USA:n politiikka populismin vankina

Yhdys­val­tain poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon väli­tön riip­pu­vuus kan­san mie­li­pi­tees­tä ja ymmär­ryk­ses­tä ja kes­ki­ver­to äänes­tä­jän valis­tu­mat­to­muus ja tie­tä­mät­tö­myys euroop­pa­lai­sen sil­min kat­sot­tu­na on vaa­ral­li­nen yhdis­tel­mä. Se rea­li­soi­tui taas ker­ran eili­ses­sa ros­ka­pank­ki­ää­nes­tyk­ses­sä, jos­ta voi olla tuhoi­sat seu­rauk­set pait­si Yhdys­val­loil­le itsel­leen myös muul­le maailmalle.

Minä en oikein ymmär­rä mitä tapah­tuu seu­raa­vak­si. Käy­kö sii­nä niin, että ame­rik­ka­lai­sia pank­ke­ja jou­tuu aika pal­jon val­tion haltuun?

Jotain ame­rik­ka­lai­ses­ta ris­kin­ot­to­kult­tuu­ris­ta ker­too myös se, että 72-vuo­ti­aan mie­hen toden­nä­köi­syys kuol­la seu­raa­vien nel­jän vuo­den aika­na on noin 19 pro­sent­tia. Sil­loin­han varapre­si­dent­ti astuu remmiin.

66 vastausta artikkeliin “USA:n politiikka populismin vankina”

  1. On siel­lä valit­si­joil­la todel­la kovat pai­kat. Voi­daan vali­ta vain vähi­ten huo­no yhdistelmä. 

    Ei kai enää kukaan osaa edes arva­ta mitä täs­tä seu­raa. Oli­si­ko Bus­hin nyt syy­tä aloit­taa sota Ira­nia vastaan?

  2. Käy­kö sii­nä niin, että ame­rik­ka­lai­sia pank­ke­ja jou­tuu aika pal­jon val­tion haltuun?”

    Kyl­lä, mut­ta nyt FED & co. jou­tu­vat miet­ti­mään tapauk­set yksi ker­ral­laan. Tuo oli yri­tys rat­kais­ta ongel­mat kerralla. 

    Ja tämä ei tie­ten­kään rajoi­tu Ame­rik­kaan, vaan myös Euroo­pas­sa pan­kit jär­jes­tel­lään uusik­si kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la. Eilen( yhdes­sä päi­väs­sä!) nel­jä (4) Euroop­pa­lais­ta pank­kia pääsi/joutui jon­kun­lai­seen val­tion pelastusoperaatioon.

  3. USA:n liit­to­val­tiol­la ei tai­da nyt olla pauk­ku­ja aloit­taa oikein mitään. Edus­ta­jain­huo­ne ei pal­jon uskal­la äänes­tel­lä kiis­ta­na­lai­sis­ta asiois­ta, kun vaa­lit ovat muu­ta­man vii­kon pääs­tä (pre­si­den­tin­vaa­lin lisäk­si on edus­ta­jain­huo­neen vaa­lit). Tätä on kai pidet­ty syy­nä ros­ka­pank­ki­lain kaatumiselle.

    Ros­ka­pan­kin suu­rin hyö­ty on psy­ko­lo­gi­nen. Täl­lä het­kel­lä aina­kin kor­ko­mark­ki­noil­la tun­nu­taan usko­van, että joku koko­nais­pa­ket­ti syn­tyy piak­koin. Kuu­kau­den ja kol­men kuu­kau­den korot nousi­vat vie­lä eilen, mut­ta vuo­den kor­ko jopa puto­si Euroo­pas­sa. Se voi indi­koi­da, että joko sovun syn­tyyn usko­taan tai että EKP:n usko­taan pudot­ta­van ohjaus­kor­ko­aan. Öljyn hin­ta­kin puto­si, joten inflaa­tion­kaan ei enää usko­ta kiihtyvän. 

    Kuun­te­lin radios­ta taan­noin kes­kus­te­luoh­jel­maa, jos­sa puhut­tiin inflaa­tios­ta ikään­kuin se oli­si kaik­kien ongel­mien kes­ki­pis­tees­sä. Tosin yksi puhu­jis­ta tun­tui käyt­tä­vän “inflaatio”-sanaa yleis­kä­sit­tee­nä ikään­kuin mikä tahan­sa talous­vai­keus oli­si “inflaa­tio­ta”. Ensin ajat­te­lin, että ompas type­rää, mut­ta taval­laan­han se oli ihan tot­ta. Asun­to­jen hin­ta­kupla­han oli nime­no­maan inflaa­tio­ta. Se ei ole näky­nyt CPI:ssä tai vas­taa­vas­sa, kos­ka asu­mis­kus­tan­nuk­set ote­taan huo­mioon pää­oma- ja vuo­kra­kus­tan­nuk­si­na, ei asun­non hankintahintana.

  4. Ei kan­nat­tai­si kovin pal­jon suo­ma­lai­se­na puhua kan­san valis­tu­mat­to­muu­des­ta ja tie­tä­mät­tö­myy­des­tä, juu­ri eilen­hän uuti­soi­tiin että 75% suo­ma­lai­sis­ta ei tie­dä edes mitä puo­luei­ta on hal­li­tuk­ses­sa tai tie­dä mitä eroa on oikeis­tol­la ja vasemmistolla.. 

    Tai no jaa, tuo jäl­kim­mäi­nen riip­puu tie­tys­ti kysy­myk­se­na­set­te­lus­ta enkä itse­kään näe niil­lä nykyi­sin mitään eroa. Tosia­sia on myös se että suo­ma­lai­nen pank­ki­krii­si hoi­det­tiin rik­kai­ta (kon­nia) pal­ki­ten ja (rehel­li­siä) köy­hiä tap­paen. Ehkä ame­rik­ka­lai­set ovat sit­ten­kin vain vii­saam­pia, mut­ta koh­ta­pa sen näemme.

  5. Oot­ko Osmo sitä miel­tä, että jos tilan­ne olis kään­tei­nen ja suu­rin osa kan­sas­ta kan­nat­tais tuki­pa­ket­tia ja kongres­si olis hyväk­sy­ny sen, niin sil­loin olis myös kyse populismista?

    Mihin perus­tat väit­tee­si, että ros­ka­pank­ki­lain hyl­kää­mi­nen oli virhe?

  6. Tie­de­mies: Sehän on aina­kin itä­val­ta­lai­sen kou­lu­kun­nan “mie­li­pi­de” että nämä talous­vai­keu­det joh­tuu inflaa­tios­ta. On nii­tä var­maan mui­ta­kin, jot­ka on samoil­la linjoilla.

    Se voi indi­koi­da, että joko sovun syn­tyyn usko­taan tai että EKP:n usko­taan pudot­ta­van ohjauskorkoaan.”

    Täs­tä on kyl­lä vie­lä aika paha men­nä sano­maan, että mark­ki­nat uskoo sovun syntyvän.

  7. Joo, kyl­lä tämä pti­säi­si opet­taa jo peruskoulussa:
    Hal­li­tuk­seen kuu­lu­vat kes­kus­ta, kokoo­mus ja vih­reät, min­kä lisäk­si val­tio­neu­vos­ton työs­ken­te­lyyn osal­lis­tu­vat oikeus­kans­le­ri, Hel­sin­gin yli­opis­ton edus­ta­ja ja RKP.

  8. Hal­li­tuk­seen kuu­lu­vat kes­kus­ta, kokoo­mus ja vih­reät, min­kä lisäk­si val­tio­neu­vos­ton työs­ken­te­lyyn osal­lis­tu­vat oikeus­kans­le­ri, Hel­sin­gin yli­opis­ton edus­ta­ja ja RKP.”

    🙂

    RKP on vähän lii­oit­te­lua: voi­daan aina­kin teo­rias­sa muo­dos­taa sel­lai­nen muun hal­li­tus­poh­jan ja hal­li­tus­oh­jel­man yhdis­tel­mä, että RKP ei oli­si mukana.

    Käy­kö sii­nä niin, että ame­rik­ka­lai­sia pank­ke­ja jou­tuu aika pal­jon val­tion haltuun?

    Niin­pä, onko muu­ta mah­dol­li­suut­ta, jos nii­tä ei ruo­ki­ta “kotiin­sa”?

  9. Inflaa­tio ei ole syy, se on seu­raus. Mone­ta­ris­ti­sen opin mukaan se on yksi­no­maan seu­raus sii­tä, että rahan mää­rää on kas­va­tet­tu lii­kaa ja lii­an nopeas­ti. Olen jok­seen­kin samaa miel­tä kyl­lä yleisesti. 

    Mut­ta tiu­kan mone­ta­ris­ti­nen ana­lyy­si nyky­ti­lan­tees­ta ei kes­tä lähem­pää tar­kas­te­lua. Ensik­si­kin, var­mas­ti lii­an löy­sä raha­po­li­tiik­ka on ollut aiheut­ta­mas­sa ongel­mia, sii­tä ei ole epäi­lys­tä. Mut­ta, inflaa­tio ei ole läh­te­nyt lauk­kaa­maan kaik­kial­la, vaan suh­teel­li­set hin­nat ovat muut­tu­neet. Täl­lä on ollut mer­kit­tä­viä reaa­li­sia vai­ku­tuk­sia. Eli toi­sin kuin tiu­kan mone­ta­ris­ti­nen ana­lyy­si väit­täi­si, reaa­li­puo­lel­la on tapah­tu­nut jotain, seu­raus ei ole ollut pelk­kä inflaatio. 

    Toi­sin kuin nykyi­sin monet liber­taa­reik­si itse­ään nimit­tä­vät väit­tä­vät, se ei ole inflaa­tio­ta, että öljyn hin­ta nousee. Öljyn hinn­an­nousua on syy­tet­ty löy­säs­tä raha­po­li­tii­kas­ta, mut­ta löy­sän raha­po­li­tii­kan pitäi­si aiheut­taa inflaa­tio­ta pal­jon tasai­sem­min. Öljyn hinn­an­nousu ei ole mani­fes­toi­tu­nut oikein mihin­kään. Asun­to­kupla puo­les­taan var­mas­ti on joh­tu­nut lii­an mata­lis­ta reaa­li­ko­rois­ta, joi­ta on kei­no­te­koi­ses­ti pidet­ty yllä, mut­ta täs­sä­kään ei ole näh­ty yleis­tä inflaatiota.

    Ana­lyy­si on vää­rä myös sik­si, että ruo­an hinn­an­nousu tapah­tui täy­sin vää­rään aikaan ja vää­räs­sä pai­kas­sa, jot­ta se oli­si voi­nut joh­tua (USA:n) löy­säs­tä raha­po­li­tii­kas­ta. Ruo­an hin­ta nousi myös — voi­daan jopa väit­tää että eten­kin — mais­sa, joi­den valuu­tal­la ei ollut vah­vaa dol­la­ri­kyt­kös­tä ja siten USA:sta kopioi­tua raha­po­li­tiik­kaa. Jos kyse oli­si oikeas­ti puh­taas­ta mone­ta­ris­ti­ses­ta inflaa­tios­ta, rahan arvo oli­si muut­tu­nut kaut­ta linjan. 

    Maa­il­man­ta­lou­des­sa tapah­tui vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na näh­däk­se­ni muu­ta­ma asia. USA:n mata­lat korot joh­ti­vat sii­hen, että siel­lä sääs­tä­mi­sas­te pai­nui pak­ka­sel­le. Kau­koi­däs­sä halut­tiin, että vien­ti USA:han vetää, joten valuu­tat pidet­tiin dol­la­rin kyl­jes­sä. Näin inflaa­tio ei läh­te­nyt USA:ssa lauk­kaa­maan, vaik­ka löy­sän rahan olois­sa peri­aat­tees­sa oli­si pitä­nyt­kin — aasia­lai­set imu­roi­vat löy­sät dol­la­rit omiin kes­kus­pank­kei­hin ja lainasivat/sijoittivat ne sit­ten takai­sin USA:han. Tämä lisä­si rahan tar­jon­taa enti­ses­tään. Raha piti saa­da lai­nat­tua jol­le­kin, ja luot­to­jen kri­tee­re­jä höl­lät­tiin koko ajan.

