Uskonto ja politiikka

Ennen kuin paneu­dum­me isla­min haas­teil­le län­si­mai­sel­le libe­ra­lis­mil­le, kan­nat­taa tut­kia aihet­ta uskon­to ja poli­tiik­ka ylei­sem­min. Seu­raa­vas­sa pos­tauk­ses­sa enem­män isla­min haasteesta

Kaik­ki kult­tuu­rit ovat muo­dos­ta­neet uskon­to­ja. Jos uskoo evo­luu­tioon, jou­tuu myön­tä­mään, että uskon­nol­la on olta­va jokin yksi­lön, hei­mon tai lajin menes­tys­tä edis­tä­vä piir­re tai on sel­lai­nen aina­kin ollut. Jos uskoo Juma­laan, uskoo Jumalaan.

Uskon­nol­li­set ihmi­set elä­vät mui­ta onnel­li­sem­man elä­män. Usko aut­taa kes­tä­mään vai­keuk­sis­sa. Kaik­ki uskon­not saar­naa­vat itsek­kyyt­tä ja ahneut­ta vas­taan ja yhtei­sen hyvän puo­les­ta. Näis­tä kah­des­ta se hyö­dyl­li­syys evo­luu­tion sil­mis­sä ehkä kum­pu­aa. Ja sii­tä, että yhtei­nen usko antaa kan­sal­le eet­ti­sen koo­din, jota kaik­ki nou­dat­ta­vat, ateis­tit­kin. Eräs nykyi­nen piis­pa sanoi, ettei hänen uskon­non arvos­tuk­sel­leen ole mer­ki­tys­tä sil­lä, onko Juma­la ole­mas­sa, kos­ka usko tuo niin pal­jon hyvää jo maanpäällä.

Uskon­not ovat teo­lo­gi­ses­ti kovin eri­lai­sia, mut­ta lopul­ta yllät­tä­vän saman­lai­sia kes­ke­nään. Tai sano­taan, että saman uskon­non sisäi­set erot ovat suu­rem­pia kuin nii­den väli­set. Kai­kis­ta uskon­to­kun­nis­ta löy­ty­vät omat kon­ser­va­tii­vi­set sii­pen­sä ja omat humaa­nin­sa. Kiih­ko­mie­li­nen uskon­nol­li­suus on kovin saman­lais­ta uskon­nos­ta riippumatta.

Uskon­toi­hin liit­tyy myös tuhoi­sia piir­tei­tä. Ne tar­joa­vat häi­käi­le­mät­tö­mil­lä räi­keän mah­dol­li­suu­den käyt­tää hyväk­si toi­sen naii­via uskoa. Mika Wal­ta­ri kuva­si tätä jo Sinuhessa. 

Vas­tus­tin aika­naan poh­jois­mais­ta val­tion­kirk­ko­jär­jes­tel­mää, mut­ta olen muut­ta­nut kan­ta­ni täy­sin. Uskon­non kana­voi­mi­nen viral­li­seen kirk­koon suo­je­lee usko­vai­sia uskon­non vää­rin­käy­tök­sil­tä ja koko yhteis­kun­taa uskon­toon jos­kus liit­ty­vil­tä hyvin­kin kiel­tei­sil­tä piir­teil­tä. Se siis taval­laan kesyt­tää uskon­non. Val­tion­kir­kon vai­ku­tus poli­tiik­kaan on Suo­mes­sa pal­jon vähäi­sem­pi kuin ame­rik­ka­lais­ten televisiosaarnaajien.

Uskon­not suh­tau­tu­vat epäi­le­väs­ti toi­siin­sa. Dis­si­dent­ti, toi­sin usko­va, on aina epä­luo­tet­ta­va, kos­ka hän nou­dat­taa eri­lais­ta eet­tis­tä kaa­vaa. Näin aina­kin itse sen selitän.

Uskon­to on van­has­taan ollut pyhä asia, jota ei saa lou­ka­ta. Vie­lä 120 vuot­ta sit­ten juma­lan­pil­kas­ta sää­det­tiin lan­ge­tet­tiin Suo­mes­sa kuo­le­man­tuo­mio. Kovin herk­kiä ärty­mään oman uskon­ton­sa pil­kas­ta ovat muut­kin uskon­not. Eri­tyi­ses­ti tämä on tul­lut esil­le isla­mi­lais­ten osal­ta, mut­ta tämän päi­vän uuti­set ker­to­vat myös hin­du­jen rai­vos­ta uskon­ton­sa ivaa­jia kohtaan.

Jyr­kin­tä uskon­nol­li­suus on aina ollut taka­pa­jui­sel­la maa­seu­dul­la. Van­hoil­lis­laes­ta­dio­lai­set nyt esi­mer­kik­si  Kau­pun­ki­väes­tö on ollut aina enem­män tai vähem­män seku­laa­ria.  Paul Aus­ter kir­joit­ti kir­jas­saan “Sat­tu­muk­sia Brookly­nis­sa”, että New Yor­kin juu­ta­lai­set ovat ateis­te­ja. Kun maa­seu­dun pysäh­ty­nei­syy­des­tä tem­pau­du­taan moder­niin yhteis­kun­taan, elä­män­muo­don mul­lis­tus kul­mi­noi­tuu usein uskon­nol­li­sek­si ristiriidaksi.

Vaik­ka kuin­ka kun­nioi­tam­me jokai­sen oikeut­ta omaan uskon­toon, kiih­kous­ko­vai­set eivät sitä tee, vaan vaa­ti­vat mui­ta­kin nou­dat­ta­maan oman uskon­ton­sa oppe­ja. Ei ole kau­an­kaan, kun rukous­lau­an­tai­sin ateis­tit­kaan eivät saa­neet käy­dä elo­ku­vis­sa.  Vähän aikaa sit­ten leh­det ker­toi­vat konflik­tis­ta Israe­lis­sa, kun joku ara­bi ei ollut nou­dat­ta­nut juu­ta­lais­ten sapat­ti­mää­räyk­siä, niin kuin ne hän­tä oli­si­vat kos­ke­neet. Kiih­kous­ko­vai­set polt­ta­vat abort­tikli­ni­koi­ta Yhdys­val­lois­sa. Jär­kyt­tä­vim­piä kui­ten­kin ovat tie­dot avion­rik­ko­jien kivi­tyk­sis­tä ääri-isla­mi­lai­sis­sa mais­sa. Joil­le­kin omaa nuh­teet­to­muut­ta pal­jon tär­keäm­pää on tois­ten nuhteettomuus.

Kiih­ko­mie­li­sem­pi usko­vai­suus siki­ää pait­si syr­jäi­sel­lä maa­seu­dul­la, myös köy­hyy­des­tä. Olen huo­les­tu­nut sii­tä, että kiih­ko­mie­li­nen uskon­nol­li­suus näyt­tää leviä­vän kaik­kien uskon­to­jen kes­kuu­des­sa samal­la kun val­ta­väes­tö muut­tuu yhä seku­laa­rim­mak­si. Eri­lai­set hel­lun­tai­lai­suu­den kal­tai­set liik­keet val­taa­vat jalan­si­jaa kato­li­sel­ta kir­jol­ta Ete­lä-Ame­ri­kan slum­meis­sa. Isla­mis­tit voit­ta­vat huo­les­tut­ta­vas­ti köy­hien kes­kuu­des­sa jalan­si­jaa Tur­kis­sa, jos­sa val­tion uskonn­ot­to­muus on ollut Atatür­kin jäl­jil­tä suo­ra­nai­nen tabu. Uskon­to on kan­san oopiu­mia kir­joit­ti Marx, eikä tar­koit­ta­nut huu­meen myö­hem­min ilmi­tul­lei­ta vaa­ro­ja vaan sitä, että oopium oli ilon tuo­ja­na hal­pa alko­ho­lin kor­vi­ke köyhille. 

Seu­raa­vak­si isla­min haas­teis­ta län­si­mai­sel­le liberalismille.

===========================================

Sat­tu­nees­ta syys­tä tähän kes­kus­te­luun voi­vat osal­lis­tua vain rekis­te­röi­ty­neet, omal­la nimel­lään kir­joit­ta­vat hen­ki­löt ja sel­lai­set tämän blo­gin vaki­tui­set nimi­mer­kit, joi­den hen­ki­löl­li­syys on tie­dos­sa­ni. Rekis­te­röi­ty­mi­nen tapah­tuu lähet­tä­mäl­lä minul­le säh­kö­pos­ti­vies­ti toi­mi­vas­ta säh­kö­pos­tis­ta. (osmo@soininvaara.fi) Vies­tiin tulee liit­tää kir­joit­ta­jan nimiin rekis­te­röi­ty puhe­lin­nu­me­ro. Jos nume­ro on salai­nen tai puhe­lin­ta ei lain­kaan ole, voi tie­tys­ti yrit­tää kek­siä jon­kin toi­sen tavan vakuut­taa minut hen­ki­lön­sä olemassaolosta.

93 vastausta artikkeliin “Uskonto ja politiikka”

  1. Isla­mis­tit voit­ta­vat huo­les­tut­ta­vas­ti köy­hien kes­kuu­des­sa jalan­si­jaa Turkissa”

    Wiki­pe­dia mää­rit­te­lee: “Isla­mis­ti­sik­si kut­sut­ta­vien liik­kei­den skaa­la on laa­ja ja ulot­tuu mili­tan­teis­ta radi­kaa­leis­ta euroop­pa­lai­sia kon­ser­va­tii­ve­ja muis­tut­ta­viin puolueisiin.”

    Mikä Tur­kis­sa siis tar­kal­leen ottaen huolestuttaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Keräi­li­jä-met­säs­tä­jä yhteis­kun­nis­sa kaik­ki jou­tui­vat teke­mään samaa työ­tä. Kaik­ki mitä kiin­ni saa­tiin tai löy­det­tiin syö­tiin. Elet­tiin sanan­mu­kai­ses­ti kädes­tä suu­hun. Yksi päi­vä ilman ruo­kaa menet­te­li, kak­si oli jo kriit­tis­tä kos­ka perheen/ryhmän oli pys­tyt­tä­vä liik­ku­maan ja toimimaan.
    Vil­je­ly­kult­tuu­rin alus­sa, kul­tai­sen kol­mion alu­eel­la, mis­sä ensim­mäi­set kiin­teät asu­tuk­set syn­tyi­vät tuli eteen tilan­ne, että ruo­kaa pys­tyt­tiin­kin tuot­ta­maan enem­män kuin vält­tä­mät­tä tar­vit­tiin. Tämä taas joh­ti välit­tö­mäs­ti eri­kois­hen­ki­löi­den esiin­mars­siin. Kyl­lä per­heel­lä tai ryh­mäl­lä oli var­mas­ti ollut aiem­min­kin pääl­lik­kö, mut­ta olo­suh­tei­den pakos­ta, hän jou­tui teke­mään täs­mäl­leen samaa työ­tä ja syö­mään sitä samaa kuin muutkin.
    Yli­mää­räi­nen ruo­ka teki mah­dol­li­sek­si näi­den eri­kois­hen­ki­löi­den työn­ku­van eriy­ty­mi­sen. Pääl­lik­kö saat­toi kes­kit­tyä joh­ta­mi­seen, mutta …
    jot­ta päällikön/perheen pää­mie­hen tai ryh­män (hei­mon) mää­räyk­sil­lä oli­si pont­ta tar­vit­tiin pop­pa­mies eli pap­pi joka vah­vis­ti ja siu­na­si pääl­li­kön rat­kai­sut. Uskon­to oli syntynyt!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Mitä tar­koi­tat taka­pa­jui­sel­le maa­seu­dul­la? Kir­joi­tit että jyr­kin­tä uskon­nol­li­suut­ta on ollut taka­pa­jui­sil­la maa­seu­duil­la. Mitä tämä taka­pa­jui­suus tar­koit­taa, mik­si ne ovat taka­pa­jui­sia ja mik­si jyr­kin uskon­nol­li­suus, sinun mukaa­si ilme­nee juu­ri taka­pa­jui­sil­la maaseuduilla.

    Ovat­ko nämä ihmi­set joten­kin tyh­mem­piä kuin vähem­män taka­pa­jui­sil­la? alueil­la asu­vat ihmiset.

    Ovat­ko mus­li­mi­maat taka­pa­jui­sia mai­ta, kos­ka siel­lä on jyrk­kiä aja­tuk­sia uskonnoista.

    Kii­tos vastauksista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Olen lujas­ti sitä miel­tä, että uskon­to ja poli­tiik­ka ovat vihe­liäi­sin mah­dol­li­nen yhdis­tel­mä. Suo­mes­sa tämä tar­koit­taa Kris­til­lis­tä liit­toa, ei mui­den puo­luei­den uskovaisia.

    Itse olen kotoi­sin maa­seu­dul­ta. Kata­ja­no­kal­ta näh­ty­nä taka­pa­jui­sel­ta maa­seu­dul­ta. Kai­ken lisäk­si myös syväl­tä kiih­ko­mie­li­sel­tä les­ta­dio­lai­sa­lu­eel­ta. Les­ta­dio­lai­set äänes­tä­vät pää­osin Suo­men Kes­kus­taa ja Kokoomusta.

    Les­ta­dio­lai­set saat­ta­vat olla pime­ää sak­kia, mut­ta yhteis­kun­nan kan­nal­ta he ovat san­gen hyö­dyl­li­siä. Kuu­lu­vat Osmon arvos­ta­maan kirk­koon, kun­nioit­ta­vat työn­te­koa, ovat ahke­ria ja huo­leh­ti­vat run­sas­lu­kui­sis­ta lapsistaan.

    Lip­po­nen aika­naan mol­la­si poh­joi­sen maa­seu­tu­kun­tia pimeik­si kepu­lai­sus­ko­vai­sik­si alueik­si. Yhteis­kun­nan kan­nal­ta en näe les­ta­dio­lai­suu­des­sa kovin pal­jon mitään huo­noa, mut­ta yksi­lön kan­nal­ta kyl­lä. Mut­ta se onkin jo toi­nen juttu.

    Lop­pu­ke­ven­nys.

    Eräs poh­joi­sen kris­til­lis­ten kan­san­edus­ta­ja sanoi ker­ran jul­ki­suu­des­sa, että hänel­lä on vihe­liäi­sin yhdis­tel­mä. Hän on usko­vai­nen, polii­tik­ko ja kaup­pias. Voi­ko täl­läi­nen usko­vai­nen elää mui­ta onnel­li­sem­man elä­män, mihin Osmo alus­sa viittasi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Näi­tä val­taus­kon­to­ja ovat perus­ta­neet val­tion vir­ka­mies, rak­kau­den sano­mal­la impe­riu­mia vas­taan hyök­kää­vä enti­nen puusep­pä, kär­si­myk­sen voit­ta­nut askeet­ti ja sota­ruh­ti­naak­si kään­ty­nyt kaup­pias. Hin­du­lai­suu­den perus­ta­jaa ei tie­de­tä, mut­ta ehkä “syyl­li­se­nä” voi pitää kol­lek­tii­vi­ses­ti sotu­ri­kan­sa arja­lai­sia, jot­ka val­loit­ti­vat Poh­jois-Intian ja loi­vat kas­ti­jär­jes­tel­män (täs­sä koh­das­sa kuu­luu aina muis­tut­taa, että suo­men “sana” orja on luul­ta­vas­ti alku­jaan, noin 4000 vuot­ta sit­ten, tar­koit­ta­nut orjuu­tet­tua arjalaista).

    Jotain mer­ki­tys­tä tuol­la on ollut, mut­ta nyky­ään traditionaalinen–moderni-akseli kai selit­tää parem­min haluk­kuut­ta ryh­tyä väki­val­taan. Vai?

    Nimi­mer­kil­lä: Kie­li kes­kel­lä suuta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Olet mie­les­tä­ni oikeas­sa val­tio­kir­kon ns. rau­hoit­ta­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta uskon­nol­li­sel­la ken­täl­lä. Pel­kään kui­ten­kin että tämä etu on kui­ten­kin pian mene­tet­ty kun val­tio on ryh­ty­nyt pai­nos­ta­maan kirk­koa päät­tä­mään uskon­nol­li­sis­ta kysy­myk­sis­tä oikeus­is­tui­mis­sa. Viit­taan täl­lä siis nais­pap­peus­kes­kus­te­lui­hin ja homovihkimisiin.

    Kun val­tio puut­tuu itse uskoon kään­tyy val­tion­kirk­ko itse­ään vas­taan, usko “lai­me­nee” mer­ki­tyk­set­tö­mäk­si ylei­sek­si hyvän­te­ke­väi­syy­dek­si johon ihmi­set eivät enää halua kuulua.

    Itse kan­na­tan kris­tit­ty­nä kir­kon erot­ta­mis­ta val­tios­ta, usko ja oppi­ky­sy­myk­set ovat hen­ki­lö­koh­tais­ta uskoa jon­ka auk­to­ri­teet­ti on aina hen­ki­lö­koh­tais­ta, ei maallista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Les­ta­dio­lai­set aina herät­tä­vät kes­kus­te­lua, har­voin itse osal­lis­tu­vat. Tun­te­ma­ni ovat osoit­tau­tu­neet var­sin taval­li­sik­si ihmi­sik­si, eivät­kä vai­ku­ta lain­kaan pimeil­tä. Eivät toki ryyp­pää, mut­ta eivät myös­kään julista.
    Sano­taan kui­ten­kin, että heil­lä on var­sin suu­ri pai­kal­li­nen vai­ku­tus­val­ta. En kui­ten­kaan sitä val­taa les­ta-alu­eel­la asues­sa­ni havain­nut. Huo­maa­mat­ta val­taan­sa sit­ten käyttävät.

    Uskon­toa tosi­aan voi käyt­tää val­lan väli­nee­nä ja on myös käy­tet­ty. Ilman että sen koh­teek­si jou­tu­nut on sitä val­lan­käy­tök­si ymmärtänyt.
    Suo­mes­sa kirk­ko ei kui­ten­kaan täl­lai­nen val­lan­käyt­tä­jä ole. Se ei vaa­di eikä pako­ta. Eikä juu­ri polii­ti­koik­kaan, vaik­ka kir­kon­mie­hiä­kin polii­tik­koi­na on. Hyväk­syn siis nykyi­sen val­tion­kirk­ko­jär­jes­tel­män vaik­ka en kirk­koon enää kuulukkaan.

    Radi­kaa­lit ovat ongel­mal­li­sia ja vaa­ral­li­sia­kin. Myös poli­tii­kas­sa ja myös uskonn­ot­to­mat. Epä­va­kaa ja tur­va­ton yhteis­kun­ta antaa eväi­tä radikalisoitumiselle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Minä nyt mitään vie­rais­ta uskon­nois­ta mut­ta hie­man koti­mai­sis­ta uskon­nol­li­sis­ta toimijoista.
    Kun oli syvä lama n. 1993 +- muu­ta­ma vuo­si, niin tuol­loin eräät yhtei­söt jäse­nis­tön­sä kesken
    piti­vät hyvää huol­ta sii­tä, min­ne yhtei­sön­sä toi­mi­joi­den yri­tys­ten tilauk­set ja ura­kat meni­vät. Näin kes­ke­nään piti­vät tois­ten­sa puol­ta eikä yhtei­sön ulko­puo­li­sia tuet­tu — kun työs­tä ja rahas­ta pulaa oli.

