Maanmittareiden pakkohimmelöinti

Kepu näyt­tää toteut­ta­van him­me­li­malli­aan päät­täväis­es­ti. Nyt on vuorossa Uuden­maan maan­mit­taus­toimis­ton Helsin­gin toimip­is­teen hajot­ta­mi­nen Loh­jalle, Por­vooseen, Lah­teen ja Hämeen­lin­naan. Kos­ka him­me­li­mallin ”puu­tarhakaupunkei­hin” ei luon­nos­taan siir­ry työ­paikko­ja, ne siir­retään sinne pakolla.

Toisin kuin Lääke­laitok­sen kohdal­la nyt ei ole ongel­mana, että toimis­ton työ hal­vaan­tu­isi, kos­ka henkilökun­ta ei muu­ta perässä. Ei muu­ta nytkään, mut­ta uudet työ­paikat ovat mah­dol­lisuuk­sien rajois­sa pysyvän automatkan päässä. Toimis­tossa on kysyt­ty muut­toaikei­ta 60 henkilöltä. Näistä neljä on muutenkin muut­ta­mas­sa noille alueille ja kuusi asuu siel­lä ennestään. Muiden osalta edessä on pitkä ajo­mat­ka ensin kotoa työ­paikalle ja sit­ten takaisin työ­maalle tai asi­akkaan luo. Työ­maat ja asi­akkaat ovat pääkaupunkiseudul­la tai sen tun­tu­mas­sa. Julk­ista liiken­net­tä juuri kukaan ei pysty­isi työ­matkallaan käyt­tämään. Kukaan ei ilmoit­tanut vai­h­ta­vansa puolisoaan voidak­seen muut­taa työn perässä.

Ymmärsin, että puu­tarhakaupunki­mallis­sa piti hajot­taa työ­paikko­ja puu­tarhakaupunkei­hin, jot­ta asukkaiden työ­matkat lyheni­sivät. Nyt ne pitenevät, kos­ka työn­tek­i­jät eivät asu siel­lä, minne työ­paikat siirretään.

Mitä hyö­tyä vaikka­pa Por­voolle on siitä, että se saa val­tion työ­paikko­ja, joiden työn­tek­i­jät asu­vat pääkaupunkiseudul­la? Näin menee toimis­toti­laa, johon teo­ri­as­sa voisi tul­la työ­paikko­ja por­voolaisille. Val­tio ei mak­sa yhteisöveroa.

Jos tästä yrit­täisi vängäl­lä jotain järkeä etsiä, niin ehkä joku ajat­telee, että sit­ten joskus, kun nykyi­nen työn­tek­i­jä jää eläk­keelle, vir­ka täytetään jol­lain paikallisel­la. Eikö sitä virkaa voisi siirtää vas­ta sil­loin sen sijaan, että pan­naan sen nykyi­nen työn­tek­i­jä aja­maan mon­ta ker­taa maa­pal­lon ympäri ylimääräisiä työmatkoja?

Kos­ka kepu­lais­ten mielestä työti­im­it voidaan joka tapauk­ses­sa hajot­taa, eikä voisi ajatel­la, että tässä vai­heessa siir­retään ne kymme­nen työ­paikkaa, joi­hin löy­tyy vapaae­htoinen siir­tyjä ja lop­ut sitä mukaa, kun pääkaupunkiseudul­la asu­va työn­tek­i­jä jää eläk­keelle tai siir­tyy muuten pois.

34 vastausta artikkeliin “Maanmittareiden pakkohimmelöinti”

  1. Kun Kus­taa Vaasa vuon­na 1550 perusti Helsin­gin, ei tääl­lä juuri ollut asukkai­ta. Asukkaat saati­in määräämäl­lä lähip­itäjien por­var­it muut­ta­maan vasta­pe­rustet­tuun kaupunkiin.

  2. Mik­si ylipään­sä pitäisi men­nä töi­den takia työpaikalle?

    Itse olen ollut pääsään­töis­es­ti työ­paikois­sa, jois­sa ain­oa syy saa­pua paikalle on ollut armo­ton kel­loko­rt­ti. Suurin osa päivistä olisi hoitunut tietokoneen ja puhe­li­men ääressä kotona. 

    Joskus on ihan hyvä nähdä ihmisiä nokakkain kaiken­lai­sis­sa puuha­palavereis­sa pul­la suus­sa ja tyhy-päivil­lä teesken­telemässä yhteishenkeä, se on psyyken kannal­ta var­masti myön­teistä, mut­ta ihan liikaa ylipään­sä ravataan työpaikalla. 

    Uima­hal­li­valvo­jan on olta­va paikalla, opet­ta­jankin on vaikea hoitaa melu­avaa luokkaa kotoa käsin, mut­ta nyky-yhteiskun­ta on täyn­nä töitä, joiden vuok­si men­nään työ­paikalle vain kos­ka se on tapana. 

    Perinne on jäänne ennen sähk­postin ja kän­nyköi­den aikakaut­ta, mut­ta kovin sitkeästi elää edelleenkin.

  3. Teemul­la on nyt väärä tieto. Helsinki­in määrät­ti­in por­vare­i­ta mm. Tam­misaares­ta, Rau­mal­ta ja Ulvi­las­ta. Ei siis ihan läheltä. Lähip­itäjis­sä edes ollut por­vare­i­ta, se kun on kaupunki­lais­ten hom­maa. Lop­putu­los oli kuitenkin sama kuin mon­es­sa nykyalueel­lis­tamises­sa. Jen­gi käy kään­tymässä esim. Revaniemel­lä ja huo­maa, että hom­ma ei toi­mi ja palaa takaisin. Näin kävi tam­misaare­laisille, rau­malaisille ja ulvi­lalaisille myös.

    Helsin­gin kasvu perus­tuu vapaae­htoiselle muuttamiselle.

  4. Tääl­lä Munkkivuores­sa on kadut tuon ajan mukaan nimet­ty. Kuriosi­teet­ti­na niille jot­ka eivät tienneet: 

    Täältä löy­tyy Ulvi­lantie, Rau­mantie, Naan­talin­tie, Uudenkaupung­in­tie ja Por­in­tie. Siinä onkin Teljän­ti­etä luku­un otta­mat­ta kaik­ki Munkkivuoren kadut. 

    Aikoinaan ihmettelinkin nimi­val­in­to­ja kunnes kuulin tämän his­to­ri­an, jon­ka Kom­men­toin tässä kertoi.

