Tekijä: Osmo Soininvaara

Matkaan taas junal­la Lah­teen. Inter­ci­tyju­nas­sa klo 8:12 on sään­nöl­lis­es­ti perässä vankienkul­je­tus­vaunu. En tiedä, mil­laista vanki­lau­maa sil­lä kul­jete­taan, mut­ta Lahdessa vas­tas­sa on yksi poli­isi­au­to. Koskaan ei ole tarvit­tu kah­ta. Sen ker­ran, kun olen näh­nyt, junas­ta on talutet­tu autoon yksi van­ki. Ehkä toinen viedään Kou­volaan asti.

Olisiko van­gin kul­jet­tamiseen ole­mas­sa halvem­pi ratkaisu kuin oma yksi­tyi­nen junanvaunu?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

Puoluei­den välil­lä on tosi­asi­as­sa suuria ide­ol­o­gisia ero­ja. Havaitsin sen SATA-komite­as­sa, jos­sa jouduin yllät­tymään kokoomuk­sen todel­la kovista asen­teista; puolue kat­soi maail­maa ylem­män keskilu­okan etu­jen kaut­ta. Julk­i­sista puheen­vuoroista olin saanut molem­mista aivan eri käsi­tyk­sen. Jat­ka lukemista “Onko puoluei­den välil­lä ide­ol­o­gisia eroja”

Vähän omake­hua:

Cision Oy on rankan­nut pohjo­is­maiset poli­it­tiset blog­it käyt­täen rajauk­se­na sitä, etteivät lehtien toimit­ta­jien omat blog­it kel­paa kilpailuun.

Tämä blo­gi valit­ti­in Suomen parhaak­si. Suo­ma­lai­sista blo­geista toisek­si parhaak­si valit­ti­in valit­ti­in Jyr­ki Kasvin blogi.

Kat­so uuti­nen tästä. (Löy­tyy sieltä aika alhaalta)

Keskustelu markki­noil­la määräy­tyvistä palkoista ohjau­tui alueille, joista olen kir­joit­tanut ennenkin. Lai­tan tähän muistin virk­istämisek­si Suomen Kuvale­hden kolumni­ni kymme­nen vuo­den takaa. 

Kysymys opti­maalis­es­ta val­u­ut­ta-alueesta oli kuuma aihe Suomen liit­tyessä Euro-alueeseen. Val­u­ut­ta-alue ei ole opti­maa­li­nen, jos sen toises­sa osas­sa tarvit­taisi­in matalia korko­ja laman voit­tamiseen ja toises­sa korkei­ta korko­ja yliku­umen­e­misen estämiseen.

Ehkä Euroop­pa ei ole opti­maa­li­nen val­u­ut­ta-alue, mut­ta olisiko edes Suo­mi? Eivätkö erot suh­dan­neti­lanteessa ole Suomen sisäl­lä paljon suurem­mat, kuin ovat eri Euroopan maid­en välis­sä? Ovatko Espoo ja Kain­uu muka samas­sa suh­dan­neti­lanteessa? Jat­ka lukemista “Kel­lu­va korpitaaleri?”

Helsin­gin Bus­sili­iken­teen työn­seisaus on oma­l­la taval­laan erikoinen. Ongel­ma on van­ha. Kaupungilla on oma työe­htosopimus, joka on van­hoille kul­jet­ta­jille parem­pi kuin AKT:n sopimus, mut­ta nuorem­mille kul­jet­ta­jille huonom­pi kuin AKT:n Ero ei ole niinkään palka­s­sa, ymmärtääk­seni AKT:n sopimus antaa parem­man lik­san, vaan työa­jois­sa. HBL:llä on käytössä ikimuis­toinen käytän­tö, että van­hat kul­jet­ta­jat saa­vat vali­ta ensin päältä mukav­im­mat reitit ja parhaat vuorot ja nuoret saa­vat sen, mitä heille jää. Yleen­sä hyvin rikkon­aisen työpäivän, jos­sa on paljon hyp­py­tun­te­ja. Työ­nan­ta­jan mukaan HBL:n sopimus tar­joaa parem­mat edut sairaus­lomien osalta, mitä se sit­ten tarkoit­taakin. HBL:n on tämän vuok­si vaikea saa­da kul­jet­ta­jia, kos­ka uusi kul­jet­ta­ja tietää joutu­vansa koiran virkaan. Jat­ka lukemista “Bus­sikuskit lakos­sa paikallisen sopimisen puolesta”

Kir­joi­tus “Jos palkat määräy­ty­i­sivät markki­noil­la” oli tämän blo­gin tuhannes postaus sen jäl­keen, kun avasin blo­gin kevääl­lä 2007.

Hyväksyt­tyjä kom­ment­tipuheen­vuoro­ja on ker­tynyt 41 470 eli keskimäärin yli 40 artikke­lia kohti.

Käyn­te­jä on ollut yhteen­sä 1 781 851

Nyky­isin käyn­te­jä on noin 20 000 viikossa.

Työ on eri­lainen tuotan­non­tek­i­jä kuin muut tuotan­non­tek­i­jät, kos­ka ihmisen hyv­in­voin­ti on koko talouden päämäärä. Sik­si palkat ovat eri asia kuin muut hin­nat. Olen varsin vaku­ut­tunut siitä, että maail­mas­ta ei tulisi onnel­lisem­paa, jos palkat määräy­ty­i­sivät spot-hin­toina päivit­täisil­lä markki­noil­la. Mut­ta kuvitel­laan­pa maail­ma, jos­sa näin tapah­tu­isi. Vai­h­toe­hto olisi huono, mut­ta ei tasais­es­ti huono. Jat­ka lukemista “Jos palkat määräy­ty­i­sivät markkinoilla”

Malthusi­lais­ten yhteiskun­ta­te­o­ri­oiden aikana – joi­hin perus­tui sekä klassi­nen kansan­taloustiede että Marx­in ajat­telu  –  vapail­la markki­noil­la työväestö oli tuomit­tu kur­ju­u­teen, kos­ka jos oli tyy­tymätön palkkaansa, aina oli tehtaan por­tilla joku, jolle se palk­ka riit­ti. Työväestön tar­jon­ta ylit­ti kysyn­nän ja palkkata­so oli sen mukainen.

Yleisen kur­ju­u­den voit­tamiseen ja palkkata­son nos­tamiseen tarvit­ti­in jär­jestäy­tymistä ja lakkoase. Se ilmeis­es­ti tuot­ti talouden kasvua, kos­ka jos Fordin työn­tek­i­jöil­lä ei ollut varaa ostaa auto­ja, ei niitä kan­nat­tanut niin paljon valmis­taakaan. Lakol­la saavute­tut edut oli­vat melko kiis­tat­tomasti pois omis­ta­jil­ta, jos yleen­sä keltään. Jat­ka lukemista “Lakko-oikeus ja tulonjako”

Val­tio­val­ta vaatii, EU:n yllyt­tämänä, että Helsin­gin kaupun­ki yhtiöit­tää ener­gialaitok­sen­sa. Tämä tarkoit­taisi, että ener­gialaitok­sen voit­to, 300 M€, jou­tusi verotet­tavak­si, ja Helsin­ki menet­täisi val­tion poh­jat­tomaan kas­saan noin 80 miljoon­aa euroa vuodessa. Jat­ka lukemista “Helsin­gin ener­gian voitot verolle!”