    Kum­pi­ko on ennen tois­ta, sie­lu vai raha. Kui­ten­kin lopuk­si kirs­tu­jen poh­jil­la on sie­lu­jen lahoit­ta­mat varat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Uskon­to on van­has­taan ollut pyhä asia, jota ei saa lou­ka­ta. Vie­lä 120 vuot­ta sit­ten juma­lan­pil­kas­ta sää­det­tiin lan­ge­tet­tiin Suo­mes­sa kuo­le­man­tuo­mio. Kovin herk­kiä ärty­mään oman uskon­ton­sa pil­kas­ta ovat muut­kin uskon­not. Eri­tyi­ses­ti tämä on tul­lut esil­le isla­mi­lais­ten osal­ta, mut­ta tämän päi­vän uuti­set ker­to­vat myös hin­du­jen rai­vos­ta uskon­ton­sa ivaa­jia kohtaan.”

    Hmm, van­has­taan pyhä asia. Niin tie­ten­kin, eihän se muu­ten toimisi.
    Tuos­ta ärty­mis­kyn­nyk­ses­tä ja herk­kyy­des­tä oman uskon pilk­kaa­mi­ses­sa. Täs­sä tör­mä­tään taas samaan teke­mäl­lä teh­tyyn mata­laan sie­toon. Useat vii­me­ai­kai­set lähi- ja kau­koi­däs­sä sat­tu­neet mel­la­kat ovat sel­keäs­ti joh­det­tu­ja, eivät spon­taa­nis­ti syn­ty­nei­tä. Ehkä paras esi­merk­ki täs­tä on tans­ka­lai­sen leh­den pila­ku­vat pro­fet­ta Moha­me­dis­ta, eivät­kä ne edes pil­kan­neet, aset­ti­vat joi­ta­kin arvo­ja kysee­na­lai­seen valoon. Kukaan ei rea­goi­nut ennen kuin tans­ka­lai­nen hen­gel­li­nen joh­ta­ja len­si itään ja masi­noi mie­le­no­soi­tuk­sen alkuun.
    Vapaa­eh­toi­sia mel­la­koit­si­joi­ta löy­tyy joka maas­ta ja mitä enem­män on näl­kä­ra­jal­la elä­viä, sen hel­pom­paa masi­noin­ti on. 

    Lopuk­si Osmon alus­tuk­ses­ta pie­ni pätkä.

    Uskon­nol­li­set ihmi­set elä­vät mui­ta onnel­li­sem­man elä­män. Usko aut­taa kes­tä­mään vaikeuksissa.”

    En usko! En kum­paa­kaan väit­tä­mää tuos­ta lainauksesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Osmo:“Jyrkintä uskon­nol­li­suus on aina ollut taka­pa­jui­sel­la maa­seu­dul­la. Van­hoil­lis­laes­ta­dio­lai­set nyt esimerkiksi.”

    Kuin­ka voit vih­reä­nä hauk­kua maa­seu­tua? Onko les­ta­dio­lais­sä­vyt­tei­nen maa­seu­tu taka­pa­jui­sem­pi kuin muu maaseutu?

    Uskon­not pitää tun­nis­taa. On help­po tun­nis­taa kirk­ko johon menee usko­via. Vai­keam­pi on myön­tää, että kes­kuu­des­sam­me kas­vaa ja vai­kut­taa luon­non­suo­je­lu-uskon­to pyhi­ne ora­vi­neen. Tai maa­han­muut­tous­kon­to jos­sa uhri, lue uhrau­tu­mi­nen on keskeinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Itse uskon. Uskon. Tämä on erit­täin ja äärim­mäi­sen moni­mut­kai­nen asia. On eri uskon­to­ja, seu­ra­kun­tia, lah­ko­ja, suun­tia… Vaik­ka mitä. Osa kris­ti­nus­kon (joka on ‘suun­ta­ni’) prin­sii­peis­tä, on syn­ty­nyt eri­lais­ten kir­kol­lis­ko­kous­ten (huo­no­jen?) pää­tök­sen tulok­se­na. Ja nämä päät­tä­jät ja lähö­koh­dat oli­vat ties mitä.
    On täs­sä usko­mis­ta. Ja kun päi­vit­täin tapaa näi­tä huu­me­veik­ko­ja. Ja asunn­ot­to­mia. Ja van­ki­la­kun­de­ja. Että mei­dät armah­de­taan, joka päivä.Päivä ker­ral­laan. Miten sitä muu­ten jak­sai­si. Minä jak­san. Mut­ta entä ne muut?
    Evo­luu­tio ja usko on kysy­mys, johon en edes yri­tä vas­ta­ta. Haluk­kuut­ta oli­si, mut­ta se vaa­tii kir­jan ver­ran pohdintaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Miten­käs sinä Osmo oikein mää­rit­te­let taka­pa­jui­sen maa­seu­dun Suomessa ?

    Käyt­tä­mä­si ilmai­su on mel­koi­sen louk­kaa­va ja kuvas­taa ns. itse­ään sivis­ty­nei­nä kau­pun­ki­lai­si­na itse­ään pitä­vien jok­seen­kin käsit­tä­mät­tö­mäl­tä tun­tu­vaa mel­keim­pä rasis­tis­ta suh­tau­tu­mis­ta Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la asu­viin suomalaisiin.

    Olet­ko asu­nut kos­kaan kehä­kol­mo­sen ulko­puo­li­si­ses­sa Suomessa ?

    Maal­la asu­vat eivät taa­tus­ti ole aina­kaan vähem­pää sivis­ty­nei­tä kau­pun­gis­sa asuvat.

    Oman koke­muk­se­ni mukaan maal­la asu­vil­la on monet elä­mään liit­ty­vät arvot pal­jon parem­min koh­dal­laan kuin tääl­lä hesassa.

    Olen tuu­mi­nut että monet yhteis­kun­tam­me ongel­mis­ta joh­tu­vat juu­ri sii­tä että tääl­lä arvos­te­taan lii­kaa kor­ke­aa kou­lu­tus­ta, joka tun­tuu tuot­ta­van yksi­puo­li­ses­ti ajat­te­le­via fakki-idiootteja.

    Todel­li­suu­den ja maa­il­man ymmär­tä­mis­tä ei kou­lus­sa opi­ta vaan asioi­ta seu­raa­mal­la sekä kyseenalaistamalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Osmo kir­joit­ti:
    “Jos uskoo evo­luu­tioon, jou­tuu myön­tä­mään, että uskon­nol­la on olta­va jokin yksi­lön, hei­mon tai lajin menes­tys­tä edis­tä­vä piir­re tai on sel­lai­nen aina­kin ollut.”

    Filo­so­fi Daniel Den­net huo­maut­taa, että ei miten­kään vält­tä­mät­tä. Voi­daan aja­tel­la, kuten Osmo tuos­sa, että kos­ka uskon­to­ja on ollut kai­kis­sa ihmi­syh­tei­söis­sä, niis­tä lie­nee pak­ko olla (aina­kin ollut) jotain hyötyä.

    Mut­ta sit­ten tulee Den­net ja huo­maut­taa, että fluns­saa on aina ollut, kai­kis­sa ihmi­syh­tei­söis­sä. Eikä kukaan ajat­te­le että sii­tä pitäi­si olla jotain hyö­tyä ihmi­sil­le. Fluns­sas­ta on hyö­tyä vain fluns­sa­vi­ruk­sel­le itselleen.

    Mah­dol­li­ses­ti uskon­to on samal­la lail­la ihmis­mie­len vapaa­mat­kus­ta­ja, kuin viruk­set ovat kar­kuun­pääs­sei­tä gee­ne­jä, jot­ka ovat alka­neet elää omaa elämäänsä.

    Lisää aihees­ta Den­ne­tin kir­jas­ta Lumous mur­tuu: Uskon­to luon­no­nil­miö­nä (engl. Brea­king the spell: Reli­gion as a natu­ral phenomenon)
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Lumous_murtuu

    Sekä täs­tä You­tu­bes­sa 9 osas­sa ole­vas­ta Den­ne­tin Brea­king the spell esitelmästä:
    http://www.youtube.com/watch?v=FRlOpO79aYU
    http://www.youtube.com/watch?v=j‑DQnX2iMX8
    http://www.youtube.com/watch?v=KWfbN1-aJ4I
    http://www.youtube.com/watch?v=9H1td-_SKEQ
    http://www.youtube.com/watch?v=XaU6RZu9YQ4
    http://www.youtube.com/watch?v=zqDxY4tByIk
    http://www.youtube.com/watch?v=lGtz4DmItvc
    http://www.youtube.com/watch?v=l‑1pSHx37p4
    http://www.youtube.com/watch?v=wBviR1BviYw

    (Den­net itse pää­see laval­le vas­ta 2. videos­sa, sitä ennen tapah­tu­man juon­ta­ja on äänessä.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Eri­lai­set hel­lun­tai­lai­suu­den kal­tai­set liik­keet val­taa­vat jalan­si­jaa kato­li­sel­ta kir­kol­ta Ete­lä-Ame­ri­kan slummeissa.” 

    Minä en nyt ole ihan var­ma, onko tuo vält­tä­mät­tä huo­no­kaan asia. Myös kato­li­sen kir­kon sisäl­tä löy­tyy niin libe­raa­lim­paa kuin van­hoil­li­sem­paa suun­taus­ta ja aika pahaa jäl­keä saa aikaan esi­mer­kik­si ehkäi­sy­kiel­to siel­lä, mis­sä se ote­taan tosissaan.

    Itse asias­sa jo alku­kirk­ko oli jakaan­tu­nut: oli Paa­va­lin (sic) hyvin­kin vapaa­mie­li­nen ryh­mit­ty­mä, joka ei vaa­ti­nut ympä­ri­leik­kaus­ta tai juu­ta­lais­ten ruo­ka­sää­dös­ten nou­dat­ta­mis­ta, ja juu­ta­lais­kris­tit­ty­jen kon­ser­va­tii­vi­sem­pi ryh­mä, jon­ka teke­mi­sis­tä Paa­va­lil­la oli kir­jeis­sään pal­jon sanot­ta­vaa. On aikas iro­nis­ta, että mei­dän kirk­kom­me van­hoil­li­set väit­tä­vät kul­ke­van­sa Paa­va­lin jalanjälkiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Etiik­kam­me ei tule mis­tään uskon­nos­ta, tämän Ric­hard Daw­kins osoit­taa kir­jas­saan God Delusion. Kir­jan luvut 6 ja 7 käy­vät asi­aa läpi tarkemmin.

    Mikä­li joku väit­tää perus­ta­van­sa moraa­lin­sa raa­mat­tuun, hänen täy­tyy jät­tää osa sen opeis­ta huo­mioi­mat­ta, tai istua van­ki­las­sa rikok­sis­taan. Ja jos osan opeis­ta voi jät­tää huo­mioi­mat­ta, täy­tyy se valin­ta teh­dä jon­kin moraa­lin perus­teel­la, eli moraa­lim­me ei tule raa­ma­tus­ta. Saman voi laa­jen­taa kat­ta­maan kaik­ki muut­kin “pyhät” kir­jat. Jota­kuin­kin näin kuu­luu Daw­kin­sin perus­te­lu, todel­la typis­tet­ty­nä siis.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Uskon­nol­li­suu­den ja onnel­li­suu­den välil­lä on useis­sa tut­ki­muk­sis­sa havait­tu posi­tii­vi­nen korrelaatio. 

    Uskon­nol­li­suut­ta on mitat­tu mm. uskon­nol­li­sis­sa tilai­suuk­sis­sa käy­mi­sel­lä ja seu­ra­kun­ta­työ­hön osallistumisella.

    En voi vält­tyä aja­tuk­sel­ta, että oikeas­taan mita­taan sosi­aa­li­suut­ta ja yhtei­söl­li­syyt­tä. Tai aina­kin suu­rek­si osak­si mita­taan. Kirk­ko koko­aa yhteis­työ­ha­lui­set ja ‑kykyi­set ihmi­set yhteen. 

    Itse arvioi­tu onnel­li­suus­kin on hie­man ongel­mal­li­nen mit­ta­ri. Älyl­li­ses­ti kehi­tys­vam­mai­set rapor­toi­vat tut­ki­muk­sis­sa ole­van­sa kes­ki­mää­räis­tä onnel­li­sem­pia. Emme kui­ten­kaa pidä kehi­tys­vam­mai­suut­ta toi­vot­tu­na asiantilana. 

    Eli mie­les­tä­ni koko kir­joi­tus oli vähän höl­mö yksin­ker­tais­tus. Jo läh­tö­koh­ta, että kos­ka joka kult­tuu­ris­sa on uskon­to­ja, teki­si uskon­nos­ta joten­kin toi­vot­ta­vaa, on lat­tea. Eivät kaik­ki uni­ver­saa­lit ilmiöt ole miten­kään hyö­dyk­si. Onhan joka kult­tuu­ris­sa alis­ta­mis­ta­kin, epä­ta­sa-arvoa, jul­muut­ta ja sotia. 

    Olen hie­man yllät­ty­nyt Osmon paik­ka pai­koin jopa uskon­toa ihan­noi­vas­ta sävys­tä..? Onko äijä tul­lut van­hoil­la päi­vil­lään uskoon? Onnek­si olkoon sit­ten vain!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Ver­ra­ten lei­maa­vaa ja louk­kaa­vaa­kin lei­ma­ta maa­seu­dun väes­tö “taka­pa­jui­sek­si”. Yksi ryh­mä, van­hoil­lis­les­ta­dio­lai­set, eivät vie­lä minus­ta rii­tä todis­ta­maan, että juu­ri maa­seu­tu oli­si kai­ken jyr­kän uskon­nol­li­suu­den synnyinsija. 

    Isla­min radi­ka­li­soi­tu­mi­ses­ta sanoo asi­aa tut­ki­nut Alan Ric­hards (Pro­fes­sor of Eco­no­mics and Envi­ron­men­tal Stu­dies at the Uni­ver­si­ty of Cali­for­nia) näin: 

    Rapid demo­grap­hic growth, educa­tio­nal chan­ges, govern­ment policy fai­lu­re, and rapid urba­niza­tion are among the causes of high unemplo­y­ment, and inc­rea­sing pover­ty, which, toget­her with other other forces, have alie­na­ted lar­ge sec­tors of Mus­lim youth.

    Maa­seu­dun islam on käsit­tääk­se­ni usein mal­til­lis­ta kan­sa­nus­koa (ns. populaari-islam)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Uskon­non sui gene­ris, omin omi­nais­laa­tu on pyr­kiä liit­tä­mään (lat. reli­ga­re) ihmi­nen yhteen Juma­lan kans­sa. Pidän uskon­non sot­keu­tu­mis­ta yhteis­kun­nal­li­siin asioi­hin hai­tal­li­se­na sekä uskon­nol­le että polii­kal­le. Se joh­taa uskon­non seku­la­ri­soi­tu­mi­seen ja yhteis­kun­nan dog­ma­ti­soi­tu­mi­seen. Rans­ka­lai­nen sys­tee­mi, jos­sa uskon­to pide­tään sel­keäs­ti eros­sa poli­tii­kas­ta, oli­si paras. 

    Kan­na­tan myös val­tion ja kir­kon sel­vää erot­ta­mis­ta toi­sis­taan, kos­ka nykyi­nen jär­jes­tel­mä, jos­sa kir­kol­la on epä­sel­vä puo­li­vi­ral­li­nen ase­ma, aset­taa muut hen­gel­li­set suun­tauk­set epä­ta­sa-arvoi­seen ase­maan val­tio­kirk­ko­jen kanssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Maa­seu­dun islam on käsit­tääk­se­ni usein mal­til­lis­ta kan­sa­nus­koa (ns. populaari-islam)”

    Läh­de? Sat­tu­nees­ta syys­tä Lähi-Idäs­sä oles­kel­tua­ni ja radi­kaa­le­ja liik­kei­tä tut­kit­tua­ni oli­sin pikem­min­kin tai­pu­vai­nen sano­maan, että fun­da­men­ta­lis­ti­sim­mat isla­mi­nus­koi­set löy­ty­vät maa­seu­dul­ta, jois­ta puut­tu­vat usein sekä kou­lu­tus­mah­dol­li­suu­det että kau­pun­kien voi­mak­kaas­ti seku­la­ri­soi­va vai­ku­tus. Ongel­mak­si maa­seu­tu­jen van­hoil­li­sus­kon­nol­li­suus ja ääri­tul­kin­nat nouse­vat kui­ten­kin yleen­sä vas­ta, kun kotien elin­ta­so las­kee, tai ihmi­set jou­tu­vat muut­ta­maan hal­pa­työ­läi­sik­si kau­pun­kei­hin tai toi­siin maihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Pidän uskon­non sot­keu­tu­mis­ta yhteis­kun­nal­li­siin asioi­hin hai­tal­li­se­na sekä uskon­nol­le että polii­kal­le. Se joh­taa uskon­non seku­la­ri­soi­tu­mi­seen ja yhteis­kun­nan dog­ma­ti­soi­tu­mi­seen. Rans­ka­lai­nen sys­tee­mi, jos­sa uskon­to pide­tään sel­keäs­ti eros­sa poli­tii­kas­ta, oli­si paras.

    Uskon­non ja poli­tii­kan erot­ta­mi­nen tai edes pitä­mi­nen eros­sa on pahuuk­sen vai­kea teh­tä­vä. Täl­lä tar­koi­tan sitä, että aina­kaan minä en kek­si ainoa­ta­kaan sel­lais­ta keinoa/toimenpidettä(etc), jol­la uskon­nol­lis­ten argu­ment­tien käyt­tä­mis­tä pää­tök­sen­teos­sa voi­tai­siin oikeas­taan vähen­tää aina­kaan lyhyel­lä aika­vä­lil­lä. Pike­min­kin voi olla, että täl­lai­sen yrit­tä­mi­nen joh­taa päin vas­tai­seen tulokseen. 

    Toi­saal­ta onnek­si Suo­men tilan­ne ei ole uskon­non ja poli­tii­kan sekoit­ta­mi­sen suh­teen, miten­kään eri­tyi­sen huo­no. Uskon­nol­lis­ta argu­men­toin­tia kuu­lee poli­ti­koil­ta aika vähän ja toi­saal­ta aika har­vois­sa asia­ky­sy­myk­sis­sä uskon­to näyt­täy­tyy joten­kin sel­väs­ti pää­tök­sen teon perusteena.

    Kan­na­tan myös val­tion ja kir­kon sel­vää erot­ta­mis­ta toi­sis­taan, kos­ka nykyi­nen jär­jes­tel­mä, jos­sa kir­kol­la on epä­sel­vä puo­li­vi­ral­li­nen ase­ma, aset­taa muut hen­gel­li­set suun­tauk­set epä­ta­sa-arvoi­seen ase­maan val­tio­kirk­ko­jen kanssa.