  5. Toi viimeinen kap­pale on jo ilkeä, mut­ta harv­inaisen osu­va. Todet­takoon jälleen ker­ran, että poli­it­ti­nen jakolin­ja Suomes­sa ei kul­je oikean ja vasem­man vaan kaupun­gin ja haja-asu­tuk­sen välil­lä. Mut­ta voiko tästä maan­mit­taus jutus­ta oikeasti syyt­tää kepua?

  6. Eli­nal­la on has­su käsi­tys yhteistyöstä… 

    … vaik­ka teenkin enim­män osan työstäni koneel­la ja olen pitkin päivää yhteyk­sis­sä ihmisi­in maail­mal­la, niin kyl­lä vain ne epävi­ral­liset keskuste­lut työkaverin huoneen ovel­la sekä kahvi- ja ruokapöy­dässä ovat töi­den suju­misen kannal­ta mah­dot­toman tärkeitä. Sen huo­masi, kun toises­sa raken­nuk­ses­sa ole­va ryh­mä tuli mei­dän kanssamme samalle käytävälle. Asi­at alkoi­vat edis­tyä ihan eri malli­in kuin sil­loin, kun tavat­ti­in vain palavereissa. 

    Tosi ikävää, jos alueel­lis­tamisen yhtey­dessä toimi­vat tiim­it hajotetaan.

  7. Eli­na kir­joit­taa että työ­paikalle men­nään vain kos­ka siel­lä on leimat­ta­va kel­loko­rt­ti ja työt sujuisi­vat. Kyl­lä kel­loko­rt­tikin voidaan toteut­ta tietokoneitse.

    Kyl­lä suurim­man esteen käsit­tääk­seni muo­dosta­vat kon­ser­vati­iviset työ­nan­ta­ja-asen­teet. Miten epälu­u­loinen työ­nan­ta­ja uskoo voivansa valvoa että hänen palkol­lisen­sa tekee työn­sä ellei hän tai hänen edus­ta­jansa kykene sitä valvo­maan. Pelätään että työn­tek­i­jät ‘lintsaa­vat’. Ja niin ne muuten tekevätkin ellei työ- ja työilmapi­iri ole kun­nos­sa. Eli yri­tyk­set joi­ta johde­taan kauhul­la ja pelol­la eivät sovel­lu etä­työhön elleivät pysty tekemään töistä urakoi­ta työn­tek­i­jöille. Tai kokon­aan ulkois­ta­maan työn­tek­i­jät ali­hankki­joik­si. Siinä taas verot­ta­jan tulkinnnat aset­ta­vat omat rajoituksensa.

    Minä väitän että suurim­man esteen etä­työlle muo­dosta­vat siihen sopi­mat­tomat työnantaja-asenteet.

    Toisaal­ta jatku­va etä­työ esimerkik­si kotoa käsin ei vält­tämät­tä ole pelkästään hyvä jut­tu. On siinä omat huonot puolen­sakin. Työ- ja kotielämän rajat voivat hämär­tyä ja työ­paikan sosi­aaliset kon­tak­tit voivat heiketä ellei asi­aan kiin­nitetä huomiota.

    Muuten olen samaa mieltä Eli­nan kanssa että nykyään on paljon työtä joka voitaisi­in tehdä vai­vat­tomasti työ­paikalle menemättä.

  8. Onhan se masen­tavaa, että toimis­to joka tekee maan­mit­taus­toim­i­tuk­sia kaupunkien ase­makaa­va-alueen ulkop­uolel­la hajasijoitetaan. 

    3/4 toim­i­tuk­sista on lohkomisia. Ja jotenkin tun­tuu päät­tömältä lähteä Helsinki­in asioimaan maan­mit­taus­toimis­toon, jos vaik­ka sat­tuu asumaan Hangossa.

    Maan­mit­taus­toimis­ton palvelui­hin kuitenkin kuu­luu luon­nos­sa tapah­tu­van mit­taamisen lisäk­si eri­laisia myyn­ti- ja rek­isteri­palvelui­ta. Esim. ark­istopalvelui­ta saa konttoreista.

    Ja eikös ole aika kum­mallista, että toimis­to jon­ka palveluk­sia nor­maali ihmi­nen tarvit­see sijait­see paikas­sa jos­sa nor­maali ihmi­nen ei tarvitse sen palveluksia 🙂

    Sama uudelleen: Helsinkiläi­nen ei tarvitse kaa­va-alueel­la maan­mit­taus­toimis­ton palvelu­ja, mut­ta haja-asu­tusalueel­la tarvit­see. Ja Uusi­maa ei ole ihan Helsin­ki, vaan hiukan laa­jem­pi alue. 

    Voisin kysyä, että mik­si him­me­li­mallin maas­sa ei saisi saa­da esim. maan­mit­taus­palvelui­ta oma­l­ta alueelta vaan pitäisi matkus­taa pahim­mil­laan helsinki­in hoitele­maan paperiasioita.

  9. “Mik­si ylipään­sä pitäisi men­nä töi­den takia työpaikalle?”

    Vas­taus on kysymyk­sessäsi, yhdys­sanas­sa työ­paik­ka.

    Eli­nan kan­nat­taa lukea myös seu­raa­va ja miet­tiä, mil­laiset fasili­teetit nykya­jan maan­mit­tar­ille tarvitaan.

    KariV: Maan­mit­tar­it taita­vat ammat­tikun­tana tehdä nykyään aivan enim­mäk­seen mui­ta kuin kent­tätöitä tikun ja 1500-luvul­la kek­si­tyn teodoli­itin kanssa. Maan­mit­taus­laitoshan jalostaa paikkati­eto­ja esimerkik­si kau­pan ja kaavoituk­sen käyt­töön. Myös se autosi GPS pelit­tää nykya­jan maan­mittarei­den tekemän alku­jalostuk­sen ansiosta.

    Luu­losi lie­nee varsin analogi­nen sen havain­non kanssa, etteivät junan ikku­nas­ta kat­soen ratatyömiehet tee koskaan muu­ta kuin nojaa­vat rautakan­keen ja lapioon.

  10. Riit­ta,

    Minus­ta en nyt oikeas­t­aan sanonut yhteistyöstä mitään.. en sen kum­mem­min has­sua kuin vähem­mänkään hassua. 

    Ei läh­eskään kaikissa ammteis­sa tarvi­ta käytön­nössä mitään yhteistyötä. Esim. yri­tys­ten talousosas­toil­la on kas­apäin kir­jan­pidon kanssa työsken­tele­viä, jot­ka eivät tee sel­l­aista yhteistyötä että pärstä pitäisi olla kenenkään näkyvissä. 

    Olet ilmeis­es­ti jonkin sortin tutk­i­ja, jol­loin keskuste­lut muiden tutk­i­joiden kanssa ovatkin var­masti hyödyl­lisiä, joskaan ei kai niitäkään joka päivä tarvi­ta ja puhe­limes­sakin voi puhua. 

