Santahamina ja ympäristöarvot

Puo­lus­tusvoimain viimeaikainen argu­men­toin­ti San­ta­ham­i­nan puoles­ta on kovin luon­non­suo­jelu­voit­toinen. Toisin oli pari vuosikym­men­tä sit­ten, kun argu­ment­ti­na käytet­ti­in sitä, että armei­ja on saas­tut­tanut alueen niin pahasti, ettei se kel­paa asumiseen.

On tot­ta, että saarel­la on hienoa hyvin säi­lynyt­tä luon­toa ja monia tulokasla­je­ja, joi­ta ei muual­la tava­ta. Näitä aluei­ta ei ole tarkoi­tus rak­en­taa, mut­ta tot­ta kai ne heikkeni­sivät, jos alue avat­taisi­in virk­istyskäyt­töön..

Myös ympäristön­suo­jelus­sa on har­joitet­ta­va jonkin­laista kus­tan­nuste­hokku­ut­ta, jot­ta ympäristön hyväk­si uhra­tu­ista rahoista saataisi­in mah­dol­lisim­man paljon irti. Vai voiko joku väit­tää vas­taan? Mitä iloa olisi päin­vas­tais­es­ta, siis siitä, että samal­la rahal­la saisi vähem­män ympäristöarvoja?

Koi­järvel­lä oli toises­sa kupis­sa maan parhai­ta lin­tu­järviä ja toises­sa pyrkimys rai­va­ta pel­toa aikana, jol­loin val­tio toisaal­ta mak­soi kesan­noin­tipalkkioi­ta vas­tus­taak­seen yli­tuotan­toa. San­ta­ham­i­nas­sa kyse on 20 000 ihmisen mah­dol­lisu­ud­es­ta asua ydinkeskus­tan tun­tu­mas­sa sen sijaan, että he jou­tu­isi­vat asumaan jos­sakin kym­me­nien kilo­me­trien automatkan päässä. (Tämäkin on kiis­tet­ty. Peruste­len tätä argu­ment­tia toises­sa postauksessa) 

Meil­lä on maas­sa luon­non­puis­to­jen verkos­to. Luon­non­puis­tot ovat aluei­ta, joi­hin taval­lisia luon­nos­sa liikku­jia ei toiv­ote­ta ter­ve­tulleek­si. Niitä tarvi­taan ja tarvit­taisi­in lisää. 

Jos luon­non­suo­jelu­vä­ki esit­täisi, että Helsin­gin keskus­tan tun­tu­mas­ta varat­taisi­in neljä neliök­ilo­metriä maa­ta luon­non­puis­tolle, joka aidat­taisi­in ja jon­ka porteille asetet­taisi­in aseis­te­tut var­ti­jat, meitä pidet­täisi­in kajahtaneina. 

Luon­non­puis­ton oikea paik­ka ei ole maan tiheim­min asu­tul­la alueel­la. Jos joku esit­täisi, että Viikin luon­non­suo­jelu­alue muutet­taisi­in luon­non­puis­tok­si ja aidat­taisi­in, vas­tus­taisin jyrkästi, sil­lä jokaisen mah­dol­lisu­us päästä tarkkaile­maan lin­tu­ja on arvokas asia, vaik­ka maas­to siitä vähän kuluukin. Minä pidän hyvin arvokkaana jo sitäkin, että San­ta­ham­i­nan hienot ran­nat avataan koko kansalle, eikä vain huolel­la val­i­t­ulle eliitille. 

Tai esitetään asia toisin päin. Jos ympäristömin­is­ter­iölle annet­taisi­in luon­non­suo­jelu­aluei­den han­k­in­taan puoli mil­jar­dia, jon­ka se voisi käyt­tää joko San­ta­ham­i­nan ostamiseen tai sato­jen neliök­ilo­me­trien han­k­in­taan taloudel­lis­es­ti vähem­män arvokkail­ta alueil­ta, miten luulisitte ympäristömin­is­ter­iön käyt­tävän tuon rahasumman? 

San­ta­ham­i­nan asut­tamises­sa ympäristön­suo­jelu voit­taa enem­män kuin häviää, sil­lä kaupunki­rak­en­teen hajaut­ta­mi­nen on suuri ympäristörikos, jota luon­non­suo­jeli­joik­si itseään kut­su­vien ei pitäisi edis­tää. Jos vai­h­toe­htona on asut­taa 20 000 ihmistä pikaratikan var­relle San­ta­ham­i­naan tai hajaut­taa hei­dät kym­me­nien kolome­trien automatkan päähän sinne sun tänne, näi­den kah­den vai­h­toe­hdon eri­o­tuk­se­na on noin 400 000 kilo­metriä autol­la ajoa joka työpäivä.  [luku korjattu]

69 vastausta artikkeliin “Santahamina ja ympäristöarvot”

  1. Tässä on minus­ta yleisem­pi ongel­ma taustal­la. Kaupun­ki on lain­säätäjälle jotenkin täysin outo asia vaik­ka niitä lake­ja sääde­tään keskel­lä Töölöä. Tämä näkyy muus­sakin kaavoituk­sen säätelyssä, vaikka­pa melunor­mit tai tieli­iken­nesu­un­nit­telu, mut­ta myös luon­non­suo­jelus­sa. Kaupunkilu­on­to on jotain sel­l­aista joka elää kos­ke­tuk­ses­sa ver­rat­taen iso­jenkin ihmis­määrien kanssa, iro­nista kyl­lä ne tulokasla­jitkin on ihmisen tuo­mia. Sitä tulee suo­jel­la, mut­ta ei sitä voi suo­jel­la samal­la taval­la kuin erämaita.

    Muuten, Val­lisaari ja Kuninkaansaari ihan San­tik­sen vier­essä. Rak­en­tei­den suo­jelu vaatisi rahaa, virk­istyskäytön vaa­ti­mat laut­tay­htey­det edes jonkun ver­ran matkus­ta­jia. Met­sähal­li­tus, Helsin­gin kaupun­ki, Senaat­ti, Museovi­ras­to, Puo­lus­tusvoimat, jne. ansiokkaasti työn­tää tätä tois­t­en­sa syli­in. Helsinkiläis­ten kannal­ta kyseessä olisi ensi sijas­sa kai­vat­tu ja hieno ulkoilu­alue Pih­la­jasaaren ja Suomen­lin­nan lisäksi.

    Eikö siel­lä nyt voisi olla jokunen asukaskin siinä kuin Suomen­lin­nas­sa ja jotain muu­ta toim­intaa, vaik­ka vierasve­ne­sa­ta­ma? Ja minkä takia edes Vihreil­lä ei tun­nu ole­van asi­aan mitään sanottavaa?

  2. Olen kanssa sitä mieltä että pitäisi tutkia miten asun­to­ja saisi raken­net­tua San­ta­ham­i­naan, mut­ta odot­taisin ensin seu­raavi­in presidentinvaaleihin. 

    Puo­lus­tusvoimat ovat nyt puun ja kuoren välis­sä mut­ta siihen voi löy­tyä N:llä alka­va ratkaisu. Se tek­isi mah­dol­lisek­si sen että varuskun­tia voi sulkea ja pienen­tää ilman etä puo­lus­tuskyky heikkenee.

  3. Puo­lus­tusvoimain pääar­gu­ment­ti­na alueen säi­lyt­tämisek­si armei­jan hal­lus­sa on tosi­aan täl­lä het­kel­lä tuo luon­non­suo­jelu. Mis­tä läh­tien armei­ja on ollut kiin­nos­tunut luon­non­suo­jelus­ta? Tuo argu­ment­ti on nyt kaivet­tu esille viimeisenä oljenkortena.

    Toinen argu­ment­ti on sit­ten maan­puo­lus­tuk­seen liit­tyvä. Eli että alue on maan­puo­lus­tuk­sel­lis­es­ti hyvin tärkeä ja toimin­nan siir­to pois San­ta­ham­i­nas­ta vaikut­taisi erit­täin negati­ivis­es­ti maan­puo­lus­tuk­seen. Tähän en ota kan­taa kos­ka en tunne asi­aa tarpeek­si hyvin.

    Mielestäni armei­ja voisi lopet­taa teesken­telemästä ole­vansa kiin­nos­tunut luon­non­suo­jelus­ta ja ava­ta keskustelua ja tar­jo­ta enem­män tietoa siitä, miten tärkeä San­ta­ham­i­na todel­lisu­udessa on maanpuolustukselle

  4. “Tai esitetään asia toisin päin. Jos ympäristömin­is­ter­iölle annet­taisi­in luon­non­suo­jelu­aluei­den han­k­in­taan puoli mil­jar­dia, jon­ka se voisi käyt­tää joko San­ta­ham­i­nan ostamiseen tai sato­jen neliök­ilo­me­trien han­k­in­taan taloudel­lis­es­ti vähem­män arvokkail­ta alueil­ta, miten luulisitte ympäristömin­is­ter­iön käyt­tävän tuon rahasumman?”

    Help­po ratkaisu, nol­la euroa ja annetaan puo­lus­tusvoimien jatkaa nyky­istä toim­intaansa. Rahat voi palaut­taa val­tion bud­jet­ti­in tai ostaa niil­lä suo­jelua tarvit­se­via aluei­ta toisaalla.

  5. San­ta­ham­i­nan ran­nat kestävät var­maankin jär­jestet­tyä retkeilyä, jota siel­lä kai vähäisessä määrin on jo nyt. Ei niitä tarvitse jät­tää pelkästään varus­mi­esten ja muun eli­itin retkien kohteek­si. Ehkä parem­pi niin kuin tal­lo­tu­na ja luon­toar­voil­taan köy­hdytet­tynä asun­toalueen lähimet­sänä ja ‑rantana. Joskus käy niin ilois­es­ti, että hieno­ja luon­to- ja kult­tuuriko­htei­ta löy­tyy myös pääkaupunkiseudulta.

  6. Ode: las­ket väärin. 20000 asukkaan asut­ta­mi­nen kehyskun­ti­in tuot­taa noin 400000 kilo­metrin ylimääräisen päivit­täisen ajon. Siis neljä sataa tuhat­ta kilo­metriä päivässä. San­ta­ham­i­nas­sa hyvien joukkoli­iken­teen yhteyk­sien var­rel­la ajoa ker­tynee päivässä noin 10km per asukas. Kehyskun­nis­sa noin 30km per asukas. 

    Lähde http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2010/Liikkumistottumukset_Helsingin_seudun_tyossakayntialueella_2008.pdf sivu 17 kak­si alem­paa kuvaa.

  7. On selvää että suuri osa Helsin­gin lähisaarista tulee suo­jel­la. Ja jokainen voi satel­li­it­tiku­vis­takin päätel­lä että suo­jelemista ei kan­na­ta San­tik­ses­ta aloittaa.

    Pari vuot­ta sit­ten mietin löy­ty­isikö kaikille vihreille sovel­tu­va kom­pro­mis­si sitä kaut­ta, että San­ta­ham­i­nas­ta raken­net­taisi­in Freiburg-tyyp­pinen “auto­ton” kaupunginosa:

    http://hannuoskala.fi/2009/09/16/vihrea-kompromissi-santahaminasta/

    Helsingis­sähän on täl­läkin het­kel­lä Suomen ain­oa “auto­ton” kaupungi­nosa; soti­laskäyt­töön alun­perin raken­net­tu saari, joka autot­to­muud­estaan huoli­mat­ta on niin ker­takaikkisen epä­su­osit­tu asuin­paik­ka, että sinne asumaan päästäk­seen pitää jonot­taa. (Suomen­lin­na.)

    Täl­löin Oden edel­lisen blo­gauk­sen kom­men­tis­sa ennakoidut Laa­jasa­lolle tuhoisat autoru­uhkat ainakin jäi­sivät syn­tymät­tä ja pikaratikalle olisi var­masti matkus­ta­jia. Ja näin lähel­lä Helsin­gin keskus­taa löy­ty­isi var­masti 20000 asukas­ta, jot­ka halu­aisi­vat asua kaupungi­nosas­sa, joka perus­tuu yksi­ty­isautoilun sijaan joukkoli­iken­teelle, pyöräi­lylle ja kävelylle. 

    Eikö kaupungis­samme tulisi olla mah­dol­lisuuk­sia eri­laisille elämän­ta­pavalin­noille? San­ta­ham­i­nan 20000 asukas­ta oli­si­vat 700000 ihmisen kaupungista n. 3%. Mik­si ain­oat vai­h­toe­hdot uusia kaupungi­nosia kaavoitet­taes­sa tun­tuu ole­van joko oma auto tai kak­si omaa autoa per asuntokunta?

