Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.4.2010

69 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.4.2010”

1. Tuo Hanasaaren suun­nitel­ma näyt­tää todel­la hyvältä. Kevyen näköi­nen, vaik­ka ker­roksia osin onkin. Melkein kaik­ista asun­noista hyvät näkymät. Sopi­van eri­lainen. Ja sisäpi­hako­rt­telit, toimivia ja läh­es vält­tämät­tömyys esimerkik­si lap­siper­heille tuol­la alueel­la. Ja jos nyt jotain ongelmia hake­mal­la hakee niin saat­taa olla tule­vien asun­to­jen hin­tata­so. Mut­ta se on tietenkin vain keski­t­u­loisen ongel­ma. No, ehkä osa hyvä­tu­loi­sista Mer­i­hakalai­sista hakeu­tuu tule­vaan Hanasaa­reen, jol­loin Mer­i­hakaan saat­taa päästä halvem­mal­la. Sum­ma sum­marum: nos­tu­rit pystyyn.

   Vastaa

2. Soin­in­vaara väit­tää, että kaik­ki eivät ole menos­sa Ruo­ho­lah­teen. Ei ainakaan polkupyöril­lä vaan audeil­la, bemareil­la ja city­maas­tureil­la. Ruo­ho­lah­teen on valmis­tu­mas­sa Salmisaaren urheilukeskus , joka on huikea.

   http://areena.biitsi.fi/

   Siinä esi­makua neljässä ker­rokses­sa olev­as­ta liikun­ta­maail­mas­ta. Kolos­si sisältää mm. kak­si jäähal­lia, keila­ra­dat, kiipely­hallin, sulka­pal­lo­hallin, sisäli­ikun­ta­halle­ja , kun­tos­ale­ja , kauneushoitoloi­ta , rav­in­tolan jne.

   Aivan jokakun­toil­i­jan kukkarolle moista ei ole tarkoitet­tu. Yri­tys on sen ver­ran uusi, että rahoi­tus­po­h­jas­ta ei löy­tynyt tieto­ja. Tuskin tuo­ta ylläpi­de­tään asi­akkaiden vuoromaksuilla.

   Tämäkin taitaa sopia hyvin ekol­o­giseen kaupunki­rak­en­teeseen. Tilaa se vie ainakin vähän ‚kos­ka raken­nus kohoaa ylöspäin. Se sopii myös hyvin maise­maan Helsin­gin ener­gian , Lem­minkäisen ja käräjäoikeu­den tor­ni­talo­jen välissä. 

   Lem­minkäisen tornin sijain­ti käräjäoikeu­den vier­essä on liki­e­tu­inen. Har­mi­tus kun ei pääse laskut­ta­maan matko­ja, hotel­liku­lu­ja eikä päivärahoja.

   http://www.talouselama.fi/uutiset/article157525.ece

   Maakun­nista kerä­ty­il­lä kartel­li­ra­hoil­la on sit­ten help­po hoidel­la kiin­teistöku­lut Helsin­gin kaupungille ja mak­saa palkat pääkont­torin pojille.

   Vastaa

3. Tulee Mari­na Baie des Anges mieleen.

   Vastaa

4. Topeliuk­senkadulle ei laite­ta ratikkakisko­ja, joten Eli­na joutuu odot­ta­maan Munkkivuoren ratikkaa.

   Täy­tyy ajatel­la asian val­oisia puolia: 

   -rahaa säästyy, kun keskus­tan syn­nil­liset houku­tuk­set eivät ole käden ulottuvilla

   -pyöräi­ly ja käve­ly kohot­ta­vat kun­toa tehokkaasti

   -ei tarvitse nähdä romanikerjäläisiä

   Ja täy­tyy vih­doin sisäistää tämän ikik­las­sikon lyriikka: 

   -lin­ja-autossa on haus­ka matkus­taa, lin­ja-autossa on myös tun­nel­maa, lin­ja-autossa mat­ka katkeaa.…

   Eli nöyrim­mät kiitok­seni kaupunkisuunnittelulautakunnalle!

   Vastaa

5. Investoin­tio­hjel­man logi­ik­ka on sinän­sä oikea, tärkeysjärjestyk­sessä ykkö­nen on uudet asuinalueet ja niiden vaa­ti­ma liiken­ner­ak­en­t­a­mi­nen. Minus­ta olisi vaan järkeväm­pää että niille olisi erilli­nen bud­jet­ti, esimerkik­si Laa­jasa­lon ratik­ka on investoin­ti joka nos­taa kaupun­gin maan arvoa siel­lä, rahoi­tus­logi­ik­ka on eri kuin Jok­eri 2 tai Raide-Jok­eris­sa jot­ka tehdään raken­net­tuun ympäristöön.

   Raide-Jok­eri on myös listal­la, ja sum­mas­ta päätellen ole­tuk­sel­la että val­tio mak­saa 30%. Jok­er­il­la tes­tataan muuten taas väli­aikaisratkaisuk­si 25 metristä tuplanivel­bus­sia, kun matkus­ta­jat ei mah­du nyky­isi­in bus­sei­hin, mak­saa kuulem­ma millin kap­pale eli pääo­maku­luil­taan ja luul­tavasti myös huol­loil­taan ratikan hin­tainen bus­si (käyt­töikä lie­nee alle puo­let ratikan iästä). Tart­tis tehdä kiskot.

   Mihin ne Topeliuk­senkadun kiskot hävisi? Ei ne nyt niin kalli­it ole, ja jakaisi Töölössä näp­pärästi ratikat kahdelle väylälle kuten Kallion puolel­la. Kumpikin väylä olisi tämän jäl­keen nyky­istä nopeampi. Ihan pikku­jut­tu ei ole sekään että on vikati­lanteis­sa use­ampi kiskovaihtoehto.

   Autop­uolel­la hilpeyt­tää herät­tää Kehä I ja Itäväylän liit­tymä, sata miljoon­aa. Sisältääkö tuo Itäväylän kat­tamista, vai miten se voi mak­saa noin paljon? Kalasa­ta­man rak­en­tamisek­si sen ali tehdään Rantatielle tun­neli, 55 miljoon­aa, ja lisäk­si Sörnäis­ten Rantatie menee uusik­si. Muuten hyvä, mut­ta tuo suun­nitel­ma on tehty ja hyväksyt­ty sil­loin kun Keskus­tatun­neli oli vielä tarkoi­tus rak­en­taa, eli on sen toinen pää. Riit­täisikö vähän kevyem­pikin ja oletet­tavasti halvem­pi tie siihen että pääsee jonot­ta­maan Pohjoisrantaan?

   Vastaa

6. Niin.
   Näin ne raiti­oti­et vaan pyyhkiy­tyvät pois kaupun­gin suun­nitelmista, kuten tuo Topeliuk­senkadun raiti­o­tienkin. Min­neköhän se hävisi?Jäikö se city­maas­turin alle?
   Kaupung­in­hal­li­tus puol­si 19.4 Raiti­oli­iken­teen kokon­aiske­hit­tämis­su­un­nitel­maa, jos­sa Topeliuk­senkadun raitiotietä.

   Suo­ra lainaus:

   “Selvi­tyk­sessä suositel­laan lin­jas­ton kehit­tämis­poluk­si seuraavaa:

   syksyl­lä 2011 lin­jan 8 jatkami­nen Salmisaares­ta Crusellin
   sil­taa pitkin Jätkäsaareen
   syksyl­lä 2012 lin­jan 9 reitin muut­ta­mi­nen kulkemaan
   rautatiease­mal­ta Kampin läpi Jätkäsaareen
   Län­siter­mi­naalin väli­aikaiselle kääntöpaikalle
   vuon­na 2013 lin­jan 9 jatkami­nen Pasi­lan sil­lan yli Länsi-
   Pasi­laan ja Ilmalaan
   vuon­na 2013–2014 raiti­olin­jan 3T reitin muuttaminen
   kulke­maan Topeliuk­senkadun ja Nordenskiöldinkadun
   kautta
   vuon­na 2015–2016 raiti­olin­jan 10 haaroit­ta­mi­nen siten,
   että puo­let lin­jan vuoroista liiken­nöi kään­tyen Lasipalatsilta
   Laa­jasa­loon ja puo­let Etelä-Helsinkiin.”

   Päätöstiedote:
   “12.4.2010 pöy­dälle pan­tu asia
   Esi­tys Helsin­gin seudun liikenne ‑kun­tay­htymälle raiti­oli­iken­teen kokon­aiske­hit­tämis­selvi­tyk­sen jatkotoimista
   Ehdo­tuk­sen mukaan”

   Tälle pro­jek­tille kävi siis vähän kuten jok­eri 2‑hankkeelle. Kaupun­gin v.2010 talousarvios­sa sille myön­net­ti­in 14 miljoon­aa tälle vuodelle, nyt KSV:n papereista löy­tyykin enää 5 miljoon­aa vuodelle 2010. Vuon­na 2012 valmis­tu­vak­si tarkoite­tus­ta han­kkeesta Kaavoituskat­saus toteaa “Tavoit­teena on
   aloit­taa Vuosaares­ta Malmin kaut­ta Myyrmäkeen
   kulke­van Jok­eri 2‑linjan liikennöinti
   vuon­na 2013.”

   Eli se siitä. Tämä kaik­ki sik­si, että KH ei viit­si tuo­da pöytälaatikos­sa ole­vaa joker­itun­nelin kaavaa val­tu­us­toon, vaik­ka Kaup.suunltk hyväksyi kaa­van kuukau­sia sit­ten lähet­tämäl­lä sen hallitukselle.

   Samaa tuubaa on ilmas­sa län­simetronkin suh­teen, uusi valmis­tu­misa­janko­h­ta on 2015. Kuten huo­maat­te, joukkoli­iken­teel­lä ei ole kiire ja vale­htelu on sallittu!

   Vastaa

7. Topeliuk­senkadulle tulleekin trollikka?

   Vastaa

8. Ris­to, ei sille trol­likallekaan ole rahaa, ja jos nuo isot nivel­bus­sit johtimil­la tai ei oikeasti mak­saa seit­sen­nu­meroisia sum­mia kap­pale niin en kyl­lä usko niitä näkeväni. Bussien hyvä puoli on se että kalus­to on ver­rat­taen hal­paa sar­jatuotan­nos­ta johtuen, toisaal­ta liiken­nöin­ti palkkaku­lu­jen vuok­si taas kallista pienistä yksiköistä johtuen. Nois­sa erikois­bus­seis­sa yhdis­tyy vaan hel­posti ratikan ja bussin huonot puo­let, kalus­to ja huolto on kallista, mut­ta toisaal­ta lisä­paikat on sei­soma­paikko­ja, matkus­tus­mukavu­us on huonom­pi ja pitkissäkin bus­seis­sa kap­a­siteet­ti on kuitenkin aika pieni.

   Vastaa

9. Kom­men­toinkin tuo­ta Meche­lininkadun suun­nitel­maa jo Kaupunki­fil­lari­in. Kokon­aisu­udessaan todel­la hieno suun­nitel­ma, näin näitä pitä tehdä. Oli siinä muu­ta­ma kor­jat­ta­va kohtakin, joista täy­tyy katusu­un­nit­teli­jaan ottaa yhteys aikanaan että korjataan.
   Kopi­on kom­ment­ti­ni tähän alle. Jos Osmo halu­at, niin huo­mau­ta noista jois­tain jo esit­telijälle, että menevät KSV:lle terveisinä.

