Lakko-oikeus ja tulonjako

Malt­husi­lais­ten yhteis­kun­ta­teo­rioi­den aika­na – joi­hin perus­tui sekä klas­si­nen kan­san­ta­lous­tie­de että Marxin ajat­te­lu  –  vapail­la mark­ki­noil­la työ­väes­tö oli tuo­mit­tu kur­juu­teen, kos­ka jos oli tyy­ty­mä­tön palk­kaan­sa, aina oli teh­taan por­til­la joku, jol­le se palk­ka riit­ti. Työ­väes­tön tar­jon­ta ylit­ti kysyn­nän ja palk­ka­ta­so oli sen mukainen.

Ylei­sen kur­juu­den voit­ta­mi­seen ja palk­ka­ta­son nos­ta­mi­seen tar­vit­tiin jär­jes­täy­ty­mis­tä ja lak­koa­se. Se ilmei­ses­ti tuot­ti talou­den kas­vua, kos­ka jos For­din työn­te­ki­jöil­lä ei ollut varaa ostaa auto­ja, ei nii­tä kan­nat­ta­nut niin pal­jon val­mis­taa­kaan. Lakol­la saa­vu­te­tut edut oli­vat mel­ko kiis­tat­to­mas­ti pois omis­ta­jil­ta, jos yleen­sä keltään.

Sosia­lis­ti­sis­sa mais­sa lak­ko­ja ei tun­net­tu. Sosia­lis­min lop­pu­vai­heis­sa syy oli ilmei­nen, mut­ta sosia­lis­ti­sia val­tioi­ta ei alun perin perus­tet­tu työ­läi­siä sor­ta­maan. Kos­ka kaik­ki oli yhteis­tä, lak­ko oli pois muil­ta tove­reil­ta ja täh­tä­si siis etuoi­keuk­siin. Näis­sä olois­sa avai­na­lo­jen lak­ko ei tun­tu­nut rei­lul­ta. Se, että lak­ko-oikeu­den pois­ta­mi­nen oli osal­taan joh­ta­mas­sa sosia­lis­min muut­tu­mi­seen ihan­tei­ta tavoit­te­le­vis­ta val­tiois­ta dik­ta­tuu­riin, on varoit­ta­va esi­merk­ki lak­ko-oikeu­den puolesta.

Hyvin­voin­ti­val­tiois­sa lak­koa­se koh­dis­tuu var­sin usein kulut­ta­jiin. Lää­kä­ri­lak­ko tuot­ti voit­toa sai­raa­loil­le, mut­ta ikä­vyyk­siä poti­lail­le. Kau­pan lak­ko ei mak­sa­nut työ­nan­ta­jil­le tosia­sias­sa kes­ki­mää­rin mitään, mut­ta osta­jil­le kyl­lä, eikä myy­jien pal­kan­ko­ro­tus ilmei­ses­ti hei­ken­täi­si juu­ri kau­pan alan kan­nat­ta­vuut­ta, kos­ka kaik­kia kaup­po­ja samal­la taval­la kos­ke­va­na se meni­si jok­seen­kin lyhen­tä­mät­tö­mä­nä hin­toi­hin ja siis kulut­ta­jien mak­set­ta­vak­si. Var­maan on yhä lak­ko­ja, jot­ka jaka­vat pal­kan­saa­jil­le omis­ta­jien koh­tuut­to­mia voit­to­ja, mut­ta pää­osaa työ­tais­te­luis­ta voi luon­neh­tia mal­lil­la, jos­sa ei kiis­tel­lä kakun jaka­mi­ses­ta työn ja pää­oman kes­ken vaan palk­ka­sum­man (reaa­li­palk­kaa aja­tel­len) jaka­mi­ses­ta eri pal­kan­saa­ja­ryh­mien välillä.

Talou­del­lis­ta tehok­kuut­ta aja­tel­len palk­ko­jen tuli­si vas­ta­ta mar­gi­naa­lis­ta tuot­ta­vuut­ta, siis huu­to­kaup­pa­hin­taa, johon pää­dyt­täi­siin, jos koko työ­voi­ma huu­to­kau­pat­tai­siin. Jos oli­si nuo­re­na valin­nut alan, joka kak­si­kym­men­tä vuot­ta myö­hem­min alkaa supis­tua, huu­to­kaup­pa­hin­ta­si oli­si var­sin mata­la. Pal­kat las­ki­si­vat kun­nes riit­tä­vän moni vaih­tai­si alaa. Joh­tai­si var­sin epä­oi­keu­den­mu­kai­seen yhteis­kun­taan, jos työ­voi­ma hin­noi­tel­tai­siin mark­ki­noil­la mar­gi­naa­li­sen tuot­ta­vuu­ten­sa mukaan, vaik­ka täl­lai­sel­la hin­noit­te­lul­la oli­si monia hyviä puo­lia talou­del­li­sen tehok­kuu­den kan­nal­ta. Kaik­ki muut tuo­tan­non­te­ki­jät kan­nat­taa hin­noi­tel­la näin – myös maa­ta­lous­maan hin­ta – mut­ta ei palk­ko­ja, kos­ka ihmi­nen on eri ase­mas­sa; ihmis­ten hyvin­voin­ti täs­sä piti olla tavoitteena.

Mihin suun­taan lak­ko-oikeus vie tulon­ja­koa?  Jos ajat­te­lem­me työ­tais­te­lua kei­no­na jakaa palk­ka­sum­maa eri pal­kan­saa­ja­ryh­mien välil­lä, voi­daan kysyä, joh­taa­ko työn hin­noit­te­lu työ­tais­te­lu­voi­man mukaan oikeu­den­mu­kai­seen maa­il­maan. Jot­kut ammat­ti­kun­nat voi­vat kiris­tää muu­ta yhteis­kun­taa pal­jon tehok­kaam­min kuin toi­set. Ei ole oikeu­den­mu­kai­nen sel­lai­nen­kaan yhteis­kun­ta, jos­sa pal­kat eriy­ty­vät suu­res­ti sen perus­teel­la, onko kyse avai­na­las­ta vai ei.

Kir­joi­tin muu­ta­ma päi­vä sit­ten kau­pan alan tyl­säs­tä lak­koa­sees­ta. Aja­tel­kaa­pa, jos kau­pan työn­te­ki­jät voi­si­vat halu­tes­saan pysäyt­tää koko ruo­ka­huol­lon ja pakot­taa koko kan­san paas­toa­maan. Kau­pan kas­soi­hin ver­rat­tu­na pape­ri­työ­läi­set oli­si­vat aika köy­hiä. En viit­si lue­tel­la (yllyt­tä­mi­nen on Suo­mes­sa rikos) mut­ta on pal­jon pie­nen­pie­niä avain­ryh­miä, jot­ka pys­tyi­si­vät pysäyt­tä­mään koko yhteis­kun­nan. He voi­si­vat kiris­tää jät­ti­palk­ko­ja, jos vaih­toeh­to­na on koko yhteis­kun­nan pysähtyminen.

Lak­koa­set­ta on käy­tet­ty Suo­mes­sa var­sin vas­tuul­li­ses­ti. Se joh­tuu kes­ki­te­tyis­tä sopimuksista.Kymmenen junan­suo­rit­ta­jaa Rii­hi­mäel­lä ei voi kiris­tää koko juna­lii­ken­teen pysäyt­tä­mi­sel­lä. Kes­kus­jär­jes­töt ovat estä­neet avain­ryh­mien kiris­tyk­sen, kos­ka hei­dän jäse­nen­sä oli­si­vat jou­tu­neet mak­su­mie­hik­si. Nyt kun työ­nan­ta­jat ovat hylän­neet kes­ki­te­tyn sopi­mi­sen sinän­sä ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä, hin­ta­na voi olla palk­ko­jen eriy­ty­mien – ei tuot­ta­vuu­den mukaan, kuten työ­nan­ta­jat haluai­si­vat  – vaan kiris­tys­a­se­man mukaan.

Kir­jas­ton­hoi­ta­ja­pa­rat!

Yleen­sä kun kir­joi­tan täl­lai­sia pos­tauk­sia, ne täh­tää­vät johon­kin ehdo­tuk­seen. Nyt minul­la ei sel­lais­ta ole. Tähän ei ole hyvää ratkaisua

Yksi vaih­toeh­to on lak­ko-oikeus ja rik­ku­roin­ti. Kun ylei­nen mie­li­pi­de ei hyväk­sy lak­koa, se hyväk­syy rik­ku­roin­nin ja päin­vas­toin. Täl­lä sel­vit­täi­siin  kym­me­nen rii­hi­mä­ke­läi­sen junan­suo­rit­ta­jan lakos­ta, mut­ta sil­lä ei sel­vit­täi­si lää­kä­ri­la­kos­ta eikä ydin­voi­ma­loi­den tur­val­li­suus­val­vo­moi­den lakois­ta. Jos ydin­voi­ma­loi­den val­vo­mo­hen­ki­lö­kun­ta vaa­ti­si mil­joo­nan euron kuu­kausi­palk­kaa, ylei­nen mie­li­pi­de hyväk­syi­si rik­ku­roin­nin, mut­ta rik­ku­rit eivät osai­si työtään.

Olen­nais­ta on pitää lak­koa­se tar­peek­si ison poru­kan hal­lus­sa, jol­loin muu­ta­man hen­gen avain­ryh­män ulottumattomissa.

52 vastausta artikkeliin “Lakko-oikeus ja tulonjako”

  1. Se, että lak­ko-oikeu­den pois­ta­mi­nen oli osal­taan joh­ta­mas­sa sosia­lis­min muut­tu­mi­seen ihan­tei­ta tavoit­te­le­vis­ta val­tiois­ta dik­ta­tuu­riin, on varoit­ta­va esi­merk­ki lak­ko-oikeu­den puolesta.”

    Tämän­kal­tai­ses­sa sosia­lis­mis­sa dik­ta­tuu­ri ja väki­val­ta ovat aina ole­muk­sel­li­ses­ti muka­na, kun taas jos­sain vai­hees­sa ihan­teet jää­vät aina pois.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Kir­joi­tin tämän teks­tin jokin aika sit­ten ATK:n lakon aika­na ja kopioin sen lähes sel­lai­se­naan tähän paril­la lisäyksellä:

    Työ­tais­te­luis­sa eli lakois­sa ja työ­su­luis­sa käy­dään kamp­pai­lua työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jöi­den välil­lä. Työ­tä ei tehdä/teetetä, työn­te­ki­jöil­le ei mak­se­ta palk­ko­ja ja työ­nan­ta­ja ei saa tulo­ja. Tais­te­lu päät­tyy, kun molem­mat osa­puo­let totea­vat saman sopi­muk­sen aiheut­ta­van vähem­män hait­taa kuin jat­ku­van kinastelun.

