Menee yli ymmärryksen

Uutiset tiesivät ker­toa, että mon­et kun­nat ovat rapis­tu­vien raken­nusten­sa kanssa niin suuris­sa vaikeuk­sis­sa, ettei kor­jaamiseen lainara­hal­la ole varaa. Sik­si tur­vaudu­taan raken­nusleasingi­in, jon­ka ne itsekin myön­tävät tule­van vielä kalli­im­mak­si. Jos ei ole varaa halvem­paan, miten on varaa kalliimpaan?

Yksi Vanhaselta puuttuu ja sen mukana kaikki

(Julka­istu HS:n mielipideosastolla)

Päämin­is­teri Van­hasen puu­tarhakaupunki­a­ja­tus sisältää tärkeän ja hyvän ehdo­tuk­sen, joka on keskustelus­sa sivu­utet­tu. Hän vaatii keskit­tämään ympäri­in­sä verso­van hajarak­en­tamisen Loh­jan, Tapi­olan ja Loh­jan kaltaisi­in taa­jami­in. Tämä olisi suuri paran­nus esimerkik­si Nur­mi­jär­ven kaavoituk­seen, jos­sa pieniä asuinalueläm­päre­itä syn­tyy hal­lit­se­mat­tomasti ympäri­in­sä. Van­hasen visios­sa kaup­paan ja koulu­un pääsee ilmeis­es­ti kävellen, nyky­todel­lisu­udessa ne ovat yleen­sä yli tun­nin käve­ly­matkan päässä. Jat­ka lukemista “Yksi Van­haselta puut­tuu ja sen mukana kaikki”

Helsingin ja Vantaan yhdistyminen viivytyksettä

Aika moni var­teenotet­ta­va taho on esit­tänyt viime aikoina Helsin­gin ja Van­taan kun­tali­itos­ta. Olen ottanut asi­aan kan­taa aiem­mis­sa kir­joituk­sis­sani sitä kan­nat­taen minäkin. Nyt virkamieskun­nas­sa usko­taan varsin yleis­es­ti liitok­sen joskus toteu­tu­van. Täl­lainen “koh­ta yhdis­tytään” vai­he on vaarallinen,koska virkamieskun­ta ja jotkut poli­itikotkin alka­vat varautua liitok­seen esimerkik­si pyrkimäl­lä toteut­ta­maan nyt investoin­te­ja, jot­ka yhdis­tyneessä kaupungis­sa eivät menisi läpi. Kauaskan­tois­t­en uud­is­tusten valmis­telu taas saat­taa men­nä jäi­hin. Odotus­vai­he tulee kalli­ik­si. Sik­si kun­tali­itok­ses­ta pitäisi tehdä päätös pikaises­ti — tai sit­ten hylätä koko hanke.

Paras pyörätie!

Kävin viikon­lop­puna fil­lar­il­la Inkoos­sa innos­ta­mas­sa uuden­maan vihre­itä huikeaan kun­nal­lis­vaalivoit­toon. Poljin Jor­vak­sen tietä, vai mikä kan­tatie 51 se nyky­isin on nimeltään. Kun pyörätie Kirkkon­um­mel­la lop­pui Pikkalan tien­haaras­sa, pyöräil­i­jälle tar­jot­ti­in pol­jet­tavak­si noin metrin lev­eää pien­nar­ta. Ainakin maantiepyöräil­i­jälle tämä on miel­lyt­tävämpi vai­h­toe­hto kuin erilli­nen pyörätie. En tiedä, kumpi tulee halvem­mak­si, erilli­nen pyörätie vain leven­netyt pienta­reet, mut­ta melkein uskoisin tämän ratkaisun ole­van halvem­pi. Voisin jopa tin­kiä 20 cm siitä leveydestä.

Pyöräil­i­jän tur­val­lisu­ut­ta lisäsi vielä erit­täin syvä tärinäraidoi­tus, joka piti autot pois­sa pienta­reelta ja pyörän pois­sa ajo­radal­ta. Toi­mi erit­täin tehokkaasti, kun siihen ker­ran vahin­gos­sa osuin.

Lisää täl­laisia!

“Juna tuo huumeet”

Nur­mi­jär­ven kun­nan­jo­hta­ja ei halua rataa Klaukkalaan, kos­ka hänen mukaansa “juna tuo huumeet”.

