Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 23.4.2009
Verkkosaaren kaavaluonnos
Kaava on ollut pöydällä ties kuinka monta kertaa. Nyt varmaan yritetään tehdä päätöstä. Kentkä puristaa rakentamistehokkuudesta. Lautakunnassa on ollut haluja nostaa alueen tehokkuutta, kun on se metroratakin vieressä.
Kruunuvuorenranta, Hopealaakson ja Kaitalahdenkaava
Tässä vaiheessa vasta luonnos. Kruununvuorenrannan rakentaminen alkaa tosissaan. Alueelle on tulossa kerrostaloja 22 250 k-m2 ja pientaloja 6 900 k-m2. Tämä menee varmaankin pöydälle, koska minulla ainakin on paljon kysyttävää. Kruunuvuoren alueella on tulossa rakentamista kaikkiaan 500 000 k-m2 ja asukkaita noin 15 000, joten ei tämä tähän lopu.
Kruunuvuorenanta, Gunillankallion asemakaava
Viereinen alue, joka rajautuu olemassa olevaan asutukseen. Tämä kaavan luonnon on hyväksytty edellisessä lautakunnassa, joten asia on astetta selvempi. Kerrostalokaava, jossa kerrosalaa on 21420 k-m2. Asukkailta on tullut jonkin verran vastalauseita.
Liikenne-investointien talousarvioehdotus vuodeksi 2010
Kuriositeettina mainittakoon, että kiertoliittymien rakentamista hidastetaan rahan puutteen vuoksi, vaikka ne väh3ntävät onnettomuuksia niin paljon, että onnettomuuskustannusten väheneminen maksaa investoinnin kolmessa vuodessa.
Lausunto valtuustoaloitteesta köysiradean raketamiseksi asemalta Linnanmäelle
Asiaa pohditaan positiivisessa hengessä.
Metro- ja pikaratikkaselvitykset
Ei julkisuuteen asiana valitaan metro- ja pikaratikkaselvitysten tekijät Östersundomin joukkoliikenneyhteyksiä varten. Tarjouksista en toki voi kertoa mitään, mutta tarjouspyynnöissä tutkitaan molempien osalta kolmea vaihtoehtoa: rataa Mellunmäestä tai Vuosaaresta sekä rataa Itäkeskuksesta suoraan Itä-väylää seuraten. Minua kyllä kiinnostaisi tuo viimeinen vaihtoehtoa, koska raideliikenteen tiedetään sujuvan paremmin, kun se on linjattu samaan logistiseen käytävään tieliikenteen kanssa. Metroaikataululle kolmihaarainen metro tuo kyllä hankaluuksia.
Muutaman vuoden kuluttua joudutaan pohtimaan sitäkin, pitäisikö metroa jatkaa Mellunmäestä Helsingin Hakunilaan.
Minusta yksi tärkeä selvitettävä vaihtoehto Sipoon joukkoliikenteeksi on pikaratikka Itäkeskuksesta, joka varmasti selvitetäänkin. Mutta sen vaihtoehdon voima näkyisi vahvasti vasta, jos Laajasalon PIKAratikka jatketaan Herttoniemeen ja sieltä asutuksen keskellä Itäkeskukseen.
Näin saataisiin aika hieno seudullinen ratikkaverkko (Sipoo – Jokeri – Tapiola ja Sipoo – Itäväylä – Laajasalo – Keskusta). Vaihtomahdollisuus metroon Itiksessä lisäisi vielä verkostomaisuutta ja vaihtoehtojen runsautta.
Metroa voi toki silti tulevaisuudessa jatkaa Hakunilaan, siihen tämä ajatus ei vaikuta.
Östersundomin joukkoliikenneyhteyksistä:
Katsokaa nyt sitten, että se vaihtoehto, jossa jatketaan Itäkeskuksesta pikaratikalla on integroitu Jokeri-rataan. Tämän pitäisi olla itsestäänselvää, mutta…
Kun Raide-YVA ”selvitys” länsisuunnan liikenteestä aikanaan tehtiin, siinäkin lähdettiin olettamasta, että Raide-jokeri on käytössä.