    Tais­te­lun tii­mel­lyk­ses­sä kol­man­net­kin osa­puo­let kär­si­vät. Töi­hin ei pää­se, tava­ra ei kul­je, hoi­toa ei saa jne.

    Lak­ko-oikeu­den tai työ­sul­ku­jen rajoit­ta­mi­nen aiheut­tai­si mer­kit­tä­viä ongel­mia työ­mark­ki­noil­le. Molem­mil­la työ­mark­ki­naos­a­puo­lil­la tulee olla käy­tös­sään työ­tais­te­lu­toi­men­pi­tei­tä, jot­ta työ­mark­ki­noil­la säi­lyi­si tasa­pai­no. Kol­man­sien osa­puo­lien kär­si­myk­siä pitäi­si kui­ten­kin voi­da välttää.

    Yksi mah­dol­li­nen rat­kai­su voi­si olla seu­raa­va: lakon tai työ­su­lun aika­na töi­tä on tee­tet­tä­vä ja töi­tä on teh­tä­vä nor­maa­lis­ti, mut­ta työn­te­ki­jöil­le ei mak­se­ta palk­kaa ja työ­nan­ta­jan oikeus ottaa mak­su työ­tais­te­lun aika­na luo­vu­te­tuis­ta tuot­teis­ta raja­taan välit­tö­miin, muut­tu­viin kus­tan­nuk­siin. Jos näin teh­täi­siin, yhteis­kun­ta pyö­ri­si kuten ennen­kin, mut­ta sekä työn­te­ki­jöi­den että työ­nan­ta­jien pai­nos­tus­kei­no sääs­tyi­si yhtä voi­mak­kaa­na kuin nykyäänkin.

    Itse asias­sa lak­koa­se voi­si jois­sain tapauk­sis­sa olla nykyis­tä voi­mak­kaam­pi­kin. Nimit­täin sil­loin, jos edel­lä mai­nit­tu peri­aa­te ulo­te­taan myyn­ti­tu­lo­jen lisäk­si kos­ke­maan myös vero­tu­lo­ja. Nykyi­sel­lään­hän kir­jas­ton­hoi­ta­jien lak­ko on talous­vai­keuk­sis­sa ole­van kun­nan mär­kä uni: palk­ka­me­not jää­vät pois, mut­ta vero­tu­lot säilyvät.

    Kun esi­tin tämän aja­tuk­sen, olen­nai­nen kri­tiik­ki kos­ki sitä, että työn­te­ki­jöis­tä tulee ikään kuin orjia. Tämä on tot­ta, mut­ta “orjia” oli­si­vat myös kapi­ta­lis­tit, joten en näe ehdo­tus­ta­ni eri­tyi­ses­ti oikes­to­lai­se­na tai vasem­mis­to­lai­se­na. Orjuusar­gu­ment­ti on sil­ti voi­ma­kas, joten yllä esi­te­tyt lakon ja työ­su­lun rajoi­tus­toi­met voi­tai­siin­kin raja­ta vain tapauk­siin, jois­sa kol­man­net osa­puo­let kär­si­vät merkittävästi.

    Toi­nen ongel­ma ehdo­tuk­ses­sa­ni on lak­ko, johon osal­lis­tu­vat koko hen­ki­lö­kun­nan sijas­ta vain tiet­ty­jä avain­teh­tä­viä hoi­ta­vat hen­ki­löt, esi­mer­kik­si juu­ri ydin­voi­ma­loi­den val­vo­mo­hen­ki­lö­kun­ta. En aina­kaan itse osaa sanoa, mikä oli­si esit­tä­mäs­sä­ni mal­lis­sa oikea hin­ta myy­dyl­le säh­köl­le, jos muu hen­ki­lö­kun­ta oli­si töis­sä nor­maa­lis­ti ja val­vo­mo­hen­ki­lö­kun­ta pal­kat­to­ma­na pakos­ta. Mal­li toi­mii pal­jon parem­min sil­loin, kun koko lei­po­mon väki menee ker­ral­la lakkoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Hyvä kir­joi­tus. Aina­kin minul­le tar­jo­si uusia näkö­kul­mia tähän aiheeseen.

    Minua on askar­rut­ta­nut seu­raa­va. Toi­vot­ta­vas­ti joku osaa selit­tää: Miten Sveit­sis­sä on onnis­tut­tu saa­vut­ta­maan (käsit­tääk­se­ni) huo­mat­ta­vas­ti Suo­mea kor­keam­pi palk­ka­ta­so käy­tän­nös­sä koko­naan ilman lak­koi­lua. Voi­si­ko olla, ettei lak­ko ole­kaan se oikea tapa etu­jen aja­mi­seen? Tai siis aina­kaan pal­kan­saa­jien etu­jen aja­mi­seen. Ammat­ti­liit­to­jen jäse­nyyk­siä sil­lä var­mas­ti kerä­tään, mut­ta ei kai se ole itsetarkoitus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Miten Sveit­sis­sä on onnis­tut­tu saa­vut­ta­maan (käsit­tääk­se­ni) huo­mat­ta­vas­ti Suo­mea kor­keam­pi palk­ka­ta­so käy­tän­nös­sä koko­naan ilman lakkoilua.”

    Sveit­si on Euroo­pan yti­mes­sä. Kun piir­re­tään Sveit­si kes­ki­pis­tee­nä n 1000 km ympy­rä niin lähes kaik­ki Euroo­pan hyvä­tu­loi­set alu­eet ovat sen sisässä.
    Sveit­sil­lä on myös etu­ja sii­tä, että se on saa­nut suo­jiin­sa kaik­kien veron­kier­tä­jien, dikdaattoreiden,natsien, juu­ta­lais­ten etec rahat ja pank­ki­toi­min­ta tar­jo­aa pal­jon hyvä­tu­loi­sia työ­paik­ko­ja , joka sätei­lee muu­hun­kin yhteiskuntaan.

    Pitä­si olla kii­tol­li­nen , että meil­lä on hyvä­tu­loi­sia pepe­ri­mie­hiä ja ahtaa­jia, sil­lä he myys mak­sa­vat vero­ja ja kuluttavat .
    Hyvä­tu­lois­ten duu­na­rei­den kaut­ta vien­nin tulot siir­ty­vät yhteis­kun­taan ja luo­vat työpaikkoja

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Ylei­sen kur­juu­den voit­ta­mi­seen ja palk­ka­ta­son nos­ta­mi­seen tar­vit­tiin jär­jes­täy­ty­mis­tä ja lak­koa­se. Se ilmei­ses­ti tuot­ti talou­den kas­vua, kos­ka jos For­din työn­te­ki­jöil­lä ei ollut varaa ostaa auto­ja, ei nii­tä kan­nat­ta­nut niin pal­jon val­mis­taa­kaan. Lakol­la saa­vu­te­tut edut oli­vat mel­ko kiis­tat­to­mas­ti pois omis­ta­jil­ta, jos yleen­sä keltään. 

    No minä kyl­lä kiis­tän tämän! Sanoi­sin, että elin­ta­so on nous­sut lak­koi­lus­ta huo­li­mat­ta, ei sen vuok­si. Malt­hus oli vää­räs­sä ja Marx oli väärässä.

    Minus­ta se, että työs­tä mak­se­taan mar­gi­naa­li­tuot­ta­vuu­den mukaan ei voi mil­lään mie­lek­kääl­lä taval­la olla “epä­oi­keu­den­mu­kais­ta”. Ja vaik­ka oli­si­kin, niin sit­ten voim­me yhtä hyvin alkaa pitä­mään vaik­ka pai­no­voi­maa epä­oi­keu­den­mu­kai­se­na (eri­tyi­ses­ti liha­via kohtaan).

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Kau­pan lak­ko ei mak­sa­nut työ­nan­ta­jil­le tosia­sias­sa kes­ki­mää­rin mitään, mut­ta osta­jil­le kyl­lä, eikä myy­jien pal­kan­ko­ro­tus ilmei­ses­ti hei­ken­täi­si juu­ri kau­pan alan kan­nat­ta­vuut­ta, kos­ka kaik­kia kaup­po­ja samal­la taval­la kos­ke­va­na se meni­si jok­seen­kin lyhen­tä­mät­tö­mä­nä hin­toi­hin ja siis kulut­ta­jien maksettavaksi.”

    Kus­tan­nus­vai­ku­tus kau­pan pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta oli vain alle pro­mil­le ja se mis­tä kiis­tel­tiin alle 0,1 promillea.
    Mitään fir­maa ei joh­de­ta noin tar­kas­ti, joten tuol­lai­set koro­tuk­set eivät näy mis­sään hinnoissa.
    Kyses­sä oli enem­män­kin poliit­ti­nen tais­te­lu EK:n taholta
    Ja joka tapauk­ses­sa kun jo alan ylei­nen tuot­ta­vuu­den nousu on 2–3 % niin kulut itse asias­sa pie­ne­ne­vät näil­lä korotuksilla

    Ilmei­ses­ti Osmo­kin jo ajat­te­lee, että yri­tys­ten voi­tot ja pää­oma­tu­lot ovat kiin­tei­tä eli ris­kit­tö­miä, kos­ka tulon­ja­ko­tais­te­lua käy­dään vain pal­kan­saa­jien kesken.

    Tämä­kin on kyl­lä osit­tain tot­ta, sil­lä nuo hen­ki­lös­tö­ku­lut sisäl­tä­vät yri­tyk­sen kaik­kien hen­ki­lös­tö­ryh­mien henkilöstökulut.
    Tyy­pil­li­ses­ti kulut jakau­tu­vat niin, että joh­to ottaa pääl­tä 10–20 % , enti­nen joh­to 2–10 %, toi­mi­hen­ki­löt 20–40 % ja duu­na­reil­le jää sit­ten mitä jää

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Miten Sveit­sis­sä on onnis­tut­tu saa­vut­ta­maan (käsit­tääk­se­ni) huo­mat­ta­vas­ti Suo­mea kor­keam­pi palk­ka­ta­so käy­tän­nös­sä koko­naan ilman lakkoilua.” 

    Sveit­sis­sä on kor­keam­pi työn tuot­ta­vuus. Vii­me kädes­sä tuot­ta­vuus rat­kai­see pal­kan­mak­su­ky­vyn ylärajan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Tämän het­ken sivis­tys­ta­so on taan­tu­nut jon­ne­kin 1800-luvul­le: lakot täy­tyy kiel­tää, mar­gi­naa­li­tuot­ta­vuu­den mukai­set pal­kat luon­nol­li­sia, laman aika­na täy­tyy kär­siä, jul­ki­set bud­je­tit laman aika­na mini­miin, inflaa­tio lama­na aika­na suu­ri vaa­ra, rahan kor­kea ulkoi­nen arvo on aina hyvä asia, palk­ka­työ pitää lopet­taa ja kaik­ki pie­ny­rit­tä­jik­si jne. Kes­kus­te­lu var­sin­kin niin sano­tun luke­neis­ton pii­ris­sä on uskon­non ja huo­non yhteis­kun­ta­tie­teen seka­me­te­liä, joka lipoo jo val­miik­si sadis­tis­ta mieltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. luon­neh­tia mal­lil­la, jos­sa ei kiis­tel­lä kakun jaka­mi­ses­ta työn ja pää­oman kes­ken vaan palk­ka­sum­man (reaa­li­palk­kaa aja­tel­len) jaka­mi­ses­ta eri pal­kan­saa­ja­ryh­mien välillä.”

