Onko ikälaki hyvä uudistus?

Run­sas viikko sit­ten osal­lis­tu­in pienehköön sosi­aalipoli­ti­ikan asiantun­ti­joiden pohd­in­tail­taan van­hus­palvelu­laista eli ikälaista. Asi­as­ta alusti perus­palve­lu­min­is­teri Maria Guzen­i­na-Richards­son. Hän näyt­ti kuvia iloi­sista ja pirteistä van­huk­sista ulko­mail­la ja yksinäisyy­teen vajon­neista Suomes­sa. Van­hus­ten ase­ma on Suomes­sa huonom­pi kuin muual­la. Sitä on pakko parantaa. 

Tuo­hon oli pakko vas­ta­ta, että nuo kuvien iloiset van­huk­set eivät ole kun­nal­lisia van­hus­palvelu­ja vielä näh­neetkään. Mik­si me näemme ulko­mail­la niin pirteitä van­huk­sia ja mik­si he meil­lä ovat vetäy­tyneet demen­toituneeseen apa­ti­aan? Jat­ka lukemista “Onko ikäla­ki hyvä uudistus?”

HSL:n hallitus 4.10.2011

Esi­tys­lis­taan pääsee tästä.

Matkus­ta­jien tyy­tyväisyys kevääl­lä 2011

Mielipi­det­tä oli kysyt­ty yli 23 000 matkus­ta­jal­ta. (Enti­nen tilas­toti­eteil­i­jä vähän ihmettelee suur­ta oto­s­ta) Tyy­tyväisimpiä olti­in metroon ja vähiten tyy­tyväisiä (yllä­tys, yllä­tys) lähi­ju­ni­in. Tyy­tyväisyys ratikkakul­jet­ta­jien neu­von­takykyyn oli paran­tunut, minkä oletet­ti­in johtu­van siitä, että HKL on kohen­tanut koulu­tus­ta. Ratikat pysyivät edel­listä talvea parem­min aikataulus­sa (vaik­ka lumes­ta ei ollut puutet­ta), kos­ka kadun­var­sipysäköin­tiä ratikkare­it­eil­lä oli rajoitettu.

Bus­sili­iken­teeseen tyy­tyväisyys väheni. Aja­mat­tomien lähtö­jen määrä olikin kas­vanut 0,16 pros­en­tista 0,25 pros­ent­ti­in. Jat­ka lukemista “HSL:n hal­li­tus 4.10.2011”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.10.2011

Kallah­den ase­makaavas­ta tehdyt muis­tu­tuk­set ja lausunnot

Kaavaan on tehty vähäisiä tarken­nuk­sia; niin vähgäisiä, ettei sitä asete­ta uudelleen nähtäville. Aikanaan kun nähtävil­lä nyt ollut­ta esi­tys­tä käsitelti­in kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa, äänestet­ti­in erään huvi­la­ton­tin rajoista. Viras­to esit­ti, että osa isos­ta ton­tista liitetään virk­istysalueeseen ja kokoomus jha ruot­salaiset vas­tus­ti­vat. Var­maankin äänestetään nytkin. Vuosaa­res­sa on niin paljon asukkai­ta, että virk­istyskäytön tarpeet ohit­ta­vat yksi­tyisen huvi­lan­omis­ta­jien tarpeet. Kulu­ja alueen lunas­tamis­es­ta toki kaupungille tulee.   Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 4.10.2011”

Miksi Santahaminan rakentaminen vähentää liikennettä

Kaikissa kaavoituski­is­tois­sa pyritään yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämistä koske­va argu­ment­ti kumo­ta seu­raav­il­la kahdel­la argumentilla.

1)Keskustelija löytää jonkin toisen paikan, johon vas­taa­va määrä asu­tus­ta voidaan sijoit­taa.
2)Keskustelija esit­tää, että jos asu­tus hajaan­tuukin, hajaute­taan työ­paikat vas­taavasti, jol­loin hajau­tu­mi­nen ei piden­näkään työ­matko­ja. (esim. Mat­ti Van­hanen) Jat­ka lukemista “Mik­si San­ta­ham­i­nan rak­en­t­a­mi­nen vähen­tää liikennettä”

Santahamina ja ympäristöarvot

Puo­lus­tusvoimain viimeaikainen argu­men­toin­ti San­ta­ham­i­nan puoles­ta on kovin luon­non­suo­jelu­voit­toinen. Toisin oli pari vuosikym­men­tä sit­ten, kun argu­ment­ti­na käytet­ti­in sitä, että armei­ja on saas­tut­tanut alueen niin pahasti, ettei se kel­paa asumiseen.

On tot­ta, että saarel­la on hienoa hyvin säi­lynyt­tä luon­toa ja monia tulokasla­je­ja, joi­ta ei muual­la tava­ta. Näitä aluei­ta ei ole tarkoi­tus rak­en­taa, mut­ta tot­ta kai ne heikkeni­sivät, jos alue avat­taisi­in virk­istyskäyt­töön.. Jat­ka lukemista “San­ta­ham­i­na ja ympäristöarvot”

Nollalinja vai isot palkankorotukset?

Raimo Sailas esit­ti kahdek­si vuodek­si nol­lal­in­jaa palkkoi­hin. Se tarkoit­taisi elin­ta­son laskua, mut­ta parem­paa työl­lisyyt­tä. Vien­ti­te­ol­lisu­utemme on todel­la palkkata­son kanssa vaikeuk­sis­sa. Ei vain suurten palkanko­ro­tusten vaan ennen kaikkea euron korkean arvon kanssa. Paho­ja kil­pail­i­joi­ta ei ole vain Aasi­as­sa vaan konepa­ja­te­ol­lisu­u­den osalta ennen kaikkea Kes­ki-Euroopas­sa. Elin­ta­somme olisi kah­den vuo­den kulut­tua toden­näköis­es­ti korkeampi, jos palkanko­ro­tuk­set oli­si­vat pienem­piä. Jat­ka lukemista “Nol­lal­in­ja vai isot palkankorotukset?”

Valtuustoaloite Santahaminan saamiseksi asuinkäyttöön

Val­tu­us­toaloite San­ta­ham­i­nan saamisek­si asuinkäyttöön

San­ta­ham­i­na on noin neljän neliök­ilo­metrin suu­ru­inen puo­lus­tusvoimain käytössä ole­va saari aivan Helsin­gin kan­takaupun­gin kupeessa. Alueen säi­lymis­es­tä soti­laskäytössä tai sen saamis­es­ta asuinalueek­si ja helsinkiläis­ten virk­istysalueek­si on käy­ty keskustelua pitkään. San­ta­ham­i­nan alueen käyt­tö ampuma-alueena aiheut­taa myös hait­to­ja lähialuei­den asukkaille. Jat­ka lukemista “Val­tu­us­toaloite San­ta­ham­i­nan saamisek­si asuinkäyttöön”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.9.2011

En pääse itse kok­ouk­seen, vaan tilal­lani on Kai Ovaskainen. Sik­si selostus on vähän kursorinen

Foru­min kaup­pakeskus uudistuu

Kaup­pakeskus­ta mod­ernisoidaan ja laa­jen­netaan vähän. Liiketi­laa tulee toisaal­ta yläk­er­roksi­in ja toisaal­ta ote­taan hyö­tykäyt­töön yksi autopaikkak­er­ros. Kau­pal­lis­ten palvelu­jen paran­t­a­mi­nen keskus­tas­sa on tavoit­tei­den mukaista, joten siitä vain, ellei suun­nitelmista löy­dy jotain hälyt­tävää. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 27.9.2011”

Unkari matkalla demokraattisesti diktatuuriin

Uuden­maan maakun­tali­it­to on tutus­tu­mas­sa Unkari­in ja Slo­va­ki­aan ja näi­den maid­en paikall­ishallintoon. Unkarista kuu­luu kum­mia. Päämin­is­teri Orbánin Fidesz-puolue sai vuon­na 2010 par­la­mentin paikoista 75 pros­ent­tia. Sil­lä on nyt kaik­ki val­ta ja sitä se käyt­tää. Jat­ka lukemista “Unkari matkalla demokraat­tis­es­ti diktatuuriin”

Lääketutkimuksen rahoitus uudistettava

(Tek­sti on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä)

Lääkete­htaiden tutkimus­lab­o­ra­to­ri­ois­sa on tehty lois­tavia keksin­töjä, joiden vuok­si elämme ter­veemp­inä ja pidem­pään. Jot­ta kallis tutkimus löisi leiville, lääkey­htiö saa kehit­tämään­sä molekyyli­in patentin muo­dos­sa määräaikaisen monopolin. 

 Lääke­tutkimus ansait­see rahansa, mut­ta nykyi­nen rahoi­tustapa tuot­taa paljon hait­taa ja harmia. Mon­et lääk­keet ovat teol­lisu­us­mais­sakin alikäytössä. Kehi­tys­maid­en kansalaiset eivät pääse hyö­tymään niistä ennen kuin patent­tisuo­ja on van­hen­tunut. Joskus voiton­tavoit­telu ohjaa lääke­tutkimus­ta väärin. Jat­ka lukemista “Lääke­tutkimuk­sen rahoi­tus uudistettava”