Kysymys: Miten tästä mahdollisesti tulevat synergiaedut oli huomioitu pikaratikkavaihteohdoissa?
Vastaus: ei mitenkään!
Älkää nyt toista kertaa tehkö samaa virhettä!
Muuten, olen sitä mieltä, että Helsingin metro pitäisi muuttaa pikaraitiotieksi.
Kari
Kruunuvuorenrannan kaavoissa tulee pitää huolta, ettei yleiskaavan mukaista metroratkaisua varaustasolla jätetä huomioonottamatta. Santahaminaa joskus sitten kaukaisessa tulevaisuudessa käyttöön otettaessa on oltava tallella mahdollisuus myös metroratkaisuun. Nyt sen mahdollisuuden saa vielä helposti tehtyä, mutta myöhemmin ehkä ei.
Köysirata esim. Kaisaniemestä Linnanmäelle olisi IHANA!
On erinomaista, että Ode nostaa kaupsun listat näin blogissaan keskusteluun. Julkisia dokumenttejahan ne tietysti ovat, mutta kun ne ovat esillä näin blogissa, niin tämä rohkaisee keskustelemaan aiheista.
Mitä sitten tulee itse aiheisiin, niin Kruunuvuoren alue tulisi rajata nyt tähän asti nähtyä tiukemmin siten, että ainakin mökkikylä säästyisi eikä asutusta tulisi aivan lammen rantaan tai suojelun väärtin harjun kupeeseen.
”Lausunto valtuustoaloitteesta köysiradean raketamiseksi asemalta Linnanmäelle
Asiaa pohditaan positiivisessa hengessä.”
Ei ole tolkkua, jos tällaisia tolppia tulee kantakaupunkiin. Ei sovi kaupunkikuvaan. Täytyy olla tosi hyvät perustelut tällaiselle.
Sen ainakin huomaa, että kaikki rakentaminen kiinnostaa kaupunkisuunnittelua.
Hakaniemen ravintolapalveluja perustellaan sillä, että tänne pääsee helposti julkisia kulkuvälineitä käyttäen. Samalla on oltu siirtämässä fysioterapiapalveluita Koskelaan?. Liikuntaesteisille ja muille fysioterapiapalveluita tarvitseville hyvät liikenneyhteydet ovat tarpeen, eli jos jonkun nyt pitää päästää villi mielikuvituksensa liikkeelle, rakennetaan asemalta köysirata Koskelan fysioterpiapalveluihin.
Leipää ja sirkushuveja on väärä asenne, kun ihmiset kuolevat koteihinsa peruspalvelujen puutteeseen.
En tiedä, miten köäysirata liippaisi Hakaniemi-Siltasaarta, mutta on H…N rankaa elää vuodesta toiseen rakennustyömaiden keskellä. Nytkin porataan autohallia naapuritalossa niin, että lattia jytisee. Metrotyömaan jäljiltä jouduimme tekemään talon päätyä tukevan miljoonaremontin, pääty oli pettänyt metrotunnelin räjäytyksen yhteydessä. Sitä laskua maksetaan vieläkin.
Kohta toisella puolella alkaa HTY:n poraus ja purkutyö.
Luottamus- ja hallintovirkamiehiltä taitaa puuttua kokonaisnäkemys kantakaupungista eikä sitä voi ollakaan, jos Helsinki-historia on lyhyt tai kaikilla ei edes ole Helsinki-historiaa.
Jos alueelle tulee lisää rakennustyömaita jo olleiden, menneillään olevien ja odotettavissa olevien lisäksi, tätä ei vain jaksa.
Suomaliet eivät vain koskaan nouse barrikadeille, juovat sen sijaan päänsä turraksi.
Toivoisin, että ei koko ajan olisi tämän tyyppisiä hankkeita positiivisessa tai ei-positiivisessa hengessä. Ei kaikkea tarvitse muuttaa yhden sukupolven aikana eikä varsinkaan, kun kuntatalous on siinä tilassa kuin se Helsingilläkin on.