    Myös tuloe­ro­jen kas­vat­ta­mi­nen on palk­ka­sum­man jaka­mis­ta eri pal­kan­saa­ja­ryh­mien kes­ken eli kun joh­don ja toi­mi­hen­ki­löi­den palk­ko­ja kas­va­te­tan työn­te­ki­jöi­tä nopeam­min niin yri­tyk­sen palk­ka­sum­man jakaan­tu­mi­nen hen­ki­lös­tö­ryh­mien kes­ken muut­tuu, siten, että joh­don ja toi­mi­hen­ki­löi­den osuus palk­ka­sum­mas­ta kasvaa.

    Jos­tain syys­tä joh­ta­jien ja toi­mi­hen­ki­löi­den palk­ko­ja ei pide­tä palk­ka­kus­tan­nuk­si­na, jot­ka on veloi­tet­ta­va asiak­kaal­ta ja nii­den osuut­ta vähätellään.
    Tänä päi­vä­nä nii­den osuus on kui­ten­kin jo mer­kit­tä­vä. Eri­tyi­ses­ti entis­ten joh­ta­jien kulut ovat kas­vus­sa, sil­lä nuo irti­sa­no­mis­kor­vauk­set ‚lisäe­läk­keet ym muut etuu­det mak­se­taan useim­mi­ten yhtiön kas­sas­ta ilman rajoi­tuk­sia ja jopa 30–40 vuot­ta sen jäl­keen kun joh­ta­ja on pois­tu­nut yhtiöstä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Ode
    “Se ilmei­ses­ti tuot­ti talou­den kas­vua, kos­ka jos For­din työn­te­ki­jöil­lä ei ollut varaa ostaa auto­ja, ei nii­tä kan­nat­ta­nut niin pal­jon valmistaakaan.”

    Ääh, aina tämä For­din ver­taus. Ford _ei todellakaan_ mak­sa­nut hyviä palk­ko­ja sik­si että työ­läi­sil­lä oli­si varaa ostaa auto­ja, vaan sik­si, että hän huo­ma­si hyvil­la pal­koil­la saa­van­sa hyviä työn­te­ki­jäi­tä sekä pidet­tyä vaih­tu­vuu­den kuris­sa, jol­loin työn­te­ki­jöi­den tuot­ta­vuus oli luon­nol­li­ses­ti aivan muu­ta kuin muilla. 

    Ford kiteyt­tä tämän omae­lä­män­ker­ras­saan joten­ku­ten seu­vaa­vas­ti: “kehi­tä tuot­ta­vuut­ta jot­ta voit mak­saa parem­pia palk­ko­ja, jot­ta saat par­haat työn­te­ki­jä jol­loin saat kehi­tet­tyä tuot­ta­vuut­ta enem­män, siir­rä syn­ty­neet sääs­töt hin­toi­hin kas­vat­taak­se­si myyn­tiä, kas­va­nut myyn­ti tuo lisää mas­sa­tuo­tan­non etu­ja, jol­loin voit tehos­taa tuo­tan­toa jne”

    Eli For­din punai­nen lank­sa oli työn tuot­ta­vuus. Jos tuot­ta­vuus nousee tar­peek­si, sil­loin hyö­dyk­keet hal­pe­ne­vat niin pal­jon, että kai­kil­la on nii­hin varaa.

    Lisäk­si Ford käyt­ti luun­murs­kaa­jia hoi­taes­saan suh­tei­taan ay-liik­kee­seen ja kom­mu­nis­tien agi­taat­to­rei­hin, eli hän ei ollut kyl­lä aina­kaan nyky­mit­ta­puul­la mikään “työ­läis­ten ystävä”.

    Lii­an vanha:’
    “ustan­nus­vai­ku­tus kau­pan pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta oli vain alle pro­mil­le ja se mis­tä kiis­tel­tiin alle 0,1 promillea.”

    Jos­sain koh­taa las­kit että koro­tuk­sen vai­ku­tus voit­toon oli­si noin 4%. Jos kaup­pa vas­tus­taa siis 4% sii­vun katoa­mis­ta ja työn­te­ki­jät vaa­ti­vat luok­kaa 1,7%ia, niin miten voi pää­tel­lä että kaup­pa on “koh­tuu­ton” tms?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Miten Sveit­sis­sä on onnis­tut­tu saa­vut­ta­maan (käsit­tääk­se­ni) huo­mat­ta­vas­ti Suo­mea kor­keam­pi palk­ka­ta­so käy­tän­nös­sä koko­naan ilman lakkoilua.”

    Sveit­sis­sä teki­vät työ­nan­ta­ja- ja työn­te­ki­jä­lii­tot lin­na­rau­han 1938. Ensin metal­li, siten muut. Koke­muk­set naa­pu­ri­mais­ta Sak­sas­ta, Itä­val­las­ta ja Ita­lias­ta antoi­vat tar­peek­si varoit­ta­van esi­mer­kin sii­tä miten käy, jos kan­sa­kun­ta ei osaa sopia asioistaan.

    Molem­min puo­lin sovit­tiin, että 5 vuo­den ajak­si työn­te­ki­jät sitou­tui­vat ole­ma­na käyt­tä­mät­tä lak­ko-oikeut­taan ja vas­taa­vas­ti työ­nan­ta­jat työ­sul­kuoi­keut­taan. Sovit­tiin myös, että palk­ko­ja nos­te­taan tuot­ta­vuu­den muka­na, ja että osa­puo­let pyr­ki­vät yhteis­työs­sä ja hyväs­sä hen­ges­sä löy­tä­män rat­kai­sun kaik­kiin eri­mie­li­syyk­siin. Tämä osoit­tau­tui siunaukselliseksi.

    Sopi­mus uusit­tiin sodan aika­na ja tie­tääk­se­ni aina sen jäl­keen vii­den vuo­den välein.

    Sveit­sis­sä ja sen kans­sa raha- ja tul­li­lii­tos­sa ole­vas­sa Liech­tens­tei­nis­sa oli hyvin kehit­ty­nyt hie­no­me­ka­niik­ka­teol­li­suus, jois­ta tun­ne­tuin esi­merk­ki ovat kel­lot. Osat nii­hin val­mis­tet­tiin koti­teol­li­suu­te­na alp­pi­ky­lis­sä, kuten myös mm. Bai­je­ris­sa, sak­san puo­lel­la*. Mai­nit­sen myös Revox-nau­hu­rit ja Sulzer-meri­die­se­lit. Liech­tens­tei­nis­sa val­mis­tet­tiin 50-luvul­la hie­no­ja mekaa­ni­sia käsi­las­ki­mia. Arvos­te­tut Hil­ti- pora­va­sa­rat ovat liech­tens­tei­ni­lai­nen tuo­te­merk­ki, jos­ta maan asuk­kaat ovat oikeu­te­tus­ti hyvin ylpei­tä. (Hil­ti on yksi kylä ja rau­ta­tie­a­se­ma) He itse koros­ta­vat, että teol­li­suus on maan suu­rin elin­kei­no, eikä suin­kaan pank­ki­toi­min­ta, kuten ylei­ses­ti luullaan.

    50–60 –luvuil­la maa­han alet­tiin vär­vä­tä vie­ras­työ­läi­siä mm. Tur­kis­ta. Ongel­mat ovat pie­niä ver­rat­tu­na esim. Sak­saan tai Rans­kaan, mut­ta sil­ti reaa­li­sia. ”Mei­dän piti saa­da vain työ­voi­maa, mut­ta tän­ne muut­ti­kin ihmi­siä,” tote­si kir­jai­li­ja Max Frisch.

    * Bai­je­ri­lai­set väit­tä­vät, että vas­toin tun­net­tua lausu­maa Wel­le­sin elo­ku­vas­sa Kol­mas mies, käki­kel­lo kek­sit­tiin ”kel­lo­ka­dul­la” Bai­je­rin vuo­ris­tos­sa (vai oli­ko se sit­ten­kin Bade­nis­sa, tai Pfalszis­sa. Sak­san osa­val­tioi­den rajois­ta ei pidä lukua itse piru­kaan.). Siel­lä on myös maa­il­man suu­rin käkikello.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Yksi näkö­kul­ma: jos duu­na­rit ja työ­nan­ta­jat eivät pää­se sovin­toon tänään, alkaa laa­ja elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den työ­sul­ku. Muka­na jopa 10-ker­tai­nen mää­rä yri­tyk­siä lak­ko­jen sul­ke­miin näh­den. Käy­tän­nös­sä koko toimiala.

    Kiris­tää­kö elin­tar­vi­ke­teol­li­suus avai­na­la­na itsel­leen etu­ja muul­ta yhteis­kun­nal­ta lopet­ta­mal­la koko ruoantuotannon? 

    Pitäi­si­kö val­tio­val­lan puut­tua täl­lai­seen toi­min­taan, jos­sa vain muu­ta­ma elin­kei­noe­lä­män pomo voi lait­taa Suo­men kär­si­mään ruoanpuutteesta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Sveit­si on Euroo­pan yti­mes­sä. Kun piir­re­tään Sveit­si kes­ki­pis­tee­nä n 1000 km ympy­rä niin lähes kaik­ki Euroo­pan hyvä­tu­loi­set alu­eet ovat sen sisässä.2

    Tämä on tot­ta, sil­lä jos piir­re­tääbn Sveit­si kes­ki­pis­te­nä 1000 km sätei­nen ympy­rä, niin lähes koko län­ti­nen Euroop­pa on sen sisäl­lä: Sak­sa ja Rans­ka koko­naan Iso-Bri­tan­nia Skot­lan­nin rajal­le saak­ka, Ita­lia lähes koko­naan, Tans­ka koko­naan ja Mal­mön alue Ruotsissa …

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Lii­an vanha:

    Kus­tan­nus­vai­ku­tus kau­pan pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta oli vain alle pro­mil­le ja se mis­tä kiis­tel­tiin alle 0,1 promillea.
    Mitään fir­maa ei joh­de­ta noin tar­kas­ti, joten tuol­lai­set koro­tuk­set eivät näy mis­sään hinnoissa. 

