Propellipäätyöryhmä julkaisi ehdotuksensa

Kun­t­a­min­is­teri Risikon nimeämä asiantun­ti­ja työryh­mä, niin san­ot­tu pro­pel­lipää­työryh­mä, julka­isi työn­sa tulok­se­na keskustelu­pa­perin Kun­nat tur­bu­lenssis­sa. Mietinnän voi lukea tästä.

Keskeinen suosi­tus, visio 1, esit­tää eri puo­lille Suomea eri­laista kuntamallia.

Malli perus­tuu huomioon, että kun­nal­la on kak­si kovin eri­laista tehtävää, toim­imi­nen kiin­teistökun­tana (kaavoitus, rak­en­t­a­mi­nen, liikenne, elinkei­nop­o­li­ti­ik­ka ym) ja palvelukun­tana (päivähoito, koulut etc). Kiin­teistökun­nan tehtävät ovat koroste­tuss­sa roolis­sa kas­vavis­sa kaupungeis­sa. Helsingis­sä esimerk­isi ain­oina lau­takunti­na viikoit­tain kokoon­tu­vat kaupumk­isu­un­nit­telu­lau­takun­ta ja sen suun­nitelmia toimeen­pane­va yleis­ten töi­den lau­takun­ta. Haja-asu­tusalueen kun­nis­sa täl­lä puolel­la on huo­mat­tavasti rauhal­lisem­paa.  Tästä olen täl­lä blogilla kir­joit­tanut aiem­minkin, kesäku­us­sa ja lokaku­us­sa. Jat­ka lukemista “Pro­pel­lipää­työryh­mä julka­isi ehdotuksensa”

Melkein kaikki asuvat Kaupunki-Suomessa

Ter­veisiä pro­pel­lipää­työryh­mästä. Juha Kos­ti­ainen on toimit­tanut meille seu­raa­van tiedon:

Jos tehdään harpil­la vaiku­tusalueen kokoiset ympyrät kaupunkien ympärille ja las­ke­taan asukaslu­vut, saadaan seu­raa­va tulos

  • Helsin­ki, 100 km, 1,8 miljoon­aa asukasta;
  • Tam­pere, Turku ja Oulu 50 km, 1,2 miljoon­aa asukasta;
  • Lahti, Jyväskylä, Pori, Kuo­pio, Seinäjo­ki, Vaasa ja Lappeen­ran­ta 30 km, 1,2 miljoon­aa asukasta;
  • Muut maakun­takeskuk­set ja maakun­tien 2‑keskukset 15 km, 600 000 asukasta.

Jat­ka lukemista “Melkein kaik­ki asu­vat Kaupunki-Suomessa”

Mikä on kunnan oma palvelu?

Osu­uskau­pat läh­estyivät tari­nansa lop­pua 1960-luvul­la, kunnes ne vai­h­toi­vat organ­isaa­tio­ta. Kun­nal­li­sista osu­uskaupoista siir­ryt­ti­in maakun­nal­lisi­in ja vauhti parani olen­nais­es­ti. Mitä tästä voisi oppia kun­tien palvelu­ja ajatellen?

Tun­tuu luon­te­val­ta, että kun­tien palveluista ne kan­nat­taa tuot­taa kun­nal­lis­es­ti, jois­sa asi­akku­us on pääsään­töis­es­ti rajoitet­tu kun­nan asukkaisi­in. Täl­laisia ovat perusk­oulut ja päiväkodit nyt esimerkik­si sekä ainakin tois­taisek­si van­hus­ten­huolto. Jat­ka lukemista “Mikä on kun­nan oma palvelu?”

Kiinteistökunta – palvelukunta

Kun­nal­la on kak­si hyvin eri­laista tehtävää:

  1. Infrakun­ta: maankäytöstä, asun­to­tuotan­nos­ta, liiken­teestä ja elinkei­nop­o­li­ti­ikan edel­ly­tyk­sistä huolehtiminen
  2. Palvelukun­ta: palveluista huolehtiminen

Näi­den kah­den opti­maa­li­nen alue­jako on aivan eri­lainen. Infrakun­taa tulee kehit­tää koko kaupunkia yht­enäis­es­ti tarkastellen. Palvelukun­taa ajatellen kaupun­ki voi olla edelleen jaet­tu nyky­isi­in kun­ti­in tai jopa nyky­isiä kun­tia pienem­pi­in osi­in. Jat­ka lukemista “Kiin­teistökun­ta – palvelukunta”

Risikko nimitti propellipäätyöryhmän

Kun­t­a­min­is­teri Paula Risikko on nimit­tänyt työryh­män pohti­maan tule­vaisu­u­den kun­taa. Hänen pro­pel­lipää­työryh­mäk­si kut­sumansa joukko on kokoon­panoltaan seu­raa­va: Jat­ka lukemista “Risikko nimit­ti propellipäätyöryhmän”