Varauksia voi toki tehdä muuten, mutta minulla on sellainen mielikuva ettei se pelkkä varauskaan metrolle Kruunuvuoreen ole ihan ongelmaton. Joka tapauksessa, Santahaminen pikaratikan voi sitten joskus tulevaisuudessa viedä Korkeasaaresta tunnelissa Katajanokalla ja sieltä edelleen kakkosmetrona Pasilaan saakka jos niin halutaan.
Tuohon Östersundomiin: Siinä on omat ongelmansa, pääradan kapasiteetti, mutta yksi (osa)ratkaisu jota voisi selvittää olisi Korpisenkin aikoinaan ehdottelema lähijunarata Östersundomiin HELI-radan linjausta pitkin. Etuna metroon nopeus.
Mitä tulee metroon jatkoon, osaisikohan joku kertoa miksi minusta äkkiseltään ilmeiseltä vaikuttava ratkaisu ei ole kuvioissa? Eli yhdistetään Mellunmäen ja Vuosaaren haarat Östersundomissa. Tässä olisi sellainen etu, että tuolla kiepin keksivaiheilla on aivan sama kumpaan suuntaan lähtee, eli vuoroväli on tuplat. Samasta syystä voitaisiin ehkä tehdä pari kevyempää yksisuuntaista asemaa, rinteeseen upotettuna tämä ei tarvitsisi edes mitään alikulkuja.
Joka tapauksessa se Raide-Jokerin ja/tai Laajasalon ratikan jatko Itäväylän suuntaisesti, mahdollisesti yhdistettynä jompaan kumpaan yo. vaihtoehdoista tuntuu minusta järkevältä. Toisaalta olisi vaihdoton hitaampi yhteys eri puolilla kaupunkia, toisaalta voisi vaihtaa nopeampaan raskasraiteeseen Itäkeskuksessa/Östersundomissa. Muutenkin näkisin mielelläni tuollaisia yhdistettyjä liityntä ja suoria linjoja.
Valtuusto päätti Laajasalon joukkoliikenneratkaisuksi pikaratikan, ja sen mukaan Kruunuvuorenrantaa on suunniteltu. Se vaihtoehto näyttää kyllä sulkeutuneen.
Kaksi metrolinjaa Helsingistä Söderkullaan maksaa kaksi kertaa niin paljon kuin yksi. Kun asukkaita on vain 30 000, menisi vähän ylimitoitetuksi, vaikka muuten tuollainen rengas voisi olla aika kätevä.
Valtuusto päättä Kruunuvuoren alueen rajoista osayleiskaavan yhteydessä. Niistä mökkialueista esimerkiksi äänestettiin ja laajempi rakentaminen voitti. Se päätös sitoo lautakuntaa – tosin onhan tämä lautakunta jo parikin isoa päätöstä tehnyt ohjeiden vastaisesti.
Heli-linjaus voi olla nopea, mutta ei kovin hyvin palveleva, koska sillä pääsisi Östersundomista vain rautatieasemalle, mutta eri esimerkiksi Itäkeskukseen. Nyt kun välille on tulossa useampi metro/pikaratikkapysäkki, Heli-ratavaihtoehto on siirtynyt sadalla vuodella eteenpäin.
Hei, miten kävi lautakunnassa Verkkosaaren? KSV:n pikayhteenvedosta ymmärtäisin, että keskustelu lautakunnassa jatkuu, mutta kaava menisi joka tapauksessa uudelleen valmisteltavaksi.
Katso seuraavaa postausta
Metrossa maksaa kuitenkin käsittääkseni etupäässä asemat, mut joo kyllähän se toki olisi kallis…
”Heli-linjaus voi olla nopea, mutta ei kovin hyvin palveleva, koska sillä pääsisi Östersundomista vain rautatieasemalle, mutta eri esimerkiksi Itäkeskukseen. Nyt kun välille on tulossa useampi metro/pikaratikkapysäkki, Heli-ratavaihtoehto on siirtynyt sadalla vuodella eteenpäin.”
