Nollalinja vai isot palkankorotukset?

Rai­mo Sai­las esit­ti kah­dek­si vuo­dek­si nol­la­lin­jaa palk­koi­hin. Se tar­koit­tai­si elin­ta­son las­kua, mut­ta parem­paa työl­li­syyt­tä. Vien­ti­teol­li­suu­tem­me on todel­la palk­ka­ta­son kans­sa vai­keuk­sis­sa. Ei vain suur­ten pal­kan­ko­ro­tus­ten vaan ennen kaik­kea euron kor­kean arvon kans­sa. Paho­ja kil­pai­li­joi­ta ei ole vain Aasias­sa vaan kone­pa­ja­teol­li­suu­den osal­ta ennen kaik­kea Kes­ki-Euroo­pas­sa. Elin­ta­som­me oli­si kah­den vuo­den kulut­tua toden­nä­köi­ses­ti kor­keam­pi, jos pal­kan­ko­ro­tuk­set oli­si­vat pienempiä.

Jos laa­jen­nam­me kuvaa pää­dym­me päin­vas­tai­seen kan­taan. Sak­sas­sa Hol­lan­nis­sa ja Suo­mes­sa pitäi­si palk­ko­ja nos­taa reip­paas­ti. Luke­kaa vain mitä Krug­man sanoo. Eikö tämä alen­tai­si näi­den mai­den kil­pai­lu­ky­kyä? Ei alen­tai­si, kos­ka se hei­ken­täi­si euroa. Se hei­ken­täi­si euroa jopa enem­män kuin pal­kan­ko­ro­tus­ten ver­ran, kos­ka se tuot­tai­si sekä inflaa­tio­ta että inflaatio-odotuksia.

(Käy­dään­pä tämä argu­ment­ti läpi: Jos inflaa­tio nousee nol­las­ta kah­teen ja sen odo­te­taan pysy­vän kah­des­sa pro­sen­tis­sa “tois­tai­sek­si”, vii­den vuo­den pää­hän kat­so­van kan­nat­taa mak­saa euros­ta kym­me­nen pro­sent­tia vähem­män. Inflaa­tio lisää kil­pai­lu­ky­kyä kah­dek­sal­la pro­sen­til­la. Siis enem­män kuin vähän yksinkertaistaen.)

Ete­lä-Euroo­pan kan­nal­ta eri­tyi­ses­ti Sak­san pie­ni palk­kain­flaa­tio oli­si todel­la ter­ve­tul­lut­ta, kos­ka nämä maat tar­vit­se­vat kiih­keäs­ti euron kurs­sin ale­ne­mis­ta. Krei­kan  asia on mei­dän­kin asiam­me, sil­lä kun Krei­kal­la menee huo­nos­ti, pää­sem­me mekin sii­tä kärsimään.

Euro­mai­den deflaa­tio­kil­pai­lu ajaa koko maan­osan taan­tu­maan. Eikä lisää kil­pai­lu­ky­kyä, vaan pikem­min­kin las­kee sitä, kos­ka euron kurs­si yli­rea­goi inflaa­tio­vauh­tiin juu­ri noi­den inflaa­tio-odo­tus­ten takia.

Sai­las on oikeas­sa, jos otam­me Sak­san poli­tii­kan annet­tu­na. Ammat­ti­jär­jes­töt oli­si­vat oikeas­sa, jos ne sai­si­vat Sak­san ammat­ti­jär­jes­töt kannalleen.

 

183 vastausta artikkeliin “Nollalinja vai isot palkankorotukset?”

  1. Suo­mel­le riit­tää se, että talous on muu­ta­maa euro­maa­ta parem­mas­sa kun­nos­sa, ja tämän takia perin­tei­nen talous­ma­te­ma­tiik­ka on van­hen­tu­nut­ta kun on usei­ta mai­ta samas­sa valuutassa.

    Tätä on hyvä läh­teä ajat­te­le­maan kään­tei­ses­ti, kos­ka se tuo nopei­ten rat­kai­sun avai­mien luok­se. Nimit­täin, on para­dok­saa­li­nen tosia­sia, että velan­mak­su todel­li­suu­des­sa lisää vel­kaa! Tämä joh­tuu sii­tä, että kun rahaa käy­te­tään velan­mak­suun eikä esi­mer­kik­si palk­koi­hin, niin osto­voi­ma puto­aa, sitä kaut­ta tuot­tei­den ja pal­ve­lui­den hin­nat putoa­vat, ja yri­tyk­set jou­tu­vat alen­ta­maan palk­ko­ja / irti­sa­no­maan. Lopul­ta vel­ka on pois­mak­su­vuo­si­na las­ket­tu­na pal­jon suu­rem­pi kuin alunperin.

    Eli, niin kau­an kuin Suo­mi toi­mii reaa­li­ta­lou­den ongel­mien rat­kai­se­mi­sek­si (kas­va­va elä­ke­läis­mää­rä suh­tees­sa työn­te­ki­jöi­hin, ja kal­lis kus­tan­nus­ra­ken­ne joka perus­tuu suu­ren öljy­mää­rän käyt­töön) niin raha­po­li­tii­kan kiris­tä­mis­tä ei tar­vi­ta ollenkaan.

  2. Paras­ta­han on, että Sak­sa ja Rans­ka korot­ta­vat palk­ko­ja ja inflaa­tio alen­taa euron ulkois­ta kurs­sia ja samaan aikaan Suo­mi ei koro­ta palkkoja. 

    Näin saam­me sekä deval­vaa­tion että kustannuskilpailukyvyn.

  3. Jep. Palk­ka­kil­pai­lu euroo­pan sisäl­lä on tie deflaa­tioon ja sitä kaut­ta ete­lä-euroo­pan pahe­ne­viin kil­pai­lu­ky­ky- ja val­tion­vel­ka ongel­miin. Aasi­aa vas­taan Euroop­pa ei voi palk­ka­mal­til­la kil­pail­la, kos­ka ulkoi­nen kil­pai­lu­ky­ky mää­räy­tyy valuut­ta­kurs­sien kaut­ta. Eli palk­ka­mal­tin kaut­ta haet­tu kil­pai­lu­ky­ky­ki­sa on euro-alu­een sisäis­tä nol­la­sum­ma­pe­liä. Ei ole mitään jär­keä puu­ha­ta Suo­meen mitään nol­lo­ko­ro­tuk­sia. Perus­läh­tö­koh­dan pitäi­si edel­leen olla:

    työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten nousu = tuot­ta­vuu­den kas­vu + inflaatiotavoite

    Kun tuot­ta­vuus kas­vaa 1–2 % ennus­tei­den mukaan, niin pal­kan­ko­ro­tus­ten pitäi­si olla 3–4 %.

  4. Euroop­pa tar­vit­see siis devalvaatio-pilleriä.

    Oli­si­ko euro mah­dol­lis­ta deval­voi­da hal­li­tus­ti? Esim. niin että EKP ilmoit­taa syy­tä­vän­sä rahaa mark­ki­noil­le kun­nes €:$=1:1, Samal­la Sak­sat, Suo­met ja Hol­lan­nit mää­rää­vät yhtä­ai­kaa kym­me­nien pro­sent­tien koro­tuk­ses­ta kaik­kiin palk­koi­hin ja avustuksiin.

    Kreik­ka ei teki­si mitään.

  5. on vali­tet­ta­vaa, että suo­mes­sa ei näh­dä tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den, var­sin­kin metal­lin, todel­lis­ta kil­pai­lu­ky­vyt­tö­myy­den ongelmaa.

    Suo­mes­sa pal­kan­ko­ro­tus­ten kus­tan­nus­vai­ku­tus on noin 1,6 ker­tai­nen ver­rat­tu­na palk­ka­ta­son nousuun kun huo­mioi­daan työ­nan­ta­jan mak­sa­mat kulut.

    Täl­lä het­kel­lä työn kus­tan­nus­ta­so liik­kuu alu­eel­la 40 — 45 euroa/tunti. Sii­hen 10% koro­tus tar­koit­taa 4 — 4,5 euron ( 5–7 usd) lisä­tun­ti­kus­tan­nus­ta työnantajalle.

    Useis­sa metal­lin kil­pai­li­ja­mais­sa on työ­voi­ma­kus­tan­nus pie­nem­pi kuin nyt pyy­det­tä­vä pal­kan­ko­ro­tus. Kat­so­kaa­pa vaik­ka tämän­päi­väis­tä Hel­sin­gin sano­mien artik­ke­lia sivul­la A4. Kun koro­tuk­sis­ta puhu­taan pitäi­si puhua nii­den raha-arvos­ta eikä pro­sen­teis­ta. Kii­nan 15% koro­tus palk­koi­hin vas­taa kus­tan­nuk­sil­taan suo­men 1% palkankorotusta.

    Suo­ma­lai­nen teol­li­suus on näi­nä päi­vi­nä aloit­ta­nut useis­ta Yt-neu­vot­te­lu­ja joi­den taka­na on tilaus­kan­to­jen hii­pu­mi­nen kan­sain­vä­lis­ten asiak­kait­tem­me ( ml. isot suo­ma­lai­set pörs­siyh­tiöt) siir­täes­sä työ­tä hal­vem­man työ­voi­man maihin. 

    Ko. Yhtiöt kyl­lä pär­jää­vät ja kurs­sit pysy­vät ylhääl­lä, mut­ta täl­lä poli­tii­kal­la Suo­mi ei pärjää.

    Nyt malt­ti oli­si valttia.

  6. Odel­la menee syys ja seu­raus sekai­sin. Pal­kan­ko­ro­tuk­set eivät aiheu­ta inflaa­tio­ta, vaan ovat inflaa­tion seu­raus­ta. Osit­tain tie­tys­ti niin, että pal­kan­ko­ro­tuk­sia perus­tel­laan odo­te­tul­la inflaatiolla.

    Inflaa­tion aikaan­saa­mi­nen EU:ssa ei siis tapah­du palk­ko­ja korot­ta­mal­la vaan raha­mää­rää lisää­mäl­lä. Tätä on EKP:n toi­mes­ta aktii­vi­ses­ti teh­ty­kin. Onko se ollut riit­tä­vää, sitä en tiedä.

    Eri­tyi­ses­ti tek­no­lo­gia­teol­li­suu­des­sa, jon­ka palk­ka­ke­hi­tys on vii­me päi­vi­nä ollut tape­til­la, palk­ko­jen kehi­tys on vain hyvin hei­kos­ti kyt­kök­sis­sä koti­mai­seen inflaa­tio­ke­hi­tyk­seen, kos­ka tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den tuot­teet mene­vät niins suu­rel­ta osin vien­tiin. Oden esit­tä­mä kausa­li­teet­ti toi­mi­si (jos se yli­pään­sä toi­mi­si) siis eri­tyi­sen huonosti.

  7. Joo. Jot­ta talous kas­vaa niin kysyn­nän pitää kas­vaa. Alla ole­vis­ta voi kukin vali­ta uskottavimman
    A) Yksi­tyi­nen kulu­tus nousee kos­ka pal­kat nousevat.
    B) Vien­ti kas­vaa, kos­ka vien­ti­mark­ki­noil­la talous kas­vaa ja/tai paran­tu­neen kil­pai­lu­ky­vyn joh­dos­ta suo­ma­lais­ten osuus mark­ki­nois­ta kasvaa.
    C) Yksi­tyi­nen kulu­tus nousee kos­ka kulut­ta­jat otta­vat lisää lai­naa vaik­ka edes nimel­lis­pal­kat eiväs kasva.
    D) Yri­tyk­set inves­toi­vat vaik­ka muu kulu­tus eli kysyn­tä ei kasva.
    E) Jul­ki­nen kulu­tus kas­vaa kos­ka val­tio ja kun­nat lisää­vät lainanottoaan.

    Krug­ma­nis­ta puhee­nol­len, tää on hyvä http://krugman.blogs.nytimes.com/2011/09/28/the-eurovenn/

  8. Kuto­ja, Euron voi deval­voi­da huo­men­na ja mm. hel­pot­taa Ete­lä-Euroo­pan ahdin­koa niin että EKP ilmoit­taa nos­ta­van­sa inflaa­tio­ta­voit­teen nel­jään pro­sent­tiin, ja samal­la tulee kor­ko­po­li­tiik­kaan liik­ku­ma­va­raa. Näin ei voi teh­dä kos­ka Sak­sa, hype­rin­flaa­tio ja Hitler.

  9. sari: “on vali­tet­ta­vaa, että suo­mes­sa ei näh­dä tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den, var­sin­kin metal­lin, todel­lis­ta kil­pai­lu­ky­vyt­tö­myy­den ongelmaa.”

    Se var­maan joh­tuu sii­tä, että kil­pai­lu­ky­ky­mit­tauk­sis­sa Suo­mi aina sijoit­tuu kärkipäähän.
    Osto­voi­ma­pa­ri­tee­til­la mita­tul­la palk­ka­ta­sol­la Suo­mi taas sijoit­tuu häntäpäähän.
    Ja kun kat­so­taan Euroo­pan tilan­net­ta, vai­keuk­sis­sa ovat juu­ri ne PIGS-maat, jois­sa palk­ka­ta­so on alhai­sin. Kuin­ka alas Suo­men palk­ka­ta­so oli­si siis pai­net­ta­va, että pää­si­sim­me samaan sar­jaan Krei­kan kanssa?
    Ja onko joku käy­nyt esim. Nokian Salon teh­taas­sa? Minä olen. Työn­te­ki­jöi­den pal­kal­la ei ole juu­ri vai­ku­tus­ta tuot­teen hin­taan, kun koko val­mis­tus on automaattista.

  10. Onko se sak­sa niin inflaa­tio­foo­bik­ko? Minus­ta koh­tuul­li­nen sete­li­ra­hoi­tus olis monel­ta kan­nal­ta ihan hyvä kei­no vel­ka­krii­siin. Euron arvon pie­ni ale­ne­mi­nen ei var­maan tekis pahaa, ja nyt kun tätä sop­paa on kat­sel­lu vähän aikaa tun­tuis että inflaa­tio­ta vas­taan ois EKP&Co:nkin hel­pom­pi tapel­la kun tätä velkapullaataikinaa.

  11. Ja tämä. Krug­man: “… as Jamie Galbraith says, a lar­ge part of the point of Keynes’s work was to debunk the clas­sical view that unemplo­y­ment neces­sa­ri­ly reflects exces­si­ve wages. … And I have, of cour­se, writ­ten repea­ted­ly — both infor­mal­ly and in actual papers with dia­grams and Greek let­ters — that in a dele­ve­ra­ging, liqui­di­ty-trap eco­no­my, wage reduc­tions would reduce, not inc­rea­se, employment.”

  12. Kil­pai­lu­ky­kym­me on kai­ken A ja O!

    Eläm­me Glo­baa­lis­sa kau­pas­sa jos­sa Kii­na ja Aasia pai­naa päälle.

    Euroop­pa elää pal­jol­ti velanvarassa.

    Val­tiot ovat yli vel­kaan­tu­neet mut­ta näis­sä val­tiois­sa asuu pal­jon mie­let­tö­män rik­kai­ta ihmi­siä ‚kuten esim. Euroo­pas­sa ja USA:ssa.

    Asia on kuten enti­nen rahas­ton­hoi­ta­ja sanoi: “Yhdis­tyk­sel­lä on kas­sa tyh­jä, mut­ta minä voi­sin lainata!”

    Tai kuten jol­lain Krei­kan minis­te­ril­lä on 19 kiinteistöä!

    Euroo­pan pitäi­si nyt verot­taa erit­täin ras­kaas­ti näi­tä rik­kai­ta (kova varal­li­suus­ve­ro yms.) että sai­sim­me val­tiot kun­toon jol­loin voi­sim­me pudot­taa pie­ni ja kes­ki­tu­lois­ten vero­tus­ta ja näin kom­pen­soi­da pal­kan­ko­ro­tuk­sia, jol­loin kil­pai­lu­ky­kym­me säi­lyi­si ja euroop­pa voi­si edes liki­main pitää nykyi­sen elintasonsa.

  13. Ongel­ma on että omas­ta maal­li­kon näkö­kul­mas­ta sitä hel­pos­ti hakee ana­lo­gi­aa yksi­tyi­seen talou­den­hoi­toon. Sitä olet­taa että euroa­lue on kuin iso per­he jon­ka vel­kaan­tu­mi­seen pure­vat samat kons­tit jot­ka puri­si­vat yksit­täi­sen per­heen visanvingutukseen. 

    Krug­man vink­kaa että ana­lo­gia vie hel­pos­ti hakoteille.

    Matt Ygle­sias on lie­väs­ti jär­kyt­ty­nyt kuul­tu­aan että Oba­ma hakee talous­neu­vo­ja War­ren Buf­fe­til­ta ja Alan Mul­layl­ta. On hyvä muis­taa että edes bril­lian­teim­mat lii­ke­mie­het eivät vält­tä­mät­tä tie­dä kuin­ka mak­ro­ta­lous saa­daan toi­mi­maan. Eivät­kö he siis muka tie­dä kuin­ka työ­paik­ko­ja luo­daan? No, he tie­tä­vät kai­ken yksi­tyis­ten yri­tys­ten kas­vat­ta­mi­ses­ta — usein, ellei jopa useim­mi­ten, mui­den yksi­tyis­ten yri­tys­ten kus­tan­nuk­sel­la. Se on tär­keä ja hyö­dyl­li­nen tai­to, mut­ta sil­lä ei ole pal­joa­kaan teke­mis­tä koko­nai­sen kan­sa­ta­lou­den kas­vat­ta­mi­sen kans­sa, kan­san­ta­lou­den jon­ka tär­kein asia­kas on … se itse.”

    Kan­san­ta­lou­den kas­vat­ta­mi­ses­sa tar­vi­taan samo­ja­kin kons­te­ja kuin yri­tys­ta­lou­des­sa (esim luo­vuut­ta ja yrit­te­liäi­syyt­tä) tai per­heen talou­den­pi­dos­sa (esim elä­mis­tä tulo­jen mukaan), mut­ta tuo *poik­kea­va* aspek­ti jää hel­pos­ti vähäl­le huomiolle.

  14. Jos Euroop­pa verot­taa erit­täin ras­kaas­ti rik­kai­ta (varal­li­suus­ve­rol­la jne) niin sii­tä kiit­tä­vät ame­rik­ka­lai­set ja aasia­lai­set. Rik­kaat saa­daan kyl­lä katoa­maan, mut­ta vero­ker­ty­mää sii­tä ei saada.

  15. Toi­vot­ta­vas­ti täs­tä käy­täi­siin kun­nol­lis­ta kes­kus­te­lua, eikä alkai­si taas tra­gi­koo­mi­nen iso­jen poi­kien hiek­ka­laa­tik­ko­leik­ki. Sivu­huo­mio­na taas nais­ten puut­tu­mi­nen teol­li­suu­den joh­to­pai­koil­ta. Mie­hi­nen kun­nia ja kas­vo­jen säi­lyt­tä­mi­nen alkaa taas astua kuvaan mitä pidem­mäl­le vään­tö pää­see. Aikaa kuluu ja perään­ty­mi­nen alkaa tun­tua aina vain vaikeammalta.

    Joka tapauk­ses­sa neu­vot­te­lui­den lop­pu­tu­lok­se­na tuli­si olla työ­paik­ko­jen pito tääl­lä. Nyt kui­ten­kin puhu­taan ihan oikeis­ta työ­pai­kois­ta ja työ­so­pi­muk­sis­ta, eikä mis­tään pili­pa­li silp­pu­työ­sop­pa­reis­ta, jois­ta työ­väes­tös­tä naut­tii jo muu­ta­ma sata­tu­hat­ta toi­sen luo­kan duunaria.

    Nyt taas muu­ten näh­dään, ettei ylei­nen viher­ty­mi­nen yhteis­kun­nas­sa ehkä sit­ten kui­ten­kaan ole ollut se joka on aja­nut teol­li­suut­ta pois, vaan enem­män­kin Mat­ti Put­ko­sen­kin edus­ta­ma köö­ri, joka nyt syyt­tää muu­ta­maa ympä­ris­tö­suo­je­lu­py­kä­lää teol­li­suu­den paos­ta. Kum­ma kyl­lä Vih­reät eivät yri­täk­kään rii­sua tämän kei­sa­rin vaat­tei­ta, vaan on hil­jaa ja ottaa mui­den syn­te­jä kan­net­ta­vak­seen ihan kiltisti.

  16. Rai­mo K (Krug­ma­nia lainaten)
    “And I have, of cour­se, writ­ten repea­ted­ly — both infor­mal­ly and in actual papers with dia­grams and Greek let­ters — that in a dele­ve­ra­ging, liqui­di­ty-trap eco­no­my, wage reduc­tions would reduce, not inc­rea­se, employment”

    Täs­men­nyk­se­nä, tuon on siis tar­koi­tus päteä suu­ril­la talous­a­lueil­la, jois­sa mark­ki­nat ovat etu­pääs­sä alu­een sisäi­set. Krug­man­kin on toden­nut että yksit­täi­sen USA:n osa­val­tion (ja ole­tet­ta­vas­ti esim. Suo­men) koh­dal­la palk­ka­kil­pai­lu voi paran­taa pai­kal­lis­ta työl­li­syyt­tä, mut­ta se on pois naa­pu­reil­ta ja koko­nai­suu­te­na tilan­ne ei ole siis edes nollasummapeli.

    (mikä on tite­tys­ti sama kuin mitä Soi­nin­vaa­ra yllä kirjoitti)

  17. En ymmär­rä haa­vei­ta pie­nes­tä inflaa­tios­ta. Täl­läi­set vaa­ti­muk­set ovat vain osoi­tuk­sia jär­jen köyhyydestä.

    Paras­ta euro­mail­le oli­si relu noin 50%.n vuo­tui­nen inflaa­tio. Se rat­kai­si­si suu­rim­man osan euroa­lu­een ongelmista.

    Vel­kaan­tu­neet maat voi­si­vat mak­saa vel­kan­sa takai­sin muu­ta­mas­sa vuo­des­sa. Pan­keil­le ei syn­tyi­si luot­to­tap­pioi­ta eikä oli­si enää pel­koa maa­il­man talou­den romah­duk­ses­ta Krei­kan tai vas­taa­vien mai­den maksukyvyttömyydesta.

    Moraa­li­ka­to, joka val­lit­see, kos­ka nyt asian­sa hyvin hoi­ta­neet maat jou­tu­vat mak­sa­maan “kel­vot­to­mien” mai­den vel­ko­ja lop­pui­si. Koko väes­tön moraa­li­nen poh­ja paranisi.

    Kos­ka kenen­kään ei enää oli­si vii­sas­ta sääs­tää, kaik­ki pyr­ki­si­vät osta­maan kai­kel­la varal­li­suu­del­laan kaik­ke mah­dol­lis­ta. Talous­e­lä­mä vil­kas­tui­si ja työt­tö­myys vähe­ni­si, jos ei ker­ta­kaik­ki­aa muut­tui­si työ­voi­ma­pu­lak­si. Sekä tava­roi­den että työ­voi­man kas­vu aut­tai­si osal­taan pyr­ki­mykswes­sä suu­reen inflaatioon.

    Pää­omat, joi­ta nykyi­set sääs­tä­jät ovat sääst­neet pank­kei­hin menet­täi­si­vät arvon­sa ja sii­tyi­si­vät kiin­te­ään omai­suu­teen sijoit­ta­nei­den ins­ti­tuu­tioi­den hyväk­si. Tämä­kin lisäi­si kulu­tus­ta eli sekin lisäi­si talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta ja paran­tai­si talou­den tilaa.

    Koko talous­e­lä­mä muut­tui­si dynaa­mi­sek­si. Sii­nä pär­jäi­si­vät par­hai­ten hyvin kou­lu­te­tut hen­ki­löt. Kou­lut­ta­mat­to­mien ja esi­mer­kik­si van­hus­ten omai­suus siir­tyi­si aktii­vis­ten osaa­jien käyt­töön ja hyö­dyt­täi­si täten osal­taan talouselämää.

    Täl­läi­seen inflaa­tioon olem­me nyt mat­kal­la. Tavoi­te 50 %:n inflaa­tio saa­vu­tet­tai­siin hel­pos­ti, mikä­li EKP lisäi­si sete­lis­tön mää­rää 20 — 50 ker­tai­sek­si nykyi­ses­tä ja tois­tai­si ope­raa­tion vuosittain

  18. Jos nyt esit­täi­sin tähän 0‑linjaan pal­kan­saa­jan sora­ää­nen vaik­ka liit­to­jen sopi­muk­set eivät minua hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti juu­ri­kaan kos­ke­ta ja kat­son lähin­nä huvit­tu­nee­na 1–2% palkankorotuksia.

    Suo­mes­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­mis­me­not ja ruo­ka vie­vät jo nyt pal­kas­ta niin suu­ren osan, että jäl­jel­lä jää­väl­lä rahal­la ei nyt mitään hir­vei­tä kulu­tus­juh­lia jär­jes­te­tä. Tätä jäl­jel­le jää­vää rahaa syö lisäk­si inflaa­tio kokoa­jan kun­nes ollaan tilan­tees­sa, joka on jo monel­le pie­ni­tuo­loi­sel­le arki­päi­vää. Palk­ka­päi­vän jäl­keen ale­taan toi­voa, että tuli­si­pa se seu­raa­va palk­ka­päi­vä pian.

    Täl­läi­nen ora­van­pyö­rä ja ahdin­ko, mis­sä ihmi­nen itsea­sias­sa toi­voo kuo­le­van­sa mah­dol­li­sim­man nopeas­ti (oli­si­pa kuu­kausi elä­mäs­tä­ni men­nyt äkkiä, että saan seu­raa­van pal­kan) on suo­ras­taan puis­tat­ta­vaa ja kan­nus­tin yli­pää­tän­sä teh­dä työ­tä ja tuh­la­ta elä­män­sä lähes­tyy kokoa­jan pis­tet­tä, mis­sä yhä useam­pi alkaa miet­tiä koko hom­man mie­lek­kyyt­tä. En yhtään ihmet­te­le, että mones­ta pie­ni­tu­loi­ses­ta on tul­lut ns. elä­män­ta­pa työ­tön. Saman rahan, kun saa teke­mät­tä mitään ja aikaa jää itsel­le ja elämälle.

    Kyl­lä se nyt vain on niin, että har­va tekee työ­tä huvik­seen ja palk­ka ja sen riit­tä­vyys kulu­tuk­seen (olkoon se sit­ten tava­raa tai elä­myk­siä) on aika­moi­sen suu­ri kan­nus­tin yli­pää­tän­sä teh­dä mitään. Sik­si pal­kan­ko­ro­tus­ten pitäi­si­kin olla vähin­tään inflaa­tio­ta­soa (3–4%), että työn teon kan­nat­ta­vuus itsel­le ei jos­sain koh­taa kään­ny negatiiviseksi.

    Toki ymmär­rän, että tämä vain ruok­kii inflaa­tio­ta ja ryvet­tää yri­tyk­sen kil­pai­lu­ky­kyä mut­ta anteek­si nyt vain, ihmi­nen on usein hyvin itse­käs olio, eikä ajat­te­le tur­han pit­käl­le, kuol­la kun voi vaik­ka huo­men­na. Pie­ni­palk­kai­sen ajat­te­lua ei lisäk­si hel­po­ta se, että samaan aikaan yhtiön joh­to nos­tat­te­lee palk­ko­jaan kym­me­nil­lä pro­sent­teil­la joko suo­ra­na palk­ka­na tai bonuk­si­na ja saat­taa­pa kysei­nen yhtiö­kin tah­ko­ta mil­joo­nia omistajilleen.

  19. Suo­men ongel­ma on lii­an pie­ni palk­ka­hai­ta­ri. Meil­lä pitää korot­taa kou­lu­tet­tu­jen palk­ko­ja ja las­kea mata­la­palk­ka-alo­jen palk­ko­ja. Tämä on mah­do­ton­ta nin kau­an, kun veroas­teem­me on lii­an kor­kea. Täl­lä veroas­teel­la eivät mata­la­palk­kai­set kes­tä palk­ko­jen sopeut­ta­mis­ta euroop­pa­lai­seen tasoon. Veroas­teen las­ke­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä ennen kaik­kea mata­la­palk­kais­ten olo­jen turvaamiseksi.

    Sak­san palk­ka­ta­so tai talous­po­li­tiik­ka ei ole mitään ennal­ta annet­tua, mut­ta se on vetu­ri­ta­lou­te­na kui­ten­kin mää­rää­vä. Sii­hen suun­taan pal­kat, verot ja elin­ta­so yhden­tyy hitaas­ti, mikä on hyvä asia. Voi olla, että Euroa­luek­kin jakaan­tuu kor­kean vero­tuk­sen ja mata­lan vero­tuk­sen alueik­si, mut­ta ei mis­sään nimes­sä suo­ma­lai­sen itse­mur­ha­ve­ro­tuk­sen alueeksi.

  20. Ame­rik­ka verot­taa kan­sa­lai­si­aan asui­vat ne sit­ten mis­sä tahan­sa. Eiku saa­ta­na ne verot­taa myös mui­den mai­den kan­sa­lai­sia, vaik­ka ne asui­si­vat koto­naan. Jou­dun aika-ajoin täyt­te­le­mään IRS Tax Exempt kaa­vak­kei­ta, kun omis­tan yhden tyh­jän tilin ame­ri­kas­sa, enkä tie­dä miten sen voi­si lakkauttaa.

    En tosi­aan­kaan ymmär­rä mik­sei Suo­mi ja EU voi ryh­tyä samaan. Verois­ta pää­si­si eroon kol­me vuot­ta sen jäl­keen kun luo­pu­nut Suo­men kansalaisuudesta.

  21. Osmo tar­koi­tat­ko, että kun oli mark­ka, deval­voi­tiin vien­ti­teol­li­suu­den takia. Nyt kun on euro, pitäi­si deval­voi­da euroa­lu­een ete­läis­ten krii­si­ta­lous­mai­den takia?

    Mikä se täl­lai­nen yhteis­va­luut­ta on?

  22. Eikö­hän se inflaa­tio ole kui­ten­kin kiin­ni EKP:n toimista.

  23. Osmo:

    Se tar­koit­tai­si elin­ta­son las­kua, mut­ta parem­paa työllisyyttä.

    Niin se tar­kot­tas elin­ta­son las­kua niil­le, jot­ka olis onnis­tu­nut pitä­mään työ­paik­kan­sa, jos pal­kat olis nous­su pal­jon ja elin­ta­son nousua niil­le, jot­ka olis menet­tä­ny työpaikkansa.

    Koko­nai­suu­te­na pal­kan­ko­ro­tuk­set tuho­aa täs­sä nimen omai­ses­sa tilan­tees­sa hyvin­voin­tia, kun mei­dän pitäs teh­dä sisäi­nen devalvaatio.

    Luke­kaa vain mitä Krug­man sanoo.

    No pelk­kä luke­mi­nen ei ilmei­ses­ti rii­tä. Pitää kans ymmär­tää lukemaansa.

    Krug­man kir­joit­ti, että Sak­sas­sa pitäis olla kor­keem­pi inflaa­tio, mikä on eri asia kuin että Sak­sas­sa pitäs korot­taa palk­ko­ja. Inflaa­tio on aina ja kaik­kial­la rahal­li­nen ilmiö vaik­ka ne sul­le 70-luvul­la toi­sin opet­ti valtsikassa.

    Suun­nil­leen kaik­kial­la on ongel­ma­na, että kysyn­tää on lii­an vähän suh­tees­sa tren­diin. Tätä ongel­maa pal­kan­ko­ro­tuk­set vaan pahen­taa. Sun idea on vähän sama, ku jos sanos, että ongel­ma on se, että Krei­kas­sa menee huo­nos­ti ja ehdot­tas, että vede­tään muu­al­la­kin ihan per­seel­leen niin Krei­kan suh­teel­li­nen ase­ma parantuu.

    Tämä on tie­tys­ti ihan jär­je­tön­tä. Paras­ta kai­kil­le on se, että EKP tekis löy­sem­pää raha­po­li­tiik­kaa. Jos ja kun se ei suos­tu niin tekeen, niin mai­den pitää sit sisäi­ses­ti deval­voi­da. Kos­ka talous ei oo nol­la­sum­ma­pe­liä, niin se, että muut maat kuin Kreik­ka hoi­taa talou­ten­sa kun­toon on luul­ta­vas­ti paras­ta myös Kreikalle.

    Eikö tämä alen­tai­si näi­den mai­den kil­pai­lu­ky­kyä? Ei alen­tai­si, kos­ka se hei­ken­täi­si euroa.

    !?! Min­kä­lai­sen reak­tio­funk­tion sä ole­tat EKPl­le? Eli että eka­na ne ei suos­tu antaan euroa­lu­eel­le sen tar­vit­se­maa inflaa­tioo, mut­ta jos pal­kan­ko­ro­tus­vaa­ti­muk­set on suu­ret, niin sit yht’ äkkiä se antaa­kin inflaa­tioo? Miks ihmeessä?