    Oletet­tavasti autot­toman elämän­ta­van val­it­se­vat asukkaat ymmärtäi­sivät myös San­ta­ham­i­nan luon­toar­vo­jen päälle. Ja saaren eteläosan luon­toar­vo­ja voitaisi­in säi­lyt­tää. Ehkäpä jopa nyky­istä parem­min kun en Jaakko Kull­ber­gin tavoin usko “eläin­ten tot­tuvan ampumis­es­ta syn­tyvään meluun.”.

  8. Täyt­tä asi­aa, joskin soti­laiden rin­nas­t­a­mi­nen eli­it­ti­in ei ehkä ihan toimi 😉

    1. Soti­laar eivät ole eli­it­tiä, mut­ta se joukko sivi­ile­jä on, jon­ka puo­lus­tusvoimat päästää ain­ut­laatuk­s­ta luon­toa kat­so­maan. Minäkin olen päässyt.

  9. Mikä ihmeen puoli mil­jar­dia euroa? Minus­ta val­tion pitäisi rahas­taa Helsin­gin vihre­itä ja demare­i­ta oikein kun­nol­la ja lait­taa San­ta­ham­i­nan hin­naksi ainakin 2 mil­jar­dia, kun mak­suhalu­ja näyt­tää piisaa­van. Eihän sekään tek­isi kuin 100 000 euroa asukas­ta kohden. 

    Mak­suhaluisia ja ‑kyky­isiä ökya­sukkai­ta voisi hyvinkin löy­tyä ran­noille. Tai sit­ten tuon 2 mil­jar­dia voisi laskea alkuin­vestoin­niksi, jon­ka 20 000 human­i­taarisen pako­laisen sosi­aa­li­nen asut­ta­mi­nen mak­saisi. Työvoima­pu­lan aikana saataisi­in sit­ten investoin­ti korkoi­neen takaisin.

    Kahdel­la mil­jardil­la puo­lus­tusvoimat voisikin uudelleen­si­joit­taa toim­intansa vaik­ka Sipoonko­r­peen, vaik­ka ei se tiet­ty yhtä hyvä paik­ka olisi.

  10. Mis­tä ihmeestä tuo ‘valit­tu eli­it­ti’ tulee ja tois­tuu näis­sä San­tiskom­menteis­sa? Ei siel­lä mitään eli­it­tiä asu, vaan ihan taval­lisia ihmisiä.

    1. CaptHowdy:
      Koeta men­nä San­ta­ham­i­nan por­tille ja esit­tää var­tiomiehelle, että olis niin kiva päästä kat­so­maan sitä ain­utk­er­taista luon­toa. Jotkut poää­sevät, toiset eivät pääse.

  11. Kovasti kaipaisi perustelu­ja sille, mik­si kehyskun­ti­in ei voi luo­da työ­paikko­ja, julk­ista liiken­net­tä ja toimivia tieväyliä/raiteita, että busseilla/junilla pää­sisi kohtu­ua­jas­sa jopa Helsin­gin keskus­taan jos niin haluaa.

    Toinen asia mikä San­ta­ham­i­nan asut­tamises­sa on melko päivän­selvää, mut­ta siitä Osmo ei halua puhua on saaren asut­tavien ihmis­ten tulotaso.
    Ei sinne muut­taisi alle 2000e/kk ansioil­la kukaan, alueen hin­nat kiskot­taisi­in pil­vi­in vaik­ka väk­isin jol­loin sinne muut­taisi varsin hyvä­tu­loista väkeä. Vaik­ka siinä ei olisikaan mitään vikaa, niin on nai­ivia ajatel­la, että täm­möiset ihmiset yhtäkkiä luopuisi­vat siitä yksi­ty­isautoilun tuo­mas­ta ihanu­ud­es­ta ja siir­ty­i­sivät käyt­tämään julk­isia välineitä.

    Eikä tämä tosi­aan ratkai­sisi Helsin­gin asun­top­u­laa. Kos­ka mis­täpäin varakkaat ihmiset muut­ta­vat toiselle varakkaalle seudulle? Tietenkin myös varakkaas­ta seudus­ta. Ei hei­dän jäljiltään jää tyhjäk­si mitään vuokrakak­sioi­ta, joista tun­tuu ole­van eniten pulaa.

    Argu­ment­ti­na “hiekkaran­nat eli­itin käytössä” on aika nau­ret­ta­va. Ei se eduskun­tat­alon saunati­latkaan tai­da olla kovin avoimesti kansalle käytet­tävis­sä, vaik­ka kansa­han sen eli­itin on sinne valin­nut ja palkankin kustantanut.

    1. Helsingis­sä har­joite­taan sekoit­tavaa asun­topoli­ti­ikkaa, jona mukaan Sab­ta­ham­i­naan tulisi pait­si ökyrikkaiden aus­nto­ja, HITAS-asun­to­ja ja 20–30 pros­ent­tia sosi­aal­is­r­ta ausntotuotantoa.

  12. Tähän väli­in voidaan myös kaivaa Otson mainio artikke­li siitä, mitä mak­saa autoilu. http://vesirajassa.blogspot.com/2010/09/mita-maksaa-motari-eli-kaupunkiautoilun.html

    Olete­taan, että nämä ihmiset aset­tuvat kehyskuntiin.Kunnollisen autoväylän rak­en­t­a­mi­nen mak­saa noin 30 miljoon­aa euroa per kilo­metri per (1+1) kaistaa. Tämä tarkoit­taa noin 5000 autoa ruuh­ka-aikaan, mikä vas­taa 2,5 lisäkaistaa moot­tori­ti­etä. Matkan pitu­udet ovat noin 15–20 kilo­metriä, joten uusia moot­tori­tiekaisto­ja tarvi­taan noin 40–50 kilo­metriä. Hin­taa tälle lystille tulee sel­l­ainen 1000–1500 miljoon­aa euroa. 

    Ja jos joku kuvit­telee, että nykyi­nen moot­tori­tiejär­jestelmämme vetää ne kaik­ki kehyskun­ti­in muut­ta­vat asukkaat, niin kan­nat­taa tutus­tua hiukan liikenne-ennusteisi­in. Jo nykyisel­lä kasvul­la 5‑vuoden kulut­tua kaik­ki väylät alka­vat olla täysin tukos­sa. Kymmenet tuhan­net asukkaat kehyskun­nis­sa tarkoit­ta­vat väistämät­tä tuon kokolu­okan investointeja. 

    Tuos­sa hin­talu­okas­sa ei Kru­u­nun­vuoren ratikkasil­lan hin­ta paljoa paina.

  13. Asi­aa sivuten; ympäristömin­is­ter­iölle pitäisi antaa sato­jen neliök­ilo­me­trien ostamiseen puoli mil­jar­dia. Taitaa olla niin, että Etelä-Suomen met­sistä on suo­jel­tu kak­si pros­ent­tia, kun luon­non mon­imuo­toisu­u­den säi­lyt­tämisek­si pitäisi olla kymme­nen prosenttia.

  14. En nyt lähde Osmon kanssa argu­men­toin­tik­il­pailu­un, kos­ka siinä touhus­sa tulee äkkiä pataan oikein kunnolla.

    Jotenkin vain tun­tuu siltä, että jos San­ta­ham­i­na säästyy rak­en­tamiselta, niin 100 vuo­den päästä kaupunki­laiset pitävät päätöstä kohtu­ullisen oikean­su­un­taise­na (ain­ut­laa­tu­inen luon­topaik­ka keskel­lä suurkaupunkia). Luon­toar­voil­taan merkit­tävän kohteen voi aina rak­en­taa, mut­ta sitä päätöstä ei sit­ten purka­maan pysty, ainakaan mil­lään jär­jel­lisel­lä aikajänteellä.

    Osmon argu­men­tit ovat kieltämät­tä taitavasti laa­dit­tu­ja. Ehdot­taisin sel­l­aista kom­pro­miss­sia, että pide­tään 100 vuo­den aikalisä, ja sen jäl­keen jos siltä tun­tuu, niin ei kun rakentamaan.

  15. samal­la logi­ikalla ilmeis­es­ti 10x isom­pi Nuuk­sio mak­soi yhteiskun­nalle 5 mil­jar­dia euroa, kun sitä ei saatu raken­net­tua täy­teen? Ei San­ta­ham­i­nan rauhoit­ta­mi­nen luon­non­suo­jelu­alueek­si mak­sa mitään. Mikäli siis puo­lus­tusvoimat sieltä lähtevät ja jatkokäyt­töä joutuu miettimään.

    Kir­joi­tat että San­ta­ham­i­nan rak­en­tamises­sa ympäristön­suo­jelu voit­taa enem­män kuin häviää. Samal­la voidaan sanoa, että luon­non­suo­jelu häviää enem­män kuin ympäristön­suo­jelu voit­taa. Vaikea on kek­siä parem­pia kohtei­ta luon­non­suo­jelu­alueik­si kus­tan­nuste­hokku­u­den nimis­sä kuin San­ta­ham­i­na. Ja ei ne San­ta­ham­i­nan luon­toar­vot tulokasla­jeista johdu vaan mm. Itämeren hiekkaran­to­jen ja muiden paahteis­ten ympäristö­jen alku­peräis­es­tä lajistosta.

  16. Sen­hän nyt tietää, kuin­ka siinä kävisi, jos San­ta­ham­i­na kaavoitet­taisi­in ton­teik­si ja maa myytäisi­in eteen­päin: ökya­sun­to­ja saari täy­teen, luon­toar­voista viis ja paik­ka olisi jatkos­sa (RAHA)eliitin oma pikku leikkipaik­ka. Jos saarelle tekee mieli päl­lis­telemään, alka­kaa har­ras­taa maan­puo­lus­tus­ta. Onhan nui­ta reserviläisjär­jestöjä. Vai kateusko se taas ver­houtuu luon­non­suo­jelunäkökul­man taakse nim­imerkil­lä mulle kans?

  17. ‘Minus­ta val­tion pitäisi rahas­taa Helsin­gin vihre­itä ja demare­i­ta oikein kun­nol­la ja lait­taa San­ta­ham­i­nan hin­naksi ainakin 2 mil­jar­dia, kun mak­suhalu­ja näyt­tää piisaa­van.’ (Totu­uskomis­sio)
    Minus­ta voisi kokeil­la Senaat­tiki­in­teistöt-tyyp­pistä ratkaisua, jos­sa puo­lus­tusvoimat alka­isi mak­saa käyt­tämistään maista markki­nahin­taista vuokraa. Saataisi­in joku hin­ta maan käytölle, kun sille tosi­aan olisi vai­h­toe­htoisi­akin käyttöjä.

  18. Arvoisa her­ra Soinivaara.

    Mik­si kehyskun­ti­in pitää kulkea autol­la? Jos se aiem­min main­os­ta­manne metro tai pikaraiti­otie voidaan rak­en­taa San­ta­ham­i­naan, niin mik­sei niitä sato­ja mijoo­nia voisi samantien käyt­tää siihen, että Helsinki­in saataisi­in vih­doin toimi­va julkisen liiken­teen verkko, joka mah­dol­lis­taisi vaikka­pa sil­lä pikaraiti­otiel­lä tai metrol­la kulkemisen Por­voos­ta, Tuusu­las­ta, Jär­ven­päästä, Klaukkalas­ta, Vihdis­tä, Kirkkon­um­melta, Espoos­ta ja kaik­ista muista satel­li­iteista. Sinne niitä ihmisiä mah­tu­isi ei 20 000, vaan tarvit­taes­sa vaik­ka 2 miljoon­aa. Ja sil­loin siitä toimi­vas­ta joukkoli­iken­teestä voisi hyö­tyä kaik­ki ne “700 000” helsinkiläistä, ei vain 20 000 vihreää santahaminalaista.

    Ja jos tämä visioni kuu­lostaa hur­jal­ta, niin josko lähdet­täsi­in siitä, että vaikka­pa Viik­istä, Ara­bi­as­ta, Töölöstä, Pasi­las­ta, Ruskea­suol­ta, Haa­gas­ta tai Pitäjän­mäestä pää­sisi nopeal­la ja toimi­val­la joukkoli­iken­teel­lä (metro) liikku­maan, eikä tarvit­sisi autoa. Nyt se on mah­do­ton­ta ja sik­si kaikil­la on auto tai kak­si. Raitio­vaunu on vit­si niin kauan kunnes se upote­taan kulke­maan päätei­den kan­sien alle ja se pääsee kulke­maan ilman liikennevaloja.

    Jos luon­toar­voista halu­taan puhua ja perus­teena käytetään pen­delöin­tia, kan­nat­taa myös huomioi­da, että ei ne 20 000 San­ta­ham­i­naan meren­ran­taan muut­tavaa Helsinkiläistä suinkaan olisi niitä työssäkäyviä per­heitä. Niille asun­noille kävisi samal­la taval­la kuin kaikille muillekin meren­ran­ta-asun­noille (sipoon­ran­ta, any­one?). Hin­nat karkaa­vat käsistä ja sijoit­ta­jat ja (se oikea) eli­it­ti, kuten poli­itikot, vievät ne. Ja kul­keeko se eli­it­ti pikaraiti­otiel­lä? Hah! City-maas­tu­rit ja urheilu­au­tot rivi­in San­ta­ham­i­naan soti­laiden tilalle. Niin siinä kävisi. Mut­ta mijoonat säästy­i­sivät kun kallista metroa ei tarvit­sisi rak­en­taakaan. Ja komei­ta pien­talo­ja sinne San­ta­ham­i­nan ran­noille saisi. Jos ei 20 000:lle, niin ainakin 2000:lle. Jos vain ovat tarpeek­si varakkaita.

