Islamin haaste 5: miten elää rauhanomaisesti rinnakkain?

Olen joidenkin tälle pal­stalle tullei­den kir­joi­tusten hei­jas­ta­van niin suur­ta pelkoa islami­laisu­u­den vuok­si, että riv­ien välistä luet­tuna moni tun­tu­isi halu­a­van painaa nap­pia, joka hävit­täisi koko islamin uskon­non maail­mas­ta. Suurin piirtein täl­laiseen ratkaisu­un moni puheen­vuoro tun­tuu tähtäävän. Täl­laista nap­pia ei kuitenkaan ole ole­mas­sa, senkaltaiset pohdin­nat ovat täysin turhan­päiväisiä. On aivan turha pohtia sitä, onko islami­nusko toiv­ot­tu vai ei toiv­ot­tu ilmiö. Se on olemassa.

Askelta, mut­ta vain pien­tä askelta real­is­tisem­pia ovat ne ajatuk­set, joiden mukaan olisi parem­pi rak­en­taa korkea muuri islami­lais­ten maid­en ympärille ja lopet­taa kaik­ki kanssakäymi­nen hei­dän kanssaan. Näin toivoo myös osa islami­lai­sista fun­da­men­tal­is­teista, jot­ka eivät halu­aisi län­nen saas­tut­ta­van hei­dän kan­so­jen­sa mieltä. Eri­tyisen kum­mallista on, että tätä argu­ment­tia tun­nu­taan perustelta­van esimerkik­si tyt­tö­jen ruoskimisen niil­lä kauheuk­sille, jota on syytäkin kavah­taa. Miten näi­den tyt­tö­jen ase­maa muurin rak­en­t­a­mi­nen paran­taisi? Pois­sa silmistä, pois­sa mielestä?

Kumpaakaan näistä ehdo­tuk­sista kukaan ei ole eksplisi­it­tis­es­ti esit­tänyt. Argu­men­toin­ti joil­lakin vain on ollut senkaltaista. Tai että ongel­mat pois­tu­vat tuomit­se­mal­la islam julkisesti. 

On siis pohdit­ta­va sitä, miten elää vuorovaiku­tuk­ses­sa islami­laisu­u­den kanssa.

Ruoskit­tavia ja kivitet­täviä tyt­töjä aut­taisi tehokkaim­min voimakas vuorovaiku­tus ja toimet syr­jäisen maaseudun mod­ernisoimisek­si. Val­tavia kehi­tys­a­pumäärära­ho­ja ollaankin keräämässä Pak­istanin aut­tamisek­si. En tunne paikallisia olo­ja niin hyvin, että tietäisin, voiko mitään aluet­ta pakko­mod­ernisoi­da, mut­ta esimerkik­si juuri Pak­istanis­sa kansan selvä enem­mistö on näitä taan­tu­muk­sel­lisia islamis­te­ja vas­taan — kun siis puhumme koko Pakistanista.

Varsi­nainen ongel­ma on, kuin­ka suuri kult­tuuri­au­tono­mia on syytä suo­da län­si­mais­sa oleville islami­laisille yhteisöille. Chi­na-towneis­sa val­lit­se­vat aivan omat käytän­tön­sä, eikä niitä kukaan vas­tus­ta, kos­ka ne eivät uhkaa ketään. Jois­sain Aasian mais­sa on osit­tain oma lain­säädän­tön­sä eri uskon­tokun­ti­in kuu­luville. Esimerkik­si avi­o­li­iton alaikära­ja riip­puu uskontokunnasta.

Voisiko islami­laisille olla omaa lain­säädän­töän­sä myös län­si­mais­sa? Port­ti uskon­non mukaan erot­tel­e­vaan lain­säädän­töön on jo avat­tu, kun luter­i­laiseen kirkkoon kuu­lu­va ei saa vali­ta koulus­sa elämänkat­so­mu­sop­pia, mut­ta mui­hin uskon­tokun­ti­in kuu­lu­va saa vali­ta omanuskon­non opetuk­sen ja elämänkat­so­mu­sopin väliltä.

Ei tytöille vapau­tus­ta koulu­pakos­ta, ei lap­si­vaimo­jen kaup­paa, eikä tietenkään mitään avion­rikko­jien kuo­li­aak­si kiv­i­tyk­siä, mut­ta ei sel­l­aista ole kukaan pyytänytkään. Omaisu­u­den hallintaa säätelevät lait ja riita-asioiden ratkaisu ovat mon­imutkaisem­pi kysymys. Miet­tikääpä asi­aa toisin päin: jos suo­ma­lainen mies hakee eroa vaimostaan per­heen asues­sa Etiopi­as­sa, kuin­ka hyväksyt­tävää olisi, että avio-omaisu­us jaet­taisi­in ja las­ten huolta­ju­ud­es­ta päätet­täisi­in Etiopi­an lakien mukaan?  Puhu­mat­takaan nyt siitä, että avio­eroon syynä ollut­ta vai­mon syr­jähyp­pyä käsiteltäisi­in paikallisen lain mukaan.

Jot­ta mitään täl­laista voisi edes harki­ta, on islamistien hyväksyt­tävä, että jokaisel­la on oikeus ero­ta uskonnosta.

Moni islami­lainen maa — eivät kaik­ki — sal­lii euroop­palaisille asioi­ta, jot­ka on kiel­let­ty paikallisil­ta asukkail­ta. Sau­di-Ara­bi­aan matkus­ta­van on syytä varautua alko­holit­tomaan aikaan, mut­ta mon­es­sa muus­sa islami­laises­sa maas­sa ulko­maalaiset saa­vat naut­tia paikallisil­ta kiel­let­tyä alkoholia.

Työperäiselle, vapaae­htoiselle maa­han­muu­tolle on help­po aset­taa ehto­ja.  Olen aiem­minkin ehdot­tanut, että maa­han­muut­ta­jille tulisi antaa selostus Suomen lain­säädän­nön eräistä kohdista — eri maa­han­muut­ta­jaryh­mille vähän eri kohdista — ja hei­dän tulisi allekir­joituk­sel­la vahvis­taa ymmärtäneen­sä ja hyväksyneen­sä tääl­lä val­lit­se­vat käytän­nöt. Jos ei halua hyväksyä, ei ole pakko tul­la. Henken­sä kau­pal­la koti­maas­taan pak­enevan tilanne on vähän toinen. Kään­netään asia taas toisin päin: jos suo­ma­lainen muut­taa vapaae­htois­es­ti maa­han, jos­sa on val­lal­la shar­i­alain­säädän­tö, hän tietää, mitä tekee, mut­ta jos hänet pelaste­taan mai­hin ran­nikol­la upon­neesta laivas­ta, ei ole oikein tul­la ruoski­tuk­si laukus­ta löy­tyneen viina­pul­lon takia.

============================================================

Tähän keskustelu­un voivat osal­lis­tua vain rek­isteröi­tyneet, oma­l­la nimel­lään kir­joit­ta­vat henkilöt ja sel­l­aiset tämän blo­gin vak­i­tuiset nim­imerk­it, joiden henkilöl­lisyys on tiedos­sani. Rek­isteröi­tymi­nen tapah­tuu lähet­tämäl­lä min­ulle sähkö­pos­tivi­esti toimi­vas­ta sähkö­postista. (osmo@soininvaara.fi) Viesti­in tulee liit­tää kir­joit­ta­jan nimi­in rek­isteröi­ty puhe­lin­nu­mero. Jos numero on salainen tai puhe­lin­ta ei lainkaan ole, voi tietysti yrit­tää kek­siä jonkin toisen tavan vaku­ut­taa min­ut henkilön­sä olemassaolosta.

117 vastausta artikkeliin “Islamin haaste 5: miten elää rauhanomaisesti rinnakkain?”

  1. Uskon­tokun­nan mukaan määräy­tyvää lain­säädän­töä itse pidän ongel­mallise­na. Ainakin äkkiseltään pitäisin parem­pana tilan­net­ta, jos­sa kaikille yhteinen lain­säädän­tö mah­dol­lis­taisi jos­sain määrin kult­tuurista vari­aa­tio­ta, tai ainakin mah­dol­lisu­u­den ero­ta uskon­nos­ta, mikä taitaa islamin suh­teen olla teol­o­gis­es­ti mah­do­ton­ta: islami­in­han ei ainakaan eräi­den tulk­in­to­jen mukaan voi myöskään kään­tyä, ain­oas­taan “pala­ta”.

    Kokon­aisu­udessaan näen aivan samoin.

  2. Yhden­ver­taisu­us lain edessä on niin keskeinen län­si­mais­ten oikeusval­tioiden peri­aate, että siitä ei pidä tin­kiä. Jo nyky­isin Jeho­van­todis­ta­jien eri oikeus, jol­la he saa­vat vapau­tuk­sen asevelvol­lisu­ud­es­ta, sotii vah­vasti useimpi­en suo­ma­lais­ten oikeusta­jua vas­taan; sel­l­aista ei pitäisi laajentaa. 

    Muuten kan­natan lib­er­aalia ja suvait­se­vaista asen­net­ta islami­laisu­u­teen — mut­ta suo­ma­laisen lain puitteissa.

  3. “Varsi­nainen ongel­ma on, kuin­ka suuri kult­tuuri­au­tono­mia on syytä suo­da län­si­mais­sa oleville islami­laisille yhteisöille”

    Jep. Kymme­nen pis­teen kysymys.

    Esimerkik­si Puolan tasaval­las­sa 1500–1700-luvulla vähem­mistöil­lä oli vah­va autono­mia sisäisen lainkäytön osalta. Luulen, että täl­lainen monikult­tuurisu­us oli ehkä osasyynä Puolan heikken­e­miseen ja jakoon, mut­ta en ole tutus­tunut asi­aan tarpeek­si. Suurin ongel­ma ehkä oli se, että Puo­las­sa val­taa pitänyt eli­it­ti (aatelis­to) antoi vähem­mistöille parem­mat oikeudet kuin puo­lalaisille. Sama ilmiö tois­tui käsit­tääk­seni jos­sain määrin myös Ottomaanien val­takun­nas­sa, Venäjän keis­arikun­nas­sa ja ehkä nyt EU:ssa.

    Islam on varsin ekspan­si­ivi­nen uskon­to ja ainakin perus-islamin julis­tuk­seen kuu­luu että mus­lim­ien ei pitäisi alis­tua vääräuskois­t­en val­taan vaan hei­dän olisi pyrit­tävä luo­maan islami­lainen valtio. 

    Kymme­nen pis­teen kysymys palau­tuu siten ehkä yhteen kymme­nen pis­teen ja yhteen kahdek­san pis­teen kysymykseen:

    1. Kyke­neekö islam prag­ma­tismi­in eli luop­umaan hegemoniatavoitteestaan?

    2. Ellei, onko mus­lim­i­maa­han­muu­ton pitämi­nen lukumääräis­es­ti tarpeek­si alhaise­na ratkaisu ?

    Lisäk­si pitäisi miet­tiä sit­ten sitä, voim­meko hyväksyä että kult­tuuri­au­tono­mia rajoit­taa nais­ten ihmisoikeuk­sia tai rajoit­taa mus­limiyk­silöi­den fak­tista mah­dol­lisu­ut­ta ero­ta yhteisöstä. Onko real­is­tista että kult­tuuri­au­tono­mia ei johtaisi näi­hin ongelmiin ?

  4. Ainakin avi­o­li­iton ongelmien ratkaisemiseen sopisi ultra­l­ib­er­taari­nen ratkaisu: lakkaute­taan koko avi­o­li­it­to­lain­säädän­tö ja annetaan ihmis­ten tehdä vapaae­htois­es­ti sopimuk­sia (rajana tietysti luovut­ta­mat­tomat oikeudet, joista ei voi sopia). 

    Kris­ti­tyt sit­ten nou­dat­taisi­vat kris­tit­tyä avi­o­li­it­toa, eli kirkon valmista mallisopimus­ta plus mii­nus pari pykälää vihkiparin omien toivei­den mukaan. Mus­lim­it omaansa.

    Näin ei tarvit­sisi luop­ua yhden­ver­taisu­us­pe­ri­aat­teesta, joka on ehkä tärkein mod­ernin län­si­maisen oikeudel­lisen ajat­telun kulmakivi.

  5. Elän käsi­tyk­sessä että per­he­lain­säädän­tö on Suomes­sa harv­inaisen hyvää. “Vapaae­htoisu­us” johtaisi käytän­nössä vahvem­man oikeu­teen. Nais­ten ja las­ten ase­malle se olisi toden­näköis­es­ti huo­mat­ta­va huononnus.

    Minus­ta jos tänne vapaae­htoses­ti tulee, sopii edel­lyt­tää että sopeu­tuu täkäläiseen lain­säädän­töön. Eikö tämä ole ihan nor­maali käytän­tö?! Että mei­dän pitäisi luop­ua oikeusval­tiostamme muu­ta­man musul­maanin takia? En usko mon­en mus­liminkaan ajat­tel­e­van noin. 

    Iköhän val­taos­alle heistäkin riitä asial­liset edel­ly­tyk­set kotoutua, tehdä työtä ja koulut­taa lapsensa.

  6. Itse näk­isin parhaim­pana, että pakot­ta­va lain­säädän­tö kos­kee kaikkia saman­laise­na, mut­ta sen “päälle” raken­net­taisi­in, sikäli kuin tarvet­ta on, juridis­es­ti ottaen vapaae­htoiseen sopimiseen perus­tu­va, mut­ta nimel­lis­es­ti oikeudelli­nen jär­jestelmä. Eli esimerkik­si: mus­lim­it saisi­vat — molem­pi­en osa­puolten suos­tu­muk­sel­la — ratkoa riita- ja per­heasi­at sharia-tuomiois­tu­imes­sa, jos­ta kuitenkin olisi rajoit­tam­a­ton val­i­tu­soikeus nor­maali­in alioikeu­teen joka ratkai­sisi tapauk­set “maal­lisen” lain mukaan otta­mat­ta huomioon mitenkään uskon­nol­lisen tuomiois­tu­imen aiem­paa ratkaisua. 

    Juridis­es­ti sharia-tuomiois­tu­imen rooli olisi tässä rin­nastet­tavis­sa vaik­ka vapaae­htoiseen per­heneu­von­taan: sen voisi ohit­taa halutes­saan kokon­aan ja mikäli sen tar­joa­maan ratkaisue­hdo­tuk­seen ei ole tyy­tyväi­nen, asian voi viedä varsi­naisen oikeu­sis­tu­imen sito­vasti ratkaistavak­si. Näin­hän toim­i­taan de fac­to usein jo nyky­isinkin: ongel­mati­lanteis­sa men­nään ensin uskon­nol­lisen auk­tori­teetin pakeille ja vas­ta jos vapaae­htoinen neu­vot­telu tämän johdol­la ei tuo­ta tulosta, kään­nytään varsi­nais­ten vira­nomais­ten puoleen. Jär­jestelmän viral­lis­t­a­mi­nen (kuten Briteis­sä on tehty) toisi kuitenkin erinäisiä etu­ja nykysys­teemi­in ver­rat­tuna. Uskon­nol­lis­ten tuomiois­tu­in­ten toim­inta olisi läpinäkyväm­pää ja yhteiskun­ta voisi vaikut­taa myös nim­i­tysoikeut­taan käyt­tämäl­lä tuomiois­tu­in­ten lin­jaan. Lisäk­si kyseessä olisi myös sym­bo­l­i­nen käde­no­jen­nus uskon­nol­lis­ten yhteisö­jen suuntaan.

  7. Kysymys sopimu­soikeuk­sista on sinän­sä mie­lenki­in­toinen tässä yhtey­dessä. Hamilon esi­tys tun­tuu alku­un vetoaval­ta, mut­ta siinä on tosi­aan sudenkuoppia. 

    Meil­lä on kat­sot­tu, että tiet­tyjä sopimuk­sia ei voi tehdä. Esimerkik­si ei voi tehdä sopimus­ta, jol­la myy itsen­sä orjak­si lop­un iäk­seen vail­la mah­dol­lisu­ut­ta irtau­tua sopimuk­ses­ta. Tai siis voi, mut­ta sitä ei oikeus kyl­lä lähde toimeenpanemaan.

    Avi­o­li­it­to voi jois­sain yhteyk­sis­sä — en nyt ota islamia tässä esimerkik­si, kos­ka en sen avi­o­li­it­tosään­töjä tunne — olla de fac­to tämänkaltainen sopimus. Esimerkik­si ei pitäisi voi­da tehdä sel­l­aista sopimus­ta, joka ei mah­dol­lista avio­eroa toiselle osapuolelle. 

    On myös joitain sel­l­aisia asioi­ta, joi­ta ei voi sinän­sä ehkä pitää lait­tom­i­na, mut­ta joi­ta käytän­nössä valvotaan lait­tomin keinoin. Tiet­ty­jen ryh­mien — näis­sä on paljon islami­laisia kansan­ryh­miä, mut­ta myös mui­ta — sisäl­lä on esimerkik­si tapana, etteivät ryh­män tyt­täret mis­sään nimessä saa seu­rustel­la ulkop­uolis­ten kanssa. 

    Täl­lainen nor­mi on erit­täin ikävä koko yhteiskun­nan kannal­ta, kos­ka se syn­nyt­tää muiden ryh­mien nuoris­sa miehissä erit­täin paljon katkeru­ut­ta. Jos ette usko, niin miet­tikää, mik­si “ne vievät mei­dän naiset”- karikatyyri rasis­tis­es­ta puheesta on syntynyt. 

    Kehtaan väit­tää, että jos juuri täl­laiset nor­mit saataisi­in jotenkin supres­soitua, niin yksin täl­lä olisi erit­täin voimakas inte­groi­va vaiku­tus. Har­va jak­saa olla epälu­u­loinen sel­l­aisia ihmisiä kohtaan ryh­mänä, joiden kanssa vietetään häitä, hau­ta­jaisia ja juh­li­taan uusien suku­lais­las­ten syntymää.

  8. “On aivan turha pohtia sitä, onko islami­nusko toiv­ot­tu vai ei toiv­ot­tu ilmiö. Se on olemassa.”

    Ovatko tätä rohkeasti oman tur­val­lisuuten­sakin uhal­la pohti­neet naisak­tivis­tit kuten Tasli­ma Nas­rin, Wafa Sul­tan tai Ayaan Hir­si-ali turhia yhteiskun­nal­lisia vaikut­ta­jia? Entä aiheesta nimet­töminä blo­gaa­vat ara­bin­uoret? Vaik­ka muu­tos tulee ole­maan usei­den sukupolvien (ehkä vuo­sisato­jen) mit­tainen ei suinkaan ole turha pohtia, onko van­hoilli­nen islami­nusko siihen nivoutu­vine kun­ni­akult­tuurei­neen ja naisen alis­tamisi­neen toiv­ot­tu ilmiö vai ei.

    Pak­istanin maaseudun ongelmista ja mod­ernisoimis­es­ta; yksi kos­ket­tavim­mista kir­joista mitä olen lukenut on Mukhtar Main (Mukhtaran Bibi, s. 1972) tosipo­h­jaisen tari­nan ker­to­va In the name of Hon­our: a memoir.
    Voimakkaan paikallisen suvun hal­lit­se­ma kyläneu­vos­to määräsi Mukhtaran Bib­in joukko­raiskat­tavak­si ran­gais­tuk­se­na rikok­ses­ta, joka hänen vel­jen­sä val­heel­lis­es­ti väitet­ti­in tehneen.
    Teon tapah­dut­tua naisen odotet­ti­in otta­van oman henken­sä, kos­ka hänen kun­ni­ansa oli viety (miten onkin tapah­tunut useis­sa vas­taavis­sa tapauk­sis­sa). Mukhtaran, luku­taido­ton köy­hän per­heen tytär, kuitenkin löytää sisäisen voimansa lähteä hake­maan itselleen oikeut­ta Pak­istanin oikeusjär­jestelmästä, van­hempi­en­sa tuke­m­ana, huoli­mat­ta voimakkaan paikallisen suvun tap­pouhkauk­sista ja rehot­tavas­ta kor­rup­tios­ta. Kaik­il­ta vira­nomaisas­teil­ta löy­tyy vas­tus­tus­ta, mut­ta myös inhimil­lisyyt­tä ja tuk­i­joi­ta. Pak­istani­laiset naisjär­jestöt tule­vat hänen tuek­seen kun tapaus rupeaa saa­maan huomio­ta, myöhem­min kuvaan tulee myös kan­sain­välisiä naisjär­jestöjä, jot­ka pain­os­ta­vat Pak­istanin hal­li­tus­ta takaa­maan Mukhtar Main turvallisuuden.
    Yhdessä oikeusasteista Mai voit­ti tapauk­sen­sa (ensim­mäisenä naise­na Pak­istanin his­to­ri­as­sa täl­lais­es­ta rikok­ses­ta) ja tekoon osal­lis­tuneet miehen tuomi­taan kuole­maan, seu­raa­va oikeusaste halu­aa kuitenkin vapaut­taa miehet, täl­lä het­kel­lä tapaus on korkeim­mas­sa oikeusas­teessa ja oikeut­ta on käy­ty jo usei­ta vuosia.

    Tapauk­sen saat­ua julk­isu­ut­ta vuosia sit­ten, Mukhtar Maille rupe­si vir­taa­maan myös rahal­lista avus­tus­ta, jon­ka avul­la köy­hälle maaseudulle on pystytet­ty hänen nimeään kan­ta­va tyt­tök­oulu, joka ovat saanut run­saasti oppi­lai­ta ja kyen­nyt toim­i­maan men­estyk­sel­lis­es­ti. Mukhtar Mai oli itse ensim­mäis­inä vuosi­na oppi­laiden joukos­sa opet­tele­mas­sa lukemaan.

    Sit­tem­min hän on matkusti maail­mal­la puhu­mas­sa nais­ten oikeuk­sia käsit­tele­vis­sä konferensseissa.
    Kuvaavaa kult­tuurille on, että kaikesta tapah­tuneesta huoli­mat­ta hänen piti pyytää vel­jeltään lupaa näi­hin matkoihin.

    Maalisku­us­sa 2009 Mukhtar Mai nai paikallisen kon­staapelin tämän toise­na vaimona.

    -

    Olisiko Mukhtar murhat­tu ja tapaus hau­dat­tu “ratkaise­mat­tomana”, yht­enä lukui­sista, jos hänen tapauk­sen­sa ei olisi saanut kan­sain­välistä huomio­ta, mikä johti tulok­sel­liseen pain­os­tuk­seen Mushar­rafin hal­li­tus­ta kohtaan sekä rahal­liseen tukeen uhrille?

    Län­si­mais­ten vaikut­tei­den lev­iämi­nen on suo­tavaa, ja vaikut­taa nuorisokult­tuurin tasol­la posi­ti­ivis­es­ti myös Sau­di-Ara­bi­as­sa ja Iranis­sa tänäpäivänä, mut­ta tek­isin tästä euroop­palais­ten yhteiskun­tien inte­graa­tiopoli­ti­ikas­sa täysin päin­vas­taiset johtopäätök­set rel­a­tivis­min suh­teen, kos­ka nk. yleis­maail­mallis­ten ihmisoikeuk­sien edis­tämi­nen ei ole rel­a­tivis­tista vaan usein ris­tiri­idas­sa kult­tuuris­ten arvo­jen kanssa.

    Vuosikym­menten ja vuo­sisadan mitas­sa rin­nakkaine­lo voi rak­en­tua vain näi­den arvo­jen varaan, joten niitä tulisi puo­lus­taa ja edis­tää päämääräti­etois­es­ti inte­graa­tiopoli­ti­ikan ensi­aske­lista läh­tien. Nyt näin ei tapahdu.

  9. Suo­ma­laisille höpötetään jo päiväkodis­sa tai perusk­oulus­sa, että maas­sa maan taval­la, kun menette ulko­maille. Tämä pitäisi takoa myös jokaiselle ulko­maalaisia kotout­taville suo­ma­laisille. Tai parem­minkin tänne esim tur­va­paikkaa tai työtä hakeville vierasmaalaisille.
    Suomes­sa eri sukupuo­lia ainakin yritetään kohdel­la tasa-arvois­es­ti. Tuon asian on mah­dut­ta­va myös islami­lais­ten kaaliin.

  10. Jos jokin eri­ty­is­ryh­mä, siis ihan mikä tahansa, halu­aa yhteiskunnal­ta eri­tyisko­htelua, tulee mieleeni esit­tää kuusi kysymystä:

    1) Mitä hait­taa siitä on? Jos esimerkik­si mus­li­mi halu­aa rukoil­la työpäivän aikana niin sama­pa tuo, käy­hän sitä työn­tek­i­jät kahvil­la, tupakalle, jne.

    2) Jos siitä on hait­taa, niin kuka sen hai­tan kär­sii? Jos vas­taus on että eri­tyisko­htelun hai­tat tai kus­tan­nuk­set kan­taa sitä vaa­ti­vaa, niin tämä on peri­aat­teessa hyväksyt­tävää. Edel­listä esimerkkiä jatkaak­seni, jos ruk­ous­taukoi­hin käytet­ty aikaa ylit­tää jol­lain työ­paikalla nor­maali tauot, niin har­tau­den har­joit­ta­ja tekee sit­ten vas­taavasti pitem­pää päivää tai saa pienem­pää palkkaa. Umber­to Ecol­la oli sel­l­ainen esimerk­ki, että jos hun­nun pois­t­a­mi­nen edes pas­siku­vas­sa on täysin ylit­sepääsemätön asia, niin sit­ten voidaan peri­aat­teessa käyt­tää jotain muu­ta bio­tun­nis­tet­ta kuten sor­men­jälk­iä tai iiristä. Mut­ta tämän aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set tulee laskut­taa ko. passe­ja vaativilta.

    3) Onko se itseasi­as­sa eri­ty­is­vaa­timus? Olete­taan että joku usko­vainen on sitä mieltä, että hän ei voi päästää lap­si­aan ulos iltaisin, kos­ka kadut on täyn­nä kän­nääviä teine­jä joi­ta kukaan ei val­vo ja hänen uskon­ton­sa kieltää kän­näämisen, varsinkin lap­sil­ta. Voidaan tietenkin esit­tää kysymys, että olet­taen val­taväestönkin ole­van sitä mieltä että moinen käytös ei ole hyväksyt­tävää, niin pitäisikö valvo­mat­toma­lle kän­näämiselle ken­ties tehdä jotain? Point­ti­na, että eivät kaik­ki kon­ser­vati­ivien huo­let ja vaa­timuk­set ole perus­teet­to­mia, ja että uskon­nol­liset peruste­lut eivät sinän­sä tee vaa­timuk­ses­ta väärää.