    Kyl­lä, ja lisäk­si työn­te­ki­jät eivät tuol­la 0,7 pro­sen­tin koro­tuk­sil­la pal­jon juh­li. Saman ver­ran saa, kun vie tyh­jät pul­lot kauppaan!

    Kyses­sä oli enem­män­kin poliit­ti­nen tais­te­lu EK:n taholta 

    Joo, alan minä­kin tai­pu­maan kan­nal­le­si: ammat­tiyh­dis­tys­liik­keet ja työ­nan­ta­ja­jär­jes­töt on lope­tet­ta­va, kos­ka nii­tä ilmei­ses­ti käty­te­tään lähin­nä poliit­ti­seen peliin!

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Onko joku esit­tä­nyt lak­ko-oikeu­den pois­ta­mis­ta tai siir­ty­mis­tä mar­gi­naa­li­sen tuot­ta­vuu­den mukai­siin palkkoihin?”

    Kyl­lä EK on aja­nut voi­mak­kaas­ti niin tuloe­ro­jen kas­vat­ta­mis­ta. Onko se sit­ten mar­gi­naa­li­sen tuot­ta­vuu­den mukais­ta poli­tiik­ka vai ei niin on eri asia.
    Samoin EK on aja­nut lak­ko-oikeu­den rajoittamista.
    Kun Kepu ja Kok­kom­su ovat talou­del­li­ses­ti riip­pu­vai­sia EK:n tues­ta samoin kuin näi­den puo­luei­den joh­ta­jat EK:n tar­joa­mis­ta elä­ke­vi­rois­ta niin kyl­lä tähän suun­taan yhteis­kun­taa viedään

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Minus­ta se, että työs­tä mak­se­taan mar­gi­naa­li­tuot­ta­vuu­den mukaan ei voi mil­lään mie­lek­kääl­lä taval­la olla “epä­oi­keu­den­mu­kais­ta”.

    Sii­nä tapauk­ses­sa saman tulee päteä pää­omal­la han­kit­tui­hin tuloihin.
    Lop­pu­ra­hat sit­ten val­tiol­le investointeihin?

    Ja vaik­ka oli­si­kin, niin sit­ten voim­me yhtä hyvin alkaa pitä­mään vaik­ka pai­no­voi­maa epä­oi­keu­den­mu­kai­se­na (eri­tyi­ses­ti liha­via kohtaan).

    Sen, että luon­to ja sen lait ovat epä­oi­keu­den­mu­kai­sia, ei pitäi­si olla kenel­le­kään yllätys!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. OS:
    Enpä tar­koit­ta­nut, että Soi­nin­vaa­ra on niin kir­joit­ta­nut, mut­ta monet vai­kut­ta­jat kyl­lä ovat tuo­neet jul­ki mai­nit­tu­ja totuuk­sia. Oma­koh­tai­nen koke­mus on myös, että kun semi­naa­reis­ta siir­ry­tään viih­teen puo­lel­le, alkaa todel­li­nen kar­va pal­jas­tua ja puheet koventua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Molem­min puo­lin sovit­tiin, että 5 vuo­den ajak­si työn­te­ki­jät sitou­tui­vat ole­ma­na käyt­tä­mät­tä lak­ko-oikeut­taan ja vas­taa­vas­ti työ­nan­ta­jat työ­sul­kuoi­keut­taan. Sovit­tiin myös, että palk­ko­ja nos­te­taan tuot­ta­vuu­den muka­na, ja että osa­puo­let pyr­ki­vät yhteis­työs­sä ja hyväs­sä hen­ges­sä löy­tä­män rat­kai­sun kaik­kiin eri­mie­li­syyk­siin. Tämä osoit­tau­tui siunaukselliseksi.

    Kuu­los­taa TuPo:lta, jot­ka eivät enää EK:lle kelpaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Jos oli­si nuo­re­na valin­nut alan, joka kak­si­kym­men­tä vuot­ta myö­hem­min alkaa supis­tua, huu­to­kaup­pa­hin­ta­si oli­si var­sin mata­la. Pal­kat las­ki­si­vat kun­nes riit­tä­vän moni vaih­tai­si alaa. Joh­tai­si var­sin epä­oi­keu­den­mu­kai­seen yhteis­kun­taan, jos työ­voi­ma hin­noi­tel­tai­siin mark­ki­noil­la mar­gi­naa­li­sen tuot­ta­vuu­ten­sa mukaan, vaik­ka täl­lai­sel­la hin­noit­te­lul­la oli­si monia hyviä puo­lia talou­del­li­sen tehok­kuu­den kan­nal­ta.

    En näe ker­ras­saan mitään oikeu­den­mu­kai­suuson­gel­maa täs­sä. Jos pal­kois­sa on las­ku­pai­nei­ta, so. jos pal­kan­ko­ro­tuk­set jää­vät sel­väs­ti ylei­ses­tä jäl­keen, niin se on sig­naa­li, että alal­le ei kan­na­ta tulla.

    Mar­gi­naa­li­hin­noit­te­lun toi­nen kään­tö­puo­li nimit­täin on, että mar­gi­naa­li­hin­noit­te­lul­la palk­ka myös vas­taa mar­gi­naa­lis­ta tuot­ta­vuut­ta. Se, että jamp­po­ja pide­tään töis­sä aurin­gon­las­kun aloil­la, joh­taa tuplatehottomuuteen.

    Nopeas­sa muu­tok­ses­sa on tie­tys­ti ongel­ma, kos­ka mukau­tu­mi­nen tapah­tuu hitaas­ti. Esi­mer­kik­si kou­lu­tus­ta vaa­ti­vil­la aloil­la syn­tyy upon­nei­ta kus­tan­nuk­sia kun kou­lu­tus hap­pa­nee. Näi­tä vas­taan voi­daan aja­tel­la jon­ki­lais­ta sosi­aa­li­va­kuu­tus­ta. Itsea­sias­sa mer­kit­tä­vim­mät syyt sii­hen, mik­si sosi­aa­li­tur­va noin yli­pää­tään voi olla hyö­dyl­li­nen, on peh­men­tää raken­ne­muu­tok­sen aiheut­ta­mia yksi­tyi­siä haittoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Kuka nyt kiristää?:
    Onko mie­les­tä­si sit­ten oikein, että ay-lii­ke koh­dis­taa lakon vain toi­mia­lan suu­rim­piin yri­tyk­siin? Tämä­hän aiheut­taa sel­vää kysyn­nän siir­ty­mis­tä suu­ril­ta toi­mi­joil­ta pie­nil­le ja vai­kut­taa siten mark­ki­noi­hin. Työ­eh­to­so­pi­muk­sen halu­taan ole­van yleis­si­to­va, eikö sil­loin ole oikeus ja koh­tuus, että työ­tais­te­luis­sa­kin ovat kaik­ki osa­puo­let muka­na? (Tie­tys­ti pie­ni yri­tys voi hel­pom­min toi­mia jär­jes­täy­ty­mät­tö­mil­lä työn­te­ki­jöil­lä, mutta…)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Soi­nin­vaa­ran ana­lyy­si on oikea ja terä­vä. Työ­läis­ten lak­koa­se on todel­la tyl­sy­nyt tilan­teis­sa, jol­loin ei ole kysy­mys avainaloista.

    Olen ihme­tel­lyt kovas­ti suo­ma­lais­ta käy­tän­töä, että sovi­taan koko alan työ­eh­dois­ta tai lai­te­taan koko ala lak­koon. Tapah­tuu juu­ri niin­kuin Soi­nin­vaa­ra esit­tää. Vain sivul­li­set kär­si­vät. Koti­mark­ki­na teol­li­suu­den työ­na­na­ta­jil­le lak­ko on se ja sama. Vien­ti­teol­li­suu­des­sa lak­ko kurit­taa työ­nan­ta­jia jon­kun verran.

    Aina­kin ennen mui­noin Ame­ri­kan aut­to­teol­li­suu­des­sa sovit­tiin pal­kois­ta yri­tys­koh­tai­ses­ti. Jokai­sel­la auton­tuot­ta­jal­la oli oma työ­eh­to­so­pi­muk­sen­sa. Näis­sä oli mah­dol­lis­ta huo­mioi­da ala­koh­tai­sia sopi­muk­sia parem­min kun­kin yhtiön työ­olot. Eli pääs­tään työ­nan­ta­jien nykyi­sin havit­te­le­maan yksilöllisyyteen.

    Oleel­lis­ta mene­tel­mäl­le on myös se, että mikä­li jon­kun työ­nan­ta­jan kans­sa ei pääs­ty sopi­mik­seen, lai­tet­tiin yri­tys lak­koon. Täl­löin lak­ko koh­dis­tui oikei­siin yri­tyk­siin ja lak­ko aut­toi työ­eh­dois­ta sopi­nei­den yri­tys­ten talout­ta. Lisäk­si vai­ku­tuk­set sivul­li­siin oli­vat mini­maa­li­sia. Kai­ken kaik­ki­aan mones­sa sel­keäs­ti nykyis­tä parem­pi tilanne.

    Ame­ri­kas­sa on voi­mas­sa Suo­mea vah­vem­pi kar­tel­lien esto­la­ki. Siel­lä eivät työ­nan­ta­jat ole oikeu­tet­tu­ja sel­lai­seen yhteis­työ­hön, jon­ka vai­ku­tuk­ses­ta kulut­ta­ja­hin­nat voi­vat muut­tua tai yhte­näis­tyä. Onko tämä syy­nä sii­hen, että mene­tel­mä sopii USA:han ja mah­dol­li­ses­ti ei Suomeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Osmo: “…Kaik­ki muut tuo­tan­non­te­ki­jät kan­nat­taa hin­noi­tel­la näin … mut­ta ei palk­ko­ja, kos­ka ihmi­nen on eri ase­mas­sa; ihmis­ten hyvin­voin­ti täs­sä piti olla tavoitteena…”

    Jos jäy­kis­täm­me työ­mark­ki­nam­me täy­sin, jou­dum­me samaan jamaan kuin Rans­ka ja osin Sak­sa ovat täl­lä hetkellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Olen­nais­ta on pitää lak­koa­se tar­peek­si ison poru­kan hal­lus­sa, jol­loin muu­ta­man hen­gen avain­ryh­män ulottumattomissa.”

    Var­maan­kin juu­ri näin. Suo­mes­sa lak­ko-oikeus on työ­eh­to­so­pi­mus­jär­jes­tel­män vuok­si väki­sin­kin mel­ko ison poru­kan hallussa. 

    Itse lak­ko-oikeus ei var­maan­kaan ole niin­kään tulon­ja­koon vai­kut­ta­va seik­ka. Työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuus sen sijaan voi­si selit­tää aina­kin tois­tai­sek­si pie­nem­piä tuloe­ro­ja, kuin pai­kal­li­sen sopi­mi­sen mais­sa tava­taan näh­dä. Tämä ei vält­tä­mät­tä pidä paik­kaan­sa, vaan se saat­taa olla myös edes­men­neen tupo-jär­jes­tel­män ansio/syy.