    Ete­lä-Euroo­pan kan­nal­ta eri­tyi­ses­ti Sak­san pie­ni palk­kain­flaa­tio oli­si todel­la ter­ve­tul­lut­ta, kos­ka nämä maat tar­vit­se­vat kiih­keäs­ti euron kurs­sin alenemista.

    yhyyyyy.…. Eli vie­lä ker­ran, se että jon­kun asian hin­ta nousee ei tar­koi­ta, että hin­nat koko­nai­suu­te­na nousee. Jos kes­kus­pank­ki ei anna mark­ki­noil­le lisää rahaa, niin jos työn hin­ta nousee, niin muut hin­nat las­kee. Sen seu­rauk­se­na sit teh­dään vähem­män töitä.

    Euro­mai­den deflaa­tio­kil­pai­lu ajaa koko maan­osan taantumaan.

    Ongel­ma­na on lii­an pie­ni koko­nais­ky­syn­tä. Me voi­tas saa­da lisää koko­nais­ky­syn­tää, jos EKP tekis löy­sem­pää raha­po­li­tiik­kaa tai sit niin, että hal­ven­ne­taan kai­ken hin­taa rahas­sa, jol­loin se enti­nen mää­rä rahaa riit­tää suu­rem­man mää­rän ostamiseen.

    Täs­sä ongel­man ydin: http://www.indexmundi.com/finland/gdp_per_capita_(ppp).html

    me ollaan n. 10% alle tren­din. Joko hin­nat pysyy samoi­na ja rahaa tulee enem­män mark­ki­noil­le tai sit raha­mää­rä pysyy sama­na mut­ta hin­nat las­kee. Muu­ten tota ei saa kurot­tua umpeen.

    Eikä lisää kil­pai­lu­ky­kyä, vaan pikem­min­kin las­kee sitä, kos­ka euron kurs­si yli­rea­goi inflaa­tio­vauh­tiin juu­ri noi­den inflaa­tio-odo­tus­ten takia.

    Ei tääl­lä nyt näy­tä muut yli­rea­goi­van ku sä. Mark­ki­nat kyl­lä osaa hin­noi­tel­la euron pal­jon enem­män oikein ku sinä.

    Sitä useem­mal­le riit­tää töi­tä mitä hal­vem­paa työ on. Sitä enem­män kysyn­tää suo­ma­lai­sil­le tuot­teil­le on mitä hal­vem­pia ne on.

  24. Otsi­kon kysy­myk­seen vastaten: 

    Lähel­lä nol­la­lin­jaa, mut­ta isot kohen­nuk­set työ­elä­män laa­dul­li­siin kysy­myk­siin hei­koim­mis­sa ase­mis­sa ole­vien osal­ta: vuo­kra­työ­voi­ma, mää­rä­ai­kai­set, har­joit­te­li­jat jne.

  25. Ostin sak­set 1,5 eurol­la erääs­tä hal­pa­liik­kees­tä ja tek­ni­kon tai­doil­la­ni voin sanoa, että sak­set ovat laadukkaat. 

    Eli köy­hät työt­tö­mät ovat­kin hyö­ty­neet vähä­va­rai­suu­des­taan hyvin­kin ver­rat­tu­na nii­hin, jot­ka odot­ta­vat vuo­tui­sia pal­kan­ko­ro­tuk­sia ja vero­tuk­sen muu­tok­sia lak­ka­rei­hin­sa. Ja jot­ka ovat tot­tu­neet mak­sa­maan tuot­teis­ta 1970-luvul­ta omak­su­tul­la taval­la esim. Fis­kar­sin sak­sis­ta 20 euroa.

  26. Sitä useem­mal­le riit­tää töi­tä mitä hal­vem­paa työ on. Sitä enem­män kysyn­tää suo­ma­lai­sil­le tuot­teil­le on mitä hal­vem­pia ne on.”

    Vie­nin Sulo nou­dat­ti tuo­ta peri­aa­tet­ta, mut­ta todel­li­ses­sa elä­mäs­sä ei tapah­du noin.
    Kone­nen käyt­tä­jiä on tuo­tan­nos­sa on tasan saman ver­ran työn­te­ki­jöi­tä pal­kas­ta, eri­tyi­se­ti jos pal­kat laskevat.
    Sil­loin ei enää tuo­tan­non­suun­nit­te­lus­sa voi­da huo­mioi­da mah­dol­li­ses­ti hal­van työ­voi­man etua

    Kun nyky­ään tuo­tan­to­pro­ses­sit ja tuo­tan­to­tek­nii­kat ovat glo­baa­le­ja niin eipä noil­la palk­kae­roil­la ole juu­ri vai­ku­tus­ta tuo­tan­non miehitykseen

    Samoin palk­ko­jen alen­ta­mi­nen vie osto­voi­maa joten kulu­tus las­kee ja työ­pai­kat vähenevät
    Samat työn­te­ki­jät ovat myös kuluttajia

    Yleen­sä­kin yri­tyk­ses­sä teh­dään pää­tök­siä muil­la­kin perus­tein kuin pelk­kien kan­san­ta­lou­den luku­jen perusteella

  27. Kal­le: “Suo­men ongel­ma on lii­an pie­ni palk­ka­hai­ta­ri. Meil­lä pitää korot­taa kou­lu­tet­tu­jen palk­ko­ja ja las­kea mata­la­palk­ka-alo­jen palkkoja.”

    Näin voi tosi­aan sanoa — mie­li­pi­teen vapaus kun on — ja mie­li­pi­de­hän tämä on.
    Fried­man­han aikoi­naan tuli tun­ne­tuk­si trickle-down efek­tis­tään, siis että rik­kai­den rikas­tues­sa hyvin­voin­ti sit­ten valuu myös mui­den hyväk­si. Sitä vaan ei ole vie­lä mis­sään tapahtunut.

  28. Art­tu­ri, ei GDP:ssä ole mitään “tren­diä”, joka on kiveen hakat­tu ja jos­ta poik­kea­mi­nen on osoi­tus kes­kus­pan­kin toi­lai­lus­ta. Suo­mes­sa esi­mer­kik­si nyt vaan on niin, että huol­to­suh­de puto­aa koko ajan, joten PPP per capi­ta, tai aina­kin sen kas­vun pitäi­si­kin not­kah­taa. Raa­ka-aineis­ta (kuten öljys­tä) tulee väliin niuk­kuut­ta, eli nii­den hin­ta nousee kun nii­tä nyt vaan ei ole yhtä hel­pos­ti saa­ta­vil­la, joten kas­vu välil­lä not­kah­taa. Subs­ti­tuut­te­ja ei aina ole tos­ta vaan pol­kais­ta­vis­sa kai­kel­le. Jne.

    Eli, ei ole mitään maa­gis­ta “tren­diä”, jol­la GDP:n pitäi­si olla, vaan se riip­puu osa­puil­leen sii­tä, mikä on tuot­ta­vuus, ja tuot­ta­vuus riip­puu sii­tä, pal­jon­ko on työ­tä­te­ke­vää poruk­kaa suh­tees­sa nii­hin jot­ka ei tee, pal­jon­ko on reaa­lis­ta tuo­tan­to­pää­omaa, pal­jon­ko on raa­ka-ainei­ta, jne. Raha­puo­li ei voi mitään näis­tä kor­ja­ta, jos ei ole ns. löy­siä pelis­sä, eikä näi­den not­kah­duk­set ja hei­lah­duk­set aina joh­du raha­puo­len häi­riöis­tä. Jos­kus öljy­läh­teet kui­vu­vat, kai­vok­set lak­kaa­vat tuot­ta­mas­ta, jos­kus tulee kato­vuo­sia, ja jos­kus poruk­kaa jää eläk­keel­le enem­män kuin tulee työ­mark­ki­noil­le. Rahaa ei voi syödä.

  29. Art­tu­ri B:

    Kos­ka talous ei oo nol­la­sum­ma­pe­liä, niin se, että muut maat kuin Kreik­ka hoi­taa talou­ten­sa kun­toon on luul­ta­vas­ti paras­ta myös Kreikalle.

    Hoi­taa kun­toon” ilmai­sul­la on kovas­ti eri meri­ki­tyk­siä riip­puen sii­tä kysyt­kö sitä vaik­ka Tric­het’l­tä tai Krug­ma­nil­ta, mut­ta mut­ta jos tul­kit­sen ja arvaan oikein, niin tar­koi­tat palk­ko­jen las­kua ja val­tion meno­jen leikkaamista.

    Kenen sinä kuvit­te­let sii­nä tapauk­ses­sa kreik­ka­lai­set työl­lis­tä­vän, kun maan sisäi­nen kysyn­tä on lamas­sa, ja niin yksi­tyi­nen kuin jul­ki­nen­kin kulu­tus las­kee myös naapurimaissa?

    No pelk­kä luke­mi­nen ei ilmei­ses­ti rii­tä. Pitää kans ymmär­tää lukemaansa.

    Uskal­tai­sin väit­tää, että Soin­vaa­ra on (sen lisäk­si, että luul­ta­vas­ti on luken­nut enem­män) on myös ymmär­tä­nyt Krug­ma­nin aja­tuk­set paremmin.

    http://krugman.blogs.nytimes.com/2011/07/21/1937–1937-1937/
    (ok, EKP:n kor­ko­po­li­tii­kas­ta te olet­te var­maan kaik­ki sam­maa mieltä)
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2009/12/09/wages-and-recovery/

  30. Deja­VUu vuo­del­ta 1991 — palk­koi­hin saa­daan inflaa­tio­kor­jaus ja tuot­ta­vuu­den nousu ulos­mi­ta­taan, mark­ki­nat putoa­vat… kon­kurs­se­ja luvas­sa niil­le yri­tyk­si­lel, jot­ka eivät ole ehti­neet vähen­tää kulu­jaan, siis työvoimaansa.

    Pal­kan­saa­ja­na n 2% palk­koi­hin ja 1% palk­ka­ve­ro­jen alen­nus­ta oli­si ihan hyvä asia. Aina­kin parem­pi kuin 4 % koro­tuk­sia ilman veron­ke­ven­nyk­siä ja inflaa­tio­ta samal­la rei­lus­ti yhdis­tet­ty­nä val­tion talout­ta kuor­mit­ta­vaan t6yöttömyyden lisääntymiseen.

    AY-lii­ke tekee kaik­ken­sa, jot­ta täl­lä kier­rok­sel­la he voi­vat näyt­tää _jäsenilleen_ ole­van­sa tar­peel­li­sia. Sik­si 4% lisää pall­koi­hin, 2% noin vuo­den vaih­tees­sa 2% ensi syk­sy­nä — kier­ros päät­tyy huh­ti­kuus­sa 2013, jol­loin säi­den puo­les­ta on kivem­pi lakkoilla.

    Ay-liik­keen neu­vo­tet­lu­ti­lan­ne on todel­la vai­kea. Perin­teies­tä joh­ta­juut­ta ei löy­dy ja samal­la ns jäse­nis­tön val­ta on kaa­pat­tu fik­sun jär­jes­tö­ra­ken­teen kaut­ta itse itsen­sä nimit­tä­väl­le aktivistieliitille. 

    Peri­aat­tees­sa SDP hal­li­tus­puo­lu­een­sa voi­si sada tilan­teen rau­hoit­tu­maan — ennen vaa­le­ja Ant­ti Rin­ne jär­jes­tei nime­no­maan SDP:n vaa­li­ki­ri­tys­tä var­ten has­su­ja vau­hi­tus­lak­ko­ja. Ongel­ma on puo­les­taan ay-sdp-rin­ta­man oma rakoileminen.

    AY-liik­keen dema­rie­dus­ta­jat koke­vat Perus­suo­ma­lais­ten Put­ko­sen mies­ten hien ihol­laan ja olo on tuka­la. Jos ay-joh­don hans­ka lipe­ää, työ­pai­koil­la Perus­suo­ma­lais­te vaih­ta­vat hei­dän tilal­leen omat ja takin­käöän­tä­jät. Samal­la ensi kevään ay-liik­keen tuke­mat kun­na­lis­vaalt saat­ta­vat saa­da kovin onnet­to­man lop­pu­tu­lok­sen nime­no­maan demareille.

    Timo Soi­nin pupu­lis­ti­nen vies­ti on se min­kä näem­me tupo-neu­vot­te­luis­sa ole­van kai­ken takana.
    Put­ko­nen tun­tee neu­vot­te­lu­me­ka­nis­min täy­del­li­ses­ti ja ay-liik­keen hei­kot koh­dat tul­laan hyödyntämään.

    Luul­ta­vas­ti koro­tusd­ta­sos­ta löy­tyi­si yhtei­sym­mär­rys, jos Soi­nin vaa­ti­muk­siin suos­tust­tai­siin teks­ti­ky­sy­myk­sis­sä ja hal­li­tuk­sen poli­tii­kas­sa. Esi­mer­kis­ki ulko­maa­laisn työ­voi­man käyt­tö­kiel­to var­mas­ti miel­lyt­täi­si työpaikkatasolla.

    Media vali­tet­ta­vas­ti on perin­tei­sen sdp-koneis­ton ja Ete­lä­ran­nan pro­pa­gan­dan lumois­sa. Kysy­kää Put­ko­sel­ta mil­lai­nen “tupo” työ­mies­tä miellyttää!

    (Ai niin, Perus­uo­ma­lai­sia pik­ku­ju­tut kuin kan­san­ta­lous tai kil­pai­lu­ky­ky eivät kiin­nos­ta, epäi­sän­maal­lis­ta jen­giä kun ovat.)

  31. Kor­keas­ta inflaa­tios­ta se vas­ta moraa­li­ka­to seu­rai­si­kin. Mei­kä­poi­ka lopet­tai­si sääs­tä­mi­sen heti ja alkai­si käyt­tää rahan­sa vii­naan. Eipä oli­si teil­lä­kään enää mitään, mitä pan­kis­ta lai­na­ta. Tai kor­ko oli­si sem­moi­nen 15 % kuten lama-aikaan ja raha oli­si äärim­mäi­sen sää­del­tyä. Ei kan­na­ta hai­kail­la inflaatiota.

  32. Oikeis­to­de­ma­ri:

    Kor­keas­ta inflaa­tios­ta se vas­ta moraa­li­ka­to seu­rai­si­kin. Mei­kä­poi­ka lopet­tai­si sääs­tä­mi­sen heti ja alkai­si käyt­tää rahan­sa vii­naan. Eipä oli­si teil­lä­kään enää mitään, mitä pan­kis­ta lai­na­ta. Tai kor­ko oli­si sem­moi­nen 15 % kuten lama-aikaan ja raha oli­si äärim­mäi­sen sää­del­tyä. Ei kan­na­ta hai­kail­la inflaatiota.

    Joko sinul­la on mie­les­sä sii­vot­to­man kal­liit vii­nit, tai sit­ten joko raha tai ter­veys lop­pui­si pro­jek­tis­sa tur­han nopeas­ti, mut­ta muu­toin mei­dän mui­den kan­nal­ta: Kii­tos, aloi­ta mie­lui­ten vaik­ka tänään. Sehän maa­il­man­ta­lou­den ongel­ma nume­ro yksi on: Kulu­tus­ky­syn­nän heik­kous, jol­loin ei myös­kään rii­tä työpaikkoja. 

    Kiin­teis­tö­kuplien pok­sah­det­tua, niil­lä, joil­la on lii­kaa vel­kaa (ja/tai jäi­vät seu­ran­nais­vai­ku­tuk­se­na työt­tö­mäk­si) ei ole mah­dol­li­suuk­sia kulut­taa, ja niil­lä joil­la oli­si varaa, ei ole halua vas­taa­vas­ti saa­ti tar­vet­ta lisä­tä omaa kulu­tus­ta. Kun ei ole kysyn­tää ei ole mah­dol­lis­ta yllä­pi­tää myös­kään tar­jon­taa (työ­paik­ko­ja).

    En tie­dä mitä reaa­li­ko­ron toi­voi­sit saa­va­si, mut­ta esi­mer­kik­si Yhdys­val­to­jen liit­to­val­tion lai­na­pa­rei­hin ollaan nykyi­sin val­mii­ta sijoit­ta­maan kym­me­nen vuo­den ajak­si reaa­li­ko­rol­la nol­la: http://research.stlouisfed.org/fred2/series/DFII10
    ja vii­dek­si vuo­dek­si yli puo­len pro­sen­tin nega­tii­vi­sel­la vuo­tui­sel­la korolla:
    http://research.stlouisfed.org/fred2/series/DFII10

    Se ei ole pal­joa, mut­ta hie­man parem­min kuin mitä sete­li­ka­sa itses­sään tuot­tai­si rea­li­tap­pioi­ta kun kukaan ei raho­ja (myös­kään sinun raho­ja­si) kui­ten­kaan haluai­si inves­toi­da talouslamaolosuhteissa.

    Näis­sä olois­sa uhkaus sii­tä, että sinä otat raha­si tilil­tä ja tör­säät ne (työl­lis­täen suo­raan tai välil­li­ses­ti ihmi­siä) on (Krug­ma­nia jäl­leen tapail­len) sama kuin uhkai­sit ampua janoon kuo­le­vaa ihmis­tä kas­voi­hin vesi­pis­too­lil­la. Se on hie­man koo­mis­ta ja ennen kaik­kea, se ei oli­si uhkaus vaan lupaus.

  33. Kaik­ki vaan vir­ka­mie­hik­si ja talou­den iki­liik­ku­ja on kek­sit­ty, jos lai­na­ra­ja on jär­jes­te­män ulko­puo­lel­la ole­val­la lai­naa­jal­la rajaton!

    Jul­ki­syh­tei­sö­jen osuus Suo­men BKT:stä oli vuon­na 2009 56,3 pro­sent­tia (läh­de; Tilas­to­kes­kus). Onko edel­li­nen ter­vet­tä markkinataloutta???

    Viit­teek­si: http://hermiitti.blogspot.com/2011/09/tyolliset-vai-tyottomat.html

  34. AY-lii­ke tekee kaik­ken­sa, jot­ta täl­lä kier­rok­sel­la he voi­vat näyt­tää _jäsenilleen_ ole­van­sa tarpeellisia. 

    Näin jon­ki­nas­tei­se­na ay-aktii­vi­na on huo­mau­tet­ta­va, että tähän on var­mas­ti aihet­ta. Jäse­nis­tö on lie­väs­ti sanot­tu­na tur­hau­tu­nut­ta, kun pal­kan­ko­ro­tuk­set ovat olleet vuo­sia alle inflaa­tion, mut­ta oma yri­tys on kas­vat­ta­nut voit­to­aan tun­tu­vas­ti. Näin siis ylem­män toi­mi­hen­ki­lön näkö­kul­mas­ta. On oltu soli­daa­ri­sia eikä täs­tä ole mitään eri­tyis­tä kos­tut­tu. Yri­tyk­set siir­tä­vät toi­min­taan­sa ulko­mail­le sen enem­pää asioi­ta poh­ti­mat­ta. Samaan aikaan EK:n tuke­mat tahot pyr­ki­vät romut­ta­maan koko ay-liik­keen. Mik­si siis olla “soli­daa­ri­nen”?

    Ay-liik­keel­lä tai sen osil­la ei ole mitään vel­vol­li­suut­ta olla soli­daa­ri­sia laa­jem­paa yhteis­kun­taa koh­taan, kun neu­vot­te­lu­jen vas­ta­puo­li­kaan ei tätä ole.

    1. Eras­to­te­nes,
      Ovat­ko reaa­lian­siot vuo­sia alen­tu­neet? Ansio­ta­soin­dek­sin las­ken­nas­sa on on var­maan­kin jokin vir­he, kun se väit­tä toisin.

  35. Nol­la­lin­ja oli­si paras, eli ei pal­kan­ko­ro­tuk­sia. Tämä paran­tai­si kil­pai­lu­ky­kyäm­me ja siten työl­li­syyt­tä. Ei pape­ri- ja teräs­teol­li­suus nyky­ään pys­tys lait­ta­maan mitään koro­tuk­sia tuot­tei­den­sa hin­toi­hin. Palk­ko­jen nos­to siis tar­koit­taa joko fir­mo­jen tulok­sen ale­ne­mis­ta tai, jos teh­dään hen­ki­lös­tö­rat­kai­su­ja, niin työ­paik­ko­jen vähentymistä. 

    Vaik­ka krug­man oli­si­kin oikeas­sa niin luul­ta­vas­ti vain sak­san palk­ka­rat­kai­suil­la on mer­ki­tys­tä hänen tar­koit­ta­mas­saan mie­les­sä. Suo­mi on lii­an pieni.

  36. Tie­de­mies:

    Art­tu­ri, ei GDP:ssä ole mitään “tren­diä”, joka on kiveen hakat­tu ja jos­ta poik­kea­mi­nen on osoi­tus kes­kus­pan­kin toilailusta. 

    Roh­ke­nen esit­tää tämän graa­fin todis­tee­na tren­dis­tä: http://kantoos.files.wordpress.com/2011/01/europa-nbip-bis-2010-q3.jpg?w=570&h=354

    Ei mikään tren­di oo tie­tys­ti kiveen hakat­tu. Jos kes­kus­pank­ki tuna­roi, niin NBKT poik­ke­aa tren­dis­tä. Kun kes­kus­pank­ki ei tuna­roi niin NBKT kas­vaa tasais­ta vauh­tia. (Jen­keis­sä 5% vuodessa.)

    Suo­mes­sa esi­mer­kik­si nyt vaan on niin, että huol­to­suh­de puto­aa koko ajan, joten PPP per capi­ta, tai aina­kin sen kas­vun pitäi­si­kin notkahtaa.

    No se nyt on kes­kus­pan­kin kan­nal­ta ihan sama mitä PPP per capi­tal­le käy, kun­han NBKT kas­vaa tren­dil­lä. Kes­kus­pank­ki ei mää­rit­te­le PPP per capi­tan tasoo, mut­ta NBKT tason se kyl­lä määrittelee.

    Raa­ka-aineis­ta (kuten öljys­tä) tulee väliin niuk­kuut­ta, eli nii­den hin­ta nousee kun nii­tä nyt vaan ei ole yhtä hel­pos­ti saa­ta­vil­la, joten kas­vu välil­lä notkahtaa. 

    No jos jon­kun tuot­teen hin­ta kas­vaa, niin mui­den tuot­tei­den hin­to­jen pitää sit las­kea. Ei sil­lä oo mitään vai­ku­tus­ta NBKT:n tasoon suun­taan eikä toiseen.

    Eli, ei ole mitään maa­gis­ta “tren­diä”, jol­la GDP:n pitäi­si olla, 

    Ei niin. Sii­nä ei oo mitään maa­gis­ta. Jos kes­kus­pank­ki hoi­taa hom­man­sa, niin NBKT kas­vaa tren­dil­lä. Se on ihan nor­maa­li raha­po­li­tiik­kaa, jos­sa FED on onnis­tu­nut 1980–2008. Kos­ka kes­kus­pank­ki kont­rol­loi NBKT:N tasoo ja kos­ka se on nor­maa­lis­ti anta­nut sen kas­vaa 5% vuo­des­sa, niin talou­del­li­set toi­mi­jat tie­tys­ti olet­taa, että se kas­vaa tule­vai­suu­des­sa­kin 5% vuo­des­sa ja sit jos se ei kas­va 5% vuo­des­sa, niin nii­den suun­ni­tel­mat menee pieleen.

    Niis­sä suun­ni­tel­mis­sa ei oo mitään vää­rää, vaan ne on ihan hyviä suun­ni­tel­mia kun­han kes­kus­pank­ki ei yht’ äkkiä pää­tä, että hei me tuna­roi­daan­kin oikein olan takaa. Se ei oo miten­kään hyvä, että ne suun­ni­tel­mat jää toteutumatta.

    vaan se riip­puu osa­puil­leen sii­tä, mikä on tuot­ta­vuus, ja tuot­ta­vuus riip­puu sii­tä, pal­jon­ko on työ­tä­te­ke­vää poruk­kaa suh­tees­sa nii­hin jot­ka ei tee, pal­jon­ko on reaa­lis­ta tuo­tan­to­pää­omaa, pal­jon­ko on raa­ka-ainei­ta, jne.

    Ei. NBKT, eli nomi­naa­li­nen BKT riip­puu pel­käs­tään sii­tä mikä on myy­ty­jen tuot­tei­den arvo rahas­sa. Se riip­puu siis pel­käs­tään rahan mää­räs­tä. (Tai siis rahan arvoa sää­tä­mäl­lä voi­daan saa­vut­taa mikä tahan­sa NBKT:n taso.)

    reaa­li­nenBKT riip­puu nois­ta sinun mai­nit­se­mis­ta teki­jöis­tä ja niil­le kes­kus­pank­ki ei voi juu­ri yhtään mitään. (Pait­si se voi tar­jo­ta talou­del­li­sil­le toi­mi­joil­le mah­dol­li­sim­man vakaan mak­ro­ta­lou­del­li­sen toi­min­taym­pä­ris­tön, eli pitää NBKT taso trendiuralla.)

    Rahaa ei voi syödä.

    Ei niin. Siks me tar­vi­taan lisää kysyn­tää ihmis­ten työl­le, että ne menee pel­loil­le töi­hin tuot­ta­maan meil­le ruokaa.

    Ris­to:

    jos tul­kit­sen ja arvaan oikein, niin tar­koi­tat palk­ko­jen las­kua ja val­tion meno­jen leikkaamista.

    No et tul­kit­se oikein. Minä tar­koi­tan, että jos EKP ei suos­tu lisää­mään kysyn­tää, niin val­tioi­den pitää lisä­tä kysyn­tää sisäi­ses­ti deval­voi­mal­la, eli las­ke­mal­la kai­ken arvoa rahas­sa. Tämä on tie­tys­ti huo­mat­ta­vas­ti huo­nom­pi vaih­toeh­to kuin raha­po­li­tii­kan löy­sen­tä­mi­nen, mut­ta aina­kin se nos­taa kysyn­tää toi­sin kuin se, että kai­ken arvoa rahas­sa nos­te­taan. Sit­ten se raha­mää­rä ei rii­tä sen­kään ver­taa kai­ken muun ostamiseen.

    Kenen sinä kuvit­te­let sii­nä tapauk­ses­sa kreik­ka­lai­set työl­lis­tä­vän, kun maan sisäi­nen kysyn­tä on lamas­sa, ja niin yksi­tyi­nen kuin jul­ki­nen­kin kulu­tus las­kee myös naapurimaissa?

    Ei se maan sisäi­nen kysyn­tä mene sii­tä lamaan, että kai­ken muun hin­taa las­ke­taan rahas­sa mitat­tu­na. Sit­ten se enti­nen raha­mää­rä riit­tää parem­min nii­den mui­den asioi­den osta­mi­seen. (+ täs­sä vai­hees­sa EKP­kin saat­tais hel­tyä anta­maan vähän lisää rahaa markkinoille.)

    Uskal­tai­sin väit­tää, että Soin­vaa­ra on (sen lisäk­si, että luul­ta­vas­ti on luken­nut enem­män) on myös ymmär­tä­nyt Krug­ma­nin aja­tuk­set paremmin.

    öööööö.… toi­sin ku monet luu­lee Krug­ma­nin tie­dot talous­tie­tees­tä ei oo peräi­sin 70-luvulta.

    Oikeis­to­de­ma­ri:

    Mei­kä­poi­ka lopet­tai­si sääs­tä­mi­sen heti ja alkai­si käyt­tää rahan­sa viinaan.

    No sehän sii­nä inflaa­tios­sa olis­kin just tar­ko­tuk­se­na, että jen­gi ei vaan ham­strais rahaa, vaan pis­täs sen liik­keel­le. Var­maan suu­rin osa kek­sis vähän jär­ke­väm­piä­kin koh­tei­ta ku viinan.

    eras­to­te­nes:

    Ay-liik­keel­lä tai sen osil­la ei ole mitään vel­vol­li­suut­ta olla soli­daa­ri­sia laa­jem­paa yhteis­kun­taa koh­taan, kun neu­vot­te­lu­jen vas­ta­puo­li­kaan ei tätä ole.

    Joo se on kyl­lä näh­ty, että Ay-liik­keel­tä ei rii­tä soli­daa­ri­suut­ta niil­le, jot­ka menet­tää työ­paik­kan­sa nii­den kar­tel­lin takia. Pitä­vät vaan huo­li omis­ta jäse­nis­tä, joil­la on töitä.

  37. Osmo: “Jos laa­jen­nam­me kuvaa pää­dym­me päin­vas­tai­seen kan­taan. Sak­sas­sa Hol­lan­nis­sa ja Suo­mes­sa pitäi­si palk­ko­ja nos­taa reip­paas­ti. Luke­kaa vain mitä Krug­man sanoo. Eikö tämä alen­tai­si näi­den mai­den kil­pai­lu­ky­kyä? Ei alen­tai­si, kos­ka se hei­ken­täi­si euroa. Se hei­ken­täi­si euroa jopa enem­män kuin pal­kan­ko­ro­tus­ten ver­ran, kos­ka se tuot­tai­si sekä inflaa­tio­ta että inflaatio-odotuksia.”

    Vali­tet­ta­vas­ti Osmo on nyt ymmär­tä­nyt Krug­ma­nin teks­tin aivan vää­rin. Krug­man ei kir­joit­ta­nut sanaa­kaan euron ulkoi­ses­ta arvos­ta. Päin­vas­toin hänen mukaan­sa euroa­lu­een kas­vun pitäi­si tul­la Euroo­pan sisäi­ses­tä kaupasta. 

    Krug­ma­nin pää­point­ti on se, että EKP:n inflaa­tio­ta­voi­te (noin 2 pro­sent­tia) on nyky­ti­lan­tee­seen näh­den lii­an mata­la. EKP:n pitäi­si löy­sä­tä raha­po­li­tiik­kaan­sa, jot­ta Sak­san ja mui­den vah­vo­jen talouk­sien (nii­den, jot­ka lai­noit­ta­vat ongel­ma­mai­ta) inflaa­tio nousi­si jon­ne­kin nel­jän pro­sen­tin hujakoille. 

    Tämä on tär­ke­ää sik­si, että Euroo­pan ongel­ma­maat (Espan­ja, Por­tu­ga­li, Kreik­ka yms.) kär­si­vät tuo­tan­non kal­leu­teen liit­ty­vis­tä kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­mis­ta. Jot­ta nämä maat voi­si­vat paran­taa kil­pai­lu­ky­ky­ään suh­tees­sa vah­voi­hin euro­mai­hin, niis­sä pitäi­si val­li­ta vah­vo­ja euro­mai­ta alhai­sem­pi inflaatio. 

    Rau­ta­lan­gas­ta sama: jos sak­sa­lai­set autot kal­lis­tu­vat vuo­des­sa nel­jä pro­sent­tia ja espan­ja­lai­set vas­taa­vas­ti kak­si pro­sent­tia, espan­ja­lais­ten auto­jen kysyn­tä Euroo­pas­sa kasvaa.
    Täl­löin Espan­jan auto­teol­li­suus vah­vis­tui­si ja sen talous vas­taa­vas­ti kohen­tui­si. Talous­kas­vun myö­tä rahoi­tus­mark­ki­noi­den luot­ta­mus elpyi­si ja nykyi­nen krii­si saa­tai­siin kuriin. 

    Vas­taa­vas­ti Sak­san auto­teol­li­suu­den ase­ma heik­ke­ni­si. Tämä ei ole kovin vaka­vaa, sil­lä Sak­san nykyi­nen kaup­pa­ta­se on vah­vas­ti yli­jää­mäi­nen. Sak­sa lai­naa ulko­mail­le rahaa, jot­ka käy­te­tään sak­sa­lais­ten tuot­tei­den ostamiseen. 

    Täl­lä het­kel­lä Sak­san (ja mui­den vah­vo­jen euro­mai­den) inflaa­tio on kah­den pro­sen­tin lie­peil­lä. Tämä tar­koit­taa sitä, että esim. Espan­jan kil­pai­lu­ky­vyn suh­teel­li­nen paran­ta­mi­nen edel­lyt­täi­si deflaa­tio­ta eli hin­to­jen alentumista. 

    Deflaa­tio on talous­kas­vul­le myrk­kyä, kos­ka se kan­nus­taa sääs­tä­mi­seen ja vähen­tää siten kulu­tus­ky­syn­tää. Sik­si Krug­ma­nin mukaan ainoa jär­ke­vä rat­kai­su on EKP:n raha­po­li­tii­kan löy­sää­mi­nen. Tämä mah­dol­lis­tai­si hei­koil­le euro­mail­le mal­til­li­sen inflaa­tion (Sak­sas­sa inflaa­tio oli­si siis kor­keam­pi), mikä aut­tai­si näi­tä talouk­sia kasvamaan.

    1. Krug­man ei puhu­nut Euron ulkoi­ses­ta arvos­ta, mut­ta inflaa­tion ja inlaa­tio-odo­tus­ten nousu las­kee vuo­ren var­mas­ti euron ulkois­ta arvoa, mikä edel­leen lisää vai­keuk­sis­sa ole­vien mai­den selviämismahdollisuuksia.

  38. Art­tu­ri B on oikeas­sa. Suu­ret pal­kan­ko­ro­tuk­set eivät ole inflaa­tion syy vaan sen seuraus. 

    Tämä joh­tuu sii­tä, että yri­tyk­set eivät voi siir­tää lisään­ty­nei­tä tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia hin­toi­hin­sa tuos­ta vain. Yri­tys­ten pitää myös huo­mioi­da tuot­tei­den­sa kysyn­tä. Kysyn­tään puo­les­taan vai­kut­taa dra­maat­ti­ses­ti raha­po­li­tiik­ka eli kor­ko­ta­so: jos korot nouse­vat, lai­nan­ot­to vähe­nee ja kysyn­tää heikkenee. 

