pudot­ta­van ohjauskorkoaan.”

    Tästä on kyl­lä vielä aika paha men­nä sanomaan, että markki­nat uskoo sovun syntyvän.

  7. Joo, kyl­lä tämä ptisäisi opet­taa jo peruskoulussa:
    Hal­li­tuk­seen kuu­lu­vat keskus­ta, kokoomus ja vihreät, minkä lisäk­si val­tioneu­vos­ton työsken­te­lyyn osal­lis­tu­vat oikeuskans­leri, Helsin­gin yliopis­ton edus­ta­ja ja RKP.

  8. “Hal­li­tuk­seen kuu­lu­vat keskus­ta, kokoomus ja vihreät, minkä lisäk­si val­tioneu­vos­ton työsken­te­lyyn osal­lis­tu­vat oikeuskans­leri, Helsin­gin yliopis­ton edus­ta­ja ja RKP.”

    🙂

    RKP on vähän liioit­telua: voidaan ainakin teo­ri­as­sa muo­dostaa sel­l­ainen muun hal­li­tus­po­h­jan ja hal­li­tu­so­hjel­man yhdis­telmä, että RKP ei olisi mukana.

    “Käykö siinä niin, että amerikkalaisia pankke­ja joutuu aika paljon val­tion haltuun?

    Niin­pä, onko muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta, jos niitä ei ruoki­ta “koti­in­sa”?

  9. Inflaa­tio ei ole syy, se on seu­raus. Mon­e­taris­tisen opin mukaan se on yksi­no­maan seu­raus siitä, että rahan määrää on kas­vatet­tu liikaa ja liian nopeasti. Olen jok­seenkin samaa mieltä kyl­lä yleisesti. 

    Mut­ta tiukan mon­e­taristi­nen ana­lyysi nykyti­lanteesta ei kestä lähempää tarkastelua. Ensik­sikin, var­masti liian löysä rahapoli­ti­ik­ka on ollut aiheut­ta­mas­sa ongelmia, siitä ei ole epäilystä. Mut­ta, inflaa­tio ei ole läht­enyt laukkaa­maan kaikkial­la, vaan suh­teel­liset hin­nat ovat muut­tuneet. Täl­lä on ollut merkit­täviä reaal­isia vaiku­tuk­sia. Eli toisin kuin tiukan mon­e­taristi­nen ana­lyysi väit­täisi, reaalipuolel­la on tapah­tunut jotain, seu­raus ei ole ollut pelkkä inflaatio. 

    Toisin kuin nyky­isin mon­et lib­er­taareik­si itseään nimit­tävät väit­tävät, se ei ole inflaa­tio­ta, että öljyn hin­ta nousee. Öljyn hin­nan­nousua on syytet­ty löysästä rahapoli­ti­ikas­ta, mut­ta löysän rahapoli­ti­ikan pitäisi aiheut­taa inflaa­tio­ta paljon tasaisem­min. Öljyn hin­nan­nousu ei ole man­i­festoitunut oikein mihinkään. Asun­toku­pla puolestaan var­masti on johtunut liian matal­ista reaa­liko­roista, joi­ta on keinotekois­es­ti pidet­ty yllä, mut­ta tässäkään ei ole nähty yleistä inflaatiota.

    Ana­lyysi on väärä myös sik­si, että ruoan hin­nan­nousu tapah­tui täysin väärään aikaan ja väärässä paikas­sa, jot­ta se olisi voin­ut johtua (USA:n) löysästä rahapoli­ti­ikas­ta. Ruoan hin­ta nousi myös — voidaan jopa väit­tää että etenkin — mais­sa, joiden val­u­u­tal­la ei ollut vah­vaa dol­larikytköstä ja siten USA:sta kopi­oitua rahapoli­ti­ikkaa. Jos kyse olisi oikeasti puh­taas­ta mon­e­taris­tis­es­ta inflaa­tios­ta, rahan arvo olisi muut­tunut kaut­ta linjan. 

    Maail­man­taloudessa tapah­tui viimeisen kymme­nen vuo­den aikana nähdäk­seni muu­ta­ma asia. USA:n mata­lat korot johti­vat siihen, että siel­lä säästämisas­te painui pakkaselle. Kaukoidässä halut­ti­in, että vien­ti USA:han vetää, joten val­u­u­tat pidet­ti­in dol­lar­in kyl­jessä. Näin inflaa­tio ei läht­enyt USA:ssa laukkaa­maan, vaik­ka löysän rahan olois­sa peri­aat­teessa olisi pitänytkin — aasialaiset imuroi­vat löysät dol­lar­it omi­in keskus­pankkei­hin ja lainasivat/sijoittivat ne sit­ten takaisin USA:han. Tämä lisäsi rahan tar­jon­taa entis­es­tään. Raha piti saa­da lainat­tua jollekin, ja luot­to­jen kri­teere­jä höl­lät­ti­in koko ajan.

    Toisaal­ta Intia ja Kiina pitävät keinotekois­es­ti öljyn hin­taa ylhääl­lä sub­ven­toimal­la koti­maan öljynku­lu­tus­ta. Kulu­tus pääsi kas­va­maan nopeam­min kuin se olisi vapail­la markki­noil­la kas­vanut ja se nos­ti hintaa. 

    Se, mitä en ymmär­rä on, mik­si öljyn kohon­nut hin­ta ei man­i­festoitunut nopeam­min län­si­maisi­in kulut­ta­jahin­toi­hin (siis mui­hin kuin polt­toaineisi­in). Ehkä talouden riip­pu­vu­us öljys­tä todel­la on vähen­tynyt. En myöskään ymmär­rä, mik­si kaukoidän maat suos­tu­i­v­at tähän diili­in niinkin pitkäk­si aikaa — ja mik­si ne edelleen haaveil­e­vat diilin jatkamis­es­ta, päätellen dol­lar­in tukiostoista. 

    No, USA:ssa on edelleen paljon teol­lisu­ut­ta ja isot markki­nat, toimi­va konkurssi­lain­säädän­tö ja paljon yrit­teliäitä ja ahk­e­ria ihmisiä. Sen talous voi joutua pahaankin taan­tu­maan, mut­ta ei se siitä toden­näköis­es­ti mihinkään romahda.

  10. Osmo, kun olet tilas­toti­eteil­i­jä. Paljonko per veron­mak­sa­ja tuo suun­nitel­tu roska­pankkivel­ka (kym­menker­tais­es­ti val­tion bud­jet­timme?) tulisi USA:ssa olemaan ?

  11. Tämä hymy­i­lyt­ti på sven­s­ka “Joo, kyl­lä tämä pitäisi opet­taa jo peruskoulussa:Hallitukseen kuu­lu­vat keskus­ta, kokoomus ja vihreät, minkä lisäk­si val­tioneu­vos­ton työsken­te­lyyn osal­lis­tu­vat oikeuskans­leri, Helsin­gin yliopis­ton edus­ta­ja ja RKP.” 

    Mut­ta tuo Helsin­gin yliopis­ton edus­ta­ja taitaa olla van­haa tietoa. Kans­ler­il­la taisi olla aikaisem­min oikeus osal­lis­tua VN:n istun­toi­hin, mut­ta se taidet­ti­in pois­taa uudessa perus­tus­lais­sa. Tosin huip­puyliopis­tol­la voi olla valekaa­puinen edus­ta­ja läs­nä, vaikka­pa ministerinä. 

    Mikäli annoin edel­lä virheel­listä tietoa, luotan netin takaisinkytken­täsil­mukkaan, saa oikaista! Olkaa hyvä!

  12. Tiedemies: Oon tuos­ta ana­ly­y­sistä samaa mieltä. Sehän on tiet­ty ihan selvää, että inflaa­tio näkyy pitkäl­lä aikavälil­lä tasais­es­ti kaikessa mitä rahal­la oste­taan. Minä en tiedä enkä oo lukenu mitään hyvää tek­stiä siitä miten inflaa­tio vaikut­taa lyhyel­lä aikavälil­lä. Mun käsi­tyk­sen mukaan ihan viimeisien vuosien aikana mon­ey­sup­ply on kas­vanut oikeas­t­aan ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Onko mah­dol­lista, että tämä rahan määrän kas­vat­ta­mi­nen näkyy ekana jois­sakin hin­nois­sa ja sit­ten lev­iää siitä pikku hil­jaa koko talouteen. Se lisära­ha­han ei ainakaan ole kulut­ta­jien taskus­sa ihan het­kessä. Tämä ei siis oo mis­sään nimessä kri­ti­ik­ki tuo­hon sin­un ana­lyysi­in, mut­ta min­ua kiin­nos­taa, jos sin­ul­la olis tästä jotain hyvää viitet­tä tai omia mielipiteitä.

    Kai öljyn hin­nan nousu nyt on ainakin siinä määrin inflaa­tio­ta, kun se vaikut­taa yleis­es­ti rahal­la ostet­tavien asioiden hin­taan. Eli vaik­ka “inflaa­tioko­ris­sa” ole­vien asioiden hin­to­jen suh­teet muut­tuvat, niin jos kokon­aiskus­tan­nus nousee, niin onhan se silti inflaa­tioo, vaik­ka ei toki niin, että öljyn hin­nan noustes­sa 100% inflaa­tio olis 100%.

    (Myös eikös löysä rahapoli­ti­ik­ka, alhaiset korot ja inflaa­tio ole saman asian eri nimityksiä?)

  13. Öljyn hin­nan­nousu on minus­ta kyl­lä suh­teel­lis­ten hin­to­jen muu­tos­ta ja markki­namekanis­min toim­intaa. Inflaa­tio­han tulee sanas­ta inflate, esimerkik­si fil­lar­in renkaas­sa lukee, kuin­ka kovaan paineeseen se pitää “infla­toi­da”. Kun las­ke­taan liikkelle liikaa rahaa, puhal­letaan kumplaan ilmaa, mut­ta kun jokin hyödyke (öljy) käy niukak­si, sen hin­nan nousu ei johdu ilman puhaltamisesta.

