Helsingin seudun kasvu

Moni näyt­tää ihmet­te­le­vän, mik­si Hel­sin­gin itä­puo­lel­le pitää asut­taa ihmi­siä. Kuka haluai­si asut­taa samat ihmi­set Kehä­ra­dan var­teen ja kuka min­ne­kin. Vähän mittakaavakysymyksiä.

Maan­käyt­töä mitoi­te­taan vuo­si­kym­me­nik­si. Vii­mei­sen 30 vuo­den aika­na uuden­maan väki­lu­ku on nous­sut noin 14 000 asuk­kaal­la vuo­des­sa. Uuden­maan­lii­ton arviois­sa varau­du­taan asut­ta­maan Uudel­le­maal­le – siis lähin­nä Hel­sin­gin seu­dul­le, on tulos­sa seu­raa­vien 25 vuo­den aika­na 430 000 asu­kas­ta.  Tilas­to­kes­kuk­sen väes­tö­en­nus­te on jon­kin ver­ran mal­til­li­sem­pi, 360 000 uut­ta asu­kas­ta vuo­teen 2040 men­nes­sä. Kun ote­taan huo­mioon ole­tet­tu asu­mis­väl­jyy­den kas­vu, tän­ne pitäi­si raken­taa seu­raa­vien 30 vuo­den aika­na Turun ja Tam­pe­reen yhteen­las­ke­tun asun­to­kan­nan ver­ran lisää. Jos siis on näh­nyt junan ikku­nas­ta pie­nen asu­mat­to­man alu­een, se ei vie­lä tee tyh­jäk­si tar­vet­ta raken­taa lisää.

Hel­sin­ki voi sijoit­taa kan­ta­kau­pun­kiin – lähin­nä sata­mal­ta vapau­tu­vil­le alueil­le – ehkä 50 000 asu­kas­ta. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta on kehot­ta­nut nos­ta­maan tehok­kuuk­sia, mut­ta ei sii­nä ole pal­jon teh­tä­vis­sä, sil­lä esit­te­li­jöi­den esi­tyk­set­kin ovat olleet var­sin tehok­kai­ta. Vuo­saa­res­sa on suun­ni­tel­mia kar­sit­tu asuk­kai­den vas­tus­tuk­sen takia ja aika han­ka­laa voi olla raken­taa suun­ni­tel­tua asu­tus­ta Meri-Ras­ti­lan met­siin, vaik­ka se onkin lähel­lä met­roa­se­maa. Hyvä kau­pun­ki­ra­ken­ne on tii­vis mut­ta har­va: tii­viis­ti raken­net­tua kau­pun­ki­mais­ta ympä­ris­töä ja lähel­lä kun­non viheralueet.

Van­taa pys­tyy otta­maan Kehä­ra­dan ympä­ris­töön noin 50 000 asu­kas­ta. Minus­ta Mänt­sä­län pitäi­si ottaa 30 000 asu­kas­ta, mut­ta mänt­sä­lä­läi­set ovat varau­tu­neet kol­meen tuhanteen.

Hel­sin­ki-Por­voo –akse­lil­le on kaa­vail­tu 150 000 asu­kas­ta. Tämä on täy­sin mah­do­ton­ta ilman raideliikennettä.

Vie­lä jää pai­nei­ta raken­taa kehys­kun­tien savi­pel­loil­le kah­teen autoon perus­tu­vaa asuntokantaa.

Itse olen toi­mi­nut vuo­den ver­ran aktii­vi­ses­ti sen puo­les­ta, että Päi­jät-Häme kaap­pai­si tuos­ta Uudel­le­maal­le kaa­vail­lus­ta muut­to­vir­ras­ta sel­lai­set 50 000. Rat­ke­aa 13.9.

151 vastausta artikkeliin “Helsingin seudun kasvu”

  1. Mikä­li Hel­sin­ki-Por­voo välil­le toteu­tuu jokin junan­ta­pai­nen yhteys, niin pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä sitä voi­si venyt­tää Vii­pu­riin asti. 

    Aina­kin lin­ja on suo­ra, ja kau­pun­ke­ja sii­nä mat­kal­la. Aikaa saat­taa tosin olla hyvä vara­ta tähän.

  2. Mikä on Soi­nin­vaa­ran näke­mys sii­hen, että muut­taa­ko ihmi­set muu­al­ta Suo­mes­ta ete­lään pakos­ta vai omas­ta halusta?

    1. Mikä on Soi­nin­vaa­ran näke­mys sii­hen, että muut­taa­ko ihmi­set muu­al­ta Suo­mes­ta ete­lään pakos­ta vai omas­ta halusta?

      Aika moni muut­taa ete­lään Käti­lö­opis­tol­ta tai Nais­tenkli­ni­kal­ta. Heil­tä ei ole kysyt­ty mitään.
      Riit­tä­vän moni muut­taa vapaa­eh­toi­ses­ti. Niin moni, että jos ne pakol­la muut­ta­vat eivät muut­tai­si vaan jät­täi­si­vät asun­not pakol­la muut­ta­vil­le, asu­tuik­si nuo­kin asun­not tuli­si­vat. Halua asua maa­kun­nis­sa mita­taan aina sil­loin täl­löin kun jokin val­tion viras­to alueellistetaan.

  3. Aika kovat haas­teet on teil­lä, jos mei­naat­te asut­taa noin pal­jon ihmi­siä. Mis­tä­hän he tule­vat? Tun­tui­si äkki­pää­tään, että Suo­men sisäl­tä ei löy­dy tuol­lai­sia mää­riä ilman erit­täin voi­ma­kas­ta Hel­sin­gin seu­tua tuke­vaa alue­po­li­tiik­kaa. Onko­han asia jo kabi­ne­teis­sa päätetty?

  4. Joo kyl­lä se itä­suun­ta luul­ta­vas­ti tar­vi­taan, muis­ta en tie­dä mut­ta itse nil­li­tän lähin­nä sii­tä miten se teh­dään. Toi 150 000 ihmis­tä muu­ten tar­koit­taa joka tapauk­ses­sa HELI-rataa.

    Mut­ta, en minä nyt oikein ymmär­rä mihin kan­ta­kau­pun­gin ja Kehä III väli on unoh­tu­nut. Esimerkkejä:
    — Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lue jos­sa on sel­lais­ta lii­ke­toi­min­taa kuten piha­ki­vien tai saha­ta­va­ran avo­myy­mä­lät sekä ren­gas­liik­keet. Minul­la ei ole mitään näi­tä vas­taan, mut­ta ehkä tuol­lais­ta kaup­paa voi­si har­joit­taa vähän huo­nom­mal­la­kin sijain­nil­la. Tuo voi­si olla 10 000 — 20 000 asuk­kaan tii­vis alue.
    — Kes­ki­ver­to oma­ko­ti­ta­loa­lu­een­kin asu­kas­lu­kua saa ajan kans­sa nos­tet­tua huo­mat­ta­vas­ti ihan vaan sil­lä että myön­tää raken­nusoi­keut­ta. Eli käy­tän­nös­sä 70-luku­lai­sen yksi­ker­rok­si­sen oma­ko­ti­ta­lon pai­kal­la nousee pari­ker­rok­si­nen pari­ta­lo. Tai rivi­ta­lo. Ker­ros­ta­loa­lueis­ta puhumattakaan.
    — Jos nyt vaan ihan suo­siol­la uskot­tai­siin että nii­tä sor­mia on kuusi niin Lah­den­väy­län suun­nan voi­si gryn­da­ta. Tuo on taas kym­me­niä­tu­han­sia asuk­kai­ta lisää.

  5. Osmo: ovat var­sin tii­vii­tä kaa­vo­ja noin Hel­sin­ki­läi­ses­sä mit­ta­kaa­vas­sa. Sil­ti yksi­kään nois­ta asui­na­lueis­ta ei ole yhtä tiheä kuin Parii­sin kau­pun­ki kes­ki­mää­rin. Eli sopi­vis­sa pai­kois­sa voi­si rau­has­sa kak­sin tai kol­min­ker­tais­taa raken­nus­te­hok­kuu­den ilman, että sii­tä seu­rai­si katastrofi. 

    Jos täl­lai­sia paik­ko­ja etsi­tään, niin etsi­sin nime­no­maan kan­ta­kau­pun­gis­ta tai sen välit­tö­mäs­tä lähei­syy­des­tä. Sor­mi suun­taa siis Kes­ki-Pasi­laan, sata­mis­ta vapau­tu­viin aluei­siin ja Hert­to­nie­mi-Itä­kes­kus ‑akse­lil­le. Espoos­sa Lep­pä­vaa­ra — Tapio­la ‑akse­lil­le.

  6. Tuol­lai­sen väki­mää­rän asut­ta­mi­nen hki-espoo-van­taa alu­eel­le ei pitäi­si olla mikään ongelma. 

    Onhan se tie­tys­ti kaa­voit­ta­jal­le työ­lääm­pää kuin met­sän kaa­voit­ta­mi­nen. Jär­ke­vin­tä se kui­ten­kin oli­si. Sipoon met­sien raken­ta­mi­nen muut­taa pk-seu­tua entis­tä enem­män ame­rik­ka­lai­seen auto­kau­pun­ki­suun­taan vaik­ka met­ro­ja rakenneltaisiinkin.

    Ja mikä mah­taa olla pk-seu­dun tämän­het­ki­nen tont­ti­va­ran­to? Muis­te­len jos­kus luke­nee­ni että val­mii­ta tont­te­ja oli­si huo­mat­ta­via määriä.

  7. Hie­man absur­di­ky­sy­mys. Mikä pak­ko on kaa­voit­taa lisää. Onhan Suo­mes­sa tilaa muu­al­la­kin. Kaa­voi­tus on yksi tapa hou­ku­tel­la asuk­kai­ta. Vähän niin­kuin tie­lai­tos ennus­taa lii­ken­teen kas­vua sil­lä var­jol­la, että saa lisää tie­mää­rä­ra­ho­ja. Tai sota­lai­tos pelot­te­lee tule­val­la sodal­la. Minun mie­les­tä­ni Hel­sin­gis­sä on riit­tä­väs­ti asuk­kai­ta. Jos asun­to­jen hin­nat nouse­vat sik­si, että ei ole tar­jon­taa, niin sit­ten­hän nouse­vat. Ihmi­set ovat kui­ten­kin sen ver­ran vii­sai­ta, että löy­tä­vät hal­vem­man asun­non muu­al­ta, esim. Tam­pe­reel­ta, Turus­ta tai Porvoosta.

    1. Jos emme kaa­voi­ta lisää Hel­sin­kiin, ihmi­set muut­ta­vat kak­si­ne autoi­neen Por­bai­siin tai jon­ne­kin muu­al­le. Hel­sin­gin seu­dul­la on tois­ta­kym­men­tä kun­taa, joi­ta ei saa miten­kään sopi­maan sii­tä, ettei yksi­kään kaa­voi­ta. En myös­kään ole ihan var­ma, että köy­hien kar­kot­ta­mi­nen muu­al­le oli­si reilua.

  8. Osmo: “… siis lähin­nä Hel­sin­gin seu­dul­le, on tulos­sa seu­raa­vien 25 vuo­den aika­na 430 000 asukasta…”

    Ole­tan, että lai­naa­ma­si arvaus on oikean suun­tai­nen. Se ei kui­ten­kaan seli­tä, mik­si Sipoo­seen pitää kaa­voit­taa noin ras­kaas­ti. Kehä III:n sisäl­le saa ammat­ti­lais­ten mukaan vie­lä mil­joo­na ihmis­tä, eli raa­ka­maa­ta on aina­kin vii­dek­si­kym­me­nek­si vuodeksi.

    Kyl­lä ulko­puo­li­sen sil­mis­sä kyse on aivan puh­taas­ta hyvien veron­mak­sa­jien varas­ta­mi­ses­ta naa­pu­ri­kun­nal­ta. 😀 Mil­lään muul­la alue­lii­tos­ta ei voi perustella.

    Muu­al­la uudet taa­ja­mat teh­dään ole­mas­sa ole­van ratain­fran var­teen. Rau­ta­tien raken­ta­mi­nen on nyky­ään niin kal­lis­ta. Sil­loin Kera­va — Por­voo rata oli­si luon­nol­li­nen laa­jen­tu­mis­suun­ta. Puo­let inves­toin­nis­ta on jo tehty.

    Kos­ka muu­ten Haa­ra­jo­ki irroi­te­taan Jär­ven­pääs­tä omak­si kun­nak­seen? Haa­ra­joel­la oli­si kaik­ki edel­ly­tyk­set olla itse­näi­nen kun­ta, jol­loin pal­ve­lut syn­tyi­si­vät pal­jon ripeämmin.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti: “Halua asua maa­kun­nis­sa mita­taan aina sil­loin täl­löin kun jokin val­tion viras­to alueellistetaan.”

    Edel­li­nen on huo­no mit­ta­ri sikä­li kun Tam­pe­re on maan veto­voi­mai­sin kaupunki!

  10. Kehä kol­mos­ta kier­täes­sä on koko ajan kum­ma tun­ne, ollaan­ko tosi­aan Hel­sin­gis­sä, kun on vaan pel­toa ja met­sää. Öster­son­do­min kaa­voi­tus tun­tuu yhä enem­män vaan sil­tä, että halu­taan kil­pail­la veron­mak­sa­jis­ta, muus­ta viis. Kes­kus­te­lun kär­ki siir­re­tään mui­na mie­hi­nä met­roon ja mui­hin liikennejärjestelyihin.

  11. Olen seu­ran­nut 30 vuot­ta kun­tien kaa­voi­tus­ta ja koko ajan on aja­tus ollut, että haa­li­taan veron­mak­sa­jia peit­tä­mään laki­sää­tei­set menot. Sii­nä on sit­ten kaa­voi­tet­tu vii­mei­set­kin ran­nat ja met­sät. Hel­sin­gin hin­gus­sa itään on tasan tämä sama tilanne.

  12. Jos sata­mal­ta vapau­tu­vil­le alueil­le on nyt kaa­voi­tet­tu lähin­nä alle 10-ker­rok­si­sia asun­to­ja ehkä 50 000 asuk­kaal­le, eikö jol­le­kin näis­tä alueis­ta ja kes­ki-Pasi­laan voi­si talo­jen mak­si­mi­kor­keu­dek­si yhtä hyvin päät­tää sata­kin ker­ros­ta? Kyl­lä­hän ne vähän var­jos­tai­si­vat, mut­ta etäi­syy­det liik­kua oli­si­vat lyhyem­mät ja kau­pun­ki vir­keäm­pi. Ylhääl­lä on tilaa. Näil­lä päi­vän­va­lon mää­ril­lä on minus­ta käsit­tä­mä­tön­tä, että raken­ne­taan niin pal­jon maan alle ja niin matalasti.

  13. Onko tuol­le Itä­met­rol­le ennus­tet­tu matkustajamääriä?

    Aina­kin puus­ta kat­soen näyt­täi­si sil­tä, että nuo mat­kus­ta­ja­mää­rät eivät tule kovin kak­si­sia ole­maan, koska:
    — mat­ka-aika kes­kus­taan on var­sin pit­kä, samoin useim­mil­le työ­paik­ka-alueil­le (pai­no­tus tai­taa olla pikem­min seu­dun länsipuolella)
    — tuos­ta kul­kee erit­täin hou­kut­te­le­va moot­to­ri­tie­yh­teys sekä Hel­sin­kiin että muu­al­le PK-seu­dul­le (ja toki Por­voon suuntaan)
    — vai­kut­tai­si sil­tä, että vali­tul­la raken­nus­ta­val­la (pien­ta­lo­val­tais­ta asu­tus­ta) käve­ly­mat­kat ase­mal­le ovat pit­käh­köt (osin liityntäliikenne)

    Kun nuo arviot ovat tie­dos­sa, niin voim­me alkaa ver­taa­maan sitä inves­toin­ti­kus­tan­nuk­siin. Kuin­ka pal­jol­la me muut hel­sin­ki­läi­set jou­dum­me yksit­täis­tä mat­kaa sub­ven­toi­maan, 5 eurol­la, 10 eurol­la, vie­lä suu­rem­mal­la summalla?

    Joku tääl­lä ihmet­te­li, että onhan meil­lä Län­nes­sä­kin suu­ria asui­na­luei­ta vas­taa­val­la etäi­syy­del­lä (Kiven­lah­ti ja Espoon­lah­ti). Tämä tai­si olla myös sen sel­vi­tys­mie­hen näke­mys asias­ta, siis että emme ole tasa­pai­nos­sa, kun kat­som­me väes­tö­ti­heyk­siä idäs­sä ja lännessä.

    Oli­si pitä­nyt kat­soa mat­ka-aiko­ja, eikä pel­käs­tään tui­jo­tel­la kart­taa. Kes­kus­tas­ta pää­see kiven­lah­teen bus­sil­la 20 — 25 minuu­tis­sa (kes­ki­no­peus luok­kaa 50 — 55 km/h). Met­ron kes­ki­no­peus tai­taa hui­del­la jos­sain alle 40 km/h luo­kas­sa, joten parin­kym­me­nen kil­san mat­kal­la ero on jo mer­kit­tä­vä. Tämän lisäk­si Kiven­lah­des­sa pysäk­ki on yleen­sä lähem­pä­nä (nii­tä on enem­män) ja vuo­ro­vä­li on parem­pi *). Ja ei sitä Espoon-/Ki­ven­lah­tea­kaan voi minään jouk­ko­lii­ken­ne­kau­pu­nin­osa­na pitää.

    Auto­la ajaes­sa tuo toki on yhtä lähel­lä kuin Espoon perukat.

    Asia pitäi­si toki sel­vit­tää kun­nol­la, mut­ta noin klu­bias­kin kan­teen rus­tail­les­sa näyt­täi­si kyl­lä sil­tä, että tuon­ne ollan de fac­to raken­ta­mas­sa auto­kau­pun­kia, johon sit­ten vie­lä has­sa­taan sato­ja mil­joo­nia jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mään, jota har­va käyttää.

    Kari

    *) Län­si­met­ro tämän tie­ten­kin tuho­aa, mut­ta antaa sen nyt olla täl­lä kertaa.

  14. Lund­qvist, auton ikku­nas­ta kat­sel­len kiel­tä­mät­tä näyt­tää sil­tä että seu­tu on pelk­kää pys­ty­met­sää. Mikä joh­tuu sii­tä että joka mota­rin var­rel­la on ns. lii­ken­ne­vih­re­ää melues­tee­nä sel­lai­nen 50 — 100 met­rin kais­ta­le pusik­koa. Tämän takia ne myös vie­vät niin pal­jon tilaa.

    Yksi tilas­to­tie­to mitä voi poh­tia, Hel­sin­gin pin­ta­las­ta asu­mi­seen on käy­tet­ty 25%, toi­mi­ti­loi­hin 13%, lii­ken­tee­seen 14%, vihe­ra­luei­siin 29% ja muu­hun 19%. Ja nois­ta kah­des­ta vii­mei­ses­tä­kin osa on lii­ken­ne­vih­re­ää ja osa liikennekäytössä.

  15. Kari, niin “asia pitäi­si toki sel­vit­tää kun­nol­la”. Aloit­taa voi­si sit­tä että arvioi­tai­siin ne jo teh­dyt sel­vi­tyk­set, mut­ta kun ei nii­tä jul­kais­ta. Siis ennen kuin asian luo­vut­ta­mi­nen käy­tän­nös­sä vir­ka­mies­ten käsiin pää­te­tään. Minul­la ei ole tähän mii­tä muu­ta pai­no­kel­pois­ta sanottavaa.

  16. Kal­le : “Kyl­lä ulko­puo­li­sen sil­mis­sä kyse on aivan puh­taas­ta hyvien veron­mak­sa­jien varas­ta­mi­ses­ta naapurikunnalta.

    Tar­koi­tat­ko lii­to­sa­lu­een nykyi­siä asuk­kai­ta hyvil­lä veron­mak­sa­jil­la, jot­ka “varas­tet­tiin” Sipool­ta vai jotain tule­vai­suu­des­sa tapahtuvaa.
    Hel­sin­gin bud­jet­tia lii­to­sa­lu­een nykyis­ten asuk­kai­den mak­sa­vat verot ei pal­jo hei­lau­ta ja 2009 maset­tiin verot Sipool­le, vaik­ka Hki huo­leh­ti palveluista.
    Tule­vai­suu­des­sa var­maan­kin myös “varas­te­taan” hyviä veron­mak­sa­jia naa­pu­ri­kun­nil­ta, riip­puu kaa­voi­tuk­ses­ta, mut­ta kyl­lä pää­tar­koi­tus lie­nee tur­va­ta nykyi­sil­le hel­sin­ki­läi­sil­le nuo­ril­le pysyä myös hel­sin­ki­läi­si­nä uusi­ne perheineen.
    Nyky­ään nuor­ten per­hei­den tilan­ne asun­to­mark­ki­noil­la on todel­la tuka­la, jos halu­aa asua Helsingissä.

    Sanoit myös: “Mil­lään muul­la alue­lii­tos­ta ei voi perustella”

    Hel­sin­ki omis­taa lii­to­sa­lu­eel­la sato­ja heh­taa­re­ja maa-aluei­ta, joi­den kaa­voi­tuk­ses­ta on kinas­tel­tu vuo­si­kausia, ellei kym­me­niä, mitään ei ole saa­tu aikaan, kii­tos kuu­luu Sipoon poliit­ti­sel­le elii­til­le ( Paip­pis­ten peru­nan­vil­je­li­jöil­le ), sii­tä läh­ti koko pro­ses­si liik­keel­le, vihdoinkin.

    Oli­si­ko jo vih­doin aika unoh­taa koko lii­tos­asia ja kes­kit­tyä vain tule­van kaa­voi­tuk­sen kom­men­toin­tiin, kos­ka alue nyt vain kaa­voi­te­taan joka tapauk­ses­sa, mut­ta min­kä­lai­sek­si, se kiin­nos­taa ei menneisyys.

  17. No vie­lä kiel­lon pääl­le. Kari kirjotti:

    Met­ron kes­ki­no­peus tai­taa hui­del­la jos­sain alle 40 km/h luokassa

    On se vähän enem­män, riip­puu tie­ten­kin ase­ma­vä­lis­tä. Mut­ta kun se lin­jaus on yhtä mutkaa.

  18. Dubain auto­kau­pun­gis­sa on vain sel­la­nen yksi 50km pit­kä met­ro­lin­ja. MIk­si pitää vetää noin pit­kää lin­jaa Hel­sin­kiin­kin? Eikö yhtään jär­je­vem­pää ole raken­taa ensi lin­jo­ja sin­ne suun­tiin, jos­sa nii­tä ei vie­lä ole (munk­ki­nie­mi ja viikki)? 

    Talin golf­kent­tä on noin laut­ta­saa­ren kokoi­nen jou­to­maa kes­kel­lä pää­kau­pun­ki­seu­tua. Vii­kis­sä on vie­lä enem­män raken­ta­ma­ton­ta maa­ta. Noi­hin mah­tui­si yhteen­sä noin 200 000 asu­kas­ta ja sil­ti puo­let jäi­si vir­kis­ty­sa­lu­eek­si. Kes­ki-Pasi­laan mah­tuu myös saman ver­ran. Eikö noi alu­eet kan­na­ta raken­taa kun­nol­la, kun vie­lä on asu­kas­mää­rät kas­va­mas­sa. Jos­kus sadan vuo­den pääs­tä sit­ten ihme­tel­lään, että mik­si raken­net­tiin hir­veen kau­as pit­kien väli­mat­ko­jen pää­hän kun lähem­pä­nä­kin oli tilaa.

  19. Itä­suun­nas­sa oli­si var­mas­ti lähem­pä­nä­kin tii­vis­tä­mi­sen varaa jos melu­ta­so­ja voi­tai­siin kohtuullistaa.

    Tar­vi­taan­ko esi­mer­kik­si Itä­väy­läl­lä mas­sii­vis­ta Vii­kin­tien liit­ty­mää kun Vii­la­ri­tie­kin on olemassa ? 

    Riit­täi­si­kö Lah­den­väy­län ete­lä­puo­lel­la Kehä I tilal­la ihan nor­maa­li katu­verk­ko jol­loin Myl­ly­pu­ron met­roa­se­man ympä­ril­le ja koh­ti ete­lää voi­si raken­taa tii­viin kes­kit­ty­män sen sijaan että ase­ma sijait­see har­vaan asu­tun lähiön laidalla ?

    Voi­tai­siin­ko Itä­väy­läl­le Vii­kin­tien liit­ty­män koh­dal­la teh­dä jotain niin radi­kaa­lia että se mah­dol­lis­tai­si kau­pun­ki­jat­ku­mon nykyi­sen Hert­to­nie­men ja Roi­hu­pel­lon teol­li­suusa­luei­den välil­lä ja inhi­mil­lis­täi­si Sii­li­tien ase­man itä­puo­len ? Mikä estäi­si kau­pun­ki­jat­ku­moa jat­ku­mas­ta Vii­kin pelloille ?

  20. Tuo pien­ta­lo­tont­tien tehok­kuus 0,4–0,6 ja pie­ni tont­ti­ko­ko , 500–700 m² takaavt sen, että raken­ta­mi­sen­te­hok­kuus on samaa luok­ka kuin kerrostaloissa.

    Pien­ta­lo­val­tai­siu luo raken­ta­mui­seen veih­toeh­to­ja ja tuo kilpailua.

    Mut­ta kus­tan­nus­hyö­ty mene­te­tään, kos­ka kaa­voi­tus­hyö­ty jäte­tään maanomistajille.
    Se hidas­taa myös rakentamista,sillä tar­pee­ki varak­kai­ta on harvemmassa

  21. Aina­kin puus­ta kat­soen näyt­täi­si sil­tä, että nuo mat­kus­ta­ja­mää­rät eivät tule kovin kak­si­sia ole­maan, koska:”

    Ovat­han nuo pää­ra­dan ja Lah­den­ra­dan junat­kin hyvin käy­tet­ty­jä, tus­kin­pa itä­ra­ta­kaan poik­keus on
    -

  22. Van­ho­jen sata­ma-aluei­den kaa­vat ovat väes­tö­en­nus­tee­seen suh­teu­tet­tu­na nau­ret­ta­via. Kes­kei­sel­le kau­pun­kia­lu­eel­le, joil­la täl­lä het­kel­lä pelk­kiä hiek­ka­kent­tiä, kaa­voi­tet­tiin pää­asias­sa 6‑kerroksen kor­kui­sia talo­ja. Jät­kä­saa­ren kär­ki sit­ten 3‑kerrosta. Ei tar­vit­se men­nä mon­taa vuot­ta, kun ihme­tel­lään mikä idea oli tuh­la­ta val­ta­vat alu­eet arvok­kain­ta raken­nus­maa­ta. Nyt sii­ten kaa­de­taan met­siä muu­al­ta ja sata­ma-alueil­la sääs­tel­lään kaa­vois­sa. Ei rii­tä ymmär­rys, mikä on idea­na juu­ri tämän päi­vän Suomessa? 

    Ker­ros­kor­keus oli­si pitä­nyt olla läh­tö­koh­tai­ses­ti 8–9 ker­ros­ta. Jos jokai­seen Hel­sin­gin taloon lait­tai­si yhden ker­rok­sen lisää, niin asun­to­pu­las­ta ei puhut­tai­si. Kuten jo on vii­tat­tu, asu­kas­ti­heys Hel­sin­gis­sä vas­taa Parii­sia vain Kal­lion tiheim­mil­lä alueil­la ja Kal­lios­sa­kaan har­voin voi puhua mis­tään ihmis­tun­gok­ses­ta. Kaa­voit­ta­jal­la on kui­ten­kin pel­ko val­ta­vas­ta ihmis­sum­pus­ta, mut­ta näh­tä­väs­ti ei ole liik­ku­nut tar­peek­si kau­pun­gis­sa tai ulkomailla.

    Nyt­hän lähiö­pro­jek­tis­sa hae­taan mah­dol­li­suuk­sia korot­taa talo­ja paril­la ker­rok­sel­la, mut­ta samal­la raken­ne­taan mata­lam­paa sit­ten uusil­le alueil­le. Eikö kukaan kes­kus­te­le tois­ten­sa kans­sa? Samal­la mene­tet­tiin mah­dol­li­suus tar­jo­ta meren tar­joa­mat näky­mät uusil­le asuk­kail­le — Jät­kä­saa­ren ran­nas­ta 8‑kerroksesta näki­si jo kau­as merel­le. Nyt sit­ten sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­ses­ti kukaan ei saa tätä mahdollisuutta. 

    Ehdot­tai­sin vaka­vas­ti, että ark­ki­teh­deil­le annet­tai­siin mah­dol­li­suus nos­taa ker­ros­lu­kua kil­pai­lueh­do­tuk­sis­saan tai kaa­voi­hin teh­täi­siin muu­tok­sia, jot­ka mah­dol­lis­tai­si­vat asu­kas­mää­rän lisäyk­set. Kaa­vat teh­tiin van­han väes­tö­en­nus­teen aika­na, joka on tänään ~10–15 000 asu­kas­ta jäl­jes­sä todel­li­suut­ta. Myös­kään ihmis­ten halua muut­taa kes­kus­ta-alu­eel­le ei ole ymmär­ret­ty tar­peek­si. Eihän tääl­lä tunn­nu­ta edes ymmär­tä­vän sitä, että hin­ta ker­too sii­tä kuin­ka ihmi­set arvot­ta­vat sijainnin.

  23. Viit­taat ilmei­ses­ti Suur-Lah­ti ‑hank­kee­seen? Jos Lah­den seu­dun kun­nat lyö­dään yhteen, se samal­la uudis­taa jäl­leen ker­ran koko alue­hal­lin­non. Jos nykyi­ses­tä Päi­jät-Hämeen maa­kun­nas­ta jää­vät jäl­jel­le vain Art­jär­vi-Ori­mat­ti­la (jot­ka liit­ty­vät jo tätä enteil­len Ori­mat­ti­lak­si) ja Sys­mä (joka liit­ty­nee Kes­ki-Suo­meen), tämä tar­koit­ta­nee maa­kun­tien lak­kaut­ta­mis­ta. Tämä oli­si ennak­ko­ta­paus, jos­sa yksi kun­ta kat­tai­si käy­tän­nös­sä yhden maa­kun­nan, ja maa­kun­nat tuli­si­vat tar­peet­to­mik­si. Tosin, tar­peet­to­mia ne ovat jo nytkin.

  24. Kal­le:
    >Tar­koi­tat­ko lii­to­sa­lu­een nykyi­siä asukkaita
    >hyvil­lä veron­mak­sa­jil­la, jot­ka “varas­tet­tiin”
    >Sipool­ta vai jotain tule­vai­suu­des­sa tapahtuvaa.

    Kal­le voi vas­ta­ta omas­ta puo­les­taan, mut­ta minun näkö­kul­mas­ta­ni Hel­sin­gin ope­raa­tio oli tosi­aan pal­jol­ti sitä, että sie­pa­taan Sipool­ta se alue, jol­la on suu­ri­tu­loi­sia veron­mak­sa­jia. Se, että yhte­nä vuon­na mak­se­taan jotain siir­ty­mä­ajan kus­tan­nuk­sia, ei mil­lään tapaa kuit­taa tätä mel­ko härs­kiä rosvousta.

    Nyt sit­ten ollaan­kin hir­veän ihmeis­sään, kun ne ennen lii­tos­ta mai­nos­te­tut juu­ri heti koh­ta äärim­mäi­sen tär­kei­nä alka­mas­sa ole­vat raken­nus­hank­keet ovat­kin yllät­täen joten­kin han­ka­lia ja kun met­ro on niin kal­lis­kin ja on kan­sal­lis­puis­toa ja plääh. Mihin se kii­re katosi?

    Vaik­ka näi­den aluei­den veron­mak­sa­jien vai­ku­tus Hel­sin­gin bud­jet­tiin on pie­ni, niin Sipool­le se oli aika suu­ri. Lii­to­so­pe­raa­tio toi­mi myös voi­man­näyt­tö­nä: älkää naa­pu­rit iso­tel­ko; jos teil­lä menee lii­an hyvin, me näy­täm­me mis­tä kana pissii. 

    >Hel­sin­ki omis­taa lii­to­sa­lu­eel­la satoja
    >heh­taa­re­ja maa-aluei­ta, joi­den kaavoituksesta
    >on kinas­tel­tu vuo­si­kausia, ellei kymmeniä,
    >mitään ei ole saa­tu aikaan, kii­tos kuuluu
    >Sipoon poliit­ti­sel­le elii­til­le ( Paippisten
    >peru­nan­vil­je­li­jöil­le ), sii­tä läh­ti koko
    >pro­ses­si liik­keel­le, vihdoinkin.

    Tämä­kin on joten­kin kuvaa­vaa; poliit­ti­ses­ti eri miel­tä ole­via nimi­tel­lään vähät­te­le­väs­ti. Peru­nan­vil­je­li­jät kun ovat niin junt­te­ja. Hei, mis­tä muu­ten luu­let nii­den lähi­ruo­kaa myy­vien kivi­jal­ka­kaup­po­jen tuot­tei­den tulevan?

    Hel­sin­gin kau­pun­gil­la­ko on jokin eri­tyi­nen oikeus saa­da omat, muis­sa kun­nis­sa omis­ta­man­sa maat kaa­voi­tet­tua mie­len­sä mukaan?

    Odot­tai­sin vas­ta­vuo­roi­ses­ti, että noin puhu­vat tuki­si­vat muu­al­la maas­sa vapaam­paa omis­ta­ja­kaa­voi­tus­ta ja poik­keus­lu­pia, tai oikeas­taan että omal­le maal­leen sai­si raken­taa ilman mitään poik­keus­lu­pia. Tai­dan kyl­lä odot­taa turhaan.

  25. Aika moni muut­taa ete­lään Käti­lö­opis­tol­ta tai Nais­tenkli­ni­kal­ta. Heil­tä ei ole kysyt­ty mitään.
    Riit­tä­vän moni muut­taa vapaaehtoisesti.”

    Eli vapaa­eh­tois­ta on kaik­ki muu kuin väki­val­lal­la tms. pelot­te­lul­la aikaan­saa­tu muuttoliike?

    Minä muu­tin pois Lapis­ta opis­ke­lu­pai­kan peräs­sä. Oli se sii­nä mie­les­sä vapaa­eh­tois­ta, että oli­si voi­nut jät­tää opis­ke­le­mat­ta. Sit­ten muu­tin Ete­lä-Suo­meen, kos­ka Poh­jois-Suo­mes­sa ei ollut ala­ni työ­tä. Toki oli­si ollut vapaas­ti valit­ta­va vaih­toeh­to jää­dä­kin työttömäksi.

    Jos halut­tai­siin saa­da todel­li­set mie­li­pi­teet sel­vil­le, pitäi­si kysyä ihmi­sil­tä, asui­si­vat­ko he mie­luum­min Hel­sin­gis­sä vai siel­lä aiem­mas­sa koti­pai­kas­saan, jos siel­lä oli­si työ­paik­ko­ja ja edes sie­det­tä­vät pal­ve­lut. Ja sit­ten pitäi­si kehit­tää näi­tä syr­jä­seu­tu­jen pal­ve­lui­ta. Koko ikän­sä Hel­sin­gis­sä asu­neet val­tion­vi­ras­to­jen työn­te­ki­jät ovat var­sin yksi­puo­li­nen ryh­mä, kun hel­sin­ki­läis­ten tie­tä­mys muus­ta Suo­mes­ta on pöy­ris­tyt­tä­vän vähäistä.

    1. Jos koti­paik­ka­kun­nal­ta ei saa mitään työ­tä, muut­taa “pakos­ta”. Jos Rova­nie­mel­lä asu­va itse valit­see sata­ma­nos­tu­rin­kul­jet­ta­jan amma­tin, ei voi sanoa, että on jou­tu­nut pak­ko­muut­ta­maan sata­ma­kau­pun­kiin, kun Rova­nie­mel­tä ei saa­nut töitä.
      Jos kou­lut­tau­tuu kau­pun­ki­mai­seen ammat­tiin, ei voi kuvi­tel­la saa­van­sa sitä syr­jäi­sel­lä maaseudulla.Jos halu­aa teh­dä töi­tä syr­jäi­sel­lä maa­seu­dul­la, on valit­ta­va jokin siel­lä menes­ty­vä ammat­ti. Sil­loin­kaan ei ole pak­ko muut­taa Hel­sin­kiin. Voi vali­ta Jyväs­ky­län tai Oulun tai jotain sellaista.
      Kun olen kysy­nyt Hel­sin­kiin muu­al­ta muut­ta­nei­ta, halusi­vat­ko he tul­la Hel­sin­kiin vai oli­si­ko työ koti­paik­ka­kun­nal­la ollut mie­lui­sam­pia vaih­toeh­to, enem­mis­tö sanoo tul­leen­sa vapaa­eh­toi­ses­ti, mut­ta otok­se­ni on toki harhainen.
      Päte­vää dataa on kui­ten­kin lää­kä­reis­tä. Hei­tä hakeu­tuu opin­toi­hin eri puo­li­ta maa­ta. Sil­ti moni halu­aa jää­dä isoi­hin kau­pun­kei­hin, vaik­ka työ­tä sai­si syr­jäi­sis­tä ter­veys­kes­kuk­sis­ta isom­mal­la palkalla.
      Olin päi­jät­hä­mä­läis­ten lukio­lais­ten panee­lis­sa, jos­sa lopuk­si kysyt­tiin, kuin­ka monia halu­aa jää­dä Lah­den seu­dul­le töi­hin. Vähem­mis­tö viittasi.

  26. tpyy­luo­ma kir­joit­ti 22.8.2010 kel­lo 17:04

    Mut­ta, en minä nyt oikein ymmär­rä mihin kan­ta­kau­pun­gin ja Kehä III väli on unoh­tu­nut. Esimerkkejä:
    — Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lue jos­sa on sel­lais­ta lii­ke­toi­min­taa kuten piha­ki­vien tai saha­ta­va­ran avo­myy­mä­lät sekä ren­gas­liik­keet. Minul­la ei ole mitään näi­tä vas­taan, mut­ta ehkä tuol­lais­ta kaup­paa voi­si har­joit­taa vähän huo­nom­mal­la­kin sijain­nil­la. Tuo voi­si olla 10 000 – 20 000 asuk­kaan tii­vis alue. 

    Itse olen myös miet­ti­nyt tuo­ta Hert­to­nie­men teol­li­suusa­luet­ta. Sii­nä on met­roa­se­mat molem­mis­sa päis­sä. Kui­ten­kin tyy­pil­li­nen fir­ma alu­eel­la on auto­kaup­pa (ihan sii­li­tien met­roa­se­man kupees­sa on aina­kin nel­jä auto­kaup­paa). Joten­kin en jak­sa uskoa, että auton osta­jat saa­tik­ka kaup­pi­aat tule­vat jul­ki­sil­la pain­kan päälle.

    Alu­eel­le voi­si pitäi­si minus­ta suun­ni­tel­la asu­mis­ta, mut­ta kun Itä-Hel­sin­gis­sä on käsit­tääk­se­ni suh­tees­sa pal­jon vähem­män työ­paik­ko­ja kun län­nes­sä tai Espoos­sa, pitäi­si nii­tä työ­paik­ka-aluei­ta­kin olla. Ne saa­vat mie­lel­lään myös olla met­ro­ra­dan var­rel­la (Roi­hu­pel­lon aluet­ta voi­si hyvin kehit­tää ja raken­taa sii­hen myös sen met­roa­se­man, jota aika­naan sin­ne kaa­vail­tiin), mut­ta työ­pai­kat sai­si­vat olla enem­män sel­lai­sia jon­ne on mie­le­käs­tä men­nä metrolla.

    1. Kau­pun­ki pyr­kii muut­ta­maan Hert­to­nie­men teol­li­suusa­luet­ta tii­viim­män työ­paik­ka-alu­een suun­taan. Ei vain ole toi­mis­to­ja jonos­sa. Kun Oster­sun­do­min alue toteu­tuu pien­ta­lo­val­tai­se­na, itä­suun­ta alkaa var­maan kiin­nos­ta­maan myös työpaikkoja.

  27. Lii­an Vanha:

    Ovat­han nuo pää­ra­dan ja Lah­den­ra­dan junat­kin hyvin käy­tet­ty­jä, tus­kin­pa itä­ra­ta­kaan poik­keus on 

    Kyse on täy­sin eri­tyyp­pi­ses­tä jär­jes­tel­mäs­tä. Juna nimit­täin ei pysäh­dy joka ase­mal­la, mikä tekee sii­tä nopeam­man. Met­rol­la näin ei ole, vaan se pysäh­tyy kai­kil­la ase­mil­la (mikä on ihan hyvä, jos mat­ka ei ole riit­tä­vän pitkä).

    Ja tosi­aan, kyl­lä­hän siel­tä Lah­des­ta­kin sii­hen mal­liin käy­dään, että oiko­ra­dan inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sis­sa mak­sam­me pen­de­löi­jil­le tuhan­sia euro­ja per naa­ma vuo­si­ta­sol­la. Mut­ta onhan se toki eko­lo­gis­ta kul­kea noin pit­kiä työmatkoja.

    Kari

  28. Tpyy­luo­ma,

    Tosi­aan reit­tiop­paan mukaan 45 km/h 🙂 Mis­tä­hän minä olen tuon vajaan 40 km/h saa­nut pää­hä­ni. No, ei se tuo­ta minun point­tia­ni kui­ten­kaan muuta.

    Kari

  29. ” Kari Kos­ki­nen kir­joit­ti 22.8.2010 kel­lo 20:35
    Joku tääl­lä ihmet­te­li, että onhan meil­lä Län­nes­sä­kin suu­ria asui­na­luei­ta vas­taa­val­la etäi­syy­del­lä (Kiven­lah­ti ja Espoon­lah­ti). Tämä tai­si olla myös sen sel­vi­tys­mie­hen näke­mys asias­ta, siis että emme ole tasa­pai­nos­sa, kun kat­som­me väes­tö­ti­heyk­siä idäs­sä ja lännessä.
    Oli­si pitä­nyt kat­soa mat­ka-aiko­ja, eikä pel­käs­tään tui­jo­tel­la kart­taa. Kes­kus­tas­ta pää­see kiven­lah­teen bus­sil­la 20 – 25 minuu­tis­sa (kes­ki­no­peus luok­kaa 50 – 55 km/h). Met­ron kes­ki­no­peus tai­taa hui­del­la jos­sain alle 40 km/h luo­kas­sa, joten parin­kym­me­nen kil­san mat­kal­la ero on jo mer­kit­tä­vä. Tämän lisäk­si Kiven­lah­des­sa pysäk­ki on yleen­sä lähem­pä­nä (nii­tä on enem­män) ja vuo­ro­vä­li on parem­pi *). Ja ei sitä Espoon-/Ki­ven­lah­tea­kaan voi minään jouk­ko­lii­ken­ne­kau­pu­nin­osa­na pitää. ”

    Aina­kin reit­tiop­paan (http://www.reittiopas.fi) mukaan Kiven­lah­ti – Kamp­pi mat­kaan menee yli 30 minuut­tia. Uudes­sa itä­met­ros­sa esim. ensim­mäi­sen kol­men ase­man arvioi­dut mat­ka-ajat kes­kus­taan tuli­si­vat ole­maan 22, 24, 26 minuut­tia ja auto­maat­ti­met­ron myö­tä (puo­lit­taa vuo­ro­vä­lin) vuo­ro­vä­li tuli­si ole­maan ruuh­ka-aika­na 4 minuut­tia ja muul­loin 8 minuuttia.

  30. Uudes­sa itä­met­ros­sa esim. ensim­mäi­sen kol­men ase­man arvioi­dut mat­ka-ajat kes­kus­taan tuli­si­vat ole­maan 22, 24, 26 minuut­tia ja auto­maat­ti­met­ron myö­tä (puo­lit­taa vuo­ro­vä­lin) vuo­ro­vä­li tuli­si ole­maan ruuh­ka-aika­na 4 minuut­tia ja muul­loin 8 minuuttia.

    Jos sii­tä löy­tyy joku mal­lin­nus niin usko­taan, vai­kea kom­men­toi­da. Leh­ti­tie­tie­don mukaan radan pituus Mel­lun­mä­ki — Öster­sun­dom on yli 8 km ja ase­mia on nel­jä, joten kak­si minuut­tia per ase­ma tar­koit­tai­si yli 60km/h kes­ki­no­peut­ta. 80km/h nopeu­del­la 2km ase­ma­vä­lin ajaa 90s pysähtymättä.

  31. Jani Holm:

    Aina­kin reit­tiop­paan (http://www.reittiopas.fi) mukaan Kiven­lah­ti – Kamp­pi mat­kaan menee yli 30 minuuttia. 

    Sinä las­kit käve­ly­mat­kat mukaan. Juu­ri kat­soin Reit­tiop­paas­ta Kiven­lah­des­ta bus­si läh­tee 13.06 ja se on Kam­pis­sa 13.26 (20 min) ja käve­lyi­neen (mis­tä se sen läh­tö­pis­teen sit­ten onkin arpo­nut) 31 min.

    Toki koko­nais­mat­ka-aika rat­kai­see, mut­ta epäi­len sen ole­van keh­nom­pi Itä­met­rol­la (vähem­män asemia)

    Uudes­sa itä­met­ros­sa esim. ensim­mäi­sen kol­men ase­man arvioi­dut mat­ka-ajat kes­kus­taan tuli­si­vat ole­maan 22, 24, 26 minuuttia 

    Mis­tä tämä tie­to on peräi­sin? Kiin­nos­tai­si itseä­kin pereh­tyä vähän aihee­seen, kun sii­hen minun raho­ja­ni näkö­jään noin­kin pal­jon käytetään.

    auto­maat­ti­met­ron myö­tä (puo­lit­taa vuo­ro­vä­lin) vuo­ro­vä­li tuli­si ole­maan ruuh­ka-aika­na 4 minuut­tia ja muul­loin 8 minuuttia. 

    Ja Espoon­lah­des­ta kul­kee bus­se­ja Hel­sin­kiin 3 minuu­tin välein (ruuh­ka-aika). Muul­loin toki sel­väs­ti har­vem­min (10 minuu­tin välein), kun ei ole kysyn­tää­kään, eikä tai­da olla kyl­lä siel­lä idän suun­nal­la­kaan, mikä­li tuo arvioin­ti­ni on edes hehtaarilla.

    Kari

  32. Pek­kaa kij­roit­ti: “Talin golf­kent­tä on noin laut­ta­saa­ren kokoi­nen jou­to­maa kes­kel­lä pääkaupunkiseutua.”

    Golf­ken­tän vaa­tio­ma pinta.ala lei­nee noin 50 ha eli ½ km2. Laut­ta­saa­ren pin­ta-ala on 3,75 km².

    1932 perus­tet­tu Talin golf­kent­tä ei ole jou­to­maa­ta vaan erit­täin hyvin hoi­det­tu puis­to. Siel­lä sopii spat­see­rail­la hiekkakäytävillä.

    Ihmi­nen tar­vit­see myös visu­aa­lis­ta tilaa.

  33. Kau­pun­ki pyr­kii muut­ta­maan Hert­to­nie­men teol­li­suusa­luet­ta tii­viim­män työ­paik­ka-alu­een suun­taan. Ei vain ole toi­mis­to­ja jonos­sa. Kun Oster­sun­do­min alue toteu­tuu pien­ta­lo­val­tai­se­na, itä­suun­ta alkaa var­maan kiin­nos­ta­maan myös työpaikkoja. 

    Ei tuo perus­ku­vio­ta mihin­kään muu­ta: työ­pai­kat ovat edel­leen enem­män län­nes­sä ja hyvin pal­jol­ti esi­mer­kik­si kehä­tei­den var­res­sa. Asian­ti­laan ei ole näkö­pii­ris­sä suur­ta muu­tos­ta. Tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, että siel­tä Öster­sun­do­mis­ta tul­laan kul­ke­maan erit­täin pal­jon autol­la, kos­ka jouk­ko­lii­ken­teel­lä ei oikein jär­ke­väs­sä ajas­sa nii­hin työ­paik­koi­hin pää­se ja toi­saal­ta autol­la yhtey­det ovat var­sin hyvät.

    Sitä voi­si tie­ten­kin miet­tiä, että mis­tä joh­tuu nii­den työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­nen nime­no­maan län­teen (vai ovat­ko ne kes­kit­ty­neet? tämä on vain oma käsi­tyk­se­ni). Tek­nil­li­nen kor­kea­kou­lu, Espoon “yri­tys­myön­tei­nen” poli­tiik­ka vai joku muu syy?

    Sii­hen, mik­si ne kes­kit­ty­vät kehä­teil­le, on help­poa löy­tää syi­tä. Maa on suh­teel­li­sen hal­paa (melun vuok­si asuin­ra­ken­ta­mi­seen huo­noa) ja lii­ken­neyh­tey­det ovat hyvät — hen­ki­lö­au­toil­le ja tavaraliikenteelle.

    Kari

  34. seh­ta:
    [quote]tyypillinen fir­ma alu­eel­la on auto­kaup­pa (ihan sii­li­tien met­roa­se­man kupees­sa on aina­kin nel­jä auto­kaup­paa). Joten­kin en jak­sa uskoa, että auton osta­jat saa­tik­ka kaup­pi­aat tule­vat jul­ki­sil­la pain­kan päälle.[/quote]

    Tähän pie­ni sivu­ha­vain­to: itse käyn auto­kau­pas­sa san­gen har­voin osta­mas­sa auto­ja. Useam­min käyn auto­kau­pan huol­to­liik­kees­sä vie­mäs­sä oman auto­ni huol­toon. Auto vie­dään yleen­sä huol­toon aamul­la ja nou­de­taan pois illal­la. Sii­nä välis­sä käy­dään töissä.

    Mil­lä siel­tä huol­los­ta siis men­nään töi­hin? Itse olen yrit­tä­nyt käyt­tää jul­ki­sia, mut­ta yhtey­det ovat usein aika toi­vot­to­man huo­no­ja, joten vaih­toeh­to­na on tie­tys­ti ottaa päi­väk­si sijai­sau­to. Tämä on samal­la mai­nio tilai­suus her­ku­tel­la jol­lain epä­ta­val­li­sel­la ajo­neu­vol­la ja kokeil­la, miten kivaa sel­lai­sel­la on ajaa.

    Para­dok­saa­lis­ta kyl­lä, pal­jon par­ja­tus­ta Ete­lä-Espoos­ta (Ola­ris­ta jne) sijait­se­vis­ta auto­liik­keis­tä pää­si töi­hin Ota­nie­meen jul­ki­sil­la­kin ihan suju­vas­ti. Hel­sin­gin Kona­la jne sopi­vat pal­jon huo­nom­min. Hert­to­nie­mi oli ihan lii­an kau­ka­na, mut­ta idea, että auto­liik­kee­seen ja siel­tä pois pää­see jul­ki­sil­la, ei ole ihan niin höl­mö kuin voi­si kuvitella.

    Tämä ei tie­tys­ti tar­koi­ta, ettei­kö Her­to­nie­meä ehkä kan­nat­tai­si mie­luum­min asut­taa kuin pitää automyymäläkeskuksena.

  35. Jii­pee:
    ‘Tule­vai­suu­des­sa var­maan­kin myös “varas­te­taan” hyviä veron­mak­sa­jia naapurikunnilta..’

    Mit­kä ovat “hyviä” veron­mak­sa­jia? Ne, joil­la on pal­jon rahaa, vai ne jot­ka tuot­ta­vat lisäarvoa?

  36. Kari Kos­ki­sel­le. Pahoit­te­lut kat­soin tuon Kiven­lah­den aika­tau­lun vää­rin. Sau­na­lah­des­ta on toki hiu­kan pidem­pi matka. 

    Itä-Hel­sin­gis­sä met­ron pysäk­ki­vä­li on yhtä poik­keus­ta lukuu­not­ta­mat­ta 2 minuut­tia. 17.8. Hesa­ris­sa ollees­ta lin­ja­hah­mo­tel­mas­ta pys­tyy aika hyvin päät­te­le­mään, että kol­men ensim­mäi­sen ase­man väli­mat­kat ovat samaa luok­kaa kuin nykyi­sel­lä Mel­lun­mäen haa­ral­la. Esi­mer­kik­si tuo toi­nen uusi ase­ma Län­si­sal­mi tuli­si Kehä III:sen ja van­han Por­voon­tien ris­teyk­sen tun­tu­maan. Väli­mat­kat kol­men vii­mei­sen ase­man välil­lä näyt­tä­vät sit­ten ole­van jo pidem­mät. Nämä­hän ovat luon­nol­li­ses­ti vie­lä arvai­lu­ja eli ei kan­na­ta kau­hean tosis­saan ottaa. 

    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/It%C3%A4metro+Sipoon+Majvikiin+asti/HS20100817SI1KA01rq6

  37. Työn ja toi­meen­tu­lon peräs­sä­hän ne ihmi­set ovat aina muut­ta­neet. Ehkä sitä kut­su­taan vapaa­eh­toi­sek­si, jos mut­to­pää­tök­sen tekee yksi ihmi­nen tai per­he. Mut­ta isom­man ryh­män yht’äk­ki­nen muut­to­pää­tös on sit­ten pak­koa­muut­toa, jos­ta Hesa­ri­kin kir­joit­taa. Ei älä­mö­löä ole nos­tet­tu pel­käs­tään val­tion lai­tos­ten alu­eel­lis­ta­mi­ses­ta. Saman­lai­nen älä­mö­lö nousi esim. Kemi­jär­vel­lä, kun Sto­raEn­so alu­eel­lis­ti. Ehkä sitä ei mai­nit­tu Hesa­ris­sa, kos­ka Kemi­jär­vi ei kuu­lu sen päälevikkialueeseen.
    Ahke­ria täy­tyy pää­kau­pun­ki­seu­dun ihmis­ten olla, jos pel­käs­tään pirt­ti­vil­je­lyl­lä aiko­vat tuol­lai­set kas­vu­lu­vut aikaan­saa­da. Mah­dol­lis­ta se tie­tys­ti on, mut­ta ei nykyi­sil­lä syntyvyyslyvuilla.

  38. OS: “Kau­pun­ki pyr­kii muut­ta­maan Hert­to­nie­men teol­li­suusa­luet­ta tii­viim­män työ­paik­ka-alu­een suun­taan. Ei vain ole toi­mis­to­ja jonossa.”

    Mik­si ihmees­sä ? Alue on logis­tiik­ka-inten­sii­vis­tä pien­teol­li­suut­ta ja tek­nis­tä kaup­paa jon­ka oikeam­pi sijain­ti oli­si jos­sain kehä III ja Por­voon moot­to­ri­tien risteyksessä.

    Tie­tys­ti jos itä­väy­län melul­le ei ole tar­koi­tus­kaan teh­dä mitään eli tie jat­kaa laak­son hal­lit­se­mis­ta ylä­viis­tos­ta käsin niin eihän tuol­la kukaan tie­ten­kään halua asua. Tuli vaan mie­leen että jos hävit­täi­si Vii­kin­tien ris­teyk­sen, ja kai­vai­si itä­väy­län pai­kal­la kuop­paan Hert­to­nie­men lii­ken­neym­py­rän not­kos­ta eteen­päin ja kat­tai­si vähin­tään Vii­la­rin­tiel­le asti, oli­si tuos­sa kel­po kau­pun­kia­lu­een paik­ka kah­del­la metroasemalla.

  39. Onko nois­sa Itä­met­ron mat­ka-aika-arviois­sa otet­tu huo­mioon auto­ma­ti­soin­nin myö­tä pite­ne­vät sei­son­ta-ajat ase­mil­la? Vuo­ro­vä­lin lyhe­ne­mi­ses­tä saa­ta­va etu­han kuluu ymmär­tääk­se­ni koko­nai­suu­des­saan lisä­sei­sos­ke­luun, eikä tai­da vie­lä edes riit­tää… Jos Vuo­saa­reen ja Mel­lun­mä­keen pääs­tään tule­vai­suu­des­sa puo­les­sa tun­nis­sa, niin hyvä.

    Yhtä kaik­ki, Öster­sun­dom tulee met­ro­vaih­toeh­dol­la ole­maan vähin­tään Jär­ven­pään etäi­syy­del­lä Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta. KSV salai­lee sel­vi­tys­tään Öster­sun­do­min jouk­ko­lii­ken­tees­tä (ja rum­mut­taa met­roa), joten kan­sa­lais­mie­li­pi­teen ilmai­su on tois­tai­sek­si aika hata­ral­la pohjalla. 

    Kaa­vas­sa­han oli­si rata­va­raus HELI-radal­le ja lähi­ju­na Por­voo­seen on ennem­min tai myö­hem­min ajan­koh­tai­nen. Kuin­ka pal­jon lähi­ju­na oli­si met­roa nopeam­pi Öster­sun­do­miin, riit­tää­kö pää­ra­dal­la kapa­si­teet­ti — pal­jon kysy­myk­siä, kuka vastaisi?

  40. Län­si-Espoon bus­siyh­teyk­siin liit­tyen: en kiis­tä bus­sien nopeut­ta (jol­lei asu ihan skut­sis­sa) mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta täy­tyy Fin­noon­tiel­lä ja Man­kis­sa asu­nee­na sanoa, että kyl­lä se oli yhtä tus­kaa. Ja yksi suu­rim­mis­ta syi­tä mik­si en enää asu Espoos­sa. Vain rai­de­lii­ken­net­tä minul­le, kiitos.

    Var­tin välein mene­vä bus­si, jota pitää men­nä hyvis­sä ajoin odot­ta­maan melui­san tien var­teen pääs­täk­seen täri­se­vään kyy­tiin jos­sa on han­ka­la lukea­kin ei ole var­si­nai­ses­ti hyvää pal­ve­lua. Vie­lä ikä­väm­pi tilan­ne on niil­le las­ten­vau­nu­jen kans­sa jonot­tai­neil­le äideil­le, jot­ka aina­kin Fin­noon­tiel­lä tun­tui­vat vii­mei­sil­lä pysä­keil­lä mah­tu­van vain joka toi­seen bussiin.

    kai­kil­la väli­neil­lä on tie­tys­ti hyvät ja huo­not puo­len­sa, mut­ta rai­de­ker­roin ihmis­ten pre­fe­rens­sis­sä on sel­vä tosia­sia, ja pel­kän mat­ka-ajan kat­so­mi­nen antaa bus­seis­ta lii­an ruusui­sen kuvan.


  41. 1932 perus­tet­tu Talin golf­kent­tä ei ole jou­to­maa­ta vaan erit­täin hyvin hoi­det­tu puis­to. Siel­lä sopii spat­see­rail­la hiekkakäytävillä.

    Ihmi­nen tar­vit­see myös visu­aa­lis­ta tilaa.”

    Mie­les­tä­ni kui­ten­kaan suu­rin­osa pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta ei pitäi­si olla pusik­koa. Itse haluai­sin asua kau­pun­gis­sa enkä jos­sain kym­me­nien kilo­met­rien pääs­sä autios­sa met­sä­lä­hiös­sä män­ty­jen kes­kel­lä. Kau­pun­kiin pää­see asu­maan vain har­vat, kos­ka Hel­sin­gis­sä ei osa­ta raken­taa oike­aa kau­pun­kia lisää. 

    Mie­les­tä­ni kan­ta­kau­pun­kia voi­si hyvin laa­jen­taa ton­ne Golf-kent­tien suun­taan. Tii­viil­lä ruu­tu­kaa­val­la 200 000 ihmi­sel­le kau­pun­ki­mais­ta aluett­ta ja met­ro­lin­ja. Mik­si kau­pun­kiin halua­vat ihmi­set eivät sinun mie­les­tä sai­sis saa­da mah­dol­li­suut­ta kaupunkiasumiseen?

  42. tpyy­luo­ma: “Yksi tilas­to­tie­to mitä voi poh­tia, Hel­sin­gin pin­ta­las­ta asu­mi­seen on käy­tet­ty 25%, toi­mi­ti­loi­hin 13%, lii­ken­tee­seen 14%, vihe­ra­luei­siin 29% ja muu­hun 19%. Ja nois­ta kah­des­ta vii­mei­ses­tä­kin osa on lii­ken­ne­vih­re­ää ja osa liikennekäytössä.”

    Jep ja min­kä­lai­seen asu­mi­seen. Kau­pun­kia on vähän nie­men nokas­sa ja sen jäl­keen alkaa maa­seu­tu van­hoi­ne kaup­pa­loi­neen. 😀 Veron­mak­sa­jil­le kan­nat­tai­si lähet­tää kaa­voi­ta­jat ja päät­tä­jät meno­li­pul­la Parii­siin. Paluu­li­pun sai­si vas­ta, kun on ymmär­tä­nyt, mitä sana kau­pun­ki tarkoittaa.

    Kehä ykkö­sen sisä­puo­li kun raken­ne­taan kau­pun­gik­si, niin sii­nä menee muu­ta­ma vuo­si­kym­men. Sen jäl­keen voi aja­tel­la uusia alueita. 😉

  43. Osmo: “Kau­pun­ki pyr­kii muut­ta­maan Hert­to­nie­men teol­li­suusa­luet­ta tii­viim­män työ­paik­ka-alu­een suun­taan. Ei vain ole toi­mis­to­ja jonos­sa. Kun Oster­sun­do­min alue toteu­tuu pien­ta­lo­val­tai­se­na, itä­suun­ta alkaa var­maan kiin­nos­ta­maan myös työpaikkoja.”

    Anta­kaa ton­teil­le riit­tä­väs­ti raken­nusoi­keut­ta: kuusi ker­ros­ta ja tii­vis umpi­kort­te­li, niin asia hoi­tuu. Ai niin, kau­pun­ki ei pää­se vetä­mään välistä. 😉 

    Kun­nan tulee luo­da mah­dol­li­suu­det, eli täs­sä tapauk­ses­sa kaa­va. Toteu­tus on paras­ta antaa yksi­tyi­sel­le rahalle.

    Tie­tys­ti voi­si aja­tael­la, että höl­möön sil­taan mene­vät mijoo­nat voi­si käyt­tää rai­tio­tie­hen jär­ke­väm­min­kin tuol­la suun­nal­la, mut­ta sil­ta lie­nee jo pää­tet­ty lopullisesti?

  44. Otso,

    Niin, minus­ta Län­si­väy­län bus­siyh­teys on koko­nai­suu­te­na toi­mi­va, mikä ei tar­koi­ta sitä, ettei­kö ongel­mia oli­si (Espoon kaa­voi­tuk­ses­sa teh­ty­jen vir­hei­den mää­rä ei ole vähäi­nen). Ei sen muut­ta­mi­seen kan­nat­tai­si nyt käy­tet­tä­viä raho­ja käyt­tää. Ehkä joke­rin “jat­ka­mi­nen” voi­si olla oikea tie.

    Mut­ta tämä menee aihees­ta sivuun. Rai­de­ker­roin intui­tii­vi­ses­ti on ole­mas­sa (kuka hul­lu muu­ten käyt­täi­si ratik­kaa Man­ner­hei­min­tiel­lä?), mut­ta se ei ole niin iso, että se meni­si sel­lais­ten tekij­joi­den, kuten mat­ka-aika, hin­ta, sosio­eko­no­mi­nen ase­ma tai vaih­to­jen mää­rä, yli. Nykyi­sen met­ron kans­sa tuo­ta ker­roin­ta ollaan tie­tääk­se­ni yri­tet­ty löy­tää tut­ki­mal­la ihmis­ten käyt­täy­ty­mis­tä. Ei löytynyt.

    Point­ti­ni ei kui­ten­kaan ollut sii­nä, miten Län­si­väy­län lii­ken­ne toi­mii tai mikä rai­de­ker­roin on, tai on ole­mat­ta, vaan aito huo­li sii­tä, että nyt näkö­jään itään raken­ne­taan auto­kau­pun­kia par excel­lence, eikä sitä näkö­jään edes ymmärretä!

    Täs­sä vie­lä ne olen­nai­sim­mat vai­kut­ta­vat tekijät:
    — mat­ka-aika kes­kus­taan on pit­kä, pidem­pi kuin Espoon­lah­des­ta, joka on mel­koi­nen autokaupunki
    — jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det kes­kei­sil­le työ­paik­ka-alueil­la vai­kut­ta­vat keh­nom­mil­ta kuin Etelä-Espoossa
    — sosio­eko­no­mi­nen ase­ma tul­lee ole­maan “auton­käyt­tä­jä­luok­kaa”, kos­ka sin­ne teh­dään pien­ta­lo­ja varakkaille
    — siel­tä on auto­lii­ken­teel­le erit­täin hyvät yhteydet
    — tarif­fi tul­lee ole­maan (?) kor­keah­ko (vai pitää­kö minun veron­mak­sa­ja­na vie­lä inves­toin­nin jäl­keen­kin sub­ven­toi­da yhteis­kun­ta­ra­ken­teen hajaantumista?)

    Teet­tä­kää nyt her­ran jes­tas ne kysyn­täen­nus­teet, jol­la­kin puo­lu­eet­to­mal­la tahol­la, sii­tä hannk­kees­ta ennen­kuin läh­det­te moiseen!

    Kari

  45. Onko nois­sa Itä­met­ron mat­ka-aika-arviois­sa otet­tu huo­mioon auto­ma­ti­soin­nin myö­tä pite­ne­vät sei­son­ta-ajat asemilla?”

    Kuka­han mois­ta on väit­tä­nyt ? Tai­taa kuu­lua sar­jaan kau­pun­ki­le­gen­do­ja. Lyhyem­mät junat kul­ke­vat vik­ke­läm­min ase­mil­la. Kan­nat­tai­si käväis­tä Köpik­sen met­ros­sa tilan­net­ta haistelemassa.

    Täs­sä nau­ha­kau­pun­ki­ke­hi­tyk­ses­sä tapah­tuu aikaa myö­ten maan­käy­tön pro­ses­se­ja, jot­ka paran­ta­vat tilan­net­ta alku­vuo­sien kes­ki­mää­räi­siä mat­ka-aiko­ja lyhen­täen. Sii­tä tosia­sias­ta ei pää­se yli, että uusi alue on seu­dun reu­naa, jos­ta mat­kat ovat pit­kiä joka puolelle.

  46. Otso Kive­käs:
    >Län­si-Espoon bus­siyh­teyk­siin liit­tyen: en kiistä
    >bus­sien nopeut­ta (jol­lei asu ihan skut­sis­sa) mutta
    >sii­tä huo­li­mat­ta täy­tyy Fin­noon­tiel­lä ja Mankissa
    >asu­nee­na sanoa, että kyl­lä se oli yhtä tus­kaa. Ja yksi
    >suu­rim­mis­ta syi­tä mik­si en enää asu Espoos­sa. Vain
    >rai­de­lii­ken­net­tä minul­le, kiitos.

    Sikä­li hie­man para­dok­saa­li­nen kom­ment­ti, että Mank­ki on radan­var­res­sa, joten siel­lä saa naut­tia juu­ri ja nime­no­maan raideliikenteestä.

    Fin­noon­tien seu­tu­kaan ei muu­ten tule rai­de­lii­ken­tees­tä hyö­ty­mään, päin­vas­toin: met­ron tulon myö­tä yhtey­det aina­kin Hel­sin­gin kes­kus­taan heik­ke­ne­vät eli muut­tu­vat vaihdollisiksi.

  47. Kari:

    Sitä voi­si tie­ten­kin miet­tiä, että mis­tä joh­tuu nii­den työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­nen nime­no­maan län­teen (vai ovat­ko ne kes­kit­ty­neet? tämä on vain oma käsi­tyk­se­ni). Tek­nil­li­nen kor­kea­kou­lu, Espoon “yri­tys­myön­tei­nen” poli­tiik­ka vai joku muu syy?

    1. TKK sijoi­tet­tiin Ota­nie­meen eikä Hert­to­nie­meen, joka oli vaihtoehto.
    2.Eurooppalaisisissa kau­pun­geis­sa tuu­len pää­suun­ta on län­nes­tä, ja saas­tut­ta­vat teh­taat oli yleen­sä keskustassa.
    3. Vii­pu­rin mene­tys teki koko ete­lä­ran­ni­kos­ta länsipainotteisen.

    Eli syy­te­tään Stalinia.

    Se on muu­ten joten­kin lii­kut­ta­vaa että Län­si­met­ro piti teh­dä jot­ta idäs­tä pää­see län­teen töi­hin ja nyt itään pitää raken­taa Itä­met­ro jot­ta itään saa­daan työ­paik­ko­ja. Koet­ta­kaa nyt päättää.

  48. Sinän­sä Hel­sin­gin kas­vus­sa ei ole mitään ongel­maa. Hel­sin­ki­hän on vaik­ka euroop­pa­lai­ses­sa mit­ta­kaa­vas­sa vain kes­ki­ko­koi­nen kau­pun­ki. Eli Hel­sin­ki ja ympä­rys­kun­nat mah­tu­vat hyvin kas­va­maan. PIe­ta­ris­sa­kin on enem­män asuk­kai­ta kuin koko Suomessa.

    Koko Hel­sin­gin kas­vun proble­ma­ti­soi­mi­nen on siis ongel­ma vain niil­le, jot­ka halua­vat saa­da koko väes­tön­kas­vun vain nykyi­sen Hel­sin­gin kun­nan alu­eel­le. Ongel­man teke­mi­nen täs­tä on tur­haa puhetta.

  49. Kun puo­lus­tat näi­tä visioi­ta, niin onko mie­les­sä­si pääl­lim­mäi­se­nä Hel­sin­gin edun aja­mi­nen, vai kat­sot­ko aja­va­si myös laa­jem­min Suo­men etua? Onko koros­tu­neen pää­kau­pun­ki-kes­kei­nen asu­mis­ra­ken­ne Suo­mel­le pit­käl­lä aika­vä­lil­lä edul­li­sem­pi kuin useam­man kes­kuk­sen vaih­toeh­to? Jos Hel­sin­kiin ja sen lähiym­pä­ris­töön kaa­voi­te­taan vähem­män, niin mm. Tam­pe­reen, Turun, Oulun, Lah­den ja Lap­peen­ran­nan veto­voi­ma lisään­tyy. On monia perus­tei­ta vah­vo­jen alu­eel­lis­ten kes­kus­ten puol­ta­mi­sek­si Oulun kor­keu­del­le saak­ka. Mm. kal­liin eri­kois­sai­raan­hoi­don saa­mi­nen lähel­tä asuin­seu­tu­aan sekä elin­voi­mai­sen yli­opis­to- ja tut­ki­mus­sek­to­rin ylläpitäminen.

    Jos huo­men­na sää­det­täi­siin perus­tet­ta­vak­si kan­sal­lis­puis­to Luon­non­suo­je­lu­lii­ton esi­tyk­sen mukai­ses­ti, niin mihin tämä lopul­ta kon­kreet­ti­ses­ti vai­kut­tai­si? On tur­ha täs­sä kysy­myk­ses­sä men­nä 18k asuk­kaan Sipoon tai 49k asuk­kaan Por­von selän taak­se, ja käyt­tää tätä syy­nä Hel­sin­gin aktii­vi­suu­teen asias­sa, “kos­ka he raken­tai­si­vat kui­ten­kin”. Ei ole epä­sel­vyyt­tä sii­tä, kuka asias­sa on ollut aloit­teel­li­sin ja aktii­vi­sin jopa röyh­key­teen saak­ka ja kenel­lä on eni­ten val­ta­pää­omaa asioi­hin vaikuttaa.

    Kan­sal­lis­puis­to­hank­kees­sa on nime­no­maan ollut kes­kei­se­nä pai­no­tuk­se­na Ete­lä-Suo­mel­le tyy­pil­lis­ten luon­to­tyyp­pien suo­je­le­mi­nen ran­ni­kol­ta sisä­maa­han saak­ka, ran­nan ruo­vi­koil­ta soil­le ja erä­mai­sil­le met­sä­alueil­le. Tämän leik­kaa­mi­nen kah­tia ei toteu­ta mai­nit­tua luontoarvoa.

    Sen jäl­keen kun hank­keen pääl­le ja aivan lii­an lähel­le sen naa­pu­riin on kaa­det­tu lopu­ton mää­rä beto­nia ja teräs­tä, on se pysy­väs­ti mene­tet­ty. Halu­taan­ko tämä vaih­toeh­to, vai mer­kit­tä­vä yhte­näi­nen luon­non­suo­je­lua­lue pk-seu­dun lähei­syy­teen. Tähän arvoprio­ri­soin­nin kysy­myk­seen ei voi vas­ta­ta mene­mäl­lä luku­jen taak­se pii­loon. Jos keh­taa teh­dä täl­lai­sia pää­tök­siä, niin pitää myös keh­da­ta kir­joit­taa arvo­läh­tö­koh­dat rehel­li­ses­ti auki.

    Jos alue suo­jel­laan ja sen lähiym­pä­ris­tös­sä sal­li­taan vain vähäi­nen kaa­voit­ta­mi­nen oma­ko­ti­ta­loa­su­tuk­sel­le, niin Suo­men vuo­den 2050 6 mil­joo­naa asu­kas­ta löy­tä­vät kyl­lä kotin­sa muu­al­ta­kin, ja meil­lä on Ete­läs­sä luon­non­puis­to, jos­ta olla ylpei­tä. Myös alu­een yksi­tyi­set maat voi­daan täs­sä ske­naa­rios­sa suo­je­lua­lu­ee­seen asteit­tain liit­tää täy­den­täen Luon­non­suo­je­lu­lii­ton ehdotusta.

    Hel­sin­gin ja Uuden­maan tule­vat asu­kas­mää­rät ja nii­den sijoit­tu­mi­nen ei tapah­du väis­tä­mät­tö­mä­nä luon­non­voi­ma­na vaan ovat poliit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä kiinni.

    Tätä kysy­mys­tä voi laa­jen­taa kat­ta­vam­min­kin Hel­sin­gin raken­ta­mi­seen ja kysyä, mitä todel­la haluam­me pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Näh­dään­kö jokai­nen vapau­tu­va teol­li­suusa­lue tai sata­ma-alue auto­maat­ti­ses­ti uusien asuin­ra­ken­nus­ten ja/tai lii­ke­ra­ken­nus­ten maa­pe­rä­nä, vai onko mah­dol­lis­ta myös toi­voa, että tähän oli­si hie­noa perus­taa laa­ja puis­toa­lue, tai nuor­ten har­ras­tus- ja vapaa-ajan­kes­kus tai päi­vä­ko­te­ja ja kou­lu­ja, joil­la oli­si kun­non virik­keel­li­set ja laa­jat piha-alu­eet eikä vain lain sää­tä­mää mini­mi­mää­rää neliö­met­re­jä, jos­sa seis­tä vie­ri vieressä.

    1. az:lle
      Olen käyt­tä­nyt vuo­den sii­hen, että Lah­den seu­dun kil­pai­lu­ky­ky para­ni­si, jot­ta 50 000 ihmis­tä ei muut­tai­si Uudel­le­maal­le. Oulun kas­vaa suh­tees­sa Hel­sin­gin seu­tua nopeammin.
      Sil­le ei vain voi mitään, että Suo­mes­sa on menos­sa nopea raken­ne­muu­tos, jos­sa ihmi­set ja yri­tyk­set muut­ta­vat suu­riin kau­pun­kei­hin, kos­ka molem­mat ovat riip­pu­vai­sia moni­puo­li­sis­ta työ­mark­ki­nois­ta. Tääl­lä on myös huo­mat­ta­van suu­ri syn­ty­vyys suh­tees­sa muu­hun maahan.
      Hel­sin­gin seu­dun kas­vua ei voi rajoit­taa asun­to­pu­lal­la, jota moni on esit­tä­nyt tääl­lä kei­nok­si. Voi­daan vai­kut­taa vain sii­hen, kuin­ka pahas­ti alu­een yhdys­kun­ta­ra­ken­ne haj­mo­aa. Se on vii­mei­sen 2+0 vuo­den aika­na hajau­tu­nut todel­la vaka­vas­ti, kos­ka Hel­sin­ki Espoo ja Van­taa eivät ole pääs­tä­neet väes­tön­kas­vus­ta rfiit­tä­vää osaa omal­le alueelleen.

  50. Joten­kin tun­tuu, että yhteis­kun­ta on osit­tain menet­tä­mäs­sä otet­taan perin­tei­sis­tä yhtei­söl­li­sis­tä arvois­ta, jot­ka aiem­min koet­tiin vah­vem­min. Näin aina­kin näen asian.

    Tämä ei ole vain Hel­sin­gin ongel­ma. Voin antaa täs­tä vie­res­tä seu­ra­tun esi­mer­kin ete­lä-suo­ma­lai­ses­ta maa­seu­tu­pi­tä­jäs­tä jos­sa var­tuin. Päi­vä­ko­ti, jota lap­se­na kävin sijait­si kir­kon­ky­län par­haal­la ton­til­la. Tont­ti oli laa­ja, ja sil­le mah­tui nur­mik­koa jal­ka­pal­lon pelaa­mi­seen, useam­pi liu­ku­mä­ki, leik­ki­mök­ke­jä, mar­ja­pen­sai­ta, ome­na­pui­ta, kii­pei­ly­puu, useam­pia kei­nu­ja, ruusu­pen­sai­ta, kum­pa­rei­ta joil­ta tal­vel­la las­kea liu­ku­reil­la, oli jopa jon­kin­lai­nen suu­ri pen­sas­kas­vi, joka oli sisäl­tä lei­kat­tu ontok­si, ja sin­ne las­ten men­tä­vä reit­ti, joka oli lap­sis­ta todel­la jän­nä paikka.
    Nykyi­sin tuol­la ton­til­la on suu­ren kaup­pa­ket­jun kaupparakennus.
    Päi­vä­ko­ti on siir­ret­ty syr­jem­mäk­si pal­jon pie­nem­mäl­le ja virik­keet­tö­mäm­mäl­le ton­til­le. Rahaa saa­tiin. Entä sitten?
    Kul­jin usein tuon uuden päi­vä­ko­din ohit­se koi­raa ulkoi­lut­taes­sa. Lap­set pää­osin sei­soi­vat pai­koil­laan kuin ahtaas­sa aitauk­ses­sa. Hel­sin­gis­sä tämä tai­taa olla arkipäiväistä.

    Vas­taa­van koh­ta­lon koki samai­sen kir­kon­ky­län ala-asteen piha-alue. Pois­sa ovat kak­si las­ten jal­ka­pal­lo­kent­tää, pois­sa on puu­tar­ha, met­sik­kö­alue, kii­pei­ly­te­li­neet… vie­lä 1980-luvul­la tal­vel­la oli aivan tavan­omais­ta, että lumit­rak­to­ril­la kerät­tiin lap­sil­le lumi­val­li kou­lun pihal­le, jos­sa leik­kiä val­li­her­raa (nykyi­sin var­mas­ti yhtä kiel­let­tyä kuin päi­vä­ko­tien kiipeilypuut).

    Täl­lä haluan vain sanoa sen, että niis­sä kaa­voi­tus­rat­kai­suis­sa on muu­ta­kin kat­sot­ta­vaa kuin luku­mää­räi­set visiot veron­mak­sa­jis­ta ja hei­dän työ­mat­ko­jen­sa jär­jes­te­lyis­tä ja kau­pun­gin saa­mis­ta tuloista.

    Eikö oli­si aina­kin kun­non kan­sa­lais­kes­kus­te­lun paik­ka Hel­sin­gin tule­vai­suu­den visiois­ta. Rehel­li­ses­ti auki ja näky­vil­le nämä pää­tök­set, laa­jem­man kes­kus­te­lun roh­kai­se­mis­ta, ei ilmoi­tus­luon­tois­ta ylhääl­tä­päin sane­lua teh­dyis­tä linjanvedoista.

  51. pek­kaa sanoo: 

    Mie­les­tä­ni kui­ten­kaan suu­rin­osa pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta ei pitäi­si olla pusikkoa.

    Talin golf­kent­tä ei suin­kaan ole pusik­koa. Ter­ve­tu­loa kat­so­maan! Se on osa Talin kau­nis­ta urhei­lu­puis­toa ja Talin kar­ta­noa­luet­ta, joka on ahke­ras­sa ulkoi­lu­käy­tös­sä niin kesäl­lä kuin talvellakin. 

    Mark­ku af Heur­li­nin kans­sa täy­sin samaa miel­tä, että kau­pun­ki­ti­laan on hyvä mah­tua mui­ta­kin toi­min­to­ja kuin pelk­kä asu­mi­nen ja työ­pai­kat. Ihmi­set teke­vät muu­ta­kin kuin asu­vat ja käy­vät töis­sä ja jos ei sitä muu­ta löy­dy käve­ly­mat­kan pääs­tä, sin­ne autoillaan. 

    Tilas­to­jen mukaan suo­ma­lais­ten pää­har­ras­tus ei suin­kaan ole ravin­to­lois­sa istu­mi­nen ja kau­pois­sa kier­te­ly, vaan käve­ly, juok­su­lenk­kei­ly ja pyöräily. 

    Mik­si kau­pun­kiin halua­vat ihmi­set eivät sinun mie­les­tä sai­sis saa­da mah­dol­li­suut­ta kaupunkiasumiseen?

    Pel­käs­tään Huo­neis­to­kes­kuk­sel­la on vii­ti­sen­kym­men­tä koh­det­ta myyn­nis­sä täl­lä het­kel­lä kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­la, joten nii­tä lie­nee kai­ken kaik­ki­aan aina­kin pari sataa ja vaih­tu­vuut­ta riit­tää. Luu­li­si jotain löy­ty­vän haluk­kaal­le. Myös vuo­kral­la voi asua.

    Jos hin­nat hir­vit­tä­vät, niin voi, voi… pek­kaan Kysy­mys on yhtä jär­ke­vä kuin, että mik­si kaik­ki haluk­kaat voi ajel­la vuo­den 2010 BMW-maasturilla. 

    Voin myös samal­la logii­kal­la kysyä, mik­si kaik­ki haluk­kaat eivät voi asua lähel­lä kan­ta­kau­pun­kia puis­to­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä, vaan nämä kau­pun­ki­kei­taat pitäi­si raken­taan umpeen rumaa uusiolaatikkoa. 

    Hyvin har­va — jos kukaan — munk­ki­vuo­re­lai­nen kan­nat­taa Talin golf­ken­tän raken­ta­mis­ta, vaik­ka kent­tä ei ole­kaan täy­sin avoin kai­kil­le. Nyky­ään käsit­tääk­se­ni kyl­lä myös ei-jäse­net pää­se­vät pelaa­maan tie­tyin ehdoin. Kävel­lä siel­lä kyl­lä voi, jos ei pel­kää pal­lo­ja ja tal­vel­la hiih­tää ilman pal­lo­jen väistelyä.

    1. Jos oli­si mah­dol­lis­ta kysyä niil­tä vii­del­tä­tu­han­nel­ta, jot­ka oli­si­vat tulos­sa asu­maan Taliin, mitä luu­li­sit hei­dän vastaavan?
      Voi ker­toa enti­se­nä munk­ki­nie­me­läi­se­nä, että me emme pitä­neet lain­kaan sii­tä, että Munk­ki­vuo­ri raken­net­tiin mei­dän met­sääm­me ja hiih­to­po­luil­lem­me. Oli­ko oikein vain vää­rin, että mei­dät jyrättiin?

  52. Etuoi­keus mie­li­pi­tee­seen on luon­nol­li­ses­ti niil­lä, jot­ka jo asu­vat jos­sain pai­kas­sa eikä joil­lain pon­ten­ti­aa­li­sil­la, kas­vot­to­mil­la muut­to­ha­luk­kail­la. Sopii­ko tähän käsi­te “saa­vu­tet­tu etu”?

    Var­mas­ti löy­tyi­si uudet erit­täin haluk­kaat asuk­kaat Luot­si­ka­dun ja Kata­ja­no­kan­ka­dun­kin kul­maan, jos sii­hen raken­net­tai­siin pilvenpiirtäjä. 

    Onko oikein, että asut­te siel­lä niin väl­jäs­ti, kun tuhan­net innok­kaat kie­li pit­käl­lä haluai­si­vat asua nieml­lä. Eikö sii­nä ran­nas­sa ole muu­ten hyvin tilaa merel­li­sel­le asui­na­lu­eel­le? En ole kuul­lut kos­kaan, että kan­nat­tai­sit sen rakentamista. 

    Mitä sel­lai­sel­la pusi­kol­la kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä tekee — lii­an pie­ni lenk­kei­lyyn, mut­ta muu­ta­mat pil­ven­hal­ko­jat mah­tui­si­vat mukavasti. 

    Sil­loin, kun Munk­ki­vuo­ri raken­net­tiin 50–60 luvun tait­tees­sa, tilan­ne oli aivan toi­nen. Nyt ulkoi­lua­lueis­ta val­lit­see niuk­kuus ihmis­ten tar­pei­siin näh­den, sil­loin ei. Maal­ta­pa­ko oli hur­jis­sa mit­ta­suh­teis­sa ja asun­to­ja tar­vit­tiin muu­hun kuin sii­hen, että ihmi­set “halusi­vat” Hel­sin­kiin. En läh­ti­si vertailemaan.

  53. Varak­kai­den suo­si­mat ken­tät tulee jyrä­tä asun­to­käyt­töön? Tätä Enem­mis­tö­läis­tä aatet­ta halu­taan vil­jel­lä Talin golf­ken­tän ja Mal­min len­to­ken­tän kohdalla. 

    Odot­ta­kaam­me kovas­ti kos­ka kai­vo­puis­to ja Kai­sa­nie­min puis­to “kan­sal­lis­te­taan” vuo­kra-asun­to­käyt­töön — aina­kin Kai­sa­nie­men ten­nis­ken­tät sai­vat jo kyy­tiä. Eri­näis­tä tur­haa vir­kis­tys­käyt­tö­maa­ta onkin ympä­ri Hel­sin­kiä, ettei tar­vit­si puut­tua pel­lon vil­je­lyyn kes­kel­lä kaupunkia.

  54. Sep­po Vepsäläinen:

    Kuka­han mois­ta on väit­tä­nyt ? Tai­taa kuu­lua sar­jaan kau­pun­ki­le­gen­do­ja. Lyhyem­mät junat kul­ke­vat vik­ke­läm­min asemilla. 

    Siis mitä ihmet­tä???? Väi­tät­kö nyt ihan tosis­sa­si, että ovien mää­rän vähen­tä­mi­nen _nopeuttaa_ pysäkkitoimintoja?

    Kan­nat­tai­si käväis­tä Köpik­sen met­ros­sa tilan­net­ta haistelemassa. 

    Ilmei­ses­ti sit­ten kan­nat­tai­si. Olen itse käyt­tä­nyt auto­maat­ti­met­roa Sin­ga­po­res­sa ja Lausan­nes­sa ja sil­mä­mää­räi­ses­ti arvioi­den pysäh­ty­mi­sa­jat ovat pidem­mät kuin meil­lä, vaik­ka en asi­aa mitan­nut­kaan (Köpik­ses­sä olen kyl­lä kel­lon kans­sa liikkeellä).

    Näh­däk­se­ni tuo pysäk­kiai­ko­jen kas­vu auto­maa­tion myö­tä on lähes itses­tään­sel­vää (vaik­ka se ei ongel­ma ole­kaan), kos­ka auto­maa­tio­jär­jes­tel­mä on tuon tyyp­pi­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä vai­ke­aa toteut­taa — ja var­sin vika-altis. Ja minun aina­kin pitäi­si tie­tää, mis­tä puhun. Minul­la on kui­ten­kin aka­tee­mi­nen lop­pu­tut­kin­to automaatiotekniikasta.

    Kari

  55. Eli­na, niin etuoi­keus on niil­lä, jot­ka jo asu­vat. Kukaan ei puhu uusien asuk­kai­den puo­les­ta. Täs­sä­hän se Hel­sin­gin seu­dun raken­ta­mi­sen ongel­ma onkin päh­ki­nän­kuo­res­sa. Mitään ei saa kos­kaan raken­taa mihin­kään, kos­ka hyö­ty­vät osa­puo­let eivät äänes­tä, mut­ta NIM­BYt kyllä. 

    50–60 ‑luvuil­la oli maal­ta­pa­ko, 90–00 luvuil­la on vas­taa­vas­ti pik­ku­kau­pun­geis­ta pako. Ihan yhtä sur­keas­ti niis­tä löy­tyy töi­tä nyky­ään kuin maal­ta 50–60 ‑luvuil­la. Toki siel­tä löy­tyy myös pal­jon huo­nom­min sir­kus­hu­ve­ja, joten monet eivät pik­ku­kau­pun­kei­hin haluai­si vaik­ka töi­tä oli­si­kin. Sama päti myös maa­seu­tuun 50–60 ‑luvul­la.

    Itse kyl­lä mie­lel­lä­ni säi­lyt­täi­sin mah­dol­li­sim­man suu­ren osan nykyi­sis­tä puis­tois­ta puis­toi­na. Vas­ta­pai­nok­si sit­ten Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin lähei­syy­des­sä ole­vat alu­eet voi­si täy­den­nys­ra­ken­taa tii­viim­min. Laut­ta­saa­ri (poh­jois­osa), Munk­ki­vuo­ri, Haa­ga, Pasi­la, Käpy­lä, Kos­ke­la, Kulos­aa­ri ja Hert­to­nie­mi — Itä­kes­kus ‑akse­li noin alkajaisiksi.
    Kan­ta­kau­pun­gis­sa­kin voi­si antaa rau­has­sa raken­nusoi­keut­ta lisäkerroksiin. 

    Hyvä­nä pyr­ki­myk­se­nä Kehä I:n sisäl­lä oli­si raken­ne­tul­la alu­eel­la n. 10 000 asu­kas­ta ja työ­paik­kaa per neliökilometri. 

    Joko­han onnis­tuin suu­tut­ta­maan kaik­ki Osmon blo­giin kirjoittelijat. 😉

  56. Kuka­han mois­ta on väit­tä­nyt ? Tai­taa kuu­lua sar­jaan kau­pun­ki­le­gen­do­ja. Lyhyem­mät junat kul­ke­vat vik­ke­läm­min ase­mil­la. Kan­nat­tai­si käväis­tä Köpik­sen met­ros­sa tilan­net­ta haistelemassa.”

    Toki minä Köö­pen­ha­mi­nan met­ron tun­nen kun olen Köpik­ses­sä vaih­to-oppi­las­vuo­den puo­li­vuo­si­kym­men­tä sit­ten viet­tä­nyt. Aina­kin sil­loin se toi­mi ruuh­kis­sa sur­keas­ti. Kapa­si­teet­ti ei riit­tä­nyt ja auto­maat­ti sul­ki ja ava­si ovia edes takai­sin, kun ihmi­siä juok­si väliin tai he eivät mah­tu­neet kun­nol­la sisään. Aika­tau­luil­la ei ollut mitään virkaa.

    Eli nyt on kyl­lä kysyt­tä­vä, että olet­ko itse käyt­tä­nyt mai­nos­ta­maa­si Köpik­sen met­roa ruuhka-aikaan? 

    Köö­pen­ha­mi­nan ongel­mat voi­vat olla edes­sä Hel­sin­gis­sä­kin, kun junia jou­du­taan län­nen lyhyem­pien lai­tu­rei­den vuok­si lyhen­tä­mään enem­män kuor­mi­te­tul­la idän osuu­del­la­kin. Met­ro tosin tulee ole­maan tule­vil­le öster­sun­do­mi­lai­sil­le mat­ka-ajal­taan täy­sin kil­pai­lu­ky­vy­tön autoon näh­den, joten sen puo­les­ta tus­kin on pel­koa, että kapa­si­teet­ti oli­si kovil­la lyhyem­mil­lä­kään junilla.

    Mik­si auto­maat­ti sit­ten yli­pään­sä on hitaam­pi kuin ihmi­nen? Kos­ka auto­maa­til­le jou­du­taan sää­tä­mään ovien sul­ke­mi­seen mar­gi­naa­li, jota ihmi­nen val­vo­ja­na ei tar­vit­se, ja kos­ka ihmi­nen mat­kus­ta­ja­na on toi­si­naan ovien väliin tun­ki­ja ja vauh­dis­sa kyy­tiin hyp­pää­jä, jon­ka käy­tök­seen auto­maat­ti vas­taa palaa­mal­la toi­min­ta­jär­jes­tyk­sen edel­li­seen koh­taan. Lyhyes­ti ja yksin­ker­tai­ses­ti: kyse on kei­no­ä­lyn vajaa­vai­suu­des­ta yli­pään­sä ja kyvyt­tö­myy­des­tä ymmär­tää inh­mil­lis­tä toi­min­taa erityisesti.

  57. pek­kaa:
    >Mie­les­tä­ni kui­ten­kaan suurinosa
    >pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta ei pitäi­si olla pusikkoa.

    Ei tie­ten­kään, mut­ta Tali ei ole mitään pusik­koa. Se on hoi­det­tua, viih­tyi­sää ja oikein muka­vaa ulkoilumaastoa.

    Jos pusik­koa pitää vähen­tää, luon­te­va koh­de ei ole golf­ken­tän kal­tai­nen hoi­det­tu alue, vaan esi­mer­kik­si Kes­kus­puis­to, joka ei ole puis­toa sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä kuin minä kau­pun­ki­puis­ton ymmär­rän, vaan nime­no­maan pusik­koa (+ ulkoi­lu­tei­tä). Suo­mes­sa­han kyl­lä pusik­koa riittää.

  58. Mikä met­ro­no­ven­sul­ki­jan ammat­ti­kun­ta nykyi­sin käy met­ron ovet sul­ke­mas­sa? Onnis­tuu­ko heil­tä myös met­ron ovien avaa­mi­nen, vai onko sii­hen­kin omat ammat­ti­lai­set? Voi voi kun paha auto­maa­tio vie taas työpaikkoja…

  59. Lund­qvist, olen kuul­lut että Köpik­ses­sa on lisät­ty ase­mil­le hen­ki­lö­kun­taa joka hoi­taa ovien sul­ke­mi­sen. Toki he voi­vat samal­la vaik­ka neu­voa mat­kus­ta­jia, mut­ta se niis­tä palkkakulusäästöistä.

    Sul­je­tul­la radal­la aja­van junaa ohjel­moi­mi­nen ei ole kovin vai­ke­aa, ovien sul­ke­mi­sen ohjel­moi­mi­nen taas on sen takia että sii­nä pitää ottaa huo­mioon miten sat­tuu kul­ke­vat ihmi­set. Sitä kuin­ka hie­nos­ti ovi­au­to­ma­tiik­ka toi­mii voi tark­kail­la vaik­ka his­sis­sä. Köpik­sen junat on puo­let lyhyem­piä kuin Hel­sin­gis­sä met­ros­sa, eli niis­sä on kai puo­let vähem­män ovia, samoin ne VALit mil­lä Osmo on aja­nut Parii­sis­sa lie­nee myös lyhyempiä.

    Köpik­sen met­ron pituus on 21 km eli sama kuin Hel­sin­gin nykyi­sen radan, ase­mia on 22 kun
    Hel­sin­gis­sä nii­tä on 17, eli ase­man­vä­li on hie­man lyhyem­pi. Mikä selit­tä­nee hie­man hitaam­man kes­ki­no­peu­den, 40km/h, mut­ta ei se joka tapauk­ses­sa aina­kaan nopeam­pi ole vaik­ka ase­ma­vä­li ote­taan huomioon.

    Läh­de: http://www.ansaldo-sts.com/AnsaldoSTS/EN/Corporate/Technologies/MainProjects/args/detail/details~projects~project_detail_0000018.shtml/type/web_projects/index.sdo

  60. Vie­lä kysy­mys näis­tä ennus­te­tuis­ta kasvuluvuista.

    Sisä­asiain­mi­nis­te­riön kans­lia­pääl­lik­kö Rit­va Vil­ja­nen on toden­nut YLE:n haas­tat­te­lus­sa (tämän vuo­den Tou­ko­kuus­sa) Hel­sin­gin kes­kei­sen kau­pun­ki­stra­te­gian nojaa­van sii­hen, että Hel­sin­kiin on arvioi­tu muut­ta­van seu­raa­vien 20 vuo­den aika­na 130 000 uut­ta asu­kas­ta, jois­ta 100 000 tuli­si ole­maan maa­han­muut­ta­jia, ja kau­pun­gin kehit­tä­mi­sen siten raken­tu­van hyvin pal­jon täl­le moni­kult­tuu­ri­sel­le kehitykselle.

    Mihin sel­vi­tyk­seen nämä hänen lukun­sa perus­tu­vat vai puhuu­ko hän omi­aan? Kuin­ka suu­rek­si maa­han­muut­ta­jien osuus arvioi­daan mai­ni­tuis­ta luvuis­ta 360,000 (Tilas­to­kes­kus, vuon­na 2040) tai 430,000 (Uuden­maan liit­to, vuon­na 2035)? Mis­tä päin maa­il­maa ja mis­sä suh­tees­sa maa­han­muut­ta­jat oli­si­vat tulos­sa? Mil­lai­sik­si hei­dän vaikutuksensa/vaateensa kau­pun­ki­ra­ken­teel­le kat­so­taan teh­dyis­sä selvityksissä?

    Ovat­ko nämä sel­vi­tyk­set 360,000 ja 430,000 yksi­tyis­koh­tai­si­ne perus­te­lui­neen luet­ta­vis­sa jos­ta­kin avoi­mes­ti? Esi­mer­kik­si tuo­hon 430,000:aan vii­ta­taan Uuden­maan lii­ton sel­vi­tyk­ses­sä raken­ne­mal­leis­ta, sekä Uuden­maan maa­kun­taoh­jel­mas­sa 2011–2014, mut­ta itse sel­vi­tys­tä täs­tä nimen­omai­ses­ta luvus­ta ja miten sii­hen on pää­dyt­ty en löy­tä­nyt. Maa­kun­taoh­jel­mas­sa kyl­lä mai­ni­taan, että 2000-luvul­la väes­tö­li­säys tulee pää­osin maa­han­muu­tos­ta, mut­ta ei sii­nä­kään sen tar­kem­min luvul­li­sia arvioi­ta tai kuvaus­ta tulijoista.

    Tilas­to­kes­kuk­sen sel­vi­tyk­sis­sä 2003 ja 2007 on sel­vä ero. Jäl­kim­mäi­ses­sä arvio net­to­maa­han­muu­tos­ta on lähes kak­sin­ker­tais­tu­nut. Samal­la on kas­va­nut voi­mak­kaas­ti ennus­te Uuden­maan väes­tö­ke­hi­tyk­ses­tä. Tämä on luon­nol­lis­ta, kos­ka n. puo­let Suo­meen tule­vis­ta maa­han­muut­ta­jis­ta aset­tuu Uudellemaalle.
    Tilas­to­kes­kuk­sen luku­jen valos­sa arvioi­sin, että jos Uuden­maan väes­tön ennus­te­taan kas­va­van 400,000:lla tulee n. 200,000 täs­tä ole­maan maahanmuuttajia.

    Rit­va Vil­ja­sen luvut selit­ty­ne­vät sil­lä, että lähes kaik­ki Uuden­maan maa­han­muut­ta­jat asu­vat pk-seu­dul­la, ja pk-seu­dul­la vie­lä kes­ki­te­tys­ti Helsingissä.

    Tämä kaik­ki on lin­jas­sa sel­vi­tyk­sen kans­sa, jon­ka mukaan Hel­sin­gin asuk­kais­ta vuon­na 2025 25 pro­sent­tia puhui­si äidin­kie­le­nään jota­kin muu­ta kiel­tä kuin suo­mea tai ruot­sia. Täl­lä het­kel­lä tuo osuus on n. 10%.

  61. Kehien sisään ei saa raken­taa ettei jon­kun rakas­ta ulkoilu/koirankusetuspusikkoa jyrä­tä. Sipoon lii­to­sa­lu­eel­le ei saa raken­taa kos­ka se on lii­an kau­ka­na kai­kes­ta, pait­si lähi­met­sien luon­toar­vois­ta jot­ka meni­si­vät raken­ta­mal­la pilal­le. Ylös­päin ei saa raken­taa. Hal­tia­lan pel­loil­le ei saa raken­taa kos­ka pitää­hän met­ro­po­lis­sa pääs­tä lam­pai­ta ruok­ki­maan. Kehien ulko­puo­lel­le ei saa raken­taa kos­ka tiet mene­vät tukkoon. 

    Ei oo help­poo ei.

  62. az, sii­hen län­si­väy­län pääl­le. Lisäk­si Koi­vusaa­reen voi­si hyvin raken­taa pil­ven­piir­tä­jiä ja nos­taa alu­eel­le tule­van väki­mää­rän paris­ta tuhan­nes­ta 10–20 tuhanteen.

  63. Pek­ka Taipale:

    Sikä­li hie­man para­dok­saa­li­nen kom­ment­ti, että Mank­ki on radan­var­res­sa, joten siel­lä saa naut­tia juu­ri ja nime­no­maan raideliikenteestä. 

    Man­kis­ta tulin­kin sil­lä ker­ran tun­nis­sa mene­väl­lä U‑junalla kes­kus­tan kaut­ta Ruo­ho­lah­teen. Se oli nopeam­paa kuin men­nä suo­ral­la 165:llä, joka kier­si aika reip­paas­ti lähiöi­tä ennen Ruo­ho­lah­tea. Mank­ki on toki ymm­mär­ret­tä­väs­ti vähän huo­nom­min pal­vel­tu, kun se on pie­ni alue kau­ka­na kai­kes­ta. Ihan omaa syy­tä­ni siel­lä asuin.

    Az:lle Larun poh­jois­osas­ta muu­ta­ma täy­den­nys­ra­ken­nus­idea: Sii­nä urhei­lu­ken­tän poh­jois­puo­lel­la on pari kau­an tyh­jil­lään ole­vaa taloa, jot­ka nyt kai on jo puret­tu. Län­si­väy­län kat­ta­mis­ta kata­ja­har­jun molem­min puo­lin ja pääl­le talo­jen raken­ta­mis­ta on jo suun­ni­tel­tu vaka­vis­saan, sii­hen mah­tui­si aika pal­jon­kin. Kol­man­te­na idea­na (ja tämä suu­tut­taa Kim­mon) muut­ta­mal­la Län­si­väy­län kaduk­si Kata­ja­har­jun itä­puo­lel­la ja las­ke­mal­la nopeuk­sia sai­si nyky­ään lähes huk­ka­maa­na ole­via melua­luei­ta ja ramp­pe­ja raken­ta­mi­sel­le. Kun bus­sit­kin pois­tu­vat niin kais­to­ja­han tar­vi­taan sitä­pait­si yhdet vähem­män, eikö?

    Tuos­sa oli­vat mie­leen tule­vat “hel­pot” koh­teet, sitä enem­pi tii­vis­tä­mi­nen Larun poh­jois­osas­sa oli­si­kin sit­ten vai­keam­paa, kun jo raken­ne­tuil­le alueil­le pitäi­si yrit­tää tun­kea lisää talo­ja. Se on hel­sin­gis­sä vai­ke­aa, jos ei mahdotonta.

    Ps. Mis­sä siel­lä on siirtolapuutarha?

  64. Päte­vää dataa on kui­ten­kin lää­kä­reis­tä. Hei­tä hakeu­tuu opin­toi­hin eri puo­li­ta maa­ta. Sil­ti moni halu­aa jää­dä isoi­hin kau­pun­kei­hin, vaik­ka työ­tä sai­si syr­jäi­sis­tä ter­veys­kes­kuk­sis­ta isom­mal­la palkalla.”

    Onko datas­sa myös tie­toa, mik­si lää­kä­rit pitä­vät Hel­sin­kiä parem­pa­na paik­ka­na? Se on päte­vää tie­toa vas­ta, kun tämä tiedetään.

    Muut­to perus­tuu vapaa­seen tah­toon, jos lää­kä­ri tah­too muu­ten vain asu­maan Hel­sin­ki-nimi­seen kau­pun­kiin. Jos syy­nä on esi­mer­kik­si puo­li­son työl­lis­ty­mi­nen, las­ten kou­lu­mat­kat, jul­ki­sen lii­ken­teen puut­teet tai ala­luok­kai­sem­pi poti­las­jouk­ko, ei ole kyse ainoas­taan lää­kä­rin omas­ta tah­dos­ta vaan jou­kos­ta yhteis­kun­nal­li­sia pää­tök­siä, joi­den vuok­si lää­kä­rin mie­li­pi­de on se mikä se on.

    Meil­lä oli muu­ta­ma vuo­si sit­ten ala-asteen luok­ka­ko­kous, jos­sa sel­vi­si, että noin 2/3 luok­ka­to­ve­reis­ta asuu edel­leen Lapis­sa. He oli­vat nii­tä, joi­den oli mah­dol­lis­ta kou­lut­tau­tua siel­lä, eli käy­tän­nös­sä ammat­ti­kou­lun tai ammat­ti­kor­kean käy­nei­tä tai Lapin yli­opis­tos­sa opis­ke­le­via. Jos halu­aa opis­kel­la esi­mer­kik­si tek­nil­li­siä tai huma­nis­ti­sia tie­tei­tä (esi­mer­kik­si saa­men kiel­tä…), täy­tyy muut­taa pois Lapis­ta, jol­loin moni löy­tää puo­li­sok­seen sen sata­ma­nos­tu­rin­kul­jet­ta­jan ja sii­nä­pä sitä sit­ten ollaan.

    Yhteis­kun­nan kan­nal­ta on vaa­ral­lis­ta ajat­te­lua, että sekoi­te­taan kes­ke­nään yhteis­kun­nan raken­teet ja yksi­lön tah­to. Hel­pos­ti pää­dy­tään uus­li­be­ra­lis­ti­seen aja­tuk­seen, että köy­hät ovat köy­hiä kos­ka he halua­vat olla köyhiä.

  65. Larun siir­to­la­puu­tar­ha-alue on län­nes­sä, satel­liit­ti­ku­vas­sa näky­vä suu­rem­pi met­säi­nen alue. Ei var­si­nai­ses­ti poh­joi­ses­sa, mut­ta pohjoisemmassa.

    Nykyi­sel­lään saa­ren pys­tyy kier­tä­mään aika yhte­näi­ses­ti meren­ran­taa myö­ten, muu­ta­mia lähe­tys­tö­aluei­ta, vene­sa­ta­mia ja paria uudem­paa asu­tusa­luet­ta lukuu­not­ta­mat­ta. Itse aina­kin vas­tus­tan kaik­kia sel­lai­sia suun­ni­tel­mia, jois­sa tämä mer­kit­tä­väs­ti muuttuisi.

    1. Larus­sa ei ole siir­to­la­puu­tar­ha-aluet­ta vaan eril­li­siä mök­ke­jä. Mitään ryy­ti­maa­ta nii­hin ei kuu­lu, ei itsea­sias­sa mitään tonttiakaan.

  66. Mik­ko Säre­läl­le totean, etten suin­kaan ole nimbyilijä. 

    Nim­byi­ly-käsi­tet­tä käy­te­tään pal­jon väärin. 

    Nim­byi­ly tar­koit­taa sitä, että kaik­ki hank­keet päih­de­käyt­tä­jien kun­tou­tus­lai­tok­ses­ta kehi­tys­vam­mais­ten tukia­sun­toi­hin ja ram­po­jen koi­rien eri­tyis­va­rus­tel­tuun aitauk­seen ovat oikein läm­pi­mäs­ti kan­na­tet­ta­via, kun­han nämä eivät tule nim­by-ihmis­ten lähi­pii­riin eli sanan­mu­ka­ses­ti hei­dän takapihallensa. 

    Sen sijaan minä vas­tus­tan ihan kaik­kea vihe­ra­luei­den tuhoa­mis­ta Vuo­saa­res­ta ja Sipoos­ta Mun­kin seu­dul­le ja Laut­ta­saa­reen asti. 

    Ovel­la­ni kävi taan­noin nimien kerää­jä Haa­gan päih­de­kun­tou­tu­jien asun­to­laa vas­taan. En alle­kir­joit­ta­nut, vaik­ka se kul­mil­le tuli­kin. Se ei oli­si vai­kut­ta­nut vihe­ra­luei­siin miten­kään. En vastustanut.

  67. az, tar­koi­tat­ko nyt Koivusaarta?

    Yli­pään­sä se ei minus­ta ole oikein olen­na­si­ta miet­tiä että onko tuli­joi­ta ja jos niin mis­tä. Kysyn­tään asun­noil­le on nyt eli raken­ta­mis­ta pitäi­si lisä­tä, vali­tet­ta­vas­ti inves­toin­neis­ta pih­taa­mi­ses­ta seu­raa päin­vas­tais­ta. Jos kysyn­tää ei ole niin sit­ten vähen­ne­tään raken­ta­mis­ta. Ei tää niin vai­kea­ta ole.

    Minus­ta tuol­lai­set vuo­si­kym­me­nien pää­hän ulot­tu­vat raken­ne­mal­lit ml. lii­ken­ne­jär­jes­tel­mät on lähin­nä mie­len­kiin­tois­ta puu­has­te­lua. Nii­den raa­meis­sa ei ole tähän­kään saak­ka pysyt­ty, nii­tä ei ole tähän­kään saak­ka raken­net­tu niin kuin oli aja­tus ja joka tapauk­ses­sa olo­suh­teet muut­tuu. Olen­nais­ta oli­si pis­tää raken­nus­hank­keet ja lii­ken­ne­hank­keet toteu­tus­jär­jes­tyk­seen logii­kal­la parem­mat eli käy­tän­nös­sä kes­kei­sem­mät ensin.

  68. No, en tie­dä mik­si sitä kut­sua. Jot­kut kut­su­vat siir­to­la­puu­tar­hak­si, kuten ‘Pitää­kö ran­nat raken­taa Mil­lai­nen Laut­ta­saa­ri 2020’ ‑jul­kai­sus­sa.

    Lai­naus: “Kas­vu uhkaa elä­vän kult­tuu­rin lisäk­si myös saa­ren mai­se­maan liit­ty­viä his­to­rial­li­sia arvo­ja. Mai­se­mal­li­sia kult­tuu­ri­sia arvo­ja liit­tyy aina­kin siir­to­la­puu­tar­ha-aluei­siin, ran­nik­ko- ja ilma­puo­lus­tuk­seen, ylei­seen sau­no­mi­seen ja venei­lyyn. Kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti Laut­ta­saa­ri edus­taa väl­jää kau­pun­ki­mais­ta suun­nit­te­lua, joka
    mah­dol­lis­taa viih­ty­vyyt­tä lisää­vän histo-
    rial­li­sen ker­ros­tu­nei­suu­den kehittymisen
    alueella.”

    Nyt piti men­nä kat­so­maan, mitä siir­to­la­puu­tar­ha tar­kal­leen tar­koit­taa, lai­naus wikipediasta:

    Vuo­si­kym­men­ten myö­tä toi­min­ta pai­not­tui jat­ku­vas­ti enem­män vir­kis­tys­käyt­töön. Täl­lä het­kel­lä pals­ta han­ki­taan­kin poik­keuk­set­ta vir­kis­tys­tä ja ajan­viet­toa var­ten. Yhtei­sö­nä siir­to­la­puu­tar­hat ovat jon­kin­lai­sia “maa­lais­ky­liä kau­pun­gin kupees­sa”, ihmi­set tun­te­vat toi­sen­sa ja aikaa vie­te­tään pal­jon yhdes­sä. Alueil­la on yleen­sä myös yhtei­siä tilo­ja, kuten sau­na tai juhlatilaa.”

    Tuo­hon kuvauk­seen tuo mai­nit­tu alue osuu, samoin pie­nem­pi alue Vat­tu­nie­men eteläkärjestä.

    Oli mikä oli, niin toi­vot­ta­vas­ti kui­ten­kin sel­lais­ta, mitä ei kaa­voi­te­ta uudelleen.

  69. Aluei­den nimet vie­lä, jot­ta ei jää epä­sel­väk­si, mis­tä alueis­ta oli kysy­mys: Lännessä/kaakossa sijait­se­va mök­kia­lue on Län­siu­la­pan­nie­mi, Ete­läi­nen on Sär­ki­nie­mi-Vei­ja­ri­vuo­ri. Kum­mal­la­kin alu­eel­la on n. 200 kesä­mök­kiä, eli yhteen­sä n. 400. Ymmär­tääk­se­ni Kau­pun­gin yhtei­söil­le vuo­kraa­mal­la maal­la. Jär­jes­te­lys­tä eivät hyö­dy vain mök­ki­läi­set, vaan myös lenk­kei­li­jät. Lenk­ki Larun ympä­ri kul­kee pit­kän mat­kaa näi­den aluei­den poikki.
    Var­mas­ti joi­den­kin mie­les­sä on, että maan voi­si käyt­tää tehokkaamminkin.

    Sikä­li jos Laut­ta­saa­reen todel­la halu­taan raken­taa lisää asu­tus­ta, niin uskoak­se­ni aika ylei­nen mini­mi­toi­ve on, että aina­kin meren­ran­nat jätet­täi­siin rau­haan. Tähän ei esi­merk­kien valos­sa kui­ten­kaan voi­ne luottaa.

    1. Hel­sin­ki on noin vuon­na 1085 päät­tä­nyt, että tont­te­ja ei kaa­voi­te­ta ran­taan, vaan ran­nat jäte­tään ylei­sek­si alueeksi.

  70. Larun mökit ovat Län­siu­la­pan­nie­mel­lä ja Rys­sän­kär­jes­sä. Län­si­väy­län poh­jois­puo­lel­la ei ole juu­ri mitään min­ne raken­taa lisää. Sen sijaan Län­si­väy­län muut­ta­mi­nen kaduk­si ja/tai kat­ta­mi­nen oli­si erin­omai­nen idea.

    Koi­vusaa­reen mah­tui­si asuk­kai­ta vaik­ka kuin­ka pal­jon. Parem­paa paik­kaa pil­ven­piir­tä­jil­le ei ker­ta­kaik­ki­aan ole: upeat mai­se­mat, var­jot eivät lan­kea jo raken­ne­tun asu­tuk­sen pääl­le, hyvät lii­ken­neyh­tey­det ja näin vähen­ne­tään pai­net­ta raken­taa leveäm­min meren päälle.

    Lää­kä­reis­tä: aina­kin minun tun­te­ma­ni lää­kä­rit suos­tu­vat pik­ku­kun­tiin vain hiih­toai­kaan ja jos ne sat­tu­vat ole­maan hiih­to­kes­kuk­sen lähel­lä. Jol­lain hiih­to­kes­kuk­sis­ta kau­ka­na sijait­se­vil­la tup­pu­ky­läl­lä on vie­lä vai­keam­pi saa­da virat täy­te­tyik­si kuin Kit­ti­läl­lä tai Ina­ril­la. Kuu­lem­ma ennen noil­la hiih­to­paik­ka­kun­nil­la oli hel­pom­paa, niis­tä virois­ta ja sijai­suuk­sis­ta suo­ras­taan tapel­tiin, nyt siel­lä­kin on vaikeaa.

    Lää­kä­rit har­ras­ta­vat mel­koi­ses­ti kor­kea­kult­tuu­ria, ja muis­taak­se­ni edes Tam­pe­reel­la tai Turus­sa ei pää­se kovin usein oop­pe­raan. Lisäk­si lää­kä­ri­kou­lu­tuk­seen on vai­keam­pi pääs­tä kuin esi­mer­kik­si opet­ta­jan­kou­lu­tuk­seen. Veik­kai­sin että lää­kik­set rek­ry­toi­vat opis­ke­li­jan­sa jo val­miik­si suur­ten kau­pun­kien kes­ki­luo­kas­ta sen lisäk­si että ne satun­nai­set syr­jä­seu­duil­ta lää­kik­seen pää­se­vät oppi­vat nopeas­ti arvos­ta­maan kau­pun­ki­lais­ta elä­män­muo­toa. Opet­ta­jia kai sen­tään vie­lä saa­daan joka paik­kaan, kun koti­seu­tu­rak­kaus saa osan syr­jä­seu­duil­ta opet­ta­jik­si opis­ke­le­maan läh­te­neis­tä palaamaan.

  71. Osmo: “Hel­sin­ki on noin vuon­na 1085 päät­tä­nyt, että tont­te­ja ei kaa­voi­te­ta ran­taan, vaan ran­nat jäte­tään ylei­sek­si alueeksi.”

    No aina­kin täs­sä aivan lähel­lä on juu­ri val­mis­tu­mas­sa ker­ros­ta­loa­lue meren­ran­taan, mut­ta ehkä se on sit­ten aiem­man peru­ja, ajal­ta ennen vuot­ta 1085, tai jon­kin muun pykä­län mahdollistamaa.

    Meren­ran­nal­la tar­koi­tin näi­tä vih­rei­tä meren­ran­ta-aluei­ta, jot­ka eivät oli­si enää samas­sa mie­les­sä meren­ran­ta-aluei­ta, jos nii­den vie­reen ilmes­tyi­si tihe­ää asu­tus­ta, vaik­ka sii­hen väliin jäi­si­kin kapea pol­ku lenk­kei­li­jöi­den kul­kea. Eli meren­ran­nan jät­tä­mi­nen rau­haan mer­kit­see muu­ta­kin kuin vain sitä var­si­nais­ta ran­taa. Esi­mer­kik­si hiljaisuutta.

    Eivät­kö Laut­ta­saa­ren vih­reät vas­tus­ta­neet Koi­vusaa­ren raken­ta­mis­ta, vai muis­tan­ko vää­rin? Aina­kin osa tai­si vastustaa.

    Uutis­ta aiheen (ran­to­jen raken­ta­mi­nen laa­jem­min käsi­tet­ty­nä) tii­moil­ta täl­tä vuo­del­ta: http://www.helsinginuutiset.fi/Uutiset/Paivan-Puheenaihe/Tuhotaanko-Helsingin-rannat-liialla-rakentamisella

  72. Län­si­väy­län kat­ta­mi­ses­ta en pape­ril­ta arvioi­tu­na osai­si sanoa juu­ta enkä jaa­ta. Itseä­ni se ei suo­raan kos­ke­ta (kun­han lenk­kei­ly­rei­tit säi­ly­vät), kos­ka asun Poh­jois­kaa­rel­la. Mut­ta sen vai­ku­tel­man olen saa­nut, että pai­kal­li­set asuk­kaat vas­tus­ta­vat tätä han­ket­ta vah­vas­ti, tai sit­ten pie­ni ryh­mä pitää pal­jon mete­liä, mut­ta nii­tä vas­tak­kai­sia ääniä ei ole toi­saal­ta kuu­lu­nut kuin ulko­puo­lel­ta. Yhte­nä perus­tee­na kat­ta­mi­sen vas­tus­ta­mi­ses­sa on alu­een mai­se­ma-arvo­jen tuhou­tu­mi­nen. Sikä­li myös kun Koi­vusaa­ri on osa han­ket­ta met­roa­se­mi­neen ja kaa­vail­tui­ne 4000 asuk­kaan asu­tuk­si­neen, muut­tuu alu­een kuva ja luon­ne huomattavasti.

    Seu­raa­vas­ta luon­nok­ses­ta alu­een raken­ta­mi­sek­si voi arvioi­da väit­teen “meren­ran­nat rau­hoi­te­taan raken­ta­mi­sel­ta” uskot­ta­vuut­ta: http://www.hel2.fi/ksv/press/koivusaari/197_3D_ILMAKUVA_LOUNAASTA.jpg

    Koi­vusaa­ren koh­ta­lo sine­töi­dään toki vas­ta vuon­na 2011, mut­ta niin monel­la on täs­sä jo niin pal­jon pelis­sä, että lähia­lu­een asuk­kai­den­kin vas­ta­väit­teet lie­ne­vät tur­hia. Asias­ta ei ole tai­det­tu teet­tää var­si­nais­ta kyse­lyä (mitä tur­haan?), mut­ta väit­täi­sin käy­dyn kes­kus­te­lun perus­teel­la, että Laut­ta­saa­ren asuk­kais­ta enem­mis­tö vas­tus­taa alu­een raken­ta­mis­ta ja oli­si toi­vo­nut sen sijaan Koi­vusaa­ren kun­nos­ta­mis­ta luonto‑, pur­jeh­dus- ja ulkoi­lua­lu­eek­si. Mar­ko Hami­lo kiis­tä­nee tämän?

    1. Ei tuos­sa kuvas­sa yksi­kään tont­ti ulo­tu ran­taan, vaan kuka tahan­sa voi kier­tää Koi­vusaa­ren ran­taa pit­ki. En sano­nut, että ran­taa lähel­lä ole­vat alu­eet rau­hoi­te­taan raken­ta­mi­sel­ta. Ran­ta­vii­va säi­lyy yhtei­ses­sä käytössä.

  73. az, tot­ta kai Laut­ta­saa­re­lai­set NIM­BYt vas­tus­ta­vat Koi­vusaa­ren raken­ta­mis­ta. Lausun­not­kin voi kuka tahan­sa käy­dä kat­so­mas­sa ksv:n sivuil­ta. Hel­sin­gin kaa­voi­tuk­sen yksi pahim­mis­ta ongel­mis­ta on juu­ri se, ettei mis­sään uskal­le­ta kaa­voit­taa, kun pai­kal­li­set NIMBYilevät. 

    Koi­vusaa­reen saa­daan sur­kea pie­ni lähiö koko­nais­ta met­roa­se­maa var­ten. Kulos­aa­res­sa Itä­väy­län kat­ta­mis­ta ja raken­ta­mis­ta ei viit­si­tä edes ehdot­taa, kun sikä­läi­set NIM­BYt vas­tus­ta­vat rakentamista. 

    Mihin­kään ei saa Hel­sin­gis­sä raken­taa — seu­rauk­se­na sit­ten on se, että raken­ne­taan 30–50 kilo­met­rin pää­hän Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä se ei ole kenen­kään etu. Vaih­toeh­toi­set rat­kai­sut vaan ovat lyhyel­lä aika­vä­lil­lä jon­kin äänes­tä­jä­ryh­män haitta.

  74. Sitä kat­ta­mis­ta kyl­lä val­mis­tel­laan, mut­ta aika kal­lii­ta tont­te­ja sii­tä kyl­lä syntyy.

    Sen takia se pitäi­si­kin teh­dä niin kuin Hami­lo­kin sanoo, tekee sii­tä kadun. Ruuh­kat siir­tyy Ruo­ho­lah­des­ta sil­lal­le Espoon ja Hel­sin­gin rajal­le. Tämä on hyvä asia.

  75. Auto­maat­ti­met­ron ovi­vii­veis­tä ei kau­aa tar­vit­se käy­dä eipäs­juu­pas-kes­kus­te­lua. Pian nii­tä voi­daan mit­tail­la ihan käy­tän­nös­sä. Kai­kis­sa jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neis­sä ovet ovat kalus­ton huol­lon näkö­vink­ke­lis­tä ongel­mal­li­sia. Lai­tu­rio­vet saat­ta­vat olla auto­maat­ti­met­ron ongel­mal­li­sin asia, enkä oli­si nii­tä halun­nut­kaan rakennettavaksi.

    Kun auto­ma­ti­soin­tia val­mis­tel­tiin, pai­kal­li­set asian­tun­ti­jat sanoi­vat, että lisä­vii­vei­tä ei juu­ri­kaan tule. Tämä kan­naot­to taas perus­tui laa­jal­ti kerät­tyyn tie­toon eri puo­lil­ta auto­maat­ti­met­ro­jär­jes­tel­miä pyö­rit­tä­vil­tä tahoil­ta ja kaupungeista.

    Itse olen istu­nut monis­sa met­rois­sa kel­lon kans­sa. Yksi häm­men­tä­vä huo­mio on kir­jat­tu suu­rien met­ro­verk­ko­jen suu­ril­la ase­mil­la. Sei­son­ta-aika venyy hel­pos­ti lähes minuut­tiin. Mat­kus­ta­ja aloit­taa pälyi­lyn 40 sekun­nin koh­dal­la. Junat ovat pit­kiä ja niin vii­veet­kin, kun ovia ja mat­kus­ta­jia on pil­vin pimein. Bus­sis­sa tuol­lai­nen vii­ve syn­tyy, kun kus­ki odot­te­lee sopi­van mak­sun löy­ty­mis­tä niis­tä kym­me­nis­tä tas­kuis­ta, joi­ta vaat­tei­siin ja lauk­kui­hin on kek­sit­ty laittaa.

  76. Mikä täs­sä Öster­sun­do­mis­sa ja itä­met­ros­sa ahdis­taa, on se. että pää­tös näyt­tää ole­van jo kabi­ne­teis­sa teh­ty. Sii­hen viit­taa tapa, jol­la jul­ki­nen kes­kus­te­lu aloi­tet­tiin ja suun­ta, johon sitä pyri­tään vie­mään — ympä­ris­tö­ky­sy­myk­set met­ron tiel­lä. KSV:ssa tiet­tä­väs­ti on teh­ty sel­vi­tys Öster­sun­do­min jouk­ko­lii­ken­tees­tä, mut­ta sitä ei ole jul­kais­tu, ainoas­taan vuo­det­tu Hesa­ril­le tie­to­ja, joi­den mukaan pika­ra­tik­ka on huo­no ja met­ro niin lois­ta­va, että sen kes­ki­no­peus­kin on Mel­lun­mäes­tä itään yli 80 km/h (http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/1135259541780). Mikä ei tie­ten­kään pidä paik­kaan­sa, mut­tei näis­sä met­ro­pää­tös­ten runt­tauk­sis­sa ole ennen­kään fak­tat painaneet. 

    Täy­sin sel­vää on, ettei sel­vi­tyk­ses­sä ver­rok­ki­na met­rol­le ollut pika­rai­tio­vau­nu rii­tä Öster­sun­do­min kes­kus­tayh­tey­dek­si. Kyse ei ole­kaan sii­tä, onko met­ro kes­kus­tayh­tey­te­nä parem­pi kuin pika­rai­tio­vau­nu, kos­ka se on sel­vää ilman kon­sult­te­ja ja sel­vi­tyk­siä­kin. Kes­kus­tayh­tey­te­nä met­roa on ver­rat­ta­va lähi­ju­naan HELI-radal­la, ei pika­rai­tio­vau­nuun. Lähi­ju­nas­ta ei tois­tai­sek­si ole puhut­tu mitään, yri­te­tään­kö se vaih­toeh­to ken­ties vai­e­ta kuo­li­aak­si? Öster­sun­do­min ras­kas­rai­de­pää­tös ei kos­ke vain Hel­sin­kiä, Van­taa­ta ja Sipoo­ta, vaan koko itäis­tä Uut­ta­maa­ta ja laa­jem­min­kin Kaak­kois-Suo­mea, sil­lä var­maa on, että jos met­ro Öster­sun­do­miin raken­ne­taan, HELI-varauk­set saa kaa­vas­ta pois­taa — sitä ei kos­kaan raken­ne­ta, kos­ka lähi­ju­na­lii­ken­ne on kes­kei­nen osa hank­keen järkevyyttä.

    Toi­nen ja pal­jon oleel­li­sem­pi kysy­mys Öster­sun­do­mis­sa ja sen jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­sus­sa on se, että mik­si taas raken­ne­taan kau­pun­kia, joka pakot­taa ihmi­set mat­kus­ta­maan, sil­lä sii­hen­hän met­ron jat­ke väis­tä­mät­tä joh­taa. Kun kaik­ki tiet ja rai­teet vie­vät Hel­sin­gin kes­kus­taan, niin sin­ne syn­ty­vät myös (öster­sun­do­mi­lais­ten) työ­pai­kat, eivät johon­kin met­ron­var­si­lä­hi­öön. PIka­rai­tio­vau­nu voi olla yhtey­te­nä met­roa hitaam­pi, kun tai­te­taan 20 kilo­met­rin mat­kaa, mut­ta onko aja­tel­tu ollen­kaan, mil­lai­nen vai­ku­tus pika­rai­tio­tiel­lä (ts. rai­de­jo­kein jat­keel­la) Itä­kes­kuk­ses­ta Öster­sun­do­miin oli­si alu­een yhdys­kun­ta­ra­ken­tee­seen ja Itä­kes­kuk­sen alu­een hou­kut­te­le­vuu­teen toi­mi­ti­lo­jen sijoi­tus­paik­ka­na? Sen myö­tä­hän Itä­kes­kus ei oli­si pelk­kä met­ron haa­ra-ase­ma, vaan kes­kus, johon joh­taa vii­si rai­de­lin­jaa. Rai­tio­tie­verk­koa oli­si myös mah­dol­li­suus haa­roit­taa Joke­ril­ta tule­vai­suu­des­sa Herttoniemen/Laajasalon suun­taan, jol­loin Itä­kes­kuk­sen alu­een hyvä saa­vu­tet­ta­vuus vah­vis­tui­si yhä. Toki samat rai­de­lin­jauk­set ovat mah­dol­li­sia met­rol­la­kin, mut­ta rai­tio­vau­nu on katu­ver­kos­sa kul­ke­va­na kui­ten­kin hel­pom­min saa­vu­tet­ta­vis­sa ja sik­si sopii pien­ta­lo­val­tai­sek­si suun­ni­tel­tuun Öster­sun­do­miin huo­mat­ta­vas­ti met­roa parem­min. Hal­vem­pi­kin on, joka mah­dol­lis­taa samal­la rahal­la useam­man lin­jan kuin met­ro ja siten edel­leen parem­man saavutettavuuden.

    Jouk­ko­lii­ken­teen tar­koi­tus on lopun vii­mein mah­dol­lis­taa kau­pun­ki­ra­ken­ne, jos­sa tar­ve mat­kus­taa on vähäi­nen, ei siir­tää ihmi­siä pai­kas­ta toi­seen. Jouk­ko­lii­ken­ne lyhen­tää mat­ka-aiko­ja lyhen­tä­mäl­lä mat­ko­jen pituut­ta. Toi­sin sanoen kes­keis­tä on mat­ka-aika kodis­ta työ­pai­kal­le, ei mat­ka-aika tie­tys­tä kor­di­naa­tis­ta toi­seen, vaik­ka­pa Öster­sun­do­mis­ta kes­kus­taan. Kun työ­mat­kat kas­va­vat pituu­del­taan tie­tyn mitan yli, kan­nat­taa mie­luum­min alkaa miet­tiä, miten pituut­ta sai­si lyhen­net­tyä kuin miten mat­ka kul­jet­tai­siin nopei­ten. Edel­lis­tä ei näh­däk­se­ni ole Itä-Hel­sin­gin suun­nit­te­lus­sa mie­tit­ty riit­tä­väs­ti, vaan on otet­tu annet­tu­na nau­ha­kau­pun­git, sor­mi­mal­lit ja pari­kym­men­tä kilo­met­riä, joka nii­den myö­tä tulee monien ihmis­ten työmatkaksi.

    Öster­sun­do­min ja sen jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­su­jen myö­tä Itä-Hel­sin­kiä on mah­dol­lis­ta kehit­tää vas­ta­pai­nok­si Espool­le ja sen työ­paik­ka-alueil­le. Tai sit­ten voi­daan raken­taa met­ro ja taa­ta 150 tuhan­nel­le uudel­le hel­sin­ki­läi­sel­le kes­ki­mää­rin tun­nin työ­mat­ka aamuin illoin.

    1. Lähi­ju­na pal­ve­lee tuo­ta aluet­ta huonosti,koska sil­lä pää­si­si vain Mal­mil­le ja kes­kus­taan, mut­ta ei sin­ne, min­ne suu­rin osa ihmi­sis­tä on menos­sa. Val­tio ole kiin­nos­tu­nut sen vaa­ti­mien jät­ti-inves­toin­tien nopeut­ta­mi­seen, vaik­ka ne voi­si­vat sinän­sä’ olla tar­peel­li­sia myös ilman Sipoon rataa. . Se on mah­dol­li­nen vas­ta, kun pää­ra­dan kau­ko­ju­nat ohja­taan kul­ke­maan leh­toa­se­man kaut­ta, kos­ka pää­ra­dal­le ei mah­du kym­me­nen minuu­tin välein kul­ke­via Sipoon junia.

  77. Lää­kä­reis­tä: aina­kin minun tun­te­ma­ni lää­kä­rit suos­tu­vat pik­ku­kun­tiin vain hiih­toai­kaan ja jos ne sat­tu­vat ole­maan hiih­to­kes­kuk­sen lähel­lä. Jol­lain hiih­to­kes­kuk­sis­ta kau­ka­na sijait­se­vil­la tup­pu­ky­läl­lä on vie­lä vai­keam­pi saa­da virat täy­te­tyik­si kuin Kit­ti­läl­lä tai Ina­ril­la. Kuu­lem­ma ennen noil­la hiih­to­paik­ka­kun­nil­la oli hel­pom­paa, niis­tä virois­ta ja sijai­suuk­sis­ta suo­ras­taan tapel­tiin, nyt siel­lä­kin on vaikeaa.”

    Syy tähän on pit­käl­ti alue- ja kun­nal­lis­po­li­tii­kan epä­on­nis­tu­mi­nen, joka on teh­nyt mie­lek­kään työs­ken­te­lyn tk-lää­kä­ri­nä mah­dot­to­mak­si. Siis resurs­sit eivät yksin­ker­tai­ses­ti rii­tä. Per­heen­jä­se­ne­ni päät­ti juu­ri vaih­taa 30 vuot­ta kes­tä­neen uran­sa lap­pi­lai­se­na tk-lää­kä­ri­nä mui­hin töi­hin, kun tilan­ne meni työ­nan­ta­jan puo­lel­ta aivan mahdottomaksi.

    Mones­sa tapauk­ses­sa tuli­si hal­vem­mak­si taa­ta mie­lek­käät elä­mi­sen mah­dol­li­suu­det Suo­men mui­den osien asuk­kail­le kuin raken­taa pk-seu­tua täy­teen. Sii­hen kon­kurs­si­kun­nat eivät vain pys­ty yksin.

    1. Kon­kurs­si­kun­nat eivät myhös­kään halua sel­viy­tyä. Jos jokin poruk­ka muu­al­ta muut­taa syr­jä­kun­taan, hei­tä kat­so­taan vie­rok­sua ja työn­ne­tään ulos kun­nas­ta. On tapah­tu­nut vaik­ka kuin­ka mon­ta kertaa.

  78. Säre­lä: “Mihin­kään ei saa Hel­sin­gis­sä raken­taa – seu­rauk­se­na sit­ten on se, että raken­ne­taan 30–50 kilo­met­rin pää­hän Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä se ei ole kenen­kään etu. ”

    En ole täs­tä samaa miel­tä. Kehys­kun­nis­sa on miel­lyt­tä­vää asua. En itse asias­sa alkuun­kaan ymmär­rä tätä “ahtaa­jien” aja­tus­maa­il­maa. Vie­rek­käin ja pääl­lek­käin asu­mi­nen ei ole niin upe­aa lop­pu­jen lopuksi.

    1. Jos ne kehyts­kun­nis­sa asu­vat myös pysyi­si­vät kehys­kun­nis­saan, eivät­kä tun­ki­si autoi­neen kau­pun­kiin, kaik­ki oli­si hyvin. Ja mak­sai­si­vat itse kulunsa.

  79. Huo­maat­ko, Mik­ko Säre­lä, mitä itse asias­sa toteat?
    Kau­pun­gin­osan A asuk­kaat eivät halua asi­aa Y, Kau­pun­gin­osan B asuk­kaat eivät halua asi­aa Y, Kau­pun­gin­osan C asuk­kaat eivät halua asi­aa Y,
    Kau­pun­gin­osan D asuk­kaat eivät halua asi­aa Y,
    Kau­pun­gin­osan E asukkaat…

    Val­ke­nee­ko? Hel­sin­ki­läi­set eivät halua nykyis­tä tii­viim­pää asu­tus­ta, eivät enää yhtä­kään vihe­ra­luet­ta annet­ta­vak­si asu­tuk­sel­le, eivät halua pil­ven­piir­tä­jiä, eivät katet­tu­ja väy­liä, eivät ran­to­jen raken­ta­mis­ta (vaik­ka sitä ei kut­sut­tai­si ran­to­jen raken­ta­mi­sek­si), he vas­tus­ta­vat tätä muka­mas-väis­tä­mä­tön­tä edis­tys­tä ja “vas­tuul­lis­ta yhteiskuntarakennetta”.

    Sil­ti jos­sa­kin ylä­puo­lel­la on jon­kin­lai­nen suo­ras­ta vas­tuus­ta vapau­tet­tu, pai­kal­lis­de­mo­kra­ti­aa hal­vek­su­va (“nim­byt” on aivan sel­vä pejo­ra­tii­vi, jol­la mitä­töi­dä ihmi­siä), kes­kus­te­le­ma­ton ja pää­tök­sen­sä salas­sa suun­nit­te­le­va, itsen­sä edis­tyk­sel­li­sek­si luo­kak­si korot­ta­nut tek­no­kra­tia, joka tekee jär­jes­täen sel­lai­sia lin­jauk­sia Hel­sin­gil­le, joi­ta val­tao­sa kau­pun­ki­lai­sis­ta vas­tus­taa. Tekee siis Hel­sin­gis­tä sel­lais­ta, mil­lais­ta Hel­sin­kiä val­tao­sa ei halua.

    Kenen kau­pun­ki tämä oikein on? Kau­pun­gin asuk­kai­den vai tämän itsen­sä korot­ta­neen kulis­seis­sa liik­ku­van tek­no­kra­tian, joka ei edes lai­ta sel­vi­tyk­si­ään avoi­mes­ti luet­ta­vik­si ja näyt­tää käyt­tä­vän Hesa­ria lähin­nä ilmoi­tus­luon­toi­se­na äänitorvena?

    Tämä toi­nen piir­re täs­tä kehi­tyk­ses­tä on vie­lä se, johon aiem­min yllä viit­ta­sin kysy­mäl­lä näis­tä luvuis­ta 360,000 ja 430,000. Tämä mil­jar­di­ra­hoit­tei­nen kau­pun­ki­ku­van muut­ta­mi­nen, jota ihmi­set eivät halua, teh­dään arvioi­den perus­teel­la aina­kin 50%:sti sel­lais­ten maa­han­muut­ta­jien asut­ta­mi­sek­si, joi­ta suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta ei tähän maa­han halua.

    Kaik­ki tämä suun­ni­tel­laan, val­mis­tel­laan ja pää­te­tään ver­hon taka­na, pyr­ki­mäl­lä pitä­mään pois­sa jul­ki­suu­des­ta todel­li­nen kuva ja kes­kus­te­lu sii­tä, mil­lai­nen pää­kau­pun­ki­seu­tu oikein tulee ole­maan vuon­na 2025, 2035 tai 2040.

    Mis­tään ei löy­dy mus­taa val­koi­sel­la auki kir­joi­tet­tu­na näi­tä visioi­ta, “tätä se todel­la tar­koit­taa, tätä se kon­kreet­ti­ses­ti on”, seu­ra­ten kysy­myk­sel­lä, haluam­me­ko me kan­sa­lai­si­na tätä, mitä te olet­te täs­tä miel­tä? Sen arvos­ta­mis­ta, mikä on näi­den pää­tös­ten kans­sa elä­vien ihmis­ten näke­mys? Jos las­ket nämä nim­byt yhteen niin saat tulok­sek­si “Not in our City”. Eikä nyt ole kyse sai­raa­lois­ta lähi­naa­pu­rus­tos­sa, vaan sel­lai­ses­ta kehi­tyk­ses­tä, mikä ei ole pakol­lis­ta, ei kos­ke­ta suo­raan ter­vey­den kal­tai­sia perus­oi­keuk­sia, kehi­tyk­ses­tä, joka on valin­nais­ta, jon­ka suh­teen voi­daan vali­ta toisin.

    Mut­ta tämä vaih­toeh­to­jen valit­se­mi­sen pro­ses­si on tek­no­kra­ti­soi­tu pois aktii­vi­sen demo­kraat­ti­sen kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan alu­eel­ta. Vaik­ka juu­ri näis­sä kysy­myk­sis­sä tuli­si olla toi­sin. Esi­mer­kik­si Laut­ta­saa­ren kan­sa­lai­sak­tii­vien koke­muk­sien luke­mi­ses­ta ei voi olla välit­ty­mät­tä kat­ke­ra tun­ne sii­tä, että tek­no­kra­tial­le on ollut yksi hal­vek­sut­ta­va hai­lee, mitä ne pai­kal­li­set asuk­kaat ajat­te­le­vat, joi­den elä­mään toteu­tu­mas­sa ole­vat kaa­vai­lut suo­raan vaikuttavat.
    Kau­pun­gin Suu­ri visio tulee, vaik­ka kai­kis­ta yhteen­las­ke­tuis­ta nim­byis­tä muo­dos­tu­va sel­keä kau­pun­gin asuk­kai­den enem­mis­tö sitä vastustaisi.

    Suu­ri visio ei ole väis­tä­mät­tö­myys, joka jon­kun on kui­ten­kin otet­ta­va taka­pi­hal­leen tah­toi tai ei. Sen suh­teen oli­si täy­sin mah­dol­lis­ta päät­tää, ettei kenen­kään takapihalle.

  80. Mikä pak­ko kehys­kun­ta­lai­sia on tän­ne autoi­neen päästää? 

    Sehän on vain seu­raus ham­paat­to­mas­ta val­tuus­to­po­li­tii­kas­ta, ettei mitään rajoi­tuk­sia ole saa­tu aikai­sek­si auto­vir­roil­le. Lait­ta­kaa nyt pee­ve­li soi­koon sel­lai­set ruuh­ka­mak­sut tai tie­tul­lit tai ihan mitä vain, joka pakot­taa muu­al­la asu­vat kek­si­mään mui­ta liikkumisratkaisuja. 

    Ihme ajat­te­lua, että kun tän­ne tun­ge­taan häi­rit­se­väs­ti autoi­neen, niin ilman muu­ta pitää jär­jes­tää täl­le poru­kal­le asun­not merenrantaan. 

    Ja jos ker­ran pitää, niin raken­ta­kaa nyt se Kata­ja­no­kan kär­ki ensim­mäi­sek­si. Vai olet­ko Osmo puh­das­ve­ri­nen nim­byi­li­jä? Eli kaik­kial­le muu­al­le slum­mit ovat ter­ve­tul­lei­ta pait­si naapuriin…

    ++++++++

    Hyvä kir­joi­tus, az!

    1. Kata­ja­no­kan kär­ki on jo raken­net­tu. Pal­jon Munk­ki­vuor­ta tehok­kaam­min jopa. Sil­ti se on hyvin halut­tua asuinaluetta.

  81. tpyy­luo­ma:

    Sen takia se pitäi­si­kin teh­dä niin kuin Hami­lo­kin sanoo, tekee sii­tä kadun. Ruuh­kat siir­tyy Ruo­ho­lah­des­ta sil­lal­le Espoon ja Hel­sin­gin rajal­le. Tämä on hyvä asia.

    Län­si­väy­lä ei kui­ten­kaan (onnek­si) ole Hel­sin­gin kau­pun­gin katu, vaan val­tion Vt51, jota hel­sin­ki­läi­set autoi­lun vas­tus­ta­jat eivät voi mie­lin mää­rin hallinnoida.

  82. En nyt ole vähään aikaan käy­nyt, mut­ta minus­ta ran­nas­sa on jotain tur­haa pusik­koa, jon­ka tilal­le mah­tui­si asuin­ta­lo, jos toinenkin..

    Vedät minus­ta hie­man hätäi­siä joh­to­pää­tök­siä asui­na­lu­een halut­ta­vuu­des­ta. Tus­kin Kata­ja­nok­ka on halut­tu “tehok­kaan” raken­ta­mi­sen­sa ansios­ta, vaan kes­kus­tan ja meren lähei­syy­den sekä vie­hät­tä­vän jugend-alu­een takia. 

    Skat­ta oli­si var­mas­ti vie­lä halu­tum­pi, jos nii­tä rumia 80-luvun talo­ja ei oli­si lain­kaan, vaan alu­eel­la oli­si laa­ja vihe­ra­lue, vaik­ka­pa pari ten­nis­kent­tää, puru­ra­ta ja iso las­ten leikkipuisto. 

    Onko nokal­la muu­ten leik­ki­puis­toa? Siis täl­lais­ta, jos­sa on sisä­ti­lat ja ohjaa­ja vai onko Kal­lios­sa lähin?

    1. Nokal­la ei ole leik­ki­puis­toa. Sil­ti tän­ne ihmi­siä tulee ilman että hei­tä pitäi­si sii­hen väki­val­lal­la pakottaa.

  83. Niin… asuin­pai­kan valin­nan tie­tys­ti teke­vät van­hem­mat eivät­kä leik­ki­puis­toi­käi­set lapset. 

    Leik­ki-ikäi­sen lap­sen tai vie­lä pie­nen kou­lu­lai­sen­kin näkö­kul­mas­ta Kata­ja­nok­ka on ankea ja virik­kee­tön ympä­ris­tö ver­tail­len moniin mui­hin kan­ta­kau­pun­gin kul­miin, saa­ti­ka mui­hin asuinalueisiin.

  84. lund­qvist sen sanoi. Mik­si suun­nit­te­lu aina käy­dään pimein lyh­dyin. KSV on jo 6 kk pan­tan­nut eri­lai­sia sel­vi­tyk­siä Öster­sun­do­min lii­ken­ne­jär­jes­te­lyis­tä ja suun­nit­te­luis­ta. Mikä­pä tämä demo­kra­tia oikein on, kaik­ki pää­te­tään kabi­ne­teis­sä ja sau­nois­sa. Niin kun tuo koko Län­si Sipoon kaap­paus­kin, sovi­taan kes­keis­ten poli­tiik­ko­jen kans­sa että näin teh­dään, ote­taan [pois­tet­tu her­jaa­va ja perä­tön attribuutti/OS] kun­ta­sel­vit­tä­jä joka härs­kis­ti kopio Hel­sin­gin omia sel­vi­tyk­siä omas­sa nimes­sään, sovi­taan minis­te­riön ja jopa oikeu­den kans­sa min­kä­lai­sia pää­tök­siä pitää saa­da. Mis­sä on kan­sa­lais­kes­kus­te­lu ja avoimuus?
    Nyt kun sopi­vas­ti on saa­tu maan joh­ta­va leh­ti mukaan unoh­de­taan koko­naan että met­ro vaa­tii YVA pro­ses­sin. No YVA on myös tyh­jän kans­sa kun vali­taan kiva kon­sult­ti joka tuot­taa juu­ri halu­tut tulok­set. Kan­sa­lai­sia kuul­laan aina välil­lä mut­ta yleen­sä­hän tode­taan ettei aiheu­ta mitään toi­men­pi­tei­tä. Oikeat “eks­per­tit­hän” lausu­vat juu­ri sopi­vat mie­li­pi­teet. Mihin demo­kra­tia unohtui?

  85. az, samaan aikaan samat asuk­kaat valit­ta­vat asu­mi­sen kal­leu­des­ta. Mis­tä­kö­hän se johtuu…

    Sitä pait­si, väit­täi­sin että monet nois­ta, jot­ka vas­tus­ta­vat lisä­ra­ken­ta­mis­ta kotia­lu­eel­laan kan­nat­ta­vat lisä­ra­ken­ta­mis­ta Hel­sin­gis­sä. Kun­han se ei vaan muu­ta rakas­ta kotiym­pä­ris­töä. Muis­tan sen, mil­lai­nen tap­pe­lu Espoos­sa oli saa­da Lep­pä­vaa­ran ete­lä­puo­li raken­net­tua. Siel­lä kun oli ne rak­kaat risu­kot ja hai­se­vat ojat, jois­sa oli lap­se­na leikitty. 

    Laut­ta­saa­ren­kin nykyi­sen muo­tois­ta raken­ta­mis­ta vas­tus­tet­tiin aktii­vi­ses­ti aika­naan. Se kun tuho­si Hel­sin­gin lähei­syy­des­sä ole­van iha­nan mök­kei­ly­saa­ren. Oli­si var­maan pitä­nyt jät­tää rakentamatta. 

    Tie­dok­si vain, että se kan­nat­ta­ma­si poli­tiik­ka joh­taa sii­hen, että Hel­sin­gis­sä kas­va­neil­la, joil­la ei ole Pap­pa beta­lar van­hem­pia, ei sinun meto­deil­la­si ole varaa asua Hel­sin­gis­sä. Eikä tuol­la menol­la koh­ta edes Espoos­sa tai Van­taal­la. Asu­mi­sen kal­leus ei kos­ke­ta pel­käs­tään muu­al­ta muut­ta­via, vaan myös Hel­sin­gis­sä kas­va­via nuo­ria — ja niil­lä, jot­ka eivät muu­ten vaan vie­lä omis­ta asuntoaan. 

    Jos halu­aa asua kau­pun­gis­sa, jos­sa ei mikään muu­tu, kan­nat­taa muut­taa pois kas­vu­kes­kuk­ses­ta. Kas­vu ja muu­tos kuu­luu Hel­sin­kiin — ja on aina kuu­lu­nut (aina­kin sato­ja vuosia).

  86. > Asu­mi­sen kal­leus ei kos­ke­ta pel­käs­tään muualta
    > muut­ta­via, vaan myös Hel­sin­gis­sä kas­va­via nuoria
    > – ja niil­lä, jot­ka eivät muu­ten vaan vie­lä omista
    > asuntoaan.

    onnek­si nuo­ret ovat fik­su­ja ja huo­man­ne­vat, että asun­not ovat pal­jon hal­vem­pia vaik­ka­pa Sak­sas­sa. Sak­sas­sa on myös suu­reh­ko pula esim päte­vis­tä insi­nöö­reis­tä. Siis­pä veik­kai­sin, että sak­saa kan­nat­tai­si opiskella. 

    Jos asun­to­jen hin­nat yhä nouse­vat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, hyviä veron­mak­sa­jia ei mene­tä vain pää­kau­pun­ki­seu­tu vaan koko Suomi.

  87. Mik­ko Säre­lä, Hel­sin­gin väki­lu­ku tip­pui vuo­si­na 1970–1990 kun mm. per­heel­li­siä muut­ti asu­maan oma­ko­ti­ta­loi­hin Hel­sin­gin ulko­puo­lel­le. Veto­voi­ma- ja kas­vu­te­ki­jöi­hin voi­daan vai­kut­taa poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä. Ne eivät seu­raa luon­non­lain omaisesti.

    Esi­mer­kik­si visio Hel­sin­gin maa­han­muut­ta­ja­väes­tön kas­vat­ta­mi­ses­ta n. 100,000:lla seu­raa­vien 20 vuo­den aika­na on toteu­tues­saan seu­raus­ta poliit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä, joi­den suh­teen oltai­siin voi­tu päät­tää myös toisin.

    Pel­ko­si asun­to­jen hin­to­jen nouse­mi­ses­ta koh­tuut­to­mik­si Hel­sin­gis­sä, joka ei kaa­vot­tai­si ja raken­tai­si suun­ni­tel­tua tah­tia, on myös hie­man kei­no­te­koi­sen oloinen.

    Jos yri­tys toi­sen­lai­sis­ta kaa­voi­tus­pää­tök­sis­tä joh­tuen ei löy­täi­si itsel­leen halua­mi­aan toi­mi­ti­lo­ja Hel­sin­gis­tä, se voi­si etsiä nii­tä mm. Tam­pe­reel­ta. Muka­naan se vei­si työ­paik­ko­ja, vero­tu­lo­ja ja vetovoimatekijöitä.

    Kas­vu­pai­nei­den tasau­tues­sa laa­jem­min Suo­men kar­tal­la, vähe­ni­si myös asun­to­jen kysyn­tä Hel­sin­gis­sä ja vuo­krat ja asun­to­jen hin­nat aikaa myö­ten tasapainottuisivat.

  88. Lähi­ju­na pal­ve­lee tuo­ta aluet­ta huonosti,koska sil­lä pää­si­si vain Mal­mil­le ja kes­kus­taan, mut­ta ei sin­ne, min­ne suu­rin osa ihmi­sis­tä on menossa.” 

    Mihin ne ihmi­set ovat menos­sa? Kulos­aa­reen? Jos ja kun Pisa­ra jonain päi­vä­nä raken­ne­taan, niin lähi­ju­nal­la pää­see kes­kei­sil­le kan­ta­kau­pun­gin alueil­le ja lisäk­si muu­al­le, mihin nyt rata­verk­ko sat­tuu ulot­tu­maan. Sik­si toi­sek­seen lähi­ju­na ei tie­ten­kään voi olla ainut Öster­sun­do­min jouk­ko­lii­ken­ne­muo­to. Sin­ne tar­vi­taan bus­se­ja (tai rai­tio­vau­nu­ja) aivan samoin kuin met­ron tapauk­ses­sa. Met­ro perus­tuu Hel­sin­gin väes­tö­ti­heyk­sil­lä lii­tyn­tä­lii­ken­tee­seen, sikä­li kun asia ei ole vie­lä sel­vä. Pien­ta­lo­val­tai­sek­si kaa­vail­lus­sa Öster­sun­do­mis­sa asia tul­lee enti­ses­tään koros­tu­maan, kos­ka suu­rin osa ihmi­sis­tä asuu kau­em­pa­na kuin muu­ta­man sadan met­rin pääs­sä asemasta.

    Val­tio ole kiin­nos­tu­nut sen vaa­ti­mien jät­ti-inves­toin­tien nopeut­ta­mi­seen, vaik­ka ne voi­si­vat sinän­sä olla tar­peel­li­sia myös ilman Sipoon rataa. Se on mah­dol­li­nen vas­ta, kun pää­ra­dan kau­ko­ju­nat ohja­taan kul­ke­maan leh­toa­se­man kaut­ta, kos­ka pää­ra­dal­le ei mah­du kym­me­nen minuu­tin välein kul­ke­via Sipoon junia.”

    Sipoon radan junat mah­tui­si­vat pää­ra­dal­le kulun­val­von­nan uudis­ta­mi­sel­la. Se on itse asias­sa ajan­koh­tais­ta ja mil­tei vält­tä­mä­tön­tä ennen kuin Öster­sun­do­miin on muu­rat­tu yhtä­kään kivi­jal­kaa ja täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä, raken­ne­taan­ko HELI-rataa vai ei.

  89. Län­si­väy­lä ei kui­ten­kaan (onnek­si) ole Hel­sin­gin kau­pun­gin katu, vaan val­tion Vt51, jota hel­sin­ki­läi­set autoi­lun vas­tus­ta­jat eivät voi mie­lin mää­rin hallinnoida.

    Sii­hen se on tähän saak­ka kaa­tu­nut­kin, en tie­dä mitä tapah­tui­si jos kau­pun­ki kaa­voit­tai­si sen.

    Mikä olen­nai­nen ero autoi­li­joi­den kan­nal­ta on sii­nä että sei­so­taan­ko autoil­la Ruo­ho­lah­des­sa vai Laut­ta­saa­ren län­si­puo­lel­la sil­lal­la? Nuo on siis vaih­toeh­to­ja, lii­ken­ne ruuh­kau­tuu joka tapauk­ses­sa sii­nä mis­sä mota­ri osuu katu­verk­koon. Nopeus­ra­joi­tuk­sen pien­nyk­sen vai­ku­tus sinän­sä auto­mat­koi­hin on ehkä kak­si minuut­tia, ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la. Hyö­tyi­nä ei ole nyt kuin esi­mer­kik­si se että Poh­jois-Laut­ta­saa­ren meluon­gel­mat ratkeaisivat.

    1. Nopeus­ra­joi­tuk­sen pien­nyk­sen vai­ku­tus sinän­sä auto­mat­koi­hin on ehkä kak­si minuuttia,

      Kak­si minuut­tia!!? Sata­ses­ta kuu­teen­kymp­piin 24 sekun­tia. Vii­teen­kymp­piin 36 sekuntia.

  90. Lähi­ju­na pal­ve­lee tuo­ta aluet­ta huonosti,koska sil­lä pää­si­si vain Mal­mil­le ja kes­kus­taan, mut­ta ei sin­ne, min­ne suu­rin osa ihmi­sis­tä on menossa.

    Lähi­ju­nal­la pää­si­si len­to­ken­täl­le, Pää­ra­dan kau­ko­ju­niin, Pasi­las­ta Mei­lah­teen, Kum­pu­laan, Pitä­jän­mäel­le, Lep­pä­vaa­raan, koko Län­si-Van­taal­le, jne. huo­mat­ta­vas­ti nopeam­min. Itsea­sias­sa se saat­tai­si olla jopa Ete­lä-Espoo­seen nopeam­pi. Itik­seen se on huo­no vaih­toeh­to, sii­hen voi var­maan kek­siä jotain muu­ta­kin kuten ratikan.

    Ja ihan näin enna­koi­vas­ti, pää­au­to­väy­lä kul­kee Lah­den­tien kaut­ta joten tuo rata on nime­no­maan samas­sa lii­ken­ne­suun­nas­sa kuin muu­kin lii­ken­ne, jos se nyt jos­tain syys­tä on tärkeää.

    Val­tio ole kiin­nos­tu­nut sen vaa­ti­mien jät­ti-inves­toin­tien nopeut­ta­mi­seen, vaik­ka ne voi­si­vat sinän­sä’ olla tar­peel­li­sia myös ilman Sipoon rataa.

    Val­tion osuus met­ros­ta­kin on n. 200 mil­joo­naa Maj­vi­kin sakka.

    Se on mah­dol­li­nen vas­ta, kun pää­ra­dan kau­ko­ju­nat ohja­taan kul­ke­maan leh­toa­se­man kaut­ta, kos­ka pää­ra­dal­le ei mah­du kym­me­nen minuu­tin välein kul­ke­via Sipoon junia.

    Pää­ra­dan kau­ko­lii­ken­teen vie­mi­nen len­to­ken­täl­lä on hyvä han­ke ja toi­vot­ta­vas­ti toteu­tuu, kus­tan­nuk­set vaan sii­nä­kin hir­vit­tää. Väi­tän nyt kui­ten­kin että yksi 10 minuu­tin välein kul­ke­va juna saa­daan mah­tu­maan kevyem­min­kin inves­toin­nein, esi­mer­kik­si ihan vaan paran­ta­mal­la kau­pun­ki­ju­nien kulun­val­von­taa. Mal­mil­ta Pasi­laan saak­ka on myös koh­tuul­li­sen hyvä rata­va­raus jos halu­taan lisä­kis­ko­ja, sii­tä poh­joi­seen se on ongel­mal­li­sem­pi mut­ta se ei tähän liity.

    Mak­saa­han se, mut­ta mikä­pä täs­sä ei maksaisi.

  91. az: “Jos yri­tys toi­sen­lai­sis­ta kaa­voi­tus­pää­tök­sis­tä joh­tuen ei löy­täi­si itsel­leen halua­mi­aan toi­mi­ti­lo­ja Hel­sin­gis­tä, se voi­si etsiä nii­tä mm. Tam­pe­reel­ta. Muka­naan se vei­si työ­paik­ko­ja, vero­tu­lo­ja ja vetovoimatekijöitä.” 

    Tai yri­tys jät­täi­si laa­jen­ta­mi­set sik­seen, ja jät­täi­si luo­mat­ta työ­paik­ko­ja, vero­tu­lo­ja ja vetovoimatekijöitä.

  92. az, Hel­sin­gin seu­dun väes­tö kas­voi myös mai­nit­se­mal­la­si 1970–1990 välil­lä. Niin se tulee teke­mään myös näkö­pii­ris­sä ole­vas­sa tulevaisuudessa. 

    Poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä Hel­sin­gin kau­pun­ki voi vai­kut­taa lähin­nä sijoit­tu­vat­ko nuo ihmi­set 30–50km pää­hän Hel­sin­gis­tä vai kan­ta­kau­pun­gin lähelle. 

    Pel­ko­ni asun­to­jen hin­to­jen nousus­ta ei ole mitään kuvi­tel­maa. Jos nuo­ri per­he halu­aa saa­da per­hea­sun­non kau­pun­ki­mai­ses­ta ympä­ris­tös­tä Hel­sin­gis­sä, tar­vi­taan rahaa vähin­tään 400 000 euroa. Kah­del­le kes­ki­tu­loi­sel­le pal­kan­saa­jal­le tuo on noin 7 vuo­den brut­to­tu­lot. 4% korol­la (nykyi­nen alhai­nen kor­ko­ta­so ei tule säi­ly­mään kovin pit­kään) pank­ki­lai­nas­sa pel­käs­tään kor­koi­hin kuluu 1000€/kk, eli nel­jän­nes per­heen nettotuloista.
    Lai­nan­hoi­to­ku­lui­hin ja yhtiö­vas­tik­kee­seen kului­si hel­pos­ti pit­käl­le yli puo­let per­heen tuloista. 

    Asun­to­jen jär­kyt­tä­vä hinn­an­nousu on todel­li­suut­ta jo nyky­päi­vä­nä ja se joh­tuu juu­ri täs­mäl­leen sii­tä, ettei Hel­sin­ki ole suos­tu­nut raken­ta­maan riit­tä­väs­ti Kehä I:n sisä­puo­lel­le. Sata­mien raken­ta­mi­nen on pien­tä piper­rys­tä tar­pee­seen verrattuna.

  93. Jos yri­tys toi­sen­lai­sis­ta kaa­voi­tus­pää­tök­sis­tä joh­tuen ei löy­täi­si itsel­leen halua­mi­aan toi­mi­ti­lo­ja Hel­sin­gis­tä, se voi­si etsiä nii­tä mm. Tam­pe­reel­ta. Muka­naan se vei­si työ­paik­ko­ja, vero­tu­lo­ja ja vetovoimatekijöitä.”

    Se voi­si myös löy­tää nii­tä Tal­lin­nas­ta, Tuk­hol­mas­ta, Köö­pen­ha­mi­nas­ta, Ber­lii­nis­tä, San Die­gos­ta, Hong Kon­gis­ta, tai kym­me­nis­tä muis­ta met­ro­po­leis­ta maa­il­mal­la. Mikään ei takaa sitä, että yri­tys perus­tai­si toi­mi­pis­teen­sä Tam­pe­reel­le, jos ei Hel­sin­gis­tä löy­dy tilaa. Veroeu­rot ja työ­pai­kat eivät vali­tet­ta­vas­ti jäi­si täs­sä tapauk­ses­sa Suomeen.

  94. Kak­si minuut­tia!!? Sata­ses­ta kuu­teen­kymp­piin 24 sekun­tia. Vii­teen­kymp­piin 36 sekuntia.

    Olet oikeas­sa, muis­te­lin jotain van­haa ja mit­taan var­maan vähän eri taval­la. Koi­vusaa­res­ta Sal­mi­saa­reen on noin 2,5km, ajoa­jat nopeuksilla
    80km/h 2 min
    60km/h 2,5 min
    50km/h 3 min
    40km/h 4 min (3min 45s jos ollan tarkkoja)

    Ruuh­ka-aikaan tuol­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä, kes­ki­no­peus Län­si­väy­läl­lä on jo nyt 40km/h.

  95. Kes­kus­te­lus­sa vii­ta­taan mah­dol­li­suu­teen tehos­taa juna­lii­ken­net­tä Pisa­raa hal­vem­mil­la vaih­toeh­doil­la (esi­mer­kik­si kehit­tä­mäl­lä kulun­val­von­taa). Ulko­mai­sen esi­mer­kin valos­sa tämä tun­tuu mah­dol­li­sel­ta. Aina­kin Lon­toos­sa Vic­to­rian säk­kia­se­mal­la on 19 rai­det­ta Hel­sin­gin tapaan. 

    http://www.networkrail.co.uk/documents/For%20Passengers/Station%20Maps/4510_Victoria%20Station%20Map.pdf

    Kun äsken kävin kat­so­mas­sa juna­ti­heyt­tä, kel­lo 12:n ja 13:n välil­lä ase­mal­ta läh­ti 40 junaa ja sin­ne saa­pui 37 junaa (yhteen­sä siis 77 junaa tunnissa). 

    http://ojp.nationalrail.co.uk/en/s/ldbboard/arr/VIC

    Pisa­raa suun­ni­tel­taes­sa on arvioi­tu, että ruuh­ka-aikaan vuon­na 2015 Hel­sin­gis­tä läh­ti­si 19 ja sin­ne saa­pui­si 23 junaa (sivut 8 ja 9); yhteen­sä 42 junaa tunnissa. 

    http://www.prorautatie.net/PISARA-esitys%20-%20pro%20rautatie.pdf

    Ei siis lie­ne höl­mö­läi­sen hom­maa sel­vi­tel­lä pääs­täi­siin­kö juna­ti­hey­den lisää­mi­seen vaih­toeh­to­ja etsimällä. 

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Lausu.htm

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  96. Kale­vi Kämäräinen:

    Aina­kin Lon­toos­sa Vic­to­rian säk­kia­se­mal­la on 19 rai­det­ta Hel­sin­gin tapaan. 

    Oleel­lis­ta ei itse asias­sa ole niin­kään lai­tu­rien mää­rä (ja nii­den vie­res­sä ole­vat rai­teet), vaan ase­mal­le tule­vien rai­tei­den mää­rä, sekä vaih­de­ku­jat joi­den kaut­ta rai­det­ta voi vaihtaa.

    Hel­sin­gin pää­rau­ta­tie­a­se­mal­le tulee 8 lii­ken­ne­käy­tös­sä ole­vaa rataa. Google map­sis­ta las­ke­mal­la Vic­to­rial­le näyt­täi­si tule­van 9 rataa (Tha­me­sin sil­lan koh­dal­la), jois­ta toki joku saat­taa olla muus­sa kuin lii­ken­ne­käy­tös­sä, mut­ta luul­ta­vam­min ei, kos­ka ase­man vie­res­sä on eril­li­sä sei­son­ta­rai­tei­ta iso hal­lil­li­nen toi­sin kuin Helsingissä.

    No, on 77/9 sil­ti pal­jon enem­män kuin 42/8. Epäi­le­mät­tä Hel­sin­gin rau­ta­tie­a­se­maa on mah­dol­lis­ta tehos­taa. Vaih­de­ku­jia saa­te­taan jou­tua muut­ta­maan ja sei­son­ta­rai­tei­ta raken­ta­maan lisää jon­ne­kin muu­al­le, mut­ta se ei ole täs­sä mit­ta­kaa­vas­sa mikään iso kustannus.

  97. Mik­ko Säre­lä: “Veroeu­rot ja työ­pai­kat eivät vali­tet­ta­vas­ti jäi­si täs­sä tapauk­ses­sa Suomeen.”

    Mitä vali­tet­ta­vaa sii­nä oli­si, jos voit­to­puo­le­na oli­si toi­mis­to­ra­ken­nuk­sen tilal­le kaa­voi­tet­tu vaik­ka se leik­ki­puis­to Kata­ja­no­kan lap­sil­le? Eikö tavoit­tee­na ole hyvin­voi­va, viih­ty­vä ja onnel­li­nen yhteis­kun­ta? Ei brut­to­kan­san­tuot­teen mak­si­moin­ti. Vähem­män roi­naa, enem­män aikaa — vähem­män beto­nia, enem­män inhi­mil­lis­tä kaupunkitilaa.

    Mik­ko Säre­lä: “Poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä Hel­sin­gin kau­pun­ki voi vai­kut­taa lähin­nä sijoit­tu­vat­ko nuo ihmi­set 30–50km pää­hän Hel­sin­gis­tä vai kan­ta­kau­pun­gin lähelle.”

    Jos työ­pai­kat Hel­sin­gis­sä eivät lisään­ny, niin ei lisään­ny myös­kään radi­kaa­lis­ti asu­tus­tar­ve näil­le työn­te­ki­jöil­le, pois lukien yhteis­kun­nan ikä­ra­ken­teen muu­tos ja maa­han­muut­ta­jien mah­dol­li­nen työllistymättömyys.

    Sikä­li kun asu­tus­ta tar­vi­taan lisää, niin on inhi­mil­li­sem­pää raken­taa 30 kilo­met­rin pää­hän (mut­ta ei kan­sal­lis­puis­ton pääl­le) ajo­tien ja mahd. radan var­teen kuin sel­lai­seen jo muu­ten­kin ahtaa­seen kau­pun­ki­ti­laan, mikä voi­si olla ulkoi­lua­luet­ta, leik­ki­puis­toa, laa­jem­paa kou­lun­pi­haa, har­ras­tus­ti­laa, nuo­ri­so­ti­laa, vapaan kult­tuu­ri­toi­min­nan aluet­ta jne.
    Mut­ta se tila ei voi olla mitään näis­tä, jos sii­hen tulee jäl­leen uusi ker­ros­ta­loa­lue, jäl­leen uusi toi­mi­ti­la yrityksille.

    Kum­man suun­tauk­sen uskoi­sit edis­tä­vän enem­män kau­pun­gis­sa asu­vien hyvin­voin­tia ja viihtyvyyttä?

    Tämä asia on mie­les­tä­ni niin itses­tään sel­vä, että sil­le on löy­dyt­tä­vä jokin muu seli­tys, jokin kol­mas teki­jä, joka hämär­tää ihmis­ten har­kin­ta­ky­kyä. Väi­tän tämän kau­pun­ki­ti­lan epäin­hi­mil­lis­tä­mi­sen osin juon­tu­van näis­sä visiois­sa ja sel­vi­tyk­sis­sä tiu­haan tois­tu­vas­ta läh­tö­koh­das­ta, että kaupunki/yhteiskuntarakenteen suun­nit­te­lus­sa on otet­ta­va huo­mioon ilmas­ton­muu­tos. Sik­si on raken­net­ta­va tii­viis­ti vie­ri vie­reen, jot­ta väli­mat­kat, ja nii­den kul­ke­mi­sen tuot­ta­ma CO2 vähe­nee, ja läm­mi­tys­ku­lut pie­ne­ne­vät, hai­tois­ta kau­pun­ki­ti­lal­le välit­tä­mät­tä. Sik­si on vas­tus­tet­ta­va mm. “republi­kaa­ni­lä­hiöi­tä”, vaik­ka ne osal­taan vapaut­tai­si­vat kau­pun­kiin tilaa inhi­mil­li­sel­le kult­tuu­ril­le, kos­ka republi­kaa­ni­lä­hiös­tä kau­pun­kiin kul­ke­mi­nen tuot­taa CO2-päästöjä.

    Täs­tä väi­tän ole­van pal­jol­ti kysy­mys. Jos meil­lä ei oli­si tätä kuvi­tel­tua uhka­ku­vaa, tai jos CO2-pääs­töt­tö­mät autot oli­si­vat jo ylei­ses­sä käy­tös­sä, niin nykyis­tä kau­pun­ki­ku­van kan­nal­ta epäin­hi­mil­lis­tä­vää poli­tiik­kaa ei samas­sa mitas­sa suun­ni­tel­tai­si, eikä se sai­si samas­sa mitas­sa kannatusta.

  98. az, Töö­lö on pal­jon viih­tyi­säm­pi asui­na­lue kuin kes­ki­mää­räi­nen lähiö. Aina­kin näin omas­ta mie­les­tä­ni. Ilmei­ses­ti aika monen muun­kin mie­les­tä, kun ver­taa Töö­lön hin­ta­ta­soa kes­ki­mää­räis­ten lähiöi­den hintatasoon.

  99. Eihän tuol­le ole mitään yleis­tä mit­ta­ria, kos­ka kysy­mys on sub­jek­tii­vi­nen. Republi­kaa­ni­lä­hiöi­den suo­sio ker­too sii­tä, että se on monil­le, eri­to­ten lap­si­per­heil­le, viih­tyi­säm­pi asui­na­lue, onhan sin­ne usein vapaa­eh­toi­ses­ti kau­pun­gis­ta muutettu.

    Nuo­ri 20-vuo­tias opis­ke­li­ja taas viih­tyy toden­nä­köi­ses­ti parem­min kau­pun­gin syk­kees­sä ja yli­opis­ton lähellä.

    Eikä täs­tä vas­tak­kai­na­set­te­lus­ta juon­nu, että esi­mer­kik­si Töö­löön pitäi­si raken­taa lisää ja entis­tä tii­viim­min ja kor­keam­min. Töö­lö­läi­set vas­tus­tai­si­vat sitä.

    Kuten edel­li­ses­sä vies­tis­sä kysyin, eikö hel­sin­ki­läis­ten asuk­kai­den viih­ty­vyys ole tär­keäm­pi arvo kuin kau­pun­kiin ahdet­ta­vis­sa ole­van väki­mää­rän ja lii­ke­ti­lo­jen luku­mää­rän suuruus?
    Kai sinul­la­kin raja tämän suh­teen kui­ten­kin jos­sain koh­das­sa menee, mut­ta ei ilmei­ses­ti vie­lä sii­nä, kun pai­kal­li­set asuk­kaat vas­tus­ta­vat lisärakentamista?

  100. Mie­leen­kiin­tois­ta sinän­sä että AZn kuvaa­ma mal­li jos­sa ei koros­te­ta kes­kus­taa val­tio­val­lan toi­mes­ta vaan anne­taan useam­man kes­kus­tan syn­tyä, kuten los ange­le­sin 100+ kau­pun­kia joh­taa “tasaar­voi­sem­paan” asu­mi­seen kuin Hel­sin­gis­sä. Omakoti/rivitalo mak­saa ehkä jopa vähän enem­män kuin iso kes­kus­ta asun­to LAs­sa. Työ­mat­ka ajat­kin ovat LAs­sa noin 40min mikä on suur­kau­pun­kien lyhin­tä huip­pu­luok­kaa. Yhden kes­kus­tan koros­tus on lop­pu­jen lopuk­si elii­tin hom­maa niin Suo­mes­sa kuin USAssa…

  101. Ennus­tan täs­sä retees­ti, että muu Suo­mi jat­kaa tyh­je­ne­mis­tään ja väes­tö kes­kit­tyy Hel­sin­kiin ja uudellemaalle.

    Seu­rauk­se­na täs­tä on, että asun­to­jen hin­nat tule­vat Hel­sin­gis­sä ja lähia­lueil­la jat­ku­vas­ti nouse­maan. Täl­tä ei väes­tö­pai­neen vuok­si voi miten­kään vält­tyä. Raha ja ihmi­set kes­kit­ty­vät uudellemaalle.

    Myös lii­ken­ne tulee lisään­ty­mään. Toi­von­kin täs­sä Hel­sin­ki­puo­lu­eel­le sen ver­ran jär­keä pää­hän, että tule­vai­suu­des­sa työ­pai­kat kes­ki­tet­täi­siin kehä III:n var­rel­le eikä hel­sin­gin kes­kus­taan. Tämä vähen­täi­si lii­ken­ne­vir­taa kes­kus­taan, joka kapeal­le nie­mel­le raken­net­tu­na on luon­tai­nen liikennesumppu.

    Usko­kaa pois, että emme me kehys­kun­ta­lai­set halua ajaa yhtään lähem­mäk­si hel­sin­kiä kuin on pak­ko. Kehä I:n sisä­puo­li on autoi­li­jal­le vain epä­miel­lyt­tä­vä alue. Väl­tän aina kun voin.

  102. Juha:

    Toi­von­kin täs­sä Hel­sin­ki­puo­lu­eel­le sen ver­ran jär­keä pää­hän, että tule­vai­suu­des­sa työ­pai­kat kes­ki­tet­täi­siin kehä III:n var­rel­le eikä hel­sin­gin keskustaan.

    Heh. Seu­dul­la puhu­taan ruuh­ka­mak­suis­ta sik­si että nyky­ti­lan­ne­kin on huo­no ja ennus­teet näyt­tää ruuh­kau­tu­mi­sen pahe­ne­van rajus­ti. Pahin paik­ka tulee ole­maan Kehä III välil­lä Tuusu­lan­tie Hämeen­lin­nan­väy­lä. Näin sik­si että se on niin kau­ka­na ja pelk­kä Kehä­ra­ta ei nii­tä jul­ki­sia yhteyk­siä pelastata.

  103. az, kan­na­tan hyviä ulkoi­lua­luei­ta, puis­to­ja ja met­siä kau­pun­gis­sa. En kan­na­ta yli­tii­viis­ti raken­net­tu­ja lähiöi­tä. Sen sijaan kan­na­tan Hel­sin­gin kau­pun­gin kes­kus­tan laa­jen­ta­mis­ta (ja nyt puhun Hel­sin­gin kau­pun­gis­ta met­ro­po­li­na, en poliit­ti­se­na kaupunkiyksikkönä). 

    Kuten olen aiem­min kir­joit­ta­nut, Hel­sin­gis­sä on suu­ri vaje nime­no­maan kes­kus­ta-asu­mi­ses­ta. On luon­nol­lis­ta, että kas­va­van kau­pun­gin kes­kus­ta laa­je­nee. Näh­däk­se­ni tär­keim­mät laa­je­ne­mis­koh­teet jo suun­ni­tel­tu­jen lisäk­si Hel­sin­gis­sä löy­ty­vät Hert­to­nie­mi — Itä­kes­kus ja Tapio­la — Lep­pä­vaa­ra ‑akse­leil­ta.
    Sii­tä olen kir­joit­ta­nut esi­mer­kik­si tääl­lä: http://mikkosarela.blogspot.com/2010/08/helsingin-seudun-kaupunkikehitys.html

    En kan­na­ta sitä, että kor­ke­aa raken­ta­mis­ta roi­mi­taan sin­ne tän­ne, enkä sitä että kaik­ki puis­tot raken­ne­taan. Kan­na­tan sitä, että lähel­le Hel­sin­gin kes­kus­taa raken­ne­taan tilaa laa­je­ne­van kau­pun­gin uusil­le asuk­kail­le. Kan­na­tan myös sitä, että ne jot­ka halua­vat muut­taa lähi­öön, ker­ros­ta­loon tai oma­ko­ti­ta­loon, saa­vat niin teh­dä. Kan­na­tan, että niil­le, jot­ka halua­vat asua pil­ven­piir­tä­jis­sä ja tii­viis­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa raken­ne­taan valit­tui­hin paik­koi­hin mah­dol­li­suus teh­dä näin. Par­haat mah­dol­li­suu­det tähän ovat Lep­pä­vaa­ras­sa, Kei­la­nie­mes­sä, Koi­vusaa­res­sa, Pasi­las­sa ja mah­dol­li­ses­ti itä­väy­län pääl­lä Hert­to­nie­mi — Itä­kes­kus ‑akse­lil­la.

    Kan­na­tan valit­tu­jen paik­ko­jen tii­vis­tä raken­ta­mis­ta juu­ri sik­si, että se antaa mah­dol­li­sim­man monel­le mah­dol­li­suu­den asua kes­kus­tas­sa ja sääs­tää mah­dol­li­sim­man pal­jon puistoja.
    Kau­pun­kia­lu­een raken­nus­ti­hey­des­sä tuo Töö­lön ja Kam­pin reilu
    10000 asu­kas­ta ja rei­lut 15000 työ­paik­kaa neliö­ki­lo­met­ril­lä on var­sin hyvä asu­kas­ti­heys kes­kus­ta-alu­eel­la Hel­sin­gin kokoi­ses­sa mil­joo­na­kau­pun­gis­sa. Kun vaan saa­tai­siin se poliit­ti­nen yhtei­sym­mär­rys sii­tä, mihin sitä kes­kus­taa jat­ke­taan. Lähiöi­den tuhoa­mi­nen sil­lä, että raken­ne­taan lisää, jol­la tuho­taan vih­reys, mut­tei kui­ten­kaan tuo­te­ta kau­pun­gin etu­ja, ei ole hyvää rakentamispolitiikkaa. 

    Mei­dän 5‑vuotiaan mie­les­tä muu­ten Töö­lö on pal­jon parem­pi paik­ka asua kuin lähiö. Ihan käsit­tä­mä­tön aja­tus, ettei kau­pun­ki oli­si sopi­va paik­ka lap­si­per­heel­le. Itse per­heel­li­se­nä asui­sin pal­jon mie­luum­min kantakaupungissa. 

    az, et muu­ten vas­tan­nut kysy­myk­see­ni: oli­si­ko sinun mie­les­tä­si Laut­ta­saa­ri aikoi­naan pitä­nyt jät­tää mök­ki­saa­rek­si ja raken­ta­mat­ta? Raken­ta­mis­ta­han pai­kal­li­set asuk­kaat kovas­ti vas­tus­ti­vat? Esit­tä­mäl­lä­si periaatteella…

    ps. Hel­sin­ki on n. 1,3 mil­joo­nan asuk­kaan kau­pun­ki. Ainoa kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti jär­ke­vä tapa mita­ta ja ver­tail­la kau­pun­kien kokoa on kat­soa met­ro­po­lia­lu­een asukaslukua.

  104. Jos Laut­ta­saa­ren voi­si tai­kais­kus­ta palaut­taa sadan vuo­den takai­seen tilaan­sa, niin teki­sin sen ehdot­to­mas­ti. Kym­me­nen ker­taa Seu­ra­saa­ren kokoi­nen alue 3km Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta oli­si arvok­kaam­pi luon­non­ti­lai­se­na kuin asut­taes­saan 1,5% pk-seu­dun asuk­kais­ta. Jos nyt voi visioi­da taak­se­päin, niin en aivan luon­non­ti­lai­se­na saar­ta säi­lyt­täi­si (eikä se aivan ollutkaan).

    Muu­ta­ma Hiet­sun kal­tai­nen suu­rem­pi ylei­nen uima­ran­ta alu­eel­le oli­si sopi­nut, sekä ylei­siä ran­ta­sau­no­ja. Run­saas­ti oli­sin jät­tä­nyt sil­ti tilaa Seu­ra­saa­ren kal­tai­sel­le rau­hal­li­suu­del­le ja rau­hoit­ta­nut suu­rim­man osan saa­ren ran­nas­ta. Eri pitui­sia lenk­kei­ly­reit­te­jä toki, tal­vel­la hiih­to­la­tu­ja. Perin­teis­tä Suo­men­lah­den saa­ris­ton niit­ty­mai­se­maa oli­sin pitä­nyt yllä. Aina­kin lam­pai­ta alu­eel­le oli­si sopi­nut. Kesäis­tä pik­nik-maas­toa ihmi­sil­le. Asu­tus­ta alu­eel­le en oli­si suu­rem­min pääs­tä­nyt. Ehkä vuo­krat­ta­vat tai­tei­li­ja­re­si­dens­sit oli­si­vat sopi­neet kuvaan. Ehkä lei­ri­kes­kus lasten/nuorten kesä/harrasteleireille. Puu­ra­ken­ta­mis­ta. Pari ravin­to­laa, ehkä kau­pun­gin yllä­pi­tä­miä. Ehkä yksi vene­sa­ta­ma­kin mah­tui­si, mut­ta sen pitäi­si sopia alu­een hen­keen, joten ei moot­to­ri­ve­nei­tä. Van­ho­ja pur­je­ve­nei­tä oli­si voi­nut houkutella.

    Pari koi­ra­puis­toa, joi­den koko oli­si kes­ki­mää­räi­seen kau­pun­gin koi­ra­puis­toon näh­den monin­ker­tai­nen, ja virik­keel­li­syys kor­keam­pi. Lem­mik­kie­läin­ten uimaranta.
    Har­vak­sel­taan lii­ken­nöi­vä rai­tio­vau­nu­lin­ja voi­si kier­tää saar­ta, mut­ta ei toki aivan ran­nas­sa. Rai­tio­vau­nu oli­si tie­tys­ti van­haa 1900-luvun alun puis­ta mallia.

    Koi­vusaa­reen­kin sopi­si jotain muu­ta kuin nyt suun­ni­tel­tu vii­mei­sen­kin neliö­sen­tin nie­le­vä kyl­ty­mä­tön beto­ni­val­taus, jos­ta lin­ki­tin kuvan ylem­pä­nä. En voi aut­taa sitä, että näis­tä Grea­ter Hel­sin­ki 2050 visiois­ta tulee tois­tu­vas­ti mie­leen seu­raa­va maa­il­man­his­to­rial­li­nen mani­fes­ti sadan vuo­den takaa:

    the noc­tur­nal vibra­tion of arse­nals and docks beneath their gla­ring elect­ric moons; gree­dy sta­tions devou­ring smo­king ser­pents, fac­to­ries han­ging from the clouds by the threads of their smo­ke; brid­ges like giant gym­nasts step­ping over sun­ny rivers…”

  105. Mei­dän 5‑vuotiaan mie­les­tä muu­ten Töö­lö on pal­jon parem­pi paik­ka asua kuin lähiö

    Tie­tys­ti on, onhan se hänen kotin­sa ja van­hem­mat ovat sitä miel­tä. Ei 5‑vuotiaalla ole itse­näis­tä mie­li­pi­teen­muo­dos­tus­ta täl­lai­sis­ta asiois­ta, vaik­ka kuin­ka fik­su ikäi­sek­seen oli­si­kin, mitä en lain­kaan epäile. 

    Jos vii­si­vuo­ti­aan­ne viet­täi­si vaik­ka kuu­kau­den täs­sä mei­dän ava­ras­sa piha­pii­ris­sä, jos­sa jo neli­vuo­ti­aat leik­ki­vät itse­näi­ses­ti omat sään­tön­sä luo­den niin kei­nu­pef­fik­seen, puu­hip­paan ym, pyö­räi­le­vät piha­ka­duil­la, leik­ki­vät pii­los­ta ja kai­ken­lais­ta, mitä nyt lap­set kek­si­vät, niin saat­tai­si mie­li muuttua. 

    Munk­ki­vuor­ta kier­tää Ulvi­lan­tie, hevo­sen­ken­gän sisään jää­vä tila on kaik­ki tur­val­lis­ta puis­to­mais­ta aluet­ta jo alle kou­lui­kä­sen liik­kua pyörälläkin. 

    Kau­pun­gis­sa asu­vat noin pie­net lap­set tar­vit­se­vat yleen­sä vie­lä aikui­sen mukaan­sa ulko­val­vo­jak­si. Sosi­aa­li­set suh­teet ovat aikui­sen varas­sa, kun piha ei kerää lapsia. 

    Töö­lös­sä toki voi olla sel­lai­sia kort­te­li­pi­ho­ja, mis­sä vie­lä pik­ku­lap­set­kin leik­ki­vät omil­laan. Ehkä asut­te sel­lai­ses­sa, ehkä Tai­val­lah­den leik­ki­puis­to, Väi­nä­möi­sen puis­to ja Hiet­sun uima­ran­ta on lähel­lä? Kyl­lä nime­no­maan Töö­lös­sä var­mas­ti on hyviä kul­mia lap­si­per­heel­le. Paik­ka, joka aikui­ses­ta näyt­tää tur­hal­ta pusi­kol­ta, voi lap­sel­le olla mitä mai­nioin seik­kai­lu­koh­de. Se on yksi syy, mik­si “pus­kia” ei sai­si repiä kaikkialta. 

    Lähin­nä siis tätä Kata­ja­nok­kaa ajat­te­lin. Van­hal­la alu­eel­la ei ole mitään lap­sil­le. Uudel­la alu­eel­la tie­tys­ti jon­kin­lai­set pihat kyl­lä pie­nil­le. Vähän isom­mal­le lap­sel­le revii­ri on taas aut­ta­mat­to­man pie­ni. Minun 11-vuo­ti­aa­ni leik­kii vie­lä pihal­la, mut­ta leik­kia­luet­ta on myös lähei­nen met­sä ja kal­liot, jos­sa hänel­lä on kave­rei­neen “tal­lit”. Rivi kepeis­tä ja vil­la­su­kis­ta teh­ty­jä hevo­sia oksis­ta raken­ne­tuis­sa aitauksissa 🙂 

    Mitä tämän ikäi­set teke­vät Kata­ja­no­kal­la? Alue on pus­sin­pe­rä, jos­ta pois­tues­saan on heti ydin­kes­kus­tas­sa. Mitään luon­to­suh­det­ta ei voi muo­tou­tua, ellei per­he autoi­le Nuuk­sioon. Onko siel­lä Skat­tal­la edes nuorisotaloa?

    Leik­ki on nyky­ään aivan aliar­vos­tet­tua lap­sen kehi­tyk­sen pro­moot­to­ri­na. Ohja­tut har­ras­tuk­set eivät paik­kaa lap­sel­le itse­näis­ty­mi­sen kan­nal­ta elin­tär­ke­ää omaeh­tois­ta leik­kiä. On tut­ki­mus­ta sii­tä, kuin­ka pal­jon vapaas­ti ulko­na leik­ki­vät lap­set saa­vut­ta­vat parem­man sen­so­ri­sen inte­graa­tion ja ovat tie­yts­ti yleen­sä hyväs­sä fyy­si­ses­sä kunnossa. 

    Tämä ei ole minun yksi­tyi­sa­jat­te­lua­ni, vaan esim. arvos­te­tun las­tenp­sy­kiat­rin Jari Sink­ko­sen ja pro­fes­so­ri Lii­sa Kel­ti­kan­gas-Jär­vi­sen mietteitä. 

    Sink­ko­nen sanoo­kin osu­vas­ti: ilman har­ras­tuk­sia lap­sel­la on suu­ri ris­ki kas­vaa nor­maa­lik­si aikui­sek­si. Vapaa leik­ki ilman aikuis­ta selän taka­na on lap­sel­le kehi­tyk­sen kan­nal­ta kaik­kein tärkeintä.

  106. Eli­na, me itse asias­sa asum­me täl­lä het­kel­lä lähiös­sä. Lap­si kai­paa kovas­ti takai­sin Töö­löön, kun siel­lä oli nii­tä kave­rei­ta, toi­sin kuin tääl­lä lähiös­sä. Mekin toki kai­paam­me takai­sin, muis­ta syistä. 

    Olen muu­ten ihme­tel­lyt sitä, mik­sei useam­mas­sa lähiös­sä har­ras­te­ta tuol­lais­ta pus­si­rat­kai­sua kuten Munk­ki­vuo­res­sa ja Perk­kaal­la. Autoi­lu on eris­tet­ty ympy­räk­si alu­een ulko­puo­lel­le ja sisä­puo­li­sel­la alu­eel­la lap­set voi­vat rau­has­sa temmeltää.
    Perk­kaa muu­ten ei ole miten­kään täl­tä kan­nal­ta men­nyt pilal­le, vaik­ka sitä on aika run­saas­ti lisä­ra­ken­net­tu vuo­sien varrella. 

    Kata­ja­nok­ka ei tosi­aan oli­si mei­dän­kään ensi­si­jai­nen asu­mis­va­lin­ta — mut­ta toi­saal­ta kaik­kien asu­ma-aluei­den ei tar­vit­se olla lap­si­per­hei­tä var­ten. Kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen pitää mah­tua tilaa niin lap­si­per­heil­le, sin­kuil­le, van­huk­sil­le kuin omi­tui­sil­le kommuuniasujillekin. 

    Töö­lös­tä ei ole myös­kään kovin pit­kä mat­ka luon­to­ret­kil­le. Mus­ta­saa­ri ja Seu­ra­saa­ri ovat nopean vene/bussimatkan pääs­sä eikä kes­kus­puis­toon­kaan kau­aa rati­kal­la matkusta. 

    Tii­viin (ja kor­kean) raken­ta­mi­sen puo­les­ta puhuu erin­omai­ses­ti Hong Kong. Kau­pun­ki on pin­ta-alal­taan 1000 km² ja asuk­kai­ta on 7 mil­joo­naa. Ver­tai­lun vuok­si Hel­sin­ki, Espoo, Van­taa, Kau­niai­nen yhdis­tel­män maa­pin­ta-ala on n. 750 km². 

    Hong Kon­gin pin­ta-alas­ta alle 25% on raken­net­tua ja yli 40% on luon­non­puis­toa. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kin oli­si mah­dol­lis­ta, että yli 50% oli­si nime­no­maan luon­non­puis­toa ja met­sää. Täl­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa met­sä oli­si lähes kai­kil­le lähellä.

  107. Mik­ko Säre­lä: “Olen muu­ten ihme­tel­lyt sitä, mik­sei useam­mas­sa lähiös­sä har­ras­te­ta tuol­lais­ta pus­si­rat­kai­sua kuten Munk­ki­vuo­res­sa ja Perkkaalla.”

    Joo, tai kau­pun­gis­sa. Yksi esi­merk­ki täl­lai­ses­ta viih­tyi­säs­tä pus­sis­ta on Tark­kam­pu­jan­ka­tu — Lai­vu­rin­ka­tu — Teh­taan­ka­tu ‑alue joka joi­tain siep­paa niin että alu­eel­le pitäi­si väki­sin saa­da ras­kas­ta lii­ken­net­tä rati­kan muo­dos­sa. Enge­li­nau­kion pus­si on tie­tys­ti ihan omaa luok­kaan­sa, mut­tei Tork­ke­lin­mäen pus­si sil­le pal­joa häviä.

  108. Mik­ko,

    Okei, tur­han hätäi­ses­ti päät­te­lin, että asut­te juu­ri Töö­lös­sä. Sel­lais­ta­han et suin­kaan sanonut. 

    Vali­tet­ta­vas­ti lähiöis­sä­kin on las­ten liik­ku­mi­nen ja piha­lei­kit vähen­ty­neet. Mut­ta en nyt jak­sa uskoa, että asut­te lähiös­sä, jos­sa ei ole lain­kaan kave­reik­si sopi­via pie­no­kai­sia omal­le piltillenne. 

    Ei tuon ikäi­nen vie­lä jää ketään tois­ta las­ta kai­paa­maan paria päi­vää kau­em­min, ellei­vät van­hem­mat sii­tä muis­tu­ta. Jos puhee­nai­he on usein lap­sen kuul­len nykyi­sen asuin­pai­kan kur­juus ja enti­sen iha­nuus, niin kyl­lä­hän se lap­seen tart­tuu. Ja vaik­kei puhut­tai­si­kaan, niin lap­si vais­to­aa yllät­tä­vän pal­jon per­heen asiois­ta ilma­pii­riä aistimalla. 

    Saman­moi­nen pie­noi­sih­mi­nen kuin edel­li­ses­sä asuin­pai­kas­sa nopeas­ti unoh­dut­taa enti­set kuviot. Näi­tä XXS-mal­le­ja löy­tää pai­kal­li­ses­ta päi­vä­ko­dis­ta, seu­ra­kun­nan ker­hois­ta ja leik­ki­puis­tois­ta. Kau­pas­sa­kin voi tutustua. 

    Jos­kus täs­sä­kin pihas­sa on var­sin­kin syys­pi­meil­lä uhan­nut lei­kit hii­pua. Sil­loin olen sano­nut lap­sil­le, että kän­nyk­kä kor­val­le tai ovi­kel­lo­ja soit­te­le­maan niin­kuin ennen van­haan. Lähes poik­keuk­set­ta joku on aina ulos tullut. 

    Nyky­ään tar­vi­taan vähän van­hem­pien­kin aktii­vi­suut­ta. Vie­lä 70-luvul­la ei koto­na ollut lap­sen näkö­kul­mas­ta mitään kiin­nos­ta­vaa: mus­ta­val­ko-telk­ka­ris­ta tuli naa­pu­ri­lä­hiö ja uuti­set, tie­to­ko­neis­ta ja koti­teat­te­reis­ta ei edes vil­leim­mis­sä fan­t­asiois­sa osat­tu unel­moi­da, asun­not oli­vat niin pie­niä, että pik­kusi­sa­ruk­set oli­vat aina häi­ri­se­mäs­sä jne. 

    Var­si­nai­sia har­ras­tuk­sia oli vain “parem­mis­sa per­heis­sä” ja sil­loin­kin ehkä ker­ran vii­kos­sa pianotunti. 

    Tie­dän, että vai­ku­tan “aika kul­taa muis­tot” ‑tädil­tä. Mut­ta sano­taan näin, että ei kaik­ki nyky­ään ole parem­min las­ten kan­nal­ta, vaik­ka kont­taus­ky­pä­rä­kin on kek­sit­ty. Ja var­mas­ti vähen­tä­nyt kah­dek­san­kuis­ten kal­lo­vam­mo­ja olen­nai­ses­ti… En epäi­le yhtään.

  109. Talin golf­kent­tä on noin laut­ta­saa­ren kokoi­nen jou­to­maa kes­kel­lä pää­kau­pun­ki­seu­tua. Vii­kis­sä on vie­lä enem­män raken­ta­ma­ton­ta maata.”

    Edel­li­nen on kul­tuu­ri­his­to­rial­li­nen vir­kis­ty­sa­lue, jäl­kim­mäi­nen vir­kis­tys- ja luonnonsuojelualue.

    Itse olen myös miet­ti­nyt tuo­ta Hert­to­nie­men teol­li­suusa­luet­ta. Sii­nä on met­roa­se­mat molem­mis­sa päissä.”

    Alu­eel­le kokei­lu­na kaa­va, jos­sa sal­li­taan auto­maat­ti­ses­ti 16 ker­ros­ta, asun­to­ja, toi­mis­to­ja, mitä vain. Nykyi­nen pien­teol­li­suus ei häi­rit­se asu­mis­ta. Voi­si tul­la mie­len­kiin­toi­sem­pi alue kuin koko­nais­val­tai­sel­la suunnittelulla? 

    Jät­kä­saa­reen yksi ker­ros lisää, ja Pasi­laan rajat­to­mas­ti. Van­hat alu­eet voi­daan sit­ten suo­jel­la, kuten pitääkin.

  110. Eli­na, samaa miel­tä mones­ta asias­ta. Tosin en ihan kai­kis­ta. Tuon ikäi­nen kyl­lä muis­taa sen par­haan kave­rin yllät­tä­vän pit­kään, kuu­kausia aina­kin. Meil­lä käy­tän­nön tilan­ne on se, että lähiym­pä­ris­tös­sä sama­ni­käi­siä lap­sia on yksi 3–4 lap­sen poruk­ka, jot­ka eivät edes kat­so lap­seen päin, jos hän sanoo hei.
    Onnek­si ei tuos­sa lähiös­sä tar­vit­se enää kau­aa asua. 

    Sii­tä olen samaa miel­tä, että nykyi­sel­lään las­ten elin­pii­ri on huo­les­tut­ta­vas­ti kaven­tu­nut sekä sii­tä, että lap­sil­le kehi­te­tään ihan lii­kaa ohjel­moi­tua menoa. Yksi ohjel­moi­tu ilta vii­kos­sa on kes­ki­mää­rin ihan riit­tä­väs­ti alle kou­lui­käi­sel­le lapselle. 

    Autot­to­maan suun­taan vie­tä­vä yhteis­kun­ta­ra­ken­ne oli­si sikä­li kiva asia, että sitä tilaa, jos­sa vapaas­ti juos­ta ja tem­mel­tää jäi­si lap­sil­le­kin enemmän.

  111. Ullak­ko­ra­ken­ta­mi­nen sopi­si hyvin täy­den­tä­mään 40–50-lukujen asui­na­luei­ta, sil­lä saa­daan hel­pos­ti 10–20% lisää asun­to­ja näil­le alueil­le. Ton­teil­la on usein sen ver­ran tilaa, että ulla­kol­ta häviä­vien varas­to­ti­lo­jen tilal­le voi­daan raken­taa eril­li­nen varas­to­ra­ken­nus pihal­le. En tie­dä miten help­poa tai vai­ke­aa raken­nus­lu­van saa­mi­nen nyky­ään on, mut­ta ihmeen vähän ullak­koa­sun­to­ja on teh­ty kes­kus­taa lukuunottamatta.

  112. Hyvä kir­joi­tus tuo ‘26.8.2010 kel­lo 7:50’ Eli­nal­ta, ja osuu aika lähel­le asian ydin­tä. Sat­tu­moi­sin YLE Tee­mal­ta tuli tänään doku­ment­ti samas­ta aihees­ta, Tie­de­do­ku­ment­ti: Lei­kin lop­pu. Kat­sot­ta­vis­sa Aree­nas­ta: http://areena.yle.fi/ohjelma/8ce79c41080210a1a8c0a8b911c22b57
    Mel­kein pitäi­si istut­taa jokai­nen kau­pun­ki­suun­nit­te­li­ja tuo kat­so­maan. Aihe on yhteis­kun­nal­li­ses­ti kes­kei­sen tähdellinen.
    Tii­vis­te­tys­ti: Vapaa leik­ki­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä las­ten ter­veel­le kehi­tyk­sel­le. Kau­pun­ki­ti­las­ta pitää löy­tyä täl­le riit­tä­vä sii­vu. Vähin­tään riit­tä­vä. Tämä pitää huo­mioi­da kaa­voi­tuk­ses­ta alkaen. Vas­tauk­sek­si ei rii­tä, että kyl­lä Kata­ja­no­kan asun­not käy­vät kaupaksi.

    Edel­tä­nees­sä ohjel­mas­sa oli aika viih­tyi­sän oloi­nen lähiö, Van­taan Kar­ta­non­kos­ki. Googlen anta­mien kuvien perus­teel­la, esim. http://www.tiksi.fi/File/6ed88bc0-08b5-45fb-b5b1-7b69b3e69772/SM_Kartanonkoski_of.jpg antai­sin ark­ki­teh­dil­le kii­tet­tä­vän arvosanan. 

    Kun ei ole pak­ko­miel­le raken­taa niin täy­teen ahde­tus­ti, niin tuol­la tapaa voi­daan löy­tää käsit­teel­le “vihe­ra­lue” muun­kin­lai­sia mer­ki­tyk­siä, kuin esi­mer­kik­si tuos­sa Koi­vusaa­ren ehdo­tuk­ses­sa ole­va pie­ni ole­ma­ton sii­vu siel­lä ja tääl­lä, ja pol­ku beto­nin ja meren välissä.

  113. Henk: “Alu­eel­le kokei­lu­na kaa­va, jos­sa sal­li­taan auto­maat­ti­ses­ti 16 ker­ros­ta, asun­to­ja, toi­mis­to­ja, mitä vain.”

    Vähin mitä Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lu­eel­la pitäi­si teh­dä on pois­taa “Toi­mi­ti­la­ra­ken­nus­ten kort­te­lia­lue” ‑mää­rit­te­ly Sahaa­jan­ka­dun itä­puo­len ton­teil­ta ja mää­ri­tel­lä sin­ne umpi­kort­te­lin syvyy­del­tä niin kor­ke­aa (asuin)rakennusoikeutta kuin mäen­rin­tee­seen kau­niis­ti istuu. Jos­tain vesi­tor­nil­ta läh­tien sii­nä oli­si vajaa kilo­met­ri umpi­kort­te­lia, ja vie­lä jäi­si ihan koh­tuu­li­nen vir­kis­ty­sa­lue ennen Roi­hu­vuo­ren puo­lel­la ole­via kerrostaloja.

  114. Särelä:“Hong Kon­gin pin­ta-alas­ta alle 25% on raken­net­tua ja yli 40% on luon­non­puis­toa. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kin oli­si mah­dol­lis­ta, että yli 50% oli­si nime­no­maan luon­non­puis­toa ja met­sää. Täl­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa met­sä oli­si lähes kai­kil­le lähellä.”

    Häm­mäs­tyt­tä­vä lausun­to. Mik­si kau­pun­ki­lai­nen kai­paa met­sään? Itse olen asu­nut maal­la suu­ren osa elä­mäs­tä­ni (tosin myös kau­pun­gis­sa), enkä kai­paa met­sää ympä­ris­töö­ni. Jos halu­aa met­sää, niin muut­taa sit­ten sen ver­ran pois kau­pun­gis­ta, että pää­see metsään.

  115. juha, met­sät ja puis­tot ovat erin­omai­nen lisä kau­pun­kiym­pä­ris­töön. Hong Kong osoit­taa sen, että tii­viis­ti raken­net­tuun kau­pun­kiin mah­tuu pal­jon vihreää. 

    Kau­pun­gis­sa on oma paik­kan­sa pie­nil­le kort­te­li­puis­toil­le (hyvä­nä esi­merk­ki­nä Kof­fin puis­to), suu­rem­mil­le hoi­de­tuil­le puis­toil­le (esim. Kai­vo­puis­to) ja met­sil­le, kuten kes­kus­puis­to. Hyvin raken­net­tuun tii­vii­seen kau­pun­kiin kaik­kia noi­ta saa­daan mah­tu­maan siten, että nii­tä voi­vat käyt­tää ne, jot­ka niis­tä tyk­kää­vät — eikä nii­den jot­ka eivät niis­tä pidä tar­vit­se elä­mäs­sään nii­hin astua.

  116. spot­tu: itse asias­sa se, mitä Hert­to­nie­men alu­eel­la pitäi­si teh­dä on se, että muut­tai­si ne kaa­vat kes­kus­ta­toi­min­noik­si, jol­loin raken­ta­ja ja käyt­tä­jä sai­si itse päät­tää ovat­ko asuin- vai toimistokäytössä.

  117. Kii­tos az lin­kis­tä! Minun piti­kin kat­soa ko. doku­ment­ti, mut­ta jä väliin. Hyvä, että muistutit. 

    Suo­sit­te­len tätä kai­kil­le, joil­la on lap­sia tai sel­lai­sia suun­nit­teil­la. Suo­mes­sa ei onnek­si olla vie­lä noin pit­käl­lä las­ten vapaan lei­kin eli­mi­noi­mi­ses­sa, mut­ta suun­taus on selvä. 

    Doku­men­tis­sa muis­tu­te­taan ja anne­taan myös tie­teel­lis­tä näyt­töä sii­tä, että las­ten omaeh­toi­nen, ilman aikui­sen val­von­taa tapah­tu­va leik­ki kehit­tää las­ta niin älyl­li­ses­ti kuin sosi­aa­li­ses­ti­kin. Luo­vuus, ongel­man­rat­kai­su­ky­ky ja kom­mu­ni­kaa­tio­tai­dot kum­pua­vat juu­ri las­ten kes­ki­näi­sis­tä sään­tö­jen sel­vit­te­lys­tä ja ennal­ta-arvaa­mat­to­mien tilan­tei­den hallinnasta. 

    Osmo sanoi jos­sain haas­tat­te­lus­sa vuo­sia sit­ten kou­lu­päi­vän jäl­kei­siä tun­te­ja tur­hak­si jou­toa­jak­si ja ehdot­ti sys­tee­miä, jos­sa las­ten kou­lu­päi­vä jat­kui­si suo­raan ohja­tuil­la har­ras­tuk­sil­la ja ilta vie­tet­täi­siin van­hem­pien kans­sa ruo­kail­len ja keskustellen. 

    Täs­sä hei­jas­tuu tek­no­kraat­ti­nen aja­tus­mal­li, jos­sa lap­sen kehi­tys käsi­te­tään eri­lais­ten ulko­puo­lel­ta tule­vien toi­men­pi­tei­den täsmäsyöttönä. 

    Aloi­te­ky­ky, mie­li­ku­vi­tus, sopeu­tu­vuus — juu­ri ne omi­nai­suu­det, joi­ta elä­mäs­sä eni­ten tar­vi­taan — muo­dos­tu­vat kui­ten­kin kaik­kein par­hai­ten las­ten kes­ki­näi­sis­sä lei­keis­sä ja suun­nit­te­le­mat­to­mis­sa tilan­teis­sa. Mis­sä välis­sä Osmon päi­vä­oh­jel­mas­sa pie­nel­lä kou­lu­lai­sel­la oli­si sel­lai­seen aikaa?

    Menim­me nyt raken­ta­mi­ses­ta kau­as, mut­ta kyl­lä tämä sivu­aa kaa­voit­ta­mis­ta­kin. Ympä­ris­töt, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat las­ten laa­jan liik­ku­mi­sen, ovat moni­puo­li­sia ja virik­keel­li­siä pal­ve­le­vat pää­mää­rää las­ten tasa­pai­noi­ses­ta kehittymisestä.

    Ja sii­tä pää­mää­räs­tä kai ei kukaan voi olla eri mieltä?

    Vaik­ka blo­gil­la on kym­me­niä aloi­tuk­sia raken­ta­mis­ta, niin las­ten näkö­kul­ma on useim­mi­ten autu­aas­ti unoh­det­tu, mitä ihmettelen.

  118. Mik­ko,

    Kyl­lä vii­si­vuo­tias tie­tys­ti kau­em­min muis­taa kuin tuon “pari päi­vää”. Tar­koi­tin lähin­nä, että pie­nen lap­sen paras­kin kave­ri on hel­pom­min kor­vat­ta­vis­sa vas­taa­val­la vaah­to­sam­mut­ti­men kokoi­sel­la oliol­la kuin isom­man lap­sen koh­dal­la, joka on jo vali­koi­vam­pi kave­rin hen­kis­ten omi­nai­suuk­sien suhteen. 

    Jos lap­sen on han­ka­la pääs­tä uuteen jo tii­viik­si muo­dos­tu­ne­seen ryh­mään, niin kan­nat­taa kokeil­la seu­raa­via keinoja. 

    -ottaa pihal­le mukaan jokin jän­nit­tä­vä peli, tram­po­lii­ni tms. ja pyy­tää lap­sia mukaan. Täs­sä voi siis aikui­nen olla muka­na avittamssa. 

    -pitää tupaan­tu­liai­set pihan lap­sil­le tai vie­dä pihaan pien­tä tarjottavaa

    -puhua las­ten van­hem­pien kans­sa, että oli­si toi­vot­ta­vaa tutus­tua uuteen lapseen

    Mut­ta, jos nyt olet­te siel­tä piak­koin muut­ta­mas­sa pois, ei ehkä kan­na­ta tähän panos­taa. Ylei­ses­ti ottaen kui­ten­kin näi­den ohjei­den pitäi­si tep­siä. Las­ten kli­kit voi­vat vai­kut­taa vah­voil­ta, mut­ta tuon ikäis­ten koh­dal­la ne mur­tu­vat vie­lä helposti.

  119. Mik­ko Säre­lä: “itse asias­sa se, mitä Hert­to­nie­men alu­eel­la pitäi­si teh­dä on se, että muut­tai­si ne kaa­vat kes­kus­ta­toi­min­noik­si, jol­loin raken­ta­ja ja käyt­tä­jä sai­si itse päät­tää ovat­ko asuin- vai toimistokäytössä.”

    Tähän ei vaan juu­ri nyt näy­tä ole­van poliit­tis­ta tah­toa. Jos osa alu­een ton­ti­no­mis­ta­jis­ta (itä­lai­ta) sai­si lot­to­voi­ton käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tok­sen kaut­ta, alkai­si luul­ta­vas­ti haluk­kuut­ta alu­een löy­tyä laa­jem­min­kin, tämä oli ajatuksena. 

    Koko­nai­suu­te­na on vai­kea ymmär­tää mik­si logis­tiik­ka-inten­sii­vis­tä teol­li­suusa­luet­ta pide­tään näin hie­nol­la pai­kal­la, ja saman­ai­kai­ses­ti suun­ni­tel­laan asui­na­luei­den kaa­voit­ta­mis­ta Sipoon met­siin. Itä­suun­taa kan­nat­tai­si lähes­tyä työ­pai­kat edel­lä. Ensim­mäi­se­nä mie­leen tulee Kehä III ja Por­voon moot­to­ri­tien ris­teys, jos­sa voi­si olla uusi pk-teol­li­suusa­lue, HELI-radan ja met­ron vaih­to­yh­teys ja mas­sii­vi­sia lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­jär­jes­te­ly­jä. Hel­sin­gin oma Ali-Kera­va, siis (tai New Jer­sey Turn­pi­ke, miten vaan).

    1. Vii­me lau­ta­kun­nas­sa yhden Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lu­een ton­tin raken­nusoi­keut­ta taas nos­tet­tiin toi­mis­to­sii­ven ver­ran. Tai­si olla niin raha­kas nos­to, että arvon­nousun leik­kauk­seen sii­nä päädytään.

  120. Eli­na: Täs­sä on vie­lä tuol­le las­ten omaeh­toi­sen lei­kin pro­moa­mi­seen omis­tau­tu­nut blogi:

    http://freerangekids.wordpress.com/

    Mä oon kans huo­lis­sa­ni, et las­ten kont­rol­loin­ti ja nii­den elä­män teke­min­ne “tur­val­li­seks” kään­tyy lopul­ta itse­ään vas­taan ja tulok­se­na on huo­no­ja ihmisiä.

  121. OS: “Tai­si olla niin raha­kas nos­to, että arvon­nousun leik­kauk­seen sii­nä päädytään.”

    Eikö­hän sii­tä lot­to­voi­tos­ta riit­täi­si raken­nus­maa­mak­sul­la jaet­ta­vak­si sen ver­ran että ker­ty­neil­la varoil­la Itä­väy­lä voi­tai­siin upot­taa sin­ne min­ne se kuuluukin.

  122. Var­maan kaik­ki ovat yhtä miel­tä sii­tä, että leik­ki on lap­sel­le tär­ke­ää, mut­ta mitä teke­mis­tä sil­lä Hel­sin­gin kas­vun kans­sa? En itse asias­sa näe mitään jär­keä tuos­sa pusi­koi­den suo­je­li­joi­den aja­tus­ket­jus­sa, jon­ka mukaan tehok­kaam­pi raken­ta­mi­nen tar­koit­taa auto­maat­ti­ses­ti sitä, että nyt on lap­sel­la huo­no. Eihän sii­nä ole mitään järkeä. 

    Itse kas­voin met­sä­lä­hiös­sä, mut­tei siel­lä mitään luon­to­suh­det­ta muo­dos­tu­nut. Näin jäl­keen­päin aja­tel­len oli­sin ihan hyvin voi­nut kas­vaa kivi­kau­pun­gis­sa­kin. Olen kas­va­nut kodin lisäk­si hiek­ka­laa­ti­kos­sa, talo­jen väli­sil­lä nur­mia­lueil­la ja kadul­la. Aloi­tin ensim­mäi­ses­sä nep­paa­mal­la sekä lin­no­ja raken­ta­mal­la ja sen jäl­keen siir­ryin kah­del­le jäl­kim­mäi­sel­le pelaa­maan pal­loa ja kiek­koa. Ei sii­nä mitään pusi­koi­ta tar­vit­tu, vaik­ka tar­jol­la nii­tä kyl­lä oli.

    Las­ten kas­va­tus kau­pun­gis­sa on var­mas­ti ongel­mal­lis­ta van­hem­mil­le, jot­ka hys­tee­ri­ses­ti pel­kää­vät rais­kaa­jia, lap­si­kaap­paa­jia ja mui­ta ihmi­siä. Lap­sen kan­nal­ta kau­pun­gis­sa on kui­ten­kin vaa­ral­li­sin­ta lii­ken­ne, eri­to­ten auto­lii­ken­ne, eivät ihmi­set. Ihmi­set suh­tau­tu­vat lap­siin mil­tei poik­keuk­set­ta suo­je­le­vas­ti. Poik­keuk­sien varal­ta ovat muut ihmiset. 

    Toki on tot­ta, että tie­tyt osat kau­pun­kia sopi­vat lap­sil­le parem­min kuin toi­set. Mut­ta se on yhtä luon­nol­lis­ta kuin että lin­tu­jen ei kan­na­ta pesiä ora­vien seas­sa. Jos siis kan­ta­kau­pun­gis­ta löy­tyy­kin joku­nen osoi­te, jois­sa lap­sil­la voi olla haas­teel­lis­ta löy­tää ympä­ris­töä mis­sä leik­kiä ja pela­ta, niin se ei tar­koi­ta, että nuo osoit­teet on yleis­tet­tä­vä kos­ke­maan koko kan­ta­kau­pun­kia. Kata­jan­no­kal­la­kin on kas­va­nut moni lap­si ter­ve­päi­sek­si aikui­sek­si, vaik­ka voi kuu­los­taa joi­hin­kin kor­viin uskomattomalta.

    Jos halu­aa luon­to­suh­det­ta, kan­nat­taa muut­taa met­sään. Kau­pun­ki­lai­nen pär­jää ihan hyvin ilman­kin. Ja aina­han voi kävel­lä puis­toon ihmet­te­le­mään kane­ja, ora­via ja lin­tu­ja, mitä nii­tä nyt on, pulu­ja, var­pusia, eri sor­tin lok­ke­ja ja sor­sia sekä tie­tys­ti pas­ka­han­hia. Saat­taa siel­lä seas­sa jon­kun sepel­kyyh­kyn, haa­pa­nan ja puna­rin­nan­kin näh­dä. Hel­sin­gin kivi­kau­pun­gis­sa on itse asias­sa run­saas­ti luon­toa, kun­han viit­sii ava­ta sil­män­sä. Usein se on vie­lä­pä niin kesyä, että huo­nom­pi­kin bon­ga­ri onnis­tuu näke­mään eli­koi­ta läheltä.

    Vaik­ka kau­pun­gis­sa on luon­toa, niin ensi­si­jai­ses­ti se on kult­tuu­ria. Luon­non suo­je­le­mi­nen kau­pun­gis­sa on vähän kuin lait­taa kypä­rä pää­hän­sä ennen junan eteen käve­lyä. Täy­sin tur­haa ja tar­pee­ton­ta kohel­ta­mis­ta. Pään­sä suo­je­luun kun on parem­pi­kin keino.

  123. Saa­ra,

    Kii­tos ja niin olet sinäkin! 

    Nyt täy­tyy enää toi­voa, ettei sydän­merk­ki ole huo­maa­mat­ta­ni muut­tu­nut vuo­sien var­rel­la sar­kas­mi­mer­kik­si 🙂 Net­ti elää…

    ++++++++++

    Suo­mes­sa­kin las­ten elin­ti­lan kaven­tu­mi­ses­ta on ollut jon­kin ver­ran keskustelua. 

    Eri­kois­tut­ki­ja ja ympä­ris­töp­sy­ko­lo­gi Mar­ket­ta Kyt­tä on lan­see­ran­nut ter­min tur­va­kau­ka­lo­su­ku­pol­vi. So. suu­rem­pi ja suu­rem­pi osuus lap­sis­ta kas­vaa van­hem­pien­sa para­noi­dien pel­ko­jen ja yli­suo­je­lun vaka­vas­ti halvaannuttamina. 

    Yleen­sä tähän syndroo­maan liit­tyy myös lap­sen ohjel­moin­ti har­ras­tus­ro­bo­tik­si kuvi­tel­ma­na val­mius­ten lisää­mi­nen tais­te­luun yhteis­kun­nan paalupaikoista. 

    Voi hyvin käy­dä, että tule­va hen­ki­nen eliit­ti on ihan muun­lai­sen taus­tan omaa­va — jopa uskon niin. 

    Olen kovas­ti poh­ti­nut, mis­tä tämä hyvin­kin lyhyel­lä aika­vä­lil­lä tapah­tu­nut radi­kaa­li muu­tos joh­tuu. Joi­tain ideoi­ta minul­la sii­tä onkin.

  124. Oms­ta mie­les­tä­ni kau­pun­ki­nym­pä­ris­tö ei oikeas­taan muu­tu viih­tyi­sem­mäk­si met­sien lisää­mi­sel­lä vaan jal­ka­käy­tä­vien leventämisellä.

    Hel­sin­gis­sä on raken­net­tu aivan lii­kaa kapei­ta katu­ja, joil­le ei pal­joa aurin­ko pais­ta. 3x leveäm­mät jal­ka­käy­tä­vät siis asemakaavaan.

  125. Eli­na, vil­kai­se dok­ka­ri Kivie­rä­maa 30-luvul­ta YLEn arkistosta,lähiöoptimismissaan lii­kut­ta­vaa. http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F02320_1# tai mun muti­noi­den kera http://tolkku.blogspot.com/2010/03/lasten-elaman-onnellistuttaminen-onkin.html

    Minus­ta yksi merk­ki­paa­lu tuol­la tur­va­kau­ka­lo­su­ku­pol­vel­le on että jos­sain vai­hees­sa vii­mei­sen 20 vuo­den aika­na lap­sia on ruvet­tu vie­mään kou­luun.

  126. Minus­ta yksi merk­ki­paa­lu tuol­la tur­va­kau­ka­lo­su­ku­pol­vel­le on että jos­sain vai­hees­sa vii­mei­sen 20 vuo­den aika­na lap­sia on ruvet­tu vie­mään kouluun. 

    Täs­tä­hän voi­si “syyt­tää” päi­vä­ko­te­ja. Kun olet 1–6 vuot­ta joka aamu vie­nyt lap­sen päi­vä­ko­tiin, niin tun­tuu jok­seen­kin hul­lul­ta pis­tää se muk­su yhtäk­kiä käve­le­mään, jos itse edel­leen ajat samal­le suun­nal­le autol­la (ja vähin­tään kak­si­lap­si­ses­sa per­hees­sä viet edel­leen ne nuo­rem­mat sisa­ruk­set päiväkotiin). 

    Kou­lus­ta hake­mis­ta onkin sit­ten vai­keam­pi selittää…

  127. Itä­puo­lel­le ei ole vii­sas­ta suun­nit­tel­la suu­ria asui­na­luei­ta niin kau­an kuin työ­pai­kat ovat kes­kit­ty­neet voi­mak­kaas­ti län­teen. Prio­ri­teet­ti nume­ro yksi pitäi­si olla hyvien fir­mo­jen saa­mi­nen myös itä­puo­lel­le, kos­ka jo nykyi­sel­lään idän alu­eet näi­vet­ty­vät pahas­ti, kos­ka hyvä­tu­loi­set ja kor­keas­ti kou­lu­te­tut muut­ta­vat työ­paik­ko­jen peräs­sä Län­si-Hel­sin­kiin ja Espooseen.

    Täs­sä kes­kus­te­lus­sa on puhut­tu Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lu­een saa­mi­ses­ta yri­tyk­sil­le, mut­ta kuten Osmo sanoi “toi­mis­to­ja ei ole jonos­sa” ja tätä en yhtään ihmet­te­le. Itä­puo­len ainoa mah­dol­li­suus kil­pail­la hyvis­tä fir­mois­ta on Kala­sa­ta­ma. Kala­sa­ta­ma on itä­vä­ly­län ja lah­den­tien pääs­sä ja siel­lä on jo val­mis met­roa­se­ma. Ennen kaik­kea Kala­sa­ta­mas­sa on meri. Fak­ta on, että hyvät menes­ty­vät yri­tyk­set “snob­bai­le­vat” toi­mis­toil­laan ja Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lue ei miten­kään pys­ty sii­hen vas­taa­maan. Samas­ta syys­tä Kei­la­nie­mi on “fir­mo­jen Kai­vo­puis­to”, joka on ollut todel­li­nen lot­to­voit­to Espool­le. Kala­sa­ta­mal­la tähän on merel­li­sen ja muu­ten­kin hyvän sijain­tin­sa ansios­ta poten­ti­aa­lia. Jos Kala­sa­ta­maan saa­tai­siin Kei­la­nie­men tyyp­pi­nen suu­ry­ri­tys­ten kes­kit­ty­mä, koko itä­puo­li kas­vai­si ja kehit­tyi­si itsestään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.