Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.4.2010

Lii­ken­nein­ves­toin­nit 2011 ja inves­toin­tioh­jel­ma 2011–2015

Suu­rim­mat jouk­ko­lii­ken­teen inves­toin­nit ovat Ratik­ka Laa­ja­sa­loon (200 M€) ja ratik­ka Kam­pis­ta Län­si­ter­mi­naa­liin (19 M€) Lii­ken­ne­väy­liin solah­taa kau­pun­gin rahaa 270 M€. Pyö­rä­tei­tä teh­dään 14 mil­joo­nal­la. Ensi vuo­den suu­rin han­ke on Mec­he­lin­ka­dun pyö­rä­tie. Pyö­rä­tie­po­li­tii­kan muu­tos vii­väs­tyt­tää inves­toin­te­ja, joten kaik­kea varat­tua rahaa ei saa­da mene­mään uusiin hank­kei­siin. Sik­si sitä käy­te­tään van­ho­jen paran­nuk­siin, mikä voi­kin olla tähdellisempää.

Tope­liuk­sen­ka­dul­le ei lai­te­ta ratik­ka­kis­ko­ja, joten Eli­na jou­tuu odot­ta­maan Munk­ki­vuo­ren ratikkaa.

Mec­he­lin­ka­dun pyörätie

Tämä oli­kin lis­tal­la seu­raa­vak­si. Joku kysyi, pal­jon­ko täl­le on enää käyt­töä, kun Sata­ma­ra­dan kui­luun lai­te­taan pyö­rä­tie, jol­loin nopein yhteys Kes­kus­puis­tos­ta Ruo­ho­lah­teen kul­kee sitä kaut­ta eikä pysäh­del­len lii­ken­ne­va­lois­sa Mec­he­li­nin­ka­dul­la. Toki tämä kil­pai­le­va yhteys vähen­tää tar­vet­ta, mut­ta kaik­ki eivät ole menos­sa kes­kus­puis­tos­ta Ruo­ho­lah­teen, vaan sii­nä välil­lä­kin on liikennettä.

Hana­saa­ren ase­ma­kaa­vas­ta anne­tut lausunnot.

Edel­li­nen lau­ta­kun­ta ehti kaa­voit­taa tämän. Me käsit­te­lem­me vain lausun­to­ja, jot­ka eivät suun­ni­tel­maa radi­kaa­lis­ti muu­ta. Pure­tun Hana­saa­ri A voi­ma­lan tilal­le tulee hui­kei­ta ovaa­lin­muo­toi­sia teras­si­ta­lo­ja. Uuden­maan ympä­ris­tö­kes­kus ehti­kin jo valit­taa, että tämä muut­taa mai­se­maa. Toti­ses­ti muut­taa.  Ongel­ma­na on, ettei ener­gia­lai­tos kor­jaa lui­taan alu­eel­ta. Hana­saa­ri B on kovin lähel­lä. Sen piip­puun on mää­rä asen­taa äänenvaimennin(!)

Klik­kaa kui­va suuremmaksi!

Jos tämä saa­daan raken­ne­tuk­si, täs­tä tulee hui­kea alue, joka var­maan jakaa mielipiteitä.

Lis­tal­la oli myös suun­ni­tel­ma yleis­ten aluei­den raken­ta­mi­ses­ta . Sitä voi ihal­la täs­tä. Vai että ankea?

Tava­ra­lii­ken­net­tä ei bus­si­kais­toil­le edes ruuh­kan vas­tai­seen suuntaan

Viras­to ei innos­tu aja­tuk­ses­ta. Ruuh­ka vas­tai­seen suun­taan kul­kee ruuh­ka-aikoi­na yhtä pal­jon bus­se­ja kuin ruuh­kan suun­taan, mut­ta sii­nä auto­kais­tal­la on sil­loin tyhjää.

Lausun­to Sipoon­kor­ven kan­sal­lis­puis­ton perustamisesta

En ollut lau­ta­kun­nas­sa vii­me tors­tai­na (Lah­des­sa, taas) kun lau­ta­kun­ta käsit­te­li asi­aa. Lausun­non sisäl­lös­tä pääs­tiin kuu­lem­ma yksi­mie­li­syy­teen. Esi­tys­tä on muu­tet­tu, mut­ta en tie­dä, vas­taa­ko tämä sitä, mitä sovittiin.

Minua ahdis­taa eko­lo­gi­sen kau­pun­ki­ra­ken­teen ja luon­non­suo­je­lun väli­nen konflik­ti Öster­sun­do­mis­sa. Kun vas­tak­kain on kak­si vih­re­ää tavoi­tet­ta, soi­si osa­puol­ten istu­van alas ja käy­vän läpi tois­ten­sa tär­keät tavoit­teet ja etsi­vät mah­dol­li­sim­man tehok­kaan kom­pro­mis­sin. Täl­lai­ses­ta sovit­te­lus­ta ei ole jäl­keä­kään, vaan molem­mat tahot tun­tu­vat aja­van täy­sil­lä päin seinää.

69 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.4.2010”

  1. Tuo Hana­saa­ren suun­ni­tel­ma näyt­tää todel­la hyväl­tä. Kevyen näköi­nen, vaik­ka ker­rok­sia osin onkin. Mel­kein kai­kis­ta asun­nois­ta hyvät näky­mät. Sopi­van eri­lai­nen. Ja sisä­pi­ha­kort­te­lit, toi­mi­via ja lähes vält­tä­mät­tö­myys esi­mer­kik­si lap­si­per­heil­le tuol­la alu­eel­la. Ja jos nyt jotain ongel­mia hake­mal­la hakee niin saat­taa olla tule­vien asun­to­jen hin­ta­ta­so. Mut­ta se on tie­ten­kin vain kes­ki­tu­loi­sen ongel­ma. No, ehkä osa hyvä­tu­loi­sis­ta Meri­ha­ka­lai­sis­ta hakeu­tuu tule­vaan Hana­saa­reen, jol­loin Meri­ha­kaan saat­taa pääs­tä hal­vem­mal­la. Sum­ma sum­ma­rum: nos­tu­rit pystyyn.

  2. Soi­nin­vaa­ra väit­tää, että kaik­ki eivät ole menos­sa Ruo­ho­lah­teen. Ei aina­kaan pol­ku­pyö­ril­lä vaan audeil­la, bema­reil­la ja city­maas­tu­reil­la. Ruo­ho­lah­teen on val­mis­tu­mas­sa Sal­mi­saa­ren urhei­lu­kes­kus , joka on huikea.

    http://areena.biitsi.fi/

    Sii­nä esi­ma­kua nel­jäs­sä ker­rok­ses­sa ole­vas­ta lii­kun­ta­maa­il­mas­ta. Kolos­si sisäl­tää mm. kak­si jää­hal­lia, kei­la­ra­dat, kii­pe­ly­hal­lin, sul­ka­pal­lo­hal­lin, sisä­lii­kun­ta­hal­le­ja , kun­to­sa­le­ja , kau­neus­hoi­to­loi­ta , ravin­to­lan jne.

    Aivan joka­kun­toi­li­jan kuk­ka­rol­le mois­ta ei ole tar­koi­tet­tu. Yri­tys on sen ver­ran uusi, että rahoi­tus­poh­jas­ta ei löy­ty­nyt tie­to­ja. Tus­kin tuo­ta yllä­pi­de­tään asiak­kai­den vuoromaksuilla.

    Tämä­kin tai­taa sopia hyvin eko­lo­gi­seen kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen. Tilaa se vie aina­kin vähän ‚kos­ka raken­nus koho­aa ylös­päin. Se sopii myös hyvin mai­se­maan Hel­sin­gin ener­gian , Lem­min­käi­sen ja kärä­jä­oi­keu­den tor­ni­ta­lo­jen välissä. 

    Lem­min­käi­sen tor­nin sijain­ti kärä­jä­oi­keu­den vie­res­sä on likie­tui­nen. Har­mi­tus kun ei pää­se las­kut­ta­maan mat­ko­ja, hotel­li­ku­lu­ja eikä päivärahoja.

    http://www.talouselama.fi/uutiset/article157525.ece

    Maa­kun­nis­ta kerä­tyil­lä kar­tel­li­ra­hoil­la on sit­ten help­po hoi­del­la kiin­teis­tö­ku­lut Hel­sin­gin kau­pun­gil­le ja mak­saa pal­kat pää­kont­to­rin pojille.

  3. Tope­liuk­sen­ka­dul­le ei lai­te­ta ratik­ka­kis­ko­ja, joten Eli­na jou­tuu odot­ta­maan Munk­ki­vuo­ren ratikkaa.

    Täy­tyy aja­tel­la asian valoi­sia puolia: 

    -rahaa sääs­tyy, kun kes­kus­tan syn­nil­li­set hou­ku­tuk­set eivät ole käden ulottuvilla

    -pyö­räi­ly ja käve­ly kohot­ta­vat kun­toa tehokkaasti

    -ei tar­vit­se näh­dä romanikerjäläisiä

    Ja täy­tyy vih­doin sisäis­tää tämän ikiklas­si­kon lyriikka: 

    -lin­ja-autos­sa on haus­ka mat­kus­taa, lin­ja-autos­sa on myös tun­nel­maa, lin­ja-autos­sa mat­ka katkeaa.…

    Eli nöy­rim­mät kii­tok­se­ni kaupunkisuunnittelulautakunnalle!

  4. Inves­toin­tioh­jel­man logiik­ka on sinän­sä oikea, tär­keys­jär­jes­tyk­ses­sä ykkö­nen on uudet asui­na­lu­eet ja nii­den vaa­ti­ma lii­ken­ne­ra­ken­ta­mi­nen. Minus­ta oli­si vaan jär­ke­väm­pää että niil­le oli­si eril­li­nen bud­jet­ti, esi­mer­kik­si Laa­ja­sa­lon ratik­ka on inves­toin­ti joka nos­taa kau­pun­gin maan arvoa siel­lä, rahoi­tus­lo­giik­ka on eri kuin Joke­ri 2 tai Rai­de-Joke­ris­sa jot­ka teh­dään raken­net­tuun ympäristöön.

    Rai­de-Joke­ri on myös lis­tal­la, ja sum­mas­ta pää­tel­len ole­tuk­sel­la että val­tio mak­saa 30%. Joke­ril­la tes­ta­taan muu­ten taas väliai­kais­rat­kai­suk­si 25 met­ris­tä tupla­ni­vel­bus­sia, kun mat­kus­ta­jat ei mah­du nykyi­siin bus­sei­hin, mak­saa kuu­lem­ma mil­lin kap­pa­le eli pää­oma­ku­luil­taan ja luul­ta­vas­ti myös huol­loil­taan rati­kan hin­tai­nen bus­si (käyt­töi­kä lie­nee alle puo­let rati­kan iäs­tä). Tart­tis teh­dä kiskot.

    Mihin ne Tope­liuk­sen­ka­dun kis­kot hävi­si? Ei ne nyt niin kal­liit ole, ja jakai­si Töö­lös­sä näp­pä­räs­ti rati­kat kah­del­le väy­läl­le kuten Kal­lion puo­lel­la. Kum­pi­kin väy­lä oli­si tämän jäl­keen nykyis­tä nopeam­pi. Ihan pik­ku­jut­tu ei ole sekään että on vika­ti­lan­teis­sa useam­pi kiskovaihtoehto.

    Auto­puo­lel­la hil­peyt­tää herät­tää Kehä I ja Itä­väy­län liit­ty­mä, sata mil­joo­naa. Sisäl­tää­kö tuo Itä­väy­län kat­ta­mis­ta, vai miten se voi mak­saa noin pal­jon? Kala­sa­ta­man raken­ta­mi­sek­si sen ali teh­dään Ran­ta­tiel­le tun­ne­li, 55 mil­joo­naa, ja lisäk­si Sör­näis­ten Ran­ta­tie menee uusik­si. Muu­ten hyvä, mut­ta tuo suun­ni­tel­ma on teh­ty ja hyväk­syt­ty sil­loin kun Kes­kus­ta­tun­ne­li oli vie­lä tar­koi­tus raken­taa, eli on sen toi­nen pää. Riit­täi­si­kö vähän kevyem­pi­kin ja ole­tet­ta­vas­ti hal­vem­pi tie sii­hen että pää­see jonot­ta­maan Pohjoisrantaan?

  5. Niin.
    Näin ne rai­tio­tiet vaan pyyh­kiy­ty­vät pois kau­pun­gin suun­ni­tel­mis­ta, kuten tuo Tope­liuk­sen­ka­dun rai­tio­tien­kin. Min­ne­kö­hän se hävisi?Jäikö se city­maas­tu­rin alle?
    Kau­pun­gin­hal­li­tus puol­si 19.4 Rai­tio­lii­ken­teen koko­nais­ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­maa, jos­sa Tope­liuk­sen­ka­dun raitiotietä.