   Kaupunki­fil­lari:

   Ihan suun­nitel­man eteläpäässä kul­kee 2‑suuntainen pyörätie Meche­lininkadun län­sire­unal­la. Se lop­puu Hietaniemenkadun risteyk­seen, jos­sa kohti etelästä tule­van on mah­do­ton enää jatkaa Meche­lininkat­ua, kos­ka län­sire­unan pyörätie on yksisu­un­tainen, ja itäre­unalle ei tässä kohti pääse. Etelästä tule­van pyöräil­i­jän pitää siis hok­sa­ta vai­h­taa puol­ta jo 100m aiem­min Lep­pä­suonkadun risteyk­sessä. Täl­läisiä päät­tyviä reit­te­jä ei pitäisi tehdä. Helpoin kor­jaus tässä tapauk­ses­sa olisi sal­lia 2‑suuntainen pyöräi­ly vielä 10 metriä Hietaniemenkadun pohjois­puolel­la Per­honkadun suo­jatielle asti.

   Toinen prob­le­maat­ti­nen koh­ta on pohjoisem­pana, Nor­den­skjöl­d­in­auki­ol­la. Pyöräkai­stat keirtävät todel­la hienos­ti aukion “liiken­neympyrää”, mut­ta pois­tu­misko­h­dat vaikut­ta­vat ongel­mallisil­ta. Esimerkik­si tul­taes­sa etelästä Lin­nakoskenkadun risteyk­seen, pyöräkaista ja oikealle kään­tyvä autokaista erote­taan toisi­taan kiveyk­sel­lä, jon­ka jäl­keen pyöräkaista ris­teä auton kanssa noin 90 asteen kul­mas­sa. Tämä tun­tuu läh­es onnet­to­muuk­sien ker­jäämiseltä. Sen sijaan, että pyörät ja autot lomit­tuisi­vat ennen risteystä, ja jatkaisi­vat suju­vasti kukin omaan suun­taansa, ne kään­netään väk­isin kon­flik­tikurssille. Voi olla, että liiken­neval­o­jen takia täl­läi­nen ratkaisu on perustel­tu (liiken­nesu­un­nitel­mas­sa ei val­o­ja näy, ne piir­retään vas­ta katusu­un­nitel­mas­sa), mut­ta oudol­ta se näyttää.

   Auki­ol­ta puut­tuu muuten myös pyörä­tien jatke Nor­den­skjldinkadun kohdal­ta, että tuo­ta aukio­ta voisi ajaa “liiken­neympyrämäis­es­ti” pyöräl­lä. Se on tarpeen, jot­ta mis­tä vaan suun­nas­ta pää­sisi mihin vaan suun­taan lail­lis­es­ti. Nyt Lin­nakoskenkadul­ta tul­lessa voi oikeas­t­aan jat­ka vain Nor­den­skjöldinkadulle, ellei talu­ta tai sovel­la liiken­nesään­töjä vähän vapaammin.

   Se kol­mas koh­ta on, että vieras­tan yksisu­un­taisia pyöräteitä. En vaan jak­sa uskoa, että niitä ajet­taisi­in vain yhteen suun­taan, kun tähä­nas­ti­nen koke­mus ei moista tue. Se, että pyöräti­et muut­tuvat aina välil­lä kaistoik­si toiv­ot­tavasti saa pyöräil­i­jät tajua­maan että tie on oikeasti yksisu­un­tainen. Ehkä siihen voisi lait­taa vielä lisää kaistao­suuk­sia aina risteysten lähelle alle­vi­ivaa­maan pointtia. 

   Vastaa

10. Tykkäsin enem­män van­has­ta voimalaitok­ses­ta, mut­ta eipä asi­aa nyt voi teol­lis­usu­toman­ti­ikan kannal­ta ajatella.

    Ratkaisu tun­tuu kiin­toistal­ta. Tässähän kuvas­sa se näkyy vain alu­en alku­perä­siväestön eli lokkien näkökul­mas­ta. Ainakin parem­pi kuin Mer­i­ha­ka, joka kyl­läkin on mainet­taan parempi.

    Vastaa

11. Niin ja Osmo, lai­ta nyt joku kuva siitä Hanasaaren ulkoalue­su­un­nitel­mas­ta. Meriuimala, isot yksinker­taiset kivipaadet tai lau­doituk­set joil­la istua ja mie­lenki­in­toisia vai­h­toe­hto­ja puuku­juk­si. Minus­ta näyt­tää ihan hyvältä, tosin ehkä turhankin pelk­istet­tyä, ja muka­va että tuol­laisi­in yksi­tyisko­hti­in panos­te­taan, mut­ta olisi kiinos­tavaa kuul­la mitä muut on mieltä.

    Vastaa

12. Eli­nalle: Täy­tyy myön­tää, että min­ul­la on hyvin kapea bus­si­matkus­tamis­es­ta. Helmi­nen piti busse­jaan pri­imakun­nos­sa, ja Kirkkon­um­menkin bus­sit ovat oikein mukavia.
    Län­sisu­unnl­ta tosianapääsi hyvin bus­sil­la hesaan.

    Kil­pailu­tuk­sen ja kus­tan­nusten kar­sim­sien jalo aate on onnek­si tässäkin suh­teessa vähen­tänyt kaupun­gin itä- ja län­siosien välistä eriarvoisuutta.

    En ole havain­nut, että Munkkivuores­ta bus­si keskus­taan kulk­isi hitaam­min kuin ratik­ka Munkkiniemestä- Ja osaa van­hempi kalus­to kodikkaasti kolista. 

    Tietoni perus­tu­vat aikataulu­jen tutkimiseen. Ruuh­ka pysäyt­tää ratikan siinä mis­sä bussinkin.

    Ratik­ka on sinän­sä hyvä kulkuneuvo,kuten onom­nibus­sikin. Mik­si turhaan pilaat ratikoiden mainet­ta tuol­laisel­la raitiovaunudogmatiikalla?

    Min­su­at on parem­pi pririso­dia varo­jen käyt­töä: 1) pitää hyvässä kun­nos­sa nmykyiset raito­vau­re­itit 2) yhdis­tää lenkil­lä Huol­pal­heti ja Käpykylä ja 3)
    han­kkai aprem­paa, eri­tyyi­esti hybridiklaustoa.

    Vastaa

13. Markku,

    ruuh­ka nimeo­maan ei pysäytä oikein suun­nitel­tua ratikkaa, kos­ka se kul­kee eril­lisel­lä kaistal­laan eikä auto­jen seassa.

    Jos tarkoi­tus on joka tapauk­ses­sa jumit­taa joukkoli­ikenne autoru­uhki­in, sil­loin sen voi var­maan yhtä hyvin tehdä bus­seil­la, niiden seisot­telu kun tulee halvemmaksi.

    Vastaa

14. Hanasaares­ta — eikö tuo­ta mata­laa toimis­toraken­nus­ta saisi vielä pois, tilalle jokin korkea asuin­ta­lo ? Rajaisi alueen mukavasti koil­lis­es­ta eikä var­jos­tuskaan häiritsisi.

    Vastaa

15. Kaivoin nyt sit­ten niille Topeliuk­senkadun kiskoille hin­nan: “Han­ke voidaan jakaa kah­teen osaan: 1. vai­he välil­lä Runeberginkatu – Nor­den­skiöldinkatu ja 2. vai­he välil­lä Nor­den­skiöldinkatu – Tukhol­mankatu. Han­kkeen kus­tan­nusarvio 11,9 milj. euroa, jos­ta 1. vai­he 5,9 milj. euroa”

    Tuo 1. vai­he olisi se mil­lä saisi kol­mosen ja ehkä seiskankin Töölöön, eli myös suju­vam­man liiken­teen neloselle ja kympille. Autop­uoluekaan tuskin vas­tus­taa sitä että Man­ner­heim­intien risteyk­set suju­voituu. Ja tämä oli siis tarkoi­tus tehdä 2013 men­nessä. Ver­tailun vuok­si sel­l­ainen tui­ki tärkeä han­ke kuin Koske­lantien ja Kus­taa Vaas­antien län­sipuolen rampin uusimi­nen (1kpl?) mak­saa 6,2 miljoon­aa euroa.

    Jos Joukkoli­iken­nein­vestoin­neista halu­aa kaivaa jotain kyseenalaista, niin en nyt oikein ole vaku­ut­tunut että 17 miljoo­nan investoin­ti liityn­täpysäköin­nin tapaiseen kuitenkin aika mar­gin­aaliseen palvelu­un on järkevää. Jotain epälo­ogista on siinä että kun eiralaiset kitisee ja munkkivuore­laiset taas tun­tu­vat halu­a­van ratikan, niin ratikkaa raken­netaan ensin Eiraan ja vas­ta sit­ten joskus Munkkivuoreen.

    Vastaa

16. Otkos Kivekäs:

    “Markku,

    ruuh­ka nimeo­maan ei pysäytä oikein suun­nitel­tua ratikkaa, kos­ka se kul­kee eril­lisel­lä kaistal­laan eikä auto­jen seassa.

    Jos tarkoi­tus on joka tapauk­ses­sa jumit­taa joukkoli­ikenne autoru­uhki­in, sil­loin sen voi var­maan yhtä hyvin tehdä bus­seil­la, niiden seisot­telu kun tulee halvemmaksi.”

    Kaupungis­sa on ole­mas­sa myös bus­sikaisto­ja. Jos Topeliuk­senkadulle mah­tuu erilli­nen raitio­vaunukaista sille mah­tuu myös erilli­nen bus­sikaista. Mut­ta ei vält­tämät­tä, eikä toden­näköis­es­ti molempia.

    Vastaa

17. “-rahaa säästyy, kun keskus­tan syn­nil­liset houku­tuk­set eivät ole käden ulottuvilla”

    Voi voi. Ihmi­nen on aina optimistinen.

    Bus­sil­la mat­ka Simonkadulle Sedu Kosksisen johonkin pin­tames­taan vie 25 min­u­ut­tia. Ratikalla Hol­lan­ti­laisen­tieltä Munkkin­imestä vie saman ajan. 

    Läh­es puoli tun­tia kum­mal­lakin kukuneu­vol­la. Se on pitkä aika odotaa ryypylle pääsyä, ainakin aika mon­elle. Onnek­si Niemen­mäestä vain kiven­heiton päästä löy­tyy kut­su­van tun­tu­inen pizzeria/ olutravintola.

    Vastaa

18. Katuym­päristö tuos­sa Hanasaaren suun­nitel­mas­sa näyt­tää aika ankeal­ta. Mik­sei enää raken­neta kaupunkia? Ei tuol­la ole kiva kävel­lä, mit­takaa­va on liian suurta.

    Vastaa

    1. Vai että ankea. Laitoin artikke­li­in blogi­in linkin yleis­ten aluei­den suun­nit­gel­mas­ta. Tässä e tulee toiseen ker­taan. Paina tästä

       Vastaa

19. Topeliuk­senkadulle ei laite­ta ratikkakiskoja

    Tästä olisi kiva saa­da lisäti­eto­ja. Mikä estää? Raha vai parkkipaikat?