    Toi­saal­ta Intia ja Kii­na pitä­vät kei­no­te­koi­ses­ti öljyn hin­taa ylhääl­lä sub­ven­toi­mal­la koti­maan öljyn­ku­lu­tus­ta. Kulu­tus pää­si kas­va­maan nopeam­min kuin se oli­si vapail­la mark­ki­noil­la kas­va­nut ja se nos­ti hintaa. 

    Se, mitä en ymmär­rä on, mik­si öljyn kohon­nut hin­ta ei mani­fes­toi­tu­nut nopeam­min län­si­mai­siin kulut­ta­ja­hin­toi­hin (siis mui­hin kuin polt­toai­nei­siin). Ehkä talou­den riip­pu­vuus öljys­tä todel­la on vähen­ty­nyt. En myös­kään ymmär­rä, mik­si kau­koi­dän maat suos­tui­vat tähän dii­liin niin­kin pit­käk­si aikaa — ja mik­si ne edel­leen haa­vei­le­vat dii­lin jat­ka­mi­ses­ta, pää­tel­len dol­la­rin tukiostoista. 

    No, USA:ssa on edel­leen pal­jon teol­li­suut­ta ja isot mark­ki­nat, toi­mi­va kon­kurs­si­lain­sää­dän­tö ja pal­jon yrit­te­liäi­tä ja ahke­ria ihmi­siä. Sen talous voi jou­tua pahaan­kin taan­tu­maan, mut­ta ei se sii­tä toden­nä­köi­ses­ti mihin­kään romahda.

  10. Osmo, kun olet tilas­to­tie­tei­li­jä. Pal­jon­ko per veron­mak­sa­ja tuo suun­ni­tel­tu ros­ka­pank­ki­vel­ka (kym­men­ker­tai­ses­ti val­tion bud­jet­tim­me?) tuli­si USA:ssa olemaan ?

  11. Tämä hymyi­lyt­ti på svens­ka “Joo, kyl­lä tämä pitäi­si opet­taa jo peruskoulussa:Hallitukseen kuu­lu­vat kes­kus­ta, kokoo­mus ja vih­reät, min­kä lisäk­si val­tio­neu­vos­ton työs­ken­te­lyyn osal­lis­tu­vat oikeus­kans­le­ri, Hel­sin­gin yli­opis­ton edus­ta­ja ja RKP.” 

    Mut­ta tuo Hel­sin­gin yli­opis­ton edus­ta­ja tai­taa olla van­haa tie­toa. Kans­le­ril­la tai­si olla aikai­sem­min oikeus osal­lis­tua VN:n istun­toi­hin, mut­ta se tai­det­tiin pois­taa uudes­sa perus­tus­lais­sa. Tosin huip­pu­yli­opis­tol­la voi olla vale­kaa­pui­nen edus­ta­ja läs­nä, vaik­ka­pa ministerinä. 

    Mikä­li annoin edel­lä vir­heel­lis­tä tie­toa, luo­tan netin takai­sin­kyt­ken­tä­sil­muk­kaan, saa oikais­ta! Olkaa hyvä!

  12. Tie­de­mies: Oon tuos­ta ana­lyy­sis­tä samaa miel­tä. Sehän on tiet­ty ihan sel­vää, että inflaa­tio näkyy pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tasai­ses­ti kai­kes­sa mitä rahal­la oste­taan. Minä en tie­dä enkä oo luke­nu mitään hyvää teks­tiä sii­tä miten inflaa­tio vai­kut­taa lyhyel­lä aika­vä­lil­lä. Mun käsi­tyk­sen mukaan ihan vii­mei­sien vuo­sien aika­na money­supply on kas­va­nut oikeas­taan eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti. Onko mah­dol­lis­ta, että tämä rahan mää­rän kas­vat­ta­mi­nen näkyy eka­na jois­sa­kin hin­nois­sa ja sit­ten levi­ää sii­tä pik­ku hil­jaa koko talou­teen. Se lisä­ra­ha­han ei aina­kaan ole kulut­ta­jien tas­kus­sa ihan het­kes­sä. Tämä ei siis oo mis­sään nimes­sä kri­tiik­ki tuo­hon sinun ana­lyy­siin, mut­ta minua kiin­nos­taa, jos sinul­la olis täs­tä jotain hyvää vii­tet­tä tai omia mielipiteitä.

    Kai öljyn hin­nan nousu nyt on aina­kin sii­nä mää­rin inflaa­tio­ta, kun se vai­kut­taa ylei­ses­ti rahal­la ostet­ta­vien asioi­den hin­taan. Eli vaik­ka “inflaa­tio­ko­ris­sa” ole­vien asioi­den hin­to­jen suh­teet muut­tu­vat, niin jos koko­nais­kus­tan­nus nousee, niin onhan se sil­ti inflaa­tioo, vaik­ka ei toki niin, että öljyn hin­nan nous­tes­sa 100% inflaa­tio olis 100%.

    (Myös eikös löy­sä raha­po­li­tiik­ka, alhai­set korot ja inflaa­tio ole saman asian eri nimityksiä?)

  13. Öljyn hinn­an­nousu on minus­ta kyl­lä suh­teel­lis­ten hin­to­jen muu­tos­ta ja mark­ki­na­me­ka­nis­min toi­min­taa. Inflaa­tio­han tulee sanas­ta infla­te, esi­mer­kik­si fil­la­rin ren­kaas­sa lukee, kuin­ka kovaan pai­nee­seen se pitää “infla­toi­da”. Kun las­ke­taan liik­kel­le lii­kaa rahaa, puhal­le­taan kumplaan ilmaa, mut­ta kun jokin hyö­dy­ke (öljy) käy niu­kak­si, sen hin­nan nousu ei joh­du ilman puhaltamisesta.

    Mut­ta tämä on tie­tys­ti seman­tiik­kaa. Jos inflaa­tio­ta mita­taan kulut­ta­ja­hin­to­jen muu­tok­sel­la, asun­to­jen hin­to­jen nousu löy­sän luo­ton­an­non seu­rauk­se­na ei ole inflaa­tio­ta ja öljyn hinn­an­nousu on.

  14. Kyl­lä sekä RKP että Hel­sin­gin Yli­opis­ton kans­le­ri istu­vat edel­leen val­tio­neu­vos­tos­sa, kans­le­ri tosin vain, kun käsi­tel­lään yli­opis­toon liit­ty­viä asioita.

  15. Tuo ros­ka­pank­ki­suun­ni­tel­ma mak­saa suu­rim­mil­laan veron­mak­sa­jil­le vähän yli 2000 $/nenä. Ei tähän kyl­lä tilas­to­tie­teen osaa­mis­ta tar­vi­taan, perus­kou­lus­sa jo ope­te­taan jakolaskua.

    Toi­nen vaih­toeh­to — tie­tys­sä mie­les­sä parem­pi — on että val­tio ottaa hal­tuun­sa kor­kurs­siin mene­vät pan­kit ja omis­ta­jat menet­tä­vät omis­tuk­se­na. Mil­lai­nen domi­no­pa­lik­ka­kier­re täs­tä seu­raa, en tie­dä, kos­ka en tun­ne pank­kien omis­tus­ra­ken­net­ta ja pal­jon­ko omis­tuk­ses­ta on velal­la raoitettua.

    Kol­mas vaih­toeh­to on, että pank­kien asiak­kaat menet­tä­vät sääs­tön­sä. Sen seu­ruak­set oli­si­vat mielenkiintoisia.

  16. Jeps, etsin vää­räs­tä pai­kas­ta tie­toa, koh­ta oli­kin yliopistolaissa.

    6 luku
    Eri­tyis­sään­nök­set Hel­sin­gin yliopistosta
    20 §
    Kans­le­rin puhe­val­ta valtioneuvostossa

    Hel­sin­gin yli­opis­ton kans­le­ril­la on oikeus olla läs­nä ja käyt­tää puhe­val­taa val­tio­neu­vos­tos­sa käsi­tel­täes­sä Hel­sin­gin yli­opis­toa kos­ke­via asioita.

  17. Eiks kol­mas vaih­toeh­to oo, että pan­keil­le rahan­sa lai­nan­neet menet­tä­vät rahan­sa, mut­ta pank­kei­hin tal­le­tuk­sen­sa lait­ta­neet saa­vat rahan­sa takai­sin tal­le­tuk­sen­ta­kaus­jär­jes­tel­mäs­tä? (Siis toki tiet­tyyn rajaan saak­ka.) Eli siis pank­kien annet­tai­siin vaan kaa­tua eikä val­tio ottais nii­tä hal­tuun­sa. Täs­sä­kin vaih­toeh­dos­sa omis­ta­jat kyl­lä menet­tä­vät omai­suu­ten­sa. Tuo sinun kuvai­le­ma kol­mas vaih­toeh­to ei kai ole mah­dol­li­nen ilman jotain täy­sin härs­kiä lain­muu­tos­ta, jos­sa osak­kee­no­mis­ta­jat sai­si­vat likvi­doi­da tal­let­ta­jien rahat itselleen.

    Luu­lis, että pank­kien olis annet­ta­va kaa­tua, että lai­na­nan­ta­jat otta­vat ris­kit huo­mioon antaes­saan lai­naa. Muu­ten­han talous ei toi­mi tehokkaasti.

  18. Osmo: Jos öljyn hin­nan nousu ei olis inflaa­tioo joi­den­kin mui­den hin­to­jen pitäis vas­taa­vas­ti las­kea, niin että hyö­dyk­kei­den hin­nat pysyis koko­nai­suu­te­na paikallaan.

  19. Osmo: “Jotain ame­rik­ka­lai­ses­ta ris­kin­ot­to­kult­tuu­ris­ta ker­too myös se, että 72-vuo­ti­aan mie­hen toden­nä­köi­syys kuol­la seu­raa­vien nel­jän vuo­den aika­na on noin 19 prosenttia.”

    Itse asias­sa pro­sent­ti on yli 60, sil­lä ko. 72-vuo­tias on sel­vin­nyt muu­ta­man ker­ran uusi­nees­ta aggres­sii­vi­ses­ta mela­noo­mas­ta. McCai­nil­la on vii­me aikoi­na ollut jul­ki­suu­des­sa muu­ta­ma het­ki, jol­loin hän on vai­kut­ta­nut sil­min­näh­den seka­val­ta (ja tämä ei nyt tar­koi­ta taval­lis­ta poli­ti­koin­tia). Mela­noo­ma metas­ta­soi­tuu tyy­pil­li­ses­ti aivoi­hin ja usea­kin ulko­puo­li­nen lää­kä­ri on kom­men­toi­nut, että jos kyse oli­si hei­dän poti­laas­taan, pas­si­tus aivo­ku­vauk­siin tuli­si heti.

    Seu­ra­sin joku päi­vä sit­ten erään ame­rik­ka­lai­sen blo­gin kom­men­teis­sa oikeis­to­lai­ses­ti suun­tau­tu­neen jou­kon kes­kus­te­lua kuver­nöö­ri Pali­nin ansiois­ta. Kes­kus­te­li­jat oli­vat huip­pu­älyk­käi­tä ja ‑kou­lu­tet­tu­ja ja tun­tu­va osuus heis­tä oli ateis­te­ja. Palin tun­tui ole­van suu­res­sa suo­sios­sa sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, että hän oli jou­tu­nut ame­rik­ka­lai­sen vasem­mis­ton tyr­mää­mäk­si ja pilk­kaa­mak­si. Poruk­ka aset­tui lähes auto­maat­ti­ses­ti oikeis­to­lai­sen alta­vas­taa­jan puo­lel­le. Rie­mun aihe oli se, että Palin onnis­tui sekoit­ta­maan demo­kraat­tien pakan ja sai Oba­man väit­te­le­mään siois­ta ja huu­li­pu­nas­ta. En tie­dä, ovat­ko vii­me päi­vät muut­ta­neet tämän jou­kon käsi­tyk­siä, Pali­nin meno kun näkyy ole­van yhtä köm­mäh­dys­tä. Euroop­pa­lai­ses­ta näkö­vink­ke­lis­tä oli hie­man vai­kea hah­mot­taa republi­kaa­nien kan­nat­ta­jia, jot­ka ovat luke­nei­ta, älyl­li­ses­ti suun­tau­tu­nei­ta, ateis­te­ja, vas­tus­ta­vat demo­kraat­te­ja peri­aat­tees­ta ja aset­tu­vat oikeis­to­lai­sen ehdok­kaan taak­se oli tämä min­kä­lai­nen mänt­ti tai uskon­nol­li­nen hih­hu­li tahansa.