    4) Edus­taako vaati­ja koko eri­ty­is­ryh­mää? Klassi­nen esimerk­ki legimi­teet­tion­gel­mas­ta on veron­mak­sajien keskus­li­it­to, jäseniä var­maan joitain tuhan­sia, jolle ei tuo­ta mitään ongel­maa esi­in­tyä neljän miljoo­nan veron­mak­sa­jan edus­ta­jana. Mamua­siois­sa, se kaikkein kiihkolevin imaa­mi joka kaive­taan tele­vi­sioon kom­men­toimaan tuskin edus­taa koko mus­lim­iväestön näkemyksiä.

    5) Onko eri­tyisko­htelus­ta jotain yleistä hyö­tyä? Raskaana ole­vat naiset saa­vat mon­en­laista eri­tyisko­htelua, ja hyvä niin, kos­ka jos ei ole lap­sia niin ei ole koh­ta yhteiskun­taa. Ihmisiä eril­lai­sine vajavaisuuksi­neen pyritään myös tuke­maan monin tavoin, vaikka­pa luk­i­häir­iöisiä. En esimerkik­si pidä posi­ti­ivista diskrim­i­naa­tio­ta koulu­jen määrära­hois­sa ongel­mana, ter­ve kaupunki­laisjärkikin sanoo että resursse­ja kan­nat­taa suun­na­ta sinne mis­sä on ongelmia, ja on lop­pu­jen lopuk­si kaikkien etu että koulu­tus onnis­tuu joka koulussa.

    6) Onko kyseessä jatku­mo joka avaa muun eri­tyisko­htelun? Jos vaikka­pa mus­lim­iehel­lä annetaan yleinen nimenkir­joi­tu­soikeus vai­mon­sa puoles­ta, jot­ta tämän ei tarvit­sisi asioi­da miesten luona ulko­maalais­poli­i­sis­sa, niin tämä antaa myös mui­ta val­taoikeuk­sia esim. raha-asioi­hin. Näin ei mis­sään nimessä pidä tehdä. Jos taas mamu­naisil­la on uimavuoro, niin siitä ei seu­raa yhtään mitään muu­ta kuin että mamu­naisil­la on uimavuoro.

  11. Juu­so Kopo­nen, kaikel­la kun­nioituk­sel­la, mut­ta näke­myk­sesi tästä “vapaae­htois­es­ta” päällekkäis­es­tä oikeuskäytän­nöstä, on nai­ivi. Meil­lä on tästä jär­jestelmästä jo näyt­töä, ja Bri­tan­ni­as­sa jotkin mus­lim­i­jär­jestötkin ovat olleet huolestunei­ta siitä, että nämä tuomiois­tuimet sor­ta­vat päätök­sis­sään naisia, ja että naisia pain­os­te­taan yhteisö­jen­sä tahol­ta suos­tu­maan niiden päätän­tä­val­lan alaisiksi.

    Ei ole mitään järkeä legit­imisoi­da täl­laisia käytän­töjä koskien mm. per­heväki­val­ta- tai avioerotapauksia.

    Päin­vas­toin resursse­ja pitäisi keskit­tää naisjär­jestöille, jot­ka kamp­pail­e­vat jär­jestet­tyjä avi­o­li­it­to­ja, kun­ni­aväki­val­taa ja seu­rustelukiel­to­ja vas­taan. Antaa näille rahal­lista tukea ja medi­anäkyvyyt­tä. Lopet­taa ongelmien hyssyt­te­ly. Kouluter­vey­den­tarkas­tuk­sis­sa tulisi tutkia, että tyt­töjä ei ole leikel­ty. Ainakin vielä 80-luvul­la ja 90-luvul­la jokaisen oppi­laan housui­hin kat­sot­ti­in ter­veystarkas­tuk­sis­sa, onko tämä muut­tunut, saa­vatko mus­lim­it tästä halutes­saan vapau­tuk­sen? Leikkauk­sista erit­täin tun­tu­vat rikosoikeudel­liset seu­raa­muk­set. Samoin pakkoavi­o­li­itoista. Kouluis­sa nuo­rille infor­maa­tio­ta näitä ja omia oikeuk­si­aan koskien.
    “Huiv­ipoli­isien” ym. toimin­nan kieltämi­nen lakiteitse ja siihen puuttuminen.

    Vihasaar­naamista vas­taan tarvi­taan lain­säädän­töä ja ran­gais­tus­pelote. Koulu­opetuk­seen seku­laarisu­ut­ta vahvis­ta­va pain­o­tus ja kaikille pakolli­nen oppi­aine nykyisen uskon­nonopetuk­sen tilalle.
    Tois­tu­vasti rikok­si­in syyl­listynei­den kään­nyt­tämis­es­tä pitää tehdä automaat­ti­nen käytäntö.
    Kie­lenopetuk­sen resurssit pitää ensin tur­va­ta, ja tämän jäl­keen sitoa per­heen saa­mat tuet suomen kie­len oppimisen velvol­lisu­u­teen. Kukkaron­nyörien kiristymi­nen kyl­lä päästää vai­mon miehen otteesta luen­noille jos ei muu auta (kuten ei tun­nu aut­ta­van monis­sa tapauksissa).

    Keino­ja seku­laarisu­ut­ta ja rin­nakkainelon edel­ly­tyk­siä vahvis­tavalle inte­graa­tiopoli­ti­ikalle on ole­mas­sa, mut­ta sen pre­mis­sit edel­lyt­täi­sivät sen myön­tämistä, että tuli­joiden kesku­udessa on val­lal­la ongel­mallisia kult­tuurisia piirteitä. Tähän ei tun­nu ole­van riit­tävää halua/uskallusta/tahtoa.

  12. tpyy­lu­o­ma:

    “Jos taas mamu­naisil­la on uimavuoro, niin siitä ei seu­raa yhtään mitään muu­ta kuin että mamu­naisil­la on uimavuoro”

    Seu­raa siitä se, että kyseiseen vuoroon käyte­tyt resurssit ovat pois muil­ta. Sikäli kun vuoro on kus­tan­net­tu val­tion varoil­la. Vuoron mamuille tuot­ta­mat hyödyt saat­ta­vat ylit­tää tai olla ylit­tämät­tä muille aiheutuneen hai­tan, mut­ta se on eri kysymys.

    Muil­ta osin aiheel­lisia kysymyksiä.

  13. Tuo viina­pul­loes­imerk­ki nyt on aivan rampa. 

    Kyl­lä tur­va­paikan hak­i­jal­la on yllin kyllin aikaa tur­va­paikkakäsit­te­lyn aikana tutus­tua paikalliseen lain­säädän­töön, toisin kuin raa­tona hiekalla makaaval­la haaksirikkoutuneella. 

    Luulisi itse asi­as­sa, että juuri henken­sä kau­pal­la pak­eneval­la on korkein moti­vaa­tio­ta­so sopeu­tua uuteen koti­maa­han sem­minkin kun hänelle jär­jestetään tääl­lä asuin­si­ja ja säälli­nen toimeen­tu­lo kuten Suomessa. 

    Et kai tosis­sasi lähde siitä, että pako­laisil­la olisi oikeus omaan laki­in­sa tääl­lä? Nyt sit­ten tul­laan taas tähän kult­tuurirel­a­tivis­mi­in, jota minä en harrasta. 

    Eli joka laki hyvä laki…

  14. Tpyy­lu­o­ma,

    Rin­na­s­tat ter­vey­del­liset seikat, raskau­den ja luk­i­häir­iön sekä uskon­non toisiinsa. 

    Mik­sei mikä tahansa elämänkat­so­mus oikeu­ta tähän ihan­noimaasi posi­ti­iviseen diskrim­i­naa­tioon? Haiskah­taa, että tämä ihana posi­ti­ivi­su­us on tarkoitet­tu vain mus­limeille, jot­ka siis ovat viitosko­htasi mukaan “vajavaisia”?

  15. Mus­lim­ien ruk­oushetkien ongel­ma työ­paikoil­la ei ehkä ole niihin käy­htet­ty aika, vaan jous­ta­mat­to­muus het­ken sovit­tamises­sa työn rytmiin. 

    Näin olen ymmärtänyt. Mus­lim­in on rukoil­ta­va juuri tietyl­lä kel­lon­lyömäl­lä, vaik­ka asi­akkai­ta olisi jonok­si asti. Har­va on kyken­emätön siirtämään tupakka­hetkeän­sä hie­man sin­nem­mäk­si, jos työ on vain yksinker­tais­es­ti tehtävä NYT. Tai jos on, niin työ­nan­ta­jan kengän­po­h­ja näkyy koh­ta peräpeilistä. 

    Kor­jatkaa ne islamin asiantun­ti­jat (eli Imaa­mi Osman), joil­la mah­dol­lis­es­ti asi­as­ta on parem­paa tietoa.

  16. Kun luin muu­ta­ma päivä sit­ten aiem­pia postauk­sia ajat­telin ymmärtäneeni väärin ajatuk­sesi kult­tuuri­au­tono­mi­as­ta (ehkä ymmär­rän vieläkin). Mik­si tästä pitää tehdä mon­imutkainen asia: Suomes­sa on uskonon­va­paus ja hyvä niin. Joillekin ryh­mille annet­tu kult­tuuri­au­tono­mia johtaa joka tapauk­ses­sa ongelmi­in ja eri­ar­voisu­u­teen kun eri ryh­mät saa­vat eri oikeuksia. 

    Jos joku tulee tänne (tavas­ta riip­pumat­ta) saa hän uskoa mihin halu­aa. Vapau­den vastapaino on velvol­lisu­us nou­dat­taa ja kun­nioit­taa paikallista lakia (esimerkik­si tämä surullisenku­u­luisa imaamin lap­si­avi­o­li­it­to­lausun­to ei tätä ehtoa mielestäni täytä). Jos min­ut pelastet­taisi­in Irani­in uppoavas­ta laivas­ta heit­täisin viina­pul­lon lähim­pään puskaan ja hun­nut­taisin vai­moni välittömästi.

    Ei suomen kan­na­ta mure­htia liikaa maail­man ongelmil­la, emme me pysty kuusim­iljoon­aise­na kansana muut­ta­maan maail­mal­la käytän­nössä yhtään mitään. Pide­tään sen sijaan oma pesä kun­nos­sa: oma demokra­tia, tasa-arvo ja kansalais­ten hyv­in­voin­ti korkeana. Suomen tapauk­ses­sa oma­l­la esimerkil­lä voi vaikut­taa enem­män kuin saarnaamisella.

  17. “Olen joidenkin tälle pal­stalle tullei­den kir­joi­tusten hei­jas­ta­van niin suur­ta pelkoa islami­laisu­u­den vuok­si, että riv­ien välistä luet­tuna moni tun­tu­isi halu­a­van painaa nap­pia, joka hävit­täisi koko islamin uskon­non maail­mas­ta. Suurin piirtein täl­laiseen ratkaisu­un moni puheen­vuoro tun­tuu tähtäävän. Täl­laista nap­pia ei kuitenkaan ole ole­mas­sa, senkaltaiset pohdin­nat ovat täysin turhan­päiväisiä. On aivan turha pohtia sitä, onko islami­nusko toiv­ot­tu vai ei toiv­ot­tu ilmiö. Se on olemassa”

    Kai islamin häviämistä maail­mas­ta saa toivoa, jos kokee sen ole­van haitalli­nen ilmiö itsen­sä, läheis­ten­sä ja ehkä ihmiskun­nankin kannal­ta? Pohdiskelu voi olla myös perustel­tua, eikä ollenkaan tyhjän­päiväistä, jos sat­tuu ole­maan niin, että islam todel­la on haitalli­nen ilmiö. Ei kai kom­mu­nis­min tai nat­sis­min ongelmien pohd­in­takaan ole ollut tyhjän­päiväistä vain sik­si, että ne sat­tui­v­at ole­maan olemassa?
    Nap­pia paina­mal­la mikään suurten mas­so­jen suo­sios­sa ole­va uskon­to ei tietenkään häviä. Mut­ta pohdiskelu haitallisek­si tode­tun ilmiön vaiku­tus­pi­irin rajoit­tamisen mah­dol­lisuuk­sista suh­teessa omaan elinympäristöön ei vält­tämät­tä ole ollenkaan tyhjän­päiväistä. Näin siis teo­ri­as­sa. En sano islamin vält­tämät­tä ole­van absolu­ut­tises­sa mielessä “haitallista”, vaik­ka län­si­maisen arvokäsi­tyk­sen mukaan se sitä toden­näköis­es­ti onkin.

    “Jot­ta mitään täl­laista voisi edes harki­ta, on islamistien hyväksyt­tävä, että jokaisel­la on oikeus ero­ta uskonnosta.”

    Tähän taitaa olla pitkä mat­ka. Jos olen oikein ymmärtänyt, islamista eroami­nen on tiukem­mis­sa islami­lai­sis­sa mais­sa käytän­nössä mah­do­ton­ta ja lib­er­aal­im­mis­sakin erit­täin hankalaa.

    “Sau­di-Ara­bi­aan matkus­ta­van on syytä varautua alko­holit­tomaan aikaan, mut­ta mon­es­sa muus­sa islami­laises­sa maas­sa ulko­maalaiset saa­vat naut­tia paikallisil­ta kiel­let­tyä alkoholia”

    Tämä koh­ta liit­tyy oleel­lis­es­ti yhteen tpyy­lu­o­man esit­tämään kysymyk­seen. Ulko­maalaiset saa­vat toden­näköis­es­ti naut­tia eriva­pauk­sia alko­holin suh­teen jois­sain mais­sa ain­oas­taan sik­si, että ulko­maalais­ten alko­holinkäytöstä aiheutu­vat hyödyt ovat isän­tä­maalle sen hait­to­ja suurem­mat. Sen takia esimerkkisi ei varsi­nais­es­ti ole kovin hyvä ver­taus esim. Suomen tilanteeseen näh­den, jos­sa pohdi­taan lähin­nä sel­l­ais­ten eriva­pauk­sien myön­tämisiä, joista suo­ma­laisille koitu­vat hai­tat ylit­tävät hyödyt. Pitää erot­taa omane­dun­tavoit­telun takia tehdyt myön­ny­tyk­set “suvait­semisen” joh­dos­ta tehdy­istä myönnytyksistä.

  18. Tiedemies: “Täl­lainen nor­mi on erit­täin ikävä koko yhteiskun­nan kannal­ta, kos­ka se syn­nyt­tää muiden ryh­mien nuoris­sa miehissä erit­täin paljon katkeru­ut­ta. Jos ette usko, niin miet­tikää, mik­si “ne vievät mei­dän naiset”- karikatyyri rasis­tis­es­ta puheesta on syntynyt.”

    häh? No tuskin tuo rasis­tipuheessa esi­in­tyvät “ne vie mei­dän naiset” on mil­lään taval­la kiin­ni siitä, että nämä rasis­tit halu­aisi­vat itselleen mus­lim­i­vai­mon ja pitävät tilan­net­ta jotenkin epäreilu­na, kun mus­lim­imiehet saa rauhas­sa seu­rustel­la suo­ma­lais­ten nais­ten kanssa, mut­ta kieltävät vas­taavaan oikeu­den suomalaismiehiltä.

    Kyse on vaan siitä, että nuorten naimakelpois­t­en miehien lisään­tymi­nen yhteiskun­nas­sa heiken­tää muiden nuorten miesten ase­maa par­in­val­in­ta­markki­noil­la. (Ja eri­tyis­es­ti se heiken­tää jo muutenkin par­in­val­in­ta­markki­noil­la huonos­sa ase­mas­sa ole­vien syr­jäy­tynei­den miesten asemaa.)

    Minus­ta tässä ei tietenkään ole mitään vikaa, kos­ka minus­ta mus­lim­imiehel­lä on ihan saman­lainen oikeus vaimoon, kuin suo­ma­laisel­lakin miehellä.

  19. Osmo: “En tunne paikallisia olo­ja niin hyvin, että tietäisin, voiko mitään aluet­ta pakko­mod­ernisoi­da, mut­ta esimerkik­si juuri Pak­istanis­sa kansan selvä enem­mistö on näitä taan­tu­muk­sel­lisia islamis­te­ja vas­taan — kun siis puhumme koko Pakistanista.”

    Liisa Liimataisen mukaan, hän on kir­joit­tanut Iranin oloista kir­jan: paikalliset nuoret naiset pää­sevät myös van­hoil­li­sis­sa per­heis­sä opiskele­maan yliopis­tois­sa ja osal­lis­tu­maan työelämään kiitos huiv­ipakon. Näi­den opiskellei­den ja työssä käyvien nais­ten voisi ajatel­la ole­van mah­dol­lisu­us maan nais­ten olo­jen mod­ernisoimisek­si. Tilanne tyt­tö­jen ja nais­ten osalta ei muu­tu län­si­maisen shap­lu­u­nan mukaises­sa järjestyksessä. 

    Liimataisen mukaan yleen­säkään Irani­in ja ilmeis­es­ti mui­hinkaan islami­nuskoisi­in val­tioi­hin ei parane men­nä valmis kaa­va päässään, jon­ka läpi tarkastel­tuna vas­tauk­set ovat valmi­ita ennen kysymys­ten esittämistä.

    Viralli­nen Iran on hänen mukaansa toinen asia kuin epävi­ralli­nen yhteiskun­ta. Yhdys­val­to­jen väli­in­tu­lot ja puut­tumi­nen hait­taa län­nen suhtei­den syn­tymistä. Iran on alueel­laan vas­taavaa kuin Sak­sa Euroopassa.

  20. En finne igen: Ennen pääsiäistä tuli SVT:stä ohjel­ma, jos­sa käsitelti­in eri pohjo­is­mai­ta. Kysymyk­seen, mis­tä Pohjo­is­maas­ta ruot­salaiset van­hem­mat halu­aisi­vat tyt­tärelleen puoli­son mieluiten ja mis­tä ei. Nor­ja voit­ti ja Suo­mi jäi pitämään perää.

    Syytä asi­aan pohdit­ti­in, kieli mainit­ti­in yhdek­si tek­i­jäk­si, mut­ta suo­ma­lais­ten sta­tus Ruot­sis­sa on kuulem­ma alhainen vieläkin elävien streo­ty­p­i­oiden vuok­si, eli suo­ma­laiset juo­vat itsen­sä umpikän­ni­in, heil­lä on puukko ja he istu­vät illat pitkät saunas­sa ja hoke­vat pärkelettään.

    Kult­tuurimme san­ot­ti­in ole­van hyvin itäi­nen ja loukkaan­tunei­ta olti­in siitä, että ruot­salaiset miehet nähdään Suomes­sa homoina.

    Koulu­opetuk­sen hyvyys ver­rat­tuna Ruotsin koulu­jen opetuk­seen saati­in mitätöidyk­si sil­lä, että koulu­ope­tus­ta san­ot­ti­in autoritääriseksi.

    Eräs kom­men­toi­ja sanoi tärkeää suh­tau­tu­mises­sa Suomeen ole­van se, koroste­taanko ruot­salais­ten ja suo­ma­lais­ten välisiä yhtäläisyyk­siä vai eroja.

    Suo­ma­laiselle uholle hymy­ilti­in päälakea taputellen ja sen san­ot­ti­in johtu­van epä­var­muud­es­ta ja ilmenevän päin vas­toin ‑käyt­täy­tymisenä.

    Ruot­sis­sa töis­sä olleena osaan kat­soa asi­aa sikäläis­ten silmin.

    Mik­si tätä ker­ron, on se, että jos naa­puri­maamme kansalainen tulee vas­taamme täl­lä ennakkoasen­teel­la ja se pais­taa läpi kuin neon­va­lo, ennakkoasenne tuskin vas­taista rin­nakkaise­loa parantaa.

  21. “Voisiko islami­laisille olla omaa lain­säädän­töän­sä myös länsimaissa?”

    Yksinker­tais­es­ti; ei voi! Suomes­sa kaik­ki nou­dat­ta­vat Suomen lakia, myös islami­laiset. Aiem­min jo viitat­ti­in jeho­van todis­ta­ji­in ja näi­den eriva­pauk­sien aiheut­ta­mas­ta ris­tiri­idas­ta. Tässä on kor­jaamista ja ymmärtääk­seni asi­aan ollaan puut­tumas­sa lainsäädäntötasolla. 

    ““Miet­tikääpä asi­aa toisin päin: jos suo­ma­lainen mies hakee eroa vaimostaan per­heen asues­sa Etiopi­as­sa, kuin­ka hyväksyt­tävää olisi, että avio-omaisu­us jaet­taisi­in ja las­ten huolta­ju­ud­es­ta päätet­täisi­in Etiopi­an lakien mukaan?””

    En näe asi­as­sa mitään ongel­maa. On täysin hyväksyt­tävää, että omaisu­us jae­taan ja las­ten huolta­ju­ud­es­ta päätetään Etiopi­an lakien mukaan.

  22. Rin­nakkaise­lo islami­nuskois­t­en kanssa ei ole ongel­ma, jos islami­nuskoiset eivät tee siitä ongel­maa. Oppik­oulus­sani oli helsinkiläisiä tataare­ja, ja vas­ta myöhem­min olen mieltänyt, että he oli­vat mus­lime­ja. Kuten tun­net­tua, mitään eriva­pauk­sia suo­ma­laisen yhteiskun­nan sään­nöistä ei ole ollut tarpeen eikä sel­l­ais­ten vaati­jaa olisi pidet­ty tolkuis­saan ole­vana vielä aivan jokin aika sitten. 

    Mut­ta ongel­ma on se, että useim­mis­sa EU-mais­sa, joi­hin on muo­dos­tunut huo­mat­ta­va mus­lim­ipop­u­laa­tio, on seu­rauk­se­na ollut vakavia sosi­aal­isia ongelmia, joi­ta ei voi lukea edes pääosin val­taväestön nur­jan suh­tau­tu­misen piikki­in. Tästä on muual­la opit­tu, ja sopii kysyä, tulisikomei­dän ottaa oppia. Otan esimerkin parhaas­ta Euroopasta:
    Hol­lan­nis­sa on suh­teelis­es­ti suurimpia mus­lim­iväestöjä Euroopas­sa, varsin lib­er­aali tra­di­tio ja tähä­nas­ti­nen suvait­se­va poli­ti­ik­ka. Nämä tuot­ti­vat korkean profi­ilin murhia (poli­itikko Pim For­tuyn ja ohjaa­ja Theo Van Gogh) ja mm. suo­ra­puheisen par­la­men­taarikon Ayaan Hir­si Alin maan­paon murhauhan alaise­na. Lisäk­si oli tulok­se­na poli­it­ti­nen siir­tymä, niin että per­in­teiset puolueet ovat jäämässä jalkoi­hin kun nou­date­tun poli­ti­ikan haas­tanut ryh­mä näyt­tää aivan viime tieto­jenkin mukaan nou­se­van niin suurek­si, että sen sivu­ut­ta­mi­nen on vaikeaa. 

    Nyt on (jouluku­un 2008 puo­livälis­sä) Hol­lan­nin työväen­puolue, jon­ka min­is­teri hal­li­tuk­ses­sa vas­taa siir­to­laiskysymyk­sistä, tehnyt posi­tiopa­perin, jon­ka kaltainen Suomes­sa johtaisi rasis­misyytök­si­in ja lynkkauk­seen. Kun en osaa hol­lan­tia olen tutus­tunut tek­sti­in vain englan­niksi ja vält­tääk­seni mon­enker­taisen kään­tämisen virheet siteer­aan suo­men­ta­mat­ta. Tek­stin takana siis puolueen puhe­henkilö Lil­ianne Ploumen. Ensin tärkeä julistus:
    “The mis­take we can nev­er repeat is sti­fling crit­i­cism of cul­tures and reli­gions for rea­sons of tol­er­ance.” Tästä voisi ottaa oppia.
    Sit­ten kys­myk­seen siitä, mis­sä määrin tulisi antaa tilaa uusien tulokkaiden tavoille.
    “Gov­erne­ment and politi­cians have too long failed to acknowl­edge the feel­ings of loss and estrange­ment felt by Dutch soci­ety fac­ing par­al­lel com­mu­ni­ties that dis­re­gard its lan­guage, laws and customs.”
    Ja olisiko sit­tenkin vas­taus kaik­keen että “ihmiset toisianne suvaitkaa” noin­ni­inkun arvorel­a­tivis­min nimissä:
    Gov­erne­ment strat­e­gy should be “bring­ing our val­ues into con­fronta­tion with peo­ple who think otherwise.”
    Ja onko tarpeen täl­laisia miet­tiä? pj Ploumen:
    “With­out a strat­e­gy to deal with these issues, all dis­cus­sion about cre­at­ing oppor­tu­ni­ties and accep­tance of diver­si­ty will be blocked by sus­pi­cion and neg­a­tive expe­ri­ence.” Hän muuten puhuu koke­muk­ses­ta, ei kuvitelmien pohjalta.

    Ja vielä:
    “We have to stop the exis­tence of par­al­lel soci­eties with­in our soci­ety.” Eri­tyis­es­ti Hol­lan­nin demaripuolue pain­ot­taa sitä, että inte­graa­tio­pros­es­sia hait­taa, jos hyväksytään (“suvaitaan”) nais­ten burkhaa ja heille tarkoitet­tu­ja eri­ty­isiä toimia. Tuli­joille on tar­jot­ta­va Hol­lan­nin arvot mah­dol­lisuute­na eman­sipoitua nykyis­es­tä tilastaan.

    Taus­tak­si: olen ollut SDP:n jäsen yli 40 vuot­ta, mitä voidaan pitää pre­seni­ilin dement­ian kärk­i­t­u­lok­se­na, mut­ta mainit­sen sen, jot­tei luul­taisi per­suk­si. Lainailen yllä sivistys­maan hal­li­tus­puolueen vankkaan koke­muk­seen nojaavia kan­to­ja, kos­ka meil­lä ei kotomaas­sa ole vielä dataa omas­ta takaa eikä nahallekäyvää koke­mus­ta siitä, mitä ongelmia voi tul­la vas­taan. Nähdäk­seni ei tääl­lä men­nä pahasti met­sään jos pohdi­taan aivan oikeasti, miten tulisi toimia, jot­ta vält­ty­isimme niiltä ongelmil­ta, joi­hin on mon­es­sa mas­sa joudut­tu. Voidaan tietysti päät­tää, että silkkaa sol­i­daarisu­ut­ta men­nään muiden viitoit­ta­maa tietä, mut­ta olisi asial­lista, että päätös tehdään tosi­asi­at tun­tien ja vastuullisesti.

  23. a m‑b “Liisa Liimataisen mukaan, hän on kir­joit­tanut Iranin oloista kir­jan: paikalliset nuoret naiset pää­sevät myös van­hoil­li­sis­sa per­heis­sä opiskele­maan yliopis­tois­sa ja osal­lis­tu­maan työelämään kiitos huiv­ipakon. Näi­den opiskellei­den ja työssä käyvien nais­ten voisi ajatel­la ole­van mah­dol­lisu­us maan nais­ten olo­jen modernisoimiseksi.”