En usko, että hän tarkoit­ti huumeil­la huumei­ta, vaan yleisem­min huono-osaisia ihmisiä. Yksi syy, mik­si ihmiset muut­ta­vat automatkan päähän on, ettei köy­hillä ole varaa autoon ja sik­si köy­histä pääsee eroon muut­tan­mal­la joukkoli­iken­teen tavoit­ta­mat­tomi­in. Jat­ka lukemista ““Juna tuo huumeet””

Terveisiä Kempeleeltä Helsinkiin

Kem­peleläi­nen isä lähet­tää aamun Hesaris­sa ter­veisiä Helsinki­in, että val­tion pitää määrätä luokkakoolle ylära­ja. Minus­takin on tärkeätä, että lapset saa­vat kun­non ope­tus­ta, mut­ta yksi peri­aat­teelli­nen kysymys tähän sisäl­tyy, jol­la on aika laa­jo­ja imp­likaa­tioi­ta. Mik­si kem­peleäi­nen isä lähet­tää ter­veiset Helsinki­in eikä Kem­peleen valtuustolle?

Minä ihmettelin aina eduskun­nas­sa, mik­si kun­nat vaa­ti­vat, että val­tio kahlit­see niiden päätök­sen­tekoaan. Mik­si eivät kahlitse itse itseään? Kepu­laiset esimerkik­si oli­vat kovia vaa­ti­maan, että val­tio määräisi kun­tia mak­samaan korkeam­paa koti­hoidon tukea. Nythän val­tio on määrän­nyt tuelle tietyn min­imikoon, jon­ka kun­ta saa ylit­tää ja aika moni kun­ta ylit­tääkin. Paradok­saal­is­in­ta on, että tuo­ta lain sal­li­maa miniä sovel­letaan yleen­sä keskus­ta­jo­htoi­sis­sa kun­nis­sa, ja sama Keskus­ta vaatii, että val­tio käskisi hei­dän tehdä paran­taa tapansa. Yhtä kalli­ik­si­han se kun­nalle tulee, että tukea nos­te­taan val­tion käskemänä kuin itse päätet­tynä. Tässä hal­li­tuk­ses­sa keskusta­laiset onnis­tu­i­v­at saa­maan val­tion komen­ta­maan heitä itseään, mikä var­maankin oli las­ten kannal­ta hyvä ratkaisu. Jat­ka lukemista “Ter­veisiä Kem­peleeltä Helsinkiin”

Nauha vai kolmio

Paa­vo Ojala kysyi “Asfalt­tikepu­laiset” viestiketjus­sa, mik­si nauha on parem­pi kuin kolmio.Koska en näköjään pysty liit­tämään kuvia kom­ment­ti­in, vas­taan oma­l­la aloituksella.

Oheises­sa kuvas­sa olete­taan, että kylät A ja C ovat jo ole­mas­sa ja joudumme päät­tämään, mihin sijoita­mme B:n?

Jos se sijoite­taan väli­in, kaupun­ki muo­dostaa nauhan, jos se sijoite­taan kolmion kol­man­nek­si kär­jek­si, nämä kylät eivät muo­dos­ta nauhaa. Niiden välille tarvi­taan kolme joukkoli­iken­ney­hteyt­tä, kun nauhas­sa tarvit­taisi­in yksi. Jos nauhas­sa vuoroväli olisi kymme­nen min­u­ut­tia, kolmios­sa se olisi yli puoli tun­tia, kos­ka pitkät välit vähen­tävät joukkoli­iken­teen käyt­töä. Nuo kylät eivät voisi käyt­tää ris­ti­in tois­t­en­sa palvelu­ja eivätkä muo­dostaisi yhtä työssäkäyn­tialuet­ta, eikä niihin sik­si tulisi työ­paikko­ja, eloku­vateat­tere­i­ta, ei rav­in­toloi­ta niin kuin ei Suurpel­toonkaan tule.

Tämä kuva vas­tauk­se­na myös Eli­nalle, joka väit­ti, että nauhakaupungis­sa tarvi­taan yhtä paljon teitä kuin him­melis­sä. Jo tässä kolmios­sa tarvi­taan kolme ker­taa enem­män teitä kilo­me­treinä las­ket­tuna ja kos­ka kaik­ki joutu­vat käyt­tämään henkilöau­toa joukkoli­iken­teen puuttues­sa, teitä ja parkkipaikko­ja tarvi­taan vielä enem­män asfal­toitavina neliöinä laskettuna.

