Jos palkat määräytyisivät markkinoilla

Työ on eri­lai­nen tuo­tan­non­te­ki­jä kuin muut tuo­tan­non­te­ki­jät, kos­ka ihmi­sen hyvin­voin­ti on koko talou­den pää­mää­rä. Sik­si pal­kat ovat eri asia kuin muut hin­nat. Olen var­sin vakuut­tu­nut sii­tä, että maa­il­mas­ta ei tuli­si onnel­li­sem­paa, jos pal­kat mää­räy­tyi­si­vät spot-hin­toi­na päi­vit­täi­sil­lä mark­ki­noil­la. Mut­ta kuvi­tel­laan­pa maa­il­ma, jos­sa näin tapah­tui­si. Vaih­toeh­to oli­si huo­no, mut­ta ei tasai­ses­ti huono.

Vää­rän uran valin­neil­le kävi­si huo­nos­ti. Jos val­mis­tut alal­la, jos­sa työn kysyn­tä tek­no­lo­gi­sen muu­tok­sen tai jon­kin muun sei­kan takia äkis­ti las­kee, tulosi las­ke­vat nopeas­ti. Osa työ­voi­mas­ta pitää savus­taa vaih­ta­maan alaa ja lopuil­la ansio­ta­so romah­taa. Nyky­maa­il­mas­sa yhtä moni jou­tuu vaih­ta­maan alaa, mut­ta mui­den osal­ta ansio­ta­so säi­lyy suun­nil­leen ennal­laan, jos­kin sen nousu­vauh­ti var­maan­kin ale­nee. Hyvä­nä puo­le­na oli­si se, että alaa vaih­ta­vik­si vali­koi­tui­si­vat ne, joi­den osal­ta se on hel­poin­ta, kun nyt Mus­ta-Pek­ka osaa käteen satun­nai­ses­ti. Kou­lut­tau­tu­mi­nen on pit­kä­ai­kai­nen inves­toin­ti. Vää­rin ennus­ta­mi­nen tuli­si koh­tuut­to­man kal­liik­si. En ymmär­rä, miten val­tion mak­sa­ma kou­lu­tus pahen­tai­si asi­aa, pikem­min­kin päin­vas­toin. Jos kal­liin kou­lu­tuk­sen jäl­keen on kor­vi­aan myö­ten velois­saan, halu vaih­taa alaa ja hylä­tä kou­lu­tusin­ves­toin­ti on entis­tä vähäisempi.

Jos pape­ri­teh­das lak­kau­te­taan pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la, kaik­kien vähän kou­lu­tus­ta vaa­ti­vien pal­kat las­ke­vat, kun enti­set pape­ri­työn­te­ki­jät tun­gek­si­si­vat töi­hin pizze­rioi­hin. Koko paik­ka­kun­ta taval­laan deval­voi­si palk­ka­ta­son­sa, jos­ta oli­si se hyvä puo­li, että uut­ta tuo­tan­toa tuli­si mata­lien palk­ko­jen hou­kut­te­le­ma­na tilal­le, mut­ta se huo­no puo­li, että sitä ennen koko paik­ka­kun­ta jou­tui­si pahaan deflaa­tio­kier­tee­seen. Pal­ve­luam­ma­tit katoai­si­vat, kos­ka köyh­ty­neil­lä asiak­kail­la ei oli­si varaa palveluihin.

Kai­kil­la ei oli­si huo­no tuu­ri. Jos­kus työ­voi­ma­pu­la vetäi­si palk­ko­ja ylös – siis voi­mak­kaam­min kuin nyt, kos­ka sopi­muk­set hil­lit­se­vät jon­kin ver­ran työ­nan­ta­jien kil­pai­lua tois­ten­sa työ­voi­mas­ta. Spot-hin­noit­te­lu pois­tai­si kaik­ki pidäk­keet. Peri­aat­tees­sa tämä ohjai­si niu­kan työ­voi­man oikei­siin koh­tei­siin ja ohjai­si uravalintoja.

Väes­tä tun­ki­si isoil­le paik­ka­kun­nil­le, kos­ka pien­ten paik­ka­kun­tien työ­mark­ki­nat oli­si­vat lii­an ris­kialt­tii­ta. Kos­ka kaik­ki eivät heti mah­du Hel­sin­kiin, palk­kae­rot maan eri osien välil­lä kas­vai­si­vat, mikä jar­rut­tai­si työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mis­tä oikeal­la tavalla.

Kos­ka spot-hin­noit­te­lu joh­taa lii­an nopei­siin vaih­te­lui­hin, var­maan­kin syn­tyi­si pidem­piä, molem­pia sito­via työ­so­pi­muk­sia. Säh­kö­mark­ki­noil­la­kin on syntynyt.

Oman lukun­sa työ­voi­man spot-hin­noit­te­luun toi­si maa­han­muut­to. Se toi­si maa­il­man­laa­jui­set tuloe­rot val­tioi­den sisäl­le.  Huo­nos­ti kävi­si teol­li­suus­mai­den kou­lut­ta­mat­to­man työvoiman.

Monil­la toi­mia­loil­la ja pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la spot-hin­noit­te­lu joh­tai­si elin­ta­soar­pa­jai­siin. Isoil­la paik­ka­kun­nil­la ja isoil­la toi­mia­loil­la se voi­si toi­mia itse asias­sa aika hyvin. Sii­hen liit­tyi­si epä­oi­keu­den­mu­kai­suuk­sia mut­ta niin liit­tyy nykykäytäntöönkin.

Yhä suu­rem­pi osa työ­voi­mas­ta on sopi­mus­ten ulko­puo­lel­la tai tekee niin yksi­löl­lis­tä työ­tä, ettei sitä voi hin­noi­tel­la kol­lek­tii­vi­ses­ti. Nämä ovat pää­osin hyvä­osais­ta työ­voi­maa, esi­mer­kik­si toi­mi­tus­joh­ta­jil­le ei ole yleis­si­to­vaa työ­eh­to­so­pi­mus­ta. Eikä ole huip­pu­asian­tun­ti­joil­le­kaan. Mut­ta he eivät suo­je­lua tar­vit­se­kaan vaan se huo­no-osai­sem­pi osa työ­voi­mas­ta. Kun kat­soo palk­kae­ro­jen kehi­tys­tä, hyvä­osai­nen osa työ­voi­mas­ta ei ole kär­si­nyt pahas­ti­kaan sopi­mus­suo­jan puutteesta.

Toi­nen poruk­ka, joka on jou­tu­nut tai jou­tu­mas­sa mark­ki­na­hin­noit­te­lun armoil­le on silp­pu­työ­tä teke­vä pre­ka­ri­aat­ti. Hei­dän osal­taan sopi­musyh­teis­kun­nan tur­va­verk­ko ei toi­mi, eikä koko asia näy­tä kiin­nos­ta­van pysy­vis­sä työ­suh­teis­sa ole­vien etui­hin kes­kit­ty­vää ay-liikettä.

102 vastausta artikkeliin “Jos palkat määräytyisivät markkinoilla”

  1. Tämä ei näyt­täi­si eroa­van nykyi­ses­tä tilan­tees­ta miten­kään — jätä siis “jos” pois. Tus­kin tuo­tan­to­suun­nan vaih­ta­mi­nen ihan sala­man­no­peas­ti käy min­kään­lai­ses­sa virtuaaliyhteiskunnassakaan.
    Työ­eh­to­so­pi­muk­set eivät rajoi­ta pal­koil­la kil­pai­le­mis­ta työ­voi­mas­ta — kaik­ki sopi­muk­set ovat mini­mi­so­pi­muk­sia ja liu­ku­mis­ta tapah­tuu koko ajan.

  2. Osmo
    “Vää­rän uran valin­neil­le kävi­si huo­nos­ti. Jos val­mis­tut alal­la, jos­sa työn kysyn­tä tek­no­lo­gi­sen muu­tok­sen tai jon­kin muun sei­kan takia äkis­ti las­kee, tulosi las­ke­vat nopeasti.”

    Nyt­kö pot­kut saa­nei­den tulot eivät las­ke nopeasti?

    Oman lukun­sa työ­voi­man spot-hin­noit­te­luun toi­si maa­han­muut­to. Se toi­si maa­il­man­laa­jui­set tuloe­rot val­tioi­den sisälle.”

    Ajat­te­lit­ko siis samaan sys­syyn lak­kaut­taa sosi­aa­li­tur­van ja kaik­ki maa­han­muu­ton rajoitteet?

    Mitä mer­ki­tys­tä tuol­la­sel­la “ana­lyy­sil­la” oikein on?

    1. Se ei ole “ana­lyy­si” se on aja­tus­leik­ki. Sel­lai­set ovat jos­kus hyö­dyl­li­siä. Kiin­nos­tus herä­si, kun jot­kut blo­gin kom­men­toi­jat tun­tui­vat kan­nat­ta­van täl­lais­ta maailmaa. 

  3. Tar­tun­pa tuo­hon vii­mei­seen koh­taan kir­joi­tuk­ses­sa­si. AY-lii­ket­tä ei ole pre­ka­ri­aat­ti kiin­nos­ta­nut. Tämä on nyt sit­ten joh­ta­nut sii­hen, että pre­ka­ri­aat­tia ei AY-liik­keen lakot kiin­nos­ta, mikä taas vai­kut­taa joh­ta­van AY-liik­keen lak­koa­seen muren­tu­mi­seen, aina­kin niil­lä aloil­la, joil­la uusia työ­läi­siä voi­daan kou­lut­taa teh­tä­viin nopeasti. 

    Rea­goi­ko AY-lii­ke otta­mal­la pre­ka­ri­aa­tin omien sii­pien­sä suo­jaan ja aja­mal­la näi­den­kin asi­aa, vai julis­ta­mal­la sodan? Itse veik­kaan jäl­kim­mäis­tä. Mie­len­kiin­toi­sia aiko­ja elämme.

  4. Osmo:

    Työ on eri­lai­nen tuo­tan­non­te­ki­jä kuin muut tuo­tan­non­te­ki­jät, kos­ka ihmi­sen hyvin­voin­ti on koko talou­den pää­mää­rä. Sik­si pal­kat ovat eri asia kuin muut hinnat.

    Täs­sä on nyt alkuo­le­tus jo ihan päin pyllyä.

    Ihmi­set omis­ta­vat ihan kaik­ki tuo­tan­non­te­ki­jät. Työ ei ole sik­si yhteen sen kum­mem­paa kuin pää­oma. Myös pää­oman hin­noit­te­lu vai­kut­taa ihmis­ten hyvin­voin­tiin tasan samal­la meka­nis­mil­la kuin työn­kin hinnoittelu.

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Se ei ole “ana­lyy­si” se on aja­tus­leik­ki. Sel­lai­set ovat jos­kus hyö­dyl­li­siä. Kiin­nos­tus herä­si, kun jot­kut blo­gin kom­men­toi­jat tun­tui­vat kan­nat­ta­van täl­lais­ta maailmaa. 

    Osmo hyvä, kyse ei ole sii­tä, mil­lais­ta maa­il­maa itse kuka­kin halu­aa, vaan tuol­lai­nen se maa­il­ma tosia­sial­li­ses­ti on — kuvaa­mi­ne­si hyvi­ne ja huo­noi­ne puolineen.

    Sen lisäk­si meil­le on vie­lä mm. alue­po­li­tii­kal­la ja jäy­kil­lä työ­mark­ki­na­sään­te­lyil­lä onnis­tut­tu luo­maan vie­lä lisää ongel­mia ja hyvnvointitappioita.

    Mikä­li epä­oi­keu­den­mu­kai­suuk­sia halu­taan kor­ja­ta, ne kan­nat­taa teh­dä mie­lum­min jol­lain muul­la tavoin kuin työ­mark­ki­noi­ta sot­ke­mal­la. Mie­les­tä­ni työ­mark­ki­noi­den sään­te­lys­tä pitäi­si pääs­tä eroon, mut­ta vas­taa­vas­ti ihmis­ten epä­var­muut­ta pitäi­si vähen­tää sosi­aa­li­tur­van avul­la. Tans­kas­sa­han on joil­tain osin tämän tyyp­pi­nen jär­jes­te­ly käytössä.

    Kari

  6. Mun mie­les­tä paras (= tehok­kuu­den ja sosi­aa­li­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den par­hai­ten yhdis­tä­vä) vaih­toeh­to oli­si “kel­lu­van perus­tu­lon” ja yksi­löl­li­sen sopi­mi­sen (eli palk­ka­kar­tel­lin kiel­tä­mi­sen) yhdistelmä.

    Perus­tu­lo (pl. tiet­ty mini­mio­suus) sidot­tai­siin tiet­tyyn pro­sent­ti­mää­rään sel­lai­ses­ta vero­ko­ris­ta, joka vaih­te­lee pal­jon talous­ti­lan­teen mukaan. Talou­den kas­vaes­sa perus­tu­lon mää­rä kas­vaa ja samoin ihmis­ten mah­dol­li­suus olla krant­tu työ­mark­ki­noil­la. Las­kusuh­dan­tees­sa taas perus­tu­lo pie­ne­nee ja ihmi­sil­le tulee kan­nus­te ottaa vas­taan vähän epä­mie­lui­sam­paa­kin työ­tä / huo­nom­pia työehtoja.

    Työ­eh­dot sovit­tai­siin yksi­löl­li­ses­ti tie­tyn mini­mi­lain­sää­dän­nön (ei kui­ten­kaan mini­mi­pal­kan) puit­teis­sa. Voi­tai­siin myös sopia, että näis­sä neu­vot­te­luis­sa tuli­si olla aina muka­na jon­kin­lai­nen edun­val­vo­ja pal­kan­saa­jal­le. Ay-liik­keen roo­lik­si jäi­si sit­ten näi­den yksi­löl­lis­ten sopi­mus­ten valvominen.

    Nykyi­nen palk­ka­kar­tel­li joh­taa suu­reen syr­jäy­ty­nei­den armei­jaan, kun ihmis­ten työn arvo ei yksin­ker­tai­ses­ti rii­tä mini­mi­työ­eh­to­jen mukai­seen palkkaan/etuihin. Samoin työ­mark­ki­noil­ta syr­jäy­tyy hui­ma mää­rä sel­lai­sia juu­ri val­mis­tu­nei­ta (myös kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja), jot­ka eivät saa sitä ensim­mäis­tä työ­paik­kaa, kun työ­nan­ta­jat eivät uskal­la ris­kee­ra­ta palk­kaus­ta nykyi­sin ehdoin.

    Oli­si pidem­män pääl­le kaik­kien etu, kun jokai­seen työ­hön vali­koi­tui­si se kaik­kein tehok­kain tekijämies/nainen. Ja kun voi­tai­siin kil­pail­la pal­kal­la myös alas­päin työn­te­ki­jöi­den kes­ken. Toden­nä­köi­ses­ti reaa­li­pal­kat nousi­si­vat mer­kit­tä­väs­ti. Mut­ta tämä sys­tee­mi kyl­lä mel­kein vaa­ti­si perus­tu­lon kal­tais­ta tur­va­verk­koa, ettei palk­ko­ja voi­si dum­pa­ta liikaa.

  7. Menee ohi kir­joi­tuk­sen ydin­si­säl­lös­tä, mut­ta minus­ta ay-liik­keen tuli­si­kin suun­na­ta huo­mat­ta­vas­ti enem­män pauk­ku­ja kokoai­kai­sen työn suo­je­luun ja sii­hen, ettei työ­suh­tei­ta ilman perus­tet­ta pätkitä. 

    Toi­saal­ta asi­aan on vai­kea puut­tua, edes ay-liik­keen, kos­ka työ­so­pi­mus­la­ki jo nyt vaa­tii, että työ tee­te­tään täys­päi­väi­se­nä, jos ei ole perus­tet­ta toi­mia toi­sin. Ongel­ma on vain sii­nä, ettei tätä tar­vit­se nou­dat­taa ja näin on eri­tyi­ses­ti vuo­kra­työn koh­dal­la. Mitä ay-lii­ke voi tehdä?

    Täy­sin vapaa spot-tyyp­pi­nen työ­voi­man hin­noit­te­lu ei ole myös­kään työ­an­ta­jal­le mie­le­käs, kun kysy­mys on yhtään suu­rem­mas­ta samaa työ­tä teke­vien jou­kos­ta. Pai­kal­li­sen sopi­mi­sen mais­sa esiin­tyy ns. “union-posi­tion” ‑lausek­kei­ta rek­ry­toi­taes­sa työ­voi­maa. Työn­te­ki­jä “pako­te­taan” liit­ty­mään asian­omai­seen työn­te­ki­jä­ryh­mään, jon­ka kans­sa pai­kal­li­nen sopi­mus työn ehdois­ta on tehty.

    Jos työ­nan­ta­ja jou­tui­si neu­vot­te­le­maan jokai­sen kans­sa erik­seen, sopi­mus­neu­vot­te­lui­hin tuh­rau­tui­si hir­vit­tä­vä mää­rä resurs­se­ja ja sopi­mus­hal­lin­non jär­jes­tä­mi­nen oli­si mel­koi­nen urak­ka esi­mer­kik­si eri aikaan päät­ty­vien hen­ki­lö­koh­tais­ten työ­eh­to­so­pi­mus­ten vuok­si. On hal­vem­paa sopia ker­ral­la suu­ren jou­kon kanssa.

    Ihan saman­lai­nen aja­tus on esi­mer­kik­si vakuu­tus­yh­tiöi­den vakio­so­pi­mus­ten taus­tal­la. Vakuu­tus­yh­tiö ei halua käy­dä laa­jo­ja sopi­mus­neu­vot­te­lui­ta jokai­sen asiak­kaan kans­sa, vaan veto­aa vakio­so­pi­muk­seen vakuu­tuk­sen ehdoik­si. Näin voi­daan toi­si­naan vält­tää yhtiön kan­nal­ta hei­kom­pien ehto­jen vaa­ra “parem­pien” asiak­kai­den koh­dal­la, kos­ka vakuu­tus­yh­tiö nor­maa­lis­ti kiel­täy­tyy teke­mäs­tä sopi­mus­ta muil­la kuin asian­omai­sil­la vakioehdoilla.

  8. heh… tämä koko kir­joi­tus on joten­kin huvit­ta­va. Suu­rin osa pal­kois­ta mää­räy­tyy mark­ki­noil­la ja vaik­ka ne ei mää­räy­dyk­kään päi­vit­täi­sil­lä spot-mark­ki­noil­la, niin ihan samat meka­nis­mit toi­mii, mut­ta vaan hitaammin.

    Nyky­maa­il­mas­sa yhtä moni jou­tuu vaih­ta­maan alaa, mut­ta mui­den osal­ta ansio­ta­so säi­lyy suun­nil­leen ennal­laan, jos­kin sen nousu­vauh­ti var­maan­kin alenee.

    häh. Riip­puu ihan sii­tä pal­jon­ko työ­voi­maa siir­tyy pois alal­ta. Lähes var­mas­ti käy niin, että palk­ka las­kee lyhyel­lä aika­vä­lil­lä molem­mis­sa tapauk­sis­sa, kos­ka jos ihmi­set ovat inves­toi­neet ammat­ti­tai­toon­sa, niin hei­dän kan­nat­taa jää­dä alal­le, vaik­ka sen palk­ka oli­si­kin mata­lam­pi kuin ope­tel­la uusia tai­to­ja ja etsiä uusi työpaikka.

    Hyvä­nä puo­le­na oli­si se, että alaa vaih­ta­vik­si vali­koi­tui­si­vat ne, joi­den osal­ta se on hel­poin­ta, kun nyt Mus­ta-Pek­ka osaa käteen satunnaisesti.

    Mus­ta-Pek­ka ei tie­ten­kään jää nyky­ään­kään käteen satun­nai­ses­ti, vaan ne vaih­ta­vat alaa joil­le se on kan­nat­ta­vin­ta, kun pal­kat las­ke­vat suh­tees­sa mui­hin palkkoihin.

