Islamin haaste 5: miten elää rauhanomaisesti rinnakkain?

Olen joi­den­kin täl­le pals­tal­le tul­lei­den kir­joi­tus­ten hei­jas­ta­van niin suur­ta pel­koa isla­mi­lai­suu­den vuok­si, että rivien välis­tä luet­tu­na moni tun­tui­si halua­van pai­naa nap­pia, joka hävit­täi­si koko isla­min uskon­non maa­il­mas­ta. Suu­rin piir­tein täl­lai­seen rat­kai­suun moni puheen­vuo­ro tun­tuu täh­tää­vän. Täl­lais­ta nap­pia ei kui­ten­kaan ole ole­mas­sa, sen­kal­tai­set poh­din­nat ovat täy­sin tur­han­päi­väi­siä. On aivan tur­ha poh­tia sitä, onko isla­mi­nus­ko toi­vot­tu vai ei toi­vot­tu ilmiö. Se on olemassa.

Askel­ta, mut­ta vain pien­tä askel­ta rea­lis­ti­sem­pia ovat ne aja­tuk­set, joi­den mukaan oli­si parem­pi raken­taa kor­kea muu­ri isla­mi­lais­ten mai­den ympä­ril­le ja lopet­taa kaik­ki kans­sa­käy­mi­nen hei­dän kans­saan. Näin toi­voo myös osa isla­mi­lai­sis­ta fun­da­men­ta­lis­teis­ta, jot­ka eivät haluai­si län­nen saas­tut­ta­van hei­dän kan­so­jen­sa miel­tä. Eri­tyi­sen kum­mal­lis­ta on, että tätä argu­ment­tia tun­nu­taan perus­tel­ta­van esi­mer­kik­si tyt­tö­jen ruos­ki­mi­sen niil­lä kau­heuk­sil­le, jota on syy­tä­kin kavah­taa. Miten näi­den tyt­tö­jen ase­maa muu­rin raken­ta­mi­nen paran­tai­si? Pois­sa sil­mis­tä, pois­sa mielestä?

Kum­paa­kaan näis­tä ehdo­tuk­sis­ta kukaan ei ole ekspli­siit­ti­ses­ti esit­tä­nyt. Argu­men­toin­ti joil­la­kin vain on ollut sen­kal­tais­ta. Tai että ongel­mat pois­tu­vat tuo­mit­se­mal­la islam julkisesti. 

On siis poh­dit­ta­va sitä, miten elää vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa isla­mi­lai­suu­den kanssa.

Ruos­kit­ta­via ja kivi­tet­tä­viä tyt­tö­jä aut­tai­si tehok­kaim­min voi­ma­kas vuo­ro­vai­ku­tus ja toi­met syr­jäi­sen maa­seu­dun moder­ni­soi­mi­sek­si. Val­ta­via kehi­tys­a­pu­mää­rä­ra­ho­ja ollaan­kin kerää­mäs­sä Pakis­ta­nin aut­ta­mi­sek­si. En tun­ne pai­kal­li­sia olo­ja niin hyvin, että tie­täi­sin, voi­ko mitään aluet­ta pak­ko­mo­der­ni­soi­da, mut­ta esi­mer­kik­si juu­ri Pakis­ta­nis­sa kan­san sel­vä enem­mis­tö on näi­tä taan­tu­muk­sel­li­sia isla­mis­te­ja vas­taan — kun siis puhum­me koko Pakistanista.

Var­si­nai­nen ongel­ma on, kuin­ka suu­ri kult­tuu­ri­au­to­no­mia on syy­tä suo­da län­si­mais­sa ole­vil­le isla­mi­lai­sil­le yhtei­söil­le. Chi­na-tow­neis­sa val­lit­se­vat aivan omat käy­tän­tön­sä, eikä nii­tä kukaan vas­tus­ta, kos­ka ne eivät uhkaa ketään. Jois­sain Aasian mais­sa on osit­tain oma lain­sää­dän­tön­sä eri uskon­to­kun­tiin kuu­lu­vil­le. Esi­mer­kik­si avio­lii­ton alai­kä­ra­ja riip­puu uskontokunnasta.

Voi­si­ko isla­mi­lai­sil­le olla omaa lain­sää­dän­töän­sä myös län­si­mais­sa? Port­ti uskon­non mukaan erot­te­le­vaan lain­sää­dän­töön on jo avat­tu, kun lute­ri­lai­seen kirk­koon kuu­lu­va ei saa vali­ta kou­lus­sa elä­män­kat­so­musop­pia, mut­ta mui­hin uskon­to­kun­tiin kuu­lu­va saa vali­ta oma­nus­kon­non ope­tuk­sen ja elä­män­kat­so­muso­pin väliltä.

Ei tytöil­le vapau­tus­ta kou­lu­pa­kos­ta, ei lap­si­vai­mo­jen kaup­paa, eikä tie­ten­kään mitään avion­rik­ko­jien kuo­li­aak­si kivi­tyk­siä, mut­ta ei sel­lais­ta ole kukaan pyy­tä­nyt­kään. Omai­suu­den hal­lin­taa sää­te­le­vät lait ja rii­ta-asioi­den rat­kai­su ovat moni­mut­kai­sem­pi kysy­mys. Miet­ti­kää­pä asi­aa toi­sin päin: jos suo­ma­lai­nen mies hakee eroa vai­mos­taan per­heen asues­sa Etio­pias­sa, kuin­ka hyväk­syt­tä­vää oli­si, että avio-omai­suus jaet­tai­siin ja las­ten huol­ta­juu­des­ta pää­tet­täi­siin Etio­pian lakien mukaan?  Puhu­mat­ta­kaan nyt sii­tä, että avio­eroon syy­nä ollut­ta vai­mon syr­jä­hyp­pyä käsi­tel­täi­siin pai­kal­li­sen lain mukaan.

Jot­ta mitään täl­lais­ta voi­si edes har­ki­ta, on isla­mis­tien hyväk­syt­tä­vä, että jokai­sel­la on oikeus ero­ta uskonnosta.

Moni isla­mi­lai­nen maa — eivät kaik­ki — sal­lii euroop­pa­lai­sil­le asioi­ta, jot­ka on kiel­let­ty pai­kal­li­sil­ta asuk­kail­ta. Sau­di-Ara­bi­aan mat­kus­ta­van on syy­tä varau­tua alko­ho­lit­to­maan aikaan, mut­ta mones­sa muus­sa isla­mi­lai­ses­sa maas­sa ulko­maa­lai­set saa­vat naut­tia pai­kal­li­sil­ta kiel­let­tyä alkoholia.

Työ­pe­räi­sel­le, vapaa­eh­toi­sel­le maa­han­muu­tol­le on help­po aset­taa ehto­ja.  Olen aiem­min­kin ehdot­ta­nut, että maa­han­muut­ta­jil­le tuli­si antaa selos­tus Suo­men lain­sää­dän­nön eräis­tä koh­dis­ta — eri maa­han­muut­ta­ja­ryh­mil­le vähän eri koh­dis­ta — ja hei­dän tuli­si alle­kir­joi­tuk­sel­la vah­vis­taa ymmär­tä­neen­sä ja hyväk­sy­neen­sä tääl­lä val­lit­se­vat käy­tän­nöt. Jos ei halua hyväk­syä, ei ole pak­ko tul­la. Hen­ken­sä kau­pal­la koti­maas­taan pake­ne­van tilan­ne on vähän toi­nen. Kään­ne­tään asia taas toi­sin päin: jos suo­ma­lai­nen muut­taa vapaa­eh­toi­ses­ti maa­han, jos­sa on val­lal­la sha­ria­lain­sää­dän­tö, hän tie­tää, mitä tekee, mut­ta jos hänet pelas­te­taan mai­hin ran­ni­kol­la upon­nees­ta lai­vas­ta, ei ole oikein tul­la ruos­ki­tuk­si lau­kus­ta löy­ty­neen vii­na­pul­lon takia.

============================================================

Tähän kes­kus­te­luun voi­vat osal­lis­tua vain rekis­te­röi­ty­neet, omal­la nimel­lään kir­joit­ta­vat hen­ki­löt ja sel­lai­set tämän blo­gin vaki­tui­set nimi­mer­kit, joi­den hen­ki­löl­li­syys on tie­dos­sa­ni. Rekis­te­röi­ty­mi­nen tapah­tuu lähet­tä­mäl­lä minul­le säh­kö­pos­ti­vies­ti toi­mi­vas­ta säh­kö­pos­tis­ta. (osmo@soininvaara.fi) Vies­tiin tulee liit­tää kir­joit­ta­jan nimiin rekis­te­röi­ty puhe­lin­nu­me­ro. Jos nume­ro on salai­nen tai puhe­lin­ta ei lain­kaan ole, voi tie­tys­ti yrit­tää kek­siä jon­kin toi­sen tavan vakuut­taa minut hen­ki­lön­sä olemassaolosta.

117 vastausta artikkeliin “Islamin haaste 5: miten elää rauhanomaisesti rinnakkain?”

  1. Uskon­to­kun­nan mukaan mää­räy­ty­vää lain­sää­dän­töä itse pidän ongel­mal­li­se­na. Aina­kin äkki­sel­tään pitäi­sin parem­pa­na tilan­net­ta, jos­sa kai­kil­le yhtei­nen lain­sää­dän­tö mah­dol­lis­tai­si jos­sain mää­rin kult­tuu­ris­ta vari­aa­tio­ta, tai aina­kin mah­dol­li­suu­den ero­ta uskon­nos­ta, mikä tai­taa isla­min suh­teen olla teo­lo­gi­ses­ti mah­do­ton­ta: isla­miin­han ei aina­kaan eräi­den tul­kin­to­jen mukaan voi myös­kään kään­tyä, ainoas­taan “pala­ta”.

    Koko­nai­suu­des­saan näen aivan samoin.

  2. Yhden­ver­tai­suus lain edes­sä on niin kes­kei­nen län­si­mais­ten oikeus­val­tioi­den peri­aa­te, että sii­tä ei pidä tin­kiä. Jo nykyi­sin Jeho­van­to­dis­ta­jien eri oikeus, jol­la he saa­vat vapau­tuk­sen ase­vel­vol­li­suu­des­ta, sotii vah­vas­ti useim­pien suo­ma­lais­ten oikeus­ta­jua vas­taan; sel­lais­ta ei pitäi­si laajentaa. 

    Muu­ten kan­na­tan libe­raa­lia ja suvait­se­vais­ta asen­net­ta isla­mi­lai­suu­teen — mut­ta suo­ma­lai­sen lain puitteissa.

  3. Var­si­nai­nen ongel­ma on, kuin­ka suu­ri kult­tuu­ri­au­to­no­mia on syy­tä suo­da län­si­mais­sa ole­vil­le isla­mi­lai­sil­le yhteisöille”

    Jep. Kym­me­nen pis­teen kysymys.

    Esi­mer­kik­si Puo­lan tasa­val­las­sa 1500–1700-luvulla vähem­mis­töil­lä oli vah­va auto­no­mia sisäi­sen lain­käy­tön osal­ta. Luu­len, että täl­lai­nen moni­kult­tuu­ri­suus oli ehkä osa­syy­nä Puo­lan heik­ke­ne­mi­seen ja jakoon, mut­ta en ole tutus­tu­nut asi­aan tar­peek­si. Suu­rin ongel­ma ehkä oli se, että Puo­las­sa val­taa pitä­nyt eliit­ti (aate­lis­to) antoi vähem­mis­töil­le parem­mat oikeu­det kuin puo­la­lai­sil­le. Sama ilmiö tois­tui käsit­tääk­se­ni jos­sain mää­rin myös Otto­maa­nien val­ta­kun­nas­sa, Venä­jän kei­sa­ri­kun­nas­sa ja ehkä nyt EU:ssa.

    Islam on var­sin eks­pan­sii­vi­nen uskon­to ja aina­kin perus-isla­min julis­tuk­seen kuu­luu että mus­li­mien ei pitäi­si alis­tua vää­rä­us­kois­ten val­taan vaan hei­dän oli­si pyrit­tä­vä luo­maan isla­mi­lai­nen valtio. 

    Kym­me­nen pis­teen kysy­mys palau­tuu siten ehkä yhteen kym­me­nen pis­teen ja yhteen kah­dek­san pis­teen kysymykseen:

    1. Kyke­nee­kö islam prag­ma­tis­miin eli luo­pu­maan hegemoniatavoitteestaan?

    2. Ellei, onko mus­li­mi­maa­han­muu­ton pitä­mi­nen luku­mää­räi­ses­ti tar­peek­si alhai­se­na ratkaisu ?

    Lisäk­si pitäi­si miet­tiä sit­ten sitä, voim­me­ko hyväk­syä että kult­tuu­ri­au­to­no­mia rajoit­taa nais­ten ihmi­soi­keuk­sia tai rajoit­taa mus­li­miyk­si­löi­den fak­tis­ta mah­dol­li­suut­ta ero­ta yhtei­sös­tä. Onko rea­lis­tis­ta että kult­tuu­ri­au­to­no­mia ei joh­tai­si näi­hin ongelmiin ?

  4. Aina­kin avio­lii­ton ongel­mien rat­kai­se­mi­seen sopi­si ult­ra­li­ber­taa­ri­nen rat­kai­su: lak­kau­te­taan koko avio­liit­to­lain­sää­dän­tö ja anne­taan ihmis­ten teh­dä vapaa­eh­toi­ses­ti sopi­muk­sia (raja­na tie­tys­ti luo­vut­ta­mat­to­mat oikeu­det, jois­ta ei voi sopia). 

    Kris­ti­tyt sit­ten nou­dat­tai­si­vat kris­tit­tyä avio­liit­toa, eli kir­kon val­mis­ta mal­li­so­pi­mus­ta plus mii­nus pari pykä­lää vih­ki­pa­rin omien toi­vei­den mukaan. Mus­li­mit omaansa.

    Näin ei tar­vit­si­si luo­pua yhden­ver­tai­suus­pe­ri­aat­tees­ta, joka on ehkä tär­kein moder­nin län­si­mai­sen oikeu­del­li­sen ajat­te­lun kulmakivi.

  5. Elän käsi­tyk­ses­sä että per­he­lain­sää­dän­tö on Suo­mes­sa har­vi­nai­sen hyvää. “Vapaa­eh­toi­suus” joh­tai­si käy­tän­nös­sä vah­vem­man oikeu­teen. Nais­ten ja las­ten ase­mal­le se oli­si toden­nä­köi­ses­ti huo­mat­ta­va huononnus.

    Minus­ta jos tän­ne vapaa­eh­to­ses­ti tulee, sopii edel­lyt­tää että sopeu­tuu täkä­läi­seen lain­sää­dän­töön. Eikö tämä ole ihan nor­maa­li käy­tän­tö?! Että mei­dän pitäi­si luo­pua oikeus­val­tios­tam­me muu­ta­man musul­maa­nin takia? En usko monen mus­li­min­kaan ajat­te­le­van noin. 

    Ikö­hän val­tao­sal­le heis­tä­kin rii­tä asial­li­set edel­ly­tyk­set kotou­tua, teh­dä työ­tä ja kou­lut­taa lapsensa.

  6. Itse näki­sin par­haim­pa­na, että pakot­ta­va lain­sää­dän­tö kos­kee kaik­kia saman­lai­se­na, mut­ta sen “pääl­le” raken­net­tai­siin, sikä­li kuin tar­vet­ta on, juri­di­ses­ti ottaen vapaa­eh­toi­seen sopi­mi­seen perus­tu­va, mut­ta nimel­li­ses­ti oikeu­del­li­nen jär­jes­tel­mä. Eli esi­mer­kik­si: mus­li­mit sai­si­vat — molem­pien osa­puol­ten suos­tu­muk­sel­la — rat­koa rii­ta- ja per­he­asiat sha­ria-tuo­miois­tui­mes­sa, jos­ta kui­ten­kin oli­si rajoit­ta­ma­ton vali­tusoi­keus nor­maa­liin alioi­keu­teen joka rat­kai­si­si tapauk­set “maal­li­sen” lain mukaan otta­mat­ta huo­mioon miten­kään uskon­nol­li­sen tuo­miois­tui­men aiem­paa ratkaisua. 

    Juri­di­ses­ti sha­ria-tuo­miois­tui­men roo­li oli­si täs­sä rin­nas­tet­ta­vis­sa vaik­ka vapaa­eh­toi­seen per­he­neu­von­taan: sen voi­si ohit­taa halu­tes­saan koko­naan ja mikä­li sen tar­joa­maan rat­kai­sueh­do­tuk­seen ei ole tyy­ty­väi­nen, asian voi vie­dä var­si­nai­sen oikeus­is­tui­men sito­vas­ti rat­kais­ta­vak­si. Näin­hän toi­mi­taan de fac­to usein jo nykyi­sin­kin: ongel­ma­ti­lan­teis­sa men­nään ensin uskon­nol­li­sen auk­to­ri­tee­tin pakeil­le ja vas­ta jos vapaa­eh­toi­nen neu­vot­te­lu tämän joh­dol­la ei tuo­ta tulos­ta, kään­ny­tään var­si­nais­ten viran­omais­ten puo­leen. Jär­jes­tel­män viral­lis­ta­mi­nen (kuten Bri­teis­sä on teh­ty) toi­si kui­ten­kin eri­näi­siä etu­ja nyky­sys­tee­miin ver­rat­tu­na. Uskon­nol­lis­ten tuo­miois­tuin­ten toi­min­ta oli­si läpi­nä­ky­väm­pää ja yhteis­kun­ta voi­si vai­kut­taa myös nimi­ty­soi­keut­taan käyt­tä­mäl­lä tuo­miois­tuin­ten lin­jaan. Lisäk­si kysees­sä oli­si myös sym­bo­li­nen käde­no­jen­nus uskon­nol­lis­ten yhtei­sö­jen suuntaan.

  7. Kysy­mys sopi­musoi­keuk­sis­ta on sinän­sä mie­len­kiin­toi­nen täs­sä yhtey­des­sä. Hami­lon esi­tys tun­tuu alkuun vetoa­val­ta, mut­ta sii­nä on tosi­aan sudenkuoppia. 

    Meil­lä on kat­sot­tu, että tiet­ty­jä sopi­muk­sia ei voi teh­dä. Esi­mer­kik­si ei voi teh­dä sopi­mus­ta, jol­la myy itsen­sä orjak­si lopun iäk­seen vail­la mah­dol­li­suut­ta irtau­tua sopi­muk­ses­ta. Tai siis voi, mut­ta sitä ei oikeus kyl­lä läh­de toimeenpanemaan.

    Avio­liit­to voi jois­sain yhteyk­sis­sä — en nyt ota isla­mia täs­sä esi­mer­kik­si, kos­ka en sen avio­liit­to­sään­tö­jä tun­ne — olla de fac­to tämän­kal­tai­nen sopi­mus. Esi­mer­kik­si ei pitäi­si voi­da teh­dä sel­lais­ta sopi­mus­ta, joka ei mah­dol­lis­ta avio­eroa toi­sel­le osapuolelle. 

    On myös joi­tain sel­lai­sia asioi­ta, joi­ta ei voi sinän­sä ehkä pitää lait­to­mi­na, mut­ta joi­ta käy­tän­nös­sä val­vo­taan lait­to­min kei­noin. Tiet­ty­jen ryh­mien — näis­sä on pal­jon isla­mi­lai­sia kan­san­ryh­miä, mut­ta myös mui­ta — sisäl­lä on esi­mer­kik­si tapa­na, ettei­vät ryh­män tyt­tä­ret mis­sään nimes­sä saa seu­rus­tel­la ulko­puo­lis­ten kanssa. 

    Täl­lai­nen nor­mi on erit­täin ikä­vä koko yhteis­kun­nan kan­nal­ta, kos­ka se syn­nyt­tää mui­den ryh­mien nuo­ris­sa mie­his­sä erit­täin pal­jon kat­ke­ruut­ta. Jos ette usko, niin miet­ti­kää, mik­si “ne vie­vät mei­dän nai­set”- kari­ka­tyy­ri rasis­ti­ses­ta puhees­ta on syntynyt. 

    Keh­taan väit­tää, että jos juu­ri täl­lai­set nor­mit saa­tai­siin joten­kin supres­soi­tua, niin yksin täl­lä oli­si erit­täin voi­ma­kas integroi­va vai­ku­tus. Har­va jak­saa olla epä­luu­loi­nen sel­lai­sia ihmi­siä koh­taan ryh­mä­nä, joi­den kans­sa vie­te­tään häi­tä, hau­ta­jai­sia ja juh­li­taan uusien suku­lais­las­ten syntymää.

  8. On aivan tur­ha poh­tia sitä, onko isla­mi­nus­ko toi­vot­tu vai ei toi­vot­tu ilmiö. Se on olemassa.”

    Ovat­ko tätä roh­keas­ti oman tur­val­li­suu­ten­sa­kin uhal­la poh­ti­neet nai­sak­ti­vis­tit kuten Tas­li­ma Nas­rin, Wafa Sul­tan tai Ayaan Hir­si-ali tur­hia yhteis­kun­nal­li­sia vai­kut­ta­jia? Entä aihees­ta nimet­tö­mi­nä blo­gaa­vat ara­bi­nuo­ret? Vaik­ka muu­tos tulee ole­maan usei­den suku­pol­vien (ehkä vuo­si­sa­to­jen) mit­tai­nen ei suin­kaan ole tur­ha poh­tia, onko van­hoil­li­nen isla­mi­nus­ko sii­hen nivou­tu­vi­ne kun­nia­kult­tuu­rei­neen ja nai­sen alis­ta­mi­si­neen toi­vot­tu ilmiö vai ei.

    Pakis­ta­nin maa­seu­dun ongel­mis­ta ja moder­ni­soi­mi­ses­ta; yksi kos­ket­ta­vim­mis­ta kir­jois­ta mitä olen luke­nut on Mukh­tar Main (Mukh­ta­ran Bibi, s. 1972) tosi­poh­jai­sen tari­nan ker­to­va In the name of Honour: a memoir.
    Voi­mak­kaan pai­kal­li­sen suvun hal­lit­se­ma kylä­neu­vos­to mää­rä­si Mukh­ta­ran Bibin jouk­ko­rais­kat­ta­vak­si ran­gais­tuk­se­na rikok­ses­ta, joka hänen vel­jen­sä val­heel­li­ses­ti väi­tet­tiin tehneen.
    Teon tapah­dut­tua nai­sen odo­tet­tiin otta­van oman hen­ken­sä, kos­ka hänen kun­nian­sa oli vie­ty (miten onkin tapah­tu­nut useis­sa vas­taa­vis­sa tapauk­sis­sa). Mukh­ta­ran, luku­tai­do­ton köy­hän per­heen tytär, kui­ten­kin löy­tää sisäi­sen voi­man­sa läh­teä hake­maan itsel­leen oikeut­ta Pakis­ta­nin oikeus­jär­jes­tel­mäs­tä, van­hem­pien­sa tuke­ma­na, huo­li­mat­ta voi­mak­kaan pai­kal­li­sen suvun tap­pouh­kauk­sis­ta ja rehot­ta­vas­ta kor­rup­tios­ta. Kai­kil­ta viran­omai­sas­teil­ta löy­tyy vas­tus­tus­ta, mut­ta myös inhi­mil­li­syyt­tä ja tuki­joi­ta. Pakis­ta­ni­lai­set nais­jär­jes­töt tule­vat hänen tuek­seen kun tapaus rupe­aa saa­maan huo­mio­ta, myö­hem­min kuvaan tulee myös kan­sain­vä­li­siä nais­jär­jes­tö­jä, jot­ka pai­nos­ta­vat Pakis­ta­nin hal­li­tus­ta takaa­maan Mukh­tar Main turvallisuuden.
    Yhdes­sä oikeus­as­teis­ta Mai voit­ti tapauk­sen­sa (ensim­mäi­se­nä nai­se­na Pakis­ta­nin his­to­rias­sa täl­lai­ses­ta rikok­ses­ta) ja tekoon osal­lis­tu­neet mie­hen tuo­mi­taan kuo­le­maan, seu­raa­va oikeus­as­te halu­aa kui­ten­kin vapaut­taa mie­het, täl­lä het­kel­lä tapaus on kor­keim­mas­sa oikeus­as­tees­sa ja oikeut­ta on käy­ty jo usei­ta vuosia.

    Tapauk­sen saa­tua jul­ki­suut­ta vuo­sia sit­ten, Mukh­tar Mail­le rupe­si vir­taa­maan myös rahal­lis­ta avus­tus­ta, jon­ka avul­la köy­häl­le maa­seu­dul­le on pys­ty­tet­ty hänen nime­ään kan­ta­va tyt­tö­kou­lu, joka ovat saa­nut run­saas­ti oppi­lai­ta ja kyen­nyt toi­mi­maan menes­tyk­sel­li­ses­ti. Mukh­tar Mai oli itse ensim­mäi­si­nä vuo­si­na oppi­lai­den jou­kos­sa opet­te­le­mas­sa lukemaan.

    Sit­tem­min hän on mat­kus­ti maa­il­mal­la puhu­mas­sa nais­ten oikeuk­sia käsit­te­le­vis­sä konferensseissa.
    Kuvaa­vaa kult­tuu­ril­le on, että kai­kes­ta tapah­tu­nees­ta huo­li­mat­ta hänen piti pyy­tää vel­jel­tään lupaa näi­hin matkoihin.

    Maa­lis­kuus­sa 2009 Mukh­tar Mai nai pai­kal­li­sen kons­taa­pe­lin tämän toi­se­na vaimona.

    -

    Oli­si­ko Mukh­tar mur­hat­tu ja tapaus hau­dat­tu “rat­kai­se­mat­to­ma­na”, yhte­nä lukui­sis­ta, jos hänen tapauk­sen­sa ei oli­si saa­nut kan­sain­vä­lis­tä huo­mio­ta, mikä joh­ti tulok­sel­li­seen pai­nos­tuk­seen Mus­har­ra­fin hal­li­tus­ta koh­taan sekä rahal­li­seen tukeen uhrille?

    Län­si­mais­ten vai­kut­tei­den leviä­mi­nen on suo­ta­vaa, ja vai­kut­taa nuo­ri­so­kult­tuu­rin tasol­la posi­tii­vi­ses­ti myös Sau­di-Ara­bias­sa ja Ira­nis­sa tänä­päi­vä­nä, mut­ta teki­sin täs­tä euroop­pa­lais­ten yhteis­kun­tien inte­graa­tio­po­li­tii­kas­sa täy­sin päin­vas­tai­set joh­to­pää­tök­set rela­ti­vis­min suh­teen, kos­ka nk. yleis­maa­il­mal­lis­ten ihmi­soi­keuk­sien edis­tä­mi­nen ei ole rela­ti­vis­tis­ta vaan usein ris­ti­rii­das­sa kult­tuu­ris­ten arvo­jen kanssa.

    Vuo­si­kym­men­ten ja vuo­si­sa­dan mitas­sa rin­nak­kai­ne­lo voi raken­tua vain näi­den arvo­jen varaan, joten nii­tä tuli­si puo­lus­taa ja edis­tää pää­mää­rä­tie­toi­ses­ti inte­graa­tio­po­li­tii­kan ensias­ke­lis­ta läh­tien. Nyt näin ei tapahdu.

  9. Suo­ma­lai­sil­le höpö­te­tään jo päi­vä­ko­dis­sa tai perus­kou­lus­sa, että maas­sa maan taval­la, kun menet­te ulko­mail­le. Tämä pitäi­si takoa myös jokai­sel­le ulko­maa­lai­sia kotout­ta­vil­le suo­ma­lai­sil­le. Tai parem­min­kin tän­ne esim tur­va­paik­kaa tai työ­tä hake­vil­le vierasmaalaisille.
    Suo­mes­sa eri suku­puo­lia aina­kin yri­te­tään koh­del­la tasa-arvoi­ses­ti. Tuon asian on mah­dut­ta­va myös isla­mi­lais­ten kaaliin.

  10. Jos jokin eri­tyis­ryh­mä, siis ihan mikä tahan­sa, halu­aa yhteis­kun­nal­ta eri­tyis­koh­te­lua, tulee mie­lee­ni esit­tää kuusi kysymystä:

    1) Mitä hait­taa sii­tä on? Jos esi­mer­kik­si mus­li­mi halu­aa rukoil­la työ­päi­vän aika­na niin sama­pa tuo, käy­hän sitä työn­te­ki­jät kah­vil­la, tupa­kal­le, jne.

    2) Jos sii­tä on hait­taa, niin kuka sen hai­tan kär­sii? Jos vas­taus on että eri­tyis­koh­te­lun hai­tat tai kus­tan­nuk­set kan­taa sitä vaa­ti­vaa, niin tämä on peri­aat­tees­sa hyväk­syt­tä­vää. Edel­lis­tä esi­merk­kiä jat­kaak­se­ni, jos rukous­tau­koi­hin käy­tet­ty aikaa ylit­tää jol­lain työ­pai­kal­la nor­maa­li tauot, niin har­tau­den har­joit­ta­ja tekee sit­ten vas­taa­vas­ti pitem­pää päi­vää tai saa pie­nem­pää palk­kaa. Umber­to Ecol­la oli sel­lai­nen esi­merk­ki, että jos hun­nun pois­ta­mi­nen edes pas­si­ku­vas­sa on täy­sin ylit­se­pää­se­mä­tön asia, niin sit­ten voi­daan peri­aat­tees­sa käyt­tää jotain muu­ta bio­tun­nis­tet­ta kuten sor­men­jäl­kiä tai iiris­tä. Mut­ta tämän aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set tulee las­kut­taa ko. pas­se­ja vaativilta.

    3) Onko se itsea­sias­sa eri­tyis­vaa­ti­mus? Ole­te­taan että joku usko­vai­nen on sitä miel­tä, että hän ei voi pääs­tää lap­si­aan ulos iltai­sin, kos­ka kadut on täyn­nä kän­nää­viä tei­ne­jä joi­ta kukaan ei val­vo ja hänen uskon­ton­sa kiel­tää kän­nää­mi­sen, var­sin­kin lap­sil­ta. Voi­daan tie­ten­kin esit­tää kysy­mys, että olet­taen val­ta­väes­tön­kin ole­van sitä miel­tä että moi­nen käy­tös ei ole hyväk­syt­tä­vää, niin pitäi­si­kö val­vo­mat­to­mal­le kän­nää­mi­sel­le ken­ties teh­dä jotain? Point­ti­na, että eivät kaik­ki kon­ser­va­tii­vien huo­let ja vaa­ti­muk­set ole perus­teet­to­mia, ja että uskon­nol­li­set perus­te­lut eivät sinän­sä tee vaa­ti­muk­ses­ta väärää.