    Mese on muuten oiva keskustelun väline, mikäli kym­men­sormi­jär­jestelmä on hal­lus­sa. Itse olen niin nopea kir­joit­ta­maan, että se on melkein sama kuin puhuisin. 

    Asi­as­sa on tietysti yksilöl­lisiä ero­ja. Tiedän tutk­i­joi­ta, jot­ka valit­ta­vat, että työ­paikalla ei saa mitään tehtyä, kun koko ajan on joku oven suus­sa kahvikupin kanssa roikku­mas­sa. Työt tehdään sit­ten paljolti kotona ja per­he-elämä kär­sii. Etä­työlu­vat ovat jois­sain laitok­sis­sa kiv­en alla. Ilmeis­es­ti luul­laan, että ihmiset lintsaa­vat töistään kotona. Lie­nee kyl­lä asiantun­ti­ja-ammateis­sa ainakin turha pelko. 

    Toinen jut­tu sit­ten tosi­aan on, että mon­et ihmiset kaipaa­vat päivit­täisiä kon­tak­te­ja nimeno­maan ihmis­ten fyy­sistä läs­näoloa ja siten ihan pelkkä etä­työ var­masti pidem­män päälle ei ole hyväk­si. Joitain välimuo­to­ja voisi var­masti olla enem­män jo ekol­o­gis­ten ja ajankäytöl­lis­ten point­tien vuoksi.

  11. Anonyymille:

    Jos ihan oikeisti ajatel­laan tuo­ta asi­aa, niin ns. savu­ver­hon taakse saa piilotet­tua paljon asioi­ta. dig­i­tal­isoin­ti yms. jutut ei tai­da niin kuu­lua yhden kont­torin toimiin.

    Jotenkin voisin vain edelleen kuvitel­la, että maan­mit­taus­toimis­tot on tarkoitet­tu asi­akas­palvelui­hin. Samat­en edelleenkin yksi suuri osu­us paikail­lis­ten maan­mit­taus­toimis­to­jen töistä on niitä lohkomisia sekä rek­ister­i­ti­eto­jen toimit­tamisia jne.

    Tieto­jen jalost­a­mi­nen voidaan tehdä mis­sä tahansa paikalla, mut­tei asi­akas­palvelua. Halu­an nähdä kuin­ka rajapyyk­ki etsitään luon­nos­ta dig­i­tal­isoidun kar­tan avul­la CSI:n malliin.

    Voisiko anonyy­mi ker­toa kuin­ka yksi­ty­isti­etoim­i­tus tehdään Hang­os­sa siten, että asi­at hoide­taan Helsingis­sä. Siir­retäänkö tarvit­taes­sa Hang­os­ta koko alue johonkin suureen tilaan Helsinki­in, jos­sa toim­i­tusinsinööri käy asianomais­ten kanssa ja tarvit­taes­sa uskot­tu­jen miestenkin kanssa asian läpi.

    Näen että maan­mit­taus­toimis­to­jen hajasi­joituk­sel­la paran­netaan palve­lu­ta­soa, kos­ka yhden alueen koko on aika suuri. 

    Ja muu­toin­han tieto­jen jälkikäsit­te­ly (tai jalost­a­mi­nen) voidaan tehdä vaik­ka Utsjoella. 

    Jotenkin aina uno­htuu se, että maan­mit­taus­toim­i­tot toim­i­tusinsinöörei­neen ovat palvelu­alal­la. Ja palvelu taitaa olla kirosana Helsinkikeskeisessä elämässä.

    P.S. Yksi tut­tu ker­toi, että pk- seu­tu­lainen on ain­oa ihmi­nen joka olet­taa numerotiedustelus­sa, että haet­ta­vat numerot haetaan automaat­tis­es­ti pk- seudul­ta. Muut kuulem­ma ilmoit­ta­vat mis­tä alueelta Ville Vir­tas­ta etsitään.

  12. Eli­na:
    “Mik­si ylipään­sä pitäisi men­nä töi­den takia työpaikalle?”

    Ei kotona töi­den tekemistä tule mitään. Olen aivan var­ma, että 90% työn­tek­i­jöistä tekee vähem­män ja tehot­tomam­min töitä kotona, kuin työpaikalla. 

    Työ­paikalla virit­täy­dytään työn tekemiseen, siel­lä on kol­le­gat joiden kanssa voi por­si­ta ongelmista ja ennenkaikkea siel­lä on pomo, jon­ka pelkkä läs­näo­lo vaikut­taa posi­ti­ivis­es­ti työ­tahti­in. Olen tehnyt itse pitk­iä pätk­iä töitä kotona sekä jutel­lut asi­as­ta muu­tamien yksinyrit­täjien kanssa. Se, että joltakin yksit­täiseltä tar­mon­pesältä työsken­te­ly kotona onnis­tuu eri­tyisen hyvin, ei muu­ta asi­aa siltä osin että 90%:lla hom­ma ei vain toi­mi näin.

    Etä­työ ei siis ratkaise mitään.

  13. Lisäys­tä edel­liseen: yksinyrit­täjien kanssa käy­dy­istä keskusteluista min­ulle on jäänyt käteen, että hei­dänkin mielestään hei­dän OMa työte­ho on korkeampi asi­akkaan tilois­sa kuin koti­toimis­tossa. Syynä asi­akkaan edus­ta­jien läs­näo­lo (=pomo) ja häir­iötek­i­jöi­den puut­tumi­nen. Kotona on niin help­po vetäis­sä sohvalle tai käy­dä jääkaapil­la kokkailemassa.

  14. Alueel­lis­tamises­sa voisi kat­soa myös koulu­tu­s­paikko­jen sijain­tia. Ain­ut yliopis­to, jos­sa maan­mittare­i­ta koulute­taan, sijait­see pääkaupunkiseudul­la Otaniemessä.

    Tun­tuu mah­dot­toma­l­ta ajatuk­selta siirtää suurin yliopis­tok­oulu­tuk­sen saanei­den maan­mit­tarien työ­paik­ka pois koulu­tu­s­paikkakunnal­ta. Yritäp­pä sirkkali­isa siirtää lääke­huolto paikkakun­nalle, jos­sa ei koulute­ta lääkäreitä.

    Ei meitä maan­mittare­i­ta niin paljon koulute­ta, että jokaiseen tup­pukylään riit­täisi asiantuntijoita.