    Suo­ra lainaus:

    Sel­vi­tyk­ses­sä suo­si­tel­laan lin­jas­ton kehit­tä­mis­po­luk­si seuraavaa:

    syk­syl­lä 2011 lin­jan 8 jat­ka­mi­nen Sal­mi­saa­res­ta Crusellin
    sil­taa pit­kin Jätkäsaareen
    syk­syl­lä 2012 lin­jan 9 rei­tin muut­ta­mi­nen kulkemaan
    rau­ta­tie­a­se­mal­ta Kam­pin läpi Jätkäsaareen
    Län­si­ter­mi­naa­lin väliai­kai­sel­le kääntöpaikalle
    vuon­na 2013 lin­jan 9 jat­ka­mi­nen Pasi­lan sil­lan yli Länsi-
    Pasi­laan ja Ilmalaan
    vuon­na 2013–2014 rai­tio­lin­jan 3T rei­tin muuttaminen
    kul­ke­maan Tope­liuk­sen­ka­dun ja Nordenskiöldinkadun
    kautta
    vuon­na 2015–2016 rai­tio­lin­jan 10 haa­roit­ta­mi­nen siten,
    että puo­let lin­jan vuo­rois­ta lii­ken­nöi kään­tyen Lasipalatsilta
    Laa­ja­sa­loon ja puo­let Etelä-Helsinkiin.”

    Pää­tös­tie­do­te:
    “12.4.2010 pöy­däl­le pan­tu asia
    Esi­tys Hel­sin­gin seu­dun lii­ken­ne ‑kun­tayh­ty­mäl­le rai­tio­lii­ken­teen koko­nais­ke­hit­tä­mis­sel­vi­tyk­sen jatkotoimista
    Ehdo­tuk­sen mukaan”

    Täl­le pro­jek­til­le kävi siis vähän kuten joke­ri 2‑hankkeelle. Kau­pun­gin v.2010 talous­ar­vios­sa sil­le myön­net­tiin 14 mil­joo­naa täl­le vuo­del­le, nyt KSV:n pape­reis­ta löy­tyy­kin enää 5 mil­joo­naa vuo­del­le 2010. Vuon­na 2012 val­mis­tu­vak­si tar­koi­te­tus­ta hank­kees­ta Kaa­voi­tus­kat­saus tote­aa “Tavoit­tee­na on
    aloit­taa Vuo­saa­res­ta Mal­min kaut­ta Myyrmäkeen
    kul­ke­van Joke­ri 2‑linjan liikennöinti
    vuon­na 2013.”

    Eli se sii­tä. Tämä kaik­ki sik­si, että KH ei viit­si tuo­da pöy­tä­laa­ti­kos­sa ole­vaa joke­ri­tun­ne­lin kaa­vaa val­tuus­toon, vaik­ka Kaup.suunltk hyväk­syi kaa­van kuu­kausia sit­ten lähet­tä­mäl­lä sen hallitukselle.

    Samaa tuu­baa on ilmas­sa län­si­met­ron­kin suh­teen, uusi val­mis­tu­mi­sa­jan­koh­ta on 2015. Kuten huo­maat­te, jouk­ko­lii­ken­teel­lä ei ole kii­re ja valeh­te­lu on sallittu!

  6. Ris­to, ei sil­le trol­li­kal­le­kaan ole rahaa, ja jos nuo isot nivel­bus­sit joh­ti­mil­la tai ei oikeas­ti mak­saa seit­sen­nu­me­roi­sia sum­mia kap­pa­le niin en kyl­lä usko nii­tä näke­vä­ni. Bus­sien hyvä puo­li on se että kalus­to on ver­rat­taen hal­paa sar­ja­tuo­tan­nos­ta joh­tuen, toi­saal­ta lii­ken­nöin­ti palk­ka­ku­lu­jen vuok­si taas kal­lis­ta pie­nis­tä yksi­köis­tä joh­tuen. Nois­sa eri­kois­bus­seis­sa yhdis­tyy vaan hel­pos­ti rati­kan ja bus­sin huo­not puo­let, kalus­to ja huol­to on kal­lis­ta, mut­ta toi­saal­ta lisä­pai­kat on sei­so­ma­paik­ko­ja, mat­kus­tus­mu­ka­vuus on huo­nom­pi ja pit­kis­sä­kin bus­seis­sa kapa­si­teet­ti on kui­ten­kin aika pieni.

  7. Kom­men­toin­kin tuo­ta Mec­he­li­nin­ka­dun suun­ni­tel­maa jo Kau­pun­ki­fil­la­riin. Koko­nai­suu­des­saan todel­la hie­no suun­ni­tel­ma, näin näi­tä pitä teh­dä. Oli sii­nä muu­ta­ma kor­jat­ta­va koh­ta­kin, jois­ta täy­tyy katusuun­nit­te­li­jaan ottaa yhteys aika­naan että korjataan.
    Kopion kom­ment­ti­ni tähän alle. Jos Osmo haluat, niin huo­mau­ta nois­ta jois­tain jo esit­te­li­jäl­le, että mene­vät KSV:lle terveisinä.

    Kau­pun­ki­fil­la­ri:

    Ihan suun­ni­tel­man ete­lä­pääs­sä kul­kee 2‑suuntainen pyö­rä­tie Mec­he­li­nin­ka­dun län­si­reu­nal­la. Se lop­puu Hie­ta­nie­men­ka­dun ris­teyk­seen, jos­sa koh­ti ete­läs­tä tule­van on mah­do­ton enää jat­kaa Mec­he­li­nin­ka­tua, kos­ka län­si­reu­nan pyö­rä­tie on yksi­suun­tai­nen, ja itä­reu­nal­le ei täs­sä koh­ti pää­se. Ete­läs­tä tule­van pyö­räi­li­jän pitää siis hok­sa­ta vaih­taa puol­ta jo 100m aiem­min Lep­pä­suon­ka­dun ris­teyk­ses­sä. Täl­läi­siä päät­ty­viä reit­te­jä ei pitäi­si teh­dä. Hel­poin kor­jaus täs­sä tapauk­ses­sa oli­si sal­lia 2‑suuntainen pyö­räi­ly vie­lä 10 met­riä Hie­ta­nie­men­ka­dun poh­jois­puo­lel­la Per­hon­ka­dun suo­ja­tiel­le asti.

    Toi­nen proble­maat­ti­nen koh­ta on poh­joi­sem­pa­na, Nor­densk­jöl­di­nau­kiol­la. Pyö­rä­kais­tat keir­tä­vät todel­la hie­nos­ti aukion “lii­ken­neym­py­rää”, mut­ta pois­tu­mis­koh­dat vai­kut­ta­vat ongel­mal­li­sil­ta. Esi­mer­kik­si tul­taes­sa ete­läs­tä Lin­na­kos­ken­ka­dun ris­teyk­seen, pyö­rä­kais­ta ja oikeal­le kään­ty­vä auto­kais­ta ero­te­taan toi­si­taan kiveyk­sel­lä, jon­ka jäl­keen pyö­rä­kais­ta ris­teä auton kans­sa noin 90 asteen kul­mas­sa. Tämä tun­tuu lähes onnet­to­muuk­sien ker­jää­mi­sel­tä. Sen sijaan, että pyö­rät ja autot lomit­tui­si­vat ennen ris­teys­tä, ja jat­kai­si­vat suju­vas­ti kukin omaan suun­taan­sa, ne kään­ne­tään väki­sin konflik­ti­kurs­sil­le. Voi olla, että lii­ken­ne­va­lo­jen takia täl­läi­nen rat­kai­su on perus­tel­tu (lii­ken­ne­suun­ni­tel­mas­sa ei valo­ja näy, ne piir­re­tään vas­ta katusuun­ni­tel­mas­sa), mut­ta oudol­ta se näyttää.

    Aukiol­ta puut­tuu muu­ten myös pyö­rä­tien jat­ke Nor­denskjl­din­ka­dun koh­dal­ta, että tuo­ta aukio­ta voi­si ajaa “lii­ken­neym­py­rä­mäi­ses­ti” pyö­räl­lä. Se on tar­peen, jot­ta mis­tä vaan suun­nas­ta pää­si­si mihin vaan suun­taan lail­li­ses­ti. Nyt Lin­na­kos­ken­ka­dul­ta tul­les­sa voi oikeas­taan jat­ka vain Nor­densk­jöl­din­ka­dul­le, ellei talu­ta tai sovel­la lii­ken­ne­sään­tö­jä vähän vapaammin.

    Se kol­mas koh­ta on, että vie­ras­tan yksi­suun­tai­sia pyö­rä­tei­tä. En vaan jak­sa uskoa, että nii­tä ajet­tai­siin vain yhteen suun­taan, kun tähä­nas­ti­nen koke­mus ei mois­ta tue. Se, että pyö­rä­tiet muut­tu­vat aina välil­lä kais­toik­si toi­vot­ta­vas­ti saa pyö­räi­li­jät tajua­maan että tie on oikeas­ti yksi­suun­tai­nen. Ehkä sii­hen voi­si lait­taa vie­lä lisää kais­tao­suuk­sia aina ris­teys­ten lähel­le alle­vii­vaa­maan pointtia. 

  8. Tyk­kä­sin enem­män van­has­ta voi­ma­lai­tok­ses­ta, mut­ta eipä asi­aa nyt voi teol­li­susu­to­man­tii­kan kan­nal­ta ajatella.

    Rat­kai­su tun­tuu kiin­tois­tal­ta. Täs­sä­hän kuvas­sa se näkyy vain aluen alku­pe­rä­si­väes­tön eli lok­kien näkö­kul­mas­ta. Aina­kin parem­pi kuin Meri­ha­ka, joka kyl­lä­kin on mai­net­taan parempi.

  9. Niin ja Osmo, lai­ta nyt joku kuva sii­tä Hana­saa­ren ulkoa­lue­suun­ni­tel­mas­ta. Meriui­ma­la, isot yksin­ker­tai­set kivi­paa­det tai lau­doi­tuk­set joil­la istua ja mie­len­kiin­toi­sia vaih­toeh­to­ja puu­ku­juk­si. Minus­ta näyt­tää ihan hyväl­tä, tosin ehkä tur­han­kin pel­kis­tet­tyä, ja muka­va että tuol­lai­siin yksi­tyis­koh­tiin panos­te­taan, mut­ta oli­si kii­nos­ta­vaa kuul­la mitä muut on mieltä.

  10. Eli­nal­le: Täy­tyy myön­tää, että minul­la on hyvin kapea bus­si­mat­kus­ta­mi­ses­ta. Hel­mi­nen piti bus­se­jaan prii­ma­kun­nos­sa, ja Kirk­ko­num­men­kin bus­sit ovat oikein mukavia.
    Län­si­suunnl­ta tosia­na­pää­si hyvin bus­sil­la hesaan.

    Kil­pai­lu­tuk­sen ja kus­tan­nus­ten kar­sim­sien jalo aate on onnek­si täs­sä­kin suh­tees­sa vähen­tä­nyt kau­pun­gin itä- ja län­sio­sien välis­tä eriarvoisuutta.

    En ole havain­nut, että Munk­ki­vuo­res­ta bus­si kes­kus­taan kul­ki­si hitaam­min kuin ratik­ka Munk­ki­nie­mes­tä- Ja osaa van­hem­pi kalus­to kodik­kaas­ti kolista. 

    Tie­to­ni perus­tu­vat aika­tau­lu­jen tut­ki­mi­seen. Ruuh­ka pysäyt­tää rati­kan sii­nä mis­sä bussinkin.

    Ratik­ka on sinän­sä hyvä kulkuneuvo,kuten onom­ni­bus­si­kin. Mik­si tur­haan pilaat rati­koi­den mai­net­ta tuol­lai­sel­la raitiovaunudogmatiikalla?

    Min­suat on parem­pi pri­ri­so­dia varo­jen käyt­töä: 1) pitää hyväs­sä kun­nos­sa nmy­kyi­set rai­to­vau­rei­tit 2) yhdis­tää len­kil­lä Huol­pal­he­ti ja Käpy­ky­lä ja 3)
    hank­kai aprem­paa, eri­tyyies­ti hybridiklaustoa.

  11. Mark­ku,

    ruuh­ka nimeo­maan ei pysäy­tä oikein suun­ni­tel­tua ratik­kaa, kos­ka se kul­kee eril­li­sel­lä kais­tal­laan eikä auto­jen seassa.

    Jos tar­koi­tus on joka tapauk­ses­sa jumit­taa jouk­ko­lii­ken­ne auto­ruuh­kiin, sil­loin sen voi var­maan yhtä hyvin teh­dä bus­seil­la, nii­den sei­sot­te­lu kun tulee halvemmaksi.

  12. Hana­saa­res­ta — eikö tuo­ta mata­laa toi­mis­to­ra­ken­nus­ta sai­si vie­lä pois, tilal­le jokin kor­kea asuin­ta­lo ? Rajai­si alu­een muka­vas­ti koil­li­ses­ta eikä var­jos­tus­kaan häiritsisi.

  13. Kai­voin nyt sit­ten niil­le Tope­liuk­sen­ka­dun kis­koil­le hin­nan: “Han­ke voi­daan jakaa kah­teen osaan: 1. vai­he välil­lä Rune­ber­gin­ka­tu – Nor­dens­kiöl­din­ka­tu ja 2. vai­he välil­lä Nor­dens­kiöl­din­ka­tu – Tuk­hol­man­ka­tu. Hank­keen kus­tan­nusar­vio 11,9 milj. euroa, jos­ta 1. vai­he 5,9 milj. euroa”

    Tuo 1. vai­he oli­si se mil­lä sai­si kol­mo­sen ja ehkä seis­kan­kin Töö­löön, eli myös suju­vam­man lii­ken­teen nelo­sel­le ja kym­pil­le. Auto­puo­lue­kaan tus­kin vas­tus­taa sitä että Man­ner­hei­min­tien ris­teyk­set suju­voi­tuu. Ja tämä oli siis tar­koi­tus teh­dä 2013 men­nes­sä. Ver­tai­lun vuok­si sel­lai­nen tui­ki tär­keä han­ke kuin Kos­ke­lan­tien ja Kus­taa Vaa­san­tien län­si­puo­len ram­pin uusi­mi­nen (1kpl?) mak­saa 6,2 mil­joo­naa euroa.