    Vää­rin ennus­ta­mi­nen tuli­si koh­tuut­to­man kalliiksi. 

    Miten niin? Täs­sä­hän kou­lut­tau­tu­mis­pää­tök­sen teki­jä koh­taa kus­tan­nuk­set ja hyö­dyt just sel­lai­si­na kuin ne on.

    En ymmär­rä, miten val­tion mak­sa­ma kou­lu­tus pahen­tai­si asi­aa, pikem­min­kin päinvastoin

    No esim. siten, että kou­lu­tet­tu­ja on lii­kaa, eli kou­lu­tuk­sen tuot­to on lii­an alhai­nen. En tosin oo ihan var­ma mitä tar­koi­tat asian pahentumisella…

    Jos pape­ri­teh­das lak­kau­te­taan pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la, kaik­kien vähän kou­lu­tus­ta vaa­ti­vien pal­kat las­ke­vat, kun enti­set pape­ri­työn­te­ki­jät tun­gek­si­si­vat töi­hin pizzerioihin.

    Niin tämä siis pätee, jos uusia yri­tyk­siä ei voi syn­tyä ja kou­lut­ta­mat­to­man työ­voi­man vapaa liik­ku­mi­nen on estetty.

    Koko paik­ka­kun­ta taval­laan deval­voi­si palk­ka­ta­son­sa, jos­ta oli­si se hyvä puo­li, että uut­ta tuo­tan­toa tuli­si mata­lien palk­ko­jen hou­kut­te­le­ma­na tilal­le, mut­ta se huo­no puo­li, että sitä ennen koko paik­ka­kun­ta jou­tui­si pahaan deflaatiokierteeseen. 

    Ok. Täl­lai­sia pai­kal­li­sia deflaa­tio­kier­tei­tä ei oo. Tämä joh­tuu sii­tä, että ihmi­set liik­ku­vat ja käy­vät kaup­paa kun­ta­ra­jo­jen yli.

    Pal­ve­luam­ma­tit katoai­si­vat, kos­ka köyh­ty­neil­lä asiak­kail­la ei oli­si varaa palveluihin.

    No tämä riip­puu tie­tys­ti täy­sin sii­tä pal­jon­ko pal­ve­lui­den hin­nat las­ke­vat. Jos ne las­ke­vat riit­tä­väs­ti, niin köyh­ty­neil­lä asiak­kail­la on nii­hin varaa.

    Väes­tä tun­ki­si isoil­le paik­ka­kun­nil­le, kos­ka pien­ten paik­ka­kun­tien työ­mark­ki­nat oli­si­vat lii­an riskialttiita.

    Tämä pätee taas, jos ihmi­set eivät saa muut­taa. (Tosin en kyl­lä ymmär­rä miten he sit­ten voi­vat edes tun­kea isoil­le paikkakunnille…)

    Huo­nos­ti kävi­si teol­li­suus­mai­den kou­lut­ta­mat­to­man työvoiman.

    Niin kävi­si lyhyel­lä täh­täi­mel­lä. Sen sijaan köy­hien mai­den kou­lut­ta­mat­to­mal­le työ­voi­mal­le tämä olis ihan älyt­tö­män hie­no jut­tu. Nii­den elin­ta­so kas­vais suun­nil­leen kymmenkertaiseks.

    Monil­la toi­mia­loil­la ja pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la spot-hin­noit­te­lu joh­tai­si elintasoarpajaisiin.

    Mil­lä perus­teel­la? Eikö­hän ne jot­ka tuot­taa pal­jon hyvin­voin­tia muil­le sais edel­leen kor­ke­aa palk­kaa ja muut sit matalampaa.

    Mut­ta he eivät suo­je­lua tar­vit­se­kaan vaan se huo­no-osai­sem­pi osa työvoimasta. 

    Huo­no-osai­sem­pi osa työ­voi­mas­ta ei tart­te sen enem­pää suo­je­lua kuin vapaat mark­ki­nat. Kyl­lä he osaa­vat vali­ta par­haan tar­jo­tun vaih­toeh­don ihan sii­nä mis­sä parem­pio­sai­set­kin. Tämä huo­no-osais­ten hol­hous on kuvot­ta­vaa ihmis­ten aliarvioimista.

    Toi­nen poruk­ka, joka on jou­tu­nut tai jou­tu­mas­sa mark­ki­na­hin­noit­te­lun armoil­le on silp­pu­työ­tä teke­vä prekariaatti.

    Ei tämä ole mikään eri­tyis­ryh­mä. Kaik­ki joil­la ei ole tai­to­ja joil­la voi tuot­taa pal­jon hyvin­voin­tia muil­le jou­tu­vat tyy­ty­mään alhai­seen palk­kaan ja/tai huo­noi­hin työehtoihin.

  9. Kari
    “Mie­les­tä­ni työ­mark­ki­noi­den sään­te­lys­tä pitäi­si pääs­tä eroon, mut­ta vas­taa­vas­ti ihmis­ten epä­var­muut­ta pitäi­si vähen­tää sosi­aa­li­tur­van avul­la. Tans­kas­sa­han on joil­tain osin tämän tyyp­pi­nen jär­jes­te­ly käytössä.”

    Olen samaa miel­tä, sik­si Oden tar­koi­tus­ha­kui­nen aja­tus­leik­ki, jol­la muka osoi­te­taan että entis­tä mark­ki­naeh­toi­sem­mat työ­mark­ki­nat oli­si­vat kai­ken kau­heu­den alku, ottaa­kin päähän. 

    kyl­lä­hän Ode oli­sit voi­nut aja­tus­leik­kii­si sisäl­lyt­tää vie­lä Nato-jäse­nyy­den, soti­laal­li­sen Irak-ope­raa­tion ja palk­ka-armei­jaan siir­ty­mi­sen, jos sos­tur­van alas­ajo ja ovet auki-mamu­po­li­tiik­ka eivät oli­si aiheut­ta­neet tar­peek­si “ei järkeä”-ajatusmallia 😉

  10. Juk­ka Jon­ni­nen: “Nykyi­nen palk­ka­kar­tel­li joh­taa suu­reen syr­jäy­ty­nei­den armei­jaan, kun ihmis­ten työn arvo ei yksin­ker­tai­ses­ti rii­tä mini­mi­työ­eh­to­jen mukai­seen palkkaan/etuihin. Samoin työ­mark­ki­noil­ta syr­jäy­tyy hui­ma mää­rä sel­lai­sia juu­ri val­mis­tu­nei­ta (myös kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja), jot­ka eivät saa sitä ensim­mäis­tä työ­paik­kaa, kun työ­nan­ta­jat eivät uskal­la ris­kee­ra­ta palk­kaus­ta nykyi­sin ehdoin.”

    Katin kon­tit! Se menee just päinvastoin.
    Sehän “joh­taa suu­reen syr­jäy­ty­nei­den armei­jaan”, että mak­se­taan niin pie­niä palk­ko­ja, että sil­lä ei elä ja täy­tyy tur­vau­tua sosiaaliturvaan.
    Pitää jos­sain mää­rin paik­kan­sa, että “työ­nan­ta­jat eivät uskal­la ris­kee­ra­ta palk­kaus­ta nykyi­sin ehdoin”, mut­ta sekin perus­tuu työ­nan­ta­jien omien jär­jes­tö­jen pelot­te­luun, vaik­ka irti­sa­no­mis­suo­ja on meil­lä ole­ma­ton. Kun kir­joit­taa irti­sa­no­mis­lap­puun “tuo­tan­nol­li­set ja talou­del­li­set syyt”, ei koi­ra perään hau­ku. Eikä kukaan muu­kaan, saa­ti että jou­tui­si mak­sa­maan jotain korvauksia.
    Kyl­lä yrit­tä­jien pro­pa­gan­da istuu syvässä!

  11. Puu­tun tähän kou­lu­tuk­sen upon­nei­den kus­tan­nus­ten ja jäyk­kyy­den osalta:

    En ymmär­rä, miten val­tion mak­sa­ma kou­lu­tus pahen­tai­si asi­aa, pikem­min­kin päin­vas­toin. Jos kal­liin kou­lu­tuk­sen jäl­keen on kor­vi­aan myö­ten velois­saan, halu vaih­taa alaa ja hylä­tä kou­lu­tusin­ves­toin­ti on entis­tä vähäi­sem­pi.

    Tur­han kou­lu­tuk­sen toden­nä­köi­syys kas­vaa, jos yksi­lö ei mak­sa sii­tä itse. Yksi­lön käyt­täy­ty­mi­seen ex post vel­ka­taak­ka ei vai­ku­ta tai jos vai­kut­taa, niin sii­hen suun­taan, että kan­nus­tin mak­si­moi­da tulo­ja hakeu­tu­mal­la “vie­raal­le” alal­le on suu­rem­pi. Jos pää­tök­set teh­dään kou­lu­tuk­sen henk­ki­mi­sen jäl­keen yli ajan, ja jos on ole­mas­sa mah­dol­li­suus kui­ten­kin saa­da oman alan “raha­duu­ni”, niin tämä tie­tys­ti vai­kut­taa ris­kin arvot­ta­mi­sen kautta. 

    Käsit­tääk­se­ni ihmis­ten ris­kipre­fe­rens­si on sil­lä lail­la kie­ro, että koh­tuul­li­nen vel­ka­taak­ka saa ihmi­sen kaih­ta­maan ris­kiä, mut­ta val­ta­va vel­ka­taak­ka vähen­tää ris­kia­ver­sio­ta. So. jos yksi­lön net­to­va­ral­li­suus on 50 tuhat­ta mii­nuk­sel­la, hän menee vaik­ka mäk­kä­riin mak­saak­seen vel­kan­sa, mut­ta jos se on mil­joo­nan mii­nuk­sel­la, hän ryh­tyy toden­nä­köi­sem­min johon­kin kor­kean ris­kin hommaan.

    Päi­vit­täi­nen hin­noit­te­lu on aja­tus­leik­ki­nä vähän absur­di nyky­päi­vään. Sel­lais­ta on esiin­ty­nyt kyl­lä aina­kin kir­jal­li­suu­den mukaan esim. 30-luvun lama-ajan yhdys­val­lois­sa, jos­sa duu­na­rei­ta pal­kat­tiin päi­väk­si ker­ral­laan sen mukaan, kuin­ka hom­mia oli.

  12. Mik­ko Säre­lä: “Rea­goi­ko AY-lii­ke otta­mal­la pre­ka­ri­aa­tin omien sii­pien­sä suo­jaan ja aja­mal­la näi­den­kin asi­aa, vai julis­ta­mal­la sodan? Itse veik­kaan jäl­kim­mäis­tä. Mie­len­kiin­toi­sia aiko­ja elämme.”

    Luot­ta­mus­mie­hil­lä ei ole oikeut­ta usein­kaan ajaa pät­kä­työ­läi­sen asi­aa. Luot­ta­mus­mies ei esi­mer­kik­si voi rii­taut­taa vuo­kra­työ­läi­sen ongel­mia. Ay-liik­keel­le pitää ensin antaa oikeus ajaa myös pre­ka­ri­aa­tin jäsen­ten asi­aa ennen kuin asias­ta voi sitä syyl­lis­tää. Täl­lä het­kel­lä pre­ka­ri­aa­tin suo­je­lu on työ­lain­sää­dän­nön teh­tä­vä, mut­ta se ei sel­väs­ti­kään toi­mi hei­dän koh­dal­la. Syy­tä siis hallitusta.

    Tar­koi­tit­ko Juk­ka Jon­ni­nen oikeas­ti, että tär­keä seik­ka jär­jes­tel­män kehit­tä­mi­sek­si oli­si sinus­ta jär­jes­täy­ty­mi­sen kieltäminen?

    1. Osoi­tuk­se­na pysy­väs­sä työ­suh­tees­sa ole­vien epä­rei­lus­ta tuke­mi­ses­ta pät­kä­työ­läi­siä vas­taan on opet­ta­jien käy­tän­tö kes­keyt­tää hoi­to­va­paa kou­lu­jen kesä­lo­mien ajak­si, jol­loin äitiys­lo­ma­si­jai­nen jou­tuu työt­tö­mäk­si kesän ajak­si. Tätä ei OAJ ole kek­si­nyt, mut­ta jär­jes­tö hyväk­syy käytännön.

  13. Ammat­ti­liit­to­jen näen­näi­nen kiin­nos­tus pät­kä­työ­läi­sen arkeen on ongel­ma, ja näkyy näh­däk­se­ni tänä päi­vä­nä niin, että jär­jes­täy­ty­mi­sas­te laskee. 

    Toi­saal­ta se näkyy myös niin, että kun sata­mat ryh­ty­vät palk­kaa­maan lakon­mur­ta­jia, väkeä tun­kee ovis­ta ja ikku­nois­ta, sil­lä lupaus­kin vaki­tui­ses­ta työs­tä ahtaa­jan pal­kal­la on parem­pi kuin visio ikui­ses­ta pät­käs­tä hanttihommissa. 

    Tois­tai­sek­si pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt tees­ken­te­le­vät, ettei pal­kan­saa­jien välil­lä ole mitään rin­ta­ma­lin­jo­ja vaan kaik­ki ovat yhte­nä mie­he­nä kapi­ta­lis­tia vas­taan. Kun maa­il­man­ku­va perus­tuu har­haan, ei syn­ny myös­kään nykyis­tä parem­paa edunvalvontaa. 

    Itse näen asian niin, että yksi rin­ta­ma­lin­ja kul­kee vaki­tuis­ten työ­suh­tei­den ja pät­kän välil­lä. Toi­nen rin­ta­ma­lin­ja kul­kee jul­ki­sen sek­to­rin ja yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­väen välil­lä. Ei aina ja kai­kis­sa tilan­teis­sa, mut­ta sen ver­ran usein, että asia pitäi­si tun­nus­taa ja pyr­kiä joten­kin nykyis­tä parem­min käsittelemään. 

    Kun asial­le ei teh­dä mitään, pal­kan­saa­jien edun­val­von­nan rämet­ty­mi­nen näyt­tää ole­van put­ken pääs­sä, sil­lä kun työ­nan­ta­ja voi nyt avoi­mes­ti käyt­tää lakon­mur­ta­jia, lak­koa­se toi­mii vain niis­sä teh­tä­vis­sä, jois­sa väkeä ei voi ottaa pys­ty­met­säs­tä. Lakon­mur­ta­jia taas voi käyt­tää niin kau­an kuin duu­na­rit eivät ole soli­daa­ri­sia toi­sil­leen, ja nykyi­nen edun­val­von­ta­jär­jes­tel­mä ei pahem­min soli­daa­ri­suut­ta kyke­ne luomaan.

  14. Rai­mo K:

    Sehän “joh­taa suu­reen syr­jäy­ty­nei­den armei­jaan”, että mak­se­taan niin pie­niä palk­ko­ja, että sil­lä ei elä ja täy­tyy tur­vau­tua sosiaaliturvaan.

    Eli siis väit­tee­si on, että Suo­mes­sa on mer­kit­tä­vä mää­rä syr­jäy­ty­nei­tä työs­sä­käy­viä. Ok. Todis­teet tiskiin.

  15. Tie­de­mies:

    Päi­vit­täi­nen hin­noit­te­lu on aja­tus­leik­ki­nä vähän absur­di nyky­päi­vään. Sel­lais­ta on esiin­ty­nyt kyl­lä aina­kin kir­jal­li­suu­den mukaan esim. 30-luvun lama-ajan yhdys­val­lois­sa, jos­sa duu­na­rei­ta pal­kat­tiin päi­väk­si ker­ral­laan sen mukaan, kuin­ka hom­mia oli. 

    Täs­tä on ole­mas­sa aina­kin kau­no­kir­jal­li­suu­den puo­lel­la hie­no kuvaus Stein­bec­kin teok­ses­sa Vihan hedel­mät. Ammat­tiyh­dis­tys­lii­ket­tä puo­lus­ta­vat tut­ta­va­ni pitä­vät kyseis­tä teos­ta hyvä­nä perus­te­lu­na ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen olemassaololle.

    Minä tie­ten­kin pidän sitä lähin­nä kuvauk­se­na köy­hyy­des­tä, raken­ne­muu­tok­ses­ta ja ehkä Yhdys­val­to­jen sil­loi­sen talous­po­li­tii­kan epä­on­nis­tu­mi­ses­ta 🙂 Hie­no kir­ja kai­kes­ta huolimatta.

    Kari

  16. sylt­ty:

    Olen samaa miel­tä, sik­si Oden tar­koi­tus­ha­kui­nen aja­tus­leik­ki, jol­la muka osoi­te­taan että entis­tä mark­ki­naeh­toi­sem­mat työ­mark­ki­nat oli­si­vat kai­ken kau­heu­den alku, ottaa­kin päähän.

    haha­hah… mul­la on kans ihan sama jut­tu. Vaik­ka Osmo ei täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa oo lähes­kään niin vää­räs­sä kuin aina välil­lä, niin sil­ti oon ihan hii­le­nä tääl­lä. Joten­kin toi tar­koi­tus­ha­kui­suus kismittää.

    Sha­keem:

    Ay-liik­keel­le pitää ensin antaa oikeus ajaa myös pre­ka­ri­aa­tin jäsen­ten asi­aa ennen kuin asias­ta voi sitä syyllistää.

    hui! Pät­kä­työ­läi­siä ei mis­sään nimes­sä pidä pakot­taa otta­maan vas­taan ammat­ti­liit­to­jen asianajoapua.

  17. Rai­mo K:
    “Katin kon­tit! Se menee just päinvastoin.
    Sehän “joh­taa suu­reen syr­jäy­ty­nei­den armei­jaan”, että mak­se­taan niin pie­niä palk­ko­ja, että sil­lä ei elä ja täy­tyy tur­vau­tua sosiaaliturvaan.”

    Juk­ka:
    Ei aina­kaan suu­rem­paan jouk­koon kuin nyky­jär­jes­tel­mä, jos­sa sosi­aa­li­tur­va on hyvin pie­ni mut­ta vie­lä lisäk­si sel­lai­nen, että käteen jää­vät tulot työs­tä ovat usein sur­keat. Suu­ri osa syr­jäy­ty­mi­ses­tä tulee sii­tä, ettei yksi­lö enää työt­tö­mä­nä tun­ne ole­van­sa yhteis­kun­nan ja yhtei­sön tär­keä jäsen. Tämän vuok­si työl­lä on posi­tii­vi­nen mer­ki­tys riip­pu­mat­ta sii­tä saa­ta­vas­ta palkasta.

    Ja joka tapauk­ses­sa se palk­ka oli­si aina­kin sama kuin nyky­sys­tee­mis­sä kun ote­taan mukaan perus­tu­lo. Puhu­mat­ta­kaan reaa­li­pal­kas­ta, joka työ­elä­män tehos­tues­sa kas­vaa mer­kit­tä­väs­ti. Jos tie­dät sosi­aa­li­ses­ti oikeu­den­mu­kai­sem­man sys­tee­min, niin olen yhte­nä kor­va­na. Nyky­sys­tee­mi ei sel­lai­nen ole, vaan tuot­taa suu­ren mää­rän syr­jäy­ty­mis­tä, inhi­mil­lis­tä hätää ja sur­kei­ta ihmiskohtaloita.

    Sha­keem:
    “Tar­koi­tit­ko Juk­ka Jon­ni­nen oikeas­ti, että tär­keä seik­ka jär­jes­tel­män kehit­tä­mi­sek­si oli­si sinus­ta jär­jes­täy­ty­mi­sen kieltäminen?”

    Juk­ka:
    Ei mus­ta jär­jes­täy­ty­mis­tä tar­vit­si­si kiel­tää. Mut­ta ay-liik­keel­lä ei tuli­si olla palk­ka-kar­tel­lia. Eli jokai­sel­la tuli­si olla oikeus neu­vo­tel­la itse omis­ta työ­eh­dois­taan. Tämä jät­tää ay-liik­keel­le vie­lä tär­keän roo­liin noi­den yksi­löl­lis­ten sopi­mus­ten val­vo­mi­ses­sa ja tähän liit­ty­väs­sä oikeus- jne. avus­sa. Voi­si olla myös mah­dol­lis­ta, että ay-lii­ke neu­vot­te­lee jon­kin­lai­sen “poh­ja­so­pi­muk­sen”, joka on näi­den yksi­löl­lis­ten neu­vot­te­lui­den läh­tö­koh­ta mut­ta joka ei sitoi­si kum­paa­kaan osapuolta.