    Vastaa

20. Markku:

    Uusim­mat ratikat eli Var­i­o­tramit ovat niitä jot­ka eniten koli­se­vat. Tämä johtuu siitä, että niiden rakenne ei ole sovelias ajatellen Helsin­gin van­hanaikaisia ratoja.

    Toisek­seen: raiti­otiev­erkkoa ei ole kehitet­ty merkit­täväm­min sit­ten 50-luvun, jol­loin autoilun aikakausi alkoi ja esimerkik­si Ruot­sis­sa val­taosa kaupungeista pur­ki raiti­o­tien­sä. Jo 20-luvul­la ratikalla pääsi Munkkiniemeen, Huopalah­den ase­malle, Käpylään, Ara­bi­aan ja Kulosaa­reen. Kaupun­ki on muut­tunut “jos­sain määrin” sit­ten näi­den aiko­jen, joten on aika saa­da raiti­oti­et vas­taa­maan nykya­jan olo­ja. Ratatekniset puut­teet täy­tyy kor­ja­ta, raskaasti kuomite­tut bus­sil­in­jat jot­ka kulke­vat pääosan matkas­taan raiti­otiekisko­jen var­res­sa pitää muut­taa raiti­otielin­joik­si, ykkösen ja muiden reitiltään van­hen­tunei­den lin­jo­jen lin­jaus täy­tyy muut­taa jne.

    Myös liki sadak­si vuodek­si uno­hdet­tu käsite “esikaupunki­raiti­otie” pitäisi yrit­tää palaut­taa takaisin mieli­in. Ulko­mail­la sel­l­aisia on raken­net­tu koko ajan, ja myös uusim­mat raiti­oti­et ovat useim­miten heil­ure­i­ta etäisim­mästä lähiöstä keskus­tan kaut­ta etäisim­pään lähiöön (esimerkik­si Turun ja Tam­pereen suun­nitel­mat). Myös Helsingis­sä olisi täl­laisille taa­tusti kysyntää.

    Munkkivuoren/Talinrannan rata kan­nat­taa ilman muu­ta rak­en­taa, kos­ka täl­lä saadaan yksinker­tais­es­ti san­ot­tuna liiken­nöin­tiku­lut alas ja matkus­ta­jamäärät ylös (raidek­er­roin). Eikä mak­sakaan kovin paljoa, kun raiteet jo löy­tyvät val­taos­alta matkasta.

    Vastaa

21. Ja havain­neku­va on totuus? 

    Mis­sä ovat muuten kaik­ki liha­vat ihmiset? Eikö havain­neku­van tulisi olla real­isti­nen kon­struk­tio tulevasta?

    Mis­sä ovat soma­l­iäid­it kaa­puineen, mis­sä Lis­su kal­jatölkin kanssa ja mihin Make on piiloutunut kuselle?

    Karmean näköi­nen paik­ka näine ihan­neih­misi­neenkin, ei sen puoleen.…

    Vastaa

22. lt kir­joit­ti

    ” … raskaasti kuomite­tut bus­sil­in­jat jot­ka kulke­vat pääosan matkas­taan raiti­otiekisko­jen var­res­sa pitää muut­taa raitiotielinjoiksi,..” 

    Tarkoirt­tako tämä ns runk­olin­ja-ajat­telua. ts että bussien reit­ti päät­tyy Ruskea­suon varikolle ja siitä jatke­taan raitio­vaunul­la? Vai jotain fiksumpaa.

    Kuin­ka raskaas­tu kuor­mi­teu­tu bus­sil­i­jat todel­la ovat? Jos jtäem luvuista ruuh­ka-ajan liikenten.

    “Myös liki sadak­si vuodek­si uno­hdet­tu käsite “esikaupunki­raiti­otie” pitäisi yrit­tää palaut­taa takaisin mieliin.”

    Käsit­tääk­seni lähili­iken­teen sähköju­na on juuri esikaupunki­rautatie. Mitä eroa niil­lä on, pait­si syöt­töjännnite ja kul­jet­ta­jan kokar­di.? Välil­lä Pasi­la Tikkuri­la asemien keski­etäisyys on siinä 2 km eli ase­ma o peri­aat­teesa 1 km päässä

    Vastaa

23. Kuin­ka raskaas­tu kuor­mi­teu­tu bus­sil­i­jat todel­la ovat? Jos jtäem luvuista ruuh­ka-ajan liikenten.

    Jos jätämme luvus­ta ruuh­ka-ajan liiken­teen niin use­ampikin bus­sil­in­ja hoi­tu­isi tilatak­sil­la, mut­ta kun liiken­nevä­line mitoite­taan ruuh­ka-ajan mukaan, se on ruuh­ka-aika sik­si että sil­loin on suurin osa matkus­ta­jista liik­keel­lä. Samoin kuin vaikka­pa rav­in­tolan pöytäti­la mitoite­taan lounasa­jan, ei iltapäivä­teen mukaan.

    Niin raskai­ta bus­sil­in­jo­ja että ne kan­nat­taisi yksi yhteen kor­va­ta ratikalla on selkeästi ähin­na Jok­eri. Mut­ta jos lin­ja on pitkälti päällekkäi­nen nyky­is­ten ratikoiden kanssa kuten 18, niin kor­vaus voidaan tehdä vain laa­jen­ta­mal­la hie­man ratikkaverkos­toa. Kun busse­ja kor­vataan raideli­iken­teel­lä niin niitä voi myös niput­taa yhteen, jos tehdään raskaam­paa rataa niin nipute­taan enem­män (esim. Län­simetro) jos taas kevyem­pää niin yleen­sä vähem­män (esim. 14 ja 18 kor­vaami­nen ratikalla). Se mikä on järkevää on tietenkin tapausko­htaista, mut­ta tämän takia ajoit­tain esi­in­tyvät laskel­mat jois­sa ver­rataan yksi yhteen koko lin­jan liiken­nöin­tikus­tan­nuk­sia on niin harhaan­jo­htavia, eri väli­neet tuot­taa eril­laisen linjaston.

    Vastaa

24. Kun Hanasaar­ta ja Kalasa­ta­maa suun­nitel­laan tulisi muis­taa, että Van­taan­joen tul­vakaudet pilaa­vat alueen merive­den virk­istyskäytöltä muu­ta­maa kesäkuukaut­ta lukuunottamatta. 

    Kalasa­ta­man kel­lu­vista talois­takin voi tul­la nau­runai­he, jos Van­taan­joen päästöille ei tehdä mitään. Oji­tuk­set, pel­lot ja suo­rat jätevesipäästöt yleisen roskaamisen kanssa tuo­vat vah­vasti vär­jäy­tynyt­tä ja roskaista vet­tä 100 km matkalta ylävir­ras­ta. Pahin ongel­ma on alimi­itoitet­tu veden­puhdis­tus, jon­ka takia raakavet­tä ohjataan suo­raan jokeen.

    Muutenkin merive­den ruskea väri Helsin­gin niemen itäisen ja eteläisen ran­nan osalta johtuu suurek­si osak­si joen huonos­ta tilas­ta. Onko asi­aa kaupun­gin koneis­tois­sa puitu ollenkaan? Mon­et jär­jestöt ovat asi­as­ta vedonneet päät­täji­in, mut­ta mitään ei tapah­du. Nyt kun ran­nat tule­vat asuinkäyt­töön, niin luulisi kiin­nos­tuk­sen heräävän. 

    Tuskin kaupunki­laiset tai tur­is­titkaan naut­ti­vat ruskeas­ta merivedestä. Yksi hotel­li sai hir­muisen kri­ti­ikin, mut­ta likaista mer­ta pide­tään jo empirekeskus­taan kuuluvana?

    Vihreät voisi­vat ottaa asian omak­seen, jol­loin äänestäjätkin saisi­vat konkreet­tista näyt­töä siitä, että poli­ti­ik­ka vaikut­taa. Lisäk­si puh­taat meren­lahdet nos­taisi­vat aluei­den arvoa ihan rahassakin.

    Vastaa

25. Markku af Heurlin kirjoitti:

    “Tarkoirt­tako tämä ns runk­olin­ja-ajat­telua. ts että bussien reit­ti päät­tyy Ruskea­suon varikolle ja siitä jatke­taan raitio­vaunul­la? Vai jotain fiksumpaa.”

    Ei vaan vai­h­dot­to­mia raiti­otiey­hteyk­siä, eli rataa jatke­taan pidem­mäs. Pakol­liset vai­h­dot eivät ole hyvää palvelua ja sel­l­ais­ten luomista tulisi mikäli mah­dol­lista välttää.

    “Kuin­ka raskaas­tu kuor­mi­teu­tu bus­sil­i­jat todel­la ovat? Jos jtäem luvuista ruuh­ka-ajan liikenten.”

    Yleen­sä san­o­taan, että bus­sil­in­jaa kor­vaa­maan kan­nat­taa rak­en­taa täysin uusi raiti­otie, jos ruuh­ka-ajan vuoroväli on 5 min­u­ut­tia tai vähem­män. Siinä vai­heessa bus­sili­iken­teen kap­a­siteet­ti on käytet­ty melko lop­pu­un, sen epälu­otet­tavu­us kas­vaa ja liiken­nöin­ti on halvem­paa mikäli voidaan käyt­tää isom­man kap­a­siteetin omaavia raitio­vaunu­ja. Pienem­pikin matkus­ta­jamäärä riit­tää, jos rataa esimerkik­si löy­tyy jo valmi­ina tai jos bus­sil­in­ja voidaan kor­va­ta ole­mas­saol­e­vaa raiti­otielin­jaa pidentämällä.

    Helsingis­sä esimerkik­si lin­jal­la 58(B) on ruuh­ka-aikaan noin viiden min­uutin vuoroväli, ja monista hie­man raitiovyöhyk­keen ulkop­uolel­la ole­vista lähiöistä kul­kee busse­ja kymme­nen min­uutin välein keskustaan.

    “Käsit­tääk­seni lähili­iken­teen sähköju­na on juuri esikaupunki­rautatie. Mitä eroa niil­lä on, pait­si syöt­töjännnite ja kul­jet­ta­jan kokar­di.? Välil­lä Pasi­la Tikkuri­la asemien keski­etäisyys on siinä 2 km eli ase­ma o peri­aat­teesa 1 km päässä”

    Ero on siinä, että lähi­ju­nat ja metro ovat raskas­ta raideli­iken­net­tä, raiti­otie kevyt­tä. Niil­lä on täysin eri­lainen profi­ili niin nopeu­den (pysäkkivälin) kuin raken­nuskus­tan­nustenkin osalta. Meikäläisel­lä hajanaisel­la yhdyskun­tarak­en­teel­la raskaan raideli­iken­teen matkus­ta­jat tule­vat suurelta osin liityntäbusseista.