    Jos Jouk­ko­lii­ken­nein­ves­toin­neis­ta halu­aa kai­vaa jotain kysee­na­lais­ta, niin en nyt oikein ole vakuut­tu­nut että 17 mil­joo­nan inves­toin­ti lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin tapai­seen kui­ten­kin aika mar­gi­naa­li­seen pal­ve­luun on jär­ke­vää. Jotain epä­loo­gis­ta on sii­nä että kun eira­lai­set kiti­see ja munk­ki­vuo­re­lai­set taas tun­tu­vat halua­van rati­kan, niin ratik­kaa raken­ne­taan ensin Eiraan ja vas­ta sit­ten jos­kus Munkkivuoreen.

  14. Otkos Kive­käs:

    Mark­ku,

    ruuh­ka nimeo­maan ei pysäy­tä oikein suun­ni­tel­tua ratik­kaa, kos­ka se kul­kee eril­li­sel­lä kais­tal­laan eikä auto­jen seassa.

    Jos tar­koi­tus on joka tapauk­ses­sa jumit­taa jouk­ko­lii­ken­ne auto­ruuh­kiin, sil­loin sen voi var­maan yhtä hyvin teh­dä bus­seil­la, nii­den sei­sot­te­lu kun tulee halvemmaksi.”

    Kau­pun­gis­sa on ole­mas­sa myös bus­si­kais­to­ja. Jos Tope­liuk­sen­ka­dul­le mah­tuu eril­li­nen rai­tio­vau­nu­kais­ta sil­le mah­tuu myös eril­li­nen bus­si­kais­ta. Mut­ta ei vält­tä­mät­tä, eikä toden­nä­köi­ses­ti molempia.

  15. -rahaa sääs­tyy, kun kes­kus­tan syn­nil­li­set hou­ku­tuk­set eivät ole käden ulottuvilla”

    Voi voi. Ihmi­nen on aina optimistinen.

    Bus­sil­la mat­ka Simon­ka­dul­le Sedu Kosk­si­sen johon­kin pin­ta­mes­taan vie 25 minuut­tia. Rati­kal­la Hol­lan­ti­lai­sen­tiel­tä Munk­ki­ni­mes­tä vie saman ajan. 

    Lähes puo­li tun­tia kum­mal­la­kin kuku­neu­vol­la. Se on pit­kä aika odo­taa ryy­pyl­le pää­syä, aina­kin aika monel­le. Onnek­si Nie­men­mäes­tä vain kiven­hei­ton pääs­tä löy­tyy kut­su­van tun­tui­nen pizzeria/ olutravintola.

  16. Katu­ym­pä­ris­tö tuos­sa Hana­saa­ren suun­ni­tel­mas­sa näyt­tää aika ankeal­ta. Mik­sei enää raken­ne­ta kau­pun­kia? Ei tuol­la ole kiva kävel­lä, mit­ta­kaa­va on lii­an suurta.

  17. Tope­liuk­sen­ka­dul­le ei lai­te­ta ratikkakiskoja

    Täs­tä oli­si kiva saa­da lisä­tie­to­ja. Mikä estää? Raha vai parkkipaikat?

  18. Mark­ku:

    Uusim­mat rati­kat eli Variot­ra­mit ovat nii­tä jot­ka eni­ten koli­se­vat. Tämä joh­tuu sii­tä, että nii­den raken­ne ei ole sove­lias aja­tel­len Hel­sin­gin van­han­ai­kai­sia ratoja.

    Toi­sek­seen: rai­tio­tie­verk­koa ei ole kehi­tet­ty mer­kit­tä­väm­min sit­ten 50-luvun, jol­loin autoi­lun aika­kausi alkoi ja esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa val­tao­sa kau­pun­geis­ta pur­ki rai­tio­tien­sä. Jo 20-luvul­la rati­kal­la pää­si Munk­ki­nie­meen, Huo­pa­lah­den ase­mal­le, Käpy­lään, Ara­bi­aan ja Kulos­aa­reen. Kau­pun­ki on muut­tu­nut “jos­sain mää­rin” sit­ten näi­den aiko­jen, joten on aika saa­da rai­tio­tiet vas­taa­maan nyky­ajan olo­ja. Rata­tek­ni­set puut­teet täy­tyy kor­ja­ta, ras­kaas­ti kuo­mi­te­tut bus­si­lin­jat jot­ka kul­ke­vat pää­osan mat­kas­taan rai­tio­tie­kis­ko­jen var­res­sa pitää muut­taa rai­tio­tie­lin­joik­si, ykkö­sen ja mui­den rei­til­tään van­hen­tu­nei­den lin­jo­jen lin­jaus täy­tyy muut­taa jne.

    Myös liki sadak­si vuo­dek­si unoh­det­tu käsi­te “esi­kau­pun­ki­rai­tio­tie” pitäi­si yrit­tää palaut­taa takai­sin mie­liin. Ulko­mail­la sel­lai­sia on raken­net­tu koko ajan, ja myös uusim­mat rai­tio­tiet ovat useim­mi­ten hei­lu­rei­ta etäi­sim­mäs­tä lähiös­tä kes­kus­tan kaut­ta etäi­sim­pään lähi­öön (esi­mer­kik­si Turun ja Tam­pe­reen suun­ni­tel­mat). Myös Hel­sin­gis­sä oli­si täl­lai­sil­le taa­tus­ti kysyntää.

    Munkkivuoren/Talinrannan rata kan­nat­taa ilman muu­ta raken­taa, kos­ka täl­lä saa­daan yksin­ker­tai­ses­ti sanot­tu­na lii­ken­nöin­ti­ku­lut alas ja mat­kus­ta­ja­mää­rät ylös (rai­de­ker­roin). Eikä mak­sa­kaan kovin pal­joa, kun rai­teet jo löy­ty­vät val­tao­sal­ta matkasta.

  19. Ja havain­ne­ku­va on totuus? 

    Mis­sä ovat muu­ten kaik­ki liha­vat ihmi­set? Eikö havain­ne­ku­van tuli­si olla rea­lis­ti­nen kon­struk­tio tulevasta?

    Mis­sä ovat soma­liäi­dit kaa­pui­neen, mis­sä Lis­su kal­ja­töl­kin kans­sa ja mihin Make on pii­lou­tu­nut kuselle?

    Kar­mean näköi­nen paik­ka näi­ne ihan­neih­mi­si­neen­kin, ei sen puoleen.…

  20. lt kir­joit­ti

    ” … ras­kaas­ti kuo­mi­te­tut bus­si­lin­jat jot­ka kul­ke­vat pää­osan mat­kas­taan rai­tio­tie­kis­ko­jen var­res­sa pitää muut­taa raitiotielinjoiksi,..” 

    Tar­koirt­ta­ko tämä ns run­ko­lin­ja-ajat­te­lua. ts että bus­sien reit­ti päät­tyy Rus­kea­suon vari­kol­le ja sii­tä jat­ke­taan rai­tio­vau­nul­la? Vai jotain fiksumpaa.

    Kuin­ka ras­kaas­tu kuor­mi­teu­tu bus­si­li­jat todel­la ovat? Jos jtäem luvuis­ta ruuh­ka-ajan liikenten.

    Myös liki sadak­si vuo­dek­si unoh­det­tu käsi­te “esi­kau­pun­ki­rai­tio­tie” pitäi­si yrit­tää palaut­taa takai­sin mieliin.”

    Käsit­tääk­se­ni lähi­lii­ken­teen säh­kö­ju­na on juu­ri esi­kau­pun­ki­rau­ta­tie. Mitä eroa niil­lä on, pait­si syöt­tö­jänn­ni­te ja kul­jet­ta­jan kokar­di.? Välil­lä Pasi­la Tik­ku­ri­la ase­mien kes­kie­täi­syys on sii­nä 2 km eli ase­ma o peri­aat­tee­sa 1 km päässä

  21. Kuin­ka ras­kaas­tu kuor­mi­teu­tu bus­si­li­jat todel­la ovat? Jos jtäem luvuis­ta ruuh­ka-ajan liikenten.

    Jos jätäm­me luvus­ta ruuh­ka-ajan lii­ken­teen niin useam­pi­kin bus­si­lin­ja hoi­tui­si tila­tak­sil­la, mut­ta kun lii­ken­ne­vä­li­ne mitoi­te­taan ruuh­ka-ajan mukaan, se on ruuh­ka-aika sik­si että sil­loin on suu­rin osa mat­kus­ta­jis­ta liik­keel­lä. Samoin kuin vaik­ka­pa ravin­to­lan pöy­tä­ti­la mitoi­te­taan lou­na­sa­jan, ei ilta­päi­vä­teen mukaan.

    Niin ras­kai­ta bus­si­lin­jo­ja että ne kan­nat­tai­si yksi yhteen kor­va­ta rati­kal­la on sel­keäs­ti ähin­na Joke­ri. Mut­ta jos lin­ja on pit­käl­ti pääl­lek­käi­nen nykyis­ten rati­koi­den kans­sa kuten 18, niin kor­vaus voi­daan teh­dä vain laa­jen­ta­mal­la hie­man ratik­ka­ver­kos­toa. Kun bus­se­ja kor­va­taan rai­de­lii­ken­teel­lä niin nii­tä voi myös niput­taa yhteen, jos teh­dään ras­kaam­paa rataa niin nipu­te­taan enem­män (esim. Län­si­met­ro) jos taas kevyem­pää niin yleen­sä vähem­män (esim. 14 ja 18 kor­vaa­mi­nen rati­kal­la). Se mikä on jär­ke­vää on tie­ten­kin tapaus­koh­tais­ta, mut­ta tämän takia ajoit­tain esiin­ty­vät las­kel­mat jois­sa ver­ra­taan yksi yhteen koko lin­jan lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­sia on niin har­haan­joh­ta­via, eri väli­neet tuot­taa eril­lai­sen linjaston.

  22. Kun Hana­saar­ta ja Kala­sa­ta­maa suun­ni­tel­laan tuli­si muis­taa, että Van­taan­joen tul­va­kau­det pilaa­vat alu­een meri­ve­den vir­kis­tys­käy­töl­tä muu­ta­maa kesä­kuu­kaut­ta lukuunottamatta. 

    Kala­sa­ta­man kel­lu­vis­ta talois­ta­kin voi tul­la nau­ru­nai­he, jos Van­taan­joen pääs­töil­le ei teh­dä mitään. Oji­tuk­set, pel­lot ja suo­rat jäte­ve­si­pääs­töt ylei­sen ros­kaa­mi­sen kans­sa tuo­vat vah­vas­ti vär­jäy­ty­nyt­tä ja ros­kais­ta vet­tä 100 km mat­kal­ta ylä­vir­ras­ta. Pahin ongel­ma on ali­mii­toi­tet­tu veden­puh­dis­tus, jon­ka takia raa­ka­vet­tä ohja­taan suo­raan jokeen.

    Muu­ten­kin meri­ve­den rus­kea väri Hel­sin­gin nie­men itäi­sen ja ete­läi­sen ran­nan osal­ta joh­tuu suu­rek­si osak­si joen huo­nos­ta tilas­ta. Onko asi­aa kau­pun­gin koneis­tois­sa pui­tu ollen­kaan? Monet jär­jes­töt ovat asias­ta vedon­neet päät­tä­jiin, mut­ta mitään ei tapah­du. Nyt kun ran­nat tule­vat asuin­käyt­töön, niin luu­li­si kiin­nos­tuk­sen heräävän. 

    Tus­kin kau­pun­ki­lai­set tai turis­tit­kaan naut­ti­vat rus­keas­ta meri­ve­des­tä. Yksi hotel­li sai hir­mui­sen kri­tii­kin, mut­ta likais­ta mer­ta pide­tään jo empi­re­kes­kus­taan kuuluvana?

    Vih­reät voi­si­vat ottaa asian omak­seen, jol­loin äänes­tä­jät­kin sai­si­vat kon­kreet­tis­ta näyt­töä sii­tä, että poli­tiik­ka vai­kut­taa. Lisäk­si puh­taat meren­lah­det nos­tai­si­vat aluei­den arvoa ihan rahassakin.

  23. Mark­ku af Heur­lin kirjoitti:

    Tar­koirt­ta­ko tämä ns run­ko­lin­ja-ajat­te­lua. ts että bus­sien reit­ti päät­tyy Rus­kea­suon vari­kol­le ja sii­tä jat­ke­taan rai­tio­vau­nul­la? Vai jotain fiksumpaa.”

    Ei vaan vaih­dot­to­mia rai­tio­tie­yh­teyk­siä, eli rataa jat­ke­taan pidem­mäs. Pakol­li­set vaih­dot eivät ole hyvää pal­ve­lua ja sel­lais­ten luo­mis­ta tuli­si mikä­li mah­dol­lis­ta välttää.