  20. Asu­mi­nen ote­taan mukaan kulut­ta­ja­hin­toi­hin pää­oma­kus­tan­nus­ten ja vuo­krien kaut­ta. Voi olla, että nyt­tem­min on luo­vut­tu tuos­ta pää­oma­kus­tan­nuk­sen osas­ta. Jos korot las­ke­vat ja asun­to­jen hin­nat nouse­vat, nämä ilmiöt jos­sain mää­rin kumoa­vat toisensa.

    Rahas­hok­kei­hin, siis rahan mää­rän odot­ta­mat­to­miin muu­tok­siin, on eri­lai­sia teo­rioi­ta. Perus kar­va­lak­ki­mal­li, joka mak­ron perus­teis­sa on käy­tös­sä on ns. IS-LM-mal­li, joka yrit­tää lyhyel­lä aika­vä­lil­lä esit­tää, miten rahan mää­rän muu­tok­set vai­kut­ta­vat, mut­ta puh­taa­na mak­ro­mal­li­na se ei ker­ro mitään hin­to­jen muutoksesta.

    Inflaa­tio itses­sään ei ole reaa­li­puo­len asia; teo­reet­ti­ses­ti se on vain mit­ta­ti­kun astei­kon muu­tos­ta. Vähän pidem­mäl­le mene­väs­sä mak­ros­sa on teo­rioi­ta sii­tä, miten esi­mer­kik­si odo­tuk­set inflaa­tios­ta vai­kut­ta­vat hin­to­jen aset­ta­mi­seen, epä­täy­del­li­nen infor­maa­tio liik­keel­lä­ole­van rahan mää­räs­tä sot­kee tie­don sii­tä, onko kyse suh­teel­li­ses­ta muu­tok­ses­ta vai inflaa­tios­ta jne. Mut­ta mis­sään minun tun­te­mas­sa­ni mal­lis­sa ei kau­hean hyvin ole onnis­tut­tu selit­tä­mään sitä, mik­si inflaa­tio mani­fes­toi­tui­si hyvin rajoi­te­tus­ti johon­kin tiet­tyyn asi­aan. Asun­to­jen hinn­an­nousun ymmär­tää sitä kaut­ta, että ihmi­set ajat­te­le­vat vain pää­oma­kus­tan­nus­ta ja siten kat­so­vat vain kor­ko­me­no­ja; tämän vuok­si asun­to­jen hin­noil­la ja koroil­la on vah­va yhteys.

  21. Kir­jal­li­suus­viit­teek­si sopi­nee vaik­ka Romer: Advanced Mac­roeco­no­mics. Sekään ei ole täydellinen.

  22. Aika hel­pol­la on Paul­so­nin argu­ment­ti niel­ty Suo­mes­sa­kin. Tai­ta­vas­ti sitä on kyl­lä tyr­ky­tet­ty­kin: ohjel­man sisäl­löl­lä ei oikeas­taan ole mer­ki­tys­tä, tär­ke­ää on se, että se hyväk­sy­tään. Ame­rik­ka­lai­set on tyh­miä –mee­mi on kyl­lä vähän väsy­nyt. Lai­te­taan nyt vaik­ka ohjel­maa vas­tus­ta­nei­den talous­tie­tei­li­jöi­den kir­je esi­mer­kik­si sii­tä, että ihan kaik­ki eivät usko sii­hen, että juu­ri tämä ohjel­ma on pak­ko hyväk­syä juu­ri tänään.
    http://faculty.chicagogsb.edu/john.cochrane/research/Papers/mortgage_protest.htm

    Ros­ka­pan­kin suu­rin hyö­ty on psykologinen. 

    Juu­ri­kin näin. Epä­var­muus on osa­ke­mark­ki­noi­den pahin vihol­li­nen. Riit­tä­vän iso hin­ta­lap­pu ja koko yhteis­kun­nan romah­ta­mi­sen reto­riik­ka mel­kein onnis­tui saa­maan poli­tii­kan pant­ti­van­gik­si, mut­ta nyt polii­ti­kot pis­ti­vät sto­pin. Lyhyel­lä täh­täi­mel­lä on kai paras­ta hyväk­syä joku ohjel­ma, mut­ta täs­sä äänes­tyk­sen hävin­nees­sä on lii­an mon­ta pit­kän täh­täi­men ongelmaa. 

    Kol­mas vaih­toeh­to on, että pank­kien asiak­kaat menet­tä­vät sääs­tön­sä. Sen seu­ruak­set oli­si­vat mielenkiintoisia. 

    Täs­tä ollaan kyl­lä vie­lä todel­la kau­ka­na. Jos tois­te­le­mal­la saa­daan ihmi­set usko­maan, että näin on käy­mäs­sä, niin se voi kui­ten­kin toteutuakin!

    Inflaa­tios­ta: Ruo­an ja öljyn hin­to­jen nousut eivät tosi­aan ole inflaa­tio­ta. Sen sijaan rahan tar­jon­nan lisään­ty­mi­nen kana­voi­tui ensim­mäi­se­nä ame­rik­ka­lai­siin asun­toi­hin, kun rahan saa­neet pan­kit halusi­vat lai­na­ta sitä eteen­päin, ja asun­to­lai­nat oli­vat hyvä väy­lä, sekä yksi­tyis­ten että jul­kis­ten type­ryyk­sien joh­dos­ta. Käsit­tääk­se­ni täl­lai­nen mone­ta­ris­ti­sen inflaa­tion aika­vii­ve on teo­reet­ti­ses­ti ihan mahdollinen.

  23. Aika pal­jon ame­rik­ka­lais­ten suh­tau­tu­mi­ses­ta ker­too tosi­aan se, että maan ykkös­vir­kaa voi vaka­vas­ti tavoi­tel­la syö­vän sai­ras­ta­nut 72-vuo­tias. Pidäm­me Suo­mea kovin mie­lel­läm­me tasa-arvoi­se­na ja humaa­ni­na maa­na, mut­ta väi­tän, että käy­tän­nön­ta­sol­la em. ikä- ja ter­veys­läh­tö­koh­dis­ta ei yksi­kään suo­ma­lai­nen puo­lue kel­puut­tai­si vas­taa­vaa hen­ki­löä ehdokkaakseen.

  24. En ymmär­rä myös­kään sitä, mik­si leh­dis­tö tui­jot­taa niin pal­jon pörs­si­kurs­sei­hin. Pörs­si­kurs­sit eivät ole reaa­li­ta­lou­den kan­nal­ta miten­kään kovin mer­kit­tä­viä. Nii­den­kin suu­rin mer­ki­tys on psy­ko­lo­gi­nen. Esi­mer­kik­si mikään fir­ma ei mene nurin sen vuok­si, että sen oma pörs­si­kurs­si romahtaa. 

    Tilas­tol­li­ses­ta ana­lyy­sis­tä voi­si tosin pää­tel­lä, että näin oli­si, kos­ka fir­man nurin menoa edel­tää pörs­si­kurs­sin romah­dus. Mut­ta tämä on vähän sama jut­tu kuin päät­te­li­si, että jos syt­kä­ril­lä läm­mit­tää pihan läm­pö­mit­ta­ria, niin jär­ves­tä sula­vat jäät. Tämä on sikä­li­kin äly­tön jut­tu, että pörs­si ei ole fir­moil­le itsel­leen edes mikään mer­kit­tä­vä rahoi­tuk­sen läh­de. Osa­kean­nit jär­jes­te­tään käy­tän­nös­sä aina väli­kä­sien kaut­ta, ei niin, että fir­ma pudot­tai­si pörs­siin omia osak­kei­taan myytäväksi. 

    En minä aina­kaan usko, että USA:ssa juu­ri se ohjel­ma pitäi­si juu­ri nyt hyväk­syä. Mut­ta kyl­lä joku ohjel­ma oli­si aika hyvä saa­da aikaan aika pian, kos­ka psy­ko­lo­gi­sis­ta syis­tä voi syn­tyä bank-run:eja niin kau­an kun epä­var­muus on tar­peek­si kova. Minua ei hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kiin­nos­ta se, kuin­ka pal­jon USA:n veron­mak­sa­jat jou­tu­vat mak­sa­maan pelas­tus­pa­ke­tis­ta. Minua kiin­nos­taa se, ettei euroop­pa­lai­sia pank­ke­ja ala men­nä nurin ja tämän seu­rauk­se­na mark­ki­na­ko­rot kipua pil­viin. Jokai­nen päi­vä kun epä­var­muus jat­kuu, korot nouse­vat vähän. Minun asun­to­lai­na­ni on sidot­tu pan­kin pri­me-kor­koon, ja nyky­ti­lan­tees­sa pan­kil­la on kova pai­ne nos­taa sitä. Mitä pikem­min tilan­ne nor­ma­li­soi­tuu tai aina­kin vähän rau­hoit­tuu, sitä toden­nä­köi­sem­min koron­nos­toa ei tapahdu. 

    Jos pank­ki ehtii nos­taa pri­me-kor­kon­sa, se nos­taa sen toden­nä­köi­ses­ti ker­ral­la luok­kaa 0.4 pro­sent­tiyk­sik­köä. Se tekee taval­li­sel­le asun­to­ve­lal­li­sel­le vii­ti­sen kymp­piä kuus­sa. Pank­ki pitää sen kor­keal­la sit­ten puo­li­sen vuot­ta, joten hin­ta on luok­kaa 300 euroa. Ei se mah­do­ton ole, mut­ta en minä sel­lais­ta sum­maa halua mak­saa. Sik­si minä toi­von, että joku rat­kai­su tulee nopeasti.

  25. Kol­mas vaih­toeh­to on, että pank­kien asiak­kaat menet­tä­vät sääs­tön­sä. Sen seu­ruak­set oli­si­vat mielenkiintoisia.”

    Yhdys­val­lois­sa val­tio takaa ihmis­ten sääs­töt sataan ton­niin asti.

  26. Toi­nen vaih­toeh­to — tie­tys­sä mie­les­sä parem­pi — on että val­tio ottaa hal­tuun­sa kor­kurs­siin mene­vät pan­kit ja omis­ta­jat menet­tä­vät omis­tuk­se­na. Mil­lai­nen domi­no­pa­lik­ka­kier­re täs­tä seu­raa, en tie­dä, kos­ka en tun­ne pank­kien omis­tus­ra­ken­net­ta ja pal­jon­ko omis­tuk­ses­ta on velal­la raoitettua.”

    Muis­tan lukee­nee­ni että aina­kin Yhdys­val­lois­sa pank­kien pää­oma suh­tees­sa luot­toi­hin on noin 1:14.

    Krug­man tai joku tokai­si, että peri­aat­tees­sa koko rahoi­tus­jär­jes­tel­män voi antaa men­nä nurin. Tap­piot kir­ja­taan, ja aika­naan syn­tyy uusia pank­ke­ja. Tähän vain menee kym­me­ni­sen vuot­ta, ja se on pelk­kää taan­tu­maa. Key­nes tai­si sanoa täl­lai­ses­ta ajat­te­lu­mal­lis­ta jotain.

  27. Tie­de­mies: Niin. Mut­ta onhan se nyt aika eri läh­tö­koh­ta kes­kus­tel­la täs­tä ros­ka­pank­ki­lais­ta sil­lä perus­teel­la, että mitä kan­nat­tai­si teh­dä, jot­ta yhteis­kun­ta pyö­ri­si tule­vai­suu­des­sa tehok­kaas­ti kuin, että halu­aa itsel­leen jenk­ki­ve­ron­mak­sa­jien rahat.