  18. Tie­de­mies: “Tur­han kou­lu­tuk­sen toden­nä­köi­syys kas­vaa, jos yksi­lö ei mak­sa sii­tä itse.”

    Ole­tat, että 18-vuo­tias tekee ratio­naa­li­sia, hyvin mie­tit­ty­jä pää­tök­siä vali­tes­saan jat­ko­kou­lu­tus­paik­kaan­sa? Duu­na­ri­per­heen vesa, joka aikoo yli­opis­toon, on mel­ko lail­la nykyi­sen kou­lu­jen (kel­vot­to­man) amma­tin­va­lin­na­noh­jauk­sen varas­sa teh­des­sään cost-bene­fit ‑ana­lyy­siä kai­kis­ta mah­dol­li­sis­ta aka­tee­mi­sis­ta vaih­toeh­dois­ta. Yksi­kään niis­tä ei mai­nos­ta, että hei, tääl­tä val­mis­tuu kor­tis­toon, ja yhdel­lä­kään (laki­mie­hiä ja lää­kä­rei­tä lukuun otta­mat­ta) ei ole eri­tyi­sen ansait­tua tai tun­net­tua mai­net­ta tule­vai­suu­den var­ma­na työllistäjänä.

    Kou­lu­tet­tu­jen van­hem­pien lap­sil­la saat­taa olla hie­man enem­män osviit­taa ja van­hem­mil­ta saa­ta­vaa valis­tus­ta aihees­ta, mut­ta par­tu­ri-kam­paa­jan lap­sel­la vält­tä­mät­tä ei.

  19. Sha­keem, AY-lii­ke voi­si hakea työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa paran­nuk­sia pät­kä­työ­läi­sil­le. Se ei sitä tee. 

    Sinän­sä on aika sama, mitä minä asias­ta ajat­te­len; edes­sä on konflik­ti, joka tulee muut­ta­maan suo­ma­lai­sia työ­mark­ki­noi­ta merkittävästi. 

    Ääri­vaih­toeh­dot ovat pät­kä­työn kiel­tä­mi­nen ja lak­koa­seen mur­tu­mi­sen myö­tä AY-liik­keen val­lan mur­tu­mi­nen. Luul­ta­vas­ti jää­dään johon­kin väli­maas­toon, mut­ta tap­pe­lus­ta tul­lee verinen.

  20. Päi­vi Pasi:

    Duu­na­ri­per­heen vesa, joka aikoo yli­opis­toon, on mel­ko lail­la nykyi­sen kou­lu­jen (kel­vot­to­man) amma­tin­va­lin­na­noh­jauk­sen varas­sa teh­des­sään cost-bene­fit ‑ana­lyy­siä kai­kis­ta mah­dol­li­sis­ta aka­tee­mi­sis­ta vaihtoehdoista.

    ööö… Duu­na­ri­per­hei­den vesat, jot­ka aiko­vat yli­opis­toon, eivät oo mitään idiootteja.

    Yksi­kään niis­tä ei mai­nos­ta, että hei, tääl­tä val­mis­tuu kor­tis­toon, ja yhdel­lä­kään (laki­mie­hiä ja lää­kä­rei­tä lukuun otta­mat­ta) ei ole eri­tyi­sen ansait­tua tai tun­net­tua mai­net­ta tule­vai­suu­den var­ma­na työllistäjänä.

    No sit­ten var­maan kant­sii men­nä oikik­seen tai lää­kik­seen, jos ei oo varaa opis­kel­la vaan omaks huviks.

  21. Päi­vi Pasi:
    “Ole­tat, että 18-vuo­tias tekee ratio­naa­li­sia, hyvin mie­tit­ty­jä pää­tök­siä vali­tes­saan jatkokoulutuspaikkaansa?”

    Jos 18-vuo­tias pako­te­taan ajat­te­le­maan, niin hän ajat­te­lee. Aina­kin vähän. Suo­ma­lai­nen nuo­ri osaa olla ratio­naa­li­nen ja har­kit­se­va mopo­kau­pas­sa kun on omat rahat pelissä–minkä takia sama mies ei osai­si olla ratio­naa­li­nen ja har­kit­se­va kou­lu­tus­pää­tös­tä teh­des­sään, jos oli­si vas­taa­vas­ti omat rahat pelis­sä? Osaa­vat­han nuo­ret mel­kein kai­kis­sa muis­sa maa­il­man mais­sa teh­dä fik­su­ja kou­lu­tus­pää­tök­siä. Ei PISA-Suo­men nuo­ret voi niin pal­jon osaa­mat­to­mam­pia olla kuin vaik­ka­pa Austra­lian nuoret.

  22. Aina toki tar­vi­taan kapei­den eri­koi­sa­lo­jen osaa­jia kuten ydin­voi­ma­loi­den val­vo­mo­hen­ki­lö­kun­taa. Mut­ta täy­tyy ottaa se ris­ki, että val­mis­tuu alal­le, jota ei koh­ta enää ole tai jon­ka kan­nat­ta­vuus on heik­koa. Suu­ta­ri ei menes­ty maa­il­mas­sa, jos­sa ken­kiä ei enää tar­vit­se tai kan­na­ta korjata.

    Varo­vai­nen sat­saa genee­ri­siin tai­toi­hin, siis sel­lai­siin kuin kie­let ja mate­ma­tiik­ka. Sil­loin voi ket­te­räs­ti opis­kel­la itsel­leen uuden amma­tin kun edel­li­nen ei enää kannata. 

    Eri­kois­tie­to­jen ja ‑tai­to­jen opet­ta­mi­nen on Suo­men perus­kou­luis­sa ja lukiois­sa lii­al­lis­ta. Esi­mer­kik­si fysiik­kaa, bio­lo­gi­aa ja his­to­ri­aa on tur­han pal­jon. Kou­lut tuput­ta­vat tie­toa, joka kuu­lui­si jokai­sen hen­ki­lö­koh­tai­sen ris­ki­har­kin­nan alueelle.

  23. Osoi­tuk­se­na pysy­väs­sä työ­suh­tees­sa ole­vien epä­rei­lus­ta tuke­mi­ses­ta pät­kä­työ­läi­siä vas­taan on opet­ta­jien käy­tän­tö kes­keyt­tää hoi­to­va­paa kou­lu­jen kesä­lo­mien ajak­si, jol­loin äitiys­lo­ma­si­jai­nen jou­tuu työt­tö­mäk­si kesän ajak­si. Tätä ei OAJ ole kek­si­nyt, mut­ta jär­jes­tö hyväk­syy käytännön.”

    Syy­kin on sel­vä. Ei kun­ta palk­kaa sijais­ta kuin luku­vuo­den ajak­si. Ei tuo vaki­tui­sen kesä­palk­ka siir­ry sijai­sel­le. Tätä on yri­tet­ty mut­ta huo­nol­la menes­tyk­sel­lä, sil­lä työ­nan­ta­ja eli kun­ta palk­kaa sijai­sen kuin talveksi.

    Joten OAJ läh­tee sii­tä, että on parem­pi, että joku saa pal­kan kuin ei kukaan

  24. Toi­nen poruk­ka, joka on jou­tu­nut tai jou­tu­mas­sa mark­ki­na­hin­noit­te­lun armoil­le on silp­pu­työ­tä teke­vä pre­ka­ri­aat­ti. Hei­dän osal­taan sopi­musyh­teis­kun­nan tur­va­verk­ko ei toi­mi, eikä koko asia näy­tä kiin­nos­ta­van pysy­vis­sä työ­suh­teis­sa ole­vien etui­hin kes­kit­ty­vää ay-liikettä.”
    Kysy­mys onkin miten ay-lii­ke ymmär­re­tään ? Onko se vain SAK ?

    Kor­keim­mat jär­jes­täy­ty­mi­sas­teet ovat lää­kä­reil­lä, laki­mie­hil­lä, upsee­reil­la , opet­ta­jil­la, sai­raan­hoi­ta­jil­la etc
    Jopa F!-kuljettajien ja NHL-täh­tien jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on kor­keam­pi kuin yhden­kään sak-lai­sen alan.

    Osmo väit­ti ettei heil­le ole hyö­tyä jär­jes­täy­ty­mi­ses­tä, mut­ta sil­ti se on lähel­lä 100 %
    Miten tämä on mahdollista ??

    Mik­si lää­kä­rit eivät pai­nos­ta työ­nan­ta­jia huo­mioi­maan pre­ka­ri­aa­tin tar­pei­ta ? Lää­kä­reil­lä oli­si painostusvoimaa.

    Vai eikä parem­man väen yhdis­tyk­set ole­kaan ay-liikettä ?

  25. Ei sii­nä mitään ole­tuk­sia nuor­ten fik­suu­des­ta tar­vit­se teh­dä kun lausuu että tur­han kou­lu­tuk­sen toden­nä­köi­syys kas­vaa, jos yksi­lö ei mak­sa sii­tä itse. Pikem­min­kin on niin että jos on sitä päin­vas­tais­ta miel­tä että tur­han kou­lu­tuk­sen toden­nä­köi­syys pie­ne­nee hin­nan kas­vaes­sa, tekee ole­tuk­sen että nuo­ret ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti aivan järjiltään!

    Ei, kes­ki­ver­to 18-vuo­tias ei tee täs­mäl­li­sen ratio­naa­li­sia, hyvin mie­tit­ty­jä ja toden­nä­köi­syy­sop­ti­moi­tu­ja pää­tök­siä vali­tes­saan jatkokoulutuspaikkaansa.

    Mut­ta mel­kein jokai­nen 18-vuo­tias tekee hie­man ratio­naa­li­sem­pia ja hie­man parem­min mie­tit­ty­jä pää­tök­siä vali­tes­saan jat­ko­kou­lu­tus­paik­kaan­sa, jos hän jou­tuu tai edes kokee jou­tu­van­sa itse mak­sa­maan edes jotain ver­rat­tu­na “ilmai­suu­den” kokemukseen.

    Täs­tä ei tie­ten­kään auto­maat­ti­ses­ti seu­raa mitään väis­tä­mä­tön­tä joh­to­pää­tös­tä kou­lu­tuk­sen “ilmai­suu­den” suh­teen, vaan sen asian yhteis­kun­nal­li­seen jär­ke­vyy­teen vai­kut­taa moni muu­kin seikka. 

    Mut­ta yksi näis­tä vai­kut­ta­vis­ta sei­kois­ta on se että mak­sul­lis­ta (tai sel­lai­sek­si koet­tua) asi­aa tuh­la­taan ja haas­ka­taan käy­tän­nös­sä aina vähem­män kuin “ilmais­ta”. Kou­lu­tus- ja koti­taus­tas­ta riip­pu­mat­ta. Oli kou­lun opo sit­ten ete­vä tai ei.

  26. Se että nor­maa­lia työ­ai­kaa teke­vil­le, las­ten van­hem­mil­le ja ajoit­tain (sairas)lomaileville mak­se­taan laki­sää­tei­ses­ti lähes samaa palk­kaa kuin ter­veil­le työ­nar­ko­maa­neil­le ei ole sivu­tuo­te vaan tar­koi­tus, samoin se että tämä las­kee työn tuot­ta­vuut­ta tasol­le mihin useim­mat pää­see. Tämä on huo­mat­ta­vas­ti pal­jon sivis­ty­neem­pää kuin ahke­rien tuot­ta­vuu­den las­ke­mi­nen sakin­hi­vu­tuk­sel­la, joka oli ennen perin­ne tuntitöissä.

  27. Kun OAJ oli lakos­sa kevääl­lä ‑95 mää­rä­ai­kai­set vir­ka­suh­teet eli käy­tän­nös­sä kesä­työt­ty­myys oli sil­loin nime­no­maan yksi kes­kei­sis­tä vaa­ti­muk­sis­ta jota ei saa­vu­tet­tu. Käsit­tääk­se­ni mää­rä­ai­kai­set oli­si­vat halun­neet jat­kaa lak­koa, mut­ta viran­hal­ti­jat eivät.

    1. kyse on kah­des­ta eri asias­ta. PItäi­si kiel­tää hoi­to­va­paan kekeyt­tä­mi­nen kesä­lo­man ajak­si. Ei samas­ta työs­tä kah­ta palk­kaa voi maksaa.

  28. Ei mus­ta jär­jes­täy­ty­mis­tä tar­vit­si­si kiel­tää. Mut­ta ay-liik­keel­lä ei tuli­si olla palk­ka-kar­tel­lia. Eli jokai­sel­la tuli­si olla oikeus neu­vo­tel­la itse omis­ta työehdoistaan. ”

    Tuo hen­ki­lö­koh­tai­nen työ­so­pi­mus on vain asian­tun­te­mat­to­man mär­kä unelma.
    Yri­tys pyr­kii pitä­mään myös HR kulut aisois­sa ja pahin­ta myrk­kyä kus­tan­nus­te­hok­kuu­del­le ovat epäs­tan­dar­dit sopimukset.
    Eihän asiak­kail­le­kaan tar­jo­ta yksi­löl­li­siä sopi­muk­sia massamarkkinoilla ?
    Niin­pä suur­ten yri­tys­ten sop­pa­rit ovat vakioi­ta lukuu­not­ta­mat­ta ylin­tä johtoa.
    Jos joku vaa­tii omia ehto­ja­na niin hänet vain jäte­tään palkaamatta.

    Nyky­ään yri­tyk­sis­sä meno­pää­tök­set on kes­ki­tet­ty mah­dol­li­sim­man kor­keel­le, joten esi­mei­hel­lä ei ole oikeut­ta neu­vo­tel­la pal­kois­ta kuin hyvin pie­nis­tä sum­mis­ta esim hän saa jakaa 10 hen­gen poru­kal­leen yhden 5 % korotuksen

  29. kyse on kah­des­ta eri asias­ta. PItäi­si kiel­tää hoi­to­va­paan kekeyt­tä­mi­nen kesä­lo­man ajak­si. Ei samas­ta työs­tä kah­ta palk­kaa voi maksaa.”

    Tuo­han on työ­nant­jan asioi­ta. Itse asias­sa tilan­ne syn­tyi kun työ­nan­ta­ja palk­ka­si sijai­sen vain syk­sys­tä kevää­seen. Näin kun­ta­työ­nan­ta­ja tekee mui­den­kin ryh­mien esim kou­lua­vus­ta­jien kans­sa. Opet­ta­jat vain rahas­ti­vat aukon
    Ja jos olet luke­nut kunal­li­sen sopi­muk­sen niin se on niin pak­su Raa­mat­tu, että HR asioi­den hoi­to on var­mas­ti kal­lis­ta ilman hen­ki­lö­koh­tai­sia­kin sopimuksia

  30. Erit­täin hyvä kir­joi­tus. Ne jot­ka eni­ten hauk­ku­vat polii­sia, tar­vit­se­vat myös yleen­sä eni­ten polii­sin suo­je­lua. Päte­nee­kö sama myös työmarkkinasäännöksiin.

  31. On opet­ta­jil­la hiu­kan pei­liin­kat­so­mis­ta täs­sä Osmon esiin­nos­ta­mas­sa asias­sa, mut­ta muu­ta­ma tosia­sia sen­tään voi vähän vesit­tää hyvää syyllistämistä:

    1. Ras­kaa­na ole­va opet­ta­ja ei voi siir­tää kesä­lo­maan­sa äitiys­lo­man­sa jat­keek­si. Näin ymmär­tääk­se­ni joil­la­kin muil­la aloil­la toi­mi­taan? Eli ellei “palaa töi­hin” saa naut­tia saman­ai­kai­ses­ti sekä äitiys- että kesälomasta.

    2. Kun­nat toi­saan eivät vält­tä­mät­tä anna jakaa puo­lik­si­kaan kesä­lo­maa viran­hal­ti­jan ja sijai­en kes­ken. Sen tie­dän, että muu­ta­ma on tätä yrit­tä­nyt. Eli jos käyt kun­nan­vi­ras­tos­sa luo­pu­mas­sa puo­len kesän pal­kas­ta­si, kun­ta kiit­tää (?) mut­ta ei sitä sääs­ty­nyt­tä rahaa sijai­sel­le anne­ta. Sil­lä mat­kus­taa joku lauu­ta­kun­ta Gotlantiin.

    3. Tähän asti opet­ta­jak­si ryh­ty­vät ovat hyvin usein käy­neet sen saman kuri­muk­sen läpi: pari ekaa kesää he ovat olleet kesä­töis­sä tai kor­tis­tos­sa. Nyt kun he ovat saa­neet viran ja uskal­tau­tu­neet hank­ki­maan lap­sia, hei­tä syyl­lis­te­tään oikein urakalla. 

    Se, mitä OAJ:n ja Kun­nal­li­sen työ­mark­ki­na­lai­tok­sen pitäi­si teh­dä: taa­ta äitiys­lo­ma­lai­sel­le sama kesä­lo­ma­oi­keus (käy­tän­nös­sä piden­net­ty­nä äitiys­lo­ma­na) kuin muil­le­kin työn­te­ki­jä­ryh­mil­le ja jakaa se lop­pu­ke­sän “ope­tuk­se­ton aika” sii­nä suh­tees­sa viran­hal­ti­jan ja sijai­sen kes­ken kun he ovat edel­li­se­nä vuon­na töis­sä olleet. 

    Sinän­sä en kaih­da näi­tä kes­kus­te­lu­ja opet­ta­jien koh­tuut­to­mis­ta eduis­ta, mut­ta jos­kus ne vähän rasit­ta­vat. Itseä­ni kum­mas­tut­taa pal­jon enem­män vaik­ka­pa kan­san­edust­jien, pää­si­säi­strul­lien, jou­lu­puk­kien, sisä­ve­si­lai­vo­jen kap­tee­nien ja uutis­ten­lu­ki­joi­den käsit­tä­mät­tö­mät vapaat. Ja onko se tot­ta, että tv-kuu­lut­ta­jat eivät tee mitään jär­ke­vää (lupa­mak­su­jen vas­ti­neek­si) siel­lä ohjel­mien aikana?

    Tou­ko Mettinen
    nimimerkki

  32. Ja lis­tas­ta jäi vie­lä kau­pun­gi­nor­kes­te­rin trian­ge­lin­soit­ta­ja. Ker­ran­kin oikein seu­ra­sin, kun kon­ser­tis­sa kol­me ker­taa kili­syt­ti trian­ge­li­aan. Muun ajan kuun­te­li ilmaiseksi.

    Tou­ko

  33. PItäi­si kiel­tää hoi­to­va­paan kekeyt­tä­mi­nen kesä­lo­man ajaksi.”

    Opet­ta­jien vuo­si­lo­maa ei voi ajoit­taa, vaan se on aina kiin­teä. Lähes kai­kil­la muil­la aloil­la vuo­si­lo­man ajan­koh­dan voi sää­tää niin, että loman­sa saa pidet­tyä hoi­to­va­paan lisäk­si. Aika eris­kum­mal­li­nen aja­tus on, että lap­sen syn­ty­män ajan­koh­ta mää­räi­si, saa­ko opet­ta­ja pitää vuo­si­lo­man­sa vai ei.