    Jos raha­po­li­tiik­kaa ei löy­sä­tä ja palk­ko­ja koro­te­taan, tar­koit­taa tämä väis­tä­mät­tä lisään­ty­vää työt­tö­myyt­tä. Jot­ta työt­tö­myys ei lisään­tyi­si, pitää pal­kan­ko­ro­tus­ten olla aina yhtä kuin tuot­ta­vuu­den kas­vu + inflaatio. 

    Ylei­ses­ti ottaen talou­del­lis­ten ongel­mien rat­kai­se­mi­seen ei löy­dy mitään kik­ka­kol­mos­ta kuten deval­vaa­tio tai inflaa­tion kiih­dyt­tä­mi­nen. Lop­pu­jen lopuk­si kaik­ki perus­tuu palk­ka­ta­son ja tuot­ta­vuu­den väli­seen tasa­pai­noon mai­den sisäl­lä ja nii­den välillä. 

    Jos pal­kat ovat lii­an kor­keat suh­tees­sa tuot­ta­vuu­teen, on seu­rauk­se­na työt­tö­myyt­tä ja heik­ke­ne­vää talous­kas­vua (näin Espan­jas­sa ja Krei­kas­sa). Tätä voi­daan tor­jua lai­na­ra­hal­la, mut­ta jos­sain vai­hees­sa raja tulee vastaan. 

    Jos pal­kat ovat lii­an mata­lat suh­tees­sa tuot­ta­vuu­teen, on seu­rauk­se­na yli­jää­mäi­nen kaup­pa­ta­se. Täl­lai­sen tilan­teen jat­ku­vuus edel­lyt­tää ulko­mai­sen kysyn­nän tuke­mis­ta lai­na­ra­hal­la (näin Sak­sas­sa ja myös Kiinassa). 

    Jos mark­ki­nat toi­mi­vat, tuli­si palk­ko­jen jous­taa kun­nes ulko­maan­kau­pas­sa val­lit­see jäl­leen tasa­pai­no. Esi­mer­kik­si Kii­nan palk­ko­jen osto­voi­man pitäi­si nous­ta vauh­dil­la, mut­ta Kii­na estää tämän pitä­mäl­lä valuut­tan­sa arvon kei­no­te­koi­ses­ti lii­an alhaalla.

    Kos­ka euroa­lu­een sisäl­lä ei valuu­tan ulkoi­sel­la arvol­la voi asi­aa kor­ja­ta, on ainoa mah­dol­li­nen rat­kai­su eri­lai­nen inflaa­tio. Vah­vois­sa euro­mais­sa inflaa­tion on olta­va kor­keam­pi kuin hei­kois­sa euromaissa.

  39. SOKEA PISTE

    Joten­kin taas hait­taa tämän kes­kus­te­lun pää­tee­ma, joka on: “Miten par­hai­ten jaam­me ne rahat, jot­ka revim­me yrit­tä­jien selkänahasta”.

    Tämä vinou­tu­ma joh­tuu nykyi­sen kes­kus­te­lun sokeas­ta pis­tees­tä, jos­sa kui­ten­kin pii­lee ongel­mien ratkaisu.

    Oikeam­pi tee­ma on tämä: “Miten sai­sim­me yrit­tä­jiä innos­tu­maan inves­toin­neis­ta ja tois­ten työllistämisestä”.

    Mak­roe­ko­no­mian puo­lel­la oikeam­pi kysy­mys oli­si: “Miten voim­me vähen­tää nii­den jul­kis­ten työn­te­ki­jöi­den mää­rää, joi­ta yksi­tyis­puo­len työn­te­ki­jä jou­tuu seläs­sään kantamaan.” 

    Nykyi­sin vii­den yksi­tyis­puo­len työn­te­ki­jän seläs­sä on kak­si jul­ki­sen puo­len hen­ki­löä, jot­ka saa­vat usein parem­paa, velal­la mak­set­tua palk­kaa. Hei­dän mää­rän­sä on monin­ker­tais­tu­nut vii­me vuosikymmenninä.

    Nykyi­ses­sä glo­baa­li­kil­pai­lus­sa kai­kil­le pitäi­si olla sel­vää, että pidem­män pääl­le näin ei voi jat­kua, tai edes­sä on se Krei­kan tie.

    Sokeas­sa pis­tees­sa näkyy se parem­pi tie: Teh­dään Suo­mes­tam­me yrit­tä­jä-yhteis­kun­ta, jos­sa kan­nat­taa ottaa yrit­tä­jä­ris­kiä ja työl­lis­tää toisia.

    Tämä tie­ten­kin edel­lyt­tää sitä epä­py­hää tuloe­ro­jen kas­vat­ta­mis­ta. Kun­nol­li­nen kor­vaus yrit­tä­jä­ris­kin otos­ta on kui­ten­kin ainoa kei­no sti­mu­lo­da talou­tem­me vält­tä­mät­tö­mään kas­vuun. Näin lisää jaet­ta­vaa syn­tyy kuin itsestään.

    Tämän pakol­li­sen raken­ne­muu­tok­sen voi teh­dä aivan hyvin ilman, että vähen­ne­tään yhteis­kun­tam­me kaik­kein arvok­kaim­pia resurs­se­jä, jot­ka ovat sosi­aa­li­sek­to­rin teke­väs­sä por­taas­sa ja kou­lu­tuk­ses­sa. Sen sijaan jul­ki­sen sek­to­rin byro­kra­tia­por­taas­sa on pal­jon­kin leikattavaa…

    Tämä on tie­ten­kin kat­ke­ra pala niel­tä­väk­si byro­kra­ti­aam­me ja ammat­tiyh­dis­tys­liik­kee­seem­me pesiin­ty­neil­le perus­marxi­lai­sil­le, jot­ka teke­vät tie­ten­kin kaik­ken­sa, jot­ta näin ei kävisi.

    Nyt tilan­ne on kui­ten­kin sel­lai­nen, että pitäi­si olla uskal­lus­ta kat­soa sii­hen soke­aan pis­tee­seen, jos­sa näkyy ruusui­nen yrittäjä-yhteiskunta.

    Sep­po Korppoo
    Joka toi­vot­taa kaik­ki ter­ve­tul­leek­si soke­aan pisteeseen

  40. Art­tu­ri B:

    (mei­tä var­maan molem­pia ärsyt­tää ennak­ko­kat­se­lun puu­te lai­nauk­sis­ta. Toi­vot­ta­vas­ti mene­vät oikein täl­lä kertaa)

    Ei se maan sisäi­nen kysyn­tä mene sii­tä lamaan, että kai­ken muun hin­taa las­ke­taan rahas­sa mitattuna.

    Puhut­taes­sa Krei­kas­ta “mene lamaan” on on vää­räs­sä aika­muo­dos­sa. Se on sii­nä jo nyt, ja kun suu­ri mää­rä jul­ki­sen sek­to­rin pal­kol­li­sia pakos­ta­kin menet­tää palk­kan­sa se on sii­nä koh­ta vie­lä tukevammin. 

    Sit­ten se enti­nen raha­mää­rä riit­tää parem­min nii­den mui­den asioi­den ostamiseen. 

    Mikä enti­nen raha­mää­rä? Sisäi­nen deval­vaa­tio­han tar­koit­taa nimel­lis­palk­ko­jen las­kua. Vaik­ka hin­to­jen­kin pitäi­si las­kea (vaik­ka­kin vähem­män) niin velat pysy­vät ennal­laan, joten jokai­sen kreik­ka­lai­sen asun­to- ym. vel­ko­jen reaa­liar­vo kas­vaa. Tämä vie­lä rik­ka­na rokas­sa sen jo ennes­tään lamas­sa ole­van koti­mark­ki­na­ky­syn­nän kuihduttamiseksi.

    öööööö…. toi­sin ku monet luu­lee Krug­ma­nin tie­dot talous­tie­tees­tä ei oo peräi­sin 70-luvulta.

    Toi­nen niis­tä lin­keis­tä oli kah­den vuo­den ja toi­nen kah­den kuu­kau­den takaa (aihee­na siis palk­ko­jen ja työl­li­syy­den väli­nen yhteys nykyi­ses­sä talous­ti­lan­tees­sa — se ei ole mitä sinä sanot sen ole­van). Asian sivus­ta: Krug­ma­nin kan­ta näyt­tää ole­van, että (vaik­ka pal­jon hyvää työ­tä on teh­ty tuon jäl­keen) kes­ki­mää­ri­nen mak­ro­ta­lous­tie­teel­li­nen ymmär­rys on aina­kin USA:ssa las­ke­nut roi­mas­ti sit­ten 1970-luvun.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra,

    Onko vah­val­la eurol­la teke­mis­tä sen asian kans­sa, että tuo­tan­toa kan­nat­taa siir­tää Aasi­aan asti? Tie­ten­kin hal­vat työ­voi­ma­ku­lut ovat yksi kes­kei­nen syy, mut­ta suur­ten teol­li­suus­lai­tos­ten raken­ta­mi­nen mak­saa myös ja paljon.

    Onko mata­la inflaa­tio ja vah­va Euro ainoa oikea rat­kai­su? Käsit­tääk­se­ni mata­la lähes nol­la-inflaa­tio pitää aina­kin yli­kan­sal­li­sen pää­oman puol­ta Euroo­pan pörsseissä.

  42. Osmo, euron ulkoi­nen heik­ke­ne­mi­nen ei juu­ri­kaan auta tilan­net­ta. Val­tao­sa esi­mer­kik­si Krei­kan ja Espan­jan vien­nis­tä koh­dis­tuu euro­mai­hin. Lisäk­si euron heik­ke­ne­mi­nen lisäi­si näi­den mai­den raaka-ainekustannuksia. 

    Inflaa­tion aiheut­ta­mas­sa valuu­tan heik­ke­ne­mi­ses­sä on myös se ikä­vä puo­li, että yleen­sä tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set nouse­vat rin­ta rin­nan inflaa­tion kanssa. 

    Jos euro halut­tai­siin jär­ke­väl­lä taval­la deval­voi­da, se pitäi­si teh­dä EKP:n toi­mes­ta osta­mal­la ulko­mai­sia valuut­to­ja. Tosin tämä­kin oli­si vain euroop­pa­lais­ten kulut­ta­jien osto­voi­maan koh­dis­tu­va vero.

  43. Neu­vot­te­lut ovat peli.
    Ay-dema­rit ovat täl­lä ker­taa hal­li­tus­vas­tuus­taan huo­li­mat­ta perus­suo­ma­lais­ten ahdis­ta­via työpaikoilla.
    Käy­tän­nös­sä pel­kää­vät SDP:n ase­man huojumista. 

    Veron­mak­sa­jien soli­daa­ri­suus ei rii­tä, jol­loin parem­pi upo­ta lai­van mukana? 

    Pape­ri­teh­tai­ta ja Noki­aa sekä osaa metal­lis­ta ei Suo­mes­sa pide­tä, pait­si kreik­ka­lai­sil­la rahoi­tus­kei­noil­la. Kysy­mys on todel­li­suu­des­sa saa­daan­ko enää mitään uut­ta käyntiin. 

    Viro hoi­ti asian­sa sisäi­sel­lä deval­vaa­tiol­la, pal­kat supis­tui­vat 10 % pie­ni­palk­kai­sis­sa hom­mis­sa ja 20% kes­ki­palk­kai­sis­ta alkaen. Sitä Suo­mes­sa ei uskal­le­ta vie­lä tehdä.
    Jul­ki­nen sek­to­ri vaa­tii saman kuin viem­ti­teol­li­suus, joka on eri­tyi­sen ongel­mal­lis­ta — tuot­ta­vuus kun ei ole noussut. 

    Tupo-nevot­te­luis­sa poh­di­ta kan­san menes­tys­tä vaan ay-dema­rien ase­man säilyttämistä.

  44. Art­tu­ri, en viit­si uudel­leen enää vään­tää tätä asi­aa jokai­sen argu­men­tin suh­teen, joten sanon tämän nyt vain ker­ran: Kes­kus­pank­ki ei osaa tai­koa, eikä se ole kaik­ki­tie­tä­vä, joten se ei voi mää­rit­tää nomi­naa­li­sen bkt:n tasoa. Reaa­li­nen pudo­tus BKT:ssa voi joh­tua reaa­li­sen puo­len sho­kis­ta, eikä kes­kus­pank­ki voi tie­tää kaik­kia reaa­li­puo­len asioita.

    Tämä on sikä­li myös­kin sivuseik­ka, että teo­ria, jon­ka mukaan kes­ku­pan­kin teh­tä­vä­nä oli­si pitää nomi­naa­li­nen BKT jol­la­kin kuvit­teel­li­sel­la tra­jek­to­rial­la, on ihan yhtä höp­sö kuin kaik­ki muut­kin key­nes­läi­set hul­lut­te­lut. Val­tio ja kes­kus­pank­ki eivät voi luo­da mitään tyh­jäs­tä. Reaa­li­sen BKT:n dipa­tes­sa nomi­naa­li­sen BKT:n pitä­mi­nen kas­vus­sa tar­koit­taa inflaa­tio­ta, ja Euron tapauk­ses­sa se oli­si tar­koit­ta­nut Suo­mes­sa­kin luok­kaa kym­me­nen pro­sen­tin, tai yli, inflaa­tio­ta 08–09. Kau­as on tul­tu itä­val­ta­lai­ses­ta taloustieteestä.

  45. Nimi­merk­ki “Sep­po Korppoo”:lle tote­ai­sin tähän:
    Nykyi­sin vii­den yksi­tyis­puo­len työn­te­ki­jän seläs­sä on kak­si jul­ki­sen puo­len hen­ki­löä, jot­ka saa­vat usein parem­paa, velal­la mak­set­tua palk­kaa.

    Vaik­ka jul­kis­ta sek­to­ria pitäi­si­kin mie­les­tä­ni kar­sia, niin täs­sä on vähän vink­sal­laan ole­va näkö­kul­ma, jota vil­jel­lään jos­tain syys­tä joka puo­lel­la. Viit­taan siis väit­tee­seen, joka eri muo­dois­saan ilmais­taan joten­kin niin, että “jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät eivät mak­sa vero­ja ja ovat pelk­kä rasite”. 

    Annan nyt tri­vi­aa­lin esi­mer­kin, jon­ka pitäi­si valais­ta asi­aa: Val­me­tin työn­te­ki­jät oli­vat vuo­teen 1984 asti jul­ki­sen sek­to­rin työntekijöitä.

  46. Sep­po Korp­poo: “Nykyi­sin vii­den yksi­tyis­puo­len työn­te­ki­jän seläs­sä on kak­si jul­ki­sen puo­len hen­ki­löä, jot­ka saa­vat usein parem­paa, velal­la mak­set­tua palk­kaa. Hei­dän mää­rän­sä on monin­ker­tais­tu­nut vii­me vuosikymmenninä.”

    Jul­ki­sen sek­to­rin hen­ki­lös­tö­mää­rä on noin 20% työ­voi­mas­ta ja se on pysy­nyt suun­nil­leen sama­na vuo­si­kym­me­net, val­tion heki­lös­tö vähen­ty­nyt, kun­tien lisääntynyt.
    Ja tuo mää­rä pitää sisäl­lään mm. opet­ta­jat, sai­raan­hoi­ta­jat, van­hain­ko­tien hen­ki­lös­tön, polii­sit ja armei­jan ym. — kei­tä pitäi­si “rehel­li­sen” yrit­tä­jän mie­les­tä vähen­tää? Ehkä len­non­joh­ta­jat ovat tur­haa painolastia?

  47. Onko vah­val­la eurol­la teke­mis­tä sen asian kans­sa, että tuo­tan­toa kan­nat­taa siir­tää Aasi­aan asti? ”

    Vah­va euro ja aliar­vos­tet­tu yuan ovat yhdi­tel­mä joka vie teol­li­suut­ta Kiinaan

    Mut­ta ei Kii­na kovin­kaan edul­li­nen ole, sil­lä kokoon­pa­no­työn osuus on vähäi­nen ja sääs­töt mak­si­mis­saan 5 % luokkaa.

    Ja Kii­nas­sa heik­ko tuot­ta­vuus , kor­rup­tio ja byro­kra­tia syö­vät kustannusetua

    Niin­pä esim Salcom­pin kulut kas­voi­vat siir­ros­sa Kiinaan.

    Mer­kit­tä­väm­pi syy on mark­ki­nat, useim­mi­ten taus­tal­la on halu olla mark­ki­nan lähellä .

  48. Jos nyt oikein ymmär­sin, niin USA:n kes­kus­pan­kin teh­tä­vä on raha­mää­rää sää­te­le­mäl­lä pitää nimel­li­nen BKT:n kas­vu 5%:ssa ja EKP:n teh­tä­vä pitää inflaa­tio 2%:ssa. Molem­pien ideoi­den perus­ta kai on sii­nä, että täl­löin talou­den toi­mi­jat voi­vat luot­taa sii­hen, miten kes­kus­pank­ki tulee käyt­täy­ty­mään talou­den muuttuessa. 

    Se, mitä en ymmär­tä­nyt, oli että mik­si toi­nen on parem­pi kuin toinen. 

    Toi­nen minul­le epä­sel­vä asia on se, että nuo molem­mat seu­raa­vat luon­nol­li­ses­ti jon­kin­lais­ta ison alu­een kes­kiar­von kehi­tys­tä. Eikö tämän pääl­le tar­vit­tai­si jotain muu­ta toi­min­taa sil­loin, kun kehi­tys on hyvin eri­lais­ta eri alueil­la? Eikö USA:n val­tio pump­paa rahaa nopeas­ti kas­va­vil­ta alueil­ta köy­hil­le, jot­ta saa­daan kas­vu­lu­ku­ja ja inflaa­tio­ta tasat­tua (vähän niin kuin Suo­mi­kin tekee)? Pitäi­si­kö euroa­lu­een teh­dä tätä myös?

  49. Luon­non­la­ki tun­tuu ole­van se,että tulo­neu­vot­te­lut aina pää­ty­vät vii­mei­sen yön jun­naa­mi­seen. Mik­sei asioi­ta ole aikai­sem­min hoi­det­tu ? Mie­les­tä­ni tämä on sirkusta,jossa esiin­tyy samal­la aree­nal­la lei­jo­nan­ke­syt­tä­jä ja pel­le. Neu­vot­te­luos­a­puo­let eivät ker­ro mitä todel­la tapah­tuu. Voin pal­jas­taa sen nyt: Käy­tös­sä on uhkaus, kiris­tys, fak­to­jen vää­ris­te­ly sekä tie­ten­kin öinen ilta­lyp­sy. Sit­ten liit­to­koh­tai­nen lak­ko­kier­ros ja taas neu­vo­tel­laan kun­nes sopi­mus ikään­kuin put­kah­taa jos­tain yhtäkkiä.

  50. Art­tu­ri:

    Pait­si se voi tar­jo­ta talou­del­li­sil­le toi­mi­joil­le mah­dol­li­sim­man vakaan mak­ro­ta­lou­del­li­sen toi­min­taym­pä­ris­tön, eli pitää NBKT taso trendiuralla

    Hyviä point­te­ja sul­ta pää­asias­sa. Avai­sit­ko vie­lä, mitä mei­naat sil­lä et nomi­naa­li­sen BKT:n pitä­mi­nen “tren­diu­ral­la” tar­joais mah­dol­li­sim­man vakaan mak­ro­ta­lou­del­li­sen toi­min­taym­pä­ris­tön? Toi­han tar­kot­tais käy­tän­nös­sä sitä, et inflaa­tio heit­te­lee ran­do­mis­ti vuo­des­ta toi­seen. Ran­do­mis­ti siis sikä­li, kun ole­te­taan ettei jen­gi osaa kau­heen tar­kas­ti ennus­taa reaa­li­tuo­tan­non muu­tok­sia ja joh­taa sii­tä inflaatiota.

    Miks ailah­te­le­va inflaa­tio, joka aiheut­taa har­haan­joh­ta­via hin­ta­sig­naa­le­ja tuot­tais vakaan mak­ro­ta­lou­del­li­sen toimintaympäristön?

  51. Samu­li Saarelma:

    Jos nyt oikein ymmär­sin, niin USA:n kes­kus­pan­kin teh­tä­vä on raha­mää­rää sää­te­le­mäl­lä pitää nimel­li­nen BKT:n kas­vu 5%:ssa ja EKP:n teh­tä­vä pitää inflaa­tio 2%:ssa. Molem­pien ideoi­den perus­ta kai on sii­nä, että täl­löin talou­den toi­mi­jat voi­vat luot­taa sii­hen, miten kes­kus­pank­ki tulee käyt­täy­ty­mään talou­den muuttuessa. 

    Se, mitä en ymmär­tä­nyt, oli että mik­si toi­nen on parem­pi kuin toinen

    Viel perus­ta­van­laa­tusem­pi kysy­mys on, et miks kum­pi­kaan nois­ta olis eri­tyi­sen hyvä kei­no taa­ta mark­ki­na­toi­mi­joil­le vakaa­ta toi­min­taym­pä­ris­töä. Eiks pal­jon vakaam­paa olis, jos jen­gil olis tie­to et kes­kus­pank­ki pitää pitää näp­pin­sä eros­sa ihmis­ten rahois­ta eikä mie­li­val­ta­ses­ti lai­men­te­le nii­tä sil­loin ku huvittaa?

  52. Rogua
    . Eiks pal­jon vakaam­paa olis, jos jen­gil olis tie­to et kes­kus­pank­ki pitää pitää näp­pin­sä eros­sa ihmis­ten rahois­ta eikä mie­li­val­ta­ses­ti lai­men­te­le nii­tä sil­loin ku huvittaa?

    No eikö­hän tuo 2% inflaa­tio­ta­voi­te tar­koi­ta nime­no­maan tuo­ta. Mitä­pä muu­ta seon kuin hin­ta­va­kau­den yllä­pi­tä­mis­tä eli sitä, että huo­men­na rahal­la saa sen mitä eilenkin?

  53. Sep­po Korp­poon kir­joi­tuk­seen liittyen:

    Ongel­ma on siis, että yrit­tä­jä­ris­ki ei vas­taa tuot­to-odo­tuk­sia? Sep­po Korp­poon tar­joa­ma rat­kai­su tähän on, että tuot­to-odo­tuk­sia on nos­tet­ta­va ja näin väki ryh­tyy innol­la yrit­tä­mään ja nos­taa talou­den suos­ta. Tähän todel­la kyt­key­tyy hel­pos­ti tuo epä­py­hä tuloe­ro­jen kas­vu, mil­lä on omat varjopuolensa.

    Tuot­to-odo­tus­ten kas­vat­ta­mi­nen ei kui­ten­kaan ole ainoa ruu­vi jota täs­sä voi­daan vään­tää. Yhtä­löl­lä on kak­si puol­ta, ja yhtä­lail­la voi­daan aja­tel­la yrit­tä­jä­ris­kiä alen­net­ta­van. Tätä myös teh­dään monen kir­ja­vil­la tuil­la enem­män tai vähem­män onnis­tu­nees­ti kohdennettuna.

    Täs­tä pääs­tään toi­seen monil­le punai­seen vaat­tee­seen, eli perus­tu­loon. Jos perus­tu­lo toteu­tet­tai­siin, tuo yrit­tä­jä­ris­ki alen­tui­si mones­sa tilan­tees­sa mer­kit­tä­väs­ti. Pie­nen pal­ve­lua­lan yri­tyk­sen perus­ta­mi­nen hel­pot­tui­si radi­kaa­lis­ti, mikä­li yrit­tä­jä voi­si luot­taa saa­van­sa jon­kin astei­sen toi­meen­tu­lon, vaik­ka asiak­kai­ta oli­si niu­kem­min­kin (niu­kem­min siis, kuin mitä täl­lä het­kel­lä tar­vi­taan, jot­ta hom­ma pysyi­si pys­tys­sä). Tämä on tie­ten­kin aivan jär­kyt­tä­vä aja­tus mark­ki­na­li­be­raa­leil­le jou­kos­sam­me, mut­ta eikö­hän täs­sä olla jo tar­peek­si uhrat­tu tuon aja­tuk­sen puh­tau­den alttarilla. 

    Voi­daan myös kysyä kum­pi on poten­ti­aa­li­sel­le yri­tyk­sen perus­ta­jal­le kor­keam­pi kyn­nys: Huo­li omas­ta toi­meen­tu­los­ta vai huo­li sii­tä ettei par­haas­sa tapauk­ses­sa tule­kaan aivan niin rik­kaak­si kuin oli­si teo­rias­sa mahdollista?

  54. Ei FEDin teh­tä­vä­nä ole 5% nomi­naa­li­nen kas­vu. FEDin teh­tä­vää ei ole suo­raan mää­ri­tel­ty, nomi­naa­lis­ta kas­vu­ta­voi­tet­ta on ehdo­tet­tu, mut­ta sitä ei ole kyl­lä sään­töi­hin kir­joi­tet­tu. EKP:lle mää­ri­tel­tiin alus­ta asti teh­tä­väk­si inflaa­tion hil­lin­tä, tämä oli FEDin­kin de fac­to pää­mää­rä Vol­ke­rin kau­del­ta aina Ber­nan­ken kau­den alkuun.

  55. Sylt­ty:

    No eikö­hän tuo 2% inflaa­tio­ta­voi­te tar­koi­ta nime­no­maan tuo­ta. Mitä­pä muu­ta seon kuin hin­ta­va­kau­den yllä­pi­tä­mis­tä eli sitä, että huo­men­na rahal­la saa sen mitä eilenkin?

    Niin tai siis et “huo­men­na” rahal­la saa sen 2% vähem­män ku “eilen”. Mut mun point­ti oli lähin­nä, et niin kau­an kun raha on pape­ri­lap­pu­ja ja kes­kus­pank­ki päät­tää mie­li­val­ta­ses­ti pape­ri­lap­pu­jen mää­räs­tä, ihmi­sil­lä ei oo his­to­ria huo­mioi­den kovin vank­ko­ja perus­tei­ta luot­taa sii­hen et tavoit­teis­ta pide­tään kiinni. 

    Jos siis kes­kus­pan­kin raha­po­li­tii­kan tavo­te olis oikees­ti vaan tar­jo­ta vakaa toi­min­taym­pä­ris­tö mark­ki­na­toi­mi­joil­le, niin ehkä se tavo­te saa­vu­tet­tais noi­ta ilmoi­tet­tu­ja inflaa­tio­ta­vot­tei­ta parem­min luo­pu­mal­la kes­kus­pan­kin raha­po­li­tii­kas­ta sel­la­se­na kun se nyky­ään tunnetaan. 

    Oikees­ti tiet­ty epäi­len et raha­po­li­tii­kal­la on ihan mui­ta ja val­tion mie­les­tä tär­keem­pii tavot­tei­ta ku vakaus, kuten esim. ihmis­ten varal­li­suu­den siir­tä­mi­nen val­tion hal­tuun. Lie­nee poliit­ti­ses­ti suo­tui­sam­paa verot­taa ihmi­siä sil­leen, et ne ei tajuu tul­leen­sa verotetuiks.

  56. Samu­li Saa­rel­ma: “Eikö USA:n val­tio pump­paa rahaa nopeas­ti kas­va­vil­ta alueil­ta köy­hil­le, jot­ta saa­daan kas­vu­lu­ku­ja ja inflaa­tio­ta tasat­tua (vähän niin kuin Suo­mi­kin tekee)?”

    Ei. USA ei tee tätä.

  57. Rogue: “Mut mun point­ti oli lähin­nä, et niin kau­an kun raha on pape­ri­lap­pu­ja ja kes­kus­pank­ki päät­tää mie­li­val­ta­ses­ti pape­ri­lap­pu­jen mää­räs­tä, ihmi­sil­lä ei oo his­to­ria huo­mioi­den kovin vank­ko­ja perus­tei­ta luot­taa sii­hen et tavoit­teis­ta pide­tään kiinni.

    Jos siis kes­kus­pan­kin raha­po­li­tii­kan tavo­te olis oikees­ti vaan tar­jo­ta vakaa toi­min­taym­pä­ris­tö mark­ki­na­toi­mi­joil­le, niin ehkä se tavo­te saa­vu­tet­tais noi­ta ilmoi­tet­tu­ja inflaa­tio­ta­vot­tei­ta parem­min luo­pu­mal­la kes­kus­pan­kin raha­po­li­tii­kas­ta sel­la­se­na kun se nyky­ään tunnetaan.”

    Käy­tän­nös­sä kes­kus­pank­ki ei voi ilmoit­taa mui­ta kon­kreet­ti­sia tavoit­tei­ta kuin inflaa­tion tai valuu­tan ulkoi­sen arvon. Juu­ri tämä on sitä vakaan toi­min­taym­pä­ris­tön luomista. 

    Vakaa inflaa­tio pal­jas­taa esim. sen, kuin­ka pal­jon vuo­sit­tain pitää vaa­tia lisää lik­saa (inflaa­tio + tuot­ta­vuu­den kas­vu), jot­ta työn­te­ki­jä ei köyh­tyi­si. Vas­taa­vas­ti se ker­too sääs­tä­jil­le, kuin­ka pal­jon sijoi­tus­ten pitää tuot­taa voit­toa (inflaa­tio + voitto-odotukset). 

    Vakaa ulkoi­nen arvo puo­les­taan aut­taa kan­sain­vä­li­ses­sä kau­pas­sa. On help­po sopia pit­kä­ai­kai­sia kaup­pa­so­pi­muk­sia ulko­mai­hin, kun on var­muus valuut­ta­kurs­sien pysy­vyy­des­tä (riit­tää­kö esim. 5 dol­la­rin osto­hin­ta kilol­ta 3 euron tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten kattamiseen). 

    Lyhyel­lä täh­täi­mel­lä kes­kus­pank­ki voi toki vai­kut­taa talous­kas­vuun. Pump­paa­mal­la mark­ki­noil­le hal­paa vel­ka­ra­haa saa­daan illuusio kysyn­nän kas­vus­ta ja työt­tö­myys pie­ne­nee. Tämä kui­ten­kin kos­tau­tuu nopeas­ti kiih­ty­vä­nä inflaa­tio­na ja epä­va­kaa­na toi­min­taym­pä­ris­tö­nä (epä­var­muus vähen­tää investointeja). 

    Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä talous­kas­vu perus­tuu ainoas­taan tuot­ta­vuu­den lisään­ty­mi­seen. Tähän kes­kus­pan­keil­la ei ole vaikutusvaltaa.

  58. Timo, kiit­ti inflaa­tion perus­teis­ta, mut ei mul nois­ta ollu epäselvyyttä.

    Noi vakaan inflaa­tion tavot­teet on ihan kiva olla ole­mas­sa, jos ote­taan annet­tu­na, et sete­lei­den mää­rää sää­te­le­vän kes­kus­pan­kin on pak­ko olla sitä mää­rää sää­te­le­mäs­sä. Ongel­ma­na vaan on, et niin kau­an ku näi­tä sym­bioot­ti­sia keskuspankki/valtio ‑sys­tee­me­jä on ollu, ne on myös lip­su­nu tavot­teis­taan ja yleen­sä ennem­min tai myö­hem­min pää­ty­ny ryö­vää­mään ihmis­ten raho­ja luvat­tua infla­to­ri­sem­mal­la raha­po­li­tii­kal­la. Jos nyt kat­te­let jenk­kien tou­hua, niin tus­kin siel­lä­kään on alun­pe­rin ihan yhteis­tuu­min ja avoi­mes­ti pää­tet­ty tuho­ta dol­la­rin arvo lyhyes­sä ajas­sa. En miten­kään usko, et kaik­ki tai ees useim­mat mark­ki­na­toi­mi­jat on osan­nu siel­lä varau­tua sel­la­seen dol­la­rin arvon­alen­nuk­seen mitä vii­me aikoi­na on tapah­tu­nu. Vas­taa­vas­ti Euroo­pas­sa ollaan nyt ilmei­ses­ti lip­sah­ta­mas­sa sete­li­ra­hoi­tuk­sen puo­lel­le, vaik­ka se oli alun­pe­rin tiu­kas­ti kielletty. 

    Lisäks on se ongel­ma, et vaik­ka vuo­tui­nen inflaa­tio suun­nil­leen tie­det­täis, sii­hen voi olla aika vai­kee täy­del­li­ses­ti varau­tua, kos­ka se ei koh­dis­tu tas­a­ses­ti ja samaan aikaan kaik­kial­le talou­teen. Etu­kä­teen anne­tul­la inflaa­tiol­la­kin on siis hin­ta­sig­naa­le­ja vää­ris­tä­viä vai­ku­tuk­sia. Ja tiet­ty myös ajal­li­sia pre­fe­rens­se­jä vää­ris­tä­vä vai­ku­tus, kun ratio­naa­li­ses­ti toi­mi­vat tyy­pit on pako­tet­tu­ja kulut­ta­maan rahan­sa aika­sem­min ku ne kulut­tais ilman inflaatiota.

    Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä talous­kas­vu perus­tuu ainoas­taan tuot­ta­vuu­den lisään­ty­mi­seen. Tähän kes­kus­pan­keil­la ei ole vaikutusvaltaa.

    Niin pait­si just sitä kaut­ta et hol­tit­to­mal­la raha­po­li­tii­kal­la ne voi hai­ta­ta mark­ki­noi­den teho­kas­ta toi­min­taa ja siten pie­nen­tää talouskasvua.

  59. Tie­de­mies:

    Kes­kus­pank­ki ei osaa tai­koa, eikä se ole kaik­ki­tie­tä­vä, joten se ei voi mää­rit­tää nomi­naa­li­sen bkt:n tasoa. Reaa­li­nen pudo­tus BKT:ssa voi joh­tua reaa­li­sen puo­len sho­kis­ta, eikä kes­kus­pank­ki voi tie­tää kaik­kia reaa­li­puo­len asioita.

    Ja sama ei päde inflaatioon?

    Täy­del­li­syys on vähän has­su kri­tee­ri rahapolitiikalle.

  60. Rogue, mikä on vaih­toeh­to­si raha­po­li­tii­kal­le, joka pyr­kii ennal­ta ilmoi­tet­tuun inflaa­tioon? Kri­ti­soit sitä kovas­ti, mut­ta en ymmär­rä sitä kunin­ga­si­de­aa, jol­la nykyi­set peri­aat­teet tuli­si kor­va­ta. Kul­ta­kan­ta tai jokin vastaava?

    Mitä val­tion ja kes­kus­pan­kin väli­siin ongel­miin tulee, niin EKP:ssä on teh­ty lähes kaik­ki mah­dol­li­nen, jot­ta polii­ti­koil­la ei oli­si sanan­val­taa sen raha­po­li­tiik­kaan. Luon­nol­li­ses­ti poli­tii­kan ja talous­po­li­tii­kan kyt­kös­tä ei pys­ty­tä täy­del­li­ses­ti pois­ta­maan, sil­lä kaik­ki jul­ki­set toi­mi­jat ovat alt­tii­ta pai­nos­tuk­sel­le — jopa “riip­pu­ma­ton” oikeuslaitos. 

    Inflaa­tion epä­ta­sai­nen jakau­tu­mi­nen tus­kin on ongel­ma. On vain mark­ki­noil­le luon­nol­li­nen ilmiö, että jot­kut hyö­dyk­keet hal­pe­ne­vat ja toi­set kal­lis­tu­vat (täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa kulu­tus yleen­sä koh­dis­tuu hal­pe­ne­viin tuot­tei­siin kuten tau­lu­te­le­vi­sio­hin vii­me vuo­si­na). Olen­nais­ta on kulu­tus­ko­rin koko­nais­hin­nan muu­tok­set, sil­lä se sää­te­lee eni­ten kulut­ta­jien käytöstä. 

    Jos hin­nat puo­les­taan las­ke­vat, on se rahoi­tus­mark­ki­noil­le myrk­kyä. Mitä jär­keä lai­na­ta sääs­tö­jä eteen­päin, kun sääs­tö­jen arvo nousee itses­tään? Jos sukan­var­si on jär­ke­vä sääs­tö­koh­de, talous lamaan­tuu: täl­löin lai­na­not­ta­jien pitäi­si mak­saa koh­tuu­ton­ta kor­koa, eikä esim. yri­tyk­sen perus­ta­mi­seen ole riit­tä­viä kannustimia.

  61. Tie­de­mies:

    Kes­kus­pank­ki ei osaa tai­koa, eikä se ole kaik­ki­tie­tä­vä, joten se ei voi mää­rit­tää nomi­naa­li­sen bkt:n tasoa.

    Kes­kus­pan­kin ei tart­te osa­ta tai­koa eikä sen tart­te olla kaik­ki­tie­tä­vä, että se pys­tyis mää­rit­tä­mään NBKT:n tason. (ks. jen­kit 1980–2008) Yksin­ker­tais­taen: kun­han inflaa­tio-odo­tuk­set pysyy rei­las­sa, niin NBKT kas­vaa trendillä.

    Reaa­li­nen pudo­tus BKT:ssa voi joh­tua reaa­li­sen puo­len sho­kis­ta, eikä kes­kus­pank­ki voi tie­tää kaik­kia reaa­li­puo­len asioita.

    Niin voi ja sen reaa­li­sen BKT:n pudo­tuk­sen ei pidä antaa vai­kut­taa NBKT:hen.

    Vähän samal­la taval­la kuin inflaa­tio voi vähen­tyä siks, että rahan kysyn­tä kas­vaa. Kes­kus­pan­kin pitää rea­goi­da kas­vat­ta­mal­la tarjontaa.

    Val­tio ja kes­kus­pank­ki eivät voi luo­da mitään tyhjästä.

    Tämä on kyl­lä täy­sin vää­rä käsi­tys. Val­tio ja kes­kus­pank­ki voi­vat luo­da rahaa tyhjästä.

    Reaa­li­sen BKT:n dipa­tes­sa nomi­naa­li­sen BKT:n pitä­mi­nen kas­vus­sa tar­koit­taa inflaatiota

    No ensin­nä­kin osa reaa­li­sen BKT:n dip­paa­mi­ses­ta joh­tuu sii­tä, että nomi­naa­li­nen BKT ei pysy tren­diu­ral­la ja toi­sek­seen joo se tar­kot­taa kor­keem­paa inflaa­tioo. Inflaa­tio ei oo pahas­ta, jos se aut­taa NBKT:ta pysy­mään trendiuralla.

    Tai toi­sin sanoen, kes­kus­pan­kin pitäis pitää NBKT tren­diu­ral­la eikä välit­tää sii­tä, että joh­tuu­ko tämä RBKT:n kas­vus­ta vai rahan arvon vähenemisestä.

    Samu­li Saarelma:

    Se, mitä en ymmär­tä­nyt, oli että mik­si toi­nen on parem­pi kuin toinen.

    Yksin­ker­tais­taen NBKT tar­get­ti on parem­pi siks, että se rea­goi parem­min tarjontashokkeihin.

    Eli siis, jos kek­si­tään vaik­ka höy­ry­ko­ne ja siks tuot­ta­vuus kas­vaa ja tava­rat hal­pe­nee, niin inflaa­tio­tar­ge­tis­sa kes­kus­pank­ki löy­sää raha­po­li­tiik­kaa ja NBKT tar­ge­tis­sa ei. (Kos­ka vaik­ka hin­nat las­kee, niin tuo­tan­to nousee.)

    Eikö tämän pääl­le tar­vit­tai­si jotain muu­ta toi­min­taa sil­loin, kun kehi­tys on hyvin eri­lais­ta eri alueilla?

    No riip­puu sii­tä miten liik­ku­via ihmi­set on. EU:n tasol­la tol­la­set olis kyl­lä aika han­ka­la saa­da toteu­tet­tua, ku polii­ti­kot ja äänes­tä­jät ei suostu.

    Rogue:

    Avai­sit­ko vie­lä, mitä mei­naat sil­lä et nomi­naa­li­sen BKT:n pitä­mi­nen “tren­diu­ral­la” tar­joais mah­dol­li­sim­man vakaan mak­ro­ta­lou­del­li­sen toimintaympäristön? 

    Siks, että jos nomi­naa­li­nen BKT pysyy tren­diu­ral­la, niin sit jen­gil­lä on tulo­ja mil­lä ne pys­tyy pitä­mään kiin­ni nomi­naa­li­sis­ta sopi­muk­sis­ta, esim. asun­to­lai­nois­ta, pal­kois­ta yms.

    Eli siis kun ihmi­set tekee sopi­muk­sia, niin ne tekee ne ole­tuk­sel­la, että talous kehit­tyy sil­leen kun se ole­tus­ten mukai­ses­ti kehit­tyy. Sit jos se kehi­tys poik­kee ole­te­tus­ta, niin nii­den sopi­muk­set voi olla mah­dot­to­mia noudattaa.

    Inflaa­tio ei oo täs­sä niin hir­veen olen­nais­ta, kos­ka jos on vaik­ka asun­to­lai­na, niin olen­nais­ta on se, että löy­tyy nii­tä euro­ja mil­lä mak­saa ne lyhen­nyk­set eikä niin­kään se min­kä arvoi­sia ne eurot mil­le ne lyhen­nyk­set mak­se­taan on. Ja siis tot­ta­kai inflaa­tio­kaan ei hei­lah­te­le mis­sä sat­tuu, jos NBKT:n odo­tuk­set on trendillä.

    Miks ailah­te­le­va inflaa­tio, joka aiheut­taa har­haan­joh­ta­via hin­ta­sig­naa­le­ja tuot­tais vakaan mak­ro­ta­lou­del­li­sen toimintaympäristön?

    No ei se tuo­ta­kaan, eikä kukaan niin väi­tä­kään. Meil­lä on tra­deoff inflaa­tion vakau­den ja NBKT:n vakau­den suh­teen. On parem­pi antaa inflaa­tion vaih­del­la pik­kusen ja pitää NBKT tren­dil­lä kuin toi­sin päin.

    + sekin olis jo tooooo­del­la iso paran­nus nyky­ti­lan­tee­seen, että rahan arvo palau­tet­tas sen trendille.

    Rogue:

    Eiks pal­jon vakaam­paa olis, jos jen­gil olis tie­to et kes­kus­pank­ki pitää pitää näp­pin­sä eros­sa ihmis­ten rahois­ta eikä mie­li­val­ta­ses­ti lai­men­te­le nii­tä sil­loin ku huvittaa?

    Niin siis just täs­tä on kyse, että mei­dän pitäs saa­da sel­la­nen toi­min­ta­mal­li kes­kus­pan­kil­le, että se ei mie­li­val­ta­ses­ti tee yhtään mitään, vaan pitää NBKT (tai inflaa­tion) tren­dil­lä. Nyt meil­lä on sel­la­nen toi­min­ta­mal­li, että välil­lä meil­lä on 2% inflaa­tio-odo­tuk­set ja sit yht’ äkkiä ja ku kes­kus­pank­ki vähän tyrii, niin meil­lä onkin 1,4% inflaatio-odotukset.

    Rogue:

    Mut mun point­ti oli lähin­nä, et niin kau­an kun raha on pape­ri­lap­pu­ja ja kes­kus­pank­ki päät­tää mie­li­val­ta­ses­ti pape­ri­lap­pu­jen mää­räs­tä, ihmi­sil­lä ei oo his­to­ria huo­mioi­den kovin vank­ko­ja perus­tei­ta luot­taa sii­hen et tavoit­teis­ta pide­tään kiinni.

    Ei. Ihmi­sil­lä on hyvin van­kat perus­teet luot­taa sii­hen, juu­ri­kin his­to­rian vuok­si. Län­si­mais­sa suun­nil­leen kaik­kial­la kes­kus­pan­kit on pitä­ny tavoit­teis­taan kiin­ni 80-luvul­ta lähtien.

    Hei nyt mul­le tuli mie­leen, että onks tääl­lä kaks Rogu­ee? Onks esim. kaik­ki tähän ket­juun kir­joi­te­tut Roguen kom­men­tit saman hen­ki­lön kir­joit­ta­mia? Vai kävit­kö Rogue vaan luka­se­mas­sa mises.orgia täs­sä välissä?

    Timo:

    Käy­tän­nös­sä kes­kus­pank­ki ei voi ilmoit­taa mui­ta kon­kreet­ti­sia tavoit­tei­ta kuin inflaa­tion tai valuu­tan ulkoi­sen arvon.

    Käy­tän­nös­sä kes­kus­pan­kil­la voi olla vaik­ka mitä mui­ta kon­kreet­ti­sia tavoit­tei­ta, esim. kul­lan arvo, NBKT, osak­kei­den hin­nat, työt­tö­myys yms.

    Jos nyt kat­te­let jenk­kien tou­hua, niin tus­kin siel­lä­kään on alun­pe­rin ihan yhteis­tuu­min ja avoi­mes­ti pää­tet­ty tuho­ta dol­la­rin arvo lyhyes­sä ajassa.

    Miten siel­lä on tuhot­tu dol­la­rin arvo lyhyes­sä ajas­sa? Dol­la­ris­ta­han on tul­lut lii­an arvo­kas suh­tees­sa hyödykkeisiin.

    En miten­kään usko, et kaik­ki tai ees useim­mat mark­ki­na­toi­mi­jat on osan­nu siel­lä varau­tua sel­la­seen dol­la­rin arvon­alen­nuk­seen mitä vii­me aikoi­na on tapahtunu.

    Just päin vas­toin. Mark­ki­na­toi­mi­jat ei oo osan­nu varau­tua sel­la­seen dol­la­rin arvon­nousuun mitä vii­me aikoi­na on tapahtunu.

    Timo:

    Mitä jär­keä lai­na­ta sääs­tö­jä eteen­päin, kun sääs­tö­jen arvo nousee itsestään?

    No jos saa sääs­töil­leen kor­koa, niin aika pal­jon­kin jär­kee… mut siis joo deflaa­tios­sa korot­kin tup­paa ole­maan alhaalla.

    Fried­man:

    Low inte­rest rates are gene­ral­ly a sign that money has been tight, as in Japan; high inte­rest rates, that money has been easy.”

  62. Timo:

    Rogue, mikä on vaih­toeh­to­si raha­po­li­tii­kal­le, joka pyr­kii ennal­ta ilmoi­tet­tuun inflaa­tioon? Kri­ti­soit sitä kovas­ti, mut­ta en ymmär­rä sitä kunin­ga­si­de­aa, jol­la nykyi­set peri­aat­teet tuli­si kor­va­ta. Kul­ta­kan­ta tai jokin vastaava?

    En mä vält­tä­mät­tä sano, et mul olis sil­le rea­lis­tis­ta vaih­toeh­toa nyky­ti­lan­tees­sa. Yri­tän lähin­nä sel­vit­tää, et mil­lä taval­la tää nykyi­nen sys­tee­mi on perus­tel­tu parem­maks ku joku mark­ki­na­ve­to­nen sää­te­le­mä­tön raha.

  63. Art­tu­ri, en nyt edel­leen­kään täy­sin saa kiin­ni sii­tä, miks pidät NBKT:n pysy­mis­tä tren­diu­ral­la niin oleel­li­se­na. Voit olla oikees­sa, mut tois­ta­seks en oo vakuuttunut. 

    Pari tar­ken­ta­vaa kyssärii:

    Niin voi ja sen reaa­li­sen BKT:n pudo­tuk­sen ei pidä antaa vai­kut­taa NBKT:hen.

    Vähän samal­la taval­la kuin inflaa­tio voi vähen­tyä siks, että rahan kysyn­tä kas­vaa. Kes­kus­pan­kin pitää rea­goi­da kas­vat­ta­mal­la tarjontaa

    Reaa­li­sen BKT:n pudo­tus­han tar­kot­taa, et hyö­dyk­kei­tä on tuo­tet­tu vähem­män ku ennen. Miks tähän nyt pitää rea­goi­da lisää­mäl­lä rahan mää­rää? Sen raha­mää­rän lisää­mi­ses­tä koi­tu­nee joil­le­kin hyö­tyä ja joil­le­kin hait­taa. Arvioit ilmei­ses­ti koko­nais­hyö­dyn kui­ten­kin kas­va­van pit­käl­lä­kin täh­täi­mel­lä. Miks?

    Eli siis kun ihmi­set tekee sopi­muk­sia, niin ne tekee ne ole­tuk­sel­la, että talous kehit­tyy sil­leen kun se ole­tus­ten mukai­ses­ti kehit­tyy. Sit jos se kehi­tys poik­kee ole­te­tus­ta, niin nii­den sopi­muk­set voi olla mah­dot­to­mia noudattaa

    Mun mie­les­tä ihmi­set vai­kut­tais teke­vän sopi­muk­sia sil­lä ole­tuk­sel­la, et rahan osto­voi­man muu­tok­set ei tulis ole­maan keu­heen suu­ria tar­kas­te­lu­ho­ri­son­tis­sa. Ylei­ses­tä talous­ke­hi­tyk­ses­tä niil ei var­si­nai­ses­ti oo hajua, vaik­ka se kehi­tys toki on kyt­kök­sis­sä tohon ostovoimaan.

    Inflaa­tio ei oo täs­sä niin hir­veen olen­nais­ta, kos­ka jos on vaik­ka asun­to­lai­na, niin olen­nais­ta on se, että löy­tyy nii­tä euro­ja mil­lä mak­saa ne lyhen­nyk­set eikä niin­kään se min­kä arvoi­sia ne eurot mil­le ne lyhen­nyk­set mak­se­taan on

    Niin siis velal­li­sen kan­nal­ta tiet­ty parem­pi mitä isom­pi inflaa­tio ja vel­ko­jan kan­nal­ta parem­pi mitä pie­nem­pi inflaa­tio. Jos vel­ko­ja ei voi luot­taa alha­seen inflaa­tioon, sen täy­tyy pyy­tää isom­paa kor­koa, jos­ta taas se velal­li­nen­kaan ei yleen­sä tykkää. 

    Jos nyt “vakaus” perus­tuu sii­hen, et on NBKT tar­get, niin luu­let­ko et suu­ri­kin osa ihmi­sis­tä osaa tehä sopi­muk­sen­sa huo­mioi­den ton tar­ge­tin tuot­ta­mat hei­lah­te­lut inflaatiossa? 

    Ei. Ihmi­sil­lä on hyvin van­kat perus­teet luot­taa sii­hen, juu­ri­kin his­to­rian vuok­si. Län­si­mais­sa suun­nil­leen kaik­kial­la kes­kus­pan­kit on pitä­ny tavoit­teis­taan kiin­ni 80-luvul­ta lähtien

    En väi­tä ole­va­ni asian­tun­ti­ja vii­me­sen 30 vuo­den kes­kus­pank­ki­po­li­tii­kan suh­teen, mut ihan tätä blo­gia ja uutis­jut­tu­ja luke­nee­na mul­le on jää­ny sel­la­nen kuva, et jen­keis­sä sete­li­pai­no olis jau­ha­nu aika koval­la tah­dil­la ja Euroo­pas­sa­kin oltais just äsket­täis luo­vut­tu sii­tä alku­pe­räi­ses­tä sään­nös­tä, jos­sa sete­li­ra­hoi­tus kiel­let­tiin. Onks nää mie­li­ku­vat nyt ihan per­seel­lään? Lisäks kul­lan hin­ta näyt­tää kuusin­ker­tais­tu­neen 10 vuo­den aika­na. Impli­koiks se mitään vai onks kysees­sä puh­das kupla? Ja tiet­ty 30 vuot­ta on suht lyhyt perio­di täl­las­ten asioi­den suhteen.

    Hei nyt mul­le tuli mie­leen, että onks tääl­lä kaks Rogu­ee? Onks esim. kaik­ki tähän ket­juun kir­joi­te­tut Roguen kom­men­tit saman hen­ki­lön kir­joit­ta­mia? Vai kävit­kö Rogue vaan luka­se­mas­sa mises.orgia täs­sä välissä?

    Heh kyl ne mise­sit oli luet­tu jo ennen yhtä­kään kom­ment­tia, jot­ka siis oli kaik­ki mun 😉 Täs ket­jus­sa en mie­les­tä­ni ees lähes­ty­ny aihet­ta ku yhes­tä näkö­kul­mas­ta, joten en ihan tajuu sekaannusta.

    Just päin vas­toin. Mark­ki­na­toi­mi­jat ei oo osan­nu varau­tua sel­la­seen dol­la­rin arvon­nousuun mitä vii­me aikoi­na on tapahtunu

    No tos­sa koh­taa mul oli mie­les­sä lähin­nä dol­la­rin ulkoi­nen arvo suh­tees­sa mui­hin valuut­toi­hin. Mut joo, ei se ulkoi­nen arvo oo kau­heen rele­vant­ti ver­rat­tu­na dol­la­rin arvoon suh­tees­sa hyö­dyk­kei­siin. Ja suh­tees­sa kul­taan­han dol­la­ri on romah­ta­nu. Tosin en edel­leen­kään tiiä mikä sen tosia­sial­li­nen mer­ki­tys on. Joi­den­kin mie­les­tä se ilmei­ses­ti impli­koi käsis­tä läh­te­nei­tä inflaatio-odotuksia.

  64. Tost nimi­merk­ki­hom­mas­ta tuli viel mie­leen, et tääl­hän on kir­jo­tel­lu 2–3 Art­tu­ri-nimi­merk­kiä, jot­ka muis­taak­se­ni kaik­ki vetä­ny liber­taa­ri­hen­kis­tä linjaa(joskin raha­po­li­tii­kas­sa oot ilmei­ses­ti “eksy­ny” polul­ta, hymiö). “Art­tu­ri Björk” ja “Art­tu­ri B” aina­kin ja olis­ko ollu jos­kus viel ihan plain “Art­tu­ri”. Oon aina­kin olet­ta­nu et kysees­sä sama tyyppi?

  65. Rogue:

    Yri­tän lähin­nä sel­vit­tää, et mil­lä taval­la tää nykyi­nen sys­tee­mi on perus­tel­tu parem­maks ku joku mark­ki­na­ve­to­nen sää­te­le­mä­tön raha.

    Tus­kin miten­kään, mut­ta täs­sä ei nyt olla kes­kus­tel­tu sii­tä, että pitäs­kö EKP lak­kaut­taa ja pois­taa legal ten­der lait (mah­dol­li­ses­ti pitäs) vaan sii­tä min­kä­lais­ta raha­po­li­tiik­kaa EKP:n pitää teh­dä, jos ote­taan annet­tu­na, että se on ole­mas­sa ja meil­lä on legal ten­der lait.

  66. Art­tu­ri:

    Siks, että jos nomi­naa­li­nen BKT pysyy tren­diu­ral­la, niin sit jen­gil­lä on tulo­ja mil­lä ne pys­tyy pitä­mään kiin­ni nomi­naa­li­sis­ta sopi­muk­sis­ta, esim. asun­to­lai­nois­ta, pal­kois­ta yms.
    Eli siis kun ihmi­set tekee sopi­muk­sia, niin ne tekee ne ole­tuk­sel­la, että talous kehit­tyy sil­leen kun se ole­tus­ten mukai­ses­ti kehit­tyy. Sit jos se kehi­tys poik­kee ole­te­tus­ta, niin nii­den sopi­muk­set voi olla mah­dot­to­mia noudattaa. 

    Ensin­nä­kin ihmi­set teke­vät noi­ta sopi­muk­sia sil­lä ole­tuk­sel­la, kuin­ka hei­dän oma talou­ten­sa kehit­tyy. Tie­ten­kin jos tämä “seu­raa NBKT:n tren­diä” tar­koit­taa sitä, ettei syn­ny mitään lamo­ja työt­tö­myy­den nouse­mi­si­neen, niin tuo yllä kir­joit­ta­ma­si pätee, mut­ta muu­ten ei. 

    Toi­sek­si, eivät­kö ihmi­set tee eten­kin lai­na- ja sääs­tö­so­pi­muk­sia sil­lä perus­teel­la, että se euro takai­sin­mak­su­het­kel­lä on juu­ri mel­ko tark­kaan sen odo­te­tun inflaa­tion ver­ran vähem­män osto­voi­mai­nen? Aina­kin luu­li­si sil­le lai­na­nan­ta­jal­le tuon ole­van var­sin tär­keä asia. Jos tuos­ta ei ole takuu­ta, niin hänen on pak­ko ottaa var­muu­den vuok­si kor­keam­paa kor­koa (tai hie­nom­min sanot­tu­na, inflaa­tion heit­te­ly tulee mukaan sii­hen riskipreemioon). 

    Tun­tui­si siis sil­tä, että jos inflaa­tio ei ole kes­kus­pan­kin toi­min­taa ohjaa­va teki­jä, seu­rauk­se­na oli­si tasai­ses­ti kor­keam­pi kor­ko­ta­so, kos­ka lai­na­nan­ta­jien pitäi­si ottaa inflaa­tio ris­ki­nä huo­mioon lai­na­kor­ko­ja asettaessaan. 

    En siis vie­lä ole miten­kään vakuut­tu­nut sii­tä, että kiin­teä NBKT-kas­vu­no­peus tuot­tai­si joten­kin vakaam­man toi­min­taym­pä­ris­tön kuin kiin­teä inflaa­tio. Maal­li­kos­ta tun­tui­si lisäk­si sil­tä, että vaik­ka NBKT kas­vai­si­kin tasais­ta uraa, tämä ei tar­koit­tai­si sitä, että yksit­täis­ten lai­na­not­ta­jien tulot oli­si­vat tur­vat­tu­ja. Toi­saal­ta jos inflaa­tio­tah­ti on tasai­nen, niin kel­le tahan­sa lai­na­nan­ta­jal­le tämä tosi­aan tuo tur­van, että takai­sin­mak­set­tu euro on juu­ri sen inflaa­tion ver­ran vähempiarvoinen.

  67. Äh sor­ry späm, mut pak­ko viel puut­tuu tähän. Har­mi kun ei voi muo­ka­ta aika­sem­pia kommenttejaan:

    Timo:

    Inflaa­tion epä­ta­sai­nen jakau­tu­mi­nen tus­kin on ongel­ma. On vain mark­ki­noil­le luon­nol­li­nen ilmiö, että jot­kut hyö­dyk­keet hal­pe­ne­vat ja toi­set kallistuvat 

    Niin suh­teel­lis­ten hin­to­jen muu­tok­set ei oo ongel­ma sil­loin, ku ne muu­tok­set on mark­ki­naeh­to­sia ja antaa toi­mi­joil­le aito­ja sig­naa­lei­ta hyö­dyk­kei­den niuk­kuu­des­ta ja inves­toin­ti­hank­kei­den kan­nat­ta­vuu­des­ta yms.. Mut inflaa­tiol­la voi­daan vää­ris­tää näi­tä sig­naa­le­ja, jol­loin ongel­mia syntyy.

  68. Siks, että jos nomi­naa­li­nen BKT pysyy tren­diu­ral­la, niin sit jen­gil­lä on tulo­ja mil­lä ne pys­tyy pitä­mään kiin­ni nomi­naa­li­sis­ta sopi­muk­sis­ta, esim. asun­to­lai­nois­ta, pal­kois­ta yms.”

    BKT:n kas­vu ei jakaan­nu tasai­ses­ti kan­sa­lai­sil­le esim yksi syy USA:n asun­to­luot­to-ongel­miin oli medi­aa­ni­tu­lon kehi­tyk­sen pysäh­dys 1999 eli köy­him­pien tulot eivät kehit­ty­neet kuten oli kuviteltu
    Bus­hin hal­lin­to suo­si hyvä­tu­loi­sia ja yri­ty­ki­sä ja niin­pä hei­dän tulon­sa kas­voi­vat voimmakkaammin

  69. Yksin­ker­tais­taen: kun­han inflaa­tio-odo­tuk­set pysyy rei­las­sa, niin NBKT kas­vaa tren­dil­lä.

    En tie­dä, mitä sinul­le on syö­tet­ty, mut­ta aina­kin suu­rin osa sii­tä näyt­tää pajun­köy­del­tä. Inflaa­tio on Euroa­lu­eel­la pysy­nyt tar­ge­tis­sa, eli nol­lan ja kah­den pro­sen­tin välil­lä, jos­kin vähän on tul­lut overs­hoo­tia vii­me vuon­na. Reaa­li­nen BKT on dipan­nut, ja nomi­naa­li­nen sii­nä samal­la, kun inflaa­tio on täs­sä haa­ru­kas­sa ollut. 

    Kes­kus­pank­ki saa tie­don sii­tä, että minä sul­jen teh­taan ensi vuon­na, enkä tee enää tilauk­sia ali­hank­ki­joil­le vas­ta luok­kaa puo­li vuot­ta — vuo­den myö­häs­sä. Reaa­li­puo­len not­kah­te­lu näkyy nomi­naa­li­ses­sa aina kuu­kausien vii­peel­lä, eikä sii­tä ole kun­non var­muut­ta ennen kuin ehkä vuo­den pääs­tä. Miten se kes­kus­pank­ki sin­ne vuo­den pää­hän men­nei­syy­des­sä sitä rahaa lähettää?

  70. Rogue: mie­les­tä­ni kaik­ki käyt­tä­mä­si argu­men­tit nime­no­maan puol­ta­vat ennal­ta mää­ri­tel­tyä inflaa­tio­ta­voi­tet­ta. Ongel­mia koi­tuu vain sil­loin, jos 

    a) kes­kus­pank­ki lip­suu tavoit­tees­taan poliit­ti­sis­ta syis­tä (polii­ti­kot aina huu­ta­vat kes­kus­pank­kia apuun, kun talous tökkii) 

    TAI

    b) kes­kus­pan­kin ennal­ta mää­rit­te­le­mä inflaa­tio­ta­voi­te ei sovi kysei­sel­le talous­a­lu­eel­le (esim. Krug­ma­nin kir­joi­tus, johon Soi­nin­vaa­ra viittasi).

    Inflaa­tio ei vää­ris­tä mark­ki­na­sig­naa­le­ja, jos inflaa­tio­ta­voi­te saavutetaan.

  71. Aina­kin pie­nis­sä mik­roe­si­mer­keis­sä voi aika hel­pos­ti kon­struoi­da tilan­tei­ta, jois­sa nomi­naa­li­sen vakau­den yllä­pi­tä­mi­nen joh­taa hype­rin­flaa­tios­pi­raa­liin, kun poruk­ka siir­tyy vaih­dan­ta­ta­lou­teen. Vaik­ka kol­men hen­gen talous­jär­jes­tel­mä, jos­sa maan­vil­je­li­jä ja kalas­ta­ja myy­vät toi­sil­leen tuot­tei­ta, ja sep­pä toi­mii kes­kus­pank­ki­na, joka pai­naa rahaa jot­ta molem­mat ostai­si­vat hänel­tä työ­ka­lu­ja. Kun inves­toin­nit on teh­ty ja mak­set­tu, nomi­naa­li­nen bkt sukel­taa, kun sepäl­lä ei ole töi­tä. Pai­na­mal­la rahaa ei syn­ny kui­ten­kaan kysyn­tää, joten rahal­la saa koko ajan vähemmän.

  72. Samu­li Saarelma:

    Se, mitä en ymmär­tä­nyt, oli että mik­si toi­nen on parem­pi kuin toinen.

    No yksin­ker­tais­taen sitä vois aja­tel­la esim. näin:

    Reaa­li­nen palk­ka tulee tuot­ta­vuu­den mukaan. Sit on valin­ta kum­mal­la taval­la tää reaa­li­nen palk­ka maksetaan:

    1. Sil­leen, että rahan arvo pysyy vakio­na ja mak­se­taan eri mää­rä rahayksiköitä

    tai

    2. Rahan arvo muut­tuu, mut­ta mak­se­taan sama mää­rä rahayksiköitä.

    Molem­mis­sa tapauk­sis­sa siis saa reaa­li­ses­ti saman kor­vauk­sen, mut­ta kak­ko­ses­sa on se etu ykkö­seen ver­rat­tu­na, että ku yhteis­kun­nas­sa on pal­jon sopi­muk­sia, mit­kä on mää­ri­tel­ty rahayk­si­köis­sä niin kak­ko­ses­sa on tar­peel­li­nen mää­rä rahayk­si­köi­tä niin että sopi­muk­sis­ta voi­daan pitää kiinni.

    Sit toi­nen tapa ilmais­ta sama asia on se, että hin­nat on useim­mi­ten enem­män jäyk­kiä alas­päin kuin ylöspäin.

    Tai kol­mas tapa ilmais­ta asia on, että NBKT tar­get­ti rea­goi parem­min reaa­li­siin shok­kei­hin ku inflaa­tio­tar­get­ti ja molem­mat rea­goi samal­la taval­la nomi­naa­li­siin shok­kei­hin. (Täs­tä enem­män mun vas­tauk­ses­sa Roguen kysymyksiin…)

    Rogue:

    Art­tu­ri, en nyt edel­leen­kään täy­sin saa kiin­ni sii­tä, miks pidät NBKT:n pysy­mis­tä tren­diu­ral­la niin oleel­li­se­na. Voit olla oikees­sa, mut tois­ta­seks en oo vakuuttunut.

    Mä halui­sin nyt eka­na täh­den­tää, että rahan arvon pitä­mi­nen tren­diu­ral­la on lähes yhtä hyvä kuin NBKT:n pitä­mi­nen tren­diu­ral­la. Eli mun käsi­tyk­sen mukaan tää kes­kus­te­lu sii­tä kum­pi olis parem­pi on taval­laan vähän sivuseikka.

    Nyky­me­noon ver­rat­tu­na molem­mat olis ihan jär­kyt­tä­vän suu­ria paran­nuk­sia: kes­kus­pank­ki palaut­taa rahan arvon sen tren­dil­le tai se palaut­taa NBKT:n sen trendille.

    Täs­tä huo­li­mat­ta mä kes­kus­te­len mie­lel­lä­ni sii­tä, että mikä NBKT:n etu inflaa­tio­tar­get­tiin ver­rat­tu­na on.

    Reaa­li­sen BKT:n pudo­tus­han tar­kot­taa, et hyö­dyk­kei­tä on tuo­tet­tu vähem­män ku ennen. Miks tähän nyt pitää rea­goi­da lisää­mäl­lä rahan määrää?

