Joskus 1990-luvun alussa osallistuin erään englantilaisen säätiön järjestämään korkeantason Baltia-seminaariin säätytalolla. Mieleeni jäi Venäjän ulkoministeriön edustajan puheenvuoro, jossa tämä vaati Länsi-Euroopan mailta apua islamin muodostamaa uhkaa vastaan. Jos länsi jättää Venäjän yksin tässä kamppailussa, he päästävät nämä Euroopan rajoille…
Islamilaisuuden ja laajassa mitassa länsimaalais-kristillisen arvomaailman kohtaamisessa on monta kipupistettä. Uskonnolla on tämän asian kanssa oikeastaan aika vähän tekemistä. Edellisessä postauksessa yritin kertoa, että minä koen uskonnon ja kulttuurin siten toisiinsa kietoutuneena, että uskonto pukee formaaliin muotoon yhteiskunnan yleisen eettisen (ja yhteiskunnallisen) normiston. Samalla uskonto jarruttaa normiston modernisoitumista. Puhumme siis oikeastaan Keski-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa vallitsevan islamilaisen kulttuurin ja länsimaisen liberalismin edustamien arvojen yhteentörmäyksestä. Siinä on paljon uuden ja vanhan yhteentörmäystä, koska ne piirteet, joita islamilaisuudessa ovat olleet kauan sitten osa myös kristillistä kulttuuria.
Teologisesti suuntautuneet varmaan näkevät erot muualla. Minä näen yhteiskunnallisesti tärkeimpinä eroina seuraavat viisi:
- 1) Rajanveto maallisen ja kirkollisen vallan välillä
- 2) Suhtautuminen naisten asemaan
- 3) Maallistumisen aste
- 4) Nöyryytetyn kulttuurin kateus
- 5) Fundamentalismin nousu
Kirkollinen ja maallinen valta
Länsimaissa maallinen valta ja kirkollinen valta ovat nykyisin erillään toisistaan. Näin ei ole meilläkään ollut aina. Rooman kirkko ei vain kyennyt ylläpitämään valtiollista valtaa niin laajalla alueella kuin se ylläpiti uskontoa. Islamilaisuudessa kirkollinen valta ulottuu pitkälle sinne, mikä meillä kuuluu maallisen vallan alueelle. Kaukoidän kulttuureissa mennään vielä pidemmälle: hallitsija on itse jumala (Thaimaa, Pohjois-Korea ja muinoin myös Japani). Nämä eivät tuota ongelmaa, koska jumaluus kunnioittaa valtion rajoja, eikä sotkeudu naapurikansojen asioihin.
Se, että pappisvalta asettaa tiukat suitset kansanvallalle Iranissa on täältä katsottuna iranilaisten ongelma, eikä poikkea siitä, ettei demokratia voi hyvin myöskään Pohjois-Koreassa. Kyse on siitä, paljonko koemme olevamme vastuussa ihmisoikeuksista muissa maissa. Yhdysvallat esimerkiksi, joka on kovin huolestunut ihmisoikeuksista monessa muussa maassa, ei näytä olevan lainkaan huolestunut niistä Saudi-Arabiassa.
Meidän ongelmaksemme asia muuttuu, kun pappisvalta pyrkii islamin mukana myös Eurooppaan. Ei niin, että se haluaisi puuttua kristittyjen asioihin vaan niin, että se haluaa oman lainsäädäntönsä islamilaisille ja omat tuomioistuimet.
Islamilaisissa maissa muuten shiia- ja sunnimuslimeille on oma lainsäädäntönsä. Tuo Afganistanin kammottu lakiesitys, joka muun muassa antaisi aviomiehelle oikeuden seksiin joka neljäs päivä vaimon tahdosta riippumatta, koskisi vain shiialaisia.
Euroopassa on aika vaikea ajatella, että ihmisiä koskisi eri laki uskonnosta riippuen. Uskopnnot voivat antaa elämänohjeita, mutta tuomiovaltaa niille ei oikein voi antaa. ==========================================================
Koska kirjoitus alkaa venyä, teen noista muista ongelmista oman postauksensa.