Mietin lähinnä HELI + pikaratikkavaihtoehtoa. Asian hahmottamiseksi, sovitaan että se ratikka on Jokeri. Jokerilla pääsee Itikseen ja siellä metroon, tai sitten suoraan perille esim. Viikkiin tai Pitäjänmäelle. Tai sitten voi mennä junalla keskustaan, jonne nyt kuitenkin on enemmän kulkijoita kuin Itäkeskukseen, Pasilaan, vaihtaa Tikkurilan suuntaan.. Eli ratikka toimisi syöttöliikenteenä junaan ja metroon, ja toisaalta suorana yhteytenä.
Paikallis-Heli palvelisi myös muita kohteita, asemat voisi olla vaikka vähän Heliä mutkistaen Tapanila – Jakomäki – Hakunila – Östersundom…
Olen muuten melko varma, että sitä ettei Santaradasta tehty matkustajakelpoista kadutaan vielä katkerasti.
Ylläoleva siis olettaen, että pääradan kapasiteetitiongelmia saadaan ratkaistua.
”Köysirata esim. Kaisaniemestä Linnanmäelle olisi IHANA!”
Tällaiset hankkeet vievät uskottavuutta kaupunkisuunnittelulta. Niistä todetaan, että eräillä on jalat ilmasssa ja yhteys todellisuuteen kadonnut. Näiden hankkeiden vaikutuspiirissä tuntevat elävänsä kuin jäälautalla, josta ei koskaan tiedä, minne päin virta lähtee viemään tai kuin jatkuvassa pommitustulessa niin äänten kuin pölynkin suhteen ja lisäksi on tietenkin historiallisen kulttuurimaiseman näkökulma.
Kuulemma Iranin vaaleissa naiset epäröivät, äänestääkö vai ei, koska toivoa antava ehdokas voi paljastua muuksi kuin mitä on antanut ymmärtää, eli vaihtoehto on jättää äänestämättä.
Sama ongelma näkyy ihmisten kanssa jutellessa olevan Helsingissä. Päättäjien puheet ovat usein vain puheita. Kun on vaali, peruspalveluiden nimeen vannotaan jokaisesta suusta, mutta lupaukset eivät toteudu. Helsingissä on muitakin kuin turisteja, joiden arjesta tulisi vastata. Mitäpä, jos lama ei olekaan ohimenevä asia, tai onnistutaanko ehkä vielä venkoilemaan erilaisella turhaketouhulla, joka pitää sisällään myös turhakerakentamisen.
Ei Helsingin kannata rakentaa mitä tahansa työllisyyden ylläpitämiseksi. Sitäpaitsi tällaiset hankkeet eivät ehdi valmistumiskuntoon ennen mahdollista laman loppua. Tosin olisi syytä varautua siihen, että tämän laman jälkeen ollaan toisessa tilanteessa kuin lamaa ennen.
Onko siellä kaupunginsuunnitteluvirastossa liikaa työvoimaa ja paneudutaanko välttämättömiin hankkeisiin niiden edellyttämällä tarmolla.
Kaikki turhakkeet pois ja ekologista ja tarpeellista rakentamista ja korjaamista, minkä pitäisi olla ainakin vihreiden keskeisiä perusperiaatteita.
a m-b, ajatus on nyt kuitenkin että Linnanmäki maksaisi tuon köysiradan. Sinänsä jos Linnanmäen joukkoliikenneyhteyksiä halutaan parantaa, niin paras ratkaisu olisi varmaan Linnunlaulun juna-asema. Sitäkin ideaa on muistaakseni joskus pyöritelty.
tpyyluoma” … ajatus on nyt kuitenkin että Linnanmäki maksaisi tuon köysiradan. Sinänsä jos Linnanmäen joukkoliikenneyhteyksiä halutaan parantaa, niin paras ratkaisu olisi varmaan Linnunlaulun juna-asema. Sitäkin ideaa on muistaakseni joskus pyöritelty.”