  34. Ammat­ti­liit­to­jen näen­näi­nen kiin­nos­tus pät­kä­työ­läi­sen arkeen on ongel­ma, ja näkyy näh­däk­se­ni tänä päi­vä­nä niin, että jär­jes­täy­ty­mi­sas­te laskee. ”

    Pät­kä­työ­läi­syys perus­tuu työ­so­pi­mus­la­kiin eikä ole oikeas­taan mah­dol­lis­ta pääs­tä sopuun työ­eh­to­so­pi­mus­ta­sol­la parem­mis­ta määräyksistä.
    Mää­rä­ai­kai­nen sopi­mus on lail­li­nen ja parem­paa sään­töä on vai­kea keksiä.
    Monet asiat ovat myös työ­nan­ta­jil­le peri­aat­teel­li­sia kuten näkyi tuos­sa ahtaa­jien irti­sa­no­mis­kor­vauk­ses­sa. Työ­an­ta­jien ykkös­ket­ju oli avoi­mes­ti sitä vas­taan ja oli val­mis aja­maan vaik­ka maan kon­kur­siiin, jot­ta sitä ei kir­ja­ta sopimukseen.

    Sama kos­kee mää­rä­ai­kai­sen sopi­muk­sen lopet­ta­mis­ta tai rajoit­ta­mis­ta, se on mah­do­ton työnantajille.

    Ja toi­saal­ta meil­lä on nyt ylei­ses­ti hyväk­syt­ty työ­ajan lyhen­tä­mi­nen työt­tö­myy­den kautta.
    Vuo­si­työ­ai­ka lyhe­ni 80-luvul­le saak­ka, mut­ta jo 90-luvul­la työ­ai­kaa lyhen­net­tiin työttömyysjaksoilla
    Esim teim­me vuon­na 1989 11 % enem­män työ­tun­te­ja kuin 2007 vaik­ka työs­sä­oli­joi­ta oli saman verran.

    Mut­ta työt­tö­myys­jak­sot nousi­vat 400000:sta 2007 800000:teen

  35. os työ­nan­ta­ja jou­tui­si neu­vot­te­le­maan jokai­sen kans­sa erik­seen, sopi­mus­neu­vot­te­lui­hin tuh­rau­tui­si hir­vit­tä­vä mää­rä resurs­se­ja ja sopi­mus­hal­lin­non jär­jes­tä­mi­nen oli­si mel­koi­nen urak­ka esi­mer­kik­si eri aikaan päät­ty­vien hen­ki­lö­koh­tais­ten työ­eh­to­so­pi­mus­ten vuok­si. On hal­vem­paa sopia ker­ral­la suu­ren jou­kon kanssa.”

    Näin on, HR tehok­kus oli­si todel­la huono.
    Hen­ki­lö­koh­tai­sia sopi­muk­sia vaa­ti­vat ne , joil­la ei ole käsi­tys­tä kustannuksista.
    Eikä käsi­tys­tä yri­tyk­sen joh­ta­mi­ses­ta ja hallinnosta.

  36. #
    Jos pal­kat mää­räy­tyi­si­vät markkinoilla
    #

    Niin, mil­lä markkinoilla.

    Niil­lek­kö mark­ki­noil­la mil­le kukin hal­li­tus on äänes­tet­ty ja min­kä myö­tä sit­ten seu­raa­vat mark­ki­nat määräytyvät.

    Eihän sii­nä mitään, jos­ko mark­ki­na­voi­mai­set net­to­pal­kat sei­lai­si­vat sen ver­ran, että pal­kan­saa­jien net­to­pal­kat vas­taa­vas­ti sei­li­si­vat sen ver­ran, että asun­to­lai­nan­sa ja ruo­kan­sa kan­sa­lai­set sai­si­vat mak­set­tua. Ja myös siten, että val­tio sai­si luot­ton­sa ja vel­voit­teen­sa maksettua.

    En miten­kään ihai­le USAn talout­ta, mut­ta siel­lä­hän (aina­kin tele­vi­sio­do­ku­ment­tien perus­teel­la) kan­sa­lai­set ovat sitä miel­tä, että kun val­tio on vel­kaan­tu­nut riit­tä­väs­ti, niin sii­tä sit­ten vaan voi käy­dä köy­him­pien kimppuun.

    Köy­him­mät kun eivät vält­tä­mät­tä ole par­hai­ten peril­lä val­tion talou­des­ta suuh­tees­sa omaansa.

    Eli köyt­tä val­tion talou­den hal­lin­nas­sa onkin hel­poin­ta kiris­tää & löyh­dyt­tää talou­des­ta tie­tä­mät­tö­mien osuudella.

    Eli van­ha vit­si, köy­hä mak­saa laa­tu­ken­gis­tään suh­tees­sa ennem­män kuin parempituloinen.

  37. Mie­les­tä­ni sen 18v älyk­kyy­del­lä on nyky­aan aina vain vähem­män vai­ku­tus­ta kuin­ka ris­kial­tis hänen kou­lu­tus­va­lin­tan­sa on, nyky­maa­il­ma on aivan lii­an moni­mut­kai­nen paik­ka rea­lis­ti­seen arvioin­tiin. Kaut­ta aiko­jen on vii­saat mie­het lyö­neet päi­tään yhteen ja teh­neet “Suo­mi vuon­na 2000” kir­jo­ja ja ajan tul­les­sa täy­teen nii­den ainoa paik­ka on leh­tien taka­si­vu­jen vit­si­pals­tat jois­sa par­hail­le paloil­le naureskellaan.

    Aikoi­naan ‑86 tekuun men­nes­sä­ni valit­sin ‘ris­kialt­tiin’ it (sil­loin vie­lä atk) puo­len ja jot­kut vali­tis­vat kon­ser­va­tii­vi­sem­min teks­tii­li (juu sel­lai­nen­kin oli vie­lä ole­mas­sa) puo­len. Var­ma ala kos­ka mitä tapah­tuu­kaan niin aina­han ihmi­set vaat­tei­ta tar­vit­se­vat, nyt jäl­ki­vii­saa­na kaik­ki tie­tää mitä var­mal­la arval­la sai.

    Ja jos sit­ten on ekan tut­kin­non jäl­keen 50 ton­nia opin­to­vel­kaa ja uut­ta et saa kos­ka luot­to­luo­ki­tuk­se­si kusee, niin se on sit­ten qood­bye. Voi joh­taa aika­moi­seen resurs­sien tuh­laa­mi­seen jos fik­su kave­ri viet­tää lop­pue­lä­män­sä mäk­kä­rin tis­kil­lä. Tosin tuh­laa tämä nykyi­nen­kin sys­tee­mi resurs­se­ja, en osaa sanoa kum­pi enemmän.

  38. Opet­ta­jan mies — hoi­to­va­paa, ei äitiys­lo­ma. Vink­ki­nä: hoi­to­va­paa alkaa van­hem­pain­va­paan jäl­keen, kun lap­si on vajaan vuo­den ikäi­nen ja sitä voi­daan jat­kaa sii­hen asti, että lap­si on 3‑vuotias.

  39. PItäi­si kiel­tää hoi­to­va­paan kekeyt­tä­mi­nen kesä­lo­man ajaksi. 

    Kai­kil­ta ammat­ti­ryh­mil­tä? Nyky­ään on var­sin taval­lis­ta, että äiti kes­keyt­tää hoi­to­va­paan­sa kesä­lo­man ajak­si, jol­loin isä voi pitää isä­kuu­kau­ten­sa, ja jat­kaa sen jäl­keen vie­lä hoi­to­va­paal­la. Isä­kuu­kausi­han on pidet­tä­vä ennen kuin lap­si on puo­li­tois­ta­vuo­tias, mut­ta moni halu­aa pitää lap­sen koti­hoi­dos­sa kol­mi­vuo­ti­aak­si asti. Äiti­hän ei voi olla hoi­to­va­paal­la isän pitäes­sä isä­kuu­kaut­taan ja mones­sa tapauk­ses­sa töi­hin­pa­luu kuu­kau­dek­si ei ole oikein toi­mi­va vaihtoehto.

  40. PItäi­si kiel­tää hoi­to­va­paan kekeyt­tä­mi­nen kesä­lo­man ajak­si. Ei samas­ta työs­tä kah­ta palk­kaa voi maksaa. 

    Eihän sitä mak­se­ta­kaan. Opet­ta­jien tapauk­ses­sa, jos lap­si syn­tyy sopi­vaan aikaan vuo­des­ta, lap­sen isä voi pitää koko kesän van­hem­pain­va­paa­ta ja äiti kesälomaa.

    Minä en jak­sa kadeh­tia näi­tä opet­ta­jien etu­ja. Jos tal­ven jak­saa jos­sain perus­kou­lun ylä­as­teel­la, niin sii­tä hyväs­tä lomat ovat ansai­tut. Itse valit­sin hel­pom­man työn, vaik­ka jos­kus kesä­kuus­sa sitä miet­tii, että oli­si­ko se opet­ta­mi­nen ollut niin kamalaa.

  41. Ja sit­ten vie­lä asiak­kuu­tee­ni val­tion hal­lin­nos­sa ärsyttää.

    Kun menen työ­voi­ma­toi­mis­toon, niin minul­ta on usein kysyt­ty, että “olen­ko asiak­kaa­na” täs­sä työvoimatoimistossa.

    Mones­ti onkin suo­ni otsas­sa­ni pul­lis­tu­nut tuon kysy­tyn asiak­kuu­den myö­tä, että tulen­ko minä “val­tion asiak­kaa­na” työ­voi­ma­toi­mis­toon, vai­ko “mark­ki­na­voi­mien” asiak­kaa­na jo ilmoit­tau­tu­maa­ni työvoimatoimistoon.

    Siis, on täy­sin ärsyt­tä­vä asia, että val­tion hal­lin­to on otta­nut käyt­töön­sä mark­ki­na­voi­mien käsit­tei­tä — jopa lain­sää­dän­nös­sä on näin — että se asiakas.

    Minul­la on kyl­lä sel­lai­nen käsi­tys asiak­kuu­des­ta­ni mark­ki­na­voi­mien alai­suu­des­sa, että asia­kas tulee raha kädes­sään osta­maan mitä ostaa­kaan, mut­ta ei siten, että valtion
    vir­ka­mies ryh­tyy minua puhut­te­le­maan asiak­kaa­naan työvoimatoimistossa.

  42. Lii­an vanha:

    Hen­ki­lö­koh­tai­sia sopi­muk­sia vaa­ti­vat ne , joil­la ei ole käsi­tys­tä kustannuksista.

    Noin yleen­sä kun puhu­taan hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta sopi­mi­ses­ta, niin täl­lä tar­koi­te­taan vaan sitä, että ei oo yleis­si­to­vaa työ­so­pi­mus­ta. Tämä on vähän niin­kuin kän­nyk­kä­so­pi­mus­ten­kin kans­sa. Vaik­ka ei oo mää­rät­ty mitään yhtä ja oike­aa sopi­mus­ta, niin ei kulut­ta­jien kans­sa neu­vo­tel­la yksi­löl­li­ses­ti vaan tar­jo­taan eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja ota tai jätä meiningillä.

  43. 3. Tähän asti opet­ta­jak­si ryh­ty­vät ovat hyvin usein käy­neet sen saman kuri­muk­sen läpi: pari ekaa kesää he ovat olleet kesä­töis­sä tai kor­tis­tos­sa. Nyt kun he ovat saa­neet viran ja uskal­tau­tu­neet hank­ki­maan lap­sia, hei­tä syyl­lis­te­tään oikein urakalla. 

    No näin­pä. Tämä käy­tän­tö pala­ta kesän ajak­si töi­hin on ollut voi­mas­sa jo aina­kin vuon­na 1977 eli mis­tään uudes­ta “epä­koh­das­ta” ei ole kyse. Maa­il­mas­sa on ihan oikei­ta­kin epä­koh­tia, mut­ta taval­li­ses­ti opet­ta­ja saa nii­den parin ekan pre­ka­ri­aat­ti­vuo­ten­sa jäl­keen viran tai aina­kin niin pit­kän sijai­suu­den, että sii­hen sisäl­tyy myös kesäloma.

  44. Vaik­ka ei oo mää­rät­ty mitään yhtä ja oike­aa sopi­mus­ta, niin ei kulut­ta­jien kans­sa neu­vo­tel­la yksi­löl­li­ses­ti vaan tar­jo­taan eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja ota tai jätä meiningillä.”

    Näin se toi­mii yri­tys­ten ja työn­te­ki­jöi­den­kin välil­lä, mitään aitoa yksi­löl­lis­tä neu­vot­te­lua ei ole.
    Yri­tyk­sen näkö­kul­mas­ta työ­voi­ma on kol­lek­tii­vi ja kor­kein­taan neu­vo­tel­laan kol­lek­tii­vin edus­ta­jan kans­sa , ei yksilöiden

  45. Ay-lii­ke on jakau­tu­nut yri­tys­toi­min­nan mukaan ja on aika haja­nai­nen. Vasem­mis­ton val­lan hii­pues­sa se on myös menet­tä­nyt poliit­ti­sen valtansa
    Liit­to­jen sisäl­lä­kin on tapah­tu­nut hajaan­nus, sil­lä vaik­ka työn­te­ki­jät ovat jär­jes­täy­ty­nei­tä niin he kuu­lu­vat “vää­riin” liit­toi­hin so liit­toi­hin , joil­la ei ole alan työehtosopimusta

    Myös­kin jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on las­ke­nut pre­ka­ri­aat­tia­loil­la, jos se nyt kos­kaan on edes ollut kor­kea. Haja­nai­nen poruk­ka ei kyke­ne aja­maan asiaansa.

    Par­hai­ten jär­jes­täy­ty­nei­tä ovat hyvin toi­meen­tu­le­vis­sa ja pysy­vis­sä työ­suh­teis­sa ole­vat, eri­tyi­ses­ti jul­ki­sen puo­len akateemiset.
    Heil­lä on myös poliit­tis­ta voi­maa, sil­lä kan­san­edus­ta­jis­ta suu­rin osa on vir­ka­mie­hiä, joten heil­lä on suo­ra vai­ku­tus­ka­na­va lainsäädäntöön

  46. Vaik­ka argu­men­tis­ta­ni sai ehkä kuvan, että mie­les­tä­ni kou­lu­tuk­ses­ta pitäi­si mak­saa itse, ei mie­les­tä­ni asia ole näin. Mak­su­ton­ta tai aina­kin ran­kas­ti sub­ven­toi­tua kou­lu­tus­ta tukee moni argu­ment­ti, mut­ta ei tämä.

    Kun kou­lu­tuk­ses­ta jou­tuu mak­sa­maan itse, ole­tusar­voi­ses­ti suo­ri­tet­ta­vat tut­kin­not ovat ensin­nä­kin lyhyem­piä vähem­män spe­si­fi­siä. Meil­lä diplo­mi-insi­nöö­rin tai mais­te­rin opin­not ovat jo aika eri­kois­tu­nei­ta mais­te­rio­pin­to­jen lop­pu­vai­heil­la ja diplomityön/gradun teko­vai­hees­sa. Uran­vaih­to­ha­luk­kuus on sil­loin toden­nä­köi­ses­ti vähäi­sem­pää kuin muu­al­la maa­il­mas­sa ylei­sem­mäs­sä mal­lis­sa, jos­sa suu­rin osa ottaa pal­jon genee­ri­sem­män alem­man korkeakoulututkinnon. 

    Toi­sek­si, työ­elä­mäs­sä tut­kin­toon suh­tau­du­taan enem­män ser­ti­fi­kaat­ti­na, että kave­ri on sen ver­ran suo­ra­sel­käi­nen, että hoi­taa hom­mat. Jos­sain mää­rin se on sitä tääl­lä­kin — itsea­sias­sa voi­daan väit­tää, että mei­kä­läi­nen kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä erot­te­lee vain hie­nom­mal­la seu­lal­la. Mut­ta täs­sä­kin: kun mais­te­rin pape­rit ovat kou­ras­sa vas­ta pääl­le kol­me­kymp­pi­se­nä, eikä ulkois­ta pak­koa vaih­taa alaa (taik­ka siis olla jat­ka­mat­ta mäk­kä­rin kas­sal­la tai sii­voo­ja­na) ole, niin kyl­lä sii­tä­kin jäyk­kyyt­tä syntyy.

    Koros­tan, että itse en pidä tätä suu­re­na ongel­ma­na. Minus­ta on itsea­sias­sa ihan OK, että ihmi­set arvos­ta­vat sivis­tys­tä ja teke­vät hen­ki­lö­koh­tai­sia valin­to­ja, jois­sa he tin­ki­vät tule­vas­ta (mate­ri­aa­li­ses­ta) elin­ta­sos­taan ja saa­vat tilal­le elä­män­laa­tua. Niin näis­sä jutuis­sa usein on. Mut­ta sen yksi­lön kan­nal­ta edul­li­sen vaih­to­kau­pan mak­sa­vat veron­mak­sa­jat, ja sii­nä tapauk­ses­sa pitäi­si tar­kas­tel­la hyö­tyä koko yhteis­kun­nal­le. Minua ihme­tyt­tää nykyi­sen “kult­tuu­ri­va­sem­mis­ton” haluk­kuus tukea tätä täy­sin kritiikittä.

  47. -ilmei­ses­ti Krei­kas­sa tulee käy­mään niin että pal­kat ja vähän muut­kin mää­räy­tyy markkinoilla.
    ja Por­tu­ga­li seu­raa peräs­sä ja ehkä Espan­ja ja ehkä..

    eläm­me mie­len­kiin­toi­sia aikoja.

    ja edelleen:montako län­si­maa­ta löy­tyy maa­pal­lol­ta jot­ka pys­ty­vät elät­tä­mään kan­san­sa itse(pl.öljymaat),ei tai­da olla yhtään maa­ta joka ei eläi­si yli varojen.

  48. 18-vuo­tias voi olla ratio­naa­li­nen mopo­kau­pas­sa omien raho­jen­sa kans­sa, mut­ta jut­tu­han ei mis­sään maa­il­mas­sa mene niin, että 18-vuo­tias mak­saa kou­lu­tuk­sen­sa etu­kä­teen omil­la rahoil­laan. Sen mak­sa­vat van­hem­mat, yhteis­kun­ta apu­ra­han muo­dos­sa tai jon­kin­lai­nen lai­na­jär­jes­tel­mä — samaan kate­go­ri­aan kuu­lu­ne­vat nämä val­mis­tu­mi­sen jäl­keen mak­set­ta­vat gra­dua­te taxit. Ja sehän tie­de­tään, miten ratio­naa­li­ses­ti nuo­ret suh­tau­tu­vat lai­na­ra­haan. En siis usko, että mak­sul­li­nen kou­lu­tus kar­sii ns. hyö­dyt­tö­miä tai tur­hia tut­kin­to­ja — mut­ta kou­lu­tusa­lan vaih­ta­mi­sen myö­hem­min se tekee lähes mah­dot­to­mak­si, eten­kin mei­kä­läi­sel­lä sys­tee­mil­lä, jos­sa opis­ke­lun on näkö­jään väki­sin kes­tet­tä­vä se 5 vuot­ta ja aikuis­opis­ke­li­jan­kin on men­tä­vä kaik­ki alun pal­loi­lu- ja Opi oppi­maan ‑pereh­dy­tys­kurs­sit läpi. Aikuis­kou­lu­tus­ta tuli­si kehit­tää pal­jon nykyis­tä jous­ta­vam­mak­si, ja sen tuli­si kat­taa usea­mia aloja.

    Tur­haa kou­lu­tus­ta voi­si minus­ta ihan hyvin kar­sia tai aina­kin suit­sia oppi­lai­tos­ten tar­jon­taa. Mihin Suo­mi tar­vit­see kym­me­niä egyp­to­lo­ge­ja tai tuhan­sia media­no­me­ja? Taan­noi­nen kun­ta-alaa käsi­tel­lyt kou­lu­tus­tut­ki­mus oli karua luet­ta­vaa: siel­lä oli oop­pe­ra­lau­la­jia, media­no­me­ja ja kon­ser­vaat­to­rei­ta pil­vin pimein talon­mie­hi­nä ja kou­lua­vus­ta­ji­na. Näi­tä tau­lu­koi­ta voi­si hyvin esi­tel­lä nuo­ril­le ylä­as­teel­ta läh­tien jon­kin­lai­sen rali­ty chec­kin merkeissä.