    “Lisäys: 60 % yliopis­to-opiske­li­joista on naisia.”

    Mielipi­demit­tauk­sis­sa suurin osa näistä nai­sista pitää itseään fem­i­nis­teinä, ja vas­tus­taa mm. per­hei­den­sä jär­jestämiä avi­o­li­it­to­ja, mut­ta hei­dän tilanteen­sa on nykyisel­lään silti edelleen heikko. Hei­dän omat unel­mansa ja halun­sa eivät real­isoidu todel­lisu­udessa. Selvä enem­mistö jää työelämän ulkop­uolelle, suuri osa elää epä­tyy­dyt­tävis­sä avi­o­li­itossa, kotiäiteinä.

  24. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 21.4.2009 kel­lo 23:06

    ““Ja vaimo ruoskitaan?””

    Blogin­pitäjänä on help­poa olla ivalli­nen. Omat kom­men­tit julka­istaan varmasti.
    Muis­tu­tan kuitenkin, että Etiopia, minkä olit tähän ottanut esimerkik­si, on itsenäi­nen val­tio. Aivan samoil­la oikeuk­sil­la kuin Suomen tasaval­takin. Tai Libanon, Irak ja Monaco.

  25. a m‑b:n kanssa ihmette­len, että kuin­ka surkea onkaan sit­ten suo­ma­lais­ten käsi­tys ruot­salai­sista, kun tutkimuk­sis­sa ruot­salaiset pitävät selvästi enem­män suo­ma­lai­sista kuin päin vastoin.

    http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2007/11/577397

    Ruot­salais­ten mieluisin matkako­hde on myös Suo­mi, mikä kyl­lä uhkaa jo men­nä käsit­tämät­tömän puolelle. 

    Muis­te­len myös taan­noista kyse­lyä, jos­sa ruot­salaiset muis­taak­seni oli­si­vat halun­neet kaiken maail­man ihmi­sistä eniten ystäväk­seen suo­ma­laisen tai ainakin suo­ma­laiset sijoit­tui­v­at korkealle listal­la (kun suo­ma­laiset taas eivät olleet kovinkaan innos­tunei­ta ruot­salai­sista). Oliko­han se tuo sama alus­sa mainit­se­mani tutkimus? 

    Ruot­salaisi­in kohdis­tuu niin paljon hylkimis­reak­tioi­ta, että enem­mistö Hesarin kult­tuu­riosas­ton “intellek­tuelleista” etsivät suo­ma­lais­ten lähin­tä kansaa muual­ta kuin Ruot­sista. Jopa Nor­jas­ta, mikä nau­rat­taisi nor­jalaista, jos hän joskus asi­as­ta kuulisi, mikä kyl­lä on melko mahdotonta.

    Skan­d­i­naav­it pitävät kuitenkin toisi­aan etenkin his­to­ri­al­lis­es­ti melkein samana kansana. Ei ihme jos halu­a­vat nait­taa pikem­min per­heen piiris­sä kuin suo­ma­laisille, jot­ka halu­a­vat olla ja jos­sain määrin ovatkin enin­tään serkkukansa.

    Taitaa olla enem­pi iki­van­han pikku­veliasen­teen syn­nyt­tämä myyt­ti tuo ruot­salais­ten halvek­sun­ta. Suo­ma­laisil­la sen sijaan olisi paran­tamisen varaa suh­tau­tu­mises­sa ruot­salaisi­in. Eiköhän ruve­ta kaik­ki rakas­ta­maan vel­jel­lis­es­ti myös län­tistä naa­puria niin onnis­tuu tuo rauhalli­nen rin­nakkaise­lo siihenkin suun­taan. Muuten kun on ollutkin sel­l­aista tap­pelua että.

  26. Eli­na, olisin voin­ut vali­ta esimerkeik­si joitain omi­naisuuk­sia jot­ka ihmi­nen voi vali­ta, vaik­ka kasvis­syön­ti, en vaan ajatel­lut asi­aa siltä kan­til­ta. Tarkoi­tus oli lähin­nä pohtia eri­tyisko­htelun ehto­ja eikä sanoa uskon­nos­ta ja syn­nyn­näis­ten omi­naisuuk­sien suh­teesta mitään. Pahoit­te­len jos syn­tyi sel­l­ainen kuva.

  27. “Ja [] väärästä sängys­tä löy­det­ty vaimo kivitetään?”

    Niin, näin voinee jos­sain käy­dä — tilan­net­ta ei muuk­si muu­ta se, jos me hyväksymme (Bri­tann­ian tavoin) shar­i­an rajoite­tun käyttöönoton. 

    Suo­ma­laisil­la on täysi oikeus olla muut­ta­mat­ta Etiopi­aan tai mihin tahansa muuhun val­tioon, joiden oikeuskäsi­tyk­sen he katso­vat ole­van liian pahasti ris­tiri­idas­sa omien arvo­jen­sa kanssa. Etiopi­as­sa nou­date­taan paikallista lakia (niin hyvin kuin nou­date­taan), eikä se siitä suo­ma­laisek­si muu­tu, vaik­ka me tääl­lä tek­isimme mitä tahansa. Mik­si siis luopuisimme _omassa maassamme_ omista oikeuspe­ri­aat­teis­tamme täl­lä perusteella?

    [tekni­nen huo­mau­tus: allekir­joit­ta­neen suku­ni­mi lie­nee ilman suurem­pia vaikeuk­sia pääteltävis­sä anta­mas­tani sähköpostiosoitteesta]

  28. az,

    Kos­ka postauk­ses­sasi on sekä hyviä että mielestäni huono­ja ideoita, kom­men­toin niitä näin yksi kerrallaan:

    Bri­tan­ni­as­sa jotkin mus­lim­i­jär­jestötkin ovat olleet huolestunei­ta siitä, että nämä tuomiois­tuimet sor­ta­vat päätök­sis­sään naisia, ja että naisia pain­os­te­taan yhteisö­jen­sä tahol­ta suos­tu­maan niiden päätän­tä­val­lan alaisiksi.

    Miten tilanne on parem­pi jos toim­inta on täysin “vil­liä”? Eivätköhän har­taat mus­lim­it jo nyky­isin ennem­min pyy­dä per­hep­ul­mi­aan ratko­maan uskon­nol­lista asiantun­ti­jaa kuin maal­lista oikeut­ta. Nykyisel­lään tämä voi esit­tää mielip­i­teenään mitä hyvän­sä, esimerkik­si olla myön­tämät­tä avi­o­li­it­toa naisen hake­m­ana tai jopa määrätä väki­val­taisia ran­gais­tuk­sia (toki syyl­listyen sil­loin rikok­seen yllyt­tämiseen), kun taas viral­lisel­la statuk­sel­la toimi­va uskon­nolli­nen tuomiois­tu­in toimisi luon­nol­lis­es­ti tietyis­sä yhteiskun­nan aset­tamis­sa puitteissa.

    Ei ole mitään järkeä legit­imisoi­da täl­laisia käytän­töjä koskien mm. per­heväki­val­ta- tai avioerotapauksia.

    Per­heväki­val­ta on rikosa­sia joka kuu­luu tietenkin nor­maalille alioikeudelle, ei uskon­nol­liselle tuomiois­tu­imelle. Avio­ero­jen osalta esit­tämässäni mallis­sa liikku­mavaraa olisi vain saman ver­ran kuin nyky­lais­sa jää puoliso­jen oman harkin­nan varaan ja tuomiois­tu­imen päätök­ses­tä olisi rajoit­tam­a­ton val­i­tu­soikeus käräjäoikeu­teen. Eli esimerkik­si avio­ero olisi aina pakko myön­tää jom­man kum­man osa­puolen sitä halutes­sa ja “tuomiois­tu­imen” anta­mat päätök­set esimerkik­si omaisu­u­den jaos­ta ja las­ten huolta­ju­ud­es­ta olisi aina mah­dol­lista alis­taa käräjäoikeu­den päätet­täväk­si jos tuomio ei kel­paa jom­malle kum­malle osapuolelle.

    Päin­vas­toin resursse­ja pitäisi keskit­tää naisjär­jestöille, jot­ka kamp­pail­e­vat jär­jestet­tyjä avi­o­li­it­to­ja, kun­ni­aväki­val­taa ja seu­rustelukiel­to­ja vas­taan. Antaa näille rahal­lista tukea ja medi­anäkyvyyt­tä. Lopet­taa ongelmien hyssyttely.

    Kan­natet­ta­va aja­tus. En näe, miten tämä on ris­tiri­idas­sa esit­tämäni kanssa.

    Kouluter­vey­den­tarkas­tuk­sis­sa tulisi tutkia, että tyt­töjä ei ole leikel­ty. Ainakin vielä 80-luvul­la ja 90-luvul­la jokaisen oppi­laan housui­hin kat­sot­ti­in ter­veystarkas­tuk­sis­sa, onko tämä muut­tunut, saa­vatko mus­lim­it tästä halutes­saan vapautuksen?

    Kinkkisem­pi kysymys, mut­ta en usko että uskon­to muo­dos­tuu tässä minkään­laisek­si ongel­mak­si, kun­han tutkimuk­sen tekee nais­lääkäri/-sairaan­hoita­ja. Ennem­min mietin lapsen oikeuk­sia, tas­a­puolisu­u­den nimis­sä luon­nol­lis­es­ti kaik­ki lapset on tutkit­ta­va ja se voi olla lapselle, varsinkin jos tutkimus tehdään mur­rosikää läh­estyt­täessä tai sen saavutet­tua, nöyryyt­tävä koke­mus. Ylivoimais­es­ti suurim­mas­sa osas­sa tapauk­sis­ta­han moinen tutkimus on aihee­ton. Luon­nol­lis­es­ti jos on eri­ty­istä syytä epäil­lä sukuelin­ten silpomista tapah­tuneen, jo nyky­lain puit­teis­sa voidaan suorit­taa tarkastus.

    Leikkauk­sista erit­täin tun­tu­vat rikosoikeudel­liset seu­raa­muk­set. Samoin pakkoavi­o­li­itoista. Kouluis­sa nuo­rille infor­maa­tio­ta näitä ja omia oikeuk­si­aan koskien.

    “Erit­täin tun­tu­vat” on epämääräi­nen käsite, nähdäk­seni pahoin­pitelystä, ruumi­in­vam­man tuot­ta­muk­ses­ta, pakot­tamis­es­ta, raiskauk­ses­ta jne. mitkä rikos­nimik­keet täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa tule­vat kyseeseen pitää rankaista kaikkia tas­a­puolis­es­ti moti­ivista riip­pumat­ta (toki olo­suh­teet huomioonot­taen, eli esim. lapsen heikom­pi puo­lus­tuskyky koven­ta­vana tek­i­jänä huomioiden), eli en lähtisi ankaroit­ta­maan ran­gais­tuk­sia erik­seen sik­si, että niitä tehdään uskon­non tai tapakult­tuurin var­jol­la. Mut­ta samaa mieltä muuten.

    “Huiv­ipoli­isien” ym. toimin­nan kieltämi­nen lakiteitse ja siihen puuttuminen.

    Tämä on han­kala kysymys. Kiel­letäänkö siis myös suo­ma­lais­ten setien ja tätien oikeus huo­maut­taa nuorisolle (mielestään) epäasial­lis­es­ta pukeu­tu­mis­es­ta? Miten tämän konkreet­tis­es­ti ratkaisisit?

    Vihasaar­naamista vas­taan tarvi­taan lain­säädän­töä ja rangaistuspelote.

    Tässä tarkkana, sanan­va­pau­den rajoit­tamises­sa päästään nopeasti viet­tävälle pin­nalle. Mielu­um­min rajoite­taan liian vähän kuin liikaa. (Omas­ta mielestäni jo nykyi­nen lain­säädän­tö rajoit­taa sanan­va­paut­ta liikaa, en lähtisi sitä ainakaan entis­es­tään kiristämään.) Toki on erotet­ta­va yleis­ten mielip­itei­den lausum­i­nen ja yksilöön tai selvästi määritel­tyyn joukkoon kohdis­tu­va her­jaus, ahdis­telu ja uhkailu joista viimemainit­tu on selvästi tuomit­ta­va rikollisena.

    Koulu­opetuk­seen seku­laarisu­ut­ta vahvis­ta­va pain­o­tus ja kaikille pakolli­nen oppi­aine nykyisen uskon­nonopetuk­sen tilalle.

    Eri mieltä. Nimeno­maan otta­mal­la uskon­nonope­tus yhteiskun­nan kon­trol­li­in hillitään äärili­ikkei­den kasvua. Ei ole sat­tumaa, että USA:ssa jos­sa julk­ista uskon­nonope­tus­ta ei ole, uskon­nol­lisu­us on kon­ser­vati­ivisem­paa ja mil­i­tantim­paa kuin vaik­ka Pohjo­is­mais­sa jois­sa val­tio huole­htii uskon­nonopetuk­ses­ta. Näk­isin kyl­lä hyödyl­lisek­si tun­nus­tuk­sel­lisen uskon­nonopetuk­sen lisäk­si pakol­lisen oppi­aineen jos­sa tutus­tut­taisi­in eri­laisi­in maail­mankat­so­muk­si­in, mut­ta mielestäni helpoin yksit­täi­nen toimen­pide katkaista saudi­ra­hal­la lev­iävän radikalis­min siivet Euroopas­sa olisi nimeno­maan tar­jo­ta val­takun­nal­liseen ope­tus­su­un­nitel­maan perus­tu­vaa tasokas­ta tun­nus­tuk­sel­lista islamin ope­tus­ta kouluissa.

    Tois­tu­vasti rikok­si­in syyl­listynei­den kään­nyt­tämis­es­tä pitää tehdä automaat­ti­nen käytäntö.

    Eri mieltä. “Three strikes and you’re out” ‑tyyp­pinen automati­ik­ka ei joh­da kuin ongelmi­in, sopii tutus­tua Jenkkilän krim­i­naalipoli­ti­ikkaan ja sen seu­rauk­si­in jos epäilee tätä. Rikok­si­in syyl­listyneet ulko­maalaiset voidaan toki karkoit­taa, mut­ta tapausko­htaista hark­in­taa käyt­täen. Ihmisiä, joiden tosi­asialli­nen koti­paik­ka on Suomes­sa, ei nähdäk­seni voi olla oikein karkoit­taa sen enem­pää kuin syn­type­r­äisiä suo­ma­laisi­akaan. (Täl­lä tarkoi­tan siis ihmisiä, jot­ka saat­ta­vat olla syn­tyneet ulko­mail­la mut­ta jot­ka ovat asuneet niin pitkään Suomes­sa että hei­dän pääasial­liset sosi­aaliset verkos­ton­sa, per­he­suh­teen­sa jne. jne. ovat tääl­lä eivätkä lähtö­maas­sa. Aika ei ole yksiselit­teis­es­ti kri­teeri tässä, joku voi mur­jot­taa lähiöyk­siössään vaik­ka 10 vuot­takin muo­dosta­mat­ta mainit­tavaa sidet­tä Suomeen ja täl­laisen ihmisen toki voi mielestäni karkoit­taa jos hän vakavi­in rikok­si­in syyl­listyy.) Samoin Suomen kan­sain­väliset sitoumuk­set estävät karkoit­ta­mas­ta ihmisiä, jot­ka eivät voi tur­val­lis­es­ti pala­ta kotimaahansa. 

    Kie­lenopetuk­sen resurssit pitää ensin tur­va­ta, ja tämän jäl­keen sitoa per­heen saa­mat tuet suomen kie­len oppimisen velvollisuuteen.

    Ensim­mäis­es­tä kohdas­ta ehdot­tomasti samaa mieltä, toinen on ongel­mallisem­pi lähin­nä sik­si, että pitäisi kehit­tää järkevä mit­taris­to oppimisen edis­tymiseen. Entä mitä tehdään ihmiselle, joka ei vain opi kieltä, syys­tä tai tois­es­ta? Sysätään kadulle? “Pum­meille” osit­tain val­u­vat yhteiskun­nan tuet ovat mielestäni se hin­ta joka mak­se­taan siitä, että Suomes­sa katurikol­lisu­us on monia mui­ta mai­ta paljon vähäisem­pää kun kenenkään ei tarvitse sen­tään henken­sä pit­mik­si ajau­tua rikol­lisu­u­teen. Eli ketään en jät­täisi täysin oman onnen­sa nojaan vaikkei kie­lenopiskelu etenisikään. Mut­ta ehdot­tomasti kan­nustei­ta siihen pitäisi olla enem­män, tästä ei voi olla kuin samaa mieltä. Var­masti sekä kep­piä että porkkanaa tarvi­taan. Ihan ensik­si voisi kyl­lä aloit­taa siitä, että kaik­ki halukkaat pää­si­sivät kurssille heti ja mure­htia vas­ta sit­ten huonos­ti motivoitunei­den kielik­oulu­tuk­ses­ta kun saadaan helpom­man ryh­män eli hyvin motivoitunei­den ope­tus hyvälle tolalle.

    Keino­ja seku­laarisu­ut­ta ja rin­nakkainelon edel­ly­tyk­siä vahvis­tavalle inte­graa­tiopoli­ti­ikalle on ole­mas­sa, mut­ta sen pre­mis­sit edel­lyt­täi­sivät sen myön­tämistä, että tuli­joiden kesku­udessa on val­lal­la ongel­mallisia kult­tuurisia piirteitä.

    En tiedä mik­si seku­laarisu­ut­ta tulisi jotenkin eri­tyis­es­ti vahvis­taa. Vaik­ka itsekin olen seku­lar­isti, näen kyl­lä ihmis­ten uskon­non­har­joit­tamiselle tilaa yhteiskun­nas­samme. Olen­naista on, että uskon­nol­lis­ten ihmis­ten pitää sal­lia muiden uskon­to­jen har­joit­ta­mi­nen ja seku­laarisu­us, ja toisin päin myös. Toki siitä olen samaa mieltä, että myös ongel­malli­sista asioista on voita­va puhua, ja on kaikin tavoin virhe yrit­tää hyssytel­lä niitä ikäviä asioi­ta joi­ta eri kult­tuuripi­ireistä tule­vien ihmis­ten kohtaamises­sa saat­taa tapahtua. 

    Samal­la pitäisi muis­taa huole­htia siitä, ettei lap­si mene pesuve­den mukana. Vaik­ka moni­in kult­tuurei­hin liit­tyy vas­ten­mielisiä piirteitä kuten nais­ten alis­tamista, homo­fo­bi­aa, väki­val­taa kult­tuurin kood­is­toa rikkovia kohtaan ym. ym., pitää muis­taa että läh­eskään kaik­ki ko. kult­tuurin jäsenet eivät näi­hin syyl­listy, eikä ole mikään mah­dot­to­muus (joskaan ei sitä helpok­sikaan voine väit­tää) kitkeä näitä ei-toiv­ot­tu­ja piirteitä kult­tuurista ilman että tarvit­see tuho­ta koko kulttuuria. 

    Pitää myös tehdä ero kult­tuurin X ongel­mallis­ten piirtei­den ja kult­tuurien X ja Y kohtaamisen kitkan aiheut­tamien ongelmien välille. Esimerkik­si itse pidän omi­tuise­na “maa­han­muut­tokri­itikoiden” jatku­vaa jauhamista siitä, kuin­ka “mus­lim­it” mel­lakoi­vat vaik­ka Pari­isin tai Malmön lähiöis­sä. En tiedä, onko aiheesta tutkimusti­etoa, mut­ta yllät­ty­isin suuresti jos näi­den rähinöivien jengien joukos­sa har­taiden mus­lim­ien osu­us olisi mar­gin­aal­ista suurem­pi. Enim­mäk­seen kyse on toki mus­lim­iper­hei­den lap­sista, mut­ta ei siel­lä Pro­fee­tan nimeä huude­ta ja uskon­vi­hol­lisia teuraste­ta vaan yksinker­tais­es­ti pure­taan turhau­tu­mista riehu­mal­la ja paikko­ja rikko­ma­l­la. Ei mitenkään kan­natet­tavaa toim­intaa toki, mut­ta nähdäk­seni aivan eri prob­lemati­ik­ka kuin vaik­ka kon­ser­vati­ivis­ten mus­lim­ien suh­tau­tu­mi­nen nais­ten oikeuk­si­in. Suurin osa näistä riehu­jista on todel­la maal­lis­tunut­ta porukkaa, viina, huumeet ja sian­li­hakin mais­tuu ja jan­nut lähin­nä nau­reskel­e­vat omille van­hem­milleen ja iso­van­hem­milleen jot­ka suh­tau­tu­vat uskon­toon vakavasti. Tämä ei mitenkään helpota tilan­net­ta, sil­lä yhden ongel­man (ensim­mäisen sukupol­ven maa­han­muut­ta­jien eri­laiset kult­tuuri­nor­mit) lisäk­si meil­lä on ratkaista­vana myös toinen, läh­es kokon­aan erilli­nen (toisen sukupol­ven maa­han­muut­ta­jien van­hempi­en­sa per­in­teisen kult­tuurin ja län­si­maisen kult­tuurin väli­in putoami­nen ja syr­jäy­tymi­nen yhteiskun­nas­ta), mut­ta on tärkeä ymmärtää että kyse on kahdes­ta eri asi­as­ta, vaik­ka toki yhtymäko­hti­akin löy­tyy. Jos ensim­mäi­nen sukupolvi saadaan inte­groitua kun­nol­la, toisen sukupol­ven ongel­mat ovat paljon vähäisem­piä, vaik­ka edelleen erilaisia.

    Kun puhutaan siitä, että Suomes­sa voidaan vält­tää ne virheet, joi­ta muis­sa mais­sa on tehty, kan­nat­taa muis­taa, että läh­es kaikissa Euroopan mais­sa jonne siir­to­työläisiä suures­sa määrin haalit­ti­in 60–70-luvulla ajatelti­in, että nämä palaa­vat muu­ta­man vuo­den duu­nikeikan jäl­keen koti­mai­hin­sa, joten mitään inte­groin­tia ei edes yritet­ty. Tämä on aika hel­vetin olen­nainen ero. Me voimme ottaa lähtöo­le­tuk­sek­si, että niistä, jot­ka Suomeen tule­vat, enem­mistö tai vähin­täänkin huo­mat­ta­va osa tulee jäämään pysyvästi ja toimia sen mukaan. Meil­lä ei — ainakaan vielä — ole merkit­tävän kokoista yhteiskun­nas­ta täysin syr­jäy­tynyt­tä toisen pol­ven maa­han­muut­ta­jryh­mää joka on näi­den mon­es­sa muus­sa maas­sa nähty­jen lähiömel­lakoiden takana. Eikä tulekaan, jos vähän mietitään mitä tehdään. Ja maa­han­muu­ton rajoit­ta­mi­nen nykyis­es­tä ei ole suinkaan ain­ut ratkaisu, vaik­ka toki yksi (mielestäni tosin ongel­malli­nen) onkin.

  29. Minä en mis­sään tapauk­ses­sa ajatel­lut hyväksyä uskonol­lisia tuomiois­tu­is­mia. Näin ei pitänyt kir­joi­tus­tani tulki­ta. Käytetään esimerkkinä avi­o­li­it­toa ja päihteitä.

    Avi­o­li­it­to on kah­den henkilön väli­nen juridi­nen sopimus, jon­ka sisältö vai­htelee maas­ta toiseen — myös EU:n sisäl­lä. Jotenkin tun­tu­isi luon­te­val­ta tulki­ta sen sisältöä sen maan lakien mukaan, jos­sa se on solmit­tu, esimerkik­si nyt noiden omaisu­ut­ta koske­vien pykälien osalta. Myös kah­den yri­tyk­sen välistä sopimus­ta tulk­i­taan sen maan lakien mukaan, joiden mukaises­ti sopimus on solmit­tu. Sopimus voi muut­tua sisäl­löltään aivan toisek­si, jos sitä tulk­i­taan jonkun toisen maan lakien mukaan.

    Meistä tun­tuu täysin hyväksyt­tävältä, että ulko­maalais­ten alko­holin käyt­töön suh­taudu­taan ara­bi­mais­sa eri tavoin kuin paikallis­ten. Pitäisikö mei­dän tehdä näin soma­lien käyt­tämän khatin suh­teen? Huume on vaar­alli­nen, mut­ta ei sen­tään niin vaar­alli­nen kuin alko­holi. Olen aina huolestunut, kun näen olut­pul­lon soma­lin kädessä. YK:n kiel­tolistal­la khat ei ole.

  30. Avi­o­li­iton sisältö vai­htelee todel­lakin paljon paikan mukaan. Jois­sain osis­sa maail­maa se on yhä aika pitkälti kaup­pakir­ja vai­mon isän ja tule­van aviomiehen välil­lä. En kuvit­telekaan, että tätä halu­aisit, mut­ta minne ajat­telit vetää rajan, jos Suomen lain­säädän­nöstä ale­taan poikkea­maan? [Eihän näistä asioista pästy äsket­täin sopimuk­seen edes EU-maid­en kesken] Suo­ma­laisil­la on joka tapauk­ses­sa yhä oikeus olla muut­ta­mat­ta ulko­maa­han, jon­ka lain­säädän­tö on hei­dän näkökan­nas­taan liian eksoot­ti­nen, ulko­maalaisil­la on oikeus olla muut­ta­mat­ta Suomeen, jos heil­lä on sama onglema.

    Soma­leista ja Khateista. Ensin­näkin, he näyt­tävät pääosin tul­lleen tänne jäädäk­seen, joten en pidä ver­taus­ta expat­tei­hin ja tur­is­tei­hin islami­lai­sis­sa mais­sa toimi­vana. Oletet­tavasti kyseiset maat on arvioi­neet, että län­si­mais­ten pahei­den rajoite­tus­ta sal­limis­es­ta tule­vat taloudel­liset hyödyt ovat suurem­mat kuin hai­tat. Mitä hyö­tyä khatin sallmis­es­ta voisi olla meille? Sinän­sä se toki on laimea huume; toisaal­ta käyt­täjäjoukko on muutenkin joko syr­jäy­tyneitä tai selkeästi syr­jäy­tymis­vaaras­sa ole­via — sanois­in, ett­tä sekä kan­taväestön asen­tei­den, että omien käyt­täy­tymis­mall­ien­sa vuok­si. Khatin vapaut­ta­mi­nen tuskin aut­taisi kummassakaan.

  31. Mus­lim­ien ruk­oushetkien ongel­ma työ­paikoil­la ei ehkä ole niihin käy­htet­ty aika, vaan jous­ta­mat­to­muus het­ken sovit­tamises­sa työn rytmiin.

    Näin olen ymmärtänyt. Mus­lim­in on rukoil­ta­va juuri tietyl­lä kel­lon­lyömäl­lä, vaik­ka asi­akkai­ta olisi jonok­si asti..