  15. Olen Sylvesterin kanssa samoil­la lin­joil­la. Lisäisin tuo­hon vielä, että todel­la mon­et taiteen ammat­ti­laiset, esimerkik­si kir­jail­i­jat, vuokraa­vat itselleen eri­tyisen työhuoneen, kos­ka ei ole työ­nan­ta­jaa joka sel­l­aisen tar­joaisi. Ymmärtääk­seni ainakin useim­mil­la heistä on kotikin. Työ­fi­ilik­seen ori­en­toi­tu­mi­nen on aika tärkeä asia työpäivässä, sen olen omas­ta koke­muk­ses­tanikin huo­man­nut. Kotona se ei oikein tah­do onnistua.

    Se sit­ten onkin toinen jut­tu, miten paljon etä­työtä voisi tehdä niin, että työ­nan­ta­ja on toisel­la paikkakun­nal­la, mut­ta tar­joaa pienen työhuoneen etä­työtä varten työn­tek­i­jän asuin­paikkakunnal­ta. Ainakin isom­mis­sa fir­moissa voisi olla harkin­nan arvoinen asia.

  16. Otta­mat­ta kan­taa itse ko. hajautukseen:

    Helsin­gin pätevän käräjä­tuo­marin suus­ta, hän viit­tasi lau­tamiesjär­jestelmän lopet­tamiseen sanoin, “min­is­ter­iön pojat sutai­se­vat tek­ste­jä ja hyvä jär­jestelmä lopete­taan”. Jär­jestelmän kehit­te­lyyn oli kuulem­ma men­nyt 20 vuotta, …

    Minus­ta kaikkea muu­takin SUTAISTAAN, yhteiskun­ta on pitkälti ekono­mi-insinööriv­e­toinen, inhimil­lisen tek­i­jän huomioonot­ta­mi­nen ko. ajat­te­lu­tyylis­sä ja ihmisku­vas­sa on liian vaikeaa.

    Ter­apeu­tit ja talut­ta­jat ja muut hyysääjät hoita­vat jäköjään­nök­sen: Myyr­man­nin, Joke­lan ja Kauha­joen ym. yksit­täis­ten hir­mu­ta­pausten myötä lie­nee ainakin joil­lakin silmät avau­tuneet, eli ihmi­nen on enem­män kuin koneenosa.

  17. Olen vankasti sitä mieltä, ettei täl­lainen jo ole­mas­sa ole­vien toim­into­jen hajasi­joit­ta­mi­nen yleen­sä ole viisas­ta. En vas­tus­ta asu­tuk­sen keskit­tymistä jo ole­mas­sa ole­vi­in kaupunkeihin.
    Sen sijaan ihan var­ma en ole siitä, kuin­ka luon­nol­lis­es­ti nykyiset keskit­tymät ovat syntyneet.
    Esimerkik­si Tam­pere kyl­lä syn­tyi sanan­mukaises­ti luon­nol­lis­es­ti, kos­ka sen taustal­la on koskessa pauhaa­va val­ta­va luonnonvoima.
    Helsin­gin paisumiselle on vaikeampi nähdä samo­ja luon­nol­lisia taustoja.
    Helsin­gin puoles­ta ovat toim­i­neet noit­ten por­variväestön pakkosi­ir­to­jen jäl­keen mon­et hallinnol­liset päätök­set, joit­ten luon­nol­lisu­ut­ta ei nykyti­lanteessa tietysti ole mitään järkeä kyseenalais­taa enää.
    Enim­mäk­seen ihmiset ovat Suomes­sa joutuneet siir­tymään paikkakunnal­ta toiselle markki­navoimien sysäämänä: helpom­pia toimeen­tu­lon han­kkimistapo­ja on löy­tynyt maal­ta lähdön jäl­keen ensin lähistön teol­lisu­u­s­paikkakun­nil­la ja sit­tem­min suurista väestökeskittymistä.
    Paradok­saal­ista onkin, että keskit­tymisen seu­rauk­se­na ihmis­ten liikku­misen tarpeen san­o­taan koko ajan kasvaneen.
    Tuos­ta etä­työkysymyk­ses­tä vielä sen ver­ran, että eri keskustelu­jen perus­teel­la voisi päätel­lä sen sopi­van toisille mut­ta toisille ei (niin työ­nan­ta­jat kuin työntekijätkin).
    Mitään yleistä oppi­raken­nel­maa teemas­ta ei pidä rak­en­taa, mut­ta etä­työhön kan­nat­taisi kuitenkin kan­nus­taa, kos­ka sen kaut­ta saavute­taan todel­la monia etu­ja esimerkik­si kasvi­huonekaa­supäästö­jen vähen­tämistä ajatellen niin liiken­teessä kuin asumisessakin.

  18. Kum­maa etä­työstä puhu­mises­sa on aina se, että se tarkoit­taa aina kotona työsken­te­lyä (joka ei kyl­lä min­unkaan mielestäni suju samal­la taval­la kuin töis­sä). Kaupungeis­sa voisi mielu­um­min olla työsken­te­ly kont­tor­e­i­ta jois­sa olisi eri fir­mo­jen väkeä hom­mis­sa etäy­htey­del­lä. Kont­tori tar­joaisi vain paikan istua ja nettiyhteyden.

  19. KariV:lle:

    Alueel­lis­tamisen tavoite ei tässä tapauk­ses­sa ole “haja-asu­tusalueen” palvelun paran­t­a­mi­nen, kos­ka Uuden­maan maan­mit­taus­toimis­tol­la on tähänkin asti ollut toimip­is­teet Loh­jal­la ja Por­voos­sa. Niin­pä Han­ko­laiset ovat asioi­neet yksi­ty­is­toim­i­tusasiois­sa tähän asti ja jatkos­sakin asioi­vat Lohjalla. 

    Mut­ta sato­ja toim­i­tuk­sia tehdään myös Espoos­sa, Van­taal­la, Nur­mi­järvel­lä, Tuusu­las­sa jne. Luu­len­pa, että asi­akkaat näistä kun­nista asioi­vat mielu­um­min Helsingis­sä (kuten ovat tähän asti tehneet) kuin Loh­jal­la tai Por­voos­sa. Pasi­laan pääsee hel­posti julk­isil­la kulkuneu­voil­la mis­tä tahansa, mut­ta kuin­ka on Loh­jan tai Por­voon laita.

  20. Offtopic Eli­nalle: Tiedok­si, että Teljä on paikan­ni­mi Porin seudul­la. Poris­sa on edelleen Teljä-nimi­nen kaupungi­nosa Ulvi­lan rajal­la ja nimi viit­taa käsit­tääk­seni muinaiseen lähiseudun pitäjään. Se viimeinenkin Munkkivuoren kaduista on siis saanut nimen­sä samal­la peri­aat­teel­la kuin muutkin.