    Siis taval­laan oon samaa miel­tä, että mul­le ihan sama mitä jen­kit teke­vät omil­la rahoil­laan, mut­ta voi sii­tä sil­ti kes­kus­tel­la, että käy­te­tään­kö ne type­räs­ti ja tuho­aa­ko ne samal­la oman finans­sia­lan­sa ja altis­taa­ko nyt käy­te­tyt kei­not rahoi­tus­mark­ki­nat tule­vai­suu­des­sa ongelmille.

  28. Clin­ton, vai oli­ko se jo Bush, otti aika­moi­sen ris­kin, kun nimit­ti Ayn Radin kave­rin kave­rin kes­kus­pan­kin joh­toon. Pit­kään se kyl­lä toi­mi, osit­tain toki sen takia, että Greens­pa­nil­la oli tiu­kat suit­set. Bus­hin hal­lin­to löy­sä­si otet­ta, mut­ta häm­mäs­tyt­tä­vää kyl­lä lii­an libe­raa­lisn talous­po­li­tii­kan haak­si­rik­ko tapah­tui vas­ta vii­me vuonna.

    Kuu­lun nimit­täin sii­hen kou­lu­kun­taan, jon­ka mukaan edes ame­rik­ka­lai­set eivät voi elää aivan tol­kut­to­mas­ti yli varo­jen­sa ulko­maan­va­luut­to­ja siir­te­le­väs­sä vir­tu­aa­li­ta­lou­des­sa. Sii­nä ei auta vaik­ka kuin­ka yua­ne­ja pake­toi­daan mitä kau­niim­piin paket­tai­hin, kun luot­to loppuu.

  29. No, kuten tpyy­luo­ma kir­joit­ti (Krug­ma­nin sano­neen), että kyl­lä­hän pank­ki­jär­jes­tel­män voi antaa kaatua. 

    Jos pan­kit (siis koko jär­jes­tel­mäs­sä) mene­vät nurin, niin ne vie­vät mer­kit­tä­väl­tä osal­ta ihmi­sis­tä asun­non alta riip­pu­mat­ta sii­tä, onko velal­li­sel­la mak­su­ky­kyä pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Ja kun lai­na­mark­ki­nat ovat jumis­sa, ei nii­den arvo ole mitään. Tämä joh­taa mit­ta­viin omai­suu­den uudel­leen­jär­jes­te­lyi­hin, joi­ta liber­taa­rit voi­vat toki pitää “oikeu­tet­tui­na”. Toi­saal­ta luu­len, ettei demo­kraat­ti­nen val­tio anna sel­lai­sen uudel­leen­jär­jes­te­lyn tapah­tua. 1990-luvun lama­kin koet­tiin ole­van sii­nä rajal­la, että onko yhteis­kun­ta­so­pi­mus enää voi­mas­sa. Sys­tee­mi­nen romah­dus rik­koi­si sen var­mas­ti ja sit­ten oli­si jäl­jel­lä vain vii­da­kon laki. Tämä­kin var­maan on monel­le ult­ra­li­ber­taa­ril­le vain mie­leen. Aina­kin Ame­ri­kas­sa ne jem­maa­vat asei­ta ja polt­to­öl­jyä jon­ne­kin met­sä­mök­kei­hin ja ihan oikeas­ti varau­tu­vat näi­hin juttuihin.

  30. En minä aina­kaan usko, että USA:ssa juu­ri se ohjel­ma pitäi­si juu­ri nyt hyväk­syä. Mut­ta kyl­lä joku ohjel­ma oli­si aika hyvä saa­da aikaan aika pian, kos­ka psy­ko­lo­gi­sis­ta syis­tä voi syn­tyä bank-run:eja niin kau­an kun epä­var­muus on tar­peek­si kova.”

    Lyhyes­ti ja yti­mek­kääs­ti tämä krii­si seli­tet­ty­nä. Se vie­lä, että pan­kit pitä­vät vie­lä ros­ka­luot­to­jen arvot pii­los­sa eivät­kä myy nii­tä yksi­tyi­ses­ti hal­val­la, kos­ka toi­vo elää, että val­tio mak­saa niis­tä hyvän hinnan.

  31. Tie­de­mies: Kun jen­keis­sä kui­ten­kin on ne talot raken­net­tui­na, niin ei kai ne nyt kovin pit­kik­si ajoik­si jää tyh­jil­leen, jos mark­ki­nat uskoo, että val­tio ei ala jaka­maan tukiai­sia. Mik­si muu­ten talot menis kenel­tä­kään alta, jos pank­ki­jär­jes­tel­mä romah­tais? (Siis yhtään sen enem­pää kuin ihmi­sil­tä menis lei­pä suus­ta tai ren­kaat alta…)
    Minä en osaa sanoa mitään tuos­ta miten toden­nä­köis­tä olis, että koko kan­sain­vä­li­nen pank­ki­jär­jes­tel­mä romah­tais tai mit­kä seu­rauk­set täl­lä olis. Minu uskon, että suu­ri osa, jot­ka täs­tä pau­haa ei myös­kään tie­dä näi­tä toden­nä­köi­syyk­siä tai seurauksia.

    Mik­si muu­ten luu­let, että jos mark­ki­noi­den anne­taan tasa­pai­not­tua itse, niin seu­rauk­set olis joten­kin eri­tyi­sen huo­not taval­li­sel­le kan­sal­le? Tap­piot­han tulee niil­le osak­kee­no­mis­ta­jil­le ja lai­no­jen anta­jil­le. Jos joku on osta­nut yli­hin­tai­sen asun­non velak­si lait­ta­mat­ta itse juu­ri­kaan omaa pää­omaa kiin­ni, niin hänen tilan­teen­sa ei muu­tu juu­ri­kaan, jos pank­ki ottaa asun­non hal­tuun. Asun­to­kin siir­tyy jol­le­kin muul­le sitä tar­vit­se­val­le, jol­la on parem­mat edel­ly­tyk­set omis­taa asunto.
    Luu­let­ko, että maa­il­man raha­rik­kaat alkaa perus­ta­maan jotain yksi­tyi­sar­mei­joi­ta tämän estä­mi­sek­si vai mitä sinä taas sil­lä yhteis­kun­ta­so­pi­muk­sel­la pelottelet?
    Mihin perus­tat, että 1990-luvun lamas­sa koet­tiin ole­van sil­lä rajal­la, että onko yhteis­kun­ta­so­pi­mus voimassa?

    Jaan kyl­lä sinun kyy­ni­syy­den sii­nä, että demo­kraat­ti­nen val­tio ei anna rik­kai­den sijoit­ta­jien tyh­mien sijoi­tus­ten kus­tan­nus­ten jakau­tua “oikeu­den­mu­kai­ses­ti” vaan polii­ti­kot suo­je­le­vat tätä rik­kai­den “omai­suut­ta” kan­san kustannuksella.
    Tämän voi­sin uskoa­kin vai­kut­ta­van sii­hen miten oikeu­tet­tu­na kan­sa näkee yhteiskuntamme.

  32. heh tänään tää on tosi vai­kee­ta kun aina kun ehdin kom­men­toi­maan tie­de­mie­hen fik­sua pos­taus­ta on siel­tä ehti­nyt tul­la jo uusi ihan käsit­tä­mä­tön kommentti!

    1990-luvun lama­kin koet­tiin ole­van sii­nä rajal­la, että onko yhteis­kun­ta­so­pi­mus enää voimassa.”

    joo vai­kea tie­tys­ti sanoa mitä ihmi­set koki­vat, mut­ta todel­li­suu­des­sa mikään yhteis­kun­nan romah­dus ei tie­ten­kään ollut edes lähel­lä. Tämä menee ihan samaan sar­jaan Paul­so­nin koi­ran­ruo­ka-argu­ment­tien ja Krug­ma­nin “nojoo anne­taan kaa­tua mut­ta sit­ten kaik­ki on kadul­la kym­me­nen vuot­ta” ‑jut­tu­jen kanssa. 

    Ame­ri­kas­ta löy­tyy folio­hat­tu­ja, jot­ka kut­su­vat itse­ään liber­taa­reik­si. Niil­lä poru­koil­la on tämän kes­kus­te­lun kans­sa yhtä pal­jon teke­mis­tä kuin suo­ma­lai­sen val­tio­kir­kon jäse­nil­lä West­bo­ron bap­tis­tien kanssa.

    Eipä tämä nyt vält­tä­mät­tä niin kes­keis­tä, mut­ta Suo­mes­sa sta­tus quon mei­dän kans­sam­me tai mei­dän vihol­lis­tem­me kans­sa ‑logiik­ka on niin voi­ma­kas, että jos sanoo, että vapaat mark­ki­nat teke­vät jotain hyvin, jou­tuu puo­lus­ta­maan a) kaik­kea mitä Bush on teh­nyt b) kaik­kea mitä Kii­nan val­tio on teh­nyt (?) c) kaik­kea mitä yksi­tyi­set hen­ki­löt ovat tehneet. 

    Pank­ki­jär­jes­tel­män kaa­tu­mi­nen oli­si huo­no asia, mut­ta aivan eri koko luo­kan krii­si kuin mitä nyt setvitään. 

    Osa­ke­mark­ki­nois­ta sen sijaan hyviä kom­ment­te­ja. Nyt­kin uuti­soin­nis­sa pis­tää sil­mään Dowin his­to­rian isoin pudo­tus — pis­teis­sä. Pro­sen­teis­sa ei mah­du edes kym­me­nen suu­rim­man joukkoon.

  33. Sii­tä velan mää­räs­tä vie­lä. Mak­saa­ko ne kaik­ki 300 milj. jenk­kiä vero­ja ? Vauvatkin ?

  34. Tie­de­mies, en ole var­ma oli­ko tuo Krug­ma­nin suus­ta, saat­toi olla deLong, menee nuo ame­rik­ka­lai­set usein sekai­sin… mut­ta kuitenkin.

    Rahoi­tus­jär­jes­tel­män hal­vaan­tu­mi­sel­la oli­si pal­jon vaka­vam­pia­kin seu­rauk­sia kuin asun­to­ve­la­lis­ten ongel­mat. Reaa­li­ta­lou­den puo­lel­la kulu­tuk­sen ja inves­toin­tien hyy­ty­mi­nen, joka joh­tai­si työt­ty­myy­teen kun yri­tyk­set supis­taa kapa­si­teet­ti­aan, mikä taas hyy­dyt­täi­si kulu­tus­ta lisää… lyhyes­ti lamaan.

    Daniel Gros ja Ste­fa­no Micos­si kysyi­vät FT:ssä hyvin vaka­via kysy­myk­siä euroop­pa­lai­ses­ta pank­ki­val­von­nas­ta. Isot euroop­pa­lai­set pan­kit eivät ole ainoas­taan lii­an iso­ja kaa­tu­maan, vaan myös lii­an iso­ja pelastettaviksi:

    For example, the total lia­bi­li­ties of Deutsche Bank (leve­ra­ge ratio over 50!) amount to about €2,000bn (more than Fan­nie Mae) or more than 80 per cent of the gross domes­tic pro­duct of Ger­ma­ny. This is simply too much for the Bun­des­bank or even the Ger­man sta­te… Simi­lar­ly, the total lia­bi­li­ties of Barclays of around £1,300bn (leve­ra­ge ratio 60!) are rough­ly equi­va­lent to the GDP of the UK. For­tis bank has a leve­ra­ge ratio of “only” 33, but its lia­bi­li­ties are three times the GDP of its home count­ry of Belgium.”