    Ainakin oma koke­muk­seni mus­lim­ien kanssa työn­teosta kyl­lä poikkeaa tästä. En tiedä mihin ratkaisu teol­o­gis­es­ti perus­tui, mut­ta jopa har­taim­mat mus­lim­it oli­vat kyl­lä aivan valmi­ita siirtämään ruk­ouk­si­aan jos oli esim. asi­akas­palaveri juuri siihen aikaan. Maal­lisim­mat eivät sit­ten rukoilleet töis­sä ollenkaan (jos muuallakaan).

    Tietysti tässä on kyse ammat­ti­lai­sista joil­la on omako­htainen halu men­estyä työssään ja siten hakea kom­pro­mis­se­ja sen ja uskon­ton­sa välille. Mut­ta jos jotaku­ta ei työ kiin­nos­ta niin huonos­ti­han se sujuu ihan uskos­ta riippumatta.

  32. “Meistä tun­tuu täysin hyväsyt­tävältä, että ulko­maalais­ten alko­holin käyt­töön suh­taudu­taan ara­bi­mais­sa eri tavoin kuin paikallis­ten. Pitäisikö mei­dän tehdä näin soma­lien käyt­tämän khatin suhteen?”

    Ver­taat kah­ta selkeästi toi­sis­taan poikkeavaa asi­aa. Yritin tuo­da tämän esille jo aikaisem­mas­sa viestis­säni. Mon­et islami­laiset maat hyväksyvät jos­sain määrin tur­istien alko­holin käytön, kos­ka sen tuot­ta­mat taloudel­liset hyödyt ovat suuret. Kyse ei siis useim­mis­sa tapauk­sis­sa ole “suvait­semis­es­ta”. Soma­lien Khatin käytöstä taas ei ole suo­ma­laisille mitään hyö­tyä vaan pelkästään haittaa. 

    Siinä vai­heessa kun soma­lien khatin mus­su­tus tuot­taa suo­ma­laisille selvää taloudel­lista hyö­tyä, on syytä esit­tää kysymyk­sesi uudelleen.

  33. Tuli vielä mieleen, että onko jol­lain tietoa, mikä on khatin lailli­nen ase­ma täl­lä het­kel­lä? Käsit­tääk­seni pitkään oli niin, että sen maa­han­tuon­nista ei ainakaan tuomioi­ta tul­lut, vaik­ka suurem­mat määrät saatet­ti­inkin takavarikoida.

  34. Asi­aa sivuten, Wienis­sä vieläkin san­o­taan lap­sille, että ruot­salaiset tule­vat, jos et ole kilt­ti. Täl­lä viitataan 1600-luvun 30-vuo­tisen sodan koke­muk­si­in ja jul­mi­in soti­laisi­in pohjoisen suunnal­ta. Joukon jul­mimpia oli­vat suo­ma­laiset hakkapeliitat.

    Tämä sik­si, että ei mei­dän kan­na­ta syyt­tä suot­ta mässäil­lä iki­aikaisil­la jutu­il­la, jos halu­amme elää rauhaisas­sa rin­nakkaisolos­sa islami­nuskois­t­en kanssa.

    Tomi Ahti: “Ruot­salaisi­in kohdis­tuu niin paljon hylkimis­reak­tioi­ta, että enem­mistö Hesarin kult­tuu­riosas­ton “intellek­tuelleista” etsivät suo­ma­lais­ten lähin­tä kansaa muual­ta kuin Ruot­sista. Jopa Nor­jas­ta, mikä nau­rat­taisi nor­jalaista, jos hän joskus asi­as­ta kuulisi, mikä kyl­lä on melko mahdotonta.

    Jonkun luke­mani asen­netutkimuk­sen mukaan suo­ma­lais­ten ykkös­su­osikke­ja ovat norjalaiset.

    Käytän­nön koke­muk­se­na, lukies­sani ko. tutkimus­ta erääl­lä nor­jalaisel­la paperite­htaal­la vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa 2000, eräs nor­jalainen työn­tek­i­jä kysyi tutkimu­sai­heesta. Hän oli hyvin kiin­nos­tunut, oli­vatko nor­jalaiset suosi­tumpia kuin ruot­salaiset. Oli­vathan he, hän vaikut­ti ole­van vas­tauk­ses­ta huo­jen­tunut ja iloois­saan. Nor­jlalaisil­la lie­nee saman­ta­painen suh­tau­tu­mi­nen ruot­salaisi­in kuin suomalaisillakin.

  35. Län­si­maalaiset, joil­la on eriva­pauk­sia alko­holin käytön suh­teen ara­bi­mais­sa, ovat siel­lä joko oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan tur­is­teina tai työkomennuksella. 

    Eli hyödyt­tävät kyseistä maa­ta. Sik­si tämä houkut­tel­e­va poikkeussäädös. Luuletko, että ihan hyvään hyvyyt­tään ovat keksi­neet, että mei­dän pitää saa­da alkoholia?

    Sen sijaan khatin pureske­li­jat tääl­lä elävät pääosin suo­ma­laisen yhteiskun­nan piikki­in. Khat vel­tostut­taa, tekee välin­pitämät­tömäk­si ja tur­rut­taa. Ryh­mälle, jol­la muutenkin on ylivoimaisia vaikeuk­sia työl­listyä soisit täl­laisen mah­dol­lisu­u­den vetäy­tyä vielä kauem­mak­si normaalielämästä. 

    Oli­pa­han kuningasidea taas!

  36. Tiedemies:

    “Kehtaan väit­tää, että jos juuri täl­laiset nor­mit saataisi­in jotenkin supres­soitua, niin yksin täl­lä olisi erit­täin voimakas inte­groi­va vaiku­tus. Har­va jak­saa olla epälu­u­loinen sel­l­aisia ihmisiä kohtaan ryh­mänä, joiden kanssa vietetään häitä, hau­ta­jaisia ja juh­li­taan uusien suku­lais­las­ten syntymää.”

    On melkoinen vaa­timus että ihmiset eivät saisi har­joit­taa endogami­aa. Ymmär­rän, että et tietysti vaa­di lakia, jol­la endogamia kiel­let­täisi­in, mut­ta herää kysymys miten tuo super­es­soimi­nen oikeas­t­aan tapahtuisi.

    Ja joka tapauk­ses­sa endogami­an supres­soimi­nen on jo melkoista yhteisö­jen autono­mi­aan puut­tumista ? Sin­un näkökul­mas­tasi yhteisö­jen autono­mia ei var­maankaan ole arvo sinän­sä mut­ta jonkun mus­lim­in, juu­ta­laisen, amishin tms. näkökul­mas­ta se var­masti on. 

    Aidosti han­kala kysymys eittämättä.

  37. tuskin tuo rasis­tipuheessa esi­in­tyvät “ne vie mei­dän naiset” on mil­lään taval­la kiin­ni siitä, että nämä rasis­tit halu­aisi­vat itselleen mus­lim­i­vai­mon ja pitävät tilan­net­ta jotenkin epäreilu­na, kun mus­lim­imiehet saa rauhas­sa seu­rustel­la suo­ma­lais­ten nais­ten kanssa, mut­ta kieltävät vas­taavaan oikeu­den suomalaismiehiltä.

    Väitän, että on. En väitä, että jos tämä “argu­ment­ti” pois­tu­isi ris­ti­in­par­i­u­tu­misen yleistyessä, että rasis­mi jotenkin sil­lä katoaisi, mut­ta kyl­lä sil­lä vaiku­tus­ta on. Tietenkään hard­corem­mat rasis­tit eivät kelpu­u­ta puolisok­seen väärästä etnis­es­tä ryh­mästä ole­via, mut­ta uskoisin, että katkeru­ut­ta lievit­täisi olen­nais­es­ti se, jos tilan­net­ta ei koet­taisi täysin epäreiluk­si, kuten nykyään koetaan.

    Lisäk­si uskon, että tosi­aan pidem­mäl­lä aikavälil­lä tämä aivan var­masti lievit­täisi jän­nit­teitä. Ihmiset nyt vain eivät yleen­sä koe suku­un tullei­ta vihol­lisik­si samal­la taval­la. (Poikkeuk­si­akin var­masti on, ja kaikil­la var­maan on koke­mus­ta “han­kalista” sukulaisuussuhteista)

  38. Kuu­lostaa mie­lenki­in­toiselta tuo FSTV:n ohjel­ma. Miten muuten kävisi, jos sul­haskan­di­daateik­si valit­taisi­in pohjo­is­mais­ten naa­purien sijaan esim kur­di, soma­li, romani. Voitaisi­inko täl­laista ohjel­maa poli­it­tisen kor­rek­tiu­den vuok­si lainkaan tehdä? Epäilen, ettei.
    Mitä tulee islamin ja län­si­maid­en lähen­tymiseen, niin tärkeim­pänä asiana näen koulu­tus­ta­son nos­tamisen varsinkin nais­ten kesku­udessa. Luku­taito kaikille. Tämä tavoite vaan ei esim tale­baneille tun­nu kelpaavan.Uskon ymmärtäväni hei­dän perusteensa.
    Hyväksytkö Osmo Naton miekkalähetyk­sen Afgan­istanis­sa? Maas­sa, mis­sä ain­oa asukkai­ta yhdis­tävä tek­i­jä lie­nee ulko­maalais­ten vastustaminen.

  39. Osmo kir­joit­ti: “Meistä tun­tuu täysin hyväsyt­tävältä, että ulko­maalais­ten alko­holin käyt­töön suh­taudu­taan ara­bi­mais­sa eri tavoin kuin paikallisten.”

    Etuoikeuk­sien käyt­täjän on help­po hyväksyä etuoikeus. Muiden näkökul­mas­ta asia näyt­tää erilaiselta.

  40. Juu­so Kopo­nen: “Esimerkik­si itse pidän omi­tuise­na “maa­han­muut­tokri­itikoiden” jatku­vaa jauhamista siitä, kuin­ka “mus­lim­it” mel­lakoi­vat vaik­ka Pari­isin tai Malmön lähiöis­sä. En tiedä, onko aiheesta tutkimusti­etoa, mut­ta yllät­ty­isin suuresti jos näi­den rähinöivien jengien joukos­sa har­taiden mus­lim­ien osu­us olisi mar­gin­aal­ista suurem­pi. Enim­mäk­seen kyse on toki mus­lim­iper­hei­den lap­sista, mut­ta ei siel­lä Pro­fee­tan nimeä huude­ta ja uskon­vi­hol­lisia teuraste­ta vaan yksinker­tais­es­ti pure­taan turhau­tu­mista riehu­mal­la ja paikko­ja rikko­ma­l­la. Ei mitenkään kan­natet­tavaa toim­intaa toki, mut­ta nähdäk­seni aivan eri prob­lemati­ik­ka kuin vaik­ka kon­ser­vati­ivis­ten mus­lim­ien suh­tau­tu­mi­nen nais­ten oikeuk­si­in. Suurin osa näistä riehu­jista on todel­la maal­lis­tunut­ta porukkaa, viina, huumeet ja sian­li­hakin mais­tuu ja jan­nut lähin­nä nau­reskel­e­vat omille van­hem­milleen ja iso­van­hem­milleen jot­ka suh­tau­tu­vat uskon­toon vakavasti.”

    Tämä on Juu­so Koposelta tärkeä huomio, minkä itsekin tein toises­sa muo­dos­sa toisaal­la, ja mis­tä olen use­am­man ker­ran kri­ti­soin­ut ns. “hal­la-aho­laisia”. Hal­la-aho­han on kuvan­nut katurikol­lisia val­loit­ta­jabar­baareina, jot­ka saa­vat oppin­sa moskei­jois­sa, mikä on tietysti pitkälti täyt­tä roskaa. Tilanne on paljon enem­män sen suun­tais­es­ti kuin mitä Juu­so Kopo­nen yllä kuvaa.
    Itse jakaisin inte­graa­tio-ongel­mat karkeasti määriteltävien kol­men otsak­keen alle, jot­ka ovat osin poikkileikkaavia ja joi­ta kun­ni­akult­tuuri, jos ei mikään muu, yhdis­tää: 1) köy­hyys, gangs­ta-kult­tuuri, jengiy­tymi­nen, opiskelun­vas­taiset asen­teet, rikol­lisu­us jne. 2) van­hoil­lisu­us, per­in­teinen käsi­tys naisen ase­mas­ta, jär­jeste­tyt avi­o­li­itot jne. 3) islamis­mi, poli­it­ti­nen radikalismi

    Moskei­jas­sa sään­nöl­lis­es­ti käyvä, usein par­ras­ta tun­nis­tet­ta­va, syvästi uskon­nolli­nen maa­han­muut­ta­ja syyl­listyy “veljiään” epä­to­den­näköisem­min rikol­lisu­u­teen, hän­tä voivat toisaal­ta kos­ket­taa toisen­laiset integraatio-ongelmat.

    “Maa­han­muut­tokri­itikot” puurout­taes­saan näitä ongelmia “islamik­si” tekevät asi­akeskustelulle hal­laa. Olen itsekin siihen yleistämiseen var­maan ajoin syyl­listynyt, mut­ta luulisin, että tämän suun­tainen eriyt­tävä jako on tarpeen tehdä inte­graa­tio-ongelmien parem­mak­si ymmärtämiseksi.

  41. Osmon lähtöko­htana oli kysymys siitä, miten islam ja län­si­maail­ma voivat sopeu­tua yhteiseloon.
    Uskoak­seni tässä on vain kak­si vaihtoehtoa:
    ‑Jom­pikumpi aate­su­un­ta voittaa
    ‑tehdään kom­pro­mis­se­ja, eli molem­mat tule­vat vastaan.
    Kos­ka äänestäjänä olen kiin­nos­tunut tietämään poli­itikko­jen kan­nan asioi­hin, kysynkin nyt Osmol­ta, mis­tä länsimaisista,taistellen saavute­tu­ista vapauk­sista hän olisi valmis luop­umaan. Myös vihrei­den nais­ten kan­ta kiin­nos­taa kovasti.
    Se, että elet­täisi­in rauhanomais­es­ti rin­nakkain van­haan pitäy­tyen, ei ole mikään vai­h­toe­hto, sil­lä se vaatisi molem­pi­en osa­puolien pysymisen konkreet­tis­es­ti omil­la tonteillaan.

  42. En ole het­keen ehtinyt blo­gis­sa vierail­la ja tääl­lähän on kiin­nos­ta­va aihe nos­tet­tu esille, siis tarkoi­tan pin­nal­la ole­va ja aika vaikeakin asia pöy­däl­lä. Pistän pari sanaista..

    Vihreässä puolueessakin on eräs irakin kur­di ja lakimies, liekö mus­li­mi tai ainakin luulisin. no, hän kom­men­toi mielestäni hyvin, siis suurin piirtein että EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA Suomen eikä län­si­maid­en pidä tin­kiä his­to­ri­ansa suurim­mas­ta saavu­tuk­ses­taan eli yhden­ver­taisu­ud­es­ta lain edessä, lain joka on sama ihan kaikille. Olen samaa mieltä.

    Näis­sä lakieri­oikeuk­sis­sa on se ongel­ma, että niistä ei voi kieltäy­tyä, siis jos olet hyvä usko­vainen niin tot­telet tätä eril­lis­lakia (vaikket halu­aisikaan) ja jos vaa­ditkin saa­da oikeut­ta nor­maalilain mukaan niin samal­la “allekir­joi­tat” oman syr­jäy­tymis­esi uskon­nol­lises­sa yhteisössä ja ne kyl­lä käyt­tävät näitä keino­ja hyväk­seen. Sitä ei voi siis edes harkita.

    Mon­et tule­vat län­teen juuri pakoon esim vain­oa omas­sa maas­saan ja hake­vat kos­ke­tus­ta län­si­maiseen tapaan elää. Mik­si eristää heitä tääl­lä? Jokainen eri­oikeus, kuten vaik­ka erilli­nen uimavuoro (sinän­sä ihan kiva ajatuk­se­na) eristää yhteyk­sistä nor­maali­in län­si­maiseen arkeen. Mitä enem­män yhteistä elämää, sitä enem­män yhteisöl­lisyyt­tä ja vähem­män eristäy­tymistä (kuten vaik­ka tataareil­la, niinkuin mainit­tu aiemmin).

    Uskon­nol­lisen äärivoiman halu on tietysti eristää mus­lim­it saarek­keek­si, esit­tää toimi­vansa kaikkien puheää­nenä ja saa­da aikaan kär­jistymistä ja itselle sitä kaut­ta lisää kan­nat­ta­jia. Väitän, ettei suurim­malle osalle maamme mus­limeista ole mikään ongel­ma olla ark­i­sis­sa toimis­sa mukana siis: tehdä töitä rukoilemat­ta sinä aikana (emme mekään niin har­tai­ta kaik­ki ole eivätkä hekään), käy­dä samoissa halleis­sa ja jutuis­sa (nais­ten vuorot riit­tää hyvin eikä uskon­toa tarvitse sotkea, esim kuulem­ma nais­ten jump­is­sa käy kivasti mus­lim­i­naisia ilman ongelmia, näin se toimii kun kotiu­tuu), kuun­nel­la suvivirt­tä, piirtää, laulaa, urheil­la jne­jne ihan kaikkea taval­lista. Älkää lähtekö tuke­maan ääriänkyröi­den mielihaluja.

    Yleis­es­ti ottaen luulen, että mus­lim­i­mais­sa tulee tapah­tu­maan muu­tok­sia tule­vaisu­udessa, kun nyky­van­hoil­li­sista aika jät­tää ja nykyn­uoret ovat kas­va­neet ihan eri maail­mas­sa inter­net­tei­neen ja tele­vi­sioi­neen ja näh­neet muu­takin maail­maa ainakin niistä (alkaa olla merkke­jä näkyvis­sä jo). Siel­lä tul­laan käymään myös sama kova uskon­tokri­ti­ik­ki kuin län­si­mais­sa, mut­ta se voi vaa­tia sit­ten vähän kauem­min (maail­ma tosin osaa yleen­sä yllät­tää aina nopeudel­laan, kuten nyt lamalla).

    Sit­ten vielä, osmo sanoi: “Huume on vaar­alli­nen, mut­ta ei sen­tään niin vaar­alli­nen kuin alko­holi. Olen aina huolestunut, kun näen olut­pul­lon soma­lin kädessä. YK:n kiel­tolistal­la khat ei ole.”
    Sanon, ei poikkeusta laki­imme khatille kun en oikein huumei­ta sula­ta huoli­mat­ta vas­ta-argu­menteista. Ja kun itse näen olut­pul­lon soma­lin kädessä, olen iloinen kos­ka tiedän hänen yrit­tävän kotiu­tua Suomeen ja toiv­ot­tavasti saa siinä tukea, eikä pain­os­tus­ta pysyä omas­sa lestis­sään khateineen.
    Innol­la odotan ensim­mäistä uutista, jos­sa maa­han­muut­ta­jat ovat joutuneet juos­ta ilkosil­laan tul­ta karku­un poltet­tuaan kän­nipäis­sään mökkisaunan jär­ven ran­nal­la — sil­loin ajat­te­len että niin suo­ma­laisia ja onnis­tu­i­v­at siinä kotou­tus­poli­ti­ikan yri­tyk­sistä huoli­mat­ta. (Tiukkapipoille: ei kaikkien tarvitse tietenkään ihan tuo­hon asti, vaan jokainen tyylil­lään. Kär­jistin vain.)

  43. Hieno kir­joi­tus — taas.

    Henkilöko­htais­es­ti ajat­te­len niin, että pysyvää on ain­os­taan muu­tos, eli islamis­teista kan­nat­taa olla huolis­saan vain lyhyel­lä aikavälil­lä. Mikään ryh­mä ei voi pysyä muut­tumat­tomana jos ja kun kaik­ki sen/niiden ympäril­lä muut­tuu. Opinkap­palei­den tulk­in­ta muut­tuu sukupolvien kaut­ta, kun­han nuo­rille näytetään esimerkkiä siitä, miten suh­tau­tu­mi­nen mainit­tui­hin asioi­hin voi perustel­lusti olla eri­lainen ja miten eri­laisu­ut­ta hyväksytään muis­sa uskonnoissa/maissa. Islamistien eristämi­nen vain hidas­taa sen kehi­tys­tä, mut­ta pitkäl­lä aikavälil­lä sekin on vain hidaste, ei este. Paras­ta mitä voimme heille tar­jo­ta onkin yhden­ver­taisu­u­den peri­aat­te ja siihen liit­tyvä käden ojennus.

  44. Muu­ta­ma vuosi aiem­min, kun Pari­i­sis­sa mel­lakoiti­in, puhut­ti­in sään­nön­mukaises­ti maa­han­muut­ta­jista, vaik­ka huo­mat­ta­va osa oli maas­sa syn­tyneitä kuten hei­dän van­hempansakin. Jos on noin vaikeaa päästä eroon maa­han­muut­ta­jan leimas­ta, ja jos sat­tuu syn­tymään aluelle, jon­ka taak­seen jät­tämi­nen vaatii huo­mat­tavien ennakkolu­u­lo­jen kumoamista omien lahjo­jen lisäk­si, ei liene ihme, että huo­mat­ta­va osa kat­soo rikol­lisu­u­den ole­van ain­oa real­isti­nen tapa vauras­tua. Täl­lä ei enää ole mitään tekoa uskon­non kanssa, vaik­ka, kuten muu­ta­ma muukin on main­in­nut, jois­sain tek­steis­sä täl­laiset ihmiset edus­ta­vat niitä barbaarilaumoja.

    Kun on ker­ran maa­han­muut­tanut, työ on var­masti helpoin tapa kotoutua, luo­da ihmis­suhtei­ta, päästä sisään verkos­toi­hin jne. Tässäkin mielessä koko maa­han­muut­tokysymys on lähin­nä kysymys ihmis­ten real­is­tis­es­ta työllistymisetsä.

    Jos kat­soo työvoima­toimis­ton koulu­tu­so­hjelmia yms. puh­taasti koti­mais­ten monion­gel­mais­ten työl­listämisek­si, lie­nee paikallaan kysyä, ovatko metodit työl­lisyy­den hoi­dos­sa tässä maas­sa alku­unkaan kohdallaan.

    Toki sit­ten on vielä islam. Kat­so­taan kysymys­tä pelkkänä kom­mu­nikaa­tio-ongel­mana. Täl­lä tarkoi­tan, että mikäli ihmi­nen ei ymmär­rä, mik­si syys­tä mis­tä hyvän­sä hapon heit­tämi­nen suku­laisen­sa kasvoille on väärin, kyseinen yksilö on nor­maalin kom­mu­nikaa­tion tavoit­ta­mat­tomis­sa siinä mis­sä kuka hyvän­sä psykopaat­tikin. Nämä ihmiset ovat kuitenkin vähem­mistö, jon­ka ole­mas­saolon ei tule leima­ta enem­mistöä, joka koos­t­uu ihmi­sistä, jot­ka kykenevät käymään kom­mu­nikaa­tio­ta myös aiheesta, mil­laisek­si tei­dän maail­manne olisi syytä muo­va­ta, jot­ta te ja per­heenne saat­taisitte elää vauras­tu­vaa elämää mah­dol­lisen onnel­lisi­na. Olet­taisin myös islam-taus­taiseten ihmis­ten anta­van melko ark­isia vastauksia.

  45. Marko Hami­lo: “Ainakin avi­o­li­iton ongelmien ratkaisemiseen sopisi ultra­l­ib­er­taari­nen ratkaisu: lakkaute­taan koko avi­o­li­it­to­lain­säädän­tö ja annetaan ihmis­ten tehdä vapaae­htois­es­ti sopimuk­sia (rajana tietysti luovut­ta­mat­tomat oikeudet, joista ei voi sopia).”

    En tiedä, onko aiheesta jo keskustel­tu, mut­ta se, että jotakin asi­aa on pidet­ty van­hanaikaise­na ja kuvitel­tu, että mod­ernisoidaan tilanne siitä vain, ei ole hyvä idea.

    Ihmis­ten elämää, kuu­lui­v­at­pa nämä enem­mistöi­hin tai vähem­mistöi­hin tai etnisi­in tai mui­hin ryh­mi­in tai kirkkoon, islami­in, uskon­not­tomi­in tms., ei pidä sorkkia tarpeet­tomasti. Asian huo­maa esimerkik­si luke­mal­la USA:n maa­han­muut­to­his­to­ri­aa. Sosi­olo­gien kek­simä amerikkalainen assim­i­laa­tiopoli­ti­ik­ka ei johtanut muuhun kuin harmei­hin, vaik­ka 1900-luvun alun Amerikois­sa luul­ti­in, että ollaan luo­mas­sa uuden­laista ihmistä ja että esimerkik­si etni­nen ryh­mit­tymi­nen olisi aikansa elänyt asia, ja se kor­vau­tu­isi eri­laisel­la emod­ern­im­mil­la sosi­aalisel­la ryhmittymisellä.

    Ihmiset pyrit­ti­in val­taa pitävien toimes­ta saa­maan yhteen muot­ti­in, he ovat helpom­min hallittavia.

    En toi­vo, että esimerkik­si avi­o­li­it­toin­sti­tuu­tio­ta assim­iloitaisi­in ylhäältä päin yhtään enem­pää, kuin se on vält­tämätön­tä, jot­ta nou­datet­taisi­in suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa hyväksyt­täviä perusperiaatteita.

    Annetaan ihmis­ten pitää omat tra­di­tion­sa niin pitkälle, kuin se on mah­dol­lista. Kult­tuuri muun­tuu sil­loin kuin se muun­tuu, eikä vält­tämät­tä aina hyvään suun­taan. Maa­han­muut­ta­japer­hei­den sisäl­läkin inte­groidu­taan tutkimusten mukaan uuteen yhteiskun­taan eri tavoin. Inte­groi­tu­mi­nen voi olla eri per­heen­jäse­nille vaikeaa eri syistä. Maa­han­muut­ta­ja­sukupolvien myötä inte­groidu­taan lisään­tyvästi uuteen yhteikun­taan ja ehkä inte­groi­tu­misen edetessä eriuskoiset tai uskon­not­tomat (avio)liitot alka­vat muis­tut­taa toisiaan.

    Tun­te­mani mus­lim­iuskoisen naisen mukaan par­it Suomes­sa voivat elää avoli­itossa, mut­ta lapsen han­kkimi­nen edel­lyt­tää avi­o­li­it­toa, jos halu­taan, että lapsel­la on hei­dän uskon­ton­sa mukaan sekä isä että äiti. Tilanne muut­tuu tai sit­ten ei, mut­ta ulkop­uolis­ten besser­wis­serväli­in­tu­lo ei käsit­tääk­seni ole hyvä asia.