    Niin, minä­kin. Mitä kaik­kea täl­lä tar­koi­te­taan? Muu­te­taan kirk­ko­la­ki ylei­sek­si laik­si uskon­nol­li­sis­ta yhdys­kun­nis­ta, ote­taan kir­koil­ta pois oikeus yhtei­sö­ve­roon, lope­te­taan tun­nus­tuk­sel­li­nen uskon­non­ope­tus kou­luis­ta, kunnallistetaan/yksityistetään hau­taus­toi­mi ja anne­taan kai­kil­le tar­peek­si suu­ril­le yhdis­tyk­sil­le ja uskon­nol­li­sil­le yhtei­söil­le oikeus kerä­tä jäsen­mak­sun­sa vero­tuk­sen yhtey­des­sä, kun­han mak­sa­vat sii­tä aiheu­tu­vat kulut tai ote­taan oikeus kai­kil­ta pois sekä sii­vo­taan uskon­no­li­set ritu­aa­lit ja uskon­to­viit­taus­ket pois val­tion viral­li­sis­ta yhteyk­sis­tä. Muuta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Sam­pon Den­nett-viit­tauk­seen: Uskon­to­tie­tees­sä tätä evo­luu­tion sivu­tuo­te vai adap­taa­tio ‑kes­kus­te­lua käy­dään pal­jon­kin, ja nämä “uusa­teis­tit” ovat ymmär­ret­tä­väs­ti tart­tu­neet edel­li­sen lai­dan argu­ment­tei­hin. Tas­a­puo­li­suu­den vuok­si yksi vii­te jälkimmäisiin:
    http://www.anth.uconn.edu/faculty/sosis/publications/AlcortaandSosis-2005-Ritual,Emotion,andSacredSymbols.pdf
    (Alcor­ta & Sosis, Ritual, Emo­tion, and Sac­red Sym­bols: The Evo­lu­tion of Reli­gion as an Adap­ti­ve Complex, Human Natu­re 16:323–359). Adap­taa­tio­ar­gu­men­tit ovat mie­les­tä­ni sikä­li vah­vem­mil­la, että sivu­tuo­tear­gu­ment­tien tuek­si esi­tet­ty evi­dens­si on hel­pom­pi tul­ki­ta yhteen­so­pi­vak­si myös sen kans­sa, kuin havai­tut ter­veys- ja ryh­mä­ko­hee­sio­edut vapaamatkustajiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Val­tion­kirk­ko on ongel­mal­li­nen jo sik­si, että mer­kit­tä­vä osa suo­ma­lai­sis­ta ei ole val­tion­kir­kon jäse­niä eikä kan­na­ta sen uskon­nol­li­sia oppe­ja. Sil­ti kaik­ki jou­tu­vat nou­dat­ta­maan kir­kol­li­sia vapaa­päi­viä, kaik­ki yri­tyk­set mak­sa­vat kir­kol­le veroa jne. Väes­tö­re­kis­te­ri hoi­taa väes­tö­las­ken­nan, kir­kon jäsen­re­kis­te­reil­lä ei enää ole yhteis­kun­nal­lis­ta tar­vet­ta. Sosi­aa­li­tur­va­kin hoi­de­taan yhteis­kun­nan toi­mes­ta. Vih­ki­mi­nen onnis­tuu mai­straa­tis­sa­kin. Ainoas­taan hau­taus­mai­den yllä­pi­to on tosia­sial­li­ses­ti kir­kon mono­po­li. Jär­ke­vin­tä oli­si raken­taa uudet hau­taus­maat ja kap­pe­lit tun­nus­tuk­set­to­mik­si, kaik­kien uskon­to­jen ja uskonn­ot­to­mien käyt­töön — ja mah­dol­li­suuk­sien mukaan muut­taa van­hat­kin hau­taus­maat sel­lai­sik­si. Kirk­ko on jo myy­nyt kap­pe­lei­ta ja hau­taus­mai­ta raha­pu­las­saan, joten kau­pois­ta sopi­mi­nen ei lie­ne mahdotonta.

    Oli­sin val­mis luo­pu­maan kir­kol­li­sis­ta vapaa­päi­vis­tä­ni, kos­ka en kuu­lu kirk­koon, ja suvi­vir­res­tä kou­lun kevät­juh­las­sa, vaik­ka se omiin muis­ti­ku­vii­ni nos­tal­gi­se­na kuu­luu­kin. Jos ja kun Suo­mes­ta­kin tulee moni­kult­tuu­ri­nen ja monius­kon­toi­nen maa, tas­a­puo­lis­ta oli­si sal­lia eri uskon­toi­hin kuu­lu­vil­le näi­den omat juh­la­päi­vät vapai­na. Ettei uskonn­ot­to­mia ran­gais­tai­si, he voi­si­vat käyt­tää vapaa­päi­vät halua­mi­naan päi­vi­nä (käy­tän­nös­sä var­maan­kin oli­si­vat useim­mi­ten kris­til­li­set vapaapäivät).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Oska­ri Huus­ko kir­joit­ti: “Uskon­non ja poli­tii­kan erot­ta­mi­nen tai edes pitä­mi­nen eros­sa on pahuuk­sen vai­kea teh­tä­vä. Täl­lä tar­koi­tan sitä, että aina­kaan minä en kek­si ainoa­ta­kaan sel­lais­ta keinoa/toimenpidettä (etc), jol­la uskon­nol­lis­ten argu­ment­tien käyt­tä­mis­tä pää­tök­sen­teos­sa voi­tai­siin oikeas­taan vähen­tää aina­kaan lyhyel­lä aika­vä­lil­lä.”

    En näe nyky­ti­lan­net­ta Suo­mes­sa miten­kään ongelmalliseksi. 

    Käsi­tyk­se­ni mukaan kui­ten­kin Rans­kas­sa uskon­non ja poli­tii­kan erot­ta­mi­nen toi­mii aika hyvin, vaik­ka siel­lä on iso isla­mi­lai­nen vähem­mis­tö, mikä poten­ti­aa­li­ses­ti lisää pai­nei­ta eri­lais­ten uskon­nol­lis­ten argu­ment­tien käyt­tä­mi­sek­si politiikassa.

    Sii­tä olen kans­sa­si samaa miel­tä, että nykyi­nen tilan­ne Suo­mes­sa ei ole huo­no, mut­ta kan­nat­taa enna­koi­da hie­man yhteis­kun­nan muu­tos­ta. Mono­kult­tuu­ri­sen Suo­men aika on ohi. Sik­si myös val­tio­kirk­ko­jen ase­maa pitäi­si arvioi­da uudelleen.

    Käy­tän­nös­sä se tuli­si mer­kit­se­mään juu­ri noi­ta luet­te­loi­mia­si muu­tok­sia. Muu­ta ei nyt juu­ri tule mieleen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    “Etiik­kam­me ei läh­de raa­ma­tus­ta vaan uskon­nos­ta, kir­kon ope­tuk­ses­ta. Kir­kon ope­tus taas muut­tuu ajan mukana.”

    Mikä­li etiik­kam­me ei tule raa­ma­tus­ta (tai muis­ta “pyhis­tä” kir­jois­ta), se ei tule uskonnosta.

    Ric­hard Daw­kins kirjoittaa:
    “Of cour­se, irri­ta­ted theo­lo­gians will pro­test that we don’t take the book on Gene­sis lite­ral­ly any more. But that is my who­le point! We pick and choo­se which bits of scrip­tu­re to belie­ve, which bits to wri­te off as sym­bols or alle­go­ries. Such pic­king and choo­sing is a mat­ter of per­so­nal deci­sion, just as much, or as litt­le, as the atheist’s deci­sion to fol­low this moral precept or that was a per­so­nal deci­sion, wit­hout an abso­lu­te foun­da­tion.” (mah­dol­li­set typot omiani 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Osmo, sat­tu­nees­ta syys­tä uskon, että kir­joi­tuk­se­si tar­koi­tus on puo­lus­tel­la islamia.

    Uskon tähän sii­tä syys­tä, että tei­dän vih­rei­den koko ideo­lo­gia perus­tuu toi­seu­den puolusteluun.

    Itse ero­sin evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­ses­ta kir­kos­ta nuo­re­na mie­he­nä 1970-luvul­la. Arvos­te­lin rajus­ti kris­ti­nus­koa ja kirk­koa. En osan­nut sil­loin kuvi­tel­la­kaan, että jonain päi­vä­nä ns. äly­mys­tön edus­ta­ja puo­lus­te­lee isla­mia. Jos minul­ta oli­si 70-luvul­la kysyt­ty, oli­sin vas­tan­nut, että islam on vie­lä pal­jon pöl­jem­pi kuin kristinusko.

    Kyl­lä­hän minä tie­dän kaik­ki ne pöl­jyy­det, mitä liit­tyy kris­ti­nus­koon. Jos nii­tä tois­taa ja tois­taa, muut­tuu­ko islam joten­kin hyväk­sy­tym­mäk­si. Minun mie­les­tä­ni ei, mut­ta sinun mie­les­tä­si ilmei­ses­ti kyllä.

    Itse tosi­aan toi­von, että suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta pysyy seku­laa­ri­na ja että lap­set saa­vat päi­vä­ko­deis­sa ja kou­luis­sa tie­teel­li­seen maa­il­man­ku­vaan poh­jau­tu­vaa kasvatusta.

    Muis­te­len, että oma ope­tuk­se­ni oli 1960-luvun alun kan­sa­kou­lus­sa hie­man lii­an jyrk­kää uskon­nol­li­ses­sa mie­les­sä. Sel­lais­ta en haluai­si nykylapsille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Pät­kä aloituksesta: 

    [… ]Ja sii­tä, että yhtei­nen usko antaa kan­sal­le eet­ti­sen koo­din, jota kaik­ki nou­dat­ta­vat, ateistitkin.”

    Päin­vas­toin ihmis­ten moraa­lis­ta kum­pu­aa uskon­to­jen eet­ti­nen koo­dis­to. Ensin on ihmi­nen ja moraa­li, sit­ten uskonnot. 

    Täs­sä on olet­ta­muk­se­na se, että Juma­la todel­la­kin on sanel­lut jot­kin lait. Ihmi­nen ne on sanel­lut ja Juma­lan laik­si auktorisoinut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. osmo: Val­tion­kirk­kon uskon­non mono­po­lin seu­rauk­se­na suo­ma­lai­set saa­vat kulut­taa huo­nom­paa uskon­toa ver­rat­tu­na sii­hen, että uskon­to­mark­ki­nat oli­si­vat avoi­met. Täs­tä seu­raa, että suo­ma­lai­set ovat vähem­män uskon­nol­li­sia kuin muuten.

    Minus­ta ihmis­ten pitäi­si saa­da sel­lais­ta uskon­toa kuin he itse halua­vat ver­rat­tu­na sii­hen, että he kulut­tai­si­vat sel­lais­ta uskon­toa kuin sinä haluat. Rikot taas ker­ran peri­aa­tet­ta­si (jokai­nen teh­köön mitä halu­aa, kun­han ei rajoi­ta mui­den oikeut­ta samaan) vastaan.

    Uskon­nos­sa ei ole luon­nol­lis­ta mono­po­lia eikä ulkois­vai­ku­tuk­sia, joten val­tion puut­tu­mi­nen mark­ki­noi­hin ei ole miten­kään perusteltua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Osmo,
    Jos noin, niin mik­si ateis­tit sit­ten sitä samaa moraa­li­koo­dis­toa noudattaisivat?

    Ensin on ihmis­ten yhtei­nen moraa­li­koo­dis­to, joka sitoo niin ateis­te­ja, agnos­tik­ko­ja kuin uskon­nol­li­suu­teen tai­pu­vai­sia. Sit­ten sen ympä­ril­le kehi­te­tään jokin oppi yli­luon­nol­li­ses­ta. En nyt tie­tys­ti­kään tar­koi­ta tätä kro­no­lo­gi­se­na jär­jes­tyk­se­nä his­to­rial­li­ses­sa mielessä.

    Eivät ateis­tit nor­mis­toa nou­da­ta sen takia, että se on Juma­las­ta, vaan sik­si, että se on heis­tä oikein. Ei oikean ja vää­rän tun­nis­ta­mi­seen tar­vi­ta uskontoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Tot­ta kai kaik­ki vai­kut­taa kaik­keen. Ale­taan­ko olla mel­kein samaa mieltä? 

    Alun perin pro­tes­toin tätä vastaan: 

    …yhtei­nen usko antaa kan­sal­le eet­ti­sen koo­din, jota kaik­ki nou­dat­ta­vat, ateistitkin.”

    Toi­sin kuin tätä yllä, tuon uskon­non kult­tuu­ria muok­kaa­van vai­ku­tuk­sen olen toki val­mis hyväksymään.

    Käy­tät nyt vähän sekai­sin käst­tei­tä, hen­ki­lö­koh­tai­nen usko on tie­tys­ti eri asia kuin uskon­to tai uskonnollisuus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Olen Osmon kans­sa samaa miel­tä, että uskon­to muo­vaa kult­tuu­ria ja vai­kut­taa mui­den­kin kuin usko­vais­ten moraa­li­koo­diin. Minus­ta pro­tes­tant­ti­nen arvo­maa­il­ma on ihan hyvä. Isla­mi­lais­ten mie­les­tä arvom­me on, sanon­ko mistä.

    Ja jotain muu­ta vie­lä. Haluan luon­non­his­to­rian opet­ta­ja­na opet­taa, että uskon­nos­sa perus­ta­na on sana uskoa. Tie­tees­sä se ei rii­tä edes nau­run aiheek­si. Jou­lu­pu­kis­ta ei ole suu­rek­si joh­ta­jak­si, mut­ta yhtä vah­voil­la ole­mas­sao­lon todis­teil­la ole­vas­ta juma­las­ta näyt­tää olevan.

    Keven­nys.

    Kaik­kien Poh­jois­mai­den val­tioi­den lipus­sa on ris­ti. Entä jos roo­ma­lai­set oli­si­vat­kin hirt­tä­neet Jee­suk­sen, mitä näis­sä lipuis­sa oli­si ris­tin sijaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Sanon vie­lä sel­vä­sa­nai­ses­ti, että jon­kin­lai­nen itse­sen­suu­ri tup­paa tun­ke­maan esiin, kun miet­tii, miten tuo­hon Soi­nin­vaa­ran teks­tiin vas­tai­si. Yri­te­tään kuitenkin.

    Teks­tin idea kai on ensin väit­tää, että uskon­to sinän­sä on pää­osin myön­tei­nen osa inhi­mil­li­syyt­tä, ja sit­ten, että Islam ei ole mui­ta uskon­to­ja kummempi. 

    Molem­piin väit­tei­siin voi yhtyä — mut­ta vain suu­rin varauk­sin, kuten Soi­nin­vaa­ra­kin käsit­tääk­se­ni antaa ymmär­tää. Ker­too­han mei­dän län­si­mais­ten ihmis­ten suu­ri ker­to­mus nime­no­maan tari­nan ihmis­kun­nas­ta, joka vali­tuk­sen ja moder­ni­saa­tion myö­tä vapau­tuu tai­kaus­kon mie­li­val­las­ta. Uskon­to onkin siis se “toi­nen”, jota vas­tus­ta­mal­la luom­me iden­ti­teet­tiäm­me. Tämä pätee para­dok­saa­li­ses­ti moniin kristittyihinkin.

    Isla­mi­lai­set maat on suu­res­sa ker­to­muk­ses­sam­me vas­ta otta­mas­sa ensi aske­lia moder­ni­saa­tion tiel­lä. Monet mus­li­mit eri­tyi­ses­ti län­si­mais­sa ja Tur­kis­sa ovat kui­ten­kin jo ihan yhtä moder­ne­ja kuin kes­ki­ver­to suomalainen.

    Mut­ta onko Islam kui­ten­kin uskon­to, joka joten­kin mui­ta uskon­to­ja tehok­kaam­min hyl­kii moder­ni­saa­tio­ta? Se lie­nee monen poh­ti­ma avainkysymys.

    His­to­ria ei anna itses­tään sel­vää vas­taus­ta. Aikoi­naan mus­li­mit oli­vat sivi­li­saa­tion kär­keä. Toi­saal­ta ei ole sat­tu­maa, että Kemal Atatürk loi Tur­kin nykyi­sen menes­tyk­sen län­si­mais­ta­mal­la maan. Turk­ki onkin esi­merk­ki sii­tä, että moder­ni­saa­tio ja Islam sopi­vat samaan maa­han — vaik­ka ei vie­lä­kään ihan sopuisasti.

    Hal­la-aho­lai­ses­sa” maa­il­man­ku­vas­sa Parii­sin, Mal­mön jne. lähiöi­den mel­la­kat ker­to­vat ihan muu­ta. Mik­si vaik­ka­pa suo­ma­lais­siir­to­lai­set Mal­mös­sä eivät jär­jes­tä­neet aikoi­naan mel­la­koi­ta, hei­tel­leet polttopulloja?

    Täs­sä koh­din odot­te­len tur­haan, että joku suu­ri oival­lus selit­tää ris­ti­rii­tai­sen informaation. 

    En kek­si muu­ta kuin vedo­ta nii­hin kyse­lyi­hin, jois­sa enem­mis­tö immi­grant­ti­mus­li­meis­ta ilman muu­ta halua­vat integroi­tua eli omak­sua pai­kal­li­set arvot. 

    Samaan aikaan pie­neh­kö vähem­mis­tö euroop­pa­lai­sis­ta mus­li­meis­ta ihan­noi väki­val­tai­sia jiha­dis­te­ja. Mut­ta kun mus­li­me­ja on mil­joo­nia, pie­ni vähem­mis­tö­kin saat­taa olla kym­me­niä tuhan­sia, kuten Bri­ta­nias­sa jos­kus 2002 teh­dys­sä kyse­lys­sä kävi ilmi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Osmo, vaik­ka uskon­nol­la oli­sin myön­tei­siä ulkois­vai­ku­tuk­sia, se ei sil­ti mer­kit­se sitä, että uskon­non pitäi­si antaa vai­kut­taa suo­raan poli­tiik­kaan. Päin­vas­toin olen sitä miel­tä, että uskon­non vai­ku­tuk­set ovat par­hai­ta, kun se saa vai­kut­taa yhteis­kun­nas­sa epäsuorasti.

    Koko­naan toi­nen jut­tu sit­ten on, että uskon­to on yti­mel­tään itse asias­sa spi­ri­tua­li­tee­tin orga­ni­soi­tu­mis­ta. Uskon­to­han syn­tyy niin, että ensin joi­den­kin ihmis­ten numi­noo­sit (C.G. Jun­gin ter­mi) eli nimet­tö­mät ja muo­toa vail­la ole­vat koke­muk­set saa­vat käsit­teel­li­ses­ti ja kul­tuu­ri­ses­ti tul­ki­tun muo­don. Sen jäl­keen seu­raa­jat sit­ten edel­leen jat­ka­vat usko­mus­jär­jes­tel­mien ja ritu­aa­lis­ten muo­to­jen kehit­te­le­mis­tä nii­den ympä­ril­le. Näin siis alku­pe­räi­nen hen­gel­li­nen koke­mus pei­to­taan pak­sul­la ker­rok­sil­la teo­lo­gi­sia seli­tuk­siä ja ritu­aa­li­sia muo­to­ja, joi­ta sit­ten monet ihmi­set pitä­vät tarpeellisina. 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Jas­sul­le:
    Se, että fun­da­men­ta­lis­ti­nen uskon­nol­li­suus siki­ää taka­pa­jui­sel­la maa­seu­dul­la, ei ole minun kek­sin­tö­ni. Vii­mek­si tämän väit­teen esit­ti Hel­sin­gin Sano­mat kom­men­toi­des­saan Tale­ban-val­taa Pakis­ta­nin maa­seu­dul­la. Taka­pa­jui­seen maa­seu­tuun liit­tyy suu­ri luku­tai­dot­to­muus. Täl­lais­ta ei Suo­mes­sa ole ollut liki sataan vuo­teen, mut­ta oli vie­lä sata vuot­ta sitten.