    4) Edus­taa­ko vaa­ti­ja koko eri­tyis­ryh­mää? Klas­si­nen esi­merk­ki legi­mi­teet­tion­gel­mas­ta on veron­mak­sa­jien kes­kus­liit­to, jäse­niä var­maan joi­tain tuhan­sia, jol­le ei tuo­ta mitään ongel­maa esiin­tyä nel­jän mil­joo­nan veron­mak­sa­jan edus­ta­ja­na. Mamu­asiois­sa, se kaik­kein kiih­ko­le­vin imaa­mi joka kai­ve­taan tele­vi­sioon kom­men­toi­maan tus­kin edus­taa koko mus­li­mi­väes­tön näkemyksiä.

    5) Onko eri­tyis­koh­te­lus­ta jotain yleis­tä hyö­tyä? Ras­kaa­na ole­vat nai­set saa­vat monen­lais­ta eri­tyis­koh­te­lua, ja hyvä niin, kos­ka jos ei ole lap­sia niin ei ole koh­ta yhteis­kun­taa. Ihmi­siä eril­lai­si­ne vaja­vai­suuk­si­neen pyri­tään myös tuke­maan monin tavoin, vaik­ka­pa luki­häi­riöi­siä. En esi­mer­kik­si pidä posi­tii­vis­ta dis­kri­mi­naa­tio­ta kou­lu­jen mää­rä­ra­hois­sa ongel­ma­na, ter­ve kau­pun­ki­lais­jär­ki­kin sanoo että resurs­se­ja kan­nat­taa suun­na­ta sin­ne mis­sä on ongel­mia, ja on lop­pu­jen lopuk­si kaik­kien etu että kou­lu­tus onnis­tuu joka koulussa.

    6) Onko kysees­sä jat­ku­mo joka avaa muun eri­tyis­koh­te­lun? Jos vaik­ka­pa mus­li­mie­hel­lä anne­taan ylei­nen nimen­kir­joi­tusoi­keus vai­mon­sa puo­les­ta, jot­ta tämän ei tar­vit­si­si asioi­da mies­ten luo­na ulko­maa­lais­po­lii­sis­sa, niin tämä antaa myös mui­ta val­ta­oi­keuk­sia esim. raha-asioi­hin. Näin ei mis­sään nimes­sä pidä teh­dä. Jos taas mamu­nai­sil­la on uima­vuo­ro, niin sii­tä ei seu­raa yhtään mitään muu­ta kuin että mamu­nai­sil­la on uimavuoro.

  11. Juuso Kopo­nen, kai­kel­la kun­nioi­tuk­sel­la, mut­ta näke­myk­se­si täs­tä “vapaa­eh­toi­ses­ta” pääl­lek­käi­ses­tä oikeus­käy­tän­nös­tä, on naii­vi. Meil­lä on täs­tä jär­jes­tel­mäs­tä jo näyt­töä, ja Bri­tan­nias­sa jot­kin mus­li­mi­jär­jes­töt­kin ovat olleet huo­les­tu­nei­ta sii­tä, että nämä tuo­miois­tui­met sor­ta­vat pää­tök­sis­sään nai­sia, ja että nai­sia pai­nos­te­taan yhtei­sö­jen­sä tahol­ta suos­tu­maan nii­den pää­tän­tä­val­lan alaisiksi.

    Ei ole mitään jär­keä legi­ti­mi­soi­da täl­lai­sia käy­tän­tö­jä kos­kien mm. per­he­vä­ki­val­ta- tai avioerotapauksia.

    Päin­vas­toin resurs­se­ja pitäi­si kes­kit­tää nais­jär­jes­töil­le, jot­ka kamp­pai­le­vat jär­jes­tet­ty­jä avio­liit­to­ja, kun­nia­vä­ki­val­taa ja seu­rus­te­lu­kiel­to­ja vas­taan. Antaa näil­le rahal­lis­ta tukea ja media­nä­ky­vyyt­tä. Lopet­taa ongel­mien hys­syt­te­ly. Kou­lu­ter­vey­den­tar­kas­tuk­sis­sa tuli­si tut­kia, että tyt­tö­jä ei ole lei­kel­ty. Aina­kin vie­lä 80-luvul­la ja 90-luvul­la jokai­sen oppi­laan housui­hin kat­sot­tiin ter­veys­tar­kas­tuk­sis­sa, onko tämä muut­tu­nut, saa­vat­ko mus­li­mit täs­tä halu­tes­saan vapau­tuk­sen? Leik­kauk­sis­ta erit­täin tun­tu­vat riko­soi­keu­del­li­set seu­raa­muk­set. Samoin pak­koa­vio­lii­tois­ta. Kou­luis­sa nuo­ril­le infor­maa­tio­ta näi­tä ja omia oikeuk­si­aan koskien.
    “Hui­vi­po­lii­sien” ym. toi­min­nan kiel­tä­mi­nen laki­teit­se ja sii­hen puuttuminen.

    Viha­saar­naa­mis­ta vas­taan tar­vi­taan lain­sää­dän­töä ja ran­gais­tus­pe­lo­te. Kou­luo­pe­tuk­seen seku­laa­ri­suut­ta vah­vis­ta­va pai­no­tus ja kai­kil­le pakol­li­nen oppiai­ne nykyi­sen uskon­non­ope­tuk­sen tilalle.
    Tois­tu­vas­ti rikok­siin syyl­lis­ty­nei­den kään­nyt­tä­mi­ses­tä pitää teh­dä auto­maat­ti­nen käytäntö.
    Kie­len­ope­tuk­sen resurs­sit pitää ensin tur­va­ta, ja tämän jäl­keen sitoa per­heen saa­mat tuet suo­men kie­len oppi­mi­sen vel­vol­li­suu­teen. Kuk­ka­ron­nyö­rien kiris­ty­mi­nen kyl­lä pääs­tää vai­mon mie­hen ottees­ta luen­noil­le jos ei muu auta (kuten ei tun­nu aut­ta­van monis­sa tapauksissa).

    Kei­no­ja seku­laa­ri­suut­ta ja rin­nak­kai­ne­lon edel­ly­tyk­siä vah­vis­ta­val­le inte­graa­tio­po­li­tii­kal­le on ole­mas­sa, mut­ta sen pre­mis­sit edel­lyt­täi­si­vät sen myön­tä­mis­tä, että tuli­joi­den kes­kuu­des­sa on val­lal­la ongel­mal­li­sia kult­tuu­ri­sia piir­tei­tä. Tähän ei tun­nu ole­van riit­tä­vää halua/uskallusta/tahtoa.

  12. tpyy­luo­ma:

    Jos taas mamu­nai­sil­la on uima­vuo­ro, niin sii­tä ei seu­raa yhtään mitään muu­ta kuin että mamu­nai­sil­la on uimavuoro”

    Seu­raa sii­tä se, että kysei­seen vuo­roon käy­te­tyt resurs­sit ovat pois muil­ta. Sikä­li kun vuo­ro on kus­tan­net­tu val­tion varoil­la. Vuo­ron mamuil­le tuot­ta­mat hyö­dyt saat­ta­vat ylit­tää tai olla ylit­tä­mät­tä muil­le aiheu­tu­neen hai­tan, mut­ta se on eri kysymys.

    Muil­ta osin aiheel­li­sia kysymyksiä.

  13. Tuo vii­na­pul­loe­si­merk­ki nyt on aivan rampa. 

    Kyl­lä tur­va­pai­kan haki­jal­la on yllin kyl­lin aikaa tur­va­paik­ka­kä­sit­te­lyn aika­na tutus­tua pai­kal­li­seen lain­sää­dän­töön, toi­sin kuin raa­to­na hie­kal­la makaa­val­la haaksirikkoutuneella. 

    Luu­li­si itse asias­sa, että juu­ri hen­ken­sä kau­pal­la pake­ne­val­la on kor­kein moti­vaa­tio­ta­so sopeu­tua uuteen koti­maa­han sem­min­kin kun hänel­le jär­jes­te­tään tääl­lä asuin­si­ja ja sääl­li­nen toi­meen­tu­lo kuten Suomessa. 

    Et kai tosis­sa­si läh­de sii­tä, että pako­lai­sil­la oli­si oikeus omaan lakiin­sa tääl­lä? Nyt sit­ten tul­laan taas tähän kult­tuu­ri­re­la­ti­vis­miin, jota minä en harrasta. 

    Eli joka laki hyvä laki…

  14. Tpyy­luo­ma,

    Rin­nas­tat ter­vey­del­li­set sei­kat, ras­kau­den ja luki­häi­riön sekä uskon­non toisiinsa. 

    Mik­sei mikä tahan­sa elä­män­kat­so­mus oikeu­ta tähän ihan­noi­maa­si posi­tii­vi­seen dis­kri­mi­naa­tioon? Hais­kah­taa, että tämä iha­na posi­tii­vi­suus on tar­koi­tet­tu vain mus­li­meil­le, jot­ka siis ovat vii­tos­koh­ta­si mukaan “vaja­vai­sia”?

  15. Mus­li­mien rukous­het­kien ongel­ma työ­pai­koil­la ei ehkä ole nii­hin käyh­tet­ty aika, vaan jous­ta­mat­to­muus het­ken sovit­ta­mi­ses­sa työn rytmiin. 

    Näin olen ymmär­tä­nyt. Mus­li­min on rukoil­ta­va juu­ri tie­tyl­lä kel­lon­lyö­mäl­lä, vaik­ka asiak­kai­ta oli­si jonok­si asti. Har­va on kyke­ne­mä­tön siir­tä­mään tupak­ka­het­keän­sä hie­man sin­nem­mäk­si, jos työ on vain yksin­ker­tai­ses­ti teh­tä­vä NYT. Tai jos on, niin työ­nan­ta­jan ken­gän­poh­ja näkyy koh­ta peräpeilistä. 

    Kor­jat­kaa ne isla­min asian­tun­ti­jat (eli Imaa­mi Osman), joil­la mah­dol­li­ses­ti asias­ta on parem­paa tietoa.

  16. Kun luin muu­ta­ma päi­vä sit­ten aiem­pia pos­tauk­sia ajat­te­lin ymmär­tä­nee­ni vää­rin aja­tuk­se­si kult­tuu­ri­au­to­no­mias­ta (ehkä ymmär­rän vie­lä­kin). Mik­si täs­tä pitää teh­dä moni­mut­kai­nen asia: Suo­mes­sa on usko­non­va­paus ja hyvä niin. Joil­le­kin ryh­mil­le annet­tu kult­tuu­ri­au­to­no­mia joh­taa joka tapauk­ses­sa ongel­miin ja eriar­voi­suu­teen kun eri ryh­mät saa­vat eri oikeuksia. 

    Jos joku tulee tän­ne (tavas­ta riip­pu­mat­ta) saa hän uskoa mihin halu­aa. Vapau­den vas­ta­pai­no on vel­vol­li­suus nou­dat­taa ja kun­nioit­taa pai­kal­lis­ta lakia (esi­mer­kik­si tämä surul­li­sen­kuu­lui­sa imaa­min lap­sia­vio­liit­to­lausun­to ei tätä ehtoa mie­les­tä­ni täy­tä). Jos minut pelas­tet­tai­siin Ira­niin uppoa­vas­ta lai­vas­ta heit­täi­sin vii­na­pul­lon lähim­pään pus­kaan ja hun­nut­tai­sin vai­mo­ni välittömästi.

    Ei suo­men kan­na­ta mureh­tia lii­kaa maa­il­man ongel­mil­la, emme me pys­ty kuusi­mil­joo­nai­se­na kan­sa­na muut­ta­maan maa­il­mal­la käy­tän­nös­sä yhtään mitään. Pide­tään sen sijaan oma pesä kun­nos­sa: oma demo­kra­tia, tasa-arvo ja kan­sa­lais­ten hyvin­voin­ti kor­kea­na. Suo­men tapauk­ses­sa omal­la esi­mer­kil­lä voi vai­kut­taa enem­män kuin saarnaamisella.

  17. Olen joi­den­kin täl­le pals­tal­le tul­lei­den kir­joi­tus­ten hei­jas­ta­van niin suur­ta pel­koa isla­mi­lai­suu­den vuok­si, että rivien välis­tä luet­tu­na moni tun­tui­si halua­van pai­naa nap­pia, joka hävit­täi­si koko isla­min uskon­non maa­il­mas­ta. Suu­rin piir­tein täl­lai­seen rat­kai­suun moni puheen­vuo­ro tun­tuu täh­tää­vän. Täl­lais­ta nap­pia ei kui­ten­kaan ole ole­mas­sa, sen­kal­tai­set poh­din­nat ovat täy­sin tur­han­päi­väi­siä. On aivan tur­ha poh­tia sitä, onko isla­mi­nus­ko toi­vot­tu vai ei toi­vot­tu ilmiö. Se on olemassa”

    Kai isla­min häviä­mis­tä maa­il­mas­ta saa toi­voa, jos kokee sen ole­van hai­tal­li­nen ilmiö itsen­sä, läheis­ten­sä ja ehkä ihmis­kun­nan­kin kan­nal­ta? Poh­dis­ke­lu voi olla myös perus­tel­tua, eikä ollen­kaan tyh­jän­päi­väis­tä, jos sat­tuu ole­maan niin, että islam todel­la on hai­tal­li­nen ilmiö. Ei kai kom­mu­nis­min tai nat­sis­min ongel­mien poh­din­ta­kaan ole ollut tyh­jän­päi­väis­tä vain sik­si, että ne sat­tui­vat ole­maan olemassa?
    Nap­pia pai­na­mal­la mikään suur­ten mas­so­jen suo­sios­sa ole­va uskon­to ei tie­ten­kään häviä. Mut­ta poh­dis­ke­lu hai­tal­li­sek­si tode­tun ilmiön vai­ku­tus­pii­rin rajoit­ta­mi­sen mah­dol­li­suuk­sis­ta suh­tees­sa omaan eli­nym­pä­ris­töön ei vält­tä­mät­tä ole ollen­kaan tyh­jän­päi­väis­tä. Näin siis teo­rias­sa. En sano isla­min vält­tä­mät­tä ole­van abso­luut­ti­ses­sa mie­les­sä “hai­tal­lis­ta”, vaik­ka län­si­mai­sen arvo­kä­si­tyk­sen mukaan se sitä toden­nä­köi­ses­ti onkin.

    Jot­ta mitään täl­lais­ta voi­si edes har­ki­ta, on isla­mis­tien hyväk­syt­tä­vä, että jokai­sel­la on oikeus ero­ta uskonnosta.”

    Tähän tai­taa olla pit­kä mat­ka. Jos olen oikein ymmär­tä­nyt, isla­mis­ta eroa­mi­nen on tiu­kem­mis­sa isla­mi­lai­sis­sa mais­sa käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta ja libe­raa­lim­mis­sa­kin erit­täin hankalaa.

    Sau­di-Ara­bi­aan mat­kus­ta­van on syy­tä varau­tua alko­ho­lit­to­maan aikaan, mut­ta mones­sa muus­sa isla­mi­lai­ses­sa maas­sa ulko­maa­lai­set saa­vat naut­tia pai­kal­li­sil­ta kiel­let­tyä alkoholia”

    Tämä koh­ta liit­tyy oleel­li­ses­ti yhteen tpyy­luo­man esit­tä­mään kysy­myk­seen. Ulko­maa­lai­set saa­vat toden­nä­köi­ses­ti naut­tia eri­va­pauk­sia alko­ho­lin suh­teen jois­sain mais­sa ainoas­taan sik­si, että ulko­maa­lais­ten alko­ho­lin­käy­tös­tä aiheu­tu­vat hyö­dyt ovat isän­tä­maal­le sen hait­to­ja suu­rem­mat. Sen takia esi­merk­ki­si ei var­si­nai­ses­ti ole kovin hyvä ver­taus esim. Suo­men tilan­tee­seen näh­den, jos­sa poh­di­taan lähin­nä sel­lais­ten eri­va­pauk­sien myön­tä­mi­siä, jois­ta suo­ma­lai­sil­le koi­tu­vat hai­tat ylit­tä­vät hyö­dyt. Pitää erot­taa oma­ne­dun­ta­voit­te­lun takia teh­dyt myön­ny­tyk­set “suvait­se­mi­sen” joh­dos­ta teh­dyis­tä myönnytyksistä.

  18. Tie­de­mies: “Täl­lai­nen nor­mi on erit­täin ikä­vä koko yhteis­kun­nan kan­nal­ta, kos­ka se syn­nyt­tää mui­den ryh­mien nuo­ris­sa mie­his­sä erit­täin pal­jon kat­ke­ruut­ta. Jos ette usko, niin miet­ti­kää, mik­si “ne vie­vät mei­dän nai­set”- kari­ka­tyy­ri rasis­ti­ses­ta puhees­ta on syntynyt.”

    häh? No tus­kin tuo rasis­ti­pu­hees­sa esiin­ty­vät “ne vie mei­dän nai­set” on mil­lään taval­la kiin­ni sii­tä, että nämä rasis­tit haluai­si­vat itsel­leen mus­li­mi­vai­mon ja pitä­vät tilan­net­ta joten­kin epä­rei­lu­na, kun mus­li­mi­mie­het saa rau­has­sa seu­rus­tel­la suo­ma­lais­ten nais­ten kans­sa, mut­ta kiel­tä­vät vas­taa­vaan oikeu­den suomalaismiehiltä.

    Kyse on vaan sii­tä, että nuor­ten nai­ma­kel­pois­ten mie­hien lisään­ty­mi­nen yhteis­kun­nas­sa hei­ken­tää mui­den nuor­ten mies­ten ase­maa parin­va­lin­ta­mark­ki­noil­la. (Ja eri­tyi­ses­ti se hei­ken­tää jo muu­ten­kin parin­va­lin­ta­mark­ki­noil­la huo­nos­sa ase­mas­sa ole­vien syr­jäy­ty­nei­den mies­ten asemaa.)

    Minus­ta täs­sä ei tie­ten­kään ole mitään vikaa, kos­ka minus­ta mus­li­mi­mie­hel­lä on ihan saman­lai­nen oikeus vai­moon, kuin suo­ma­lai­sel­la­kin miehellä.

  19. Osmo: “En tun­ne pai­kal­li­sia olo­ja niin hyvin, että tie­täi­sin, voi­ko mitään aluet­ta pak­ko­mo­der­ni­soi­da, mut­ta esi­mer­kik­si juu­ri Pakis­ta­nis­sa kan­san sel­vä enem­mis­tö on näi­tä taan­tu­muk­sel­li­sia isla­mis­te­ja vas­taan — kun siis puhum­me koko Pakistanista.”

    Lii­sa Lii­ma­tai­sen mukaan, hän on kir­joit­ta­nut Ira­nin olois­ta kir­jan: pai­kal­li­set nuo­ret nai­set pää­se­vät myös van­hoil­li­sis­sa per­heis­sä opis­ke­le­maan yli­opis­tois­sa ja osal­lis­tu­maan työ­elä­mään kii­tos hui­vi­pa­kon. Näi­den opis­kel­lei­den ja työs­sä käy­vien nais­ten voi­si aja­tel­la ole­van mah­dol­li­suus maan nais­ten olo­jen moder­ni­soi­mi­sek­si. Tilan­ne tyt­tö­jen ja nais­ten osal­ta ei muu­tu län­si­mai­sen shapluu­nan mukai­ses­sa järjestyksessä. 

    Lii­ma­tai­sen mukaan yleen­sä­kään Ira­niin ja ilmei­ses­ti mui­hin­kaan isla­mi­nus­koi­siin val­tioi­hin ei para­ne men­nä val­mis kaa­va pääs­sään, jon­ka läpi tar­kas­tel­tu­na vas­tauk­set ovat val­mii­ta ennen kysy­mys­ten esittämistä.

    Viral­li­nen Iran on hänen mukaan­sa toi­nen asia kuin epä­vi­ral­li­nen yhteis­kun­ta. Yhdys­val­to­jen väliin­tu­lot ja puut­tu­mi­nen hait­taa län­nen suh­tei­den syn­ty­mis­tä. Iran on alu­eel­laan vas­taa­vaa kuin Sak­sa Euroopassa.

  20. En fin­ne igen: Ennen pää­siäis­tä tuli SVT:stä ohjel­ma, jos­sa käsi­tel­tiin eri poh­jois­mai­ta. Kysy­myk­seen, mis­tä Poh­jois­maas­ta ruot­sa­lai­set van­hem­mat haluai­si­vat tyt­tä­rel­leen puo­li­son mie­lui­ten ja mis­tä ei. Nor­ja voit­ti ja Suo­mi jäi pitä­mään perää.

    Syy­tä asi­aan poh­dit­tiin, kie­li mai­nit­tiin yhdek­si teki­jäk­si, mut­ta suo­ma­lais­ten sta­tus Ruot­sis­sa on kuu­lem­ma alhai­nen vie­lä­kin elä­vien streo­ty­pioi­den vuok­si, eli suo­ma­lai­set juo­vat itsen­sä umpi­kän­niin, heil­lä on puuk­ko ja he istu­vät illat pit­kät sau­nas­sa ja hoke­vat pärkelettään.

    Kult­tuu­rim­me sanot­tiin ole­van hyvin itäi­nen ja louk­kaan­tu­nei­ta oltiin sii­tä, että ruot­sa­lai­set mie­het näh­dään Suo­mes­sa homoina.

    Kou­luo­pe­tuk­sen hyvyys ver­rat­tu­na Ruot­sin kou­lu­jen ope­tuk­seen saa­tiin mitä­töi­dyk­si sil­lä, että kou­luo­pe­tus­ta sanot­tiin autoritääriseksi.

    Eräs kom­men­toi­ja sanoi tär­ke­ää suh­tau­tu­mi­ses­sa Suo­meen ole­van se, koros­te­taan­ko ruot­sa­lais­ten ja suo­ma­lais­ten väli­siä yhtä­läi­syyk­siä vai eroja.

    Suo­ma­lai­sel­le uhol­le hymyil­tiin pää­la­kea tapu­tel­len ja sen sanot­tiin joh­tu­van epä­var­muu­des­ta ja ilme­ne­vän päin vas­toin ‑käyt­täy­ty­mi­se­nä.

    Ruot­sis­sa töis­sä ollee­na osaan kat­soa asi­aa sikä­läis­ten silmin.

    Mik­si tätä ker­ron, on se, että jos naa­pu­ri­maam­me kan­sa­lai­nen tulee vas­taam­me täl­lä ennak­koa­sen­teel­la ja se pais­taa läpi kuin neon­va­lo, ennak­koa­sen­ne tus­kin vas­tais­ta rin­nak­kai­se­loa parantaa.

  21. Voi­si­ko isla­mi­lai­sil­le olla omaa lain­sää­dän­töän­sä myös länsimaissa?”

    Yksin­ker­tai­ses­ti; ei voi! Suo­mes­sa kaik­ki nou­dat­ta­vat Suo­men lakia, myös isla­mi­lai­set. Aiem­min jo vii­tat­tiin jeho­van todis­ta­jiin ja näi­den eri­va­pauk­sien aiheut­ta­mas­ta ris­ti­rii­das­ta. Täs­sä on kor­jaa­mis­ta ja ymmär­tääk­se­ni asi­aan ollaan puut­tu­mas­sa lainsäädäntötasolla. 

    “Miet­ti­kää­pä asi­aa toi­sin päin: jos suo­ma­lai­nen mies hakee eroa vai­mos­taan per­heen asues­sa Etio­pias­sa, kuin­ka hyväk­syt­tä­vää oli­si, että avio-omai­suus jaet­tai­siin ja las­ten huol­ta­juu­des­ta pää­tet­täi­siin Etio­pian lakien mukaan?””

    En näe asias­sa mitään ongel­maa. On täy­sin hyväk­syt­tä­vää, että omai­suus jae­taan ja las­ten huol­ta­juu­des­ta pää­te­tään Etio­pian lakien mukaan.

  22. Rin­nak­kai­se­lo isla­mi­nus­kois­ten kans­sa ei ole ongel­ma, jos isla­mi­nus­koi­set eivät tee sii­tä ongel­maa. Oppi­kou­lus­sa­ni oli hel­sin­ki­läi­siä tataa­re­ja, ja vas­ta myö­hem­min olen miel­tä­nyt, että he oli­vat mus­li­me­ja. Kuten tun­net­tua, mitään eri­va­pauk­sia suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan sään­nöis­tä ei ole ollut tar­peen eikä sel­lais­ten vaa­ti­jaa oli­si pidet­ty tol­kuis­saan ole­va­na vie­lä aivan jokin aika sitten. 

    Mut­ta ongel­ma on se, että useim­mis­sa EU-mais­sa, joi­hin on muo­dos­tu­nut huo­mat­ta­va mus­li­mi­po­pu­laa­tio, on seu­rauk­se­na ollut vaka­via sosi­aa­li­sia ongel­mia, joi­ta ei voi lukea edes pää­osin val­ta­väes­tön nur­jan suh­tau­tu­mi­sen piik­kiin. Täs­tä on muu­al­la opit­tu, ja sopii kysyä, tuli­si­ko­mei­dän ottaa oppia. Otan esi­mer­kin par­haas­ta Euroopasta:
    Hol­lan­nis­sa on suh­tee­li­ses­ti suu­rim­pia mus­li­mi­väes­tö­jä Euroo­pas­sa, var­sin libe­raa­li tra­di­tio ja tähä­nas­ti­nen suvait­se­va poli­tiik­ka. Nämä tuot­ti­vat kor­kean pro­fii­lin mur­hia (polii­tik­ko Pim For­tu­yn ja ohjaa­ja Theo Van Gogh) ja mm. suo­ra­pu­hei­sen par­la­men­taa­ri­kon Ayaan Hir­si Alin maan­paon mur­hau­han alai­se­na. Lisäk­si oli tulok­se­na poliit­ti­nen siir­ty­mä, niin että perin­tei­set puo­lu­eet ovat jää­mäs­sä jal­koi­hin kun nou­da­te­tun poli­tii­kan haas­ta­nut ryh­mä näyt­tää aivan vii­me tie­to­jen­kin mukaan nouse­van niin suu­rek­si, että sen sivuut­ta­mi­nen on vaikeaa. 

    Nyt on (jou­lu­kuun 2008 puo­li­vä­lis­sä) Hol­lan­nin työ­väen­puo­lue, jon­ka minis­te­ri hal­li­tuk­ses­sa vas­taa siir­to­lais­ky­sy­myk­sis­tä, teh­nyt posi­tio­pa­pe­rin, jon­ka kal­tai­nen Suo­mes­sa joh­tai­si rasis­mi­syy­tök­siin ja lynk­kauk­seen. Kun en osaa hol­lan­tia olen tutus­tu­nut teks­tiin vain englan­nik­si ja vält­tääk­se­ni monen­ker­tai­sen kään­tä­mi­sen vir­heet sitee­raan suo­men­ta­mat­ta. Teks­tin taka­na siis puo­lu­een puhe­hen­ki­lö Lilian­ne Plou­men. Ensin tär­keä julistus:
    “The mis­ta­ke we can never repeat is stifling cri­ticism of cul­tu­res and reli­gions for rea­sons of tole­rance.” Täs­tä voi­si ottaa oppia.
    Sit­ten kys­myk­seen sii­tä, mis­sä mää­rin tuli­si antaa tilaa uusien tulok­kai­den tavoille.
    “Gover­ne­ment and poli­ticians have too long fai­led to ack­now­led­ge the fee­lings of loss and estran­ge­ment felt by Dutch socie­ty facing paral­lel com­mu­ni­ties that dis­re­gard its lan­gua­ge, laws and customs.”
    Ja oli­si­ko sit­ten­kin vas­taus kaik­keen että “ihmi­set toi­sian­ne suvait­kaa” noin­niin­kun arvo­re­la­ti­vis­min nimissä:
    Gover­ne­ment stra­te­gy should be “brin­ging our values into confron­ta­tion with people who think otherwise.”
    Ja onko tar­peen täl­lai­sia miet­tiä? pj Ploumen:
    “Wit­hout a stra­te­gy to deal with the­se issues, all discus­sion about crea­ting oppor­tu­ni­ties and accep­tance of diver­si­ty will be bloc­ked by sus­picion and nega­ti­ve expe­rience.” Hän muu­ten puhuu koke­muk­ses­ta, ei kuvi­tel­mien pohjalta.

    Ja vie­lä:
    “We have to stop the exis­tence of paral­lel socie­ties wit­hin our socie­ty.” Eri­tyi­ses­ti Hol­lan­nin dema­ri­puo­lue pai­not­taa sitä, että inte­graa­tio­pro­ses­sia hait­taa, jos hyväk­sy­tään (“suvai­taan”) nais­ten burk­haa ja heil­le tar­koi­tet­tu­ja eri­tyi­siä toi­mia. Tuli­joil­le on tar­jot­ta­va Hol­lan­nin arvot mah­dol­li­suu­te­na eman­si­poi­tua nykyi­ses­tä tilastaan.

    Taus­tak­si: olen ollut SDP:n jäsen yli 40 vuot­ta, mitä voi­daan pitää pre­se­nii­lin demen­tian kär­ki­tu­lok­se­na, mut­ta mai­nit­sen sen, jot­tei luul­tai­si per­suk­si. Lai­nai­len yllä sivis­tys­maan hal­li­tus­puo­lu­een vank­kaan koke­muk­seen nojaa­via kan­to­ja, kos­ka meil­lä ei koto­maas­sa ole vie­lä dataa omas­ta takaa eikä nahal­le­käy­vää koke­mus­ta sii­tä, mitä ongel­mia voi tul­la vas­taan. Näh­däk­se­ni ei tääl­lä men­nä pahas­ti met­sään jos poh­di­taan aivan oikeas­ti, miten tuli­si toi­mia, jot­ta vält­tyi­sim­me niil­tä ongel­mil­ta, joi­hin on mones­sa mas­sa jou­dut­tu. Voi­daan tie­tys­ti päät­tää, että silk­kaa soli­daa­ri­suut­ta men­nään mui­den vii­toit­ta­maa tie­tä, mut­ta oli­si asial­lis­ta, että pää­tös teh­dään tosi­asiat tun­tien ja vastuullisesti.

  23. a m‑b “Lii­sa Lii­ma­tai­sen mukaan, hän on kir­joit­ta­nut Ira­nin olois­ta kir­jan: pai­kal­li­set nuo­ret nai­set pää­se­vät myös van­hoil­li­sis­sa per­heis­sä opis­ke­le­maan yli­opis­tois­sa ja osal­lis­tu­maan työ­elä­mään kii­tos hui­vi­pa­kon. Näi­den opis­kel­lei­den ja työs­sä käy­vien nais­ten voi­si aja­tel­la ole­van mah­dol­li­suus maan nais­ten olo­jen modernisoimiseksi.”

