Tekijä: Osmo Soininvaara

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 23.4.2009

Verkkosaaren kaavaluonnos

Kaa­va on ollut pöy­däl­lä ties kuin­ka mon­ta ker­taa. Nyt var­maan yritetään tehdä päätöstä. Ken­tkä puris­taa rak­en­tamis­te­hokku­ud­es­ta. Lau­takun­nas­sa on ollut halu­ja nos­taa alueen tehokku­ut­ta, kun on se metro­ratakin vier­essä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 23.4.2009”

Olen joidenkin tälle pal­stalle tullei­den kir­joi­tusten hei­jas­ta­van niin suur­ta pelkoa islami­laisu­u­den vuok­si, että riv­ien välistä luet­tuna moni tun­tu­isi halu­a­van painaa nap­pia, joka hävit­täisi koko islamin uskon­non maail­mas­ta. Suurin piirtein täl­laiseen ratkaisu­un moni puheen­vuoro tun­tuu tähtäävän. Täl­laista nap­pia ei kuitenkaan ole ole­mas­sa, senkaltaiset pohdin­nat ovat täysin turhan­päiväisiä. On aivan turha pohtia sitä, onko islami­nusko toiv­ot­tu vai ei toiv­ot­tu ilmiö. Se on olemassa.

Askelta, mut­ta vain pien­tä askelta real­is­tisem­pia ovat ne ajatuk­set, joiden mukaan olisi parem­pi rak­en­taa korkea muuri islami­lais­ten maid­en ympärille ja lopet­taa kaik­ki kanssakäymi­nen hei­dän kanssaan. Näin toivoo myös osa islami­lai­sista fun­da­men­tal­is­teista, jot­ka eivät halu­aisi län­nen saas­tut­ta­van hei­dän kan­so­jen­sa mieltä. Eri­tyisen kum­mallista on, että tätä argu­ment­tia tun­nu­taan perustelta­van esimerkik­si tyt­tö­jen ruoskimisen niil­lä kauheuk­sille, jota on syytäkin kavah­taa. Miten näi­den tyt­tö­jen ase­maa muurin rak­en­t­a­mi­nen paran­taisi? Pois­sa silmistä, pois­sa mielestä?

Kumpaakaan näistä ehdo­tuk­sista kukaan ei ole eksplisi­it­tis­es­ti esit­tänyt. Argu­men­toin­ti joil­lakin vain on ollut senkaltaista. Tai että ongel­mat pois­tu­vat tuomit­se­mal­la islam julkises­ti. Jat­ka lukemista “Islamin haaste 5: miten elää rauhanomais­es­ti rinnakkain?”

Tun­nus­tan heti, että ymmär­ryk­seni islamis­mista on suurelta osin peräisin Oth­an Pamukin kir­jas­ta Lumi; kan­nat­taa muuten lukea. Kir­ja ker­too syr­jäis­es­tä itä­turkki­lais­es­ta kylästä ja siel­lä käytävästä val­tatais­telus­ta kom­mu­nis­mia ja islamis­te­ja vas­tus­tavas­ta Atatürkin nimeen van­no­vas­ta armei­jas­ta, islamis­te­ja ja armei­jaa vas­tus­tavaista kom­mu­nis­teista ja kom­mu­nis­te­ja ja armei­jaa vas­tus­tavista islamis­teista. Ja paljos­ta muusta.

Suurin osa islami­lai­sista ei ole kovin uskon­nol­lisia; ainakaan lukeneis­to ei juuri uskon­nol­lista ole. Olin joskus neljäkym­men­tä vuot­ta sit­ten kesätöis­sä sak­salaises­sa säi­lykete­htaas­sa, jos­sa tein töitä yhdessä turkki­lais­ten kanssa. Nämä oli­vat kaik­ki islami­nuskoisia, mut­ta se ei heitä paljon häirin­nyt. Joukos­sa oli kuitenkin yksi tosiusko­vainen, Ahmed, joka piti ruk­oushetken mon­ta ker­taa päivässä. Hän oli maan­mi­esten­sä raa’an pilkan kohteena. Jat­ka lukemista “Islamin haaste 4: fun­da­men­tal­is­mi ja viha länt­tä kohtaan”

Kris­til­lis­ten ja islami­lais­ten moraa­likäsi­tys on van­has­taan lähel­lä toisiaan.

• - Sek­si kuu­luu vain avioliittoon
• - Siveetön käyt­täy­tymi­nen ja pal­jas­ta­va pukeu­tu­mi­nen on pahas­ta. Naisen ei tule esi­in­tyä pää pal­jaana (ainakaan kirkossa)
• - Avio­ero ei ole hyväksyttävä
• - Homous on pahasta
• - Ahneus on pahasta
• - Ihmisen on velvol­lisu­us pitää huol­ta per­heestään, suvus­taan ja vanhuksistaan
• - Köy­hille tulee antaa almuja
• - Koron per­im­i­nen on väärin
• - Las­ten tulee kun­nioit­taa vanhempiaan
• - Avi­o­li­itossa nainen on miehelle alisteinen
• - Ehkäisy on väärin

Ja niin edelleen.