    Jyrk­kä uskon­nol­li­suus elää luku­tai­don jäl­keen­kin syr­jäi­sel­lä maa­seu­dul­la parem­min kuin suur­kau­pun­geis­sa; esim USA:n raa­mat­tu­vyö­hyk­keel­lä parem­min kuin New Yorkissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Yksi seli­tys sil­le, että suo­ma­lai­set Ruot­sis­sa sopeu­tui­vat, on hyvin­kin yksin­ker­tai­nen: iso osa Ruot­siin muut­ta­neis­ta osa­si aina­kin aut­ta­vas­ti puhua ruotsia. 

    Minus­ta sitä, miten kris­ti­tyt luke­vat Raa­mat­tua tai mus­li­mit Koraa­nia ei oikein voi rin­nas­taa. Kris­ti­tyil­le VT on kui­ten­kin ennen kaik­kea taus­taa ja kon­teks­ti sil­le, mil­lai­ses­sa maa­il­mas­sa Jee­sus sano­maan­sa levit­ti. UT:ssa on puo­les­taan monen­lais­ta teks­tiä sii­tä, miten kris­ti­tyn pitäi­si VT:iin (lakiin) suh­tau­tua. Kris­ti­tyt fun­da­men­ta­lis­tit yrit­tä­vät löy­tää esi­mer­kik­si Paa­va­lin teks­teis­tä jon­kin­lais­ta lakia, mut­ta heil­lä tun­tuu mene­vän Paa­va­lin var­si­nai­nen sano­ma Kris­tuk­ses­ta vapaut­ta­ja­na täy­sin ohi. 

    Parem­pi rin­nas­tus oli­si ehkä, miten juu­ta­lai­set nyky­ään VT:iin suh­tau­tu­vat vs. miten mus­li­mit suh­tau­tu­vat Koraaniin.

    Se on mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys, kum­pi oli ensin moraa­li vai uskon­to. Sen kai on tun­nus­ta­nut ateis­ti­nen­kin tie­de­mies, että yhte­näi­sen moraa­li­koo­dis­ton yllä­pi­to on ollut aika pit­käl­ti uskon­to­kun­tien varassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Uskon­toi­hin liit­tyy myös tuhoi­sia piir­tei­tä. Ne tar­joa­vat häi­käi­le­mät­tö­mil­lä räi­keän mah­dol­li­suu­den käyt­tää hyväk­si toi­sen naii­via uskoa. Mika Wal­ta­ri kuva­si tätä jo Sinuhessa. 

    Koko­naan toi­nen jut­tu sit­ten on, että uskon­to on yti­mel­tään itse asias­sa spi­ri­tua­li­tee­tin organisoitumista.

    Minus­ta Mika Wal­ta­rin Sinu­he kuvaa uskon­non eli­neh­to­ja hie­nos­ti. Sii­nä on hem­mo, jol­le Juma­la puhuu — ehkä epi­lep­sian takia tai … kuka tie­tää. Hem­mo sat­tuu ole­maan faa­rao, joten hän pys­tyy pakot­ta­maan näkyn­sä uskon­nok­si. Tai siis ei pys­ty, kos­ka käy ilmi, että uskon­to onkin val­ta­ra­ken­ne, joka menes­tyy tar­joa­mal­la mas­soil­le perin­net­tä ja me-hen­keä. Ja lei­pää­kin hätä­ti­las­sa. Usko Ato­niin tuho­aa yhden uskon­non perus­funk­tiois­ta, joka tie­tys­ti on yhtei­sön yllä­pi­to. Egyp­ti syök­syy kaaokseen.

    Uskon­to­tie­tei­li­jä Wal­ta­ril­la oli käsit­tääk­se­ni myös tar­koi­tus ker­toa yksi­ju­ma­lai­suu­des­ta ja sii­tä, miten sen aika ei ollut vie­lä tul­lut. Uskon­non his­to­ria­han on uskon­nok­si kut­su­tun ideo­lo­gian uni­ver­sa­lis­tu­mi­sen his­to­ri­aa. “Me, Juma­lan lap­set, ihmi­set” ei enää tänään tar­koi­ta tuhan­sia ja tuhan­sia pik­ku­hei­mo­ja. Kehi­tys on ollut tus­kai­sa. Luke­mat­to­mia juma­lia ja siten iden­ti­teet­te­jä on tuhot­tu. Isla­mia voi miet­tiä täs­sä­kin mielessä.

    Antiik­kiin sijoit­tu­vis­sa romaa­neis­saan Wal­ta­ri ker­too myös tuos­ta uni­ver­sa­lis­tu­mi­ses­ta (tai siis mikä se sana on?). Mikael-kir­jois­saan hän ottaa kan­taa Isla­miin hyvin­kin myönteisesti.

    Täy­tyy kui­ten­kin varoit­taa, että mei­kä­läi­ses­tä Wal­ta­ri oli kova jut­tu tuos­sa alle pari­kymp­pi­se­nä eli kovin kau­an sit­ten. Myö­hem­min en ole jak­sa­nut lukea. Mah­doin­ko ymmär­tää edes suu­rin piir­tein oikein?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Kaik­ki kult­tuu­rit ovat muo­dos­ta­neet uskon­to­ja. Jos uskoo evo­luu­tioon, jou­tuu myön­tä­mään, että uskon­nol­la on olta­va jokin yksi­lön, hei­mon tai lajin menes­tys­tä edis­tä­vä piir­re tai on sel­lai­nen aina­kin ollut.”

    Uskon­to on alku­kan­tai­nen yri­tys selit­tää mail­maa, tau­deis­ta täh­tiin, alus­ta lop­puun, ja sen juu­ret ovat ajas­sa jol­loin ei ollut tie­toa kau­ko­put­kis­ta tai mik­ros­koo­peis­ta tai nii­den avar­ta­mas­ta ymmär­ryk­ses­tä­kään. Jos mitään, uskon­to — ani­mis­teis­ta mono­tis­tei­hin — on todis­te ihmi­sen halus­ta ymmär­tää mail­maa, mis­sä hän elää. 

    Jos­sain vai­hees­sa nii­den, joi­den on kat­sot­tu edus­ta­van kor­kein­ta tie­toa maa­il­man raken­tees­ta, on annet­tu kir­joit­taa lakejakin.

    Kir­kon ope­tus taas muut­tuu ajan mukana.”

    Toki, mut­ta usein kovin jäl­ki­jät­töi­ses­ti mil­tei aina niin, että kun­han ihmi­set ovat muut­tu­neet moraa­li­sem­mik­si tai suvait­se­vai­sem­mik­si niin kirk­ko­kin on pako­tet­tu muut­ta­maan kantaansa.

    Aja­tus, että kirk­ko oli­si moraa­lin var­ti­ja ja aset­ta­ja on huo­les­tut­ta­va. Ihmi­nen kyke­ni ole­maan hyvä jo Pla­to­nin aikoi­na. Eikä filo­so­fia ole uskos­ta syntynyt.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Tomi Ahti kir­joit­ti: “Täs­sä koh­din odot­te­len tur­haan, että joku suu­ri oival­lus selit­tää ris­ti­rii­tai­sen infor­maa­tion. En kek­si muu­ta kuin vedo­ta nii­hin kyse­lyi­hin, jois­sa enem­mis­tö immi­grant­ti­mus­li­meis­ta ilman muu­ta halua­vat integroi­tua eli omak­sua pai­kal­li­set arvot. Samaan aikaan pie­neh­kö vähem­mis­tö euroop­pa­lai­sis­ta mus­li­meis­ta ihan­noi väki­val­tai­sia jihadisteja. ”

    Syyt joi­den­kin radi­ka­li­soi­tu­mi­seen ovat yhteis­kun­nal­li­sia. Kun maa­han­muut­ta­jien anne­taan ghet­tou­tua, kuten Parii­sin lähiöis­sä, se syn­nyt­tää vas­ta­reak­tio­na jyrk­kää uskon­nol­li­suut­ta. Rat­kai­su­na on riit­tä­vä sosi­aa­li­tur­va, segre­gaa­tion ehkäi­se­mi­nen kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­la sekä sosi­aa­li­set ohjel­mat, joil­la kotou­tu­mis­ta parannetaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Tämän kas­kun luin josk­su 60-luvun alus­ta Vali­tuis­ta Paloista:

    Pas­ri kes­kus­te­lee erään seu­ra­kun­ta­lai­sen­sa kanssa:

    - Sano­kaa­pa, mikä pitää maan­vil­jel­jä Jonesin
    pois­sa kir­kos­ta. Ettei se vain ole liberalismi?

    - Ei. Jotain vie­lä pal­jon pahempaa.

    - Ei kai sen­tään sosialismi?

    - Ei. Jotain vie­lä pal­jon pahempaa.

    - Älkää vain sano­ko, etä se oli­si ateismi.

    - Ei. Jotain vie­lä pal­jon pahempaa.

    - Mikä voi­si olla pahem­paa kuin ateismi!

    - Se on reumatismi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Ensin­nä­kin, sel­lai­nen joh­to­pää­tös että kos­ka joku on omi­nai­suus on luon­non­va­lin­nan seu­raus­ta niin se on opti­maa­li­nen omi­nai­suus, on oppi­kir­ja­mai­nen vir­he­pää­tel­mä perin­nöl­li­syys­tie­teis­sä. Toi­sek­si, uskon­non perus­tee­na se että sii­tä on psy­ko­lo­gi­ses­ta hyö­tyä on avoin val­ta­kir­ja toi­vea­jat­te­luun. Kol­man­nek­si, se Jee­sus johon minä en usko ei ole mikään self help guru joka paran­taa sek­sie­lä­mää­ni, ter­veyt­tä­ni, varal­li­suut­ta­ni vaan sie­lun pelastaja.

    Nel­jän­nek­si, minä en ihan heti kek­si yhtään uskon­toa tai aatet­ta jota ei oli­si käy­tet­ty väki­val­lan ja alis­ta­mi­sen oikeu­tuk­seen. Ihmi­sen kyky selit­tää itsel­leen mur­han­hi­mon­sa, lais­kuu­ten­sa, itsek­kyy­ten­sä ja val­lan­hi­mon­sa kor­keam­mil­la pää­mää­ril­lä on raja­ton. Vas­ten­mie­li­sim­mät poliit­ti­soi­dun fun­da­men­ta­lis­min lajit ovat käy­tän­nös­sä väki­val­tais­ta fasis­mia eri kuo­ris­sa, se että sot­ke­taan­ko asi­aan uskon­to, rotu, tai muu yhdis­tä­vä ja niis­tä alem­piar­voi­sis­ta erot­ta­va teki­jä on sat­tu­man­va­rais­ta ja irre­le­vant­tia. Fasis­mia vas­taan voi­daan vas­taa­vas­ti käyt­tää uskon­toon, rotuun, kan­sal­li­suu­teen, tms. liit­ty­vää humaa­nim­paa ident­tiä, mut­ta täs­tä ei seu­raa että ko. ryh­mäi­den­ti­teet­ti oli­si esim. demo­kra­tian tai oikeus­val­tion kan­nal­ta välttämätön.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. tpyy­luo­mal­le:
      Oikeas­taan ei ole olen­nais­ta, onko uskon­to tar­peel­li­nen tai opti­maa­li­nen. Olen­nais­ta on, että ihmis­ten tai­pu­mus uskon­nol­li­suu­teen on tosia­sia, joka on syy­tä ottaa huo­mioon, vaik­ka ei sii­tä pitäisi.
      Yleen­sä ne omi­nai­suu­det, joi­ta evo­luu­tio on tuot­ta­nut, ovat hyö­dyl­li­siä, mut­ta toki lajin sisäi­nen kil­pai­lu voi tuot­taa rii­kin­ku­kon pyrs­tö­jä, jois­ta ei ole kuin hait­taa. Ihmis­kun­nan eli­no­lot ovat muut­tu­neet vii­me aikoi­na niin voi­mak­kaas­ti, että sii­tä, että jokin asia on ollut hyö­dyl­li­nen, ei voi vetää sitä joh­to­pää­tös­tä, että se oli­si sitä edelleen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Juha­na Harju:
    “Syyt joi­den­kin radi­ka­li­soi­tu­mi­seen ovat yhteis­kun­nal­li­sia. Kun maa­han­muut­ta­jien anne­taan ghet­tou­tua, kuten Parii­sin lähiöis­sä, se syn­nyt­tää vas­ta­reak­tio­na jyrk­kää uskon­nol­li­suut­ta. Rat­kai­su­na on riit­tä­vä sosi­aa­li­tur­va, segre­gaa­tion ehkäi­se­mi­nen kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­la sekä sosi­aa­li­set ohjel­mat, joil­la kotou­tu­mis­ta parannetaan.”

    Ja PIM!, yksi­lön vas­tuu pois­tui ja tilal­le tuli yhteis­kun­ta. Miten pal­jon ihmi­sil­le pitää syy­tää rahaa jot­ta sosi­aa­li­tur­va on riittävä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Rans­kan mal­lia pidän eri­tyi­sen epä­on­nis­tu­nee­na. Se on joh­ta­nut yksiar­voi­seen, suvai­se­mat­to­maan yhteis­kun­taan, jos­sa esim. kou­luis­sa omaa uskon­nol­li­suut­taan ei saa osoittaa. 

    Uskon­nol­li­suus ja kirk­ko pitää näh­dä eril­li­si­nä ilmiöi­nä. Uskon­nol­li­suus on pää­osin yksi­löl­li­nen asia. Sen sijaan kir­kon tai muun uskon­nol­li­sen yhtei­sön vah­va näky­vyys yhteis­kun­nas­sa moniar­vois­taa kes­kus­te­lua sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että toi­mi­va maal­li­nen hal­lin­to on. Jos val­ta kes­kit­tyy voi­mak­kaas­ti uskon­nol­li­sel­le orga­ni­saa­tiol­le, ollaan tie­tys­ti jäl­leen vaa­ras­sa jou­tua yksiar­voi­seen malliin. 

    Uskon­nol­lis­ten organ­saa­tioi­den val­tiol­li­suus on mah­ta­va vakaut­ta­va teki­jä. Moraa­lin perus­tak­si ei todel­la­kaan voi aja­tel­la mitään van­haa kir­joi­tus­ko­koel­maa ilman, että vas­tuul­li­set ja kou­lu­te­tut teo­lo­git tul­kit­se­vat ja ohjaa­vat, miten ja mihin näi­tä teks­te­jä voi­daan käyt­tää ja mihin ei, ja min­kä­lai­seen toi­min­taan uskon­non­nol­li­suut­ta voi suun­na­ta yhteis­kun­nan kan­nal­ta kes­tä­väl­lä taval­la. Sik­si islam oli­si hyvä piki­mi­ten saa­da val­tion uskon­nok­si lute­ri­lai­suu­den ja orto­dok­si­suu­den rinnalle. 

    On hyvä että jo nyt yhteis­kun­ta mak­saa kou­luis­sa mus­li­mien uskon­non­ope­tuk­sen, tämä on erit­täin tär­ke­ää tur­val­li­suut­ta aja­tel­len tule­vai­suu­des­sa: kenen lei­pää syöt, sen lau­lu­ja lau­lat. Mal­li hyvin suo­ma­lai­suu­teen sopeu­tu­nees­ta isla­mis­ta meil­lä sitä pait­si on jo tataareissa. 

    Yhtei­sö­ve­rois­ta ei tar­vit­si­si luo­pua, yhtei­söt voi­si­vat itse päät­tää mil­le rek­si­te­röi­ty­neel­le orga­ni­saa­tiol­le yhtei­sö­ve­ron halua­vat mak­saa. Rin­nal­la voi­si olla myös uskon­to­jen ulko­puo­li­nen rahas­to mm. sosi­aa­li­tur­van täy­den­tä­mi­seen ja kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti arvok­kai­den raken­nus­ten suo­je­luun, mitä kir­kot olen­nai­ses­ti tekevät. 

    Moraa­li lie­nee ennen uskon­toa, mut­ta vai­ku­tus on kak­si­suun­tai­nen. Yhtei­sön moraa­li saa vah­van ilmauk­sen uskon­nos­sa, kuten jo Emil Durk­heim osoit­ti: Olen aasia­lais­ten ystä­vie­ni kans­sa kes­kus­tel­lut pal­jon moraa­lis­ta. Kir­jan uskon­not, nämä kol­me mono­teis­mia, luo­vat poh­jan sii­hen, että oikea toi­min­ta on yksi­lön oman­tun­non asia. Aasia­lai­nen ei usein­kaan ajat­te­le näin, vaan kes­kei­sem­mäk­si nousee mah­dol­li­seen kiin­ni­jää­mi­seen liit­ty­vä sosi­aa­li­nen häpeä. Täl­lä erol­la on suu­ri vai­ku­tus koko yhteis­kun­nan toi­min­tail­ma­pii­riin, enkä mene sano­maan että toi­nen oli­si yksi­se­lit­tei­ses­ti tois­ta parem­pi: Sii­nä kun (ste­reo­tyyp­pi­nen) aasia­lai­nen suh­tau­tuu lakei­hin ja nor­mei­hin jopa välin­pi­tä­mät­tö­mäs­ti, on ajat­te­lu toi­saal­ta jous­ta­vam­paa ja prag­maat­ti­sem­paa, vähem­män mus­ta­val­kois­ta ja luokittelevaa. 

    Myös kris­til­lis­ten kirk­ko­jen sisäl­lä vai­ku­tus ajat­te­luun näkyy ohi var­si­nai­sen uskon­nol­li­suu­den: on eri asia olla kato­li­nen ateis­ti, orto­dok­si­nen ateis­ti, lute­ri­lai­nen ateisti,…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Riit­ta: “Se on mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys, kum­pi oli ensin moraa­li vai uskon­to.” On kai tun­nus­tet­ta­va, että jopa api­noil­la on pri­mi­tii­vis­tä moraa­lia, johon kuu­luu jon­kin­lai­nen oikeu­den­mu­kai­suu­den vaa­ti­mus: öyk­kä­rit pan­naan kuriin ja hei­kom­pia puo­lus­te­taan. Tämä ei mene ollen­kaan niin, että uskon­to on moraa­lin ajal­li­nen tai loo­gi­nen läh­tö­koh­ta — ellei nyt sit­ten väi­te­tä, että api­noil­la­kin on uskon­toa. Vii­me aikoi­na on ollut näyt­tä­väs­ti esil­lä esi­mer­kik­si tämä juttu: 

    http://www.nytimes.com/2007/03/20/science/20moral.html?_r=1&pagewanted=2

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Har­ri Paa­vo­la: “Ja PIM!, yksi­lön vas­tuu pois­tui ja tilal­le tuli yhteis­kun­ta. Miten pal­jon ihmi­sil­le pitää syy­tää rahaa jot­ta sosi­aa­li­tur­va on riittävä?”