    Jot­ta sys­tee­mis­sä on riit­tä­väs­ti rahaa, että kaik­kia sovit­tu­ja sopi­muk­sia pys­ty­tään nou­dat­ta­maan. Jos meil­lä olis inflaa­tio­tar­get­ti, niin reaa­li­sen BKT:n las­kies­sa­han kes­kus­pank­ki kiris­tää raha­po­li­tiik­kaa enti­ses­tään (ole­tan nyt, että rahan kysyn­tä pysyy vakio­na, mikä ei oo rea­lis­ti­nen ole­tus, mut­ta aut­taa yksin­ker­tais­ta­maan tätä mal­lia.) ja tän seu­rauk­se­na jos ja kun on teh­ty sopi­muk­sia sil­lä ole­tuk­sel­la, että ensi vuon­na talou­des­sa on 5% enem­män tulo­ja ku edel­li­se­nä vuon­na kusee sopi­muk­sia kes­ki­mää­rin, eli kaik­kia nii­tä sopi­muk­sia ei pys­ty­tä noudattamaan.

    Sen raha­mää­rän lisää­mi­ses­tä koi­tu­nee joil­le­kin hyö­tyä ja joil­le­kin haittaa.

    Toki, mut­ta talous ei oo nollasummapeliä.

    Arvioit ilmei­ses­ti koko­nais­hyö­dyn kui­ten­kin kas­va­van pit­käl­lä­kin täh­täi­mel­lä. Miks?

    Siks, että jen­gi ei default­taa nii­tä sopi­muk­sia mit­kä ne on sol­mi­nu sil­lä ole­tuk­sel­la, että talou­den tulot kas­vaa 5% vuo­des­sa ja jot­ka siis on ihan hyviä sopi­muk­sia sil­lä ole­tuk­sel­la, että tulot kas­vaa 5% vuodessa.

    Mun mie­les­tä ihmi­set vai­kut­tais teke­vän sopi­muk­sia sil­lä ole­tuk­sel­la, et rahan osto­voi­man muu­tok­set ei tulis ole­maan keu­heen suu­ria tarkasteluhorisontissa.

    Eikä ne kyl­lä ook­kaan ihan riip­pu­mat­ta sii­tä onko meil­lä NBKT tar­get­ti vai inflaatiotargetti.

    + aika pal­jon sopi­muk­sia kyl­lä teh­dään sil­tä kan­nal­ta, että arvel­laan, että on rahaa mak­saa, eikä niin­kään sil­lä, että min­kä arvos­ta se raha on.

    Jos vel­ko­ja ei voi luot­taa alha­seen inflaa­tioon, sen täy­tyy pyy­tää isom­paa kor­koa, jos­ta taas se velal­li­nen­kaan ei yleen­sä tykkää.

    Toki, mut­ta otat­han huo­mioon, että jos talou­des­sa ei oo riit­tä­väs­ti tulo­ja kaik­kien sopi­mus­ten nou­dat­ta­mi­seen, niin osa niis­tä jou­du­taan default­taa­maan ja tämä ei oo hyvä vel­ko­jil­le. Esim. täl­lä het­kel­lä pank­kien osak­keet kor­rel­loi voi­mak­kaas­ti inflaa­tio-odo­tus­ten kans­sa. (Eli mark­ki­noi­den mie­les­tä kor­keem­pi inflaa­tio-odo­tus on hyvä pankeille.)

    Jos nyt “vakaus” perus­tuu sii­hen, et on NBKT tar­get, niin luu­let­ko et suu­ri­kin osa ihmi­sis­tä osaa tehä sopi­muk­sen­sa huo­mioi­den ton tar­ge­tin tuot­ta­mat hei­lah­te­lut inflaatiossa?

    No edel­leen kum­pi­kaan ei pal­joo hei­lah­te­le, jos tar­ge­toi­daan rahan arvon tasoo tai NBKT:N tasoo, mut­ta joo luu­len. Esim. kulut­ta­jien ei tart­te asun­to­lai­naa ottaes­saan miet­tiä, että saa­ko­han se palk­kan­sa arvok­kaam­mas­sa rahas­sa, mut­ta pie­nem­mäs­sä mää­räs­sä yksi­köi­tä, vaan se voi luot­taa, että kes­ki­mää­rin talou­des­sa tulot nousee 5%.

    Onks nää mie­li­ku­vat nyt ihan perseellään?

    No ne on puo­li totuut­ta. Raha­mää­rä on lisään­ty­ny huo­mat­ta­vas­ti. Rahan arvo ei kui­ten­kaan mää­räy­dy pel­käs­tään rahan tar­jon­nas­ta, vaan rahan kysyn­näs­tä ja tar­jon­nas­ta. Vaik­ka sete­li­pai­not jau­has puna­se­na, niin jos kysyn­tä nousee vie­lä nopeem­min, niin rahan arvo ei laske.

    Euroo­pas­sa ja Jen­keis­sä rahan arvo on kor­keam­pi ku mitä se tren­din (=markk­noi­den ole­tuk­sen) mukaan pitäs olla, eli se on lii­an kor­kee, eli raha on lii­an arvokasta.

    Lisäks kul­lan hin­ta näyt­tää kuusin­ker­tais­tu­neen 10 vuo­den aika­na. Impli­koiks se mitään vai onks kysees­sä puh­das kupla?</blockquote

    Se impli­koi sitä, että kul­lan kysyn­tä suh­tees­sa sen tar­jon­taan on kas­va­nu. Kul­lan kysyn­tään ja tar­jon­taan vai­kut­taa tuhat ja yks asi­aa, jois­ta yks on inflaatio-odotukset.

    Sen sijaan inflaa­tio­suo­jat­tun val­tion­ve­lan ja inflaa­tio­suo­jaa­mat­to­man val­tion­ve­lan kor­koe­roon ei vai­ku­ta ku oikees­taan yks asia: inflaatio-odotukset.

    (Ok likvi­di­teet­ti vai­kut­taa, mut­ta ottaen huo­mioon, että jenk­kin inflaa­tio­suo­jaa­mat­to­mat velat on maa­il­man likvi­deim­mät mark­ki­nat ja inflaa­tio­suo­ja­tut on maa­il­man toi­seks likvi­deim­mät mark­ki­nat, niin tää vai­ku­tus on tus­kin kovin suuri.)

    Ja tiet­ty 30 vuot­ta on suht lyhyt perio­di täl­las­ten asioi­den suhteen.

    Mil­lä perus­teel­la? Mark­ki­nat olet­taa nyt­kin pie­nem­pää inflaa­tioo, ku kes­kus­pank­kien tar­get­ti on. Väi­tät­kö, että sä tie­dät mark­ki­noi­ta parem­min miten kes­kus­pan­kit aikoo toi­mia tulevaisuudessa?

    Oon aina­kin olet­ta­nu et kysees­sä sama tyyppi?

    Tääl­lä oli jos­sain vai­hees­sa joku muu art­tu­ri, mut mä oon Art­tu­ri Björk ja Art­tu­ri B.

    Samu­li Saarelma:

    Ensin­nä­kin ihmi­set teke­vät noi­ta sopi­muk­sia sil­lä ole­tuk­sel­la, kuin­ka hei­dän oma talou­ten­sa kehit­tyy. Tie­ten­kin jos tämä “seu­raa NBKT:n tren­diä” tar­koit­taa sitä, ettei syn­ny mitään lamo­ja työt­tö­myy­den nouse­mi­si­neen, niin tuo yllä kir­joit­ta­ma­si pätee, mut­ta muu­ten ei.

    No siis reaa­li­sia lamo­ja voi syn­tyä, mut­ta nii­den vai­ku­tuk­set ei ker­taan­nu sen joh­dos­ta, että raha­po­li­tiik­kaa kiristetään.

    Mut siis toi NBKT tar­kot­taa siis sitä, että kes­ki­mää­rin tulot nousee talou­des­sa 5% vuo­des­sa, eli et rahayk­si­köi­tä riit­tää kes­ki­mää­rin sopi­muk­sis­ta kiin­ni pitä­mi­seen, jot­ka on teh­ty sil­lä ole­tuk­sel­la, että NBKT kas­vaa trendillä.

    Tun­tui­si siis sil­tä, että jos inflaa­tio ei ole kes­kus­pan­kin toi­min­taa ohjaa­va teki­jä, seu­rauk­se­na oli­si tasai­ses­ti kor­keam­pi kor­ko­ta­so, kos­ka lai­na­nan­ta­jien pitäi­si ottaa inflaa­tio ris­ki­nä huo­mioon lai­na­kor­ko­ja asettaessaan.

    Luot­to­tap­pioi­den ris­ki pie­ne­nee ja edel­leen koros­tai­sin, että sekä rahan arvon tason tar­ge­toin­ti tai NBKT:n tason tar­ge­toin­ti on suun­nil­leen sama asia inflaa­tion kan­nal­ta, eli se ei heit­te­le miten sattuu.

    Maal­li­kos­ta tun­tui­si lisäk­si sil­tä, että vaik­ka NBKT kas­vai­si­kin tasais­ta uraa, tämä ei tar­koit­tai­si sitä, että yksit­täis­ten lai­na­not­ta­jien tulot oli­si­vat turvattuja.

    Ehdot­to­mas­ti näin, mut­ta ihan sama ongel­ma on inflaa­tio­tar­ge­tis­sa­kin, eli ei se suo­jaa yksit­täi­sen kulut­ta­jan kulu­tus­ko­rin arvoo.

    Rogue:

    Mut inflaa­tiol­la voi­daan vää­ris­tää näi­tä sig­naa­le­ja, jol­loin ongel­mia syntyy.

    Niin aina kun rahan arvo poik­kee sen tren­dil­tä, niin se vää­ris­tää näi­tä sig­naa­le­ja riip­pu­mat­ta sii­tä kum­paan suun­taan poiketaan.

    Tie­de­mies:

    Inflaa­tio on Euroa­lu­eel­la pysy­nyt tar­ge­tis­sa, eli nol­lan ja kah­den pro­sen­tin välillä

    Yleen­sä sä oot aika har­kit­se­vai­nen sun pos­tauk­sis­sa, mut­ta täs­sä kes­kus­te­lus­sa oot jo väit­tä­nyt, että NBKT:lla ei oo tren­diä ja että kes­kus­pan­kit ja val­tiot ei voi luo­da rahaa tyh­jäs­tä ja nyt tämä…

    Oon val­mis lyö­mään mer­kit­tä­väs­tä sum­mas­ta vetoo, että jos meet vaik­ka kaup­pik­sen rahoi­tuk­sen lai­tok­sel­le ja kysyt prof­fil­ta et onko EKP:n inflaa­tio­tar­get­ti him­pun ver­ran alle 2% vai 0–2%, niin suu­rin osa vas­taa him­pun ver­ran alle 2%.

    Reaa­li­nen BKT on dipan­nut, ja nomi­naa­li­nen sii­nä samal­la, kun inflaa­tio on täs­sä haa­ru­kas­sa ollut.

    Tai sit nomi­naa­li­nen BKT on dipan­nu ja reaa­li­nen BKT sii­nä samalla…

    Reaa­li­puo­len not­kah­te­lu näkyy nomi­naa­li­ses­sa aina kuu­kausien vii­peel­lä, eikä sii­tä ole kun­non var­muut­ta ennen kuin ehkä vuo­den päästä. 

    ?!?! Siis luu­let­ko sä, että kes­kus­pank­ki saa tie­too reaa­li­sen BKT:n not­kah­te­lus­ta ja inflaa­tios­ta ja sit se las­kee nomi­naa­lien BKT:n muutoksen!??!

    Vali­tet­ta­vas­ti sun argu­men­tin kan­nal­ta se menee sil­leen, että kes­kus­pank­ki seu­raa NBKT:ta ja inflaa­tioo ja sit sii­tä las­ke­taan reaa­li­nen BKT.

    No oli miten oli, niin kes­kus­pank­ki saa tie­toa tule­vai­suu­den inflaa­tios­ta mark­ki­noil­ta ja ihan samal­la taval­la se saa / vois saa­da tie­toa tule­vai­suu­den NBKT:sta. (Ja toki kans RBKT:sta.)

    Eli kes­kus­pank­ki voi sää­tää raha­po­li­tiik­kaa nyt nii­den mark­ki­noil­ta saa­ta­vien ennus­tei­den mukaan. 

    Ja sen lisäks sitä sää­tä­mis­tä tar­vi­taan huo­mat­ta­vas­ti vähem­män, jos mark­ki­noil­la on tie­dos­sa, että kes­kus­pank­ki tar­ge­toi rahan arvon tasoa (tai NBKT:n mää­rän tasoa) kos­ka sil­lon se tar­get­ti on tie­dos­sa jokai­sel­le tule­vai­suu­den het­kel­le, toi­sin ku nyky­ään, ku on kas­vu­no­peus­tar­get­ti, eli ei voi­da sanoo, että mikä kes­kus­pan­kin tar­get­ti on vaik­ka rahan arvol­le 10 vuo­den päästä.

    Aina­kin pie­nis­sä mik­roe­si­mer­keis­sä voi aika hel­pos­ti kon­struoi­da tilan­tei­ta, jois­sa nomi­naa­li­sen vakau­den yllä­pi­tä­mi­nen joh­taa hype­rin­flaa­tios­pi­raa­liin, kun poruk­ka siir­tyy vaihdantatalouteen. 

    Joo jos vaih­dan­ta­ta­lous on hal­pa vaih­toeh­to raha­ta­lou­del­le, niin sit näil­lä nomi­naa­li­sil­la jutuil­la ei oo mitään väliä. Vali­tet­ta­vas­ti se vaan ei oo hal­pa vaih­toeh­to raha­ta­lou­del­le. (Eli vaik­ka jen­keis­sä on n. 10% työt­tö­myys, niin jen­gi ei onnis­tu vähen­tä­mään sitä käy­mäl­lä vaih­to­kaup­paa.) Tosin ku talou­des­sa on lii­an vähän (nominaalista)kysyntää, niin vaih­to­kau­pan käy­mi­nen lisään­tyy pikkusen.

  73. Vaik­ka tai­taa olla niin, että aina­kaan Tie­de­mies ei oo luke­nu nii­tä link­ke­jä joi­ta mä tän­ne aina välil­lä pos­tai­len, niin kos­ka tää liit­tyy nyt just sii­hen mis­tä täs­sä kes­kus­tel­laan, niin tää vois kiin­nos­taa joi­ta­kin keskustelijoita:

    http://www.themoneyillusion.com/?p=11217

  74. Art­tu­ri:

    Tus­kin miten­kään, mut­ta täs­sä ei nyt olla kes­kus­tel­tu sii­tä, että pitäs­kö EKP lak­kaut­taa ja pois­taa legal ten­der lait (mah­dol­li­ses­ti pitäs) vaan sii­tä min­kä­lais­ta raha­po­li­tiik­kaa EKP:n pitää teh­dä, jos ote­taan annet­tu­na, että se on ole­mas­sa ja meil­lä on legal ten­der lait

    Joo siis mä nyt lähes­tyin tätä bok­sin ulko­puo­lel­ta, enkä ilmei­ses­ti tuo­nu sitä tar­peeks sel­väs­ti esil­le. Mua kiin­nos­tais ne perus­teet, joi­den takia kes­kus­pank­ki­ve­tois­ta raha­po­li­tiik­kaa pide­tään välttämättömänä.

    Timo,

    Sekä tota sun mai­nit­se­maa A että B koh­taa ilmei­ses­ti tapah­tuu aika paljon.

    Inflaa­tio ei vää­ris­tä mark­ki­na­sig­naa­le­ja, jos inflaa­tio­ta­voi­te saavutetaan

    Kyl se vaan vää­ris­tää, kos­ka sitä kas­va­nut­ta rahan mää­rää ei käy­tän­nös­sä iki­nä jae­ta siten, kun se kuu­luis mark­ki­naeh­to­ses­ti men­nä. Se kan­nus­taa johon­kin ja ehkä­see jotain muu­ta, toi­set hyö­tyy, toi­set kär­sii. Ja esim. argu­ment­ti, jon­ka mukaan inflaa­tion yks tar­ko­tus on estää ihmi­siä “ham­straa­mas­ta” ja pakot­taa ne kulut­ta­maan sisäl­tää suo­raan aja­tuk­sen sääs­tä­mi­seen ja kulut­ta­mi­seen liit­ty­vien kan­nus­ti­mien vää­ris­tä­mi­ses­tä. En tosin oo var­ma pitääks infla­to­ri­sen raha­po­li­tii­kan kan­nat­ta­jat tota oikees­ti päte­vä­nä argu­ment­ti­na, mut sitä kuu­lee usein. 

    Ja tosi­aan, jos ote­taan annet­tu­na et on kes­kus­pank­ki ja sen pitää teh­dä raha­po­li­tiik­kaa, ni oon täy­sin samaa miel­tä et jon­kin­lais­ta vakaut­ta sen täy­tyy pyr­kiä tar­joa­maan. Joko inflaa­tio­ta­voit­teen tai ton Art­tu­rin NBKT tar­ge­tin tai jon­kun vas­taa­van meka­nis­min kautta.

  75. Muu­ta­ma lisä­huo­mio: ensin­nä­kin niil­le, jot­ka suo­si­vat inflaa­tio­tar­ge­toin­tia, käy­kää­pä kat­so­mas­sa tätä kuvaa http://www.themoneyillusion.com/wp-content/uploads/2011/10/euroinflation.jpg

    Vuo­den 2011 aika­na euroa­lu­eel­la 5‑vuoden inflaa­tio-odo­tuk­set ovat romah­ta­neet sel­keäs­ti alas­päin samal­la kun talous sak­kaa. Ehkä­pä kes­kus­pan­kin pitäi­si teh­dä jotain asialle. 

    Inflaa­tio­tar­ge­toin­nin ja NBKT-tar­ge­toin­nin tär­kein ero on sii­nä, että inflaa­tio­tar­ge­toin­ti on myö­tä­syklis­tä raha­po­li­tiik­kaa ja NBKT vas­ta­syklis­tä. Inflaa­tio­tar­ge­toin­ti joh­taa poli­tiik­kaan, jos­sa nomi­naa­li­nen BKT:n kas­vue­rot nousu- ja las­ku­kau­del­la ovat mah­dol­li­sim­man suu­ria. Tyy­pil­li­ses­ti inflaa­tio kas­vaa nousu­kau­del­la ja las­kee las­ku­kau­del­la, joten inflaa­tio­tar­ge­toin­nin val­li­tes­sa ihmis­ten (nimel­li­set) tulot heit­te­le­vät mah­dol­li­sim­man pal­jon nousu­kau­den ja las­ku­kau­den välil­lä. Täs­tä seu­raa kai­ken­lais­ta ikävää. 

    Nomi­naa­li­sen BKT ‑tar­ge­toin­nin idea­na on pitää nimel­lis­tu­lo­jen kas­vu vakaal­la kas­vu-ural­la suh­dan­teis­ta riip­pu­mat­ta. Täl­löin nousu­kau­del­la inflaa­tio oli­si alem­paa, kun reaa­li­nen kas­vu on kor­keam­paa ja las­ku­kau­del­la inflaa­tio vähän korkeampaa. 

    Nomi­naa­li­sen BKT-tar­ge­toin­ti on se oikea tapa teh­dä talous­sykle­jä tasoit­ta­vaa poli­tiik­kaa. Se ei lisää val­tion vel­kaa vaan jakaa inflaa­tion suh­dan­tei­den yli nykyi­ses­tä poik­kea­val­la taval­la. Nousu­kau­del­la vähem­män ja las­ku­kau­del­la vähän enem­män. Kes­ki­mää­rin yhtä pal­jon kuin nykyään. 

    Ja eri­tyi­ses­ti, kes­kus­pan­kin tuli­si käyt­tää tule­vai­suu­teen kat­so­via mark­ki­nain­stru­ment­te­jä arvioi­maan raha­po­li­tii­kan toi­mi­vuut­ta. Jos inflaa­tio-odo­tuk­set romah­ta­vat, kuten ne ovat tänä vuon­na teh­neet, kes­kus­pan­kin pitää toimia.

  76. Inflaa­tio­tar­ge­toin­ti joh­taa poli­tiik­kaan, jos­sa nomi­naa­li­nen BKT:n kas­vue­rot nousu- ja las­ku­kau­del­la ovat mah­dol­li­sim­man suu­ria.

    No ei todel­la­kaan. Inflaa­tio­tar­ge­toin­ti joh­taa sii­hen, että nomi­naa­li­sen BKT:n kas­vue­rot eivät poik­kea tar­ge­tin vaih­te­lu­vä­liä enem­pää reaa­li­sen BKT:n kas­vue­rois­ta. Inflaa­tio­tar­get­ti on täy­sin neut­raa­li tämän eron suhteen.

    Toki on truis­mi, että nomi­naa­li­tar­ge­til­la (jos sii­hen osu­taan; väi­tän edel­leen, että se on aivan sata­var­mas­ti vai­keam­paa osua kuin inflaa­tio­tar­get­ti) hei­lah­te­lua ei ole, kos­ka sen onnis­tu­mi­nen mää­ri­tel­lään näin. Nomi­naa­li­tar­get­ti on IS-LM-mal­lin mukai­ses­ti “oikea” mal­li teh­dä poli­tiik­kaa, mut­ta IS-LM-mal­li nyt vaan on pelk­kä mal­li ja empii­ri­ses­ti ei edes kovin hyvä sellainen. 

    Kul­ta­kan­ta tms. pro­sykli­nen mal­li on tiet­ty eri, kos­ka reaa­li­sen pudo­tuk­sen aloit­ta­ma luot­to­kont­rak­tio joh­taa deflaatioon.

    Nomi­naa­li­tar­ge­tis­sa on lisäk­si se ongel­ma, että jos se onnis­tui­si, niin inflaa­tio­lu­ku­jen pitäi­si aina seu­ra­ta reaa­li­sia muu­tok­sia, eri­tyi­ses­ti pudo­tuk­sis­sa se ran­kai­see nousu­kau­den sääs­tä­väi­syy­des­tä ja siir­tää niil­tä, jot­ka sääs­tä­vät pahan päi­vän varal­le, niil­le, jot­ka pis­tä­vät kai­ken mene­mään. Lisäk­si väi­tän kyl­lä, että riit­tä­vän iso reaa­li­sok­ki joh­taa nomi­naa­li­tar­ge­tis­sa hyperinflaatioon.

  77. Kes­kei­nen point­ti­ni nomi­naa­li­tar­get­tia vas­taan on peli­teo­reet­ti­nen. Las­ku­kausi ei ole se raha­puo­len ongel­man juu­ri, vaan nousu­kausi. Jos meil­lä on nomi­naa­li­tar­get­ti ja ratio­naa­li­set odo­tuk­set inflaa­tion suh­teen, kuplaan pää­ty­väs­sä talou­des­sa kan­nat­taa pela­ta uppo­ri­kas­ta ja ruti­köy­hää vel­ka­ra­hal­la: Jos kysees­sä on oikeas­ti kupla, niin sen puh­je­tes­sa nomi­naa­li­tar­get­ti syö velat pois, ja jos se ei ole kupla, niin voi­tat joka tapauksessa.

    So. nomi­naa­li­tar­get­ti tekee mah­dot­to­mak­si sen, että raha­puo­li edes peri­aat­tees­sa voi­si ehkäis­tä kuplia. Väi­tän kyl­lä ihan pys­tyyn, että se oli­si täy­sin labii­li sys­tee­mi vähän­kään pidem­mäl­lä aikavälillä.

  78. Mik­ko:

    Nomi­naa­li­sen BKT-tar­ge­toin­ti on se oikea tapa teh­dä talous­sykle­jä tasoit­ta­vaa poli­tiik­kaa. Se ei lisää val­tion vel­kaa vaan jakaa inflaa­tion suh­dan­tei­den yli nykyi­ses­tä poik­kea­val­la taval­la. Nousu­kau­del­la vähem­män ja las­ku­kau­del­la vähän enem­män. Kes­ki­mää­rin yhtä pal­jon kuin nykyään. 

    Ok, tämä oli tois­tai­sek­si paras perus­te­lu NBKT:n käyt­tä­mi­sel­le tar­get­ti­na inflaa­tion sijaan. Kii­tos. Miten help­poa tämän toteut­ta­mi­nen sit­ten on inflaa­tio­tar­get­tiin ver­rat­tu­na? Onko se yhtä yksin­ker­tais­ta, eli kun kas­vuen­nus­te osoit­taa tren­dil­tä alas­päin menoa, niin löy­sen­ne­tään rahan­saan­tia ja kun ylös­päin, niin kiristetään?

  79. TM:

    Jos meil­lä on nomi­naa­li­tar­get­ti ja ratio­naa­li­set odo­tuk­set inflaa­tion suh­teen, kuplaan pää­ty­väs­sä talou­des­sa kan­nat­taa pela­ta uppo­ri­kas­ta ja ruti­köy­hää vel­ka­ra­hal­la: Jos kysees­sä on oikeas­ti kupla, niin sen puh­je­tes­sa nomi­naa­li­tar­get­ti syö velat pois, ja jos se ei ole kupla, niin voi­tat joka tapauksessa.

    No mut­ta jos kuplaa pai­su­tel­laan vel­ka­ra­hal­la niin eikös se joh­da NBKT kas­vuun eli kor­ko­jen nostoon?

  80. Tie­de­mies:

    No ei todellakaan. 

    heh… Mik­ko tar­kot­ti var­maan­kin just, että inflaa­tio­tar­ge­tis­sa nomi­naa­li­nen BKT vaih­te­lee yhtä voi­mak­kaas­ti ku reaa­li­nen BKT, mikä on siis oikein huo­no jut­tu var­sin­kin, ku nomi­naa­li­sen BKT:n las­ku aiheut­taa reaa­li­sen BKT:n las­kua. (Ku jen­gi ei pys­ty mak­saan kaik­kia sopimuksia.)

    Samu­li Saarelma:

    Onko se yhtä yksin­ker­tais­ta, eli kun kas­vuen­nus­te osoit­taa tren­dil­tä alas­päin menoa, niin löy­sen­ne­tään rahan­saan­tia ja kun ylös­päin, niin kiristetään?

    on. (Tai tar­kem­min sanot­tu­na inflaa­tio­tar­get­ti toi­mii sil­leen, että jos ennus­teet näyt­tää, että jää­dään alle inflaa­tio­tar­ge­tin, niin sit pitää nos­taa mark­ki­noi­den inflaa­tio-odo­tuk­sia ja sama pätee nomi­naa­li­seen BKT-tar­get­tiin, eli nos­te­taan mark­ki­noi­den NBKT-odotuksia.)

    Tie­de­mies:

    Kes­kei­nen point­ti­ni nomi­naa­li­tar­get­tia vas­taan on peliteoreettinen.

    No aika hei­koil­la sit oot liikenteessä…

    Ei nomi­naa­li­nen bkt tar­get­ti auta kuplien syn­nyt­tä­mi­ses­sä tai bei­laa nii­hin sijoit­ta­nei­ta. Jos jon­kun hin­nat on lii­an kor­keel­la, niin ne tulee alas ja koko­nai­suu­te­na talou­des­sa tulot kas­vaa 5%. Ei se tar­ko­ta, että yksit­täi­set hin­nat ei vois hei­lua ihan samal­la taval­la kuin inflaatiotargetissakin.

    Nomi­naa­li­nen bkt-tar­get­ti toi­mii ihan samal­la taval­la nomi­naa­li­ses­sa sho­kis­sa ku inflaa­tio­tar­get­ti. Se toi­mii eri taval­la vaan ku shok­ki on reaalinen.

    Eli siis jos jen­gi rupee oste­leen tulp­paa­ne­ja sii­nä toi­vos­sa, että koh­ta tulee vie­lä suu­rem­pi höl­mö ja ostaa ne kal­liim­mal­la niin jos NBKT ei kas­va yli 5% niin se tar­kot­taa, että sit ne ostaa jotain muu­ta vähem­män ja koko­nai­suu­te­na tulot ei kas­va. Ja vas­taa­vas­ti inflaa­tio­tar­ge­tis­sa se tar­kot­tas sitä, että tulp­paa­nien hin­nat nousee, mut­ta jot­kut muut hin­nat las­kee ja koko­nai­suu­te­na hin­nat ei nouse.

    Jos taas tulot kas­vaa yli 5%, niin se tar­kot­taa sit, että tän tulp­paa­ni­ma­nian takia raha on ruven­nu kier­tään nopeem­min talou­des­sa ja kes­kus­pank­ki vähen­tää NBKT-odo­tuk­sia, jol­loin ihmi­set rupee kier­rät­tä­mään sitä rahaa vähän hitaam­min. Vas­taa­vas­ti inflaa­tio­tar­ge­tis­sa, jos jen­gi alkaa kier­rät­tä­mään rahaa niin nopees­ti, että koko­nai­suu­te­na hin­nat nousee, niin sit kes­kus­pank­ki vähen­tää inflaa­tio-odo­tuk­sia ja ihmi­set rupee kier­rät­tä­mään sitä rahaa vähän hitaammin.

    Sit jos sii­tä huo­li­mat­ta, että tulot kas­vaa 5% vuo­des­sa, niin tulp­paa­nien tulot romah­taa, niin jos muut tulot vas­taa­vas­ti kas­vaa talou­des­sa niin, että tulot kas­vaa edel­leen 5% niin kes­kus­pank­ki ei rea­goi. Jos taas muu­al­la talou­des­sa tulot ei kas­va, niin sit­ten kes­kus­pank­ki nos­taa NBKT-odo­tuk­sia ja jen­gi alkaa kier­rät­tä­mään rahaa enem­män ja vaik­ka tulp­paa­ni­tu­lot romah­ti, niin koko­nai­suu­te­na tulot pysyy 5% uralla.

    Vas­taa­vas­ti inflaa­tio­tar­ge­tis­sa, jos tulp­paa­nien hin­ta romah­taa, mut­ta muut hin­nat nousee vas­taa­vas­ti, niin kes­kus­pank­ki ei rea­goi. Jos taas muut hin­nat ei talou­des­sa vas­taa­vas­ti nouse ja inflaa­tio mei­naa las­kee alle 2%, niin kes­kus­pank­ki nos­taa inflaa­tio-odo­tuk­sia ja jen­gi alkaa kier­rät­tä­mään rahaa enem­män ja vaik­ka tulp­paa­nien hin­nat romah­ti, niin koko­nai­suu­te­na hin­to­jen kas­vu­vauh­ti pysyy 2% uralla.

    + sun esi­merk­ki olet­taa, että lai­nan anta­jat ei oo ratio­naa­li­sia, mut­ta lai­nan otta­jat on. Se on huo­no oletus.

    So. nomi­naa­li­tar­get­ti tekee mah­dot­to­mak­si sen, että raha­puo­li edes peri­aat­tees­sa voi­si ehkäis­tä kuplia.

    Raha­puo­len ei edes peri­aat­tees­sa pidä yrit­tää ehkäis­tä kuplia, kos­ka se ei voi erot­taa kuplia ratio­naa­li­ses­ta hinn­an­nousus­ta. Lai­tan tän Scott Sum­ne­rin lai­nauk­sen tähän, ku et ilmei­ses­ti käy lukeen linkkejä:

    “3. The Fed can­not prick stock bubbles by rai­sing inte­rest rates; they can only do so by impac­ting the mac­ro eco­no­my. In 1928–29 they rai­sed rates seve­ral times, but were unable to slow the stock mar­ket boom. Only when they rai­sed rates high enough to plun­ge the eco­no­my into a reces­sion, did they stop the stock boom. In 1936–37 they rai­sed reser­ve requi­re­ments to try to slow down the com­mo­di­ty price boom. At first it didn’t work, and com­mo­di­ty prices only fell when the Fed pus­hed the eco­no­my into a reces­sion. Not surpri­singly, the Fed has avoi­ded trying to mic­ro­ma­na­ge asset price bubbles after the unfor­tu­na­te expe­rience of the 1930s.”

    http://www.themoneyillusion.com/?p=1818

  81. Näem­me myös uuden neu­vot­te­lu­kult­tuu­rin syntyneen:

    Osa­puo­let eivät saa viral­li­ses­ti sovin­toa aikai­sek­si ja asia kier­rä­te­tään Val­ta­kun­nan­so­vit­te­li­jan toi­mis­ton kautta.
    Idea­na on, että eteenn­kään ay-eudts­jat eivät mene­tä kas­vo­jaan vaan voi­vat ker­toa ole­van­sa jäse­nis­tön­sä taka­na, mut­ta kun…

    Täs­sä esi­merk­ki lisää pelaa­mi­ses­ta ja sii­tä, kui­na pal­jon ay-dema­rit pel­kää­vät Put­ko­sen ay-per­su­jen tuloa liit­to­jen toimintaan.

  82. Art­tu­ri B:

    Tai tar­kem­min sanot­tu­na inflaa­tio­tar­get­ti toi­mii sil­leen, että jos ennus­teet näyt­tää, että jää­dään alle inflaa­tio­tar­ge­tin, niin sit pitää nos­taa mark­ki­noi­den inflaa­tio-odo­tuk­sia ja sama pätee nomi­naa­li­seen BKT-tar­get­tiin, eli nos­te­taan mark­ki­noi­den NBKT-odotuksia.”