    Jos esimerkik­si raken­net­taisi­in raiti­otie Munkkiniemestä Munkkivuoren ja Pitäjän­mäen kaut­ta Kon­alaan, tar­joaisi täl­lainen lin­ja vai­h­dot­to­mia raideli­iken­ney­hteyk­siä pysäkkivälin ollessa luul­tavasti noin 400–500 metriä. Lin­jan reit­ti ja profi­ili ovat sen ver­ran eri­laisia kuin rauta­tien, ettei lin­ja suo­raan kil­pail­isi sen kanssa.

    On myös monia suurem­pia aluei­ta (sek­tor­e­i­ta), joista kokon­aan puut­tuu raideli­ikenne. Näil­lä alueil­la pitäisi uuden raiti­o­tien olla eri­tyisen houkut­tel­e­va. Esimerkkeinä Viikin, Pih­la­jamäen, Jakomäen ja Haku­ni­lan sekä Maunulan ja Pak­i­lan suunta.

    Vastaa

26. Väljältä näyt­tää tuo Hanasaaren havain­neku­va. Ilmeis­es­ti Helsingis­sä on tont­ti­maa­ta aivan liikaa? Tuomin olisi ollut hieno paik­ka rak­en­taa kaupunkia. 😉

    Vastaa

27. Hanasaaren ympäristö­su­un­nitel­ma on jopa vaku­ut­tavampi kuin raken­nusten suun­nitel­ma (Mer­i­haankin suun­nit­telus­sa oli rima korkeal­la yleis­su­un­nitel­maa tehtäessä, mut­ta raken­nut­ta­mi­nen meni vaki­in­tuneel­la suo­ma­laisel­la tavalla…)

    Katutöi­den asfalt­tip­in­noille aiheut­ta­man sil­lisalaat­ti­maisen ulkonäön estämisek­si ideoidut peri­aat­teet pitäisi ottaa käyt­töön laajemminkin.

    Ympäristö­su­un­nitel­mas­sa pisti vain silmään “tarhapi­hat”, jot­ka kaiketi viit­taa­vat päiväko­tien pihoi­hin (päiväkote­ja ei enää kut­su­ta las­ten­tarhoik­si kun lap­sia ei enää pide­tä tarhas­sa kuin eläim­iä…) — ei tämän nim­i­tyk­sen vuok­si, vaan kos­ka ovat meren ran­nal­la tuulen ja tuiskun armoil­la, ehkä kan­nat­taisi mielu­um­min lait­taa ne sisäpi­hoille tuulensuojaan.

    Vastaa

28. Pekka Pes­si: “Tulee Mari­na Baie des Anges mieleen.”

    Valitet­ta­van tot­ta — Hanasaaren suun­nitel­ma on käytän­nössä ident­ti­nen. Sil­lä erol­la, että tietokoneel­la tehty kuva Hanasaares­ta näyt­tää kohtu­ullisen hyvältä, mut­ta Mari­na Baie des Angesin oikeat raken­nuk­set näyt­tävät val­oku­vis­sa hirviöiltä. Jotenkin tulee mieleen Pasi­lan ase­ma, joka on kuin kopio futur­is­tiarkkite­hti Anto­nio San­t’Elian hienos­ta rautatiease­malu­on­nok­ses­ta — todel­lisu­us vain ei ole kovin sykähdyttävä.

    Vastaa

29. Ip, kat­selti­in tuos­sa juuri viikon­lop­puna, että Hert­toniemestä voisi jatkaa ratikan Itäkeskuk­seen ja samal­la sit­ten pikkuhil­jaa muut­taa Hert­toniemen teol­lisu­usalueen osak­si Hert­tonie­mi-Itäkeskus ‑akselin kaupunkikeskusta. 

    Teol­lisu­usalue on 1 km², joten tiheäl­lä rak­en­tamisel­la sinne saisi noin 10–15 tuhat­ta asukas­ta ja saman­moi­sen määrän työ­paikko­ja. Laa­jasa­lo-Hert­tonie­mi-Itäkeskus ‑akselista saisi sit­ten kaupungille ajan myötä toimi­van toisen kaupunkikeskustan.

    Vastaa

30. Johtuuko­han Van­taan­joen ruskea väri tosi­aan “likaisu­ud­es­ta”, kuten yllä väitet­ti­in? On se vesi ainakin uimakelpoista, ja muis­taak­seni vesi­laitos piti jokea aika hyvänä juo­mave­den läh­teenä kun Päi­jän­teen tun­nelia kunnostettiin.

    Vastaa

31. tpyy­lu­o­ma “…Laa­jasa­lon ratik­ka on investointi…”

    Laa­jasa­lon spåra on aika hul­va­ton suun­nitel­ma. En ihan äkkiä kek­si tapaa tehdä sitä kalli­im­mal­la. 😉 Jotenkin tun­tuu, että samal­la rahal­la olisi saanut enem­män Laa­jasa­loon ja jopa se keskus­tan pikku pätkän kau­pan päälle. Mon­tako metriä taval­si­ta raidet­ta olisi saanut sil­lan hinnalla?

    tpyy­lu­o­ma “…hilpeyt­tää herät­tää Kehä I ja Itäväylän liit­tymä … suun­nitel­ma on tehty ja hyväksyt­ty sil­loin kun Keskus­tatun­neli oli vielä tarkoi­tus rakentaa…”

    Uskoisin, että Kehän risteys tehtäsi­i­in halve­mal­la, jos se katet­taisi­in? Sil­loin­han voidaan risteyk­sen alue myy­dä tonteiksi.

    Keskus­ta tun­neli tehdään aikanaan, joten ihan hyvä, jos sen osat pysyvät kaavas­sa. Kaik­ki järk­isyyt puolta­vat tun­nelia, joka siirtää henkilöau­toli­iken­net­tä pois katu­verkol­ta. Toiv­ot­tavasti sinne saadaan myös poikit­tainen bus­sili­ikenne, joka on vielä paljon henkilöau­toli­iken­net­tä häiritsevämpää.

    Olen suures­sa lin­jas­sa samaa mieltä tpyy­lu­o­man kanssa siitä, että spåraa tulee suosia bus­sili­iken­teen sijas­ta. Se on pitkän päälle edullisem­pi vai­h­toe­hto, mut­ta vaatii investoin­tien lisäk­si nyky­istä parem­paa kaavoituk­sen ohjaus­ta ja tiukem­paa täydennysrakentamista.

    Vastaa

32. Ville

    Sil­lä erol­la, että tietokoneel­la tehty kuva Hanasaares­ta näyt­tää kohtu­ullisen hyvältä, mut­ta Mari­na Baie des Angesin oikeat raken­nuk­set näyt­tävät val­oku­vis­sa hirviöiltä. 

    Flickr:stähän noi­ta löy­tyy runsaasti:

    http://www.flickr.com/search/?q=Marina+Baie+des+Anges

    En nyt hirviöik­si luon­nehtisi, tosin en kyl­lä mitenkään eri­tyisen viehät­täviksikään. Siitä ei oikein pääse mihinkään, että teras­seista ja kaare­vista muodoista huoli­mat­ta nuo vaikut­ta­vat lähin­nä taval­lisil­ta isoil­ta nauhaikku­naker­rostaloil­ta. Toiv­ot­tavasti Hanasaa­res­sa toteu­tus ei ole Pikku Huopalah­den teras­si­talon tasoa.

    Itse jäin miet­timään näkymiä tuos­sa suun­nitel­mas­sa. Äkik­seltään vaikut­taa siltä, että kaikil­la on näkymä jonkun olo­huoneeseen, mut­ta ehkä mit­ta­suh­teet ja suun­nat eivät ihan valkene kuvista.

    Vastaa

33. Haivain­neku­van raken­nusten muo­to on hyväl­lä taval­la mie­lenki­in­toinen. Pari muttaa:
    *Hyvistä muodoista huoli­mat­ta raken­nusten mate­ri­aali­val­in­ta on kamala. Kaukaa helikopter­ista kat­sot­tuna siedet­tävää, mut­ta läheltä eläen ankeaa harmautta.
    *Aukiot eivät ole ihmisen kokoisia. Niis­sä tuulee ihan joka paikkaan eikä mis­sään ole yhtään riit­tävän pien­tä, ihmisen kokoista sop­pea. Eikä tietenkään mitään tekemistä, joka saisi ihmisiä jäämään torille ja elämään ulkona.
    *Sää ei taaskaan vas­taa keskimääräistä.

    Vastaa

34. Kalle se jak­saa. Laa­jasa­lon ratik­ka on läh­es ain­oa isom­pi +100Me liiken­nein­vestoin­ti seudul­la jon­ka kan­nat­tavu­us on selvä. Real­is­tiset vai­h­toe­hdot on joko hinnal­taan moninker­taisia ilman vas­taavia etu­ja (metro), tai toisaal­ta palve­lu­ta­soltaan ja nopeudeltaan surkei­ta (liityn­tä Hert­toniemeen, köysir­a­ta, lautta…)

    Jos se 105 Me Itäkeskuk­seen sisältää Itäväylän kat­tamisen, otsikon perus­teel­la ei sisäl­lä, niin se saat­taa ehkä tul­la takaisin maan arvona. Toiv­ot­tavasti näin, motarei­den kat­ta­mi­nen on sinän­sä oikein kan­natet­tavaa. Mik­si muuten sit­ten kokon­aisen kaupungi­nosan mah­dol­lis­ta­va ratik­ka ei kan­na­ta samal­la logi­ikalla? Ilman sitä suo­raa yhteyt­tä Kru­unuvuori on liiken­teel­lis­es­ti suurin piirtein yhtä kaukana kuin Ker­a­va, ero on maan hin­nas­sa vastaava.

    Keskus­tatun­nelin rahoi­tus­re­al­is­tisu­ud­es­ta hyvän kuvan saa siitä että se mak­saa luul­tavasti enem­män kuin nuo kaik­ki Helsin­gin viisivuo­tis­su­un­nitel­man investoin­nit yhteen­sä. Tulop­uolel­la ei ole lainkaan uut­ta raken­nus­maa­ta, tai mitään muutakaan.

    Ylipään­sä tuol­laisil­la mil­jar­dia läh­estyville pro­jek­teil­la joiden­ka tulop­uolel­la ei ole uusia asuinaluei­ta mak­sa­jana ei ole tule­vaisu­ut­ta. Taas esimerkik­si Särelän mainit­se­ma Hert­toniemen teol­lisu­usalueen uud­is­t­a­mi­nen ja siihen liit­tyvä liiken­ney­hteyk­sien paran­t­a­mi­nen on minus­ta real­is­tista. (Siil­i­tien metroase­ma on ihan hyvä, mut­ta ei palvele kuin pien­tä osaa alueesta.)

    Vastaa

35. 2Jos esimerkik­si raken­net­taisi­in raiti­otie Munkkiniemestä Munkkivuoren ja Pitäjän­mäen kaut­ta Kon­alaan, tar­joaisi täl­lainen lin­ja vai­h­dot­to­mia raideli­iken­ney­hteyk­siä pysäkkivälin ollessa luul­tavasti noin 400–500 metriä. Lin­jan reit­ti ja profi­ili ovat sen ver­ran eri­laisia kuin rauta­tien, ettei lin­ja suo­raan kil­pail­isi sen kanssa.”