    Mut­ta tämä on tietysti seman­ti­ikkaa. Jos inflaa­tio­ta mitataan kulut­ta­jahin­to­jen muu­tok­sel­la, asun­to­jen hin­to­jen nousu löysän luo­to­nan­non seu­rauk­se­na ei ole inflaa­tio­ta ja öljyn hin­nan­nousu on.

  14. Kyl­lä sekä RKP että Helsin­gin Yliopis­ton kans­leri istu­vat edelleen val­tioneu­vos­tossa, kans­leri tosin vain, kun käsitel­lään yliopis­toon liit­tyviä asioita.

  15. Tuo roska­pankkisu­un­nitel­ma mak­saa suurim­mil­laan veron­mak­sajille vähän yli 2000 $/nenä. Ei tähän kyl­lä tilas­toti­eteen osaamista tarvi­taan, perusk­oulus­sa jo opete­taan jakolaskua.

    Toinen vai­h­toe­hto — tietyssä mielessä parem­pi — on että val­tio ottaa hal­tu­un­sa korkurssi­in menevät pankit ja omis­ta­jat menet­tävät omis­tuk­se­na. Mil­lainen dominopa­likkakierre tästä seu­raa, en tiedä, kos­ka en tunne pankkien omis­tus­raken­net­ta ja paljonko omis­tuk­ses­ta on velal­la raoitettua.

    Kol­mas vai­h­toe­hto on, että pankkien asi­akkaat menet­tävät säästön­sä. Sen seu­ru­ak­set oli­si­vat mielenkiintoisia.

  16. Jeps, etsin väärästä paikas­ta tietoa, koh­ta olikin yliopistolaissa.

    6 luku
    Eri­tyis­sään­nök­set Helsin­gin yliopistosta
    20 §
    Kans­lerin puhe­val­ta valtioneuvostossa

    Helsin­gin yliopis­ton kans­ler­il­la on oikeus olla läs­nä ja käyt­tää puhe­val­taa val­tioneu­vos­tossa käsiteltäessä Helsin­gin yliopis­toa koske­via asioita.

  17. Eiks kol­mas vai­h­toe­hto oo, että pankeille rahansa lainan­neet menet­tävät rahansa, mut­ta pankkei­hin tal­letuk­sen­sa lait­ta­neet saa­vat rahansa takaisin tal­letuk­sen­takausjär­jestelmästä? (Siis toki tiet­tyyn rajaan saak­ka.) Eli siis pankkien annet­taisi­in vaan kaat­ua eikä val­tio ottais niitä hal­tu­un­sa. Tässäkin vai­h­toe­hdos­sa omis­ta­jat kyl­lä menet­tävät omaisuuten­sa. Tuo sin­un kuvaile­ma kol­mas vai­h­toe­hto ei kai ole mah­dolli­nen ilman jotain täysin härskiä lain­muu­tos­ta, jos­sa osak­keen­o­mis­ta­jat saisi­vat likvi­doi­da tal­let­ta­jien rahat itselleen.

    Luulis, että pankkien olis annet­ta­va kaat­ua, että lainanan­ta­jat otta­vat riskit huomioon antaes­saan lainaa. Muuten­han talous ei toi­mi tehokkaasti.

  18. Osmo: Jos öljyn hin­nan nousu ei olis inflaa­tioo joidenkin muiden hin­to­jen pitäis vas­taavasti laskea, niin että hyödykkei­den hin­nat pysyis kokon­aisuute­na paikallaan.

  19. Osmo: “Jotain amerikkalais­es­ta riskinot­tokult­tuurista ker­too myös se, että 72-vuo­ti­aan miehen toden­näköisyys kuol­la seu­raavien neljän vuo­den aikana on noin 19 prosenttia.”

    Itse asi­as­sa pros­ent­ti on yli 60, sil­lä ko. 72-vuo­tias on selvin­nyt muu­ta­man ker­ran uusi­neesta aggres­si­ivis­es­ta melanoomas­ta. McCainil­la on viime aikoina ollut julk­isu­udessa muu­ta­ma het­ki, jol­loin hän on vaikut­tanut silmin­näh­den sekaval­ta (ja tämä ei nyt tarkoi­ta taval­lista poli­tikoin­tia). Melanooma metas­ta­soituu tyyp­il­lis­es­ti aivoihin ja use­akin ulkop­uo­li­nen lääkäri on kom­men­toin­ut, että jos kyse olisi hei­dän poti­laas­taan, pas­si­tus aivoku­vauk­si­in tulisi heti.

    Seurasin joku päivä sit­ten erään amerikkalaisen blo­gin kom­menteis­sa oikeis­to­lais­es­ti suun­tau­tuneen joukon keskustelua kuvernööri Palin­in ansioista. Keskusteli­jat oli­vat huip­puä­lykkäitä ja ‑koulutet­tu­ja ja tun­tu­va osu­us heistä oli ateis­te­ja. Palin tun­tui ole­van suures­sa suo­sios­sa siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että hän oli joutunut amerikkalaisen vasem­mis­ton tyr­määmäk­si ja pilkkaa­mak­si. Poruk­ka aset­tui läh­es automaat­tis­es­ti oikeis­to­laisen altavas­taa­jan puolelle. Riemun aihe oli se, että Palin onnis­tui sekoit­ta­maan demokraat­tien pakan ja sai Oba­man väit­telemään sioista ja huulipunas­ta. En tiedä, ovatko viime päivät muut­ta­neet tämän joukon käsi­tyk­siä, Palin­in meno kun näkyy ole­van yhtä köm­mähdys­tä. Euroop­palais­es­ta näkövinkke­listä oli hie­man vaikea hah­mot­taa repub­likaanien kan­nat­ta­jia, jot­ka ovat lukenei­ta, älyl­lis­es­ti suun­tau­tunei­ta, ateis­te­ja, vas­tus­ta­vat demokraat­te­ja peri­aat­teesta ja aset­tuvat oikeis­to­laisen ehdokkaan taakse oli tämä minkälainen mänt­ti tai uskon­nolli­nen hih­huli tahansa.

  20. Asum­i­nen ote­taan mukaan kulut­ta­jahin­toi­hin pääo­makus­tan­nusten ja vuokrien kaut­ta. Voi olla, että nyt­tem­min on luovut­tu tuos­ta pääo­makus­tan­nuk­sen osas­ta. Jos korot laske­vat ja asun­to­jen hin­nat nou­se­vat, nämä ilmiöt jos­sain määrin kumoa­vat toisensa.

    Rahashokkei­hin, siis rahan määrän odot­ta­mat­tomi­in muu­tok­si­in, on eri­laisia teo­ri­oi­ta. Perus kar­valakki­malli, joka makron perusteis­sa on käytössä on ns. IS-LM-malli, joka yrit­tää lyhyel­lä aikavälil­lä esit­tää, miten rahan määrän muu­tok­set vaikut­ta­vat, mut­ta puh­taana makro­ma­l­li­na se ei ker­ro mitään hin­to­jen muutoksesta.

    Inflaa­tio itsessään ei ole reaalipuolen asia; teo­reet­tis­es­ti se on vain mit­tatikun asteikon muu­tos­ta. Vähän pidem­mälle menevässä makrossa on teo­ri­oi­ta siitä, miten esimerkik­si odotuk­set inflaa­tios­ta vaikut­ta­vat hin­to­jen aset­tamiseen, epätäy­delli­nen infor­maa­tio liik­keel­läol­e­van rahan määrästä sot­kee tiedon siitä, onko kyse suh­teel­lis­es­ta muu­tok­ses­ta vai inflaa­tios­ta jne. Mut­ta mis­sään min­un tun­temas­sani mallis­sa ei kauhean hyvin ole onnis­tut­tu selit­tämään sitä, mik­si inflaa­tio man­i­festoi­tu­isi hyvin rajoite­tusti johonkin tiet­tyyn asi­aan. Asun­to­jen hin­nan­nousun ymmärtää sitä kaut­ta, että ihmiset ajat­tel­e­vat vain pääo­makus­tan­nus­ta ja siten katso­vat vain korkomeno­ja; tämän vuok­si asun­to­jen hin­noil­la ja koroil­la on vah­va yhteys.

  21. Kir­jal­lisu­usvi­it­teek­si sopi­nee vaik­ka Romer: Advanced Macro­eco­nom­ics. Sekään ei ole täydellinen.

  22. Aika helpol­la on Paulsonin argu­ment­ti niel­ty Suomes­sakin. Taitavasti sitä on kyl­lä tyrkytet­tykin: ohjel­man sisäl­löl­lä ei oikeas­t­aan ole merk­i­tys­tä, tärkeää on se, että se hyväksytään. Amerikkalaiset on tyh­miä –mee­mi on kyl­lä vähän väsynyt. Laite­taan nyt vaik­ka ohjel­maa vas­tus­tanei­den talousti­eteil­i­jöi­den kir­je esimerkik­si siitä, että ihan kaik­ki eivät usko siihen, että juuri tämä ohjel­ma on pakko hyväksyä juuri tänään.
    http://faculty.chicagogsb.edu/john.cochrane/research/Papers/mortgage_protest.htm

    Roska­pankin suurin hyö­ty on psykologinen. 

    Juurikin näin. Epä­var­muus on osake­markki­noiden pahin viholli­nen. Riit­tävän iso hin­ta­lap­pu ja koko yhteiskun­nan rom­ah­tamisen retori­ik­ka melkein onnis­tui saa­maan poli­ti­ikan pant­ti­vangik­si, mut­ta nyt poli­itikot pis­tivät stopin. Lyhyel­lä tähtäimel­lä on kai paras­ta hyväksyä joku ohjel­ma, mut­ta tässä äänestyk­sen hävin­neessä on liian mon­ta pitkän tähtäi­men ongelmaa. 