    Ainoa mah­dol­li­nen rat­kai­su on EKP:
    “Given that solu­tions for the lar­gest ins­ti­tu­tions can no lon­ger be found at the natio­nal level it is appa­rent that the Euro­pean Cent­ral Bank will need to be put in char­ge as it is the only ins­ti­tu­tion that can issue unli­mi­ted amounts of a glo­bal reser­ve cur­rency. The aut­ho­ri­ties in the UK and Switzer­land – which can­not rely on the ECB – can only pray that no acci­dent hap­pens to the giants they have in their own garden.”
    http://www.ft.com/cms/s/0/41960e1c-8972–11dd-8371–0000779fd18c.html

  35. Kun sanoin, että ohjel­man hyl­kää­mi­nen oli popu­lis­mia, tar­koi­tin nii­tä perus­tei­ta, joil­la se (jul­ki lausuen) tehtiin.Itse en kuu­lu nii­hin, joi­den mie­les­tä tämä ros­ka­pank­ki­mal­li on oikein. Parem­pi oli­si, että val­tio tuki­si pank­ke­ja osa­ke­pää­omal­la, mikä samal­la tar­koit­tai­si, että pan­kit tuli­si­vat val­tion haltuun.Myöhemmin val­tio voi­si myy­dä ne ja yrit­tää saa­da edes jotain takai­sin. Tätä eivät vas­taan äänes­tä­neen republi­kaa­nit suin­kaan tar­koit­ta­neet, kos­ka sehän oli­si sosia­lis­mia. Taka­na näyt­ti ole­van pel­ko ymmär­tä­mät­tö­mien äänes­tä­jien pelos­ta ennen vaa­le­ja — Yhdys­val­lois­sa ei näy­te­tä käy­tet­tä­vän pal­jon­kaan ener­gi­aa sii­hen, että äänes­tä­jät ymmär­täi­si­vät, miten asiat ovat vaan polii­ti­kon on otet­ta­va huo­mioon, mil­tä asiat näyt­tä­vät. (Tämä asen­ne on vali­tet­ta­vas­ti tun­ke­mas­sa Suomeenkin)

    Ros­ka­pank­ki tar­koit­taa lah­joi­tus­ta pan­keil­le. Oste­taan lai­na, jon­ka arvo on 30 % sadan pro­sen­tin hin­nal­la. Sehän tar­koit­taa, että ero­tus lah­joi­te­taan pan­kil­le ja sen osakkeenomistajille.

    Olen vähän yllät­ty­nyt, jos tal­let­ta­jan suo­ja ulot­tuu Yhdys­val­lois­sa 100 000 dol­la­riin. Ymmär­tääk­se­ni tämä kos­kee kui­ten­kin vain yksi­tyi­siä kan­sa­lai­sia, ei yri­tys­ten raho­ja. Tai sit­ten tar­koit­taa. Tuos­ta val­tion takuus­ta saat­tai­si tul­la liit­to­val­tiol­le pal­jon suu­rem­pi las­ku, jos se alkai­si realisoitua. 

    Ros­ka­lai­no­jen ohel­la ros­ka­pank­kiin pää­ty­vät myös koko jutun alku­na olleet asun­not. Nyt kan­nat­taa käteis­tä omis­ta­van men­nä Yhdys­val­toi­hin teke­mään edul­li­sia asun­to­kaup­po­ja. Ros­ka­pank­ki var­maan­kin myy ne huu­to­kau­pal­la. jos muil­la ei ole rahaa, ison talon voi saa­da hal­val­la. Näin kävi Suomessakin. 

    Suo­mes­sa pan­kit pelas­tet­tiin myös ros­ka­pan­kil­la, eivät­kä omis­ta­jan menet­tä­neet omai­suut­taan, aina­kaan koko­naan. Tätä voi perus­tel­la sil­lä, ettei pank­kien ongel­mien syy­nä olleet nii­den omat vir­heet (pait­si sääs­tö­pan­keis­sa) vaan Suo­men Pan­kin jok­seen­kin pää­tön raha­po­li­tiik­ka, joka nos­ti korot 20 pro­sent­tiin ja ajau­tui kui­ten­kin pakkodevalvaatioon.

  36. Oli­ko se kysy­mys hen­keä veron­mak­sa­jaa koh­den? Sil­loin on hel­pom­pi las­kea koti­ta­lout­ta koh­den. Vii­ti­sen tonnia.

  37. Osmo: “Itse en kuu­lu nii­hin, joi­den mie­les­tä tämä ros­ka­pank­ki­mal­li on oikein. Parem­pi oli­si, että val­tio tuki­si pank­ke­ja osa­ke­pää­omal­la, mikä samal­la tar­koit­tai­si, että pan­kit tuli­si­vat val­tion haltuun.”

    Jenk­kie­ko­no­mis­te­ja kun lukee, niin yleen­sä jär­ke­vi­nä pitä­mä­ni ovat ryh­mit­ty­neet niin sanot­tuun Nenäs­tä kiin­ni ja kyl­lä ‑lei­riin, eli esi­mer­kik­si kan­sal­lis­ta­mi­nen oli­si parem­pi rat­kai­su, mut­ta ei poliit­ti­ses­ti rea­lis­ti­nen, joten ros­ka­pank­ki­mal­li on parem­pi kuin ei mitään. Pit­käh­kö yhteen­ve­to eri näke­myk­sis­tä: http://www.dailykos.com/story/2008/9/29/115536/128

    Ja kun nyt innos­tuin link­kaa­maan, Bui­ter FT:ssä:
    “Oppo­si­tion to the pro­po­sal came from two dif­fe­rent sources. A few remai­ning liber­ta­rians and belie­vers in unfet­te­red free enterpri­se voted against. Even when they recog­ni­se the risk that a cala­mi­tous col­lap­se in eco­no­mic acti­vi­ty may result, they view this as a form of crea­ti­ve destruc­tion that is an inte­gral part of a Darwi­nian mar­ket eco­no­my… Tho­se who genui­ne­ly hold the­se views are mad, but honest and principled. I wish them a good depression.

    “A lar­ger body of nay-voters con­sists of popu­list rabble-rousers or, wor­se, poli­ticians who know bet­ter but fol­low the whims, fancies and pas­sions of their cons­ti­tuents, even when this means that befo­re long the real eco­no­my risks fal­ling off a cliff… The dedica­ted fol­lowers of cons­ti­tuency fas­hion rec­kon that the date of the elec­tion is like­ly to be befo­re the full impact of the financial col­lap­se made like­ly by this vote will hit their cons­ti­tuents’ jobs and busi­nes­ses… I wish them a rat­her nas­ty depression.”
    http://blogs.ft.com/maverecon/2008/09/those-whom-the-gods-would-destroy-they-first-make-mad/

  38. Tämä monen eko­no­mis­tin hel­li­mä aja­tus, että lamaa ei tule, vaik­ka talou­des­sa vir­heet on jo teh­ty on ihan fan­ta­si­aa. Ris­kit arvioi­tiin vää­rin, raken­net­tiin lii­kaa talo­ja yms. Näi­tä ei saa teke­mät­tö­mäk­si enää miten­kään. Ainoa mitä on jäl­jel­lä on näi­den vir­hei­den kor­jaa­mi­nen eli resurs­sien ohjaa­mi­nen jäl­leen tehok­kaa­seen käyt­töön = lama.

  39. Olen vähän yllät­ty­nyt, jos tal­let­ta­jan suo­ja ulot­tuu Yhdys­val­lois­sa 100 000 dol­la­riin. Ymmär­tääk­se­ni tämä kos­kee kui­ten­kin vain yksi­tyi­siä kan­sa­lai­sia, ei yri­tys­ten rahoja.”

    Oba­ma ehdot­ti nos­ta­mis­ta 250 000 taa­laan. Lie­kö ollut samal­la ker­taa sekä vaa­li­pu­het­ta että uskon lisää­mis­tä pankkijärjestelmään.

    Tuo parin ton­nin tuki (roska)pankeille ei tai­da riit­tää. Aluk­si pan­kit puu­ha­si­vat kes­ke­nään 70 mil­jar­din rahas­ton, jos­ta yksi sai vipa­ta jopa 70%. Nyt tar­ve oli­si 700 miljardia. 

    (Hur­jim­mat ovat puhu­neet 10 000 mil­jar­din kokoi­ses­ta kuplas­ta. Se oli­si sit­ten laa­tu­aan lähes USA:n BTK:n kokoi­nen, uskoisinkohan.) 

    Kum­min­kin jos tuo 700 mil­jar­dia jyvi­te­tään 200 000 taa­lan lai­noik­si, eikös sii­tä sil­loin rii­tä lai­na joka sadan­nel­le jen­kil­le. Tai vajaal­le paril­le pros­sal­le per­heis­tä? Tai­taa vas­ta­ta sitä asun­to­kuplaa osa­puil­leen. Muut velat, jot­ka alka­vat kaa­tua nis­kaan talou­den hyy­tyes­sä ja fir­mo­jen lai­na­kan­ta tähän päälle.

  40. Ainoa mitä on jäl­jel­lä on näi­den vir­hei­den kor­jaa­mi­nen eli resurs­sien ohjaa­mi­nen jäl­leen tehok­kaa­seen käyt­töön = lama.”

    Kuten jopa mel­kein republi­kaa­nit ymmär­tä­vät, nyt pitää palaut­taa usko dol­la­riin. Se onnis­tuu vain, jos val­tiot lupaa­vat sei­soa dol­la­rin taka­na no mat­ter what. Kyse ei nimit­täin ole mis­tään banaa­ni­val­tios­ta, jon­ka valuut­ta saa oireil­la miten sat­tuu. Näin ollen, kyl­lä ne talot jää­vät jenk­kien hyö­dyk­si. Koh­ta niis­sä asuu iloi­nen uusi asu­kas mei­kä­läis­ten tukirahalla.

    Mut­ta jos hyvin käy, tämä jää vii­mei­sek­si bailoutiksi.

  41. Pan­kin­joh­ta­ja Sinik­ka Salo sanoi tänään radios­sa, että nää subpri­me-asun­to­ve­lal­li­set sel­viä­vät velois­taan vie­mäl­lä talon­sa avai­met pank­kiin; velat rau­kea­vat. Kuin­ka­han on ?

  42. Lyhyes­ti ja yti­mek­kääs­ti tämä krii­si seli­tet­ty­nä. Se vie­lä, että pan­kit pitä­vät vie­lä ros­ka­luot­to­jen arvot pii­los­sa eivät­kä myy nii­tä yksi­tyi­ses­ti hal­val­la, kos­ka toi­vo elää, että val­tio mak­saa niis­tä hyvän hinnan.”

    Luu­li­sin, että kyse on ennem­min sii­tä, että pan­kit eivät yksin­ker­tai­ses­ti pys­ty rea­li­soi­maan niin suu­ria tap­pioi­ta kuin noi­den asun­to­lai­no­jen myy­mi­nen tar­koit­tai­si. Useat pan­kit ovat erit­täin vivu­tet­tu­ja lai­tok­sia, muis­te­len jon­kun mai­nin­neen Fan­nie Maen ja Fred­die Macin yhtey­des­sä jopa ker­toi­mis­ta 40 paik­keil­la. Tämä tar­kot­tai­si, että omaa pää­omaa oli­si noin 1,5% saa­ta­vien mää­räs­tä. Eli jos pan­kin saa­ta­vien mark­ki­na-arvo puto­aa sen 1,5%, niin koko pan­kin oma pää­oma on hävin­nyt, ja pank­ki menee kon­kurs­siin. Täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa kun lai­no­jen arvot ovat pudon­neet rajus­ti, niin pank­ki ei voi kuin istua hil­jaa ja toi­voa, että velal­li­set joten­kin lop­pu­jen lopuk­si kyke­ni­si­vät mak­sa­maan vel­kan­sa pan­kil­le, ja että sii­nä välil­lä pan­kin rahoit­ta­jat usko­vat pan­kin pysy­vän pys­tys­sä. Vii­me aikoi­na ongel­mia on ollut nime­no­maan jäl­kim­mäi­ses­sä, ja kun nii­tä pape­rei­ta ei voi­da rea­li­soi­da hin­nal­la, joka takai­si pan­kin pys­tys­sä pysy­mi­sen, niin val­tio jou­tuu hommiin.

    Mut­ta mis­sään minun tun­te­mas­sa­ni mal­lis­sa ei kau­hean hyvin ole onnis­tut­tu selit­tä­mään sitä, mik­si inflaa­tio mani­fes­toi­tui­si hyvin rajoi­te­tus­ti johon­kin tiet­tyyn asiaan.”