    Tuloe­ro­jen tar­kas­te­lu toi­saal­ta tai­taa saa­da uuden ulot­tu­vuu­den, kun nyt hei­koim­min pal­kat­tu­jen alo­jen mii­nus­puo­lel­le huo­mioi­daan työ­teh­tä­vien epä­tyyp­pil­li­syys. Suo­mes­sa on tapa­na muun­taa työ­suh­teet ver­tai­lu­kel­poi­sik­si, eli täys­päi­väi­sik­si. Onko nyky­ään ole­mas­sa­kaan täys­päi­väis­tä kau­pan alan työ­tä? Näin ver­tail­len tuloe­rot lie­ne­vät hui­mas­ti suu­rem­mat eikä suur­ta eroa var­maan­kaan mui­hin län­si­mai­hin ole.

    Työ­tais­te­luoi­keus on Euroo­pan ihmi­soi­keus­tuo­miois­tui­men vah­vis­ta­ma perus­oi­keus ja työ­eh­to­so­pi­muk­sien yleis­si­to­vuut­ta tar­vi­taan, jot­ta kil­pai­lus­sa menes­tyi­si se, joka tekee asiat parem­min, eikä se, joka onnis­tuu neu­vot­te­le­maan hei­koim­mat työ­eh­dot. Minus­ta tämä on paras tie tuot­ta­vuu­den kas­vuun ja oikeas­ti asioi­den teke­mi­seen paremmin.

    Toi­saal­ta Suo­mes­sa on jo tapah­tu­nut sel­vä siir­ty­mä sii­hen suun­taan, että kil­pai­lu­te­ki­jä­nä toi­mii­kin työn­te­ki­jöi­den työ­eh­dot. Jos raken­nusa­la sivuu­te­taan, niin esi­merk­ki­nä toi­mi­nee vaik­ka len­toa­se­man tur­va­tar­kas­tuk­sien kil­pai­lut­ta­mi­nen, jos­sa menes­tyi se, joka kek­si ensin tur­va­tar­kas­tus­työn ole­van siivoustyötä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Yli­opis­tois­sa työs­ken­te­lee kan­sa­kun­nan äly­ker­maa pie­nel­lä kitu­pal­kal­la ja työ­paik­ka on jat­ku­vas­ti kat­kol­la. Heil­le soi­si parem­mat lik­sat, tur­va­tum­man toi­meen­tu­lon, mut­ta voi­sit­te­ko kuvi­tel­la hei­dän lak­koi­le­van sen puo­les­ta. Joku täs­sä hom­mas­sa mät­tää, kun vähäl­lä kou­lu­tuk­sel­la ja osaa­mi­sel­la voi nyh­tää lak­koa­set­ta käyt­täen ties mitä liksaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Her­bert
    “Onko mie­les­tä­si sit­ten oikein, että ay-lii­ke koh­dis­taa lakon vain toi­mia­lan suu­rim­piin yrityksiin?”

    Mik­sei hom­ma voi­si toi­mia yri­tys­koh­tai­ses­ti? Yri­tyk­sis­sä on tuot­ta­vuuse­ro­ja, joten pal­kan­ko­ro­tus­va­ran pitäi­si olla yri­tys­koh­tai­nen. Lisäk­si kum­mal­la­kin osa­puo­lel­la on kovat insen­tii­vit vält­tää lak­ko­ja, kos­ka jos fir­ma A menee lak­koon, fir­ma B vie mark­ki­na ja häviä­nä on sekä A:n omis­ta­jat ETTÄ työn­te­ki­jät. Aina­kin täy­sin tur­han juku­ri­pää­la­kot vähenisivät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)


  26. Molem­min puo­lin sovit­tiin, että 5 vuo­den ajak­si työn­te­ki­jät sitou­tui­vat ole­ma­na käyt­tä­mät­tä lak­ko-oikeut­taan ja vas­taa­vas­ti työ­nan­ta­jat työ­sul­kuoi­keut­taan. Sovit­tiin myös, että palk­ko­ja nos­te­taan tuot­ta­vuu­den muka­na, ja että osa­puo­let pyr­ki­vät yhteis­työs­sä ja hyväs­sä hen­ges­sä löy­tä­män rat­kai­sun kaik­kiin eri­mie­li­syyk­siin. Tämä osoit­tau­tui siunaukselliseksi.

    Kuu­los­taa TuPo:lta, jot­ka eivät enää EK:lle kelpaa.””

    Sitä­hän se juu­ri on. Tulo­pol­tiik­ka tuli Suo­meen 1968 vakautussopimuksessa.

    En tie­dä miten svei­tis­sä on asian­lai­ta nyky­ään. Itä­val­las­sa ja Bene­lux-mais­sa oli 90-luvul­le saak­ka hyvin vah­va sodan jäl­keen syn­ty­nyt kon­sen­sus-poli­tiik­ka. Työ­nan­ta­ja- ja työn­te­ki­jä­jä­rejs­tö­jen joh­ta­jat oli­vat sak­sa­lais­mie­hi­tyk­sen aika­na tutus­tu­neet toi­siin­sa samoil­la keskitysleireillä. 

    1980 (tai nii­hin aikoi­hin) itä­val­las­sa oli hur­ja lak­ko­aal­to. Lakoa­sa mene­tet­ty työ­ai­ka nousi sadoil­la pro­sen­teil­la, työn­te­ki­jää koh­ti las­ket­tu­na n 10 sekun­nis­ta ker­ras­saan minuut­tiin. Siis koko vuo­den ajal­le tasattuna.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Ei kukaan ryh­mä ole kor­vaa­ma­ton. Ydin­voi­ma­lat voi ajaa het­kek­si alas ja kou­lut­taa uut­ta väkeä töi­hin (alle mil­joo­nan kuukausipalkalla).
    Mik­si jär­jes­täy­ty­mät­tö­män työ­voi­man työs­sä­käyn­nis­tä käy­te­tään nimi­tys­tä rik­ku­ri­työ­voi­maa, jos eivät kuu­lu liit­toon? Eivät­hän he ole lakossa?
    Mata­lan tuot­ta­vuu­den ja kva­li­fi­kaa­tion aloil­la lak­koa­seen rajat tule­vat kui­ten­kin aika pian vas­taan, oli ala mikä tahan­sa. Ker­ran pari sil­lä ehkä voi kiris­tää mut­ta mm. glo­baa­lis­sa maa­il­mas­sa, sen hyö­dyt vesit­ty­vät ja saat­taa käy­dä niin kuin pape­ri­mie­hil­le, että koh­ta met­sä­teol­li­suu­des­ta Suo­mes­sa muis­tut­taa enää vain seit­se­män ydinvoimalaa.
    Ettei asia jäi­si epä­sel­väk­si, kan­na­tan lak­ko-oikeut­ta ja lak­ko­ja har­ki­tus­ti käytettynä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Minä:

    Minus­ta se, että työs­tä mak­se­taan mar­gi­naa­li­tuot­ta­vuu­den mukaan ei voi mil­lään mie­lek­kääl­lä taval­la olla “epä­oi­keu­den­mu­kais­ta”.

    ano­nyy­mi:

    Sii­nä tapauk­ses­sa saman tulee päteä pää­omal­la han­kit­tui­hin tuloihin. 

    Ele­men­ta­ry, my dear Watson!

    Lop­pu­ra­hat sit­ten val­tiol­le investointeihin? 

    Ei, kun lop­pu­ra­hat sit­ten asiakkaille.

    Sen, että luon­to ja sen lait ovat epä­oi­keu­den­mu­kai­sia, ei pitäi­si olla kenel­le­kään yllätys! 

    No kyl­lä se minus­ta on vähin­tään oma­laa­tui­nen ajat­te­lu­ta­pa. Ei kai oikeu­den­mu­kai­suus voi liit­tyä oikeas­taan muu­hun kuin jon­kin moraa­li­sen toi­mi­jan, kuten ihmi­sen, toimintaan?

    Tie­ten­kin, jos aja­tel­laan taus­tal­la ole­van jon­kin­lai­sen per­soo­nal­li­sen Juma­lan, niin sil­loin noin­kin voi­si aja­tel­la. Tosin sil­loin­kin pitä­nee (?) tul­ki­ta Juma­lan toi­mi­van epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ti, mikä ei kai ole aina­kaan kris­til­li­sen ajat­te­lu­ta­van mukaista.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Sylt­ty:
    Jos vaa­ti­muk­set koh­dis­tu­vat vain osaan yri­tyk­sis­tä, niin tie­ten­kin lak­ko­kin saa kos­kea vain hei­tä. Mut­ta mitä miel­tä on sii­nä, että esim. elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­des­sa HK ja Atria ovat lakon pii­ris­sä, mut­ta Snell­man, Wurs­ti, Lapin Liha ja Jär­vi-Suo­men Port­ti eivät? Kui­ten­kin työ­eh­to­so­pi­mus, jos­ta neu­vo­tel­laan, kos­kee kaik­kia näi­tä yrityksiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Sveit­si on Euroo­pan yti­mes­sä. Kun piir­re­tään Sveit­si kes­ki­pis­tee­nä n 1000 km ympy­rä niin lähes kaik­ki Euroo­pan hyvä­tu­loi­set alu­eet ovat sen sisässä.

    Enpä mal­ta olla lai­naa­mat­ta Jor­ma Rou­tin luen­nol­ta kor­vaan tart­tu­nut­ta: “Kun her­rat Hew­lett ja Pac­kard ava­si­vat auto­tal­lin­sa ovet, edes­sä oli puo­let maa­il­man­mark­ki­nois­ta. Kun oulu­lai­nen kek­si­jä avaa auto­tal­lin­sa ovet, edes­sä on yleen­sä puo­li met­riä lun­ta eikä yhtään ihmistä”.

    Mut­ta tilan­ne on muut­tu­nut ihan vaan paris­sa kym­me­nes­sä vuo­des­sa radi­kaa­lis­ti. Inter­net siir­tää tie­toa ja mai­net­ta, ja maa­il­man voi­del­tu logis­tiik­ka­ko­neis­to siir­tää (aina­kin kevyem­män pään) tavaroita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Vies­tis­tä­ni ei ehkä käy­nyt sel­väk­si se, että mar­gi­naa­li­hin­noit­te­lun “epä­rei­luu­den” koros­ta­mi­ses­sa unoh­tuu usein se, että tuo­tan­to­puo­li­kin sopeu­tuu. So. teo­rias­sa mar­gi­naa­li­hin­noi­tel­lus­sa talou­des­sa kai­kil­la aloil­la oli­si kes­ki­mää­rin sama palk­ka, jos kaik­ki oli­si­vat työn­te­ki­jöi­nä yhtä tuot­ta­via. Ja jos eivät ole, niin yksi­löi­den pal­kat hei­jas­te­li­si­vat hei­dän tuottavuuttaan.