    “Näin ei tarvit­sisi luop­ua yhden­ver­taisu­us­pe­ri­aat­teesta, joka on ehkä tärkein mod­ernin län­si­maisen oikeudel­lisen ajat­telun kulmakivi.”

    Kuka antaa tälle yhden­ver­taisu­u­den ide­alle sisäl­lön, on tärkeä asia; yhden­ver­taisu­us län­si­mais­sa on kaiken kaikki­aan iso kupla.

  46. Ratkaisu mamuon­gelmi­in yleen­sä ja mus­lim­ion­gel­maan eri­tyis­es­ti saat­taa olla sit­ten kum­miskin aidon monikult­tuurisu­u­den vahvis­t­a­mi­nen Suomessa. 

    Kanadas­sa on niin toimit­tu ja maa­ta pide­tään yleis­es­ti maa­han­muut­toa­siois­sa mallies­imerkkinä — vaik­ka toki siel­läkin on viime vuosikym­meninä uskon­non poli­ti­soi­tu­mi­nen aiheut­tanut uuden tilanteen ja uudet ongel­mat. Ihan var­maa ei siis vielä ole, kestääkö Kanadan monikult­tuurisu­us islamin invaa­sion (sil­lä siitähän kysymys on vaik­ka joitakin mar­gin­aalisem­pia uhkia tulee tois­t­enkin uskon­to­jen poli­ti­soi­tu­mis­es­ta). Eri­tyis­es­ti islami­lai­sista kouluista saat­taa tul­la kyn­nys, johon monikult­tuurisu­us, ei ehkä kaadu, mut­ta kompuroi.

    San­ot­takoon tähän väli­in, että maal­lis­tu­mi­nen ei näytä ole­van ratkaisu sil­lä myös maal­lis­tuneet mus­lim­it koke­vat yleen­sä voimakkaim­min yhteenku­u­lu­vu­ut­ta islami­laisen maail­man ja siten välil­lis­es­ti uskon­non kanssa. Maal­lis­tuneet mus­limin­uoret esim. liit­tyvät yliopis­tol­la toden­näköisem­min islami­laiseen etu­jär­jestöön kuin sel­l­aiseen joka perus­tuu hei­dän van­hempi­en­sa etnisyteen/kotimaahan.

    Kana­da on läht­enyt siis rohkeasti vahvis­ta­maan monikult­tuurisu­ut­ta aina 70-luvul­ta läh­tien, jol­loin Québecin itsenäisyyspyrkimyk­set alkoi­vat voimistua. 

    Käytän­nössä on kan­nustet­tu mamu­ja ja mui­ta vähem­mistöjä jär­jestäy­tymään etnisyy­den ja myös “rodun” perus­teel­la ja osal­lis­tu­maan poli­it­tiseen prosessiin. 

    Kanadan val­tio on puolestaan hyväksynyt eri­laisu­ut­ta ja luvan­nut kansalaisu­u­den helpom­min kuin mon­es­sa Euroopan maissa.

    Tois­taisek­si mamut eivät ole aja­neet län­si­maisen vapau­den vas­taisia agen­do­ja vaan pikem­min vapaut­ta lisääviä, kuten vaikka­pa oikeut­ta pukeu­tua työssään oman kult­tuurin mukaises­ti. Oma uima­hal­livuoro mus­lim­i­naisille var­maan voitaisi­in lukea vapaut­ta lisäävi­in agendoihin.

    Kanadas­sa monikult­tuurisu­u­so­hjelmia ja ‑käytän­töjä nou­date­taan monil­la tasoil­la val­tioista kaupungi­nosi­in, jär­jestöistä oppilaitoksiin.

    Omaa rin­nakkaista oikeuslaitos­ta ei sen­tään ole hyväksyt­ty, mut­ta käsit­tääk­seni sel­l­aista ei pide­tä aivan mah­dot­tomana ideana, kun­han se nou­dat­taisi län­si­maisen oikeuspros­essin perusperiaatteita.

    Suo­mi ei ole Kana­da, mut­ta Suomel­la on jois­sakin suhteis­sa jopa parem­mat edel­ly­tyk­set kuin Kanadal­la perus­taa mamupoli­ti­ikkansa monikult­tuurisu­udelle. Kir­joi­tan siitä lisää koh­ta, jos ehdin ja viitsin.

  47. Tomi Ahti kirjoitti:

    “Tois­taisek­si mamut eivät ole aja­neet län­si­maisen vapau­den vas­taisia agen­do­ja vaan pikem­min vapaut­ta lisääviä, kuten vaikka­pa oikeut­ta pukeu­tua työssään oman kult­tuurin mukaises­ti. Oma uima­hal­livuoro mus­lim­i­naisille var­maan voitaisi­in lukea vapaut­ta lisäävi­in agendoihin”

    Mie­lenki­in­toinen käsi­tys vapaud­es­ta. Mielestäsi siis oman henkilöko­htaisen vapau­den ajami­nen lisää aina myös kokon­ais­va­paut­ta? Val­lit­sisiko suurin mah­dolli­nen vapaus sil­loin, jos kaik­ki uima­hal­livuorot olisi kor­vamerkit­ty tiety­ille eri­ty­is­ryh­mille ja kaikille avoimia vuoro­ja ei olisi ollenkaan? 

    Työ­vaat­teille taas on monis­sa tapauk­sis­sa hyvät perus­teet. Jos jollekin on niin tärkeää pukeu­tua kansal­lispuku­un­sa 24/7 ettei voi jous­taa siitä edes työpäivän ajak­si, hänel­lä on vapaus vali­ta sel­l­ainen työ, jos­sa kansal­lispukua voi käyttää.

  48. Rauhainen rin­nakkaise­lo edel­lyt­tää vah­vaa seku­lar­is­mia. Tämä tarkoit­taa yhtäältä uskon­non ja poli­ti­ikan erot­tamista toi­sis­taan ja toisaal­ta uskon­non rajaamista yksi­tyisen elämän­pi­irin sisälle. Tätä dog­maa pitää vahvis­taa niin meil­lä kuin myös muualla.

    Suomes­sa seku­lar­is­mi ja seku­lar­isaa­tio näyt­täy­tyvät ennen kaikkea tiedosta­mat­tomana asen­teena suh­teessa uskon­toon, kos­ka esim. lain­säädän­tömme on vapaa seku­lar­is­min retori­ikas­ta ja kirkon merk­i­tys sekä jäsen­määrä ovat laskus­sa. Tästä syys­tä kris­tit­ty­jen puoluet­ta ei pide­tä uhkana, kos­ka kukaan ei pelkää sen saa­van muu­ta kuin alati vähenevää kannatusta.

    Uskon­nol­lisu­u­den lisään­tyessä haaste tiedosta­mat­toma­lle seku­lar­is­mille nousee kuitenkin demokra­ti­as­ta itses­tään. Demokra­t­ian sisään­raken­net­tu mekanis­mi sal­lii uskon­non poli­ti­ikkaan sekoit­tamisen, kos­ka todel­lises­sa demokra­ti­as­sa ei voi­da ottaa kan­taa kansan tah­don sisäl­löl­liseen ulot­tuvu­u­teen, ilman että demokra­t­ian peru­so­le­tus vaarantuu.

    Olemme tilanteessa, jos­sa moraa­li­nen rel­a­tivis­mi on hylät­tävä ja rajan­ve­to­ja on ryhdyt­tävä tekemään. “Islamin ongel­ma” ratkeaa, kun uskon­non ja poli­ti­ikan suh­teen ongel­ma ratkaistaan. Emme voi vaa­tia Ori­ent­tia tekemään eroa uskon­non ja poli­ti­ikan välil­lä, jos emme sitä itsekään tee.

  49. Tiedemies,

    En sanonut että olisit väärässä sen suh­teen että ris­ti­in par­i­ut­ta­mi­nen — miten sitä nyt sit­ten motivoitaisi­inkin — paran­taisi integroitumista.

    Ehkä se paran­taisi inte­groi­tu­mista oleellisesti. 

    Ris­ti­in par­i­tu­mista tapah­tuu mus­lim­ien ja kan­taväestön välil­lä: Suo­ma­laiset naiset menevät mus­lim­ien kanssa naimisi­in ja kään­tyvät usein mus­limeik­si. Islam saa näin siis jäseniä kan­taväestön kesku­ud­es­ta. Olisi mie­lenki­in­toista tietää kuin­ka usein avi­o­li­it­to johtaa naisen kääntymiseen.

    Toisaal­ta voi kysyä lisääkö se inte­groi­tu­mista jos suo­ma­lai­sista nai­sista tulee mus­lime­ja. Voi olla että se pikem­min vähen­tää integroitumista.

    No pitää tietysti muis­taa että mus­lime­ja on hyvin mon­en­laisia. Jotkut eivät ehkä edes ole kiin­nos­tunei­ta kään­tyykö nainen muslimiksi. 

    Toisaal­ta se että mies ei vaa­di naisen kään­tymistä voi olla merk­ki siitä että mies ei ole todel­la sitoutunut koko avi­o­li­it­toon vaan avi­o­li­it­toon on men­ty vaik­ka sik­si että saadaan pysyvä lupa asua Suomessa.

  50. Kuka oikeasti tun­tee suo­ma­laisen miehen, joka olisi huolestunut siitä, että Afrikan ja Lähi-idän miehet vievät suo­ma­laiset naiset? 

    En minä ainakaan tunne. 

    Eikö tuo ole puhkiku­lunut klisee, joka on jonkin kapakan hämäräris­sä val­om­erkin aikaan syn­tynyt, kun Ahmed on vähän käh­minyt Irmaa ja Irman poikaystävä Kalle on vähän kuumahtanut?

    Ei suo­ma­lainen koulutet­tu, tasa-arvoinen nainen haaveile mis­tään savan­nien kar­vak­ouras­ta, vaan län­si­maalais­es­ta miehestä. En voi olla ain­oa, joka on huo­man­nut, että etenkin ara­bimi­esten kanssa kulke­vat naiset eivät ole niitä miedän kri­teereil­lämme arvioitu­na kaikkein viehät­tävämpiä noin ulkoisesti. 

    Tästä suo­ma­lais­ten nais­ten pref­er­ens­seistä luinkin tutkimuk­sen jokin aika sit­ten. Ara­bi- ja afrikkalais­miehet oli­vat selkeästi viimeisel­lä sijal­la ranking-listalla.

  51. Tomi Ahti Kirjoitti:

    “San­ot­takoon tähän väli­in, että maal­lis­tu­mi­nen ei näytä ole­van ratkaisu sil­lä myös maal­lis­tuneet mus­lim­it koke­vat yleen­sä voimakkaim­min yhteenku­u­lu­vu­ut­ta islami­laisen maail­man ja siten välil­lis­es­ti uskon­non kanssa. Maal­lis­tuneet mus­limin­uoret esim. liit­tyvät yliopis­tol­la toden­näköisem­min islami­laiseen etu­jär­jestöön kuin sel­l­aiseen joka perus­tuu hei­dän van­hempi­en­sa etnisyteen/kotimaahan.”

    Voiko kuvailemi­asi henkilöitä pitää maallistuneina?

  52. Ongel­ma ei ole islam, vaan kuin­ka sitä tulk­i­taan. Käsi­tyk­seni mukaan työte­htävien keskeyt­tämi­nen han­kalal­la het­kel­lä ruk­oushetken vuok­si on islami­lai­sis­sa mais­sa absur­di ajatuskin. 

    Maa­han­muut­toon aivan toisen­laiseen kult­tuuri­in liit­tyy vah­va kult­tuur­shok­ki. Osa porukas­ta menee yksinker­tais­es­ti rik­ki. Osa sopeu­tuu uuteen yhteiskun­taan, osa omak­suu äärim­mäisiä asen­tei­ta, jot­ka muut­ta­jan lähtö­maas­sa oli­si­vat absur­de­ja. Työn keskeyt­tämi­nen ruk­ouk­sen vuok­si tai pakkoavi­o­li­itot ovat tyyp­il­lis­es­ti näitä. 

    Nämä ovat korkea-arvoisen imaamin mukaan suuri ongel­ma islami­laisille organ­isaa­tioille Suomes­sa. Olisi siis pyrit­tävä tiiviseen yhteistyöhön tolkullis­ten islamin tulk­it­si­joiden kanssa hait­to­jen torjumiseksi. 

    Toivon har­taasti myös suo­jelupoli­isil­ta akti­ivista seu­ran­taa. Luulisin päte­viä solut­tau­tu­jia löy­tyvän mus­lim­ien omista piiristä, jot­ka osaa­vat kie­len, tun­te­vat kult­tuurin ja ovat motivoitunei­ta tor­ju­maan kon­flik­te­ja maa­han­muut­ta­jien ja kan­taväestön välillä. 

    Nais­ten uimavuoroista en pidä. Se pol­kee suo­ma­lais­ten miesasi­akkaiden oikeuk­sia eikä kuu­lu suo­ma­laiseen kult­tuuri­in. Jos halu­a­vat islami­laiset sään­nöt, rak­en­takoot omat uima­hallinsa tai vuokratkoot niitä kunnal­ta nor­maalien auki­oloaiko­jen ulkop­uolel­la. Se ei olisi pois­sa keneltäkään.

    1. Onhan meil­lä nais­ten uimavuoro­ja ollut Yrjönkadul­la 70 vuot­ta. Lisäk­si on naisille omia kun­tos­ale­ja ja niin edelleen. Tätä en ymmärrä.

  53. a m‑b kirjoitti: 

    Annetaan ihmis­ten pitää omat tra­di­tion­sa niin pitkälle, kuin se on mahdollista.

    Tässähän ei itse asi­as­sa san­o­ta yhtään mitään ja sik­si tämän voi var­masti allekir­joit­taa jokainen. 

    Tämä “mah­dol­lista” pitäisi määritel­lä, jot­ta lauseeseen sisäl­ty­isi jokin merkitys. 

    Meil­lä on var­masti mah­dol­lisu­us pitää yllä koraanikoulu­ja, rak­en­taa moskei­joi­ta, lail­lis­taa khat jne. Mikä sinän­sä estää? Kyl­lä rahatkin Suomes­sa vielä riit­tävät hyvin pienen vähem­mistön erityistarpeisiin. 

    Tämä “mah­dol­lista” riip­puu täysin määrit­telijästä ja tilan­neko­htai­sista tek­i­jöistä. Vain har­va asia meille on mah­do­ton, eikö vain?

  54. Rogue: “Siinä vai­heessa kun soma­lien khatin mus­su­tus tuot­taa suo­ma­laisille selvää taloudel­lista hyö­tyä, on syytä esit­tää kysymyk­sesi uudelleen.”

    Mah­tavaa! Voidaanko tätä logi­ikkaa soveltaa myös suo­ma­laisi­in? Kaik­ki yksilön­va­paudet mis­tä ei ole selvää taloudel­lista hyö­tyä voidaan poistaa?

    Kai maa­han­muut­ta­jien itsemääräämisoikeus on sinäl­lään hyvä asia, vaik­ka se ei taloudel­lis­es­ti mitään tuot­taisikaan, vähän samal­la taval­la kuin orju­us on väärin mis­sä tahansa sitä ilme­nee riip­pumat­ta sen taloudel­li­sista vaikutuksista.

    Eli­nan pointista taas olen samaa mieltä, mut­ta mielestäni vas­taus ei ole khatin kieltämi­nen vaan tulon­si­ir­to­jen lopettaminen.

  55. Jos mamu­taus­taiset miehet esit­täi­sivät, että tiet­tyyn kel­lon­aikaan en saa käyt­tää kun­nal­lista uimalaa kos­ka olen nainen, niin suut­tuisin pirusti. Luulen että en olisi ainoa.

    Eli näen tässä paapomista eli kään­teistä rasis­mia ja sovin­is­mia: On NIIN kauheaa olla sekä mus­li­mi että nainen.

  56. “Onhan meil­lä nais­ten uimavuoro­ja ollut Yrjönkadul­la 70 vuot­ta. Lisäk­si on naisille omia kun­tos­ale­ja ja niin edelleen. Tätä en ymmärrä.”

    Tästä on paljon kir­joitet­tu ja olet aika paljon vieste­jäni jät­tänyt julkaise­mat­ta aiheesta, vaik­ka ne ovat olleet täysin asial­lisia. Kyl­lä sinä lisen­si­aatin koulu­tuk­sen saa­neena var­masti ymmär­rät että kuuma peruna on ns. posi­ti­ivi­nen syrjintä. 

    Siis tämä rasis­min eräs muo­to, joka vihrei­den mielestä on äärim­mäisen ihanaa kun syr­jimäl­lä edis­tetään mus­lim­ien tai afro­jen ase­maa (orwell-kielel­lä maa­han­muut­ta­janais­ten, suomek­si san­ot­tuna mus­lim­i­nais­ten, uimavuorot) mut­ta hirveä rikos kun sil­lä edis­tetään valkoi­hois­t­en ase­maa (Etelä-Afrikan Apartheid).

  57. Mie­lenki­in­toinen käsi­tys vapaudesta.

    Aika per­in­teinen pohjo­is­mainen itse asi­as­sa. En jak­sa ruve­ta ruo­ti­maan sitä muuten kuin sanom­al­la, että rajat­a­pauk­set ovat tietysti han­kalimpia. Rajat­a­pauk­sia ne ovat sik­si, että mikään itses­tään selvä laki, määritelmä tai kon­sen­sus ei ker­ro, vähen­tääkö yhden vapaus liikaa toisen vapaut­ta. Sik­si meille on poli­it­ti­nen pros­es­si, joka tekee tuol­lai­sis­sa tapauk­sis­sa päätök­set. Vapaus on sil­loin ensi sijas­sa oikeut­ta osal­lis­tua poli­it­tiseen prosessiin.

    Voiko kuvailemi­asi henkilöitä pitää maallistuneina?

    Ymmär­rän asian niin, että ihmi­nen voi sanoa, ettei usko Jumalaan, mut­ta silti kokee suur­in­ta yhteenku­u­lu­vu­ut­ta samas­ta uskon­nol­lis­es­ta per­in­teestä tule­vien ihmis­ten esim. luter­i­lais­ten kanssa. Uskon­non muokkaa­ma yhteinen arvopo­h­ja ja var­maan myös mon­et muut tun­teet ja käytän­nöt eivät ole kadon­neet min­nekään vaik­ka on se ylilu­on­nolli­nen osa siir­ret­ty syrjään.

    Uskon­to on läh­es kaikille enim­mäk­seen muu­ta kuin sitä varsi­naista uskomista ja palvomista.

  58. Osmo:

    “Onhan meil­lä nais­ten uimavuoro­ja ollut Yrjönkadul­la 70 vuot­ta. Lisäk­si on naisille omia kun­tos­ale­ja ja niin edelleen. Tätä en ymmärrä”

    Nais­ten kun­tos­alit eivät ole val­tion varoil­la kus­tan­net­tu­ja. Ne ovat yksi­ty­is­ten toim­i­joiden vas­tauk­sia kysyn­tään. Siinä on selkeä ero. Tosin jos olisi ole­mas­sa naisil­ta kiel­let­tyjä kun­tos­ale­ja, voi hyvin olla, että tasa-arvo­val­tu­utet­tu huoles­tusi asiasta.

    Uima­hal­liasi­aa lie­nee puitu tarpeek­si, mut­ta kaikille naisille avoin vuoro on mielestäni edelleen eri asia kuin vuoro, jota main­os­te­taan mus­lim­i­nais­ten tai edes maanah­muut­ta­janais­ten vuorona. Ei niin, että näk­isin niitäkään suure­na epäkohtana.

  59. Art­turi:

    “Mah­tavaa! Voidaanko tätä logi­ikkaa soveltaa myös suo­ma­laisi­in? Kaik­ki yksilön­va­paudet mis­tä ei ole selvää taloudel­lista hyö­tyä voidaan poistaa?”

    Yritin sel­ven­tää eroa omane­dun­tavoit­telun ja “suvait­semisen” välil­lä. Kysymys esim. huumei­den lail­lis­tamis­es­ta yleen­sä on asia erik­seen. Lue­tun ymmärtämistä kiitos. 

    Jos islami­laises­sa maas­sa hyväksytään tur­istien alko­holinkäyt­tö, kyse ei ole suvait­semis­es­ta vaan taloudel­lisen hyö­dyn tavoit­telus­ta. Jos Suomes­sa hyväksytään soma­lien Khatin käyt­tö, kyse on pelkästään “suvait­semis­es­ta” ja posi­ti­ivis­es­ta syrjinnästä.

  60. Art­turi:

    “Kai maa­han­muut­ta­jien itsemääräämisoikeus on sinäl­lään hyvä asia, vaik­ka se ei taloudel­lis­es­ti mitään tuottaisikaan”

    Mitä hyvää siinä on “sinäl­lään”, jos jollekin ryh­mälle annetaan eriva­paus rikkoa sel­l­aista lakia, jota muut joutu­vat nou­dat­ta­maan? Siis siinä tapauk­ses­sa, että lain rikkomi­nen on yhteiskun­nan kannal­ta haitallista? 

    Tur­istien alko­holin käyt­tö islami­lai­sis­sa tur­is­tiko­hteis­sa ei ole isän­tien kannal­ta haitallista. Jos se olisi, he eivät sitä sallisi. 

    Kan­natan kyl­lä mah­dol­lisim­man suur­ta vapaut­ta ja itsemääräämisoikeut­ta, mut­ta en joidenkin selkeästi haitallis­ten vapauk­sien sal­lim­ista vain pienelle porukalle.

  61. Eli­na kirjoitti:

    “Ei suo­ma­lainen koulutet­tu, tasa-arvoinen nainen haaveile mis­tään savan­nien kar­vak­ouras­ta, vaan län­si­maalais­es­ta miehestä. En voi olla ain­oa, joka on huo­man­nut, että etenkin ara­bimi­esten kanssa kulke­vat naiset eivät ole niitä miedän kri­teereil­lämme arvioitu­na kaikkein viehät­tävämpiä noin ulkoisesti”

    Erit­täin tot­ta. En usko, että juuri kukaan suo­ma­lainen mies kokee ase­maansa uhatuk­si islami­nuskois­t­en miesten tahol­ta. Vaik­ka naisil­la tun­tuu ole­van miehiä enem­män taipumus­ta äärisu­vait­se­vaisu­u­teen, käytän­nön tasol­la tämän “suvait­se­vaisu­u­den” raja vaikut­taisi kulke­van viimeistään par­in­valin­nan kohdal­la. Poikkeuk­sia toki löytyy.

    “Ne vievät mei­dän naiset” on yksi type­r­äm­mistä kli­seistä, joil­la tietyis­sä piireis­sä yritetään edelleen leima­ta “suo­ma­laista miestä”.

  62. Se ei ole aparthaidia, että kan­taväestö on vuoroi­hin pää­tynyt. Mut­ta erikoista on, jos tulokasväestö alkaa rajoit­taa kan­taväestön elämää. 

    Opiskelu­aikoinani tentin erään afroamerikkalaisen kult­tuuri­antropolo­gin kir­joit­ta­man kir­jan rasis­mista ja sen muodoista. Arve­len, että nuo uin­tivuorot hän näk­isi tyyp­il­lisenä kään­teisenä tai piilotet­tuna rasismina. 

    Olen myös kult­tuurirel­a­tivis­mia vas­taan. Meil­lä on omat luovut­ta­mat­tomat arvomme, jot­ka suo­jel­e­vat yhteiskun­taamme ja jot­ka paikoitellen voivat olla ris­tiri­idas­sa joidenkin kauem­paa tule­vien maa­han­muut­ta­jien arvo­jen kanssa. So what? Sen kanssa vaan pitää voi­da elää, ja pää­vas­tuu sopeu­tu­mis­es­ta on maahanmuuttajilla. 

    Sen sijaan vas­tuu kun­nol­lisen kie­lenopetuk­sen saatavu­ud­es­ta ja mah­dol­lisu­ud­es­ta aset­tua osak­si suo­ma­laista yhteiskun­taa oikeuksi­neen ja velvol­lisuuksi­neen on meillä. 

    Ris­ki kon­flik­teista kas­vaa, jos vas­tu­ut ja velvol­lisu­udet eivät ole selvät. Täl­lä en tarkoi­ta, etteikö järke­viä jous­to­ja tulisi tehdä, mut­ta ne eivät saa polkea kan­taväestöä. Sem­moinen herät­tää vihaa ja se on vaarallista.

  63. Osmo S:
    “Siis että on aparthei­dia että liikun­ta­paikoil­la on naistenvuoroja?”

    No ei sin­ua turhaan pide­tä nokke­lana. (edelli­nen oli sarkasmia) 

    Etelä-Afrikan aparthei­dis­sa enem­mistöä syr­jit­ti­in vähem­mistön ase­man paran­tamisek­si ja ihan samaa prin­si­ip­piä nou­date­taan näi­den mus­lim­i­nais­ten uimavuoro­jen kohdal­la. Toista vihreät pitävät ihanana toim­intana, toinen on kauheta sortoa. 

    Kun­tos­alies­imerkkisi osoit­taa myös ettei sin­ul­la ole kovinkaan selkeää käsi­tys­tä asi­as­ta jos­ta puhut. Mis­sä niitä verovaroin spon­ssat­tu­ja nais­ten kun­tos­ale­ja on? Ja kuka on estänyt mus­limei­ta rahoit­ta­mas­ta omia uima­halle­jaan naisille?

  64. Kun lukee monikult­tuurisu­u­den kri­ti­ikkiä, tulee mieleen, että siihen nyt ei ainakaan tääl­lä Suomes­sa ryhdytä. Tuo kri­ti­ikki­hän ei ole pelkästään joidenkin hal­la-aho­jen keksin­tö vaan monikult­tuurisu­ut­ta ovat inhon­neet tai vähin­tään väheksyneet mon­et, san­o­taan, val­tavir­taisem­matkin ajattelijat.

    Kuitenkin Kanadas­sa hom­ma on toimin­ut esimerkil­lis­es­ti. Monikult­tuurisu­u­den ansios­ta Kanadas­sa on vähän mamuilu­un liit­tyviä kon­flik­te­ja. Van­hat maa­han­muut­ta­jaryh­mät ovat sopeu­tuneet maa­han aivan eri taval­la kuin vaikka­pa eteläisessä naa­puris­saan. Kuitenkin maa saa naut­tia rikkaas­ta ja vai­htel­ev­as­ta kaupunkim­iljööstä ja niistä eduista, joi­ta monikult­tur­isu­us tuot­taa taloudellekin — tarkoi­tan tuol­la lähin­nä inno­vaa­tioiden sik­iämistä ja pienyrit­telijäisyyt­tä. Työvoima­pu­laa ei tarvitse pelätä, sil­lä tuli­joi­ta riittää. 