Joku kirjoitti aiemmin jossakin muussa yhteydessä, että Helsingin keskusta on eurooppalaisittainkin ajatellen tiiviisti rakennettu. Ajatus, että pieneen nousuun asemalta Linnanmäelle tehtäisiin näkyvä junarata, tuntuisi vähintäänkin oudolta.
Köysiratoja tulee vastaan siellä täällä Euroopassa, mutta ainakin mun tapaamani ovat olleet rinteessä, välillä ne ovat kuljettaneet ihmisiä nähtävyyksien äärelle, välillä koteihinsa.
Onko todella niin, että esteetön liikkuminen suoraan paikasta A paikkaan B on keskeisin päämäärä. Olin viime viikonloppuna Vantaalla Flamingossa kokeilemassa uutta kylpylää. Liikenneympyrät kylpylän ympäristössä ovat järkyttäviä ylhäältä kerroksista katsottuna.
Maksoipa radan Linnanmäkisäätiö tai joku muu, se ei ole näkymätön. Outoja kaupunkiympäristöjähän Suomessa riittää pilvin pimein. Tässä tulisi taas suomalainen uho-outous lisää.
Linnunlaulöun juna-asema ei ole hyvä idea, kunhan rakennatte kannen radan päälle, sitä lienee lupailtu, kun partaalla olevalta talolta nakerrettiin taas palanen muutama vuosi sitten. Nämä kaikki kulkemista helpottavat rakenteet kun vievät tilaa ja heijastuvat tavalla tai toisella ympäristöönsä ja edellyttävät taas jonkun kadun tai muun oheisdasian laajentamista.
Häntä taitaa heiluttaa näillä suunnitteluperiaatteilla koiraa eikä koira häntää.
a m-b, ymmärsin tuosta peruspalveluviittauksesta että pidät nimenomaan kustannuksia ongelmana, ilmeisesti ei. En minä ole tuosta köysiradasta vielä mitään mieltä, katsotaan nyt jos siitä tulee joku suunnitelma että millainen se olisi ja vikistään sitten.
Ns. Linnunlaulun asema ei olisi ihan Linnunlaulussa vaan suurinpiirtein Helsinginkadun päällä. Muistelen että sitä olisi joskus selvitetty ja jätetty tekemättä, varmaan ihan hyvistä syistä.
Mitä tulee sen Linnunlaulun ratakuilun kattamiseen, ymmärräthän että se tarkoittaisi käytännössä uusia taloja sen katteen kohdalle? Kulosaari-seura aikoinaan tappoi Itäväylän kattamisen Kulosaaressa. Kaavoittaja ehdotti kantta ja kerrostaloja sen päälle, seura kannatti kattamista mutta vastusti taloja mm. siitä syystä että uudet asukkaat, siis nimenomaan lisääntyvä asukasmäärä eikä rakentaminen sinänsä, ”tuhoaa saaren luontoarvot”. Ei tullut kantta eikä taloja, edellistä ei voi oikein rahoittaa ilman jälkimmäistä.
Seppo Vepsäläinen kirjoitti 23.4.2009 kello 13:28
””Kruunuvuorenrannan kaavoissa tulee pitää huolta, ettei yleiskaavan mukaista metroratkaisua varaustasolla jätetä huomioonottamatta. Santahaminaa joskus sitten kaukaisessa tulevaisuudessa käyttöön otettaessa on oltava tallella mahdollisuus myös metroratkaisuun. Nyt sen mahdollisuuden saa vielä helposti tehtyä, mutta myöhemmin ehkä ei.””
Niin, Osmo tietänee paremmin, mutta nyt kun Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon liikennejärjestelyissä yleensäkin on menty siintä missä aita on matalin eli päädytty sillan rakentamiseen, korjaan sillan ja epälukuisten pengerrysten rakentamiseen, niin pidän olennaisen tärkeänä ettei metroa tulevaisuudessa tehdä mahdottomaksi toteuttaa.
Näinhän ymmärtääkseni tehtiin keskustatunnelin osalta Kalarannan kaavoituksessa.