    Teo­rias­sa siis näin, käy­tän­nös­sä ei kui­ten­kaan, kos­ka talous ei oikeas­ti ole kos­kaan tasa­pai­nos­sa. Tasa­pai­no­tar­kas­te­lu ymmär­re­tään yleen­sä vää­rin. Tasa­pai­no­ti­lan kuvauk­sen tar­koi­tus on osoit­taa, mihin suun­taan asiat toden­nä­köi­ses­ti kehit­ty­vät ja toi­saal­ta poik­kea­mat tasa­pai­no­ti­lois­ta vaa­ti­vat seli­tyk­sen, ja täl­löin on mah­dol­lis­ta tun­nis­taa tehokkuustappioita. 

    Esi­mer­kik­si mar­gi­naa­li­hin­noit­te­lu on teo­rias­sa teho­kas, so. sen tuot­ta­ma tasa­pai­no on, mut­ta käy­tän­nös­sä tasa­pai­noon ei pää­dy­tä a) kos­ka työ­voi­man uudel­lee­nal­lo­koin­ti on hidas­ta, b) kos­ka työ­voi­ma on jäyk­kää myös käyt­tö­tar­koi­tuk­sen suh­teen (esim. bus­si­kus­kis­ta ei tule ydin­fy­sii­kan pro­fes­so­ria vii­kos­sa) c) talou­des­sa syn­tyy täs­tä syys­tä uudel­lee­nal­lo­koin­nin tar­vet­ta nopeam­min kuin työ­voi­ma alloikoituu.

    Liber­taa­ri luen­ta täs­tä on se, että esim. Suo­mes­sa jul­ki­nen kou­lu­tus on syn­nyt­tä­nyt niin mit­ta­vat upon­neet kus­tan­nuk­set, että uudel­lee­nal­lo­koin­ti on hidas­tu­nut edel­leen ja että sosi­aa­li­tur­va vähen­tää kan­nus­ti­mia työn­te­ki­jöi­den uudel­leen­kou­lut­tau­tua tai muu­ten hakeu­tua uusil­le aloil­le. En usko tähän koko­naan, mut­ta sii­nä on jotain perää, eivät­kä työ­voi­ma­vi­ran­omais­ten “kou­lu­tus” tms. toi­men­pi­teet tyy­pil­li­ses­ti ole kyl­lä mis­tään kotoisin. 

    Toi­nen asia on, että suo­ma­lai­set ovat tot­tu­neet voi­mak­kaa­seen ammat­ti­kun­tai­den­ti­teet­tiin — se on kyl­lä muren­tu­nut vii­me­ai­koi­na — eli jos­sa ahtaa­ja on ahtaa­ja ja pape­ri­mies on pape­ri­mies hau­taan saak­ka tms. Jäl­leen eri­lai­set jul­ki­set toi­men­pi­teet “uudel­leen­kou­lut­taa” ihmi­siä toden­nä­köi­ses­ti vain herät­tä­vät vas­ta­reak­tioi­ta ja ovat tuo­mit­tu­ja epäonnistumaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Her­bert: “Mut­ta mitä miel­tä on sii­nä, että esim. elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­des­sa HK ja Atria ovat lakon pii­ris­sä, mut­ta Snell­man, Wurs­ti, Lapin Liha ja Jär­vi-Suo­men Port­ti eivät? ”

    Lakon vai­ku­tus halu­taan saa­da riit­tä­väk­si. Samal­la duu­na­rit halua­vat, että lak­ko ei vie työ­paik­ko­ja alta. Eivät he sitä halua lakollaan. 

    Lisäk­si HK ja Atria ovat olleet var­sin ikä­viä työ­nan­ta­jia sopi­mus­kau­del­la. Joten nyt on mah­dol­lis­ta osoit­taa sekin.

    Sik­si de fac­to EK jär­jes­ti työ­su­lun, joka kos­kee kaik­kia. Halua­vat, että työ­nan­ta­jan sikai­lua ei voi näin kos­taa vain niil­le sikai­li­joil­le. Vie­vät siis yhden aseen, kiris­tä­vät koko yhteis­kun­taa sekä yri­tys­kent­tää ja levit­tä­vät epäeet­ti­sen toi­min­nan ilosanomaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Sylt­ty:
    Jos vaa­ti­muk­set koh­dis­tu­vat vain osaan yri­tyk­sis­tä, niin tie­ten­kin lak­ko­kin saa kos­kea vain hei­tä. Mut­ta mitä miel­tä on sii­nä, että esim. elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­des­sa HK ja Atria ovat lakon pii­ris­sä, mut­ta Snell­man, Wurs­ti, Lapin Liha ja Jär­vi-Suo­men Port­ti eivät? Kui­ten­kin työ­eh­to­so­pi­mus, jos­ta neu­vo­tel­laan, kos­kee kaik­kia näi­tä yrityksiä.”

    Sylt­ty­teh­taat ilmoit­ti­vat työ­su­lus­ta eli kaik­kien työ­nan­ta­jien lakos­ta. En ol seu­ran­nut uuti­sia, joten en tie­dä, astui­ko se voimaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Sen, että luon­to ja sen lait ovat epä­oi­keu­den­mu­kai­sia, ei pitäi­si olla kenel­le­kään yllätys!

    No kyl­lä se minus­ta on vähin­tään oma­laa­tui­nen ajat­te­lu­ta­pa. Ei kai oikeu­den­mu­kai­suus voi liit­tyä oikeas­taan muu­hun kuin jon­kin moraa­li­sen toi­mi­jan, kuten ihmi­sen, toimintaan?

    Minus­ta oikeu­den­mu­kai­suus ei niin­kään lii­ty toi­mi­jaan kuin “toi­min­nan” vai­ku­tuk­siin (moraa­li­sen tark­kai­li­jan mie­les­tä). Toi­mi­jan mora­li­teet­ti on eri asia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Her­vert
    “Jos vaa­ti­muk­set koh­dis­tu­vat vain osaan yri­tyk­sis­tä, niin tie­ten­kin lak­ko­kin saa kos­kea vain hei­tä. Mut­ta mitä miel­tä on sii­nä, että esim. elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­des­sa HK ja Atria ovat lakon pii­ris­sä, mut­ta Snell­man, Wurs­ti, Lapin Liha ja Jär­vi-Suo­men Port­ti eivät?”

    Kuka nyt kiristää?
    “Sik­si de fac­to EK jär­jes­ti työ­su­lun, joka kos­kee kaik­kia. Halua­vat, että työ­nan­ta­jan sikai­lua ei voi näin kos­taa vain niil­le sikailijoille.”

    ———————

    Eikö siis päi­vän­sel­vä rat­kai­su näi­hin ongel­miin ole yri­tys­koh­tai­set työ­eh­to­so­pi­muk­set? Täl­löin lii­kaa lak­koi­le­vat työn­te­ki­jät len­tä­vät pihal­le ja tuot­ta­vuu­teen näh­den lii­an vähän mak­sa­vat yri­tyk­set menet­tä­vät mark­ki­nao­suut­taan nii­den ja ne hyö­ty­vät, jot­ka osaa­vat hoi­taa hen­ki­lös­tö­po­li­tii­kan fiksusti.

    Täl­löin myös ongel­ma­koh­tien takia lak­koi­lu tai sul­kui­lu osuu suo­raan oike­aan osoit­tee­seen. Nyt­hän muu­ta­man osa­puo­len änky­röin­ti puo­lel­la jos toi­sel­la joh­taa koko toi­mia­lan seisahtumiseen.

    Tie­ten­kin em tar­koit­taa soli­daa­ri­sen palk­ka­po­li­tii­kan hau­taa­mis­ta, mut­ta mitä sit­ten? Työt­tö­mien mää­rä on aina­kin omas­ta mie­les­tä­ni nous­sut ihan tar­peek­si kor­keak­si, että täs­tä­kin pyhäs­tä leh­mäs­tä voi­tai­siin jo pik­ku­hil­jaa luopua. 

    Sitä­pait­si onhan se nyt ihan jär­je­tön­tä että koko Suo­men­maas­sa yri­te­tään men­nä samoil­la korotuksilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Minä oon täy­sin Karin lin­joil­la tuos­sa. Minus­ta se, että aurin­ko nousee idäs­tä ei voi olla epä­oi­keu­den­mu­kais­ta ja jos tämä oli­si muu­tet­ta­vis­sa ihmi­sen toi­min­nal­la, niin sitä ei voi­si perus­tel­la tämän epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den pois­ta­mi­sel­la. (Sen voi­si kyl­lä perus­tel­la jol­lain uti­li­ta­ris­ti­sel­la argu­men­til­la, mut­ta ei siis moraalisella.)

    Muu­ten­kin koko tämä jut­tu tun­tuu sil­tä, että täs­sä kiis­tel­lään satun­nai­suu­des­ta. Se on maa­il­man omi­nai­suus ja sen ansiois­ta toi­sil­la menee parem­min kuin toi­sil­la. Se ei kui­ten­kaan ole epä­oi­keu­den­mu­kais­ta. Maa­il­man satun­nai­suus vai­kut­taa mei­hin kaikkiin.

    Jon­kun hyvin­voin­ti kärsii/kohenee sii­tä, että valon nopeus sat­tuu ole­maan juu­ri se mikä se on, toi­nen sii­tä, että pii on se mikä se on, kol­mas sii­tä, että pai­no­voi­ma tie­tyn vah­vui­nen voi­ma, nel­jäs kär­sii sii­tä, että elekt­ro­ni­kuo­rel­le 2 mah­tuu vaan kah­dek­san elekt­ro­nia jne.

    Näi­tä maa­il­man omi­nai­suuk­sien vai­ku­tuk­sia voi­daan tasata/lievittää sik­si, että se lisää hyvin­voin­tia, mut­ta ei sik­si, että ne ovat epäoikeudenmukaisia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Art­tu­ri:

    Muu­ten­kin koko tämä jut­tu tun­tuu sil­tä, että täs­sä kiis­tel­lään satun­nai­suu­des­ta. Se on maa­il­man omi­nai­suus ja sen ansiois­ta toi­sil­la menee parem­min kuin toi­sil­la. Se ei kui­ten­kaan ole epäoikeudenmukaista. 

    Minus­ta tuo vii­mei­nen lause riip­puu sii­tä, kan­nat­taa­ko “equal outco­mes” vai “equal oppor­tu­ni­ties” ‑filo­so­fi­aa. Vain puh­taan “equal oppor­tu­ni­ties” ‑kan­nan kan­nat­ta­jat ovat sitä miel­tä, että lop­pu­tu­los­ten epä­ta­sai­suus ei ole epä­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta, jota pitäi­si vähentää.¨

    Näi­tä maa­il­man omi­nai­suuk­sien vai­ku­tuk­sia voi­daan tasata/lievittää sik­si, että se lisää hyvin­voin­tia, mut­ta ei sik­si, että ne ovat epäoikeudenmukaisia. 