    Kol­mas vai­h­toe­hto on, että pankkien asi­akkaat menet­tävät säästön­sä. Sen seu­ru­ak­set oli­si­vat mielenkiintoisia. 

    Tästä ollaan kyl­lä vielä todel­la kaukana. Jos tois­tele­mal­la saadaan ihmiset usko­maan, että näin on käymässä, niin se voi kuitenkin toteutuakin!

    Inflaa­tios­ta: Ruoan ja öljyn hin­to­jen nousut eivät tosi­aan ole inflaa­tio­ta. Sen sijaan rahan tar­jon­nan lisään­tymi­nen kanavoi­tui ensim­mäisenä amerikkalaisi­in asun­toi­hin, kun rahan saa­neet pankit halu­si­vat laina­ta sitä eteen­päin, ja asun­to­lainat oli­vat hyvä väylä, sekä yksi­ty­is­ten että julk­isten type­r­yyk­sien joh­dos­ta. Käsit­tääk­seni täl­lainen mon­e­taris­tisen inflaa­tion aikavi­ive on teo­reet­tis­es­ti ihan mahdollinen.

  23. Aika paljon amerikkalais­ten suh­tau­tu­mis­es­ta ker­too tosi­aan se, että maan ykkösvirkaa voi vakavasti tavoitel­la syövän sairas­tanut 72-vuo­tias. Pidämme Suomea kovin mielel­lämme tasa-arvoise­na ja humaan­i­na maana, mut­ta väitän, että käytän­nön­ta­sol­la em. ikä- ja ter­veyslähtöko­hdista ei yksikään suo­ma­lainen puolue kelpu­ut­taisi vas­taavaa henkilöä ehdokkaakseen.

  24. En ymmär­rä myöskään sitä, mik­si lehdis­tö tui­jot­taa niin paljon pörssikurs­sei­hin. Pörssikurssit eivät ole reaal­i­talouden kannal­ta mitenkään kovin merkit­täviä. Niidenkin suurin merk­i­tys on psykologi­nen. Esimerkik­si mikään fir­ma ei mene nurin sen vuok­si, että sen oma pörssikurssi romahtaa. 

    Tilas­tol­lis­es­ta ana­ly­y­sistä voisi tosin päätel­lä, että näin olisi, kos­ka fir­man nurin menoa edeltää pörssikurssin rom­ah­dus. Mut­ta tämä on vähän sama jut­tu kuin päät­telisi, että jos sytkäril­lä läm­mit­tää pihan läm­pömit­taria, niin jär­vestä sulavat jäät. Tämä on sikä­likin älytön jut­tu, että pörssi ei ole fir­moille itselleen edes mikään merkit­tävä rahoituk­sen lähde. Osakean­nit jär­jestetään käytän­nössä aina välikäsien kaut­ta, ei niin, että fir­ma pudot­taisi pörssi­in omia osakkeitaan myytäväksi. 

    En minä ainakaan usko, että USA:ssa juuri se ohjel­ma pitäisi juuri nyt hyväksyä. Mut­ta kyl­lä joku ohjel­ma olisi aika hyvä saa­da aikaan aika pian, kos­ka psykol­o­gi­sista syistä voi syn­tyä bank-run:eja niin kauan kun epä­var­muus on tarpeek­si kova. Min­ua ei henkilöko­htais­es­ti kiin­nos­ta se, kuin­ka paljon USA:n veron­mak­sa­jat joutu­vat mak­samaan pelas­tus­paketista. Min­ua kiin­nos­taa se, ettei euroop­palaisia pankke­ja ala men­nä nurin ja tämän seu­rauk­se­na markki­nako­rot kipua pil­vi­in. Jokainen päivä kun epä­var­muus jatkuu, korot nou­se­vat vähän. Min­un asun­to­lainani on sidot­tu pankin prime-korkoon, ja nykyti­lanteessa pankil­la on kova paine nos­taa sitä. Mitä pikem­min tilanne nor­mal­isoituu tai ainakin vähän rauhoit­tuu, sitä toden­näköisem­min koron­nos­toa ei tapahdu. 

    Jos pank­ki ehtii nos­taa prime-korkon­sa, se nos­taa sen toden­näköis­es­ti ker­ral­la luokkaa 0.4 pros­ent­tiyk­sikköä. Se tekee taval­liselle asun­tove­lal­liselle viitisen kymp­piä kuus­sa. Pank­ki pitää sen korkeal­la sit­ten puolisen vuot­ta, joten hin­ta on luokkaa 300 euroa. Ei se mah­do­ton ole, mut­ta en minä sel­l­aista sum­maa halua mak­saa. Sik­si minä toivon, että joku ratkaisu tulee nopeasti.

  25. “Kol­mas vai­h­toe­hto on, että pankkien asi­akkaat menet­tävät säästön­sä. Sen seu­ru­ak­set oli­si­vat mielenkiintoisia.”

    Yhdys­val­lois­sa val­tio takaa ihmis­ten säästöt sataan ton­ni­in asti.

  26. “Toinen vai­h­toe­hto — tietyssä mielessä parem­pi — on että val­tio ottaa hal­tu­un­sa korkurssi­in menevät pankit ja omis­ta­jat menet­tävät omis­tuk­se­na. Mil­lainen dominopa­likkakierre tästä seu­raa, en tiedä, kos­ka en tunne pankkien omis­tus­raken­net­ta ja paljonko omis­tuk­ses­ta on velal­la raoitettua.”

    Muis­tan lukee­neeni että ainakin Yhdys­val­lois­sa pankkien pääo­ma suh­teessa luot­toi­hin on noin 1:14.

    Krug­man tai joku tokaisi, että peri­aat­teessa koko rahoi­tusjär­jestelmän voi antaa men­nä nurin. Tap­pi­ot kir­jataan, ja aikanaan syn­tyy uusia pankke­ja. Tähän vain menee kym­menisen vuot­ta, ja se on pelkkää taan­tu­maa. Keynes taisi sanoa täl­lais­es­ta ajat­telumallista jotain.

  27. Tiedemies: Niin. Mut­ta onhan se nyt aika eri lähtöko­h­ta keskustel­la tästä roska­pankki­laista sil­lä perus­teel­la, että mitä kan­nat­taisi tehdä, jot­ta yhteiskun­ta pyörisi tule­vaisu­udessa tehokkaasti kuin, että halu­aa itselleen jenkkiveron­mak­sajien rahat.

    Siis taval­laan oon samaa mieltä, että mulle ihan sama mitä jenkit tekevät omil­la rahoil­laan, mut­ta voi siitä silti keskustel­la, että käytetäänkö ne type­r­ästi ja tuhoaako ne samal­la oman finanssialansa ja altistaako nyt käyte­tyt keinot rahoi­tus­markki­nat tule­vaisu­udessa ongelmille.

  28. Clin­ton, vai oliko se jo Bush, otti aikamoi­sen riskin, kun nimit­ti Ayn Radin kaverin kaverin keskus­pankin johtoon. Pitkään se kyl­lä toi­mi, osit­tain toki sen takia, että Greenspanil­la oli tiukat suit­set. Bushin hallinto löysäsi otet­ta, mut­ta häm­mästyt­tävää kyl­lä liian lib­er­aal­isn talous­poli­ti­ikan haak­sirikko tapah­tui vas­ta viime vuonna.

    Kuu­lun nimit­täin siihen koulukun­taan, jon­ka mukaan edes amerikkalaiset eivät voi elää aivan tolkut­tomasti yli varo­jen­sa ulko­maan­val­u­ut­to­ja siirtelevässä vir­tu­aal­i­taloudessa. Siinä ei auta vaik­ka kuin­ka yuane­ja pake­toidaan mitä kau­ni­impi­in paket­tai­hin, kun luot­to loppuu.

  29. No, kuten tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti (Krug­manin sanoneen), että kyl­lähän pankki­jär­jestelmän voi antaa kaatua. 

    Jos pankit (siis koko jär­jestelmässä) menevät nurin, niin ne vievät merkit­tävältä osalta ihmi­sistä asun­non alta riip­pumat­ta siitä, onko velal­lisel­la mak­sukykyä pitkäl­lä aikavälil­lä. Ja kun laina­markki­nat ovat jumis­sa, ei niiden arvo ole mitään. Tämä johtaa mit­tavi­in omaisu­u­den uudelleen­jär­jeste­ly­i­hin, joi­ta lib­er­taar­it voivat toki pitää “oikeutet­tuina”. Toisaal­ta luulen, ettei demokraat­ti­nen val­tio anna sel­l­aisen uudelleen­jär­jeste­lyn tapah­tua. 1990-luvun lamakin koet­ti­in ole­van siinä rajal­la, että onko yhteiskun­ta­sopimus enää voimas­sa. Sys­teem­i­nen rom­ah­dus rikkoisi sen var­masti ja sit­ten olisi jäl­jel­lä vain viidakon laki. Tämäkin var­maan on mon­elle ultra­l­ib­er­taar­ille vain mieleen. Ainakin Amerikas­sa ne jem­maa­vat asei­ta ja polt­toöljyä jon­nekin met­sämökkei­hin ja ihan oikeasti varautu­vat näi­hin juttuihin.

  30. “En minä ainakaan usko, että USA:ssa juuri se ohjel­ma pitäisi juuri nyt hyväksyä. Mut­ta kyl­lä joku ohjel­ma olisi aika hyvä saa­da aikaan aika pian, kos­ka psykol­o­gi­sista syistä voi syn­tyä bank-run:eja niin kauan kun epä­var­muus on tarpeek­si kova.”

    Lyhyesti ja ytimekkäästi tämä kri­isi selitet­tynä. Se vielä, että pankit pitävät vielä roskalu­ot­to­jen arvot piilos­sa eivätkä myy niitä yksi­tyis­es­ti hal­val­la, kos­ka toi­vo elää, että val­tio mak­saa niistä hyvän hinnan.