    Työssäkäyvät pää­tyvät edelleen lapsi­neen asumaan kehyskun­ti­in ja kulke­vat (kahdel­la) autol­la ruuh­ka-Helsinki­in, kos­ka julki­nen liikenne on raken­net­tu aivan väärin ja poli­itikot tui­jot­ta­vat 180 astet­ta väärään suun­taan yrit­täessään ratkaista ongelmia.

    Mis­tä löy­ty­isi oikeasti vihre­itä arvo­ja ajavia poliitikkoja?

  19. Arvoisille kom­men­taat­tor­eille totean, että puo­lus­tusvoimien argu­men­toin­ti ei ole muut­tunut yhtään mihinkään. Puo­lus­tusvoimat on San­ta­ham­i­nas­sa pääkaupunkiseudun soti­laal­lisen puo­lus­tuk­sen takia. 

    Se, että toimit­ta­jat ja blo­gis­tit kir­joit­ta­vat mis­tä kir­joit­ta­vat, on toinen asia. San­ta­ham­i­nan luon­to- ja kult­tuuri­ar­vo­jen esil­letuomista on akti­ivis­es­ti tehnyt San­ta­ham­i­na-seu­ra ry koh­ta kymme­nen vuo­den ajan. Voi olla, että hei­dän käyt­tämän­sä perus­teet ovat välil­lis­es­ti tuke­neet myös puo­lus­tusvoimia, joka tapauk­ses­sa ne ovat innos­ta­neet liik­keelle luke­mat­tomat toimit­ta­jat ja ympäristöjärjestöt.

    Yhdis­tyk­sen työn tulok­se­na San­ta­ham­i­nan luon­to- ja kult­tuuri­his­to­ri­al­liset arvot ovat tulleet julk­isu­u­teen. Nyt myös tiede­tään, miten luon­toar­vot ovat syn­tyneet. Arvot ovat niin kiis­tat­tomat, että tuskin­pa Suomes­ta löy­tyy vas­taavaa muu­ta paikkaa, jos­sa kaiken­lisäk­si hyvin arvokkaan luon­non keskel­lä olisi kym­meniä muinais­muis­to­ja ja muinaismuistoalueita.

    Siis tot­ta on, että saaren mp-arvo­jen lisäk­si, saaren luon­to- ja his­to­ria-arvot nou­se­vat hyvin korkeaan ase­maan. Alansa johta­vat biolog­it, geolog­it ja arge­olog­it ovat samaa mieltä arvoista. Tosin San­ta­ham­i­nan tule­vaisu­u­den kannal­ta niistä keskustelu on tarpeel­lista vas­ta kun maan­puo­lus­tuste­htävä on menet­tänyt merk­i­tyk­sen­sä. Ja tois­taisek­si täl­laista tehtävän päät­tymi­saikaa ei ole kukaan pystynyt esittämään. 

    Jar­mo Nieminen
    Kaupunginvaltuutettu

  20. Selkeä osoi­tus San­ta­ham­i­nan luon­tar­voista on vuodelta 1920, kun San­ta­ham­i­nan Saha­ran itäpuoli­sista alueista ja eteläran­nan ikimi­et­sistä esitet­ti­in Kansan­puis­toa. Tilanne on idässä ja etelässä suun­nil­la sama, tosin kurt­turu­usul­la höys­tet­tynä, mut­ta met­sät ovat nois­takin ajoista jo 90 vuot­ta van­hempia. Esit­te­len asian seu­raavas­sa San­ta­ham­i­na-teok­ses­sani, joka julka­istaan vuo­den vai­h­teen jälkeen.

    Totean myös, ett saaren luon­toar­voista on täysin tar­peton­ta kiis­tel­lä. Arvot on niin ehdot­toman selkeät. Totean, että toisin väit­tävät eivät ole tutus­tuneet tilanteeseen.

    Jar­mo Nieminen
    Tietokirjailija

    PS. Toivoisinkin, että San­ta­ham­i­nas­sa vierailleet luon­toasiantun­ti­jat tuli­si­vat ulos virkamieskuoris­taan ja ker­toisi­vat selkok­ielel­lä saaren luon­toar­voista. Samaa toivon toki johtavil­ta soti­lashenkilöiltä omien osaamisaluei­den­sa asioissa.

  21. Kir­joite­taan­pa vielä lisää kun tuli mieleen.
    San­ta­ham­i­na on se 4 neliök­ilo­metriä maap­in­ta-alaa. Mut­ta tämän lisäk­si saarelle omi­naista on tuo iso ampumavaro-alue merelle päin.
    Jos San­ta­ham­i­nan varuskun­ta lakkaute­taan, tulisi tälle varuskun­nalle osoit­taa Uudelta­maal­ta uusi sijain­ti ja tähän pitäisi täl­löin saa­da mah­tu­maan myös nuo ampumavaro-alueet, eli puhutaan hem­metin isos­ta läänistä lop­pu­jen lopuksi.

    Pääkaupun­ki seu­tu kuitenkin tulee jatka­maan kas­vamis­taan vaik­ka maail­man tap­pi­in asti. Ennem­min tai myöhem­min koko Uusi­maa tulee käymään ahtaak­si, jol­loin joko varuskun­ta pitäisi uud­estaan siirtää tai jät­tää paljon maa­ta kaavoittamatta.

    San­ta­ham­i­na vetäisi 20k ihmistä tämän­hetk­isten suun­nitelmien val­os­sa. Mut­ta kuin­ka kauan tämä pysyy? Saares­ta olisi kuitenkin tarkoi­tus hyvin iso osa suo­jel­la luon­non takia. En usko, että tämä pitäisi enää 50 vuo­den päästä paikkaansa, vaan saari olisi raken­net­tu aivan täyteen.

    Mut­ta saarelle mah­tuu hyvin pieni määrä ihmisiä lop­pu­jen lopuk­si, kasvu­tarvet­ta on koko ajan joten ennem­min tai myöhem­min se suun­tau­tuu Helsin­gin keskus­ta kauemmaksi.
    Min­un mielestäni olisi järkevää suun­na­ta se kasvu mieluiten ennem­min jo ulospäin. Voitaisi­in säästää ne rahat mitkä menisi pikaratikan rak­en­tamises­sa ja niil­lä rahoil­la kehit­tää sitä ulospäin menevää julk­ista liiken­net­tä. (Kos­ka tämähän on väistämätön­tä kuitenkin.)

    1. En ole aivan vaku­ut­tunut, että jos Suomes­ta etsitään opti­maa­li­nen paik­ka tyk­istöam­munnoille, se löy­tyy maan tiheim­min asu­tul­ta seudl­ta, jos­sa meluhai­tan kär­si­jöi­den määrä mak­si­moituu. Paljon puhu­vaa oli armei­jan vaa­timus jät­tää huo­mat­ta­va osa Kru­unuvuor­fen­ran­nas­ta rak­en­ta­mat­ta melu­on­gelmien takia.

  22. “20–30 pros­ent­tia sosi­aal­is­r­ta ausntotuotantoa”

    Mielu­um­min 70–80 % kaupun­gin vuokra-asun­to­ja. Han­kalas­sa talousti­lanteessa pitää pri­or­isoi­da: ahdas­mieli­nen armei­ja pois San­ta­ham­i­nas­ta ja human­i­taariset maa­han­muut­ta­jat tilalle. Siitä se kan­sain­välisyys ja Helsin­gin (oikeas­t­aan siis koko Suomen) uusi nousu lähtee.

  23. Itse olen San­tik­seen käynyt tutus­tu­mas­sa ja vähem­män siel­lä luon­toar­vo­ja oli kuin Keskus­puis­tossa tai vaik­ka Van­taan­joen var­rel­la. Puutkin oli­vat ihan taval­lista laat­ua, ei mitään eksoti­ikkaa. Harv­inaisuuk­si­a­han voi aina suo­jel­la, jos kaavoituk­ses­sa asia huomioidaan.

    Jotenkin tässä tulee mieleen, että moni negati­ivis­es­ti suh­tau­tu­va rak­en­taa mielessään 70-luku­laista betoni­laatikkokaupunkia ja räväyt­tää sen San­tik­sen päälle. Itkut ökyalueista voi kuite­ta pitämäl­lä yllä nyky­istä mallia, jos­sa jätkät ja her­rat asu­vat naa­pureina. Jos halu­aa elää homogeenis­es­ti oman tulolu­okan keskel­lä, niin
    ettei samal­la kaa­va-alueel­la saa olla mui­ta, voi etsiy­tyä muualle Helsingistä. Minä mak­san ilol­la tästä suurem­paa kunnallisveroa. 

    Tänään juuri ilmoitet­ti­in suo­ma­laisen met­säbis­nek­sen vih­doin tajua­van paperin ajan ole­van takana ja siir­tyvän kohti puu­rak­en­tamista Jätkässä. Min­un korvi­in kuu­lostaisi hyvältä kokon­ainen puukaungi­nosa kevy­een liiken­teeseen tukeutuen ja pois­pääsyn varmis­taisi pikaratik­ka. Uusi Käpylä, mut­ta ker­rostalotkin puusta.

    Koi­järvikin päät­tyi kom­pro­mis­si­in, joka nyt näyt­täy­tyy tap­piok­si luon­toar­voille. Helsingis­sä olisikin tärkeää ymmärtää pyhit­tää tietyt alueet kokon­aan luon­nolle ja toisaal­la jatkaa tiheää kaupunkia siitä mis­sä se nyt lop­puu. Keskus­puis­to ja Van­taan­joen var­si suualuei­neen luon­nolle ja muual­la sit­ten järkeä ja uus­in­ta tietoa apuna käyt­täen jatkaa kaupunkirakennetta. 

    Ei ole mitään järkeä kaataa met­sää joka­paikas­sa ja sit­ten raken­nel­la pien­talokeskit­tymiä. Koh­ta voidaankin sit­ten ilmaku­vista tode­ta, että koko Uusi­maa on näi­den pien­taloaluei­den täplit­tämää ja yht­enäisiä met­säaluei­ta ei enää ole. Samal­la met­sät pilkkoutuu vielä teistä ja uusia asukkai­ta on vielä jonos­sa sato­ja tuhansia. 

    Mit­takaa­va väestönkasvun suh­teen on val­ta­va ja teol­lisu­u­den raken­nemuu­tos pakot­taa työhalukkai­ta etelään ja toisaal­ta maail­man yleinen talousti­la ympäristöon­gelm­i­neen on vain edesaut­ta­mas­sa sitä, että väestöen­nus­teet on taas pis­tet­tävä uusiksi. 

    Kukin voi etsiy­tyä tuonne Van­taan­joen­su­un natu­ra-alueelle ja kat­soa miten suuren kaa­va-alueen vie Ara­bi­an­ran­ta, joka kuitenkin on reilusti alle 10 000 ihmisen alue. Itse tuol­la bon­gail­lessa tirp­po­ja huo­masin, ettei Helsin­gin pitäisi säästel­lä ker­rosko­rkeudessa uusien aluei­den kaavois­sa. Tästä bon­gauk­ses­ta johtuu ininäni perusker­rosko­rkeu­den nos­tamis­es­ta Helsingissä.

    Toki joku voi kek­siä miten talous pide­tään kun­nos­sa ja pide­tään eläköi­tyvä väestö ruuas­sa ilman väestönkasvua. Hip­pusen vaikea pro­jek­ti mielestäni nykymeiningeissä.

  24. Arvoisa edus­ta­ja Soininvaara.

    Ker­rotte, että “Helsingis­sä har­joite­taan sekoit­tavaa asun­topoli­ti­ikkaa”. Mitä kävi Sipoon­ran­nan HITAS-asun­noille ja sekoit­tavalle asun­topoli­ti­ikalle? Yritin löytää sieltä edullista ranta-asun­toa, mut­ta en löytänyt. Lähtöhin­ta on 6000€/neliö. Mikä takaa, että San­ta­ham­i­nas­sa ei käy samoin lisät­tynä keskus­tan läheisyy­den korot­ta­mal­la hintapainella?