Muuten olen sitä mieltä, että Merisataman rannan puistojen (Meripuisto ja Fredik Stjernvallin puisto) käyttäminen veneiden talvisäilytys ja kunnostuspaikkana on lopetettava…Heti!
Linnanmäki on keskeisiä kohteita Helsingin matkailijoille, mutta pääsy sinne pienten lasten kanssa on varsin hankalaa ja vaadittavat kävelymatkan pikkulapsille, eli pääasialliselle kohderyhmälle, pitkiä raskainen nousuineen.
Köysirata toisi Linnanmäen faktisesti aivan rautatieaseman, linja-autoaseman tuntumaan ja kävelyetäisyydelle myös matkustajalaivasatamista. Siirtymä muodostuisi jo itsessään elämykseksi. Uskon köysiradan parantavan Helsingin antia matkustuskohteena niin suomalaisille lapsiperheille kuin turisteille. Elämys se olisi myös tavallisille Helsinkiläisille.
Lohja rakensi kalleutensa vuoksi kristisoidun uimahallin panostaen erityisesti lapsiin: mm. kolme eri lastenallasta eri kokoisille. Muutamassa vuodessa uimahalli maksoi itsensä ja on tällä hetkellä kaupungin keskeisiä tulonlähteitä, kun kävijämäärä ylitti huikeasti rohkeimmatkin odotukset lapsiperheiden tulviessa Lohjalle ympäri koko Uuttamaata.
Helsingillä ei ole liikaa vetonauloja. Tämä köysirata voisi olla semmoinen varsin kohtuullisin kustannuksin.
tpyyluoma ”…ymmärsin tuosta peruspalveluviittauksesta että pidät nimenomaan kustannuksia ongelmana, ilmeisesti ei.”
Kustannukset ovat yksi ongelma, se että ylläpidetään hörhörakentamista, ei ole ratkaisu rakentajien ongelmiin. Minusta on hyvä, jos hörhörakentamiseen toimintansa perustavat firmat joko löytävät todellisia rakentamiskohteita tai jos ei, menevät konkurssiin. Tyhjiä rakennuksia, lyhytnäköisiä hankkeita Suomen-niemellä riittää.
Niin Suomea kuin Helsinkiä kuin koko maapalloa kannattaa miettiä suljettuina talouksina niin, että ymmärtää, mitä ajan takaa. 1930-luvun lama hoidettiin osin sillä, että alettiin rakentaa lyhytkestoisia tuotteita ja silla tiellä ollaan. Ihmiskunta on hukkumassa omiin jätteisiinsä ja vie eläinkunnan mukanaan, jos ei väki ymmärrä sitä, että kaiken perusta on luonnossa.
Mirkalle: Kukaan lapsiaan oikeasti rakastava ja lasten asiaa ajava ei lisää luonnon kuormitusta. Lapset tarvitsevat esimerkiksi Kruununhaassa leikkipaikkoja ja päiväkoteja, lasten määrä on yllättänyt kaupungin laskelmat ja yllättää kerta toisensa jälkeen.
Silloin kun on tekeillä mieluisa hanke, menotkin muuttuvat saataviksi, jos hanke ei kiinnosta, mikä yleensä merkitsee jotakin peruspalveluihin liittyvää, ei rahaa riitä edes pieniin hankkeisiin. Lapset ovat hyvä jokeri silloin, kun se itselle sopii.
Eiköhän lapsille huvipuistoja riitä ympäri Suomen niemen, saa nähdä, moniko niistä menee konkurssiin tämän lama aikana. Leipä ja sirkushuvit eivät ole pääasia. Jos Helsingistä ja sen ympäristöstä ei vetonauloja löydy, kyseessä on mielikuvituksen puute. Vaivannäkö kuuluu elämään.
Kaupunkisuunnitteluvirasto suoltaa ties minkälaisia suunnitelmia, en luota sen tahon suunnittelukykyyn. Rahavirtojen ohjailu sopiville tahoille taitaa olla usein keskiössä.
tpyyluoma: ”En minä ole tuosta köysiradasta vielä mitään mieltä, katsotaan nyt jos siitä tulee joku suunnitelma että millainen se olisi ja vikistään sitten.”