    Ei. Se on sinun tul­kin­ta­si. Mie­les­tä­ni yksi­löl­lä on aina vas­tuu, mut­ta on vii­saut­ta tun­nus­taa tosi­asiat. De fac­to on niin, että radi­kaa­li isla­mis­mi län­si­mais­sa kum­pu­aa sosi­aa­li­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti kur­jis­ta olois­ta. Ja kun poli­tii­kan toi­min­ta­pii­ri on ensi­si­jai­ses­ti yhteis­kun­nal­li­nen, polii­tik­ko­jen pitää teh­dä yhteis­kun­nal­li­sia ratkaisuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Syyt joi­den­kin radi­ka­li­soi­tu­mi­seen ovat yhteis­kun­nal­li­sia. Kun maa­han­muut­ta­jien anne­taan ghet­tou­tua, kuten Parii­sin lähiöis­sä, se syn­nyt­tää vas­ta­reak­tio­na jyrk­kää uskonnollisuutta.

    Olen samaa miel­tä. Ver­tai­lu “vapaa­seen” Yhdys­val­toi­hin ker­too jotain. Leo­nen Suu­ri gangs­te­ri­so­ta kuvaa hie­nos­ti New Yor­kin juu­ta­lais­ten “radi­ka­li­soi­tu­mis­ta”. Nyky­ään “sula­tusuu­nis­sa” eri­tyi­ses­ti uusim­mat tulok­kaat eli mek­si­ko­lai­set radi­ka­li­soi­tu­vat hur­jaa vauh­tia. Jos siis “radi­ka­li­soi­tu­mi­sel­la” tar­koi­te­taan väki­val­tais­ta piit­taa­mat­to­muut­ta val­tion yllä­pi­tä­mis­tä säännöistä.

    Hyvin­voin­ti­val­tio Ruot­sis­sa tilan­ne on pal­jon parem­pi. Mamu­jen­git polt­te­le­vat ros­kik­sia mut­ta käy­vät har­voin sivul­lis­ten kimppuun.

    Suo­mes­sa eivät edes polt­te­le ros­kik­sia, mut­ta lait­ta­vat seka­jä­tet­tä pape­ri­ros­kik­seen, mikä on todel­la ärsyttävää.

    Rat­kai­su­na on riit­tä­vä sosi­aa­li­tur­va, segre­gaa­tion ehkäi­se­mi­nen kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­la sekä sosi­aa­li­set ohjel­mat, joil­la kotou­tu­mis­ta parannetaan.

    Jotain tuol­lais­ta minä­kin toi­von, mut­ta ei tai­da rahat riit­tää, kun ei ole muu­al­la­kaan riit­tä­neet. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­kin on luul­ta­vas­ti tais­te­lua tuu­li­myl­ly­jä vas­taan, kun kes­ki­luok­kaa ei voi kui­ten­kaan estää muut­ta­mas­ta pois “slum­miu­tu­vil­ta” alueil­ta (lai­naus­mer­keis­sä kos­ka oikeas­ti esim. Turun Laus­te on ihan muka­van oloi­nen alue).

    Että jos edes Ruot­si tai Kana­da ei … Täy­tyy vain toi­voa, että tän­ne pää­tyy jen­giä, joka kokee vai­keat olot haas­tee­na, ei syy­nä radikalisoitua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Osmo sanoo, että oikeas­taan ei ole olen­nais­ta, onko uskon­to tar­peel­li­nen tai opti­maa­li­nen. Olen­nais­ta on, että ihmis­ten tai­pu­mus uskon­nol­li­suu­teen on tosia­sia, joka on syy­tä ottaa huo­mioon, vaik­ka ei sii­tä pitäisi.

    Kysy­mys Osmol­le. Mil­lä sinä todis­tat ihmi­sen perin­nöl­li­sen tai­pu­muk­sen uskon­nol­li­suu­teen. Minä tul­kit­sen näke­myk­se­si uskon­toon, että ihmi­sen tai­pu­mus uskon­nol­li­suu­teen on tosiasia.

    Mik­si uskon­so­dat, kan­san­mur­hat, kivit­tä­mi­set, suvi­vir­ret …Minus­ta vas­taus­ta pitäi­si hakea heil­tä, jot­ka hau­ta­si­vat omat vain­ajan­sa jo kau­an sit­ten tuon­puo­lei­sen toi­vos­sa. Sitä vas­taus­ta emme kos­kaan saa.

    Minä uskon jou­lu­puk­kiin, kun­nes todis­tat­te, että hän­tä ei ole ole­mas­sa. Todis­tusai­neis­to juma­lien ole­mas­sao­los­ta on teil­lä, ei minulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Oikeas­taan ei ole olen­nais­ta, onko uskon­to tar­peel­li­nen tai opti­maa­li­nen. Olen­nais­ta on, että ihmis­ten tai­pu­mus uskon­nol­li­suu­teen on tosia­sia, joka on syy­tä ottaa huo­mioon, vaik­ka ei sii­tä pitäisi.

    Täs­tä “uusa­teis­min” kärkinelikosta(Dawkins, Den­nett, Hitc­hens ja Har­ris) aina­kin Sam Har­ris on puhu­nut osin samas­ta asias­ta. Ateis­mi ei tar­koi­ta hänen mie­les­tään kai­ken mys­tii­kan ja uskon­nol­li­sen koke­muk­sen “kiel­tä­mis­tä” tai “tuo­mit­se­mis­ta”. Hän on ajat­te­lee, että ihmis­ten uskon­nol­li­set tar­peet voi­daan tyy­dyt­tää ilman dog­maat­tis­ta uskon­toa. Juma­laa ei tar­vi­ta uskon­nol­li­seen koke­muk­seen. Aihees­ta lisää esi­mer­kik­si hänen kir­joi­tuk­ses­saan,. Kil­ling the Budd­ha.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Alkuun pie­ni oma­koh­tai­nen tositarina:

    Itse olen riit­tä­vän ateis­ti­ses­ta per­hees­tä, etten ole iki­nä kirk­koon kuu­lu­nut, mut­ta täs­tä huo­li­mat­ta olen kou­lus­sa jou­tu­nut käy­mään peri­ne­ti­sil­lä uskon­non­tun­neil­la (80-luvul­la Uudel­la­maal­la), mikä ei ollut tyys­tin ongel­ma­ton­ta. Mie­les­tä­ni oli jo sil­loin moraa­li­ses­ti vää­rin opet­taa (pelo­tel­la) alle kym­men­vuo­ti­aal­le koko kou­lu­lai­tok­sen auk­to­ri­tee­til­la, että ilman kas­tet­ta hän jou­tuu hel­vet­tiin. Tuo oli aina­kin minun opet­ta­ja­ni (joka kuu­lui iso­van­hem­pie­ni suku­pol­veen) suvait­se­vai­nen kan­ta kysei­seen asi­aan, samal­la kun hän pai­not­ti, että kenen­kään hen­ki­lö­koh­tai­sen uskon louk­kaa­mi­nen ja kysee­na­lais­ta­mi­nen on moraa­lit­to­min­ta mitä teh­dä saat­taa. No, opin­pa kak­si­nais­mo­ra­lis­mia, ja onhan sekin jotain. 

    Peri­aat­tees­sa nykyi­nen val­tio­kirk­ko on toki lois­ta­va tapa maal­lis­taa usko. En ymmär­rä mik­si usko­vat toi­vo­vat tätä. 

    Kuten oma­koh­tai­ses­ta ker­to­muk­ses­ta saat­taa pää­tel­lä, en anna alis­taa omaa las­ta­ni uskon­non ope­tuk­sel­le, mut­ta samal­la ihmet­te­len, miten yhteis­kunnl­ta löy­tyy resurs­se­ja opet­taa eri sort­ti­sia elä­män­kat­so­muk­sia kas­va­val­le ihmis­ten kir­jol­le. Vai olsi­ko vii­sam­paa lopet­taa uskon­toon sidot­tu opteus koko­naan ja lisä­tä historian/yhteiskuntaopin/kulttuurihistorian ope­tus­ta ja antaa kirk­ko­jen itse opet­taa uskon­kap­pa­leis­taan, mikä­li niin tahtovat?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Onko ihmi­sel­lä tosi­aan tai­pu­mus uskon­nol­li­suu­teen? En minä aina­kaan ole sii­tä ihan heti vakuuttunut. 

    Ihmi­sel­lä on tai­pu­mus selit­tää maa­il­maa, luo­ki­tel­la asioi­ta, löy­tää syy- ja seu­raus­suh­tei­ta kaa­ok­seen. Ja kun oma jär­ki ei aivan rii­tä, ote­taan avuk­si yli­luon­nol­li­set voimat. 

    Ihmi­sel­lä on myös tai­pu­mus defens­sei­hin. Suu­rin pel­kom­me on kuo­le­man pel­ko. Mikä tor­jui­si sitä tehok­kaam­min kuin vank­ka käsi­tys sii­tä, että koko ilmiö­tä ei ole ole­mas­sa. Olen kuo­le­ma­ton, mikäs täs­sä ollessa.…

    Eli ihmi­sen tai­pu­mus uskon­nol­li­suu­teen on erään­lai­nen fak­to­ri, joka muo­dos­tuu monis­ta muut­tu­jis­ta, joi­den taka­na on eri­lai­sia inhi­mil­li­siä tar­pei­ta. On ihan sopi­mus­ky­sy­mys, että tätä fak­to­ria kut­su­taan tai­pu­muk­sek­si uskon­nol­li­suu­teen. Se voi­si olla jotain muutakin. 

    Uskon­nol­li­sis­sa (eten­kin karis­maat­ti­sis­sa liik­keis­sä) tilai­suuk­sis­sa hoe­taan jat­ku­vas­ti mm. kuin­ka jokai­nen kel­paa Jees­kuk­sel­le juu­ri sel­lai­se­na kuin on. Sehän on kovin pal­kit­se­va aja­tus ihmi­sel­le, joka ei oikein muu­ten tun­nu kenel­le­kään kel­paa­van. Täs­sä vai­hees­sa jo lau­lat­taa, ellei ala jopa kie­lil­lä puhuminen. 

    Ei tämä ihmi­nen ole tai­pu­vai­nen uskon­nol­li­suu­teen, vaan hän hakee arvos­tus­ta ja rakkautta. 

    Ateis­ti­ko­din kas­vat­ti on toden­nä­köi­ses­ti itse­kin ateis­ti. Mikä­li uskon­nol­li­suus oli­si syn­ny­näi­nen tai­pu­mus, niin luu­li­si, että ympä­ris­tön vai­ku­tus ei oli­si niin vahva.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Tuos­ta evo­luu­tio­höm­päs­tä vielä: 

    Ensin­nä­kin evo­luu­tio­ta ei pitäi­si vetää mukaan kes­kus­te­lui­hin, jot­ka kos­ke­vat ihmis­luon­toa ilman päte­vää syy­tä ja hyviä perus­te­lui­ta. Evo­luu­tiol­la voi nimit­täin perus­tel­la mel­kein min­kä tahan­sa väit­teen. Meto­di on seuraava: 

    -huo­ma­taan ruo­ka­tun­nil­la Foru­mis­sa, että pää­asias­sa nai­set shoppailee, 

    -men­nään kahvitauolle

    -mie­tis­kel­lään, min­kä­lais­ta elä­mää ihmi­syh­tei­söt viet­ti­vät noin 5 000 000 — 50 000 vuot­ta sit­ten savannilla, 

    -unoh­de­taan, että sii­tä ei tie­de­tä mitään,

    -soi­te­taan Hesa­rin tie­de­toi­mi­tuk­seen ja ker­ro­taan, että nai­set shop­pai­lee, kos­ka hei­dän esiäi­dit keräi­li­vät banaaneja

    -anne­taan ymmär­tää, että nai­set on tuo­mit­tu veden­pai­su­muk­sen edes­sä­kin shoppailemaan. 

    Toi­sek­si, evo­luu­tion vai­ku­tus ihmi­seen on lähes aina epä­suo­ra aina­kin kah­del­la tavalla: 

    1) peri­mä välit­tyy kult­tuu­rin (mer­ki­tys­ten) kautta,

    2) evo­luu­tion yhteen tar­koi­tuk­seen luo­mat tai­pu­muk­set vai­kut­ta­vat muu­hun käyttäytymiseen.

    Uskon­non menes­tys saat­taa kyl­lä selit­tyä evo­luu­tiol­la, mut­ta sil­loin kysees­sä on kulttuurievoluutio. 

    Uskon­non syn­nys­tä sanoi­sin, että syi­tä täy­tyy olla monia, kos­ka uskon­to pal­ve­lee monia tar­koi­tuk­sia. Syyt kum­pua­vat jos­sain mää­rin ihmis­kun­nan yhtei­ses­tä peri­mäs­tä, muu­ten uskon­non kal­tai­set aat­teet eivät oli­si lähes uni­ver­saa­le­ja. Jotain arvauk­sia on sii­tä, mis­tä uni­ver­saa­leis­ta omi­nai­suuk­sis­ta puhu­taan. Alt­ruis­mi yhdis­tet­ty­nä tai­pu­muk­seem­me miel­tää maa­il­ma ker­to­muk­si­na voi­si olla hyvä ehdokas

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Har­ju: “Uskon­to­han syn­tyy niin, että ensin joi­den­kin ihmis­ten numi­noo­sit (C.G. Jun­gin ter­mi) eli nimet­tö­mät ja muo­toa vail­la ole­vat koke­muk­set saa­vat käsit­teel­li­ses­ti ja kul­tuu­ri­ses­ti tul­ki­tun muo­don. Sen jäl­keen seu­raa­jat sit­ten edel­leen jat­ka­vat usko­mus­jär­jes­tel­mien ja ritu­aa­lis­ten muo­to­jen kehit­te­le­mis­tä nii­den ympärille.”

    On hiu­kan häm­men­tä­vää, miten Har­ju näin yhtäk­kiä tie­tää, kuin­ka suu­ret maa­il­ma­nus­kon­not syn­ty­vät. Olit­ko oikein pai­kan pääl­lä seu­raa­mas­sa? Eikö uskon­nol­lis­ten ilmiöi­den yhteis­kun­nal­li­sis­ta seu­raa­muk­sis­ta pitäi­si voi­da puhua ilman että ote­taan kan­taa syntyprosesseihin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Juu­ta­lai­suu­den, kris­ti­nus­kon ja isla­min sivey­sop­pi on käy­tän­nös­sä samaa asi­aa. Mah­dol­li­set erot löy­ty­vät kan­nat­ta­jien maal­lis­tu­mi­sen asteessa.

    Aasian uskon­not ja filo­so­fiat sekä luon­no­nus­kon­not ovat sit­ten ihan eri pla­nee­tal­ta. Ne eivät har­joi­ta lähe­tys­työ­tä, joten nii­tä ei meil­lä pelä­tä. Mut­ta esim vapaa­mie­li­sem­pää suh­tau­tu­mis­ta esim sek­su­aa­li­suu­teen pahek­su­taan tutus­ta moraa­li­koo­dis­ta läh­tien. Poh­jois­mai­nen sosia­li­de­mo­kra­tia on hyvin lute­ri­lai­nen ja naa­pu­ria val­vo­va aate.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Jor­ma­nen:
    “Juu­ta­lai­suu­den, kris­ti­nus­kon ja isla­min sivey­sop­pi on käy­tän­nös­sä samaa asi­aa. Mah­dol­li­set erot löy­ty­vät kan­nat­ta­jien maal­lis­tu­mi­sen asteessa.

    Aasian uskon­not ja filo­so­fiat sekä luon­no­nus­kon­not ovat sit­ten ihan eri pla­nee­tal­ta. Ne eivät har­joi­ta lähe­tys­työ­tä, joten nii­tä ei meil­lä pelätä.”

    Jor­ma­sen kom­ment­tiin pie­ni korjaus:
    Juu­ta­lai­set eivät har­joi­ta lähetystyötä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Arto Tukiai­nen kir­joit­ti: “On hiu­kan häm­men­tä­vää, miten Har­ju näin yhtäk­kiä tie­tää, kuin­ka suu­ret maa­il­ma­nus­kon­not syntyvät.”

    Pitäi­si tie­tys­ti olla sel­vää, että kysy­mys oli minun tul­kin­nas­ta­ni. Jos et pidä tul­kin­taa­ni arvok­kaa­na, voit jät­tää sen omaan arvoonsa.

    Tane­li Salo­vaa­ra kir­joit­ti: “Mie­les­tä­ni oli jo sil­loin moraa­li­ses­ti vää­rin opet­taa (pelo­tel­la) alle kym­men­vuo­ti­aal­le koko kou­lu­lai­tok­sen auk­to­ri­tee­til­la, että ilman kas­tet­ta hän jou­tuu helvettiin.”

    Suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta on jou­tu­nut toden­nä­köi­ses­ti pai­nis­ke­le­maan sen nega­tii­vi­sen ehdol­lis­ta­mi­sen kans­sa, jota esi­mer­kik­si lute­ri­lai­nen uskon­non­ope­tus on mei­hin juur­rut­ta­nut. Täl­lä en tar­koi­ta sitä, että suh­tau­tui­sin koko­naan kiel­tei­ses­ti uskon­toon, mut­ta ne perin­teet, joi­ta siir­räm­me lap­sil­le, eivät ole aina puh­tai­ta painolastista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Eli­nan vii­mei­sin ja Tomi Ahdin kom­ment­ti ovat mai­nioi­ta. Eli­naa mukail­len, uskon­not noin yleen­sä ovat niin moni­muo­toi­sia että uskon­non roo­lis­ta noin yleen­sä puhu­mi­nen on aika toi­vo­ton­ta. Eli kat­ta­vat jos­kua ja joi­ta­kin sel­lai­sis­ta elä­ma­na­lueis­ta kuin lain­sää­dän­tö, suku­puo­lie­tiik­ka, elin­tar­vi­ke­hy­gie­nia, tai­de, kou­lu­tus, jne. Ehkä moder­nin maa­il­man ja van­ho­jen uskon­to­jen tör­mäys juu­ri sii­tä että nyky­ään nuo pyri­tään erottamaan.