    Kuin­ka ras­kaas­tu kuor­mi­teu­tu bus­si­li­jat todel­la ovat? Jos jtäem luvuis­ta ruuh­ka-ajan liikenten.”

    Yleen­sä sano­taan, että bus­si­lin­jaa kor­vaa­maan kan­nat­taa raken­taa täy­sin uusi rai­tio­tie, jos ruuh­ka-ajan vuo­ro­vä­li on 5 minuut­tia tai vähem­män. Sii­nä vai­hees­sa bus­si­lii­ken­teen kapa­si­teet­ti on käy­tet­ty mel­ko lop­puun, sen epä­luo­tet­ta­vuus kas­vaa ja lii­ken­nöin­ti on hal­vem­paa mikä­li voi­daan käyt­tää isom­man kapa­si­tee­tin omaa­via rai­tio­vau­nu­ja. Pie­nem­pi­kin mat­kus­ta­ja­mää­rä riit­tää, jos rataa esi­mer­kik­si löy­tyy jo val­mii­na tai jos bus­si­lin­ja voi­daan kor­va­ta ole­mas­sao­le­vaa rai­tio­tie­lin­jaa pidentämällä.

    Hel­sin­gis­sä esi­mer­kik­si lin­jal­la 58(B) on ruuh­ka-aikaan noin vii­den minuu­tin vuo­ro­vä­li, ja monis­ta hie­man rai­tio­vyö­hyk­keen ulko­puo­lel­la ole­vis­ta lähiöis­tä kul­kee bus­se­ja kym­me­nen minuu­tin välein keskustaan.

    Käsit­tääk­se­ni lähi­lii­ken­teen säh­kö­ju­na on juu­ri esi­kau­pun­ki­rau­ta­tie. Mitä eroa niil­lä on, pait­si syöt­tö­jänn­ni­te ja kul­jet­ta­jan kokar­di.? Välil­lä Pasi­la Tik­ku­ri­la ase­mien kes­kie­täi­syys on sii­nä 2 km eli ase­ma o peri­aat­tee­sa 1 km päässä”

    Ero on sii­nä, että lähi­ju­nat ja met­ro ovat ras­kas­ta rai­de­lii­ken­net­tä, rai­tio­tie kevyt­tä. Niil­lä on täy­sin eri­lai­nen pro­fii­li niin nopeu­den (pysäk­ki­vä­lin) kuin raken­nus­kus­tan­nus­ten­kin osal­ta. Mei­kä­läi­sel­lä haja­nai­sel­la yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­la ras­kaan rai­de­lii­ken­teen mat­kus­ta­jat tule­vat suu­rel­ta osin liityntäbusseista.

    Jos esi­mer­kik­si raken­net­tai­siin rai­tio­tie Munk­ki­nie­mes­tä Munk­ki­vuo­ren ja Pitä­jän­mäen kaut­ta Kona­laan, tar­joai­si täl­lai­nen lin­ja vaih­dot­to­mia rai­de­lii­ken­neyh­teyk­siä pysäk­ki­vä­lin olles­sa luul­ta­vas­ti noin 400–500 met­riä. Lin­jan reit­ti ja pro­fii­li ovat sen ver­ran eri­lai­sia kuin rau­ta­tien, ettei lin­ja suo­raan kil­pai­li­si sen kanssa.

    On myös monia suu­rem­pia aluei­ta (sek­to­rei­ta), jois­ta koko­naan puut­tuu rai­de­lii­ken­ne. Näil­lä alueil­la pitäi­si uuden rai­tio­tien olla eri­tyi­sen hou­kut­te­le­va. Esi­merk­kei­nä Vii­kin, Pih­la­ja­mäen, Jako­mäen ja Haku­ni­lan sekä Mau­nu­lan ja Paki­lan suunta.

  24. Väl­jäl­tä näyt­tää tuo Hana­saa­ren havain­ne­ku­va. Ilmei­ses­ti Hel­sin­gis­sä on tont­ti­maa­ta aivan lii­kaa? Tuo­min oli­si ollut hie­no paik­ka raken­taa kaupunkia. 😉

  25. Hana­saa­ren ympä­ris­tö­suun­ni­tel­ma on jopa vakuut­ta­vam­pi kuin raken­nus­ten suun­ni­tel­ma (Meri­haan­kin suun­nit­te­lus­sa oli rima kor­keal­la yleis­suun­ni­tel­maa teh­täes­sä, mut­ta raken­nut­ta­mi­nen meni vakiin­tu­neel­la suo­ma­lai­sel­la tavalla…)

    Katu­töi­den asfalt­ti­pin­noil­le aiheut­ta­man sil­li­sa­laat­ti­mai­sen ulko­näön estä­mi­sek­si ideoi­dut peri­aat­teet pitäi­si ottaa käyt­töön laajemminkin.

    Ympä­ris­tö­suun­ni­tel­mas­sa pis­ti vain sil­mään “tar­ha­pi­hat”, jot­ka kai­ke­ti viit­taa­vat päi­vä­ko­tien pihoi­hin (päi­vä­ko­te­ja ei enää kut­su­ta las­ten­tar­hoik­si kun lap­sia ei enää pide­tä tar­has­sa kuin eläi­miä…) — ei tämän nimi­tyk­sen vuok­si, vaan kos­ka ovat meren ran­nal­la tuu­len ja tuis­kun armoil­la, ehkä kan­nat­tai­si mie­luum­min lait­taa ne sisä­pi­hoil­le tuulensuojaan.

  26. Pek­ka Pes­si: “Tulee Mari­na Baie des Anges mieleen.”

    Vali­tet­ta­van tot­ta — Hana­saa­ren suun­ni­tel­ma on käy­tän­nös­sä ident­ti­nen. Sil­lä erol­la, että tie­to­ko­neel­la teh­ty kuva Hana­saa­res­ta näyt­tää koh­tuul­li­sen hyväl­tä, mut­ta Mari­na Baie des Ange­sin oikeat raken­nuk­set näyt­tä­vät valo­ku­vis­sa hir­viöil­tä. Joten­kin tulee mie­leen Pasi­lan ase­ma, joka on kuin kopio futu­ris­tiark­ki­teh­ti Anto­nio Sant’E­lian hie­nos­ta rau­ta­tie­a­se­ma­luon­nok­ses­ta — todel­li­suus vain ei ole kovin sykähdyttävä.

  27. Ip, kat­sel­tiin tuos­sa juu­ri vii­kon­lop­pu­na, että Hert­to­nie­mes­tä voi­si jat­kaa rati­kan Itä­kes­kuk­seen ja samal­la sit­ten pik­ku­hil­jaa muut­taa Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lu­een osak­si Hert­to­nie­mi-Itä­kes­kus ‑akse­lin kaupunkikeskusta. 

    Teol­li­suusa­lue on 1 km², joten tiheäl­lä raken­ta­mi­sel­la sin­ne sai­si noin 10–15 tuhat­ta asu­kas­ta ja saman­moi­sen mää­rän työ­paik­ko­ja. Laa­ja­sa­lo-Hert­to­nie­mi-Itä­kes­kus ‑akse­lis­ta sai­si sit­ten kau­pun­gil­le ajan myö­tä toi­mi­van toi­sen kaupunkikeskustan.

  28. Joh­tuu­ko­han Van­taan­joen rus­kea väri tosi­aan “likai­suu­des­ta”, kuten yllä väi­tet­tiin? On se vesi aina­kin uima­kel­pois­ta, ja muis­taak­se­ni vesi­lai­tos piti jokea aika hyvä­nä juo­ma­ve­den läh­tee­nä kun Päi­jän­teen tun­ne­lia kunnostettiin.

  29. tpyy­luo­ma “…Laa­ja­sa­lon ratik­ka on investointi…”

    Laa­ja­sa­lon spå­ra on aika hul­va­ton suun­ni­tel­ma. En ihan äkkiä kek­si tapaa teh­dä sitä kal­liim­mal­la. 😉 Joten­kin tun­tuu, että samal­la rahal­la oli­si saa­nut enem­män Laa­ja­sa­loon ja jopa se kes­kus­tan pik­ku pät­kän kau­pan pääl­le. Mon­ta­ko met­riä taval­si­ta rai­det­ta oli­si saa­nut sil­lan hinnalla?

    tpyy­luo­ma “…hil­peyt­tää herät­tää Kehä I ja Itä­väy­län liit­ty­mä … suun­ni­tel­ma on teh­ty ja hyväk­syt­ty sil­loin kun Kes­kus­ta­tun­ne­li oli vie­lä tar­koi­tus rakentaa…”

    Uskoi­sin, että Kehän ris­teys teh­tä­siiin hal­ve­mal­la, jos se katet­tai­siin? Sil­loin­han voi­daan ris­teyk­sen alue myy­dä tonteiksi.

    Kes­kus­ta tun­ne­li teh­dään aika­naan, joten ihan hyvä, jos sen osat pysy­vät kaa­vas­sa. Kaik­ki jär­ki­syyt puol­ta­vat tun­ne­lia, joka siir­tää hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä pois katu­ver­kol­ta. Toi­vot­ta­vas­ti sin­ne saa­daan myös poi­kit­tai­nen bus­si­lii­ken­ne, joka on vie­lä pal­jon hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä häiritsevämpää.

    Olen suu­res­sa lin­jas­sa samaa miel­tä tpyy­luo­man kans­sa sii­tä, että spå­raa tulee suo­sia bus­si­lii­ken­teen sijas­ta. Se on pit­kän pääl­le edul­li­sem­pi vaih­toeh­to, mut­ta vaa­tii inves­toin­tien lisäk­si nykyis­tä parem­paa kaa­voi­tuk­sen ohjaus­ta ja tiu­kem­paa täydennysrakentamista.

  30. Vil­le

    Sil­lä erol­la, että tie­to­ko­neel­la teh­ty kuva Hana­saa­res­ta näyt­tää koh­tuul­li­sen hyväl­tä, mut­ta Mari­na Baie des Ange­sin oikeat raken­nuk­set näyt­tä­vät valo­ku­vis­sa hirviöiltä. 

    Flickr:stähän noi­ta löy­tyy runsaasti:

    http://www.flickr.com/search/?q=Marina+Baie+des+Anges

    En nyt hir­viöik­si luon­neh­ti­si, tosin en kyl­lä miten­kään eri­tyi­sen vie­hät­tä­vik­si­kään. Sii­tä ei oikein pää­se mihin­kään, että teras­seis­ta ja kaa­re­vis­ta muo­dois­ta huo­li­mat­ta nuo vai­kut­ta­vat lähin­nä taval­li­sil­ta isoil­ta nau­haik­ku­na­ker­ros­ta­loil­ta. Toi­vot­ta­vas­ti Hana­saa­res­sa toteu­tus ei ole Pik­ku Huo­pa­lah­den teras­si­ta­lon tasoa.

    Itse jäin miet­ti­mään näky­miä tuos­sa suun­ni­tel­mas­sa. Äkik­sel­tään vai­kut­taa sil­tä, että kai­kil­la on näky­mä jon­kun olo­huo­nee­seen, mut­ta ehkä mit­ta­suh­teet ja suun­nat eivät ihan val­ke­ne kuvista.

  31. Hai­vain­ne­ku­van raken­nus­ten muo­to on hyväl­lä taval­la mie­len­kiin­toi­nen. Pari muttaa:
    *Hyvis­tä muo­dois­ta huo­li­mat­ta raken­nus­ten mate­ri­aa­li­va­lin­ta on kama­la. Kau­kaa heli­kop­te­ris­ta kat­sot­tu­na sie­det­tä­vää, mut­ta lähel­tä eläen anke­aa harmautta.
    *Aukiot eivät ole ihmi­sen kokoi­sia. Niis­sä tuu­lee ihan joka paik­kaan eikä mis­sään ole yhtään riit­tä­vän pien­tä, ihmi­sen kokois­ta sop­pea. Eikä tie­ten­kään mitään teke­mis­tä, joka sai­si ihmi­siä jää­mään toril­le ja elä­mään ulkona.
    *Sää ei taas­kaan vas­taa keskimääräistä.

  32. Kal­le se jak­saa. Laa­ja­sa­lon ratik­ka on lähes ainoa isom­pi +100Me lii­ken­nein­ves­toin­ti seu­dul­la jon­ka kan­nat­ta­vuus on sel­vä. Rea­lis­ti­set vaih­toeh­dot on joko hin­nal­taan monin­ker­tai­sia ilman vas­taa­via etu­ja (met­ro), tai toi­saal­ta pal­ve­lu­ta­sol­taan ja nopeu­del­taan sur­kei­ta (lii­tyn­tä Hert­to­nie­meen, köy­si­ra­ta, lautta…)

    Jos se 105 Me Itä­kes­kuk­seen sisäl­tää Itä­väy­län kat­ta­mi­sen, otsi­kon perus­teel­la ei sisäl­lä, niin se saat­taa ehkä tul­la takai­sin maan arvo­na. Toi­vot­ta­vas­ti näin, mota­rei­den kat­ta­mi­nen on sinän­sä oikein kan­na­tet­ta­vaa. Mik­si muu­ten sit­ten koko­nai­sen kau­pun­gin­osan mah­dol­lis­ta­va ratik­ka ei kan­na­ta samal­la logii­kal­la? Ilman sitä suo­raa yhteyt­tä Kruu­nu­vuo­ri on lii­ken­teel­li­ses­ti suu­rin piir­tein yhtä kau­ka­na kuin Kera­va, ero on maan hin­nas­sa vastaava.