    No, menee vähän seman­tii­kan puo­lel­le. Jos maa­il­man omi­nai­suuk­sien vai­ku­tus­ten tasoit­ta­mis­ta perus­tel­laan sil­lä, että se on “oikein” (eli kysei­sen ihmi­sen taval­la aggre­goi­da yksi­löi­den hyvin­voin­te­ja koko­nais­hy­vin­voin­ti mak­si­moi­tuu, mut­ta kysei­nen aggre­goin­ti­ta­pa ei tie­ten­kään ole kuin yksi monis­ta mah­dol­li­sis­ta), niin sil­loin luon­nol­li­ses­ti tasoit­ta­mat­to­muus on “vää­rin” tai “epä­oi­keu­den­mu­kais­ta”.

    Mei­dän pitäi­si kai ensin mää­ri­tel­lä vähän täs­mäl­li­sem­min, mitä tar­koi­tam­me epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­del­la. Minus­ta kyse ei ole objek­tii­vi­ses­ti mää­ri­tel­lys­tä asias­ta, jon­ka suh­teen voi­si sanoa kate­go­ri­ses­ti sitä tai tätä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Art­tu­ri: Satun­nai­suus on nime­no­maan epä­oi­keu­den­mu­kai­sin­ta mitä on. Jos joku seu­rauk­set tun­tien tie­ten tah­toen pilaa oman elä­män­sä, se on oikeu­den­mu­kais­ta. Jos se tapah­tuu täy­sin itses­tä riip­pu­mat­ta, se on niin vää­rin kuin voi olla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Minus­ta se, että aurin­ko nousee idäs­tä ei voi olla epäoikeudenmukaista

    So?
    Käsit­tääk­se­ni luon­toon ja sen lakei­hin kuu­luu aika pal­jon muu­ta­kin kuin suun­ta, jos­ta aurin­ko nousee. Aurin­gon noususuun­ta lie­nee monin­kin tavoin yksi luon­non kaik­kein vähä­pä­töi­sim­mis­tä asiois­ta, kun­han se vain pysyy vakiona.

    Muu­ten­kin koko tämä jut­tu tun­tuu sil­tä, että täs­sä kiis­tel­lään satun­nai­suu­des­ta. Se on maa­il­man omi­nai­suus ja sen ansiois­ta toi­sil­la menee parem­min kuin toisilla.

    Nyt tajusit!

    Se ei kui­ten­kaan ole epä­oi­keu­den­mu­kais­ta. Maa­il­man satun­nai­suus vai­kut­taa mei­hin kaikkiin.

    Tai sit­ten et. Se, että satun­nai­suus vai­kut­taa kaik­kiin ei tee sen vai­ku­tuk­sis­ta yhtään sen epä­oi­keu­den­mu­kai­sem­paa, kos­ka kyse on satun­nai­suu­des­ta.
    Kyl­lä minus­ta on epä­oi­keu­den­mu­kais­ta, jos sitä ansait­se­ma­ton hen­ki­lö vaik­ka­pa menet­tää raa­jan­sa, pää­tyy hau­taa­maan lap­sen­sa, sai­ras­tuu syö­pään, saa veri­pal­ve­lus­ta HIV:n ja pää­tyy vie­lä jos­tain syys­tä viet­tä­mään elä­män­sä lop­pu­vuo­si­kym­me­net hal­vaan­tu­nee­na sai­raa­lan vuo­deo­sas­tol­la. Kyse on sat­tu­mas­ta, joka “vai­kut­taa mei­hin kaik­kiin”, mut­ta ei sitä oikein voi ver­ra­ta jon­kun toi­sen lot­to­jät­ti­pot­tiin tai perus­nor­maa­liin ns. onnek­kaa­seen elämään.

    Näi­tä maa­il­man omi­nai­suuk­sien vai­ku­tuk­sia voi­daan tasata/lievittää sik­si, että se lisää hyvin­voin­tia, mut­ta ei sik­si, että ne ovat epäoikeudenmukaisia.

    Ensin­nä­kin, kuka puhui lievittämisestä?
    Ja toi­sek­si, miten niin ei voi? Epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den pois­to­han nime­no­maan paran­taa hyvin­voin­tia. Sanoi­sin kysees­sä ole­van jopa täy­sin sama asia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Samu­li Saarelma:

    No, menee vähän seman­tii­kan puolelle. 

    Tai oikeas­taan aika paljonkin.

    Jos maa­il­man omi­nai­suuk­sien vai­ku­tus­ten tasoit­ta­mis­ta perus­tel­laan sil­lä, että se on “oikein” (eli kysei­sen ihmi­sen taval­la aggre­goi­da yksi­löi­den hyvin­voin­te­ja koko­nais­hy­vin­voin­ti mak­si­moi­tuu, mut­ta kysei­nen aggre­goin­ti­ta­pa ei tie­ten­kään ole kuin yksi monis­ta mah­dol­li­sis­ta), niin sil­loin luon­nol­li­ses­ti tasoit­ta­mat­to­muus on “vää­rin” tai “epä­oi­keu­den­mu­kais­ta”.

    Olen samaa miel­tä. Eli, että jos moraa­li­nen toi­mi­ja ei tasoi­ta näi­tä “satun­nai­suuk­sia”, sitä voi­daan aina­kin jois­sain tilan­teis­sa pitää “vää­rä­nä” tai “epä­oi­keu­den­mu­kai­se­na”. Kui­ten­kaan sitä satun­nai­suut­ta ei (minus­ta) _sinällään_ voi pitää epäoikeudenmukaisena.

    Vii­ta­ten siis ano­nyy­min alku­pe­räi­seen väitteeseen:

    Sen, että luon­to ja sen lait ovat epä­oi­keu­den­mu­kai­sia, ei pitäi­si olla kenel­le­kään yllätys! 

    Minus­ta todel­li­suus ei voi sinäl­lään olla oikeu­den­mu­kai­nen tai epä­oi­keu­den­mu­kai­nen, esi­mer­kik­si ihmi­nen kyl­lä­kin voi.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Kes­kus­te­li­jat ovat puhu­neet oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta ja sen määritelmästä. 

    Minä satun tie­tä­mään oikean määritelmän.

    Sana oikeu­den­mu­kai­suus on ensi­si­jai­ses­ti poliit­ti­nen ter­mi. Oikeu­den­mu­kai­sik­si sano­taan sel­lai­sia toi­men­pi­tei­tä jot­ka siir­tä­vät vero­ra­ho­ja mui­den puo­luei­den kan­nat­ta­jil­ta omil­le kannattajille. 

    Tapa­na on, että sanaa käy­tet­täes­sä mai­ni­taan aihee­seen etäi­ses­ti liit­ty­vää retoriikkaa. 

    Esi­mer­kik­si vasem­mis­to­puo­lei­den kan­san­edus­ta­ja saat­tai­si sanoa, että on oikeu­den­mu­kais­ta kun vero­tus menee mak­su­ky­vyn mukaan, siis­pä las­ke­taan köy­hien (minun kan­nat­ta­jie­ni) vero­tus­ta rik­kai­den (mui­den puo­luei­den kan­nat­ta­jien) kustannuksella.

    Oikeis­to­puo­luei­den kan­san­edus­ta­ja voi­si sanoa, että on oikeu­den­mu­kais­ta että jokai­nen saa pitää oman työn­sä hedel­mät, siis­pä las­ke­taan rik­kai­den (minun kan­nat­ta­jie­ni) vero­tus­ta köy­hien (mui­den puo­luei­den kan­nat­ta­jien) kustannuksella.

    Vas­taa­via esi­merk­ke­jä kek­sii luul­ta­vas­ti jokai­sen puo­lu­een edustajille.

    Poli­tii­kan ulko­puo­lel­la arki­käy­tös­sä mer­ki­tys on saman­suun­tai­nen, kaik­ki mikä on itsel­le edul­lis­ta on oikeu­den­mu­kais­ta, kaik­ki itsel­le hai­tal­li­nen taas on epä­oi­keu­den­mu­kais­ta. Tie­ten­kin tilan­tee­seen sopi­val­la reto­rii­kal­la maustettuna.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Kari:

    Minus­ta todel­li­suus ei voi sinäl­lään olla oikeu­den­mu­kai­nen tai epä­oi­keu­den­mu­kai­nen, esi­mer­kik­si ihmi­nen kyl­lä­kin voi. 

    Alku­pe­räi­nen epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­teen liit­ty­vä lausee­si (mar­gi­naa­li­tuot­ta­vuu­den mukai­nen pal­kan­mak­su) liit­tyy kyl­lä ihmi­seen, eikä ihmi­sen toi­min­nas­ta riip­pu­mat­to­maan uni­ver­su­miin. Se, min­kä­lai­sia palk­ko­ja ihmi­sil­le mak­se­taan, ei siis ole ihmi­sen moraa­liar­vois­ta samal­la tavoin riip­pu­ma­ton kuin se, että liha­vat ovat painavia. 

    Point­ti­ni oli kui­ten­kin se, että vaik­ka satun­nai­set pro­ses­sit eivät sinäl­lään ole epä­oi­keu­den­mu­kai­sia, niin nii­den tulok­set voi­vat olla. Luu­len ano­nyy­min tar­koit­ta­neen tätä, eli luon­non­lait tuot­ta­vat tulok­sia, jot­ka ovat monen ihmi­sen mie­les­tä epä­oi­keu­den­mu­kai­sia ja yhteis­kun­nan teh­tä­vä on tätä kor­ja­ta. Hänen uusi pos­tauk­sen­sa näyt­ti vah­vis­ta­van tämän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Pek­ka Kaukalo:
    Sana oikeu­den­mu­kai­suus on ensi­si­jai­ses­ti poliit­ti­nen ter­mi. Oikeu­den­mu­kai­sik­si sano­taan sel­lai­sia toi­men­pi­tei­tä jot­ka siir­tä­vät vero­ra­ho­ja mui­den puo­luei­den kan­nat­ta­jil­ta omil­le kannattajille.

    Höpö höpö. Se on sitä vain sel­lai­sil­le, jot­ka ovat itse niin poli­ti­soi­tu­nei­ta ettei­vät osaa aja­tel­la muul­la tavoin. (Tai jot­ka halua­vat trollata.)