    Lisäys: 60 % yli­opis­to-opis­ke­li­jois­ta on naisia.”

    Mie­li­pi­de­mit­tauk­sis­sa suu­rin osa näis­tä nai­sis­ta pitää itse­ään femi­nis­tei­nä, ja vas­tus­taa mm. per­hei­den­sä jär­jes­tä­miä avio­liit­to­ja, mut­ta hei­dän tilan­teen­sa on nykyi­sel­lään sil­ti edel­leen heik­ko. Hei­dän omat unel­man­sa ja halun­sa eivät rea­li­soi­du todel­li­suu­des­sa. Sel­vä enem­mis­tö jää työ­elä­män ulko­puo­lel­le, suu­ri osa elää epä­tyy­dyt­tä­vis­sä avio­lii­tos­sa, kotiäiteinä.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 21.4.2009 kel­lo 23:06

    “Ja vai­mo ruoskitaan?””

    Blo­gin­pi­tä­jä­nä on help­poa olla ival­li­nen. Omat kom­men­tit jul­kais­taan varmasti.
    Muis­tu­tan kui­ten­kin, että Etio­pia, min­kä olit tähän otta­nut esi­mer­kik­si, on itse­näi­nen val­tio. Aivan samoil­la oikeuk­sil­la kuin Suo­men tasa­val­ta­kin. Tai Liba­non, Irak ja Monaco.

  25. a m‑b:n kans­sa ihmet­te­len, että kuin­ka sur­kea onkaan sit­ten suo­ma­lais­ten käsi­tys ruot­sa­lai­sis­ta, kun tut­ki­muk­sis­sa ruot­sa­lai­set pitä­vät sel­väs­ti enem­män suo­ma­lai­sis­ta kuin päin vastoin.

    http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2007/11/577397

    Ruot­sa­lais­ten mie­lui­sin mat­ka­koh­de on myös Suo­mi, mikä kyl­lä uhkaa jo men­nä käsit­tä­mät­tö­män puolelle. 

    Muis­te­len myös taan­nois­ta kyse­lyä, jos­sa ruot­sa­lai­set muis­taak­se­ni oli­si­vat halun­neet kai­ken maa­il­man ihmi­sis­tä eni­ten ystä­väk­seen suo­ma­lai­sen tai aina­kin suo­ma­lai­set sijoit­tui­vat kor­keal­le lis­tal­la (kun suo­ma­lai­set taas eivät olleet kovin­kaan innos­tu­nei­ta ruot­sa­lai­sis­ta). Oli­ko­han se tuo sama alus­sa mai­nit­se­ma­ni tutkimus? 

    Ruot­sa­lai­siin koh­dis­tuu niin pal­jon hyl­ki­mis­reak­tioi­ta, että enem­mis­tö Hesa­rin kult­tuu­rio­sas­ton “intel­lek­tuel­leis­ta” etsi­vät suo­ma­lais­ten lähin­tä kan­saa muu­al­ta kuin Ruot­sis­ta. Jopa Nor­jas­ta, mikä nau­rat­tai­si nor­ja­lais­ta, jos hän jos­kus asias­ta kuu­li­si, mikä kyl­lä on mel­ko mahdotonta.

    Skan­di­naa­vit pitä­vät kui­ten­kin toi­si­aan eten­kin his­to­rial­li­ses­ti mel­kein sama­na kan­sa­na. Ei ihme jos halua­vat nait­taa pikem­min per­heen pii­ris­sä kuin suo­ma­lai­sil­le, jot­ka halua­vat olla ja jos­sain mää­rin ovat­kin enin­tään serkkukansa.

    Tai­taa olla enem­pi iki­van­han pik­ku­ve­lia­sen­teen syn­nyt­tä­mä myyt­ti tuo ruot­sa­lais­ten hal­vek­sun­ta. Suo­ma­lai­sil­la sen sijaan oli­si paran­ta­mi­sen varaa suh­tau­tu­mi­ses­sa ruot­sa­lai­siin. Eikö­hän ruve­ta kaik­ki rakas­ta­maan vel­jel­li­ses­ti myös län­tis­tä naa­pu­ria niin onnis­tuu tuo rau­hal­li­nen rin­nak­kai­se­lo sii­hen­kin suun­taan. Muu­ten kun on ollut­kin sel­lais­ta tap­pe­lua että.

  26. Eli­na, oli­sin voi­nut vali­ta esi­mer­keik­si joi­tain omi­nai­suuk­sia jot­ka ihmi­nen voi vali­ta, vaik­ka kas­vis­syön­ti, en vaan aja­tel­lut asi­aa sil­tä kan­til­ta. Tar­koi­tus oli lähin­nä poh­tia eri­tyis­koh­te­lun ehto­ja eikä sanoa uskon­nos­ta ja syn­nyn­näis­ten omi­nai­suuk­sien suh­tees­ta mitään. Pahoit­te­len jos syn­tyi sel­lai­nen kuva.

  27. Ja [] vää­räs­tä sän­gys­tä löy­det­ty vai­mo kivitetään?”

    Niin, näin voi­nee jos­sain käy­dä — tilan­net­ta ei muuk­si muu­ta se, jos me hyväk­sym­me (Bri­tan­nian tavoin) sha­rian rajoi­te­tun käyttöönoton. 

    Suo­ma­lai­sil­la on täy­si oikeus olla muut­ta­mat­ta Etio­pi­aan tai mihin tahan­sa muu­hun val­tioon, joi­den oikeus­kä­si­tyk­sen he kat­so­vat ole­van lii­an pahas­ti ris­ti­rii­das­sa omien arvo­jen­sa kans­sa. Etio­pias­sa nou­da­te­taan pai­kal­lis­ta lakia (niin hyvin kuin nou­da­te­taan), eikä se sii­tä suo­ma­lai­sek­si muu­tu, vaik­ka me tääl­lä teki­sim­me mitä tahan­sa. Mik­si siis luo­pui­sim­me _omassa maassamme_ omis­ta oikeus­pe­ri­aat­teis­tam­me täl­lä perusteella?

    [tek­ni­nen huo­mau­tus: alle­kir­joit­ta­neen suku­ni­mi lie­nee ilman suu­rem­pia vai­keuk­sia pää­tel­tä­vis­sä anta­mas­ta­ni sähköpostiosoitteesta]

  28. az,

    Kos­ka pos­tauk­ses­sa­si on sekä hyviä että mie­les­tä­ni huo­no­ja ideoi­ta, kom­men­toin nii­tä näin yksi kerrallaan:

    Bri­tan­nias­sa jot­kin mus­li­mi­jär­jes­töt­kin ovat olleet huo­les­tu­nei­ta sii­tä, että nämä tuo­miois­tui­met sor­ta­vat pää­tök­sis­sään nai­sia, ja että nai­sia pai­nos­te­taan yhtei­sö­jen­sä tahol­ta suos­tu­maan nii­den pää­tän­tä­val­lan alaisiksi.

    Miten tilan­ne on parem­pi jos toi­min­ta on täy­sin “vil­liä”? Eivät­kö­hän har­taat mus­li­mit jo nykyi­sin ennem­min pyy­dä per­he­pul­mi­aan rat­ko­maan uskon­nol­lis­ta asian­tun­ti­jaa kuin maal­lis­ta oikeut­ta. Nykyi­sel­lään tämä voi esit­tää mie­li­pi­tee­nään mitä hyvän­sä, esi­mer­kik­si olla myön­tä­mät­tä avio­liit­toa nai­sen hake­ma­na tai jopa mää­rä­tä väki­val­tai­sia ran­gais­tuk­sia (toki syyl­lis­tyen sil­loin rikok­seen yllyt­tä­mi­seen), kun taas viral­li­sel­la sta­tuk­sel­la toi­mi­va uskon­nol­li­nen tuo­miois­tuin toi­mi­si luon­nol­li­ses­ti tie­tyis­sä yhteis­kun­nan aset­ta­mis­sa puitteissa.

    Ei ole mitään jär­keä legi­ti­mi­soi­da täl­lai­sia käy­tän­tö­jä kos­kien mm. per­he­vä­ki­val­ta- tai avioerotapauksia.

    Per­he­vä­ki­val­ta on rikos­asia joka kuu­luu tie­ten­kin nor­maa­lil­le alioi­keu­del­le, ei uskon­nol­li­sel­le tuo­miois­tui­mel­le. Avio­ero­jen osal­ta esit­tä­mäs­sä­ni mal­lis­sa liik­ku­ma­va­raa oli­si vain saman ver­ran kuin nyky­lais­sa jää puo­li­so­jen oman har­kin­nan varaan ja tuo­miois­tui­men pää­tök­ses­tä oli­si rajoit­ta­ma­ton vali­tusoi­keus kärä­jä­oi­keu­teen. Eli esi­mer­kik­si avio­ero oli­si aina pak­ko myön­tää jom­man kum­man osa­puo­len sitä halu­tes­sa ja “tuo­miois­tui­men” anta­mat pää­tök­set esi­mer­kik­si omai­suu­den jaos­ta ja las­ten huol­ta­juu­des­ta oli­si aina mah­dol­lis­ta alis­taa kärä­jä­oi­keu­den pää­tet­tä­väk­si jos tuo­mio ei kel­paa jom­mal­le kum­mal­le osapuolelle.

    Päin­vas­toin resurs­se­ja pitäi­si kes­kit­tää nais­jär­jes­töil­le, jot­ka kamp­pai­le­vat jär­jes­tet­ty­jä avio­liit­to­ja, kun­nia­vä­ki­val­taa ja seu­rus­te­lu­kiel­to­ja vas­taan. Antaa näil­le rahal­lis­ta tukea ja media­nä­ky­vyyt­tä. Lopet­taa ongel­mien hyssyttely.

    Kan­na­tet­ta­va aja­tus. En näe, miten tämä on ris­ti­rii­das­sa esit­tä­mä­ni kanssa.

    Kou­lu­ter­vey­den­tar­kas­tuk­sis­sa tuli­si tut­kia, että tyt­tö­jä ei ole lei­kel­ty. Aina­kin vie­lä 80-luvul­la ja 90-luvul­la jokai­sen oppi­laan housui­hin kat­sot­tiin ter­veys­tar­kas­tuk­sis­sa, onko tämä muut­tu­nut, saa­vat­ko mus­li­mit täs­tä halu­tes­saan vapautuksen?

    Kink­ki­sem­pi kysy­mys, mut­ta en usko että uskon­to muo­dos­tuu täs­sä min­kään­lai­sek­si ongel­mak­si, kun­han tut­ki­muk­sen tekee nais­lää­kä­ri/-sai­raan­hoi­ta­ja. Ennem­min mie­tin lap­sen oikeuk­sia, tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä luon­nol­li­ses­ti kaik­ki lap­set on tut­kit­ta­va ja se voi olla lap­sel­le, var­sin­kin jos tut­ki­mus teh­dään mur­ro­si­kää lähes­tyt­täes­sä tai sen saa­vu­tet­tua, nöy­ryyt­tä­vä koke­mus. Yli­voi­mai­ses­ti suu­rim­mas­sa osas­sa tapauk­sis­ta­han moi­nen tut­ki­mus on aihee­ton. Luon­nol­li­ses­ti jos on eri­tyis­tä syy­tä epäil­lä sukue­lin­ten sil­po­mis­ta tapah­tu­neen, jo nyky­lain puit­teis­sa voi­daan suo­rit­taa tarkastus.

    Leik­kauk­sis­ta erit­täin tun­tu­vat riko­soi­keu­del­li­set seu­raa­muk­set. Samoin pak­koa­vio­lii­tois­ta. Kou­luis­sa nuo­ril­le infor­maa­tio­ta näi­tä ja omia oikeuk­si­aan koskien.

    Erit­täin tun­tu­vat” on epä­mää­räi­nen käsi­te, näh­däk­se­ni pahoin­pi­te­lys­tä, ruu­miin­vam­man tuot­ta­muk­ses­ta, pakot­ta­mi­ses­ta, rais­kauk­ses­ta jne. mit­kä rikos­ni­mik­keet täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa tule­vat kysee­seen pitää ran­kais­ta kaik­kia tas­a­puo­li­ses­ti motii­vis­ta riip­pu­mat­ta (toki olo­suh­teet huo­mioo­not­taen, eli esim. lap­sen hei­kom­pi puo­lus­tus­ky­ky koven­ta­va­na teki­jä­nä huo­mioi­den), eli en läh­ti­si anka­roit­ta­maan ran­gais­tuk­sia erik­seen sik­si, että nii­tä teh­dään uskon­non tai tapa­kult­tuu­rin var­jol­la. Mut­ta samaa miel­tä muuten.

    Hui­vi­po­lii­sien” ym. toi­min­nan kiel­tä­mi­nen laki­teit­se ja sii­hen puuttuminen.

    Tämä on han­ka­la kysy­mys. Kiel­le­tään­kö siis myös suo­ma­lais­ten setien ja tätien oikeus huo­maut­taa nuo­ri­sol­le (mie­les­tään) epä­asial­li­ses­ta pukeu­tu­mi­ses­ta? Miten tämän kon­kreet­ti­ses­ti ratkaisisit?

    Viha­saar­naa­mis­ta vas­taan tar­vi­taan lain­sää­dän­töä ja rangaistuspelote.

    Täs­sä tark­ka­na, sanan­va­pau­den rajoit­ta­mi­ses­sa pääs­tään nopeas­ti viet­tä­väl­le pin­nal­le. Mie­luum­min rajoi­te­taan lii­an vähän kuin lii­kaa. (Omas­ta mie­les­tä­ni jo nykyi­nen lain­sää­dän­tö rajoit­taa sanan­va­paut­ta lii­kaa, en läh­ti­si sitä aina­kaan enti­ses­tään kiris­tä­mään.) Toki on ero­tet­ta­va yleis­ten mie­li­pi­tei­den lausu­mi­nen ja yksi­löön tai sel­väs­ti mää­ri­tel­tyyn jouk­koon koh­dis­tu­va her­jaus, ahdis­te­lu ja uhkai­lu jois­ta vii­me­mai­nit­tu on sel­väs­ti tuo­mit­ta­va rikollisena.

    Kou­luo­pe­tuk­seen seku­laa­ri­suut­ta vah­vis­ta­va pai­no­tus ja kai­kil­le pakol­li­nen oppiai­ne nykyi­sen uskon­non­ope­tuk­sen tilalle.

    Eri miel­tä. Nime­no­maan otta­mal­la uskon­non­ope­tus yhteis­kun­nan kont­rol­liin hil­li­tään ääri­liik­kei­den kas­vua. Ei ole sat­tu­maa, että USA:ssa jos­sa jul­kis­ta uskon­non­ope­tus­ta ei ole, uskon­nol­li­suus on kon­ser­va­tii­vi­sem­paa ja mili­tan­tim­paa kuin vaik­ka Poh­jois­mais­sa jois­sa val­tio huo­leh­tii uskon­non­ope­tuk­ses­ta. Näki­sin kyl­lä hyö­dyl­li­sek­si tun­nus­tuk­sel­li­sen uskon­non­ope­tuk­sen lisäk­si pakol­li­sen oppiai­neen jos­sa tutus­tut­tai­siin eri­lai­siin maa­il­man­kat­so­muk­siin, mut­ta mie­les­tä­ni hel­poin yksit­täi­nen toi­men­pi­de kat­kais­ta sau­di­ra­hal­la leviä­vän radi­ka­lis­min sii­vet Euroo­pas­sa oli­si nime­no­maan tar­jo­ta val­ta­kun­nal­li­seen ope­tus­suun­ni­tel­maan perus­tu­vaa taso­kas­ta tun­nus­tuk­sel­lis­ta isla­min ope­tus­ta kouluissa.

    Tois­tu­vas­ti rikok­siin syyl­lis­ty­nei­den kään­nyt­tä­mi­ses­tä pitää teh­dä auto­maat­ti­nen käytäntö.

    Eri miel­tä. “Three stri­kes and you’­re out” ‑tyyp­pi­nen auto­ma­tiik­ka ei joh­da kuin ongel­miin, sopii tutus­tua Jenk­ki­län kri­mi­naa­li­po­li­tiik­kaan ja sen seu­rauk­siin jos epäi­lee tätä. Rikok­siin syyl­lis­ty­neet ulko­maa­lai­set voi­daan toki kar­koit­taa, mut­ta tapaus­koh­tais­ta har­kin­taa käyt­täen. Ihmi­siä, joi­den tosia­sial­li­nen koti­paik­ka on Suo­mes­sa, ei näh­däk­se­ni voi olla oikein kar­koit­taa sen enem­pää kuin syn­ty­pe­räi­siä suo­ma­lai­sia­kaan. (Täl­lä tar­koi­tan siis ihmi­siä, jot­ka saat­ta­vat olla syn­ty­neet ulko­mail­la mut­ta jot­ka ovat asu­neet niin pit­kään Suo­mes­sa että hei­dän pää­asial­li­set sosi­aa­li­set ver­kos­ton­sa, per­he­suh­teen­sa jne. jne. ovat tääl­lä eivät­kä läh­tö­maas­sa. Aika ei ole yksi­se­lit­tei­ses­ti kri­tee­ri täs­sä, joku voi mur­jot­taa lähiöyk­siös­sään vaik­ka 10 vuot­ta­kin muo­dos­ta­mat­ta mai­nit­ta­vaa sidet­tä Suo­meen ja täl­lai­sen ihmi­sen toki voi mie­les­tä­ni kar­koit­taa jos hän vaka­viin rikok­siin syyl­lis­tyy.) Samoin Suo­men kan­sain­vä­li­set sitou­muk­set estä­vät kar­koit­ta­mas­ta ihmi­siä, jot­ka eivät voi tur­val­li­ses­ti pala­ta kotimaahansa. 

    Kie­len­ope­tuk­sen resurs­sit pitää ensin tur­va­ta, ja tämän jäl­keen sitoa per­heen saa­mat tuet suo­men kie­len oppi­mi­sen velvollisuuteen.

    Ensim­mäi­ses­tä koh­das­ta ehdot­to­mas­ti samaa miel­tä, toi­nen on ongel­mal­li­sem­pi lähin­nä sik­si, että pitäi­si kehit­tää jär­ke­vä mit­ta­ris­to oppi­mi­sen edis­ty­mi­seen. Entä mitä teh­dään ihmi­sel­le, joka ei vain opi kiel­tä, syys­tä tai toi­ses­ta? Sysä­tään kadul­le? “Pum­meil­le” osit­tain valu­vat yhteis­kun­nan tuet ovat mie­les­tä­ni se hin­ta joka mak­se­taan sii­tä, että Suo­mes­sa katu­ri­kol­li­suus on monia mui­ta mai­ta pal­jon vähäi­sem­pää kun kenen­kään ei tar­vit­se sen­tään hen­ken­sä pit­mik­si ajau­tua rikol­li­suu­teen. Eli ketään en jät­täi­si täy­sin oman onnen­sa nojaan vaik­kei kie­le­no­pis­ke­lu ete­ni­si­kään. Mut­ta ehdot­to­mas­ti kan­nus­tei­ta sii­hen pitäi­si olla enem­män, täs­tä ei voi olla kuin samaa miel­tä. Var­mas­ti sekä kep­piä että pork­ka­naa tar­vi­taan. Ihan ensik­si voi­si kyl­lä aloit­taa sii­tä, että kaik­ki haluk­kaat pää­si­si­vät kurs­sil­le heti ja mureh­tia vas­ta sit­ten huo­nos­ti moti­voi­tu­nei­den kie­li­kou­lu­tuk­ses­ta kun saa­daan hel­pom­man ryh­män eli hyvin moti­voi­tu­nei­den ope­tus hyväl­le tolalle.

    Kei­no­ja seku­laa­ri­suut­ta ja rin­nak­kai­ne­lon edel­ly­tyk­siä vah­vis­ta­val­le inte­graa­tio­po­li­tii­kal­le on ole­mas­sa, mut­ta sen pre­mis­sit edel­lyt­täi­si­vät sen myön­tä­mis­tä, että tuli­joi­den kes­kuu­des­sa on val­lal­la ongel­mal­li­sia kult­tuu­ri­sia piirteitä.

    En tie­dä mik­si seku­laa­ri­suut­ta tuli­si joten­kin eri­tyi­ses­ti vah­vis­taa. Vaik­ka itse­kin olen seku­la­ris­ti, näen kyl­lä ihmis­ten uskon­non­har­joit­ta­mi­sel­le tilaa yhteis­kun­nas­sam­me. Olen­nais­ta on, että uskon­nol­lis­ten ihmis­ten pitää sal­lia mui­den uskon­to­jen har­joit­ta­mi­nen ja seku­laa­ri­suus, ja toi­sin päin myös. Toki sii­tä olen samaa miel­tä, että myös ongel­mal­li­sis­ta asiois­ta on voi­ta­va puhua, ja on kai­kin tavoin vir­he yrit­tää hys­sy­tel­lä nii­tä ikä­viä asioi­ta joi­ta eri kult­tuu­ri­pii­reis­tä tule­vien ihmis­ten koh­taa­mi­ses­sa saat­taa tapahtua. 

    Samal­la pitäi­si muis­taa huo­leh­tia sii­tä, ettei lap­si mene pesu­ve­den muka­na. Vaik­ka moniin kult­tuu­rei­hin liit­tyy vas­ten­mie­li­siä piir­tei­tä kuten nais­ten alis­ta­mis­ta, homo­fo­bi­aa, väki­val­taa kult­tuu­rin koo­dis­toa rik­ko­via koh­taan ym. ym., pitää muis­taa että lähes­kään kaik­ki ko. kult­tuu­rin jäse­net eivät näi­hin syyl­lis­ty, eikä ole mikään mah­dot­to­muus (jos­kaan ei sitä hel­pok­si­kaan voi­ne väit­tää) kit­keä näi­tä ei-toi­vot­tu­ja piir­tei­tä kult­tuu­ris­ta ilman että tar­vit­see tuho­ta koko kulttuuria. 

    Pitää myös teh­dä ero kult­tuu­rin X ongel­mal­lis­ten piir­tei­den ja kult­tuu­rien X ja Y koh­taa­mi­sen kit­kan aiheut­ta­mien ongel­mien välil­le. Esi­mer­kik­si itse pidän omi­tui­se­na “maa­han­muut­to­krii­ti­koi­den” jat­ku­vaa jau­ha­mis­ta sii­tä, kuin­ka “mus­li­mit” mel­la­koi­vat vaik­ka Parii­sin tai Mal­mön lähiöis­sä. En tie­dä, onko aihees­ta tut­ki­mus­tie­toa, mut­ta yllät­tyi­sin suu­res­ti jos näi­den rähi­nöi­vien jen­gien jou­kos­sa har­tai­den mus­li­mien osuus oli­si mar­gi­naa­lis­ta suu­rem­pi. Enim­mäk­seen kyse on toki mus­li­mi­per­hei­den lap­sis­ta, mut­ta ei siel­lä Pro­fee­tan nimeä huu­de­ta ja uskon­vi­hol­li­sia teu­ras­te­ta vaan yksin­ker­tai­ses­ti pure­taan tur­hau­tu­mis­ta rie­hu­mal­la ja paik­ko­ja rik­ko­mal­la. Ei miten­kään kan­na­tet­ta­vaa toi­min­taa toki, mut­ta näh­däk­se­ni aivan eri proble­ma­tiik­ka kuin vaik­ka kon­ser­va­tii­vis­ten mus­li­mien suh­tau­tu­mi­nen nais­ten oikeuk­siin. Suu­rin osa näis­tä rie­hu­jis­ta on todel­la maal­lis­tu­nut­ta poruk­kaa, vii­na, huu­meet ja sian­li­ha­kin mais­tuu ja jan­nut lähin­nä nau­res­ke­le­vat omil­le van­hem­mil­leen ja iso­van­hem­mil­leen jot­ka suh­tau­tu­vat uskon­toon vaka­vas­ti. Tämä ei miten­kään hel­po­ta tilan­net­ta, sil­lä yhden ongel­man (ensim­mäi­sen suku­pol­ven maa­han­muut­ta­jien eri­lai­set kult­tuu­ri­nor­mit) lisäk­si meil­lä on rat­kais­ta­va­na myös toi­nen, lähes koko­naan eril­li­nen (toi­sen suku­pol­ven maa­han­muut­ta­jien van­hem­pien­sa perin­tei­sen kult­tuu­rin ja län­si­mai­sen kult­tuu­rin väliin putoa­mi­nen ja syr­jäy­ty­mi­nen yhteis­kun­nas­ta), mut­ta on tär­keä ymmär­tää että kyse on kah­des­ta eri asias­ta, vaik­ka toki yhty­mä­koh­tia­kin löy­tyy. Jos ensim­mäi­nen suku­pol­vi saa­daan integroi­tua kun­nol­la, toi­sen suku­pol­ven ongel­mat ovat pal­jon vähäi­sem­piä, vaik­ka edel­leen erilaisia.

    Kun puhu­taan sii­tä, että Suo­mes­sa voi­daan vält­tää ne vir­heet, joi­ta muis­sa mais­sa on teh­ty, kan­nat­taa muis­taa, että lähes kai­kis­sa Euroo­pan mais­sa jon­ne siir­to­työ­läi­siä suu­res­sa mää­rin haa­lit­tiin 60–70-luvulla aja­tel­tiin, että nämä palaa­vat muu­ta­man vuo­den duu­ni­kei­kan jäl­keen koti­mai­hin­sa, joten mitään integroin­tia ei edes yri­tet­ty. Tämä on aika hel­ve­tin olen­nai­nen ero. Me voim­me ottaa läh­tö­ole­tuk­sek­si, että niis­tä, jot­ka Suo­meen tule­vat, enem­mis­tö tai vähin­tään­kin huo­mat­ta­va osa tulee jää­mään pysy­väs­ti ja toi­mia sen mukaan. Meil­lä ei — aina­kaan vie­lä — ole mer­kit­tä­vän kokois­ta yhteis­kun­nas­ta täy­sin syr­jäy­ty­nyt­tä toi­sen pol­ven maa­han­muut­taj­ryh­mää joka on näi­den mones­sa muus­sa maas­sa näh­ty­jen lähiö­mel­la­koi­den taka­na. Eikä tule­kaan, jos vähän mie­ti­tään mitä teh­dään. Ja maa­han­muu­ton rajoit­ta­mi­nen nykyi­ses­tä ei ole suin­kaan ainut rat­kai­su, vaik­ka toki yksi (mie­les­tä­ni tosin ongel­mal­li­nen) onkin.

  29. Minä en mis­sään tapauk­ses­sa aja­tel­lut hyväk­syä usko­nol­li­sia tuo­miois­tuis­mia. Näin ei pitä­nyt kir­joi­tus­ta­ni tul­ki­ta. Käy­te­tään esi­merk­ki­nä avio­liit­toa ja päihteitä.

    Avio­liit­to on kah­den hen­ki­lön väli­nen juri­di­nen sopi­mus, jon­ka sisäl­tö vaih­te­lee maas­ta toi­seen — myös EU:n sisäl­lä. Joten­kin tun­tui­si luon­te­val­ta tul­ki­ta sen sisäl­töä sen maan lakien mukaan, jos­sa se on sol­mit­tu, esi­mer­kik­si nyt noi­den omai­suut­ta kos­ke­vien pykä­lien osal­ta. Myös kah­den yri­tyk­sen välis­tä sopi­mus­ta tul­ki­taan sen maan lakien mukaan, joi­den mukai­ses­ti sopi­mus on sol­mit­tu. Sopi­mus voi muut­tua sisäl­löl­tään aivan toi­sek­si, jos sitä tul­ki­taan jon­kun toi­sen maan lakien mukaan.

    Meis­tä tun­tuu täy­sin hyväk­syt­tä­väl­tä, että ulko­maa­lais­ten alko­ho­lin käyt­töön suh­tau­du­taan ara­bi­mais­sa eri tavoin kuin pai­kal­lis­ten. Pitäi­si­kö mei­dän teh­dä näin soma­lien käyt­tä­män kha­tin suh­teen? Huu­me on vaa­ral­li­nen, mut­ta ei sen­tään niin vaa­ral­li­nen kuin alko­ho­li. Olen aina huo­les­tu­nut, kun näen olut­pul­lon soma­lin kädes­sä. YK:n kiel­to­lis­tal­la khat ei ole.

  30. Avio­lii­ton sisäl­tö vaih­te­lee todel­la­kin pal­jon pai­kan mukaan. Jois­sain osis­sa maa­il­maa se on yhä aika pit­käl­ti kaup­pa­kir­ja vai­mon isän ja tule­van avio­mie­hen välil­lä. En kuvit­te­le­kaan, että tätä haluai­sit, mut­ta min­ne ajat­te­lit vetää rajan, jos Suo­men lain­sää­dän­nös­tä ale­taan poik­kea­maan? [Eihän näis­tä asiois­ta päs­ty äsket­täin sopi­muk­seen edes EU-mai­den kes­ken] Suo­ma­lai­sil­la on joka tapauk­ses­sa yhä oikeus olla muut­ta­mat­ta ulko­maa­han, jon­ka lain­sää­dän­tö on hei­dän näkö­kan­nas­taan lii­an eksoot­ti­nen, ulko­maa­lai­sil­la on oikeus olla muut­ta­mat­ta Suo­meen, jos heil­lä on sama onglema.

    Soma­leis­ta ja Kha­teis­ta. Ensin­nä­kin, he näyt­tä­vät pää­osin tull­leen tän­ne jää­däk­seen, joten en pidä ver­taus­ta expat­tei­hin ja turis­tei­hin isla­mi­lai­sis­sa mais­sa toi­mi­va­na. Ole­tet­ta­vas­ti kysei­set maat on arvioi­neet, että län­si­mais­ten pahei­den rajoi­te­tus­ta sal­li­mi­ses­ta tule­vat talou­del­li­set hyö­dyt ovat suu­rem­mat kuin hai­tat. Mitä hyö­tyä kha­tin sall­mi­ses­ta voi­si olla meil­le? Sinän­sä se toki on lai­mea huu­me; toi­saal­ta käyt­tä­jä­jouk­ko on muu­ten­kin joko syr­jäy­ty­nei­tä tai sel­keäs­ti syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa ole­via — sanoi­sin, ett­tä sekä kan­ta­väes­tön asen­tei­den, että omien käyt­täy­ty­mis­mal­lien­sa vuok­si. Kha­tin vapaut­ta­mi­nen tus­kin aut­tai­si kummassakaan.

  31. Mus­li­mien rukous­het­kien ongel­ma työ­pai­koil­la ei ehkä ole nii­hin käyh­tet­ty aika, vaan jous­ta­mat­to­muus het­ken sovit­ta­mi­ses­sa työn rytmiin.