    Tuos­ta vähän lisäa­jatuk­sia HITAS-asumisen tule­vaisu­ud­es­ta. Ehkä asun­not myy­dään ensin osta­jille, mut­ta tuonne ne lop­ul­ta pää­tyvät taval­la tai toisel­la vuokrata­soa korottamaan:
    http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/jatkasaaren_hitas-asuntoja_tarjotaan_sijoittajille/

    Vapaasti noista pros­en­teista tulkiten siis 20% Ara­va-rahoit­teisia kalli­ita asun­to­ja, muu­ta­ma pakolli­nen HITAS huonoille ton­teille (ympäristöon­gel­mallisi­in paikkoi­hin, joista saa syövän) ja lop­ut ökyrikkaiden taloja.

    1. Kehyskun­ta­lainen,
      Sipoon­ran­ta on nimen­sä mukaises­ti Sipoossa.
      Tämä on se ongel­ma. Kehyskun­nat pyrkivät mak­si­maaliseen kermankuorintaan.

  25. Jaa­has, tästä tuli nyt vähän pitkä… 

    San­t­a­m­i­nan pesivä nisäkäs- ja lin­tu­la­jis­to ovat tutk­i­tusti erit­täin monipuoliset ja siel­lä tavataan usei­ta laje­ja, jot­ka suo­si­vat erä­maisia aluei­ta, kuten kana­hauk­ka ja huuhka­ja, joka on tosin hie­man infla­toitunut viime vuosi­na. Myös vesilin­nus­to on rikas, joten on perustel­tua väit­tää, että ammuntaakin voi tot­tua, jos ei suo­raan kohti ammuta. 

    Per­hosla­jis­toa alueel­la on havain­noitu pitkään ja alueel­la tavataan paikallise­na usei­ta uhanalaisia laje­ja, jois­sa on mukana sekä levin­neisyy­deltään eteläisiä että pohjoiseen asti levin­neitä laje­ja, hietikko‑, harju‑, niit­ty- ja keto­la­je­ja. Osa lajeista on luon­tais­es­ti harv­inaisia osa muual­la maas­sa suuresti harv­inais­tunei­ta. Mukana on mm. usei­ta toisek­si korkeim­paan uhanalais­lu­okkaan eli erit­täin uhanalaisi­in (EN) kuu­lu­via laje­ja, jot­ka eivat todel­lakaan ole siinä luokas­sa huvikseen. Esimerkkinä mainit­takoon vaik­ka erit­täin uhanalainen ja suuresti harv­inais­tunut tul­vamit­tari (Macaria arte­siaria EN) tai kallioiskätkökääriäi­nen (Cochy­lidia hey­de­ni­ana EN) ‑kumpikaan ei ole levin­neisyy­deltään “eteläi­nen,” vaan supisuo­ma­laisia perhosia. 

    Usei­den uhanalais­ten lajien esi­in­tymisen mah­dol­lis­ta­vat nimeno­maan San­ta­ham­i­nan laa­jat avoimet, lämpimät ja hiekkaiset alueet, joi­ta on paljon, mikä on olen­nainen point­ti, vaik­ka laikut ovat osin eril­lään. Osa lajeista on yhteisiä Harak­ka, Suomen­lin­na, Val­lisaari-Kuninkaansaari kom­pleksin kanssa, mikä tekee pin­ta-alas­ta jo merk­it­sevän suuren. Pilko ja hävitä osa alueista ja kokon­ais­la­jimäärä kään­tyy välit­tömästi lasku­un ja kun on tarpeek­si siivut­tu lajit häviävät — tämän­hän te kaupun­gin isät osaat­te — eks jeh — heh-heh?

    Osa uhanalais­es­ta lajis­tos­ta on keskit­tynyt alueen paikoin run­saisi­in rehe­vi­in jalop­u­umet­si­in ja monil­la lounaisil­la lajeil­la on eril­lis­esi­in­tymiä alueel­la. Varsi­naisil­la ikimet­säbiotoopeil­la ei juuri uhanalaisia laje­ja per­ho­sis­sa esi­in­ny, mut­ta kuluneena kesänä löy­tyi Sandik­selle uute­na suurien män­ty­jen vioit­tumis­sa esi­in­tyvän paloko­rokoin (Ela­to­bia fulig­i­nosel­la VU) pop­u­laa­tio — ei sekään mikään eteläi­nen laji. 

    Jut­tu on nyt näin, että en kyl­lä pysty oikeas­t­aan kuvit­tele­maan suurem­paa ympäristön moni­toimikäyt­töön kohdis­tu­vaa “rikos­ta,” kuin San­ta­ham­i­nan nyky­toimin­nan lakkaut­ta­mi­nen ja alasajo asun­to­tuotan­non tarpeisi­in. Koko tämä taas ker­ran star­tan­nut keskustelu olisi toteutues­saan suo­ma­laisen luon­non­suo­jelun irviku­va ja sotisi kaikkia sen peri­aat­tei­ta vas­taan yhteiskun­nal­lises­sa mielessä. San­ta­ham­i­na ja Helsin­gin saaris­to lin­noituksi­neen on elävä his­to­ri­alli­nen kohde ja uhanalaista luon­toa suo­si­va kokon­aisu­us, jon­ka säi­lymisen on varmis­tanut Puo­lus­tusvoimien toim­into­jen jatku­mi­nen alueel­la. On nau­ret­ta­va väite, että alue olisi jonkun/pelkän eli­itin yksi­tyiskäytössä. San­ta­ham­i­nas­sa vierailee jatku­vasti väkeä ja sinne jär­jestetään luon­toretk­iä, joille kuka tahansa Suomen kansalainen saa osal­lis­tua — tätä puol­ta voidaan epäilemät­tä kehit­tää lisää. Minä olisin ylpeä siitä, minkä sinä halu­at peit­tää betonil­la, asfaltil­la jään­nel­ly­il­lä metallinpätkillä. 

    Nyt saari palvelee puo­lus­tusvoimia, luon­non­suo­jelua ja his­to­ri­al­lis­ten kohtei­den suo­jelua ja siel­lä myös asuu ihmisiä, joiden tilanne alkaa “herkullisen” ver­tausku­val­lis­es­ti muis­tut­taa Vuo­tok­sen alueel­la asu­vien ihmis­ten tilan­net­ta. Siel­lä uhkana on Kemi­jo­ki Oy. ja tääl­lä sit­ten sinä ja jotkut muut, joil­la var­masti on kavere­i­ta raken­nus­li­ikkeis­sä. Jos Koi­järvi oli sin­ulle merkit­tävä tem­paus niin sanon­pa­han, että San­ta­ham­i­nan luon­toar­vot ovat harv­inaisu­udeltaan aivan eri luokkaa ja varsinkin, jos ne suh­teutetaan Kes­ki-Uuden­maan alueelle. Eipä silti, saman­tyyp­pisil­lä alueil­la Ham­i­nan ja Hang­on seudul­la rak­en­t­a­mi­nen tuhoaa jatku­vasti vas­taavia elinympäristöjä, mut­ta Puo­lus­tusvoimien aluei­den kanssa tilanne on aivan eri niin tääl­lä ja siel­lä — nimi on enne:) 

    Ilmot­taudunkin jo etukä­teen kahle­hti­maan itseni Hevos­salmen sil­taan, jos siitä yritetään jokin hel­vetinkone yli tuo­da enkä muuten aio olla ain­ut! Ai niin, oot­teko muuten huo­man­neet, että tässä taas pun­ni­taan gram­man mital­la Helsin­gin her­ro­jen toim­intaa kon­tra Kehä III tois­s­a­puo­li­nen Suomi…

  26. 20000 asukas­ta vaatii Helsin­gin tiivi­il­lä kaavoitustyylil­lä run­saan neliök­ilo­metrin pin­ta-alaa. Tämä on noin neljännes saaren pin­ta-alas­ta (ja siihen tilaan mah­tuu jo iso puis­to Jätkäsaaren tyyli­in). Nykyisen varuskun­nan raken­net­tu pin­ta-ala on noin neliök­ilo­metrin kooltaan, eli uusia aluei­ta jo käytössä ole­van alueen lisäk­si ei käytän­nössä San­ta­ham­i­nas­ta tarvita. 

    Tur­val­lisu­us­poli­ti­ikkaan en ota kan­taa. Luotan, että puo­lus­tus­min­is­ter­iössä osa­taan tehdä oikeat päätök­set Suomen tur­val­lisu­u­den kannalta.

  27. OS: “Kehyskun­nat pyrkivät mak­si­maaliseen kermankuorintaan.”

    Helsinkikin pysty­isi. Auto­ta­lo ja naa­puriki­in­teistö nurin ja tilalle asun­toumpiko­rt­telei­ta, samoin Baanan päälle niin että Kamp­pi ja Töölö vih­doin yhdis­tyvät. Kisa­hallin ja sta­dion­in eteläpuolen parkkik­sille ökyk­er­rostaloalue ja inte­groin­ti Oop­per­an Pisara-asemaan. 

    Ketä palvelee se ettei Helsin­ki pyri ker­mankuor­in­taan kun naa­purikun­nat kuitenkin pyrkivät ?

    Sipoon­ran­noista on muuten turha nälviä kun Helsingis­sä vas­taa­va poten­ti­aa­li­nen ökyran­taalue Her­ne­saa­res­sa varataan helikopteriken­tän melu­alueek­si ja vene­tarvikekau­palle / varastolle.

  28. Osmo: “En ole aivan vaku­ut­tunut, että jos Suomes­ta etsitään opti­maa­li­nen paik­ka tyk­istöam­munnoille, se löy­tyy maan tiheim­min asu­tul­ta seudl­ta, jos­sa meluhai­tan kär­si­jöi­den määrä maksimoituu”

    Helsinkiä ympäröivien saarten tyk­istöl­lä ei ole nykyaikana yhtään mitään soti­laal­lista merk­i­tys­tä. Kyzeessä onkin lähin­nä hieno kult­tuuriper­in­tö, jos­ta kaupunki­laiset voivat naut­tia muuten hil­jaisi­na iltoina 😉

  29. ” ei ne 20 000 San­ta­ham­i­naan meren­ran­taan muut­tavaa Helsinkiläistä suinkaan olisi niitä työssäkäyviä per­heitä. Niille asun­noille kävisi samal­la taval­la kuin kaikille muillekin meren­ran­ta-asun­noille (sipoon­ran­ta, any­one?). Hin­nat karkaa­vat käsistä ja sijoit­ta­jat ja (se oikea) eli­it­ti, kuten poli­itikot, vievät ne. Ja kul­keeko se eli­it­ti pikaraiti­otiel­lä? Hah! City-maas­tu­rit ja urheilu­au­tot rivi­in San­ta­ham­i­naan soti­laiden tilalle.”

    Maail­mal­la muuten näh­nyt ihmis­ten käyt­tävän pieniä kär­ryjä ostok­sien roudaamiseen julk­i­sis­sa liiken­nevä­lineis­sä. Ei tai­da toimia ahtais­sa ratikois­sa ja busseissa. 

    Kaik­ki asun­to­tuotan­to on hyvästä. Pien­taloista ker­rostaloi­hin. Muutkin kuin lap­siper­heet ovat asukkaita…Tosiaan olisi kyl­lä aika ikävää jos San­ta­ham­i­nas­ta tulisi toinen keskinker­tainen kah­den tuhan­nen asukkaan pien­talo­val­tainen mökkikylä. Kyl­lä sinne lap­siper­heitäkin muut­taisi vaik­ka olisi ihan taval­lisen näköisiä ker­rostalo­ja. Esimerkik­si Viikki

    1. Jos joku on sitä mieltä, että ökyrikkaat val­taa­vat San­ta­ham­i­nan asuinko­rt­telit, hän ei voi samanaikaises­ti olla sitä mieltä, että se on huono paik­ka asun­noille, syr­jässä ja pussinperällä.

  30. “Kehyskun­ta­lainen,
    Sipoon­ran­ta on nimen­sä mukaises­ti Sipoossa.
    Tämä on se ongel­ma. Kehyskun­nat pyrkivät mak­si­maaliseen kermankuorintaan.”

    Jep. Ja niin astui mies puss­in­perälle. Löy­ty­i­hän se todel­li­nen syy tälle debaatille. Kateus kas­vavia kehyskun­tia kohtaan, jot­ka voivat kaavoit­taa hieno­ja ja houkut­tele­via aluei­ta asukkailleen ja siten keräävät parhaat veron­mak­sa­jat, joi­ta ei kiin­nos­ta itähelsin­gin slum­mit, vaan he val­it­se­vat laadukkaan elämän kehyskunnissa.

    Päät­te­len tästä keskustelus­ta, että ette edes ole halukkai­ta kehit­tämään julk­ista liiken­net­tä, kos­ka halu­aisitte siten pakot­taa kaik­ki ihmiset Helsinki­in vedoten “vihreisi­in” arvoihin. Se jos joku on ympäristörikos. 