Tähän keskusteluun osallistuminen edellyttää samaan tapaan kuin edelliseenkin rekisteröitymistä lähettämällä nimensä ja omalle nimelle rekisteröidyn puhelinnumeron minulle osoitteeseen osmo@soininvaara.fi
Minun mielestäni Suomen suhteen ei ole mitään ongelmia uskontojen suhteen. Tuli tänne väkeä mistä ilmansuunnasta tahansa, täällä noudatetaan Suomen lakia. Tämä suojelee muun muassa tänne tulleita naisia islamilaisista maista.
“Uskopnnot voivat antaa elämänohjeita, mutta tuomiovaltaa niille ei oikein voi antaa. ”
Rowan Williams, Canterburyn arkkipiispa, aiheutti pyöreä vuosi sitten paljon melua kommnenteilla, joiden koettiin olevan ristiriidassa esim. Osmon näkymeksen kanssa. En lähde referoimaan tai irrottelemaan laaja-alaista ja monisyistä kokonaisuutta, josta toki saa irrotettua kuuluisaksikin kohonneita pätkiä, joissa arkkipiispa tuntuu toivovan sharian laajempaa käyttöä Brittiläisissä yhteisöissä.
Linkki luentoon: http://www.archbishopofcanterbury.org/1575
ja tässä seuraavassa hän päivää myöhemmin tekee tarkennuksia sanomansa aiheuttaman kohun tähden:
http://www.archbishopofcanterbury.org/1581
Hyviä totuuksia pohdiskella. Eikä tarvitse olla rasisti, jos suomipoika/tyttö on huolissaan islamilaisuuden mukanaan tuomista “pikkuongelmista”.
“Kaikki kulttuurit ovat muodostaneet uskontoja. Jos uskoo evoluutioon, joutuu myöntämään, että uskonnolla on oltava jokin yksilön, heimon tai lajin menestystä edistävä piirre tai on sellainen ainakin ollut.”
Edellä sitaatti Osmon tekstistä kertoo, että Osmo on ymmärtänyt evoluutio-opin. Sen sijaan biologina minua hävettää, että evoluutioguru Richard Dawkins, jonka taisteluretkiä uskontoja vastaan näimme äskettäin TV:ssä, ei ymmärrä uskontojen biologista tarkoitusta.
Itse pohdiskelin 80-luvulla aihetta kovasti ja seuraava pätkä on omakustamastani kirjasesta/Järkevyyden esteet — Miten meitä ohjaillaan 1992:
“Uskonnollisuus on ollut evoluution löytämä keino lujittaa kulttuurien sisältämiä normeja. Jo varhain, kun ihmislaji alkoi kehittyä kohti ihmisyyttä, uskonnollisuus osoittautui hyödylliseksi ominaisuudeksi, jotta ihmiset suostuivat noudattamaan yhteisönsä sääntöjä…
Ihmisen lajinkehityksen kuluessa siitä joukosta, joka on vallattavissa olevaan elintilaan kulloinkin mahtunut, ovat olemassaolon kilpailussa jääneet jäljelle ne, joiden mielenrakenteeseen on perinnöllisesti kuulunut kyllin voimakas tarve uskoa auktoriteetteihin ja jonkin korkeamman antamiin määräyksiin. Ne ovat karsiutunut, jotka liian omin päin — vajavaiseen järkeensä luottaen — ovat taistelleet elintilastaan. Ihmislajin elinkykyä on on lisännyt ihmisen taipumus ahdistua, mikä ajaa hänet etsimään auktoriteettien ohjeita ja saa hänet kokemaan tyydytystä voidessaan noudattaa uskontonsa sääntöjä.”
Jyrki Patomäki:
“Sen sijaan biologina minua hävettää, että evoluutioguru Richard Dawkins, jonka taisteluretkiä uskontoja vastaan näimme äskettäin TV:ssä, ei ymmärrä uskontojen biologista tarkoitusta.”
Et siis ole lukenut hänen kirjaansa The God Delusion. Siinä tätä asiaa pyöritellään yhden luvun (luku 5) verran.
jouni lundqvist: “Tuli tänne väkeä mistä ilmansuunnasta tahansa, täällä noudatetaan Suomen lakia.”