    Näin olen ymmär­tä­nyt. Mus­li­min on rukoil­ta­va juu­ri tie­tyl­lä kel­lon­lyö­mäl­lä, vaik­ka asiak­kai­ta oli­si jonok­si asti..

    Aina­kin oma koke­muk­se­ni mus­li­mien kans­sa työn­teos­ta kyl­lä poik­ke­aa täs­tä. En tie­dä mihin rat­kai­su teo­lo­gi­ses­ti perus­tui, mut­ta jopa har­taim­mat mus­li­mit oli­vat kyl­lä aivan val­mii­ta siir­tä­mään rukouk­si­aan jos oli esim. asia­kas­pa­la­ve­ri juu­ri sii­hen aikaan. Maal­li­sim­mat eivät sit­ten rukoil­leet töis­sä ollen­kaan (jos muuallakaan).

    Tie­tys­ti täs­sä on kyse ammat­ti­lai­sis­ta joil­la on oma­koh­tai­nen halu menes­tyä työs­sään ja siten hakea kom­pro­mis­se­ja sen ja uskon­ton­sa välil­le. Mut­ta jos jota­ku­ta ei työ kiin­nos­ta niin huo­nos­ti­han se sujuu ihan uskos­ta riippumatta.

  32. Meis­tä tun­tuu täy­sin hyvä­syt­tä­väl­tä, että ulko­maa­lais­ten alko­ho­lin käyt­töön suh­tau­du­taan ara­bi­mais­sa eri tavoin kuin pai­kal­lis­ten. Pitäi­si­kö mei­dän teh­dä näin soma­lien käyt­tä­män kha­tin suhteen?”

    Ver­taat kah­ta sel­keäs­ti toi­sis­taan poik­kea­vaa asi­aa. Yri­tin tuo­da tämän esil­le jo aikai­sem­mas­sa vies­tis­sä­ni. Monet isla­mi­lai­set maat hyväk­sy­vät jos­sain mää­rin turis­tien alko­ho­lin käy­tön, kos­ka sen tuot­ta­mat talou­del­li­set hyö­dyt ovat suu­ret. Kyse ei siis useim­mis­sa tapauk­sis­sa ole “suvait­se­mi­ses­ta”. Soma­lien Kha­tin käy­tös­tä taas ei ole suo­ma­lai­sil­le mitään hyö­tyä vaan pel­käs­tään haittaa. 

    Sii­nä vai­hees­sa kun soma­lien kha­tin mus­su­tus tuot­taa suo­ma­lai­sil­le sel­vää talou­del­lis­ta hyö­tyä, on syy­tä esit­tää kysy­myk­se­si uudelleen.

  33. Tuli vie­lä mie­leen, että onko jol­lain tie­toa, mikä on kha­tin lail­li­nen ase­ma täl­lä het­kel­lä? Käsit­tääk­se­ni pit­kään oli niin, että sen maa­han­tuon­nis­ta ei aina­kaan tuo­mioi­ta tul­lut, vaik­ka suu­rem­mat mää­rät saa­tet­tiin­kin takavarikoida.

  34. Asi­aa sivu­ten, Wie­nis­sä vie­lä­kin sano­taan lap­sil­le, että ruot­sa­lai­set tule­vat, jos et ole kilt­ti. Täl­lä vii­ta­taan 1600-luvun 30-vuo­ti­sen sodan koke­muk­siin ja jul­miin soti­lai­siin poh­joi­sen suun­nal­ta. Jou­kon jul­mim­pia oli­vat suo­ma­lai­set hakkapeliitat.

    Tämä sik­si, että ei mei­dän kan­na­ta syyt­tä suot­ta mäs­säil­lä ikiai­kai­sil­la jutuil­la, jos haluam­me elää rau­hai­sas­sa rin­nak­kai­so­los­sa isla­mi­nus­kois­ten kanssa.

    Tomi Ahti: “Ruot­sa­lai­siin koh­dis­tuu niin pal­jon hyl­ki­mis­reak­tioi­ta, että enem­mis­tö Hesa­rin kult­tuu­rio­sas­ton “intel­lek­tuel­leis­ta” etsi­vät suo­ma­lais­ten lähin­tä kan­saa muu­al­ta kuin Ruot­sis­ta. Jopa Nor­jas­ta, mikä nau­rat­tai­si nor­ja­lais­ta, jos hän jos­kus asias­ta kuu­li­si, mikä kyl­lä on mel­ko mahdotonta.

    Jon­kun luke­ma­ni asen­ne­tut­ki­muk­sen mukaan suo­ma­lais­ten ykkös­suo­sik­ke­ja ovat norjalaiset.

    Käy­tän­nön koke­muk­se­na, lukies­sa­ni ko. tut­ki­mus­ta erääl­lä nor­ja­lai­sel­la pape­ri­teh­taal­la vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa 2000, eräs nor­ja­lai­nen työn­te­ki­jä kysyi tut­ki­musai­hees­ta. Hän oli hyvin kiin­nos­tu­nut, oli­vat­ko nor­ja­lai­set suo­si­tum­pia kuin ruot­sa­lai­set. Oli­vat­han he, hän vai­kut­ti ole­van vas­tauk­ses­ta huo­jen­tu­nut ja iloois­saan. Norj­la­lai­sil­la lie­nee saman­ta­pai­nen suh­tau­tu­mi­nen ruot­sa­lai­siin kuin suomalaisillakin.

  35. Län­si­maa­lai­set, joil­la on eri­va­pauk­sia alko­ho­lin käy­tön suh­teen ara­bi­mais­sa, ovat siel­lä joko omal­la kus­tan­nuk­sel­laan turis­tei­na tai työkomennuksella. 

    Eli hyö­dyt­tä­vät kyseis­tä maa­ta. Sik­si tämä hou­kut­te­le­va poik­keus­sää­dös. Luu­let­ko, että ihan hyvään hyvyyt­tään ovat kek­si­neet, että mei­dän pitää saa­da alkoholia?

    Sen sijaan kha­tin pures­ke­li­jat tääl­lä elä­vät pää­osin suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan piik­kiin. Khat vel­tos­tut­taa, tekee välin­pi­tä­mät­tö­mäk­si ja tur­rut­taa. Ryh­mäl­le, jol­la muu­ten­kin on yli­voi­mai­sia vai­keuk­sia työl­lis­tyä soi­sit täl­lai­sen mah­dol­li­suu­den vetäy­tyä vie­lä kau­em­mak­si normaalielämästä. 

    Oli­pa­han kunin­gas­idea taas!

  36. Tie­de­mies:

    Keh­taan väit­tää, että jos juu­ri täl­lai­set nor­mit saa­tai­siin joten­kin supres­soi­tua, niin yksin täl­lä oli­si erit­täin voi­ma­kas integroi­va vai­ku­tus. Har­va jak­saa olla epä­luu­loi­nen sel­lai­sia ihmi­siä koh­taan ryh­mä­nä, joi­den kans­sa vie­te­tään häi­tä, hau­ta­jai­sia ja juh­li­taan uusien suku­lais­las­ten syntymää.”

    On mel­koi­nen vaa­ti­mus että ihmi­set eivät sai­si har­joit­taa endo­ga­mi­aa. Ymmär­rän, että et tie­tys­ti vaa­di lakia, jol­la endo­ga­mia kiel­let­täi­siin, mut­ta herää kysy­mys miten tuo supe­res­soi­mi­nen oikeas­taan tapahtuisi.

    Ja joka tapauk­ses­sa endo­ga­mian supres­soi­mi­nen on jo mel­kois­ta yhtei­sö­jen auto­no­mi­aan puut­tu­mis­ta ? Sinun näkö­kul­mas­ta­si yhtei­sö­jen auto­no­mia ei var­maan­kaan ole arvo sinän­sä mut­ta jon­kun mus­li­min, juu­ta­lai­sen, amis­hin tms. näkö­kul­mas­ta se var­mas­ti on. 

    Aidos­ti han­ka­la kysy­mys eittämättä.

  37. tus­kin tuo rasis­ti­pu­hees­sa esiin­ty­vät “ne vie mei­dän nai­set” on mil­lään taval­la kiin­ni sii­tä, että nämä rasis­tit haluai­si­vat itsel­leen mus­li­mi­vai­mon ja pitä­vät tilan­net­ta joten­kin epä­rei­lu­na, kun mus­li­mi­mie­het saa rau­has­sa seu­rus­tel­la suo­ma­lais­ten nais­ten kans­sa, mut­ta kiel­tä­vät vas­taa­vaan oikeu­den suomalaismiehiltä.

    Väi­tän, että on. En väi­tä, että jos tämä “argu­ment­ti” pois­tui­si ris­tiin­pa­riu­tu­mi­sen yleis­tyes­sä, että rasis­mi joten­kin sil­lä katoai­si, mut­ta kyl­lä sil­lä vai­ku­tus­ta on. Tie­ten­kään hardco­rem­mat rasis­tit eivät kel­puu­ta puo­li­sok­seen vää­räs­tä etni­ses­tä ryh­mäs­tä ole­via, mut­ta uskoi­sin, että kat­ke­ruut­ta lie­vit­täi­si olen­nai­ses­ti se, jos tilan­net­ta ei koet­tai­si täy­sin epä­rei­luk­si, kuten nyky­ään koetaan.

    Lisäk­si uskon, että tosi­aan pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä tämä aivan var­mas­ti lie­vit­täi­si jän­nit­tei­tä. Ihmi­set nyt vain eivät yleen­sä koe sukuun tul­lei­ta vihol­li­sik­si samal­la taval­la. (Poik­keuk­sia­kin var­mas­ti on, ja kai­kil­la var­maan on koke­mus­ta “han­ka­lis­ta” sukulaisuussuhteista)

  38. Kuu­los­taa mie­len­kiin­toi­sel­ta tuo FSTV:n ohjel­ma. Miten muu­ten kävi­si, jos sul­has­kan­di­daa­teik­si valit­tai­siin poh­jois­mais­ten naa­pu­rien sijaan esim kur­di, soma­li, roma­ni. Voi­tai­siin­ko täl­lais­ta ohjel­maa poliit­ti­sen kor­rek­tiu­den vuok­si lain­kaan teh­dä? Epäi­len, ettei.
    Mitä tulee isla­min ja län­si­mai­den lähen­ty­mi­seen, niin tär­keim­pä­nä asia­na näen kou­lu­tus­ta­son nos­ta­mi­sen var­sin­kin nais­ten kes­kuu­des­sa. Luku­tai­to kai­kil­le. Tämä tavoi­te vaan ei esim tale­ba­neil­le tun­nu kelpaavan.Uskon ymmär­tä­vä­ni hei­dän perusteensa.
    Hyväk­syt­kö Osmo Naton miek­ka­lä­he­tyk­sen Afga­nis­ta­nis­sa? Maas­sa, mis­sä ainoa asuk­kai­ta yhdis­tä­vä teki­jä lie­nee ulko­maa­lais­ten vastustaminen.

  39. Osmo kir­joit­ti: “Meis­tä tun­tuu täy­sin hyvä­syt­tä­väl­tä, että ulko­maa­lais­ten alko­ho­lin käyt­töön suh­tau­du­taan ara­bi­mais­sa eri tavoin kuin paikallisten.”

    Etuoi­keuk­sien käyt­tä­jän on help­po hyväk­syä etuoi­keus. Mui­den näkö­kul­mas­ta asia näyt­tää erilaiselta.

  40. Juuso Kopo­nen: “Esi­mer­kik­si itse pidän omi­tui­se­na “maa­han­muut­to­krii­ti­koi­den” jat­ku­vaa jau­ha­mis­ta sii­tä, kuin­ka “mus­li­mit” mel­la­koi­vat vaik­ka Parii­sin tai Mal­mön lähiöis­sä. En tie­dä, onko aihees­ta tut­ki­mus­tie­toa, mut­ta yllät­tyi­sin suu­res­ti jos näi­den rähi­nöi­vien jen­gien jou­kos­sa har­tai­den mus­li­mien osuus oli­si mar­gi­naa­lis­ta suu­rem­pi. Enim­mäk­seen kyse on toki mus­li­mi­per­hei­den lap­sis­ta, mut­ta ei siel­lä Pro­fee­tan nimeä huu­de­ta ja uskon­vi­hol­li­sia teu­ras­te­ta vaan yksin­ker­tai­ses­ti pure­taan tur­hau­tu­mis­ta rie­hu­mal­la ja paik­ko­ja rik­ko­mal­la. Ei miten­kään kan­na­tet­ta­vaa toi­min­taa toki, mut­ta näh­däk­se­ni aivan eri proble­ma­tiik­ka kuin vaik­ka kon­ser­va­tii­vis­ten mus­li­mien suh­tau­tu­mi­nen nais­ten oikeuk­siin. Suu­rin osa näis­tä rie­hu­jis­ta on todel­la maal­lis­tu­nut­ta poruk­kaa, vii­na, huu­meet ja sian­li­ha­kin mais­tuu ja jan­nut lähin­nä nau­res­ke­le­vat omil­le van­hem­mil­leen ja iso­van­hem­mil­leen jot­ka suh­tau­tu­vat uskon­toon vakavasti.”

    Tämä on Juuso Kopo­sel­ta tär­keä huo­mio, min­kä itse­kin tein toi­ses­sa muo­dos­sa toi­saal­la, ja mis­tä olen useam­man ker­ran kri­ti­soi­nut ns. “hal­la-aho­lai­sia”. Hal­la-aho­han on kuvan­nut katu­ri­kol­li­sia val­loit­ta­ja­bar­baa­rei­na, jot­ka saa­vat oppin­sa mos­kei­jois­sa, mikä on tie­tys­ti pit­käl­ti täyt­tä ros­kaa. Tilan­ne on pal­jon enem­män sen suun­tai­ses­ti kuin mitä Juuso Kopo­nen yllä kuvaa.
    Itse jakai­sin inte­graa­tio-ongel­mat kar­keas­ti mää­ri­tel­tä­vien kol­men otsak­keen alle, jot­ka ovat osin poik­ki­leik­kaa­via ja joi­ta kun­nia­kult­tuu­ri, jos ei mikään muu, yhdis­tää: 1) köy­hyys, gangs­ta-kult­tuu­ri, jen­giy­ty­mi­nen, opis­ke­lun­vas­tai­set asen­teet, rikol­li­suus jne. 2) van­hoil­li­suus, perin­tei­nen käsi­tys nai­sen ase­mas­ta, jär­jes­te­tyt avio­lii­tot jne. 3) isla­mis­mi, poliit­ti­nen radikalismi

    Mos­kei­jas­sa sään­nöl­li­ses­ti käy­vä, usein par­ras­ta tun­nis­tet­ta­va, syväs­ti uskon­nol­li­nen maa­han­muut­ta­ja syyl­lis­tyy “vel­ji­ään” epä­to­den­nä­köi­sem­min rikol­li­suu­teen, hän­tä voi­vat toi­saal­ta kos­ket­taa toi­sen­lai­set integraatio-ongelmat.

    Maa­han­muut­to­krii­ti­kot” puu­rout­taes­saan näi­tä ongel­mia “isla­mik­si” teke­vät asia­kes­kus­te­lul­le hal­laa. Olen itse­kin sii­hen yleis­tä­mi­seen var­maan ajoin syyl­lis­ty­nyt, mut­ta luu­li­sin, että tämän suun­tai­nen eriyt­tä­vä jako on tar­peen teh­dä inte­graa­tio-ongel­mien parem­mak­si ymmärtämiseksi.

  41. Osmon läh­tö­koh­ta­na oli kysy­mys sii­tä, miten islam ja län­si­maa­il­ma voi­vat sopeu­tua yhteiseloon.
    Uskoak­se­ni täs­sä on vain kak­si vaihtoehtoa:
    ‑Jom­pi­kum­pi aate­suun­ta voittaa
    ‑teh­dään kom­pro­mis­se­ja, eli molem­mat tule­vat vastaan.
    Kos­ka äänes­tä­jä­nä olen kiin­nos­tu­nut tie­tä­mään polii­tik­ko­jen kan­nan asioi­hin, kysyn­kin nyt Osmol­ta, mis­tä länsimaisista,taistellen saa­vu­te­tuis­ta vapauk­sis­ta hän oli­si val­mis luo­pu­maan. Myös vih­rei­den nais­ten kan­ta kiin­nos­taa kovasti.
    Se, että elet­täi­siin rau­han­omai­ses­ti rin­nak­kain van­haan pitäy­tyen, ei ole mikään vaih­toeh­to, sil­lä se vaa­ti­si molem­pien osa­puo­lien pysy­mi­sen kon­kreet­ti­ses­ti omil­la tonteillaan.

  42. En ole het­keen ehti­nyt blo­gis­sa vie­rail­la ja tääl­lä­hän on kiin­nos­ta­va aihe nos­tet­tu esil­le, siis tar­koi­tan pin­nal­la ole­va ja aika vai­kea­kin asia pöy­däl­lä. Pis­tän pari sanaista..

    Vih­reäs­sä puo­lu­ees­sa­kin on eräs ira­kin kur­di ja laki­mies, lie­kö mus­li­mi tai aina­kin luu­li­sin. no, hän kom­men­toi mie­les­tä­ni hyvin, siis suu­rin piir­tein että EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA Suo­men eikä län­si­mai­den pidä tin­kiä his­to­rian­sa suu­rim­mas­ta saa­vu­tuk­ses­taan eli yhden­ver­tai­suu­des­ta lain edes­sä, lain joka on sama ihan kai­kil­le. Olen samaa mieltä.

    Näis­sä lakie­rioi­keuk­sis­sa on se ongel­ma, että niis­tä ei voi kiel­täy­tyä, siis jos olet hyvä usko­vai­nen niin tot­te­let tätä eril­lis­la­kia (vaik­ket haluai­si­kaan) ja jos vaa­dit­kin saa­da oikeut­ta nor­maa­li­lain mukaan niin samal­la “alle­kir­joi­tat” oman syr­jäy­ty­mi­se­si uskon­nol­li­ses­sa yhtei­sös­sä ja ne kyl­lä käyt­tä­vät näi­tä kei­no­ja hyväk­seen. Sitä ei voi siis edes harkita.

    Monet tule­vat län­teen juu­ri pakoon esim vai­noa omas­sa maas­saan ja hake­vat kos­ke­tus­ta län­si­mai­seen tapaan elää. Mik­si eris­tää hei­tä tääl­lä? Jokai­nen erioi­keus, kuten vaik­ka eril­li­nen uima­vuo­ro (sinän­sä ihan kiva aja­tuk­se­na) eris­tää yhteyk­sis­tä nor­maa­liin län­si­mai­seen arkeen. Mitä enem­män yhteis­tä elä­mää, sitä enem­män yhtei­söl­li­syyt­tä ja vähem­män eris­täy­ty­mis­tä (kuten vaik­ka tataa­reil­la, niin­kuin mai­nit­tu aiemmin).

    Uskon­nol­li­sen ääri­voi­man halu on tie­tys­ti eris­tää mus­li­mit saa­rek­keek­si, esit­tää toi­mi­van­sa kaik­kien puhe­ää­ne­nä ja saa­da aikaan kär­jis­ty­mis­tä ja itsel­le sitä kaut­ta lisää kan­nat­ta­jia. Väi­tän, ettei suu­rim­mal­le osal­le maam­me mus­li­meis­ta ole mikään ongel­ma olla arki­sis­sa toi­mis­sa muka­na siis: teh­dä töi­tä rukoi­le­mat­ta sinä aika­na (emme mekään niin har­tai­ta kaik­ki ole eivät­kä hekään), käy­dä samois­sa hal­leis­sa ja jutuis­sa (nais­ten vuo­rot riit­tää hyvin eikä uskon­toa tar­vit­se sot­kea, esim kuu­lem­ma nais­ten jum­pis­sa käy kivas­ti mus­li­mi­nai­sia ilman ongel­mia, näin se toi­mii kun kotiu­tuu), kuun­nel­la suvi­virt­tä, piir­tää, lau­laa, urheil­la jnej­ne ihan kaik­kea taval­lis­ta. Älkää läh­te­kö tuke­maan ääriän­ky­röi­den mielihaluja.

    Ylei­ses­ti ottaen luu­len, että mus­li­mi­mais­sa tulee tapah­tu­maan muu­tok­sia tule­vai­suu­des­sa, kun nyky­van­hoil­li­sis­ta aika jät­tää ja nyky­nuo­ret ovat kas­va­neet ihan eri maa­il­mas­sa inter­net­tei­neen ja tele­vi­sioi­neen ja näh­neet muu­ta­kin maa­il­maa aina­kin niis­tä (alkaa olla merk­ke­jä näky­vis­sä jo). Siel­lä tul­laan käy­mään myös sama kova uskon­to­kri­tiik­ki kuin län­si­mais­sa, mut­ta se voi vaa­tia sit­ten vähän kau­em­min (maa­il­ma tosin osaa yleen­sä yllät­tää aina nopeu­del­laan, kuten nyt lamalla).

    Sit­ten vie­lä, osmo sanoi: “Huu­me on vaa­ral­li­nen, mut­ta ei sen­tään niin vaa­ral­li­nen kuin alko­ho­li. Olen aina huo­les­tu­nut, kun näen olut­pul­lon soma­lin kädes­sä. YK:n kiel­to­lis­tal­la khat ei ole.”
    Sanon, ei poik­keus­ta lakiim­me kha­til­le kun en oikein huu­mei­ta sula­ta huo­li­mat­ta vas­ta-argu­men­teis­ta. Ja kun itse näen olut­pul­lon soma­lin kädes­sä, olen iloi­nen kos­ka tie­dän hänen yrit­tä­vän kotiu­tua Suo­meen ja toi­vot­ta­vas­ti saa sii­nä tukea, eikä pai­nos­tus­ta pysyä omas­sa les­tis­sään khateineen.
    Innol­la odo­tan ensim­mäis­tä uutis­ta, jos­sa maa­han­muut­ta­jat ovat jou­tu­neet juos­ta ilko­sil­laan tul­ta kar­kuun pol­tet­tu­aan kän­ni­päis­sään mök­ki­sau­nan jär­ven ran­nal­la — sil­loin ajat­te­len että niin suo­ma­lai­sia ja onnis­tui­vat sii­nä kotou­tus­po­li­tii­kan yri­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta. (Tiuk­ka­pi­poil­le: ei kaik­kien tar­vit­se tie­ten­kään ihan tuo­hon asti, vaan jokai­nen tyy­lil­lään. Kär­jis­tin vain.)

  43. Hie­no kir­joi­tus — taas.

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti ajat­te­len niin, että pysy­vää on ainos­taan muu­tos, eli isla­mis­teis­ta kan­nat­taa olla huo­lis­saan vain lyhyel­lä aika­vä­lil­lä. Mikään ryh­mä ei voi pysyä muut­tu­mat­to­ma­na jos ja kun kaik­ki sen/niiden ympä­ril­lä muut­tuu. Opin­kap­pa­lei­den tul­kin­ta muut­tuu suku­pol­vien kaut­ta, kun­han nuo­ril­le näy­te­tään esi­merk­kiä sii­tä, miten suh­tau­tu­mi­nen mai­nit­tui­hin asioi­hin voi perus­tel­lus­ti olla eri­lai­nen ja miten eri­lai­suut­ta hyväk­sy­tään muis­sa uskonnoissa/maissa. Isla­mis­tien eris­tä­mi­nen vain hidas­taa sen kehi­tys­tä, mut­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä sekin on vain hidas­te, ei este. Paras­ta mitä voim­me heil­le tar­jo­ta onkin yhden­ver­tai­suu­den peri­aat­te ja sii­hen liit­ty­vä käden ojennus.

  44. Muu­ta­ma vuo­si aiem­min, kun Parii­sis­sa mel­la­koi­tiin, puhut­tiin sään­nön­mu­kai­ses­ti maa­han­muut­ta­jis­ta, vaik­ka huo­mat­ta­va osa oli maas­sa syn­ty­nei­tä kuten hei­dän van­hem­pan­sa­kin. Jos on noin vai­ke­aa pääs­tä eroon maa­han­muut­ta­jan lei­mas­ta, ja jos sat­tuu syn­ty­mään aluel­le, jon­ka taak­seen jät­tä­mi­nen vaa­tii huo­mat­ta­vien ennak­ko­luu­lo­jen kumoa­mis­ta omien lah­jo­jen lisäk­si, ei lie­ne ihme, että huo­mat­ta­va osa kat­soo rikol­li­suu­den ole­van ainoa rea­lis­ti­nen tapa vau­ras­tua. Täl­lä ei enää ole mitään tekoa uskon­non kans­sa, vaik­ka, kuten muu­ta­ma muu­kin on mai­nin­nut, jois­sain teks­teis­sä täl­lai­set ihmi­set edus­ta­vat nii­tä barbaarilaumoja.

    Kun on ker­ran maa­han­muut­ta­nut, työ on var­mas­ti hel­poin tapa kotou­tua, luo­da ihmis­suh­tei­ta, pääs­tä sisään ver­kos­toi­hin jne. Täs­sä­kin mie­les­sä koko maa­han­muut­to­ky­sy­mys on lähin­nä kysy­mys ihmis­ten rea­lis­ti­ses­ta työllistymisetsä.

    Jos kat­soo työ­voi­ma­toi­mis­ton kou­lu­tus­oh­jel­mia yms. puh­taas­ti koti­mais­ten monion­gel­mais­ten työl­lis­tä­mi­sek­si, lie­nee pai­kal­laan kysyä, ovat­ko meto­dit työl­li­syy­den hoi­dos­sa täs­sä maas­sa alkuun­kaan kohdallaan.

    Toki sit­ten on vie­lä islam. Kat­so­taan kysy­mys­tä pelk­kä­nä kom­mu­ni­kaa­tio-ongel­ma­na. Täl­lä tar­koi­tan, että mikä­li ihmi­nen ei ymmär­rä, mik­si syys­tä mis­tä hyvän­sä hapon heit­tä­mi­nen suku­lai­sen­sa kas­voil­le on vää­rin, kysei­nen yksi­lö on nor­maa­lin kom­mu­ni­kaa­tion tavoit­ta­mat­to­mis­sa sii­nä mis­sä kuka hyvän­sä psy­ko­paat­ti­kin. Nämä ihmi­set ovat kui­ten­kin vähem­mis­tö, jon­ka ole­mas­sao­lon ei tule lei­ma­ta enem­mis­töä, joka koos­tuu ihmi­sis­tä, jot­ka kyke­ne­vät käy­mään kom­mu­ni­kaa­tio­ta myös aihees­ta, mil­lai­sek­si tei­dän maa­il­man­ne oli­si syy­tä muo­va­ta, jot­ta te ja per­heen­ne saat­tai­sit­te elää vau­ras­tu­vaa elä­mää mah­dol­li­sen onnel­li­si­na. Olet­tai­sin myös islam-taus­tai­se­ten ihmis­ten anta­van mel­ko arki­sia vastauksia.

  45. Mar­ko Hami­lo: “Aina­kin avio­lii­ton ongel­mien rat­kai­se­mi­seen sopi­si ult­ra­li­ber­taa­ri­nen rat­kai­su: lak­kau­te­taan koko avio­liit­to­lain­sää­dän­tö ja anne­taan ihmis­ten teh­dä vapaa­eh­toi­ses­ti sopi­muk­sia (raja­na tie­tys­ti luo­vut­ta­mat­to­mat oikeu­det, jois­ta ei voi sopia).”

    En tie­dä, onko aihees­ta jo kes­kus­tel­tu, mut­ta se, että jota­kin asi­aa on pidet­ty van­han­ai­kai­se­na ja kuvi­tel­tu, että moder­ni­soi­daan tilan­ne sii­tä vain, ei ole hyvä idea.

    Ihmis­ten elä­mää, kuu­lui­vat­pa nämä enem­mis­töi­hin tai vähem­mis­töi­hin tai etni­siin tai mui­hin ryh­miin tai kirk­koon, isla­miin, uskonn­ot­to­miin tms., ei pidä sork­kia tar­peet­to­mas­ti. Asian huo­maa esi­mer­kik­si luke­mal­la USA:n maa­han­muut­to­his­to­ri­aa. Sosio­lo­gien kek­si­mä ame­rik­ka­lai­nen assi­mi­laa­tio­po­li­tiik­ka ei joh­ta­nut muu­hun kuin har­mei­hin, vaik­ka 1900-luvun alun Ame­ri­kois­sa luul­tiin, että ollaan luo­mas­sa uuden­lais­ta ihmis­tä ja että esi­mer­kik­si etni­nen ryh­mit­ty­mi­nen oli­si aikan­sa elä­nyt asia, ja se kor­vau­tui­si eri­lai­sel­la emo­der­nim­mil­la sosi­aa­li­sel­la ryhmittymisellä.

    Ihmi­set pyrit­tiin val­taa pitä­vien toi­mes­ta saa­maan yhteen muot­tiin, he ovat hel­pom­min hallittavia.

    En toi­vo, että esi­mer­kik­si avio­liit­toins­ti­tuu­tio­ta assi­mi­loi­tai­siin ylhääl­tä päin yhtään enem­pää, kuin se on vält­tä­mä­tön­tä, jot­ta nou­da­tet­tai­siin suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa hyväk­syt­tä­viä perusperiaatteita.

    Anne­taan ihmis­ten pitää omat tra­di­tion­sa niin pit­käl­le, kuin se on mah­dol­lis­ta. Kult­tuu­ri muun­tuu sil­loin kuin se muun­tuu, eikä vält­tä­mät­tä aina hyvään suun­taan. Maa­han­muut­ta­ja­per­hei­den sisäl­lä­kin integroi­du­taan tut­ki­mus­ten mukaan uuteen yhteis­kun­taan eri tavoin. Integroi­tu­mi­nen voi olla eri per­heen­jä­se­nil­le vai­ke­aa eri syis­tä. Maa­han­muut­ta­ja­su­ku­pol­vien myö­tä integroi­du­taan lisään­ty­väs­ti uuteen yhtei­kun­taan ja ehkä integroi­tu­mi­sen ede­tes­sä erius­koi­set tai uskonn­ot­to­mat (avio)liitot alka­vat muis­tut­taa toisiaan.

    Tun­te­ma­ni mus­li­mius­koi­sen nai­sen mukaan parit Suo­mes­sa voi­vat elää avo­lii­tos­sa, mut­ta lap­sen hank­ki­mi­nen edel­lyt­tää avio­liit­toa, jos halu­taan, että lap­sel­la on hei­dän uskon­ton­sa mukaan sekä isä että äiti. Tilan­ne muut­tuu tai sit­ten ei, mut­ta ulko­puo­lis­ten bes­serwis­ser­vä­liin­tu­lo ei käsit­tääk­se­ni ole hyvä asia.