    Kes­kus­ta­tun­ne­lin rahoi­tus­rea­lis­ti­suu­des­ta hyvän kuvan saa sii­tä että se mak­saa luul­ta­vas­ti enem­män kuin nuo kaik­ki Hel­sin­gin vii­si­vuo­tis­suun­ni­tel­man inves­toin­nit yhteen­sä. Tulo­puo­lel­la ei ole lain­kaan uut­ta raken­nus­maa­ta, tai mitään muutakaan.

    Yli­pään­sä tuol­lai­sil­la mil­jar­dia lähes­ty­vil­le pro­jek­teil­la joi­den­ka tulo­puo­lel­la ei ole uusia asui­na­luei­ta mak­sa­ja­na ei ole tule­vai­suut­ta. Taas esi­mer­kik­si Säre­län mai­nit­se­ma Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lu­een uudis­ta­mi­nen ja sii­hen liit­ty­vä lii­ken­neyh­teyk­sien paran­ta­mi­nen on minus­ta rea­lis­tis­ta. (Sii­li­tien met­roa­se­ma on ihan hyvä, mut­ta ei pal­ve­le kuin pien­tä osaa alueesta.)

  33. 2Jos esi­mer­kik­si raken­net­tai­siin rai­tio­tie Munk­ki­nie­mes­tä Munk­ki­vuo­ren ja Pitä­jän­mäen kaut­ta Kona­laan, tar­joai­si täl­lai­nen lin­ja vaih­dot­to­mia rai­de­lii­ken­neyh­teyk­siä pysäk­ki­vä­lin olles­sa luul­ta­vas­ti noin 400–500 met­riä. Lin­jan reit­ti ja pro­fii­li ovat sen ver­ran eri­lai­sia kuin rau­ta­tien, ettei lin­ja suo­raan kil­pai­li­si sen kanssa.”

    Tämä voi olla ihan hyvä aja­tus. Olem­me tähän asti puhu­neet vain Munk­ki­vuo­ren lin­jas­ta, jol­la kor­vat­tai­siin bus­si­lin­ja nro 18. Esi­kau­pun­ki­bus­seil­la vaik­ka nii­den vuo­ro­vä­li kokoo­ja­ka­dul­la onkin hyvin pie­ni, on se etu, että ne sit­ten itse koh­dea­lu­eel­la sit­ten tar­jo­va­vat pit­kän mat­kan kotiin.

    On parem­pi pan­na kaik­ki näkö­koh­dat yhdel­le laka­nal­le kuin kiis­tel­lä yksit­täi­sis­tä kohteista.

    Ongel­ma on lähin­nä poikittaisyhteydet.

    Kus­tan­nuk­siin on lisät­tä­vä myös mene­te­tyt park­ki­pai­kat. Jot­kut tar­vit­se­vat tai koke­vat tar­vi­te­van­sa autoa, aina­kin ajoittain. 

    Mikä sit­ten on tar­peel­lis­ta ja mikä ei. Sii­tä voi­daan väi­tel­lä. Ihmi­nen tar­vit­see kevyes­sä työs­sä päi­vit­täin 2000 kalo­ria ravin­toa, oman huo­neen, vuo­des­sa 1 uuden parin ken­kiä, parin housu­ja ja ehkä nel­jä uut­ta pai­taa. Lähes kaik­ki muu on ylel­li­syyt­tä — tai sulois­ta turhuutta.

    Tut­ki­kap muu­ten, kuin­ka pal­jon Parii­sis­sa tai Lon­toos­sa on bus­siyh­teyk­si­tä. Tun­ne­tuin kul­kee picca­dil­ly Circuk­sen kaut­ta. Muu­ta en tiedäkään.

  34. Kos­ka toden­nä­köi­ses­ti ehdin muu­mioi­tua asun­too­ni ennen Munk­ki­vuo­ren rati­kan perus­ta­mis­ta, niin entä­pä seu­raa­vat ehdotukset: 

    -Tiu­ha­vä­li­nen bus­si­lin­ja Munk­ki­vuo­res­ta Huo­pa­lah­den ase­mal­le, jos­ta pai­kal­lis­ju­nal­la pää­see kah­dek­sas­sa minuu­tis­sa kes­kus­taan. Tämä lyhen­täi­si koko­nais­mat­ka-aikaa aina­kin 10 minuut­tia ver­rat­tu­na lin­jaan 18 — ruuh­ka-aika­na enem­män­kin. Kul­ki­si­han lin­ja Huo­pa­lah­den­tiel­lä ruuh­kaa vas­taan ja pai­kal­li­su­ju­nien kul­kuun ruuh­ka ei vaikuta. 

    -eri­tyi­nen pika­lin­ja Munk­ki­vuo­res­ta kes­kus­taan, jos­sa pysäk­ke­jä oli­si Munk­ki­vuo­ren ja Rau­ta­tien­to­rin välil­lä vain esim. Mei­lah­den sai­raa­la-alu­eel­la, Töö­lön­to­ril­la, Kaup­pa­kor­kean koh­dal­la ja Kam­pis­sa. 18 on toi­vot­to­man hidas juu­ri käsit­tä­mät­tö­män pysäk­ki­mää­rän­sä takia. Koko rei­til­lä on 33 pysäk­kiä. Reit­ti on myös perin valoi­sa, joten pysäh­dyk­siä on tämän lisäk­si aina­kin 15 (arvio­ni)

  35. Nyt enää odo­tam­me Osmo Soi­nin­vaa­ran meri­se­li­tys­tä sii­tä, mihin se Tope­liuk­sen­ka­dun rata hävi­si inves­toin­ti­suun­ni­tel­mas­ta ja mil­lai­sen kuvan hänen mie­les­tään saa sii­tä, että KSV tiput­taa pois hank­keen, jon­ka kaup.hall on jo hyväk­sy­nyt rai­tio­tei­den kehit­tä­mis­oh­jel­mas­sa 19.4.

  36. Sor­gen pojat! Pysäk­ke­jä onkin “vain” 30. Mat­ka-ajak­si rei­til­lä valeh­del­laan 33 minuuttia. 

    En kyl­lä kos­kaan ole pääs­syt edes osta­rin pysä­kil­tä Rau­ta­tien­to­ril­le alle tuon minuut­ti­mää­rän. Kun Talin peru­koil­ta läh­tee Kruu­nun­ha­kaan, niin ei onnis­tu päi­vä­sai­kaan alle 45 minuutin. 

    Ilmei­ses­ti aika on mitat­tu hei­nä­kui­se­na sun­nun­tai­na aamuseit­se­män vuorolla.

  37. Eli­na

    Kos­ka toden­nä­köi­ses­ti ehdin muu­mioi­tua asun­too­ni ennen Munk­ki­vuo­ren rati­kan perus­ta­mis­ta, niin entä­pä seu­raa­vat ehdotukset:

    -Tiu­ha­vä­li­nen bus­si­lin­ja Munk­ki­vuo­res­ta Huo­pa­lah­den ase­mal­le, jos­ta pai­kal­lis­ju­nal­la pää­see kah­dek­sas­sa minuu­tis­sa kes­kus­taan. Tämä lyhen­täi­si koko­nais­mat­ka-aikaa aina­kin 10 minuut­tia ver­rat­tu­na lin­jaan 18 — ruuh­ka-aika­na enem­män­kin. Kul­ki­si­han lin­ja Huo­pa­lah­den­tiel­lä ruuh­kaa vas­taan ja pai­kal­li­su­ju­nien kul­kuun ruuh­ka ei vaikuta.”

    Ihna hyvä aja­tus — käsit­täöks­nei myö­sä tteu­tet­tu. 52 kul­kee ko väliä n ker­ran 10 minuu­tis­sa, jota pidän yvä­nä vuo­ro­vä­li­nä.. Jos voi­si vie­lä. osan mat­kaa kul­kea tun­ne­lis­sa, niin mat­ka-aika voi­si nopeu­tua. — Onko aja­tukss­sa jär­keä, tuskin..

    -eri­tyi­nen pika­lin­ja Munk­ki­vuo­res­ta kes­kus­taan, jos­sa pysäk­ke­jä oli­si Munk­ki­vuo­ren ja Rau­ta­tien­to­rin välil­lä vain esim. Mei­lah­den sai­raa­la-alu­eel­la, Töö­lön­to­ril­la, Kaup­pa­kor­kean koh­dal­la ja Kam­pis­sa. 18 on toi­vot­to­man hidas juu­ri käsit­tä­mät­tö­män pysäk­ki­mää­rän­sä takia. Koko rei­til­lä on 33 pysäk­kiä. Reit­ti on myös perin valoi­sa, joten pysäh­dyk­siä on tämän lisäk­si aina­kin 15 (arvio­ni)”

    rei­tin 18 pituus on n 8 km eli­py­säk­ke­jä on noin yksi 240 met­rin matkalla.

    Tämä voi­si olla hyvä aja­tus Län­si­väy­lää myö­ten kul­ki, Z‑vuoroja. Ruuh­ka-aika­na mat­ka lin­ja-autoa­se­mal­ta Iivis­nie­meen (Suo­me­no­jan ja Sou­kan väli­sä) vei 15 minuuttia.

    Koko­nais­mat­ka-aika ei ole sil­ti ole koh­tuu­ton, jos bus­si ei jumiou­du ruuhkiin.

  38. Eli­na, toi­saal­la top­puu­tel­tiin että seu­raa­van vuo­den jäl­keen lis­toil­la roik­ku­vat inves­toin­nit on ennen­kin elä­nyt, eli ei tuo Tope­liuk­sen­ka­dun puut­tu­mi­nen kuu­lem­ma sinän­sä vie­lä mitään tarkoita. 

    Ehdot­ta­ma­si bus­si­rat­kai­sut on ihan hyviä, mut­ta pitäi­si vaan olla mat­kus­ta­jia. Eli jos teh­dään bus­si jota käyt­tää vain Munk­ki­vuo­re­lai­set niin mat­kus­ta­ja­mää­rät on pie­net eli vuo­ro­vä­li hyvin pit­kä. Ratik­kaa odo­tel­less­sa yksi vaih­toeh­to voi­si olla että joku 200-sar­jan seu­tu­bus­seis­ta ajai­si Pitä­jän­mäs­tä Huo­pa­lah­den­tie­tä Man­ner­hei­min­tien sijaan, esim. 205 joka menee Kam­pis­ta Mec­he­li­nin­ka­dun ja Turun­väy­län kaut­ta Lep­pä­vaa­raan pysäh­tyi aika har­voin. Ruuh­kiin noi­kin tosin jumittaa.

  39. Mark­ku,

    Viis­kak­ko­nen ajaa Lapin­mäen­tie­tä Vih­din­tiel­le ja siel­tä ympy­rän kaut­ta Lär­ka­nin eteen, mis­tä on vie­lä pari sataa met­riä käve­lyä lai­tu­ril­le. Lapi­mäen­tie on niin tukos­sa ruuh­ka-aika­na, että tämä ei ole yhtään sen nopeam­pi tapa pääs­tä kes­kus­taan kuin 18. Ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la­kin menee kym­me­ni­sen minuut­tia pääs­tä ase­mal­le täl­lä keinoin.

    Tar­koi­tin lin­jaa, joka kul­ki­si Huo­pa­lah­den­tie­tä juna-ase­man alle tun­ne­liin paris­sa minuu­tis­sa Munk­ki­vuo­res­ta. Täl­lai­nen lin­ja itse asias­sa on ollut muu­ta­man vuo­den ole­mas­sa ja ilok­se­ni huo­ma­sin­kin, että vuo­ro­ja on lisät­ty reip­paas­ti. Edel­leen­kään tämä 52 A ei kui­ten­kaan kul­je arki-iltai­sin eikä vii­kon­lop­pui­sin lainkaan.

    Olen teh­nyt täs­tä aloit­teen n. 10 vuot­ta sit­ten, joten odot­ta­va pal­kit­tiin.. Ehkä vie­lä saan elin­ai­ka­na­ni näh­dä ilta- ja viikonloppuvuorotkin. 

    Eli iloi­nen yllä­tys, en tien­nyt­kään täs­tä ennen­kuin nyt sela­sin aika­ta­lu­ja HKL:n sivuilta. 

    Näi­tä uutuuk­sia sai­si HKL mark­ki­noi­da vähän pon­nek­kaam­min. Mik­sei täs­tä ole osu­nut sil­mii­ni mitään ilmoi­tus­ta? Ties kuin­ka kau­an olen jää­nyt kes­kus­tan rien­nois­ta pait­si tietämättömyyttäni.

    Tpyy­luo­ma,

    Otin huo­mioon täs­sä kak­kos­vaih­toeh­dos­sa­ni kyl­lä sen, että vuo­ro­vä­li oli­si aika pit­kä. Toi­saal­ta taval­li­sen 18 vuo­ro­vä­le­jä voi­tai­siin täs­sä tapauk­ses­sa piden­tää eli kalus­toa ei juu­ri­kaan tar­vit­si­si lisä­tä. Suu­rin osa lin­jan käyt­tä­jis­tä on kui­ten­kin menos­sa keskustaan.