    Kokeil­laan maal­lik­ko­lo­gii­kal­la, case asun­not. Näki­sin kak­si mer­kit­tä­vää asun­to­jen hin­to­ja rajoit­ta­vaa teki­jää, pank­kien vaka­va­rai­suus­vaa­ti­muk­set ja kor­ko­ta­so. Vaka­va­rai­suus­vaa­ti­muk­set on onnis­tut­tu kier­tä­mään arvo­pa­pe­ris­ta­mal­la asun­to­luo­tot, joten kun nor­maa­lis­ti vaka­va­rai­suus­vaa­ti­muk­set rajoit­ta­vat money mul­tiplie­riä, niin nyt asun­to­ve­lois­sa syn­ty­väl­lä rahal­la ei ole­kaan tuol­lais­ta rajoi­tet­ta ollut, vaan rahan mää­rä on voi­nut kas­vaa lähes rajat­to­mas­ti, kun­han se on pysy­nyt asun­to­sek­to­ril­la. Kor­ko­ta­sol­la oltai­siin myös voi­tu hil­li­tä “asun­to­ra­han” syn­ty­mis­tä, mut­ta kes­kus­pank­kien tie­toi­nen valin­ta on ollut jät­tää asset inflaa­tio huo­miot­ta, niin asun­to­jen hin­nat ovat voi­neet nous­ta täy­sin rau­has­sa ilman, että kes­kus­pan­kit oli­si­vat rea­goi­neet sii­hen mitenkään.

    Tai­sit tuos­sa kui­ten­kin enem­män vii­ta­ta inflaa­tioon vain öljys­sä, ilman, että se oli­si siir­ty­nyt muu­hun talou­teen. Mie­les­tä­ni kysees­sä on öljyn lisäk­si mui­den hyö­dyk­kei­den saman­ai­kai­nen hinn­an­nousu, ja olen (edel­leen) sitä miel­tä, että on eri­koi­nen sat­tu­ma, että tuo hin­to­jen nousu on ajoit­tu­nut juu­ri sii­hen samaan aikaan, kun asun­to­luot­toi­hin sijoit­ta­neet ovat alka­neet etsi­mään suu­res­sa mää­rin uusia sijoi­tus­koh­tei­ta. Vie­lä, kun likvi­di­teet­tion­gel­mat ovat alka­neet tosis­saan ilmaan­tua, niin hyö­dyk­kei­den hin­nat ovat palan­neet lähem­mäs aiem­pia taso­jaan. Ja mik­si öljyn hin­ta ei näy muu­al­la? Mitä ilmei­sem­min ener­gia on vie­lä niin hal­paa, että sen osuus vähän­kään jalos­te­tum­mis­sa tuot­teis­sa on häviä­vän pie­ni, jon­ka seu­rauk­se­na öljyn hin­nan vai­ku­tus koko­nais­ta­lou­teen on pal­jon pie­nem­pi kuin mitä ihmi­set tähän asti ovat kuvitelleet.

  43. Koh­ta niis­sä asuu iloi­nen uusi asu­kas mei­kä­läis­ten tukirahalla.”

    Siis sikä­li kuin mei­kä­läi­set pan­kit ovat sop­paan sot­keu­tu­neet. Jen­kit tosin lupa­si­vat yhdes­sä vai­hees­sa, että myös ulko­mai­set pan­kit pää­se­vät osal­li­sek­si tukipaketista.

  44. Tot­ta­kai ne talot fyy­si­ses­ti siel­lä ovat. Ole­te­taan kave­ri, jol­la on asun­nos­ta 100 000 lai­naa. Tämä on osta­nut asun­ton­sa aika­naan hin­taan 200000, hyväs­sä uskos­sa, siis luot­taen sii­hen että kun­han mak­saa lai­nan­sa sovi­tus­sa aika­tau­lus­sa, niin on sano­taan 20 vuo­den pääs­tä vela­ton. Nyt pank­ki menee nurin ja pykä­lä, jon­ka mukaan velat pitää mak­saa heti koko­naan, ote­taan käyt­töön. Kos­ka pank­ke­ja kaa­tuu kuin kär­pä­siä, kenel­lä­kään ei ole varaa osta asun­toa mihin­kään jär­ke­vään hin­taan; niin­pä sen ostaa joku, jol­la on vähän yli­mää­räis­tä rahaa, vaik­ka hin­taan 20000. 

    Jos tämä kuu­los­taa usko­mat­to­mal­ta, niin kan­nat­taa miet­tiä uudel­leen. Lama-aikaan meni monil­la pie­ny­rit­tä­jil­lä tilan­ne näin. Asun­not eivät sen­tään men­neet, mut­ta muu­ten ter­veen yri­tyk­sen lai­nat irti­sa­not­tiin tähän tapaan ja kon­kurs­si tuli. Jos pro­ses­si ulot­tuu taval­lis­ten koti­ta­louk­sien asun­toi­hin, niin luot­ta­mus yhteis­kun­ta­so­pi­muk­seen menee alta koko­naan. Näi­tä kau­ha­jo­ki-jut­tu­ja alka­vat teh­dä ihan taval­li­set ihmi­set, sii­tä voi olla varma.

    Sik­si pank­kien ei kan­na­ta antaa kaa­tua isos­sa mittakaavassa.

  45. tpyy­luo­ma: En ole talous­tie­tei­li­jä, mut­ta voin yrittää:

    Huo­no resurs­sien allo­koin­ti joh­taa sii­hen, että työ­voi­maa on koulutettu/työssä aloil­la, jois­sa sitä ei tar­vi­ta. Kun tämän alan toi­me­liai­suus vähe­nee ja resurs­se­ja siir­re­tään tuot­ta­vam­paan käyt­töön kuluu aikaa, kun ihmi­siä kou­lu­te­taan uusiin töi­hin ja inves­toi­daan tuo­tan­to­lai­tok­siin. Lää­ke ei mis­sään nimes­sä ole näi­den ihmis­ten pitä­mi­nen tuot­ta­mat­to­mis­sa töissä.

    tomp­pe­li: “Mut­ta jos hyvin käy, tämä jää vii­mei­sek­si bai­lou­tik­si.” Kai sul­la on täs­sä taka­na aja­tus, että kun sää­te­ly saa­daan vaan kun­toon, niin täl­lais­ta ei voi enää iki­nä tapah­tua, vai sit­ten­kin aimo annos ter­vet­tä sarkasmia?

  46. Tie­de­mies: Onko muu­ten jen­keis­sä tuol­lai­nen pykä­lä, että pank­ki saa irti­sa­noa lainan?

    Kos­ka pank­ke­ja kaa­tuu kuin kär­pä­siä, kenel­lä­kään ei ole varaa osta asun­toa mihin­kään jär­ke­vään hin­taan; niin­pä sen ostaa joku, jol­la on vähän yli­mää­räis­tä rahaa, vaik­ka hin­taan 20000.”

    Kyl­lä ne asun­no­nos­ta­jat var­maan kil­pai­lee edel­leen niis­tä asun­nois­ta. Jos lai­naa ei saa niin tot­ta­kai hin­nat las­ke­vat hyvin alas, mut­ta mik­si nämä uudet hin­nat olis joten­kin huo­nom­pia kuin enti­set, jois­sa ris­kit ovat olleet vää­rin arvioi­dut? Mik­si se uusi asun­non osta­ja ansait­see asun­non joten­kin vähem­män kuin se entinen?

    Mik­si sinä aina otat jon­kun väki­val­ta­fan­t­asian näi­den jut­tu­jen perus­te­luk­si. Tun­tuu, että menee ihan öve­rik­si nämä kes­kus­te­lut. Tyy­liin, jos oot vää­rää miel­tä, nii oot ensim­mäi­nen sau­nan takana…

  47. uus’­maa­lai­nen ja tcrown, google-sana on jingle mail ja apua tar­jo­aa esim. http://youwalkaway.com/ Ame­ri­kas­sa tosin lobat­tiin rahoi­tusa­lan toi­mes­ta pari vuot­ta sit­ten läpi tiu­kem­mat henk. koht. kon­kurs­sieh­dot, mut­ta ei ne vie­lä­kään niin sadis­ti­sia ole kuin suomessa.

    Tomp­pe­li, net­tiä kier­tä­vä ter­mi on ydin­a­seis­tet­tu banaa­ni­val­tio: http://krugman.blogs.nytimes.com/2008/09/29/ok-we-are-a-banana-republic/

  48. AB, lue se link­ki jon­ka lai­toin, ei se ole kuin rei­lun sivun mit­tai­nen ja suht yleis­ta­jui­nen. Liit­tyen työ­voi­man siir­ty­mi­seen sek­to­ril­ta toi­sel­le työt­tö­myy­den selityksenä.

    As a mat­ter of simple arith­me­tic, total spen­ding in the eco­no­my is neces­sa­ri­ly equal to total inco­me (eve­ry sale is also a purc­ha­se, and vice ver­sa). So if people deci­de to spend less on invest­ment goods, doesn’t that mean that they must be deci­ding to spend more on con­sump­tion goods–implying that an invest­ment slump should always be accom­pa­nied by a cor­res­pon­ding con­sump­tion boom? And if so why should the­re be a rise in unemployment? 

    Most modern han­go­ver theo­rists pro­bably don’t even rea­lize this is a problem for their sto­ry. Nor did tho­se sup­po­sed­ly deep Austrian theo­rists answer the ridd­le. The best that von Hayek or Schum­pe­ter could come up with was the vague sug­ges­tion that unemplo­y­ment was a fric­tio­nal problem crea­ted as the eco­no­my trans­fer­red wor­kers from a bloa­ted invest­ment goods sec­tor back to the pro­duc­tion of con­su­mer goods. (Hence their oppo­si­tion to any attempt to inc­rea­se demand: This would lea­ve “part of the work of depres­sion undo­ne,” since mass unemplo­y­ment was part of the process of “adap­ting the struc­tu­re of pro­duc­tion.”) But in that case, why doesn’t the invest­ment boom–which pre­su­mably requi­res a trans­fer of wor­kers in the oppo­si­te direction–also gene­ra­te mass unemplo­y­ment? And anyway, this sto­ry bears litt­le resemblance to what actual­ly hap­pens in a reces­sion, when eve­ry industry–not just the invest­ment sector–normally contracts.”

  49. Tämä tar­kot­tai­si, että omaa pää­omaa oli­si noin 1,5% saa­ta­vien määrästä. 

    Mikä­li tilan­ne on tosi­aan tuo ker­too se koko jär­jes­tel­män mädän­näi­syy­des­tä. Samaan aikaan kun pan­kit ovat lap­pa­neet rahaa osak­kee­no­mis­ta­jil­le, jot­ka siis ovat tosia­sias­sa omis­ta­neet ainoas­taan pik­ku­rui­sen sii­vun pan­kis­ta, pan­kit tai tar­kem­min sanoen tie­ten­kin nii­den yli­pal­ka­tut joh­ta­jat ovat otta­neet mie­let­tö­miä ris­ke­jä jot­ka nyt tule­vat kan­san maksettaviksi.

    Tie­ten­kin pitäi­si perus­taa “ros­ka­pank­ki”, mitä nimeä sii­tä sit­ten halu­taan­kin käyt­tää, mut­ta sen tuli­si toi­mia aivan toi­sin kuin tääl­lä aikoi­naan toi­mit­tiin ja ehkä lähi­tu­le­vai­suu­des­sa taas toi­mit­ta­neen. Ensim­mäi­sek­si tuli­si nol­la­ta osak­kei­den arvo pan­kin omis­tuk­sen siir­tyes­sä ros­ka­pan­kil­le. Sen jäl­keen kaik­ki lai­na­so­pi­muk­set jat­ku­vat kuten on alun­pe­rin­kin sovit­tu ja sopi­van ajan kulut­tua, siis laman jäl­keen, luo­tot ja muu omai­suus myy­dään mark­ki­noil­la ja tal­let­ta­jat saa­vat tal­le­tus­ten­sa suh­tees­sa rahaa takai­sin. Syyt­teet ja vahin­gon­kor­vaus­vaa­ti­muk­set syyl­li­sil­le. Tämä oli­si hal­vin­ta ja taa­tus­ti oikeu­den­mu­kai­sin­ta kai­kil­le osapuolille.