  21. Oio­taan nyt muu­ta­ma väärinkäsi­tys aluksi. 

    Uuden­maan maan­mit­taus­toimis­tol­la on nyt kolme toimip­is­tet­tä, Loh­ja, Helsinki(Pasila) ja Por­voo. Lisäk­si on asi­akas­palvelupiste pää­pos­ti­talos­sa Helsin­gin keskus­tas­sa. Maan­mit­taus­toim­i­tuk­sia tehdään kaik­ista kolmes­ta toimip­is­teestä käsin. Hang­on toim­i­tuk­set siis Loh­jal­ta käsin.

    Olisi var­maan mukavaa asi­akkkait­ten kannal­ta että Hang­os­sa ja muil­lakin paikkakun­nal­lakin olisi oma maan­mit­taus­toimis­ton­sa, tähän ei kuitenkaan resurssit riitä ja kuka mak­saisi näin hyvän palvelun kus­tan­nuk­set? Tämän­hetki­nen tilanne palvelee melko tas­a­puolis­es­ti Län­si- ja Itäu­ut­ta­maa­ta sekä pääkaupunkiseutua.

    Kun puhutaan Uuden­maan maan­mit­taus­tois­ton alueel­lis­tamis­es­ta, puhutaan niiden toim­into­jen siirtämis­es­tä Loh­jalle, Por­vooseen ja Hämeen­lin­naan (ehkä Lah­teenkin) jot­ka tähän asti on hoidet­tu Helsingistä käsin. 

    Maan­mit­taus­toim­i­tuk­set ovat yksi melko iso osa Uuden­maan maan­mit­taus­toimis­ton tehväkent­tää, toinen isohko ryh­mä työsken­telee kart­tatuotan­non paris­sa ja sit­ten on vielä esim. rek­iste­rien­pitoon ja myyn­ti­in sekä asi­akas­palvelu­un liit­tyviä tehtäviä. 

    Helsin­gin toimip­is­teestä on hoidet­tu maan­mit­taus­toim­i­tuk­set siten että län­tisin paikkakun­ta on Kirkkon­um­mi, pohjoisin Hyvinkää ja itäisin Sipoo. Näi­den paikkakun­tien sisäpuolelle jäävät asukkaat ovat selkeästi suun­tau­tuneet mm. työ­paikko­jen ja palvelu­iden osalta pääkaupunkiseudulle, jonne on myös näiltä paikkakun­nil­ta hyvät joukkoli­iken­ney­htey­det. Tosi­a­sia on että tuon alueen sisäl­lä olev­as­ta maa-alas­ta suurin osa on ase­makaavoit­tam­a­ton­ta aluet­ta, jol­la maan­mit­taus­tois­to tekee toim­i­tuk­set. Kun seu­raa­van ker­ran nousette Van­taan lentoase­mal­ta ilmaan on help­po havai­ta käytän­nössä kuin­ka maaseu­tua pääkaupunkiseu­tukin on.

    Kart­tatuotan­non tehtävät ovat keskitet­ty yhteen paikkaan Helsinki­in, käytön­nön syistä ei ole kat­sot­tu tehokkaak­si hajaut­taa kart­tatuotan­toa joka toimip­is­teeseen, eikä ko. tehtävis­sä ole myöskään kovin paljon asi­akaskon­tak­te­ja. Pääkaupunkiseudul­la maas­totiedon muu­tok­set tapah­tu­vat nopeim­min ja kart­to­jen päiv­i­tysväli on täten tihein juuri pääkaupunkiseudel­la. Edelleenkin korostan sitä että pääkaupunkiseu­den maa-alas­ta suurin osa on maaseu­tua, jos­sa myös kart­tatuotan­non hoitaa maanmittautoimisto. 

    Työn­tek­i­jät Helsin­gin toimip­is­teisi­in ovat valikoituneet suurelta osin samal­ta alueelta jos­sa, Helsin­gin toimip­is­teen työtkin ovat. Työ­paikalle on hyvät julkiset kulkuy­htey­det niin lännestä, (län­tiset junara­dat ja lin­ja-autoverkos­to), pohjois­es­ta, (päära­ta ja Lah­den oiko­ra­ta plus lin­ja-autoverkos­to) kuin idästäkin, (tiheä lin­ja-autoverkos­to). Toimip­is­teen työn­tek­i­jöistä hyvin suuri osa käyt­tää julk­isia liiken­nevä­lineitä sil­loin kun se on mahdollista. 

    Jos Helsinki­in jää vain asi­akas­palvelu ja Helsin­gin toimip­is­teen toimin­not siir­retään Loh­jalle, Por­vooseen Hämeen­lin­naan tai Lah­teen, merk­it­see se sitä että työn­tek­i­jät siir­tyvät joko yksi­ty­isautoilu­un (jos­sa yksi­ty­isautoil­la tehdyt työ­matkat pitenevät merk­it­sevästi) tai esim. poikit­tais­li­iken­teen olemat­to­muu­den vuok­si hel­posti 3–4 tun­nin työ­matkoi­hin (ensin esim. Tuusu­las­ta Helsinki­in ja sieltä edelleen vaikka­pa Loh­jalle tai Por­vooseen). Työpäivän alet­tua samat henkilöt saat­ta­vat taas lähteä omi­in tulo­su­un­ti­in­sa tekemään toim­i­tuk­sia tai kartoitustöitä. 

    Jos Helsin­gin toimip­iste pitää lakkaut­taa paras sijain­ti sille on Van­taan Tikkuri­la, johon­ka on vielä kohtu­ullisen hyvä julki­nen liikenne ja se sijait­see Helsin­gin toimip­is­teen toim­into­ja ajatellen keskeisel­lä paikalla. Pasi­la on kuitenkin rautatieli­iken­teen sol­muko­htana työ­matko­jen osalta yliv­er­tainen sijainniltaan!

  22. Kiitän Veskun tarken­nus­ta. Se avaa silmät eri­lail­la kat­so­maan alueellistamista.

    Etä­työstäkin hiukan. Esim. kotona pystyy tekemään tehokkaasti töitä par­il­la menetelmäl­lä. Itse käytän eril­listä työti­laa. Eli kun menen työhuoneeseen, niin se on pyhitet­ty töille ja muil­la ei ole sinne asi­aa työpäivän aikana. 

    Sieltä löy­tyy työssä tarvit­ta­vat väli­neet, kom­mu­nikoin­ti­ta­vat sekä myöskin lukolli­nen palo­tur­vakaap­pi doku­ment­te­jä varten. Työpis­teen koneet eivät ole las­ten pelikonei­ta tai mui­ta surf­failu­un tarvit­tavia välineitä. 