  49. Tie­de­mies:

    Vaik­ka argu­men­tis­ta­ni sai ehkä kuvan, että mie­les­tä­ni kou­lu­tuk­ses­ta pitäi­si mak­saa itse, ei mie­les­tä­ni asia ole näin. Mak­su­ton­ta tai aina­kin ran­kas­ti sub­ven­toi­tua kou­lu­tus­ta tukee moni argu­ment­ti, mut­ta ei tämä. 

    No lyöp­pä sit­ten ne argu­men­tit tis­kiin! Mitä pidem­mäl­le olen asi­aa miet­ti­nyt, sitä hei­kom­mil­ta “ne” argu­men­tit ovat alka­neet näyttämään.

    Kari

  50. Kun ihmi­sen­työ halu­taan rin­nas­taa tava­ra­kaup­paan niin voi­tai­siin sovel­taa saman­lai­sia menetl­miä töi­den kauppaan
    Nyky­ai­kai­sel­la tie­to­tek­nii­kal­la työpaikkojen/työntekijöiden valin­ta tar­jous­ten perus­teel­la onnis­tui­si hel­pos­ti yhteis­va­lin­nan tapai­sen mal­lin mukaan.
    Eli yri­tyk­set ja jul­ki­nen val­ta tal­len­taa työ­pai­kat kri­tee­rei­neen jär­jes­tel­mään ja työn­te­ki­jät omi­nai­suu­ten­sa ja palkkatarjouksensa .
    Jär­jes­tel­mä yhdi­te­lee työn­te­ki­jät siten, että työ­paik­kaan vali­taan kri­tee­rit täyt­tä­vis­tä hal­vim­man tar­jouk­sen tehnyt.

    Niil­le , joil­le työ­paik­kaa ei löy­dy niin saa­vat ansio­si­don­nais­ta seu­ra­vaan arvon­taan saakka

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä kuka vali­koi­tui­si Yleis­ra­dion tai For­tu­min toi­mi­tus­joh­ta­jak­si kun valin­ta­kri­tee­rit on ase­tet­tu etukäteen
    Tai miten kävi­si val­tion kor­keil­le virkamiehille ?

    Mitä tapah­tui­si tuloeroille ?

    Tai miten kävi­si fir­moil­le jos­sa 100 % hen­ki­lö­kun­nas­ta vaihtuisi

  51. Päi­vi Pasi:

    Ja sehän tie­de­tään, miten ratio­naa­li­ses­ti nuo­ret suh­tau­tu­vat lainarahaan.

    No ker­ro ihmees­sä, jos tie­dät! Otta­vat­ko nuo­ret lii­an vähän vai lii­an pal­jon lainaa?

  52. Osmo:
    “Työ on eri­lai­nen tuo­tan­non­te­ki­jä kuin muut tuo­tan­non­te­ki­jät, kos­ka ihmi­sen hyvin­voin­ti on koko talou­den päämäärä.”

    Onko tämä kir­jat­tu perus­tus­la­kiin? Jos ei ole, niin voi­si­ko täs­tä kir­jauk­ses­ta teh­dä edus­kun­ta-aloit­teen? Hujah­tai­si edus­kun­nas­sa var­maan suk­ka­na 5/6 enem­mis­töl­lä läpi, palaut­tai­si luot­ta­mus­ta poliit­ti­seen ja talou­del­li­seen jär­jes­tel­mään sekä välil­li­ses­ti lisäi­si vau­raut­ta, onnel­li­suut­ta ja hyvinvointia.

    1. Vuon­na 1918 vasem­mis­to yrit­ti saa­da perus­tus­la­kiin, että pomai­suu­den ja työ­voi­man ohel­la myös kan­sa­lais­ten onni oli­si val­tion eri­tyi­ses­sä suo­je­lus­sa, mut­ta pahat por­va­rit esti­vät sen. Sik­si on niin pal­jon onnet­to­mia ihmisiä…

  53. Päi­vi Pasi: “Ja sehän tie­de­tään, miten ratio­naa­li­ses­ti nuo­ret suh­tau­tu­vat lainarahaan.”

    Art­tu­ri: “No ker­ro ihmees­sä, jos tie­dät! Otta­vat­ko nuo­ret lii­an vähän vai lii­an pal­jon lainaa?”

    Art­tu­rin hoi­va­ko­tiin ilmei­ses­ti ei tule leh­tiä, kuu­lo ei rii­tä radion kuun­te­luun eikä näkö tele­vi­sion kat­se­luun. Joten­kin vaan tie­to­ko­net­ta sil­ti näpytellään.

  54. Taval­li­nen tek­nik­ko: “Minul­la on kyl­lä sel­lai­nen käsi­tys asiak­kuu­des­ta­ni mark­ki­na­voi­mien alai­suu­des­sa, että asia­kas tulee raha kädes­sään osta­maan mitä ostaa­kaan, mut­ta ei siten, että val­tion vir­ka­mies ryh­tyy minua puhut­te­le­maan asiak­kaa­naan työ­voi­ma­toi­mis­tos­sa.” Näin­hän se on, asiak­kuus­pu­he on men­nyt nau­ret­ta­vuuk­siin asti. Vero­hal­lin­nol­la­kin on muka asiak­kai­ta eikä niin­kään vero­vel­vol­li­sia. Koh­ta var­maan sano­taan, että polii­si menee otta­maan kiin­ni asiak­kai­taan ja oikeus­is­tuin tuo­mit­see asiak­kaan­sa vankilaan.

  55. Rai­mo K:

    Art­tu­rin hoi­va­ko­tiin ilmei­ses­ti ei tule leh­tiä, kuu­lo ei rii­tä radion kuun­te­luun eikä näkö tele­vi­sion kat­se­luun. Joten­kin vaan tie­to­ko­net­ta sil­ti näpytellään. 

    🙂 Ker­ro nyt toki minul­le­kin, kuin­ka tuon nuor­ten lai­na­ra­han suh­teen on? Ei aina­kaan minul­le ole selvinnyt!

    Minus­ta vies­tit ovat vähin­tään ris­ti­rii­tai­sia: toi­saal­ta val­tio­val­ta on ilmei­sen huo­lis­saan muu­ta­man hun­tin vip­pi­lai­nois­ta, mut­ta sit­ten kui­ten­kin opis­ke­li­jat otta­vat val­tio­val­lan mie­les­tä aivan lii­an vähän vel­kaa opin­to­jen­sa ripe­ään lop­puun­saat­ta­mi­seen. Kipe­rä juttu.

    Kari

  56. Sik­si on niin pal­jon onnel­li­sia ihmisiä…”

    Kat­se­lin aamu-tv:n kes­ku­te­lua onnellisuudesta
    Onnel­li­suus ei enää lisään­ny vaik­ka talou­del­lin­ne ase­ma para­nee eli on jokin elin­ta­so, jon­ka jäl­keen elin­ta­son nousu ei vai­ku­ta lisää­väs­ti onnellisuuteen

  57. mut­ta ei siten, että val­tion vir­ka­mies ryh­tyy minua puhut­te­le­maan asiak­kaa­naan työvoimatoimistossa.”

    Työ­voi­ma­toi­mis­to onkin vain kyy­ky­tys­lai­tos, ei hei­tä oikeas­ti kiin­nos­ta työn­vä­li­tys eikä työt­tö­män asema.
    Minun­kin työ­to­dis­tuk­se­ta revit­tiin irti se osa ‚jos­sa oli luet­te­lo mitä olen ura­ni aikan teh­nyt ja pis­tet­tiin ros­kiin eli työ­ko­ke­muk­sel­la ei ollut mitään väliä.Sinne meni 40 vuo­den työ­ko­ke­mus ros­kiin arvottomana.

    Tär­kein pape­ri oli liki 40 vuot­ta van­ha päät­tö­to­dis­tus, jot­ta voi­daan tode­ta olen­ko oikeas­sa työk­kä­ris­sä. Enpä ole tar­vin­nut pape­ria 40 vuo­teen, mut­ta nyt se oli tär­kein paperi.

    Ja kun sel­vi­si, ettn ole­kaan läh­te­nyt vapaa­eh­toi­ses­ti niin ensim­mäi­sek­si mää­rät­tiin työnhakukurssille.
    Pie­nen haas­tat­te­lun tulos nii­den jou­kos­sa, jot­ka teki­vät läh­tö­pa­pe­rin ja vapaut­ti­vat työ­nan­ta­jan lisä­päi­vien kor­vauk­sel­ta ja takai­sin­ot­to­vel­voit­tees­ta oli, että hei­dän tar­vit­see ilmoit­tau­tua vain ker­ran vuodessa.
    Muu­ten hei­tä ei vaivata.
    Eli työ­nan­ta­jien ja työk­kä­rin yhteis­toi­min­ta on täy­del­lis­tä työt­tö­män rankaisuasioissa.

    Sen ver­ran sain hel­po­tus­ta, ettei minun tar­vit­se osal­lis­tua kyy­ky­tyk­seen niin kau­an kuin lomai­len omil­la rahoillani

  58. BRG ylem­pä­nä osui tämän kou­lu­tus­asian yti­meen: oli­vat 18-vuo­ti­aat ylei­ses­ti ottaen fik­su­ja tai tol­lo­ja (minus­ta tol­lo­ja, ihmi­nen on tol­lo aina­kin kun­nes täyt­tää 25, usein pidem­pään), on koo­mis­ta kuvi­tel­la että kukaan voi­si arva­ta edes koh­tuul­li­sel­la toden­nä­köi­syy­del­lä oikein min­kä alan työn­te­ki­jöi­tä kym­me­nen vuo­den pääs­tä maas­sa tar­vi­taan. Maa­il­ma muut­tuu nopeas­ti ja kou­lu­tus on hidasta.

    Itse pal­lot­te­lin kah­den vaih­toeh­don välil­lä, tai­de­kor­kean jota todel­la halusin, ja IT-puo­len jon­ka ole­tin ole­van se var­ma, vas­tuul­li­nen valin­ta. IT-alal­la oli sii­hen aikaan kova buu­mi, vuo­den­kin luke­neet revit­tiin kes­ken kai­ken puo­li­vä­ki­sin Nokial­le duu­niin. Näyt­ti mah­dot­to­mal­ta ettei sitä kaut­ta menestyisi.

    Syn­ty­jä­ni rauk­ka­mai­se­na otin jäl­kim­mäi­sen option ja kas kum­maa, kun val­mis­tuin, buu­mi oli ohi ja alal­la kil­pa­sa­nee­raus käyn­nis­sä. “Var­moil­la” pape­reil­la kel­pa­si vain kor­tis­toon. Jos nyt oli­si lisäk­si se 100–150 donaa vel­kaa har­teil­la, voi­si olla hyvin­kin aiheel­lis­ta hank­kia pit­kä nah­ka­tak­ki ja kokeil­la highscorea.

    Kai­ken lisäk­si opin­to­me­nes­tyk­se­ni oli kes­kin­ker­tais­ta ja val­mis­tu­mi­nen hidas­ta, ja väi­tän sen joh­tu­van sii­tä ettei minua oikeas­ti kiin­nos­ta­nut IT-ala pät­kää­kään — se oli vain ris­kien vält­te­lyä, ratio­naa­lis­ta valin­taa, rauk­ka­mai­suut­ta. Tai­kus­sa oli­sin luul­ta­vas­ti ollut par­haan pro­sen­tin joukossa.

    Väi­tän, että toden­nä­köi­sim­min menes­tyk­seen joh­ta­va ja sitä kaut­ta ainoa oikeas­ti ratio­naa­li­nen opis­ke­lu­paik­ka­va­lin­ta on se, että valit­see alan jos­ta on eni­ten kiin­nos­tu­nut tun­ne­ta­sol­la riip­pu­mat­ta sen sen­het­ki­ses­tä tilan­tees­ta tai tule­vai­suu­den ennus­teis­ta ja vain toi­voo, että kym­me­nen vuo­den pääs­tä sil­le on rulet­ti arpo­nut kysyn­tää. Täl­lä tavoin saa hyvän päte­vyy­den johon­kin, kun taas rauk­ka­mai­sel­la, “ratio­naa­li­sel­la” valin­nal­la saa enin­tään kes­kin­ker­tai­sen, ja mis­tä­pä sen voi tie­tää kum­pi ala on val­mis­tu­mi­sen aikaan nousussa?

    Tämä on kui­ten­kin täs­mäl­leen päin­vas­tai­nen tapa kuin mihin itse­mak­set­ta­va kou­lu­tus kan­nus­taa. Itse­mak­set­ta­va kou­lu­tus kas­vat­taa hen­ki­lö­koh­tais­ta ris­kiä ja siten kan­nus­taa ris­kin­vält­te­lyyn, Nostra­da­muk­sen leik­ki­mi­seen, rauk­ka­mai­seen valin­taan ja keskinkertaisuuteen.

  59. sole­noi­di:

    on koo­mis­ta kuvi­tel­la että kukaan voi­si arva­ta edes koh­tuul­li­sel­la toden­nä­köi­syy­del­lä oikein min­kä alan työn­te­ki­jöi­tä kym­me­nen vuo­den pääs­tä maas­sa tarvitaan.

    Niin. Kuvit­te­le miten koo­mis­ta on, että joku ajat­te­lee, että vir­ka­mies voi vali­ta oikein kym­me­nien tuhan­sien opis­ke­li­joi­den koh­dal­la joka vuo­si! hihi­hi­hi­hi… ihan­han täs­sä rat­ke­aa naurusta!

    Kai­ken lisäk­si opin­to­me­nes­tyk­se­ni oli kes­kin­ker­tais­ta ja val­mis­tu­mi­nen hidas­ta, ja väi­tän sen joh­tu­van sii­tä ettei minua oikeas­ti kiin­nos­ta­nut IT-ala pät­kää­kään – se oli vain ris­kien vält­te­lyä, ratio­naa­lis­ta valin­taa, rauk­ka­mai­suut­ta. Tai­kus­sa oli­sin luul­ta­vas­ti ollut par­haan pro­sen­tin joukossa.

    Ris­kien vält­te­ly ei oo ollen­kaan vält­tä­mät­tä rationaalista.

    Muis­te­len, että jos­kus kun puhuim­me tulon­jaos­ta sinus­ta oli käsit­tä­mä­tön­tä, että joku voi­si olla niin pal­jon tuot­ta­vam­pi kuin sinä, että hän ansait­si­si 100 ker­taa enem­män palk­kaa. Tämä arvio saat­toi joh­tua sii­tä, että aliar­vioit mui­den tuot­ta­vuu­den tai yliar­vioit oman tuot­ta­vuu­te­si. Kom­ment­ti­si todis­taa sen puo­les­ta, että jäl­kim­mäi­nen vaih­toeh­to on lähem­pä­nä totuutta.

    Itse mak­set­ta­va kou­lu­tus ei kan­nus­ta ris­kien vält­te­lyyn yhtään enem­pää kuin mit­kään muut­kaan itse teh­dyt pää­tök­set, jois­sa kus­tan­nuk­set jou­tuu mak­sa­maan itse ja saa itse naut­tia hyö­dyis­tä. Ihmi­nen joka pel­kää ris­ke­jä enem­män valit­see pie­nen varians­sin valin­to­ja. Ei täs­sä ole mitään ihmeellistä.

  60. Oikeil­la pre­ka­ri­aat­tia­loil­la jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on alhai­nen ja niin­pä työ­nan­ta­jat käyt­tä­vät tätä­kin hyväk­seen ja perus­ta­vat työ­nan­ta­jan joh­ta­mia ay-järjestöjä.
    Tämä perus­tuu sii­hen, että työ­nan­ta­ja mää­rää mitä sopi­mus­ta yhtiö käyttää.

    Näil­lä työ­nan­ta­ja­ve­toi­sil­la ay-jär­jes­töil­lä työ­nan­ta­jat kier­tä­vät työ­lain­sää­dän­töä, kos­ka työ­eh­to­so­pi­muk­sil­la voi­daan sopia työ­lain­sää­dän­nös­tä poikkeavasti.
    Voi vain arva­ta, ettei­vät poik­keuk­set ole työn­te­ki­jän eduksi.

    Yleen­sä­kin työ­nan­ta­jan oikeus mää­ri­tel­lä käy­tet­tä­vä työ­eh­to­so­pi­mus on joh­ta­nut työehtosopimusshoppailuun

  61. Opis­ke­li­joi­ta on tur­ha syyl­lis­tää spe­si­fin (kal­liim­man) mais­te­ri­kou­lu­tuk­sen han­kin­nas­ta, kun ns. genee­ri­sil­lä tut­kin­noil­la (kan­dit) ei töi­tä saa. Työ­nan­ta­jal­le ei kel­paa. Tämä on help­po toden­taa min­kä tahan­sa sun­nun­tai­he­sa­rin työ­paik­kail­moi­tus­ten vaa­ti­mus­ta­soa selaamalla.

  62. Osoi­tuk­se­na pysy­väs­sä työ­suh­tees­sa ole­vien epä­rei­lus­ta tuke­mi­ses­ta pät­kä­työ­läi­siä vas­taan on opet­ta­jien käy­tän­tö kes­keyt­tää hoi­to­va­paa kou­lu­jen kesä­lo­mien ajak­si, jol­loin äitiys­lo­ma­si­jai­nen jou­tuu työt­tö­mäk­si kesän ajak­si. Tätä ei OAJ ole kek­si­nyt, mut­ta jär­jes­tö hyväk­syy käytännön.”

    Syy­kin on sel­vä. Ei kun­ta palk­kaa sijais­ta kuin luku­vuo­den ajak­si. Ei tuo vaki­tui­sen kesä­palk­ka siir­ry sijai­sel­le. Tätä on yri­tet­ty mut­ta huo­nol­la menes­tyk­sel­lä, sil­lä työ­nan­ta­ja eli kun­ta palk­kaa sijai­sen kuin talveksi.

    Toi­saal­ta eikös mää­rä­ai­kai­set ja “mää­rä­ai­kai­set” opet­ta­jat­kin pal­ka­ta vain syk­sys­tä kevää­seen ja vaki­tui­sia­kin lomau­te­ta kesäk­si, joten paha tuos­ta on OAJ:ta syyt­tää. Siis muu­ten kuin huo­nos­ta edun­val­von­nas­ta lait­to­man toi­min­nan osalta.

  63. Niin. Kuvit­te­le miten koo­mis­ta on, että joku ajat­te­lee, että vir­ka­mies voi vali­ta oikein kym­me­nien tuhan­sien opis­ke­li­joi­den koh­dal­la joka vuo­si! hihi­hi­hi­hi… ihan­han täs­sä rat­ke­aa naurusta!

    En tie­dä onko noin koo­mi­ses­ti ajat­te­le­via ihmi­siä todel­la ole­mas­sa mut­ta aina­kaan täs­tä blo­gi­kir­joi­tuk­ses­ta en sel­lais­ta ajat­te­lua löy­tä­nyt. Ihan alus­tuk­ses­ta asti väi­te on ollut että “vää­rin ennus­ta­mi­nen tuli­si koh­tuut­to­man kal­liik­si” eikä sii­hen kukaan ole tar­jon­nut vaih­toeh­dok­si että jon­kun vir­ka­mie­hen pitäi­si opis­ke­lua­lat mää­rä­tä, päin­vas­toin amma­tin­va­lin­na­noh­jaus­ta on tääl­lä joku hauk­ku­nut kelvottomaksi.

    Käsit­tääk­se­ni on kes­kus­te­lu ris­kin­hal­lin­nan mah­dot­to­muu­des­ta. Esim. jos joku on 15v sit­ten kou­lut­tau­tu­nut tur­kis­tar­haa­jak­si ja edus­kun­ta päät­tää huo­men­na lopet­taa koko amma­tin niin mie­les­tä­ni on koh­tuul­lis­ta että val­tio sit­ten osal­lis­tuu uudel­leen­kou­lu­tuk­seen eikä vaan sano että sor­ry, muis­tit­han pis­tää euro­ja sivuun uuden amma­tin opis­ke­lua varten.