Entä sitten jos suurperheitä kasvattavat islaminuskoiset muodostavat joskus demokraattisen enemmistön ja säätävät lait? En tiedä onko Euroopan islaminuskoisten hedelmällisyys myytti, vai onko päinvastoin väite siitä että länsimaisen hyvinvoinnin lokerot leikkaavat lapsilukua maahanmuuttajaperheissäkin, myytti. Sama enemmistön saavuttamisen mahdollisuus liittyy tietenkin vaikkapa lestadiolaisiin, ja siinäpä lieneekin esimerkki ryhmittymästä jossa suurperheitä tehtaillaan myös ‘länsimaisen hyvinvoinnin’ keskellä.
Entä jos joku osa tulijoista on sitä mieltä että jumalallinen laki on maallisen lain yläpuolella? Että ainakaan midän perheessä ei noudateta paikallisten pakanoiden syntisiä säädöskyhäelmiä? Tästä kai on aiheutunut merkittävä osa muiden Euroopan maiden maahanmuuttajakahnauksista.
Entä jos tulijat eivät ole selvillä siitä mitä kaikkea lakikirjassa seisoo, ja olettavat että siellä on vain moraalisesti oikeita ja hyviä pykäliä? Hitto, *minäkään* en ole lukenut Suomen Lakia kannesta kanteen, oletanpa vain että mitä siellä seisoo on suunnilleen oman oikeustajuni mukaista.
jouni lundqvist sanoi:
“Minun mielestäni Suomen suhteen ei ole mitään ongelmia uskontojen suhteen. Tuli tänne väkeä mistä ilmansuunnasta tahansa, täällä noudatetaan Suomen lakia. Tämä suojelee muun muassa tänne tulleita naisia islamilaisista maista.
”
Minun havaintojeni mukaan Suomessa ollaan kaksinaismoralisteja esim. maahanmuutajien lapsivaimojen suhteen. Vai eikö lapsivaimoja olekkaan maahanmuutajien joukossa ollenkaan.
Olen ihmetellyt sitä, että kuinka sosiaali- ja lastensuojeluviranomaiset ovat saaneet kehittetyä sellaisen käden silmilleen, että eivät näekkään mitään epäkohtia maahanmuttajien lapsivaimojen suhteen. Ehkä lapsivaimo on väärä termi, kun Suomen lainsäädäntö ei tällaista käsitettä tunne.
Ehkä viranomaisten taholta on löydetty keino olla juridisesti huomaamatta tätä asiaa.
Ironista on se, että varsinkin kun nyt näyttäisi julkisuudessa käyvän kova keskustelu suomalaisten isien saamista vankilatuomioista omia lapsiaan kohtaan käydyissä oikeudenkäynneissä.
Juridisesti tässä ei ole ongelmaa, laki on kaikille sama. Käytännössä tarvitsee vain sanoa ei älyttömille vaateille.
Ongelmia on ehkä siinä että suhteellisen koulutettukin suomalainen pitää vaikka oikeutta vaihtaa uskontoa niin itsestään selvänä ettei sitä osaa edes perustella. Aloitetaan vaikka siitä, että kansalaisvapaudet on kytkykauppa eikä voileipäpöytä josta voi napsia mitä haluaa; vapaus harjoittaa uskontoaan implikoi oikeutta valita se.
Minä olen lukenut The God Delusionin mutta ei ole harmaina aavistusta, mitä luvussa 5 sanottiin. Muistan kirjasta lähinnä sen, että se kirjallisesti taattua Dawkins-laatua. Asiasisältö sen sijaan oli vähän amatöörimäinen. Uskontoa käsiteltiin lähes koko kirjan pituudelta totuuden antiteesinä vaikka sellainen vastakkainasettelu on järjetön.
Osmo:
“Islamilaisuuden ja laajassa mitassa länsimaalais-kristillisen arvomaailman kohtaamisessa on monta kipupistettä. Uskonnolla on tämän asian kanssa oikeastaan aika vähän tekemistä.”