  31. Tiedemies: Kun jenkeis­sä kuitenkin on ne talot raken­net­tuina, niin ei kai ne nyt kovin pitkik­si ajoik­si jää tyhjilleen, jos markki­nat uskoo, että val­tio ei ala jaka­maan tuki­aisia. Mik­si muuten talot menis keneltäkään alta, jos pankki­jär­jestelmä rom­ah­tais? (Siis yhtään sen enem­pää kuin ihmisiltä menis leipä suus­ta tai renkaat alta…)
    Minä en osaa sanoa mitään tuos­ta miten toden­näköistä olis, että koko kan­sain­vä­li­nen pankki­jär­jestelmä rom­ah­tais tai mitkä seu­rauk­set täl­lä olis. Minu uskon, että suuri osa, jot­ka tästä pauhaa ei myöskään tiedä näitä toden­näköisyyk­siä tai seurauksia.

    Mik­si muuten luulet, että jos markki­noiden annetaan tas­apain­ot­tua itse, niin seu­rauk­set olis jotenkin eri­tyisen huonot taval­liselle kansalle? Tap­pio­than tulee niille osak­keen­o­mis­ta­jille ja lain­o­jen anta­jille. Jos joku on ostanut yli­hin­taisen asun­non velak­si lait­ta­mat­ta itse juurikaan omaa pääo­maa kiin­ni, niin hänen tilanteen­sa ei muu­tu juurikaan, jos pank­ki ottaa asun­non hal­tu­un. Asun­tokin siir­tyy jollekin muulle sitä tarvit­se­valle, jol­la on parem­mat edel­ly­tyk­set omis­taa asunto.
    Luuletko, että maail­man raharikkaat alkaa perus­ta­maan jotain yksi­ty­is­armei­joi­ta tämän estämisek­si vai mitä sinä taas sil­lä yhteiskun­ta­sopimuk­sel­la pelottelet?
    Mihin peru­s­tat, että 1990-luvun lamas­sa koet­ti­in ole­van sil­lä rajal­la, että onko yhteiskun­ta­sopimus voimassa?

    Jaan kyl­lä sin­un kyynisyy­den siinä, että demokraat­ti­nen val­tio ei anna rikkaiden sijoit­ta­jien tyh­mien sijoi­tusten kus­tan­nusten jakau­tua “oikeu­den­mukaises­ti” vaan poli­itikot suo­jel­e­vat tätä rikkaiden “omaisu­ut­ta” kansan kustannuksella.
    Tämän voisin uskoakin vaikut­ta­van siihen miten oikeutet­tuna kansa näkee yhteiskuntamme.

  32. heh tänään tää on tosi vaikee­ta kun aina kun ehdin kom­men­toimaan tiedemiehen fik­sua postaus­ta on sieltä ehtinyt tul­la jo uusi ihan käsit­tämätön kommentti!

    “1990-luvun lamakin koet­ti­in ole­van siinä rajal­la, että onko yhteiskun­ta­sopimus enää voimassa.”

    joo vaikea tietysti sanoa mitä ihmiset koki­vat, mut­ta todel­lisu­udessa mikään yhteiskun­nan rom­ah­dus ei tietenkään ollut edes lähel­lä. Tämä menee ihan samaan sar­jaan Paulsonin koiran­ruo­ka-argu­ment­tien ja Krug­manin “nojoo annetaan kaat­ua mut­ta sit­ten kaik­ki on kadul­la kymme­nen vuot­ta” ‑jut­tu­jen kanssa. 

    Amerikas­ta löy­tyy folio­hat­tu­ja, jot­ka kut­su­vat itseään lib­er­taareik­si. Niil­lä porukoil­la on tämän keskustelun kanssa yhtä paljon tekemistä kuin suo­ma­laisen val­tiokirkon jäse­nil­lä West­boron bap­tistien kanssa.

    Eipä tämä nyt vält­tämät­tä niin keskeistä, mut­ta Suomes­sa sta­tus quon mei­dän kanssamme tai mei­dän vihol­lis­temme kanssa ‑logi­ik­ka on niin voimakas, että jos sanoo, että vapaat markki­nat tekevät jotain hyvin, joutuu puo­lus­ta­maan a) kaikkea mitä Bush on tehnyt b) kaikkea mitä Kiinan val­tio on tehnyt (?) c) kaikkea mitä yksi­tyiset henkilöt ovat tehneet. 

    Pankki­jär­jestelmän kaa­tu­mi­nen olisi huono asia, mut­ta aivan eri koko luokan kri­isi kuin mitä nyt setvitään. 

    Osake­markki­noista sen sijaan hyviä kom­ment­te­ja. Nytkin uuti­soin­nis­sa pistää silmään Dowin his­to­ri­an isoin pudo­tus — pis­teis­sä. Pros­en­teis­sa ei mah­du edes kymme­nen suurim­man joukkoon.

  33. Siitä velan määrästä vielä. Mak­saako ne kaik­ki 300 milj. jenkkiä vero­ja ? Vauvatkin ?

  34. Tiedemies, en ole var­ma oliko tuo Krug­manin suus­ta, saat­toi olla deLong, menee nuo amerikkalaiset usein sekaisin… mut­ta kuitenkin.

    Rahoi­tusjär­jestelmän hal­vaan­tu­misel­la olisi paljon vakavampiakin seu­rauk­sia kuin asun­tove­lal­is­ten ongel­mat. Reaal­i­talouden puolel­la kulu­tuk­sen ja investoin­tien hyy­tymi­nen, joka johtaisi työt­tymyy­teen kun yri­tyk­set supis­taa kap­a­siteet­ti­aan, mikä taas hyy­dyt­täisi kulu­tus­ta lisää… lyhyesti lamaan.

    Daniel Gros ja Ste­fano Micos­si kysyivät FT:ssä hyvin vakavia kysymyk­siä euroop­palais­es­ta pankki­valvon­nas­ta. Isot euroop­palaiset pankit eivät ole ain­oas­taan liian iso­ja kaa­tu­maan, vaan myös liian iso­ja pelastettaviksi:

    “For exam­ple, the total lia­bil­i­ties of Deutsche Bank (lever­age ratio over 50!) amount to about €2,000bn (more than Fan­nie Mae) or more than 80 per cent of the gross domes­tic prod­uct of Ger­many. This is sim­ply too much for the Bun­des­bank or even the Ger­man state… Sim­i­lar­ly, the total lia­bil­i­ties of Bar­clays of around £1,300bn (lever­age ratio 60!) are rough­ly equiv­a­lent to the GDP of the UK. For­tis bank has a lever­age ratio of “only” 33, but its lia­bil­i­ties are three times the GDP of its home coun­try of Belgium.”

    Ain­oa mah­dolli­nen ratkaisu on EKP:
    “Giv­en that solu­tions for the largest insti­tu­tions can no longer be found at the nation­al lev­el it is appar­ent that the Euro­pean Cen­tral Bank will need to be put in charge as it is the only insti­tu­tion that can issue unlim­it­ed amounts of a glob­al reserve cur­ren­cy. The author­i­ties in the UK and Switzer­land – which can­not rely on the ECB – can only pray that no acci­dent hap­pens to the giants they have in their own garden.”
    http://www.ft.com/cms/s/0/41960e1c-8972–11dd-8371–0000779fd18c.html

  35. Kun sanoin, että ohjel­man hylkäämi­nen oli pop­ulis­mia, tarkoitin niitä perustei­ta, joil­la se (jul­ki lausuen) tehtiin.Itse en kuu­lu niihin, joiden mielestä tämä roska­pankki­malli on oikein. Parem­pi olisi, että val­tio tuk­isi pankke­ja osakepääo­ma­l­la, mikä samal­la tarkoit­taisi, että pankit tuli­si­vat val­tion haltuun.Myöhemmin val­tio voisi myy­dä ne ja yrit­tää saa­da edes jotain takaisin. Tätä eivät vas­taan äänestäneen repub­likaan­it suinkaan tarkoit­ta­neet, kos­ka sehän olisi sosial­is­mia. Takana näyt­ti ole­van pelko ymmärtämät­tömien äänestäjien pelosta ennen vaale­ja — Yhdys­val­lois­sa ei näytetä käytet­tävän paljonkaan ener­giaa siihen, että äänestäjät ymmärtäi­sivät, miten asi­at ovat vaan poli­itikon on otet­ta­va huomioon, miltä asi­at näyt­tävät. (Tämä asenne on valitet­tavasti tunke­mas­sa Suomeenkin)

    Roska­pank­ki tarkoit­taa lahjoi­tus­ta pankeille. Oste­taan laina, jon­ka arvo on 30 % sadan pros­entin hin­nal­la. Sehän tarkoit­taa, että ero­tus lahjoite­taan pankille ja sen osakkeenomistajille.

    Olen vähän yllät­tynyt, jos tal­let­ta­jan suo­ja ulot­tuu Yhdys­val­lois­sa 100 000 dol­lari­in. Ymmärtääk­seni tämä kos­kee kuitenkin vain yksi­ty­isiä kansalaisia, ei yri­tys­ten raho­ja. Tai sit­ten tarkoit­taa. Tuos­ta val­tion taku­us­ta saat­taisi tul­la liit­to­val­ti­olle paljon suurem­pi lasku, jos se alka­isi realisoitua. 

    Roskalain­o­jen ohel­la roska­pankki­in pää­tyvät myös koko jutun alku­na olleet asun­not. Nyt kan­nat­taa käteistä omis­ta­van men­nä Yhdys­val­toi­hin tekemään edullisia asun­tokaup­po­ja. Roska­pank­ki var­maankin myy ne huu­tokau­pal­la. jos muil­la ei ole rahaa, ison talon voi saa­da hal­val­la. Näin kävi Suomessakin. 