Merkit­tävin moraaliopilli­nen ero on siinä, ettei kris­till­i­nen kirkko ole Pohjo­is­maid­en ulkop­uolel­la tuomin­nut alko­holin käyt­töä. Jat­ka lukemista “Islamin haaste 3: uskon haalistuminen”

Suures­sa osas­sa islami­laista kult­tuuria ollaan sato­ja vuosia jäl­jessä län­si­mai­ta nais­ten ase­mas­sa. Suku­jen jär­jestämistä pakkoavi­o­li­itoista ja nuorten neito­jen myymis­es­tä aviop­uolisoik­si van­hoille ukoille on meil­lä luovut­tu ajat sit­ten. Naiset sai­vat Suomes­sa oikeu­den yliopis­to-opin­toi­hin sata vuot­ta sit­ten. Tältä osin islami­laisu­us on kuin henkäys men­neisyy­destä.  Malli on mur­tu­mas­sa myös islami­laises­sa kult­tuuris­sa, mut­ta jos puhumme tästä ajas­ta, ris­tiri­ita on val­ta­va, ehkä vaikein kaikista.

Tiukim­man lin­jan islamistit vaa­ti­vat, etteivät naiset saa liikkua ulkona ilman miespuolisen suku­laisen seu­raa, eivät näyt­tää kasvo­jaan, eivät työsken­nel­lä miesten kanssa, eivät saa­da koulu­ope­tus­ta ja eivätkä vali­ta puolisoon. Avi­o­li­iton ulkop­uo­li­nen sek­si on naisil­ta täysin kiel­let­tyä. Kaiken kaikki­aan naiset ovat miesten, isän tai aviomiehen määräys­val­lan alla ja hänen sek­suaal­isu­ut­taan vah­dataan tiukasti. Jat­ka lukemista “Islamin haaste 2: naisen asema”

Joskus 1990-luvun alus­sa osal­lis­tu­in erään englan­ti­laisen säätiön jär­jestämään korkean­ta­son Bal­tia-sem­i­naari­in sää­ty­talol­la. Mieleeni jäi Venäjän ulko­min­is­ter­iön edus­ta­jan puheen­vuoro, jos­sa tämä vaati Län­si-Euroopan mail­ta apua islamin muo­dosta­maa uhkaa vas­taan. Jos län­si jät­tää Venäjän yksin tässä kamp­pailus­sa, he päästävät nämä Euroopan rajoille…

Jat­ka lukemista “Islamin haaste 1: maalli­nen ja kirkolli­nen valta”

Ennen kuin paneudumme islamin haasteille län­si­maiselle lib­er­al­is­mille, kan­nat­taa tutkia aihet­ta uskon­to ja poli­ti­ik­ka yleisem­min. Seu­raavas­sa postauk­ses­sa enem­män islamin haasteesta

Kaik­ki kult­tuu­rit ovat muo­dosta­neet uskon­to­ja. Jos uskoo evoluu­tioon, joutuu myön­tämään, että uskon­nol­la on olta­va jokin yksilön, hei­mon tai lajin men­estys­tä edis­tävä piirre tai on sel­l­ainen ainakin ollut. Jos uskoo Jumalaan, uskoo Jumalaan. Jat­ka lukemista “Uskon­to ja politiikka”

Maail­man­talouden lama on iskenyt myös Kiinaan. Kiinan vien­ti las­kee 20 pros­en­til­la, mikä alen­taa talouskasvun kuu­teen pros­ent­ti­in. Siis talous vien­ti las­kee 20 pros­ent­tia ja talous kas­vaa kuusi pros­ent­tia. Koti­mainen kysyn­tä näyt­tää nou­se­van aika paljon. Kiina näyt­tää siir­tyneen nos­ta­maan väestön­sä elin­ta­soa, ilmeis­es­ti talout­ta elvyttäkseen.

Päämin­is­teri Van­hanen ilmoit­taa, että tulovero­jen alen­t­a­mi­nen on yhä mah­dol­lista, vaikkakin vain rajoite­tusti. Miten ihmeessä? Minä olen ymmärtänyt, että tämä turha lama rau­nioit­taa julkisen talouden niin, että edessä ovat sekä vero­jen koro­tuk­set että rajut meno­jen kar­simiset. Jos vero­ja yhä alen­netaan, edessä ovat entistä raaem­mat meno­jen karsimiset.

Päämin­is­terin ajatuk­se­na on ostaa maltill­i­nen palkkaratkaisu veronalen­nuk­sil­la. Siis mik­si? Onko todel­la niin, että palka­nsaa­jat tavoit­tel­e­vat suuria julk­isten meno­jen säästöjä ja palvelu­jen kar­simista, eivätkä suos­tu maltil­lisi­in palkanko­ro­tuk­si­in ilman niitä?

 Nyt kun Pietari Kalmin katu on ainakin tois­taisek­si pois­sa laskuista, joukkoli­iken­ney­hteyk­sien vetämi­nen Kumpu­las­ta Pasi­lan ase­malle on jär­jestet­tävä jotenkin. Pasi­laan on tulot­ta huo­mat­ta­van paljon toimi­rak­en­tamista, jopa pil­ven­pi­irtäjiä, joten yhteyk­sien saami­nen paran­t­a­mi­nen on tärkeätä muutenkin eikä vain yliopis­tol­ta. Viisi min­u­ut­tia lisää liiken­teessä suun­taansa ei myöskään ole aivan vähän, vaik­ka se siltä kuu­lostaakin. Joukkoli­iken­teen nopeudel­la on suuri merk­i­tys joukkoli­iken­teen suo­si­olle, varsinkin kun ruuhk­abus­sis­sa sei­somi­nen ei ole mitään laat­u­aikaa. Jos autoil­i­joiden matkaa hidastet­taisi­in viidel­lä min­uu­til­la, tulisi kapina.

Jat­ka lukemista “Kumpu­lan­mäen joukkoliikennevaihtoehtoja”