    Miet­tikää sitä auto­jen määrää kaikil­la sisään­tuloväylil­lä. Jos asenne olisi oikea, 75% niistä ihmi­sistä voisi olla metrois­sa tai toimivis­sa junis­sa. Pakot­ta­mal­la ette niitä ihmisiä kont­tei­hinne saa asumaan vaik­ka kaavoit­taisitte kaik­ki Helsin­gin ran­nat. Olette valin­neet tak­ti­ikan, joka ei tuo voittoa.

    Tois­tan aiem­man kysymyk­seni: mis­tä löy­ty­isi oikeasti vihre­itä arvo­ja ajavia poliitikkoja?

    1. Mei­dän on helsingistä käsin vähän han­kala kehit­tää joukkoli­iken­net­tä Sipooseen. Nyt se vähän helpot­tuu, kun Sipoo on tänään päät­tänyt liit­tyä HSL:ään.

  31. “San­t­a­m­i­nan pesivä nisäkäs- ja lin­tu­la­jis­to ovat tutk­i­tusti erit­täin monipuoliset ja siel­lä tavataan usei­ta laje­ja, jot­ka suo­si­vat erä­maisia alueita,”

    Näitä laje­ja kut­su­taan talvi-ja jatkosotaromantikoiksi

  32. lurk­ki:

    Minus­ta voisi kokeil­la Senaat­tiki­in­teistöt-tyyp­pistä ratkaisua, jos­sa puo­lus­tusvoimat alka­isi mak­saa käyt­tämistään maista markki­nahin­taista vuokraa. Saataisi­in joku hin­ta maan käytölle, kun sille tosi­aan olisi vai­h­toe­htoisi­akin käyttöjä. 

    Sivun­men­nen­sa­noen Senaat­tiri­istäjät on kyl­lä niin idioot­ti­mainen keksin­tö kuin vain olla ja voi. Nor­mi­ta­paushan on se, että val­tion laitok­set joutu­vat mak­samaan jotain kuvit­teel­lista markki­nahin­taista vuokraa erikoi­sista, suo­jel­luista tai muuten käytet­tävyy­deltään rajoite­tu­ista kiin­teistöistä, joil­la ei oikeasti ole mitään markki­noi­ta. Vuokrata­so tem­pais­taankin täl­löin suo­raan hatus­ta jonkin kuvit­teel­lisen kiin­teistön arvon ja Senaat­tiri­istäjien tuot­to­vaa­timusten perusteella.

    Yhä yleisem­pi tapaus on kuitenkin se, että Senaat­tiri­istäjät raken­nut­taa laitok­selle tiloik­si nor­maale­ja avokont­tori­tilo­ja, joil­la on toki käyt­töä vapail­la markki­noil­la, mut­ta jot­ka sopi­vat ko. laitok­sen käyt­töön varsin heikosti, jos ollenkaan. Tätä toim­inta­mallia ei kuitenkaan parane men­nä kyseenalais­ta­maan, kuten vaikka­pa ne muu­ta­mat varoituk­sen vuok­si “teloite­tut” poli­isipää­liköt voivat ker­toa istut­tuaan leivät­tömän pöy­dän ääressä virkavirhesyyt­tei­den vuok­si (eli kun eivät ymmärtäneet, ettei uusia tilo­ja sovi tila­ta kuin Senaattiriistäjiltä).

    Senaat­tiri­istäjät ovatkin kuin val­tio val­tios­sa — heil­lä on täysin avoin val­takir­ja kyykyt­tää kaikkia val­tion laitok­sia ihan oman mie­len­mukaan ja riistää jatku­vasti kohoavien vuokrien muo­dos­sa laitok­sil­ta niin paljon rahaa kuin vain kehtaa­vat. Mitään suurem­pia huhu­ja varsi­nai­sista väärinkäytök­sistä ei ole liikkunut, mut­ta täl­lainen asetel­ma on joka tapauk­ses­sa kuin luo­tu mak­si­maal­ista kaverikap­i­tal­is­mikäh­mintää varten — joten eipä olisi ihme, jos vähän pöy­hit­täessä jotain löytyisi.

    Mitenkö hom­ma sit­ten pitäisi hoitaa? No, tietysti vapaan markki­na­t­alouden kaut­ta ilman jotain yhtä monop­o­liase­mas­sa ole­vaa käh­mi­jää. Ei asia muu­tu mitenkään markki­nae­htoisek­si vain sil­lä, että kovasti van­no­taan toimit­ta­van markki­noiden ehdoil­la — pitäisi myös käytän­nössä tehdä niin.

    PS. jos PV jou­tu­isi mak­samaan nk. markki­nahin­taa San­ta­ham­i­nas­ta, niin ennen pitkää varuskun­ta siir­ty­isi Senaat­tiri­istäjien avokont­tori­tiloi­hin jon­nekin esim. Kehä III:n ja val­tatei­den risteyk­seen. Vähän vaikea­han se on tietysti tet­sa­ta kont­to­ri­olois­sa, mut­ta kyl­lähän muutkin laitok­set ovat moisi­in rajoituk­si­in tottuneet…

  33. On jotenkin per­verssiä vedo­ta San­tik­sen (ja Malmin lento­ken­tän) luon­to- ja virk­istysar­voihin kun ne eivät nyt ole oikein käytet­tävis­sä, toisin kuin esimerkik­si Mus­tavuori, Kru­unuvuori, Rasti­la tai Kuninkaan­tam­men ja Lääkärinkadun alueet. Ode on oikeal­la asial­la. Blog­gasin tästä aiheesta.

  34. Luon­nol­la on muitakin arvo­ja kuin virk­istyskäyt­tö — se on tässä sivu­seik­ka. San­ta­ham­i­na on min­ulle älylli­nen peri­aatekysymys — minä näen sen pait­si hienona ja ain­ut­laa­tuise­na luon­toko­hteena, myös esimerkil­lisenä yhteis­toim­inta, jota voidaan ja tulisi käyt­tää esimerkkinä muual­lakin (siel­lä tosi­aan myös asutaan). 

    Minus­ta ei ole jotenkin, vaan täysin per­ves­siä, että jotkut olet­ta­vat, että ihmis­ten pitäisi päästä joka paikkaan, vaik­ka jokin alue ei ole yksi­ty­i­somis­tuk­ses­sa — val­tion tai kaupun­gin hal­lus­sa. Ihmi­nen on huoli­mat­ta poten­ti­aalis­es­ta älykkyy­destään kolek­ti­ivis­es­ti sen luokan tuhoeläin ja käyt­täy­tyy laji­na elinympäristössään täysin vas­tu­ut­tomasti ja lyhyt­näköis­es­ti. Hyvä esimerk­ki on vaikka­pa maail­man merien kalastustilanne.

  35. Jaakko: Kar­tas­ta kat­soen saman­laista röpelöistä saaris­toista eteläran­nikkoa on Hang­os­ta itära­jalle asti, vähin­tään 250 kilo­metrin ver­ran. Miten tässä on mah­dol­lista että se kaikkein arvokkain luon­to nyt löy­tyy 6 km päästä Helsin­gin rautatiease­mal­ta, eikä mis­tään muual­la rannikolta?

    Eikö mikään muu Suomen­lah­den ran­nikon saarista tosi­aan yllä samaan? Johtuuko San­tik­sen eri­ty­is­laatu armei­jan ammunnoista aiheutuneesta maan­pin­nan pöl­ly­tyk­ses­tä, että siel­lä on ollut avoin­ta hiekkaa kun muual­la ei?

  36. Hang­os­ta itära­jalle löy­tyy kyl­lä muitakin hieno­ja hiekkaisia kohtei­ta, joil­la elää uhanalaisia laje­ja. Esimerkik­si Itäisen Suomen­lah­den kansal­lispuis­tos­ta. Ham­i­nan valleil­la ja sata­ma-alueil­la on jatku­van uhan alla yhtä lail­la arvokkai­ta kohtei­ta, mut­ta lajis­tossa on myös ero­ja. Edelleen Viro­lahdel­la on usei­ta kohtei­ta, joi­ta kaikkia uhkaa pahasti umpeenkasvu, kuten Han­koniemeäkin. Hiekkaisia avoimia aluei­ta on ikävä kyl­lä pyrit­ty met­sit­tämään ja sik­si avoimet hietikkoalueet ovat kor­tilla ja kaik­ki Itämeren har­jualueet, dyynit ja hietikot ovat uhanalaisik­si luokitel­tu­ja elinympäristöjä. Aiem­min ns. Sasekan alue oli Helsin­gin suurimpia har­ju­la­jien keskit­tymiä ja siel­lä esi­in­tyi jopa erään maaki­itäjäis­la­jin ain­oa pop­u­laa­tio Suomes­sa ja monia mui­ta uhanalaisia laje­ja. Eipä paljon kupis­sa painanut. 

    Armei­jan toim­inta on edis­tänyt elinympäristö­jen pysymistä avoime­na tilanteessa, mis­sä ihmisen toim­inta muu­toin met­sit­tämäl­lä, ilmansaastei­den ja lan­noit­tei­den avul­la on lisän­nyt met­sien ja kasvil­lisu­u­den leviämistä. 

    San­ta­ham­i­nan hietikkoaluei­den etu on juuri avoimien biotoop­pi­en koko ja määrä, mut­ta ei luon­tais­es­ti lajirikkaudessa pär­jää Han­koniemen vas­taav­ille paikoille. Han­konie­mi ja Kaakonkul­man alueet ovat kuitenkin kaukana ja San­ta­ham­i­na ympäröivine saari­neen on tärkein merkit­tävä kohde yli 50km säteel­lä pääkaupungista! 

    Moni mielessään kri­ti­soi laje­ja, jot­ka vaa­ti­vat ihmisen toim­intaa men­estyäk­seen, eikä pidä niitä Suomen luon­too kuu­luvina. Täy­tyy kuitenkin huomioi­da, että koko Euroopan mit­takaavas­sa olemme velkaa kaikille niille eläimille ja kasveille, joiden elinympäristöt kato­si­vat, kun niiden luon­taset avoimet elinympäristöt tuhot­ti­in maanvil­je­lyk­sen myötä, tap­pa­mal­la miljoon­apäiset suur­nisäkäs­lau­mat aro­visent­tei­neen, vil­linau­toi­neen, vil­lasarvikuonoi­neen mam­muteista nyt puhu­mat­takaan. Koko kasvil­lisu­utemme on sopeu­tunut jatku­vaan inten­si­iviseen hyökkäyk­seen kasvin­syöjien tahol­ta, mikä tekee nyky­maail­mas­ta tässä suh­teessa luon­not­toman. On tietysti val­in­takysymys säästäm­mekö me mitään siitä jälkipolville. San­ta­ham­i­nan eläimet ovat itse omaa nokkelu­ut­taan kuitenkin saaren miehit­täneet ja val­ta­va lajimäärä todis­taa saaren monipuolisu­ut­ta ja suuri uhanalais­ten lajien määrä vääjäämät­tä alueen merkitsevyyttä.

    Suosit­te­len kaikille tutus­tu­mista viime vuon­na julka­istu­un Suomen lajien uhanalaisu­us kir­jaan 2010. Uhanalaiset lajit luokissa CR, EN ja VU ovat todel­lakin luokkansa ansain­neet ja ne ovat esi­in­tymisessään, joko hyvin harv­inaisia tai suuresti harvinaistuneita.

  37. Mitenkään väheksymät­tä koi­jär­ven saavu­tuk­sia, niin koi­järvel­lä hyv­inä vuosi­na pesi joitakin pare­ja mus­takurkku-uikku­ja ja heinä­tave­ja. Siis se oli aikanaan paikallis­es­ti arvokas lin­tu­vesis­to, mut­tei paljoa sen enem­pää. San­ta­ham­i­nas­sa suo­jelu­ar­vo­jen mit­takaa­va on aivan toinen minkä voitte Jaakon tek­steistä yllä lukea. Ymmär­rän että tulee pun­taroi­da mikä on arvokkaam­paa 20000 ihmistä lähelle keskus­taa vs. uhanalaiset avo­maa tupa­ju­mit ja torakat. San­ta­ham­i­nan luon­toar­vo­jen kuit­taamisen muu­ta­mak­si tulokasla­jik­si ei kuitenkaan kuu­losta kauhean hyvältä.