    Ahdin mak­sii­mi, että evo­luu­tion käyt­töä käyt­täy­mi­sen selit­tä­jä­nä on syy­tä vält­tää ilman päte­viä perus­tei­ta on mie­les­tä­ni hyvä neu­vo. Evo­luu­tio­se­li­tyk­set ovat hyvin hel­pos­ti tau­to­lo­gi­sia ja epäin­for­ma­tii­vi­sia. Esim. maal­lis­tu­mi­ses­ta voi­tai­siin vetää joh­to­pää­tös että ihmi­sil­lä on syn­näi­nen tai­pu­mus pyr­ki­ää eroon uskon­nos­ta, sii­nä kuin voi­daan väit­tää että usko­vai­suus on syn­nyn­näis­tä. Olen­nai­sem­paa on se, että jos nyt empii­ri­ses­ti maa­il­ma on täyn­nä usko­vai­sia, niin ei tähän nyt kyl­lä lisää juu­ri mitään tie­toa se että tode­taan sen ole­van synnynnäistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Joku tuos­sa ehdot­ti, että kris­til­lis­pe­räis­ten vapaa­päi­vien sijas­ta jokai­nen sai­si pitää vapaan­sa sil­loin kun haluai­si. Aja­tus on kiin­nos­ta­va, mut­ta sii­nä tulee väis­tä­mät­tä aina­kin seu­raa­van­lai­sia ongelmia:
    — jot­kin vapaa­päi­vät osu­vat välil­lä vii­kol­le, välis­tä vii­kon­lop­puun; työ­nan­ta­ja­puo­li tus­kin rie­mas­tuu, jos nämä kaik­ki pitää saa­da arkipäiville
    — kaup­po­jen viras­to­jen yms. aukio­lo, jos kovin moni halu­aa kui­ten­kin pitää sen vapaan­sa esi­mer­kik­si 24.–26.12.
    — niil­lä aloil­la, mis­sä teh­dään jo nyt juh­la­py­hi­nä töi­tä, työn­te­ki­jät tus­kin rie­mas­tu­vat, jos juh­la­py­hi­nä mak­set­ta­vis­ta lisis­tä täy­tyy luopua

    Tane­li Salo­vaa­ra ihmet­te­li, mik­si val­tion­kirk­ko on monen usko­van (kuten minun) mie­les­tä oikein hyvä jut­tu. Poh­jim­mai­nen syy on se, että haluan elää yhteis­kun­nas­sa ja kuu­lua kirk­koon, mis­sä voin vie­dä lap­se­ni kas­teel­le, käy­dä kii­ras­tors­tai­na ehtool­li­sel­la tai jou­lu­na lau­la­mas­sa kau­neim­pia jou­lu­lau­lu­ja teke­mät­tä asias­ta sen suu­rem­paa nume­roa. Siis sel­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa, mis­sä uskon­nol­li­suus ei väis­tä­mät­tä tar­koi­ta jäse­nyyt­tä jos­sa­kin tii­viis­sä yhtei­sös­sä, joka val­voo jäsen­ten­sä tekemisiä. 

    Haluan kuu­lua kirk­koon, jon­ka Pyhä Kir­ja ei ole tai­vaas­ta tipah­ta­nut­ta Juma­lan sanaa, vaan kir­joi­tus­ko­koel­ma, jota lue­taan ja tut­ki­taan kriit­ti­ses­ti, mut­ta joka myös­kin todis­taa Kristuksesta. 

    Haluan las­te­ni oppi­van, että uskon­nol­li­suus ei väis­tä­mät­tä ole kovin kiih­ko­mie­lis­tä, että ovel­ta ovel­le kier­tä­vät jeho­van­to­dis­ta­jat tai lap­sia hel­ve­til­lä pelot­te­le­vat uskon­non­opet­ta­jat eivät ole “tyy­pil­li­siä usko­vai­sia”, vaan näky­vä ja ääne­käs vähemmistö.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Juha­na Harju:
    “Ei. Se on sinun tulkintasi.”

    No ei. Muis­tin vir­kis­tyk­sek­si lai­naan vie­lä mitä kirjoitit:

    Syyt joi­den­kin radi­ka­li­soi­tu­mi­seen ovat yhteiskunnallisia.”

    Et mai­nin­nut yksi­lön vas­tuu­ta sanal­la­kaan. Kris­tal­li­pal­lo­ni ei toki tie­dä mitä yri­tit sanoa, mut­ta var­maa on se, että ei sivis­ty­neis­sä mais­sa ketään pako­te­ta asu­maan niis­sä kur­jis­sa getois­sa. Eikä ketään pako­te­ta tule­maan toi­meen pel­kil­lä tulonsiirroilla.

    On mie­les­tä­ni mel­ko huo­les­tut­taa­vaa miten usein maa­han­muut­ta­jien luo­mat ongel­mat yri­te­tään sysä­tä yhteis­kun­nan vas­tuul­le. Se on sai­ras­ta paa­po­mis­ta ja aikuis­ten ihmis­ten aliarviointia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    “Uskon­nol­li­set ihmi­set elä­vät mui­ta onnel­li­sem­man elämän”

    Täs­sä yhtey­des­sä sopii aja­tel­la vaik­ka mus­li­mi­nai­sia. Sen jäl­keen voi­kin yhtyä her­ra Shawn sanoihin:
    The fact that a belie­ver is hap­pier than a skep­tic is no more to the point than the fact that a drun­ken man is hap­pier than a sober one.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Jyr­kin isla­mi­lai­suus kiel­tää nai­sil­ta kou­lun­käyn­nin. Täs­tä jo suo­raan seu­raa, että sitä esiin­tyy eni­ten taka­pa­jui­sim­mil­la alueil­la; luku­tai­don kiel­tä­mi­nen pitää alu­eet taka­pa­jui­si­na. Kyl­lä nämä jyr­kim­mät isla­mis­tit menes­ty­vät par­hai­ten siel­lä, mis­sä muus­ta maa­il­mas­ta tie­de­tään vähi­ten — ja suur­kau­pun­kien toi­vot­to­mis­sa slum­meis­sa. Sama pätee jyr­kim­piin kris­til­li­syy­den muotoihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Uskon­to on pit­käl­ti evo­luu­tion sivu­tuo­te, ei niin­kään valin­tae­tu. Valin­tae­tu­ja oli­vat kehit­ty­neet kog­ni­tii­vi­set kyvyt (syy-seu­raus-ajat­te­lu, mie­li­ku­vi­tus, kie­len kehit­ty­mi­nen) jot­ka voi­mis­tui­vat neo­kor­tek­sin kas­vun myö­tä edel­lis­ten n. 500,000 vuo­den aika­na, ja jot­ka aut­toi­vat met­säs­tä­jä-keräi­li­jää sel­viy­ty­mään sään, peto­jen, tau­tien ja usein niu­kas­sa ole­van ravin­non armoil­la. Tuol­loin yhtei­sö­jen koko oli n. 20–100 hen­keä. 1900-luvul­la kult­tuu­ri-ant­ro­po­lo­git ovat voi­neet tut­kia met­säs­tä­jä-keräi­li­jöi­tä Afri­kas­sa, Ete­lä-Ame­ri­kas­sa, Osea­nias­sa, Poh­jois-Kana­das­sa ja Sipe­rias­sa eikä käsit­tääk­se­ni uskon­nol­la ole ollut kes­keis­tä mer­ki­tys­tä näi­den yhtei­sö­jen selviytymiselle.

    Kehit­ty­nei­den kog­ni­tii­vis­ten kyky­jen myö­tä (Cro Mag­non vai­hees­sa, myös Nean­dert­ha­lit oli­vat jos­sain mää­rin uskon­nol­li­sia) ihmi­nen rupe­si luon­nol­li­ses­ti poh­ti­maan kaik­kia mah­dol­li­sia syy-seu­raus-suh­tei­ta kos­ke­via aja­tuk­sia ja tun­tei­ta ympä­ris­tös­tään (alkuun näil­lä ei ole tar­vin­nut olla edes kie­lel­lis­tä muo­toa, vaan enem­män­kin ehkä sym­bo­li­sia), ja tie­toi­se­na omas­ta kuo­le­mas­taan liit­ti sii­hen­kin eri­lai­sia mer­ki­tyk­siä. Näin syn­tyi “hen­gel­li­syys”. Se on ihmi­sil­le luon­tais­ta. On mah­dol­lis­ta, että se on myös voi­nut olla ilmiö­nä valin­tae­tu jois­sa­kin olois­sa sel­viy­ty­mi­seen ja sitä lujit­ta­vat omi­nai­suu­det ovat sil­loin periytyneet.
    Mut­ta hen­gel­li­syys­kään ei ole syn­ty­nyt valin­tae­tu­na, on sel­vää, että ihmi­sen kal­tai­sel­le mie­li­ku­vi­tus­rik­kaal­le tie­toi­sel­le olen­nol­le syn­tyy täl­lai­nen suh­de ympä­ris­töön­sä, ja se on sil­loin ollut alku­jaan, ja yhä­kin mää­rää­väs­ti näi­den omi­nai­suuk­sien sivu­tuo­te, vaik­ka omai­si itse­näis­tä­kin merkitystään.

    Jär­jes­täy­ty­nyt yhteis­kun­ta ja jär­jes­täy­ty­nyt uskon­to ovat vain tuhan­sia vuo­sia van­ho­ja, ja tämä on lyhyt aika ihmi­sen evo­luu­tiol­le. Jär­jes­täy­ty­nei­den uskon­to­jen syn­tyyn on vai­kut­ta­nut monia yhtei­sö­jen kehi­tyk­sen evo­lu­tii­vi­sia piir­tei­tä kuten sosi­aa­li­nen kont­rol­li, akkul­tu­raa­tio, ryhm­pä­pai­ne, samais­tu­mi­nen ja hie­rar­ki­suus mut­ta nämä eivät tee uskon­nos­ta itses­tään valintaetua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Har­ri Paa­vo­la / Geor­ge Ber­nard Shaw:

    The fact that a belie­ver is hap­pier than a skep­tic is no more to the point than the fact that a drun­ken man is hap­pier than a sober one.”

    Tätä aja­tus­ta voi pyö­ri­tel­lä monel­la tapaa. Mik­si niin moni halu­aa mie­luum­min pysy­tel­lä huma­las­sa kuin olla sel­vin päin? Tai mik­si niin mones­ta rai­tis­tu­nees­ta ex-alko­ho­lis­tis­ta tulee usko­vai­nen? Ja sit­ten lisäk­si kaik­ki muut tavat sekoit­taa pää tai etsiä adre­na­lii­nia ja endor­fii­nia vapaut­ta­via ext­re­me-koke­muk­sia… Ja sit­ten kui­ten­kin — suu­rin osa uskon­to­jen jäse­nis­tä ja vai­ku­tus­val­las­sa ole­vis­ta ei ole itse valin­nut sitä, eikä käy­tän­nös­sä usein voi uskon­nos­taan erota.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. (Vas­taan nyt aihees­ta jat­kaen Osmon nel­jään eril­li­seen kir­joi­tuk­seen yhdel­lä ker­taa useam­pia kir­joi­tuk­sia yhdis­täen. Pahoit­te­lut kir­joi­tuk­sen hie­noi­ses­ti veny­mi­ses­tä, mut­ta nämä aiheet lomit­tui­vat niin pal­jon kes­ke­nään, ettei nii­tä saa oikein eril­li­si­nä vies­tei­nä käsi­tel­tyä ilman jat­ku­vaa tau­to­lo­gi­aa ja tämä blo­gi, useim­mis­ta blo­geis­ta poi­ke­ten, sal­li­nee ajoit­tain tämän kal­tai­sen perus­tel­lum­man debaatin)

    Uskon­non suh­tees­ta yhteis­kun­nal­li­seen kehitykseen 

    Tätä käsit­te­lyä var­ten jaan yhteis­kun­nan kar­keas­ti kah­den ylä­ot­sak­keen alle. Intel­lek­tu­aa­lei­hin ja mas­soi­hin. (Ne eivät ole kovin eksak­te­ja käsit­tei­tä, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti täyt­tä­vät täs­sä tehtävänsä).

    Intel­lek­tua­lis­min perin­näi­nen luon­ne on epä­var­muus. Epä­var­muus on tun­ne­poh­ja, joka moti­voi etsi­mis­tä ja syn­nyt­tää kysy­myk­siä. Epä­var­muus ja uskon­to­jen tarjoama/vaatima var­muus ovat olleet usein ris­ti­rii­das­sa. Mie­li­pi­teen- ja ilmai­sun­va­pau­den rajoi­tuk­set ovat his­to­rial­li­ses­ti hidas­ta­neet tie­tei­den, filo­so­fian ja tai­tei­den kehi­tys­tä kaik­kial­la maa­il­mas­sa, ja usein päin maa­il­maa teke­vät siten tänä­kin päivänä.

    Vas­taa­vat rajoi­tuk­set ovat tukah­dut­ta­neet myös mas­sa­kult­tuu­rin kult­tuu­rie­vo­luu­tio­ta, joka tapah­tuu ereh­dys­ten, löy­tä­mi­sen ja kol­lek­tii­vi­sen oppi­mi­sen kaut­ta. “Intel­lek­tu­aa­lit” vai­kut­ta­vat aja­tuk­sil­laan, tai­teel­laan ja esi­mer­keil­lään tähän kehitykseen.

    Vapaus on kes­kei­nen käsi­te. Jos ats­teek­kien yhteis­kun­nas­sa alkuun edes yksi ympä­ris­töään kysee­na­lais­ta­va intel­lek­tuel­li (en siis kek­si­nyt parem­paa yleis­maa­il­mal­lis­ta käsi­tet­tä, toi­vot­ta­vas­ti mer­ki­tys välit­tyy) oli­si saa­nut väki­jouk­ko­jen seas­sa pitää perus­tel­lun puheen (tule­mat­ta toden­nä­köi­ses­ti sii­hen paik­kaan vai­en­ne­tuk­si, myö­hem­min lyn­ka­tuk­si), että “eihän täs­sä ole mitään jär­keä” (kuten moni var­mas­ti ajat­te­li) ja sit­ten myö­hem­min toi­nen, ja kol­mas, oli­si­vat ihmi­set laa­jem­min­kin ruven­neet kysee­na­lais­ta­maan ja jon­kun suku­pol­ven pääs­tä lap­sia ei hyvin mah­dol­li­ses­ti oli­si enää teu­ras­tet­tu sadoit­tain temp­pe­lien har­joil­la. Tämä vapaus on keskeistä.
    Jos tänä­päi­vä­nä äly­mys­tö ja media sai­si­vat vapaas­ti nos­tat­taa kes­kus­te­lua isla­mis­ti­sis­sa val­tiois­sa, nai­set pukeu­tua kuten halua­vat, vali­ta omat puo­li­son­sa, kaik­ki tämä ilman väki­val­lan uhkaa, arvo­li­be­raa­li val­lan­ku­mous tapah­tui­si nii­ni­kään muu­ta­mas­sa suku­pol­ves­sa. Uskon­to tuo “onnea”, jota ihmi­set eivät halua, jos saa­vat vapaas­ti vali­ta (sik­si kun­nia­vä­ki­val­ta ja uskon­nol­li­sen polii­sin ilmiö on levin­nyt myös Euroo­pan lähiöi­hin eivät­kä pai­kal­li­set lait pys­ty nykyi­sel­lään tätä ehkäisemään).

    Kris­ti­nus­kon ja tie­teen (tämän voi laa­jen­taa hel­pos­ti ylei­sem­min älyl­li­sen poh­din­nan vapau­teen) käy­mäs­tä “sodas­ta” ker­too kuvaa­vas­ti esim. Andrew D. Whi­ten klas­sik­ko sadan vuo­den takaa. Paa­vin bul­la Spon­dent pari­ter vuon­na 1317 pysäyt­ti kemian tut­ki­muk­sen, vain yhte­nä esi­merk­ki­nä lukui­sis­ta. Antii­kin Atee­na ja Roo­ma oli­vat väki­val­tai­sia ja raa­ko­ja yhteis­kun­tia, mut­ta niis­sä intel­lek­tu­aa­leil­la oli enem­män vapaut­ta, mikä ede­saut­toi tie­tei­den, tai­tei­den ja filo­so­fian kehi­tys­tä. Uskon­nol­la ei ollut tuol­loin yhtä pitä­vää otet­ta yhteis­kun­nas­ta. Juma­lia oli useam­pia ja kyse oli enem­män hen­gel­li­syy­des­tä, kuin tiu­kois­ta opinkappaleista.

    En usko sat­tu­mak­si, että tie­tei­den, tai­tei­den ja filo­so­fian pit­kä lama­kausi tuli jär­jes­täy­ty­neen uskon­non leviä­mi­sen ja ins­ti­tua­li­soi­tu­mi­sen myö­tä, vaik­ka moni muu­kin teki­jä kehi­tyk­seen vai­kut­ti. Whi­te on kuvan­nut tätä kamp­pai­lua kir­jas­saan. Kirk­ko ei suos­tu­nut kat­so­maan Gali­leon kau­ko­put­keen, kos­ka Saa­ta­na kui­ten­kin vää­ris­täi­si näky­män. Yhdys­val­lois­sa käy­tiin vie­lä vii­me vuo­si­sa­dal­la oikeut­ta sii­tä, sai­ko evo­luu­tio­ta opet­taa koulussa.

    Osmo on vää­räs­sä väit­täes­sään, että yhtei­nen arvo­pe­rus­tam­me poh­jai­si uskon­toon, “ateis­teil­la­kin”. Se poh­jaa hyvin pit­käl­ti luon­tai­siin evo­luu­tion syn­nyt­tä­miin kes­ki­näi­sen käyt­täy­ty­mi­sen tun­ne­taus­toi­hin, mie­len pro­ses­sei­hin, näi­hin liit­ty­vään vas­ta­vuo­roi­suu­teen, yhtei­seen etuun, yhtei­söl­li­syy­den tun­tee­seen, evo­luu­tion muo­vaa­maan luon­tai­seen alt­ruis­miin (jot­ka kaik­ki ovat edel­tä­neet jota­kin tiet­tyä uskon­toa), sekä nykyi­sin yhtei­sön kult­tuu­ri­sia arvo­ja ohjaa­va­na hyvin pit­käl­ti seku­laa­riin huma­nis­miin, uskonn­ot­to­muu­teen i.e. nor­mit­to­muu­teen tai ehkä ennem­min jon­kin­lai­seen nor­mien vapau­teen, mitä tulee esi­mer­kik­si sek­su­aa­li­suu­teen, parin­muo­dos­tuk­seen, tai­tee­seen, kir­jal­li­suu­teen, musiik­kiin… yleen­sä elä­mäl­le ase­tet­tui­hin tavoitteisiin.

    Me lähes­tym­me täl­löin evo­luu­tiop­sy­ko­lo­gian poh­ti­mia EEAn (Envi­ron­ment of Evo­lu­tio­ary Adap­ted­ness) vas­tei­ta. Näi­tä voi vie­dä nau­ret­ta­vuu­teen asti (kuten yllä­mai­nit­tu banaa­nit -> shop­pai­lu, mut­ta poh­jim­mil­taan ne ovat todel­li­sia. Suo­si­tan esi­mer­kik­si David M. Bus­sin kokoa­maa evo­luu­tiop­sy­ko­lo­gian käsi­kir­jaa). Yhte­nä esi­merk­ki­nä: Vapaas­sa yhteis­kun­nas­sa nais­ten sek­su­aa­li­nen itseil­mai­su lähe­nee evo­lu­tii­vi­sia vas­tei­taan. Parin hou­kut­te­lu, oman kiin­nos­ta­vuu­den koros­ta­mi­nen, vapaus avio­eroon jne.

    Meri­to­kraat­ti­nen vapaa yhteis­kun­ta on tulok­se­kas mal­li tie­tei­den, tai­tei­den, filo­so­fian ja laa­je­min kult­tuu­rin kehi­tyk­sel­le (vaik­ka­kaan ei toki täy­del­li­nen). Sil­loin fik­sut ihmi­set mie­li­val­tai­sen jär­jes­tel­män (pimeän kes­kia­jan kato­li­nen ja feo­daa­li­nen Euroop­pa esi­mer­kik­si) tar­joa­mia mah­dol­li­suuk­sia toden­nä­köi­sem­min kohoa­vat ase­miin, jot­ka suo­vat heil­le auk­to­ri­teet­tia, näky­vyyt­tä, myy­vyyt­tä, ja hei­dän edus­ta­man­sa aja­tuk­set ja arvot leviä­vät hel­pom­min ja laajemmalle.