    Eipä ole kau­aan­kaan kun tääl­lä Suo­mes­sa­kin ylei­ses­ti horis­tiin “uudes­ta talou­des­ta” 😀 tai­si siis men­nä hiu­kan ns. rei­sil­le tämä­kin polii­tik­ko­jen ihas­te­le­ma, pie­run­pi­dät­tä­jä­vir­ka­mie­his­tön tuke­ma yli­opis­to­jen nor­sun­luu­tor­ni­väen hie­no teo­ria ikui­ses­ta velan­ot­to­kupla­ta­lou­den kasvusta..

    Suo­men Hypo­teek­kiyh­dis­tys on hyvä esi­merk­ki esi­mer­kil­li­ses­tä pank­ki­toi­min­nas­ta, toi­min­taa joka on kes­tä­nyt mei­dän his­to­rias­sam­me jo ainut­laa­tui­set n. 150 vuot­ta. Ei sii­nä mitään mys­tiik­kaa tar­vi­ta vaan vas­tuul­li­nen ja ammat­tai­toi­nen joh­to riit­tää, siis ei iso­päi­siä savo­lais­poi­kia ja “parem­min­pu­hu­via” upp­sa­lan eko­noo­me­ja ame­rii­kan rai­til­le raha­sä­kin kans­sa vähän si_oittelemaassa niin­kuin noil­la mei­dän var­si­nai­sil­la pan­keil­la on ollut tapa­na toi­mia. Nii­den omil­la toi­mil­la kun ei ole suo­ma­lai­ses­sa kapi­ta­lis­mis­sa mitään väliä, kos­ka val­tio pelas­taa ne aina kui­ten­kin. Siis nii­den joh­ta­jat, “kon­su­len­tit” ja muut kei­not­te­li­jat, kan­sa saa tie­tys­ti hypä­tä vaik­ka jojok­si, eihän se muu­ten mitään kan­saa oli­si­kaan, vai mitä?

  50. Tie­de­mies sanoo
    “Nyt pank­ki menee nurin ja pykä­lä, jon­ka mukaan velat pitää mak­saa heti koko­naan, ote­taan käyttöön.”
    Tal­lais­ta pykä­lää ei ole eikä tule.
    Mis­tä olet kuul­lut täl­läi­ses­tä mitä tulee näi­hin “mor­ga­ge secu­ri­ties”? Nii­tä voi­daan kyl­lä kon­kurs­sis­sa tai muu­ten myy­dä eteen­päin yms, mut­ta mitään mar­gin call:ia niis­sä ei ole mitä asun­no­no­mis­ta­jaan tulee minun tietääkseni.

  51. Osai­si­ko joku selit­tää kan­san­ta­lou­des­ta mitään ymmär­tä­mät­tö­mäl­le mis­tä täs­sä ros­ka­pank­ki­pa­ke­tis­sa ja sii­hen liit­ty­väs­sä lais­sa on oikein kysymys ?

    Tar­koi­tus ei var­maan­kaan ole ostaa kaik­kia ongel­ma­luot­to­ja täy­teen hin­taan johon­kin tar­koi­tus­ta var­ten perus­tet­tuun rahoi­tus­lai­tok­seen kos­ka eihän sii­hen tuol­lai­nen $2000 /nenä rii­tä las­ke­vil­la mark­ki­noil­la jos ole­te­taan että asun­to­jen osal­ta ollaan perä­ti 50% yli his­to­rial­li­sen reaalihintatason.

    Toi­saal­ta ei lie­ne tar­koi­tus ostaa luot­to­ja lähel­le­kään mark­ki­na­hin­taa kos­ka mas­sii­vi­set alas­kir­jauk­set syö­vät tuol­lai­sen vivu­te­tun lai­tok­sen vaka­va­rai­suu­den het­kes­sä, sen toi­min­tae­del­ly­tyk­set katoa­vat eikä mitään saavuteta.

    Mis­tä on tar­koi­tus saa­da rahat ros­ka­pan­kin rahoit­ta­mi­seen jos vakuu­det ovat mitä ovat ? Lisää­mäl­lä val­tion velan­ot­toa käyt­tä­mäl­lä val­tion uskot­ta­vuut­ta vakuu­te­na ? Eikö ongel­ma leviä täl­löin glo­baa­lik­si vai onko idea­na juu­ri se että suu­rem­pi jouk­ko kan­taa riskin ? 

    Miten tuol­lai­nen ros­ka­pank­ki toi­mi­si ? Pyr­kii­kö se mini­moi­maan oman ris­kin­sä toi­mi­mal­la toden­nä­köi­sim­min toteu­tu­van ske­naa­rion perus­teel­la vai onko tavoit­tee­na mini­moi­da vahin­got kan­san­ta­lou­del­le, jol­loin var­maan­kin vakuuk­sien pak­ko­rea­li­soin­te­ja yri­te­tään välttää ?

  52. Siis mitä ihmet­tä? Jos pank­ki menee nurin, niin sen lai­nat irti­sa­no­taan, tämä on ihan nor­maa­lia toi­min­taa. Jos tulee sys­tee­mi­nen romah­dus, irti­sa­no­taan kaik­ki asun­to­lai­nat, yri­tys­lai­nat jne. ja tapah­tuu mit­ta­va omai­suu­den uudel­leen­jär­jes­te­ly. Raha­mää­rä supis­tuu ja seu­raa kai­ken inves­toin­ti­va­ral­li­suu­den mit­ta­va deflaa­tio, omai­suus kes­kit­tyy entis­tä har­vem­piin käsiin.

    Tätä ei tie­ten­kään sal­li­ta demo­kra­tias­sa. Taval­la tai toi­sel­la val­tiot puut­tu­vat peliin ennen sys­tee­mis­tä romah­dus­ta, kos­ka kukaan ei halua, että yhteis­kun­ta romah­taa. Jos mer­kit­tä­väl­tä osal­ta ihmi­sis­tä läh­tee kaik­ki omai­suus, osa tur­vau­tui­si väki­val­taan eikä enää kun­noit­tai­si juu­ri mitään lake­ja. Kaik­ki ymmär­tä­vät, mik­si näin ei voi antaa tapahtua.

    Täs­sä on iso­ja aste-eroja.

  53. Niin, tah­don vie­lä lisä­tä, että näis­sä ame­rik­ka­lai­sis­sa vel­ka­pa­pe­reis­sa ei tie­ten­kään ole täl­lais­ta ris­kiä lai­na­not­ta­jal­la, vaan pape­ris­sa sano­taan vain pal­jon­ko pitää maksaa.

  54. Mut­ta jos hyvin käy, tämä jää vii­mei­sek­si bailoutiksi.”

    Täs­tä voi­sin lyö­dä vetoa lähes kuin­ka pal­jon tahan­sa. tämän sot­kun seu­rauk­se­na on entis­tä sofis­ti­koi­tu­neem­pia rajoit­tei­ta rahoi­tus­sek­to­ril­le, jos­ta seu­raa entis­tä enem­män resurs­sien käyt­tä­mis­tä noi­den rajoit­tei­den kier­tä­mi­seen, ja jos jos­sain pank­kii­rit ovat hyviä, niin rajoit­tei­den kier­tä­mi­ses­sä. Eli lop­pu­tu­lok­se­na on jäl­leen ker­ran entis­tä hie­nom­mil­la instru­men­teil­la aikaan­saa­tu kata­stro­fi kym­me­nen vuo­den päästä.

  55. Siis mitä ihmet­tä? Jos pank­ki menee nurin, niin sen lai­nat irti­sa­no­taan, tämä on ihan nor­maa­lia toimintaa. ”

    Jos nor­maa­lil­la tar­koi­tat yleis­tä, niin ei ole. Yleen­sä kon­kurs­si­pe­sä (aivan oikein) ajat­te­lee saa­van­sa lai­nois­ta parem­man hin­nan myy­mäl­lä ne jol­le­kin toi­sel­le pan­kil­le kuin irti­sa­no­mal­la ne. Juri­di­ses­ti tuo tie­tys­ti lie­nee aina mahdollista.

  56. Kyl­lä taval­li­ses­sa lai­na­so­pi­muk­ses­sa sano­taan, että lai­na voi­daan irti­sa­noa. En muis­ta nyt tark­kaa sana­muo­toa, mut­ta tilan­ne jos­sa pykä­lää voi­daan sovel­taa, on juu­ri sel­lai­nen, jos­sa pank­ki on menos­sa nurin.

    Tämä ei ole mitään aka­tee­mis­ta poh­dis­ke­lua. Pan­kit teki­vät näi­tä yri­tyk­sil­le vii­mek­si laman aika­na, siis ilman mitään mak­su­häi­riö­tä lai­no­ja irti­sa­not­tiin ja vaa­dit­tiin vakuu­det myyn­tiin heti. Osa pan­kin joh­to­väes­tä teki tämän tarkoituksella. 

    Hom­ma meni suun­nil­leen niin, että oli vaik­ka pien­teol­li­suus­kiin­teis­tö, joka oli yri­tyk­sen omis­tuk­ses­sa. Joku halusi ostaa kiin­teis­tön, mut­ta yrit­tä­jä ei halun­nut myy­dä. Osta­ja kään­tyi sen pan­kin puo­leen, jos­sa fir­mal­la oli lai­nat. Kos­ka pank­ki oli mak­su­vai­keuk­sis­sa, sil­lä oli lain mukaan oikeus irti­sa­noa lai­nat. Pan­kis­sa las­kes­kel­tiin, että nurin ollaan toden­nä­köi­ses­ti menos­sa, joten täs­tä dii­lis­tä saa­ta­va raha kan­nat­taa ottaa nyt eikä odot­taa, jos vaik­ka yrit­tä­jä mak­sai­si lai­nan­sa jos­kus takai­sin. Lai­na irti­sa­not­tiin ja vakuus lai­tet­tiin pak­ko­huu­to­kaup­paan, läh­tö­hin­nak­si tämän osta­jaeh­do­kin tar­jous. Huu­ta­jia ei yleen­sä ollut muita. 

    Olen kuul­lut kah­des­ta tapauk­ses­ta yrit­tä­jil­tä, jos­sa näin kävi. Toi­ses­sa osta­ja oli pan­kin­joh­ta­jan lan­ko­mies tms. Tie­tys­ti voin luot­taa täs­sä vain yrit­tä­jien itsen­sä sanaan, mut­ta ei minul­la mitään sen isom­paa syy­tä ole epäil­lä. Ja huo­mat­kaa, näis­sä ei rikot­tu mitään lakeja.

  57. Sanoi­sin että on vähän lii­oit­te­lua sanoa, että USA:ssa kes­ki­ver­to äänes­tä­jä oli­si mer­kit­tä­väs­ti valis­tu­mat­to­mam­pia ja tie­tä­mät­tö­mäm­piä kuin Suo­mes­sa. Enem­män täs­sä on kyse sii­tä, että USA:ssa on suu­ri jouk­ko äänes­tä­jiä, jot­ka vas­tus­ta­vat peri­aat­teel­li­sis­ta syis­tä kaik­kea vero­ra­ho­jen käyt­töä. Heil­lä jär­ki sume­nee heti, kun ehdo­te­taan että vero­ra­ho­ja käy­te­tään johon­kin. Mikään jär­ki­pu­he ei tehoa, sitä ei suos­tu­ta edes yrit­tä­mään ymmärtää.

    Lisäk­si tähän liit­tyy se, että USA:ssa rik­kai­siin koh­dis­tu­va kateus ja epä­luu­lo on pal­jon suu­rem­paa kuin Suomessa.