    Sil­loin kun tarvit­see jutel­la muiden kanssa niin kom­mu­nikoin­ti onnis­tuu myös mailil­la, skypel­lä, mesel­lä tai yhteisen pro­jek­tialueen kautta.

    Yleen­sä saan etä­työpis­teessä enem­män aikaiseek­si kuin työmaalla.

  23. Alueel­lis­tamis­es­ta ei tai­da kovin paljon olla onnis­tunei­ta esimerkke­jä. Jos alueel­lis­tamiselle löy­tyy hyvät perus­teet ei min­ul­la ole mitään sitä vas­taan. Tässä, (ja var­maan useim­mis­sa muis­sakin) tapauk­ses­sa taustal­la on pelkästään keskus­tave­toinen puolue­poli­ti­ik­ka. Hal­li­tu­so­hjel­maan on kir­jat­tu tiet­ty määrä henkilö­työvu­osia, jot­ka ohjel­man mukaan on tarkoi­tus alueel­lis­taa. Viime keväänä sit­ten min­is­ter­iöitä patis­tet­ti­in etsimään lisää alueel­lis­tet­tavia kohtei­ta, kos­ka hal­li­tu­so­hjel­man mukaises­ta tavoit­teesta olti­in reilusti jäl­jessä. Syykin on aika aika selvä, har­vas­sa tapauk­ses­sa alueel­lis­tamiselle löy­tyi järkipe­rustei­ta. Kun sit­ten näitä puut­tuvia “henkilö­työvu­osia” raavit­ti­in kokoon maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iö kek­si yht­enä kohteena Uuden­maan maan­mit­taus­toimis­ton. Perus­teet esi­tyk­selle oli varsin heikot, ne oli saman­ta­paiset kuin KariV:n alus­sa esit­tämät, mikä osoit­taa min­is­ter­iön täy­del­listä tietämät­tömyyt­tä tai välin­pitämät­tömyyt­tä oman toimi­alueen­sa asioista. Taloudel­lista hyö­tyä ei alueel­lis­tamisen perusteluis­sa edes esitet­ty, (eikä ihme kos­ka niitä olisi vaikea osoit­taa, alueel­lis­tamis­es­ta aiheutuu pikem­minkin kus­tan­nuk­sia). Sitä pait­si toim­into­jen alueel­lis­t­a­mi­nen pääkaupunkiseudun kehyskun­ti­in ei ole edes oikeaa alueel­lis­tamista, se on numeroiden kau­nis­telua, jot­ta voidaan osoit­taa kuin­ka hyvin hal­li­tus ja min­is­ter­iöt ovat toteut­ta­neet alueel­lis­tamis­su­un­nitel­maa. Kyl­lä näis­sä kehyskun­nis­sa on muu­toinkin vetovoimaa, ilman alueellistamistakin. 

    Numeroina min­is­ter­iö tun­tuu käsit­televän niitä ihmisiä joi­ta alueel­lis­t­a­mi­nen kos­kee. Välit­tömässä vaiku­tus­pi­iris­sä ei ole pelkästään ne ihmiset, joiden työ­paikkaa ollaan siirtämässä vaan koko hei­dän per­he ja lähipi­irin­sä. Epä­suo­ra vaiku­tus sit­ten on esim. tuo edel­lisessä kom­men­tis­sani esi­in tul­lut lisään­tyvä matkus­t­a­mi­nen ja sen joh­dos­ta kas­va­va ympäristökuor­mi­tus. Ei Suo­mi toki yhden työ­paikan, (tässä tapauk­ses­sa min­is­ter­iö puhuu noin 80 henkilö­työvuodes­ta) siirtämis­es­tä aiheutu­vi­in pakokaa­supäästö­jen lisään­tymiseen tuke­hdu mut­ta suun­taus on täy­del­lisen väärä. Mitkä ovat vaiku­tuk­set per­heis­sä joiden van­hempi­en vapaa-ajas­ta yhä suurem­pi osa kuluu autossa istuen, kaik­ki se aika on per­heeltä pois? Kyl­lä sekin näkyy pitkäl­lä tähtäimel­lä var­masti yhteiskunnassa.

    Kyl­lä minus­ta on säälit­tävää että Suomes­sa ollaan valmi­ita hukkaa­maan huo­mat­ta­van suuri henk­i­nen pääo­ma kun koulute­tut ja ammat­ti­taiset ihmiset sijoit­tuvat hei­dän ammat­ti­taitoon­sa näh­den tois­ar­voisi­in tehtävi­in, kun hei­dän työ­paikkansa alueel­lis­te­taan poli­tikoin­nin takia. Voi vain arvail­la kuin­ka paljon yhden ihmisen koulut­ta­mi­nen yhteiskun­nalle mak­saa? Tiedos­sa­han on että näis­sä alueel­lis­tami­sis­sa aika vähäi­nen osa työn­tek­i­jöistä on valmis vai­h­ta­maan asuinpaikkakuntaa. 

    Palatak­seni vielä Uuden­maan maan­mit­taus­toimis­ton alueel­lis­tamisen totean että toimis­tossa on paljon sel­l­aista osaamista esim. kart­ta­puolel­la, jota ei koulu­ja käymäl­lä edes saa, vaan oppi on syn­tynyt vuosien ja vuosikym­menten koke­muk­sen myötä ja siir­tynyt sitä kaut­ta edelleen uusille tek­i­jöille. Jos nämä ihmiset menetetään alueel­lis­tamisen seu­rauk­se­na, löy­tyykö yhtäkkiä Loh­jal­ta tai Por­voos­ta esim. kokenei­ta maas­tokar­tan tarkas­ta­jia? Enpä usko.

    Kyl­lä hal­li­tuk­selta kai­vat­taisi­in nyt jotakin järkeä tähän alueel­lis­tamis­touhu­un. Kun yksi­tyi­nen ihmi­nen huo­maa että pieleen menee, hän yleen­sä muut­taa suun­nitel­maa, (ainakin jos hän toimii järkevästi) poli­ti­ikas­sa ei tai­da päteä sama logiikka?

  24. Eiköhän maan­mit­taustyöt ole just sitä toim­intaa mitkä voitaisi­in siirtää yksi­ty­isille yri­tyk­sille. Yksi­tyiset yri­tyk­set kun eivät mar­ma­ta työn­tek­i­jöi­den­sä työ­matkan pituuk­sista yhtään mitään — eikä työn­tek­i­jätkään. Ja näin­hän on tapah­tunutkin suurelta osin.