    Mun mie­les­tä NKOTB:n mark­ki­nao­do­tuk­set ei iki­nä toteu­tu­nut, vaan ne jäi enem­män yhden hitin ihmeeksi:

    http://www.youtube.com/watch?v=tbIEwIwYz‑c

  83. En kyl­lä ymmär­rä sitä ide­aa että jon­kin­lai­sen talou­den kes­kus­suun­nit­te­luor­ga­ni­saa­tion, kuten kes­kus­pan­kin, pitäi­si määä­ri­tel­lä jon­kin­lai­nen ide­aa­li aikau­ra raha­mark­ki­na­ko­rol­le, nimel­li­sel­le koko­nais­tuo­tan­nol­le tai rahamäärälle.

    Kukaan ei tie­dä sitä val­lit­see­ko ohjausin­stru­men­teik­si valit­tu­jen sar­jo­jen ja muun talou­den välil­lä mil­lään lail­la sta­bii­li suhde. 

    Ber­nan­ken ja Greens­pa­nin val­ta­kau­del­la alhai­sel­la korol­la rea­goi­tiin taan­tu­miin, mut­ta syn­ny­tet­tiin varal­li­suuse­si­nei­den kuplia. Toi­sel­la ker­ral­la ne oli­vat rahoi­tus­va­rat ja sen jäl­kei­sel­lä asun­not. Lyhyen aika­vä­lin poli­tiik­ka­toi­men­pi­teil­lä oli pidem­piai­kai­sia vaikutuksia. 

    Sitä­pait­si nykyi­sen val­ta­vir­ran talous­tie­teen käsi­tys tuo­tan­nos­ta ja pää­omas­ta on sen ver­ran puut­teel­li­nen että sen­kin perus­teel­la kan­nat­taa olla varo­vai­nen mak­ro­ta­lou­del­lis­ten toi­men­pi­tei­den teke­mi­ses­sä. Nykyi­ses­sä talous­tie­tees­sä pää­oma ja tuo­tan­to ovat aggre­ga­tii­vis­ta hyy­te­löä, joka tai­puu mihin suun­taan tahansa.

  84. Jos nyt oon ymmär­tä­nyt oikein, niin NBKT-täh­täi­meen perus­tu­van raha­po­li­tii­kan siu­naus on sii­nä, että se sal­lii palk­ko­jen jous­ta­mi­sen mark­ki­na­vaih­te­lui­den mukaan. Pal­kat on tun­ne­tus­ti jäyk­kiä alas­päin, joten nimel­li­sen BKT:n las­kies­sa yri­tyk­sil­lä ei ole muu­ta vaih­toeh­toa sopeu­tua uuteen tilan­tee­seen kuin irti­sa­no­mi­set. Tämä on talou­del­le huo­no asia. 

    Täs­sä on kui­ten­kin ole­tuk­se­na se, että työn­te­ki­jät ovat val­mii­ta hyväk­sy­mään osto­voi­man­sa heik­ke­ne­mi­sen vain sik­si, että hei­dän nimel­li­nen palk­kan­sa jat­kaa kasvamista. 

    Joten­kin minus­ta tun­tuu sil­tä, että sopeu­tu­mi­nen reaa­li­sen BKT:n pudo­tuk­siin ei tapah­tui­si näin jou­he­vas­ti, vaan pal­kan­saa­jat pyr­ki­si­vät sit­ten­kin tur­vaa­maan osto­voi­man­sa yhä kovem­mil­la palk­ka­vaa­ti­muk­sil­la. Täl­löin NBKT-tavoi­tet­ta aja­va kes­kus­pank­ki ajau­tui­si vaka­vaan noi­dan­ke­hään: raha­po­li­tiik­kaa pitäi­si tiu­ken­taa, vaik­ka se vai­keut­tai­si sopi­muk­sis­ta kiin­ni pitämistä. 

    NBKT-tar­ge­ting raha­po­li­tii­kan akil­leen kan­ta­pää on myös sii­nä, että täl­lais­ta lin­jaa vetä­vä kes­kus­pank­ki ei voi joh­don­mu­kai­ses­ti vies­tiä, mitä sen raha­po­li­tiik­ka tulee tule­vai­suu­des­sa ole­maan. Mark­ki­noil­la oli­si jat­ku­va epä­var­muus ohjaus­ko­ron äkil­li­sis­tä muu­tok­sis­ta, hyp­pi­väs­tä inflaa­tios­ta ja inflaatio-odotuksista. 

    Toi­sek­si NBKT-vetoi­nen raha­po­li­tiik­ka on eri­tyi­sen altis nega­tii­vi­sil­le tar­jon­tas­ho­keil­le. Ole­te­taan vaik­ka että jos­tain krii­sis­tä joh­tuen öljyn hin­ta kal­lis­tui­si. Täl­löin tuo­tan­to kal­lis­tui­si, kulu­tus­ky­syn­tä heik­ke­ni­si ja reaa­li­nen BKT las­ki­si. Kes­kus­pank­ki vas­tai­si tähän löy­sää­mäl­lä raha­po­li­tiik­kaan­sa, mikä kiih­dyt­täi­si inflaatiota. 

    Luon­nol­li­ses­ti öljy kal­lis­tui­si enti­ses­tään, sil­lä alku­pe­räi­nen syy eli tar­jon­tas­hok­ki ei pois­tu, vaik­ka rahaa pum­pa­taan mark­ki­noil­le. Näin syn­tyy kiih­ty­vän inflaa­tion kehä, joka ei joh­da talous­kas­vuun — aivan kuten 1970-luvun stagflaatiossa.

    Täl­lai­siin tilan­tei­siin sopii parem­min vakaa­seen inflaa­tio­ta­soon perus­tu­va raha­po­li­tiik­ka, joka pakot­taa mark­ki­nat sopeu­tu­maan kivu­li­aa­seen tarjontashokkiin.

  85. Austrian:

    En kyl­lä ymmär­rä sitä ide­aa että jon­kin­lai­sen talou­den kes­kus­suun­nit­te­luor­ga­ni­saa­tion, kuten kes­kus­pan­kin, pitäi­si määä­ri­tel­lä jon­kin­lai­nen ide­aa­li aikau­ra raha­mark­ki­na­ko­rol­le, nimel­li­sel­le koko­nais­tuo­tan­nol­le tai rahamäärälle.

    Parem­pi vaan antaa nii­den kana­voi­da veron­mak­sa­jien raho­ja pan­keil­le niin nopees­ti ku pystyvät?

  86. No mut­ta jos kuplaa pai­su­tel­laan vel­ka­ra­hal­la niin eikös se joh­da NBKT kas­vuun eli kor­ko­jen nos­toon?

    No, jos meil­lä on reaa­li­puo­len jun­naus­ta menos­sa samaan aikaan kun nomi­naa­lia pide­tään “tra­jek­to­rial­la”, niin sehän nime­no­maan on se kupla. Siis jos reaa­li­puo­li jun­naa pai­kal­laan, niin nomi­naa­lia kas­va­te­taan sil­lä 5 pros vauh­dil­la, niin kan­nat­taa ottaa vel­kaa ja pis­tää se sii­hen kuplaan. Jos kupla uhkaa puh­je­ta, niin sehän uhkaa vetää nomi­naa­lit alas, joten heli­kop­te­ris­ta alkaa sataa rahaa ja velat nollaantuvat.

    Kupla on käyn­nis­sä sil­loin kun jon­ku asse­tin hin­ta nousee sen reaa­lis­ta pit­kän aika­vä­lin arvoa kor­keam­mak­si ja nopeam­min. Tämä on tie­tys­ti kuvit­teel­li­nen suu­re, kos­ka kukaan ei sitä todel­li­suut­ta tun­ne, mut­ta ylei­nen kon­sen­sus kai on, että kuplia nyt välil­lä syn­tyy. IT-kuplan puh­je­tes­sa nomi­naa­lis­hok­kia (ja sitä seu­raa­vaa reaa­lis­hok­kia) vas­taan rea­goi­tiin pai­na­mal­la korot nol­liin. Täs­sä koh­taa joku Schiff on täy­sin oikeas­sa. Osa­ke­mark­ki­noi­den kupla esi­mer­kik­si joh­taa sii­hen, että inves­toi­daan son­taan, kos­ka se pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä reaa­li­ses­ti liki arvo­ton oma pää­oma saa­daan myy­tyä kuplan muka­na. Se joh­taa jon­kin­lai­seen nomi­naa­li­seen kas­vuun, jos raha on hal­paa, mut­ta reaa­li­puo­lel­la se ei pit­käl­lä aika­vä­lil­lä näy. Bileet voi­vat jat­kua niin kau­an kun hom­ma on osa­puil­leen vir­tu­aa­lis­ta, eli ilmai­nen raha menee sen kuplan pyö­rit­tä­mi­seen. Sil­lä välin reaa­li­puo­len kas­vu pysyy heikkona.

    Tämä onnis­tui USA:ssa 2000-luvul­la, kos­ka kii­na­lai­set sul­loi­vat nii­tä yli­mää­räi­siä dol­la­rei­ta hol­vei­hin­sa ja sitä reaa­lis­ta krää­sää, eli kii­na­lai­sia tau­lu­te­le­vi­sioi­ta ja peh­mo­le­lu­ja rou­dat­tiin USA:han. Tämä hil­lit­si inflaa­tio­ta, kos­ka inflaa­tion mää­ri­tel­mis­sä krää­sän hin­ta on yli­ko­ros­tu­nut ja pää­oma­hyö­dyk­kei­den ja kes­to­hyö­dyk­kei­den ali­ko­ros­tu­nut. Asun­to­kupla oli se, mihin se inflaa­tio meni. Se, että asun­to­jen myyn­ti­hin­nat eivät näy indek­sis­sä, mut­ta uusien asun­to­jen myyn­ti näkyy kyl­lä “reaa­li­ses­sa” BKT:ssa on ehkä type­rin idea ikinä.

    No, kun kupla puh­ke­aa, ja nomi­naa­li­nen halu­taan pitää tra­jek­to­rial­la, niin pai­ne­taan lisää rahaa. Mut­ta kun ne kii­na­lai­set edel­leen myy­vät sitä pape­ria vas­taan nii­tä tama­gotc­he­ja ja avai­men­pe­riä, niin inflaa­tio pysyy­kin muka kuris­sa. Ja taas kupla pai­suu jos­sain muu­al­la. Näin käy tääl­lä­kin nyt: asun­to­jen hin­nat on taas nousus­sa, vaik­ka poruk­ka pel­kää lamaa. 

    Nomi­naa­li­sen BKT:n pitä­mi­nen kas­vu-ural­la joh­taa hel­pos­ti sii­hen, että ongel­mia ei kan­na­ta kor­ja­ta, kos­ka hei, talous­han kas­vaa. Stag­flaa­tio­ta sit­ten sopii ihme­tel­lä. Mut­ta hei, tär­kein­tä on että ollaan tra­jek­to­rial­la. Pai­ne­taan­ko rahaa lisää, jot­ta nomi­naa­li­nen saa­daan nousuun vie­lä sit­ten kun on teh­ty Zimbabwet?

  87. Pals­tal­le tul­lei­den kom­ment­tien johdosta:

    Kävin kat­se­le­mas­sa tilas­to­kes­kuk­sen luku­ja ja sil­tä sel­viä­vää seuraavaa:
    1) Yksi­tyi­sek­to­ril­la työs­sä­käy­viä on noin 1 600 000
    2) Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la käy työs­sä noin 650 000.
    3) Kos­ka jul­ki­sen puo­len työn­te­ki­jä ei tee tuot­ta­vaa työ­tä, yksi­tyis­puo­len työn­te­ki­jän kus­tan­net­ta­va­na on 0,4 jul­kis­ta. Elik­kä vii­den nis­kas­sa hei­tä on kaksi.

    Muis­ti­ni kukaan jul­ki­sen puo­len työn­te­ki­jöi­den mää­rä on nelin­ker­tais­tu­nut sit­ten 60-luvun…

    Leik­kauk­sen voi aivan hyvin teh­dä vähen­tä­mäl­lä ylä­ker­rok­sien perusmaxisti-byrokraatteja.

    Samal­la voi antaa lisää palk­kaa arvoih­mi­sil­le, joi­ta löy­tyy suo­ri­tus­por­taas­sa, var­sin­kin ter­vey­den­huol­lon, sosi­aa­li­työn ja ope­tuk­sen sektoreilla.

    Kyl­lä isän­maan pelas­ta­mi­sen kan­nal­ta oli­si hyvä ottaa tosi­asiat huomioon!

    Sep­po Korppoo
    Isän­maan yrit­tä­jä-ystä­vä, joka osaa laskea

    1. Jodu­pa jos­kus vaik­ka sydän­leik­kauk­seen ja sano hen­kiin jää­tyä­si kirur­gil­le, ettei tämä tee tuot­ta­vaa työtä.

  88. Timo: työn­te­ki­jöi­den vaa­ti­mus­ten suh­teen hom­ma ei kyl­lä mene ihan noin. Kes­ki­mää­rin mata­la­suh­dan­tees­sa, kun työ­voi­maa pot­ki­taan ulos ja työt­tö­myys on kas­vus­sa, työ­läis­ten neu­vot­te­lu­voi­ma on pie­nim­mil­lään. Kaik­ki tie­tä­vät, että kilo­met­ri­teh­das on nur­kan takana. 

    Toi­sek­seen palk­ko­jen pysy­mi­nen samal­la tasol­la kuin edel­li­se­nä vuo­te­na on se sta­tus quo vaih­toeh­to. Eli jos ei teh­dä mitään muu­tok­sia, niin pal­kat pysy­vät nimel­li­sar­vol­taan samoi­na. Täl­lai­sia vuo­sia on var­mas­ti aika moni tätä pals­taa luke­nut­kin vii­me vuo­si­na näh­nyt työ­pai­kal­laan. Jos yri­tyk­sel­lä tai alal­la menee huo­nos­ti, on siis mah­dol­lis­ta vakuut­taa työn­te­ki­jät sii­tä, ettei palk­ko­ja nosteta. 

    Pal­kan alen­nuk­sia tapah­tuu pal­jon vähem­män, tämä on tilas­tol­li­ses­ti havait­tu tosia­sia. (Palk­ko­jen muu­tos aina­kin Yhdys­val­lois­sa näyt­tää suu­rin­piir­tein 0‑kohdalla kat­kais­tul­ta kellokäyrältä).

  89. Art­tu­ri B,

    vas­taus on lyhyes­ti Free Ban­king ja mark­ki­na­pro­ses­sin seu­rauk­se­na syn­ty­vä hyödykeraha.

    Geor­ge Sel­gi­nin mie­les­tä voi­si jopa syn­tyä kään­tei­nen Gres­ha­min laki eli kun rahaa luo­vien ins­ti­tuu­tioi­den välil­lä on kil­pai­lua, jota ei ole hal­lin­nol­li­ses­ti rajoi­tet­tu, niin luo­tet­ta­vin näis­tä hyö­dy­ke­ra­hois­ta nousee standardiksi.

  90. Tie­de­mies:

    No, jos meil­lä on reaa­li­puo­len jun­naus­ta menos­sa samaan aikaan kun nomi­naa­lia pide­tään “tra­jek­to­rial­la”, niin sehän nime­no­maan on se kupla.

    Ei tie­ten­kään. Kupla tar­koit­taa sitä, että hin­nat on kor­keam­mat kuin mitä nii­den pitäs olla. Jos hin­nat on niin kor­keat mitä nii­den pitäs olla, jos NBKT kas­vaa 5% vuo­des­sa ja jos kes­kus­pan­kin tavoi­te on pitää NBKT 5% kas­vus­sa, niin hin­nat on just oikein.

    Vai väi­tät­kö sinä, että osa­ke­mark­ki­noil­la on kupla, jos osak­kei­den arvot romah­taa, ku kes­kus­pank­ki tyrii yht’ äkkiä ja antaa inflaa­tion romah­taa huo­mat­ta­vas­ti alle tar­ge­tin? Jos näin, niin veik­kaan, että oot mie­li­pi­tees kans­sa yksin muu­al­la ku mise­sin foo­ru­meil­la ja Peter Schif­fin radio-ohjelmassa.

    Siis jos reaa­li­puo­li jun­naa pai­kal­laan, niin nomi­naa­lia kas­va­te­taan sil­lä 5 pros vauh­dil­la, niin kan­nat­taa ottaa vel­kaa ja pis­tää se sii­hen kuplaan.

    häh? Miten niin kan­nat­taa? Jos jon­kun asian hin­nat on lii­an kor­keel­la, niin sin­ne ei tie­ten­kään kan­na­ta lait­taa raho­jaan, var­sin­kaan vel­ka­ra­ho­ja. Kan­nat­taa mie­luum­min sijoit­taa ne johon­kin min­kä hin­nat ei oo lii­an kor­keel­la. + sä taas ole­tat, että velan otta­jat on ratio­naa­li­sia ja velan anta­jat ei oo. Ei kan­na­ta olet­taa sellasta.

    Jos kupla uhkaa puh­je­ta, niin sehän uhkaa vetää nomi­naa­lit alas, joten heli­kop­te­ris­ta alkaa sataa rahaa ja velat nollaantuvat.

    No tus­kin… esim. jenk­kien asun­to­ra­ken­ta­mi­sen arvo on vis­siin jotain 5% NBKT:sta, eli jos se romah­tas nomi­naa­li­ses­ti puo­leen, niin muut alat sit kas­vas nomi­naa­li­ses­ti 2,5% ja tää kas­vu siis­ja­kau­tus koko talou­teen ja täs­sä ole­te­taan, että ne raken­ta­mi­ses­ta vapau­tu­neet resurs­sit vaan jätet­täs homehtumaan.

    Kupla on käyn­nis­sä sil­loin kun jon­ku asse­tin hin­ta nousee sen reaa­lis­ta pit­kän aika­vä­lin arvoa kor­keam­mak­si ja nopeammin. 

    Taas vää­rin. Kyl­lä jon­kun asian hin­ta voi hyvin nous­ta pit­kän ajan kes­kiar­voo kor­keem­mal­le ja sil­ti se arvo on täy­sin perus­tel­ta­vis­sa mark­ki­na-odo­tuk­sil­la. Esim. jos nyt vaik­ka talous alkas ekaks vähän catc­hup­paa ja sit kas­vas pit­kän ajan kes­kiar­vo­ses­ti rea­li­ses­ti 3%, niin öljyn hin­ta nousis nopees­ti ja huo­mat­ta­vas­ti pit­kän ajan kes­kiar­voo kor­keem­maks, kos­ka sen kysyn­tä olis niin kovaa ja odo­tuk­set tule­vai­suu­den kysyn­näl­le olis niin kovii.

    mut­ta ylei­nen kon­sen­sus kai on, että kuplia nyt välil­lä syntyy.

    Var­maan on, mut­ta ylei­nen kon­sen­sus on, että nii­tä ei vois spot­taa etu­kä­teen. (Ja ylei­sel­lä kon­sen­suk­sel­la en tar­ko­ta mitään Teboi­lin pikkuparlamenttia.)

    Osa­ke­mark­ki­noi­den kupla esi­mer­kik­si joh­taa sii­hen, että inves­toi­daan son­taan, kos­ka se pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä reaa­li­ses­ti liki arvo­ton oma pää­oma saa­daan myy­tyä kuplan mukana.

    No mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti kuplas­sa teh­dään type­riä sijoi­tus­pää­tök­siä. Se ei tar­koi­ta, että sil­lon kan­nat­taa teh­dä type­riä sijoi­tus­pää­tök­siä tai, että sen lisäks, että ku talous jou­tuu sopeu­tu­maan muu­tok­seen, kun resurs­se­ja siir­tyy sek­to­ril­ta toi­sil­le, niin samal­la pitäs vie­lä kär­siä nomi­naa­li­sen BKT:n romahtamisesta.

    Se NBKT:n romah­ta­mi­nen ei auta resurs­sien siir­ty­mis­tä vaan hait­taa sitä.

    Se joh­taa jon­kin­lai­seen nomi­naa­li­seen kas­vuun, jos raha on hal­paa, mut­ta reaa­li­puo­lel­la se ei pit­käl­lä aika­vä­lil­lä näy.

    Nii no jos talous ei reaa­li­ses­ti kas­va ja nomi­naa­li­nen BKT kas­vaa, niin sit tulee inflaa­tioo. Ei mikään osa­ke­mark­ki­na joh­da mihin­kään nomi­naa­li­seen kas­vuun. Kes­kus­pan­kin raha­po­li­tiik­ka joh­taa nomi­naa­li­seen kasvuun.

    Bileet voi­vat jat­kua niin kau­an kun hom­ma on osa­puil­leen vir­tu­aa­lis­ta, eli ilmai­nen raha menee sen kuplan pyö­rit­tä­mi­seen. Sil­lä välin reaa­li­puo­len kas­vu pysyy heikkona.

    No ne resurs­sit menee sin­ne mis­sä niil­le on eni­ten käyt­töö ihan riip­pu­mat­ta sii­tä onko jos­sa­kin bileet vai ei.

    Asun­to­kupla oli se, mihin se inflaa­tio meni. Se, että asun­to­jen myyn­ti­hin­nat eivät näy indek­sis­sä, mut­ta uusien asun­to­jen myyn­ti näkyy kyl­lä “reaa­li­ses­sa” BKT:ssa on ehkä type­rin idea ikinä.

    Arvaa näkyyks ne NBKT:ssa?

    Mut­ta kun ne kii­na­lai­set edel­leen myy­vät sitä pape­ria vas­taan nii­tä tama­gotc­he­ja ja avai­men­pe­riä, niin inflaa­tio pysyy­kin muka kuris­sa. Ja taas kupla pai­suu jos­sain muualla.

    yhyyyy.… ei se oo mikään kupla, jos se hin­ta on oikee, jos NBKT kas­va 5%.

    Nomi­naa­li­sen BKT:n pitä­mi­nen kas­vu-ural­la joh­taa hel­pos­ti sii­hen, että ongel­mia ei kan­na­ta kor­ja­ta, kos­ka hei, talous­han kasvaa.

    Mis­tä ihmees­tä sä näin päät­te­lit? Eli sun mie­les­tä, jos talous kas­vaa nomi­naa­li­ses­ti 5%, niin sä et itte yrit­täs rikas­tua? Oli­sit vaan sil­leen, että joo on tääl­lä vaik­ka mitä bis­nes­ma­hik­sii ja tehot­to­muuk­sii, mut­ta en viit­ti kerä­tä ilma­sia sata­lap­pusia maas­ta ku talous kui­ten­kin kas­vaa 5%.?!?!?

    Stag­flaa­tio­ta sit­ten sopii ihme­tel­lä. Mut­ta hei, tär­kein­tä on että ollaan trajektorialla.

    No ei se oo tär­kein­tä, mut­ta on se aika hiton tär­kee­tä ver­rat­tu­na sii­hen, että ei olla trajektorilla.

    Tää muis­tut­taa mua vähän jos­tain aika­sem­mas­ta kes­kus­te­lus­ta, jos­sa sun mie­les­tä kes­kus­pan­kin ei pitä­ny edes yrit­tää pitäy­tyä sen inflaa­tio­tar­ge­tis­sa, vaan et sen piti teh­dä poli­tiik­kaa min­kä odo­te­taan epäonnistuvan.

    Vähän sama ku olis lai­van kap­tee­ni ja lai­va olis menos­sa vähän vika­suun­taan niin olis vaan sil­leen, että en viit­ti kään­tää ruo­ria. Parem­pi vaan men­nä vikaan.

    Mun mie­les­tä jos on pää­mää­rä ja mat­kus­ta­jat olet­taa pää­se­vän­sä sin­ne, niin on parem­pi kor­ja­ta kurs­sia ku olla korjaamatta.

    Pai­ne­taan­ko rahaa lisää, jot­ta nomi­naa­li­nen saa­daan nousuun vie­lä sit­ten kun on teh­ty Zimbabwet?

    Eli sä varas­toit jo kivää­re­jä, luo­te­ja, kul­ta­ko­li­koi­ta, soke­ria ja purk­ki­ruo­kaa sil­tä varal­ta, että reaa­li­nen talous romah­tas 99,8% vuo­des­sa, niin pääs­täs 600% inflaa­tioon nomi­naa­li­ses­sa BKT-targetissa?

  91. Austrian: Edel­leen­kään mä en väi­tä, että kes­kus­pank­ki kan­nat­taa olla. Mä väi­tän, että jos meil­lä on kes­kus­pank­ki niin sen on parem­pi mää­ri­tel­lä rahan arvon (tai NBKT:n) kas­vu-ura ver­rat­tu­na sii­hen, että se ei mää­rit­te­le sitä.

  92. Kuu­lep­pas OS,

    Nyt menit täl­lä sydän­ki­rur­gi-esi­mer­kil­lä­si popu­lis­min / pro­vo­soin­nin puo­lel­le, ja ilmei­ses­ti vie­lä aivan tarkoituksella.

    Minä­hän tie­ten­kin provosoidun:

    Ettei täs­sä kom­men­tis­sa vain hai­se­kin Hege­lin hen­gen kalman-haju?

    Jos näin on, niin kyl­lä OSn kan­nat­tai­si rei­lus­ti tul­la ulos kaa­pis­ta ja tun­nus­tau­tua perus­marxi­lai­sek­si, yhdes­sä aate­to­ve­rin­sa Erk­ki Tuo­mio­jan kanssa…

    Kirur­git kuu­lu­vat nimit­täin opet­ta­jien ja polii­sien kans­sa samaan sar­jaan: He ovat tär­kei­tä yhteis­kun­nan pyö­rien ras­vaa­jia, mut­ta ei hei­dän työl­lään syn­ny mitään var­si­nais­ta lisäarvoa.

    Min­kä­hän­lai­nen yhteis­kun­ta se sel­lai­nen oli­si, jos­sa on val­ta­va mää­rä “tuo­ta­vaa työ­tä” teke­viä sydän­ki­rur­ge­ja leik­ka­mas­sa sydä­miä, joi­ta ei tar­vit­si­si edes lei­ka­ta? Kaa­mea­ta Breshneviläisyyttä!

    Kyl­lä niin kut­sut­tu tuot­ta­va työ, joka pyö­rit­tää yhteis­kun­tam­me pyö­riä, on sitä, jos­ta syn­tyy lisä­ar­voa. Sil­lä sit­ten voi­daan mak­saa yhteis­kun­nan tar­vit­se­mien kirur­gien ja polii­sien palkkoja.

    Tar­kem­min aja­tel­len: Kyl­lä­hän kirur­gi­pal­ve­luis­ta voi­si teh­dä busineksenkin!

    Tar­vit­see vain ottaa yrit­tä­jä­ris­ki ja ryh­tyä tar­joa­maan huip­pu­luo­kan kirur­gi­pal­ve­lu­ja vaik­ka­pa venä­läi­sil­le potilaille.

    Sii­nä sivus­sa voi­kin sit­ten lei­ka­ta myös suo­ma­lai­sia­kin sydämmiä!

    Sep­po Korppoo
    Tuot­ta­vaa työ­tä teke­vä yrit­tä­jä, joka ehdot­taa OSl­le ryh­ty­mis­tä kirur­gi-busi­ness-yrit­tä­jäk­si, jol­la teol­la hän voi­si todis­taa, ettei ole perusmaxilainen.

  93. Kirur­git kuu­lu­vat nimit­täin opet­ta­jien ja polii­sien kans­sa samaan sar­jaan: He ovat tär­kei­tä yhteis­kun­nan pyö­rien ras­vaa­jia, mut­ta ei hei­dän työl­lään syn­ny mitään var­si­nais­ta lisä­ar­voa.

    No, jos­tain ihan kum­mal­li­ses­ta syys­tä kui­ten­kin ne teol­li­suus­po­mot­kin, jot­ka joh­ta­vat siel­lä savu­piip­pu­teol­li­suu­des­sa nii­tä teh­tai­ta, halua­vat sin­ne pikem­min­kin töi­hin insi­nöö­re­jä kuin 7‑vuotiaita lap­sia. JOTAIN hyö­dyl­lis­tä sii­nä välis­sä kou­lun­pen­kil­lä vie­te­tys­tä 15–20 vuo­des­ta kum­min­kin ilmei­ses­ti on.

    Voi­daan myös miet­tiä sitä, että jos vaik­ka lak­kaut­tai­sim­me polii­sit ja palo­kun­nat tms koko­naan, niin miten­kä sen hyvin­voin­nin luo­mi­nen onnistuisi.

    JOKU täs­sä nyt on jon­kin sor­tin marxi­lai­nen, mut­ta väit­täi­sin, että se ei ole kyl­lä­kään Osmo.

  94. Kyl­lä minä väi­tän että kun polii­si jo pel­käl­lä ole­mas­sao­lol­la estää yri­tyk­se­ni toi­mis­to­jen keik­kaa­mi­sen, sii­tä syn­tyy sel­vää lisäarvoa.

  95. Kyl­lä­pä tuli paha mieli!

    Mitä­hän ne oikein opet­ta­vat siel­lä kii­te­tyis­sä kou­luis­sam­me, kun sel­lai­set talou­tem­me kan­nal­ta kes­kei­set nimet kuin Kant, Hegel, Marx, Lenin, Sta­lin, Adam Smith, jne. ovat käy­tän­nöl­li­ses­ti kat­soen tuntemattomia?

    Täs­sä tilan­tees­sa kai­ken­kar­vai­set popu­lis­tit voi­vat vie­dä kan­sa­lai­sia kuin päs­siä narussa.

    Sit­ten kun se päs­si on vie­ty Hegel-nimi­sel­le pel­lol­le, siel­lä ei olek­kaan yhtään ruo­hoa syötäväksi.

    Sit­ten se päs­si ajat­te­lee, että kyl­lä tämä on niin vää­rin! Onkin men­tä­vä lak­koon ja vaa­dit­ta­va, että eteen tuo­tai­siin heti pal­jon ruohoa.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, jon­ka päs­seil­lä on pal­jon ruohoa

  96. Sep­po kirjoittaa:

    Kirur­git kuu­lu­vat nimit­täin opet­ta­jien ja polii­sien kans­sa samaan sar­jaan: He ovat tär­kei­tä yhteis­kun­nan pyö­rien ras­vaa­jia, mut­ta ei hei­dän työl­lään syn­ny mitään var­si­nais­ta lisäarvoa. 

    Nyt käy­tät jotain kum­mal­lis­ta mää­ri­tel­mää työn lisä­ar­vol­le tai trol­laat. Toden­nä­köi­ses­ti jälkimmäistä.

    Mut­ta jat­ka­pa nyt. Sano­taan, että sama kirur­gi leik­kaa maa­nan­tai­na jul­ki­ses­sa sai­raa­las­sa ja tiis­tai­na yksi­tyi­ses­sä. Hän tekee kak­si ident­tis­tä leik­kaus­ta ident­ti­sil­le poti­lail­le. Ker­ro meil­le, mik­si edel­li­nen leik­kaus ei ole tuot­ta­vaa työ­tä, mut­ta jäl­kim­mäi­nen on?

  97. Kysy­tään­pä Sepol­ta vie­lä seu­raa­vaa: Onko kyse tuot­ta­vas­ta vai tuot­ta­mat­to­mas­ta työs­tä, jos sydän­ki­rur­gi toi­mii yksi­tyi­ses­sä sai­raa­las­sa, joka on myy­nyt jul­ki­sel­le sek­to­ril­le sydän­leik­kauk­sen? Entä jos on kyse itse mak­sa­vas­ta asiak­kaas­ta, joka tosin saa osan rahas­ta takai­sin Kelas­ta, niin onko se itse mak­set­tu osa leik­kauk­ses­ta lisä­ar­voa, mut­ta Kelan osuus lisäarvotonta? 

    Entä jos men­nään tosi­aan “Brezh­ne­vi­läi­seen NL:oon”, niin eikö siel­lä tuo­tet­tu lain­kaan lisäarvoa?

  98. Mä väi­tän, että jos meil­lä on kes­kus­pank­ki niin sen on parem­pi mää­ri­tel­lä rahan arvon (tai NBKT:n) kas­vu-ura ver­rat­tu­na sii­hen, että se ei mää­rit­te­le sitä.

    Kes­kus­pank­ki voi mää­rä­tä peri­aat­tees­sa vain rahan mää­rän, eikä sitä­kään koko­naan, kos­ka ihmi­set pitä­vät raha­na myös sel­lais­ta, mitä kes­kus­pank­ki ei ole luo­nut, kuten jotain vel­ka­kir­jo­ja jne. 

    Kun kes­kus­pank­ki ei voi mää­rä­tä (edes) rahan mää­rää, niin en vaan ymmär­rä miten se voi­si (täy­sin) mää­rä­tä inflaa­tion saa­ti sit­ten nomi­naa­li­sen bkt:n. Inflaa­tios­sa se voi pela­ta, kos­ka sii­nä olen­nais­ta ovat odo­tuk­set ja kes­kus­pank­ki voi pai­naa jar­rua tarvittaessa. 

    Luin kyl­lä noi­ta Moneyil­lusion jut­tu­ja, mut­ta en vaan yksin­ker­tai­ses­ti pidä nii­tä uskot­ta­vi­na. Pari käp­py­rää ja dra­maat­ti­sia sanan­kään­tei­tä, ja poliit­tis­ten vas­tus­ta­jien hauk­ku­mis­ta ei minua vali­tet­ta­vas­ti vakuu­ta. Ei vakuu­ta toki Krug­ma­nin­kaan suusta.