    Euroo­pas­sa tämä kehi­tys rupe­si ete­ne­mään kun uskon­non ote yhteis­kun­nas­ta heik­ke­ni. Gali­leot sai­vat kat­soa kau­ko­put­kiin­sa, Rim­baud sai kir­joit­taa runon­sa jou­tu­mat­ta roviol­le, mas­sat sai­vat kuun­nel­la Gali­leoa, lukea Rim­bau­dia, uudet aat­teet ja suun­tauk­set levi­si­vät, eivät aina hyväs­sä, mut­ta vie­den myös mas­so­jen ajat­te­lua eteen­päin ereh­dys­ten, löy­tä­mi­sen ja oppi­mi­sen kautta.

    Elin­ta­son kohoa­mi­nen on ede­saut­ta­nut tätä kehi­tys­tä, pois­taes­saan eri­näi­siä nega­tii­vi­sia tun­ne­taus­to­ja, jot­ka mm. radi­ka­lis­ti­sia ja sotai­sia suun­tauk­sia ruok­ki­vat, mut­ta se ei ole itses­sään riit­tä­vä selit­tä­vä tekijä.

    Isla­mis­mi ei ole mus­li­mi­mais­sa niin­kään köy­hien aate (vaik­ka Tur­kis­sa Ana­to­lia toki on Istan­bu­lia köy­hem­pi) vaan hyvin­kin kes­ki­luok­kai­nen, mitä on myös eri­lai­sin mie­li­pi­de­tut­ki­muk­sin kar­toi­tet­tu. Sau­di-Ara­bia, kai­kis­ta mus­li­mi­mais­ta radi­kaa­lein, on muu­ta­mia pie­niä ruh­ti­nas­kun­tia (kuten Emi­raa­tit, Bhu­tan) lukuu­not­ta­mat­ta mus­li­mi­mais­ta myös rik­kain. Eivät­kä Sau­di-Ara­bian lähes orjien ase­mas­sa ole­vat ja köy­hät mus­tat suin­kaan ole maan radi­kaa­lein­ta väestönosaa.

    Rikas­tu­mi­nen ja sosi­aa­lis­ten olo­jen val­ta­va kohen­tu­mi­nen ei ole itses­sään tuo­nut aat­teel­lis­ta muutosta. 

    Euroo­pas­sa, toi­sin kuin Juha­na Har­ju ylem­pä­nä “de fac­to” vir­heel­li­ses­ti esit­tää, isla­mis­mi ei ole mää­rää­väs­ti ghet­to­jen köy­hien ongel­ma (heil­le sitä on enem­män nuor­ten mies­ten nk. gangs­ta­kult­tuu­ri, jos­sa on toki mm. kun­nia­kult­tuu­rin vai­kut­tei­ta), vaan pikem­min­kin kes­ki­luok­kai­nen ilmiö. Tie­dän, että tämä sotii ylei­siä omak­sut­tu­ja yhteis­kun­ta­tie­tei­den stan­dar­di­mal­lin sosi­aa­li­sia opin­kap­pa­lei­ta vas­taan, mut­ta asi­aa on tut­kit­tu. Ks. esim. http://www.timesonline.co.uk/tol/news/uk/article376651.eceTHE typical rec­ruit to Al-Qae­da, the ter­ro­rist orga­ni­sa­tion, is upper midd­le class, has been educa­ted in the West and is from a pro­fes­sio­nal background, accor­ding to a new study.”

    Intias­sa uusi kes­ki­luok­ka abor­toi tyt­tö­si­kiöi­tä suh­tees­sa köy­hiä enem­män, heil­lä kun on varaa ult­ra­ää­ni­tut­ki­muk­sel­la vau­van suku­puo­len selvittämiseen.

    Hen­gel­li­syys on ihmi­sel­le luon­tais­ta, ja se säi­lyy piir­tee­nä myös Suo­men kal­tai­ses­sa seku­laa­ris­sa yhteis­kun­nas­sa, mut­ta jär­jes­täy­ty­nyt uskon­to ei sitä itses­sään ole. Val­tion­kir­kon joh­dos­ta lap­sil­le ope­te­taan perus­kou­lus­sa suu­ret mää­rät tur­haut­ta­vaa ja hyö­dy­tön­tä judeo-kris­til­lis­tä pseu­do­his­to­ri­aa ja myto­lo­gi­aa, jota hyö­dyt­tä­väm­pää oli­si maa­il­maa poh­ti­va ja jäsen­tä­vä elä­män­kat­so­musop­pi, johon myös hen­gel­li­syy­den moni­puo­li­nen poh­ti­mi­nen kuu­lui­si osa­naan. Nykyi­nen val­tio­kir­kol­li­nen, sitou­tu­nut uskon­non­ope­tus ei sitä pys­ty tarjoamaan.

    Uskon­noil­la on var­mas­ti ollut his­to­rial­li­ses­ti sisä­ryh­mien kohee­sio­ta vah­vis­ta­vaa mer­ki­tys­tä, mut­ta tämä muut­tuu glo­baa­lis­sa mitas­sa ongel­mak­si, kun nämä sisä­ryh­mät koh­taa­vat ja lomit­tu­vat. Sil­loin koko­nai­suu­des­ta pitäi­si pys­tyä muo­dos­ta­maan uusi “ihmis­ten sisä­ryh­män­sä”, ja pie­nem­mät sisä­ryh­mät eivät sai­si pahas­ti rii­tau­tua, mut­ta tätä vas­taan soti­vat kaik­ki yksi­lön­va­paut­ta ja tähän vapau­teen samais­tu­mis­ta rajoit­ta­vat ja estä­vät opit, jos­kus hyvin laa­ja­kas­sa­kin mitas­sa ja tuhoi­sin ja väki­val­tai­sin seu­rauk­sin, vrt. mus­li­mi­tyt­tö­jen lähes uni­ver­saa­lis­ti tukah­du­tet­tu vapaus mm. seurusteluun.

    Sik­si Islam, jon­ka 1.3 mil­jar­dis­ta seu­raa­jas­ta n. 500 mil­joo­nan arvioi­daan ole­van radi­kaa­le­ja — mikä ei tar­koi­ta, että mal­til­li­sia oli­si 800 mil­joo­naa — ja jon­ka mal­til­li­set­kaan edus­ta­jat eivät useim­mi­ten sal­li­si esi­mer­kik­si tyt­tä­rien­sä seu­rus­te­le­van vää­rä­us­koi­sen kans­sa, ovat ongel­ma jon­kin­lai­sen glo­baa­lin yhtei­söl­li­sen kohee­sion syn­ty­mi­sel­le, mitä län­si­mais­sa nyt moni­kult­tuu­ri­suu­den nimik­keen alla, kehi­tyk­sen rea­lis­min psy­ko­lo­gias­ta juu­ri piit­taa­mat­ta yri­te­tään toteuttaa.
    Hyvät aikeet, huo­no realismi.

    Saha­ran ete­lä­puo­li­sen Afri­kan kult­tuu­ri­sen ja aat­teel­li­sen kehi­tyk­sen ongel­ma — jos­ta myös on pal­jon tuli­joi­ta moni­kult­tuu­ri­seen kokei­luun, ja jos kehys­tä laa­jen­ne­taan uskon­nos­ta laa­jem­min maa­il­man­kat­so­muk­siin — on ollut ja on, että heil­lä ei ole ollut intel­lek­tu­aa­le­ja, jot­ka oli­si­vat kehit­tä­neet kult­tuu­re­ja, filo­so­fi­aa, tie­det­tä ja tai­tei­ta, eikä juu­ri älyn, kek­se­liäi­syy­den meri­to­kra­ti­aa. Nykyi­sen Soma­lian seu­dul­la, jos­ta suu­ri osa Suo­men maa­han­muut­ta­jis­ta tulee, tytöil­tä on lei­kat­tu suku­puo­lie­li­met — kuo­le­mia, tus­kaa, sek­su­aa­lis­ta kyvyt­tö­myyt­tä aiheut­taen ja niis­tä huo­li­mat­ta — n. 4000 vuo­den ajan, ilman, että jokin jär­jel­li­nen voi­ma, jos­tain, joten­kin, oli­si pys­ty­nyt tämän kat­kai­se­maan. Edel­leen n. 97%:lta. Tämä ker­too sosi­aa­li­sen kont­rol­lin ym. teki­jöi­den voi­mak­kuu­des­ta, ja kuin­ka epä­to­den­nä­köis­tä nii­den nopea hei­ken­ty­mi­nen on.

    Uskon­not aset­tu­vat eri­lais­ten ideo­lo­gioi­den, sosi­aa­lis­ten kon­struk­tioi­den kans­sa samal­le astei­kol­le, janal­le, jol­la arvioi­daan yksi­lön­va­pauk­sien ja nii­den toteu­tu­mi­sen laa­juut­ta — ja vain näi­den myö­tä yhteis­kun­nan kehit­ty­mi­sen toden­nä­köi­syyt­tä. (Esi­mer­kik­si reaa­li­so­sia­lis­min seu­raa­ji­neen on voi­nut näh­dä hyvin saman­suun­tai­sia piir­tei­nä sisäl­lään pitä­nee­nä ilmiö­nä kuin fun­da­men­ta­lis­ti­set uskon­not. Kun­nia­kult­tuu­ri ei ole suo­raan sidok­sis­sa yksit­täi­seen uskon­toon jne. Ilmiö on uskon­toa universaalimpi.)

    Mikään muu teki­jä kuin yksi­löi­den vapaus ei yhtä toi­mi­vas­ti ja yhtä toden­nä­köi­ses­ti oike­aan osuen seli­tä yhteis­kun­tien onnis­tu­mi­sia ja epä­on­nis­tu­mi­sia, vaik­ka ei tie­ten­kään ole abso­luut­ti­nen mittari.

    Hen­gel­li­syys, spi­ri­tu­aa­li­suus, mys­tiik­ka, teis­mi mik­si sitä kut­suu­kaan säi­lyy arvok­kaa­na osa­na ihmi­syyt­tä, se ei itses­sään ole vapau­den kans­sa ris­ti­rii­das­sa, eivät­kä kaik­ki uskon­not ja nii­den laa­jem­mat sosi­aa­li­set kyt­kök­set todel­la­kaan ole “toi­si­aan vas­taa­via”, vaik­ka vuo­si­sa­to­jen takai­nen his­to­rial­li­nen kris­ti­nus­ko ja nyky­päi­vän lähi-idän islam sitä olisivatkin.

    Kes­kia­jan kato­li­nen usko ei väis­ty­nyt moni­kult­tuu­ri­ses­sa kvar­taa­lis­sa. Aikaa meni pal­jon kau­em­min. Niin tulee käy­mään nyt­kin, isla­min koh­dal­la. Tämän mää­rit­tä­mät­tö­män ja vain arvat­ta­vis­sa ole­van, mut­ta kui­ten­kin suh­teel­li­sen pit­kän ajan sisäl­lä tule­vat syn­ty­mään mit­ta­vat ongel­mat. Län­nen ja isla­mis­min väli­nen konfrontaatio, 

    Hun­ging­to­nia lainaten:

    »Mus­li­mit pel­kää­vät ja vihaa­vat län­nen val­taa ja sen uhkaa hei­dän yhteis­kun­nil­leen ja usko­muk­sil­leen. He pitä­vät län­si­mais­ta kult­tuu­ria mate­ria­lis­ti­se­na, kor­rup­toi­tu­nee­na, rap­peu­tu­nee­na ja moraa­lit­to­ma­na. Se on heis­tä myös viet­te­le­vä, ja täs­tä syys­tä he koros­ta­vat voi­mak­kaas­ti, että on vas­tus­tet­ta­va sen vai­ku­tuk­sia hei­dän elä­män­ta­paan­sa. Yhä useam­min mus­li­mien hyök­käyk­set länt­tä vas­taan eivät perus­tu niin­kään sii­hen, että län­si pitäy­tyy epä­täy­del­li­seen, vir­heel­li­seen uskon­toon joka on kai­kes­ta huo­li­mat­ta ”kir­jan uskon­to”, vaan sii­hen, että sil­lä ei ole min­kään­lais­ta uskon­toa. Mus­li­mien mie­les­tä län­si­mai­nen maal­lis­tu­mi­nen, uskonn­ot­to­muus ja niis­tä seu­raa­va moraa­lit­to­muus ovat suu­rem­pia paho­ja kuin ne tuot­ta­nut län­si­mai­nen kris­ti­nus­ko. Kyl­män sodan aika­na län­si lei­ma­si vas­tus­ta­jan­sa ”juma­lat­to­mak­si kom­mu­nis­mik­si”. Kyl­män sodan jäl­kei­ses­sä kult­tuu­rien kamp­pai­lus­sa mus­li­mit pitä­vät vas­tus­ta­ja­naan ‘juma­la­ton­ta länttä’.”

    on väis­tä­mä­tön, kos­ka se on yhteis­kun­nal­li­sen dyna­mii­kan kaik­kein perus­ta­vim­mal­la tasol­la tapah­tu­va yhteen­ot­to, yksi­löi­den vapau­den ja yksi­löi­den kont­rol­loi­mi­sen väli­nen konflikti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. az: uskon­to on teho­kas tapa jakaa hyö­dyk­kei­tä, joi­ta on help­po vapaa­mat­kus­taa. Uskon­nol­li­set ryh­mät ovat siis saa­neet etua ver­rat­tu­na uskonn­ot­to­miin yhteisöihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Evo­luu­tios­sa valin­tae­tu tar­koit­taa lajin lisään­ty­mis­ky­kyä. Uskon­nol­la ei sata var­maan ole ollut mitään teke­mis­tä valin­tae­dun kanssa. 

    Pait­si. Les­ta­dio­lais­per­heis­sä lap­sia on kym­me­nen ja paka­na­per­heis­sä kak­si. Tilas­to-oppi­neet voi­vat las­kea, mil­loin les­ta­dio­lai­sia on enem­mis­tö suomalaisista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Myös minä elän käsi­tyk­ses­sä, että ter­ro­ris­mi nousee nime­no­maan hyvin voi­vas­ta kes­ki­luo­kas­ta. Niin isla­mis­sa, taka­vuo­sien jal­ka­pal­lo­hu­li­ga­nis­mis­sa kuin suo­ma­lai­sis­sa koulusurmissa. 

    On mie­les­tä­ni mel­ko huo­les­tut­taa­vaa miten usein maa­han­muut­ta­jien luo­mat ongel­mat yri­te­tään sysä­tä yhteis­kun­nan vas­tuul­le. Se on sai­ras­ta paa­po­mis­ta ja aikuis­ten ihmis­ten aliarviointia.”

    Täs­mäl­leen. Vai­keus suh­tau­tua maa­han­muut­ta­jiin luon­te­vas­ti saa aikaan sekä suo­raa että kään­teis­tä rasis­mia. Yli­mää­räi­nen paa­po­mi­nen yli val­ta­väes­tön saa­mien etu­jen on kään­teis­tä rasis­mia, jos­sa vie­ras taus­ta näyt­täy­tyy vajaa­vuu­te­na ja ole­tet­tu­na sopeu­tu­mis­ky­vyt­tö­myy­te­nä. Täs­sä maa­han­muut­ta­jal­ta riis­te­tään täys­jär­ki­syys ja vas­tuul­li­nen aikuisuus. 

    Kir­jas­sa Tan­sa­nian nai­set Mar­ja-Lii­sa Swantz kir­joit­taa koke­muk­sis­taan sekä kris­ti­nus­kon että isla­min paran­ta­van olen­nai­ses­ti nais­ten ase­maa. Eri­tyi­ses­ti isla­mi­lai­sia nai­sia kadeh­dit­tiin näi­den tur­va­tun yhteis­kun­nal­li­sen ase­man vuok­si. Pää­vas­tuu per­heen elät­tä­mi­ses­tä kun kuu­lui avio­mie­hil­le eikä yksin naisille. 

    Maa­sait taas ovat katoa­mas­sa val­ta­vaan HIV-epi­de­mi­aan, kun vai­mot ovat koko ser­kus­sar­jan yhtei­siä ja leviä­mi­nen siten kovin help­poa. Kir­jan uskon­not rajoit­ta­vuu­des­saan suo­jaa­vat tehok­kaas­ti. (Ja joo en todel­la­kaan jaa kato­li­sen kir­kon ehkäisykäsitystä.)

    Usein tör­mää sii­hen, että nime­no­maan uskonn­ot­to­mat valit­ta­vat vali­tion­kirk­ko­jen maal­lis­tu­mis­ta. Minus­ta se on yllät­tä­vää. Uskon­nol­li­suus on hal­lit­se­mat­to­ma­na ilmiö­nä var­sin vaa­ral­li­nen. Riit­ta kir­joit­ti minus­ta nau­lan kan­taan: Elä­köön siis koh­tuul­li­nen maal­lis­tu­mi­nen, yhtei­söl­li­nen tapaus­ko­vai­suus ja tol­kul­li­set leipäpapit! 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Jou­ni Lund­qvis­tin mai­nit­se­mat les­ta­dio­lai­set ovat hyvä esi­merk­ki­ta­paus sii­tä valin­nan­va­pau­den proble­ma­tii­kas­ta, jota yri­tin kuva­ta ylempänä.

    Hen­kis­tä pai­nos­tus­ta toki tapah­tuu les­ta­dio­lai­sis­sa­kin kodeis­sa suu­res­sa mää­rin, mut­ta fyy­si­sen väkivallan/rangaistuksen uhkaa ei ole lain­kaan samas­sa mer­ki­tyk­ses­sä kuin lähi-idän kun­nia­kult­tuu­reis­sa. Tämän joh­dos­ta, niis­tä “kym­me­nes­tä lap­ses­ta” hyvin moni ottaa jo nuo­ruu­des­sa eroa van­hem­pien­sa uskoon, ja heis­tä tulee aikui­si­na “aika taval­li­sia suo­ma­lai­sia”, jot­ka eivät ole yhtä usko­vai­sia kuin van­hem­pan­sa, ja hank­ki­vat ennem­min sen 1–2 las­ta kuin 10. He eivät myös­kään koe vah­vaa pai­nos­tus­ta ikä­to­ve­rien­sa tahol­ta ja voi­vat mm. kou­lus­sa ja vapaa-ajal­la itse vali­ta viiteryhmiänsä.

    Jos mus­li­mi­ty­töil­lä oli­si län­nes­sä samat vapau­det kuin les­to­jen lap­sil­le Suo­mes­sa ja yhtä vähäi­nen fyy­si­sen väki­val­lan uhka yllään — niin per­heen­sä kuin ikäis­ten­sä nuor­ten mies­ten tahol­ta — muo­dos­tai­si islam Euroo­pas­sa ker­ta­luok­kaa pie­nem­män yhteis­kun­nal­li­sen ongel­man kuin mitä se nyt tekee ja toden­nä­köi­ses­ti rat­ke­ai­si itses­tään muu­ta­mas­sa sukupolvessa.