    Tämä voi olla ihan hyvä aja­tus. Olemme tähän asti puhuneet vain Munkkivuoren lin­jas­ta, jol­la kor­vat­taisi­in bus­sil­in­ja nro 18. Esikaupunkibus­seil­la vaik­ka niiden vuoroväli kokoo­jakadul­la onkin hyvin pieni, on se etu, että ne sit­ten itse kohdealueel­la sit­ten tar­jo­va­vat pitkän matkan kotiin.

    On parem­pi pan­na kaik­ki näköko­h­dat yhdelle lakanalle kuin kiis­tel­lä yksit­täi­sistä kohteista.

    Ongel­ma on lähin­nä poikittaisyhteydet.

    Kus­tan­nuk­si­in on lisät­tävä myös menete­tyt parkkipaikat. Jotkut tarvit­se­vat tai koke­vat tarvite­vansa autoa, ainakin ajoittain. 

    Mikä sit­ten on tarpeel­lista ja mikä ei. Siitä voidaan väitel­lä. Ihmi­nen tarvit­see kevyessä työssä päivit­täin 2000 kalo­ria rav­in­toa, oman huoneen, vuodessa 1 uuden parin kenkiä, parin housu­ja ja ehkä neljä uut­ta paitaa. Läh­es kaik­ki muu on ylel­lisyyt­tä — tai suloista turhuutta.

    Tutkikap muuten, kuin­ka paljon Pari­i­sis­sa tai Lon­toos­sa on bus­siy­hteyk­sitä. Tun­ne­tu­in kul­kee pic­cadil­ly Cir­cuk­sen kaut­ta. Muu­ta en tiedäkään.

    Vastaa

36. Kos­ka toden­näköis­es­ti ehdin muumioitua asun­tooni ennen Munkkivuoren ratikan perus­tamista, niin entäpä seu­raa­vat ehdotukset: 

    -Tiuhavä­li­nen bus­sil­in­ja Munkkivuores­ta Huopalah­den ase­malle, jos­ta paikallisju­nal­la pääsee kahdek­sas­sa min­uutis­sa keskus­taan. Tämä lyhen­täisi kokon­ais­mat­ka-aikaa ainakin 10 min­u­ut­tia ver­rat­tuna lin­jaan 18 — ruuh­ka-aikana enem­mänkin. Kulk­isi­han lin­ja Huopalah­den­tiel­lä ruuhkaa vas­taan ja paikallisu­ju­nien kulku­un ruuh­ka ei vaikuta. 

    -eri­tyi­nen pikalin­ja Munkkivuores­ta keskus­taan, jos­sa pysäkke­jä olisi Munkkivuoren ja Rauta­tien­torin välil­lä vain esim. Meilah­den sairaala-alueel­la, Töölön­to­ril­la, Kaup­pako­rkean kohdal­la ja Kamp­is­sa. 18 on toiv­ot­toman hidas juuri käsit­tämät­tömän pysäkkimäärän­sä takia. Koko reit­il­lä on 33 pysäkkiä. Reit­ti on myös perin val­oisa, joten pysähdyk­siä on tämän lisäk­si ainakin 15 (arvioni)

    Vastaa

37. Nyt enää odotamme Osmo Soin­in­vaaran meriseli­tys­tä siitä, mihin se Topeliuk­senkadun rata hävisi investoin­tisu­un­nitel­mas­ta ja mil­laisen kuvan hänen mielestään saa siitä, että KSV tiput­taa pois han­kkeen, jon­ka kaup.hall on jo hyväksynyt raitiotei­den kehit­tämiso­hjel­mas­sa 19.4.

    Vastaa

38. Sor­gen pojat! Pysäkke­jä onkin “vain” 30. Mat­ka-ajak­si reit­il­lä vale­hdel­laan 33 minuuttia. 

    En kyl­lä koskaan ole päässyt edes ostarin pysäk­iltä Rauta­tien­to­rille alle tuon min­u­ut­timäärän. Kun Tal­in perukoil­ta läh­tee Kru­u­nun­hakaan, niin ei onnis­tu päivä­saikaan alle 45 minuutin. 

    Ilmeis­es­ti aika on mitat­tu heinäkuise­na sun­nun­taina aamu­seit­semän vuorolla.

    Vastaa

39. Eli­na

    “Kos­ka toden­näköis­es­ti ehdin muumioitua asun­tooni ennen Munkkivuoren ratikan perus­tamista, niin entäpä seu­raa­vat ehdotukset:

    -Tiuhavä­li­nen bus­sil­in­ja Munkkivuores­ta Huopalah­den ase­malle, jos­ta paikallisju­nal­la pääsee kahdek­sas­sa min­uutis­sa keskus­taan. Tämä lyhen­täisi kokon­ais­mat­ka-aikaa ainakin 10 min­u­ut­tia ver­rat­tuna lin­jaan 18 — ruuh­ka-aikana enem­mänkin. Kulk­isi­han lin­ja Huopalah­den­tiel­lä ruuhkaa vas­taan ja paikallisu­ju­nien kulku­un ruuh­ka ei vaikuta.”

    Ihna hyvä aja­tus — käsit­täök­snei myösä tteutet­tu. 52 kul­kee ko väliä n ker­ran 10 min­uutis­sa, jota pidän yvänä vuorovälinä.. Jos voisi vielä. osan matkaa kulkea tun­nelis­sa, niin mat­ka-aika voisi nopeu­tua. — Onko ajatukss­sa järkeä, tuskin..

    “-eri­tyi­nen pikalin­ja Munkkivuores­ta keskus­taan, jos­sa pysäkke­jä olisi Munkkivuoren ja Rauta­tien­torin välil­lä vain esim. Meilah­den sairaala-alueel­la, Töölön­to­ril­la, Kaup­pako­rkean kohdal­la ja Kamp­is­sa. 18 on toiv­ot­toman hidas juuri käsit­tämät­tömän pysäkkimäärän­sä takia. Koko reit­il­lä on 33 pysäkkiä. Reit­ti on myös perin val­oisa, joten pysähdyk­siä on tämän lisäk­si ainakin 15 (arvioni)”

    reitin 18 pitu­us on n 8 km elipysäkke­jä on noin yksi 240 metrin matkalla.

    Tämä voisi olla hyvä aja­tus Län­siväylää myöten kul­ki, Z‑vuoroja. Ruuh­ka-aikana mat­ka lin­ja-autoase­mal­ta Iivis­niemeen (Suomeno­jan ja Soukan välisä) vei 15 minuuttia.

    Kokon­ais­mat­ka-aika ei ole silti ole kohtu­u­ton, jos bus­si ei jumioudu ruuhkiin.

    Vastaa

40. Eli­na, toisaal­la top­puutelti­in että seu­raa­van vuo­den jäl­keen lis­toil­la roikku­vat investoin­nit on ennenkin elänyt, eli ei tuo Topeliuk­senkadun puut­tumi­nen kuulem­ma sinän­sä vielä mitään tarkoita. 

    Ehdot­ta­masi bus­sir­atkaisut on ihan hyviä, mut­ta pitäisi vaan olla matkus­ta­jia. Eli jos tehdään bus­si jota käyt­tää vain Munkkivuore­laiset niin matkus­ta­jamäärät on pienet eli vuoroväli hyvin pitkä. Ratikkaa odotel­less­sa yksi vai­h­toe­hto voisi olla että joku 200-sar­jan seu­tubus­seista ajaisi Pitäjän­mästä Huopalah­den­ti­etä Man­ner­heim­intien sijaan, esim. 205 joka menee Kamp­ista Meche­lininkadun ja Turun­väylän kaut­ta Lep­pä­vaaraan pysähtyi aika har­voin. Ruuhki­in noikin tosin jumittaa.

    Vastaa

41. Markku,

    Viiskakko­nen ajaa Lap­in­mäen­ti­etä Vihd­in­tielle ja sieltä ympyrän kaut­ta Lärkanin eteen, mis­tä on vielä pari sataa metriä käve­lyä lai­turille. Lapimäen­tie on niin tukos­sa ruuh­ka-aikana, että tämä ei ole yhtään sen nopeampi tapa päästä keskus­taan kuin 18. Ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­lakin menee kym­menisen min­u­ut­tia päästä ase­malle täl­lä keinoin.

    Tarkoitin lin­jaa, joka kulk­isi Huopalah­den­ti­etä juna-ase­man alle tun­neli­in paris­sa min­uutis­sa Munkkivuores­ta. Täl­lainen lin­ja itse asi­as­sa on ollut muu­ta­man vuo­den ole­mas­sa ja ilok­seni huo­masinkin, että vuoro­ja on lisät­ty reip­paasti. Edelleenkään tämä 52 A ei kuitenkaan kul­je arki-iltaisin eikä viikon­lop­puisin lainkaan.

    Olen tehnyt tästä aloit­teen n. 10 vuot­ta sit­ten, joten odot­ta­va palkit­ti­in.. Ehkä vielä saan eli­naikanani nähdä ilta- ja viikonloppuvuorotkin. 

    Eli iloinen yllä­tys, en tien­nytkään tästä ennenkuin nyt selasin aikatalu­ja HKL:n sivuilta. 

    Näitä uutuuk­sia saisi HKL markki­noi­da vähän pon­nekkaam­min. Mik­sei tästä ole osunut silmi­i­ni mitään ilmoi­tus­ta? Ties kuin­ka kauan olen jäänyt keskus­tan rien­noista pait­si tietämättömyyttäni.

    Tpyy­lu­o­ma,

    Otin huomioon tässä kakkos­vai­h­toe­hdos­sani kyl­lä sen, että vuoroväli olisi aika pitkä. Toisaal­ta taval­lisen 18 vuoroväle­jä voitaisi­in tässä tapauk­ses­sa piden­tää eli kalus­toa ei juurikaan tarvit­sisi lisätä. Suurin osa lin­jan käyt­täjistä on kuitenkin menos­sa keskustaan.

    Vastaa

42. Eli­na muuten joo, mut­ta kun sitä 18 käyt­tää muutkin kuin munkkivuore­laiset niin tar­jon­taa esimerkik­si Topeliuk­senkadul­la on vaikea supis­taa sik­si että Munkkivuores­ta on joku muu yhteys.

    Vastaa

    1. Olisi tietysti järkevää, ettå meil­lä olisi bus­seis­sa myös pikavuoro­ja. Sel­l­aisia, jot­ka pysähtyvät vain suuril­la pysäkeil­lä keskus­tas­ta lähtiessään ja aja­vat kohteena ole­vaan lähiöön pikaises­ti. Siel­lä voi sit­ten pysähdel­lä tiheäm­min. Tätäkin on kokeil­tu. Siitä luovut­ti­in vihais­ten matkus­ta­jien takia, jot­ka vaa­ti­vat päästä pois välipysäkeil­lä. VR on jotenkin selvin­nyt ongel­mas­ta. Kukaan ei vaa­di pen­dolinoa pysähtymään Puis­tolan seisak­keel­la. Pitäisikö pikavuorot maala­ta erivärisiksi?

       Vastaa

43. Eli­na:
    “Ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­lakin menee kym­menisen min­u­ut­tia päästä ase­malle täl­lä keinoin.”