Islamin usko on koko asian ydin seikka.
Ymmärrän kyllä teoreettisesti suuntautuneiden tämän kaltaisen tulkinnan, mutta käytännössä nuo kipupisteet ovat suoraan epäsuorasti Islamin uskon tuottamia. Ainakin ateistisesti ajattelevan länsimaalaisen näkökulmasta.
Osmo:
“Yhdysvallat esimerkiksi, joka on kovin huolestunut ihmisoikeuksista monessa muussa maassa, ei näytä olevan lainkaan huolestunut niistä Saudi-Arabiassa.”
Ovatko muut Islaminuskoiset maat sitten huolissaan ihmisoikeuksista missään muualla kuin Israelissa ?
Osmo:
“Tuo Afganistanin kammottu lakiesitys, joka muun muassa antaisi aviomiehelle oikeuden seksiin joka neljäs päivä vaimon tahdosta riippumatta, koskisi vain shiialaisia.”
Ehkäpä, ja se antaisi aviomiehelle myös muita oikeuksia mm. kuten päättää siitä milloin nainen saa lähteä ulos.
Mutta jos sunni toimisi tuon lain mukaisesti, niin miten luulet maan oikeuden siihen oikeasti suhtautuvan ?
Jyrki Patomäki. Ihmisen lajinkehityksen kuluessa siitä joukosta, joka on vallattavissa olevaan elintilaan kulloinkin mahtunut, ovat olemassaolon kilpailussa jääneet jäljelle ne, joiden mielenrakenteeseen on perinnöllisesti kuulunut kyllin voimakas tarve uskoa auktoriteetteihin ja jonkin korkeamman antamiin määräyksiin. Ne ovat karsiutunut, jotka liian omin päin — vajavaiseen järkeensä luottaen — ovat taistelleet elintilastaan.
Lundqvist. Eikös tämä ole tyypillistä laumaeläimen käyttäytymistä. Tällä ei mielestäni ole mitään tekemistä uskonnon kanssa. Susi esim on aika heikoilla ilman kumppaneita.
Tätä voi pitää nipotuksena, mutta tämän blogi-merkinnän otsikko on vähintäänkin harhaanjohtava. Vain kristityillä on “kirkko” ja kirkollinen valta viittaa nimenomaan kristittyjen kirkkojen käyttämään valtaan. En ole huomannut, että muslimeilla olisi ollut vielä Suomessa kirkon kanssa kahnausta.
“Tuo Afganistanin kammottu lakiesitys, joka muun muassa antaisi aviomiehelle oikeuden seksiin joka neljäs päivä vaimon tahdosta riippumatta, koskisi vain shiialaisia”
Mihinköhän tällaista lakia tarvittaisiin, kun käsitykseni mukaan islamilaisissa maissa ei varsinaisesti tunneta käsitettä “raiskaus avioliiton sisällä”?
Suomessa raiskaus avioliitossa tuli rangaistavaksi teoksi vuonna 1994.
Tuli myös mieleen uusin TM:n artikkeli jossa kerrottiin seuraavaa:
Teheranin yliopiston Reza Mansouri julkaisi taannoin Naturessa artikkelin, jossa hän vertaili fysiikan tutkimuksen tasoa maailmalla.
Erityisen heikosti suoriutuivat muslimimaat. Kansainväliset Islamilaisen konfrenssin (OIC) 57 jäsenmaata tuotti vain kolme prosenttia artikkeleista, vaikka niissä asuu 22 prosenttia maapallon väestöistä.
Miksiköhän Islaminuskoiset maat ovat hännänhuippuna tieteellisessä tutkimuksessa ?
“Suomessa raiskaus avioliitossa tuli rangaistavaksi teoksi vuonna 1994.”
Tuo ei varsinaisesti vaikuta kysymykseni aiheellisuuteen. Kysymys on myös huomattavasti oleellisempi sellaisessa yhteiskunnassa, jossa naisella ei välttämättä käytännössä ole oikeutta/mahdollisuutta ottaa avioeroa ja joissa nainen voi itse joutua syytetyksi omasta raiskauksestaan.