    Suomes­sa pankit pelastet­ti­in myös roska­pankil­la, eivätkä omis­ta­jan menet­täneet omaisu­ut­taan, ainakaan kokon­aan. Tätä voi perustel­la sil­lä, ettei pankkien ongelmien syynä olleet niiden omat virheet (pait­si säästö­pankeis­sa) vaan Suomen Pankin jok­seenkin päätön rahapoli­ti­ik­ka, joka nos­ti korot 20 pros­ent­ti­in ja ajau­tui kuitenkin pakkodevalvaatioon.

  36. Osmo: “Itse en kuu­lu niihin, joiden mielestä tämä roska­pankki­malli on oikein. Parem­pi olisi, että val­tio tuk­isi pankke­ja osakepääo­ma­l­la, mikä samal­la tarkoit­taisi, että pankit tuli­si­vat val­tion haltuun.”

    Jenkkiekon­o­mis­te­ja kun lukee, niin yleen­sä järkev­inä pitämäni ovat ryh­mit­tyneet niin san­ot­tuun Nenästä kiin­ni ja kyl­lä ‑leiri­in, eli esimerkik­si kansal­lis­t­a­mi­nen olisi parem­pi ratkaisu, mut­ta ei poli­it­tis­es­ti real­isti­nen, joten roska­pankki­malli on parem­pi kuin ei mitään. Pitkähkö yhteen­ve­to eri näke­myk­sistä: http://www.dailykos.com/story/2008/9/29/115536/128

    Ja kun nyt innos­tu­in linkkaa­maan, Buiter FT:ssä:
    “Oppo­si­tion to the pro­pos­al came from two dif­fer­ent sources. A few remain­ing lib­er­tar­i­ans and believ­ers in unfet­tered free enter­prise vot­ed against. Even when they recog­nise the risk that a calami­tous col­lapse in eco­nom­ic activ­i­ty may result, they view this as a form of cre­ative destruc­tion that is an inte­gral part of a Dar­win­ian mar­ket econ­o­my… Those who gen­uine­ly hold these views are mad, but hon­est and prin­ci­pled. I wish them a good depression.

    “A larg­er body of nay-vot­ers con­sists of pop­ulist rab­ble-rousers or, worse, politi­cians who know bet­ter but fol­low the whims, fan­cies and pas­sions of their con­stituents, even when this means that before long the real econ­o­my risks falling off a cliff… The ded­i­cat­ed fol­low­ers of con­stituen­cy fash­ion reck­on that the date of the elec­tion is like­ly to be before the full impact of the finan­cial col­lapse made like­ly by this vote will hit their con­stituents’ jobs and busi­ness­es… I wish them a rather nasty depression.”
    http://blogs.ft.com/maverecon/2008/09/those-whom-the-gods-would-destroy-they-first-make-mad/

  37. Tämä mon­en ekon­o­mistin hel­limä aja­tus, että lamaa ei tule, vaik­ka taloudessa virheet on jo tehty on ihan fan­tasi­aa. Riskit arvioiti­in väärin, raken­net­ti­in liikaa talo­ja yms. Näitä ei saa tekemät­tömäk­si enää mitenkään. Ain­oa mitä on jäl­jel­lä on näi­den virhei­den kor­jaami­nen eli resurssien ohjaami­nen jälleen tehokkaaseen käyt­töön = lama.

  38. “Olen vähän yllät­tynyt, jos tal­let­ta­jan suo­ja ulot­tuu Yhdys­val­lois­sa 100 000 dol­lari­in. Ymmärtääk­seni tämä kos­kee kuitenkin vain yksi­ty­isiä kansalaisia, ei yri­tys­ten rahoja.”

    Oba­ma ehdot­ti nos­tamista 250 000 taalaan. Liekö ollut samal­la ker­taa sekä vaalipuhet­ta että uskon lisäämistä pankkijärjestelmään.

    Tuo parin ton­nin tuki (roska)pankeille ei tai­da riit­tää. Aluk­si pankit puuha­si­vat keskenään 70 mil­jardin rahas­ton, jos­ta yksi sai vipa­ta jopa 70%. Nyt tarve olisi 700 miljardia. 

    (Hur­jim­mat ovat puhuneet 10 000 mil­jardin kokois­es­ta kuplas­ta. Se olisi sit­ten laat­u­aan läh­es USA:n BTK:n kokoinen, uskoisinkohan.) 

    Kum­minkin jos tuo 700 mil­jar­dia jyvitetään 200 000 taalan lain­oik­si, eikös siitä sil­loin riitä laina joka sadan­nelle jenkille. Tai vajaalle par­ille prossalle per­heistä? Taitaa vas­ta­ta sitä asun­toku­plaa osa­puilleen. Muut velat, jot­ka alka­vat kaat­ua niskaan talouden hyy­tyessä ja fir­mo­jen lainakan­ta tähän päälle.

  39. “Ain­oa mitä on jäl­jel­lä on näi­den virhei­den kor­jaami­nen eli resurssien ohjaami­nen jälleen tehokkaaseen käyt­töön = lama.”

    Kuten jopa melkein repub­likaan­it ymmärtävät, nyt pitää palaut­taa usko dol­lari­in. Se onnis­tuu vain, jos val­tiot lupaa­vat seisoa dol­lar­in takana no mat­ter what. Kyse ei nimit­täin ole mis­tään banaani­val­tios­ta, jon­ka val­u­ut­ta saa oireil­la miten sat­tuu. Näin ollen, kyl­lä ne talot jäävät jenkkien hyödyk­si. Koh­ta niis­sä asuu iloinen uusi asukas meikäläis­ten tukirahalla.

    Mut­ta jos hyvin käy, tämä jää viimeisek­si bailoutiksi.

  40. Pank­in­jo­hta­ja Sinikka Salo sanoi tänään radios­sa, että nää sub­prime-asun­tove­lal­liset selviävät velois­taan viemäl­lä talon­sa avaimet pankki­in; velat raukea­vat. Kuinka­han on ?

  41. “Lyhyesti ja ytimekkäästi tämä kri­isi selitet­tynä. Se vielä, että pankit pitävät vielä roskalu­ot­to­jen arvot piilos­sa eivätkä myy niitä yksi­tyis­es­ti hal­val­la, kos­ka toi­vo elää, että val­tio mak­saa niistä hyvän hinnan.”

    Luulisin, että kyse on ennem­min siitä, että pankit eivät yksinker­tais­es­ti pysty real­isoimaan niin suuria tap­pi­oi­ta kuin noiden asun­to­lain­o­jen myymi­nen tarkoit­taisi. Use­at pankit ovat erit­täin vivutet­tu­ja laitok­sia, muis­te­len jonkun main­in­neen Fan­nie Maen ja Fred­die Macin yhtey­dessä jopa ker­toimista 40 paikkeil­la. Tämä tarkot­taisi, että omaa pääo­maa olisi noin 1,5% saatavien määrästä. Eli jos pankin saatavien markki­na-arvo putoaa sen 1,5%, niin koko pankin oma pääo­ma on hävin­nyt, ja pank­ki menee konkurssi­in. Täl­laises­sa tapauk­ses­sa kun lain­o­jen arvot ovat pudon­neet rajusti, niin pank­ki ei voi kuin istua hil­jaa ja toivoa, että velal­liset jotenkin lop­pu­jen lopuk­si kykeni­sivät mak­samaan velka­nsa pankille, ja että siinä välil­lä pankin rahoit­ta­jat usko­vat pankin pysyvän pystyssä. Viime aikoina ongelmia on ollut nimeno­maan jälkim­mäisessä, ja kun niitä papere­i­ta ei voi­da real­isoi­da hin­nal­la, joka takaisi pankin pystyssä pysymisen, niin val­tio joutuu hommiin.

    “Mut­ta mis­sään min­un tun­temas­sani mallis­sa ei kauhean hyvin ole onnis­tut­tu selit­tämään sitä, mik­si inflaa­tio man­i­festoi­tu­isi hyvin rajoite­tusti johonkin tiet­tyyn asiaan.”

    Kokeil­laan maal­likkologi­ikalla, case asun­not. Näk­isin kak­si merkit­tävää asun­to­jen hin­to­ja rajoit­tavaa tek­i­jää, pankkien vakavaraisu­us­vaa­timuk­set ja korko­ta­so. Vakavaraisu­us­vaa­timuk­set on onnis­tut­tu kiertämään arvopa­peri­s­ta­mal­la asun­tolu­o­tot, joten kun nor­maal­isti vakavaraisu­us­vaa­timuk­set rajoit­ta­vat mon­ey mul­ti­pli­er­iä, niin nyt asun­tovelois­sa syn­tyväl­lä rahal­la ei olekaan tuol­laista rajoitet­ta ollut, vaan rahan määrä on voin­ut kas­vaa läh­es rajat­tomasti, kun­han se on pysynyt asun­tosek­to­ril­la. Korko­ta­sol­la oltaisi­in myös voitu hillitä “asun­tora­han” syn­tymistä, mut­ta keskus­pankkien tietoinen val­in­ta on ollut jät­tää asset inflaa­tio huomiotta, niin asun­to­jen hin­nat ovat voineet nous­ta täysin rauhas­sa ilman, että keskus­pankit oli­si­vat reagoi­neet siihen mitenkään.

    Taisit tuos­sa kuitenkin enem­män viita­ta inflaa­tioon vain öljyssä, ilman, että se olisi siir­tynyt muuhun talouteen. Mielestäni kyseessä on öljyn lisäk­si muiden hyödykkei­den samanaikainen hin­nan­nousu, ja olen (edelleen) sitä mieltä, että on erikoinen sat­tuma, että tuo hin­to­jen nousu on ajoit­tunut juuri siihen samaan aikaan, kun asun­tolu­ot­toi­hin sijoit­ta­neet ovat alka­neet etsimään suures­sa määrin uusia sijoi­tusko­htei­ta. Vielä, kun lik­vidi­teet­tion­gel­mat ovat alka­neet tosis­saan ilmaan­tua, niin hyödykkei­den hin­nat ovat palan­neet lähem­mäs aiem­pia taso­jaan. Ja mik­si öljyn hin­ta ei näy muual­la? Mitä ilmeisem­min ener­gia on vielä niin hal­paa, että sen osu­us vähänkään jaloste­tum­mis­sa tuot­teis­sa on häviävän pieni, jon­ka seu­rauk­se­na öljyn hin­nan vaiku­tus kokon­aistalouteen on paljon pienem­pi kuin mitä ihmiset tähän asti ovat kuvitelleet.