    Suo­mes­sa on muu­ta­ma nais­jär­jes­tö roh­jen­nut tode­ta, että kunnia/perheväkivalta on suu­rin este mus­li­mi­nais­ten kotou­tu­mi­sel­le. Samaa ovat Euroo­pan laa­jui­ses­ti sano­neet monet puhu­maan roh­jen­neet mus­li­mi­nai­set itse­kin. Miten tätä ongel­maa tulok­sel­li­ses­ti lähes­tyä, sii­nä inte­graa­tio­po­li­tii­kan tär­kein kysymys.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Etiik­kam­me ei läh­de raa­ma­tus­ta vaan uskon­nos­ta, kir­kon ope­tuk­ses­ta. Kir­kon ope­tus taas muut­tuu ajan muka­na. Juu­ri sik­si on yhtä vää­rin tul­ki­ta isla­mi­lai­suut­ta Koraa­nin kai­kis­ta kum­mal­li­suuk­sis­ta kuin lukea raa­ma­tus­ta, että kris­tit­ty saa pitää orjaa, jos tämä ei ole omas­ta heimosta.

    Kris­ti­nus­ko ei ole lakius­kon­to. Juu­ta­lai­suus ja islam taas ovat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Har­ri Paa­vo­la : Daw­kins tekee saman (pahan) vir­heen kuin moni muu­kin uskon­to­krii­tik­ko. Hän kat­soo oikeu­dek­seen mää­ri­tel­lä itse, mitä johon­kin uskon­toon pitää kulua, jot­ta hänel­lä oli­si jotain help­poa kri­ti­soi­ta­vaa. Vrt. “Suo­ma­lai­suu­teen kuu­luu hil­li­tön ryyp­pää­mi­nen” -> “kaik­kien todel­lis­ten suo­ma­lais­ten pitää ryy­pä­tä hil­lit­tö­mäs­ti” -> “jos ei ryyp­pää hil­lit­tö­mäs­ti, ei ole oikeas­ti suo­ma­lai­nen­kaan” -> “on type­rää olla suomalainen”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Iiro Jan­tu­nen:
    “Daw­kins tekee saman (pahan) vir­heen kuin moni muu­kin uskon­to­krii­tik­ko. Hän kat­soo oikeu­dek­seen mää­ri­tel­lä itse, mitä johon­kin uskon­toon pitää kulua, jot­ta hänel­lä oli­si jotain help­poa kritisoitavaa.”

    Enää pitää tie­tää mis­sä Daw­kins mois­ta höl­möyt­tä tekee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Har­ri Paa­vo­la: Kuten itse sitee­ra­sit: “Of cour­se, irri­ta­ted theo­lo­gians will pro­test that we don’t take the book on Gene­sis lite­ral­ly any more. But that is my who­le point! We pick and choo­se which bits of scrip­tu­re to belie­ve, which bits to wri­te off as sym­bols or alle­go­ries. Such pic­king and choo­sing is a mat­ter of per­so­nal deci­sion, just as much, or as litt­le, as the atheist’s deci­sion to fol­low this moral precept or that was a per­so­nal deci­sion, wit­hout an abso­lu­te foundation.”

    Vas­taa­vaa höl­möyt­tä teki­vät vapaa-ajat­te­li­joi­den edus­ta­jat edel­li­ses­sä aika­kaus­leh­ti Kana­van numerossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Iiro Jan­tusel­le

    En vie­lä­kään näe tuos­sa koh­taa mis­sä mää­ri­tel­täi­siin mitä jon­kun uskon­toon tulee kuu­lua tai ei saa kuulua.

    Kun joku kris­tit­ty väit­tää että hänen etiik­kan­sa tulee uskon­nos­ta, hän on joko kek­si­nyt itse oman uskon­non­sa sään­nöt, tai sit­ten valin­nut vain osan raa­ma­tun sään­nöis­tä. Kukaan ei nimit­täin elä täy­sin raa­ma­tun moraa­li­sään­tö­jen mukaan.

    Täl­löin tämä hen­ki­lö on itse oman moraa­lin­sa avul­la joko kek­si­nyt uudet sään­nöt tai suo­dat­ta­nut ne raa­ma­tun sään­nöt jot­ka eivät hänen moraa­lil­len­sa sovi.

    Tämän takia moraa­lim­me ei voi tul­la uskon­nos­ta. Ja se on ainoa asia mitä Daw­kins tuos­sa sanoi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Kukaan ei nimit­täin elä täy­sin [R]aamatun moraa­li­sään­tö­jen mukaan.”

    Mitä ihmet­tä täl­lä selit­te­lyl­lä oikein ajat takaa? Ei tuos­sa pitäi­si olla kenel­le­kään mitään uut­ta: Kris­ti­nus­kon ope­tuk­sen ydin on se, ettei kukaan ei ole itses­sään kel­vol­li­nen Juma­lan edes­sä. Pelas­tus läh­tee yksin uskos­ta ja yksin armosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Riit­ta:
    “Mitä ihmet­tä täl­lä selit­te­lyl­lä oikein ajat takaa? Ei tuos­sa pitäi­si olla kenel­le­kään mitään uut­ta: Kris­ti­nus­kon ope­tuk­sen ydin on se, ettei kukaan ei ole itses­sään kel­vol­li­nen Juma­lan edes­sä. Pelas­tus läh­tee yksin uskos­ta ja yksin armosta.”

    En väit­tä­nyt­kään sii­nä ole­van mitään uut­ta. En myös­kään väit­tä­nyt mitä mihin­kin uskoon kuu­luu ja mitä ei. Se mitä väi­tän, lukee muu­ta­maan ottee­seen täs­sä keskustelussa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Täs­sä kes­kus­te­lus­sa etiik­ka näh­dään yksi­lön ja Kir­jan suh­tee­na. Minus­ta se on aika ongel­mal­lis­ta, näki­sin että moraa­li on ensi­si­jai­ses­ti yhtei­söl­li­ses­ti muo­dos­tu­va, ja kir­kon ym uskon­nol­lis­ten yhtei­sö­jen eräs kes­kei­siä teh­tä­viä on juu­ri­kin pitää yllä kes­kus­te­lua sii­tä, mikä yhtei­sön nor­mis­to on, ja miten se mah­dol­li­ses­ti suh­teu­te­taan pyhi­nä pidet­tä­viin teks­tei­hin. Yksi­lön roo­lin näen täs­sä toissijaisena.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Har­ri Paa­vo­la tekee täs­mäl­leen saman vir­heen kuin Vapaa-ajat­te­li­joi­den Jus­si K. Nie­me­lä ja Tapa­ni Hie­ta­nie­mi Kana­va 2/2009:ssä (s.107–110). Ei raa­mat­tu ole yhtä kuin kris­ti­nus­ko. Raa­mat­tu on toki joi­den­kin kris­ti­nus­kon lah­ko­jen mie­les­tä vähän isla­min Koraa­nia vas­taa­vas­sa ase­mas­sa, mut­ta suu­rel­le osal­le kris­ti­tyis­tä ja kris­til­li­sis­tä ryh­mis­tä ei ole.

    Jos nyt tämän rau­ta­lan­gas­ta yrit­tää vään­tää: mis­sään Raa­ma­tus­sa ei väi­te­tä, että teks­ti oli­si Juma­lan anta­ma laki­kir­ja. Vai­kea tuo­ta oli­si­kaan väit­tää, kun jou­kos­sa on tun­net­tu­jen hen­ki­löi­den piik­kiin lai­tet­tu­ja runo­teok­sia, kuten Lau­lu­jen lau­lu, sekä jouk­ko his­to­riik­ke­jä eri pro­fee­tois­ta ja israe­lin kan­san vai­heis­ta. Tämä siis Van­has­ta testamentista.

    Uuden tes­ta­men­tin syn­ty­his­to­ria taas tun­ne­taan: kysees­sä on kom­pro­mis­si­na koot­tu jouk­ko kir­jal­li­sia teok­sia kris­ti­nus­kon ensim­mäi­sil­tä vuo­si­sa­doil­ta, mm. apos­to­lien lähet­tä­miä kir­jei­tä. Ei siis voi­da pitää kir­jai­mel­li­ses­ti jokais­ta riviä sel­lai­se­naan Juma­lan tote­na sana­na, kun hyvin tie­de­tään, ettei näin ole. Kos­ka ihmi­nen on nämä kir­jat kir­joit­ta­nut ja valin­nut omas­ta sen aikai­ses­ta kon­teks­tis­taan käsin, jou­du­taan tie­ten­kin nyky­ajan ilmiöi­den käsit­te­lyä var­ten etsi­mään kir­joi­tus­ten taus­tal­ta nii­den var­si­nai­nen sano­ma: eihän Raa­mat­tu sano mitään ava­ruus­mat­kai­lus­ta­kaan, saa­ti­ka tie­to­ko­neis­ta tai televisioista.

    Kan­nat­taa siis tutus­tua uskon­toon muu­ten­kin kuin pin­ta­puo­li­ses­ti jon­kun ame­rik­ka­lai­sen pamflet­tien kir­joit­ta­jan teks­tis­tä, oli kir­joit­ta­ja ateis­ti tai fundamentalistikristitty.

    Suo­sit­te­len luke­maan eilen Kana­va 3/2009:ssä olleen eme­ri­tus­piis­pa Juha Pih­ka­lan artik­ke­lin “Ei se ihan niin simp­pe­liä ole, arvoi­sat uusa­teis­tit!”, s. 188–191. Myös Pih­ka­lan ja prof. Val­tao­jan yhtei­nen kir­ja on hyvää luettavaa.

    Lop­pu­ka­neet­ti­na viit­tai­sin erään vii­saan kört­ti­pa­pan kom­ment­tiin kört­te­jä keret­ti­läi­sek­si hauk­ku­neel­le muo­ril­le 30-luvul­la junas­sa: “Niin­hän me olem­me vää­räs­sä, olem­me kaik­ki vää­räs­sä. Mut­ta anne­taan Juma­lan olla oikeassa.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Iiro Jan­tusel­le

    En minä ole mis­sään välis­sä mää­ri­tel­lyt kenen­kään uskon sisäl­töä. Olen vain ja ainoas­taan kir­joit­ta­nut sii­tä, että moraa­lim­me ei tule uskonnosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Uskon­toa on monenlaista.

    Yksi — mut­ta vain yksi — havain­to on että uskon­nol­li­suus usein paran­taa yhteis­työn edel­ly­tyk­siä ryh­män sisäl­lä. Äärie­si­merk­ki­nä juutalaisuus.

    Täs­sä on hyvin yksin­ker­tai­nen esi­merk­ki sii­tä miten uskon­nol­li­suus gene­roi yhteis­työ­tä Mbu­ti-hei­mon sisällä.

    http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2009/04/uskonnon-irrationaalisuudesta-osa‑2.html

    Esi­merk­kiä voi­nee pitää jopa tri­vi­aa­lia­na. Toi­nen hiu­kan vähem­män tri­vi­aa­li esi­merk­ki ovat jainit:

    http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2009/04/ottaisitko-nama-miehet-kotiisi-eli.html

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Jär­ke­vim­mät evo­luu­tio­se­li­tyk­set uskon­noil­le ovat kyl­lä hie­man vivah­teik­kaam­pia kuin aja­tus, että oli­si jokin täl­lai­nen uni­ver­saa­li piir­re kuin uskon­nol­li­suus, joka sit­ten voi­tai­siin selit­tää adaptiiviseksi.

    Ennem­min­kin on niin, että ver­tai­le­va uskon­non­tut­ki­mus on löy­tä­nyt useim­mis­ta uskon­noik­si mää­ri­tel­lyis­tä usko­mus­jär­jes­tel­mis­tä tiet­ty­jä piir­tei­tä (eli mel­kein kai­kis­sa uskon­nois­sa on mel­kein kaik­ki nämä piir­teet, ei vält­tä­mät­tä kai­kis­sa kaik­ki), joi­ta sit­ten voi eri­tel­lä yksitellen.

    Nämä uskon­nol­li­set piir­teet voi­daan sit­ten yhdis­tää joi­hin­kin ihmis­mie­len uni­ver­saa­lei­hin kog­ni­tii­vi­siin piir­tei­siin, joi­den ole­mas­sao­loa voi­daan selit­tää evolutiivisesti.

    Esi­mer­kik­si emme oikein sie­dä selit­tä­mät­tö­miä ilmiöi­tä, vaan haluam­me selit­tää ne jol­la­kin toi­mi­jal­la, joka on saa­nut ne aikaan. Jos minä en sitä teh­nyt, etkä sinä eikä Osmo, se oli var­maan juma­la. Yli­herk­kyys näh­dä toi­mi­juut­ta taas on ymmär­ret­tä­vis­sä sii­nä valos­sa, että jos met­säs­sä rapi­see, vää­rä nega­tii­vi­nen (äh, se on var­maan vaan tuu­li joka ujel­taa, vaik­ka onkin peto) on pal­jon kal­liim­pi kuin vää­rä posi­tii­vi­nen (se on peto, ollaan­pa varuil­laan, vaik­ka oikeas­ti on tuuli).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Moni on var­mas­ti jotain tämän suun­tais­ta lausah­ta­nut, joten en esi­tä aja­tus­ta oma­na­ni, enkä lai­ta sitä kenen­kään tie­tyn hen­ki­lön nimiin:

    Paho­ja ihmi­siä on aina ollut, mut­ta jot­ta hyvät ihmi­set teki­si­vät pahaa tar­vi­taan ideologia.”

    Ei se ihan noin yksioi­koi­ses­ti toki mene, mut­ta uskoo­ko joku, että maa­il­ma ei oli­si parem­pi paik­ka, jos kaik­ki usko­vai­set heräi­si­vät huo­men­na seku­laa­rei­na opin­kap­pa­leis­ta vapai­na teisteina?

    Mil­tä näyt­täi­si­vät vuot­ta myö­hem­min Nige­ria, Yhdys­val­lat tai Afganistan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. C.G. Jung on sano­nut, että “Juma­la on ark­ki­tyyp­pi, jota ihmi­nen tar­vit­see.” Minus­ta sii­nä on kitey­tet­ty hyvin jotain olen­nais­ta. Olen­nais­ta ei ehkä sit­ten­kään ole uskon­non totuusar­vo, vaan se, että ihmis­mie­lel­lä on psy­ko­lo­gi­nen tar­ve yhdis­tä­vään ja yksin­ker­tais­ta­vaan prinsiippiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. az: “uskoo­ko joku, että maa­il­ma ei oli­si parem­pi paik­ka, jos kaik­ki usko­vai­set heräi­si­vät huo­men­na seku­laa­rei­na opin­kap­pa­leis­ta vapai­na teisteina?”

    Tuo on puh­taas­ti uskon asia. Todis­tei­ta sinul­la ei ole. 🙂 Vas­ta­to­dis­tee­na voi­sin sanoa, että ihan ilman uskon­to­ja­kin ollaan saa­tu aikaan ideo­lo­gioi­ta, jot­ka joh­ta­vat val­ta­vaan mää­rään pahan­te­koa (vrt. sosia­lis­mi tai natsismi).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Kukaan ei ole itses­sään kel­vol­li­nen Juma­lan edes­sä. Pelas­tus läh­tee yksin uskos­ta ja yksin armosta”

    Täs­sä on uskon­non ongel­ma: Mitä pelas­tu­mi­nen ja mah­dol­li­set kuo­le­man­jäl­kei­set palkinnot/rangaistukset vaa­ti­vat? Mikä­li vas­tauk­set liik­ku­vat hen­ki­lö­koh­tai­sen vakau­muk­sen tasol­la, ongel­mia syn­tyy mel­ko har­voin, mut­ta mitä lähem­mäs liu’u­taan ritu­aa­lin­omais­ta alis­tu­mis­ta ja alis­tu­mi­seen vaa­ti­mis­ta, ale­taan tul­la alu­eel­le, joka on alt­tiim­pi aiheut­ta­maan maal­li­sia ongelmia. 

    Perus­ky­sy­mys on kont­rol­li. Usko­mus­jär­jes­tel­mät, jot­ka ehdol­lis­ta­vat hyväk­sy­mään auk­to­ri­teet­te­ja nii­tä kysei­na­lais­ta­mat­ta eivät ole hedel­mäl­li­sin­tä maa­pe­rää demo­kra­tial­le ja kään­täen hedel­mäl­lis­tä maa­pe­rää ihmi­sar­von halveksunnalle. 

    Ns. ateis­ti­set usko­mus­jär­jes­tel­mät kuten nat­sis­mi tai sosia­lis­mi ovat täs­tä aivan yhtä hyviä esi­merk­ke­jä kuin mikä hyvän­sä auto­ri­tää­ri­nen juma­lus­ko­kin, eivät­kä ne itsea­sias­sa poik­kea dyna­mii­kal­taan mil­lään tavoin — niis­sä on kai­kis­sa omat tuhat­vuo­ti­set val­ta­kun­tan­sa, joi­den saa­vut­ta­mi­sek­si on syy­tä­kin kär­siä näi­nä vai­kei­na aikoina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Vii­me aikoi­na yhä useam­pi fik­su libe­raa­li — vaik­ka­pa nyt Soi­nin­vaa­ra ja Hami­lo — julis­ta­vat kan­nat­ta­van­sa val­tio­kirk­koa kos­ka se on tehokas
    uskon­nol­li­suu­den vesit­tä­jä. Luu­li­si että kir­kos­sa jo häly­tys­kel­lot soi­si­vat. Jee­sus sanoi vuorisaarnassaan:

    Autuai­ta olet­te te kun tei­tä minun täh­te­ni herjataan

    Evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­ses­ta kir­kos­ta on siis tul­lut libe­raa­lien väli­kap­pa­le Kris­tus­ta vas­taan. Tämän joh­to­pää­tök­sen teko ei edel­ly­tä mihin­kään eri­tyi­seen uskon­nol­li­seen ideo­lo­gi­aan sitoutumista.

    Kirk­ko pro­fi­loi­tuu tänään enem­män Juma­lan pal­ve­li­jain eli seu­ra­kun­nan työn­te­ki­jöi­den suku­puo­lie­lä­mäs­tä kuin Kris­tuk­ses­ta puhu­mi­sel­la. Kirk­ko on libe­raa­lin val­tio­val­lan lakei­ja ja sil­lä on lakei­ja-luon­ne: Kuten mikä tahan­sa lakei­ja se yrit­tää pääs­tä her­ran­sa suo­sioon ja mitä enem­män se yrit­tää sitä enem­män sil­le nauretaan. 

    Täs­tä on osoi­tuk­se­na kir­kon jat­ku­va jäsen­ka­to. Miten kirk­ko vas­taa jäsen­ka­toon ? Yrit­tä­mäl­lä vie­lä enem­män pääs­tä her­ran­sa suo­sioon — siis uudis­tu­mal­la Juma­lan pal­ve­lus­ta, syr­jäyt­tä­mäl­lä van­hoil­li­sia työn­te­ki­jöi­tään jne. 

    En kri­ti­soi libe­raa­le­ja — arvos­tan luo­vaa ongelmanratkaisua.

    Kir­kos­ta on tul­lut kumi­se­va vas­ki ja kili­se­vä sym­baa­li. Krii­si­ti­lan­tees­sa täl­lai­nen kirk­ko tus­kin kyke­nee enää anta­maan tur­vaa ihmi­sil­le. Tus­kin sii­tä on enää edes aut­ta­maan taval­lis­ta syn­tis­tä publi­kaa­nia arkie­lä­män ongelmissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.