Noinhan etenevät nimenomaan hullut suunnitelmat, niihin käytetään aikaa ja tupakkaa. On kohtuutonta, että samat asukasyhdistykset ja asukkaat ovat kaupunginsuunnitteluviraston rakettitulessa. Joku kotirauha pitäisi taata. Ei ihminen voi viettää elämäänsä rakennustyömaiden keskellä.
Kun inhottavaa hanketta viedään läpi, lupaillaan niitä näitä. Lupaukset unohdetaan muutaman vuoden kuluttua ja suunnitelman inhottavuusaste lisääntyy. Tällaista kutsutaan valehteluksi ja luottamuksen pitäisi olla yhteiskuntaa yhdistävä liima.
Koen, että minulla on enemmän kuin paljon yhteistä iranilaisnaisten kanssa, niinpä olikin hiuskarvan varassa, etten jättänyt äänestämättä viime kunnallisvaaleissa, kuten turhautuneet iranilaisnaisetkin tekevät.
Kolme ystävätärtäni eivät äänestäneet pettyneinä tyhjiin lupauksiin ja hölmöihin hankkeisiin.
Valitettavasti joudun lisäämään luonnon kuormitusta lukemattomin eri tavoin.
Sattuipa tuolta Osmon ”vintiltä” vuodelta 2009 tällainenkin silmään. Joku ”valtuuston/KSV:n propellipää” on siis ehdottanut köysirataa Linnanmäen ja Kaisaniemen välille. No, onhan samainen virasto ehdottanut köysirataa myös Laajasaloon. Asia pitäisi ajatella juuri päinvastoin. Linnanmäelle pitäisi rakentaa asuinalue. Olisikohan aika kypsä tällaiselle vaalitäkylle? Vai poliittinen itsemurha?
Linnanmäki sijaitsee keskellä kantakaupunkia. Siellä on toimintaa vain vapusta syyskuuhun, suurimman osan vuodesta alue joutomaana, se on suljettu, eikä siitä ole iloa edes citykaneille. Alue on myös käynyt ankean ahtaaksi, kun joka vuosi pitää rakentaa uusia ”härveleitä” asiakkaiden viihdykkeeksi. Toimintaa pyörittävä Lastenpäivän Säätiö haluaa taas lohkaista lisää maata viereisestä Lenininpuistosta.
Huvipuisto pitäisi siirtää muualle ja rakentaa mäelle pieni pittoreski kukkulakaupunki, jollaisia näkee mm. Pohjois-Italiassa. Kaupungin nimikin on jo valmiina. Alue voisi olla kokonaan autoton, parkkipaikat voi sijoittaa kallion sisään. Talot lämpiäisivät peruskallion maalämmöllä. Kukkulalle mahtuisi hyvinkin 40 000 km2, 1000 asukasta helpottaisi jo osaltaan kantakaupungin työpaikka/asuntorakenteen epätasapainoa.
Huvipuiston pienemmät karusellit ja kabareeteatterin voisi siirtää Töölönlahdelle Rautatieaseman takapihalle. Sinne voisi luoda Kööpenhaminan Tivolin kaltaisen kansanpuiston.
Maailmanpyörän voisi pystyttää Lontoon malliin Töölönlahden veden päälle, näkymät kantakaupunkiin olisivat upeat. Sitä voisi käyttää talvellakin, jos kondolit ovat katettuja.
Modernimmat isot kieputtimet ja ylösalaisinlaitteet voi sijoittaa vaikkapa Espooseen Serenan viereen, jossa on jo vesiliukumäet.
Linnanmäki on nostalgiaa, josta aika on mennyt ohi. Kaupungin kasvaessa ja maankäytön tehostuessa niin sanotusti ”väärässä paikassa” sijaitsevia toimintoja joudutaan usein siirtämään kauemmaksi keskustasta, viimeksi mm. Jätkäsaaren satama. Euroopan viimeisen puisen vuoristoradan voisi museoida tai kattaa sen lasilla kukkulakaupungin kasvihuoneeksi.