Mitä Helsingistä voisi alueellistaa?

Maan­mittare­i­ta koske­neessa viestiketjus­sa Touko Miet­ti­nen kysyi, mitä helsinkiläis­ten­mielestä ylipään­sä voisi muual­la maas­sa tehdä.

Val­tion toim­into­ja on alueel­lis­tet­tu Helsingistä pois paljon ja onnis­tuneesti. Esimerkik­si helsinkiläis­ten Kela-hakemik­sia käsitel­lään jos­sain aivan muual­la Suomes­sa ja mon­en min­is­ter­iön puhe­linkeskus on alueel­lis­tet­tu jon­nekin hyvinkin syr­jäisi­in paikkoi­hin.  Kelan toimin­nas­ta voisi edelleen siirtääym­märtääk­seni muualle osia, joiden ei tarvitse sijai­ta pääkont­toris­sa tai joiden ei tarvitse olla kos­ke­tuk­sis­sa muun hallinnon kanssa. Sen sijaan Kelan pääkont­torin siir­to muualle tuot­taisi pienen katas­trofin, kos­ka kelan asin­tun­ti­jat osal­lis­tu­vat kaiken maail­man työryh­mi­in jatku­vasti. Esimerkik­si sata-komitea käyt­tää kelalaisia yhtenään.

Itse alueel­lis­ten aikanaan kaikessa hil­jaisu­udessa anniskelulu­pa-asi­at siirtämäl­lä ne min­is­ter­iöstä lään­in­hal­li­tuk­si­in. Tästä ei syn­tynyt mitään kalabaliikkia.

Tarkoi­tus on tukea alue­poli­ti­ikkaa, Helsingistä kan­nat­taa siirtää pois eri­laisia tuk­i­toim­into­ja. Ne voidaan siirtää kivuitta,koska tätä siir­toa voi tehdä liuku­vasti siinä tahdis­sa kun virko­ja vapau­tuu. Var­maankin maan­mittare­itakin voisi siirtää nyky­istä enem­män vaikka­pa Lahteen,mutta tässä voisi nou­dat­taa työn­tek­i­jän omaa toivo­mus­ta tai siir­ron voisi toteut­taa viran vapautuessa.

Kivut­to­muus on kuitenkin täl­laisen pehmeän alueel­lis­tamisen heikoin puoli, kos­ka ilman suur­ta haloo­ta ei kukaan huo­maa mitään merkit­tävää tapah­tuneen, eikä siitä sik­si tule sulkia hattuun.

6 vastausta artikkeliin “Mitä Helsingistä voisi alueellistaa?”

  1. Eli siis, Helsinki­in kaik­ki korkeam­paa koulu­tus­ta vaa­ti­va hom­ma, mui­hin kaupunkei­hin tukitoimintoja.

    Onnek­si 60-luvul­la olti­in kaukonäköisem­piä (vaik­ka taisi muu­tosvas­tar­in­ta ollut yhtä kovaa): melkoinen osaamiskeskus on esimerkik­si tänne Her­van­taan on syn­tynyt. Jos me kaik­ki olisimme Helsin­gin seudul­la, niin ruuhkat oli­si­vat vieläkin pahempia ja asun­to­jen hin­nat kovempia.

  2. Ei suinkaan.

    Helsinki­in keskushallinto, kos­ka se on jatku­vasti ja päivit­täin tekemi­sis­sä ris­ti­in keskenään.

    Sen sijaan esimerkik­si yri­tys­ten vaa­ti­va tuoteke­hi­tystyö voi olla hyvin Tam­pereel­la tai Oulus­sa. Liek­saan sitäkään ei voi siirtää, kos­ka rekry­toin­tipo­h­ja olisi vähän kapea.

  3. Yri­tys­ten tuoteke­hi­tystyön sijoit­tumi­nen ei ole val­tion päätet­tävis­sä muuten kuin välil­lis­es­ti. Tarvi­taan esimerkik­si yliopis­ton läheisyyt­tä ja kuulem­ma parku oli aikanaan melkoinen, kun Yhteiskun­tati­eteel­listä korkeak­oulua ja osaa TKK:sta alueel­lis­tet­ti­in. (Tam­pereen Napoleonin (Lind­frosin) elämäk­er­ras­sa on hausko­ja kuvauk­sia siitä, miten yliopis­tomi­esten luen­to­ja kuule­maan haet­ti­in päät­täjiä ja muu­ta kaupun­gin ker­maa, joiden omat opin­not oli­vat päät­tyneet kansa- tai korkein­taan keskikouluun.)

    Eli siis, mitä mielestäsi nyt voisi Helsingistä alueel­lis­taan niin, että sse loisi maakun­ti­in uut­ta työtä? Tuk­i­toim­into­ja siirtämäl­lä ei luo­da uut­ta työtä kuin palvelu­aloille (kaup­poi­hin, päiväkotei­hin, yms.). Tärkeää työtä toki sekin, mut­ta ei siinä tule alueelle muu­ta uut­ta rahaa kuin alueel­lis­tet­tu­jen val­tion työn­tek­i­jöi­den palkat. Se ei oikein riitä.

  4. Kan­net­tu vesi ei kaivos­sa pysy. Mil­lä saadaan elinkei­noelämä halu­a­maan siir­tyä “Kehä III” — niiden kaikkien — ulkopuolelle?

    Mitä etu­ja val­tio voi yri­tyk­sille ja yksi­tyshenkilöille antaa sel­l­aista, joka saa hei­dät halu­a­maan “maalle­muut­toa”?

  5. Osmo Soin­in­vaara:

    “Mitä Helsingistä voisi alueellistaa?”

    Sinivihreä:

    Ensim­mäisenä tulee mieleen eduskunta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.