    No, ei se nyt ihan tuol­lainen parati­isi ole, mut­ta yllä onkin esi­tyk­sen motivoi­va osa. Ehdotan nimit­täin, että Suomenkin kan­nat­taisi harki­ta rohkeaa monikult­tuurisu­us­poli­ti­ikkaa. Käsit­tääk­seni Suomel­la olisi, yllät­täen kyl­lä, siihen parem­mat edel­ly­tyk­set kuin monel­la muul­la Euroopan maalla. 

    Aika pienel­lä säädöl­lä — näkökul­man vai­h­dol­la — suo­ma­lainen iden­ti­teet­ti nimit­täin voisi perus­tua — sisukkaan soturi­urhon sijaan — monikulttuurisuuteen. 

    Ettei tule kir­jaa, kir­joi­tan lyhyesti vain iden­ti­teetin his­to­ri­al­lis­es­ta rak­en­tu­mis­es­ta rodun, etnisyy­den, kie­len, uskon­non ja mod­ernisaa­tion kannal­ta. Muis­takin näkökul­mista voisi kir­joit­taa, mut­ta nuo taita­vat kuitenkin olla tärkeim­mästä päästä.

    Siis lyhyesti: Olete­taan (hiukan pöl­hösti mut­ta ei täysin perus­teet­tomasti), että iden­ti­teet­ti rak­en­tuu koulun his­to­ri­antun­nil­la. Minkälaista olisi monikult­tuurisu­u­teen pyrkivän Suomen historianopetus? 

    -Suo­ma­lais­es­ta rodus­ta ker­rot­taisi­in, että sitä pidet­ti­in vielä äsket­täin euroop­palaisit­tain eri­tyisen kehnona. 

    -Etnisyy­destä ker­rot­taisi­in, että 1918 Suomes­sa käyti­in sisäl­lis­so­ta osit­tain etnisin perustein, mut­ta tänään suomen- ja ruot­sikieliset pitävät itseään pääosin samana kansakun­tana ja jopa samaan etniseen ryh­mään kuu­luvina. Kuitenkin kieliryh­mät eroa­vat toi­sis­taan tavoiltaan.

    -Kielestä ker­rot­taisi­in, että Suo­mi on per­in­teis­es­ti jakau­tunut kah­teen suuren kieliryh­mään ja osa maan hyväo­saisim­mista ihmi­sistä ei osaa lainkaan tai kun­nol­la suomea.

    -Uskon­nos­ta ker­rot­taisi­in, että maa on ollut jakau­tunut kah­teen suureen uskon­tokun­taa vuo­sisato­jen ajan, mut­ta mitään eri­tyisem­pää tap­pelua ei ole saatu aikaan aikoi­hin. Uskon­to­va­paus maas­sa on ollut koh­ta sata vuotta.

    -Mod­ernisaa­tios­ta ja vauras­tu­mis­es­ta ker­rot­taisi­in, että vielä sata vuot­ta sit­ten Suo­mi oli Euroopan köy­hä taka­pa­ju­la. Sit­ten, ulko­maalais­ten avit­ta­mana, alet­ti­in vauras­tua. Mut­ta vielä nelisen vuosikym­men­tä sit­ten suo­ma­laiset muut­ti­vat sadoin­tuhansin Ruot­si­in ja muualle. Kaikesta huoli­mat­ta ja osin hyvästä onnes­ta, osin raa’as­ta työn­teosta johtuen, Suo­mi kuu­luu nykyään maail­man rikkaimpi­en val­tioiden joukkoon.

    Tuol­laisen iden­ti­teetin val­lites­sa maa­han­muut­ta­jat kok­i­si­vat var­masti suo­ma­laisu­u­den helpom­min läh­estyt­täväk­si. Olisi­han suo­ma­lais­ten koke­muk­set mon­elta osin saman­laisia kuin mon­en maa­han­muut­ta­jan kokemukset. 

    Vielä tärkeäm­pää olisi tieto siitä, että suo­ma­laisek­si voi tul­la luop­umat­ta kokon­aan omas­ta iden­ti­teetistään. Kieli­taidonkaan ei tarvitse olla moit­tee­ton ja ainakaan rotu ei ole este kotou­tu­miselle. Kovaa työtä ja sitä seu­raavaa men­estys­täkin voisi vapaasti ihail­la ja aset­taa sen omak­si päämääräkseen.

    Monikult­tuuri­nen iden­ti­teet­ti voisi olla ihan kiva suo­ma­lais­tenkin kannal­ta. Ehkä ahis­taisi vähemmän.

  65. Rogue: “Mitä hyvää siinä on “sinäl­lään”, jos jollekin ryh­mälle annetaan eriva­paus rikkoa sel­l­aista lakia, jota muut joutu­vat noudattamaan?”

    Tuskin Osmo nyt halu­aa sitä Khat­tia lail­lis­taa pelkästään maahanmuuttajataustaisille…

    Sen lisäk­si on ihan loogista (vaikkakin min­un mielestä harv­inaisen type­r­ää) ajatel­la, että jokaiselle pitäisi sal­lia oman kult­tuurin­sa mukainen päi­htymi­nen ja että län­si­maisille se on alko­holi ja soma­leille khat.

  66. Alkaa olla jo todel­la uupunut veto Osmol­ta tämä Yrjönkadun uimahalli. 

    Yrjönkadul­la uidaan alasti, siitä tämä erikoisu­us nais­ten ja miesten eril­lisi­in vuoroihin. 

    Tietysti voimme sit­ten tykönämme pohtia, onko miesten ja nais­ten yhteiselle naku-uin­nille rajoit­tei­ta ja mik­si näin on alun perin ajatel­tu, mut­ta siihen ei mus­limeil­la ole osaa eikä arpaa. 

    Min­ulle ihan yksi lysti. Tai oikeas­t­aan parem­pikin ilman sitä nihkeän kosteaa uima­pukua… Miehet saa­vat olla mukana, kun­han käyt­täy­tyvät. Alas­to­muus ei ainakaan min­ua hait­taa. Mut­ta se nyt ei liity tähän.

  67. Pieni hyp­päys:

    http://elections.nytimes.com/2008/results/president/national-exit-polls.html

    Edel­lisessä linkissä on tilas­toitua äänestyskäyt­täy­tymistä monikult­tuurises­sa USA:ssa. Tilas­toista näkyy esim. että valkoiset protes­tantit ovat äänestäneet repub­likaane­ja jokai­sis­sa pres. vaaleis­sa vuodes­ta 1972. Kuvat­ul­la ajan­jak­sol­la Clin­ton ja Carter ovat saa­neet pros­en­tu­aalis­es­ti enten ääniä protestanteilta.

    Nyky­istä pres­i­dent­tiä ei siel­lä ole valit­tu per­ine­tisen johta­van luokan — protes­tant­tis­ten valkois­t­en miesten, vhm:n voima­ryh­mä, ole­tan — kas­va­neel­la kan­natuk­sel­la, vaan maa­han­muut­ta­jien, tai hei­hin rin­nastet­tavien, ja hei­dän las­ten­sa äänil­lä. Niin, ja nais­ten myös.

    Onko tuo sel­l­ainen muu­tos, jota mamu-kri­it­tiset pelkäävät tääl­lä tapahtuvaksi?

  68. Tataari-kort­ti on hie­man kuin vapaudut vanki­las­ta kort­ti. Sitä käytetään paljon, mut­ta siinä on aika paljon retorista fuskua. Kuin­ka kon­ser­vati­ivisia nämä muu­ta­mat sadat Suomeen tulleet oli­vat alun­perinkään? Mitä hei­dän esimerkkin­sä ker­too esim. Soma­l­ista tai Irak­ista tule­vista tuhan­sista kieli- ja usein myös luku­taidot­tomista kun­ni­akult­tuurin edus­ta­jista ja hei­dän inte­graa­tioedel­ly­tyk­sistään? Ei toden­näköis­es­ti paljoakaan. Tämä ver­tailu tulisi tehdä myös tuli­joitaan valikoivan Kanadan kohdal­la. Eivät siel­läkään tietyt ryh­mät ole juuri Euroop­paa parem­min kotiu­tuneet, viit­teenä vaikka­pa kanadalaisen mod­ernin mus­lim­in, les­bon, van­hoil­lisu­u­den kri­itikon ja kir­jail­i­jan Irshad Man­jin saa­mat lukuisat tappouhkaukset. 

    Pohjoisem­man Aasian mus­lim­it ovat muutenkin eteläisem­piä veljiään maltillisempia.
    Yksi suosik­ki-kir­jail­i­joi­tani on Kir­gisialainen Tsin­giz Ait­ma­tov, hän kuvasi useis­sa teok­sis­saan van­hoil­lisu­u­den ja mod­ernisu­u­den (hänen kir­jois­saan sat­tuneesta syys­tä silkki­han­sikkain käsitel­lyn neu­vos­to-sosial­is­min) ris­tiri­ito­ja ja vas­takkain asettumista.

    Hänen nov­el­linsa kah­den nuoren mus­lim­in vapaas­ta rakkaud­es­ta, Dza­mil­ja vuodelta 1958 (suom. 1963) on luke­mani maail­mankir­jal­lisu­u­den kaunein rakkaustarina.

    Ylem­pänä mainit­ti­in vihrei­den Husein Muhammed. Olen ajatel­lut ehkä äänestäväni hän­tä 2011, jos ehdolle aset­tuu, toiv­ot­tavasti aset­tuu. Hän on juuri sel­l­ainen mod­erni mus­li­mi, jon­ka toivoisi saa­van julk­isu­udessa enem­män näkyvyyt­tä näi­den vas­ten­mielis­ten “13-vuo­ti­aana naimisi­in, mik­si ei” imaamien sijaan. Toiv­ot­tavasti vihreät myös puolueena aut­ta­vat hän­tä ja hänen näkyvyyt­tään siinä kuin Zahraa on aiem­mis­sa vaaleis­sa autettu.

  69. En ole aivan kaikkia tämän vuo­den lanko­ja vielä lukenut, joten täl­lainen jut­tu on voin­ut jo ollakin, mut­ta jokaises­sa numerossa on paljon turhempaakin aineis­toa kuin mitä olisi kri­it­ti­nen ja vaikei­ta kysymyk­siä käsit­televä haas­tat­telu Huseinin kanssa. Hänen kan­tansa kun tun­tu­vat ole­van astet­ta selväpäisem­piä (so. vähem­män rel­a­tivis­tisia ja hyväuskoisia ja ongelmia hyssyt­tele­viä) kuin monien kanssav­ihrei­den­sä. Näin lan­ka rak­en­tavasti edis­täisi käytävää tähdel­listä keskustelua. Eikä islami­in liit­tyvistä ongelmista puhu­vaan mus­limi­in voisi kovin helpol­la lyödä niitä ikävän tyyp­il­lisiä leimoja.

  70. Art­turi:

    “Tuskin Osmo nyt halu­aa sitä Khat­tia lail­lis­taa pelkästään maahanmuuttajataustaisille…

    Sen lisäk­si on ihan loogista (vaikkakin min­un mielestä harv­inaisen type­r­ää) ajatel­la, että jokaiselle pitäisi sal­lia oman kult­tuurin­sa mukainen päi­htymi­nen ja että län­si­maisille se on alko­holi ja soma­leille khat”

    En vas­tan­nut Osmolle vaan sinulle. 

    Tuos­sa nyt ei tietenkään ole mitään järkeä, että saman val­tion sisäl­lä edis­tet­täisi­in sel­l­aista poli­ti­ikkaa, jon­ka tarkoituk­se­na on eri­ar­vois­taa ihmisiä lainsäädännöllä.

  71. Jotenkin on alka­nut tun­tu­maan siltä, että Osmo on alka­nut veisaa­maan sel­l­aista virt­tä, että tuskin­pa Osmolle asi­as­ta paljoa hyö­tyä on. Toki jos on niin, että henkilöko­htainen mie­lenki­in­to on sen ver­ran merk­it­sevä, niin mik­sipä ei kävisi keskustelua asian ymäril­lä oma­l­la blogillaan.

    Alkaa vaan mais­tu­maan pahvil­ta eri maid­en väliset uskon­not — ainakin suo­ma­laisen silmin ja blogein.

  72. Rogue: “En vas­tan­nut Osmolle vaan sinulle.”

    “Mitä hyvää siinä on “sinäl­lään”, jos jollekin ryh­mälle annetaan eriva­paus rikkoa sel­l­aista lakia, jota muut joutu­vat noudattamaan?”

    Art­turi: “Kai maa­han­muut­ta­jien itsemääräämisoikeus on sinäl­lään hyvä asia, vaik­ka se ei taloudel­lis­es­ti mitään tuottaisikaan?”

    Eli siis häh? Miten ihmeessä sinä nyt oot onnis­tunut tulkkaa­maan tuo­ta niin, että minä halu­an jollekin ryh­mälle eriva­pauk­sia laeista?!?!?

    Minä en ole mis­sään ehdot­tanut tai kan­nat­tanut lain­säädän­töä, joka eri­ar­vois­taa ihmisiä, enkä edis­tänyt sel­l­a­sita poli­ti­ikkaa. (mitä ikinä se sit­ten tarkoittaakaan.)

    Lain­säädän­tö, joka ottaa huomioon ihmis­ten eri­laisu­u­den ei ole vält­tämät­tä eri­ar­vois­tavaa. Jos meil­lä olisi esim. laki, jos­sa jokainen saa kak­si pal­ka­llista lomapäivää oman uskon­ton­sa juh­lapy­hinä ja nämä päivät saisi itse vapaasti vali­ta niin, että juu­ta­laiset ottaisi ne hanukan yhtey­dessä, kris­ti­tyt joulu­na, agnos­tikot vaik­ka juhan­nuk­se­na, ei olisi eriarvoistava.

    1. Meil­lä on nais­ten syr­jin­tä työhöno­to­ssa kiel­let­tyä, ja tämä kos­kee myös luter­i­laista kirkkoa ja nais­pappeut­ta, mut­ta se ei koske ortodok­sista kirkkoa. Eikö tässäkin kah­ta uskon­ta arvioi­da eri lailla?

  73. Onpas tääl­lä tapah­tunut lomani + seu­ran­nei­den työki­irei­den aikana:)
    Osmolle pis­teet aiheen esille ottamis­es­ta ja viit­seliäästä pal­stan vil­jelemis­es­tä. Rikkaruo­ho­ja on var­maan ollut tyrkyllä.

    Muu­ta­ma monien jo sanoma point­ti “islamin” ja “län­nen” kohtaamis­es­ta. Sori että kul­jen valmi­ita latuja. 

    Erote­taan kolme asiaa.
    ‑köy­hyy­den aiheut­ta­ma taka­pa­juisu­us mon­es­sa maas­sa, muun muas­sa mon­es­sa islami­laiseen kult­tuuripi­iri­in kuuluvassa.
    ‑maa­han­muut­ta­jien tai usein vas­ta hei­dän jälkeläis­ten­sä syr­jäy­tymi­nen ja kiukustuminen.
    ‑varsi­nainen islamis­mi, ääri-islamilaisuus. 

    Ote­taan nyt tuo kol­mas, joka yrit­tää hyö­dyn­tää kah­ta ensimmäistä.

    Ääri-islamis­mi on mon­es­sa lähi-idän maas­sa jonkin­lainen jääkärili­ike (pun intended).

    Osin kirkas­silmäisen uhri­valmi­it, osin seikkailun­haluiset nuoret miehet tart­tuvat van­hempi­en auk­tori­teet­tien yllyt­täminä aseisiin. 

    Tais­tel­laan impe­ri­al­is­tisia val­loit­ta­jia vas­taan. Mil­loin minkäkin maalaisia ja mil­loin mitäkin ide­olo­giaa edus­tavia. Joskus onnistuenkin, jos kat­so­taan yli sadan vuo­den aikajaksoa. 

    (Jääkärili­ike-analo­gia kului jo lop­pu­un, eihän aloite­ta siitä off-topicia…)

    Samal­la lääke on joskus pahempi kuin tau­ti ainakin monien mei­dän län­tis­es­tä näkökulmasta. 

    Jos olisitte edis­tyk­selli­nen mut­ta kansallismielinen:/ Kab­u­lis­sa, mitä ajattelisitte?
    Vier­aat vihol­liset pitäisi saa­da pois, mut­ta samal­la tyt­tären pitäisi saa­da jatkos­sakin käy­dä koulua.

    Monil­la ihmisil­lä Lähi- ja Kes­ki-idässä ei kai ole kuin kak­si real­is­tista lähi­t­ule­vaisu­u­den vaihtoehtoa:

    -hei me tul­laan vapaut­ta­maan tei­dät tur­baani- ja par­taäi­jistä (tai muus­ta meitä vas­taan pul­likoivas­ta dik­taat­torista, täytetään sopi­va nimi tähän). Samal­la me pom­mite­taan kaik­ki mäskäk­si ja ote­taan tei­dän öljy.

    -hei me aje­taan ulko­maalaiset pois. Samal­la tulee voimaan tiukin mah­dolli­nen sharia ja vielä pari muu­ta mei­dän itse kek­simää pykälää. Tytöt pois koulus­ta ja raiskatut naiset kivitettäväksi.

    Tässä on takana vah­vat ja sitkeät voimat. Ei vain Afgan­istanin ja Pak­istanin luolis­sa vaan myös Wash­ing­ton DC:ssä. Siel­lä tosin ainakin retori­ikaltaan lieven­tyneinä. Olisiko aivan nai­ivia toivea­jat­telua että jos­sain määrin teoil­taankin? Saas nähdä.

    Vihrei­den, Suomen ja jopa EU:n lyhyen tähtäi­men vaiku­tus­mah­dol­lisu­udet tuo­hon kaik­keen ovat kai aika pienet?

    Hei­jas­tus­vaiku­tuk­si­in Suomen kouluis­sa, kul­mil­la ja työ­paikoil­la voimme vaikuttaa.
    Siinä on kak­si yhtä aikaa, huom, en viit­si cap­slock­a­ta mut­ta siis yhtä aikaa, nau­tit­tavaa reseptilääkettä.

    -rasis­mi pois
    ‑mätä kult­tuurirel­a­tivis­mi pois.
    Siis mätä. Nyt tietysti joku vaatii määrit­telemään sen mädän. No yritän jos se todel­la on tarpeen mut­ta minus­ta se on tehty jo tääl­lä aika hyvin. Pal­stan isän­tä itse muun muassa.

  74. Etnisyy­destä ker­rot­taisi­in, että 1918 Suomes­sa käyti­in sisäl­lis­so­ta osit­tain etnisin perustein, mut­ta tänään suomen- ja ruot­sikieliset pitävät itseään pääosin samana kansakun­tana ja jopa samaan etniseen ryh­mään kuu­luvina. Kuitenkin kieliryh­mät eroa­vat toi­sis­taan tavoiltaan.

    Olen antanut väit­tää itsel­leni — radios­ta tosin, joten konkreet­tista viitet­tä ei ole antaa — että suomen­ruot­salais­ten jakau­tu­mi­nen punaisi­in ja valkoisi­in ei eron­nut merkit­tävästi suomenkielis­ten vas­taavas­ta, kun sosioekonomi­nen ase­ma ote­taan huomioon. Suomen­ruot­salai­sis­sakin oli paljon “työväen­lu­okkaisia”.

  75. “Meistä tun­tuu täysin hyväksyt­tävältä, että ulko­maalais­ten alko­holin käyt­töön suh­taudu­taan ara­bi­mais­sa eri tavoin kuin paikallis­ten. Pitäisikö mei­dän tehdä näin soma­lien käyt­tämän khatin suhteen?”

    Tämä onkin mie­lenki­in­toinen kysymys joka ansait­see tul­la pohdi­tuk­si. Oletet­tavasti tämä tarkoit­taisi aineen maa­han­tuon­nin, käytön ja myyn­nin lail­lis­tamista. Jos kat­so­taan kyseessä ole­van kult­tuuri­in kuu­lu­va nautin­toaine myyn­tiä ei kai pitäisi raja­ta vain ulko­maalaisille sil­lä tämä johtaisi tois­si­jais­ten markki­noiden syn­tyyn. Voisi myös syn­tyä erikoisia tilantei­ta jos myyn­tiä yritet­täisi­in raja­ta johonkin tiet­tyyn vähem­mistöryh­mään. Ei kai voi olla niin, että ihon­väriltään hie­man tum­mem­pi Abdirisak Vir­ta­nen jon­ka suku on ollut suo­ma­laisia jo pari sukupolvea voisi jauhaa khat­ti kun taas hänen serkkun­sa Mat­ti Vir­ta­nen tois­es­ta sukuhaaras­ta jou­tu­isi tyy­tymään kep­panaan. Käytän­nössä siis käyt­tö pitäisi sal­lia kaikille vaik­ka maa­han­tuon­tia myyn­tiä kon­trol­loitaisi­in. Kon­trol­loin­nin keinona voisi olla esim. ostomäärien rajoit­ta­mi­nen, samal­la voitaisi­in pala­ta viinako­rt­tien käyttöön.

    Khatin omi­naisuuk­si­in voi tarkem­min tutus­tua vaik­ka tuolla:

    http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column‑1&p_p_col_count=1&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo20276&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=

  76. “Meil­lä on nais­ten syr­jin­tä työhöno­to­ssa kiel­let­tyä, ja tämä kos­kee myös luter­i­laista kirkkoa ja nais­pappeut­ta, mut­ta se ei koske ortodok­sista kirkkoa. Eikö tässäkin kah­ta uskon­ta arvioi­da eri lailla?”

    Ilmeis­es­ti. Näin ei tulisi olla. Huomionar­voista on myös se, että uskon­not­tomat ovat jatku­vasti syr­jin­nän kohteina niin kauan, kuin usko­vaisil­la on eriva­pauk­sia, joi­ta uskon­not­tomil­la ei ole. Esim. islami­lais­ten loukkaa­mat­to­muu­soikeus uskon­non perus­teel­la. Tasaver­taisu­u­den nimis­sä uskon­not­toma­l­la tulisi olla oikeus loukkaan­tua mis­tä tahansa irra­tionaalis­es­ti perustel­lus­ta asiasta. 

    Mielestäni poli­ti­ikan tulisi tähdätä siihen, että pitkäl­lä aikavälil­lä pyrit­täisi­in pääsemään eroon kaik­ista lail­la sääde­ty­istä uskon­toon perus­tu­vista erivapauksista.

  77. Ortodoksi­nen kirkko ja nais­pappeus onkin vaikea asia. Maail­man ortodok­si­sista kirkoista suuri osa on suun­nilleen yhtä van­hoil­lista kuin islam, suo­ma­laiset ortodok­sit ovat melkoinen poikkeus. Monien suo­ma­laisortodok­sien maail­manku­vaan nais­pappeus sopisi hyvin, mut­ta tois­taisek­si osana Kon­stan­ti­nop­o­lin patri­arkaat­tia asi­aa ei voi ottaa edes puheek­si. Jos Suomen ortodoksi­nen kirkko olisi täysin itsenäi­nen, tilanne voisikin muut­tua mielenkiintoiseksi.

  78. “Meil­lä on nais­ten syr­jin­tä työhöno­to­ssa kiel­let­tyä, ja tämä kos­kee myös luter­i­laista kirkkoa ja nais­pappeut­ta, mut­ta se ei koske ortodok­sista kirkkoa. Eikö tässäkin kah­ta uskon­ta arvioi­da eri lailla?”

    Kyl­lä juu. Tässä vain taitaa rajan­ve­to olla vaikeaa; on ryh­miä ja loosse­ja jot­ka eivät hyväksy jom­paa kumpaa sukupuol­ta jäsenikseen.
    Tätä on siedet­ty kun­han ne eivät syr­ji muil­la perusteilla.

    Mut­ta on kaiketi suurem­man pohdiskelun aihe, jos toinen val­tionkirkko tekee niin, kuin jos Takamet­sän Makkaramiehet ry tai Mies­va­paa Kun­tos­al­i­jen­gi ry tekee niin.

    Kor­jaus omaan tajun­nan­vir­taan: Tarkkaan ottaen tässä ei ole kyse pul­jan jäsenyy­destä vaan oikeud­es­ta papinvirkaan. 

    Ei sukupuolten tasa-arvo tai­da aivan maal­lis­ten fir­mo­jen (kau­ni­is­sa peri­aat­teis­sa) tasol­la olla ev-lut kirkos­sakaan? Onko nais­pappeu­den vas­tus­ta­jil­la yhä oikeus kieltäy­tyä tietyis­sä tilanteis­sa yhteistyöstä, tai jopa anta­mas­ta väärin ajat­tel­e­valle ehtool­lista? Vai pitäisikö päivit­tää tietoni asiasta?

  79. Meil­lä on nais­ten syr­jin­tä työhöno­to­ssa kiel­let­tyä, ja tämä kos­kee myös luter­i­laista kirkkoa ja nais­pappeut­ta, mut­ta se ei koske ortodok­sista kirkkoa. Eikö tässäkin kah­ta uskon­ta arvioi­da eri lailla?

    Ei. Idea on, että nais­ten­pap­pi­en syr­jin­tä tulee kiel­letyk­si heti, kun kirkon oppi hyväksyy nais­pa­pit. Jos Luter­i­laiset eivät olisi päät­tääneet kirkol­liskok­ouk­ses­sa hyväksyä nais­pappeut­ta, niin naisien syr­jin­tä pappe­ja valit­taes­sa ei olisi kiel­let­ty, vaan hei­dät voisi heti sivu­ut­taa. Luter­i­laisen kirkon työn­tek­i­jöi­den on kuitenkin pitäy­dyt­tä oman kirkkon­sa opis­sa työtähoitaes­san. Näin ollen esimerkik­si naisen kanssa työsken­telystä ei voi kieltäy­tyä vaan, se on syrjintää.

  80. … suomen­ruot­salais­ten jakau­tu­mi­nen punaisi­in ja valkoisi­in ei eron­nut merkit­tävästi suomenkielis­ten vas­taavas­ta, kun sosioekonomi­nen ase­ma ote­taan huomioon.

    Näin­hän siitä joku aika sit­ten puhut­ti­in. Ruotsinkielisel­lä valkoisel­la puolel­la ei sitä kuitenkaan tuol­loin tiedet­ty. Sik­si siel­lä oli jonkin ver­ran tilaa sel­l­aiselle hen­gelle, että idän bar­baria oli tart­tunut nimeno­maan aasialaisi­in, mon­golien sukuisi­in suo­ma­laisi­in (finnar). Bar­bariaa edusti siis täl­lä ker­taa bol­she­vis­mi. Sen omak­sum­i­nen oli län­si­maisen vapau­den luoneelle ger­maanille liki mahdotonta.