  58. tpyy­luo­ma: Tulee­ko täs­tä nyt sinun ja minun väli­nen Key­nes vs. Itä­val­ta­lai­set väit­te­ly, jota käy­dään mui­den teks­teil­lä? Osaat var­maan itte­kin googla­ta noi­ta Krug­ma­nin kri­tiik­ke­jä, mut­ta täs­sä nyt pari linkkiä:

    https://mises.org/misesreview_detail.aspx?control=53

    http://www.auburn.edu/~garriro/krugman.htm

    molem­mat vähän tuo­ta Krug­ma­nin kir­joi­tus­ta lyhyempiä…

    As a mat­ter of simple arith­me­tic, total spen­ding in the eco­no­my is neces­sa­ri­ly equal to total inco­me (eve­ry sale is also a purc­ha­se, and vice ver­sa). So if people deci­de to spend less on invest­ment goods, doesn’t that mean that they must be deci­ding to spend more on con­sump­tion goods–implying that an invest­ment slump should always be accom­pa­nied by a cor­res­pon­ding con­sump­tion boom? And if so why should the­re be a rise in unemployment?”

    Täs­sä kap­pa­lees­sa ei ole oikeas­taan mitään jär­keä. Tot­ta­kai kun joku ostaa niin joku myy. Ei se kui­ten­kaan tar­koi­ta, että aina oste­taan yhtä pal­jon kuin jos­kus muul­loin. Se tar­koit­taa ainoas­taan, että aina myy­dään yhtä pal­jon kuin ostetaan.

    Sen lisäk­si talou­des­sa on suu­ri mer­ki­tys sil­lä mihin rahat käy­te­tään. Se että minä ostai­sin ikku­noi­ta ja rik­koi­sin nii­tä huvik­se­ni ei kas­va­ta varal­li­suut­ta toi­sin kuin se, että ostan ikku­noi­ta ja raken­nan niis­tä taloja.

    Krug­man ei myös­kään selit­tä­nyt mik­si tuo työn­te­ki­jöi­den ja tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin siir­tä­mi­nen ei kes­täi­si ja aiheut­tai­si työt­tö­myyt­tä. Työt­tö­myy­den leviä­mi­nen muil­le­kin aloil­le kuin niil­le, jos­sa kupla on puh­jen­nut on kai suht tri­vi­aa­lia. Kun kysyn­tä mark­ki­noil­la pie­ne­nee, niin hin­nat las­ke­vat, eli osa tuo­tan­nos­ta ei ole enää kannattavaa.

    Tie­de­mies: Mil­lä perus­teel­la pank­kien kaa­tues­sa rahat siir­ty­vät rik­kail­le? Osak­ke­no­mis­ta­jat ja pank­kien vel­ko­jat­han menet­tä­vät varan­sa. Pan­kil­le lai­naa ole­vat menet­tä­vät ainoas­taan hyö­dyk­keen osto­hin­nan ja pak­ko­huu­to­kaup­pa­hin­nan väli­sen ero­tuk­sen ja ainoas­taan sii­nä tapauk­ses­sa, että eivät saa uut­ta lai­naa tai pank­ki ei saa myy­dyk­si lai­naa eteenpäin.

  59. Kyl­lä taval­li­ses­sa lai­na­so­pi­muk­ses­sa sano­taan, että lai­na voi­daan irti­sa­noa. En muis­ta nyt tark­kaa sana­muo­toa, mut­ta tilan­ne jos­sa pykä­lää voi­daan sovel­taa, on juu­ri sel­lai­nen, jos­sa pank­ki on menos­sa nurin.”

    Niin­hän minä sanoin. Mut­ta noin ei sil­ti _yleensä_ teh­dä sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä että myy­mäl­lä lai­nat saa­daan pankille/pesälle yleen­sä enem­män rahaa kuin pak­ko­huu­to­kaup­paa­mal­la vakuu­det ja aja­mal­la asiak­kat kon­kurs­siin. Jois­sain olo­suh­teis­sa (sys­tee­mi­nen krii­si tai val­tio päät­tää mak­saa luot­to­tap­piot) voi olla, että myy­mäl­lä lai­nat eteen­päin saa­daan vähem­män rahaa kuin irti­sa­no­mal­la lai­nat. Täl­löin voi olla, että pesä irti­sa­noo lainat. 

    Vii­me viik­ko­jen aika­na on usei­ta pank­ke­ja siir­ty­nyt taval­la tai toi­sel­la val­tion kont­rol­liin eri mais­sa, ja lähes poik­keuk­set­ta asiat on jär­jes­tet­ty niin, että vain pan­kin osak­kee­no­mis­ta­jat kär­si­vät, ei pan­kin asiak­kaat tai rahoit­ta­jat. Leh­man Brot­hers on poik­keus, se pääs­tet­tiin oikeas­ti kon­kurs­siin. Mut­ta edes Leh­ma­nin saa­ta­via ei tie­tääk­se­ni ole irti­sa­not­tu ja lai­tet­tu välit­tö­mäs­ti mak­suun, vaan nii­tä on myy­ty eteenpäin.

  60. Jos ja kun infor­maa­tion on sama kuin raha (arvo, mer­ki­tyk­set) niin sit­ten infor­maa­tio on
    kaa­pat­tu eli patou­det­tu angloa­me­rik­ka­lai­seen maa­il­maan kie­len voi­mak­kuu­den kautta.
    Kie­li toi­mii kie­li­pe­lis­sä par­hai­ten suh­tees­sa mui­hin kie­liin (ver­taa miten pal­jon maailman
    omai­suu­des­ta onkaan Poh­jois-Ame­ri­kas­sa, Euroo­pas­sa ja Austra­lias­sa). Ovat pähittäneet
    muut alu­eet ole­mal­la “more fluent, per­fect and com­pe­ti­ti­ve” kuin muut alu­eet sil­lä raha
    on struk­tuu­ri joka seu­raa kiel­tä kie­len struk­tuu­reis­sa sil­loin kun sana on sanaa vasten.

    Jos tie­to patou­tuu (oikeas­taan se ei ole tie­to vaan infor­maa­tio, jota on lii­kaa ja sik­si sitä
    on vai­kea seu­loa) sen kyky hal­li­ta mui­ta aluei­ta on aina läh­tö­koh­tai­ses­ti parem­pi koska
    vakuu­tuso­pit, uuden tie­don sen­so­rit ja kai­ken­lai­nen medioin­ti mihin las­ken myös pörssit,
    käy­vät nopeam­min, ket­te­räm­min ja sik­si kan­nat­ta­vam­min juu­ri heil­tä. Jos on entuu­des­taan mar­gi­naa­le­ja mil­lä pela­ta peliä niin toden­nä­köi­syys voit­ta­mi­seen kasvaa.
    Tämän näem­me Afri­kas­ta ja muis­ta kehi­tys­mais­ta; jos ei mitään ole ei mitään enää saa.
    Kur­juus syö lopul­ta itse­ään ja Muga­be on sii­hen käve­le­vä merkki. 

    Rahaa ei voi irrot­taa medioin­nin mer­ki­tyk­ses­tä. Raha ilman tukea on kuin piir­ret­ty voi­lei­pä näl­käi­sel­le; voi kol­man­nel­le osa­puo­lel­le tar­koit­taa jotain mut­ta koh­teel­le se on yhtä kuin nolla.

    Huo­mio­ta­lous on kai­ken syn­ti; huo­mio menee koko ajan pois ihmi­syy­des­tä sil­lä väsy­nyt poruk­ka elää jo tois­ten elä­mää kun ei jak­sa elää omaan­sa. Fil­mit käy­vät kau­pan ja kaik­ki muu joka loh­dut­taa; loh­tu luo lisää osto­ta­pah­tu­mia ja kon­su­me­ris­mi kukoistaa.

  61. AB, tämä ei ole oikea foo­ru­mi ja suo­raan sanoen minul­la ei rii­tä into. Tar­tuin vain sii­hen, kun sanoit että ainoa rat­kai­su on lama ja perus­te­lut eivät vakuuttaneet.

  62. Sys­tee­mi­ses­sä romah­duk­ses­sa “rahat” eivät siir­ry mihin­kään, vaan “raha” menet­tää perin­tei­sen mer­ki­tyk­sen­sä. Omai­suus jär­jes­tel­lään uusin sel­lai­sin perus­tein, jot­ka eivät ole ylei­sen oikeus­ta­jun mukai­sia. Esi­mer­kik­si joku, jol­la on kul­taa tms. kovaa valuut­taa jem­mas­sa suh­teel­li­sen pie­niä­kin mää­riä (siis ver­rat­tu­na sen esim. tämän het­ken arvoon), saat­taa kye­tä vaih­ta­maan sitä erit­täin­kin arvok­kaa­seen reaa­li­seen omai­suu­teen, kun luot­ta­mus rahaan jne. on hyvin alhainen. 

    Vaik­ka raha­jär­jes­tel­mä sinän­sä ei romah­tai­si, vaan fiat-raha säi­lyt­täi­si arvon­sa, voi käy­dä niin, että mer­kit­tä­vä osa asun­to­ve­lal­li­sia ja yri­tyk­siä jou­tuu myy­mään käy­pää omai­suut­ta päi­vän hin­taan, joka ei täl­lai­ses­sa mark­ki­na­ti­lan­tees­sa ole kor­kea. Mark­ki­na­fun­da­men­ta­lis­tit väit­tä­vät mie­lel­lään, että täs­sä on vain kyse sii­tä, että mark­ki­na­ko­rot ovat kor­keat (luok­kaa tuhan­sia pro­sent­te­ja) ja siten kuu­luu dis­kon­ta­ta niin, että puo­len vuo­den pääs­sä ole­va nyky­ar­vo on pyö­reäs­ti nol­la, ja että se nyt vain on niin ja että se, että täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa omai­suus jär­jes­tel­lään uudel­leen niil­le, joil­la on “peli­merk­ke­jä” (oli­vat ne sit­ten mitä hyvän­sä), on vain nor­maa­lia mark­ki­noi­den toi­min­taa, johon puut­tu­mi­nen on “ihmi­soi­keuk­siin” puuttumista.

    Kat­so­kaa miten Venä­jäl­lä kävi Neu­vos­to­lii­ton romah­det­tua. Ver­tai­lu­koh­tee­na se ei ole kau­hean hyvä, kos­ka omis­tusoi­keu­det eivät olleet ennen romah­dus­ta kovin hyvin mää­ri­tel­ty­jä, mut­ta jos mää­ri­tel­mät veny­te­tään äärim­mil­leen sel­lai­sik­si, ettei suu­rin osa nii­tä tun­nis­ta, niin jär­jes­te­lyis­sä ei ole mitään todel­lis­ta legi­ti­mi­teet­tiä, ne ovat vain seu­rauk­sia sii­tä, että peli nyt menee täs­sä tilan­tees­sa näin ja että tätä eivät kaik­ki olleet heti hoksanneet. 

    Jos kuvit­te­let­te, ettei näin voi käy­dä, niin kat­so­kaa uutis­vi­deoi­ta vii­kon takaa ja luke­kaa Paul­so­nin ruu­miin­kiel­tä (joku antoi tämän vin­kin minul­le, kun epäi­lin ettei romah­dus ole ollut lähel­lä). Mies oli kau­hus­ta kan­kea­na, hän näyt­ti ihan oikeas­ti sil­tä, että tosis­saan uskoo vii­da­kon lain tule­van, jos pank­ke­ja alkaa todel­la kaa­tua kuin kär­pä­siä. Sys­tee­mi­nen romah­dus kyl­lä leviäi­si tännekin.

  63. Esi­mer­kik­si joku, jol­la on kul­taa tms. kovaa valuuttaa”

    Voi­sit­ko täs­men­tää kuin­ka kul­ta ero­aa kätei­ses­tä, sitä ei voi syö­dä kuten ei rahaa­kaan. Mihin sen arvo perus­tuu muu­hun kuin uskomukseen/luottamukseen, kuten rahankin?

  64. Kul­lan arvo perus­tuu sii­hen, että sitä on vähän. Kul­ta oli arvo­kas­ta esi­mer­kik­si 700-luvul­la. Jos elin­ta­so putoai­si tuol­le tasol­le, kul­ta oli­si edel­leen arvo­kas­ta. Ihmis­hen­ki ei.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.