  64. Tämä arvio saat­toi joh­tua sii­tä, että aliar­vioit mui­den tuot­ta­vuu­den tai yliar­vioit oman tuottavuutesi. ”

    Miten hen­ki­lön tuot­ta­vuus mita­taan ? Mis­sä yri­tyk­sis­sä on hne­ki­lö­koh­tai­sen tuot­ta­vuu­den mit­ta­ri käytössä ?

  65. Pal­ve­luam­ma­tit katoai­si­vat, kos­ka köyh­ty­neil­lä asiak­kail­la ei oli­si varaa palveluihin.”

    Aika kysee­na­lai­nen teo­ria. Tie­ten­kään ei oli­si varaa, jos ker­ran työ­tä ei oli­si. Mut­ta ei täl­lä ole mitään teke­mis­tä vapai­den työ­mark­ki­noi­den kans­sa, kos­ka eivät ne sään­nös­tel­lyt työ­mark­ki­nat työ­tä aikaan­saa. Kysy­mys ei ole palk­ka­ta­sos­ta, vaan pal­kan osto­voi­mas­ta. Pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la vuo­krat ovat mata­lat, joten palk­kaa tar­vi­taan vähem­män. Ja kun vuo­krat las­ke­vat, reaa­li-inves­toin­nut kas­va­vat. Maan­kor­ko ja pää­oman kor­ko kul­ke­vat aina vas­tak­kai­siin suun­tiin. Väes­tön kes­kit­ty­mi­nen on nime­no­maan seu­raus­ta sii­tä, että yri­tys­ten kus­tan­nuk­siin ei maan­kor­ko vai­ku­ta. Joten “todel­li­set” tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set eivät mää­rää inves­toin­tien sijoit­tu­mis­ta. Vaan inves­toin­niut tapah­tu­vat yksi­ker­tai­ses­ti sin­ne, mis­sä on suu­rin kysyn­tä, par­haat pal­ve­lut ja synergiaedut.

    1. Tar­koi­tin sitä, että tuo deflaa­tios­ta koi­tu­va ilmiö iski­si paik­ka­kun­nal­le sil­loin, kun jokin suu­ri työ­paik­ka lopet­taa. Niin se iskee nyt­kin, mut­ta meka­nis­mi voi­mis­tai­si sitä, jos pal­kat jous­ta­vat voi­mak­kaas­ti alas­päin, mut­ta monet kiin­teät menot säilyvät. .

  66. ano­nyy­mi: “Toi­saal­ta eikös mää­rä­ai­kai­set ja “mää­rä­ai­kai­set” opet­ta­jat­kin pal­ka­ta vain syk­sys­tä kevää­seen ja vaki­tui­sia­kin lomau­te­ta kesäk­si, joten paha tuos­ta on OAJ:ta syyt­tää. Siis muu­ten kuin huo­nos­ta edun­val­von­nas­ta lait­to­man toi­min­nan osalta.”

    Opet­ta­jia ei lomau­te­ta lomien aika­na. Yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la lomau­te­taan, kun ei ole töi­tä. Opet­ta­jia lomau­te­taan, kun on töi­tä. Lait­to­muuk­sia­kaan ei teh­dä. OAJ:n edun­val­von­ta on siis onnistunuttta.

  67. Osmo:

    Niin se iskee nyt­kin, mut­ta meka­nis­mi voi­mis­tai­si sitä, jos pal­kat jous­ta­vat voi­mak­kaas­ti alas­päin, mut­ta monet kiin­teät menot säilyvät. .

    No jos pal­kat jous­tai­si­vat nopeam­min, niin kiin­teät menot las­ki­si­vat nopeam­min ja ihmi­set muut­tai­si­vat pois paik­ka­kun­nal­ta muu­al­le nopeam­min. (Tai vas­taa­vas­ti paik­ka­kun­nal­le inves­toi­tas nopeammin…)

  68. Osmo:
    Arve­li­sin että deflaa­tio­ti­lan­tees­sa ulko­paik­ka­kun­ta­lai­set suo­ras­taan ryn­täi­si­vät ostok­sil­le hal­po­jen hin­to­jen peräs­sä. Esi­mer­kik­si Kes­ki­sen kylä­kau­pan veto­voi­ma aina­kin jos­sain vai­hees­sa perus­tui sii­hen, että sin­ne kan­nat­ti kau­em­paa­kin lähteä.

    Lisäk­si hin­to­jen las­kies­sa “vien­ti” muil­le paik­ka­kun­nil­le alkaa vetä­mään ihan eri mal­liin kuin aikai­sem­min. Esi­mer­kik­si sen pai­kal­li­sen kone­pa­jan oli­si hel­pom­pi kas­vat­taa muil­la paik­ka­kun­nil­la sijait­se­vil­le pää­mie­hil­le teke­mää tuo­tan­to, mikä­li työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set läh­ti­si­vät välit­tö­mäs­ti las­kuun tuol­lai­sen lak­kaut­ta­mi­sen jälkeen.

  69. Osmo:

    Tämä toi­mi­si Tans­kas­sa ja Uudel­la­maal­la, mut­ta huo­nos­ti Kemijärvellä.

    häh? Kai se nyt toi­mii vaik­ka kuus­sa! Muis­ta aja­tel­la aina sitä mar­gi­naa­lis­ta toimijaa.

    1. Jos palk­ka­ta­so las­kee­kin kuus­sa, en suun­taa ostok­sia­ni lähi­kau­pas­ta sin­ne. Jos mar­gi­naa­li­nen toi­mi­ja on paik­ka­kun­nan ulko­puo­lel­la asu­va, joka innos­tuu käyt­tä­mään hal­ven­tu­nei­ta pal­ve­lu­ja, etäi­syy­del­lä on merkitystä.

  70. Onko sii­tä jos­sain tie­toa kuin­ka monen palk­ka mää­räy­tyy suo­raan mark­ki­noil­la ja kuin­ka monen on oikeas­ti mää­ri­tel­ty työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen välillä? 

    Oma­ni aina­kin vai­kut­tai­si mää­ry­ty­neen kovas­ti mark­ki­naeh­toi­ses­ti: töi­tä hakies­sa ehdo­tin että n euroa pitäi­si vähin­tään saa­da joka kuus­sa, tähän työ­nan­ta­ja suos­tui. Lisäk­si olen saa­nut suu­rim­mil­laan noin 20 % tämän pääl­le. Tämä osuus yllät­täen hupe­ni kun lama iski, palk­ka­ni siis jous­ti reip­paas­ti alas­päin kun myyn­ti laski. 

    Tili on kas­va­nut muu­ta­mia ker­to­ja sopi­mus­kier­rok­sen­kin ansiois­ta, mut­ta näi­den osuus on alle vii­den­nes koko lisäyk­ses­tä. Palk­ka on siis kas­va­nut lähin­nä sil­loin kun olen ker­to­nut että se ei tyy­dy­tä tai kun työ­nan­ta­ja on itse arvioi­nut että koh­ta se läh­tee jol­lei anne­ta lisää.

    Ihmet­te­len lähin­nä kos­ka ket­jun aiem­mis­ta vies­teis­tä sain sel­lai­sen käsi­tyk­sen että suo­mes­sa ei juu­ri kenen­kään palk­ka mää­räy­dy “suo­raan” markkinoilla.

  71. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Jos mar­gi­naa­li­nen toi­mi­ja on paik­ka­kun­nan ulko­puo­lel­la asu­va, joka innos­tuu käyt­tä­mään hal­ven­tu­nei­ta pal­ve­lu­ja, etäi­syy­del­lä on merkitystä. 

    No on tie­ten­kin, mut­ta kuin­ka pal­jon? Haa­ru­koi­daan­pa. Tun­nis­sa ajaa sata kilo­met­riä ja polt­taa ben­saa vii­ti­sen lit­raa suun­taan­sa. Jos arvot­tai­si aikan­sa vaik­ka­pa kym­me­nek­si eurok­si tun­nis­sa, niin kol­men kym­pin sääs­tön vuok­si kan­nat­tai­si ajaa sadan kil­san päähän.

    Kyl­lä aika pön­del­lä saa olla, ennen­kuin tuo ei toi­mi. Sit­ten herää toki kysy­mys, että kan­nat­taa­ko moi­ses­sa peri­fe­rias­sa yli­pää­tään asua muutenkaan.…

    Kari

  72. Osmo
    [deflaa­tio]
    “Tämä toi­mi­si Tans­kas­sa ja Uudel­la­maal­la, mut­ta huo­nos­ti Kemijärvellä.”

    Tot­ta, mut­ta otap­pa huo­mioon, että Kemi­jär­vel­lä ei toi­mi mikään muu­kaan. Se on näi­vet­ty­vä paik­ka­kun­ta jon­ka kehi­tys­tä ei mil­lään talou­del­li­ses­ti mie­lek­kääl­lä uudel­leen­jär­jes­te­lyl­lä käännetä.

  73. N: “Onko sii­tä jos­sain tie­toa kuin­ka monen palk­ka mää­räy­tyy suo­raan mark­ki­noil­la ja kuin­ka monen on oikeas­ti mää­ri­tel­ty työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen välillä?”

    Toki.
    Myös työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen välil­lä neu­vo­tel­tu (minimi)palkka mää­räy­tyy mark­ki­noi­den mukaan. Mis­tä­hän se työ­nan­ta­ja muu­al­ta sitä palk­ka­ra­haa sai­si kuin markkinoilta?

  74. Osmo: “Tar­koi­tin sitä, että tuo deflaa­tios­ta koi­tu­va ilmiö iski­si paik­ka­kun­nal­le sil­loin, kun jokin suu­ri työ­paik­ka lopet­taa. Niin se iskee nyt­kin, mut­ta meka­nis­mi voi­mis­tai­si sitä, jos pal­kat jous­ta­vat voi­mak­kaas­ti alas­päin, mut­ta monet kiin­teät menot säilyvät.”

    Ei kai tämä var­si­nais­ta deflaa­tio­ta olisi?
    Oli­si suh­teel­li­sen help­po tut­kia, mil­lai­sil­la pal­koil­la esim. pape­ri­teol­li­suu­des­ta pot­ki­tut työl­lis­ty­vät ja onko sil­lä vai­ku­tus­ta hin­toi­hin. Epäi­len, että ei ole.

  75. Osmo:

    Jos palk­ka­ta­so las­kee­kin kuus­sa, en suun­taa ostok­sia­ni lähi­kau­pas­ta sinne.

    Nyt oli kyse hyö­dyk­kei­den hin­nois­ta ei pal­kois­ta. (Tai siis sinä otit sen deflaa­tion puheeks…)

    Jos meil­lä on ihmi­siä joil­le on suht sama käy­kö ne ostok­sil­la Kemi­jär­vel­lä vai jos­sain muu­al­la ja Kemi­jär­vel­lä hin­nat las­kee, niin nämä tyy­pit alkaa sit tekeen ostok­si­aan Kemijärvellä.

    Jos taas Kemi­jär­vi on niin kau­ka­na kai­kes­ta, että hin­to­jen las­kus­ta huo­li­mat­ta ihmi­set ei halua inves­toi­da sin­ne, niin sit­ten­hän se on vaan hyvä, että Kemi­jär­ves­tä pääs­tään eroon mah­dol­li­sim­man nopeasti.

  76. Art­tu­ri: “Itse mak­set­ta­va kou­lu­tus ei kan­nus­ta ris­kien vält­te­lyyn yhtään enem­pää kuin mit­kään muut­kaan itse teh­dyt pää­tök­set, jois­sa kus­tan­nuk­set jou­tuu mak­sa­maan itse ja saa itse naut­tia hyödyistä.”

    Mik­si sitä nii­hin ver­rat­tai­siin? Eihän sii­nä ole jär­keä. Se mihin ver­ra­taan on tie­ten­kin jon­kun muun mak­sa­ma kou­lu­tus. Point­ti oli, että itse mak­set­ta­va kou­lu­tus kan­nus­tai­si vält­tä­mään ris­ke­jä ver­rat­tu­na kou­lu­tuk­seen jota ei tar­vit­se mak­saa itse. Toi­sin sanoen, roh­keam­pien pää­tös­ten teke­mi­seen ihmi­siä kan­nus­te­taan teke­mäl­lä ris­keis­tä kol­lek­tii­vi­sem­pia ja varo­vai­sem­piin pää­tök­siin teke­mäl­lä ris­keis­tä yksi­tyi­siä. Tämä on ylei­nen kri­tiik­ki kasi­no­ta­lout­ta vas­taan, mis­sä “uhka­pe­laa­mi­nen tois­ten rahoil­la” yllyt­tää hul­luun ris­kin­ot­toon, mut­ta samaa meka­niik­kaa voi toi­ses­sa kon­teks­tis­sa (ja pie­nem­mäs­sä mit­ta­kaa­vas­sa) käyt­tää hyödyksi.

    Ja kuten sanot­tu, kukaan ei ole mitään kes­kus­joh­tois­ta vaih­toeh­toa esit­tä­nyt edes vit­si­nä. En ymmär­rä mik­si sen edes esil­le toit, pait­si jos sinul­la on jon­kin­lai­se­na auto­maat­ti­se­na miel­leyh­ty­mä­nä että kuka hyvän­sä tulon­siir­to­ja kan­nat­ta­va kul­kee Pie­ni Punai­nen Kir­ja povitaskussa.

    Tii­vis­täen:

    1) Amma­til­li­nen kou­lu­tus kes­tää niin kau­an että sii­hen liit­ty­vän työ­ti­lan­teen ennus­ta­mi­nen kou­lu­tuk­sen päät­ty­mis­het­kel­lä on mah­do­ton­ta*, ja
    2) kos­ka se on mah­do­ton­ta, ihmi­siä ei saa ran­gais­ta vää­rin ennustamisesta.

    *) Pois­lu­kien nau­ret­ta­vat raja­ta­pauk­set. Voi­daan olet­taa, ettei Kai­nuus­sa tar­vi­ta hyl­keen­pyy­tä­jiä 2015.

  77. Rai­mo K: “Toki.
    Myös työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen välil­lä neu­vo­tel­tu (minimi)palkka mää­räy­tyy mark­ki­noi­den mukaan. Mis­tä­hän se työ­nan­ta­ja muu­al­ta sitä palk­ka­ra­haa sai­si kuin markkinoilta?”

    Jos löy­tyi­si link­ke­jä joi­den kaut­ta voi­si tutus­tua tähän palk­ko­jen mark­ki­naeh­toi­suu­teen niin oli­sin kii­tol­li­nen. Alku­pe­räi­nen Osmon poh­dis­ke­lu oli­si hel­pom­pi hah­mot­taa jos tie­täi­si mikä tilan­ne mark­ki­naeh­toi­suu­den suh­teen on täl­lä hetkellä.

    Mark­ki­noi­den vai­ku­tus palk­koi­hin kui­ten­kin vaih­te­lee aika pal­jon aloit­tain, osin joh­tuen tuos­ta kou­lu­tuk­sen lukit­se­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta. Kuvit­te­len juu­ri val­mis­tu­neen sai­raan­hoi­ta­jan pal­kan mää­räy­ty­vän pit­käl­ti työ­nan­ta­jan ja ammat­tiyh­dis­tyk­sen väli­sil­lä neu­vot­te­luil­la, kos­ka saa­ne­vat lähel­le alan mini­mi­palk­kaa (?). Koke­neem­man insi­nöö­rin ja teks­tii­li­teh­taas­sa työs­ken­te­le­vän pal­kan mark­ki­nat hin­noit­te­le­vat pal­jon suo­rem­min. Ensim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa, aina­kin, yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la, pal­kas­ta neu­vo­tel­laan käy­tän­nös­sä jokai­sen kans­sa erik­seen (siis sikä­li kun kysyn­tää tai­dois­ta riit­tää vaih­tuu työ­paik­ka ellei palk­ka miel­ly­tä). Teks­tii­li­työ­läi­sen tapauk­ses­sa mark­ki­nat lie­nee ohjan­neet työn pit­käl­ti Suo­ma­lai­sen lain­sää­dän­nön ja ammat­ti­liit­to­jen ulottumattomiin.

    Mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­ta rahaa saa vaik­ka pai­no­ko­nees­ta tai vero­ja keräämällä.

  78. sole­noi­di:

    Mik­si sitä nii­hin verrattaisiin?

    Sik­si, että argu­men­tin hul­lun­ku­ri­suus pal­jas­tui­si luki­jal­le. Ihan sama oli­si väit­tää, että asun­non osto, auton osto, puo­li­son valin­ta yms. ihmi­sen itse teke­mät pää­tök­set kan­nus­ta­vat ris­kien välttelyyn.

    Tämä on tie­tys­ti ihan täyt­ty fuu­laa. Ihmi­set vält­te­le­vät ris­ke­jä riip­puen hei­dän omas­ta ris­kin­sie­to­ky­vys­tä. Ei oo ollen­kaan sanot­tua, että val­tio pys­tyi­si sää­te­lyl­lä kas­vat­ta­maan hyvin­voin­tia pois­ta­mal­la riskejä.

    Ja kuten sanot­tu, kukaan ei ole mitään kes­kus­joh­tois­ta vaih­toeh­toa esit­tä­nyt edes vitsinä.

    Niin noh en tiiä sit­ten, että miten tosis­saa­on poli­tii­kan nyt noin yli­pään­sä ottaa. Onhan se tie­tys­ti yks iso vitsi.

    Meil­lä­hän on kes­kus­joh­toi­nen vaih­toeh­to, mis­sä byro­kraa­tit päät­tää kuin­ka mon­ta ark­ki­teh­tia, diplo­mi-insi­nöö­riä, sai­raan­hoi­ta­jaa jne. Suo­mi tar­vit­see kym­me­nen vuo­den pääs­tä. Minä haluai­sin siis siir­tää tämän arvai­lun niil­le yksi­löil­le, jot­ka teke­vät pää­tök­sen kouluttautumisestaan.

    Amma­til­li­nen kou­lu­tus kes­tää niin kau­an että sii­hen liit­ty­vän työ­ti­lan­teen ennus­ta­mi­nen kou­lu­tuk­sen päät­ty­mis­het­kel­lä on mah­do­ton­ta*, ja

    No se ei tie­ten­kään ole mah­do­ton­ta. Ja jos joku kokee sen mah­dot­to­mak­si, niin ei oo mikään pak­ko kou­lut­tau­tua. Voit­ko uskoo, että öljy­fu­tuu­reil­la käy­dään kaup­paa parin kym­me­nen vuo­den pää­hän. Var­maan nämä­kin tap­piot pitäs kor­va­ta, kos­ka onhan se nyt ihan mah­do­ton­ta ennus­taa öljyn hin­taan oikein niin pit­kän ajan päähän.

  79. AB: “Ihan sama oli­si väit­tää, että asun­non osto, auton osto, puo­li­son valin­ta yms. ihmi­sen itse teke­mät pää­tök­set kan­nus­ta­vat ris­kien välttelyyn.”

    Niin. Tot­ta­kai ne kan­nus­ta­vat. Aivan itses­tään­sel­väs­ti mikä hyvän­sä pää­tös jon­ka mah­dol­li­set hai­tat kaa­tu­vat omaan nis­kaan kan­nus­taa ris­kin­vält­te­lyyn, ja vas­taa­vas­ti jos ne kaa­tu­vat jon­kun muun nis­kaan, riskinottoon.

    Mie­ti jos menet kasi­nol­le ja kuu­let että Bru­nein sult­taa­ni kuit­taa tänään tap­piot, voi­tot saat pitää. Pelaat­ko varo­vas­ti vai roh­keas­ti? Vai väi­tät­kö tosis­sa­si ettei se vai­ku­ta käy­tök­see­si ollen­kaan, ver­rat­tu­na sii­hen että mak­sat itse viulusi?