  38. Ker­rat­takoon vielä Sandikan tärkeim­mistä (uhanalais­ten lajien määrässä mitat­tuna) elinympäristö­tyypeistä, kos­ka ilmeis­es­ti näistä asioista ei kaikil­la ole tarpeek­si tietoa:

    Uhanalais­ten lajien (eri­toten hyön­teiset) säi­lymi­nen San­ta­ham­i­nas­sa on enim­mäk­seen paahteis­ten, avoin­ten elinympäristö­jen säi­lymisen ansio­ta. Ampuma-alueet ja ‑radat, dyy­nialueet ja hietikot muo­dosta­vat monipuolisen paahdealue­mo­sai­ikin ja nos­ta­vat uhanalais­ten elinympäristö­tyyp­pi­en määrän (ja aluei­den pin­ta-alan) suurek­si. Mon­et näistä ympäristöistä siis pysyvät uhanalaiselle lajis­tolle sopiv­ina intin toimin­nan takia (eivät kas­va umpeen). Laa­jem­minkin on tutkimuk­sis­sa havait­tu että puo­lus­tusvoimien hallinnoimil­la maa-alueil­la uhanalais­ten hyön­teis­ten lajimäärät ovat jär­jestään korkeampia kuin sivi­ilien hallinnoimil­la maa-alueil­la. Kukaan ei väitä (en minä ainakaan) että PV:n toimin­nas­sa luon­non­suo­jelu jotenkin olisi nos­tet­tu framille. Kyse on siitä että PV:n taval­lis­es­ta poikkea­van maankäytön takia avoimia, paahteisia, aluei­ta säi­lyy; ja vaikkakin se on toimin­nan sivu­tuote, niin luon­non­suo­jelun kannal­ta se on mah­ta­va asia. Saman­laisia aluei­ta löy­tyy mm. pien­len­to­ken­tiltä (joi­ta ikävä kyl­lä ei ole kauhean paljon). Sandikan avoin­ten biotoop­pi­en tärkeys koros­tuu sen täh­den, että yleis­es­ti ottaen maas­samme aiem­min avoimet ympäristöt ovat kas­va­neet tai kas­va­mas­sa umpeen. Tämä liit­tyy hyvin paljon siihen, että ns. per­in­teisen kar­jat­alouden hiivut­tua 1950-luvul­ta läh­tien, kar­jan määrä on vähen­tynyt radikaal­isti. Ennen “van­hoina hyv­inä aikoina” maatilo­ja oli paljon ja val­taos­al­la tiloista kar­jaa. Met­sälaidun­nus oli yleistä, eri­laisia keto­ja, haka­mai­ta, niit­tyjä, yms. oli paljon. Näin ollen avoin­ta, paahteista elinympäristöä oli paljon, eli sel­l­aista luon­toa jos­sa mm. per­hos- ja muu hyön­teis­la­jis­to kukoisti. Ennen avoym­päristöjä siis oli kaikkial­la (pin­ta-ala taisi olla n. 2 miljoon­aa hehtaaria maa-alas­ta), nykyään hyvin har­vois­sa paikois­sa (em. kahdes­ta milj. hehtaarista on jäl­jel­lä alle promille…). Tämän täh­den San­ta­ham­i­na ja samaan kokon­aisu­u­teen liit­tyvät Val­lisaari ja Kuninkaansaari ovat erit­täin tärkeitä.

    Edel­lä ker­ro­tus­ta ( + mm. Jaakko Kull­ber­gin main­ioista tek­steistä tässä blogikeskustelus­sa) ilme­nee että PV:n toim­inta on noiden uhanalaisimpi­en elinympäristö­tyyp­pi­en säi­lymisen takia elin­tärkeää. Ymmär­rän kyl­lä että joillekin vihreille voi olla vas­ten­mielistä myön­tää että PV:n toimin­nas­ta voisi joskus seu­ra­ta jotain hyvää. Näin kuitenkin on, ja vetoan tei­hin päät­täjät (vihreät ja kaik­ki muutkin): yrit­täkää hyvät ihmiset nyt tässä asi­as­sa päästä yli aver­siois­tanne PV:a kohtaan. Koit­takaa vih­doinkin käsit­tää minkälais­ten biotoop­pi­en ja lajien säi­lyt­tämis­es­tä on kyse, ja minkä täh­den ne biotoo­p­it ovat säi­lyneet ja uhanalaisille lajeille pysyneet hyvinä. 

    Minus­ta on kovin surullista että Hgin vihreät täl­lä het­kel­lä tun­tu­vat aja­van tässä San­ta­ham­i­na ‑kysymyk­sessä enem­pi yön­mus­taa politiikkaa.

    Ville Vep­säläi­nen, Helsinki
    — biolo­gi (FT, ekolo­gia ja evoluutiobiologia)
    — siviilipalvelusmies
    — aiem­min aina vihre­itä äänestänyt, nyt
    kun­nal­lis­vaalien suh­teen erit­täin odottavalla
    kannalla.

  39. Tämä alkaa men­nä vähän ohipuhu­misek­si, vaik­ka kom­men­tit sinän­sä mie­lenki­in­toisia ja tasokkaita.

    Maal­likkona voisi kysyä esimerkik­si että eikö ole mitään muu­ta tapaa hoitaa aukei­ta mai­ta kuin hyökkäysajoneu­vot? Tai että jos liikku­mista halu­taan rajoit­taa niin mitä vikaa on vaikka­pa aidois­sa, pitkospuis­sa, tms.? Voiko näitä asioi­ta jotenkin ratkoa rahalla?

    Yleisem­min kysymys on siitä että mil­lä tahansa raken­nusalueel­la on eril­laisia intresse­jä ja rajoit­tei­ta, vaikka­pa luon­non­suo­jelu­un, maankäyt­töön, raken­nushis­to­ri­aan, liiken­teeseen, jne. liit­tyen. Ongel­mat­tomat alueet on raken­net­tu jo aiko­ja sit­ten. Suun­nit­telu on sitä että näitä ris­tiri­ito­ja ratkotaan.

    Eli niin­päin että ensin tehdään edes joku alus­ta­va suun­nitel­ma puh­taal­ta pöy­dältä, eli esimerkik­si ilman asukas­määrä­tavoit­tei­ta tai raider­atkais­us­ta päät­tämistä, kat­so­taan mitä voi rak­en­taa jos mitään mm. ympäristön­suo­jelu huomioon ottaeen. Ja sit­ten nil­litetään siitä suun­nitel­mas­ta. Eikä niin että lähde­tään siitä että mitään ei lähtöko­htaises­si saa rakentaa.

  40. tpyy­lu­o­ma,

    Puo­lus­tusvoimat on aika hyvä ratkaisu San­ta­ham­i­nan luon­toar­vo­jen säi­lyt­tämiseen, sil­lä tulisi huo­mat­tavasti kalli­im­mak­si etsiä varuskun­nalle tilat muual­ta ja palkata varus­mi­esten tilalle hiekkak­ent­tiä myllertäviä työtekijöitä.

    Osin luon­non­suo­jelu on ihmisen ja luon­non yhteis­toimin­nan var­jelua. Joskus ei ole tarpeen karkot­taa ihmisiä, vaan ihmi­nen on tuon ekosys­teemin oleelli­nen ja hyödylli­nen osa.

    Toisaal­ta usein luo­toar­vot ja kaupunki­lais­ten virk­istysalueena tomimi­nen ovat keskenään ris­tiri­itaisia tavoit­tei­ta. Ihmis­ten liialli­nen määrä on usein luon­toa tuo­hoa­va voima. Luon­non­suo­jelun kannal­ta tarve rajoit­taa ihmisen osal­lis­tu­mista on yleisem­pää kuin tarve jatkaa sitä, tai kas­vat­taa sitä.

    Yksi keskeinen nykya­jan ongel­ma on ihmiskun­nan kasvu, ihmisen voimien kasvu (pusku­trak­torit, dynami­it­ti, betoni, asfalt­ti, moot­torit yms.) ja kaikkien aluei­den totaa­li­nen val­jas­t­a­mi­nen ihmisen tarpeisi­in. Luon­non kannal­ta vähen­tynyt ja frag­men­toitunut luon­to, ja mono­li­it­ti­nen vain ihmis­ten tarpei­ta varten jär­jestet­ty ympäristö ovat ongel­mallisia. Luon­nolle jää entistä vähem­män tilaa, ja läh­es jokainen ekosys­tee­mi järkkyy.

    Luon­non mon­imuo­toisu­u­den kannal­ta myös jatku­vat muu­tok­set ovat keskeinen ongel­ma. Jonkin alueen muut­ta­mi­nen ensin yhteen suun­taan ja sit­ten toiseen on var­ma keino hävit­tää luon­non mon­imuo­toisu­us. Sik­si myös San­ta­ham­i­nas­sa aiem­man toimin­nan jatku­mi­nen on huo­mat­tavasti tur­val­lisem­pi val­in­ta kuin alueen retu­soimi­nen joil­lain ihmisen kek­simil­lä toimilla.

    Ihmi­nen ei ole enää yksi luon­tokap­pale muiden joukos­sa, vaan paljon vahvem­pi otus. Tässä tilanteessa on tur­val­lista harki­ta jokaista alueen ekolo­giaan vaikut­tavaa mutoshanket­ta kahdesti. Tuhan­nen vuo­den vahin­gon mah­dol­lis­es­ti aiheut­tavaa päätöstä voi itse asi­as­sa olla syytä pohtia ensin sata vuot­ta, ja tehdä päätös hark­in­ta-ajan jäl­keen vain jos päätös vaikut­taa yhä perustel­lul­ta. Myös ihmisen hyvän­tah­toiset luon­non­suo­jelu­un tähtäävät akti­iviset toimet ovat usein luon­non mon­imuo­toisu­u­den kannal­ta haitallisia.

    Tämän pitkän seli­tyk­sen tarkoi­tus oli väit­tää, että aika yleis­es­ti ihmisen aikaansaa­mat muu­tok­set ovat pahas­ta ja muut­tumat­to­muus hyvästä. Näin sik­si, että ihmi­nen on nykyään liian vah­va ja ihmisen vaiku­tus liian domi­noi­va (ja ihmi­nen liian tyhmä).

  41. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 3.10.2011 kel­lo 19:50

    “Kehyskun­ta­lainen,
    Sipoon­ran­ta on nimen­sä mukaises­ti Sipoossa.
    Tämä on se ongel­ma. Kehyskun­nat pyrkivät mak­si­maaliseen kermankuorintaan.”

    Minä en ymmär­rä näitä ker­mankuor­in­takom­ment­te­ja. Jos yri­tyk­sen tuote ei vas­taa hinta/laatusuhteeltaan toisen yri­tyk­sen tuotet­ta, ei se asi­akkaan vika ole. Helsin­ki voisi lisäk­si har­ras­taa pro­tek­tion­is­mia ja samal­la suo­jel­la asukkaitaan kehyskun­ta­lais­ten aiheut­tamil­ta haitoil­ta. Näin se ei kuitenkaan tee. Mielestäni sil­loin on turha itkeä jos väki läh­tee pakoon parem­man elinympäristön toivossa.

    Han­nu Oskalan ehdo­tus Freiburg-tyyp­pis­es­tä “auto­ton” kaupungi­nosas­ta on kyl­lä kiehto­va. Varsinkin jos tuonne lounaiskär­keen saisi sata­man pur­jeveneille. Autot­to­muus kar­sisi samal­la Audimiehet ja amisvirit­telijät. Ympäristä olisi toden­näköis­es­ti mitä ideaal­isin lapsen kasvattamiselle.

  42. Marko V: “Han­nu Oskalan ehdo­tus Freiburg-tyyp­pis­es­tä “auto­ton” kaupungi­nosas­ta on kyl­lä kiehto­va. Varsinkin jos tuonne lounaiskär­keen saisi sata­man purjeveneille.”

    Hai­hat­telua. Fiilik­seltään autot­tomat alueet syn­tyvät lähelle keskus­taa hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­relle kun läpi­a­joa ei ole. Esimerkik­si viides lin­ja — Fle­mari — Hesari — Hämeen­tie ‑alue voisi hyvinkin olla kokon­aisu­udessaan samankaltainen kuin nyt Torkke­linku­jan ja Franzeninkadun ympäristöt.

    Toinen de fac­to auto­ton alue voisi olla Hämeen­tie ‑Sil­tasaarenkatu — Hakaniemen­ran­ta — Haa­paniemenkatu ‑alueel­la, ja jos Hakaniemen sil­lan pohjois­pään saisi jotenkin kaivet­tua maa­han tai muuten häivytet­tyä, liit­ty­isi Mer­i­hakakin ihan mukavasti Hakaniemeen eli syn­ty­isi sitä kai­vat­tua kaupunkijatkumoa.

    En oikein hah­mo­ta mis­tä löy­ty­isi poli­it­ti­nen tah­toti­la toteut­taa toimivia autot­to­mia kaupungi­nosia jon­nekin per­ife­ri­aan kun se näyt­tää ole­van mah­do­ton­ta siel­läkin mis­sä käytän­nössä kaik­ki joukkoli­iken­nein­vestoin­nit on jo tehty.

    Toisek­seen — autot­to­muu­den ei pidä olla mikään itseis­ar­vo, oikea tun­nel­ma saadaan jo riit­tävän kapeil­la kaduil­la kun ajonopeudet pysyvät hillit­tynä eivätkä kadut ole railo­ja kaupunki­rak­en­teessa kuten nykyisessä suunnittelukulttuurissa.