  99. Kirur­git kuu­lu­vat nimit­täin opet­ta­jien ja polii­sien kans­sa samaan sar­jaan: He ovat tär­kei­tä yhteis­kun­nan pyö­rien ras­vaa­jia, mut­ta ei hei­dän työl­lään syn­ny mitään var­si­nais­ta lisäarvoa.”

    Näkö­har­ha, joka joh­tuu sii­tä, että näi­den ryh­mien saa­mat palk­kiot kus­tan­ne­taan verovaroista.

    Jos sinun pitäi­si itse tila­ta ja mak­saa vapail­la mark­ki­noil­la sydän­leik­kauk­se­si, mati­kan opin­to­si ja rikos­tut­kin­ta­si, niin sil­loin­han nämä yllä­mai­ni­tut ryh­mät alkai­si­vat tie­na­ta rutos­ti rahaa.

  100. Tie­de­mies:

    Kes­kus­pank­ki voi mää­rä­tä peri­aat­tees­sa vain rahan mää­rän, eikä sitä­kään koko­naan, kos­ka ihmi­set pitä­vät raha­na myös sel­lais­ta, mitä kes­kus­pank­ki ei ole luo­nut, kuten jotain vel­ka­kir­jo­ja jne.

    No suun­nil­leen näin. Eli kes­kus­pank­ki voi vähen­tää tai kas­vat­taa rahan mää­rää talou­des­sa lähes rajat­ta. (Ok, jos se vetää ihan kai­ken rahan mark­ki­noil­ta niin sin­ne jää sil­ti vie­lä jon­kin ver­ran rahaa, mut­ta kes­kus­pank­ki ei iki­nä oo lähes­kään vetä­mäs­sä kaik­kee rahaa markkinoilta.)

    Kun kes­kus­pank­ki ei voi mää­rä­tä (edes) rahan mää­rää, niin en vaan ymmär­rä miten se voi­si (täy­sin) mää­rä­tä inflaa­tion saa­ti sit­ten nomi­naa­li­sen bkt:n.

    Eli kun kes­kus­pank­ki voi mää­rä­tä rahan mää­rän, niin se voi mää­rä­tä kaik­ki nomi­naa­li­set suureet.

    Tää on ana­lo­gi­nen sii­hen, että jos saa mää­rä­tä miten pit­kä on met­ri, niin voi mää­rä­tä kaik­ki mat­kat met­reis­sä. Eli ei oo ole­mas­sa mat­kaa min­kä pituut­ta met­reis­sä ei vois määrittää.

    Eikä sii­nä mitään, ei se tie­tys­ti aina onnis­tu jus­tiin­sa, mut­ta kes­kus­pan­kil­la on kei­no­ja, mil­lä se voi onnis­tua huo­mat­ta­vas­ti parem­min ku nykyisin.

    Mun mie­les­tä vaik­ka kes­kus­pank­ki ei suo­raan voi vai­kut­taa mihin­kään muu­hun ku rahan mää­rään mark­ki­noil­la sen kan­nat­taa tar­ge­toi­da jotain muu­ta ku rahan mää­rää mark­ki­noil­la, ku se ei oo yhtään olen­nai­nen asia. Noh sii­tä voi­daan sit väi­tel­lä, että kant­siiks sen tar­ge­toi­da inflaa­tioo vai NBKT:ta, mut­ta kum­paa tahan­sa se tar­ge­toi, niin sen kan­nat­tas käyt­tää väli­nei­tä, jot­ka tekee sii­hen tar­get­tiin pää­se­mi­ses­tä mah­dol­li­sim­man toden­nä­köis­tä, eli siis tar­ge­toi­da taso­ja, eikä kas­vu­no­peuk­sia ja mää­rit­tää raha­po­li­tiik­kan­sa mark­ki­nao­do­tus­ten mukaan. Esim. jos kes­kus­pan­kil­la on rahan arvol­le vuon­na 2013 tar­get­ti 95 ja mark­ki­nat ennus­taa, että rahan arvo 2013 on 97, niin kes­kus­pan­kin pitää lisä­tä inflaatioo.

    Pari käp­py­rää ja dra­maat­ti­sia sanan­kään­tei­tä, ja poliit­tis­ten vas­tus­ta­jien hauk­ku­mis­ta ei minua vali­tet­ta­vas­ti vakuuta.

    No tus­kin­pa tol­la­nen nyt ketään kovin fik­sua vakuut­tas. The­mo­neyil­lusio­nis­sa, worthw­hi­le cana­dian ini­tia­ti­ves­sa ja mone­ta­ry free­do­mis­sa on aika pal­jon tän teo­rian selit­tä­mis­tä. Sitä ei käy kiel­tä­mi­nen, että var­sin­kin the­mo­neyil­lusio­nis­sa on kans nois­ta sun mai­nit­se­mia juttuja.

    Toi­saal­ta täs­sä­kin ket­jus­sa lin­ka­tuis­sa kir­joi­tuk­sis­sa on huo­mat­ta­van vähän dra­maat­ti­sia sanan­kään­tei­tä, poliit­tis­ten vas­tus­ta­jien hauk­ku­mis­ta (tar­ko­tat var­maan raha­po­liit­tis­ten vas­tus­ta­jien?) eikä pal­joo käppyröitä.

    Sen sijaan niis­sä on pal­jon hyvää poh­dis­ke­lua raha­po­li­tii­kas­ta, jota ei kyl­lä kan­nat­tas sivuut­taa ihan noin yksoikosesti.

  101. Sep­po Korp­poo: “Ettei täs­sä kom­men­tis­sa vain hai­se­kin Hege­lin hen­gen kalman-haju?”

    Name-drop­ping! Ja Hege­lin talous­teo­ria oli?

  102. Sep­po, tote­sit että “Min­kä­hän­lai­nen yhteis­kun­ta se sel­lai­nen oli­si, jos­sa on val­ta­va mää­rä “tuo­ta­vaa työ­tä” teke­viä sydän­ki­rur­ge­ja leik­ka­mas­sa sydä­miä, joi­ta ei tar­vit­si­si edes leikata?”

    Min­kä­hän­lai­nen yhteis­kun­ta se sel­lai­nen oli­si, mis­sä teh­täi­siin pape­ri­teh­taas­sa pape­ria, jol­le kukaan ei piir­rä tai auto­teh­taas­sa auto­ja, joil­la kukaan ei aja? 

    Kirur­gi tekee aivan val­ta­van tuot­ta­vaa työ­tä. Isä­ni sel­kä lei­kat­tiin muu­ta­ma vuo­si taka­pe­rin, ja kirur­gin las­ken­nal­li­nen palk­kio lie­nee ollut jos­sain ton­nin huja­koil­la. Ilman leik­kaus­ta isä­ni ei oli­si kyen­nyt teke­mään töi­tä lain­kaan. Väi­te, jon­ka mukaan leik­kaus oli­si täy­sin tuot­ta­ma­ton, on niin ilmei­sel­lä taval­la vir­heel­li­nen, että ei sitä oikein osaa edes kommentoida.

  103. Suo­mes­sa on demo­kraat­ti­nen jär­jes­tel­mä, jon­ka perus­teel­la on sovit­tu sii­tä, että mitä pal­ve­lu­ja yhteis­kun­ta antaa kansalaisilleen. 

    Näi­tä ovat esi­mer­kik­si ter­vey­den­hoi­to, polii­sin anta­ma tur­va, kou­lu­tus­pal­ve­lut, yms.

    Nämä jul­ki­set pal­ve­lut pyri­tään mak­sa­maan kerää­mäl­lä eri­lai­sa vero­ja, mak­su­ja, yms.

    Pidem­män pääl­le mel­keim­pä kaik­ki näin kerä­tyis­tä tulois­ta voi­daan saa­da vain lisä­ar­voa tuot­ta­vas­ta työs­tä. Täl­lais­ta työ­tä jul­ki­sia pal­ve­lu­ja tuot­ta­vat hen­ki­löt eivät tee.

    Lisä­ar­voa tuot­ta­vaa työ­tä on esi­mer­kik­si lai­vo­jen raken­ta­mi­nen, pape­rin­te­ko, Nokian kän­ny­köi­den ohjel­moin­ti, yms.

    Jos val­tion ja kun­tien kerää­mät varat eivät rii­tä, jou­du­taan otta­maan jul­kis­ta vel­kaa. Täs­sä tilan­tee­sa Suo­mi on nyt.

    Tilan­teen voi kor­ja­ta kulu­ja leik­kaa­mal­la ja/tai nime­no­maan yksi­tyis­sek­to­rin talous­kas­vus­ta saa­ta­vil­la lisätuloilla.

    Jul­ki­sen puo­len työn­te­ki­jöi­den mää­rä on nelin­ker­tais­tu­nut sit­ten 60-luvun ja hei­tä on nyt kak­si jokais­ta yksi­tyis­puo­len viit­tä työn­te­ki­jää koh­den, jot­ka jou­tu­vat hei­dät elättämään.

    Nykyi­ses­sä glo­baa­li­kil­pai­lus­sa tämä suh­de­lu­ku on aivan lii­an suu­ri. Se on siis pak­ko korjata.

    Kos­ka­pa teh­das­teol­li­suut­ta ollaan aja­mas­ta maas­ta pois, eikä se muu­ten­kaan tar­joa tar­peek­si työ­paik­ko­ja, ainoa vaih­toeh­to vält­tä­mät­tö­män talous­kas­vu saa­mi­seen on PK-sek­to­rin tuot­ta­va työ.

    Tämän aikaan­saa­mi­sek­si Suo­mes­ta pitää raken­taa yrit­tä­jäyh­teis­kun­ta, jos­sa yrit­tä­jä­ris­kis­tä ja toi­sien palk­kaa­mi­ses­ta voi saa­da kun­non korvauksen. 

    Tätä eivät perus­marxi­lai­set kui­ten­kaan ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä halua­si sal­lia. Sen sijaan yrit­tä­jät tupla­ve­ro­te­taan kuralle.

    On sel­vää, että Suo­mi ja koko maa­il­ma elää nyt niin suu­res­sa mur­rok­ses­sa, että Hege­lis­tä läh­te­vät van­hat teo­riat eivät enää päde.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka tekee tuot­ta­vaa työ­ta ja työl­lis­tää muitakin

  104. Tie­de­mies:

    EKP:lle mää­ri­tel­tiin alus­ta asti teh­tä­väk­si inflaa­tion hil­lin­tä, tämä oli FEDin­kin de fac­to pää­mää­rä Vol­ke­rin kau­del­ta aina Ber­nan­ken kau­den alkuun.

    FED:n teh­tä­vi­nä on tur­va­ta työl­li­syys ja pitää inflaa­tio kuris­sa. Efek­tii­vi­sen täys­työl­li­syy­den yllä­pi­to tar­koit­taa sitä BKT:n kas­vun pysy­mis­tä väes­tön- ja tuot­ta­vuu­den kas­vun mukai­sel­la trendilinjalla.

    http://www.federalreserve.gov/aboutthefed/section2a.htm

    USA on nyt ensim­mäis­tä ker­taa sit­ten 1930-luvun sii­nä tilan­tees­sa, että täys­työl­li­syys on kau­ka­na, mut­ta kor­ko­ja ei voi enää nol­las­ta alem­mak­si­kaan laskea. 

    Oli­si hul­lua ja FED:in laki­sää­tei­sen teh­tä­vän vas­tais­ta, jos he kes­kit­tyi­si­vät inflaa­tion tor­jun­taan aika­na, jol­loin inflaa­tio ei ole ongel­ma, mut­ta työt­tö­myys sel­väs­ti on.

  105. Pää­point­ti ei var­maan­kaan ole se että kuka mak­saa mis­tä­kin pal­ve­lus­ta mitäkin.

    Klas­si­ses­sa poliit­ti­ses­sa talous­tie­tees­sä ja sosia­lis­ti­ses­sa mate­ri­aa­li­ta­se­jär­jes­tel­mäs­sä tuo­tan­toa oli vain jalos­tus, alku­tuo­tan­to ja pal­ve­luis­ta ainos­taan ne jot­ka osal­lis­tui­vat hyö­dyk­kei­den siir­tä­mi­seen ja jake­luun kuluttajille.

    Siis kirur­gi ei osal­lis­tu tuo­tan­toon mak­soi hänen palk­kan­sa kuka tahan­sa vaan hänen tulon­sa ovat peräi­sin tulon­siir­rois­ta (yksi­tyi­ses­ti mak­set­tu­na tulon­siir­to­ja koti­ta­louk­sien kes­ken ja jul­ki­ses­ti mak­set­tu­na vero­ja sekä tulon­siir­to­ja jul­ki­sen sek­to­rin ja koti­ta­louk­sien välillä).

    Toi­saal­ta ark­ki­teh­din ja raken­ne­suun­nit­te­li­jan työn arvo näkyy lop­pu­tuot­tee­na syn­ty­vän raken­nuk­sen arvos­sa eli hei­dän työn­sä on tuo­tan­toa! Näin siis materiaalitasejärjestelmässä…

    Mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti edel­lis­tä ajat­te­lua nou­dat­ta­vas­sa maa­il­mas­sa ei siis voi olla ole­mas­sa pal­ve­lu­yh­teis­kun­taa vaan se on tulonsiirtoyhteiskunta! 🙂

    Adam Smith edus­ti juu­ri edel­lis­tä näkö­koh­taa, mut­ta toi­saal­ta hänen sys­tee­mis­sään kou­lu­tus on inves­toin­ti, mitä se nykyi­ses­sä kan­san­tu­los­ys­tee­mis­sä ei ole. Smit­hil­le tosin kou­lu­tuk­sen tuot­ta­ma lisä­an­sio oli palk­kaa, ei tuot­toa kou­lu­tuk­seen sido­tul­le pää­omal­le mikä oli­si loogisempaa.

    Mate­ri­aa­li­tuo­tos­jär­jes­tel­mäs­tä voi­daan kir­jan­pi­dol­li­ses­ti ja tilien koko­nai­suuk­sien kaut­ta luo­da var­maan­kin loo­gi­ses­ti yhte­näi­nen sys­tee­mi, mut­ta voi­ko sel­lai­sel­la aksio­maat­ti­sel­la jär­jes­tel­mäl­lä kaik­kein luon­nol­li­sim­min kuva­ta talou­del­lis­ta todellisuutta?

  106. Vähän myö­häs­sä, mut lai­te­taan nyt viel:

    Art­tu­ri:

    Eli siis kun ihmi­set tekee sopi­muk­sia, niin ne tekee ne ole­tuk­sel­la, että talous kehit­tyy sil­leen kun se ole­tus­ten mukai­ses­ti kehit­tyy. Sit jos se kehi­tys poik­kee ole­te­tus­ta, niin nii­den sopi­muk­set voi olla mah­dot­to­mia noudattaa.

    Niin eli jos RBKT putoo ja rahan mää­rää ei lisä­tä siten, et NBKT pysyis tren­dil­lä, niin esim. osa velal­li­sis­ta ei pys­ty mak­sa­maan vel­ko­jaan. Mut vaik NBKT pidet­täis tren­dil­lä, niin vel­ko­ja ottaa kui­ten­kin hit­tii, jos se ei osan­nu enna­koi­da RBKT:n kuop­paa ja siis sitä et saa lai­naa­man­sa rahan taka­sin vähem­piar­vo­se­na ku kuvit­te­li saavansa. 

    Tajuun sen, et jos hit­tiä ote­taan joka tapauk­ses­sa, niin käy­tän­nöl­li­syy­den kan­nal­ta voi olla hyvä lait­taa rahaa kier­toon sen ver­ran, et sopi­muk­set tulee täyt­te­tyks. Mut eten­kin se on hyvä net­to­ve­lal­li­sen kan­nal­ta, joka saat­taa hyö­tyä ihan hel­ve­tis­ti. Eiks tää nyt tuo­ta vää­ris­ty­nyt­tä kan­nus­tin­ta tehä sel­la­sia sopi­muk­sia, joi­ta ei tekis, ellei tie­täis kes­kus­pan­kin lisää­vän rahan mää­rää reaa­li­sen puo­len pudo­tes­sa? Eli tuot­taaks NBKT tar­get ite osan niis­tä sopi­muk­sis­ta, joi­den sä sanot default­taa­van jos rahan mää­rää ei lisät­täis niin et pysy­tään targetissa?

    Siks, että jen­gi ei default­taa nii­tä sopi­muk­sia mit­kä ne on sol­mi­nu sil­lä ole­tuk­sel­la, että talou­den tulot kas­vaa 5% vuo­des­sa ja jot­ka siis on ihan hyviä sopi­muk­sia sil­lä ole­tuk­sel­la, että tulot kas­vaa 5% vuodessa

    Niin ja toi tar­get taval­laan pakot­taa jen­gin toi­mi­maan sil­lä ole­tuk­sel­la, et tulot kas­vaa 5 % vuo­des­sa. Mut miks on parem­pi lait­taa ihmi­set olet­ta­maan tol­las­ta ku antaa nii­den tehä omat ole­tuk­sen­sa ja sopi­muk­sen­sa sen perus­teel­la, mikä näke­mys niil­lä on reaa­li­ses­ta kehi­tyk­ses­tä? Ja toi sopi­mus­ten “hyvyys” tos­sa sun 5 % esi­mer­kis­sä riip­puu sii­tä, mikä osa­puo­li satut ole­maan ja kuin­ka pal­jon reaa­li on poi­ken­nu nominaalisesta.

    Sel­la­nen tuli muu­ten mie­leen viel, et onks sul tos poh­jal­la ole­tuk­se­na jotain sen tapas­ta, et luo­to­nan­ta­jat kes­ki­mää­rin pys­tyy kan­ta­maan tap­pioi­ta parem­min ku luo­to­not­ta­jat ja siks reaa­lin not­kah­taes­sa las­kua kan­nat­taa­kin sysä­tä luo­to­nan­ta­jien maksettavaks?

  107. On yksi näi­tä hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kum­mal­li­suuk­sia, että kirur­gin, opet­ta­jan ja polii­sin työ­tä pide­tään tuot­ta­mat­to­ma­na, mut­ta min­kä tahan­sa voit­toa tuot­ta­van yri­tyk­sen toi­min­taa pide­tään tuot­ta­va­na ja yhteis­kun­taa ylläpitävänä.

    On ihan sel­vää, että kirur­gin työ on val­ta­van tuot­ta­vaa. Jos ihmi­set jou­tui­si­vat itse mak­sa­maan leik­kauk­sen­sa, niin kirur­gi voi­si pis­tää pys­tyyn yri­tyk­sen ja teh­dä sil­lä hui­keat voitot. 

    Täl­löin tosin kirur­gin pal­ve­luk­set oli­si­vat ver­rat­ta­via luk­susau­ton ostoon. Vain rik­kail­la oli­si nii­hin varaa ja rah­vas jäi­si ilman.

  108. Eli kun kes­kus­pank­ki voi mää­rä­tä rahan mää­rän, niin se voi mää­rä­tä kaik­ki nomi­naa­li­set suu­reet.

    Sovi­taan nyt, että olem­me täs­tä “eri miel­tä”, vähän niin­kuin sii­nä DNA:n mobii­li­laa­ja­kais­tan mainoksessa.

  109. Rogue:

    Mut vaik NBKT pidet­täis tren­dil­lä, niin vel­ko­ja ottaa kui­ten­kin hit­tii, jos se ei osan­nu enna­koi­da RBKT:n kuop­paa ja siis sitä et saa lai­naa­man­sa rahan taka­sin vähem­piar­vo­se­na ku kuvit­te­li saavansa.

    Tää on kans mun käsi­tys. (En oo lähes­kään 100% var­ma tästä.)

    Mut eten­kin se on hyvä net­to­ve­lal­li­sen kan­nal­ta, joka saat­taa hyö­tyä ihan helvetisti.

    Täs­tä­kään en oo 100% var­ma, mut­ta mul­la on se käsi­tys, että jos RBKT las­kee, niin ne velan anta­jat kär­sii joka tapauk­ses­sa ku talou­des­sa ei oo tar­peeks reaa­li­tuo­tan­too, että ne kaik­ki velat voi­tas mak­saa reaalisesti.

    Sit on vaan valin­ta, että mak­se­taanks yksi­köis­sä sama mää­rä, mut­ta hal­vem­mil­la yksi­köil­lä vai mak­se­taanks vähem­män yksi­köi­tä, mut­ta arvok­kaam­mil­la yksiköillä.

    Tää sama meka­nis­mi tapah­tuu siis kai­kil­la markkinoilla.

    esim. työ­mark­ki­noil­la on kans sama vaih­toeh­to ja ku on empii­ri­ses­ti havait­tu, että nomi­naa­li­set pal­kat ei jous­ta alas­päin, niin vaih­toeh­to mis­sä mak­se­taan sama mää­rä yksi­köi­tä, mut­ta hal­vem­mil­la yksi­köil­lä on parem­pi ku se, että yksi­köi­den mää­rää ruve­taan vähentämään.

    Eiks tää nyt tuo­ta vää­ris­ty­nyt­tä kan­nus­tin­ta tehä sel­la­sia sopi­muk­sia, joi­ta ei tekis, ellei tie­täis kes­kus­pan­kin lisää­vän rahan mää­rää reaa­li­sen puo­len pudotessa?

    No siis mä en sanos, että ne kan­nus­ti­met on vää­ris­ty­nei­tä, mut­ta siis joo mitä tasa­pai­noi­sem­paa talous­ke­hi­tys on, niin sitä enem­män pys­tyy luot­ta­maan sen tasa­pai­noi­suu­teen. Eli jos meil­lä olis vaik­ka sel­la­nen kes­kus­pank­ki, että se arpos NBKT:n muu­tok­sen aina vaik­ka jou­kos­ta ‑5% ja +10%, niin täs­sä talou­des­sa teh­täs eri­lai­sia sopi­muk­sia ku sel­la­ses­sa talou­des­sa mis­sä se on aina +5%.

    Mut muis­ta kans se, että sopi­muk­ses­sa on aina kaks osa­puol­ta. Jos tän aina +5% NBKT:n kas­vu antaa sun mie­les­tä kan­nus­ti­met velal­li­sil­le ottaa enem­män vel­kaa, niin ole­tet­ta­vas­ti se sit antaa kan­nus­ti­met niil­le velan anta­jil­le antaa vähem­män vel­kaa ja mark­ki­noi­den short side mää­rää aina mää­rän. Eli velan mää­rä lisään­tyy tän seu­rauk­se­na vaan sil­lon ku se kas­vat­taa sekä velal­lis­ten, että velan anta­jien kan­nus­ti­mia antaa ja ottaa lisää velkaa.

    Mä luu­len, että se paran­taa molem­pien kan­nus­ti­mia, kos­ka jos RBKT pie­ne­nee, niin NBKT:N pie­ne­ne­mi­ses­tä joh­tu­vaa ker­ran­nais­vai­ku­tus­ta ei tuu.

    Eli tuot­taaks NBKT tar­get ite osan niis­tä sopi­muk­sis­ta, joi­den sä sanot default­taa­van jos rahan mää­rää ei lisät­täis niin et pysy­tään targetissa?

    Eli ton mun edel­li­sen perus­te­lun mukaan tuottaa.

    Niin ja toi tar­get taval­laan pakot­taa jen­gin toi­mi­maan sil­lä ole­tuk­sel­la, et tulot kas­vaa 5 % vuodessa.

    No mä en käyt­täs sanaa pakot­taa, mut­ta joo jos saat 100% var­muu­den sii­tä, että huo­men­na sataa, niin se pakot­taa sut toi­mi­maan sen mukaan, että huo­men­na sataa. Tää on kui­ten­kin parem­pi tilan­ne ku se, että sais epä­var­man ennus­teen ja sit jou­tus toi­miin sen perusteella.

    Mut miks on parem­pi lait­taa ihmi­set olet­ta­maan tol­las­ta ku antaa nii­den tehä omat ole­tuk­sen­sa ja sopi­muk­sen­sa sen perus­teel­la, mikä näke­mys niil­lä on reaa­li­ses­ta kehityksestä?

    Kos­ka epä­var­muus on pahas­ta. Jos nyt vaik­ka ajat­te­lis tätä rahan arvon kan­nal­ta, niin miten se olis hyvä, että sen sijaan, että kes­kus­pank­ki aset­tas jon­kun tie­tyn rahan arvon, niin se arpos sen rahan arvon jos­ta­kin joukosta?

    Ja toi sopi­mus­ten “hyvyys” tos­sa sun 5 % esi­mer­kis­sä riip­puu sii­tä, mikä osa­puo­li satut ole­maan ja kuin­ka pal­jon reaa­li on poi­ken­nu nominaalisesta.

    No ei mun mie­les­tä. Jos aja­tel­tas, että sopi­muk­set ei olis nomi­naa­li­sia vaan reaa­li­sia, niin jos tulee reaa­li­nen shok­ki, niin ne reaa­li­set sopi­muk­set kusee ja se kuse­mi­nen tapah­tuu sil­leen, että jos ei oo mil­lä mak­saa, niin sit se jol­le mak­se­taan ei saa kaikkee.

    Sel­la­nen tuli muu­ten mie­leen viel, et onks sul tos poh­jal­la ole­tuk­se­na jotain sen tapas­ta, et luo­to­nan­ta­jat kes­ki­mää­rin pys­tyy kan­ta­maan tap­pioi­ta parem­min ku luo­to­not­ta­jat ja siks reaa­lin not­kah­taes­sa las­kua kan­nat­taa­kin sysä­tä luo­to­nan­ta­jien maksettavaks?

    On. Tai tää pätee muil­la­kin ku luot­to­mark­ki­noil­la. Esim. työ­mark­ki­noil­la, jos fir­ma ei tuo­ta riit­tä­väs­ti mak­saak­seen pal­kat, niin sit se lopet­taa tai pot­kii jen­gii pihalle.

  110. Rogue: “Sel­la­nen tuli muu­ten mie­leen viel, et onks sul tos poh­jal­la ole­tuk­se­na jotain sen tapas­ta, et luo­to­nan­ta­jat kes­ki­mää­rin pys­tyy kan­ta­maan tap­pioi­ta parem­min ku luo­to­not­ta­jat ja siks reaa­lin not­kah­taes­sa las­kua kan­nat­taa­kin sysä­tä luo­to­nan­ta­jien maksettavaks?”

    Hom­ma ei mene ihan noin. Jos luo­to­not­ta­jat eivät pys­ty mak­sa­maan vel­ko­jaan, se mak­sa­mat­ta jää­nyt vel­ka jää joka tapauk­ses­sa velan anta­jan maksettavaksi. 

    Se var­si­nai­nen ero tulee sii­tä, että luo­to­nan­ta­jan on vai­ke­aa tie­tää ket­kä luo­to­not­ta­jat ovat nii­tä, jot­ka pys­ty­vät mak­sa­maan ja ket­kä nii­tä, jot­ka eivät pys­ty mak­sa­maan. Täs­tä seu­raa se, että mak­su­ky­vyt­tö­mien vel­ko­jen uudel­leen­jär­jes­te­ly taval­la, joka on sekä luo­to­nan­ta­jan että luo­to­not­ta­jan hyö­dyk­si, on vai­ke­aa. (Jos aihe kiin­nos­taa enem­män, voi lukea agent-princi­pal teo­ri­aa talous­tie­teen puo­lel­la, joka tut­kii tämän­tyyp­pi­siä ongelmia.)

    Nomi­naa­li­sen BKT:n pitä­mi­nen tasai­sel­la kas­vut­ren­dil­lä tar­koit­taa ensi­si­jai­ses­ti sitä, että luot­to­so­pi­mus­ten BKT:n kehi­tys­ris­ki siir­tyy luo­to­not­ta­jil­ta luo­to­nan­ta­jil­le. Jos BKT kehit­tyy huo­nos­ti, se raha, jon­ka saat takai­sin, onkin vähem­män arvois­ta kun kuvit­te­lit. Jos BKT kehit­tyy hyvin, takai­sin saa­ma­si raha on arvok­kaam­pi kuin kuvittelit. 

    Luot­to­kupla ja sen puh­kea­mi­nen on pal­jon vaa­ral­li­sem­pi talou­del­le kuin osa­ke­kupla. Tämä joh­tuu sii­tä, että kun osa­ke­kupla puh­ke­aa, kaik­ki tie­tä­vät kuka hävi­si ja kuin­ka paljon.
    Luot­to­kuplan puh­je­tes­sa seu­raa pit­kä kausi, jol­loin luo­to­nan­ta­jat ja luo­to­not­ta­jat vään­tä­vät kät­tä sii­tä, kuka pää­tyy mak­sa­maan. Ja molem­mat tie­ten­kin yrit­tä­vät saa­da veron­mak­sa­jat hoi­ta­maan las­kun. Ja samal­la talou­den pyö­rät pyö­ri­vät tyh­jä­käyn­tiä ja vahin­koa syn­tyy pal­jon enem­män kuin kupla alun­pe­rin oli tehnytkään.

  111. Juha:

    On yksi näi­tä hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kum­mal­li­suuk­sia, että kirur­gin, opet­ta­jan ja polii­sin työ­tä pide­tään tuot­ta­mat­to­ma­na, mut­ta min­kä tahan­sa voit­toa tuot­ta­van yri­tyk­sen toi­min­taa pide­tään tuot­ta­va­na ja yhteis­kun­taa ylläpitävänä.

    Ei nii­tä pidä tuot­ta­mat­to­ma­na muut kuin Korppoo.

  112. Juha,

    Sanot, että “On yksi näi­tä hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kummallisuuksia…”

    Olet tajun­nut asian yti­men aivan oikein!

    Kii­tos sii­tä, sil­lä se on nykyi­sin harvinaista.

    Olen tie­ten­kin samaa miel­tä kans­sa­si sii­tä, että kirur­gin työ on IHMISOIKEUKSIEN kan­nal­ta kat­sot­tu­na “hui­kean tuottavaa”.

    Täs­sä onkin asian var­si­nai­nen ydin.

    Pitää läh­teä käy­mään tätä läpi aivan alus­ta asti:

    Filo­so­fi Hegel, jol­ta sosia­lis­min / marxis­min teo­riat ovat alun­pe­rin kotoi­sin, on täs­sä suh­tees­sa mer­kit­tä­vä. Hege­lin mukaan kai­ken läh­tö­koh­ta on val­tio, jota kan­san pitää palvella.

    Sosia­lis­min teo­rias­sa ei ole IHMISEN käsi­tet­tä ollen­kaan, on vain luok­kia ja mas­so­ja. Täs­tä joh­tuen myös­kään IHMISOIKEUKSIA ei ole.

    Sosia­lis­ti­sen opin mukaan val­tion pitäi­si ottaa kaik­ki ris­ki ja rahat itsel­len ja jakaa “oikeu­den­mu­kai­ses­ti” kaik­ki tar­peel­li­nen hyvä kan­sal­le, joka “iloi­ses­ti” tekee val­tion heil­le mää­rää­miä töitä.

    Sen sijaan filo­soi­fi Kant läh­tee sii­tä, että IHMINEN on kai­ken läh­tö­koh­ta. Val­tion tulee siis pal­vel­la ihmis­tä. Tulee siis olla IHMISOIKEUKSIA.

    Kun tar­kas­tel­laan niin­kut­sut­tua “hyvin­voin­ti-yhteis­kun­taa” Hege­lin ja Kan­tin näkö­kul­mis­ta, tul­laan­kin ihmi­sen kan­nal­ta eri­lai­siin johtopäätöksiin:

    1) Hegeliäis/marxilainen sosia­lis­ti­nen utopia

    Kuten tun­net­tua, kal­man­ha­jui­nen uto­pia-sosia­lis­min kokei­lu esim. Neu­vos­to­lii­tos­sa romah­ti juu­ri ihmi­soi­keuk­sien puutteeseen.

    Ihmi­set lopul­ta kiel­täy­tyi­vät teke­mäs­tä töi­tä sosia­lis­min ideoi­den mukaan, kos­ka se ei anta­nut mah­dol­li­suut­ta itse käyt­tää oman työn­sä ja ideoi­den­sa tulok­sia per­heen elin­ta­son nos­ta­mi­seen ja oman tule­vai­suu­den rakentamiseen.

    Onkin sanot­tu, että täl­lai­sia kokei­lu­ja pitäi­si teh­dä rotil­la, eikä ihmisillä.

    2) Kan­tin mukai­nen markkinatalous

    Kan­tin mukai­nen yhteis­kun­ta perus­tuu mark­ki­na­ta­lou­teen, joka moot­to­rei­na ovat yksit­täi­sen vapaan ihmi­sen työ ja ideat. Nii­den kaut­ta voi­daan tehok­kaas­ti kehit­tää uut­ta tek­no­lo­gi­aa, talous­kas­vua ja hyvinvointia.

    Äärie­si­merk­ki­nä täs­sä voi vii­ta­ta juu­ri edes­men­nee­seen Ste­ve Jobsiin.

    Mitä sit­ten Suo­mes­sa pitäi­si nyt tehdä?