  42. “Koh­ta niis­sä asuu iloinen uusi asukas meikäläis­ten tukirahalla.”

    Siis sikäli kuin meikäläiset pankit ovat sop­paan sotkeu­tuneet. Jenkit tosin lupa­si­vat yhdessä vai­heessa, että myös ulko­maiset pankit pää­sevät osal­lisek­si tukipaketista.

  43. Tot­takai ne talot fyy­sis­es­ti siel­lä ovat. Olete­taan kaveri, jol­la on asun­nos­ta 100 000 lainaa. Tämä on ostanut asun­ton­sa aikanaan hin­taan 200000, hyvässä uskos­sa, siis luot­taen siihen että kun­han mak­saa lainansa sovi­tus­sa aikataulus­sa, niin on san­o­taan 20 vuo­den päästä vela­ton. Nyt pank­ki menee nurin ja pykälä, jon­ka mukaan velat pitää mak­saa heti kokon­aan, ote­taan käyt­töön. Kos­ka pankke­ja kaatuu kuin kär­päsiä, kenel­läkään ei ole varaa osta asun­toa mihinkään järkevään hin­taan; niin­pä sen ostaa joku, jol­la on vähän ylimääräistä rahaa, vaik­ka hin­taan 20000. 

    Jos tämä kuu­lostaa usko­mat­toma­l­ta, niin kan­nat­taa miet­tiä uudelleen. Lama-aikaan meni monil­la pienyrit­täjil­lä tilanne näin. Asun­not eivät sen­tään men­neet, mut­ta muuten ter­veen yri­tyk­sen lainat irti­san­ot­ti­in tähän tapaan ja konkurssi tuli. Jos pros­es­si ulot­tuu taval­lis­ten koti­talouk­sien asun­toi­hin, niin luot­ta­mus yhteiskun­ta­sopimuk­seen menee alta kokon­aan. Näitä kauha­jo­ki-jut­tu­ja alka­vat tehdä ihan taval­liset ihmiset, siitä voi olla varma.

    Sik­si pankkien ei kan­na­ta antaa kaat­ua isos­sa mittakaavassa.

  44. tpyy­lu­o­ma: En ole talousti­eteil­i­jä, mut­ta voin yrittää:

    Huono resurssien allokoin­ti johtaa siihen, että työvoimaa on koulutettu/työssä aloil­la, jois­sa sitä ei tarvi­ta. Kun tämän alan toimeli­aisu­us vähe­nee ja resursse­ja siir­retään tuot­tavam­paan käyt­töön kuluu aikaa, kun ihmisiä koulute­taan uusi­in töi­hin ja investoidaan tuotan­to­laitok­si­in. Lääke ei mis­sään nimessä ole näi­den ihmis­ten pitämi­nen tuot­ta­mat­tomis­sa töissä.

    tomp­peli: “Mut­ta jos hyvin käy, tämä jää viimeisek­si bailoutik­si.” Kai sul­la on tässä takana aja­tus, että kun sääte­ly saadaan vaan kun­toon, niin täl­laista ei voi enää ikinä tapah­tua, vai sit­tenkin aimo annos ter­vet­tä sarkasmia?

  45. Tiedemies: Onko muuten jenkeis­sä tuol­lainen pykälä, että pank­ki saa irti­sanoa lainan?

    “Kos­ka pankke­ja kaatuu kuin kär­päsiä, kenel­läkään ei ole varaa osta asun­toa mihinkään järkevään hin­taan; niin­pä sen ostaa joku, jol­la on vähän ylimääräistä rahaa, vaik­ka hin­taan 20000.”

    Kyl­lä ne asun­nonos­ta­jat var­maan kil­pailee edelleen niistä asun­noista. Jos lainaa ei saa niin tot­takai hin­nat laske­vat hyvin alas, mut­ta mik­si nämä uudet hin­nat olis jotenkin huonom­pia kuin entiset, jois­sa riskit ovat olleet väärin arvioidut? Mik­si se uusi asun­non osta­ja ansait­see asun­non jotenkin vähem­män kuin se entinen?

    Mik­si sinä aina otat jonkun väki­valtafan­tasian näi­den jut­tu­jen perusteluk­si. Tun­tuu, että menee ihan överik­si nämä keskuste­lut. Tyyli­in, jos oot väärää mieltä, nii oot ensim­mäi­nen saunan takana…

  46. AB, lue se link­ki jon­ka laitoin, ei se ole kuin reilun sivun mit­tainen ja suht yleis­ta­juinen. Liit­tyen työvoiman siir­tymiseen sek­to­ril­ta toiselle työt­tömyy­den selityksenä.

    “As a mat­ter of sim­ple arith­metic, total spend­ing in the econ­o­my is nec­es­sar­i­ly equal to total income (every sale is also a pur­chase, and vice ver­sa). So if peo­ple decide to spend less on invest­ment goods, does­n’t that mean that they must be decid­ing to spend more on con­sump­tion goods–implying that an invest­ment slump should always be accom­pa­nied by a cor­re­spond­ing con­sump­tion boom? And if so why should there be a rise in unemployment? 

    “Most mod­ern hang­over the­o­rists prob­a­bly don’t even real­ize this is a prob­lem for their sto­ry. Nor did those sup­pos­ed­ly deep Aus­tri­an the­o­rists answer the rid­dle. The best that von Hayek or Schum­peter could come up with was the vague sug­ges­tion that unem­ploy­ment was a fric­tion­al prob­lem cre­at­ed as the econ­o­my trans­ferred work­ers from a bloat­ed invest­ment goods sec­tor back to the pro­duc­tion of con­sumer goods. (Hence their oppo­si­tion to any attempt to increase demand: This would leave “part of the work of depres­sion undone,” since mass unem­ploy­ment was part of the process of “adapt­ing the struc­ture of pro­duc­tion.”) But in that case, why does­n’t the invest­ment boom–which pre­sum­ably requires a trans­fer of work­ers in the oppo­site direction–also gen­er­ate mass unem­ploy­ment? And any­way, this sto­ry bears lit­tle resem­blance to what actu­al­ly hap­pens in a reces­sion, when every industry–not just the invest­ment sector–normally contracts.”

  47. Tämä tarkot­taisi, että omaa pääo­maa olisi noin 1,5% saatavien määrästä. 

    Mikäli tilanne on tosi­aan tuo ker­too se koko jär­jestelmän mädän­näisyy­destä. Samaan aikaan kun pankit ovat lap­pa­neet rahaa osak­keen­o­mis­ta­jille, jot­ka siis ovat tosi­asi­as­sa omis­ta­neet ain­oas­taan pikku­ruisen siivun pankista, pankit tai tarkem­min sanoen tietenkin niiden yli­palkatut johta­jat ovat otta­neet mielet­tömiä riske­jä jot­ka nyt tule­vat kansan maksettaviksi.

    Tietenkin pitäisi perus­taa “roska­pank­ki”, mitä nimeä siitä sit­ten halu­taankin käyt­tää, mut­ta sen tulisi toimia aivan toisin kuin tääl­lä aikoinaan toimit­ti­in ja ehkä lähi­t­ule­vaisu­udessa taas toimit­ta­neen. Ensim­mäisek­si tulisi nol­la­ta osakkei­den arvo pankin omis­tuk­sen siir­tyessä roska­pankille. Sen jäl­keen kaik­ki laina­sopimuk­set jatku­vat kuten on alun­perinkin sovit­tu ja sopi­van ajan kulut­tua, siis laman jäl­keen, luo­tot ja muu omaisu­us myy­dään markki­noil­la ja tal­let­ta­jat saa­vat tal­letusten­sa suh­teessa rahaa takaisin. Syyt­teet ja vahin­gonko­r­vaus­vaa­timuk­set syyl­lisille. Tämä olisi halv­in­ta ja taa­tusti oikeu­den­mukaisin­ta kaikille osapuolille.

    Eipä ole kauaankaan kun tääl­lä Suomes­sakin yleis­es­ti horis­ti­in “uud­es­ta taloud­es­ta” 😀 taisi siis men­nä hiukan ns. reisille tämäkin poli­itikko­jen ihastele­ma, pierun­pidät­täjävirkamiehistön tuke­ma yliopis­to­jen nor­sun­lu­u­tor­niväen hieno teo­ria ikuis­es­ta velan­ot­toku­plat­alouden kasvusta..

    Suomen Hypo­teekkiy­hdis­tys on hyvä esimerk­ki esimerkil­lis­es­tä pankki­toimin­nas­ta, toim­intaa joka on kestänyt mei­dän his­to­ri­as­samme jo ain­ut­laa­tuiset n. 150 vuot­ta. Ei siinä mitään mys­ti­ikkaa tarvi­ta vaan vas­tu­ulli­nen ja ammat­taitoinen johto riit­tää, siis ei isopäisiä savolais­poikia ja “parem­min­puhu­via” upp­salan ekonoome­ja ameri­ikan rait­ille rahasäkin kanssa vähän si_oittelemaassa niinkuin noil­la mei­dän varsi­naisil­la pankeil­la on ollut tapana toimia. Niiden omil­la toimil­la kun ei ole suo­ma­laises­sa kap­i­tal­is­mis­sa mitään väliä, kos­ka val­tio pelas­taa ne aina kuitenkin. Siis niiden johta­jat, “kon­sulen­tit” ja muut keinot­teli­jat, kansa saa tietysti hypätä vaik­ka jojok­si, eihän se muuten mitään kansaa olisikaan, vai mitä?