  43. spot­tu kir­joit­ti 5.10.2011 kel­lo 19:08

    “Hai­hat­telua.”

    “En oikein hah­mo­ta mis­tä löy­ty­isi poli­it­ti­nen tah­toti­la toteut­taa toimivia autot­to­mia kaupungi­nosia jon­nekin per­ife­ri­aan kun se näyt­tää ole­van mah­do­ton­ta siel­läkin mis­sä käytän­nössä kaik­ki joukkoli­iken­nein­vestoin­nit on jo tehty.”

    Itse en näe teknisiä esteitä täl­laisen alueen luomiselle, joten kysymys on todel­lakin poli­it­tis­es­ta tah­dos­ta. Ehkä pitäisi kysyä ihmisiltä, halu­aisi­vatko he asua täl­laisel­la alueel­la. Ystäväpi­iris­säni on use­ampia nuo­ria kolmekymp­pisiä pare­ja (myös lapsel­lisia), jot­ka pär­jäävät joko kokon­aan ilman autoa tai erit­täin vähäisel­lä auton käytöl­lä. Ehkä tässä on kysymys sukupolvien välis­es­tä kuilus­ta. Automar­ket­ti-infran luoneen sukupol­ven on vaikea ymmärtää, että nuorem­pi polvi voisi luo­da jotain aivan muuta.

  44. Jos kat­so­taan San­ta­ham­i­nan lähiym­päristön asuinaluei­ta, niin kylmä totu­us on se, että läh­es poikkeuk­set­ta jokainen tont­ti on keskiver­tostadi­laiselle liian kallis. Halu­aisin myös tietää Osmon kelpoisu­u­den komm­ne­toi­da puo­lus­tusvoimia koske­via asioi­ta. San­ta­ham­i­na on varus­mies- ja reserviläisk­oulu­tuk­sen osalta ihanteelli­nen paik­ka; har­joitel­laan niis­sä olo­suhteis­sa, mis­sä sodan aikana toim­i­taan. Eihän saarel­la sodan ajan merk­i­tys­tä var­maan olekaan, soti­laal­lista kyl­läkin. Haetaanko­han täl­läkin aloit­teel­la enem­män henkilöko­htaisen libidon kas­vat­tamista kuin koko kansaa hyö­dyn­täviä ratkaisuja?

  45. ‘läh­es poikkeuk­set­ta jokainen tont­ti on keskiver­tostadi­laiselle liian kallis’ (Mat­ti Meikäläinen)
    No antaa sit­ten überkeskiver­to­jen muut­taa tuonne. Vapau­tuu niiden van­hat käm­pät markki­noille, ja hin­nat las­kee vastaavasti.

  46. Olispa kiva tietää, ketkä kaik­ki ovat tämän Soin­in­vaaran älyt­tömän val­tu­us­toaloit­teen allekir­joit­ta­neet. Aloit­teessa ole­vista “harakan­varpaista” kun ei oikein saa selvää enkä viit­si sitä viedä apteekki­in suomennettavaksi.

    Tulisi­pa jul­ki kaikkien niiden nimet, joi­ta ei ensi kun­nal­lis­vaaleis­sa tarvitse äänestää!

  47. Osaako joku vas­ta­ta? Jos tiet­ty luon­to­tyyp­pi on syn­tynyt ihmisen toimes­ta tai vaiku­tuk­ses­ta (kuten kar­jan­pidon aiheut­ta­mat niityt) ja toimin­nan lakates­sa alue palaa pikku hil­jaa luon­nol­liseen tilaan, niin mik­si tuo olisi eri­tyi­nen mene­tys? On perin kum­malli­nen aja­tus, että ihmisen aiheut­ta­mat muu­tok­set oli­si­vat jotenkin kor­vaa­mat­to­mia. Ns. kult­tuuriym­päristön suo­jelua ei saisi mil­loinkaan sekoit­taa aitoon luonnonsuojeluun.

  48. Minä osaan. Jokainen paik­ka muo­dos­tuu ainakin viidestä vaikut­tavas­ta ele­men­tistä, joka tekee siitä ain­ut­laa­tuisen. Maaperästä, ilmas­tos­ta, his­to­ri­as­ta, ympäröivistä alueista ja siitä elol­lis­es­ta luon­nos­ta, joka on edel­li­sistä syn­tynyt ja elää paikalla nyt. 

    Elämme Euroopas­sa köy­hyy­den aikaa, mitä tulee luon­toon. Afrik­ka on vas­ta nyt koke­mas­sa sen mas­sasukupu­ut­toaal­lon, jon­ka aiheutimme tääl­lä viime jääkaudel­la ja sen jäl­keen. Mas­si­ivis­ten nisäkäs­lau­mo­jen häviämisen lisäk­si koko se lajis­to, joka oli niiden mas­si­ivis­es­ta muu­tosvoimas­ta eli kulu­tuk­ses­ta, laidun­nuk­ses­ta ja kasvien levit­tämis­es­tä riip­pu­vainen, on nyt perus­teel­lis­es­ti vam­mautet­tu — kasvil­lisu­us ei ole nykyti­lanteeseen sopeu­tunut, vaan tuup­paa puskaa vim­mais­es­ti kuten ennenkin. Myös met­sä­palot ja jokin vapaa mean­deroin­ti on tehokkaasti ehkäisty. 

    Sen sijaan ihmi­nen itse on rak­en­tamisel­laan ja touhuil­laan osin kor­van­nut monia niitä asioi­ta, jot­ka ennen megafau­na hoiti ja osa lajis­tos­ta pystyy hyö­dyn­tämään yhteiskun­tamme toim­into­ja, jot­ka ovat varsin het­ero­geenisiä. Osa lajis­tos­ta pär­jää hyvin, toiset ovat jopa hävin­neet. Suurin osa ihmi­sistä ei tajua, että sel­l­ainen luon­to kuin meil­lä nyt on syn­tynyt ilman monia pros­esse­ja, jot­ka aiem­min vaikuttivat. 

    Näin ollen, jos asi­aa kat­so­taan luon­non­suo­jelun näkökul­mas­ta — mei­dän tulisi suo­jel­la niitä aluei­ta, joil­la nuo viisi ele­ment­tiä ovat tuot­ta­neet rikkaan eliöstön. Ihmisen vaiku­tuk­set ovat täl­lä het­kel­lä kaiken kat­ta­vat, mut­ta mon­et eläimet ja kasvit “tekivät sen ihan itse” tai ainakin sen jäl­keen, kun sai­vat pikkasen apua ihmiseltä, joka hävit­ti miljoona­ta visen­tit ja kymmenet tuhan­net mam­mu­tit ja vil­lasarvikuonot. On siis turha halvek­sia luon­toa, joka on syn­tynyt osin ihmis­vaiku­tuk­ses­ta — varsinkaan sitä rikkain­ta osaa siitä.

  49. Kull­berg, selitä nyt tyh­mem­mäl­lä tämä:

    Minus­ta tämä näyt­tää siltä että on kym­meniä ellei jopa sato­ja saaria joille puo­lus­tusvoimil­la ei enää ole käyt­töä. Maal­likko kuvit­telisi että ne kas­va­vat umpeen jollei mitään tehdä, eli äkkiseltään tämä edel­lyt­täisi jotain ihmisen toim­intaa. Ja sit­ten kuitenkaan niille saar­ille ei saa päästää ihmisiä, kos­ka luon­to tuhoutuu.

  50. Valitet­tavasti San­tik­sen teho­rak­en­t­a­mi­nen on ollut Vihrei­den tavoit­teena on pidempäänkin.
    Luon­nol­lis­es­ti jämähtänyt jankkaami­nen johtaa aina joskus halut­tuun lopputulokseen.

    Rak­en­tamisen puolesta:

    + 20 000 asukas­ta yhdinke­sus­tan tutu­mas­sa (veneel­lä lähel­lä, maitse aika kaukana, arvo 500 miljoon­aa euroa.

    Rak­en­tamista vastaan:

    - luon­toar­vo­ja (Viikkikin on jo aika tiivis) –> jokin parem­pikin paik­ka löy­tyy niille, mikä?

    - arme­jan sijoit­tumi­nen pk-seudul­la ampumara­toi­neen ja muine toim­intoi­neen –> (mak­saa sekin, NIMBY) ?

    - vaik­ka kaupungis­tu­mi­nen jatkuu, Helsinki­in syn­tyy tiivistyn­mistä Pasi­laan, Kalasa­ta­maan, Jätkän­saa­reen ja Sipoon tun­tu­maan –> ei riitä.

    Val­i­tan, mut­ta lop­pu­peleis­sä keskustelus­sa tun­tuu ole­van vain oleel­lista päästä eroon Pääkaupunkiseudun varuskunnasta.

    Sata­ham­i­nan varuskun­tasaaren tur­val­lisu­usalan toim­into­jen lisäämi­nen ei kiin­nos­ta. Ain­oa näkökul­ma ovat asun­not ja niiden teo­reet­ti­nen arvo.

    Sör­nais­ten vanki­lan lakkaut­tamista vielä enem­män kekus­tas­ta ei kiin­nos­ta ketään, vaik­ka pula siitä asun­to- ja liiketi­las­ta painaa.

    Tämä keskustelu ei oikein jätä sel­l­aista myön­teistä näkökul­maa hom­maan ja keskustelu­un. Val­i­tan. Ei hyvä.

  51. Noh, tiet­ty saaria pitäisi tarkastel­la yksilöko­htais­es­ti. Met­säiset saaret ovat jo met­säisiä, mut­ta avo­maat vaa­ti­vat joko toimia tai äksöniä. 

    Sik­si San­ta­ham­i­nan ahdis­telu tun­tuu todel­la jär­jen­vas­taiselta. Tässä on yrit­tänyt rautakanges­ta vään­tää, mik­si niit­ten Puo­lus­tusvoimien puuhastelu ja sen jatku­mi­nen on niin tärkeää. Varsinkin, kun hom­maa on nyt pohjustet­tu 200 vuotta… 

    Onnek­si ulkosaaris­tossa umpeenkasvu on hitaam­paa, kuin sisä­maas­sa pienem­män kesäsadan­nan ansios­ta. Lisäk­si mer­i­han­het ja valko­poski­han­het laidun­ta­vat osaa niit­tyjä tehokkaasti. 

    Olen itse tässä keskustelus­sa pitäy­tymään Helsin­gin edus­tan suurim­mis­sa saaris­sa Kuninkaansaa­res­sa, Val­lisaa­res­sa ja San­ta­ham­i­nas­sa. Paineet saari­in oli­si­vat niiden avaudut­tua niin suuret, että ilki­val­lan, kulu­tuk­sen ym. määrää olisi vaikea hal­li­ta (kulu­tuk­ses­sa ja kulu­tuk­ses­sa on ero­ja). Toivon, että alueille pää­sisi jatkos­sa ohja­tusti, mikä toisi paikoille toivon mukaan myös työ­paikko­ja tur­is­min myötä. 

    Tosin ei ihmis­ten vält­tämät­tä tarvitse päästä joka paikkaan täl­lä pla­nee­tal­la. Täl­lä het­kel­lä Tsher­nobyl on yksi rikkaim­mista alueista, mitä tulee suur­nisäkkäisi­in, riis­tan ja suurten kalo­jen määri­in. Hupaisa kon­trasti sinänsä…

  52. Kysymys Odelle:

    Oletko muuten lukenut prof. Ilk­ka Han­skin kir­jaa Kutis­tu­va maailma?

  53. Kantsis var­maan lukea, niin ymmärtäisit, mik­si muu­ta­mat meistä puhisee tääl­lä;-) Mies olisi jo saanut Nobelin palkin­non ellei se ruot­salainen olisi ollut niin insinööri- kaut­ta leku­ri­or­i­en­toitunut. Antoi­vat­pa­han kuitenkin Han­skille naa­purin tiedeakatemi­as­ta Crafo­ord ‑palkin­non, joka annetaan muu­ta­man vuo­den välein niille aloille, jot­ka eivät ole Nobel-palkin­non aloilta. 