    Mikä ihmeen kiire ihmisil­lä on. Autol­la muuten menee kaikkian aikoina, ehkö yöaikaa lukkunot­taamt­ta ainkain 15 min. Rikhardi­nakadul­ta Tullinpuomille.

    Vastaa

44. Aika usein palataan Munkkivuoren kur­ju­u­teen joukkoli­iken­nekeskustelus­sa. Ratik­ka sinne saadaan nopeasti tekemäl­lä lin­jan 4 haaroi­tus Laa­jalah­den auki­ol­la. Topeliuk­senkat­u­ratkaisu vaatii paljon enem­män jatko­valmis­telua ja pohtimista, eikä lop­putu­los munkkivuore­lais­ten kannal­ta ole lin­jan 4 haaroi­tus­ta parempi.

    Lin­ja 52A tehti­in aikanaan keven­tämään Jok­er­il­in­jan painei­ta. Häm­mästyt­tävää, jos siitä tieto on levin­nyt Munkkivuores­sa huonos­ti. Viikon­va­i­h­teen liikenne syn­tyy var­maan, jos viikol­la matkus­ta­jamäärät ovat riit­tävän suuria, kos­ka se indikoi myös viikon­va­i­h­teen kysyntää.

    Jok­er­ille olisi tehtävä lisää tämän­tyyp­pisiä toimen­piteitä lähi­aikoina. Raide­jok­e­ria odotel­lessa voi aika tul­la pitkäk­si pysäkeillä.

    Vastaa

45. “Olisi tietysti järkevää, ettå meil­lä olisi bus­seis­sa myös pikavuoro­ja. Sel­l­aisia, jot­ka pysähtyvät vain suuril­la pysäkeil­lä keskus­tas­ta lähtiessään ja aja­vat kohteena ole­vaan lähiöön pikaises­ti. Siel­lä voi sit­ten pysähdel­lä tiheäm­min. Tätäkin on kokeil­tu. Siitä luovut­ti­in vihais­ten matkus­ta­jien takia, jot­ka vaa­ti­vat päästä pois välipysäkeil­lä. VR on jotenkin selvin­nyt ongel­mas­ta. Kukaan ei vaa­di pen­dolinoa pysähtymään Puis­tolan seisak­keel­la. Pitäisikö pikavuorot maala­ta erivärisiksi?”

    Län­siväylän nopeis­sa vuoroisa oli tunnsu Z — mutase selvästi meni län­siväylää myöten. 

    Lisätkää sman­lainen­tunnsu nopeisi­in vuoroi­hin — ja tei­dot­takaa kun­nol­la asi­as­ta. — Ja selit­täkää myös vihaisilel asi­akkaille, että tiet­ty luku­taito kuuk­luu kansalsitaitoihin.

    Vastaa

46. Vep­säläiseltä mie­lenki­in­toinen huomio, samaa mieltä olemme siitä, että odotus­ta on luvas­sa var­maan kaikil­la rin­tamil­la. Nyt odotamme kakkosjok­e­ria, joka siis sekin on nyt jo myöhässä vuo­den ver­rat­tuna 2012-tavoit­teeseen. Samat jahkailut ja änky­tyk­set vuodes­ta toiseen.
    Tope­lik­senkatu ei vaa­di mitään “pohtimista”. Se vaatii vain ja ain­oas­taan järkipäätök­sen radas­ta Nor­den­skjöldink-Topelius-Runebergik. 3T ja 3B saadaan uusille urille, ehkä seiskakin. Man­skun nilkut­ta­va perässäa­jo ja pee­sailu vähenevät ja uusia aluei­ta tulee ratikan piiri­in. Saa­han tietysti asi­as­ta tila­ta 10 kon­sult­ti­selvi­tys­tä ja jahkail­la sitä kuten metroa seu­raa­vat 40vuotta.

    Aini­in. mik­si se Topeliuk­sen rata sieltä hävisi? Voitko Osmo ker­toa sen?

    Vastaa

    1. En tiedä, mihin Topeliuk­senkadun ratikkalin­ja tässä välil­lä hävisi, mut­ta Liiken­nesu­un­nt­telupääl­likkö löysi sen tässä välis­sä ja esit­ti sitä vuosille 2013 ja 2014, 6,1 miljoon­aa euroa

       Vastaa

47. Entä mis­sä ovat ratikkalin­jat Eerikinkadulle ja Yrjönkadulle? Kumpaakaan kat­ua ei pääse nyt ratikalla kulke­maan ja näis­sä on paljon parkkipaikko­ja, joi­ta voisi kiskoil­la vähentää. 

    On muuten upea tuo Annankadun ja Simonkadun juokkoli­ikenne-liiken­neva­lo. HBL:än bus­si saa punaista tont­ti­in, mut­ta samaa lin­jaa sukku­loi­va toisen yhtiön bus­si ei. Lisäk­si se palaa sil­loin kuin ei busse­ja tai ratikoi­ta kul­je, mut­ta saat­taa päästää autot tukki­maan kiskot juuri Urho Kekkosenkadul­ta tule­van ratikan eteen. Hyvin on siis hienoa palvelua, mut­ta toisaal­ta mitä tässä valit­ta­maan, kun kaikkien mat­ka-ajat ovat lisään­tyneet moninker­taisik­si välil­lä Kamp­pi-Kaisanie­mi. Sitä var­maan onkin haettu!

    Vastaa

48. Olisi tietysti järkevää, ettå meil­lä olisi bus­seis­sa myös pikavuoro­ja. Sel­l­aisia, jot­ka pysähtyvät vain suuril­la pysäkeil­lä keskus­tas­ta lähtiessään ja aja­vat kohteena ole­vaan lähiöön pikaisesti.

    Näitä kut­su­taan seu­tubus­seik­si. Muis­tan kyl­lä että tätä yrit­tet­ti­in jol­lain Pak­i­lan suun­nan Helsin­gin sisäisil­lä bus­seil­lakin, eikä otett­tu hyvin vastaan.

    Yleis­es­ti ottaen pysäkkivälin piden­tämi­nen kyl­lä nopeut­taa, mut­ta nopeu­tuk­sen pitää olla suuri että tuo kan­natt­taa. Seu­rauk­sean käve­ly­matkat pite­nee tai matkus­ta­jat joutu­vat vai­h­ta­maan. Kum­mankin vai­va on suurem­pi kuin siihen käytet­ty aika, eli ihmiset käytän­nössä käyt­tävät usein absolu­ut­tiselta mat­ka-ajal­taaan hitaampia yhteyk­siä jos niil­lä pääsee vähem­mäl­lä vaivalle per­ille. Kari tietänee parem­min mut­ta parin vuo­den takaises­sa JOTU-tutkimuk­ses­sa pelkän mat­ka-ajan pain­oar­vo joukkoli­iken­teen laadus­sa oli kyse­ly­tutkimuk­ses­sa noin 25%, eli 75% on jotain imuu­ta kuten täs­mäl­lisyys, käve­ly­matkat, vai­h­to­jen määrä, vuoroväli, matkus­tus­mukavu­us, koet­tu tur­val­lisu­us, selkeys, jne.

    Ark­i­jär­jelle ajatellen tuo on ihan päi­van­selvää, mut­ta han­kkei­den arvioi­ta tai käy­tyä keskustelua lukies­sa tulee vaikutel­ma että pain­oar­vo nopeudel­la on pikem­min 75% kuin 25%. Näin luul­tavasti sik­si että sitä on ver­rat­taen help­poa mitata.

    Elämme tässäkin asi­as­sa huono­jen mittarei­den diktatuurissa.

    Vastaa

49. Kim­mo, Yrjönkadul­la on kiskot. 🙂

    Vastaa

50. Ahaa, erikoista, että Liiken­nesu­un­nit­telupääl­likkö sen löysi, kun esi­tys­lis­tas­sa sitä ei ollut. Toivos­sa on hyvä elää.

    Kim­molle sanois­in, että meil­lä ei ole HBL-nimistä fir­maa, vaan Helsin­gin Bus­sili­ikenne Oy, HelB.

    Ymmär­rän kyl­lä automiehen apeu­den. Pk-seudul­la raken­netaan tärkeitä raidein­vestoin­te­ja, joiden sum­ma on isom­pi kuin tiein­vestoin­tien samal­la seudul­la. Tot­takait kaup­paka­mar­i­jupit ja kokoomus­nu­likat halu­a­vat auto­ja joka paikkaan, jot­ta julk­isil­la ei vaan pää­sisi min­nekää kulke­maan. Turku onkin hyvä esimerk­ki autois­tuneesta ja kui­h­tu­vas­ta autokaupungista.

    Onnek­si sel­l­ainen kokoomuk­sen kek­simä turhake kuin keskus­tatun­neli on jo upotet­tu sinne lau­takasan alle, sil­lä mik­si pitäisi investoi­da sato­ja miljoo­nia siihen, että autoil­la olisi lisää tilaa. Annankadun ja Simonkadun valo on muuten tosi hieno, se antaa ratikalle tietä ja automiehen itse­tun­toa koetel­laan, kun joutuu odot­ta­maan vihreää matoa tai sin­istä bus­sia, koville se ottaa.
    Tosin Fredan pitäisi olla joukkoli­iken­nekatu välil­lä UKK-Rautatiekatu, mut­ta autoil­i­jat eivät siitä ajok­iel­losta välitä.

    Vastaa

51. VR on jotenkin selvin­nyt ongel­mas­ta. Kukaan ei vaa­di pen­dolinoa pysähtymään Puis­tolan seisak­keel­la. Pitäisikö pikavuorot maala­ta erivärisiksi? 

    Joh­tuisko siitä, että kaukoli­iken­teen junalip­pu oste­taan tiet­tyy määrän­päähän, jol­loin pysäkin puut­tumis­es­ta on vaikea olla epäti­etoinen. IC-junien aloit­taes­sa sil­loin jokus muinoin niiden reit­tei­hin lisät­ti­in pysähdyk­siä aika pikaises­ti. VR sinän­sä tietysti on pysäkkien ja asemien lopet­tamises­sa huippuasiantuntija.

    Palvelu­jen brändäämi­nen vaik­ka bus­sit värit­tämäl­lä on mon­estikin hyväk­si havait­tu kon­sti (Jok­eri), jos­sain pitäisi vaan olla viit­seliäisyyt­tä tehdä se huolella.

    Vastaa

52. Mikko H:

    Palvelu­jen brändäämi­nen vaik­ka bus­sit värit­tämäl­lä on mon­estikin hyväk­si havait­tu kon­sti (Jok­eri), jos­sain pitäisi vaan olla viit­seliäisyyt­tä tehdä se huolella. 

    Olen samaa mieltä. Brändäämi­nen sinäl­lään saat­taa olla erit­täinkin kan­nat­tavaa, jos käyt­täjämääriä saadaan lisät­tyä varsin peinin kus­tan­nuksin. Markki­noin­ti­in voisi ehkä muutenkin panos­taa nyky­istä enemmän.

    Minus­ta ei olisi edes yhtään pöl­jem­pi idea markki­noi­da uusia lin­jo­ja jaka­mal­la alueen asukkaille vaikka­pa ilmaisia lip­pu­ja. Aika mon­et, jot­ka eivät joukkoli­iken­net­tä käytä, ovat koko julkisen liiken­teen ole­mas­saolosta usein ihan autu­aan tietämät­tömiä, jol­loin auto val­i­taan sil­loinkin kuin bus­si olisi tarkoituksenmukaisempi.