    Näin ei tar­vit­si­si luo­pua yhden­ver­tai­suus­pe­ri­aat­tees­ta, joka on ehkä tär­kein moder­nin län­si­mai­sen oikeu­del­li­sen ajat­te­lun kulmakivi.”

    Kuka antaa täl­le yhden­ver­tai­suu­den ideal­le sisäl­lön, on tär­keä asia; yhden­ver­tai­suus län­si­mais­sa on kai­ken kaik­ki­aan iso kupla.

  46. Rat­kai­su mamuon­gel­miin yleen­sä ja mus­li­mion­gel­maan eri­tyi­ses­ti saat­taa olla sit­ten kum­mis­kin aidon moni­kult­tuu­ri­suu­den vah­vis­ta­mi­nen Suomessa. 

    Kana­das­sa on niin toi­mit­tu ja maa­ta pide­tään ylei­ses­ti maa­han­muut­to­asiois­sa mal­lie­si­merk­ki­nä — vaik­ka toki siel­lä­kin on vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä uskon­non poli­ti­soi­tu­mi­nen aiheut­ta­nut uuden tilan­teen ja uudet ongel­mat. Ihan var­maa ei siis vie­lä ole, kes­tää­kö Kana­dan moni­kult­tuu­ri­suus isla­min invaa­sion (sil­lä sii­tä­hän kysy­mys on vaik­ka joi­ta­kin mar­gi­naa­li­sem­pia uhkia tulee tois­ten­kin uskon­to­jen poli­ti­soi­tu­mi­ses­ta). Eri­tyi­ses­ti isla­mi­lai­sis­ta kou­luis­ta saat­taa tul­la kyn­nys, johon moni­kult­tuu­ri­suus, ei ehkä kaa­du, mut­ta kompuroi.

    Sanot­ta­koon tähän väliin, että maal­lis­tu­mi­nen ei näy­tä ole­van rat­kai­su sil­lä myös maal­lis­tu­neet mus­li­mit koke­vat yleen­sä voi­mak­kaim­min yhteen­kuu­lu­vuut­ta isla­mi­lai­sen maa­il­man ja siten välil­li­ses­ti uskon­non kans­sa. Maal­lis­tu­neet mus­li­mi­nuo­ret esim. liit­ty­vät yli­opis­tol­la toden­nä­köi­sem­min isla­mi­lai­seen etu­jär­jes­töön kuin sel­lai­seen joka perus­tuu hei­dän van­hem­pien­sa etnisyteen/kotimaahan.

    Kana­da on läh­te­nyt siis roh­keas­ti vah­vis­ta­maan moni­kult­tuu­ri­suut­ta aina 70-luvul­ta läh­tien, jol­loin Qué­becin itse­näi­syys­pyr­ki­myk­set alkoi­vat voimistua. 

    Käy­tän­nös­sä on kan­nus­tet­tu mamu­ja ja mui­ta vähem­mis­tö­jä jär­jes­täy­ty­mään etni­syy­den ja myös “rodun” perus­teel­la ja osal­lis­tu­maan poliit­ti­seen prosessiin. 

    Kana­dan val­tio on puo­les­taan hyväk­sy­nyt eri­lai­suut­ta ja luvan­nut kan­sa­lai­suu­den hel­pom­min kuin mones­sa Euroo­pan maissa.

    Tois­tai­sek­si mamut eivät ole aja­neet län­si­mai­sen vapau­den vas­tai­sia agen­do­ja vaan pikem­min vapaut­ta lisää­viä, kuten vaik­ka­pa oikeut­ta pukeu­tua työs­sään oman kult­tuu­rin mukai­ses­ti. Oma uima­hal­li­vuo­ro mus­li­mi­nai­sil­le var­maan voi­tai­siin lukea vapaut­ta lisää­viin agendoihin.

    Kana­das­sa moni­kult­tuu­ri­suus­oh­jel­mia ja ‑käy­tän­tö­jä nou­da­te­taan monil­la tasoil­la val­tiois­ta kau­pun­gi­no­siin, jär­jes­töis­tä oppilaitoksiin.

    Omaa rin­nak­kais­ta oikeus­lai­tos­ta ei sen­tään ole hyväk­syt­ty, mut­ta käsit­tääk­se­ni sel­lais­ta ei pide­tä aivan mah­dot­to­ma­na idea­na, kun­han se nou­dat­tai­si län­si­mai­sen oikeus­pro­ses­sin perusperiaatteita.

    Suo­mi ei ole Kana­da, mut­ta Suo­mel­la on jois­sa­kin suh­teis­sa jopa parem­mat edel­ly­tyk­set kuin Kana­dal­la perus­taa mamu­po­li­tiik­kan­sa moni­kult­tuu­ri­suu­del­le. Kir­joi­tan sii­tä lisää koh­ta, jos ehdin ja viitsin.

  47. Tomi Ahti kirjoitti:

    Tois­tai­sek­si mamut eivät ole aja­neet län­si­mai­sen vapau­den vas­tai­sia agen­do­ja vaan pikem­min vapaut­ta lisää­viä, kuten vaik­ka­pa oikeut­ta pukeu­tua työs­sään oman kult­tuu­rin mukai­ses­ti. Oma uima­hal­li­vuo­ro mus­li­mi­nai­sil­le var­maan voi­tai­siin lukea vapaut­ta lisää­viin agendoihin”

    Mie­len­kiin­toi­nen käsi­tys vapau­des­ta. Mie­les­tä­si siis oman hen­ki­lö­koh­tai­sen vapau­den aja­mi­nen lisää aina myös koko­nais­va­paut­ta? Val­lit­si­si­ko suu­rin mah­dol­li­nen vapaus sil­loin, jos kaik­ki uima­hal­li­vuo­rot oli­si kor­va­mer­kit­ty tie­tyil­le eri­tyis­ryh­mil­le ja kai­kil­le avoi­mia vuo­ro­ja ei oli­si ollenkaan? 

    Työ­vaat­teil­le taas on monis­sa tapauk­sis­sa hyvät perus­teet. Jos jol­le­kin on niin tär­ke­ää pukeu­tua kan­sal­lis­pu­kuun­sa 24/7 ettei voi jous­taa sii­tä edes työ­päi­vän ajak­si, hänel­lä on vapaus vali­ta sel­lai­nen työ, jos­sa kan­sal­lis­pu­kua voi käyttää.

  48. Rau­hai­nen rin­nak­kai­se­lo edel­lyt­tää vah­vaa seku­la­ris­mia. Tämä tar­koit­taa yhtääl­tä uskon­non ja poli­tii­kan erot­ta­mis­ta toi­sis­taan ja toi­saal­ta uskon­non rajaa­mis­ta yksi­tyi­sen elä­män­pii­rin sisäl­le. Tätä dog­maa pitää vah­vis­taa niin meil­lä kuin myös muualla.

    Suo­mes­sa seku­la­ris­mi ja seku­la­ri­saa­tio näyt­täy­ty­vät ennen kaik­kea tie­dos­ta­mat­to­ma­na asen­tee­na suh­tees­sa uskon­toon, kos­ka esim. lain­sää­dän­töm­me on vapaa seku­la­ris­min reto­rii­kas­ta ja kir­kon mer­ki­tys sekä jäsen­mää­rä ovat las­kus­sa. Täs­tä syys­tä kris­tit­ty­jen puo­luet­ta ei pide­tä uhka­na, kos­ka kukaan ei pel­kää sen saa­van muu­ta kuin ala­ti vähe­ne­vää kannatusta.

    Uskon­nol­li­suu­den lisään­tyes­sä haas­te tie­dos­ta­mat­to­mal­le seku­la­ris­mil­le nousee kui­ten­kin demo­kra­tias­ta itses­tään. Demo­kra­tian sisään­ra­ken­net­tu meka­nis­mi sal­lii uskon­non poli­tiik­kaan sekoit­ta­mi­sen, kos­ka todel­li­ses­sa demo­kra­tias­sa ei voi­da ottaa kan­taa kan­san tah­don sisäl­löl­li­seen ulot­tu­vuu­teen, ilman että demo­kra­tian perus­o­le­tus vaarantuu.

    Olem­me tilan­tees­sa, jos­sa moraa­li­nen rela­ti­vis­mi on hylät­tä­vä ja rajan­ve­to­ja on ryh­dyt­tä­vä teke­mään. “Isla­min ongel­ma” rat­ke­aa, kun uskon­non ja poli­tii­kan suh­teen ongel­ma rat­kais­taan. Emme voi vaa­tia Orient­tia teke­mään eroa uskon­non ja poli­tii­kan välil­lä, jos emme sitä itse­kään tee.

  49. Tie­de­mies,

    En sano­nut että oli­sit vää­räs­sä sen suh­teen että ris­tiin pariut­ta­mi­nen — miten sitä nyt sit­ten moti­voi­tai­siin­kin — paran­tai­si integroitumista.

    Ehkä se paran­tai­si integroi­tu­mis­ta oleellisesti. 

    Ris­tiin pari­tu­mis­ta tapah­tuu mus­li­mien ja kan­ta­väes­tön välil­lä: Suo­ma­lai­set nai­set mene­vät mus­li­mien kans­sa nai­mi­siin ja kään­ty­vät usein mus­li­meik­si. Islam saa näin siis jäse­niä kan­ta­väes­tön kes­kuu­des­ta. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää kuin­ka usein avio­liit­to joh­taa nai­sen kääntymiseen.

    Toi­saal­ta voi kysyä lisää­kö se integroi­tu­mis­ta jos suo­ma­lai­sis­ta nai­sis­ta tulee mus­li­me­ja. Voi olla että se pikem­min vähen­tää integroitumista.

    No pitää tie­tys­ti muis­taa että mus­li­me­ja on hyvin monen­lai­sia. Jot­kut eivät ehkä edes ole kiin­nos­tu­nei­ta kään­tyy­kö nai­nen muslimiksi. 

    Toi­saal­ta se että mies ei vaa­di nai­sen kään­ty­mis­tä voi olla merk­ki sii­tä että mies ei ole todel­la sitou­tu­nut koko avio­liit­toon vaan avio­liit­toon on men­ty vaik­ka sik­si että saa­daan pysy­vä lupa asua Suomessa.

  50. Kuka oikeas­ti tun­tee suo­ma­lai­sen mie­hen, joka oli­si huo­les­tu­nut sii­tä, että Afri­kan ja Lähi-idän mie­het vie­vät suo­ma­lai­set naiset? 

    En minä aina­kaan tunne. 

    Eikö tuo ole puh­ki­ku­lu­nut kli­see, joka on jon­kin kapa­kan hämä­rä­ris­sä valo­mer­kin aikaan syn­ty­nyt, kun Ahmed on vähän käh­mi­nyt Irmaa ja Irman poi­kays­tä­vä Kal­le on vähän kuumahtanut?

    Ei suo­ma­lai­nen kou­lu­tet­tu, tasa-arvoi­nen nai­nen haa­vei­le mis­tään savan­nien kar­va­kou­ras­ta, vaan län­si­maa­lai­ses­ta mie­hes­tä. En voi olla ainoa, joka on huo­man­nut, että eten­kin ara­bi­mies­ten kans­sa kul­ke­vat nai­set eivät ole nii­tä mie­dän kri­tee­reil­läm­me arvioi­tu­na kaik­kein vie­hät­tä­väm­piä noin ulkoisesti. 

    Täs­tä suo­ma­lais­ten nais­ten pre­fe­rens­seis­tä luin­kin tut­ki­muk­sen jokin aika sit­ten. Ara­bi- ja afrik­ka­lais­mie­het oli­vat sel­keäs­ti vii­mei­sel­lä sijal­la ranking-listalla.

  51. Tomi Ahti Kirjoitti:

    Sanot­ta­koon tähän väliin, että maal­lis­tu­mi­nen ei näy­tä ole­van rat­kai­su sil­lä myös maal­lis­tu­neet mus­li­mit koke­vat yleen­sä voi­mak­kaim­min yhteen­kuu­lu­vuut­ta isla­mi­lai­sen maa­il­man ja siten välil­li­ses­ti uskon­non kans­sa. Maal­lis­tu­neet mus­li­mi­nuo­ret esim. liit­ty­vät yli­opis­tol­la toden­nä­köi­sem­min isla­mi­lai­seen etu­jär­jes­töön kuin sel­lai­seen joka perus­tuu hei­dän van­hem­pien­sa etnisyteen/kotimaahan.”

    Voi­ko kuvai­le­mia­si hen­ki­löi­tä pitää maallistuneina?

  52. Ongel­ma ei ole islam, vaan kuin­ka sitä tul­ki­taan. Käsi­tyk­se­ni mukaan työ­teh­tä­vien kes­keyt­tä­mi­nen han­ka­lal­la het­kel­lä rukous­het­ken vuok­si on isla­mi­lai­sis­sa mais­sa absur­di ajatuskin. 

    Maa­han­muut­toon aivan toi­sen­lai­seen kult­tuu­riin liit­tyy vah­va kult­tuurs­hok­ki. Osa poru­kas­ta menee yksin­ker­tai­ses­ti rik­ki. Osa sopeu­tuu uuteen yhteis­kun­taan, osa omak­suu äärim­mäi­siä asen­tei­ta, jot­ka muut­ta­jan läh­tö­maas­sa oli­si­vat absur­de­ja. Työn kes­keyt­tä­mi­nen rukouk­sen vuok­si tai pak­koa­vio­lii­tot ovat tyy­pil­li­ses­ti näitä. 

    Nämä ovat kor­kea-arvoi­sen imaa­min mukaan suu­ri ongel­ma isla­mi­lai­sil­le orga­ni­saa­tioil­le Suo­mes­sa. Oli­si siis pyrit­tä­vä tii­vi­seen yhteis­työ­hön tol­kul­lis­ten isla­min tul­kit­si­joi­den kans­sa hait­to­jen torjumiseksi. 

    Toi­von har­taas­ti myös suo­je­lu­po­lii­sil­ta aktii­vis­ta seu­ran­taa. Luu­li­sin päte­viä solut­tau­tu­jia löy­ty­vän mus­li­mien omis­ta pii­ris­tä, jot­ka osaa­vat kie­len, tun­te­vat kult­tuu­rin ja ovat moti­voi­tu­nei­ta tor­ju­maan konflik­te­ja maa­han­muut­ta­jien ja kan­ta­väes­tön välillä. 

    Nais­ten uima­vuo­rois­ta en pidä. Se pol­kee suo­ma­lais­ten mies­asiak­kai­den oikeuk­sia eikä kuu­lu suo­ma­lai­seen kult­tuu­riin. Jos halua­vat isla­mi­lai­set sään­nöt, raken­ta­koot omat uima­hal­lin­sa tai vuo­krat­koot nii­tä kun­nal­ta nor­maa­lien aukio­loai­ko­jen ulko­puo­lel­la. Se ei oli­si pois­sa keneltäkään.

    1. Onhan meil­lä nais­ten uima­vuo­ro­ja ollut Yrjön­ka­dul­la 70 vuot­ta. Lisäk­si on nai­sil­le omia kun­to­sa­le­ja ja niin edel­leen. Tätä en ymmärrä.

  53. a m‑b kirjoitti: 

    Anne­taan ihmis­ten pitää omat tra­di­tion­sa niin pit­käl­le, kuin se on mahdollista.

    Täs­sä­hän ei itse asias­sa sano­ta yhtään mitään ja sik­si tämän voi var­mas­ti alle­kir­joit­taa jokainen. 

    Tämä “mah­dol­lis­ta” pitäi­si mää­ri­tel­lä, jot­ta lausee­seen sisäl­tyi­si jokin merkitys. 

    Meil­lä on var­mas­ti mah­dol­li­suus pitää yllä koraa­ni­kou­lu­ja, raken­taa mos­kei­joi­ta, lail­lis­taa khat jne. Mikä sinän­sä estää? Kyl­lä rahat­kin Suo­mes­sa vie­lä riit­tä­vät hyvin pie­nen vähem­mis­tön erityistarpeisiin. 

    Tämä “mah­dol­lis­ta” riip­puu täy­sin mää­rit­te­li­jäs­tä ja tilan­ne­koh­tai­sis­ta teki­jöis­tä. Vain har­va asia meil­le on mah­do­ton, eikö vain?

  54. Rogue: “Sii­nä vai­hees­sa kun soma­lien kha­tin mus­su­tus tuot­taa suo­ma­lai­sil­le sel­vää talou­del­lis­ta hyö­tyä, on syy­tä esit­tää kysy­myk­se­si uudelleen.”

    Mah­ta­vaa! Voi­daan­ko tätä logiik­kaa sovel­taa myös suo­ma­lai­siin? Kaik­ki yksi­lön­va­pau­det mis­tä ei ole sel­vää talou­del­lis­ta hyö­tyä voi­daan poistaa?

    Kai maa­han­muut­ta­jien itse­mää­rää­mi­soi­keus on sinäl­lään hyvä asia, vaik­ka se ei talou­del­li­ses­ti mitään tuot­tai­si­kaan, vähän samal­la taval­la kuin orjuus on vää­rin mis­sä tahan­sa sitä ilme­nee riip­pu­mat­ta sen talou­del­li­sis­ta vaikutuksista.

    Eli­nan poin­tis­ta taas olen samaa miel­tä, mut­ta mie­les­tä­ni vas­taus ei ole kha­tin kiel­tä­mi­nen vaan tulon­siir­to­jen lopettaminen.

  55. Jos mamu­taus­tai­set mie­het esit­täi­si­vät, että tiet­tyyn kel­lon­ai­kaan en saa käyt­tää kun­nal­lis­ta uima­laa kos­ka olen nai­nen, niin suut­tui­sin pirus­ti. Luu­len että en oli­si ainoa.

    Eli näen täs­sä paa­po­mis­ta eli kään­teis­tä rasis­mia ja sovi­nis­mia: On NIIN kau­he­aa olla sekä mus­li­mi että nainen.

  56. Onhan meil­lä nais­ten uima­vuo­ro­ja ollut Yrjön­ka­dul­la 70 vuot­ta. Lisäk­si on nai­sil­le omia kun­to­sa­le­ja ja niin edel­leen. Tätä en ymmärrä.”

    Täs­tä on pal­jon kir­joi­tet­tu ja olet aika pal­jon vies­te­jä­ni jät­tä­nyt jul­kai­se­mat­ta aihees­ta, vaik­ka ne ovat olleet täy­sin asial­li­sia. Kyl­lä sinä lisen­si­aa­tin kou­lu­tuk­sen saa­nee­na var­mas­ti ymmär­rät että kuu­ma peru­na on ns. posi­tii­vi­nen syrjintä. 

    Siis tämä rasis­min eräs muo­to, joka vih­rei­den mie­les­tä on äärim­mäi­sen iha­naa kun syr­ji­mäl­lä edis­te­tään mus­li­mien tai afro­jen ase­maa (orwell-kie­lel­lä maa­han­muut­ta­ja­nais­ten, suo­mek­si sanot­tu­na mus­li­mi­nais­ten, uima­vuo­rot) mut­ta hir­veä rikos kun sil­lä edis­te­tään val­koi­hois­ten ase­maa (Ete­lä-Afri­kan Apartheid).

  57. Mie­len­kiin­toi­nen käsi­tys vapaudesta.

    Aika perin­tei­nen poh­jois­mai­nen itse asias­sa. En jak­sa ruve­ta ruo­ti­maan sitä muu­ten kuin sano­mal­la, että raja­ta­pauk­set ovat tie­tys­ti han­ka­lim­pia. Raja­ta­pauk­sia ne ovat sik­si, että mikään itses­tään sel­vä laki, mää­ri­tel­mä tai kon­sen­sus ei ker­ro, vähen­tää­kö yhden vapaus lii­kaa toi­sen vapaut­ta. Sik­si meil­le on poliit­ti­nen pro­ses­si, joka tekee tuol­lai­sis­sa tapauk­sis­sa pää­tök­set. Vapaus on sil­loin ensi sijas­sa oikeut­ta osal­lis­tua poliit­ti­seen prosessiin.

    Voi­ko kuvai­le­mia­si hen­ki­löi­tä pitää maallistuneina?

    Ymmär­rän asian niin, että ihmi­nen voi sanoa, ettei usko Juma­laan, mut­ta sil­ti kokee suu­rin­ta yhteen­kuu­lu­vuut­ta samas­ta uskon­nol­li­ses­ta perin­tees­tä tule­vien ihmis­ten esim. lute­ri­lais­ten kans­sa. Uskon­non muok­kaa­ma yhtei­nen arvo­poh­ja ja var­maan myös monet muut tun­teet ja käy­tän­nöt eivät ole kadon­neet min­ne­kään vaik­ka on se yli­luon­nol­li­nen osa siir­ret­ty syrjään.

    Uskon­to on lähes kai­kil­le enim­mäk­seen muu­ta kuin sitä var­si­nais­ta usko­mis­ta ja palvomista.

  58. Osmo:

    Onhan meil­lä nais­ten uima­vuo­ro­ja ollut Yrjön­ka­dul­la 70 vuot­ta. Lisäk­si on nai­sil­le omia kun­to­sa­le­ja ja niin edel­leen. Tätä en ymmärrä”

    Nais­ten kun­to­sa­lit eivät ole val­tion varoil­la kus­tan­net­tu­ja. Ne ovat yksi­tyis­ten toi­mi­joi­den vas­tauk­sia kysyn­tään. Sii­nä on sel­keä ero. Tosin jos oli­si ole­mas­sa nai­sil­ta kiel­let­ty­jä kun­to­sa­le­ja, voi hyvin olla, että tasa-arvo­val­tuu­tet­tu huo­les­tusi asiasta.

    Uima­hal­lia­si­aa lie­nee pui­tu tar­peek­si, mut­ta kai­kil­le nai­sil­le avoin vuo­ro on mie­les­tä­ni edel­leen eri asia kuin vuo­ro, jota mai­nos­te­taan mus­li­mi­nais­ten tai edes maa­nah­muut­ta­ja­nais­ten vuo­ro­na. Ei niin, että näki­sin nii­tä­kään suu­re­na epäkohtana.

  59. Art­tu­ri:

    Mah­ta­vaa! Voi­daan­ko tätä logiik­kaa sovel­taa myös suo­ma­lai­siin? Kaik­ki yksi­lön­va­pau­det mis­tä ei ole sel­vää talou­del­lis­ta hyö­tyä voi­daan poistaa?”

    Yri­tin sel­ven­tää eroa oma­ne­dun­ta­voit­te­lun ja “suvait­se­mi­sen” välil­lä. Kysy­mys esim. huu­mei­den lail­lis­ta­mi­ses­ta yleen­sä on asia erik­seen. Lue­tun ymmär­tä­mis­tä kiitos. 

    Jos isla­mi­lai­ses­sa maas­sa hyväk­sy­tään turis­tien alko­ho­lin­käyt­tö, kyse ei ole suvait­se­mi­ses­ta vaan talou­del­li­sen hyö­dyn tavoit­te­lus­ta. Jos Suo­mes­sa hyväk­sy­tään soma­lien Kha­tin käyt­tö, kyse on pel­käs­tään “suvait­se­mi­ses­ta” ja posi­tii­vi­ses­ta syrjinnästä.

  60. Art­tu­ri:

    Kai maa­han­muut­ta­jien itse­mää­rää­mi­soi­keus on sinäl­lään hyvä asia, vaik­ka se ei talou­del­li­ses­ti mitään tuottaisikaan”

    Mitä hyvää sii­nä on “sinäl­lään”, jos jol­le­kin ryh­mäl­le anne­taan eri­va­paus rik­koa sel­lais­ta lakia, jota muut jou­tu­vat nou­dat­ta­maan? Siis sii­nä tapauk­ses­sa, että lain rik­ko­mi­nen on yhteis­kun­nan kan­nal­ta haitallista? 

    Turis­tien alko­ho­lin käyt­tö isla­mi­lai­sis­sa turis­ti­koh­teis­sa ei ole isän­tien kan­nal­ta hai­tal­lis­ta. Jos se oli­si, he eivät sitä sallisi. 

    Kan­na­tan kyl­lä mah­dol­li­sim­man suur­ta vapaut­ta ja itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta, mut­ta en joi­den­kin sel­keäs­ti hai­tal­lis­ten vapauk­sien sal­li­mis­ta vain pie­nel­le porukalle.

  61. Eli­na kirjoitti:

    Ei suo­ma­lai­nen kou­lu­tet­tu, tasa-arvoi­nen nai­nen haa­vei­le mis­tään savan­nien kar­va­kou­ras­ta, vaan län­si­maa­lai­ses­ta mie­hes­tä. En voi olla ainoa, joka on huo­man­nut, että eten­kin ara­bi­mies­ten kans­sa kul­ke­vat nai­set eivät ole nii­tä mie­dän kri­tee­reil­läm­me arvioi­tu­na kaik­kein vie­hät­tä­väm­piä noin ulkoisesti”

    Erit­täin tot­ta. En usko, että juu­ri kukaan suo­ma­lai­nen mies kokee ase­maan­sa uha­tuk­si isla­mi­nus­kois­ten mies­ten tahol­ta. Vaik­ka nai­sil­la tun­tuu ole­van mie­hiä enem­män tai­pu­mus­ta ääri­su­vait­se­vai­suu­teen, käy­tän­nön tasol­la tämän “suvait­se­vai­suu­den” raja vai­kut­tai­si kul­ke­van vii­meis­tään parin­va­lin­nan koh­dal­la. Poik­keuk­sia toki löytyy.

    Ne vie­vät mei­dän nai­set” on yksi type­räm­mis­tä kli­seis­tä, joil­la tie­tyis­sä pii­reis­sä yri­te­tään edel­leen lei­ma­ta “suo­ma­lais­ta miestä”.

  62. Se ei ole apart­hai­dia, että kan­ta­väes­tö on vuo­roi­hin pää­ty­nyt. Mut­ta eri­kois­ta on, jos tulo­kas­väes­tö alkaa rajoit­taa kan­ta­väes­tön elämää. 

    Opis­ke­luai­koi­na­ni ten­tin erään afroa­me­rik­ka­lai­sen kult­tuu­riant­ro­po­lo­gin kir­joit­ta­man kir­jan rasis­mis­ta ja sen muo­dois­ta. Arve­len, että nuo uin­ti­vuo­rot hän näki­si tyy­pil­li­se­nä kään­tei­se­nä tai pii­lo­tet­tu­na rasismina. 

    Olen myös kult­tuu­ri­re­la­ti­vis­mia vas­taan. Meil­lä on omat luo­vut­ta­mat­to­mat arvom­me, jot­ka suo­je­le­vat yhteis­kun­taam­me ja jot­ka pai­koi­tel­len voi­vat olla ris­ti­rii­das­sa joi­den­kin kau­em­paa tule­vien maa­han­muut­ta­jien arvo­jen kans­sa. So what? Sen kans­sa vaan pitää voi­da elää, ja pää­vas­tuu sopeu­tu­mi­ses­ta on maahanmuuttajilla. 

    Sen sijaan vas­tuu kun­nol­li­sen kie­len­ope­tuk­sen saa­ta­vuu­des­ta ja mah­dol­li­suu­des­ta aset­tua osak­si suo­ma­lais­ta yhteis­kun­taa oikeuk­si­neen ja vel­vol­li­suuk­si­neen on meillä. 

    Ris­ki konflik­teis­ta kas­vaa, jos vas­tuut ja vel­vol­li­suu­det eivät ole sel­vät. Täl­lä en tar­koi­ta, ettei­kö jär­ke­viä jous­to­ja tuli­si teh­dä, mut­ta ne eivät saa pol­kea kan­ta­väes­töä. Sem­moi­nen herät­tää vihaa ja se on vaarallista.

  63. Osmo S:
    “Siis että on apart­hei­dia että lii­kun­ta­pai­koil­la on naistenvuoroja?”

    No ei sinua tur­haan pide­tä nok­ke­la­na. (edel­li­nen oli sarkasmia) 

    Ete­lä-Afri­kan apart­hei­dis­sa enem­mis­töä syr­jit­tiin vähem­mis­tön ase­man paran­ta­mi­sek­si ja ihan samaa prin­siip­piä nou­da­te­taan näi­den mus­li­mi­nais­ten uima­vuo­ro­jen koh­dal­la. Tois­ta vih­reät pitä­vät iha­na­na toi­min­ta­na, toi­nen on kau­he­ta sortoa. 

    Kun­to­sa­lie­si­merk­ki­si osoit­taa myös ettei sinul­la ole kovin­kaan sel­ke­ää käsi­tys­tä asias­ta jos­ta puhut. Mis­sä nii­tä vero­va­roin spons­sat­tu­ja nais­ten kun­to­sa­le­ja on? Ja kuka on estä­nyt mus­li­mei­ta rahoit­ta­mas­ta omia uima­hal­le­jaan naisille?

  64. Kun lukee moni­kult­tuu­ri­suu­den kri­tiik­kiä, tulee mie­leen, että sii­hen nyt ei aina­kaan tääl­lä Suo­mes­sa ryh­dy­tä. Tuo kri­tiik­ki­hän ei ole pel­käs­tään joi­den­kin hal­la-aho­jen kek­sin­tö vaan moni­kult­tuu­ri­suut­ta ovat inhon­neet tai vähin­tään vähek­sy­neet monet, sano­taan, val­ta­vir­tai­sem­mat­kin ajattelijat.

    Kui­ten­kin Kana­das­sa hom­ma on toi­mi­nut esi­mer­kil­li­ses­ti. Moni­kult­tuu­ri­suu­den ansios­ta Kana­das­sa on vähän mamui­luun liit­ty­viä konflik­te­ja. Van­hat maa­han­muut­ta­ja­ryh­mät ovat sopeu­tu­neet maa­han aivan eri taval­la kuin vaik­ka­pa ete­läi­ses­sä naa­pu­ris­saan. Kui­ten­kin maa saa naut­tia rik­kaas­ta ja vaih­te­le­vas­ta kau­pun­ki­mil­jöös­tä ja niis­tä eduis­ta, joi­ta moni­kult­tu­ri­suus tuot­taa talou­del­le­kin — tar­koi­tan tuol­la lähin­nä inno­vaa­tioi­den sikiä­mis­tä ja pie­ny­rit­te­li­jäi­syyt­tä. Työ­voi­ma­pu­laa ei tar­vit­se pelä­tä, sil­lä tuli­joi­ta riittää. 