    Julkises­ti siitä puhut­ti­in vähän­lais­es­ti var­maankin sik­si, että riidan liet­somi­nen yhteisen vihol­lisen, siis punais­ten, edessä olisi ollut type­r­ää. Alku­peräis­lähteis­sä olen ajatuk­seen kuitenkin tör­män­nyt use­am­man ker­ran joskus peit­el­lym­min joskus julkeam­min. Kuu­luisin idean pyörit­telijä taisi olla Eino Leino (os. Lönnbohm), jos muis­tan oikein enkä sotke hienoa runoil­i­jaa syyt­tömänä soppaan.

    Mut­ta osaan kään­tää myös tuon mainit­se­masi kielel­lisen jakau­tu­misen valkoisi­in ja punaisi­in osoituk­sek­si suo­ma­laisen monikult­tuurisu­u­den syvistä juurista. Sehän vas­ta monikult­tuurista on, että kansalais­so­das­sa pystyt­ti­in ylit­tämään etniset rajat — taval­laan myös kult­tuuri­ra­jat, sil­lä 1918 suo­ma­lainen kult­tuuri oli nyky­istä eriy­tyneem­pi, myös kieli­ra­jal­la, mis­tä ker­too kieliri­ita. Ei tuol­lainen “suku­laisu­u­den” uno­ht­a­mi­nen onnis­tu vieläkään kovin yleis­es­ti muualla.

  81. Yhdys­val­lois­sa Native Amer­i­can Reli­gious Free­dom Act takaa Native Amer­i­can Churchin jäse­nille (olisiko heitä nykyisel­lään n. 250,000?) oikeu­den käyt­tää pey­otea (pey­ote-kak­tuk­ses­ta saata­va psykedeeli) uskon­nol­li­sis­sa rit­u­aaleis­saan, vaik­ka pey­oten käyt­tö muuten on kaik­il­ta kielletty.

    Käsi­tyk­seni mukaan, luet­tu use­am­mas­ta läh­teestä, soma­lien per­in­teinen khatin käyt­tö on siitä ongel­mallista, että siihen kuu­luu tyyp­il­lisenä piir­teenä run­sas ja jatku­va khatin pureskelu, mikä psyykkises­ti pas­sivoi ihmistä, las­kee aloitekykyä.
    Hie­man kuin ihmi­nen polt­taisi jatku­vasti pil­veä. Toki se on har­mit­tomam­paa kuin olisi vas­taa­va alko­holinkäyt­tö, mut­ta ei se hyväk­si ole.

    Joku voisi myös tutkia, että ovatko vira­nomaiset syyl­listyneet sys­temaat­tiseen kak­sois­stan­dard­i­in lainkäytössä, jakaes­saan tuomioi­ta khatin ja kannabik­sen salakuljetuksesta.
    Sen mitä tapauk­sia lehdis­tössä on ollut esil­lä, niin kau­pal­lises­sa tarkoituk­ses­sa tehdys­tä suurten khat-määrien salakul­je­tuk­ses­ta on annet­tu lievem­piä tuomioi­ta kuin vas­taavas­ta kannabik­sen salakuljetuksesta.
    En väitä tuo­ta todek­si, mut­ta epäilen — myön­nän että vail­li­naisen otan­nen perus­teel­la — että se on, ja jos se on, niin sil­loin riko­taan oikeusval­tioon kuu­lu­vaa yhden­ver­taisu­us­pe­ri­aatet­ta lain edessä.

  82. Nais­pappeu­den vas­tus­ta­jille annet­ti­in aika pitkä siir­tymäai­ka, joka käsit­tääk­seni on nyt lop­pu. Eli syr­jin­tä on rikos. Mut­ta työ­nan­ta­jana luter­i­lainen kirkko lie­nee maan lib­er­aaleimpia, esim. jul­ki les­bous ja homous sal­li­taan pap­pisvi­ras­sakin, toisin kuin vaikka­pa Alma Medi­as­sa lehden pää­toimit­ta­jalle. Myös ortodoksi­nen kirkko käytän­nössä hyväksyy homouden. Pitää sitä kyl­lä van­ho­jen kir­joi­tusten muk­sis­es­ti syntinä, mut­ta ei sem­moi­se­na syntinä joka käytän­nössä estäisi saa­mas­ta korkeatakaan kirkol­lista virkaa.

  83. Osmo hyvä,

    väität 19.4. kir­joituk­ses­sasi, että suurin osa islami­lai­sista ei ole kovin uskon­nol­lisia ja peru­s­tat käsi­tyk­sesi ker­tomasi mukaan yhteen turkki­laiseen romaani­in sekä kesätöi­hisi sak­salaises­sa säi­lykete­htaas­sa 40 v. sitten. 

    Voi elämän kevät, sanon­pa vaan! Turkki­laiset eivät todel­lakaan ole juuri sen uskon­nol­lisem­pia kuin vaikka­pa suo­ma­laiset, mut­ta miten ihmeessä perustelet kuvitel­masi, että tästä voi tehdä johtopäätök­siä islami­lais­ten uskon­nol­lisu­ud­es­ta yleen­sä??? Turkki­laiset ovat nimeno­maan sään­nön vahvis­ta­va poikkeus, mikä johtuu läh­es vuo­sisadan pituis­es­ta määräti­etois­es­ta sekulaaristamispolitiikasta. 

    Tosin Turkissakin on islamis­mi voimis­tunut viime vuosi­na, ja mikäli yhteistyön kehit­tämiselle EU:n kanssa tulee seinä vas­taan, on odotet­tavis­sa yhä ikäväm­pää kehi­tys­tä tässä suhteessa. 

    Mut­ta pien­tä rajaa täl­laisille kom­menteille Osmo, joku saat­taa jopa uskoakin heit­to­jasi. Ehkä kyseessä olikin provo…?

    1. Pena ei ole rek­isteröi­tynyt, mut­ta vas­taan silti.
      Luulen, että val­taosa islami­lai­sista on ei-islamis­te­ja ja suh­tau­tu­vat uskon­toon maltil­lis­es­ti. Jopa pak­istani­lais­ten enem­mistö näyt­tää ole­van sitä, ainakin vaal­i­u­urnil­la. Indone­sialai­sista nyt puhu­mat­takaan. Turk­ki ja Indone­sia ovat aika iso­ja mai­ta, paljon isom­pia kuin Saudi-Arabia.

  84. Juk­ka Siren kysyy: 

    Onko nais­pappeu­den vas­tus­ta­jil­la yhä oikeus kieltäy­tyä tietyis­sä tilanteis­sa yhteistyöstä, tai jopa anta­mas­ta väärin ajat­tel­e­valle ehtool­lista? Vai pitäisikö päivit­tää tietoni asiasta?

    On aika päivit­tää tiedot!

    Urospap­pi ei saa kieltäy­tyä yhteistyöstä naaras­pa­pin kanssa. Monis­sa seu­rakun­nis­sa uroksien naarai­ta hylkivä käyt­täy­tymi­nen peit­el­lään työvuoro­jär­jeste­ly­il­lä ja muil­la toimen­piteil­lä, jot­ka aut­ta­vat uroksia ole­maan erossa naaraista. 

    Peri­aate yhtä, käytän­tö toista…

  85. Maltill­i­nenkin on niin suh­teelli­nen käsite. Jol­lakin asteikol­la vähem­män radikaali kuin Osama on maltillinen.

    Bri­tann­ian-pak­istani­lai­sista nuorista ainakin 50%, mah­dol­lis­es­ti jopa 2/3 nai­vat oman serkkun­sa jär­jeste­tyis­sä (pakko)avioliitoissa. Lähde BBC. Kuin­ka hyvin nämä tuli­jat ja maas­sa jo pidem­män aikaa asuneet edus­ta­vat pak­istani­laisia laa­jem­min, vaikea sanoa. Mut­ta kysymyk­siä herät­tävää tuol­lainen on. Jos ajat­telisi, että suo­ma­lai­sista puo­let naisi­vat oman serkkun­sa pakkoavi­o­li­itois­sa, niin pitäisi tätä yhteiskun­taa täysin vas­ten­mielisenä ja tärähtäneenä.

    Islamis­te­ja / islamis­mia sympatisoivia/kannattavia mus­limeista on var­masti vähem­mistö, mut­ta määritelmästä riip­puen, hei­dänkin määräk­seen on arvioitu 300–500 miljoon­aa n. 1.3 mil­jardista. Kyl­lä Kaakkois-Aasi­as­sakin islam tun­tuu radikalisoituneen men­neinä vuosi­na ja vuosikym­meninä. Male­sian kehi­tys vaikka­pa yht­enä esimerkkinä. Indone­si­as­sa on tehty terrori-iskuja.

    Siinä mielessä maail­man mus­limeista selkeä val­taosa on kon­ser­vati­ive­ja ja trib­al­is­te­ja, että tul­lessaan län­si­maa­han maa­han­muut­ta­jik­si, he eivät anna tyt­tärien­sä seu­rustel­la vapaasti ja usein (useim­miten?) nämä tyt­täret kohtaa­vat vas­tus­tus­ta koskien ura­su­un­nitelmi­aan. Kuin­ka suuri tuo osu­us on, sitä on vaikea tarkalleen arvioi­da, mut­ta se on hyvin korkea, mille saadaan empi­iri­nen vahvis­tus niin Euroopan marokko­lais­ten, alge­ri­alais­ten, soma­lialais­ten, pak­istani­lais­ten kuin turkki­lais­tenkin kohdal­ta, use­am­mas­ta eri maas­ta sen mitä asi­aa on tutkit­tu (paljon enem­män olisi pitänyt).

    Maltill­i­nen mus­li­mi voi arvo­maail­mansa kon­ser­vati­ivi­su­udelta vas­ta­ta vaikka­pa 50-luvun poh­jan­maalaista. Hän on sil­loin maltill­i­nen islamis­tei­hin ja radikaalei­hin kon­ser­vati­ivei­hin näh­den, mut­ta ei olisi maltill­i­nen jos käyt­täisimme jotakin toista asteikkoa.

    Län­si­maisen arvolib­er­al­is­min asteikol­la vähem­mistö maail­man mus­limeista on seku­laare­ja, suvait­se­vaisia tai yksilön­va­paut­ta kannattavia.

  86. az: “Län­si­maisen arvolib­er­al­is­min asteikol­la vähem­mistö maail­man mus­limeista on seku­laare­ja, suvait­se­vaisia tai yksilön­va­paut­ta kannattavia.”

    Tuo on var­masti tot­ta, mut­ta voisiko toisin ollakkaan? Edel­ly­tyk­set lib­er­aaleille aat­teille eivät ole olleet kovin kum­moi­set län­si­maid­en ulkopuolella.

    Jos kat­so­taan huimaa muu­tos­ta, joka esim. Euroopas­sa on tapah­tunut suh­teessa aat­teisi­in, joi­ta pidet­ti­in salonkikelpoisi­na maail­man­so­tien välis­sä, voidaan nähdä, että muu­tamssa sukupolves­sa saat­taa tapah­tua paljon. Samal­la on syytä hyväksyä, että muu­tok­set tapah­tu­vat vain ajan kanssa. Islami­laiset maat tarvit­se­vat tätä aikaa ja nois­sa mais­sa asu­vat yksilöt tarvit­se­vat tukea muu­tok­sen tekemiseen. 

    Tässä edelleen kom­mu­nikaa­tio — tiedon levit­tämi­nen mah­dol­lisim­man laa­jalle — on avainase­mas­sa. Jos köy­him­mil­lä seudil­la uskon­to onnis­tuu monop­o­lisoimaan petuk­sen, opetuk­set ovat sel­l­aisia, jot­ka tuke­vat ei-demokraat­tisia jär­jestelmiä, mikä lie­nee suurimpia syitä sau­di-monarkian intoon tukea koraanikouluja.

    Se, että kehit­tyvis­sä mais­sa yksilö­nava­paudet eivät ole län­nen tasol­la, ei tarkoi­ta, ettivätkö ne voisi nous­ta sille tasolle.

    Tämä ei tarkoi­ta, etteikö sit­ten olisi ole­mas­sa porukkaa, joka kir­jaimel­lis­es­ti kynsin ja ham­pain tah­too tais­tel­la kivikautisen maail­man­järjestyk­sen puoles­ta, mut­ta heitä voi silti mielestäni ver­ra­ta useimpi­in radikaliryh­mi­in maail­man his­to­ri­as­sa: Punainen armei­jakun­takin keräsi ja kerää yhä paljon otsikoi­ta, mut­ta väit­täisin val­taosan vasem­mis­toradikaaleik­si itsen­sä 60–70 luvuil­la määritelleistä hyl­jeksi­neen hei­dän metodejaan.

    Mikäli 60–70 luku­jen opiske­li­jali­ik­keen kan­nat­ta­jien val­taosa olisi jäänyt työt­tömik­si, yhteiskun­nalli­nen kiehunta olisi ollut var­masti tyystin erisort­tista. Tästä päästään takaisin islamis­tei­hin: yhteiskun­nalli­nen syr­jäy­tymi­nen on se suurin ongel­ma, jos ajatel­laan mas­sali­ikkei­den syn­tyä. Yksit­täisiä ja väki­val­taisia kapinoi­jia voi siten tul­la san­gen etuoikeute­tu­ista tai keskilu­okkaista oloista, mikä pätee niin 9/11 kaap­parei­hin kuin punaiseen armeijakuntaankin.

    1. Me emme nyt oikeas­t­aan keskustelleet siitä, ovatko islami­laiset yhytä maal­lis­tunei­ta kuin euroop­palaiset vain yhtä maal­lis­tunei­ta kuin turkkilaiset.

  87. Pappeus on ortodok­sises­sa kirkos­sa sakra­ment­ti eli pyhä mys­teeri, jon­ka sisältöä taik­ka merk­i­tys­tä ei voi mitenkään muut­taa maal­lises­sa lain­säädän­töe­limessä, kos­ka se puut­tuisi täysin ulkop­uolise­na instanssi­na ortodok­sisen uskon syvimpi­in perusteisi­in täysin ei teol­o­gisin perustein ja vieläpä ken­ties (mut­tei toiv­ot­tavasti) väli­aikaises­ti muodis­sa ole­van tasa-arvoide­olo­gian vuok­si mil­laise­na se esi­in­tyy pohjo­is­maises­sa lain­säädän­nössä ajal­lis­es­tikin hyvin tuoreena ilmiönä.

    Ortodoksi­nen kirkko ei voi sik­si myöskään hyväksyä ei itsenäisenä paikalliskirkkona nais­pappeut­ta sanoi Suomen lain­säädän­tö siitä mitä tahansa tai velvoit­taisi eduskun­ta ja virkamiehet siitä mitä tahansa. Jos joku nainen valit­taa tästä oikeuslaitok­ses­sa, niin en tiedä mitä tapahtuu.

    Ortodoksi­nen kirkko voisi ymmärtääk­seni hyväksyä nais­pappeu­den ain­oas­taan maail­man­laa­juises­sa ekumeenises­sa kirkol­liskok­ouk­ses­sa yksimielisel­lä yksimielisel­lä päätök­sel­lä, jol­lainen on pidet­ty viimek­si Nike­as­sa vuon­na 787. (Kor­jatkaa jos olen väärässä.) Seu­raavaa ei ole var­masti näköpi­iris­sä paikallisen lähin­nä pohjo­is­mais­ten protes­tant­tis­ten kirkko­jen ja pohjo­is­maisen tasa-arvolain­säädän­nön välisen ongel­man vuok­si. Koko aja­tuskin olisi todel­la absurdi.

    Tässä kuvas­tunee oma­l­la taval­laan uskon­to­jen ja maal­lis­ten aat­tei­den ja lain­säädän­nön väli­nen ris­tiri­ita. Uskon­to­jen sisältöä sen enem­pää kuin vaikka­pa eksis­ten­tial­is­tisen filosofi­an tai kon­ser­vati­ivisen ide­olo­gian saatik­ka tieteenkään sisältöjä ja oppe­ja kun ei voine mitenkään päät­tää lain­säädän­töe­limis­sä ilman, että ko. uskon­not ja aja­tus­su­un­tauk­set menet­täi­sivät oleel­lisen ideansa ja sisältönsä.

    Sinän­sä luter­i­laisel­la kirkol­la ja maail­man­laa­juisel­la huo­mat­tavasti luter­i­laisia kirkko­ja suurem­mal­la ja merkit­täväm­mäl­lä ortodok­sisel­la kirkol­la ei ole ongelmia nyky­lain­säädän­nön kanssa muis­sa kuin paikalli­sis­sa tasa-arvokysymyk­sis­sä. Ajanko­htaisem­pi ja vaikeampi ongel­ma ovat mm. islami­laisen ja juu­ta­laisen uskon­non jois­sakin piireis­sä ja myös Suomes­sa har­rastet­ta­vat poikien ympärileikkauk­set ja tyt­tö­jen silpomiset sekä pakkoavi­o­li­itot, joista jälkim­mäis­es­tä onkin käy­ty tääl­läkin keskustelua. Poikien ympärileikkauk­ses­takin on jo ennakko­ta­paus koti­maises­sa lainsäädännössä.

    1. Entä jos avi­o­li­it­to on jos­sain uskon­nos­sa pyhä sakra­ment­ti? Saako siihen puut­tua maal­lisel­la lainsäädännöllä?

  88. Avi­o­li­it­tokin on sakra­ment­ti ortodok­sises­sa kirkos­sa, mut­ta tämä ei nyt liity aiheeseen, eikä ortodok­sisel­la avi­o­li­iton sakra­men­til­la ja län­tisil­lä oikeuskäytän­nöil­lä ole ollut ris­tiri­ito­ja mitä nyt tuloil­laan ole­va ongel­ma saman sukupuolen kesken vihit­tävien osalta, mitä ei voine sal­lia ortodok­sises­sa kirkos­sa lain­säädän­nöl­lämme sen enem­pää kuin naispappeuttakaan. 

    Mut­ta nämä eivät ole ongelmia, kos­ka ortodok­siseen kirkkoon ei ole pakko kuu­lua, eikä kristi­nusko ylipäätään ole lak­iuskon­to kuten juu­ta­laisu­us taik­ka islam ja koko län­ti­nen sivil­isaa­tiomme perus­tuu muutenkin kris­til­lisille arvoille.

  89. Turkissa tilanne on parem­pi kuin läh­es kaikissa muis­sa islami­lai­sis­sa val­tiois­sa. Sak­san-turkki­lai­sista nuorista n. joka toinen (pysähtykää het­kek­si miet­timään, mitä tuo tarkoit­taa) joutuu naimaan vanhempiensa/sukunsa val­it­se­man puoli­son (Sak­san per­hem­i­nis­ter­iön teet­tämä selvi­tys). Lisäk­si Sak­san turkki­lai­sis­ten avi­o­li­itoista läh­es joka toinen on van­has­ta koti­maas­ta haetun puoli­son kanssa (nämä kak­si ryh­mää var­masti ovat hyvin vah­vasti päällekkäisiä). Arvi­ol­ta 17–25% kaik­ista sak­san-turkki­lai­sista avi­o­li­itoista ovat serkusavi­o­li­it­to­ja. n. 25%:ssa avi­o­li­itoista puolisot eivät ole tavan­neet toisi­aan ker­taakaan ennen häitä ja hääyötä. 15–17 vuo­ti­aiden tyt­tö­jen “islami­laiset avi­o­li­itot” ovat yleisiä. Liitot lain­voimais­te­taan tytön täyt­täessä 18, mut­ta ne ovat voineet olla “siu­nauk­sel­lisia” jo use­am­man vuo­den ajan. Tämä kaik­ki myös 2. ja 3. pol­ven nuorilla.
    Sak­san-turkki­lai­sista 71% sanoo haas­tat­te­lu­tutkimuk­ses­sa pitävän­sä län­si­maista sek­suaa­likult­tuuria rap­pi­ol­lise­na. 66% pitää islamia ain­oana oikeana uskona. 30% sanoo, että islamista luop­umisen pitäisi olla rangaistavaa.
    n. 50% jär­jestet­tyjä avi­o­li­it­to­ja ei tarkoi­ta, sitä että puo­let avi­o­li­itoista oli­si­vat rakkausavi­o­li­it­to­ja, tai että lop­pu­jen seu­rustelu olisi vapaa­ta. Voidaan ehkä puhua rajoite­tun valin­nan avi­o­li­itoista. Haas­tat­te­lu­tutkimuk­ses­sa 53% Sak­san-turkki­lai­sista tytöistä pitää täysin mah­dot­tomana aja­tus­ta siitä, että he voisi­vat koskaan seu­rustel­la sak­salaisen pojan kanssa. Tämä ei tarkoi­ta sitä, että lop­ut 47% oli­si­vat niin vapai­ta tekemään.
    Antakoon tämä jonkin­laisia viit­teitä kult­tuurisen kon­frontaa­tion mittasuhteille.

    Kaikesta huoli­mat­ta olen itse kään­tymässä sille puolelle jakolin­jaa, että län­si­maid­en tulee akti­ivis­es­ti tukea lib­er­aale­ja mus­lime­ja ja sel­l­aisia vaikut­tei­ta jot­ka vaikut­ta­vat islami­in lib­er­al­isoivasti, eikä pyrk­iä sulke­maan kaikkia ovia koko islami­laiselta maail­mal­ta ylipään­sä. Olen muut­tanut mm. kan­taani Turkin EU-jäsenyy­den suh­teen. Olen nyky­isin voimakkaasti sen kannalla.

  90. Entä jos avi­o­li­it­to on jos­sain uskon­nos­sa pyhä sakra­ment­ti? Saako siihen puut­tua maal­lisel­la lainsäädännöllä?

    Avi­o­li­it­to on käsit­teenä vähän ongel­malli­nen. Sil­lä mon­esti tarkoite­taan sekä kris­til­listä sakra­ment­tia että “miehen ja naisen välistä rek­isteröi­tyä parisuhdet­ta”. Peri­aat­teesa nämä ovat eril­lisiä kysymyk­siä. Uskon­toa ei voida/saa pakot­taa siu­naa­maan parisuhdet­ta lain voimal­la. Uskon­non pitää itse saa­da päät­tää opis­taan. Toisaal­ta yhteiskun­nal­la tai yksilöil­lä ei tietenkään ole mitään velvol­lisu­ut­ta hyväksyä mitään uskon­nol­lista oppia, vaan niitä voidaan pitää myös moraalit­tom­i­na ja rikollisina. 

    Toisaal­ta eduskun­nal­la on uskon­noista riip­pumat­ta oikeus säätää lake­ja parisuh­teen ehdoista. Minus­ta kaikkia lak­isääteisen ase­man omaavia rek­isteröi­tyjä parisuhtei­ta pitäisi kut­sua rek­isteröidyik­si parisuhteik­si. Avi­o­li­iton tarkoit­taisi täl­löin rek­isteröi­tyä ja kirkon siu­naa­maa parisuhdet­ta tai pelkästään kirkon siu­naa­maa parisuhdet­ta. Toisin sanoen avi­o­li­it­to olisi kirkon sakra­ment­ti ja rek­isteröi­ty­parisuhde oikeudelli­nen status.

    Minä kan­natan aika laa­jaa uskon­non vapaut­ta. Niin kauan kun kaik­ki usko­vat ovat täy­si­val­taisia ja vapaae­htois­es­ti mukana ja ulkop­uolisille ei aiheudu niistä vaaraa niin, melkein mikä tahansa käy(toki rajansa täl­läkin, esim. itse­murhakul­tit). Jos mukana on lap­sia tai mui­ta vajaaval­taisia niin sit­ten, kysymys on paljon vaikeampi. Jos mukaan pakote­taan ihmisiä on, toim­inta aina tuomittavaa.

    Tähän liit­tyen voisi tode­ta, että minus­ta on jotenkin luon­te­vaa ajatel­la, että niin kauan kuin hyväksytään val­tion ja uskon­non yhteys, hyväksytään myös se, että lait sääde­tään ris­tiri­idat­tomik­si val­tion uskon­non opin kanssa. Täl­lä en tietysti tarkoi­ta, että täl­lainen menet­te­ly olisi suo­tavaa tai oikein. Toinen vai­h­toe­hto vain tun­tuu ole­van, ettei hyväksytä val­tion ja uskon­non yhteyttä.

  91. Osmo on tain­nut nukkua uskon­non­tun­neil­la: sekä katolises­sa että ortodok­sises­sa kirkos­sa on seit­semän sakra­ment­tia, yksi niistä on avi­o­li­it­to. Mei­dän kirkos­samme on vain kak­si (kaste ja ehtoollinen).

    Vuo­teen tai pari­in seu­rakun­nat eivät ole enää saa­neet tehdä työvuoro­jär­jeste­lyjä, jot­ta tietyt mies­pa­pit eivät jou­tu­isi alt­tar­ille samanaikaises­ti nais­pa­pin kanssa. Jo use­ampikin nais­pappeu­den tor­ju­va mies­pap­pi on eron­nut tai erotet­tu virastaan.

    Jos en ihan väärässä ole, niin on ole­mas­sa työte­htäviä, joi­hin voidaan hakea nimeno­maa miestä tai nimeno­maa naista, mut­ta se vaatii “asial­lisen perus­teen”. Ortodok­sisen kirkon papin viran kohdal­la sel­l­ainen asialli­nen peruste lie­nee ole­mas­sa. Toinen esimerk­ki olisi poikien liikunnanopettaja.

  92. Osa kris­tikun­nan ja islamin väli­sistä käytän­nön eroista saat­taa selit­tyä sil­lä, että islam on muu­ta­ma sata vuot­ta nuorem­pi uskon­to. Kris­ti­ty­il­lä on jo monia sel­l­aisia tais­telu­ja selvitet­ty, joi­ta islamis­sa on vielä käynnissä. 

    Kun islam nyky­isin tais­telee lähin­nä uskon­nol­lisel­la areenal­la, kris­til­lisessä kult­tuuris­sa tais­te­lut käy­dään poli­ti­ikas­sa ja yhä voimakkaam­min taloudessa. Kun kil­pail­laan näin eri lajeis­sa, yhteisek­si, ratkai­se­vak­si lajik­si muo­dos­tuu hel­posti väkivalta.

    Vas­tuu siitä, kuin­ka kovak­si tais­telu kär­jistyy on kuitenkin vahvem­mal­la osa­puolel­la, siis kris­til­lisel­lä talouskult­tuuril­la, eikä niinkään islamin uskon­nol­lisel­la kult­tuuril­la. Toisin sanoen, vas­takkainaset­telu­ja voitaisi­in huo­mat­tavasti vähen­tää, jos kris­til­lisen kult­tuurin johta­ma talous ei olisi niin aggressiivista.