    [quote]Politiikan ulko­puo­lel­la arki­käy­tös­sä mer­ki­tys on saman­suun­tai­nen, kaik­ki mikä on itsel­le edul­lis­ta on oikeu­den­mu­kais­ta, kaik­ki itsel­le hai­tal­li­nen taas on epäoikeudenmukaista.[/quote]

    Ja samoin, tuo on tot­ta vain sel­lai­sil­le, jot­ka ovat itse niin vah­vas­ti tuon ajat­te­lun kan­nal­la ettei­vät osaa hah­mot­taa, että muut voi­si­vat aja­tel­la eri tavoin. Ja sivu­men­nen sanoen, myös hyvin vastenmielistä.

    Oikeu­den­mu­kai­suus on hyvin pri­maa­li tun­ne, joka lie­nee syn­ty­nyt evo­luu­tion toi­mes­ta. Se toi­mii siten, että ihmi­nen ei halua hyväk­syä, että epä­oi­keu­den­mu­kai­nen asia tapah­tui­si hänen maa­il­mas­saan, ja se pai­nos­taa ihmis­tä toi­mi­maan tämän asian pois­ta­mi­sek­si. Ihmi­nen voi kokea epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den tun­net­ta myös seu­ra­tes­saan tilan­net­ta, joka ei häneen lii­ty mil­lään tavalla.

    Tie­ten­kin voi­daan väit­tää, että evo­luu­tion kehi­tet­tyä täl­lai­sen tun­teen sen täy­tyy olla hyö­dyl­lis­tä ihmi­sel­le, ja siten “oikeu­den­mu­kais­ta on se mikä on itsel­le edul­lis­ta”, mut­ta täl­löin ollaan kyl­lä ymmär­ret­ty evo­luu­tio pahas­ti väärin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Samu­li Saarelma

    Alku­pe­räi­nen epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­teen liit­ty­vä lausee­si (mar­gi­naa­li­tuot­ta­vuu­den mukai­nen pal­kan­mak­su) liit­tyy kyl­lä ihmi­seen, eikä ihmi­sen toi­min­nas­ta riip­pu­mat­to­maan universumiin. 

    No alku­pe­räi­ses­sä väit­tees­sä­ni ver­ta­sin siis palk­ko­jen mää­räy­ty­mis­tä mar­gi­naa­li­tuot­ta­vuu­den mukaan “luon­non­la­kiin”. Tar­koi­tin sitä, että ko. perus­te on mark­ki­noi­den omi­nai­suus samal­la tavoin kuin hin­to­jen mää­räy­ty­mi­nen kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan (oikeas­taan kyse on samas­ta ilmiös­tä). Mikä­li ilmiö tul­ki­taan näin, se ei voi olla mikään moraa­li­nen, tai oikeu­den­mu­kai­suu­teen liit­ty­vä kysymys.

    Voi­daan tie­ten­kin olla eri miel­tä sii­tä, onko täl­lai­nen käyt­täy­ty­mi­nen kau­pan­käyn­tiin liit­ty­vä itses­tään­sel­vyys vai ei.

    Kui­ten­kin tämän jäl­keen esi­tet­tiin­kin väi­te, jon­ka mukaan luon­non­la­ke­ja­kin pitäi­si tul­ki­ta jon­kin oikeu­den­mu­kai­suu­den tai moraa­lin kan­nal­ta. Minus­ta tämä tul­kin­ta on vähin­tään­kin hämmentävä. 

    Se, min­kä­lai­sia palk­ko­ja ihmi­sil­le mak­se­taan, ei siis ole ihmi­sen moraa­liar­vois­ta samal­la tavoin riip­pu­ma­ton kuin se, että liha­vat ovat painavia. 

    Minun mie­les­tä­ni on!

    Point­ti­ni oli kui­ten­kin se, että vaik­ka satun­nai­set pro­ses­sit eivät sinäl­lään ole epä­oi­keu­den­mu­kai­sia, niin nii­den tulok­set voi­vat olla. Luu­len ano­nyy­min tar­koit­ta­neen tätä, eli luon­non­lait tuot­ta­vat tulok­sia, jot­ka ovat monen ihmi­sen mie­les­tä epä­oi­keu­den­mu­kai­sia ja yhteis­kun­nan teh­tä­vä on tätä kor­ja­ta. Hänen uusi pos­tauk­sen­sa näyt­ti vah­vis­ta­van tämän. 

    Täs­tä olen jok­seen­kin samaa miel­tä. Epä­oi­keu­den­mu­kai­suuk­sia tulee pyr­kiä kor­jaa­maan täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä, mis­tä syys­tä ne ovat syntyneet.

    On mie­les­tä­ni kui­ten­kin olen­nais­ta teh­dä ero sii­nä, kenel­tä tai mil­tä tahol­ta oikeu­den­mu­kai­suut­ta on jär­ke­vää tai yli­pää­tään rea­lis­tis­ta odottaa.

    Näke­myk­ses­tä­ni voi tie­ten­kin olla eri miel­tä­kin, mut­ta jos sen hyväk­syy, niin tulee ilmi­sel­väk­si, että oikeu­den­mu­kai­suus­ky­sy­mys­ten kor­jai­lua ei yksin­ker­tai­ses­ti ole mitään jär­keä yrit­tää teh­dä tais­te­le­mal­la mark­ki­na­me­ka­nis­mia vas­taan. Hin­ta­sään­nös­te­ly on pöl­jää, oli­pa kyse mis­tä mark­ki­nois­ta tahan­sa. Jos ja kun epä­oi­keu­den­mu­kai­suuk­sia halu­aa kor­ja­ta, ne tuli­si teh­dä jol­lain muul­la tavoin, esi­mer­kik­si vero­tuk­sen tai sosi­aa­li­tur­van avulla.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Hyvä huo­mio Jltä:

    Ihmi­nen voi kokea epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den tun­net­ta myös seu­ra­tes­saan tilan­net­ta, joka ei häneen lii­ty mil­lään tavalla. 

    Aivan ja hän voi tun­tea epä­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta myös sil­loin, kun itse on hyö­ty­mäs­sä. Ja tämä tun­ne joh­taa usein sii­hen, mitä kut­sum­me inhi­mill­syy­dek­si tai empaat­ti­suu­dek­si. Ihmi­siä, joil­ta tämä puut­tuu ja jot­ka todel­la­kin ajat­te­le­vat asioi­ta kuten Pek­ka Kau­ka­lo kuvai­li (eivät­kä vain käy­tä sitä poliit­ti­ses­sa reto­rii­kas­sa, vaik­ka sisim­mäs­sään tun­te­vat toi­sin), kut­su­taan usein psykopaateiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. ano­nyy­mi:

    Se, että satun­nai­suus vai­kut­taa kaik­kiin ei tee sen vai­ku­tuk­sis­ta yhtään sen epä­oi­keu­den­mu­kai­sem­paa, kos­ka kyse on satun­nai­suu­des­ta.

    haha­ha­hah… pet­tä­mä­tön argumentti!

    sole­noi­di:

    Satun­nai­suus on nime­no­maan epä­oi­keu­den­mu­kai­sin­ta mitä on. Jos joku seu­rauk­set tun­tien tie­ten tah­toen pilaa oman elä­män­sä, se on oikeu­den­mu­kais­ta. Jos se tapah­tuu täy­sin itses­tä riip­pu­mat­ta, se on niin vää­rin kuin voi olla.

    Voi­ko sinus­ta valon­no­peus olla niin vää­rin kuin vain voi olla? Eli onko epis­tä, että täl­lai­sel­la valon­no­peu­del­la joku ihmi­nen menes­tyy ja joku toi­nen ei? Pitäi­si­kö näi­tä valon­no­peu­des­ta joh­tu­via tuloe­ro­ja tasa­ta, kos­ka valon­no­peus ei miten­kään joh­du näis­tä ihmisistä?

    Entä onko se epis­tä, että koi­vu kas­vaa pihas­sa suu­rem­mak­si kuin toi­nen koi­vu hiek­kai­sel­la tien­reu­nal­la? Pitäi­si­kö tämä täy­sin koi­vuis­ta riip­pu­mat­to­man muut­tu­jan vai­ku­tus vakioi­da niin että koi­vu­jen kas­vuo lisi yhtä voi­ma­kas­ta? (Esim. lan­noit­taa tien­vie­ri­koi­vua tai rea­lis­ti­sem­min estää piha­koi­vua kas­va­mas­ta suu­rek­si ja vehreäksi?)

    Eli miten joku maa­il­man omi­nai­suus voi olla epä­oi­keu­den­mu­kai­nen? Maa­il­ma on mikä on.

    ps. mar­gi­naa­li­hin­noit­te­lu on myös maa­il­man ominaisuus…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Eli miten joku maa­il­man omi­nai­suus voi olla epä­oi­keu­den­mu­kai­nen? Maa­il­ma on mikä on.

    Miten mikään voi kos­kaan olla epä­oi­keu­den­mu­kais­ta? “Maa­il­ma on mikä on.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Malt­husi­lais­ten yhteis­kun­ta­teo­rioi­den aika­na – joi­hin perus­tui sekä klas­si­nen kan­san­ta­lous­tie­de että Marxin ajattelu..”

    Marxis­ta en osaa sanoa, mut­ta Adam Smith oli kau­ka­na Malt­husis­ta. Vaka­vas­ti otet­ta­vat talous­tie­tei­li­jät oli­vat hyvin sel­vil­lä sii­tä, että talou­del­li­sen arvon tuott­taa työ ja että kas­va­va eri­kois­tu­mi­nen nos­taa tuot­ta­vuut­ta. Joten väes­tö­mää­rän lisäys ei alen­na, vaan nos­taa elin­ta­soa. Tus­kin­pa Marxia­kaan voi sanoa miten­kään Malthusilaiseksi.
    Nyky­ta­lous­tie­de se Malt­husi­lais­ta lie­nee. Usko­taan, että myyn­ti­voi­tot luo­vat varal­li­suut­ta ja työ on kustannus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Kari:

    Kui­ten­kin tämän jäl­keen esi­tet­tiin­kin väi­te, jon­ka mukaan luon­non­la­ke­ja­kin pitäi­si tul­ki­ta jon­kin oikeu­den­mu­kai­suu­den tai moraa­lin kan­nal­ta. Minus­ta tämä tul­kin­ta on vähin­tään­kin hämmentävä.

    Kyse­hän on sii­tä, että tääl­lä puhu­taan täy­sin eri asiois­ta. Yri­tin edel­li­ses­sä­ni selit­tää, että oikeu­den­mu­kai­suus on evo­luu­tion tuot­ta­ma tun­ne. Sitä se on var­maan­kin tääl­lä niil­le, joi­den mie­les­tä luon­non­lait tai satun­nai­suus voi olla epä­oi­keu­den­mu­kais­ta jne. Jot­ka eivät tajua tätä, puhu­vat var­maan­kin filo­so­fi­ses­ta oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta. Näil­lä on hyvin vähän teke­mis­tä kes­ke­nään täs­sä keskustelussa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.