    No, ei se nyt ihan tuol­lai­nen para­tii­si ole, mut­ta yllä onkin esi­tyk­sen moti­voi­va osa. Ehdo­tan nimit­täin, että Suo­men­kin kan­nat­tai­si har­ki­ta roh­ke­aa moni­kult­tuu­ri­suus­po­li­tiik­kaa. Käsit­tääk­se­ni Suo­mel­la oli­si, yllät­täen kyl­lä, sii­hen parem­mat edel­ly­tyk­set kuin monel­la muul­la Euroo­pan maalla. 

    Aika pie­nel­lä sää­döl­lä — näkö­kul­man vaih­dol­la — suo­ma­lai­nen iden­ti­teet­ti nimit­täin voi­si perus­tua — sisuk­kaan sotu­riur­hon sijaan — monikulttuurisuuteen. 

    Ettei tule kir­jaa, kir­joi­tan lyhyes­ti vain iden­ti­tee­tin his­to­rial­li­ses­ta raken­tu­mi­ses­ta rodun, etni­syy­den, kie­len, uskon­non ja moder­ni­saa­tion kan­nal­ta. Muis­ta­kin näkö­kul­mis­ta voi­si kir­joit­taa, mut­ta nuo tai­ta­vat kui­ten­kin olla tär­keim­mäs­tä päästä.

    Siis lyhyes­ti: Ole­te­taan (hiu­kan pöl­hös­ti mut­ta ei täy­sin perus­teet­to­mas­ti), että iden­ti­teet­ti raken­tuu kou­lun his­to­rian­tun­nil­la. Min­kä­lais­ta oli­si moni­kult­tuu­ri­suu­teen pyr­ki­vän Suo­men historianopetus? 

    -Suo­ma­lai­ses­ta rodus­ta ker­rot­tai­siin, että sitä pidet­tiin vie­lä äsket­täin euroop­pa­lai­sit­tain eri­tyi­sen kehnona. 

    -Etni­syy­des­tä ker­rot­tai­siin, että 1918 Suo­mes­sa käy­tiin sisäl­lis­so­ta osit­tain etni­sin perus­tein, mut­ta tänään suo­men- ja ruot­si­kie­li­set pitä­vät itse­ään pää­osin sama­na kan­sa­kun­ta­na ja jopa samaan etni­seen ryh­mään kuu­lu­vi­na. Kui­ten­kin kie­li­ryh­mät eroa­vat toi­sis­taan tavoiltaan.

    -Kie­les­tä ker­rot­tai­siin, että Suo­mi on perin­tei­ses­ti jakau­tu­nut kah­teen suu­ren kie­li­ryh­mään ja osa maan hyvä­osai­sim­mis­ta ihmi­sis­tä ei osaa lain­kaan tai kun­nol­la suomea.

    -Uskon­nos­ta ker­rot­tai­siin, että maa on ollut jakau­tu­nut kah­teen suu­reen uskon­to­kun­taa vuo­si­sa­to­jen ajan, mut­ta mitään eri­tyi­sem­pää tap­pe­lua ei ole saa­tu aikaan aikoi­hin. Uskon­to­va­paus maas­sa on ollut koh­ta sata vuotta.

    -Moder­ni­saa­tios­ta ja vau­ras­tu­mi­ses­ta ker­rot­tai­siin, että vie­lä sata vuot­ta sit­ten Suo­mi oli Euroo­pan köy­hä taka­pa­ju­la. Sit­ten, ulko­maa­lais­ten avit­ta­ma­na, alet­tiin vau­ras­tua. Mut­ta vie­lä neli­sen vuo­si­kym­men­tä sit­ten suo­ma­lai­set muut­ti­vat sadoin­tu­han­sin Ruot­siin ja muu­al­le. Kai­kes­ta huo­li­mat­ta ja osin hyväs­tä onnes­ta, osin raa’as­ta työn­teos­ta joh­tuen, Suo­mi kuu­luu nyky­ään maa­il­man rik­kaim­pien val­tioi­den joukkoon.

    Tuol­lai­sen iden­ti­tee­tin val­li­tes­sa maa­han­muut­ta­jat koki­si­vat var­mas­ti suo­ma­lai­suu­den hel­pom­min lähes­tyt­tä­väk­si. Oli­si­han suo­ma­lais­ten koke­muk­set monel­ta osin saman­lai­sia kuin monen maa­han­muut­ta­jan kokemukset. 

    Vie­lä tär­keäm­pää oli­si tie­to sii­tä, että suo­ma­lai­sek­si voi tul­la luo­pu­mat­ta koko­naan omas­ta iden­ti­tee­tis­tään. Kie­li­tai­don­kaan ei tar­vit­se olla moit­tee­ton ja aina­kaan rotu ei ole este kotou­tu­mi­sel­le. Kovaa työ­tä ja sitä seu­raa­vaa menes­tys­tä­kin voi­si vapaas­ti ihail­la ja aset­taa sen omak­si päämääräkseen.

    Moni­kult­tuu­ri­nen iden­ti­teet­ti voi­si olla ihan kiva suo­ma­lais­ten­kin kan­nal­ta. Ehkä ahis­tai­si vähemmän.

  65. Rogue: “Mitä hyvää sii­nä on “sinäl­lään”, jos jol­le­kin ryh­mäl­le anne­taan eri­va­paus rik­koa sel­lais­ta lakia, jota muut jou­tu­vat noudattamaan?”

    Tus­kin Osmo nyt halu­aa sitä Khat­tia lail­lis­taa pel­käs­tään maahanmuuttajataustaisille…

    Sen lisäk­si on ihan loo­gis­ta (vaik­ka­kin minun mie­les­tä har­vi­nai­sen type­rää) aja­tel­la, että jokai­sel­le pitäi­si sal­lia oman kult­tuu­rin­sa mukai­nen päih­ty­mi­nen ja että län­si­mai­sil­le se on alko­ho­li ja soma­leil­le khat.

  66. Alkaa olla jo todel­la uupu­nut veto Osmol­ta tämä Yrjön­ka­dun uimahalli. 

    Yrjön­ka­dul­la uidaan alas­ti, sii­tä tämä eri­koi­suus nais­ten ja mies­ten eril­li­siin vuoroihin. 

    Tie­tys­ti voim­me sit­ten tykö­näm­me poh­tia, onko mies­ten ja nais­ten yhtei­sel­le naku-uin­nil­le rajoit­tei­ta ja mik­si näin on alun perin aja­tel­tu, mut­ta sii­hen ei mus­li­meil­la ole osaa eikä arpaa. 

    Minul­le ihan yksi lys­ti. Tai oikeas­taan parem­pi­kin ilman sitä nih­keän kos­te­aa uima­pu­kua… Mie­het saa­vat olla muka­na, kun­han käyt­täy­ty­vät. Alas­to­muus ei aina­kaan minua hait­taa. Mut­ta se nyt ei lii­ty tähän.

  67. Pie­ni hyppäys:

    http://elections.nytimes.com/2008/results/president/national-exit-polls.html

    Edel­li­ses­sä lin­kis­sä on tilas­toi­tua äänes­tys­käyt­täy­ty­mis­tä moni­kult­tuu­ri­ses­sa USA:ssa. Tilas­tois­ta näkyy esim. että val­koi­set pro­tes­tan­tit ovat äänes­tä­neet republi­kaa­ne­ja jokai­sis­sa pres. vaa­leis­sa vuo­des­ta 1972. Kuva­tul­la ajan­jak­sol­la Clin­ton ja Car­ter ovat saa­neet pro­sen­tu­aa­li­ses­ti enten ääniä protestanteilta.

    Nykyis­tä pre­si­dent­tiä ei siel­lä ole valit­tu peri­ne­ti­sen joh­ta­van luo­kan — pro­tes­tant­tis­ten val­kois­ten mies­ten, vhm:n voi­ma­ryh­mä, ole­tan — kas­va­neel­la kan­na­tuk­sel­la, vaan maa­han­muut­ta­jien, tai hei­hin rin­nas­tet­ta­vien, ja hei­dän las­ten­sa äänil­lä. Niin, ja nais­ten myös.

    Onko tuo sel­lai­nen muu­tos, jota mamu-kriit­ti­set pel­kää­vät tääl­lä tapahtuvaksi?

  68. Tataa­ri-kort­ti on hie­man kuin vapau­dut van­ki­las­ta kort­ti. Sitä käy­te­tään pal­jon, mut­ta sii­nä on aika pal­jon reto­ris­ta fus­kua. Kuin­ka kon­ser­va­tii­vi­sia nämä muu­ta­mat sadat Suo­meen tul­leet oli­vat alun­pe­rin­kään? Mitä hei­dän esi­merk­kin­sä ker­too esim. Soma­lis­ta tai Ira­kis­ta tule­vis­ta tuhan­sis­ta kie­li- ja usein myös luku­tai­dot­to­mis­ta kun­nia­kult­tuu­rin edus­ta­jis­ta ja hei­dän inte­graa­tio­edel­ly­tyk­sis­tään? Ei toden­nä­köi­ses­ti pal­joa­kaan. Tämä ver­tai­lu tuli­si teh­dä myös tuli­joi­taan vali­koi­van Kana­dan koh­dal­la. Eivät siel­lä­kään tie­tyt ryh­mät ole juu­ri Euroop­paa parem­min kotiu­tu­neet, viit­tee­nä vaik­ka­pa kana­da­lai­sen moder­nin mus­li­min, les­bon, van­hoil­li­suu­den krii­ti­kon ja kir­jai­li­jan Irs­had Man­jin saa­mat lukui­sat tappouhkaukset. 

    Poh­joi­sem­man Aasian mus­li­mit ovat muu­ten­kin ete­läi­sem­piä vel­ji­ään maltillisempia.
    Yksi suo­sik­ki-kir­jai­li­joi­ta­ni on Kir­gi­sia­lai­nen Tsin­giz Ait­ma­tov, hän kuva­si useis­sa teok­sis­saan van­hoil­li­suu­den ja moder­ni­suu­den (hänen kir­jois­saan sat­tu­nees­ta syys­tä silk­ki­han­sik­kain käsi­tel­lyn neu­vos­to-sosia­lis­min) ris­ti­rii­to­ja ja vas­tak­kain asettumista.

    Hänen novel­lin­sa kah­den nuo­ren mus­li­min vapaas­ta rak­kau­des­ta, Dza­mil­ja vuo­del­ta 1958 (suom. 1963) on luke­ma­ni maa­il­man­kir­jal­li­suu­den kau­nein rakkaustarina.

    Ylem­pä­nä mai­nit­tiin vih­rei­den Husein Muham­med. Olen aja­tel­lut ehkä äänes­tä­vä­ni hän­tä 2011, jos ehdol­le aset­tuu, toi­vot­ta­vas­ti aset­tuu. Hän on juu­ri sel­lai­nen moder­ni mus­li­mi, jon­ka toi­voi­si saa­van jul­ki­suu­des­sa enem­män näky­vyyt­tä näi­den vas­ten­mie­lis­ten “13-vuo­ti­aa­na nai­mi­siin, mik­si ei” imaa­mien sijaan. Toi­vot­ta­vas­ti vih­reät myös puo­lu­ee­na aut­ta­vat hän­tä ja hänen näky­vyyt­tään sii­nä kuin Zah­raa on aiem­mis­sa vaa­leis­sa autettu.

  69. En ole aivan kaik­kia tämän vuo­den lan­ko­ja vie­lä luke­nut, joten täl­lai­nen jut­tu on voi­nut jo olla­kin, mut­ta jokai­ses­sa nume­ros­sa on pal­jon tur­hem­paa­kin aineis­toa kuin mitä oli­si kriit­ti­nen ja vai­kei­ta kysy­myk­siä käsit­te­le­vä haas­tat­te­lu Husei­nin kans­sa. Hänen kan­tan­sa kun tun­tu­vat ole­van astet­ta sel­vä­päi­sem­piä (so. vähem­män rela­ti­vis­ti­sia ja hyvä­us­koi­sia ja ongel­mia hys­syt­te­le­viä) kuin monien kans­sa­vih­rei­den­sä. Näin lan­ka raken­ta­vas­ti edis­täi­si käy­tä­vää täh­del­lis­tä kes­kus­te­lua. Eikä isla­miin liit­ty­vis­tä ongel­mis­ta puhu­vaan mus­li­miin voi­si kovin hel­pol­la lyö­dä nii­tä ikä­vän tyy­pil­li­siä leimoja.

  70. Art­tu­ri:

    Tus­kin Osmo nyt halu­aa sitä Khat­tia lail­lis­taa pel­käs­tään maahanmuuttajataustaisille…

    Sen lisäk­si on ihan loo­gis­ta (vaik­ka­kin minun mie­les­tä har­vi­nai­sen type­rää) aja­tel­la, että jokai­sel­le pitäi­si sal­lia oman kult­tuu­rin­sa mukai­nen päih­ty­mi­nen ja että län­si­mai­sil­le se on alko­ho­li ja soma­leil­le khat”

    En vas­tan­nut Osmol­le vaan sinulle. 

    Tuos­sa nyt ei tie­ten­kään ole mitään jär­keä, että saman val­tion sisäl­lä edis­tet­täi­siin sel­lais­ta poli­tiik­kaa, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on eriar­vois­taa ihmi­siä lainsäädännöllä.

  71. Joten­kin on alka­nut tun­tu­maan sil­tä, että Osmo on alka­nut vei­saa­maan sel­lais­ta virt­tä, että tus­kin­pa Osmol­le asias­ta pal­joa hyö­tyä on. Toki jos on niin, että hen­ki­lö­koh­tai­nen mie­len­kiin­to on sen ver­ran mer­kit­se­vä, niin mik­si­pä ei kävi­si kes­kus­te­lua asian ymä­ril­lä omal­la blogillaan.

    Alkaa vaan mais­tu­maan pah­vil­ta eri mai­den väli­set uskon­not — aina­kin suo­ma­lai­sen sil­min ja blogein.

  72. Rogue: “En vas­tan­nut Osmol­le vaan sinulle.”

    Mitä hyvää sii­nä on “sinäl­lään”, jos jol­le­kin ryh­mäl­le anne­taan eri­va­paus rik­koa sel­lais­ta lakia, jota muut jou­tu­vat noudattamaan?”

    Art­tu­ri: “Kai maa­han­muut­ta­jien itse­mää­rää­mi­soi­keus on sinäl­lään hyvä asia, vaik­ka se ei talou­del­li­ses­ti mitään tuottaisikaan?”

    Eli siis häh? Miten ihmees­sä sinä nyt oot onnis­tu­nut tulk­kaa­maan tuo­ta niin, että minä haluan jol­le­kin ryh­mäl­le eri­va­pauk­sia laeista?!?!?

    Minä en ole mis­sään ehdot­ta­nut tai kan­nat­ta­nut lain­sää­dän­töä, joka eriar­vois­taa ihmi­siä, enkä edis­tä­nyt sel­la­si­ta poli­tiik­kaa. (mitä iki­nä se sit­ten tarkoittaakaan.)

    Lain­sää­dän­tö, joka ottaa huo­mioon ihmis­ten eri­lai­suu­den ei ole vält­tä­mät­tä eriar­vois­ta­vaa. Jos meil­lä oli­si esim. laki, jos­sa jokai­nen saa kak­si pal­kal­lis­ta loma­päi­vää oman uskon­ton­sa juh­la­py­hi­nä ja nämä päi­vät sai­si itse vapaas­ti vali­ta niin, että juu­ta­lai­set ottai­si ne hanu­kan yhtey­des­sä, kris­ti­tyt jou­lu­na, agnos­ti­kot vaik­ka juhan­nuk­se­na, ei oli­si eriarvoistava.

    1. Meil­lä on nais­ten syr­jin­tä työ­hö­no­tos­sa kiel­let­tyä, ja tämä kos­kee myös lute­ri­lais­ta kirk­koa ja nais­pap­peut­ta, mut­ta se ei kos­ke orto­dok­sis­ta kirk­koa. Eikö täs­sä­kin kah­ta uskon­ta arvioi­da eri lailla?

  73. Onpas tääl­lä tapah­tu­nut loma­ni + seu­ran­nei­den työ­kii­rei­den aikana:)
    Osmol­le pis­teet aiheen esil­le otta­mi­ses­ta ja viit­se­li­ääs­tä pals­tan vil­je­le­mi­ses­tä. Rik­ka­ruo­ho­ja on var­maan ollut tyrkyllä.

    Muu­ta­ma monien jo sano­ma point­ti “isla­min” ja “län­nen” koh­taa­mi­ses­ta. Sori että kul­jen val­mii­ta latuja. 

    Ero­te­taan kol­me asiaa.
    ‑köy­hyy­den aiheut­ta­ma taka­pa­jui­suus mones­sa maas­sa, muun muas­sa mones­sa isla­mi­lai­seen kult­tuu­ri­pii­riin kuuluvassa.
    ‑maa­han­muut­ta­jien tai usein vas­ta hei­dän jäl­ke­läis­ten­sä syr­jäy­ty­mi­nen ja kiukustuminen.
    ‑var­si­nai­nen isla­mis­mi, ääri-islamilaisuus. 

    Ote­taan nyt tuo kol­mas, joka yrit­tää hyö­dyn­tää kah­ta ensimmäistä.

    Ääri-isla­mis­mi on mones­sa lähi-idän maas­sa jon­kin­lai­nen jää­kä­ri­lii­ke (pun intended).

    Osin kir­kas­sil­mäi­sen uhri­val­miit, osin seik­kai­lun­ha­lui­set nuo­ret mie­het tart­tu­vat van­hem­pien auk­to­ri­teet­tien yllyt­tä­mi­nä aseisiin. 

    Tais­tel­laan impe­ria­lis­ti­sia val­loit­ta­jia vas­taan. Mil­loin min­kä­kin maa­lai­sia ja mil­loin mitä­kin ideo­lo­gi­aa edus­ta­via. Jos­kus onnis­tuen­kin, jos kat­so­taan yli sadan vuo­den aikajaksoa. 

    (Jää­kä­ri­lii­ke-ana­lo­gia kului jo lop­puun, eihän aloi­te­ta sii­tä off-topicia…)

    Samal­la lää­ke on jos­kus pahem­pi kuin tau­ti aina­kin monien mei­dän län­ti­ses­tä näkökulmasta. 

    Jos oli­sit­te edis­tyk­sel­li­nen mut­ta kansallismielinen:/ Kabu­lis­sa, mitä ajattelisitte?
    Vie­raat vihol­li­set pitäi­si saa­da pois, mut­ta samal­la tyt­tä­ren pitäi­si saa­da jat­kos­sa­kin käy­dä koulua.

    Monil­la ihmi­sil­lä Lähi- ja Kes­ki-idäs­sä ei kai ole kuin kak­si rea­lis­tis­ta lähi­tu­le­vai­suu­den vaihtoehtoa:

    -hei me tul­laan vapaut­ta­maan tei­dät tur­baa­ni- ja par­ta­äi­jis­tä (tai muus­ta mei­tä vas­taan pul­li­koi­vas­ta dik­taat­to­ris­ta, täy­te­tään sopi­va nimi tähän). Samal­la me pom­mi­te­taan kaik­ki mäs­käk­si ja ote­taan tei­dän öljy.

    -hei me aje­taan ulko­maa­lai­set pois. Samal­la tulee voi­maan tiu­kin mah­dol­li­nen sha­ria ja vie­lä pari muu­ta mei­dän itse kek­si­mää pykä­lää. Tytöt pois kou­lus­ta ja rais­ka­tut nai­set kivitettäväksi.

    Täs­sä on taka­na vah­vat ja sit­keät voi­mat. Ei vain Afga­nis­ta­nin ja Pakis­ta­nin luo­lis­sa vaan myös Was­hing­ton DC:ssä. Siel­lä tosin aina­kin reto­rii­kal­taan lie­ven­ty­nei­nä. Oli­si­ko aivan naii­via toi­vea­jat­te­lua että jos­sain mää­rin teoil­taan­kin? Saas nähdä.

    Vih­rei­den, Suo­men ja jopa EU:n lyhyen täh­täi­men vai­ku­tus­mah­dol­li­suu­det tuo­hon kaik­keen ovat kai aika pienet?

    Hei­jas­tus­vai­ku­tuk­siin Suo­men kou­luis­sa, kul­mil­la ja työ­pai­koil­la voim­me vaikuttaa.
    Sii­nä on kak­si yhtä aikaa, huom, en viit­si caps­loc­ka­ta mut­ta siis yhtä aikaa, nau­tit­ta­vaa reseptilääkettä.

    -rasis­mi pois
    ‑mätä kult­tuu­ri­re­la­ti­vis­mi pois.
    Siis mätä. Nyt tie­tys­ti joku vaa­tii mää­rit­te­le­mään sen mädän. No yri­tän jos se todel­la on tar­peen mut­ta minus­ta se on teh­ty jo tääl­lä aika hyvin. Pals­tan isän­tä itse muun muassa.

  74. Etni­syy­des­tä ker­rot­tai­siin, että 1918 Suo­mes­sa käy­tiin sisäl­lis­so­ta osit­tain etni­sin perus­tein, mut­ta tänään suo­men- ja ruot­si­kie­li­set pitä­vät itse­ään pää­osin sama­na kan­sa­kun­ta­na ja jopa samaan etni­seen ryh­mään kuu­lu­vi­na. Kui­ten­kin kie­li­ryh­mät eroa­vat toi­sis­taan tavoiltaan.

    Olen anta­nut väit­tää itsel­le­ni — radios­ta tosin, joten kon­kreet­tis­ta vii­tet­tä ei ole antaa — että suo­men­ruot­sa­lais­ten jakau­tu­mi­nen punai­siin ja val­koi­siin ei eron­nut mer­kit­tä­väs­ti suo­men­kie­lis­ten vas­taa­vas­ta, kun sosio­eko­no­mi­nen ase­ma ote­taan huo­mioon. Suo­men­ruot­sa­lai­sis­sa­kin oli pal­jon “työ­väen­luok­kai­sia”.

  75. Meis­tä tun­tuu täy­sin hyväk­syt­tä­väl­tä, että ulko­maa­lais­ten alko­ho­lin käyt­töön suh­tau­du­taan ara­bi­mais­sa eri tavoin kuin pai­kal­lis­ten. Pitäi­si­kö mei­dän teh­dä näin soma­lien käyt­tä­män kha­tin suhteen?”

    Tämä onkin mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys joka ansait­see tul­la poh­di­tuk­si. Ole­tet­ta­vas­ti tämä tar­koit­tai­si aineen maa­han­tuon­nin, käy­tön ja myyn­nin lail­lis­ta­mis­ta. Jos kat­so­taan kysees­sä ole­van kult­tuu­riin kuu­lu­va nau­tin­toai­ne myyn­tiä ei kai pitäi­si raja­ta vain ulko­maa­lai­sil­le sil­lä tämä joh­tai­si tois­si­jais­ten mark­ki­noi­den syn­tyyn. Voi­si myös syn­tyä eri­koi­sia tilan­tei­ta jos myyn­tiä yri­tet­täi­siin raja­ta johon­kin tiet­tyyn vähem­mis­tö­ryh­mään. Ei kai voi olla niin, että ihon­vä­ril­tään hie­man tum­mem­pi Abdi­ri­sak Vir­ta­nen jon­ka suku on ollut suo­ma­lai­sia jo pari suku­pol­vea voi­si jau­haa khat­ti kun taas hänen serk­kun­sa Mat­ti Vir­ta­nen toi­ses­ta suku­haa­ras­ta jou­tui­si tyy­ty­mään kep­pa­naan. Käy­tän­nös­sä siis käyt­tö pitäi­si sal­lia kai­kil­le vaik­ka maa­han­tuon­tia myyn­tiä kont­rol­loi­tai­siin. Kont­rol­loin­nin kei­no­na voi­si olla esim. osto­mää­rien rajoit­ta­mi­nen, samal­la voi­tai­siin pala­ta vii­na­kort­tien käyttöön.

    Kha­tin omi­nai­suuk­siin voi tar­kem­min tutus­tua vaik­ka tuolla:

    http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column‑1&p_p_col_count=1&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo20276&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=

  76. Meil­lä on nais­ten syr­jin­tä työ­hö­no­tos­sa kiel­let­tyä, ja tämä kos­kee myös lute­ri­lais­ta kirk­koa ja nais­pap­peut­ta, mut­ta se ei kos­ke orto­dok­sis­ta kirk­koa. Eikö täs­sä­kin kah­ta uskon­ta arvioi­da eri lailla?”

    Ilmei­ses­ti. Näin ei tuli­si olla. Huo­mio­nar­vois­ta on myös se, että uskonn­ot­to­mat ovat jat­ku­vas­ti syr­jin­nän koh­tei­na niin kau­an, kuin usko­vai­sil­la on eri­va­pauk­sia, joi­ta uskonn­ot­to­mil­la ei ole. Esim. isla­mi­lais­ten louk­kaa­mat­to­muusoi­keus uskon­non perus­teel­la. Tasa­ver­tai­suu­den nimis­sä uskonn­ot­to­mal­la tuli­si olla oikeus louk­kaan­tua mis­tä tahan­sa irra­tio­naa­li­ses­ti perus­tel­lus­ta asiasta. 

    Mie­les­tä­ni poli­tii­kan tuli­si täh­dä­tä sii­hen, että pit­käl­lä aika­vä­lil­lä pyrit­täi­siin pää­se­mään eroon kai­kis­ta lail­la sää­de­tyis­tä uskon­toon perus­tu­vis­ta erivapauksista.

  77. Orto­dok­si­nen kirk­ko ja nais­pap­peus onkin vai­kea asia. Maa­il­man orto­dok­si­sis­ta kir­kois­ta suu­ri osa on suun­nil­leen yhtä van­hoil­lis­ta kuin islam, suo­ma­lai­set orto­dok­sit ovat mel­koi­nen poik­keus. Monien suo­ma­lai­sor­to­dok­sien maa­il­man­ku­vaan nais­pap­peus sopi­si hyvin, mut­ta tois­tai­sek­si osa­na Kons­tan­ti­no­po­lin pat­riar­kaat­tia asi­aa ei voi ottaa edes puheek­si. Jos Suo­men orto­dok­si­nen kirk­ko oli­si täy­sin itse­näi­nen, tilan­ne voi­si­kin muut­tua mielenkiintoiseksi.

  78. Meil­lä on nais­ten syr­jin­tä työ­hö­no­tos­sa kiel­let­tyä, ja tämä kos­kee myös lute­ri­lais­ta kirk­koa ja nais­pap­peut­ta, mut­ta se ei kos­ke orto­dok­sis­ta kirk­koa. Eikö täs­sä­kin kah­ta uskon­ta arvioi­da eri lailla?”

    Kyl­lä juu. Täs­sä vain tai­taa rajan­ve­to olla vai­ke­aa; on ryh­miä ja loos­se­ja jot­ka eivät hyväk­sy jom­paa kum­paa suku­puol­ta jäsenikseen.
    Tätä on sie­det­ty kun­han ne eivät syr­ji muil­la perusteilla.

    Mut­ta on kai­ke­ti suu­rem­man poh­dis­ke­lun aihe, jos toi­nen val­tion­kirk­ko tekee niin, kuin jos Taka­met­sän Mak­ka­ra­mie­het ry tai Mies­va­paa Kun­to­sa­li­jen­gi ry tekee niin.

    Kor­jaus omaan tajun­nan­vir­taan: Tark­kaan ottaen täs­sä ei ole kyse pul­jan jäse­nyy­des­tä vaan oikeu­des­ta papinvirkaan. 

    Ei suku­puol­ten tasa-arvo tai­da aivan maal­lis­ten fir­mo­jen (kau­niis­sa peri­aat­teis­sa) tasol­la olla ev-lut kir­kos­sa­kaan? Onko nais­pap­peu­den vas­tus­ta­jil­la yhä oikeus kiel­täy­tyä tie­tyis­sä tilan­teis­sa yhteis­työs­tä, tai jopa anta­mas­ta vää­rin ajat­te­le­val­le ehtool­lis­ta? Vai pitäi­si­kö päi­vit­tää tie­to­ni asiasta?

  79. Meil­lä on nais­ten syr­jin­tä työ­hö­no­tos­sa kiel­let­tyä, ja tämä kos­kee myös lute­ri­lais­ta kirk­koa ja nais­pap­peut­ta, mut­ta se ei kos­ke orto­dok­sis­ta kirk­koa. Eikö täs­sä­kin kah­ta uskon­ta arvioi­da eri lailla?

    Ei. Idea on, että nais­ten­pap­pien syr­jin­tä tulee kiel­le­tyk­si heti, kun kir­kon oppi hyväk­syy nais­pa­pit. Jos Lute­ri­lai­set eivät oli­si päät­tää­neet kir­kol­lis­ko­kouk­ses­sa hyväk­syä nais­pap­peut­ta, niin nai­sien syr­jin­tä pap­pe­ja valit­taes­sa ei oli­si kiel­let­ty, vaan hei­dät voi­si heti sivuut­taa. Lute­ri­lai­sen kir­kon työn­te­ki­jöi­den on kui­ten­kin pitäy­dyt­tä oman kirk­kon­sa opis­sa työ­tä­hoi­taes­san. Näin ollen esi­mer­kik­si nai­sen kans­sa työs­ken­te­lys­tä ei voi kiel­täy­tyä vaan, se on syrjintää.

  80. … suo­men­ruot­sa­lais­ten jakau­tu­mi­nen punai­siin ja val­koi­siin ei eron­nut mer­kit­tä­väs­ti suo­men­kie­lis­ten vas­taa­vas­ta, kun sosio­eko­no­mi­nen ase­ma ote­taan huomioon.

    Näin­hän sii­tä joku aika sit­ten puhut­tiin. Ruot­sin­kie­li­sel­lä val­koi­sel­la puo­lel­la ei sitä kui­ten­kaan tuol­loin tie­det­ty. Sik­si siel­lä oli jon­kin ver­ran tilaa sel­lai­sel­le hen­gel­le, että idän bar­ba­ria oli tart­tu­nut nime­no­maan aasia­lai­siin, mon­go­lien sukui­siin suo­ma­lai­siin (fin­nar). Bar­ba­ri­aa edus­ti siis täl­lä ker­taa bols­he­vis­mi. Sen omak­su­mi­nen oli län­si­mai­sen vapau­den luo­neel­le ger­maa­nil­le liki mahdotonta.

    Jul­ki­ses­ti sii­tä puhut­tiin vähän­lai­ses­ti var­maan­kin sik­si, että rii­dan liet­so­mi­nen yhtei­sen vihol­li­sen, siis punais­ten, edes­sä oli­si ollut type­rää. Alku­pe­räis­läh­teis­sä olen aja­tuk­seen kui­ten­kin tör­män­nyt useam­man ker­ran jos­kus pei­tel­lym­min jos­kus jul­keam­min. Kuu­lui­sin idean pyö­rit­te­li­jä tai­si olla Eino Lei­no (os. Lönn­bohm), jos muis­tan oikein enkä sot­ke hie­noa runoi­li­jaa syyt­tö­mä­nä soppaan.