    On huo­mat­ta­va, että nykyisen maail­man­talouden rakenne on kris­tit­ty­jen tuote. Eikä se suinkaan ole neu­traali markki­na­t­alous, vaan kova kasvuide­ologi­nen kap­i­tal­is­mi. Täyt­täkää maa käsky on vai­h­tunut kas­vat­takaa talout­ta käskyk­si. Meil­lä val­lit­see yhtä sokea viralli­nen usko siihen, että talouden kas­vat­ta­jat pelas­ta­vat maan kuin islamin piiris­sä usko­taan pro­fee­tan seu­raa­jien pää­sevän parati­isi­in – tilanne, joka meil­lä oli kult­tuuria määräävä tek­i­jä muu­ta­ma sata vuot­ta sitten. 

    Vaik­ka kum­mal­lakaan puolel­la ei ole todis­tet­ta uskon­sa perus­teek­si, kum­matkin pitävät insti­tuu­tioitaan pait­si vält­tämät­töminä kir­joite­tun tehtävän täyt­tämisek­si niin myös sil­lä taval­la luon­nol­lisi­na asioina, ettei niiden kyseenalais­tamista suositella. 

    Islamil­la on omat uskon­nol­liset insti­tuu­tion­sa, joista en tarkem­min ole per­il­lä. Kris­til­lisen talouden insti­tuu­tiot ovat sen sijaan tut­tu­ja. Niitä ovat mm. osakey­htiöjär­jestelmä, tek­i­jänoikeusjär­jestelmä ja liike­salaisu­usjär­jestelmä, jot­ka huip­ul­la muo­dosta­vat kaikkein tärkeim­män, finanssi­jär­jestelmän papis­toi­neen. Ilman sitä taloutemme veri ei kier­rä, näin on todis­tet­tu. Sik­si me olemme jokainen pelas­tuk­ses­tamme velkaa finanssi­jär­jestelmälle – minkä velan mak­su aina sil­loin täl­löin vaatii vähän ylimääräistäkin.

    Näin siis vähän uskon­nol­lis­sävyt­teis­es­ti kar­rikoiden. Tot­ta kuitenkin. En todel­lakaan usko, että minkään­laista lähen­tymistä on län­nen ja islamin välil­lä odotet­tavis­sa ellemme luovu kasvuide­olo­gias­ta ja ala muut­taa taloutemme raken­net­ta vähem­män kap­i­tal­is­tisek­si eli vähem­män hyökkääväk­si kaikkia heikom­pia kult­tuure­i­ta ja ihmisiä kohtaan. Suun­tana ei kuitenkaan tule olla sosial­is­mi vaan aito markkinatalous.

  93. Alla on ote väitöskir­jati­ivis­telmästä, jos joku halu­aa tutus­tua aiheeseen enem­mänkin. Eiköhän Dahlgren ole kir­joit­tanut aiheesta suomek­sikin. En ole lukenut sitä, mut­ta väitöskir­ja on HY:n tutkintovaatimuksissa.

    Joku kyseli monikult­tuurisu­u­den sisäl­löstä suo­ma­laises­sa lain­säädän­nössä, eli mis­sä raja meille käyvän ja vier­aan välil­lä kul­kee. Aihet­ta on tarkastel­tu Outi Lep­olan väitöskir­jas­sa “Ulkoomaalais­es­ta suomenmaalaiseksi.”

    Rajo­jen aset­ta­mi­nen ei ole muu­ta­ma vuosi luke­mani teok­sen mukaan help­poa politikoillekaan.

    Minus­ta Suomes­sa on paljon helpom­pi tilanne kuin mon­es­sa muus­sa maa­han­muut­ta­ja­maas­sa, jos­sa jo syn­tyneistä huonoista tra­di­tioista on tul­lut pain­o­lasti. Esimerkik­si Sak­sas­sa elet­ti­in pitkään illu­u­sios­sa, että kyse on vierastyöläi­sistä, jot­ka työ­panok­sen­sa annet­tuaan häipyvät takaisin sinne, mis­tä ovat tuleetkin.

    Sak­salainen maa­han­muut­toide­olo­gia muis­tut­taa suo­ma­laista sikäli, että sak­salainen etni­nen taus­ta avaa ovia alku­peräis­ten sak­salais­ten kanssa samalle viivalle, mikä on välil­lä johtanut han­kali­in ja tragikoomisi­inkin tilanteisi­in sikäli, että kieltä taita­m­a­ton tuli­ja on saanut kansalaisu­u­den vähäisin edel­ly­tyksin. Etni­nen ide­olo­gia on johtanut siihen, että ollaan ilman kansalaisu­u­den suo­mia oikeuk­sia vielä sukupolvien Sak­sas­sa asumisen jäl­keen. Tilanne on kuitenkin muuttumassa.

    Suo­ma­laisu­u­den ja yleen­sä kansal­lis­val­tion suh­teen olisi hyvä muis­taa, että kyse ei ole taivaas­ta annetus­ta hyvästä, vaan kansal­lis­val­tiot ovat syn­tyneet sotimisen, val­loit­tamis­ten ja jonkun etnisen ryh­män isän­nöoimään ryhtymisen tulok­se­na, eli vahvem­man oikeudella.

    Kult­tuurien mon­i­naisu­udessa pitää löytää yhteinen ja yhdis­tävä jut­tun­sa. Suomes­sa se on minus­ta kieli, kieli ja jälleen kieli.

    Toinen suo­ma­laisia yhdis­tävä tek­i­jä on sosi­aal­i­tur­va, mut­ta olisi hyvä pitää mielessä, että emme ole niin homogeenista kansaa, kun val­taapitävät ovat anta­neet ymmärtää.

    Minus­ta pitäisi puhua avoimem­min myös suo­ma­lais­es­ta monikult­tuurisu­ud­es­ta, joka perus­tuu idän ja län­nen veden­jäka­jal­la asumiseen ain­oana maana Euroopassa.

    Vaik­ka ihmi­nen ei puhuisikaan mur­ret­taan, aika hel­posti voi tun­nistaa pro­to­tyyp­it sen suh­teen, mis­tä osas­ta Suomea ihmi­nen tulee.

  94. Jatkoa edel­liseen: Lupaami­ani lähteitä.

    “Lähi-idän kult­tuurien arkipäivä ja käytän­nön islam ovat suo­ma­laises­sa tutkimuk­ses­sa har­voin esil­lä. Dahlgrenin väitös­tutkimuk­seen perustuva
    artikke­li ”Islam, Cus­tom and Rev­o­lu­tion in Aden” palkit­ti­in 2001 kan­sain­välisen Lähi-idän nais­tutkimusseu­ran (Asso­ci­a­tion for Mid­dle East
    Women’s Stud­ies) nuoren tutk­i­jan palkin­nol­la parhaas­ta julka­istus­ta artikke­lista. ” (vk 22/04 Dahlgren Susanne: Kult­tuuri­antropolo­gia: Con­test­ing Real­i­ties. Moral­i­ty, Pro­pri­ety and the Pub­lic Sphere in Aden, Yemen).

  95. Tulin juuri neli­tun­tis­es­ta sem­i­naarista ”Lap­siper­hei­den haas­teet ja mah­dol­lisu­udet Suomes­sa” Nord­sjö Rastis –talosta. Jär­jestäv­inä tahoina oli­vat Man­ner­heimin las­ten­suo­jeluli­iton Uuden­maan piirin (nimeno­maan ns. kun­ni­aväki­val­taa tor­ju­maan pyrkivä) ”Amoral”-hanke (nimessä lie­nee harkit­tua pro­vokati­ivi­su­ut­ta) ja Suomen kur­diy­hdis­tys. Alus­ta­ji­na Kris­ti­ina Kouros, Kirsti Palo­nen ja Tiina Turkia. Jär­jestäjien lisäk­si yleisönä parikym­men­tä kur­di­naista ja minä. 

    Oleel­lista oli, että vaik­ka kaik­ki nämä lähin­nä Turk­ista tulleet naiset var­maankin oli­vat kur­diy­hdis­tyk­sen jäseniä, he eivät osan­neet suomea, tuskin englan­ti­akaan. Niin­pä kaik­ki tulkit­ti­in (tehokkaasti ja taitavasti) suomes­ta kur­mandžik­si (kur­dikie­len pohjoinen pää­murre) ja päinvastoin.

    Vaik­ka aihe kuu­losti hark­i­tun säy­seältä ja viat­toma­l­ta, oli selvää, että sen kaut­ta päästi­in kipeisi­in ja tärkeisi­in aiheisi­in: väki­val­taan, vääryyk­si­in, oikeuk­si­in ja mah­dol­lisuuk­si­in. Nämä naiset var­masti tun­te­vat monia mui­ta, jot­ka eivät nyt olleet paikalla. Uskon, että tämä on yksi tärkeä tapa päästä alkuun. 

    Itse viit­tasin mm. tääl­lä mainit­tuun päte­vien suomenkie­len opet­ta­jien puut­teeseen. Henkilöko­htais­es­ti olen sitä mieltä, että vielä tärkeäm­pää kuin esim. suomen kieli­his­to­ri­an tun­te­mus olisi kult­tuuri­nen herkkyys ja kyky taju­ta, mitä muu­ta kie­len alkei­den lisäk­si olisi syytä opet­taa siinä ohes­sa. Kie­len ja kult­tuurin ope­tushan kuu­lu­vat yleen­säkin kiin­teästi yhteen.

    MllUp:n Reb­war Kari­mi – nuori uupuma­ton mies Irak­ista, jota ihailen suun­nat­tomasti – tote­si lopuk­si, että kur­deil­la on sinän­sä ymmär­ret­tävä taipumus syyt­tää omis­takin virheistään ympäröiviä vihol­lisia (tai ”vihamielisiä hallinto­ja” kuten hän lieven­si). Kuitenkin suo­ma­laiset ovat vielä Venäjän val­lan alaisi­na ollessaan halun­neet erot­tau­tua isän­tä­val­las­ta sukupuolten tasa-arvoisu­udel­la ja muul­la val­is­tuneel­la edis­tyk­sel­lisyy­del­lä. Siinä on esimerk­ki, jota hän kuten moni muukin tun­te­mani kur­di halu­aisi saa­da oman kansansa seuraamaan.

    Mitä opimme tästä? Ei pidä ylvästel­lä vaan ei nöyris­tel­läkään. On meis­sä jotain hyvää (ja niin muis­sakin). Kaikkea ei tarvitse niel­lä eikä kaikkea kieltää.

  96. Lisäys edel­liseen: Todet­ti­in, että ainakin Helsin­gin (ja erit­täin toden­näköis­es­ti mon­en muunkin kaupun­gin) tur­vakodeis­sa maa­han­muut­ta­janaiset ovat merkit­tävästi yliedustet­tuina väestöo­su­u­teen­sa näh­den (mitä ei voi­da pitää kovinkaan isona uutisena).

    Jotkut viipyvät puoli vuot­ta, mon­et vain pari päivää. Pois­tu­vatko per­heen ongel­mat paris­sa päivässä? Eikö pikem­minkin ole mah­dol­lista, että lyhyen pako­retken jäl­keen tun­nel­mat ovat entistäkin kireäm­mät ja myös per­heen miehet entistä ahdis­tuneem­pia tai raivokkaampia?

    Kävi ilmi, ettei mihinkään tapausten seu­ran­taan ole voimavaro­ja. Kuitenkin se ainakin minus­ta tun­tu­isi äärim­mäisen tärkeältä. Jos nainen tai tyt­tö palaa koti­in, jonkun — parhaas­sa tapauk­ses­sa samaan kult­tuuripi­iri­in kuu­lu­van, val­is­tuneen ja arvo­val­taisen henkilön — toki tulisi seu­ra­ta hän­tä ja tar­jo­ta tarpeel­lisia neu­vo­ja ja vähin­täänkin henkistä tukea koko per­heen rak­en­tavalle sopeu­tu­miselle niihin ris­ti­paineisi­in, joiden keskel­lä se elää.

    Parhaas­sa tapauk­ses­sa tavoit­teena olisi ulospääsy tuhoi­sista paineista ja uuden­lais­ten minäku­vien rak­en­t­a­mi­nen siten, että uud­es­ta ja van­has­ta kukin voi vali­ta parhaat (yhteen­sopi­vat) piir­teet … sekä sal­lia läheisillekin vapaut­ta ja eri­laisu­ut­ta pelkäämät­tä omaa tuhoutumista.

  97. Ville Kom­si: “Kuitenkin suo­ma­laiset ovat vielä Venäjän val­lan alaisi­na ollessaan halun­neet erot­tau­tua isän­tä­val­las­ta sukupuolten tasa-arvoisu­udel­la ja muul­la val­is­tuneel­la edis­tyk­sel­lisyy­del­lä. Siinä on esimerk­ki, jota hän kuten moni muukin tun­te­mani kur­di halu­aisi saa­da oman kansansa seuraamaan.”

    Venäjän tsaari Alek­san­i­teri I tehtyään Suomen kier­tomatkan kiit­ti suo­ma­laisia talon­poikia sanoen, että heistä näkee, että he eivät ole koskaan joutuneet ja taipuneet nöyris­telemään isäntäänsä.

    “Mitä opimme tästä? Ei pidä ylvästel­lä vaan ei nöyris­tel­läkään. On meis­sä jotain hyvää (ja niin muis­sakin). Kaikkea ei tarvitse niel­lä eikä kaikkea kieltää.”

    Juuri näin, mei­dän alku­peräis­ten suo­ma­lais­ten pitäisi oppia myöskin monikult­tuurisu­ut­ta ja euroop­palaisu­ut­ta. Per­in­teiselle suo­ma­laisu­udelle omi­nainen taipumat­to­muus on monis­sa tilanteis­sa etu, mut­ta se voi kanavoitua uhona ja ympäristöstä piit­taa­mat­to­muute­na ja etenkin altavas­taa­jik­si joiu­tunei­den osalta välinpitämättömyytenä.

    Suomes­sa jono­tusti­lanteessa joku kävelee ilman ensim­mäistäkään perustelua jonon ohi, lop­putule­m­ana saat­taa olla pahoin­pite­ly (pahempaakin) ja käräjöin­ti. Miehet kan­ta­vat kaupungilla kulkies­saan veit­siä itsesuo­jelusy­istä, kuten stereo­tyyp­piseen suo­ma­laisu­usku­vaan kuuluu.

    Odotin tak­sia Mont­par­nas­sel­la, joku ilmeis­es­ti ei-pari­isi­lainen ris­ki kaveri vaimoi­neen käveli jonon ohi vahvem­man oikeudel­la, mut­ta hänet pan­ti­in ojen­nuk­seen ja hänen käytöstään pahek­sut­ti­in yhteis­tu­umin. — Suomes­sa näin ei parane tehdä humalan ja mah­dol­lis­ten veit­sien pelossa.

    Suo­ma­lainen taipumat­to­muus taitaa olla parhaim­mil­laan talvi­so­taan ver­rat­tavis­sa olois­sa eli sen turvin men­nään sin­nikkäästi kri­isien läpi. Suo­ma­laiset emi­grantit ovat tun­netusti olleet kovia työn­tek­i­jöitä niin Ruot­sis­sa kuin aikanaan Amerikois­sakin riip­pumat­ta siitä, hal­lit­ti­inko kieltä vai ei.

    Syyk­si lukem­i­nen, attribuointi:

    Maa­han­muut­ta­jatutkimuk­sis­sa on tutkit­tu eri­laisia attribuoin­ti tai syyk­si lukemistyyle­jä. Se, että näkee omat ongel­mansa ympäristä johtu­viksi voi olla keino selvitä mah­dot­tomas­sa tilanteessa, mut­ta jos ko. attribuoin­ti­tyyli jää päälle, tyylistä tulee este kehi­tyk­selle. Näin­hän asian­lai­ta on kaikil­la ihmisil­lä taus­tas­ta riippumatta.

    Jos yri­tyk­sistä huoli­mat­ta ei onnis­tu, päädytään niin san­ot­tuun opit­tuun avut­to­muu­teen, eli val­lit­se­vak­si asen­teek­si voi jäädä, tein­pä mitä tahansa, lop­putu­los on huono, ei kan­na­ta yrittää.

  98. Vielä yksi jut­tu: ensim­mäisessä islam-ketjus­sa Jaas­su ihmetteli, mik­si (mm. Teheranin yliopis­ton tutk­i­jan Reza Man­sourin mukaan) Kan­sain­välisen islami­laisen kon­fer­enssin (OIC) 57 jäsen­maa­ta oli­vat kan­sain­välisessä ver­tailus­sa ker­takaikkisia perän­pitäjiä luon­non­ti­eteel­lisessä perus­tutkimuk­ses­sa (vaik­ka näis­säkin mais­sa län­si­maista tekni­ikkaa mielel­lään käytetään).

    Peter Lode­nius antaa kir­jas­saan ”Islam och moder­niteten” (Ny tid / Tiger­text 2004) yksinker­taisen ja liikut­ta­van tai masen­ta­van seli­tyk­sen (val­itkaa halu­a­manne sana). Val­taa pitävä ”ula­ma” eli yksi­vakaiden uskonop­pinei­den joukko pitää tieteel­listä perus­tutkimus­ta jumalanpilkkana. 

    Tekni­ik­ka vielä on okei, kos­ka sen toimivu­us on käytän­nössä todek­si tai toden­näköisek­si osoit­tau­tunut siinä kun maanvil­je­ly tai kamelinkäsit­te­ly. Mut­ta ”luon­non­laeista” puhumi­nen on rien­aus­ta, sil­lä siinä kiis­tetään Jumalan joka­hetki­nen ja kaikkialli­nen vapaa tah­to. Kivi ei putoa, kos­ka sen on pakko, vaan sik­si, että Jumala (taas ker­ran) tah­too niin. Peri­aat­teessa voisi tah­toa toisinkin (varsinkin, jos olet suu­tut­tanut hänet)…

  99. Olen heti rip­pik­oulun­jäl­keen kirkos­ta eron­nut kris­til­lisen kas­vatuk­sen saanut ateisti, joka kun­nioit­taa kris­til­lisiä arvo­ja. Eli siis melko vapaamielinen.

    Kim­mo Sharia Sasi sai mal­jani täyt­tymään. Tämä Kokoomuk­sen kansane­dus­ta­ja ja perus­tus­laki­valiokun­nan puheen­jo­hta­ja suo­ras­taan ehdot­taa Suomen lain rin­nalle sharia lakia riito­jen sovitteluun. 

    http://www.kotimaa24.fi/uutiset/958-sasi-sharian-kaytto-riitojen-sovittelussa-selvitettava

    Vaik­ka en olekaan usko­vainen, niin on se vain niin, että kaik­ki mitä Jeesus Kris­tus Nasareti­lainen teki, niin hänen elämän­työn­sä oli bar­baarisen sharia-lain kumoami­nen. Koko Uusi-Tes­ta­ment­ti­han on oppia sharia-lakia vastaan.

    Sasi halu­aako oikeusval­tion, jos­sa voi val­li­ta mon­ta eri lakia ja voisimme vali­ta kul­loiseenki­in tilanteeseen parhait­en sopi­van lain. Moni­avioisu­us olisi yhden lain mukaan sal­lit­tua ja viinan juon­ti toisen lain mukaan ja toisen lain mukaan ei…

    Kokoomuk­sen arvo­maail­mas­sa täl­lainen käytän­tö on jo nyt tot­ta talouselämässä, jos­sa kaik­ki viilun­ki on sallittua.

  100. Suomen perus­tus­la­ki tur­vaa vapaan sopimu­soikeu­den ja jos sopimuskump­pan­it kir­joit­ta­vat sop­pari­in, että sopimuk­ses­sa nou­date­taan sharia-lain ehto­jä niin ei sitä voi­da kieltää. Ei se ole sen kum­mem­paa kuin urakka­sopimuk­si­in kir­joite­taan, että sopimuk­ses­sa nou­date­taan yleisiä alan sopimuse­hto­ja. Moni var­maan tun­tee litur­gian mikä pis­tetään sopimuk­sen liitteeksi.
    Ja kun lisätään , että asi­akir­jo­jen pätemisjär­je­tys on
    1. Suomen laki
    2. Sopimus
    3. Sharia laki
    Niin sop­pari on täysin Suomen lain mukainan eikä sitä voi­da kieltää

    Samoin sopimuski­is­to­ja voidaan vapaas­sa maas­sa ja Suomen perus­tus­lain mukaan ratkoa ns välim­i­esten kaut­ta eli kuka tahansa, johon osa­puo­let luot­ta­vat voi toimia tuomarina+valtion edus­ta­ja, joka jää häviölle ‚jos kak­si kiis­tan edus­ta­jaa on eri mieltä.
    Tämähän on yleinen liike-elämän kiistoissa.
    Välim­iesoikeu­den päätök­ses­tä ei voi edes valit­taa, joten päätös on lopullinen.
    Ja mikä mukav­in­ta, osa­puo­let mak­sa­vat kulut, joten veron­mak­sajien raho­ja ei siihen käytetä.
    Sharia-lain soveltamises­sa var­maan val­tion edus­ta­jak­si tarvi­taan sel­l­ainen henkilö, joka tun­tee lakia.
    En pidä Sasista, mut­ta kyl­lä Sasi on tässä asi­as­sa oikeil­la jäljil­lä, eli jos halu­amme nou­dat­taa vapaan sopimu­soikeu­den peri­aat­tei­ta niin mei­dän on hyväksyt­tävä sharia-lain nou­dat­ta­mi­nen sivi­il­ia­siois­sa Suomen lain tekemin rajoituksin tietysti.

    Minus­ta suurin ongel­ma on, että taas useim­mat ajat­te­liv­at asioi­ta vain yhdestä näkökulmasta.
    Ajatelti­in, että työvoima­pu­la ratkeaa tuo­ma­l­la työvoimaa ja meil­lä on koh­ta miljoona uut­ta työn­tek­i­jää, jot­ka puhu­vat suomea , juo­vat kal­jaa, katso­vat jääkiekkoa, kuu­lu­vat kirkkoon
    etc ja joi­ta ei ero­ta alkua­sukkaista kuin ihonväristä

    Harhaa, suur­ta harhaa, inte­groi­tu­mi­nen vie sato­ja vuosia.

  101. Suomes­sa on val­lan kolmi­jako ja sen mukaan oikeuskäytän­tö perus­tuu eduskun­nan säätämi­in lakei­hin. Jot­ta oikeuslaitok­sis­sa voitaisi­in soveltaa sharia lakia niin nämä lait pitää säätää eduskun­nas­sa. Sik­sikin on outoa, että perus­tus­laki­val­tiokun­nan puheen­jo­hta­ja puhuu aivan pehmoisia.

  102. Suomes­sa maa­han­muut­toa on viety eteen­päin puh­taasti EK:n ehdoil­la eikä kukkan ole miet­tinyt, mitä muu­ta se tarkoit­taa eikä epäko­hdista eikä todel­li­sista vaiku­tuk­ista ole edes saanut puhua.
    Tässä mielessä por­vari-EK-rin­tam on onnis­tunut täydellisesti.
    Eikä yri­tyk­sil­lä olekaan mitään ongelmia, ne valikoi­vat maa­han­muut­ta­jista sen parhaan ainek­sen , joka sovel­tuu yri­tys­ten käyt­töön ja kel­paa­mat­tomat ja muu­ut maa­han­muu­ton ongel­mat jäävät sit­ten suuren yleisön murheeksi.

    Kun yri­tysvero­tus­ta, sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja , pääo­man vero­tus­ta ja yri­tys­ten yhteiskun­nal­lista vas­tu­u­ta ja riskiä maa­han­muu­ton haitoista koko ajan vähen­netään niin ei yri­tyk­siä kiin­nos­ta tuo­vatko he maa­han sopeu­tu­vaa työvoimaa vai sopeutumatonta.
    Pitää muis­taa, että työperäi­nen maa­han­muut­to on 10–20 ker­tainen pako­laisu­u­teen verrattuna. 

    Lopuk­si voisin vielä ker­toa, että yksi syy mikä ajaa Sasia on se tosi­a­sia, että vapaaseen sopimu­soikeu­teen kuu­luu, että sopi­japuo­let voivat pistää sopimuk­seen kohdan , mis­sä maas­sa erimeil­isy­det ratkaistaan.
    Tämä käytän­tö on nyt tulossa(vai joko on? )myös avi­o­li­it­to­lain­säädän­töön eli puolisot voivat vali­ta liit­toa solmies­saan, minkä maan lain­säädän­nön mukaan liit­to puretaan.
    On suuri ero jos sopimuk­ses­sa lukee erim­ielisyyk­sien ratkaisu­paikkana Mogadishu Helsin­gin sijasta
    Eli Suomne pitää tehdä lain­säädän­nöstään niin houkut­tel­e­va, että sop­pare­i­ta kan­nat­taa ratkoa Suomessa.

    Se on myöhäistä pyris­tel­lä kun p on jo housuissa

  103. Liian van­ha: “En pidä Sasista, mut­ta kyl­lä Sasi on tässä asi­as­sa oikeil­la jäljil­lä, eli jos halu­amme nou­dat­taa vapaan sopimu­soikeu­den periaatteita..”

    Yksi­ty­ishenkilöi­den osalta ei ole halut­tu eikä luul­tavasti halu­ta jatkos­sakaan. Yri­tys­ten osalta tilanne on vapaampi (ja pos­ket­toman kallis).

  104. “Yksi­ty­ishenkilöi­den osalta ei ole halut­tu eikä luul­tavasti halu­ta jatkos­sakaan. Yri­tys­ten osalta tilanne on vapaampi (ja pos­ket­toman kallis).”

    Perus­tus­la­ki läh­tee yksilön oikeuk­sista ja vapauk­sista, mut­ta järjestäytymis/yhdistymisvapauden vuok­si sopimus­va­paus kos­kee myös yri­tyk­siä ja mui­ta yhteisöjä.

  105. “Jot­ta oikeuslaitok­sis­sa voitaisi­in soveltaa sharia lakia niin nämä lait pitää säätää eduskun­nas­sa. Sik­sikin on outoa, että perus­tus­laki­val­tiokun­nan puheen­jo­hta­ja puhuu aivan pehmoisia.”

    Sharia lakia vidaan ver­ra­ta yleisi­in sopimuse­htoi­hin niin kuin urakoin­nis­sa ja mon­es­sa muus­sa toimin­nos­sa käytetään .
    Pätemistä ratko­taan asi­akir­jo­jen esim pätemisjärjestyksellä
    1. Suomen laki
    2. Sopimuk­sen ehdot
    3. Sharia laki

  106. “Jot­ta oikeuslaitok­sis­sa voitaisi­in soveltaa sharia lakia niin nämä lait pitää säätää eduskunnassa” 

    Oikeuslaitok­ses­sa hoide­teen myös sivi­il­ioikeu­teen kuu­lu­via jut­tu­ja. Niis­sä ratkaistaan pääasi­as­sa sopimus­ri­ito­ja tai mui­ta vas­taavia kiis­to­ja eikä niiden ratkaisu peruste ole mikään laki vaan solmit­tu sopimus tai muu vas­taa­va dokumentti/todiste

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.