    Kou­lu­tus jon­ka itse mak­sat kaa­taa täy­den ris­kin omil­le har­teil­le­si. Kol­lek­tii­vi­ses­ti kus­tan­net­tu kou­lu­tus ottaa osan ris­kis­tä (ei tie­ten­kään kaik­kea, pelk­kä oppor­tu­ni­ty cost on jo val­ta­va) val­tiol­le, mut­ta voi­tot saat edel­leen pitää.

    No se ei tie­ten­kään ole mahdotonta.

    Onpas. Tai no ei sii­nä mie­les­sä että voi tie­tys­ti arva­ta oikein, mut­ta itse­ään sii­tä on tur­ha onni­tel­la. Jos joku 18-vuo­tias voi­si fak­ta­pe­räi­ses­ti ennus­taa maa­il­man ja maan­sa talout­ta 5–10 vuo­den aika­vä­lil­lä, ei hän mitään muu­ta ammat­tia var­maan tarvitsisikaan.

    Väit­täi­sin, että kes­ki­ver­to 18-vuo­tias ei kyke­ne edes sano­maan mil­lä aloil­la on haku­het­kel­lä kysyntää.

  80. Aika ylei­nen neu­vo osa­ke­si­joit­ta­mi­ses­sa on että sijoi­ta vain ne rahat jot­ka sinul­la on vara menet­tää. Fuu­tuu­ri­kaup­pa on vie­lä ker­ta­luok­kaa ris­kialt­tiim­paa puu­haa joten en oikein näe mie­lek­kää­nä maa­il­maa jos­sa opinnot/opintolaina ver­tau­tu­vat futuu­ri­kaup­paan, ETF lie­nee lähem­pä­nä omaa käsitystäni.

  81. sole­noi­di:

    Niin. Tot­ta­kai ne kannustavat.

    heh… No ok, jos mää­rit­te­let ris­kien vält­te­lyn täl­leen, niin mitä pahaa sii­nä on? Tai siis mik­si val­tion pitäis joten­kin yrit­tää vähen­tää ris­kien välttelyä?

    Minä luu­lin, että sinun väi­te oli, että ihmi­set vält­te­lee lii­kaa ris­ke­jä, jos saa­vat itse päät­tää asiois­taan ja jou­tu­vat kan­ta­maan pää­tös­ten­sä seuraukset.

    Miks me halut­tais, että ihmi­set ottas enem­män riskejä?

    Tai no ei sii­nä mie­les­sä että voi tie­tys­ti arva­ta oikein, mut­ta itse­ään sii­tä on tur­ha onnitella.

    Eli siis sinun väi­te on, että jos 18-vuo­tiail­le arvo­taan täy­sin sat­tu­man­va­rai­ses­ti ne alat mil­le he kou­lut­tau­tu­vat ja kont­rol­li­ryh­mä saa vali­ta vapaas­ti alat mil­le kou­lut­tau­tuu, niin ensim­mäi­nen ryh­mä valit­see ihan yhtä hyvät alat?

    Oon voi­mak­kaas­ti eri mieltä.

    Miten sä muu­ten seli­tät mit­kä tahan­sa pit­kä­jän­tei­set inves­toin­nit? Miten kukaan raken­taa rau­ta­tei­tä, ydin­voi­ma­loi­ta ostaa öljy­fu­tuu­re­ja 20 vuo­den pää­hän jne.?

    Jos joku 18-vuo­tias voi­si fak­ta­pe­räi­ses­ti ennus­taa maa­il­man ja maan­sa talout­ta 5–10 vuo­den aika­vä­lil­lä, ei hän mitään muu­ta ammat­tia var­maan tarvitsisikaan.

    Ei kukaan väi­tä, että ne pys­tyis ennus­ta­maan tule­vai­suut­ta tar­kas­ti. Riit­tää että nuo­ri­so pys­tyy ennus­ta­maan sitä parem­min kuin byro­kraat­ti JA parem­min kuin nop­pa. Jos pys­tyy ennus­ta­maan parem­min kuin byro­kraat­ti ja huo­nom­min kuin nop­pa, niin sit­ten aloi­tus­paik­ko­jen mää­rät pitäis arpoo. Jos pys­tyy ennus­ta­maan parem­min kuin nop­pa ja byro­kraat­ti, niin nii­den pitäis mää­räy­tyä markkinoilla.

    Brg: Niin just, että jos joku pys­tyy ennus­ta­maan niin epä­var­mo­ja jut­tu­ja kuin futuu­rien hin­nat, niin eikö­hän ne opis­ke­li­jat pys­ty ennus­ta­maan nop­paa parem­min min­kä­lai­sel­le ammat­ti­tai­dol­le on kysyn­tää 2–6 vuo­den pääs­tä. (Ja ne jot­ka koke­vat, että eivät osaa ennus­taa voi­vat aina jät­tää kouluttautumatta!)

  82. Niin just, että jos joku pys­tyy ennus­ta­maan niin epä­var­mo­ja jut­tu­ja kuin futuu­rien hin­nat, niin eikö­hän ne opis­ke­li­jat pys­ty ennus­ta­maan nop­paa parem­min min­kä­lai­sel­le ammat­ti­tai­dol­le on kysyn­tää 2–6 vuo­den päästä.”

    Futuu­rit ovat vedon­lyön­tiä eli joku voit­taa , joku hävi­ää, mut­ta kukaan ei jat­ku­vas­ti. Tap­piot tur­va­taan toi­sil­la futuu­reil­la, jot­ka lau­ke­vat päin­vas­toin , mut­ta aina löy­tyy myös todel­li­sia häviäjiä.
    Niin kau­an kuin tap­piot ovat koh­tuul­li­sia niin jär­jes­tel­mä pysyy pys­tys­sä, mut­ta kuten nyt­kin lopus­sa pää­dyt­tiin kata­stro­fiin ja maa­il­man­laa­jui­seen lamaan

  83. Riit­tää että nuo­ri­so pys­tyy ennus­ta­maan sitä parem­min kuin byro­kraat­ti JA parem­min kuin nop­pa. Jos pys­tyy ennus­ta­maan parem­min kuin byro­kraat­ti ja huo­nom­min kuin nop­pa, niin sit­ten aloi­tus­paik­ko­jen mää­rät pitäis arpoo.”

    Suo­mes­sa vaih­de­taan ammat­tia eni­ten OECD ‑mais­ta joten Suo­men nuo­ri­so ei ole eri­tyi­sen hyvää ennus­ta­maan tule­vaa kehitystä.
    Ja samas­ta nuo­ri­sos­ta tule­vat myös vir­ka­mie­het, joten tus­kin­pa hei­dän kyky­un­sä on yhtään sen parempi

  84. Mik­ko Säre­lä: “Sha­keem, AY-lii­ke voi­si hakea työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa paran­nuk­sia pät­kä­työ­läi­sil­le. Se ei sitä tee.”

    Se riip­puu näkö­kul­mas­ta. AY-lii­ke pyr­kii tur­vaa­maan täys­päi­väis­tä ja toi­meen­tu­lon takaa­vaa työ­tä. Jos työ­tä tee­te­tään enem­män täys­päi­väi­se­nä, myös pät­kä­työ­läi­sen mah­dol­li­suu­det kokoai­kai­seen ja toi­meen­tu­loon mah­dol­lis­ta­vaan työ­hön para­ne­vat. Monet pät­kä­työ­läi­set ymmär­tä­vät tämän. 

    Toi­saal­ta osa ajat­te­lee sen niin päin, että ay-liik­keen tuli­si pyr­kiä neu­vot­te­le­maan pät­kä­työ­läi­sil­le poik­kea­via sopi­muk­sia, kor­keam­pia palk­ko­ja tms., jol­loin työ­nan­ta­jal­la oli­si kan­nus­te kokoai­kais­taa työ­suh­tei­ta. Tämä oli­si minus­ta­kin erit­täin kan­na­tet­ta­vaa, mut­ta suu­rin ongel­ma lie­nee se, ettei pät­kä­työ­läi­set jär­jes­täy­dy po. ole­viin yhdistyksiin. 

    Jos pät­kä­työ­läis­ten tavoi­te on pysyä pät­kä­työs­sä, sil­loin kuvaa­ma­si konflik­ti var­mas­ti pahe­nee. Se tus­kin voi olla ay-liik­keen int­res­si. Tätä tavoi­tet­ta en kui­ten­kaan pure­mat­ta nie­le, sil­lä mik­si pät­kä­työ­läi­set (hehän ovat halua­mas­saan pät­kä­työs­sä) tavoit­te­le­vat myös mui­den ihmis­ten työ­suh­tei­den muun­ta­mis­ta pät­kä­töik­si esim. osal­lis­tu­mal­la rik­ku­ri­toi­min­taan? Ryn­täys pää­asial­li­ses­ti vaki­nais­luon­tei­siin työ­teh­tä­viin osoit­taa juu­ri sen, kuin­ka huu­ta­va pula meil­lä on kokoai­kai­ses­ta työs­tä. En suos­tu usko­maan, että pät­kä­työ­läis­ten tavoi­te on vahin­goit­taa muita.

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti minul­le ei ole väliä kum­paa tie­tä pät­kä­työ­läi­sen ase­maa pyri­tään paran­ta­maan. Uskoi­sin kui­ten­kin suu­rim­man osan eri­tyi­ses­ti mata­la­palk­ka-alo­jen pät­kä­työ­läis­ten pyr­ki­vän kokoai­kai­seen työ­hön. Hur­mok­sel­li­ses­ti pät­kä­työ­hön sen sijaan suh­tau­tu­vat enim­mäk­seen aihe­pii­rin jär­jes­tö­työs­sä virik­kei­tä ammen­ta­vat hen­ki­löt, joil­le pät­kä­työs­tä ja sen lisää­mi­ses­tä on tul­lut yhteis­kun­nal­li­nen tavoite. 

    Sinän­sä on surul­lis­ta, että hei­dän int­res­sit aja­vat taval­li­set, työs­sä­käy­vät ihmi­set rii­te­le­mään keskenään.

  85. AB: “No ok, jos mää­rit­te­let ris­kien vält­te­lyn täl­leen, niin mitä pahaa sii­nä on?”

    Aika mones­sa kon­teks­tis­sa, voi­ta­neen jopa sanoa että useim­mis­sa, sii­nä ei ole­kaan mitään pahaa. Väit­tee­ni kos­ki yhtä aino­aa kon­teks­tia jos­sa sii­tä on näh­däk­se­ni hait­taa, kou­lu­tus­pai­kan valin­taa jos­sa se saa haki­jat kes­kit­ty­mään vää­rään asiaan.

    Sen sijaan että he kes­kit­tyi­si­vät sii­hen, mis­sä oli­si­vat itse mah­dol­li­sim­man hyviä (mikä on help­po ennus­taa — jos oikeas­ti pitää jos­tain, saa olla todel­la käsi jos ei kehi­ty sii­nä hyväk­si, kun taas jos ei pidä jos­tain, on mel­ko toi­vo­ton­ta että oli­si sii­nä iki­nä kes­ki­ta­soa parem­pi), se kan­nus­taa hei­tä kes­kit­ty­mään sii­hen min­kä alan työn­te­ki­jöil­lä on hyvät edut, siis jät­tä­mään huo­miot­ta omat vah­vuu­ten­sa. Tämä antaa illuusion vas­tuul­li­ses­ta ja jär­ke­väs­tä valin­nas­ta, mut­ta todel­li­suu­des­sa se on edel­leen arpa­pe­liä ja “tur­val­li­sen” valin­nan teke­mi­nen vain joh­taa sii­hen, että kil­pai­lee huo­nom­mil­la korteilla.

    Väi­tän, että täs­sä eri­kois­ta­pauk­ses­sa ihmi­siä pitäi­si kan­nus­taa suu­rem­paan ris­kin­ot­toon syys­tä että se sai­si ihmi­set seu­raa­maan omia vah­vuuk­si­aan eikä hute­raa kuvi­tel­maan­sa sii­tä mikä on työ­paik­ka­ti­lan­ne seu­raa­van vii­si­vuo­tis­suun­ni­tel­man aikaan.

    (Luon­nol­li­ses­ti tämä ris­ti­rii­ta oman poten­ti­aa­lin ja alan poten­ti­aa­lin välil­lä ei vai­ku­ta kaik­kiin. On nii­tä onnel­li­sia joil­le nämä kak­si pää­mää­rää ovat samat, ja vas­taa­vas­ti poruk­kaa jota ei kiin­nos­ta mikään — aina­kaan mikään sel­lai­nen mihin ovat haku­het­keen men­nes­sä törmänneet.)

    Eli siis sinun väi­te on, että jos 18-vuo­tiail­le arvo­taan täy­sin sat­tu­man­va­rai­ses­ti ne alat mil­le he kou­lut­tau­tu­vat ja kont­rol­li­ryh­mä saa vali­ta vapaas­ti alat mil­le kou­lut­tau­tuu, niin ensim­mäi­nen ryh­mä valit­see ihan yhtä hyvät alat?”

    Kun tar­kas­tel­laan pel­käs­tään alo­jen koko­nais­ti­lan­tei­ta eikä sitä miten hyvin valit­si­jat pär­jä­si­vät niis­sä, väi­tän stet­son-ana­lyy­sil­lä että eroa ei ole pal­jon tai vält­tä­mät­tä ollen­kaan. Se voi jopa men­nä satun­nais­va­lin­nan hyö­dyk­si. Tämän voi­si tie­tys­ti tar­kis­taa jos oli­si tilas­to­tie­tei­li­jä ja lii­kaa vapaa-aikaa, mut­ta en näe mitään syy­tä olet­taa muuta.

    Tie­ten­kään se mis­tä me olem­me kiin­nos­tu­nei­ta ei pitäi­si olla menee­kö alal­la hyvin, vaan haki­jal­la. Satun­nais­va­lin­ta tie­ten­kin tuhoai­si haki­joi­den poten­ti­aa­lin, kun taas varo­vai­nen oma­va­lin­ta sääs­tää aina­kin ne, joil­le kut­su­musam­mat­ti ja tur­va­rie­puam­mat­ti ovat samat. Mut­ta väi­tän että roh­kea oma­va­lin­ta tuot­tai­si parem­man tulok­sen kuin kum­pi­kaan näis­tä. Siis ver­tai­lus­sa ovat

    satun­nais­va­lin­ta — paik­ka vali­taan RND-generaattorilla
    varo­vai­nen oma­va­lin­ta — paik­ka vali­taan sen perus­teel­la, mil­lä haki­ja arvioi ole­van 5–10 v. pääs­tä kysyn­tää ja mihin arvioi itse joten­kin kyke­ne­vän­sä (eli kaik­ki eivät täs­sä­kään vai­hees­sa voi päät­tää ruve­ta lää­kä­reik­si — eihän niin tapah­du yhteishaussakaan)
    roh­kea oma­va­lin­ta — paik­ka vali­taan sen perus­teel­la mis­sä haki­ja arvioi ole­van­sa paras, riip­pu­mat­ta sii­tä, min­kä ver­ran haki­ja arvioi sil­lä ole­van 5–10 v. pääs­tä kysyntää

    ja perus­te­lu­han oli, että kysyn­tä­ar­viot ovat moni­mut­kai­sia ja epä­luo­tet­ta­via kun taas henk­koht kyky­ar­viot ovat yksin­ker­tai­sia ja luotettavia.

    Miten sä muu­ten seli­tät mit­kä tahan­sa pit­kä­jän­tei­set investoinnit?”

    Eri kon­teks­ti, eri­lai­nen muu­tos­ti­heys ja ‑rajuus, ja eri­lai­nen ris­kin­sie­to­ky­ky. Se miten jär­ke­vää on kau­pun­gin raken­taa vie­mä­ri­ver­kos­to riip­puu sii­tä saa­vat­ko ihmi­set lope­tet­tua ulos­ta­mi­sen lähi­vuo­si­na, tai muut­ta­vat­ko san­koin jou­koin jon­ne­kin aivan muu­al­le, ja ris­ki on joka tapauk­ses­sa resurs­sei­hin näh­den sie­det­tä­vä. Se miten jär­ke­vää on yksi­lön ruve­ta put­ki­mie­hek­si, riip­puu pal­jon useam­mas­ta asias­ta, mukaan­lu­kien sii­tä kuin­ka moni muu rupe­aa putkimieheksi.

    Joi­tain asioi­ta siis voi ennus­taa pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Joi­tain ei, ja on tär­ke­ää erot­taa nämä toi­sis­taan sen sijaan että hei­lu­tel­laan käsiä ja mutis­taan jotain epä­mää­räis­tä yksilönvastuusta.

    -{}-

    Tuos­ta “byro­kraat­ti jos­sain päät­tää mon­ta­ko sii­voo­jaa ja sijoi­tus­pank­kii­ria maas­sa tar­vi­taan ja sää­tää paik­ko­jen määrän”-jutusta: ymmär­tääk­se­ni paik­ko­jen mää­rät mää­rää­vät oppi­lai­tok­set ihan itse, ja vie­lä niin että niil­lä on nyt jo talou­del­li­set kan­nus­ti­met myön­tää nii­tä paik­ko­ja niin mon­ta kuin suin­kin voi­vat. Niis­tä pihis­tel­lään sik­si että opet­ta­jia ja ohjaa­jia ei ole tar­jol­la joka alaan loputtomasti.

    Ope­tus­mi­nis­te­riö luon­nol­li­ses­ti sot­kee pak­kaa tuke­mal­la joi­tain alo­ja ja nyky­ään myös ihmis­ryh­miä, mut­ta ei nii­tä paik­ka­kiin­tiöi­tä ilkey­den vuok­si ole sää­det­ty ja ne oli­si­vat ole­mas­sa jos­sain muo­dos­sa vaik­ka valin­ta­jär­jes­tel­mä oli­si millainen.

    Ole­te­taan että oli­si mah­dol­lis­ta men­nä “jonos­ta ohi” eli saa­da yli­mää­räi­nen opis­ke­lu­paik­ka halua­mas­saan lai­tok­ses­sa jos sitou­tui­si mak­sa­maan jenk­ki­tyy­li­set kor­keat luku­kausi­mak­sut opis­tol­le. Ole­te­taan myös, että on lail­la var­mis­tet­tu ettei tämä oikeu­ta mihin­kään muu­hun eri­kois­koh­te­luun, eli rahal­la sisään tul­lut voi­si vain osal­lis­tua samoil­le kurs­seil­le kuin kaik­ki muut­kin. Mitä tämä muut­tai­si? Jos haki­ja on riit­tä­vän fik­su seu­raa­maan ope­tus­ta ja läpäi­se­mään tent­te­jä tms, hän luul­ta­vas­ti oli­si pääs­syt sisään nor­maa­lil­la pää­sy­ko­keel­la­kin. Ja jos ei ole, hän vain haas­kaa rahaa.

  86. Lii­an vanha:

    Suo­mes­sa vaih­de­taan ammat­tia eni­ten OECD ‑mais­ta joten Suo­men nuo­ri­so ei ole eri­tyi­sen hyvää ennus­ta­maan tule­vaa kehitystä.

    Sii­tä ‚että Suo­mes­sa vaih­de­taan ammat­tai eni­ten OECD-mais­ta ei voi pää­tel­lä, että Suo­men nuo­ri­so ei olis hyvä ennus­ta­maan tule­vaa kehitystä.

    Sha­keem:

    AY-lii­ke pyr­kii tur­vaa­maan täys­päi­väis­tä ja toi­meen­tu­lon takaa­vaa työtä.

    Tus­kin. Kyl­lä se AY-lii­ke var­maan pyr­kii aja­maan rahoit­ta­jien­sa etu­ja ihan samal­la taval­la kuin muut­kin etu­jär­jes­töt. Aja­vat siis täys­päi­väis­ten työn­te­ki­jöi­den etu­ja, kos­ka suu­rin osa rahoit­ta­jis­ta on niitä.

    Tätä tavoi­tet­ta en kui­ten­kaan pure­mat­ta nie­le, sil­lä mik­si pät­kä­työ­läi­set (hehän ovat halua­mas­saan pät­kä­työs­sä) tavoit­te­le­vat myös mui­den ihmis­ten työ­suh­tei­den muun­ta­mis­ta pät­kä­töik­si esim. osal­lis­tu­mal­la rikkuritoimintaan? 

    Se, että joku tekee koko­päi­vä­työ­tä ei tar­koi­ta sitä että hän on unel­mien­sa koko­päi­vä­työs­sä. Ihan samal­la taval­la joku osa-aikais­ta työ­tä teke­vä voi tavoi­tel­la mui­ta parem­pia työ­paik­ko­ja. Rik­ku­rei­ta on lakos­sa ole­van ammat­ti­lii­ton jäse­net, jot­ka uhmaa­vat ammat­ti­liit­toa ja mene­vät töi­hin. Sel­lai­sen ammat­ti­lii­ton työn­te­ki­jät, jot­ka eivät ole lakos­sa tai koko­naan ammat­ti­liit­toi­hin kuu­lu­mat­to­mat työn­te­ki­jät ei oo rik­ku­rei­ta. ks. sanakirja.

    Jos työ­tä tee­te­tään enem­män täys­päi­väi­se­nä, myös pät­kä­työ­läi­sen mah­dol­li­suu­det kokoai­kai­seen ja toi­meen­tu­loon mah­dol­lis­ta­vaan työ­hön para­ne­vat. Monet pät­kä­työ­läi­set ymmär­tä­vät tämän.

    Niin ilmei­sen monet ihmi­set ymmär­tä­vät vää­rin. Jos työ tee­te­tään täys­päi­väi­se­nä, niin tyäys­päi­väis­tä työ­tä on todel­la­kin enem­män. Koko­nai­suu­te­na työ­tä on kui­ten­kin vähem­män. Koko­nai­suu­te­na olem­me siis vähem­män hyvin­voi­via. Tämä kos­kee kipeäs­ti nii­hin, jot­ka jou­tu­vat työt­tö­mäk­si, kos­ka osa-aikais­ta työ­tä ei saa teettää.

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti minul­le ei ole väliä kum­paa tie­tä pät­kä­työ­läi­sen ase­maa pyri­tään parantamaan.

    Ok. Kel­pais­ko sul­le sel­lai­nen tie, että lisät­täis kil­pai­lua pät­kä­työ­läi­sis­tä anta­mal­la kai­kil­le työn­tan­ta­jil­le vapaus tar­jo­ta ihan niin pal­jon pät­kä­työ­tä kuin vain sie­lu sie­tää? Tämä kysyn­nän kas­vu tie­tys­ti nos­taa pät­kä­työ­läis­ten palk­ko­ja ja samal­la hei­dän asemaansa.

  87. Art­tu­ri:

    Tai siis mik­si val­tion pitäis joten­kin yrit­tää vähen­tää ris­kien välttelyä? 

    Sik­si, että se voi joh­taa alem­paan koko­nais­tuo­tan­toon. Ole­te­aan, että ihmi­set ovat uraa vali­tes­saan ris­kiä vält­te­le­viä. Tämä tar­koit­taa sitä, että he valit­se­vat ennem­min amma­tin, joka tuot­taa 100%:n toden­nä­köi­syy­del­lä 2000e/kk pal­kan, kuin amma­tin, joka tuot­taa 20%:n toden­nä­köi­syy­del­lä 10000 e/kk pal­kan ja 80%:n toden­nä­köi­syy­del­lä 1000 e/kk pal­kan. Tämä on ris­kia­ver­sion mää­ri­tel­mä. Vali­taan vaih­toeh­to, jon­ka odo­tusar­vo ja varians­si ovat alempia. 

    Mut­ta val­tion kan­nal­ta oli­si parem­pi, että ihmi­set valit­si­si­vat tuon jäl­kim­mäi­sen uran, kos­ka 10 sil­lä alal­la työs­ken­te­le­vää tuot­taa 28000 e/kk, kun vas­taa­va luku on 20000 e/kk sil­lä toi­sel­la alalla. 

    Peri­aat­tees­sa val­tio toi­mii täs­sä vakuu­tus­yh­tiö­nä. Ottaes­sa­si palo­va­kuu­tuk­sen, suos­tut mak­sa­maan joka kuu­kausi enem­män kuin talo­si hin­ta ker­rot­tu­na tuli­pa­lon toden­nä­köi­syy­del­lä on. Kol­lek­tii­vi­na ihmis­ten ei siis kan­na­ta ottaa vakuu­tus­ta. Sii­hen uppo­aa enem­män rahaa kuin kaik­kien pala­nei­den talo­jen arvo on. 

    Täs­sä val­tion sub­ven­toi­man kou­lu­tuk­sen koh­dal­la voi tuon vakuu­tus­mak­sun kat­soa ole­van verot ja kun ne ovat vie­lä progres­sii­vi­sia, niin seu­raus on se, että ne voit­ta­jat mak­sa­vat enem­män kuin häviäjät. 

    Jos siis tuos­sa yllä ole­vas­sa tapauk­ses­sa teh­täi­siin niin pal­jon tulon­siir­to­ja, että kaik­kien tuloik­si tuli­si 2800 e/kk (eli aja­tel­tai­siin, että oli puh­taas­ti onnes­ta kiin­ni, kuka sat­tui pää­se­mään sii­hen 10 000 e/kk työ­hön ja sik­si pidet­täi­siin oikeu­den­mu­kai­se­na ottaa hänel­tä kaik­ki se yli­mää­räi­nen niil­le häviä­jil­le kom­pen­soin­tiin). Tai vaik­ka tulon­siir­to­ja teh­täi­siin niin, että ne kak­si kor­kea­tu­lois­ta sai­si­vat pitää 5000 e/kk, niin sil­ti jopa ne mata­la­tu­loi­set pää­si­si­vät täs­sä voi­tol­le ver­rat­tu­na sii­hen ris­kit­tö­mään vaihtoehtoon. 

    Miten sä muu­ten seli­tät mit­kä tahan­sa pit­kä­jän­tei­set inves­toin­nit? Miten kukaan raken­taa rau­ta­tei­tä, ydin­voi­ma­loi­ta ostaa öljy­fu­tuu­re­ja 20 vuo­den pää­hän jne.? 

    Nämä selit­ty­vät tie­ten­kin sil­lä, että kukaan yksi­tyi­nen ihmi­nen ei pane noi­hin kiin­ni kaik­kia tulo­jaan, vaan ne ovat osa­na hajau­tet­tu­ja sijoi­tus­salk­ku­ja. Jos ydin­voi­ma­la ei tuo­ta­kaan niin kuin sen aja­tel­tiin, niin sit­ten rau­ta­tiet tuot­ta­vat sitä­kin enem­män (olet­taen, että odo­tusar­vot ovat kohdallaan). 

    Toi­nen selit­tä­vä teki­jä on tie­ten­kin se, että mitä pie­nem­mis­tä asiois­ta on kyse, sitä ris­ki­neut­raa­lim­pia ihmi­set ovat. Kukaan ei ota vakuu­tus­ta sen varal­ta, että juo­ma­la­si menee koto­na rik­ki, vaik­ka mel­kein kaik­ki otta­vat sen varal­ta, että koko talo tuhou­tuu. Ydin­voi­ma­laan yli­mää­räi­sen rahan sijoit­ta­mi­nen on lähem­pä­nä ris­kin otta­mis­ta sii­tä, ettei juo­ma­la­si rik­kou­du kuin sii­tä, ettei talo tuhou­du. Tämä­hän on koko osa­keyh­tiö­muo­don perusajatus.

  88. Art­tu­ri: “Niin ilmei­sen monet ihmi­set ymmär­tä­vät vää­rin. Jos työ tee­te­tään täys­päi­väi­se­nä, niin täys­päi­väis­tä työ­tä on todel­la­kin enem­män. Koko­nai­suu­te­na työ­tä on kui­ten­kin vähem­män. Koko­nai­suu­te­na olem­me siis vähem­män hyvin­voi­via. Tämä kos­kee kipeäs­ti nii­hin, jot­ka jou­tu­vat työt­tö­mäk­si, kos­ka osa-aikais­ta työ­tä ei saa teettää.”

    Ilmei­ses­ti en osaa ilmais­ta täs­sä asias­sa kan­taa­ni. Olen yrit­tä­nyt monis­sa koh­din kir­joit­taa: “työ tuli­si teet­tää täys­päi­se­nä sil­loin, kun sen pät­ki­mi­sel­le ei ole perus­tel­tua syy­tä”. Työn teet­tä­mi­nen täys­päi­väi­se­nä ei vähen­nä työn mää­rää koko­nai­suu­te­na näis­sä tapauk­sis­sa. Pahoit­te­len, jos olen unoh­ta­nut aina välil­lä käyt­tää ilman perus­tel­tua syy­tä ‑ilmai­sua.

    Vas­tauk­se­na vie­lä kysy­myk­seen: “oli­sin­ko val­mis kan­nat­ta­maan osa-aikai­sen työ­voi­man käy­tön täy­del­lis­tä vapaut­ta­mis­ta, mikä mark­ki­na­me­ka­nis­min joh­dos­ta paran­taa pät­kä­työ­käi­sen ase­maa?”, vas­taan, että en kan­na­ta tätä. 

    Eri­tyi­ses­ti mata­la­palk­ka-aloil­la työn teet­tä­mi­nen osa-aikai­se­na on jo täy­sin vapaa­ta ja se on joh­ta­nut ko. työ­tä teke­vien erit­täin heik­koon ase­maan ja köy­hyy­teen. Eri­tyi­ses­ti per­heet kär­si­vät, jos van­hem­pien työ on osa-aikais­ta. Kil­pai­lua mata­la­palk­ka-alo­jen työ­voi­mas­ta ei Suo­mes­sa ole eikä tule ja sik­si väi­tet­tyä kil­pai­lua mata­la­palk­ka-alo­jen työ­voi­mas­ta ei käydä. 

    Esi­mer­kik­si lää­kä­reil­lä tilan­ne on toi­nen ja lää­kä­rit voi­si­vat toden­nä­köi­ses­ti paran­taa koko­nais­palk­ka­sum­maan­sa ryh­ty­mäl­lä osa-aikai­sik­si. Työ­nan­ta­jien kil­pai­lu lää­kä­reis­tä oli­si armo­ton­ta, jol­loin lää­kä­rit voi­si­vat las­kut­taa työ­tun­nis­ta kor­keam­pia hin­to­ja ja siten kas­vat­taa koko­nais­hy­vin­voin­ti­aan kuvaa­mal­la­si tavalla. 

    Minus­ta osa-aikai­sen työ­voi­man käyt­tö voi­si olla vapaam­paa, jos oli­si edes jon­kin­lai­set peli­sään­nöt, joil­la myös tah­toa kokoai­kai­seen työ­suh­tee­seen kun­nioi­tet­tai­siin. Vapaus ottaa lop­pu­ti­li ei ole riit­tä­vä. Eri­tyi­ses­ti mata­la­palk­ka-aloil­la osa-aikai­set haluai­si­vat kokoai­kais­ta työ­tä sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, ettei osa-aika­työl­lä tule toi­meen. Sik­si näil­lä aloil­la osa-aikai­sen ase­maa paran­ne­taan ja hei­dän tah­to­aan kun­nioi­te­taan par­hai­ten, jos työ­tä tee­te­tään enem­män täyspäiväisenä.

    Voi­si asi­aa lähes­tyä muil­la­kin tavoin. Esi­mer­kik­si työ­ajan lyhen­tä­mi­nen pal­kan koro­tus­ten sijaan voi­si olla omi­aan kaven­ta­maan kui­lua osa-aikais­ten ja täys­päi­väis­ten välil­lä. Täys­päi­väi­sil­lä hyvin­voin­ti para­ni­si ylei­se­nä työ­ajan lyhe­ne­mi­se­nä ja tun­ti­so­pi­muk­sil­la työs­ken­te­le­vät hyö­tyi­si­vät saa­mal­la hel­po­tus­ta toi­meen­tu­lo-ongel­miin tun­ti­pal­kan kohoamisena.

  89. Samu­li Saarelma:

    Sik­si, että se voi joh­taa alem­paan kokonaistuotantoon. 

    Niin voi ja se voi myös joh­taa kor­keam­paan kokonaistuotantoon.

    sole­noi­di teki ole­tuk­sen, että ris­kiä vält­te­le­vät opis­ke­li­jat valit­se­vat huo­nom­min kuin muut. Minus­ta hän ei osoit­ta­nut mitään hyvää syy­tä, että näin oli­si. (Siis, että mik­si ris­ke­jä vält­te­le­vät opis­ke­li­jat pai­not­tai­si­vat lii­kaa omaa arvio­taan jon­kun alan menes­tyk­ses­tä verrattuna.)

    Hänen väit­teen­sä oli, että ris­kien vält­te­ly joh­taa huo­noi­hin valin­toi­hin, joil­la on pie­nem­pi ole­tusar­vo, mut­ta varians­sis­ta hän ei väit­tä­nyt mitään.

    JOS väi­te olis ollu, että me halu­taan kan­nus­taa ihmi­siä teke­mään kor­keam­man varians­sin valin­to­ja jot­ta ole­tusar­vo oli­si mah­dol­li­sim­man kor­kea, niin se on kyl­lä ihan ok argu­ment­ti. Toi­saal­ta mä luu­len, että ihmi­set ovat suh­teett­mas­ti hyvin­voi­vem­pia jos ne kokee pys­ty­vän­sä huo­leh­ti­maan omas­ta elä­mäs­tään, eli että val­tion tulon­siir­roil­la ei voi­da vakuut­taa tehok­kaas­ti nii­tä huo­no­ja lop­pu­tu­lok­sia vastaan.

  90. sole­noi­di: “ymmär­tääk­se­ni paik­ko­jen mää­rät mää­rää­vät oppi­lai­tok­set ihan itse”

    Ope­tus­mi­nis­te­riö mää­rää aloi­tus­paik­ko­jen luku­mää­rän ja sijainnin.

  91. Koko­nai­suu­te­na olem­me siis vähem­män hyvin­voi­via. Tämä kos­kee kipeäs­ti nii­hin, jot­ka jou­tu­vat työt­tö­mäk­si, kos­ka osa-aikais­ta työ­tä ei saa teettää.”

    Osa-aikai­suuut­ta ei ole pyrit­ty miten­kään kieltämään.
    Ainoas­taan on pyrit­ty mini­mi­tun­tei­hin vuo­roa koh­taan eli 2–4 tun­tiin per vuo­ro, kos­ka lyhyil­lä tun­ti­mää­ril­lä työ­hön sidot­tu aika ja kulut kas­va­vat kohtuuttomiksi.
    Työk­kä­ri kun ei tun­ne sää­liä ‚jos kiel­täy­tyy tun­nin työstä

  92. Art­tu­ri:

    JOS väi­te olis ollu, että me halu­taan kan­nus­taa ihmi­siä teke­mään kor­keam­man varians­sin valin­to­ja jot­ta ole­tusar­vo oli­si mah­dol­li­sim­man kor­kea, niin se on kyl­lä ihan ok argumentti. 

    No, eikös se minun esi­merk­ki­ni juu­ri otta­nut kan­taa täl­lai­seen tapauk­seen? Minä en väi­tä opis­ke­li­joi­den parem­mas­ta valin­nas­ta mitään, vaan totean ainoas­taan sen, että ris­kia­ver­sio valin­ta­ta­pa joh­taa alem­paan odo­tusar­voon kuin ris­ki­neut­raa­li ja jos tämä voi­daan val­tion toi­min kor­ja­ta, saa­daan odo­tusar­voa hilat­tua ylöspäin.

    Siis opis­ke­li­jat valit­koon edel­leen itse alan­sa (eikä kes­kus­ko­mi­tean suun­nit­te­li­ja), mut­ta val­tio tuke­koon kou­lu­tus­ta niin, että ihmi­set uskal­ta­vat teh­dä oman uran­sa suh­teen valin­to­ja, joi­den odo­tusar­vo on kor­kea, mut­ta myös kor­kea varians­si pelot­taa ris­kiä vält­te­le­vät ihmi­set ole­maan valit­se­mat­ta nii­tä muuten.

  93. Samu­li Saa­rel­ma: No miks me sit tuet­tas opis­ke­lua, jos me halu­taan pel­käs­tään vähen­tää varians­sia? Eikö olis parem­pi vaan antaa rahaa niil­le, jot­ka jää oletusarvosta?

    Kou­lu­tus­ta tuke­mal­la me saa­daan sitä lii­kaa, eli sen lisäks, että me tuho­taan hyvin­voin­tia verot­ta­mal­la menes­ty­mis­tä me vie­lä lisäks tuho­taan sitä kou­lut­ta­mal­la liikaa.

  94. Art­tu­ri:

    No miks me sit tuet­tas opis­ke­lua, jos me halu­taan pel­käs­tään vähen­tää varians­sia? Eikö olis parem­pi vaan antaa rahaa niil­le, jot­ka jää oletusarvosta? 

    Ja miten tuo mää­ri­te­tään ja toteu­te­taan tasa-arvoi­ses­ti? Sii­nä esi­mer­kis­sä­ni emme tie­dä, kuka niis­tä kym­me­nes­tä opis­ke­li­jas­ta tulee saa­maan 10 000 e/kk palk­kai­sen työn ja kuka jää ton­niin. Ja toi­saal­ta, jos lupaam­me tukea niil­le, jot­ka tuo­ta alaa ryh­ty­vät opis­ke­le­maan, jos hei­tä tue­taan, mut­ta muu­ten ei, niin ei kovin suu­ria hok­sot­ti­mia tar­vi­ta, kun jokai­nen opis­ke­li­ja sanoo vaih­ta­van­sa sil­le pie­nem­män odo­tusar­von ja varians­sin lin­jal­le, jos ei saa tukea. 

    Kou­lu­tus­ta tuke­mal­la me saa­daan sitä lii­kaa, eli sen lisäks, että me tuho­taan hyvin­voin­tia verot­ta­mal­la menes­ty­mis­tä me vie­lä lisäks tuho­taan sitä kou­lut­ta­mal­la liikaa. 

    Niin, on ihmeel­lis­tä, että maa­il­man mais­ta ne, jot­ka ovat sat­san­neet vero­va­ro­ja kou­lu­tuk­seen, ovat yllät­täen siel­lä rik­kaim­mas­sa pääs­sä, kun taas ala­pään täyt­tää ne maat, jois­sa hom­ma on jätet­ty yksi­tyi­sen rahoi­tuk­sen varaan. Lii­an kou­lu­tuk­sen hin­ta on siis sel­väs­ti­kin mini­maa­li­nen ver­rat­tu­na sii­hen, mitä hävi­tään, kun kou­lu­te­taan lii­an vähän, kun ihmi­sil­lä ei ole varaa sii­hen (tai sinun kie­len­käy­tös­sä­si ei ole halua tai edes mah­dol­li­suut­ta ris­kee­ra­ta iso­ja sum­mia rahaa epä­var­maan asiaan). 

    Et mil­lään tavoin kom­men­toi­nut tätä kir­joi­tuk­se­ni avain­koh­taa (val­tio toi­mii erään­lai­se­na vakuu­tus­lai­tok­se­na, jot­ta ihmi­set uskal­ta­vat ja voi­vat ottaa ris­kin kou­lut­tau­tua). Voit­ko suo­raan vas­ta­ta, olet­ko eri miel­tä, että kou­lu­tuk­seen liit­tyy ris­ki, jota on käy­tän­nös­sä mah­do­ton mil­lään tavoin yksi­tyi­ses­ti vakuut­taa, kos­ka on kyse ihmi­sen tule­vis­ta tuloista.

    Suo­mi on hyvä esi­merk­ki maas­ta, jon­ka hyvin­voin­ti perus­tuu ennen kaik­kea hyvin kou­lu­tet­tuun työ­voi­maan (luon­non­va­ro­ja ei juu­ri ole) ja joka on tämän saa­vut­ta­nut pit­kä­jän­tei­sel­lä jul­ki­sel­la sat­sauk­sel­la koulutukseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.