Asuntopolitiikan toivottomuudesta

Kolum­ni Suomen Kuvale­hdessä 35/2008

Kansan­taloustiedet­tä pidet­ti­in 1800-luvul­la synkkyy­den tieteenä, kos­ka se osoit­ti ajan malthusi­laises­sa hengessä, että yri­tyk­set paran­taa köy­hien ase­maa oli­vat tuomi­tut epäonnistumaan.

Synkiltä näyt­tävät talous­te­o­ri­oiden val­os­sa myös asun­topoli­ti­ikan mah­dol­lisu­udet. Usein hyvää tarkoit­ta­vat toimet vaikut­ta­vat toisin kuin tarkoitet­ti­in. Toimil­la on taipumus kap­i­tal­isoitua hin­toi­hin, mikä kumoaa niiden tarkoite­tun vaikutuksen. 

Olete­taan, että sataa tar­jol­la ole­vaa asun­toa tavoit­telee kak­sisa­taa osta­jaa, joista jokainen on valmis mak­samaan, mitä rahkeis­sa on varaa. Yhteiskun­ta tulee hei­dän avuk­seen paran­ta­mal­la korko­jen verovähen­nysoikeut­ta, mis­tä os­tajat tietysti ovat kiitol­lisia. Nyt jokainen pystyy tar­joa­maan asun­nos­ta enem­män. Hin­nat nou­se­vat niin, että asumisen kokon­aisku­lut ovat yhtä korkeat kuin ennen. Verovähen­nysoikeus kap­i­tal­isoituu asun­to­jen hin­toi­hin. Vain myyjil­lä on syytä kiitol­lisu­u­teen. Jat­ka lukemista “Asun­topoli­ti­ikan toivottomuudesta”

Kaupunki rakennuttamaan omistusasuntoja

Yhdys­val­tain rahoi­tus­markki­noil­la val­lit­se­van puhurin kiel­teiset vaiku­tuk­set Suomes­sa tulee min­i­moi­da. Yksi vaiku­tuk­sista on raken­nus­toimin­nan uhkaa­va pysähtymi­nen. Nyt ei pidä tehdä kumpaakaan 1990-luvun virheistä. Sil­loin raken­nus­toimin­nan annet­ti­in notkah­taa kovin alas ja lop­ut pelastet­ti­in rak­en­ta­mal­la vain ja ain­oas­taan aravavuokra-asun­to­ja. Tämän seu­rauk­se­na Vuosaaren asun­tokan­ta muut­tui kovin yksipuolisek­si, jota virhet­tä on sen jäl­keen kalli­isti yritet­ty paikata.

Helsin­gin on taat­ta­va tasainen asun­to­tuotan­to pait­si raken­nut­ta­mal­la sovit­tu määrä sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, myös raken­nut­ta­mal­la itse oma­l­la rik­sil­lään omis­tusasun­to­ja. Jos ne eivät mene kau­pak­si asukkaille, niistä voi tehdä aluk­si kovan rahan vuokra-asun­to­ja ja myy­dä myöhem­min asukkaille.

Ongelmallinen liityntäpysäköinti

Yhdek­si keinok­si vähen­tää keskus­taan suun­tau­tu­vaa autoli­iken­net­tä on ehdotet­tu liityn­täpysäköin­nin lisäämistä. Tämä ei ole niin help­poa kuin moni väit­tää eikä se sik­si sovel­lu laa­jamit­taisek­si ratkaisuksi.

1) Pysäköin­tipaikat ovat kalli­ita. Vii­sisa­taa pysäköin­tipaikkaa vie tilaa 1,5 hehtaaria. Hehtaare­ja Suomes­sa riittää,mutta hehtaar­it ase­man vier­essä ovat eri­tyisen arvokkai­ta. Ase­man pitäisi olla kylämäisen taa­ja­man keskus, mut­ta koko raken­nel­ma on pilal­la, jos ase­ma ympäröidään pysäköin­tiken­täl­lä. Jat­ka lukemista “Ongel­malli­nen liityntäpysäköinti”