    Nyt kun näkee esim. Van­taal­la maan­mittare­i­ta käytän­nön­töis­sään, niin ei mit­tau­s­paikalla par­veile enää lukuisia “joutomiehieä” kun­nan autossa taik­ka kaupun­gin virkail­i­joi­ta hästäämässä ympärilleen. On vain muu­ta­ma tarpeelli­nen henkilö suori­ta­mssa mit­taustyötä ja muut “ookaa­jat” ovat sit­ten siel­lä mis­sä hei­dän paikkansa kuu­luukin olla.

  25. Anu Karls­son Says :

    Paljon tärkeämpi kansalais­taito hätäti­lanteessa on hyvä ensiaputaito.

    Hiukan otsikon vierestä.

    Oli armei­jas­sa 1970-luvul­la ja tupakaveri­nani oli SPR:n toim­i­henkilö. SPR:n toim­i­henkilö esit­ti varuskun­nan päät­täville upseereille, että eikö viestikomp­pa­ni­as­sa ainakin voitausi käyn­nistää hänen ohjaa­mana ensi­a­pukurssi. Ensi­a­pukurssi niille jot­ka halu­a­vat ns. varus­miehen vapaa-ajal­la oma­toimis­es­ti osal­lis­tua koulutukseen.

    Eipä men­nyt läpi tämä SPR:n toim­i­henkilön aloite. Hänelle vas­taat­ti­in, että viestikomp­pa­nia ei koulu­ta ensi­a­pumiehiä Oulussa.

    Että, varus­mi­esten oli parem­pi “levyt­tää” (=nukkua) punkallaan vapaa-ajal­laan, kuin saa­da oppia kuin­ka siitä kans­saih­misiä voidaan pelas­taa onnettomuuksien
    aikana hyvin pie­nil­lä mut­ta ennal­ta määrä­ty­il­lä ja opetetuilla
    toimen­piteil­lä. Esim. teko­hen­gi­tys ja arvioimi­nen, että voidaanko onnet­to­muu­den uhria siirtää paikaltaan ennen kuin pätevä ensi­a­puhenkilökun­ta saa­puu paikalle.

    Näin se vaan oli.

  26. Asia yksi: Minus­ta ei pitäisi pakkosi­irtää maakun­ti­in sel­l­aisia toimivia val­tion laitok­sia, joiden toim­inta on hyvin vaa­ti­vaa, kan­sain­välistä ja jatku­via neu­vot­telu­ja pääkaupungis­sa vaativaa. 

    Asia kak­si: Olen tei­dän helsinkiläis­ten kir­joit­telus­ta ollut välil­lä huo­maav­inani, että olette joskus vähän itsekin sitä mieltä, että kaikkien ei pitäisi pakkau­tua Helsin­gin-niemelle. Eli onko teille tul­lut rajavar­ti­o­laitok­sen (pait­si taa­tusti sen mas­si­ivi­nen esikun­ta ja joka hem­metin tuk­i­toim­into) ohel­la mitään muu­ta toim­intoa mieleen, mitä me muual­la Suomes­sa asu­vat ehkä osaisimme tehdä? Ja jon­ka te voisitte ehkä antaa muidenkin tehdä?

    Kun Piis­pa Hen­rikin värt­tinälu­un hoitokin tun­tui ole­van sel­l­ainen asia, jota ei muual­la Suomes­sa osa­ta tehdä.

    Touko Met­ti­nen

  27. Etä­työ taitaa kuu­lua samaan his­to­ri­an roskako­ri­in kuin lentoau­to ja syn­teet­tistä pro­tei­inia kas­va­va pel­to. Teknis­es­ti mah­dolli­nen ja jopa viehät­täväkin aja­tus, mut­ta valitet­tavasti vas­toin talouden realiteetteja.

    Mitä aineet­tomam­mak­si työ muut­tuu, sitä tärkeäm­mäk­si muut­tuvat verkos­tot, markki­noiden hais­telem­i­nen eli teol­lisu­us­vakoilu, part­neri- ja ali­hank­in­ta­jär­jeste­lyt ynnä vas­taa­vat. Näitä ei valitet­tavasti edelleenkään löy­dy Googles­ta, ne ovat siel­lä neu­vot­teluhuoneessa. Jo ole­mas­saole­via asi­akas- ja yhteistyö­suhtei­ta voi het­ken aikaa hoitaa puhe­limel­la ja mesel­lä, mut­ta ne suh­teet on toden­näköis­es­ti alun perin luo­tu kas­vokkain ja ne ovat paris­sa vuodessa entisiä suhtei­ta, jos niitä ei ylläpi­de­tä kasvokkain.

    Etä­työ sovel­tuu hyvin esimerkik­si kir­jail­i­joille ja taide­maalareille, jot­ka tekevät täysin sub­jek­ti­ivista työtä ja joiden tuot­tavu­udelle on jopa eduk­si päästä työsken­telemään eristyk­sis­sä, ilman ulko­maail­man hälinää. Suurin osa ihmi­sistä ei tee kir­jail­i­ja- tai taide­maalar­i­tyyp­pistä työtä nyt eikä tulevaisuudessa.

    Jos edel­lä mainit­tu ei pidä paikkaansa, mik­si him­melöin­nin pääpeluri Keskus­ta edelleen pitää puolue­toimis­toansa Helsin­gin Töölössä, muu­ta­man sadan metrin päässä Eduskun­nas­ta ja parin kilo­metrin päässä Eteläran­ta 10:stä? Eikö sen yhtey­den­pidon koti- ja ulko­maisi­in talous- ja poli­it­tisi­in vaikut­ta­ji­in pitäisi hoitua yhtä hyvin vaik­ka Ypäjältä tai Pälkäneeltä käsin? Onhan nyky­isin pait­si kän­nyköitä, myös ihan videop­uheluitakin sun mui­ta Facebookeja.

    Niin kauan kun Keskus­ta ei hajasi­joi­ta puolue­toimis­toaan pois Helsingistä, kär­sivät muun kuin alkeel­lisim­man suorit­ta­van työn hajasi­joi­tushankkeet pien­estä uskottavuusongelmasta.

  28. Kiitos Lau­ri Ojala!

    Itse asi­as­sa kom­ment­ti­ni pos­tit­tamisen jäl­keen aloinkin miet­tiä, mikä on teljä. Ja tosi­aan huo­masin senkin ole­van paikkakunta. 

    Olin aikeis­sa kor­ja­ta sen, mut­ta kos­ka aihe tosi­aan muutenkin oli pikkasen off-top­ic, niin jäi tekemättä.