    Mut­ta osaan kään­tää myös tuon mai­nit­se­ma­si kie­lel­li­sen jakau­tu­mi­sen val­koi­siin ja punai­siin osoi­tuk­sek­si suo­ma­lai­sen moni­kult­tuu­ri­suu­den syvis­tä juu­ris­ta. Sehän vas­ta moni­kult­tuu­ris­ta on, että kan­sa­lais­so­das­sa pys­tyt­tiin ylit­tä­mään etni­set rajat — taval­laan myös kult­tuu­ri­ra­jat, sil­lä 1918 suo­ma­lai­nen kult­tuu­ri oli nykyis­tä eriy­ty­neem­pi, myös kie­li­ra­jal­la, mis­tä ker­too kie­li­rii­ta. Ei tuol­lai­nen “suku­lai­suu­den” unoh­ta­mi­nen onnis­tu vie­lä­kään kovin ylei­ses­ti muualla.

  81. Yhdys­val­lois­sa Nati­ve Ame­rican Reli­gious Free­dom Act takaa Nati­ve Ame­rican Churc­hin jäse­nil­le (oli­si­ko hei­tä nykyi­sel­lään n. 250,000?) oikeu­den käyt­tää pey­otea (pey­ote-kak­tuk­ses­ta saa­ta­va psy­ke­dee­li) uskon­nol­li­sis­sa ritu­aa­leis­saan, vaik­ka pey­oten käyt­tö muu­ten on kai­kil­ta kielletty.

    Käsi­tyk­se­ni mukaan, luet­tu useam­mas­ta läh­tees­tä, soma­lien perin­tei­nen kha­tin käyt­tö on sii­tä ongel­mal­lis­ta, että sii­hen kuu­luu tyy­pil­li­se­nä piir­tee­nä run­sas ja jat­ku­va kha­tin pures­ke­lu, mikä psyyk­ki­ses­ti pas­si­voi ihmis­tä, las­kee aloitekykyä.
    Hie­man kuin ihmi­nen polt­tai­si jat­ku­vas­ti pil­veä. Toki se on har­mit­to­mam­paa kuin oli­si vas­taa­va alko­ho­lin­käyt­tö, mut­ta ei se hyväk­si ole.

    Joku voi­si myös tut­kia, että ovat­ko viran­omai­set syyl­lis­ty­neet sys­te­maat­ti­seen kak­soiss­tan­dar­diin lain­käy­tös­sä, jakaes­saan tuo­mioi­ta kha­tin ja kan­na­bik­sen salakuljetuksesta.
    Sen mitä tapauk­sia leh­dis­tös­sä on ollut esil­lä, niin kau­pal­li­ses­sa tar­koi­tuk­ses­sa teh­dys­tä suur­ten khat-mää­rien sala­kul­je­tuk­ses­ta on annet­tu lie­vem­piä tuo­mioi­ta kuin vas­taa­vas­ta kan­na­bik­sen salakuljetuksesta.
    En väi­tä tuo­ta todek­si, mut­ta epäi­len — myön­nän että vail­li­nai­sen otan­nen perus­teel­la — että se on, ja jos se on, niin sil­loin riko­taan oikeus­val­tioon kuu­lu­vaa yhden­ver­tai­suus­pe­ri­aa­tet­ta lain edessä.

  82. Nais­pap­peu­den vas­tus­ta­jil­le annet­tiin aika pit­kä siir­ty­mä­ai­ka, joka käsit­tääk­se­ni on nyt lop­pu. Eli syr­jin­tä on rikos. Mut­ta työ­nan­ta­ja­na lute­ri­lai­nen kirk­ko lie­nee maan libe­raa­leim­pia, esim. jul­ki les­bous ja homous sal­li­taan pap­pis­vi­ras­sa­kin, toi­sin kuin vaik­ka­pa Alma Medias­sa leh­den pää­toi­mit­ta­jal­le. Myös orto­dok­si­nen kirk­ko käy­tän­nös­sä hyväk­syy homou­den. Pitää sitä kyl­lä van­ho­jen kir­joi­tus­ten muk­si­ses­ti syn­ti­nä, mut­ta ei sem­moi­se­na syn­ti­nä joka käy­tän­nös­sä estäi­si saa­mas­ta kor­kea­ta­kaan kir­kol­lis­ta virkaa.

  83. Osmo hyvä,

    väi­tät 19.4. kir­joi­tuk­ses­sa­si, että suu­rin osa isla­mi­lai­sis­ta ei ole kovin uskon­nol­li­sia ja perus­tat käsi­tyk­se­si ker­to­ma­si mukaan yhteen turk­ki­lai­seen romaa­niin sekä kesä­töi­hi­si sak­sa­lai­ses­sa säi­ly­ke­teh­taas­sa 40 v. sitten. 

    Voi elä­män kevät, sanon­pa vaan! Turk­ki­lai­set eivät todel­la­kaan ole juu­ri sen uskon­nol­li­sem­pia kuin vaik­ka­pa suo­ma­lai­set, mut­ta miten ihmees­sä perus­te­let kuvi­tel­ma­si, että täs­tä voi teh­dä joh­to­pää­tök­siä isla­mi­lais­ten uskon­nol­li­suu­des­ta yleen­sä??? Turk­ki­lai­set ovat nime­no­maan sään­nön vah­vis­ta­va poik­keus, mikä joh­tuu lähes vuo­si­sa­dan pitui­ses­ta mää­rä­tie­toi­ses­ta sekulaaristamispolitiikasta. 

    Tosin Tur­kis­sa­kin on isla­mis­mi voi­mis­tu­nut vii­me vuo­si­na, ja mikä­li yhteis­työn kehit­tä­mi­sel­le EU:n kans­sa tulee sei­nä vas­taan, on odo­tet­ta­vis­sa yhä ikä­väm­pää kehi­tys­tä täs­sä suhteessa. 

    Mut­ta pien­tä rajaa täl­lai­sil­le kom­men­teil­le Osmo, joku saat­taa jopa uskoa­kin heit­to­ja­si. Ehkä kysees­sä oli­kin provo…?

    1. Pena ei ole rekis­te­röi­ty­nyt, mut­ta vas­taan silti.
      Luu­len, että val­tao­sa isla­mi­lai­sis­ta on ei-isla­mis­te­ja ja suh­tau­tu­vat uskon­toon mal­til­li­ses­ti. Jopa pakis­ta­ni­lais­ten enem­mis­tö näyt­tää ole­van sitä, aina­kin vaa­li­uur­nil­la. Indo­ne­sia­lai­sis­ta nyt puhu­mat­ta­kaan. Turk­ki ja Indo­ne­sia ovat aika iso­ja mai­ta, pal­jon isom­pia kuin Saudi-Arabia.

  84. Juk­ka Siren kysyy: 

    Onko nais­pap­peu­den vas­tus­ta­jil­la yhä oikeus kiel­täy­tyä tie­tyis­sä tilan­teis­sa yhteis­työs­tä, tai jopa anta­mas­ta vää­rin ajat­te­le­val­le ehtool­lis­ta? Vai pitäi­si­kö päi­vit­tää tie­to­ni asiasta?

    On aika päi­vit­tää tiedot!

    Uros­pap­pi ei saa kiel­täy­tyä yhteis­työs­tä naa­ras­pa­pin kans­sa. Monis­sa seu­ra­kun­nis­sa urok­sien naa­rai­ta hyl­ki­vä käyt­täy­ty­mi­nen pei­tel­lään työ­vuo­ro­jär­jes­te­lyil­lä ja muil­la toi­men­pi­teil­lä, jot­ka aut­ta­vat urok­sia ole­maan eros­sa naaraista. 

    Peri­aa­te yhtä, käy­tän­tö toista…

  85. Mal­til­li­nen­kin on niin suh­teel­li­nen käsi­te. Jol­la­kin astei­kol­la vähem­män radi­kaa­li kuin Osa­ma on maltillinen.

    Bri­tan­nian-pakis­ta­ni­lai­sis­ta nuo­ris­ta aina­kin 50%, mah­dol­li­ses­ti jopa 2/3 nai­vat oman serk­kun­sa jär­jes­te­tyis­sä (pakko)avioliitoissa. Läh­de BBC. Kuin­ka hyvin nämä tuli­jat ja maas­sa jo pidem­män aikaa asu­neet edus­ta­vat pakis­ta­ni­lai­sia laa­jem­min, vai­kea sanoa. Mut­ta kysy­myk­siä herät­tä­vää tuol­lai­nen on. Jos ajat­te­li­si, että suo­ma­lai­sis­ta puo­let nai­si­vat oman serk­kun­sa pak­koa­vio­lii­tois­sa, niin pitäi­si tätä yhteis­kun­taa täy­sin vas­ten­mie­li­se­nä ja tärähtäneenä.

    Isla­mis­te­ja / isla­mis­mia sympatisoivia/kannattavia mus­li­meis­ta on var­mas­ti vähem­mis­tö, mut­ta mää­ri­tel­mäs­tä riip­puen, hei­dän­kin mää­räk­seen on arvioi­tu 300–500 mil­joo­naa n. 1.3 mil­jar­dis­ta. Kyl­lä Kaak­kois-Aasias­sa­kin islam tun­tuu radi­ka­li­soi­tu­neen men­nei­nä vuo­si­na ja vuo­si­kym­me­ni­nä. Male­sian kehi­tys vaik­ka­pa yhte­nä esi­merk­ki­nä. Indo­ne­sias­sa on teh­ty terrori-iskuja.

    Sii­nä mie­les­sä maa­il­man mus­li­meis­ta sel­keä val­tao­sa on kon­ser­va­tii­ve­ja ja tri­ba­lis­te­ja, että tul­les­saan län­si­maa­han maa­han­muut­ta­jik­si, he eivät anna tyt­tä­rien­sä seu­rus­tel­la vapaas­ti ja usein (useim­mi­ten?) nämä tyt­tä­ret koh­taa­vat vas­tus­tus­ta kos­kien ura­suun­ni­tel­mi­aan. Kuin­ka suu­ri tuo osuus on, sitä on vai­kea tar­kal­leen arvioi­da, mut­ta se on hyvin kor­kea, mil­le saa­daan empii­ri­nen vah­vis­tus niin Euroo­pan marok­ko­lais­ten, alge­ria­lais­ten, soma­lia­lais­ten, pakis­ta­ni­lais­ten kuin turk­ki­lais­ten­kin koh­dal­ta, useam­mas­ta eri maas­ta sen mitä asi­aa on tut­kit­tu (pal­jon enem­män oli­si pitänyt).

    Mal­til­li­nen mus­li­mi voi arvo­maa­il­man­sa kon­ser­va­tii­vi­suu­del­ta vas­ta­ta vaik­ka­pa 50-luvun poh­jan­maa­lais­ta. Hän on sil­loin mal­til­li­nen isla­mis­tei­hin ja radi­kaa­lei­hin kon­ser­va­tii­vei­hin näh­den, mut­ta ei oli­si mal­til­li­nen jos käyt­täi­sim­me jota­kin tois­ta asteikkoa.

    Län­si­mai­sen arvo­li­be­ra­lis­min astei­kol­la vähem­mis­tö maa­il­man mus­li­meis­ta on seku­laa­re­ja, suvait­se­vai­sia tai yksi­lön­va­paut­ta kannattavia.

  86. az: “Län­si­mai­sen arvo­li­be­ra­lis­min astei­kol­la vähem­mis­tö maa­il­man mus­li­meis­ta on seku­laa­re­ja, suvait­se­vai­sia tai yksi­lön­va­paut­ta kannattavia.”

    Tuo on var­mas­ti tot­ta, mut­ta voi­si­ko toi­sin ollak­kaan? Edel­ly­tyk­set libe­raa­leil­le aat­teil­le eivät ole olleet kovin kum­moi­set län­si­mai­den ulkopuolella.

    Jos kat­so­taan hui­maa muu­tos­ta, joka esim. Euroo­pas­sa on tapah­tu­nut suh­tees­sa aat­tei­siin, joi­ta pidet­tiin salon­ki­kel­poi­si­na maa­il­man­so­tien välis­sä, voi­daan näh­dä, että muu­tams­sa suku­pol­ves­sa saat­taa tapah­tua pal­jon. Samal­la on syy­tä hyväk­syä, että muu­tok­set tapah­tu­vat vain ajan kans­sa. Isla­mi­lai­set maat tar­vit­se­vat tätä aikaa ja nois­sa mais­sa asu­vat yksi­löt tar­vit­se­vat tukea muu­tok­sen tekemiseen. 

    Täs­sä edel­leen kom­mu­ni­kaa­tio — tie­don levit­tä­mi­nen mah­dol­li­sim­man laa­jal­le — on avai­na­se­mas­sa. Jos köy­him­mil­lä seu­dil­la uskon­to onnis­tuu mono­po­li­soi­maan petuk­sen, ope­tuk­set ovat sel­lai­sia, jot­ka tuke­vat ei-demo­kraat­ti­sia jär­jes­tel­miä, mikä lie­nee suu­rim­pia syi­tä sau­di-monar­kian intoon tukea koraanikouluja.

    Se, että kehit­ty­vis­sä mais­sa yksi­lö­na­va­pau­det eivät ole län­nen tasol­la, ei tar­koi­ta, etti­vät­kö ne voi­si nous­ta sil­le tasolle.

    Tämä ei tar­koi­ta, ettei­kö sit­ten oli­si ole­mas­sa poruk­kaa, joka kir­jai­mel­li­ses­ti kyn­sin ja ham­pain tah­too tais­tel­la kivi­kau­ti­sen maa­il­man­jär­jes­tyk­sen puo­les­ta, mut­ta hei­tä voi sil­ti mie­les­tä­ni ver­ra­ta useim­piin radi­ka­li­ryh­miin maa­il­man his­to­rias­sa: Punai­nen armei­ja­kun­ta­kin kerä­si ja kerää yhä pal­jon otsi­koi­ta, mut­ta väit­täi­sin val­tao­san vasem­mis­to­ra­di­kaa­leik­si itsen­sä 60–70 luvuil­la mää­ri­tel­leis­tä hyl­jek­si­neen hei­dän metodejaan.

    Mikä­li 60–70 luku­jen opis­ke­li­ja­liik­keen kan­nat­ta­jien val­tao­sa oli­si jää­nyt työt­tö­mik­si, yhteis­kun­nal­li­nen kie­hun­ta oli­si ollut var­mas­ti tyys­tin eri­sort­tis­ta. Täs­tä pääs­tään takai­sin isla­mis­tei­hin: yhteis­kun­nal­li­nen syr­jäy­ty­mi­nen on se suu­rin ongel­ma, jos aja­tel­laan mas­sa­liik­kei­den syn­tyä. Yksit­täi­siä ja väki­val­tai­sia kapi­noi­jia voi siten tul­la san­gen etuoi­keu­te­tuis­ta tai kes­ki­luok­kais­ta olois­ta, mikä pätee niin 9/11 kaap­pa­rei­hin kuin punai­seen armeijakuntaankin.

    1. Me emme nyt oikeas­taan kes­kus­tel­leet sii­tä, ovat­ko isla­mi­lai­set yhy­tä maal­lis­tu­nei­ta kuin euroop­pa­lai­set vain yhtä maal­lis­tu­nei­ta kuin turkkilaiset.

  87. Pap­peus on orto­dok­si­ses­sa kir­kos­sa sakra­ment­ti eli pyhä mys­tee­ri, jon­ka sisäl­töä taik­ka mer­ki­tys­tä ei voi miten­kään muut­taa maal­li­ses­sa lain­sää­dän­tö­eli­mes­sä, kos­ka se puut­tui­si täy­sin ulko­puo­li­se­na ins­tans­si­na orto­dok­si­sen uskon syvim­piin perus­tei­siin täy­sin ei teo­lo­gi­sin perus­tein ja vie­lä­pä ken­ties (mut­tei toi­vot­ta­vas­ti) väliai­kai­ses­ti muo­dis­sa ole­van tasa-arvoi­deo­lo­gian vuok­si mil­lai­se­na se esiin­tyy poh­jois­mai­ses­sa lain­sää­dän­nös­sä ajal­li­ses­ti­kin hyvin tuo­ree­na ilmiönä.

    Orto­dok­si­nen kirk­ko ei voi sik­si myös­kään hyväk­syä ei itse­näi­se­nä pai­kal­lis­kirk­ko­na nais­pap­peut­ta sanoi Suo­men lain­sää­dän­tö sii­tä mitä tahan­sa tai vel­voit­tai­si edus­kun­ta ja vir­ka­mie­het sii­tä mitä tahan­sa. Jos joku nai­nen valit­taa täs­tä oikeus­lai­tok­ses­sa, niin en tie­dä mitä tapahtuu.

    Orto­dok­si­nen kirk­ko voi­si ymmär­tääk­se­ni hyväk­syä nais­pap­peu­den ainoas­taan maa­il­man­laa­jui­ses­sa eku­mee­ni­ses­sa kir­kol­lis­ko­kouk­ses­sa yksi­mie­li­sel­lä yksi­mie­li­sel­lä pää­tök­sel­lä, jol­lai­nen on pidet­ty vii­mek­si Nikeas­sa vuon­na 787. (Kor­jat­kaa jos olen vää­räs­sä.) Seu­raa­vaa ei ole var­mas­ti näkö­pii­ris­sä pai­kal­li­sen lähin­nä poh­jois­mais­ten pro­tes­tant­tis­ten kirk­ko­jen ja poh­jois­mai­sen tasa-arvo­lain­sää­dän­nön väli­sen ongel­man vuok­si. Koko aja­tus­kin oli­si todel­la absurdi.

    Täs­sä kuvas­tu­nee omal­la taval­laan uskon­to­jen ja maal­lis­ten aat­tei­den ja lain­sää­dän­nön väli­nen ris­ti­rii­ta. Uskon­to­jen sisäl­töä sen enem­pää kuin vaik­ka­pa eksis­ten­tia­lis­ti­sen filo­so­fian tai kon­ser­va­tii­vi­sen ideo­lo­gian saa­tik­ka tie­teen­kään sisäl­tö­jä ja oppe­ja kun ei voi­ne miten­kään päät­tää lain­sää­dän­tö­eli­mis­sä ilman, että ko. uskon­not ja aja­tus­suun­tauk­set menet­täi­si­vät oleel­li­sen idean­sa ja sisältönsä.

    Sinän­sä lute­ri­lai­sel­la kir­kol­la ja maa­il­man­laa­jui­sel­la huo­mat­ta­vas­ti lute­ri­lai­sia kirk­ko­ja suu­rem­mal­la ja mer­kit­tä­väm­mäl­lä orto­dok­si­sel­la kir­kol­la ei ole ongel­mia nyky­lain­sää­dän­nön kans­sa muis­sa kuin pai­kal­li­sis­sa tasa-arvo­ky­sy­myk­sis­sä. Ajan­koh­tai­sem­pi ja vai­keam­pi ongel­ma ovat mm. isla­mi­lai­sen ja juu­ta­lai­sen uskon­non jois­sa­kin pii­reis­sä ja myös Suo­mes­sa har­ras­tet­ta­vat poi­kien ympä­ri­leik­kauk­set ja tyt­tö­jen sil­po­mi­set sekä pak­koa­vio­lii­tot, jois­ta jäl­kim­mäi­ses­tä onkin käy­ty tääl­lä­kin kes­kus­te­lua. Poi­kien ympä­ri­leik­kauk­ses­ta­kin on jo ennak­ko­ta­paus koti­mai­ses­sa lainsäädännössä.

    1. Entä jos avio­liit­to on jos­sain uskon­nos­sa pyhä sakra­ment­ti? Saa­ko sii­hen puut­tua maal­li­sel­la lainsäädännöllä?

  88. Avio­liit­to­kin on sakra­ment­ti orto­dok­si­ses­sa kir­kos­sa, mut­ta tämä ei nyt lii­ty aihee­seen, eikä orto­dok­si­sel­la avio­lii­ton sakra­men­til­la ja län­ti­sil­lä oikeus­käy­tän­nöil­lä ole ollut ris­ti­rii­to­ja mitä nyt tuloil­laan ole­va ongel­ma saman suku­puo­len kes­ken vihit­tä­vien osal­ta, mitä ei voi­ne sal­lia orto­dok­si­ses­sa kir­kos­sa lain­sää­dän­nöl­läm­me sen enem­pää kuin naispappeuttakaan. 

    Mut­ta nämä eivät ole ongel­mia, kos­ka orto­dok­si­seen kirk­koon ei ole pak­ko kuu­lua, eikä kris­ti­nus­ko yli­pää­tään ole lakius­kon­to kuten juu­ta­lai­suus taik­ka islam ja koko län­ti­nen sivi­li­saa­tiom­me perus­tuu muu­ten­kin kris­til­li­sil­le arvoille.

  89. Tur­kis­sa tilan­ne on parem­pi kuin lähes kai­kis­sa muis­sa isla­mi­lai­sis­sa val­tiois­sa. Sak­san-turk­ki­lai­sis­ta nuo­ris­ta n. joka toi­nen (pysäh­ty­kää het­kek­si miet­ti­mään, mitä tuo tar­koit­taa) jou­tuu nai­maan vanhempiensa/sukunsa valit­se­man puo­li­son (Sak­san per­he­mi­nis­te­riön teet­tä­mä sel­vi­tys). Lisäk­si Sak­san turk­ki­lai­sis­ten avio­lii­tois­ta lähes joka toi­nen on van­has­ta koti­maas­ta hae­tun puo­li­son kans­sa (nämä kak­si ryh­mää var­mas­ti ovat hyvin vah­vas­ti pääl­lek­käi­siä). Arviol­ta 17–25% kai­kis­ta sak­san-turk­ki­lai­sis­ta avio­lii­tois­ta ovat ser­kusa­vio­liit­to­ja. n. 25%:ssa avio­lii­tois­ta puo­li­sot eivät ole tavan­neet toi­si­aan ker­taa­kaan ennen häi­tä ja hää­yö­tä. 15–17 vuo­tiai­den tyt­tö­jen “isla­mi­lai­set avio­lii­tot” ovat ylei­siä. Lii­tot lain­voi­mais­te­taan tytön täyt­täes­sä 18, mut­ta ne ovat voi­neet olla “siu­nauk­sel­li­sia” jo useam­man vuo­den ajan. Tämä kaik­ki myös 2. ja 3. pol­ven nuorilla.
    Sak­san-turk­ki­lai­sis­ta 71% sanoo haas­tat­te­lu­tut­ki­muk­ses­sa pitä­vän­sä län­si­mais­ta sek­su­aa­li­kult­tuu­ria rap­piol­li­se­na. 66% pitää isla­mia ainoa­na oikea­na usko­na. 30% sanoo, että isla­mis­ta luo­pu­mi­sen pitäi­si olla rangaistavaa.
    n. 50% jär­jes­tet­ty­jä avio­liit­to­ja ei tar­koi­ta, sitä että puo­let avio­lii­tois­ta oli­si­vat rak­kausa­vio­liit­to­ja, tai että lop­pu­jen seu­rus­te­lu oli­si vapaa­ta. Voi­daan ehkä puhua rajoi­te­tun valin­nan avio­lii­tois­ta. Haas­tat­te­lu­tut­ki­muk­ses­sa 53% Sak­san-turk­ki­lai­sis­ta tytöis­tä pitää täy­sin mah­dot­to­ma­na aja­tus­ta sii­tä, että he voi­si­vat kos­kaan seu­rus­tel­la sak­sa­lai­sen pojan kans­sa. Tämä ei tar­koi­ta sitä, että loput 47% oli­si­vat niin vapai­ta tekemään.
    Anta­koon tämä jon­kin­lai­sia viit­tei­tä kult­tuu­ri­sen konfron­taa­tion mittasuhteille.

    Kai­kes­ta huo­li­mat­ta olen itse kään­ty­mäs­sä sil­le puo­lel­le jako­lin­jaa, että län­si­mai­den tulee aktii­vi­ses­ti tukea libe­raa­le­ja mus­li­me­ja ja sel­lai­sia vai­kut­tei­ta jot­ka vai­kut­ta­vat isla­miin libe­ra­li­soi­vas­ti, eikä pyr­kiä sul­ke­maan kaik­kia ovia koko isla­mi­lai­sel­ta maa­il­mal­ta yli­pään­sä. Olen muut­ta­nut mm. kan­taa­ni Tur­kin EU-jäse­nyy­den suh­teen. Olen nykyi­sin voi­mak­kaas­ti sen kannalla.

  90. Entä jos avio­liit­to on jos­sain uskon­nos­sa pyhä sakra­ment­ti? Saa­ko sii­hen puut­tua maal­li­sel­la lainsäädännöllä?

    Avio­liit­to on käsit­tee­nä vähän ongel­mal­li­nen. Sil­lä mones­ti tar­koi­te­taan sekä kris­til­lis­tä sakra­ment­tia että “mie­hen ja nai­sen välis­tä rekis­te­röi­tyä pari­suh­det­ta”. Peri­aat­tee­sa nämä ovat eril­li­siä kysy­myk­siä. Uskon­toa ei voida/saa pakot­taa siu­naa­maan pari­suh­det­ta lain voi­mal­la. Uskon­non pitää itse saa­da päät­tää opis­taan. Toi­saal­ta yhteis­kun­nal­la tai yksi­löil­lä ei tie­ten­kään ole mitään vel­vol­li­suut­ta hyväk­syä mitään uskon­nol­lis­ta oppia, vaan nii­tä voi­daan pitää myös moraa­lit­to­mi­na ja rikollisina. 

    Toi­saal­ta edus­kun­nal­la on uskon­nois­ta riip­pu­mat­ta oikeus sää­tää lake­ja pari­suh­teen ehdois­ta. Minus­ta kaik­kia laki­sää­tei­sen ase­man omaa­via rekis­te­röi­ty­jä pari­suh­tei­ta pitäi­si kut­sua rekis­te­röi­dyik­si pari­suh­teik­si. Avio­lii­ton tar­koit­tai­si täl­löin rekis­te­röi­tyä ja kir­kon siu­naa­maa pari­suh­det­ta tai pel­käs­tään kir­kon siu­naa­maa pari­suh­det­ta. Toi­sin sanoen avio­liit­to oli­si kir­kon sakra­ment­ti ja rekis­te­röi­ty­pa­ri­suh­de oikeu­del­li­nen status.

    Minä kan­na­tan aika laa­jaa uskon­non vapaut­ta. Niin kau­an kun kaik­ki usko­vat ovat täy­si­val­tai­sia ja vapaa­eh­toi­ses­ti muka­na ja ulko­puo­li­sil­le ei aiheu­du niis­tä vaa­raa niin, mel­kein mikä tahan­sa käy(toki rajan­sa täl­lä­kin, esim. itse­mur­ha­kul­tit). Jos muka­na on lap­sia tai mui­ta vajaa­val­tai­sia niin sit­ten, kysy­mys on pal­jon vai­keam­pi. Jos mukaan pako­te­taan ihmi­siä on, toi­min­ta aina tuomittavaa.

    Tähän liit­tyen voi­si tode­ta, että minus­ta on joten­kin luon­te­vaa aja­tel­la, että niin kau­an kuin hyväk­sy­tään val­tion ja uskon­non yhteys, hyväk­sy­tään myös se, että lait sää­de­tään ris­ti­rii­dat­to­mik­si val­tion uskon­non opin kans­sa. Täl­lä en tie­tys­ti tar­koi­ta, että täl­lai­nen menet­te­ly oli­si suo­ta­vaa tai oikein. Toi­nen vaih­toeh­to vain tun­tuu ole­van, ettei hyväk­sy­tä val­tion ja uskon­non yhteyttä.

  91. Osmo on tain­nut nuk­kua uskon­non­tun­neil­la: sekä kato­li­ses­sa että orto­dok­si­ses­sa kir­kos­sa on seit­se­män sakra­ment­tia, yksi niis­tä on avio­liit­to. Mei­dän kir­kos­sam­me on vain kak­si (kas­te ja ehtoollinen).

    Vuo­teen tai pariin seu­ra­kun­nat eivät ole enää saa­neet teh­dä työ­vuo­ro­jär­jes­te­ly­jä, jot­ta tie­tyt mies­pa­pit eivät jou­tui­si alt­ta­ril­le saman­ai­kai­ses­ti nais­pa­pin kans­sa. Jo useam­pi­kin nais­pap­peu­den tor­ju­va mies­pap­pi on eron­nut tai ero­tet­tu virastaan.

    Jos en ihan vää­räs­sä ole, niin on ole­mas­sa työ­teh­tä­viä, joi­hin voi­daan hakea nime­no­maa mies­tä tai nime­no­maa nais­ta, mut­ta se vaa­tii “asial­li­sen perus­teen”. Orto­dok­si­sen kir­kon papin viran koh­dal­la sel­lai­nen asial­li­nen perus­te lie­nee ole­mas­sa. Toi­nen esi­merk­ki oli­si poi­kien liikunnanopettaja.

  92. Osa kris­ti­kun­nan ja isla­min väli­sis­tä käy­tän­nön erois­ta saat­taa selit­tyä sil­lä, että islam on muu­ta­ma sata vuot­ta nuo­rem­pi uskon­to. Kris­ti­tyil­lä on jo monia sel­lai­sia tais­te­lu­ja sel­vi­tet­ty, joi­ta isla­mis­sa on vie­lä käynnissä. 

    Kun islam nykyi­sin tais­te­lee lähin­nä uskon­nol­li­sel­la aree­nal­la, kris­til­li­ses­sä kult­tuu­ris­sa tais­te­lut käy­dään poli­tii­kas­sa ja yhä voi­mak­kaam­min talou­des­sa. Kun kil­pail­laan näin eri lajeis­sa, yhtei­sek­si, rat­kai­se­vak­si lajik­si muo­dos­tuu hel­pos­ti väkivalta.

    Vas­tuu sii­tä, kuin­ka kovak­si tais­te­lu kär­jis­tyy on kui­ten­kin vah­vem­mal­la osa­puo­lel­la, siis kris­til­li­sel­lä talous­kult­tuu­ril­la, eikä niin­kään isla­min uskon­nol­li­sel­la kult­tuu­ril­la. Toi­sin sanoen, vas­tak­kai­na­set­te­lu­ja voi­tai­siin huo­mat­ta­vas­ti vähen­tää, jos kris­til­li­sen kult­tuu­rin joh­ta­ma talous ei oli­si niin aggressiivista.