  48. Tiedemies sanoo
    “Nyt pank­ki menee nurin ja pykälä, jon­ka mukaan velat pitää mak­saa heti kokon­aan, ote­taan käyttöön.”
    Tal­laista pykälää ei ole eikä tule.
    Mis­tä olet kuul­lut täl­läis­es­tä mitä tulee näi­hin “mor­gage secu­ri­ties”? Niitä voidaan kyl­lä konkurssis­sa tai muuten myy­dä eteen­päin yms, mut­ta mitään mar­gin call:ia niis­sä ei ole mitä asun­non­o­mis­ta­jaan tulee min­un tietääkseni.

  49. Osaisiko joku selit­tää kansan­taloud­es­ta mitään ymmärtämät­tömälle mis­tä tässä roska­pankkipaketis­sa ja siihen liit­tyvässä lais­sa on oikein kysymys ?

    Tarkoi­tus ei var­maankaan ole ostaa kaikkia ongel­malu­ot­to­ja täy­teen hin­taan johonkin tarkoi­tus­ta varten perustet­tuun rahoi­tus­laitok­seen kos­ka eihän siihen tuol­lainen $2000 /nenä riitä laskevil­la markki­noil­la jos olete­taan että asun­to­jen osalta ollaan peräti 50% yli his­to­ri­al­lisen reaalihintatason.

    Toisaal­ta ei liene tarkoi­tus ostaa luot­to­ja lähellekään markki­nahin­taa kos­ka mas­si­iviset alaskir­jauk­set syövät tuol­laisen vivute­tun laitok­sen vakavaraisu­u­den het­kessä, sen toim­intaedel­ly­tyk­set katoa­vat eikä mitään saavuteta.

    Mis­tä on tarkoi­tus saa­da rahat roska­pankin rahoit­tamiseen jos vaku­udet ovat mitä ovat ? Lisäämäl­lä val­tion velan­ot­toa käyt­tämäl­lä val­tion uskot­tavu­ut­ta vakuute­na ? Eikö ongel­ma lev­iä täl­löin globaa­lik­si vai onko ideana juuri se että suurem­pi joukko kan­taa riskin ? 

    Miten tuol­lainen roska­pank­ki toimisi ? Pyrki­ikö se min­i­moimaan oman riskin­sä toim­i­mal­la toden­näköisim­min toteu­tu­van ske­naar­i­on perus­teel­la vai onko tavoit­teena min­i­moi­da vahin­got kansan­taloudelle, jol­loin var­maankin vakuuk­sien pakko­re­al­isoin­te­ja yritetään välttää ?

  50. Siis mitä ihmettä? Jos pank­ki menee nurin, niin sen lainat irti­san­o­taan, tämä on ihan nor­maalia toim­intaa. Jos tulee sys­teem­i­nen rom­ah­dus, irti­san­o­taan kaik­ki asun­to­lainat, yri­tys­lainat jne. ja tapah­tuu mit­ta­va omaisu­u­den uudelleen­jär­jeste­ly. Rahamäärä supis­tuu ja seu­raa kaiken investoin­ti­var­al­lisu­u­den mit­ta­va deflaa­tio, omaisu­us keskit­tyy entistä harvem­pi­in käsiin.

    Tätä ei tietenkään sal­li­ta demokra­ti­as­sa. Taval­la tai toisel­la val­tiot puut­tuvat peli­in ennen sys­teemistä rom­ah­dus­ta, kos­ka kukaan ei halua, että yhteiskun­ta rom­ah­taa. Jos merkit­tävältä osalta ihmi­sistä läh­tee kaik­ki omaisu­us, osa tur­vau­tu­isi väki­val­taan eikä enää kun­noit­taisi juuri mitään lake­ja. Kaik­ki ymmärtävät, mik­si näin ei voi antaa tapahtua.

    Tässä on iso­ja aste-eroja.

  51. Niin, tah­don vielä lisätä, että näis­sä amerikkalai­sis­sa velka­pa­pereis­sa ei tietenkään ole täl­laista riskiä lainan­ot­ta­jal­la, vaan paperis­sa san­o­taan vain paljonko pitää maksaa.

  52. “Mut­ta jos hyvin käy, tämä jää viimeisek­si bailoutiksi.”

    Tästä voisin lyödä vetoa läh­es kuin­ka paljon tahansa. tämän sotkun seu­rauk­se­na on entistä sofistikoituneem­pia rajoit­tei­ta rahoi­tussek­to­rille, jos­ta seu­raa entistä enem­män resurssien käyt­tämistä noiden rajoit­tei­den kiertämiseen, ja jos jos­sain pankki­ir­it ovat hyviä, niin rajoit­tei­den kiertämisessä. Eli lop­putu­lok­se­na on jälleen ker­ran entistä hienom­mil­la instru­menteil­la aikaansaatu katas­trofi kymme­nen vuo­den päästä.

  53. “Siis mitä ihmettä? Jos pank­ki menee nurin, niin sen lainat irti­san­o­taan, tämä on ihan nor­maalia toimintaa. ”

    Jos nor­maalil­la tarkoi­tat yleistä, niin ei ole. Yleen­sä konkurssipesä (aivan oikein) ajat­telee saa­vansa lain­oista parem­man hin­nan myymäl­lä ne jollekin toiselle pankille kuin irti­sanom­al­la ne. Juridis­es­ti tuo tietysti lie­nee aina mahdollista.

  54. Kyl­lä taval­lises­sa laina­sopimuk­ses­sa san­o­taan, että laina voidaan irti­sanoa. En muista nyt tarkkaa sana­muo­toa, mut­ta tilanne jos­sa pykälää voidaan soveltaa, on juuri sel­l­ainen, jos­sa pank­ki on menos­sa nurin.

    Tämä ei ole mitään aka­teemista pohdiskelua. Pankit tekivät näitä yri­tyk­sille viimek­si laman aikana, siis ilman mitään mak­suhäir­iötä lain­o­ja irti­san­ot­ti­in ja vaa­dit­ti­in vaku­udet myyn­ti­in heti. Osa pankin johtoväestä teki tämän tarkoituksella. 

    Hom­ma meni suun­nilleen niin, että oli vaik­ka pien­te­ol­lisu­uski­in­teistö, joka oli yri­tyk­sen omis­tuk­ses­sa. Joku halusi ostaa kiin­teistön, mut­ta yrit­täjä ei halun­nut myy­dä. Osta­ja kään­tyi sen pankin puoleen, jos­sa fir­mal­la oli lainat. Kos­ka pank­ki oli mak­su­vaikeuk­sis­sa, sil­lä oli lain mukaan oikeus irti­sanoa lainat. Pankissa laskeskelti­in, että nurin ollaan toden­näköis­es­ti menos­sa, joten tästä diilistä saata­va raha kan­nat­taa ottaa nyt eikä odot­taa, jos vaik­ka yrit­täjä mak­saisi lainansa joskus takaisin. Laina irti­san­ot­ti­in ja vaku­us laitet­ti­in pakko­hu­u­tokaup­paan, lähtöhin­naksi tämän osta­jae­hdokin tar­jous. Huu­ta­jia ei yleen­sä ollut muita. 

    Olen kuul­lut kahdes­ta tapauk­ses­ta yrit­täjiltä, jos­sa näin kävi. Toises­sa osta­ja oli pank­in­jo­hta­jan lankomies tms. Tietysti voin luot­taa tässä vain yrit­täjien itsen­sä sanaan, mut­ta ei min­ul­la mitään sen isom­paa syytä ole epäil­lä. Ja huo­matkaa, näis­sä ei rikot­tu mitään lakeja.

  55. Sanois­in että on vähän liioit­telua sanoa, että USA:ssa keskiver­to äänestäjä olisi merkit­tävästi val­is­tu­mat­tomampia ja tietämät­tömämpiä kuin Suomes­sa. Enem­män tässä on kyse siitä, että USA:ssa on suuri joukko äänestäjiä, jot­ka vas­tus­ta­vat peri­aat­teel­li­sista syistä kaikkea verora­ho­jen käyt­töä. Heil­lä jär­ki sume­nee heti, kun ehdote­taan että verora­ho­ja käytetään johonkin. Mikään järkipuhe ei tehoa, sitä ei suos­tu­ta edes yrit­tämään ymmärtää.

    Lisäk­si tähän liit­tyy se, että USA:ssa rikkaisi­in kohdis­tu­va kateus ja epälu­u­lo on paljon suurem­paa kuin Suomessa.

  56. tpyy­lu­o­ma: Tuleeko tästä nyt sin­un ja min­un väli­nen Keynes vs. Itä­val­ta­laiset väit­te­ly, jota käy­dään muiden tek­steil­lä? Osaat var­maan ittekin googlata noi­ta Krug­manin kri­ti­ikke­jä, mut­ta tässä nyt pari linkkiä:

    https://mises.org/misesreview_detail.aspx?control=53

    http://www.auburn.edu/~garriro/krugman.htm

    molem­mat vähän tuo­ta Krug­manin kir­joi­tus­ta lyhyempiä…

    “As a mat­ter of sim­ple arith­metic, total spend­ing in the econ­o­my is nec­es­sar­i­ly equal to total income (every sale is also a pur­chase, and vice ver­sa). So if peo­ple decide to spend less on invest­ment goods, doesn’t that mean that they must be decid­ing to spend more on con­sump­tion goods–implying that an invest­ment slump should always be accom­pa­nied by a cor­re­spond­ing con­sump­tion boom? And if so why should there be a rise in unemployment?”

    Tässä kap­paleessa ei ole oikeas­t­aan mitään järkeä. Tot­takai kun joku ostaa niin joku myy. Ei se kuitenkaan tarkoi­ta, että aina oste­taan yhtä paljon kuin joskus muul­loin. Se tarkoit­taa ain­oas­taan, että aina myy­dään yhtä paljon kuin ostetaan.