  40. Eli­na muu­ten joo, mut­ta kun sitä 18 käyt­tää muut­kin kuin munk­ki­vuo­re­lai­set niin tar­jon­taa esi­mer­kik­si Tope­liuk­sen­ka­dul­la on vai­kea supis­taa sik­si että Munk­ki­vuo­res­ta on joku muu yhteys.

    1. Oli­si tie­tys­ti jär­ke­vää, ettå meil­lä oli­si bus­seis­sa myös pika­vuo­ro­ja. Sel­lai­sia, jot­ka pysäh­ty­vät vain suu­ril­la pysä­keil­lä kes­kus­tas­ta läh­ties­sään ja aja­vat koh­tee­na ole­vaan lähi­öön pikai­ses­ti. Siel­lä voi sit­ten pysäh­del­lä tiheäm­min. Tätä­kin on kokeil­tu. Sii­tä luo­vut­tiin vihais­ten mat­kus­ta­jien takia, jot­ka vaa­ti­vat pääs­tä pois väli­py­sä­keil­lä. VR on joten­kin sel­vin­nyt ongel­mas­ta. Kukaan ei vaa­di pen­do­li­noa pysäh­ty­mään Puis­to­lan sei­sak­keel­la. Pitäi­si­kö pika­vuo­rot maa­la­ta erivärisiksi?

  41. Eli­na:
    “Ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la­kin menee kym­me­ni­sen minuut­tia pääs­tä ase­mal­le täl­lä keinoin.”

    Mikä ihmeen kii­re ihmi­sil­lä on. Autol­la muu­ten menee kaik­kian aikoi­na, ehkö yöai­kaa luk­ku­not­taamt­ta ain­kain 15 min. Rik­har­di­na­ka­dul­ta Tullinpuomille.

  42. Aika usein pala­taan Munk­ki­vuo­ren kur­juu­teen jouk­ko­lii­ken­ne­kes­kus­te­lus­sa. Ratik­ka sin­ne saa­daan nopeas­ti teke­mäl­lä lin­jan 4 haa­roi­tus Laa­ja­lah­den aukiol­la. Tope­liuk­sen­ka­tu­rat­kai­su vaa­tii pal­jon enem­män jat­ko­val­mis­te­lua ja poh­ti­mis­ta, eikä lop­pu­tu­los munk­ki­vuo­re­lais­ten kan­nal­ta ole lin­jan 4 haa­roi­tus­ta parempi.

    Lin­ja 52A teh­tiin aika­naan keven­tä­mään Joke­ri­lin­jan pai­nei­ta. Häm­mäs­tyt­tä­vää, jos sii­tä tie­to on levin­nyt Munk­ki­vuo­res­sa huo­nos­ti. Vii­kon­vaih­teen lii­ken­ne syn­tyy var­maan, jos vii­kol­la mat­kus­ta­ja­mää­rät ovat riit­tä­vän suu­ria, kos­ka se indi­koi myös vii­kon­vaih­teen kysyntää.

    Joke­ril­le oli­si teh­tä­vä lisää tämän­tyyp­pi­siä toi­men­pi­tei­tä lähiai­koi­na. Rai­de­jo­ke­ria odo­tel­les­sa voi aika tul­la pit­käk­si pysäkeillä.

  43. Oli­si tie­tys­ti jär­ke­vää, ettå meil­lä oli­si bus­seis­sa myös pika­vuo­ro­ja. Sel­lai­sia, jot­ka pysäh­ty­vät vain suu­ril­la pysä­keil­lä kes­kus­tas­ta läh­ties­sään ja aja­vat koh­tee­na ole­vaan lähi­öön pikai­ses­ti. Siel­lä voi sit­ten pysäh­del­lä tiheäm­min. Tätä­kin on kokeil­tu. Sii­tä luo­vut­tiin vihais­ten mat­kus­ta­jien takia, jot­ka vaa­ti­vat pääs­tä pois väli­py­sä­keil­lä. VR on joten­kin sel­vin­nyt ongel­mas­ta. Kukaan ei vaa­di pen­do­li­noa pysäh­ty­mään Puis­to­lan sei­sak­keel­la. Pitäi­si­kö pika­vuo­rot maa­la­ta erivärisiksi?”

    Län­si­väy­län nopeis­sa vuo­roi­sa oli tunn­su Z — muta­se sel­väs­ti meni län­si­väy­lää myöten. 

    Lisät­kää sman­lai­nen­tunn­su nopei­siin vuo­roi­hin — ja tei­dot­ta­kaa kun­nol­la asias­ta. — Ja selit­tä­kää myös vihai­si­lel asiak­kail­le, että tiet­ty luku­tai­to kuukluu kansalsitaitoihin.

  44. Vep­sä­läi­sel­tä mie­len­kiin­toi­nen huo­mio, samaa miel­tä olem­me sii­tä, että odo­tus­ta on luvas­sa var­maan kai­kil­la rin­ta­mil­la. Nyt odo­tam­me kak­kos­jo­ke­ria, joka siis sekin on nyt jo myö­häs­sä vuo­den ver­rat­tu­na 2012-tavoit­tee­seen. Samat jah­kai­lut ja änky­tyk­set vuo­des­ta toiseen.
    Tope­lik­sen­ka­tu ei vaa­di mitään “poh­ti­mis­ta”. Se vaa­tii vain ja ainoas­taan jär­ki­pää­tök­sen radas­ta Nor­densk­jöl­dink-Tope­lius-Rune­ber­gik. 3T ja 3B saa­daan uusil­le uril­le, ehkä seis­ka­kin. Mans­kun nil­kut­ta­va peräs­sä­ajo ja pee­sai­lu vähe­ne­vät ja uusia aluei­ta tulee rati­kan pii­riin. Saa­han tie­tys­ti asias­ta tila­ta 10 kon­sult­ti­sel­vi­tys­tä ja jah­kail­la sitä kuten met­roa seu­raa­vat 40vuotta.

    Ainiin. mik­si se Tope­liuk­sen rata siel­tä hävi­si? Voit­ko Osmo ker­toa sen?

    1. En tie­dä, mihin Tope­liuk­sen­ka­dun ratik­ka­lin­ja täs­sä välil­lä hävi­si, mut­ta Lii­ken­ne­suunnt­te­lu­pääl­lik­kö löy­si sen täs­sä välis­sä ja esit­ti sitä vuo­sil­le 2013 ja 2014, 6,1 mil­joo­naa euroa

  45. Entä mis­sä ovat ratik­ka­lin­jat Eeri­kin­ka­dul­le ja Yrjön­ka­dul­le? Kum­paa­kaan katua ei pää­se nyt rati­kal­la kul­ke­maan ja näis­sä on pal­jon park­ki­paik­ko­ja, joi­ta voi­si kis­koil­la vähentää. 

    On muu­ten upea tuo Annan­ka­dun ja Simon­ka­dun juok­ko­lii­ken­ne-lii­ken­ne­va­lo. HBL:än bus­si saa punais­ta tont­tiin, mut­ta samaa lin­jaa suk­ku­loi­va toi­sen yhtiön bus­si ei. Lisäk­si se palaa sil­loin kuin ei bus­se­ja tai rati­koi­ta kul­je, mut­ta saat­taa pääs­tää autot tuk­ki­maan kis­kot juu­ri Urho Kek­ko­sen­ka­dul­ta tule­van rati­kan eteen. Hyvin on siis hie­noa pal­ve­lua, mut­ta toi­saal­ta mitä täs­sä valit­ta­maan, kun kaik­kien mat­ka-ajat ovat lisään­ty­neet monin­ker­tai­sik­si välil­lä Kamp­pi-Kai­sa­nie­mi. Sitä var­maan onkin haettu!

  46. Oli­si tie­tys­ti jär­ke­vää, ettå meil­lä oli­si bus­seis­sa myös pika­vuo­ro­ja. Sel­lai­sia, jot­ka pysäh­ty­vät vain suu­ril­la pysä­keil­lä kes­kus­tas­ta läh­ties­sään ja aja­vat koh­tee­na ole­vaan lähi­öön pikaisesti.

    Näi­tä kut­su­taan seu­tu­bus­seik­si. Muis­tan kyl­lä että tätä yrit­tet­tiin jol­lain Paki­lan suun­nan Hel­sin­gin sisäi­sil­lä bus­seil­la­kin, eikä otett­tu hyvin vastaan.

    Ylei­ses­ti ottaen pysäk­ki­vä­lin piden­tä­mi­nen kyl­lä nopeut­taa, mut­ta nopeu­tuk­sen pitää olla suu­ri että tuo kan­natt­taa. Seu­rauk­sean käve­ly­mat­kat pite­nee tai mat­kus­ta­jat jou­tu­vat vaih­ta­maan. Kum­man­kin vai­va on suu­rem­pi kuin sii­hen käy­tet­ty aika, eli ihmi­set käy­tän­nös­sä käyt­tä­vät usein abso­luut­ti­sel­ta mat­ka-ajal­taaan hitaam­pia yhteyk­siä jos niil­lä pää­see vähem­mäl­lä vai­val­le peril­le. Kari tie­tä­nee parem­min mut­ta parin vuo­den takai­ses­sa JOTU-tut­ki­muk­ses­sa pel­kän mat­ka-ajan pai­noar­vo jouk­ko­lii­ken­teen laa­dus­sa oli kyse­ly­tut­ki­muk­ses­sa noin 25%, eli 75% on jotain imuu­ta kuten täs­mäl­li­syys, käve­ly­mat­kat, vaih­to­jen mää­rä, vuo­ro­vä­li, mat­kus­tus­mu­ka­vuus, koet­tu tur­val­li­suus, sel­keys, jne.

    Arki­jär­jel­le aja­tel­len tuo on ihan päi­van­sel­vää, mut­ta hank­kei­den arvioi­ta tai käy­tyä kes­kus­te­lua lukies­sa tulee vai­ku­tel­ma että pai­noar­vo nopeu­del­la on pikem­min 75% kuin 25%. Näin luul­ta­vas­ti sik­si että sitä on ver­rat­taen help­poa mitata.

    Eläm­me täs­sä­kin asias­sa huo­no­jen mit­ta­rei­den diktatuurissa.

  47. Ahaa, eri­kois­ta, että Lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­pääl­lik­kö sen löy­si, kun esi­tys­lis­tas­sa sitä ei ollut. Toi­vos­sa on hyvä elää.

    Kim­mol­le sanoi­sin, että meil­lä ei ole HBL-nimis­tä fir­maa, vaan Hel­sin­gin Bus­si­lii­ken­ne Oy, HelB.

    Ymmär­rän kyl­lä auto­mie­hen apeu­den. Pk-seu­dul­la raken­ne­taan tär­kei­tä rai­dein­ves­toin­te­ja, joi­den sum­ma on isom­pi kuin tiein­ves­toin­tien samal­la seu­dul­la. Tot­ta­kait kaup­pa­ka­ma­ri­ju­pit ja kokoo­mus­nu­li­kat halua­vat auto­ja joka paik­kaan, jot­ta jul­ki­sil­la ei vaan pää­si­si min­ne­kää kul­ke­maan. Tur­ku onkin hyvä esi­merk­ki autois­tu­nees­ta ja kuih­tu­vas­ta autokaupungista.

    Onnek­si sel­lai­nen kokoo­muk­sen kek­si­mä tur­ha­ke kuin kes­kus­ta­tun­ne­li on jo upo­tet­tu sin­ne lau­ta­ka­san alle, sil­lä mik­si pitäi­si inves­toi­da sato­ja mil­joo­nia sii­hen, että autoil­la oli­si lisää tilaa. Annan­ka­dun ja Simon­ka­dun valo on muu­ten tosi hie­no, se antaa rati­kal­le tie­tä ja auto­mie­hen itse­tun­toa koe­tel­laan, kun jou­tuu odot­ta­maan vih­re­ää matoa tai sinis­tä bus­sia, kovil­le se ottaa.
    Tosin Fre­dan pitäi­si olla jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu välil­lä UKK-Rau­ta­tie­ka­tu, mut­ta autoi­li­jat eivät sii­tä ajo­kiel­los­ta välitä.

  48. VR on joten­kin sel­vin­nyt ongel­mas­ta. Kukaan ei vaa­di pen­do­li­noa pysäh­ty­mään Puis­to­lan sei­sak­keel­la. Pitäi­si­kö pika­vuo­rot maa­la­ta erivärisiksi? 

    Joh­tuis­ko sii­tä, että kau­ko­lii­ken­teen juna­lip­pu oste­taan tiet­tyy mää­rän­pää­hän, jol­loin pysä­kin puut­tu­mi­ses­ta on vai­kea olla epä­tie­toi­nen. IC-junien aloit­taes­sa sil­loin jokus mui­noin nii­den reit­tei­hin lisät­tiin pysäh­dyk­siä aika pikai­ses­ti. VR sinän­sä tie­tys­ti on pysäk­kien ja ase­mien lopet­ta­mi­ses­sa huippuasiantuntija.

    Pal­ve­lu­jen brän­dää­mi­nen vaik­ka bus­sit värit­tä­mäl­lä on mones­ti­kin hyväk­si havait­tu kons­ti (Joke­ri), jos­sain pitäi­si vaan olla viit­se­liäi­syyt­tä teh­dä se huolella.

  49. Mik­ko H:

    Pal­ve­lu­jen brän­dää­mi­nen vaik­ka bus­sit värit­tä­mäl­lä on mones­ti­kin hyväk­si havait­tu kons­ti (Joke­ri), jos­sain pitäi­si vaan olla viit­se­liäi­syyt­tä teh­dä se huolella. 

    Olen samaa miel­tä. Brän­dää­mi­nen sinäl­lään saat­taa olla erit­täin­kin kan­nat­ta­vaa, jos käyt­tä­jä­mää­riä saa­daan lisät­tyä var­sin pei­nin kus­tan­nuk­sin. Mark­ki­noin­tiin voi­si ehkä muu­ten­kin panos­taa nykyis­tä enemmän.

    Minus­ta ei oli­si edes yhtään pöl­jem­pi idea mark­ki­noi­da uusia lin­jo­ja jaka­mal­la alu­een asuk­kail­le vaik­ka­pa ilmai­sia lip­pu­ja. Aika monet, jot­ka eivät jouk­ko­lii­ken­net­tä käy­tä, ovat koko jul­ki­sen lii­ken­teen ole­mas­sao­los­ta usein ihan autu­aan tie­tä­mät­tö­miä, jol­loin auto vali­taan sil­loin­kin kuin bus­si oli­si tarkoituksenmukaisempi.

    Ei vain täl­lai­nen kau­pal­lis­ten fir­mo­jen hapa­tus ole perin­tei­ses­ti kuu­lu­nut kun­nal­lis­ten orga­ni­saa­tioi­den repertuaariin.

    Tuk­hol­mas­sa muu­ten bus­sit on brän­dät­ty värein: run­ko­bus­si­lin­jat (“vas­taa­vat” Hel­sin­gin rati­koi­ta) ovat sini­siä (rai­de­lii­ken­teen väri) ja muut bus­sit punaisia.

    Kari

  50. OS: “Sel­lai­sia, jot­ka pysäh­ty­vät vain suu­ril­la pysä­keil­lä kes­kus­tas­ta läh­ties­sään ja aja­vat koh­tee­na ole­vaan lähi­öön pikai­ses­ti. Siel­lä voi sit­ten pysäh­del­lä tiheämmin.”

    Tai rati­koi­ta. San Franciscon N‑linja on täs­tä hyvä esi­merk­ki. Kun kes­kus­tas­ta tul­les­sa Bue­na Vis­ta Par­kin alit­ta­van tun­ne­lin jäl­keen nous­taan ylös, kas­vaa pysäk­ki­ti­heys mer­kit­tä­väs­ti. Carl & Coes­ta län­teen tämä mukaan­lu­kien on lin­ja­kar­tan mukaan 22 maan­pääl­lis­tä pysäk­kiä kun suun­nil­leen sama mat­ka itään (kes­kus­taan) Embarca­de­roon asti on vain kah­dek­san maa­na­lais­ta pysäk­kiä joil­la erin­omai­set vaihtomahdollisuudet.

    Ana­lo­gia esi­mer­kik­si Mei­lah­teen, Munk­ki­nie­meen ja Munk­ki­vuo­reen on aika ilmei­nen. Turun­väy­län tun­ne­loin­ti voi­si hyvin­kin mah­dol­lis­taa riit­tä­vän asukaspohjan.

  51. Samu­li Saa­rel­ma: “Aukiot eivät ole ihmi­sen kokoi­sia. Niis­sä tuu­lee ihan joka paik­kaan eikä mis­sään ole yhtään riit­tä­vän pien­tä, ihmi­sen kokois­ta soppea.”

    Paik­ka on tuos­sa suh­tees­sa kyl­lä aika vai­kea. Se on läh­tö­koh­tai­ses­ti tuu­li­nen, eli auki ete­lään ilman tuul­ta rik­ko­via saa­ria kuten vaik­ka Meri­sa­ta­man­ran­nas­sa ja Kai­va­ris­sa. Meri­ha­ka ja Hana­saa­ren B‑voimala vaa­ti­vat suu­ria talo­ja ettei alue näy­tä koo­mi­sel­ta, eikä jat­ku­moi­ta ole mihin­kään voi­ma­la-alu­ees­ta joh­tuen. Poten­ti­aa­li­ses­ti viih­tyi­sän luo­teis­ran­nan pilaa Sör­näis­ten ran­ta­tien lii­ken­ne­me­lu, eikä kaak­kois­ran­nal­la ole kun­non valoa. 

    Jou­to­maa iso­jen umpi­nais­ten raken­nus­mas­so­jen välis­sä voi olla ihan hyvä­kin rat­kai­su s.e. kort­te­li­pi­hat ovat koh­tuul­li­sen suo­jai­sia mut­ta sil­ti valoisia.

    Meriui­ma­la jne. on silk­kaa puu­ta­hei­nää. Omil­la veroeu­roil­la­ni oli­sin kyl­lä val­mis takaa­maan jon­kun uska­li­aan sau­nay­rit­tä­jän ris­kin­ot­toa jos näkö­ala­sau­nat kah­vi­la-ravin­to­loi­neen sai­si raken­taa ran­taan kiinni.

  52. spot­tu, en ymmär­rä mik­si meriui­ma­la sen enem­pää huu­haa­ta kuin uimaranta.

    Sör­näis­ten ran­ties­tä sai­si ihan suht hyvän teke­mäl­lä sii­tä espla­na­din, talo­ja myös ran­nan puo­lel­le. Puis­tol­la jaet­tu neli­kais­tai­sen katu oli­si myös este­vai­ku­tuk­sel­taan pie­nem­pi eli alue liit­tyi­si parem­min Haka­nie­meen ja Kal­lioon, melu tie­ten­kin myös vähe­ni­si dra­maat­ti­ses­ti. Mut­ta tai­taa olla niin että “ei kuu­lu suunnittelualueeseen”.

  53. Mik­ko H: 

    Toi­vot­ta­vas­ti Hana­saa­res­sa toteu­tus ei ole Pik­ku Huo­pa­lah­den teras­si­ta­lon tasoa. 

    Erään­kin joh­ta­van vir­ka­mie­hen mukaan Teras­si­ta­lon suun­nit­te­lus­sa kyl­lä oli ongel­mia — lähin­nä asun­to­poh­jien kans­sa — mut­ta oli hie­noa että talo kui­ten­kin saa­tiin teh­tyä. Asun­to­jen poh­ja­rat­kai­sut se suu­rin ongel­ma, mitä sii­hen lisäämään.

  54. tpyy­luo­ma: “spot­tu, en ymmär­rä mik­si meriui­ma­la sen enem­pää huu­haa­ta kuin uimaranta”

    Paik­ka on muo­dol­taan suo­ja­ton nie­mi, ilman Suo­men ilmas­tos­sa uima­ran­nal­le käy­tän­nös­sä vält­tä­mä­tön­tä tuu­lies­tet­tä ete­lä­lou­naas­sa, ja vie­lä ilman pui­den tar­joa­maa suo­jaa. Ei tuol­lai­seen paik­kaan kukaan spon­taa­nis­ti tule ulko­ti­laan viih­ty­mään, ja vesi­ra­jaan vie­lä vähem­män. Jos nykyi­siä uima­ran­to­ja kat­soo, niin vaik­ka­pa Hie­ta­nie­mi ja Uuni­saa­ri ovat sijain­nil­taan erin­omai­sia. Aurin­ko­lah­tea rii­vaa jo lii­an avoin Vuosaarenselkä.

    Haka­nie­men­ran­nan itä­pääs­sä näyt­tää ole­van saman­lai­nen, tosin vähän suo­jai­sem­pi paik­ka. Kovin näyt­tää jou­to­maal­ta sekin.

    Sör­näis­ten ran­ta­ties­tä sai­si hyvän upot­ta­mal­la se kau­ka­loon, ja kat­ta­mal­la osin, vrt. Ron­da del Lito­ral Barce­lo­nas­sa. Saa­ma­puo­lel­la lujas­ti raken­nus­maa­ta ja kaupunkijatkumo.

  55. spot­tu, kuten KSV minus­ta ihan oikein tote­aa niin ete­lä­lou­naas­sa on Meri­ha­ka ja muu kau­pun­ki tuulensuojana.

    Voi­han Sör­näis­ten ran­ta­tieä tun­ne­loi­da tai upot­taa, se vaan mak­saa. Tun­ne­li tai ei niin kus­tan­nuk­sia sai­si kuriin kun pie­nen­täi­si sen mota­rin-ei-mihin­kään. Toi­ses­sa pääs­sä on joka tapauk­ses­sa kan­ta­kau­pun­gin katu­verk­ko joka ei vedä kuin rajal­li­ses­ti auto­ja, kun Poh­jois­ran­nas­sa on nel­jä kais­taa niin mik­si nii­tä tar­vi­taan toi­sel­la puo­lel­la sil­taa Sör­näis­ten ran­ta­tiel­lä kahdeksan?

  56. tpyy­luo­ma: “spot­tu, kuten KSV minus­ta ihan oikein tote­aa niin ete­lä­lou­naas­sa on Meri­ha­ka ja muu kau­pun­ki tuulensuojana.”

    Par­hai­den KSV-perin­tei­den mukai­ses­ti se jäl­leen unoh­taa ihmi­sen mit­ta­kaa­van ja kat­soo “suu­ria lin­jo­ja”. Ei tuo­hon paik­kaan kukaan jät­täi­si edes venet­tä ilman aal­lon­mur­ta­jaa. Kuten kuvas­ta näkyy, vene­pai­kat ovat luo­teis­ran­nal­la ja lah­den poh­ju­kas­sa. Tämä on mik­ro­ym­pä­ris­tö­ky­sy­mys, jon­ka mer­ki­tyk­ses­tä KSV tun­tuu ole­van pihal­la kuin lumiuk­ko. Ihan samaa mokaa teh­dään par­hail­laan Her­ne­saa­res­sa ja aika­naan ihme­tel­lään kun jouk­ko­lii­ken­ne ei kelpaa.

    Tämä kuva havain­nol­lis­taa hyvin mis­tä ran­to­jen ulkoa­lueis­sa on kyse. Eivät vene­lai­tu­rit, uima­ran­ta ja kah­vi­lat sat­tu­mal­ta ole siel­lä mis­sä ovat. Tuu­li­sem­mil­la ja avoi­mil­la pai­koil­la ei yksin­ker­tai­ses­ti ole ulko­funk­tioi­ta kun siel­lä ei kukaan halua olla muu­ta­maa läm­min­tä kesä­päi­vää lukuunottamatta.

    Mitä Sör­näis­ten ran­ta­tien pie­nen­tä­mi­seen tulee, ei se rat­kai­se meluon­gel­maa, vaan vas­ta jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­muo­to-osuu­den lisää­mi­nen joka onnis­tuu huo­nos­ti kun­nes HSL lak­kaa haraa­mas­ta vastaan.

  57. Ilman muu­ta kan­nat­taa nyt ottaa joh­di­nau­to entis­tä­kin vaka­vam­min esille.

    Joh­di­nau­tos­sa­han tun­ne­tus­ti yhdis­ty­vät rai­tio­vau­nun ja lin­ja-auton posi­tii­vi­set omi­nai­suu­det: lähi­pääs­tö­tön, kiih­tyy tasai­ses­ti, ei ole öljy­riip­pu­vai­nen ja on varus­tet­tu kään­ty­vil­lä etu­pyö­ril­lä (voi ohit­taa esteen). Bonuk­se­na erit­täin alhai­nen melutaso.

    Ei ihme, että maa­il­man suu­rim­man jouk­ko­lii­ken­teen käy­tön maas­sa Sveit­sis­sä joh­di­nau­to­ja on yli 10 kau­pun­gis­sa! Roh­keas­ti vain teke­mään kau­ko­vii­sai­ta liikenneratkaisuja.

  58. Jus­si, kts. nyt ensial­ku http://en.wikipedia.org/wiki/Z%C3%BCrich_model

    Sikä­li kun tie­dän niin sveit­si­läi­nen jouk­ko­lii­ken­ne ei perus­tu kul­loin­kin muo­dik­kaan väli­neen fanit­ta­mi­seen vaan sii­hen että kuhun­kin tar­koi­tuk­seen on sopi­va väli­ne. Pie­nil­lä kuor­mil­la bus­si, vähän isom­mil­la trol­lik­ka, isom­mil­le ratik­ka, ja vie­lä isom­mil­le ras­kas­ra­taa. Täl­lä ja kun­nol­li­sil­la etuuk­sil­la saa­vu­te­taan esi­mer­kik­si käki­kel­lo­mai­nen täs­mäl­li­syys jol­loin vaih­dot­kin toimii.

    Täl­lai­sil­la suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­teil­la tus­kin kul­ki­si Man­ner­hei­mi­ni­tiel­lä 150 bus­sia tun­nis­sa suun­taan­sa, ja ongel­maa ei aina­kaan rat­kot­tai­si lait­ta­mal­la nii­den katol­le joh­ti­met. Ei sinän­sä että se mitään hait­tai­si, mut­ta kun ei se rat­kai­se mitään ja rahaa on rajallisesti.