    Ei vain täl­lainen kau­pal­lis­ten fir­mo­jen hap­a­tus ole per­in­teis­es­ti kuu­lunut kun­nal­lis­ten organ­isaa­tioiden repertuaariin.

    Tukhol­mas­sa muuten bus­sit on brändät­ty värein: runk­obus­sil­in­jat (“vas­taa­vat” Helsin­gin ratikoi­ta) ovat sin­isiä (raideli­iken­teen väri) ja muut bus­sit punaisia.

    Kari

    Vastaa

53. OS: “Sel­l­aisia, jot­ka pysähtyvät vain suuril­la pysäkeil­lä keskus­tas­ta lähtiessään ja aja­vat kohteena ole­vaan lähiöön pikaises­ti. Siel­lä voi sit­ten pysähdel­lä tiheämmin.”

    Tai ratikoi­ta. San Fran­cis­con N‑linja on tästä hyvä esimerk­ki. Kun keskus­tas­ta tul­lessa Bue­na Vista Parkin alit­ta­van tun­nelin jäl­keen nous­taan ylös, kas­vaa pysäkki­ti­heys merkit­tävästi. Carl & Coes­ta län­teen tämä mukaan­lukien on lin­jakar­tan mukaan 22 maan­pääl­listä pysäkkiä kun suun­nilleen sama mat­ka itään (keskus­taan) Embar­caderoon asti on vain kahdek­san maanalaista pysäkkiä joil­la eri­no­maiset vaihtomahdollisuudet.

    Analo­gia esimerkik­si Meilah­teen, Munkkiniemeen ja Munkkivuoreen on aika ilmeinen. Turun­väylän tun­neloin­ti voisi hyvinkin mah­dol­lis­taa riit­tävän asukaspohjan.

    Vastaa

54. Samuli Saarel­ma: “Aukiot eivät ole ihmisen kokoisia. Niis­sä tuulee ihan joka paikkaan eikä mis­sään ole yhtään riit­tävän pien­tä, ihmisen kokoista soppea.”

    Paik­ka on tuos­sa suh­teessa kyl­lä aika vaikea. Se on lähtöko­htais­es­ti tuu­li­nen, eli auki etelään ilman tuul­ta rikkovia saaria kuten vaik­ka Merisa­ta­man­ran­nas­sa ja Kaivaris­sa. Mer­i­ha­ka ja Hanasaaren B‑voimala vaa­ti­vat suuria talo­ja ettei alue näytä koomiselta, eikä jatku­moi­ta ole mihinkään voimala-alueesta johtuen. Poten­ti­aalis­es­ti viihty­isän luoteis­ran­nan pilaa Sörnäis­ten ranta­tien liiken­nemelu, eikä kaakkois­ran­nal­la ole kun­non valoa. 

    Joutomaa iso­jen ump­inais­ten raken­nus­mas­so­jen välis­sä voi olla ihan hyväkin ratkaisu s.e. kort­telip­i­hat ovat kohtu­ullisen suo­jaisia mut­ta silti valoisia.

    Meriuimala jne. on silkkaa puu­ta­heinää. Omil­la veroeu­roil­lani olisin kyl­lä valmis takaa­maan jonkun uskali­aan saunayrit­täjän riskinot­toa jos näköalasaunat kahvi­la-rav­in­toloi­neen saisi rak­en­taa rantaan kiinni.

    Vastaa

55. spot­tu, en ymmär­rä mik­si meriuimala sen enem­pää huuhaa­ta kuin uimaranta.

    Sörnäis­ten ranti­estä saisi ihan suht hyvän tekemäl­lä siitä esplanadin, talo­ja myös ran­nan puolelle. Puis­tol­la jaet­tu nelikaistaisen katu olisi myös este­vaiku­tuk­seltaan pienem­pi eli alue liit­ty­isi parem­min Hakaniemeen ja Kallioon, melu tietenkin myös vähenisi dra­maat­tis­es­ti. Mut­ta taitaa olla niin että “ei kuu­lu suunnittelualueeseen”.

    Vastaa

56. Mikko H:

    Toiv­ot­tavasti Hanasaa­res­sa toteu­tus ei ole Pikku Huopalah­den teras­si­talon tasoa. 

    Eräänkin johta­van virkamiehen mukaan Teras­si­talon suun­nit­telus­sa kyl­lä oli ongelmia — lähin­nä asun­topo­hjien kanssa — mut­ta oli hienoa että talo kuitenkin saati­in tehtyä. Asun­to­jen poh­jaratkaisut se suurin ongel­ma, mitä siihen lisäämään.

    Vastaa

57. tpyy­lu­o­ma: “spot­tu, en ymmär­rä mik­si meriuimala sen enem­pää huuhaa­ta kuin uimaranta”

    Paik­ka on muodoltaan suo­ja­ton nie­mi, ilman Suomen ilmas­tossa uimaran­nalle käytän­nössä vält­tämätön­tä tuuli­estet­tä etelälounaas­sa, ja vielä ilman puiden tar­joa­maa suo­jaa. Ei tuol­laiseen paikkaan kukaan spon­taanisti tule ulkoti­laan viihtymään, ja vesir­a­jaan vielä vähem­män. Jos nyky­isiä uimaran­to­ja kat­soo, niin vaikka­pa Hietanie­mi ja Uunisaari ovat sijain­nil­taan eri­no­maisia. Aurinko­lahtea riivaa jo liian avoin Vuosaarenselkä.

    Hakaniemen­ran­nan itäpäässä näyt­tää ole­van saman­lainen, tosin vähän suo­jaisem­pi paik­ka. Kovin näyt­tää joutomaal­ta sekin.

    Sörnäis­ten rantati­estä saisi hyvän upot­ta­mal­la se kaukaloon, ja kat­ta­mal­la osin, vrt. Ron­da del Litoral Barcelonas­sa. Saama­puolel­la lujasti raken­nus­maa­ta ja kaupunkijatkumo.

    Vastaa

58. spot­tu, kuten KSV minus­ta ihan oikein toteaa niin etelälounaas­sa on Mer­i­ha­ka ja muu kaupun­ki tuulensuojana.

    Voihan Sörnäis­ten rantatieä tun­neloi­da tai upot­taa, se vaan mak­saa. Tun­neli tai ei niin kus­tan­nuk­sia saisi kuri­in kun pienen­täisi sen motarin-ei-mihinkään. Toises­sa päässä on joka tapauk­ses­sa kan­takaupun­gin katu­verkko joka ei vedä kuin rajal­lis­es­ti auto­ja, kun Pohjois­ran­nas­sa on neljä kaistaa niin mik­si niitä tarvi­taan toisel­la puolel­la sil­taa Sörnäis­ten rantatiel­lä kahdeksan?

    Vastaa

59. tpyy­lu­o­ma: “spot­tu, kuten KSV minus­ta ihan oikein toteaa niin etelälounaas­sa on Mer­i­ha­ka ja muu kaupun­ki tuulensuojana.”

    Parhaiden KSV-per­in­tei­den mukaises­ti se jälleen uno­htaa ihmisen mit­takaa­van ja kat­soo “suuria lin­jo­ja”. Ei tuo­hon paikkaan kukaan jät­täisi edes venet­tä ilman aal­lon­mur­ta­jaa. Kuten kuvas­ta näkyy, vene­paikat ovat luoteis­ran­nal­la ja lah­den pohjukas­sa. Tämä on mikroym­päristökysymys, jon­ka merk­i­tyk­ses­tä KSV tun­tuu ole­van pihal­la kuin lumiukko. Ihan samaa mokaa tehdään parhail­laan Her­ne­saa­res­sa ja aikanaan ihme­tel­lään kun joukkoli­ikenne ei kelpaa.

    Tämä kuva havain­nol­lis­taa hyvin mis­tä ranto­jen ulkoalueis­sa on kyse. Eivät venelai­tu­rit, uimaran­ta ja kahvi­lat sat­tumal­ta ole siel­lä mis­sä ovat. Tuulisem­mil­la ja avoimil­la paikoil­la ei yksinker­tais­es­ti ole ulko­funk­tioi­ta kun siel­lä ei kukaan halua olla muu­ta­maa läm­mintä kesäpäivää lukuunottamatta.

    Mitä Sörnäis­ten ranta­tien pienen­tämiseen tulee, ei se ratkaise melu­on­gel­maa, vaan vas­ta joukkoli­iken­teen kulku­muo­to-osu­u­den lisäämi­nen joka onnis­tuu huonos­ti kunnes HSL lakkaa haraa­mas­ta vastaan.

    Vastaa

60. Ilman muu­ta kan­nat­taa nyt ottaa johd­in­au­to entistäkin vakavam­min esille.

    Johd­in­au­tossa­han tun­netusti yhdis­tyvät raitio­vau­nun ja lin­ja-auton posi­ti­iviset omi­naisu­udet: lähipäästötön, kiihtyy tasais­es­ti, ei ole öljyri­ip­pu­vainen ja on varustet­tu kään­tyvil­lä etupyöril­lä (voi ohit­taa esteen). Bonuk­se­na erit­täin alhainen melutaso.

    Ei ihme, että maail­man suurim­man joukkoli­iken­teen käytön maas­sa Sveit­sis­sä johd­in­au­to­ja on yli 10 kaupungis­sa! Rohkeasti vain tekemään kaukovi­i­sai­ta liikenneratkaisuja.

    Vastaa

61. Jus­si, kts. nyt ensialku http://en.wikipedia.org/wiki/Z%C3%BCrich_model

    Sikäli kun tiedän niin sveit­siläi­nen joukkoli­ikenne ei perus­tu kul­loinkin muodikkaan väli­neen fanit­tamiseen vaan siihen että kuhunkin tarkoituk­seen on sopi­va väline. Pie­nil­lä kuormil­la bus­si, vähän isom­mil­la trol­lik­ka, isom­mille ratik­ka, ja vielä isom­mille raskas­rataa. Täl­lä ja kun­nol­lisil­la etuuk­sil­la saavute­taan esimerkik­si käkikel­lomainen täs­mäl­lisyys jol­loin vai­h­dotkin toimii.

    Täl­laisil­la suun­nit­telu­pe­ri­aat­teil­la tuskin kulk­isi Man­ner­hei­mini­tiel­lä 150 bus­sia tun­nis­sa suun­taansa, ja ongel­maa ei ainakaan ratkot­taisi lait­ta­mal­la niiden katolle johtimet. Ei sinän­sä että se mitään hait­taisi, mut­ta kun ei se ratkaise mitään ja rahaa on rajallisesti.

    Vastaa

62. “Sikäli kun tiedän niin sveit­siläi­nen joukkoli­ikenne ei perus­tu kul­loinkin muodikkaan väli­neen fanit­tamiseen vaan siihen että kuhunkin tarkoituk­seen on sopi­va väline. Pie­nil­lä kuormil­la bus­si, vähän isom­mil­la trol­lik­ka, isom­mille ratik­ka, ja vielä isom­mille raskas­rataa. Täl­lä ja kun­nol­lisil­la etuuk­sil­la saavute­taan esimerkik­si käkikel­lomainen täs­mäl­lisyys jol­loin vai­h­dotkin toimii.”