    Sen lisäk­si taloudessa on suuri merk­i­tys sil­lä mihin rahat käytetään. Se että minä ostaisin ikkunoi­ta ja rikkoisin niitä huvikseni ei kas­va­ta var­al­lisu­ut­ta toisin kuin se, että ostan ikkunoi­ta ja raken­nan niistä taloja.

    Krug­man ei myöskään selit­tänyt mik­si tuo työn­tek­i­jöi­den ja tuotan­toka­p­a­siteetin siirtämi­nen ei kestäisi ja aiheut­taisi työt­tömyyt­tä. Työt­tömyy­den lev­iämi­nen muillekin aloille kuin niille, jos­sa kupla on puh­jen­nut on kai suht triv­i­aalia. Kun kysyn­tä markki­noil­la piene­nee, niin hin­nat laske­vat, eli osa tuotan­nos­ta ei ole enää kannattavaa.

    Tiedemies: Mil­lä perus­teel­la pankkien kaat­ues­sa rahat siir­tyvät rikkaille? Osakken­o­mis­ta­jat ja pankkien velko­jathan menet­tävät varansa. Pankille lainaa ole­vat menet­tävät ain­oas­taan hyödyk­keen osto­hin­nan ja pakko­hu­u­tokaup­pahin­nan välisen ero­tuk­sen ja ain­oas­taan siinä tapauk­ses­sa, että eivät saa uut­ta lainaa tai pank­ki ei saa myy­dyk­si lainaa eteenpäin.

  57. “Kyl­lä taval­lises­sa laina­sopimuk­ses­sa san­o­taan, että laina voidaan irti­sanoa. En muista nyt tarkkaa sana­muo­toa, mut­ta tilanne jos­sa pykälää voidaan soveltaa, on juuri sel­l­ainen, jos­sa pank­ki on menos­sa nurin.”

    Niin­hän minä sanoin. Mut­ta noin ei silti _yleensä_ tehdä siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä että myymäl­lä lainat saadaan pankille/pesälle yleen­sä enem­män rahaa kuin pakko­hu­u­tokaup­paa­mal­la vaku­udet ja aja­mal­la asi­akkat konkurssi­in. Jois­sain olo­suhteis­sa (sys­teem­i­nen kri­isi tai val­tio päät­tää mak­saa luot­to­tap­pi­ot) voi olla, että myymäl­lä lainat eteen­päin saadaan vähem­män rahaa kuin irti­sanom­al­la lainat. Täl­löin voi olla, että pesä irti­sanoo lainat. 

    Viime viikko­jen aikana on usei­ta pankke­ja siir­tynyt taval­la tai toisel­la val­tion kon­trol­li­in eri mais­sa, ja läh­es poikkeuk­set­ta asi­at on jär­jestet­ty niin, että vain pankin osak­keen­o­mis­ta­jat kär­sivät, ei pankin asi­akkaat tai rahoit­ta­jat. Lehman Broth­ers on poikkeus, se päästet­ti­in oikeasti konkurssi­in. Mut­ta edes Lehmanin saatavia ei tietääk­seni ole irti­san­ot­tu ja laitet­tu välit­tömästi mak­su­un, vaan niitä on myy­ty eteenpäin.

  58. Jos ja kun infor­maa­tion on sama kuin raha (arvo, merk­i­tyk­set) niin sit­ten infor­maa­tio on
    kaa­p­at­tu eli patoudet­tu angloamerikkalaiseen maail­maan kie­len voimakku­u­den kautta.
    Kieli toimii kielipelis­sä parhait­en suh­teessa mui­hin kieli­in (ver­taa miten paljon maailman
    omaisu­ud­es­ta onkaan Pohjois-Amerikas­sa, Euroopas­sa ja Aus­tralias­sa). Ovat pähittäneet
    muut alueet ole­mal­la “more flu­ent, per­fect and com­pet­i­tive” kuin muut alueet sil­lä raha
    on struk­tu­uri joka seu­raa kieltä kie­len struk­tu­ureis­sa sil­loin kun sana on sanaa vasten.

    Jos tieto patoutuu (oikeas­t­aan se ei ole tieto vaan infor­maa­tio, jota on liikaa ja sik­si sitä
    on vaikea seu­loa) sen kyky hal­li­ta mui­ta aluei­ta on aina lähtöko­htais­es­ti parem­pi koska
    vaku­u­tu­so­pit, uuden tiedon sen­sorit ja kaiken­lainen medioin­ti mihin lasken myös pörssit,
    käyvät nopeam­min, ket­teräm­min ja sik­si kan­nat­tavam­min juuri heiltä. Jos on entu­ud­estaan mar­gin­aale­ja mil­lä pela­ta peliä niin toden­näköisyys voit­tamiseen kasvaa.
    Tämän näemme Afrikas­ta ja muista kehi­tys­maista; jos ei mitään ole ei mitään enää saa.
    Kur­ju­us syö lop­ul­ta itseään ja Mugabe on siihen kävelevä merkki. 

    Rahaa ei voi irrot­taa medioin­nin merk­i­tyk­ses­tä. Raha ilman tukea on kuin piir­ret­ty voileipä nälkäiselle; voi kol­man­nelle osa­puolelle tarkoit­taa jotain mut­ta kohteelle se on yhtä kuin nolla.

    Huomio­talous on kaiken syn­ti; huomio menee koko ajan pois ihmisyy­destä sil­lä väsynyt poruk­ka elää jo tois­t­en elämää kun ei jak­sa elää omaansa. Filmit käyvät kau­pan ja kaik­ki muu joka lohdut­taa; lohtu luo lisää osto­ta­pah­tu­mia ja kon­sumeris­mi kukoistaa.

  59. AB, tämä ei ole oikea foo­ru­mi ja suo­raan sanoen min­ul­la ei riitä into. Tar­tu­in vain siihen, kun sanoit että ain­oa ratkaisu on lama ja peruste­lut eivät vakuuttaneet.

  60. Sys­teemisessä rom­ah­duk­ses­sa “rahat” eivät siir­ry mihinkään, vaan “raha” menet­tää per­in­teisen merk­i­tyk­sen­sä. Omaisu­us jär­jestel­lään uusin sel­l­aisin perustein, jot­ka eivät ole yleisen oikeusta­jun mukaisia. Esimerkik­si joku, jol­la on kul­taa tms. kovaa val­u­ut­taa jem­mas­sa suh­teel­lisen pieniäkin määriä (siis ver­rat­tuna sen esim. tämän het­ken arvoon), saat­taa kyetä vai­h­ta­maan sitä erit­täinkin arvokkaaseen reaaliseen omaisu­u­teen, kun luot­ta­mus rahaan jne. on hyvin alhainen. 

    Vaik­ka raha­jär­jestelmä sinän­sä ei rom­ah­taisi, vaan fiat-raha säi­lyt­täisi arvon­sa, voi käy­dä niin, että merkit­tävä osa asun­tove­lal­lisia ja yri­tyk­siä joutuu myymään käypää omaisu­ut­ta päivän hin­taan, joka ei täl­laises­sa markki­nati­lanteessa ole korkea. Markki­na­fun­da­men­tal­is­tit väit­tävät mielel­lään, että tässä on vain kyse siitä, että markki­nako­rot ovat korkeat (luokkaa tuhan­sia pros­ent­te­ja) ja siten kuu­luu diskon­ta­ta niin, että puolen vuo­den päässä ole­va nyk­yar­vo on pyöreästi nol­la, ja että se nyt vain on niin ja että se, että täl­laises­sa tilanteessa omaisu­us jär­jestel­lään uudelleen niille, joil­la on “pelimerkke­jä” (oli­vat ne sit­ten mitä hyvän­sä), on vain nor­maalia markki­noiden toim­intaa, johon puut­tumi­nen on “ihmisoikeuk­si­in” puuttumista.

    Kat­sokaa miten Venäjäl­lä kävi Neu­vos­toli­iton rom­ahdet­tua. Ver­tailuko­hteena se ei ole kauhean hyvä, kos­ka omis­tu­soikeudet eivät olleet ennen rom­ah­dus­ta kovin hyvin määritel­tyjä, mut­ta jos määritelmät venytetään äärim­milleen sel­l­aisik­si, ettei suurin osa niitä tun­nista, niin jär­jeste­lyis­sä ei ole mitään todel­lista legit­imi­teet­tiä, ne ovat vain seu­rauk­sia siitä, että peli nyt menee tässä tilanteessa näin ja että tätä eivät kaik­ki olleet heti hoksanneet. 

    Jos kuvit­telette, ettei näin voi käy­dä, niin kat­sokaa uutisvideoita viikon takaa ja lukekaa Paulsonin ruumi­inkieltä (joku antoi tämän vinkin min­ulle, kun epäilin ettei rom­ah­dus ole ollut lähel­lä). Mies oli kauhus­ta kankeana, hän näyt­ti ihan oikeasti siltä, että tosis­saan uskoo viidakon lain tule­van, jos pankke­ja alkaa todel­la kaat­ua kuin kär­päsiä. Sys­teem­i­nen rom­ah­dus kyl­lä lev­iäisi tännekin.

  61. “Esimerkik­si joku, jol­la on kul­taa tms. kovaa valuuttaa”

    Voisitko täs­men­tää kuin­ka kul­ta eroaa käteis­es­tä, sitä ei voi syödä kuten ei rahaakaan. Mihin sen arvo perus­tuu muuhun kuin uskomukseen/luottamukseen, kuten rahankin?

  62. Kul­lan arvo perus­tuu siihen, että sitä on vähän. Kul­ta oli arvokas­ta esimerkik­si 700-luvul­la. Jos elin­ta­so putoaisi tuolle tasolle, kul­ta olisi edelleen arvokas­ta. Ihmishen­ki ei.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.