    On huo­mat­ta­va, että nykyi­sen maa­il­man­ta­lou­den raken­ne on kris­tit­ty­jen tuo­te. Eikä se suin­kaan ole neut­raa­li mark­ki­na­ta­lous, vaan kova kas­vui­deo­lo­gi­nen kapi­ta­lis­mi. Täyt­tä­kää maa käs­ky on vaih­tu­nut kas­vat­ta­kaa talout­ta käs­kyk­si. Meil­lä val­lit­see yhtä sokea viral­li­nen usko sii­hen, että talou­den kas­vat­ta­jat pelas­ta­vat maan kuin isla­min pii­ris­sä usko­taan pro­fee­tan seu­raa­jien pää­se­vän para­tii­siin – tilan­ne, joka meil­lä oli kult­tuu­ria mää­rää­vä teki­jä muu­ta­ma sata vuot­ta sitten. 

    Vaik­ka kum­mal­la­kaan puo­lel­la ei ole todis­tet­ta uskon­sa perus­teek­si, kum­mat­kin pitä­vät ins­ti­tuu­tioi­taan pait­si vält­tä­mät­tö­mi­nä kir­joi­te­tun teh­tä­vän täyt­tä­mi­sek­si niin myös sil­lä taval­la luon­nol­li­si­na asioi­na, ettei nii­den kysee­na­lais­ta­mis­ta suositella. 

    Isla­mil­la on omat uskon­nol­li­set ins­ti­tuu­tion­sa, jois­ta en tar­kem­min ole peril­lä. Kris­til­li­sen talou­den ins­ti­tuu­tiot ovat sen sijaan tut­tu­ja. Nii­tä ovat mm. osa­keyh­tiö­jär­jes­tel­mä, teki­jä­noi­keus­jär­jes­tel­mä ja lii­ke­sa­lai­suus­jär­jes­tel­mä, jot­ka hui­pul­la muo­dos­ta­vat kaik­kein tär­keim­män, finans­si­jär­jes­tel­män papis­toi­neen. Ilman sitä talou­tem­me veri ei kier­rä, näin on todis­tet­tu. Sik­si me olem­me jokai­nen pelas­tuk­ses­tam­me vel­kaa finans­si­jär­jes­tel­mäl­le – min­kä velan mak­su aina sil­loin täl­löin vaa­tii vähän ylimääräistäkin.

    Näin siis vähän uskon­nol­lis­sä­vyt­tei­ses­ti kar­ri­koi­den. Tot­ta kui­ten­kin. En todel­la­kaan usko, että min­kään­lais­ta lähen­ty­mis­tä on län­nen ja isla­min välil­lä odo­tet­ta­vis­sa ellem­me luo­vu kas­vui­deo­lo­gias­ta ja ala muut­taa talou­tem­me raken­net­ta vähem­män kapi­ta­lis­ti­sek­si eli vähem­män hyök­kää­väk­si kaik­kia hei­kom­pia kult­tuu­rei­ta ja ihmi­siä koh­taan. Suun­ta­na ei kui­ten­kaan tule olla sosia­lis­mi vaan aito markkinatalous.

  93. Alla on ote väi­tös­kir­ja­tii­vis­tel­mäs­tä, jos joku halu­aa tutus­tua aihee­seen enem­män­kin. Eikö­hän Dahlgren ole kir­joit­ta­nut aihees­ta suo­mek­si­kin. En ole luke­nut sitä, mut­ta väi­tös­kir­ja on HY:n tutkintovaatimuksissa.

    Joku kyse­li moni­kult­tuu­ri­suu­den sisäl­lös­tä suo­ma­lai­ses­sa lain­sää­dän­nös­sä, eli mis­sä raja meil­le käy­vän ja vie­raan välil­lä kul­kee. Aihet­ta on tar­kas­tel­tu Outi Lepo­lan väi­tös­kir­jas­sa “Ulkoo­maa­lai­ses­ta suomenmaalaiseksi.”

    Rajo­jen aset­ta­mi­nen ei ole muu­ta­ma vuo­si luke­ma­ni teok­sen mukaan help­poa politikoillekaan.

    Minus­ta Suo­mes­sa on pal­jon hel­pom­pi tilan­ne kuin mones­sa muus­sa maa­han­muut­ta­ja­maas­sa, jos­sa jo syn­ty­neis­tä huo­nois­ta tra­di­tiois­ta on tul­lut pai­no­las­ti. Esi­mer­kik­si Sak­sas­sa elet­tiin pit­kään illuusios­sa, että kyse on vie­ras­työ­läi­sis­tä, jot­ka työ­pa­nok­sen­sa annet­tu­aan häi­py­vät takai­sin sin­ne, mis­tä ovat tuleetkin.

    Sak­sa­lai­nen maa­han­muut­toi­deo­lo­gia muis­tut­taa suo­ma­lais­ta sikä­li, että sak­sa­lai­nen etni­nen taus­ta avaa ovia alku­pe­räis­ten sak­sa­lais­ten kans­sa samal­le vii­val­le, mikä on välil­lä joh­ta­nut han­ka­liin ja tra­gi­koo­mi­siin­kin tilan­tei­siin sikä­li, että kiel­tä tai­ta­ma­ton tuli­ja on saa­nut kan­sa­lai­suu­den vähäi­sin edel­ly­tyk­sin. Etni­nen ideo­lo­gia on joh­ta­nut sii­hen, että ollaan ilman kan­sa­lai­suu­den suo­mia oikeuk­sia vie­lä suku­pol­vien Sak­sas­sa asu­mi­sen jäl­keen. Tilan­ne on kui­ten­kin muuttumassa.

    Suo­ma­lai­suu­den ja yleen­sä kan­sal­lis­val­tion suh­teen oli­si hyvä muis­taa, että kyse ei ole tai­vaas­ta anne­tus­ta hyväs­tä, vaan kan­sal­lis­val­tiot ovat syn­ty­neet soti­mi­sen, val­loit­ta­mis­ten ja jon­kun etni­sen ryh­män isän­nö­oi­mään ryh­ty­mi­sen tulok­se­na, eli vah­vem­man oikeudella.

    Kult­tuu­rien moni­nai­suu­des­sa pitää löy­tää yhtei­nen ja yhdis­tä­vä jut­tun­sa. Suo­mes­sa se on minus­ta kie­li, kie­li ja jäl­leen kieli.

    Toi­nen suo­ma­lai­sia yhdis­tä­vä teki­jä on sosi­aa­li­tur­va, mut­ta oli­si hyvä pitää mie­les­sä, että emme ole niin homo­gee­nis­ta kan­saa, kun val­taa­pi­tä­vät ovat anta­neet ymmärtää.

    Minus­ta pitäi­si puhua avoi­mem­min myös suo­ma­lai­ses­ta moni­kult­tuu­ri­suu­des­ta, joka perus­tuu idän ja län­nen veden­jä­ka­jal­la asu­mi­seen ainoa­na maa­na Euroopassa.

    Vaik­ka ihmi­nen ei puhui­si­kaan mur­ret­taan, aika hel­pos­ti voi tun­nis­taa pro­to­tyy­pit sen suh­teen, mis­tä osas­ta Suo­mea ihmi­nen tulee.

  94. Jat­koa edel­li­seen: Lupaa­mia­ni lähteitä.

    Lähi-idän kult­tuu­rien arki­päi­vä ja käy­tän­nön islam ovat suo­ma­lai­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa har­voin esil­lä. Dahlgre­nin väi­tös­tut­ki­muk­seen perustuva
    artik­ke­li ”Islam, Cus­tom and Revo­lu­tion in Aden” pal­kit­tiin 2001 kan­sain­vä­li­sen Lähi-idän nais­tut­ki­mus­seu­ran (Associa­tion for Midd­le East
    Women’s Stu­dies) nuo­ren tut­ki­jan pal­kin­nol­la par­haas­ta jul­kais­tus­ta artik­ke­lis­ta. ” (vk 22/04 Dahlgren Susan­ne: Kult­tuu­riant­ro­po­lo­gia: Con­tes­ting Rea­li­ties. Mora­li­ty, Proprie­ty and the Public Sphe­re in Aden, Yemen).

  95. Tulin juu­ri neli­tun­ti­ses­ta semi­naa­ris­ta ”Lap­si­per­hei­den haas­teet ja mah­dol­li­suu­det Suo­mes­sa” Nords­jö Ras­tis –talos­ta. Jär­jes­tä­vi­nä tahoi­na oli­vat Man­ner­hei­min las­ten­suo­je­lu­lii­ton Uuden­maan pii­rin (nime­no­maan ns. kun­nia­vä­ki­val­taa tor­ju­maan pyr­ki­vä) ”Amoral”-hanke (nimes­sä lie­nee har­kit­tua pro­vo­ka­tii­vi­suut­ta) ja Suo­men kur­diyh­dis­tys. Alus­ta­ji­na Kris­tii­na Kou­ros, Kirs­ti Palo­nen ja Tii­na Tur­kia. Jär­jes­tä­jien lisäk­si ylei­sö­nä pari­kym­men­tä kur­di­nais­ta ja minä. 

    Oleel­lis­ta oli, että vaik­ka kaik­ki nämä lähin­nä Tur­kis­ta tul­leet nai­set var­maan­kin oli­vat kur­diyh­dis­tyk­sen jäse­niä, he eivät osan­neet suo­mea, tus­kin englan­tia­kaan. Niin­pä kaik­ki tul­kit­tiin (tehok­kaas­ti ja tai­ta­vas­ti) suo­mes­ta kur­mandžik­si (kur­di­kie­len poh­joi­nen pää­mur­re) ja päinvastoin.

    Vaik­ka aihe kuu­los­ti har­ki­tun säy­seäl­tä ja viat­to­mal­ta, oli sel­vää, että sen kaut­ta pääs­tiin kipei­siin ja tär­kei­siin aihei­siin: väki­val­taan, vää­ryyk­siin, oikeuk­siin ja mah­dol­li­suuk­siin. Nämä nai­set var­mas­ti tun­te­vat monia mui­ta, jot­ka eivät nyt olleet pai­kal­la. Uskon, että tämä on yksi tär­keä tapa pääs­tä alkuun. 

    Itse viit­ta­sin mm. tääl­lä mai­nit­tuun päte­vien suo­men­kie­len opet­ta­jien puut­tee­seen. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti olen sitä miel­tä, että vie­lä tär­keäm­pää kuin esim. suo­men kie­li­his­to­rian tun­te­mus oli­si kult­tuu­ri­nen herk­kyys ja kyky taju­ta, mitä muu­ta kie­len alkei­den lisäk­si oli­si syy­tä opet­taa sii­nä ohes­sa. Kie­len ja kult­tuu­rin ope­tus­han kuu­lu­vat yleen­sä­kin kiin­teäs­ti yhteen.

    MllUp:n Rebwar Kari­mi – nuo­ri uupu­ma­ton mies Ira­kis­ta, jota ihai­len suun­nat­to­mas­ti – tote­si lopuk­si, että kur­deil­la on sinän­sä ymmär­ret­tä­vä tai­pu­mus syyt­tää omis­ta­kin vir­heis­tään ympä­röi­viä vihol­li­sia (tai ”viha­mie­li­siä hal­lin­to­ja” kuten hän lie­ven­si). Kui­ten­kin suo­ma­lai­set ovat vie­lä Venä­jän val­lan alai­si­na olles­saan halun­neet erot­tau­tua isän­tä­val­las­ta suku­puol­ten tasa-arvoi­suu­del­la ja muul­la valis­tu­neel­la edis­tyk­sel­li­syy­del­lä. Sii­nä on esi­merk­ki, jota hän kuten moni muu­kin tun­te­ma­ni kur­di haluai­si saa­da oman kan­san­sa seuraamaan.

    Mitä opim­me täs­tä? Ei pidä ylväs­tel­lä vaan ei nöy­ris­tel­lä­kään. On meis­sä jotain hyvää (ja niin muis­sa­kin). Kaik­kea ei tar­vit­se niel­lä eikä kaik­kea kieltää.

  96. Lisäys edel­li­seen: Todet­tiin, että aina­kin Hel­sin­gin (ja erit­täin toden­nä­köi­ses­ti monen muun­kin kau­pun­gin) tur­va­ko­deis­sa maa­han­muut­ta­ja­nai­set ovat mer­kit­tä­väs­ti ylie­dus­tet­tui­na väes­tö­osuu­teen­sa näh­den (mitä ei voi­da pitää kovin­kaan iso­na uutisena).

    Jot­kut vii­py­vät puo­li vuot­ta, monet vain pari päi­vää. Pois­tu­vat­ko per­heen ongel­mat paris­sa päi­väs­sä? Eikö pikem­min­kin ole mah­dol­lis­ta, että lyhyen pako­ret­ken jäl­keen tun­nel­mat ovat entis­tä­kin kireäm­mät ja myös per­heen mie­het entis­tä ahdis­tu­neem­pia tai raivokkaampia?

    Kävi ilmi, ettei mihin­kään tapaus­ten seu­ran­taan ole voi­ma­va­ro­ja. Kui­ten­kin se aina­kin minus­ta tun­tui­si äärim­mäi­sen tär­keäl­tä. Jos nai­nen tai tyt­tö palaa kotiin, jon­kun — par­haas­sa tapauk­ses­sa samaan kult­tuu­ri­pii­riin kuu­lu­van, valis­tu­neen ja arvo­val­tai­sen hen­ki­lön — toki tuli­si seu­ra­ta hän­tä ja tar­jo­ta tar­peel­li­sia neu­vo­ja ja vähin­tään­kin hen­kis­tä tukea koko per­heen raken­ta­val­le sopeu­tu­mi­sel­le nii­hin ris­ti­pai­nei­siin, joi­den kes­kel­lä se elää.

    Par­haas­sa tapauk­ses­sa tavoit­tee­na oli­si ulos­pää­sy tuhoi­sis­ta pai­neis­ta ja uuden­lais­ten minä­ku­vien raken­ta­mi­nen siten, että uudes­ta ja van­has­ta kukin voi vali­ta par­haat (yhteen­so­pi­vat) piir­teet … sekä sal­lia lähei­sil­le­kin vapaut­ta ja eri­lai­suut­ta pel­kää­mät­tä omaa tuhoutumista.

  97. Vil­le Kom­si: “Kui­ten­kin suo­ma­lai­set ovat vie­lä Venä­jän val­lan alai­si­na olles­saan halun­neet erot­tau­tua isän­tä­val­las­ta suku­puol­ten tasa-arvoi­suu­del­la ja muul­la valis­tu­neel­la edis­tyk­sel­li­syy­del­lä. Sii­nä on esi­merk­ki, jota hän kuten moni muu­kin tun­te­ma­ni kur­di haluai­si saa­da oman kan­san­sa seuraamaan.”

    Venä­jän tsaa­ri Alek­sa­ni­te­ri I teh­ty­ään Suo­men kier­to­mat­kan kiit­ti suo­ma­lai­sia talon­poi­kia sanoen, että heis­tä näkee, että he eivät ole kos­kaan jou­tu­neet ja tai­pu­neet nöy­ris­te­le­mään isäntäänsä.

    Mitä opim­me täs­tä? Ei pidä ylväs­tel­lä vaan ei nöy­ris­tel­lä­kään. On meis­sä jotain hyvää (ja niin muis­sa­kin). Kaik­kea ei tar­vit­se niel­lä eikä kaik­kea kieltää.”

    Juu­ri näin, mei­dän alku­pe­räis­ten suo­ma­lais­ten pitäi­si oppia myös­kin moni­kult­tuu­ri­suut­ta ja euroop­pa­lai­suut­ta. Perin­tei­sel­le suo­ma­lai­suu­del­le omi­nai­nen tai­pu­mat­to­muus on monis­sa tilan­teis­sa etu, mut­ta se voi kana­voi­tua uho­na ja ympä­ris­tös­tä piit­taa­mat­to­muu­te­na ja eten­kin alta­vas­taa­jik­si joi­u­tu­nei­den osal­ta välinpitämättömyytenä.

    Suo­mes­sa jono­tus­ti­lan­tees­sa joku käve­lee ilman ensim­mäis­tä­kään perus­te­lua jonon ohi, lop­pu­tu­le­ma­na saat­taa olla pahoin­pi­te­ly (pahem­paa­kin) ja kärä­jöin­ti. Mie­het kan­ta­vat kau­pun­gil­la kul­kies­saan veit­siä itse­suo­je­lusyis­tä, kuten ste­reo­tyyp­pi­seen suo­ma­lai­suus­ku­vaan kuuluu.

    Odo­tin tak­sia Mont­par­nas­sel­la, joku ilmei­ses­ti ei-parii­si­lai­nen ris­ki kave­ri vai­moi­neen käve­li jonon ohi vah­vem­man oikeu­del­la, mut­ta hänet pan­tiin ojen­nuk­seen ja hänen käy­tös­tään pahek­sut­tiin yhteis­tuu­min. — Suo­mes­sa näin ei para­ne teh­dä huma­lan ja mah­dol­lis­ten veit­sien pelossa.

    Suo­ma­lai­nen tai­pu­mat­to­muus tai­taa olla par­haim­mil­laan tal­vi­so­taan ver­rat­ta­vis­sa olois­sa eli sen tur­vin men­nään sin­nik­kääs­ti krii­sien läpi. Suo­ma­lai­set emi­gran­tit ovat tun­ne­tus­ti olleet kovia työn­te­ki­jöi­tä niin Ruot­sis­sa kuin aika­naan Ame­ri­kois­sa­kin riip­pu­mat­ta sii­tä, hal­lit­tiin­ko kiel­tä vai ei.

    Syyk­si luke­mi­nen, attribuointi:

    Maa­han­muut­ta­ja­tut­ki­muk­sis­sa on tut­kit­tu eri­lai­sia att­ri­buoin­ti tai syyk­si luke­mis­tyy­le­jä. Se, että näkee omat ongel­man­sa ympä­ris­tä joh­tu­vik­si voi olla kei­no sel­vi­tä mah­dot­to­mas­sa tilan­tees­sa, mut­ta jos ko. att­ri­buoin­ti­tyy­li jää pääl­le, tyy­lis­tä tulee este kehi­tyk­sel­le. Näin­hän asian­lai­ta on kai­kil­la ihmi­sil­lä taus­tas­ta riippumatta.

    Jos yri­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta ei onnis­tu, pää­dy­tään niin sanot­tuun opit­tuun avut­to­muu­teen, eli val­lit­se­vak­si asen­teek­si voi jää­dä, tein­pä mitä tahan­sa, lop­pu­tu­los on huo­no, ei kan­na­ta yrittää.

  98. Vie­lä yksi jut­tu: ensim­mäi­ses­sä islam-ket­jus­sa Jaas­su ihmet­te­li, mik­si (mm. Tehe­ra­nin yli­opis­ton tut­ki­jan Reza Man­sou­rin mukaan) Kan­sain­vä­li­sen isla­mi­lai­sen kon­fe­rens­sin (OIC) 57 jäsen­maa­ta oli­vat kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa ker­ta­kaik­ki­sia perän­pi­tä­jiä luon­non­tie­teel­li­ses­sä perus­tut­ki­muk­ses­sa (vaik­ka näis­sä­kin mais­sa län­si­mais­ta tek­niik­kaa mie­lel­lään käytetään).

    Peter Lode­nius antaa kir­jas­saan ”Islam och moder­ni­te­ten” (Ny tid / Tiger­text 2004) yksin­ker­tai­sen ja lii­kut­ta­van tai masen­ta­van seli­tyk­sen (valit­kaa halua­man­ne sana). Val­taa pitä­vä ”ula­ma” eli yksi­va­kai­den usko­nop­pi­nei­den jouk­ko pitää tie­teel­lis­tä perus­tut­ki­mus­ta jumalanpilkkana. 

    Tek­niik­ka vie­lä on okei, kos­ka sen toi­mi­vuus on käy­tän­nös­sä todek­si tai toden­nä­köi­sek­si osoit­tau­tu­nut sii­nä kun maan­vil­je­ly tai kame­lin­kä­sit­te­ly. Mut­ta ”luon­non­la­eis­ta” puhu­mi­nen on rie­naus­ta, sil­lä sii­nä kiis­te­tään Juma­lan joka­het­ki­nen ja kaik­kial­li­nen vapaa tah­to. Kivi ei putoa, kos­ka sen on pak­ko, vaan sik­si, että Juma­la (taas ker­ran) tah­too niin. Peri­aat­tees­sa voi­si tah­toa toi­sin­kin (var­sin­kin, jos olet suu­tut­ta­nut hänet)…

  99. Olen heti rip­pi­kou­lun­jäl­keen kir­kos­ta eron­nut kris­til­li­sen kas­va­tuk­sen saa­nut ateis­ti, joka kun­nioit­taa kris­til­li­siä arvo­ja. Eli siis mel­ko vapaamielinen.

    Kim­mo Sha­ria Sasi sai mal­ja­ni täyt­ty­mään. Tämä Kokoo­muk­sen kan­san­edus­ta­ja ja perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan puheen­joh­ta­ja suo­ras­taan ehdot­taa Suo­men lain rin­nal­le sha­ria lakia rii­to­jen sovitteluun. 

    http://www.kotimaa24.fi/uutiset/958-sasi-sharian-kaytto-riitojen-sovittelussa-selvitettava

    Vaik­ka en ole­kaan usko­vai­nen, niin on se vain niin, että kaik­ki mitä Jee­sus Kris­tus Nasa­re­ti­lai­nen teki, niin hänen elä­män­työn­sä oli bar­baa­ri­sen sha­ria-lain kumoa­mi­nen. Koko Uusi-Tes­ta­ment­ti­han on oppia sha­ria-lakia vastaan.

    Sasi halu­aa­ko oikeus­val­tion, jos­sa voi val­li­ta mon­ta eri lakia ja voi­sim­me vali­ta kul­loi­seen­kiin tilan­tee­seen par­hai­ten sopi­van lain. Monia­vioi­suus oli­si yhden lain mukaan sal­lit­tua ja vii­nan juon­ti toi­sen lain mukaan ja toi­sen lain mukaan ei…

    Kokoo­muk­sen arvo­maa­il­mas­sa täl­lai­nen käy­tän­tö on jo nyt tot­ta talous­e­lä­mäs­sä, jos­sa kaik­ki vii­lun­ki on sallittua.

  100. Suo­men perus­tus­la­ki tur­vaa vapaan sopi­musoi­keu­den ja jos sopi­mus­kump­pa­nit kir­joit­ta­vat sop­pa­riin, että sopi­muk­ses­sa nou­da­te­taan sha­ria-lain ehto­jä niin ei sitä voi­da kiel­tää. Ei se ole sen kum­mem­paa kuin urak­ka­so­pi­muk­siin kir­joi­te­taan, että sopi­muk­ses­sa nou­da­te­taan ylei­siä alan sopi­museh­to­ja. Moni var­maan tun­tee litur­gian mikä pis­te­tään sopi­muk­sen liitteeksi.
    Ja kun lisä­tään , että asia­kir­jo­jen päte­mis­jär­je­tys on
    1. Suo­men laki
    2. Sopimus
    3. Sha­ria laki
    Niin sop­pa­ri on täy­sin Suo­men lain mukai­nan eikä sitä voi­da kieltää

    Samoin sopi­mus­kiis­to­ja voi­daan vapaas­sa maas­sa ja Suo­men perus­tus­lain mukaan rat­koa ns väli­mies­ten kaut­ta eli kuka tahan­sa, johon osa­puo­let luot­ta­vat voi toi­mia tuomarina+valtion edus­ta­ja, joka jää häviöl­le ‚jos kak­si kiis­tan edus­ta­jaa on eri mieltä.
    Tämä­hän on ylei­nen lii­ke-elä­män kiistoissa.
    Väli­mie­soi­keu­den pää­tök­ses­tä ei voi edes valit­taa, joten pää­tös on lopullinen.
    Ja mikä muka­vin­ta, osa­puo­let mak­sa­vat kulut, joten veron­mak­sa­jien raho­ja ei sii­hen käytetä.
    Sha­ria-lain sovel­ta­mi­ses­sa var­maan val­tion edus­ta­jak­si tar­vi­taan sel­lai­nen hen­ki­lö, joka tun­tee lakia.
    En pidä Sasis­ta, mut­ta kyl­lä Sasi on täs­sä asias­sa oikeil­la jäl­jil­lä, eli jos haluam­me nou­dat­taa vapaan sopi­musoi­keu­den peri­aat­tei­ta niin mei­dän on hyväk­syt­tä­vä sha­ria-lain nou­dat­ta­mi­nen sivii­li­asiois­sa Suo­men lain teke­min rajoi­tuk­sin tietysti.

    Minus­ta suu­rin ongel­ma on, että taas useim­mat ajat­te­li­vat asioi­ta vain yhdes­tä näkökulmasta.
    Aja­tel­tiin, että työ­voi­ma­pu­la rat­ke­aa tuo­mal­la työ­voi­maa ja meil­lä on koh­ta mil­joo­na uut­ta työn­te­ki­jää, jot­ka puhu­vat suo­mea , juo­vat kal­jaa, kat­so­vat jää­kiek­koa, kuu­lu­vat kirkkoon
    etc ja joi­ta ei ero­ta alkua­suk­kais­ta kuin ihonväristä

    Har­haa, suur­ta har­haa, integroi­tu­mi­nen vie sato­ja vuosia.

  101. Suo­mes­sa on val­lan kol­mi­ja­ko ja sen mukaan oikeus­käy­tän­tö perus­tuu edus­kun­nan sää­tä­miin lakei­hin. Jot­ta oikeus­lai­tok­sis­sa voi­tai­siin sovel­taa sha­ria lakia niin nämä lait pitää sää­tää edus­kun­nas­sa. Sik­si­kin on outoa, että perus­tus­la­ki­val­tio­kun­nan puheen­joh­ta­ja puhuu aivan pehmoisia.

  102. Suo­mes­sa maa­han­muut­toa on vie­ty eteen­päin puh­taas­ti EK:n ehdoil­la eikä kuk­kan ole miet­ti­nyt, mitä muu­ta se tar­koit­taa eikä epä­koh­dis­ta eikä todel­li­sis­ta vai­ku­tu­kis­ta ole edes saa­nut puhua.
    Täs­sä mie­les­sä por­va­ri-EK-rin­tam on onnis­tu­nut täydellisesti.
    Eikä yri­tyk­sil­lä ole­kaan mitään ongel­mia, ne vali­koi­vat maa­han­muut­ta­jis­ta sen par­haan ainek­sen , joka sovel­tuu yri­tys­ten käyt­töön ja kel­paa­mat­to­mat ja muuut maa­han­muu­ton ongel­mat jää­vät sit­ten suu­ren ylei­sön murheeksi.

    Kun yri­tys­ve­ro­tus­ta, sosi­aa­li­tur­va­mak­su­ja , pää­oman vero­tus­ta ja yri­tys­ten yhteis­kun­nal­lis­ta vas­tuu­ta ja ris­kiä maa­han­muu­ton hai­tois­ta koko ajan vähen­ne­tään niin ei yri­tyk­siä kiin­nos­ta tuo­vat­ko he maa­han sopeu­tu­vaa työ­voi­maa vai sopeutumatonta.
    Pitää muis­taa, että työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to on 10–20 ker­tai­nen pako­lai­suu­teen verrattuna. 

    Lopuk­si voi­sin vie­lä ker­toa, että yksi syy mikä ajaa Sasia on se tosia­sia, että vapaa­seen sopi­musoi­keu­teen kuu­luu, että sopi­ja­puo­let voi­vat pis­tää sopi­muk­seen koh­dan , mis­sä maas­sa eri­mei­li­sy­det ratkaistaan.
    Tämä käy­tän­tö on nyt tulossa(vai joko on? )myös avio­liit­to­lain­sää­dän­töön eli puo­li­sot voi­vat vali­ta liit­toa sol­mies­saan, min­kä maan lain­sää­dän­nön mukaan liit­to puretaan.
    On suu­ri ero jos sopi­muk­ses­sa lukee eri­mie­li­syyk­sien rat­kai­su­paik­ka­na Moga­dis­hu Hel­sin­gin sijasta
    Eli Suom­ne pitää teh­dä lain­sää­dän­nös­tään niin hou­kut­te­le­va, että sop­pa­rei­ta kan­nat­taa rat­koa Suomessa.

    Se on myö­häis­tä pyris­tel­lä kun p on jo housuissa

  103. Lii­an van­ha: “En pidä Sasis­ta, mut­ta kyl­lä Sasi on täs­sä asias­sa oikeil­la jäl­jil­lä, eli jos haluam­me nou­dat­taa vapaan sopi­musoi­keu­den periaatteita..”

    Yksi­tyis­hen­ki­löi­den osal­ta ei ole halut­tu eikä luul­ta­vas­ti halu­ta jat­kos­sa­kaan. Yri­tys­ten osal­ta tilan­ne on vapaam­pi (ja pos­ket­to­man kallis).

  104. Yksi­tyis­hen­ki­löi­den osal­ta ei ole halut­tu eikä luul­ta­vas­ti halu­ta jat­kos­sa­kaan. Yri­tys­ten osal­ta tilan­ne on vapaam­pi (ja pos­ket­to­man kallis).”

    Perus­tus­la­ki läh­tee yksi­lön oikeuk­sis­ta ja vapauk­sis­ta, mut­ta järjestäytymis/yhdistymisvapauden vuok­si sopi­mus­va­paus kos­kee myös yri­tyk­siä ja mui­ta yhteisöjä.

  105. Jot­ta oikeus­lai­tok­sis­sa voi­tai­siin sovel­taa sha­ria lakia niin nämä lait pitää sää­tää edus­kun­nas­sa. Sik­si­kin on outoa, että perus­tus­la­ki­val­tio­kun­nan puheen­joh­ta­ja puhuu aivan pehmoisia.”

    Sha­ria lakia vidaan ver­ra­ta ylei­siin sopi­museh­toi­hin niin kuin ura­koin­nis­sa ja mones­sa muus­sa toi­min­nos­sa käytetään .
    Päte­mis­tä rat­ko­taan asia­kir­jo­jen esim pätemisjärjestyksellä
    1. Suo­men laki
    2. Sopi­muk­sen ehdot
    3. Sha­ria laki

  106. Jot­ta oikeus­lai­tok­sis­sa voi­tai­siin sovel­taa sha­ria lakia niin nämä lait pitää sää­tää eduskunnassa” 

    Oikeus­lai­tok­ses­sa hoi­de­teen myös sivii­lioi­keu­teen kuu­lu­via jut­tu­ja. Niis­sä rat­kais­taan pää­asias­sa sopi­mus­rii­to­ja tai mui­ta vas­taa­via kiis­to­ja eikä nii­den rat­kai­su perus­te ole mikään laki vaan sol­mit­tu sopi­mus tai muu vas­taa­va dokumentti/todiste

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.