    Tässä onkin asi­at esitet­ty täs­mälleen sil­lä tavoin kuin ne ovat. Sitä vas­toin höpöt­tämi­nen Man­ner­heim­intien 150 bus­sista tun­nis­sa on olk­inukketekni­ikkaa taitavimmillaan.

    Ei ole tarkoi­tus kor­va­ta Man­ner­heim­i­tien säteit­täis­lin­joen busse­ja trol­likoil­la. Johd­in­au­to­ja voitaisi­in sijoit­taa eräille kan­takaupun­gin lähel­lä kulkeville poikit­tais­lin­joille sekä muille raideli­iken­net­tä tukeville kuor­mite­tu­ille bussilinjoille. 

    Johd­in­au­to on kokon­aistaloudel­lis­es­ti erit­täin edulli­nen liiken­nemuo­to. Edullisu­us tulee kalus­ton pitkästä käyt­töiästä, hyvästä ener­giate­hokku­ud­es­ta sekä vähäis­es­tä huol­lon tarpeesta. Kus­tan­nuk­sia lisäävästi liiken­nemuo­toon vaikut­ta­vat kalus­toin­vestoin­nit ja tarvit­ta­va infra­struk­tu­uri. Järei­den bus­sil­in­jo­jen sähköistämi­nen kuitenkin tuo investoin­nit takaisin. Solin­genis­sa johd­in­au­tot kuroi­vat kus­tan­nuste­hokku­udessa dieselit kiin­ni siinä vai­heessa, kun trol­likoi­hin saati­in jar­ru­tusen­er­gian takaisinsyöttö.

    “Ei sinän­sä että se mitään hait­taisi, mut­ta kun ei se ratkaise mitään ja rahaa on rajallisesti.”

    Tämä väite­hän ei yksinker­tais­es­ti pidä paikkansa. Johd­in­au­ton lähipäästöt ovat nol­la. Johd­in­au­to­jen melu­ta­so on mar­gin­aa­li­nen ver­rat­tuna diesel­ka­lus­toon. Johd­in­au­to houkut­telee Salzbur­gin koke­muk­sien mukaan parem­min matkus­ta­jia kuin diesel­bus­si. Salzbur­gis­sa matkus­ta­jamäärät nousi­vat noin 15 % sähköis­tet­täessä dieselbussilinja.

    Vastaa

63. “Viiskakko­nen ajaa Lap­in­mäen­ti­etä Vihd­in­tielle ja sieltä ympyrän kaut­ta Lärkanin eteen, mis­tä on vielä pari sataa metriä käve­lyä lai­turille. Lapimäen­tie on niin tukos­sa ruuh­ka-aikana, että tämä ei ole yhtään sen nopeampi tapa päästä keskus­taan kuin 18. Ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­lakin menee kym­menisen min­u­ut­tia päästä ase­malle täl­lä keinoin.”

    Lap­in­mäen­tien voisikin hyvin muut­taa joukkoli­iken­nekaduk­si (ts. kieltää läpi­a­joli­ikenne ainakin ruuh­ka-aikaan). Autoil­i­jat eivät kauheasti häviäisi siinä, etteivät saa jonot­taa jär­jet­tömästi kadul­la, kun ympyrän kaut­ta ajami­nen on nopeampaa.

    Vastaa

64. Mikko särelä

    Lap­in­mäen­tien voisikin hyvin muut­taa joukkoli­iken­nekaduk­si (ts. kieltää läpi­a­joli­ikenne ainakin ruuh­ka-aikaan). Autoil­i­jat eivät kauheasti häviäisi siinä, etteivät saa jonot­taa jär­jet­tömästi kadul­la, kun ympyrän kaut­ta ajami­nen on nopeampaa. 

    Ei se liiken­neympyrä vedä yhtään sen parem­min. Huopalah­den­tien kaupunki­mo­tari on nelikaistainen parkkipaik­ka turun­väylälle asti ruuhka-aikoina. 

    Ongelma­han on siinä, että Turun­väylältä tule­vat ihmiset halu­a­vat man­skulle ja/tai pitkän­sil­lan itäpuolelle. Reit­ti kul­kee tietysti sit­ten Turun­välä-Huopalah­den­tie-Lap­in­mäen­tie-Man­sku/Hakamäen­tie. Vaik­ka hakamäen­tien uuden risteysalueen kuin­ka uhot­ti­in paran­ta­van liiken­teen suju­vu­ut­ta ja väl­i­tyskykyä niin ongel­ma on siinä, että turun­väylältä man­ner­heim­intielle johtaa vain se yksi pihakatu, tai vai­h­toe­htois­es­ti kroonis­es­ti jumis­sa ole­va Huopalahdentie. 

    Pais­tukoot autoil­i­jat lie­mis­sään, min­ua se nyt ei pahem­min pyöräil­i­jänä hait­taa. Min­ua nyppii vain se, että Hakamäen­tien pyöräti­et ovat täysin käyt­tökelvot­to­mia. Jos halu­aa ajaa suo­raan Man­ner­heim­intieltä Koskel­n­tien risteyk­seen, niin kaiken­laisia jän­niä spi­raale­ja ja eri­ta­soyl­i­tyk­siä ja ali­tuk­sia on muis­taak­seni absur­dit 4 kap­palet­ta. Ja tämä siis suo­raan mentäessa.

    Vastaa

65. Ei ole tarkoi­tus kor­va­ta Man­ner­heim­i­tien säteit­täis­lin­joen busse­ja trol­likoil­la. Johd­in­au­to­ja voitaisi­in sijoit­taa eräille kan­takaupun­gin lähel­lä kulkeville poikit­tais­lin­joille sekä muille raideli­iken­net­tä tukeville kuor­mite­tu­ille bussilinjoille.

    Ilmeis­es­ti olemme samaa mieltä, ei min­ul­la ole mitään trol­likoi­ta vas­taan sinän­sä. Tähä­nas­tiset trol­likka­su­un­nitel­mat on vaan ollut älyt­tömyyk­siä tyyli­in kor­vaamme nelosen trol­likalle. Luulen että tämä on seu­raus­ta siitä että vaik­ka trol­likat on peri­aat­teessa houkut­tele­via niin käytän­nössä niille on ollut vähän vaikea löytää roo­lia Helsingistä, ja ideat on sit­ten sitä tasoa.

    Joidenkin kan­takaupun­gin sisäis­ten bus­sil­in­jen (18, 16…) kor­vaamises­sa trol­likalla ei vaan oikein ole mitään järkeä, kus­tan­nuste­hokkaam­paa on kor­va­ta ne lyhyehköil­lä ratikkakisko­jen jatkoil­la. Sama kos­kee laa­jen­nuk­sia van­hoille satama-alueille.

    Toinen vai­h­toe­hto olisi kor­va­ta lähiöistä lähtevää säteit­täistä liiken­net­tä. Tässä on vaan taas sel­l­ainen pul­ma että noiden houkut­tele­vu­us perus­tuu pitkälti siihen että ne ovat suht nopei­ta, ja ne ovat nopei­ta sik­si että niil­lä on pitk­iä motaripätkiä.

    Jäl­jelle jää sit­ten liityn­täli­ikenne ja poikit­tais­li­ikenne kuten kir­joitit. Kakkosjok­eri voisi olla vai­h­toe­hto, ja siitä voisi haaroit­ta johtimet raskaam­mille liityntälijoille.

    Vastaa

66. “Tähä­nas­tiset trol­likka­su­un­nitel­mat on vaan ollut älyt­tömyyk­siä tyyli­in kor­vaamme nelosen trol­likalle. Luulen että tämä on seu­raus­ta siitä että vaik­ka trol­likat on peri­aat­teessa houkut­tele­via niin käytän­nössä niille on ollut vähän vaikea löytää roo­lia Helsingistä, ja ideat on sit­ten sitä tasoa.”

    Tässä taitaa olla puh­taasti väärinkäsi­tys. Vuo­den 2009 alus­sa tehti­in (epä­tark­ka ja karkea) laskel­ma mm. siitä, miten raiti­olin­jan 4 kus­tan­nuk­set suh­tau­tu­isi­vat vas­taavaan johd­in­au­tolin­jaan. Tavoit­teena ei ollut kor­va­ta nelosta tai mui­ta ratikkalin­jo­ja kuitenkaan trol­likalla tai muil­la bus­seil­la, vaan herät­tää keskustelua mm. raiti­oli­iken­teen kustannustasosta.

    Nyt käyn­nis­sä ole­va selvi­tys ei sisäl­lä nelosen eikä muiden vas­taavien raiti­olin­jo­jen kor­vaamista trol­likoil­la. En tarkkaan tiedä, mitä lin­jo­ja siinä on mukana, mut­ta ilmeis­es­ti joitakin kan­takaupun­gin alueel­la tai sitä lähel­lä kulke­via bus­sil­in­jo­ja, jot­ka ovat liian kevy­itä toteut­taa raiti­oli­iken­teenä, mut­ta jot­ka ovat riit­tävän suuren kysyn­nän lin­jo­ja johdinautolinjoiksi.

    Yksi asia, jos­ta ratikkamiehet tun­tu­vat ole­van mus­ta­sukkaisia, on kan­takaupun­gin alue. Nähdäk­seni aja­tus, että kan­takaupun­gin pin­tali­ikenne hoidet­taisi­in vain raitio­vaun­uin, on taloudel­lis­es­ti kestämätön. Helsin­gin pitkäaikainen virhe on se, että tääl­lä ratik­ka ei ole mil­loinkaan päässyt pro­filoi­tu­maan mas­sakul­je­tusvä­li­neenä, ja käytän­nössä ratik­ka onkin ollut erään­laiden sähköi­nen teräspyörä­vastike bus­sille. On selvää, että näin ei voi enää jatkaa. Ratik­ka on muutet­ta­va kus­tan­nuste­hokkaak­si mas­sakul­je­tusvä­li­neek­si kas­vat­ta­mal­la oleel­lis­es­ti yksikkökokoa, ja reitistö tulee suun­nitel­la näitä tarkoi­tus­per­iä myötäillen. Haastet­ta riit­tää. Esimerkik­si matkanopeu­den kohot­ta­mi­nen 14 km/h:sta 19 km/h:iin vaatii mon­en­laisia toimen­piteitä. Kul­jet­ta­jien lipun­myyn­ti pitäisi lakkaut­taa pikim­miten sekä liiken­neval­oe­tu­isuuk­sien jär­jestämi­nen tulee aset­taa uudelle vuosituhannelle.

    Vielä johd­in­au­to­jen käyt­töalueesta. Ilmeis­es­ti suh­teel­lisen lyhyet mut­ta kuor­mite­tut esikaupunkil­in­jat voisi­vat sovel­tua johd­in­au­toille. Moot­toriteille ja vas­taav­ille väylille johd­in­au­to ei ole sopi­va liiken­nevä­line. Esimerkkinä lin­ja 77 ei sovel­lu johd­in­au­toille. En muut­taisi lin­jaa 42:kaan trollikkalinjaksi.

    Vastaa