    Tuli vielä mieleen, että San­ta­ham­i­na-Kalvik tyyp­pisiä laa­jo­ja hietikkoaluei­ta saa etsiä ran­nikkoalueelta län­nessä aina Han­koniemeltä ja idässä Pyhtäältä saak­ka. Hiek­ka on maan­nok­se­na hyön­teisille edullisem­pi kuin mon­et muut maala­jit, kos­ka se on hyvin lämpiävä ja siihen voi kaivau­tua, mikä on hyvin tärkeää (vält­tämätön­tä) monille lajeille. Eli, kuten edel­lä san­ot­tua — vas­taavia aluei­ta ei ole lähi­mail­lakaan ja myös Kalvikissa tul­si tehdä mit­tavia hoito­toimen­piteitä dyynien avaamisek­si män­nyn ikeestä. San­ta­ham­i­nas­sa nuor­ta män­nikköä on tarkoi­tus pois­taa tulev­ina kesinä ja laa­jen­taa saaren keskiosien Saharaa. Ran­nas­ta irti ole­vat met­sän suo­jaa­mat hietikkoalueet ovat ilmas­tol­lis­es­ti hyvin eri­laisia ja huo­mat­tavasti lämpimämpiä kuin ranta-alueet. Monien per­hosla­jien lentoai­ka on jopa 1.5–2.0 viikkoa aikaisem­pi, mikä tarkoit­taa suo­raan suurem­paa diver­si­teet­tiä ja kan­to­ja. Kaik­ki ne, jot­ka tietävät yli hehtaarin kokoisen sisä­maahi­etikon, joka ei ole jalka­pal­lo­kent­tä tai muuten raken­net­tu kasvi­ton alue — käsi ylös… Niitä muuten on joskus ollut Suomessa…

  54. Sitä arvelinkin. Ihan hyödylli­nen opus, erit­tyi­esti tämän aiheen kannalta.

    Toinen lukemisen arvoinen kir­ja (jon­ka siis luin samoi­hin aikoi­hin kuin tämänkin eli v. 2008) on Kuusi­jalkainen viholli­nen. Syöpäläi­sistä kulku­tau­tien aiheut­ta­ji­na. Ei varsi­naiset­si liity tähän aiheeseen.

  55. Ihmi­nen muut­takoon vaik­ka kuuhun, mut­ta jät­tää San­ta­ham­i­nan rauhaan! Puhet­ta näköjään riit­tää, mut­ta ymmär­rys hoi!!!Jättäkää San­ta­ham­i­na rauhaan; kyse on siitä että jotkut ymmärtävät luon­toa ja jotkut ei…eivätkä tulekaan ymmärtämään ikinä. Ehkä ihmi­nen ei kuu­lu luon­toon ollenkaan, herää kysymys. Kuuhun vain!

  56. Täältä lähtisi myös ääni autot­toma­lle Sandik­selle. Ja puu­rak­en­tamiselle. Sekä Mikon huomi­olle, että kaavail­lut 20 000 asukas­ta olisi mah­dol­lista asut­taa käytän­nössä samalle maa-alalle mille puo­lus­tusvoimat on jo rak­en­tamista toteut­tanutkin. Eli tiivis ja myös asu­jaimis­toltaan ilmeisen eko­henk­i­nen pikkukaupun­ki olisikin mah­dol­lista toteut­taa ilman, että van­ho­ja luon­toar­vo­ja tarvit­sisi tuho­ta uud­is­rak­en­tamisen tieltä.

    No, puo­lus­tusvoimat joutuu tietysti tässäkin ske­naar­ios­sa uudelleen­si­joit­tumaan jon­nekin toisaalle, mut­ta muil­ta osin­han tilanne olisi ns. win-win?

    Esimerkik­si allekir­joit­tanut olisi itse valmis muut­ta­maan täl­laiselle alueelle heti kun se olisi taloudel­lis­es­ti suinkin mah­dol­lista. Olisin tästä ilosta valmis mak­samaan “ylimääräistäkin”. Se mikä on yhdelle riis­to­hin­ta, lie­nee jollekin toiselle tyytyväisyystakuu?

    Ihmiset halu­a­vat vai­h­toe­hto­ja. Osa meistä arvostaisi edel­lä kuvail­lun kaltaista vai­h­toe­htoista elämisen mallia. Eikö olisi jo korkea aika antaa kaupungi­nosien kehit­tyä omin keinoin ja oma­l­la taval­laan uni­ikeik­si sen sijaan että pyrk­isimme väk­isin tas­apäistämään niitä? Esikaupun­git voivat kil­pail­la keskus­ta-asumisen kanssa aidosti (eikä vain edullisem­man asun­non muo­dos­sa) vain sil­loin kun ne voivat tar­jo­ta jotain sel­l­aista mitä keskus­ta ei voi tarjota.

    Siis: ei kaikille kaikkea vaan jokaiselle jotakin. Luon­nol­lis­es­ti kaikkea ei tietenkään voi aina saa­da, sel­l­aista elämä nyt vain on. Mut­ta aina kun sel­l­ais­ten asioiden ja arvo­jen tavoit­telu tehdään mah­dol­lisek­si joi­ta ei aikaisem­min olla osat­tu tar­jo­ta tai ymmär­ret­ty tavoit­telemisen arvoisek­si, on jen­gi toden­näköis­es­ti ollut erit­täin valmis paina­maan kovastikin töitä sekä uhraa­maan vähempiar­voisia unelmia sen “suuren unel­man” eteen.

    Käsit­tääk­seni jo pelkkä autot­to­muus sinäl­lään hillit­sisi “öky­il­i­jöi­den” (siis niitä jot­ka poten­ti­aalis­es­ti kykeni­sivät nos­ta­maan hin­nat kat­toon?) muut­to­halu­ja. Ja kun yhtälöön vielä lisät­täisi­in huoneis­toko­htais­ten sauno­jen rak­en­tamiskiel­to sekä jätet­täisi­in rak­en­ta­mas­ta yhtään ketään varten kesävenei­den hau­tu­umaa­ta, niin tuskin­pa saari näitä “öky­il­i­jöitä” suurem­min edes houkut­taisi. Autot­to­muus voitaisi­in toteut­taa yksinker­tais­es­ti ja hal­val­la esimerkik­si puomil­la. Ei ole syytä mon­imutkaistaa asioita.

    San­ta­ham­i­nan luon­toar­vokeskustelus­ta jää vaikutel­ma, että ne tiivistyvät lop­ul­takin tuo­hon myyt­tiseen biotoop­pi­in jota korskeasti kut­su­taan Saha­ran hiekkak­en­tik­si tai jopa dyyneik­si. Ei kai siinä mitään.

    Reserviläisjär­jestö­jen palavasieluisille maan­puo­lus­tus­in­toil­i­joille voidaan jatkos­sakin taa­ta pääsy leikkimään isolle hiekkalaatikolle? Samal­la jokunen uus­lähiökakarakin voidaan saa­da innos­tu­maan maan­myl­läyk­ses­tä ja ken­ties myös maan­puo­lus­tuk­ses­ta? Poten­ti­aalia indok­tri­naa­ti­olle ainakin on. Lapsilla/nuorilla on vielä nykyäänkin paha tapa ihan oma-aloit­teis­es­ti tet­sa­ta mail­la ja man­nuil­la — mut­ta biologiys­tävämme var­maankin selit­tävät mik­si tämäkään ske­naario ei voisi toimia?

    **

    Kehyskun­ta­laiselle (joka kyseli mik­si kehyskun­ti­in pitää kulkea autolla):

    Pro­vokaa­tiosi val­uu aika tyhjään. Kirkkon­um­melle, Jär­ven­päähän ja Espooseen pääsee jo junal­la hel­posti ja nopeasti. Espooseen myös raken­netaan par’aikaa sel­l­aista jut­tua kuin Län­simetro — entisenä helsinkiläisenä tai vain autol­la ajelui­hisi uppoutuneena tämä seik­ka on saat­tanut olla kan­tau­tu­mat­ta korvi­isi. Parem­pia (tai ainakin uusia) joukkoli­iken­nesu­un­nitelmia on ollut pöy­däl­lä vuosikau­sia ellei kym­meniä. Rahas­ta nyt aina kinastel­laan, mut­ta aika usein asi­at eivät etene sik­si kos­ka asi­at poli­ti­soidaan ja/tai nim­by­il­lään kuo­li­aak­si. Silti aina jokin pläni nytkähtää askeleen eteen­päin ja joku toinen taas real­isoituu. Mm. Pis­ara-rata näyt­täisi ole­van tulos­sa. Vaik­ka joukkoli­iken­teen suun­nit­telun ei pitäisikään olla hätäisen miehen hom­maa, kyl­lä sen nyky­istä hem­metisti johdon­mukaisem­paa pitäisi jo olla 2000-luvul­la kun ongel­mat ovat nyt oikeasti (viimeinkin) räjähtämässä käsiin.

    Yhtä kaik­ki, jen­gi tiet­tävästi kul­kee jo nyt mm. Viik­istä, Ara­bi­as­ta, Töölöstä, Pasi­las­ta, Ruskea­suol­ta, Haa­gas­ta sekä Pitäjän­mäestä vähän joka suun­taan duu­ni­in ja duu­nista pois — myös julk­isil­la. Ei ole mah­do­ton­ta kuten väität, eikä myöskään näil­lä alueil­la asuvil­la kaikil­la ole autoa tai kahta.

    Keskit­ty­isit sinäkin trol­laa­maan vähem­män ja puhu­maan enem­män asi­aa niin tätäkin pal­staa olisi kaikkien mukavampi seurata.

    Voisiko ske­naario jos­sa juna‑, raitio­vaunu- saati metrokiskot vedet­täisi­in jok’ikiseen stadin “satel­li­it­ti­in” (nyky­isi­in ja tule­vi­in…) joskus/lähitulevaisuudessa/milloinkaan toteutua?

    Ei voi lop­ut­tomasti vedo­ta siihen, että syy on aina muissa/poliitikoissa/“järjestelmässä”.

    Näin vuokralaisen omi­naisu­udessa kat­soin ihan uteliaisu­ut­tani tänään kuin­ka paljon suurem­paa ja edullisem­paa esimerkik­si kolmioiden tar­jon­ta on mainit­se­mis­sasi Helsin­gin “satel­li­iteis­sa”.

    Alle 180 000 euron omis­tuskolmioi­ta löy­tyi sen tarkem­pia kri­teere­jä määrit­telemät­tä oikotieltä Helsingistä 77 kap­palet­ta. Klaukkalas­ta 3. Nur­mi­järveltä 7. Tuusu­las­ta ja Por­voos­ta kum­mas­takin 8. Vihdis­tä 10. Jär­ven­päästä 15. Ja Espoost­akin, Suomen toisek­si suurim­mas­ta kaupungista, vain 30 kappaletta.

    Tässä val­os­sa sta­di näyt­täisi pär­jäävän ver­tailus­sa suo­ras­taan eri­no­mais­es­ti, varsinkin kun las­kee jotain hin­taa auto- tai junapen­delöin­nille. Lie­neekö näin vuo­den alku asun­tomarkki­noil­la vain nor­maalia hil­jaisem­paa (ja/tai Helsingis­sä vilkkaam­paa), mene ja tiedä.

    Vaan kuka­pa sitä nyt jon­nekin Kon­tu­laan… Eihän sinne kul­je edes met.. (ei prkl, kyl­lähän se kul­kee ja muutkin palve­lut sieltä löytää). Ja kuka­pa sitä nyt voisi 1–2 las­ta mah­dut­taa johonkin surkeaan kolmioon. Ei ole mah­dol­lista. Las­ten­suo­jelurikos. Eikä tilavam­paan asun­toon myöskään voi muut­taa vas­ta sit­ten kun on ensin “kärvis­tel­lyt itä-helsin­gin slum­mien pikku­luukuis­sa”. Siitähän voisi pahim­mas­sa tapauk­ses­sa jäädä vieläpä niin hyvin sukan­var­teen, että velka­vankeus pankille voisi lyhen­tyä vuosilla.

    Monel­la näyt­tää ole­van kova usko met­ros­ta jon­akin yliv­er­taise­na joukkoli­iken­nemuo­tona. Kaikkia liiak­si metrousko­vaisia kehotan tutus­tu­maan miekkoseen nimeltä Antero Alku — vaik­ka onkin harv­inaisen ärsyt­tävä int­täjä, ukko puhuu usein järke­viä. Sama luon­nehd­in­ta pätee Odeen. Ja toki myös allekir­joit­ta­neeseen (vit­si, vitsi).

    Minäkin osaan sanoa miten asioiden pitäisi olla. Metroa (raideli­iken­net­tä ylipäätään) pitäisi ajatel­la runk­overkkona johon bus­sit syöt­tävät matkus­ta­jia esikaupungeista. Ratikat pitäisi ottaa kokon­aan hel­vetti­in keskus­tas­ta ja kor­va­ta akullisil­la johd­in­au­toil­la (jos ylipäätään tarvet­ta). Siinä olisi koli­se­vaa spo­raa äänet­tömämpi sekä ennen kaikkea jous­ta­va kulku­peli kun tulee “odot­ta­mat­to­mia” ongelmia. Kaupungis­sa ole­tusar­vois­es­ti aina joku törttöilee/mokaa liiken­teessä, tekni­ik­ka pet­tää aina vält­tämät­tä joskus ja ark­tises­sa kaupungis­sa luon­non temp­puilu on, noh, luonnollista.

    En nyt jak­sa täl­lä erää nalkut­taa kuitenkaan enem­pää. Eiköhän sitä tässäkin taas ollut vil­jalti kaiken­moista ruokotonta.

    -allekir­joit­tanut

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *