Tekijä: Osmo Soininvaara

Suomen Pisa-men­estyk­sen takia Helsinki­in tun­kee ope­tusalan del­e­gaa­tioi­ta tutus­tu­maan koulu­tusjär­jestelmäämme ovista ja ikkunoista. Tuli­joi­ta on niin paljon, että suuri­malle osalle on pakko vas­ta­ta kieltävästi. Ope­tusvi­ras­tolle ei ole resursse­ja ottaa heitä vastaan?

Tietääkö vasen käsi kaupungilla nyt mitä oikea tekee? Poli­it­ti­nen tur­isti on parhai­ta tur­is­te­ja, kos­ka he käyt­tävät paljon rahaa (eivät omaansa). Voisiko matkailu­toimis­to järkätä ope­tusvi­ras­tolle ne resurssit? Hotel­lit ja rav­in­to­lat voisi­vat vaik­ka vähän sponssata.

(Tek­sti on julka­istu kolumn­i­na Vihreässä langassa)

Ville Kom­si sanoi joskus kauan sit­ten vihreistä, etteivät äänestäjämme hylkää meitä, vaik­ka oli­si­vat jostain asi­as­ta hei­dän kanssaan erim­ieltä, jos voivat luot­taa vil­pit­tömyy­teemme. Äänestäjät halu­a­vat ymmär­ret­täviä perusteluja.

Muut puolueet ovat toim­i­neet toisin. Niiden käsi­tyk­sen mukaan poli­it­tisen sanoman on olta­va yksinker­tais­tet­tua. Pidän enem­män Ville Kom­sin asen­teesta, mut­ta nyky­isin vihreät ovat muut­tumas­sa muiden kaltaisek­si tässäkin. Jat­ka lukemista “Mus­tavalkois­es­ta puut­tuu vihreys”

Mikä ener­giavero­tuk­ses­sa mättää?

Eero Heinälu­o­man Pauli Lehtimäen ja  Jus­si Pajusen keskustelu ener­giavero­tuk­ses­ta kir­voit­ti tekemään yhteenve­don siitä, mikä ener­giavero­tuk­ses­sa mättää.

Päämäärä on hyvä. Fos­si­il­isia polt­toainei­ta pitää verot­taa huo­mat­tavasti nyky­istä kovem­min, jot­ta olisi kan­nustin siir­tyä uusi­u­tu­vi­in ener­gialähteisi­in. Sit­ten tulee yksi­tyisko­htia, joiden vuok­si ohjaus­vaiku­tus menee pahasti vikaan. Virheitä on ainakin:

1)      Kivi­hi­iltä verote­taan voimakkaasti, jos sil­lä tuote­taan läm­pöä, muta se on vero­ton­ta, jos sil­lä tuote­taan sähköä. Tälle ei voi oikein mitään, kos­ka kun olemme samas­sa verkos­sa muiden maid­en kanssa, sähkön verorak­en­teen pitää olla sama. Sik­si sähköä ”hiilid­iok­sidi­vero” on itse sähkön hin­nas­sa. Veron korkeus ei riipu siitä, mil­lä se on tehty, vaan kuka sitä käyt­tää. Jois­takin vähän mieli­v­al­tais­es­ti val­i­tu­ista sähkön­tuotan­to­muodoista veron saa osit­tain takaisin tuotan­non sub­ven­tiona. Jat­ka lukemista “Ener­giavero­tuk­sen sudenkuopat”

Läh­es kaik­ki suo­ma­laiset tietävät, että, että sikain­flu­enssarokote on sairas­tut­tanut tois­takym­men­tä suo­ma­laista las­ta narkolep­si­aan. Oli hirvit­tävä virhe rokot­taa kansa. Mitä havain­to­ja on tämän tueksi?

Fen­noskan­di­as­sa oli lievä narkolep­sia epi­demia. Epi­demia pain­ot­tui Suomeen, mut­ta esi­in­tyi lievem­pänä myös Ruot­sis­sa. Suomes­sa tapausten määrä nousi nor­maal­ista noin viidestä viiteen­toista. Päässä lask­ien ero on Suomes­sa tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevä, Ruot­sis­sa ei tai­da olla. Jat­ka lukemista “Iltapäiväle­htien epidemiologiaa”

Päämin­is­teri Kivinie­mi on näköjään sanonut, että Helsin­ki pitäisi läm­mit­tää puuhak­keel­la. Ener­giamin­is­teri Mau­ri Pekkari­nen taas vaati turpeen vero­tus­ta alem­mas ja sai, kos­ka muuten turvevoimalois­sa alet­taisi­in polt­taa puu­ta ja met­sä­te­ol­lisu­u­den puun­saan­ti vaikeutuisi.

Voisi­vatko Mau­ri ja Mari keskustel­la asi­as­ta keskenään?

Luin joskus kansan­talousti­eteil­i­jää, joka ker­toi, ettei äänestämisessä ole mitään järkeä. Päät­te­ly meni jotenkin näin: Olete­taan, että pres­i­dentin­vaalis­sa tilanne on niin tasan, että ehdokkaiden ään­imäärät mah­tu­isi­vat sadan­tuhan­nen äänen sisälle.  Jos käyt äänestämässä on karkeasti arvioiden yksi mah­dol­lisu­us sadas­ta tuhannes­ta, että ääne­si ratkaisee voit­ta­jan. Jos äänestämi­nen vie puoli tun­tia ja arvo­stat aikasi kymmenek­si euroksi tun­nis­sa, sin­un pitää arvostaa ehdokkaasi voit­to puolen miljoo­nan euron arvoisek­si, ennen kuin äänestämi­nen kan­nat­taa. Jat­ka lukemista “Kan­nat­taako lib­er­taarin äänestää?”

Moni näyt­tää ihmettelevän, mik­si Helsin­gin itäpuolelle pitää asut­taa ihmisiä. Kuka halu­aisi asut­taa samat ihmiset Kehäradan var­teen ja kuka min­nekin. Vähän mittakaavakysymyksiä.

Maankäyt­töä mitoite­taan vuosikym­meniksi. Viimeisen 30 vuo­den aikana uuden­maan väk­iluku on nous­sut noin 14 000 asukkaal­la vuodessa. Uuden­maan­li­iton arviois­sa varaudu­taan asut­ta­maan Uudelle­maalle – siis lähin­nä Helsin­gin seudulle, on tulos­sa seu­raavien 25 vuo­den aikana 430 000 asukas­ta.  Tilas­tokeskuk­sen väestöen­nuste on jonkin ver­ran maltil­lisem­pi, 360 000 uut­ta asukas­ta vuo­teen 2040 men­nessä. Kun ote­taan huomioon oletet­tu asum­isväljyy­den kasvu, tänne pitäisi rak­en­taa seu­raavien 30 vuo­den aikana Turun ja Tam­pereen yhteen­las­ke­tun asun­tokan­nan ver­ran lisää. Jos siis on näh­nyt junan ikku­nas­ta pienen asumat­toman alueen, se ei vielä tee tyhjäk­si tarvet­ta rak­en­taa lisää.

Helsin­ki voi sijoit­taa kan­takaupunki­in – lähin­nä sata­mal­ta vapau­tuville alueille – ehkä 50 000 asukas­ta. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta on kehot­tanut nos­ta­maan tehokkuuk­sia, mut­ta ei siinä ole paljon tehtävis­sä, sil­lä esit­telijöi­den esi­tyk­setkin ovat olleet varsin tehokkai­ta. Vuosaa­res­sa on suun­nitelmia kar­sit­tu asukkaiden vas­tus­tuk­sen takia ja aika han­kalaa voi olla rak­en­taa suun­nitel­tua asu­tus­ta Meri-Rasti­lan met­si­in, vaik­ka se onkin lähel­lä metroase­maa. Hyvä kaupunki­rakenne on tiivis mut­ta har­va: tiivi­isti raken­net­tua kaupunki­maista ympäristöä ja lähel­lä kun­non viheralueet.

Van­taa pystyy otta­maan Kehäradan ympäristöön noin 50 000 asukas­ta. Minus­ta Mäntsälän pitäisi ottaa 30 000 asukas­ta, mut­ta mäntsäläläiset ovat varautuneet kolmeen tuhanteen.

Helsin­ki-Por­voo –akselille on kaavail­tu 150 000 asukas­ta. Tämä on täysin mah­do­ton­ta ilman raideliikennettä.

Vielä jää painei­ta rak­en­taa kehyskun­tien savipel­loille kah­teen autoon perus­tu­vaa asuntokantaa.

Itse olen toimin­ut vuo­den ver­ran akti­ivis­es­ti sen puoles­ta, että Päi­jät-Häme kaap­paisi tuos­ta Uudelle­maalle kaavail­lus­ta muut­tovir­ras­ta sel­l­aiset 50 000. Ratkeaa 13.9.