  59. Sikä­li kun tie­dän niin sveit­si­läi­nen jouk­ko­lii­ken­ne ei perus­tu kul­loin­kin muo­dik­kaan väli­neen fanit­ta­mi­seen vaan sii­hen että kuhun­kin tar­koi­tuk­seen on sopi­va väli­ne. Pie­nil­lä kuor­mil­la bus­si, vähän isom­mil­la trol­lik­ka, isom­mil­le ratik­ka, ja vie­lä isom­mil­le ras­kas­ra­taa. Täl­lä ja kun­nol­li­sil­la etuuk­sil­la saa­vu­te­taan esi­mer­kik­si käki­kel­lo­mai­nen täs­mäl­li­syys jol­loin vaih­dot­kin toimii.”

    Täs­sä onkin asiat esi­tet­ty täs­mäl­leen sil­lä tavoin kuin ne ovat. Sitä vas­toin höpöt­tä­mi­nen Man­ner­hei­min­tien 150 bus­sis­ta tun­nis­sa on olki­nuk­ke­tek­niik­kaa taitavimmillaan.

    Ei ole tar­koi­tus kor­va­ta Man­ner­hei­mi­tien säteit­täis­lin­joen bus­se­ja trol­li­koil­la. Joh­di­nau­to­ja voi­tai­siin sijoit­taa eräil­le kan­ta­kau­pun­gin lähel­lä kul­ke­vil­le poi­kit­tais­lin­joil­le sekä muil­le rai­de­lii­ken­net­tä tuke­vil­le kuor­mi­te­tuil­le bussilinjoille. 

    Joh­di­nau­to on koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti erit­täin edul­li­nen lii­ken­ne­muo­to. Edul­li­suus tulee kalus­ton pit­käs­tä käyt­töiäs­tä, hyväs­tä ener­gia­te­hok­kuu­des­ta sekä vähäi­ses­tä huol­lon tar­pees­ta. Kus­tan­nuk­sia lisää­väs­ti lii­ken­ne­muo­toon vai­kut­ta­vat kalus­toin­ves­toin­nit ja tar­vit­ta­va infra­struk­tuu­ri. Järei­den bus­si­lin­jo­jen säh­köis­tä­mi­nen kui­ten­kin tuo inves­toin­nit takai­sin. Solin­ge­nis­sa joh­di­nau­tot kuroi­vat kus­tan­nus­te­hok­kuu­des­sa die­se­lit kiin­ni sii­nä vai­hees­sa, kun trol­li­koi­hin saa­tiin jar­ru­tuse­ner­gian takaisinsyöttö.

    Ei sinän­sä että se mitään hait­tai­si, mut­ta kun ei se rat­kai­se mitään ja rahaa on rajallisesti.”

    Tämä väi­te­hän ei yksin­ker­tai­ses­ti pidä paik­kan­sa. Joh­di­nau­ton lähi­pääs­töt ovat nol­la. Joh­di­nau­to­jen melu­ta­so on mar­gi­naa­li­nen ver­rat­tu­na die­sel­ka­lus­toon. Joh­di­nau­to hou­kut­te­lee Salz­bur­gin koke­muk­sien mukaan parem­min mat­kus­ta­jia kuin die­sel­bus­si. Salz­bur­gis­sa mat­kus­ta­ja­mää­rät nousi­vat noin 15 % säh­köis­tet­täes­sä dieselbussilinja.

  60. Viis­kak­ko­nen ajaa Lapin­mäen­tie­tä Vih­din­tiel­le ja siel­tä ympy­rän kaut­ta Lär­ka­nin eteen, mis­tä on vie­lä pari sataa met­riä käve­lyä lai­tu­ril­le. Lapi­mäen­tie on niin tukos­sa ruuh­ka-aika­na, että tämä ei ole yhtään sen nopeam­pi tapa pääs­tä kes­kus­taan kuin 18. Ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la­kin menee kym­me­ni­sen minuut­tia pääs­tä ase­mal­le täl­lä keinoin.”

    Lapin­mäen­tien voi­si­kin hyvin muut­taa jouk­ko­lii­ken­ne­ka­duk­si (ts. kiel­tää läpia­jo­lii­ken­ne aina­kin ruuh­ka-aikaan). Autoi­li­jat eivät kau­heas­ti häviäi­si sii­nä, ettei­vät saa jonot­taa jär­jet­tö­mäs­ti kadul­la, kun ympy­rän kaut­ta aja­mi­nen on nopeampaa.

  61. Mik­ko särelä

    Lapin­mäen­tien voi­si­kin hyvin muut­taa jouk­ko­lii­ken­ne­ka­duk­si (ts. kiel­tää läpia­jo­lii­ken­ne aina­kin ruuh­ka-aikaan). Autoi­li­jat eivät kau­heas­ti häviäi­si sii­nä, ettei­vät saa jonot­taa jär­jet­tö­mäs­ti kadul­la, kun ympy­rän kaut­ta aja­mi­nen on nopeampaa. 

    Ei se lii­ken­neym­py­rä vedä yhtään sen parem­min. Huo­pa­lah­den­tien kau­pun­ki­mo­ta­ri on neli­kais­tai­nen park­ki­paik­ka turun­väy­läl­le asti ruuhka-aikoina. 

    Ongel­ma­han on sii­nä, että Turun­väy­läl­tä tule­vat ihmi­set halua­vat mans­kul­le ja/tai pit­kän­sil­lan itä­puo­lel­le. Reit­ti kul­kee tie­tys­ti sit­ten Turun­vä­lä-Huo­pa­lah­den­tie-Lapin­mäen­tie-Mans­ku/­Ha­ka­mäen­tie. Vaik­ka haka­mäen­tien uuden ris­tey­sa­lu­een kuin­ka uhot­tiin paran­ta­van lii­ken­teen suju­vuut­ta ja väli­tys­ky­kyä niin ongel­ma on sii­nä, että turun­väy­läl­tä man­ner­hei­min­tiel­le joh­taa vain se yksi piha­ka­tu, tai vaih­toeh­toi­ses­ti kroo­ni­ses­ti jumis­sa ole­va Huopalahdentie. 

    Pais­tu­koot autoi­li­jat lie­mis­sään, minua se nyt ei pahem­min pyö­räi­li­jä­nä hait­taa. Minua nyp­pii vain se, että Haka­mäen­tien pyö­rä­tiet ovat täy­sin käyt­tö­kel­vot­to­mia. Jos halu­aa ajaa suo­raan Man­ner­hei­min­tiel­tä Kos­keln­tien ris­teyk­seen, niin kai­ken­lai­sia jän­niä spi­raa­le­ja ja eri­ta­so­y­li­tyk­siä ja ali­tuk­sia on muis­taak­se­ni absur­dit 4 kap­pa­let­ta. Ja tämä siis suo­raan mentäessa.

  62. Ei ole tar­koi­tus kor­va­ta Man­ner­hei­mi­tien säteit­täis­lin­joen bus­se­ja trol­li­koil­la. Joh­di­nau­to­ja voi­tai­siin sijoit­taa eräil­le kan­ta­kau­pun­gin lähel­lä kul­ke­vil­le poi­kit­tais­lin­joil­le sekä muil­le rai­de­lii­ken­net­tä tuke­vil­le kuor­mi­te­tuil­le bussilinjoille.

    Ilmei­ses­ti olem­me samaa miel­tä, ei minul­la ole mitään trol­li­koi­ta vas­taan sinän­sä. Tähä­nas­ti­set trol­lik­ka­suun­ni­tel­mat on vaan ollut älyt­tö­myyk­siä tyy­liin kor­vaam­me nelo­sen trol­li­kal­le. Luu­len että tämä on seu­raus­ta sii­tä että vaik­ka trol­li­kat on peri­aat­tees­sa hou­kut­te­le­via niin käy­tän­nös­sä niil­le on ollut vähän vai­kea löy­tää roo­lia Hel­sin­gis­tä, ja ideat on sit­ten sitä tasoa.

    Joi­den­kin kan­ta­kau­pun­gin sisäis­ten bus­si­lin­jen (18, 16…) kor­vaa­mi­ses­sa trol­li­kal­la ei vaan oikein ole mitään jär­keä, kus­tan­nus­te­hok­kaam­paa on kor­va­ta ne lyhyeh­köil­lä ratik­ka­kis­ko­jen jat­koil­la. Sama kos­kee laa­jen­nuk­sia van­hoil­le satama-alueille.

    Toi­nen vaih­toeh­to oli­si kor­va­ta lähiöis­tä läh­te­vää säteit­täis­tä lii­ken­net­tä. Täs­sä on vaan taas sel­lai­nen pul­ma että noi­den hou­kut­te­le­vuus perus­tuu pit­käl­ti sii­hen että ne ovat suht nopei­ta, ja ne ovat nopei­ta sik­si että niil­lä on pit­kiä motaripätkiä.

    Jäl­jel­le jää sit­ten lii­tyn­tä­lii­ken­ne ja poi­kit­tais­lii­ken­ne kuten kir­joi­tit. Kak­kos­jo­ke­ri voi­si olla vaih­toeh­to, ja sii­tä voi­si haa­roit­ta joh­ti­met ras­kaam­mil­le liityntälijoille.

  63. Tähä­nas­ti­set trol­lik­ka­suun­ni­tel­mat on vaan ollut älyt­tö­myyk­siä tyy­liin kor­vaam­me nelo­sen trol­li­kal­le. Luu­len että tämä on seu­raus­ta sii­tä että vaik­ka trol­li­kat on peri­aat­tees­sa hou­kut­te­le­via niin käy­tän­nös­sä niil­le on ollut vähän vai­kea löy­tää roo­lia Hel­sin­gis­tä, ja ideat on sit­ten sitä tasoa.”

    Täs­sä tai­taa olla puh­taas­ti vää­rin­kä­si­tys. Vuo­den 2009 alus­sa teh­tiin (epä­tark­ka ja kar­kea) las­kel­ma mm. sii­tä, miten rai­tio­lin­jan 4 kus­tan­nuk­set suh­tau­tui­si­vat vas­taa­vaan joh­di­nau­to­lin­jaan. Tavoit­tee­na ei ollut kor­va­ta nelos­ta tai mui­ta ratik­ka­lin­jo­ja kui­ten­kaan trol­li­kal­la tai muil­la bus­seil­la, vaan herät­tää kes­kus­te­lua mm. rai­tio­lii­ken­teen kustannustasosta.

    Nyt käyn­nis­sä ole­va sel­vi­tys ei sisäl­lä nelo­sen eikä mui­den vas­taa­vien rai­tio­lin­jo­jen kor­vaa­mis­ta trol­li­koil­la. En tark­kaan tie­dä, mitä lin­jo­ja sii­nä on muka­na, mut­ta ilmei­ses­ti joi­ta­kin kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­la tai sitä lähel­lä kul­ke­via bus­si­lin­jo­ja, jot­ka ovat lii­an kevyi­tä toteut­taa rai­tio­lii­ken­tee­nä, mut­ta jot­ka ovat riit­tä­vän suu­ren kysyn­nän lin­jo­ja johdinautolinjoiksi.

    Yksi asia, jos­ta ratik­ka­mie­het tun­tu­vat ole­van mus­ta­suk­kai­sia, on kan­ta­kau­pun­gin alue. Näh­däk­se­ni aja­tus, että kan­ta­kau­pun­gin pin­ta­lii­ken­ne hoi­det­tai­siin vain rai­tio­vau­nuin, on talou­del­li­ses­ti kes­tä­mä­tön. Hel­sin­gin pit­kä­ai­kai­nen vir­he on se, että tääl­lä ratik­ka ei ole mil­loin­kaan pääs­syt pro­fi­loi­tu­maan mas­sa­kul­je­tus­vä­li­nee­nä, ja käy­tän­nös­sä ratik­ka onkin ollut erään­lai­den säh­köi­nen teräs­pyö­rä­vas­ti­ke bus­sil­le. On sel­vää, että näin ei voi enää jat­kaa. Ratik­ka on muu­tet­ta­va kus­tan­nus­te­hok­kaak­si mas­sa­kul­je­tus­vä­li­neek­si kas­vat­ta­mal­la oleel­li­ses­ti yksik­kö­ko­koa, ja rei­tis­tö tulee suun­ni­tel­la näi­tä tar­koi­tus­pe­riä myö­täil­len. Haas­tet­ta riit­tää. Esi­mer­kik­si mat­ka­no­peu­den kohot­ta­mi­nen 14 km/h:sta 19 km/h:iin vaa­tii monen­lai­sia toi­men­pi­tei­tä. Kul­jet­ta­jien lipun­myyn­ti pitäi­si lak­kaut­taa pikim­mi­ten sekä lii­ken­ne­va­loe­tui­suuk­sien jär­jes­tä­mi­nen tulee aset­taa uudel­le vuosituhannelle.

    Vie­lä joh­di­nau­to­jen käyt­tö­alu­ees­ta. Ilmei­ses­ti suh­teel­li­sen lyhyet mut­ta kuor­mi­te­tut esi­kau­pun­ki­lin­jat voi­si­vat sovel­tua joh­di­nau­toil­le. Moot­to­ri­teil­le ja vas­taa­vil­le väy­lil­le joh­di­nau­to ei ole sopi­va lii­ken­ne­vä­li­ne. Esi­merk­ki­nä lin­ja 77 ei sovel­lu joh­di­nau­toil­le. En muut­tai­si lin­jaa 42:kaan trollikkalinjaksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.