  29. Mit­taa­janakin toiminut:
    “Eiköhän maan­mit­taustyöt ole just sitä toim­intaa mitkä voitaisi­in siirtää yksi­ty­isille yri­tyk­sille. Yksi­tyiset yri­tyk­set kun eivät mar­ma­ta työn­tek­i­jöi­den­sä työ­matkan pituuk­sista yhtään mitään — eikä työn­tek­i­jätkään. Ja näin­hän on tapah­tunutkin suurelta osin.”

    Tot­ta. Yksi­tyiset yri­tyk­set eivät myöskään kepu­lais­ten mielik­si hajasi­joit­tele työ­paikko­ja suurel­la rahal­la pitkin maakun­tia, vaan lait­ta­vat ne sinne, jos­sa on eniten tar­jol­la voit­toa (=mis­sä niitä eniten tarvi­taan). Viimeaikoina suuret fir­mat ovat lah­dan­neet pieniä toimip­is­teitä ja siirtäneet niiden toimin­nat suurem­pi­en yksiköi­den yhteyteen.

  30. Vielä enem­män otsikon vierestä:

    “Eipä men­nyt läpi tämä SPR:n toim­i­henkilön aloite. Hänelle vas­taat­ti­in, että viestikomp­pa­nia ei koulu­ta ensi­a­pumiehiä Oulussa.”

    Toim­i­henkilösi oli ymmärtänyt varus­mies­palveluk­sen koko tarkoituk­sen ja hen­gen aivan väärin ja sik­si ehdot­ti tuol­laista: ei armei­ja ylipäätään halua tukea oma-aloit­teisu­ut­ta, vaan varus­miesk­oulu­tuk­sen ideana on opet­taa luop­umaan vähästäkin aloitekyvystä.

    Sik­si kaikissa armei­jois­sa on niitä omia tapo­jaan tehdä kaik­ki asi­at yhtä type­r­ästi kuin aina ennenkin. Ne tavat ja myös niiden jär­jen­vas­taisu­us ovat kaikkien armei­joiden kurin lähde ja tärkein perintöomaisuus. 

    Varus­miehet johde­taan kuri­in askel askeleelta. Ensin omak­su­taan ter­ve­htimi­nen, sit­ten takin napit­ta­mi­nen ja siihenkin on jo piilotet­tu idea, joka tukee tot­tel­e­vaisu­ut­ta ja hier­ark­isu­ut­ta: alokkail­la on takin ylä­nap­pi kiin­ni. Jokainen voi tun­nistaa alokkaan tästä. Alokas­ta taas on “lupa” alis­taa muiden varus­mi­esten toimes­ta, joten hän oppii äkkiä näkymät­tömäk­si. Se tapah­tuu vain mukautumalla. 

    Varus­miehet pide­tään tietois­es­ti myös toimeli­aina ja tietyssä väsymyk­sessä koko ajan. Tämä viimeistään mur­taa vah­vankin. Jatku­va unen puute ja fyysi­nen väsymys ovatkin pääl­lim­mäiset asi­at mitkä minä oma­l­ta varus­miesa­jal­tani muis­tan. Näin vaik­ka omaan hyvät unen­lah­jat ja omasin kil­pau­rheil­i­jan fysiikan.

    Lah­jakkaampi ja soveli­aampi osa ikälu­okas­ta ote­taan hal­tu­un samoin keinoin, mut­ta hei­dän älyl­lisen vas­tar­in­tansa mur­tamiseen tarvi­taan pidem­pi aika ja ihmisen alhaisimpi­in puoli­in vetoavia houkut­timia: saa ripauk­sen täysin näen­näistä val­taa ja luvan olla pikku­sadisti, kun­han suun­taa sen armei­jan kannal­ta tarkoituk­sen­mukaises­ti. RUK:sta voisikin puhua vaik­ka “sadis­min­su­un­taamiskurssi­na”.

    Kaiken tämän ulkop­uolelta tule­va kuten ensi­a­pukurssi on armei­joille turhaa ja hie­man vaarallistakin.

  31. Meil­lä oli työ­paikalla vielä pari vuot­ta sit­ten käytössä lanka­puhe­limet. Yri­tys­vai­h­teen omi­naisuuk­si­in kuu­lui mm. kon­fer­enssipuhelu, jos­sa jopa kym­meniä puhu­jia saat­toi olla samas­sa puhelus­sa ja pitää kok­ous­ta. Tietääk­seni tuo­ta omi­naisu­ut­ta ei koskaan käytet­ty vaan per­in­teiset palaver­it jatkui­v­at ennal­laan ja isom­pia tilaisuuk­sia varten vuokrat­ti­in kalli­il­la rahal­la ulkop­uolelta kok­ousti­la. Omi­naisu­ud­es­ta kyl­lä mak­set­ti­in osana vai­h­teen vuokraa jopa tuhan­sia euro­ja vuodessa.

    Liit­tyykö tämä asi­aan ja miten? No sil­lä taval­la, että tekni­ikkaa on, mut­ta sitä ei käytetä vaik­ka maksetaan.

  32. Saa­pa nähdä, kuin­ka moni näistä esi­tyk­sistä oikeasti kan­taa vaalien jälkeisenä aikana mihinkään. Ilmeis­es­ti Kepu on huolis­saan, että Perus­suo­ma­lais­ten puheet kehnos­ta alue­poli­ti­ikas­ta tehoa­vat. Eikä kyl­lä ihme, että tehoa­vat, jos mui­ta ajatuk­sia kuin tämä yksiköi­den siirte­ly, ei ole.

  33. Tomin kom­ment­ti Keskus­tan puolue­toimis­ton sijain­nista sai miet­timään, että eikö Eduskun­takin voitaisi hajasi­joit­taa, kukin edus­ta­ja sinne koti­paikkakun­nalleen ja kaik­ki yhtey­den­pito etänä?

  34. Nyt tämä maan­mit­tarien pakko­him­melöin­ti on saanut min­is­terin siunauksen.
    http://www.maanmittauslaitos.fi/Uudenmaan_ja_Hameen_maanmittaustoimistot_yhdistyvat_2010.htm

    Henkilökun­nalle ei kom­pen­soi­da mitenkään tuhan­sien euro­jen vuosit­taisia lisään­tyviä matkaku­lu­ja Helsin­gin “työssäkäyn­tialueelle” Loh­jalle, Por­vooseen ja Hämeenlinnaan. 

    Perus­tus­lain mukaan ihmisel­lä on oikeus vali­ta asuin­paikkansa. Toteu­tuuko tämä, jos vir­ka siir­retään paikkaan jos­sa ei halua asua eikä siel­lä ole varaa käy­dä hoita­mas­sa virkaakaan?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.