    1) Pitää hylä­tä sosialismiutopian-idea

    Suo­ma­lai­set en eivät nykyi­sin elä min­kään­lai­ses­sa uto­pia-sosia­lis­min “hyvinvointi-yhteiskunta”-versiossa, vaik­ka perus­marxi­lai­set koet­ta­vat­kin ihmi­siä täl­lai­seen aja­tuk­seen harhauttaa.

    Kyl­lä oli­si jo aika sil­le, että perus­marxi­lai­set tuli­si­vat ulos kaa­peis­taan ja rehel­li­ses­ti pal­jas­tai­si­vat punai­sen Hegel-värinsä. 

    Pitää lopet­taa suo­ma­lais­ten aja­tus­ten mani­pu­loin­ti käyt­tä­mäl­lä epä­mää­räis­tä “poh­jois­mai­nen hyvin­voin­ti-yhteis­kun­ta”- käsitettä.

    Tilan­ne on nyt sel­lai­nen, että on paras­ta puhua asiois­ta rei­lus­ti nii­den oikeil­la nimillään.

    3) Kol­mas maailmansota

    Eläm­me nyt nopea­tem­poi­sen ja glo­baa­lin talous­so­dan olo­suh­teis­sa, jos­sa armoa ei anne­ta. Tätä rajua sotaa käy­dään 24/7 tek­nii­kas­ta, mark­ki­na-osuuk­sis­ta ja luonnonresursseista.

    4) Mani­fes­ti “yrit­tä­jä-Suo­mes­ta”

    Jot­ta sel­viy­tyi­sim­me voit­ta­ja­na täs­tä kol­man­nes­ta maa­il­man­so­das­ta, Suo­mes­tam­me pitää raken­taa kil­pai­lu­ky­kyi­nen Yrittäjä-yhteiskunta:

    - Jul­ki­set pal­ve­lut (=ter­veys­pal­ve­lut, polii­si, kou­lu­tus, sosi­aa­li­puo­li, jne), pitää orga­ni­soi­da huippu-tehokkaasti.
    — Pitää mak­saa jul­ki­sel­la sek­to­ril­la työs­ken­te­le­vil­le kun­non palkkaa
    — Jul­ki­set menot kate­taan kil­pai­lu­ky­syi­sen alhai­sil­la veroil­la ja maksuilla.
    — Pitää vapaut­taa suo­ma­lai­nen yrit­tä­jä käyt­tä­mään par­haat suo­ma­lai­set resurs­sit lisä­ar­voa tuot­ta­vaan talous­kas­vuun ja tois­ten työllistämiseen.
    — Tämä voi kui­ten­kin tapah­tua vain edel­lä­mai­ni­tus­sa sodas­sa saa­tu­jen voit­to­jen kaut­ta, mikä edel­lyt­tää kun­non kor­vaus­ta yrit­tä­jä/­so­ta-ris­kin ottamisesta.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä ja kol­man­nen maa­il­man­so­dan eturintamataistelija

  113. Filo­so­fik­si aiko­va ent. yrit­tä­jä Sep­po Korp­poo ottaa esil­le mm. seu­raa­vat eri­koi­set termit:
    1) Hegeliäis/marxilainen sosia­lis­ti­nen utopia
    2) Kan­tin mukai­nen markkinatalous

    Vai­kea on ymmär­tää, mitä punais­ta oli Hege­lin (siis Georg Frie­de­ric Hege­lin, voi olla, että yrit­tä­jä­jär­jes­tön teks­teis­sä esiin­tyy muu­kin Hegel) abso­luut­ti­ses­sa idea­lis­mis­sa oli­si mitään punaista.
    Hegel oli mel­ko lail­la Kan­tin lin­joil­la eikä kum­pi­kaan esiin­ty­nyt talous­teo­ree­tik­ko­na. Niin että mitä­hän oli­si Kan­tin mark­ki­na­ta­lous — oli­si­ko puh­taan jär­jen kri­tiik­kiä vai kate­go­ris­ta imperatiivia?
    Kapi­ta­lis­min ongel­ma on edel­leen se, että sil­lä ei ole ideo­lo­gik­si kat­sot­ta­vaa filo­so­fia, joten tilaus­ta on.

  114. Sep­po Korppoo,

    Juu on sinul­la jotain asi­aa­kin minun mie­les­tä­ni, vaik­ka har­voin ketään peukutankaan.

    Jul­ki­syh­tei­söt vää­ris­tä­vät lii­kaa yrit­tä­jyyt­tä tuki­po­li­tii­kal­la ja astu­mal­la yrit­tä­jien tiel­le. Suo­mes­sa tar­vi­taan inno­vaa­tioi­ta eikä pai­kal­leen jämäh­tä­nyt­tä hal­lin­nol­lis­ta byrokratiaa.

    Itse asias­sa eläm­me jo mie­les­tä­ni Suo­mes­sa todek­si sosia­lis­tis­ta val­tio­ta, jos­sa toi­saal­ta val­lit­see har­vain­val­ta ja lisäk­si kaik­kia kan­sa­lai­sia ei halu­ta­kaan mukaan min­ne­kään jär­jel­li­siin töihin.

  115. Jul­ki­sen hal­lin­non ylem­mät toi­mi­hen­ki­löt voi­si­vat men­nä lak­koon. Yhteis­kun­nan palk­ka­ra­ho­ja sääs­tyi­si val­ta­vas­ti eikä oli­si hait­taa kenellekään.

    Yhden oma­koh­tai­sen casen perus­teel­la he ovat olleet jo vuo­sia ns. ita­lia­lai­ses­sa hidas­tus­la­kos­sa. Asian voi tode­ta, vaik­ka kat­so­mal­la mon­ta­ko asi­aa hal­lin­to-oikeu­det rat­kai­se­vat per vuo­si. Siel­lä sisäi­nen ker­ho­toi­min­ta yms. on aktii­vis­ta – jut­tu­jen hoi­to passiivista.

    Jutut eri oikeus­as­teis­sa vii­py­vät ja vii­py­vät. Min­kään­lais­ta direk­tiooi­keut­ta ei tähän työ­suh­tees­taan erot­ta­mat­to­maan poruk­kaan ei ole kenel­le­kään. Teki­vät he mitä tahan­sa tai sit­ten ei mitään.

  116. Luot­to­kupla ja sen puh­kea­mi­nen on pal­jon vaa­ral­li­sem­pi talou­del­le kuin osa­ke­kupla.

    Bin­go! Ja miten onkaan, kum­pi nyt sit­ten altis­taa enem­män luot­to­kuplal­le, se, että mani­pu­loi­daan kor­ko­jen kaut­ta BKT:ta vai se, että pyri­tään pitä­mään inflaa­tio tie­tyis­sä rajoissa?

  117. Tie­de­mies: Et huo­man­nut sitä, että se luot­to­kupla on vaa­ral­li­sem­pi juu­ri sik­si, että kes­tää pit­kään sel­vit­tää kuka mak­saa ja kuin­ka pal­jon. Jos nomi­naa­li­sen BKT:n kas­vu vakioi­daan, niin luot­to­so­pi­muk­set muut­tu­vat luon­teel­taan lähem­mäk­si osa­ke­so­pi­muk­sia. Luot­to, joka sanoo minun mak­sa­van X euroa vii­den vuo­den pääs­tä, tar­koit­taa­kin sitä, että mak­san tie­tyn osuu­den kan­san­tu­los­ta vii­den vuo­den päästä.

  118. Art­tu­ri B:n mal­lis­sa on ole­tuk­se­na se, että reaa­li­sen BKT:n tip­pues­sa velal­li­set sel­viä­vät velois­taan, kos­ka inflaa­tio ylit­tää vel­ko­jen korot. Tämä on kui­ten­kin mah­dol­lis­ta ainoas­taan, jos vel­ko­ja ei ole sidot­tu inflaa­tio­ta myö­täi­le­vään korkotasoon.

    Näin oli Suo­mes­sa 1970-luvul­la, mut­ta se joh­tui sään­nös­tel­lyis­tä raha­mark­ki­nois­ta. Vapaas­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa velan korot sido­taan pää­sään­töi­ses­ti niin, että nimel­li­nen kor­ko ylit­tää joka tapauk­ses­sa inflaation. 

    Jos näin ei ole, syn­tyy väis­tä­mät­tä rahoi­tus­mark­ki­na­krii­si: raha ei lii­ku, kun se kan­nat­taa luo­tot­ta­mi­sen sijas­ta inves­toi­da esim. kul­taan. Iro­ni­ses­ti tätä NBKT-raha­po­li­tiik­ka pyr­kii välttämään. 

    Eli täs­sä ole­tet­tu ske­naa­rio, jos vel­ko­ja ei ole sidot­tu inflaatioon:

    1) Reaa­li­nen BKT-tip­puu, min­kä seu­rauk­se­na kes­kus­pank­ki löy­sää raha­po­li­tiik­kaan­sa pitääk­seen NBKT:n 5% kasvu-uralla. 

    2) Inflaa­tio ylit­tää korot. Tämä tekee lai­nois­ta ros­ka­lai­no­ja, kos­ka ne tuot­ta­vat tap­pio­ta. Pank­kien väli­nen luot­ta­mus hor­juu ja rahoi­tus­mark­ki­nat lamaantuvat. 

    3) Kiih­ty­väs­tä inflaa­tios­ta huo­li­mat­ta asun­to­jen hin­nat romah­ta­vat, sil­lä asun­to­mark­ki­noil­la kysyn­tä on tiu­kas­ti sidot­tu vel­ka­ra­han tar­jon­taan (uusien lai­no­jen kor­ko on koh­tuu­ton). Asun­to­jen arvo ei rii­tä vakuu­dek­si van­hoil­le asuntolainoille. 

    4) Samal­la rahan kysyn­tä tip­puu, sil­lä se kan­nat­taa inves­toi­da suo­ja­sa­ta­miin esim. kul­taan. Tämän joh­dos­ta kes­kus­pank­ki löy­sää raha­po­li­tiik­kaan­sa entisestään.

    5) Syn­tyy epä­miel­lyt­tä­vä kier­re. Raha­po­li­tiik­kaa löy­sen­net­tään, jot­ta nimel­li­nen BKT jat­kai­si kas­vu­aan. Nimel­li­sen BKT:n kas­vu kui­ten­kin tak­ku­aa, kos­ka rahoi­tus­mark­ki­noil­ta puut­tuu luottamus. 

    Lop­pu­tu­lok­se­na on joko hype­rin­flaa­tio (jos kes­kus­pank­ki ryh­tyy sete­li­ra­hoi­tuk­seen) tai
    deflaa­tio (kuten Japa­nis­sa: supe­ral­hai­nen ohjaus­kor­ko ei rii­tä elvyyt­tä­mään rahamarkkinoita).

  119. Rogue: Piti vie­lä sanoa sii­tä, että nyt kun me ollaan kes­kus­tel­tu sii­tä mitä käy kun RBKT kas­vaa jos­ta­kin syys­tä hitaam­min kuin se aikai­sem­min on kas­va­nut ja täs­sä tilan­tees­sa tulee tak­kiin luo­tot­ta­jal­le, niin tämä on tie­tys­ti vain osa mah­dol­li­sis­ta skenaarioista.

    Jos RBKT kas­vaa kes­ki­mää­rin 3% vuo­des­sa, niin jos se jos­kus kas­vaa hitaam­min niin vas­taa­vas­ti jos­kus se kas­vaa nopeam­min. Täs­sä tilan­tees­sa hyö­dyn saa se sopi­mus­os­a­puo­li, joka saa sovi­tun mää­rän yksi­köi­tä rahaa.

    Eli siis NBKT-tar­get­ti ei siir­rä vas­tuu­ta pel­käs­tään toi­sel­le sopi­mus­os­a­puo­lel­le vaan kes­ki­mää­rin se siir­tää sen vas­tuun aina sin­ne mis­sä on kykyä sitä vas­tuu­ta kantaa.

    Tie­de­mies:

    Ja miten onkaan, kum­pi nyt sit­ten altis­taa enem­män luot­to­kuplal­le, se, että mani­pu­loi­daan kor­ko­jen kaut­ta BKT:ta vai se, että pyri­tään pitä­mään inflaa­tio tie­tyis­sä rajoissa?

    No molem­mat var­maan altis­taa kuplal­le ihan yhtä paljon.

  120. Timo:

    Art­tu­ri B:n mal­lis­sa on ole­tuk­se­na se, että reaa­li­sen BKT:n tip­pues­sa velal­li­set sel­viä­vät velois­taan, kos­ka inflaa­tio ylit­tää vel­ko­jen korot.

    Ei nii­den kor­ko­jen oo pak­ko olla mata­lam­pia kuin inflaa­tio. Olen­nais­ta on, että talou­des­sa on tuloa sen ver­ran kuin ole­tet­tiin sil­loin kun nomi­naa­li­nen sopi­mus teh­tiin, eli kes­ki­mää­räi­ses­ti kaik­kien sopi­mus­ten nou­dat­ta­mi­seen riit­tää tulo­ja taloudessa.

    Jos näin ei ole, syn­tyy väis­tä­mät­tä rahoi­tus­mark­ki­na­krii­si: raha ei lii­ku, kun se kan­nat­taa luo­tot­ta­mi­sen sijas­ta inves­toi­da esim. kultaan.

    No rahat kan­nat­taa sijoit­taa kul­taan aina, kun kul­lan ris­ki­kor­jat­tu tuot­to antaa sii­hen aihet­ta. Ei kul­taan sijoit­ta­mis­ta pidä miten­kään yrit­tää estää, eikä ne sijoi­tuk­set ole miten­kään eri­tyi­ses­ti mis­tään pois. Tai siis joo sit­ten käy­te­tään enem­män resurs­se­ja kul­lan kai­va­mi­seen, mut­ta jos ihmi­set ker­ran halu­aa sitä kul­taa, niin on hyvä, että sen kai­va­mi­seen käy­te­tään resursseja.

    Tämä tekee lai­nois­ta ros­ka­lai­no­ja, kos­ka ne tuot­ta­vat tappiota.

    Ros­ka­lai­noik­si mää­ri­tel­lään kyl­lä yleen­sä lai­nat, jot­ka luul­ta­vas­ti jäte­tään maksematta.

    Pank­kien väli­nen luot­ta­mus hor­juu ja rahoi­tus­mark­ki­nat lamaantuvat.

    Eikö­hän se luot­ta­mus hor­ju enem­män, jos sen sijaan, että velat mak­se­taan arvot­to­mam­mis­sa yksi­köis­sä ne jäte­tään koko­naan mak­sa­mat­ta. Muu­ten­kin pank­kien väli­nen luot­ta­mus ei oo niin olen­nais­ta ku vois luul­la. (Ks. talous­ke­hi­tys ku FDR kas­vat­ti NBKT:ta ja reaa­li­nen talous kas­vo ihan muka­vas­ti, vaik­ka suu­ri osa pan­keis­ta oli katki.)

    Kiih­ty­väs­tä inflaa­tios­ta huo­li­mat­ta asun­to­jen hin­nat romah­ta­vat, sil­lä asun­to­mark­ki­noil­la kysyn­tä on tiu­kas­ti sidot­tu vel­ka­ra­han tar­jon­taan (uusien lai­no­jen kor­ko on kohtuuton). 

    Miten niin uusien lai­no­jen kor­ko on koh­tuu­ton? Miten niin kysyn­tä romah­taa asun­to­mark­ki­noil­la, jos NBKT kas­vaa 5%?

    Samal­la rahan kysyn­tä tip­puu, sil­lä se kan­nat­taa inves­toi­da suo­ja­sa­ta­miin esim. kul­taan. Tämän joh­dos­ta kes­kus­pank­ki löy­sää raha­po­li­tiik­kaan­sa entisestään.

    Jos rahan kysyn­tä tip­puu, niin kes­kus­pank­ki tie­tys­ti pitää raha­po­li­tiik­kan­sa sama­na, eli pitää NBKT:n 5% kas­vu-ural­la. Jos rahan kysyn­tä vähe­nee, niin tämä tapah­tuu tie­tys­ti rahan tar­jon­taa vähentämällä.

    Syn­tyy epä­miel­lyt­tä­vä kier­re. Raha­po­li­tiik­kaa löy­sen­net­tään, jot­ta nimel­li­nen BKT jat­kai­si kas­vu­aan. Nimel­li­sen BKT:n kas­vu kui­ten­kin tak­ku­aa, kos­ka rahoi­tus­mark­ki­noil­ta puut­tuu luottamus.

    Nimel­li­sen BKT:n kas­vu ei ole sidok­sis­sa rahoi­tus­mark­ki­noi­den luot­ta­muk­seen. ks. FDR 1930-luvulla.

    Lop­pu­tu­lok­se­na on joko hype­rin­flaa­tio (jos kes­kus­pank­ki ryh­tyy setelirahoitukseen)

    Tus­kin. Ei se RBKT nyt ikui­ses­ti las­ke, jos NBKT pide­tään kas­vu-ural­la. Tai vas­taa­vas­ti se RBKT las­kee enem­män, jos NBKT:nkin anne­taan laskea.

    tai
    deflaa­tio (kuten Japa­nis­sa: supe­ral­hai­nen ohjaus­kor­ko ei rii­tä elvyyt­tä­mään rahamarkkinoita).

    Jos NBKT kas­vaa 5% ja samal­la rahan arvo nousee, niin tämä­hän on ihan tosi hie­no jut­tu. Se tar­koit­taa, että reaa­li­nen BKT kas­vaa mahtavasti.

    (ja Japa­nin alhai­set korot on merk­ki sii­tä, että raha­po­li­tiik­ka on ollu tiuk­kaa ja sen odo­te­taan ole­van tiukkaa…)

  121. Luot­to, joka sanoo minun mak­sa­van X euroa vii­den vuo­den pääs­tä, tar­koit­taa­kin sitä, että mak­san tie­tyn osuu­den kan­san­tu­los­ta vii­den vuo­den pääs­tä.

    Ja se mark­ki­na­kor­ko mää­räy­tyy sen mukaan, mikä tämän kan­san­tu­lon usko­taan ole­van reaalisesti.

    Raha­po­li­tii­kas­sa ei ole ilmais­ta lou­nas­ta, jos inflaa­tion mal­til­li­suu­teen ei luo­te­ta, korot nousevat. 

    Minus­ta moneyil­lusio­nin teks­tit ja yli­pää­tään nomi­naa­li­tar­ge­tin puo­lus­tuk­set perus­tu­vat sii­hen, että usko­taan että luot­to­krii­sin jäl­keen usko­muk­set inflaa­tios­ta ovat ank­ku­roi­tu­neet lii­an alas ja sik­si reaa­liss­hok­ki on pahen­tu­nut. Mut­ta kun ne luot­to­so­pi­muk­set, joi­den varas­sa tämä nykyi­nen raha­krii­si lepää, on (Euroo­pas­sa aina­kin) teh­ty ole­tuk­sel­la, että inflaa­tio pysyy sii­nä 0–2 prosentissa.

    Minus­ta suu­rem­pi ongel­ma on moraa­li­ka­to: nykyi­nen tilan­ne ja luo­to­nan­ta­jien kyvyt­tö­myys ottaa vas­taan luot­to­tap­pioi­ta, on osoi­tus sii­tä, että kaik­ki uskoi­vat että EKP tms tulee ja pelas­taa. Ja samaan aikaan kaik­ki muut usko­vat sii­hen EKP:n inflaatiotargettiin. 

    En väi­tä, ettei puh­das inflaa­tio­tar­get­ti oli­si huo­no jos­kus, esi­mer­kik­si kun meil­lä on likvi­di­teet­ti­krii­si ja luot­to­kupla on puh­jen­nut. Esi­mer­kik­si Man­kiw ehdot­ti jos­kus jotain sen kal­tais­ta, että jos “n” on nomi­naa­li­nen kas­vu ja “i” on inflaa­tio, niin kor­ko­ta­so pitäi­si olla osa­puil­leen muo­toa x(n + i) tai jotain.

    Ongel­ma­na jokai­ses­sa stra­te­gias­sa kui­ten­kin on, että niil­lä on pit­kän aika­vä­lin peli­teo­reet­ti­nen vai­ku­tus. Inflaa­tio­tar­ge­tis­ta lais­ta­mi­nen tuot­taa lisää moraa­li­ka­toa, ja minus­ta rehel­li­ses­ti sanoen nbkt tar­get­ti kuu­los­taa cro­ny-kapi­ta­lis­tien ja sosia­lis­tien väliin lai­te­tul­ta “kom­pro­mis­sil­ta”, jos­sa reaa­li­puo­li saa kärsiä.

  122. tie­de­mies:

    Raha­po­li­tii­kas­sa ei ole ilmais­ta lou­nas­ta, jos inflaa­tion mal­til­li­suu­teen ei luo­te­ta, korot nousevat.

    Raha­po­li­tii­kas­sa on ilmai­nen lou­nas. Inflaa­tion pitä­mi­nen odo­tus­ten mukai­se­na. (ja NBKT:n pitä­mi­nen odo­tus­ten mukai­se­na ja inflaa­tio-odo­tus­ten pitä­mi­nen inflaa­tio­tar­ge­tin mukai­se­na ja NBKT odo­tus­ten pitä­mi­nen NBKT odo­tus­ten mukaisena)

    Mut­ta kun ne luot­to­so­pi­muk­set, joi­den varas­sa tämä nykyi­nen raha­krii­si lepää, on (Euroo­pas­sa aina­kin) teh­ty ole­tuk­sel­la, että inflaa­tio pysyy sii­nä 0–2 prosentissa.

    Ei tie­ten­kään ole. Minä kor­ja­sin sinua jo ker­ran, mut­ta tois­te­let edel­leen tätä aivan ilmi­sel­väs­ti vää­rää väi­tet­tä. EKP inflaa­tio­tar­get­ti on him­pun ver­ran alle 2%. Se ei ole 0–2%.

    Sopi­muk­set on teh­ty ole­tuk­sil­la, että kes­ki­mää­rin rahan arvo, NBKT, RBKT jne. muut­tu­vat ole­tus­ten mukaan.

    Jos todel­li­nen kehi­tys poik­ke­aa ole­te­tus­ta, niin tulee ongelmia.

    Sik­si the­mo­neyil­lusio­nis­sa ja muu­al­la puhu­taan sen puo­les­ta, että kes­kus­pan­kin kan­nat­taa pitää sen kont­rol­loi­ma olen­nai­sin nomi­naa­li­nen suu­re ole­tus­ten mukai­se­na. (Ja sen suu­reen kehi­tyk­sen mark­ki­nao­do­tuk­set “vakioina”.(Ja se ei oo niin olen­nais­ta, että onko se rahan arvon taso vai NBKT taso.)

    Minus­ta suu­rem­pi ongel­ma on moraa­li­ka­to: nykyi­nen tilan­ne ja luo­to­nan­ta­jien kyvyt­tö­myys ottaa vas­taan luot­to­tap­pioi­ta, on osoi­tus sii­tä, että kaik­ki uskoi­vat että EKP tms tulee ja pelastaa.

    Ei. Nykyi­nen tilan­ne ja luo­to­nan­ta­jien kyvyt­tö­myys ottaa vas­taan luot­to­tap­pioi­ta on osoi­tus sii­tä, että kaik­ki uskoi­vat (ihan jär­ke­väs­ti), että EKP ei käm­mää ja anna rahan arvon nous­ta lii­an kor­keek­si. (Tai vas­taa­vas­ti NBKT:n tip­pua lii­an matalalle.)

    Tää on ihan ana­lo­gi­nen tilan­ne sii­hen, ku vaik­ka ydin­voi­ma­la pamah­tas ja sen seu­rauk­se­na jot­kut bis­nek­set menis pui­hin. Sit vois väit­tää, että hei se, että ne bis­nek­set menee pui­hin siks, ku ne ei osan­nu ottaa huo­mioon, että ydin­voi­ma­la voi pamahtaa.

    Se, että joku epä­to­den­nä­köi­nen tapah­tu­ma tapah­tuu ja sen seu­rauk­se­na suun­ni­tel­mat menee plö­ri­näks ei oo osoi­tus sii­tä, että sii­hen epä­to­den­nä­köi­seen tapah­tu­maan ei varau­dut­tu. Jos mikään ei menis plö­ri­näks, niin se olis enem­min­kin osoi­tus sii­tä, että sii­hen epä­to­den­nä­köi­seen tapah­tu­maan varau­dut­tiin liikaa.

    En väi­tä, ettei puh­das inflaa­tio­tar­get­ti oli­si huo­no jos­kus, esi­mer­kik­si kun meil­lä on likvi­di­teet­ti­krii­si ja luot­to­kupla on puhjennut.

    Inflaa­tio­tar­get­ti on ihan yhtä hyvä ku NBKT-tar­get­ti esi­mer­kiks sil­lon, kun meil­lä on likvi­di­teet­ti­krii­si ja luot­to­kupla on puh­jen­nut. Se ero tulee reak­tios­ta reaa­li­siin tarjontashokkeihin.

    Esi­mer­kik­si Man­kiw ehdot­ti jos­kus jotain sen kal­tais­ta, että jos “n” on nomi­naa­li­nen kas­vu ja “i” on inflaa­tio, niin kor­ko­ta­so pitäi­si olla osa­puil­leen muo­toa x(n + i) tai jotain.

    Man­kew ehdotti: 

    [A]central bank that wants to achie­ve maxi­mum sta­bi­li­ty of eco­no­mic acti­vi­ty should use a price index that gives subs­tan­tial weight to the level of nomi­nal wages.

    (mun boldaus.)

    http://www.economics.harvard.edu/faculty/mankiw/files/target.pdf

    Man­kiw New York Timesissa:

    What the Fed could do, howe­ver, is codi­fy its pro­jec­ted price path of 2 percent. That is, the Fed could announce that, hereaf­ter, it would aim for a price level that rises 2 percent a year. And it would pro­mi­se to pur­sue policies to get back to the tar­get price path if shocks to the eco­no­my ever pus­hed the actual price level away from it.

    Tämä on olen­nai­nen osa mark­ki­na­mo­ne­ta­ris­tien poli­tiik­ka­suo­si­tuk­ses­ta. (Tän lisäks tulee mark­ki­naen­nus­teen tar­ge­toin­ti ja siir­ty­mi­nen inflaa­tio­tar­ge­tis­ta NBKT-tar­get­tiin, tai final sales volu­me targettiin.)

    Man­kiw jatkaa:

    MORE impor­tant, an announced tar­get path for infla­tion would add more cer­tain­ty to the eco­no­my. Ame­ricans plan­ning their reti­re­ment would have a bet­ter sen­se about the cost of living a deca­de or two hence. Com­pa­nies bor­rowing in the bond mar­ket could more accu­ra­te­ly pin down the real cost of financing their invest­ment projects.

    http://www.nytimes.com/2011/07/31/business/economy/whats-with-all-the-bernanke-bashing.html?_r=2

    Ongel­ma­na jokai­ses­sa stra­te­gias­sa kui­ten­kin on, että niil­lä on pit­kän aika­vä­lin peli­teo­reet­ti­nen vaikutus.

    Ker­ro ihmees­sä lisää.

    Inflaa­tio­tar­ge­tis­ta lais­ta­mi­nen tuot­taa lisää moraalikatoa

    No luu­lis sit­ten, että sä kan­nat­tai­sit sii­nä inflaa­tio­tar­ge­tis­sa pysy­mis­tä! Mut­ta ei. Sun maa­il­mas­sa on ihan ok, että kes­kus­pank­ki käm­mää ja rahan arvo on lii­an korkeella.

    Mikä ihme sii­nä on, että jos rahan arvo on lii­an mata­la, niin se on ihan kama­laa, mut­ta jos se on lii­an kor­keel­la, niin se on ihan ok?

    Muu­ten­kin jos inflaa­tio­tar­get­ti vaih­de­taan NBKT-tar­get­tiin, niin ei sii­tä tuu mitään moraa­li­ka­too, yhtään sen enem­pää ku jos ympä­ris­töys­tä­väl­li­sen säh­kön hin­ta­tu­ki vaih­de­taan päästöveroihin.

    minus­ta rehel­li­ses­ti sanoen nbkt tar­get­ti kuu­los­taa cro­ny-kapi­ta­lis­tien ja sosia­lis­tien väliin lai­te­tul­ta “kom­pro­mis­sil­ta”, jos­sa reaa­li­puo­li saa kärsiä.

    Ja minus­ta tämä perus­te­lu kuul­los­taa niin usko­mat­to­man hep­po­sel­ta, että en voi uskoo, että sor­rut täl­la­seen. Kri­ti­soi­sit nyt edes sitä teo­ri­aa tai ole­tuk­sia ja jät­tä­sit sen kan­nat­ta­jien motii­vien poh­ti­mi­sen omaan arvoonsa.

  123. Art­tu­ri: “Ei nii­den kor­ko­jen oo pak­ko olla mata­lam­pia kuin inflaa­tio. Olen­nais­ta on, että talou­des­sa on tuloa sen ver­ran kuin ole­tet­tiin sil­loin kun nomi­naa­li­nen sopi­mus teh­tiin, eli kes­ki­mää­räi­ses­ti kaik­kien sopi­mus­ten nou­dat­ta­mi­seen riit­tää tulo­ja taloudessa.”

    Tulo­jen mää­rä on vain yksi osa yhtä­löä. Yhtä tär­ke­ää ovat kus­tan­nuk­set. Esi­mer­kik­si velan mak­suun vapaa raha­mää­rä on aina toi­min­nan tulot — toi­min­nan kustannukset. 

    Jos löy­säl­lä raha­po­li­tii­kal­la nos­te­taan nimel­li­siä tulo­ja x pro­sent­tia, myös nimel­li­set kus­tan­nuk­set nouse­vat x pro­sent­tia. Lop­pu­tu­los on plus­mii­nus­nol­la. Vaik­ka nimel­li­set tulot nouse­vat, ei raha rii­tä vel­ko­jen maksuun. 

    Lisäk­si on huo­mioi­ta­va, että nimel­li­nen bkt = reaa­li­nen bkt + inflaa­tio. Jos NBKT:n 5% kas­vu­ta­voi­te halu­taan saa­vut­taa ja RBKT vaih­te­lee välil­lä ‑2% ja +6%, hei­luu inflaa­tio välil­lä ‑1% ja +7%.

    Tämä tus­kin on vakaa ympä­ris­tö kaup­pa­so­pi­mus­ten luo­mi­seen. Yri­tyk­set eivät tie­dä, mil­lä hin­nal­la nii­den pitää sitou­tua hyö­dyk­kei­tään myy­mään, jos rahan arvo muut­tuu ennustamattomasti. 

    On myös itses­tään sel­vää, että heit­te­le­vän inflaa­tion aika­na kaik­ki lai­nat sido­taan euri­bo­rin kal­tai­seen vii­te­kor­koon, joka myö­täi­lee inflaa­tio­ta. Täl­löin nimel­lis­ten tulo­jen lisään­ty­mi­nen tar­koit­taa auto­maat­ti­ses­ti myös nimel­lis­ten kor­ko­jen kasvua.

  124. Sala­ni­mel­le (kaa­pis­ta­ko kir­joit­ta­val­le?) Rai­mo K:lle

    Olen yli 20 vuot­ta toi­mi­nut yrit­tä­jä­nä ja suo­mais­ten know-how-tuot­tei­den viejänä.

    Samal­la työl­lis­tän hyvän jou­kon suomalaisia.

    Tar­koi­tuk­se­na­ni on jat­kaa samaan tyy­liin vie­lä vuo­sia, joten on har­haop­pia kut­sua minua enti­sek­si yrittäjäksi.

    Kun aikaa on jää­nyt, olen Hel­sin­gin yli­opis­ton mie­kan­hio­ja­na lues­kel­lut mm. filo­so­fi­aa ja var­sin­kin lähialue-historiaa.

    Mie­lel­lä­ni myön­nän, että täl­lä pals­tal­la esit­tä­mä­ni aivan uudet filo­so­fia / talous ‑ter­mit oikoi­vat tilan­puut­teen vuok­si mut­kis­sa, ja voi­vat pusi­kos­ta kat­se­le­via heik­ko­her­moi­sia säikäyttää…

    Tar­koi­tuk­se­ni oli savus­taa oikeat filo­so­fit ulos pusi­kos­ta kes­kus­te­le­maan täs­tä tär­keäs­tä teemasta.

    Toi­vot­ta­vas­ti olen täs­sä edes vähän onnistunut.

    Jos tee­ma ei oikei­ta filo­so­fe­ja nyky­ti­lan­tees­sa kiin­nos­ta, voi­vat sit­ten kat­soa pei­liin ja kysyä itsel­tään: ollak­ko vai­ko eikö olla…

    Rami, olet ter­ve­tul­lut kat­so­maan kuin­ka minä ja muut etu­rin­ta­ma­tais­te­li­jat ovat ruk­ka­set kädes­sä kapi­ta­lis­min tali­kon­var­res­sa ja anta­vat pas­kan lentää.

    Ehkä sinul­le tuli­si sii­tä jotain filo­so­fis­ta mieleen.

    Lop­pu­vii­kos­ta sitä len­tää taas Pie­ta­ris­sa, jos­sa ei enää usko­ta Leniniin…

    Sep­po Korppoo
    Perus­yrit­tä­jä, jon­ka filo­so­fia­na on mie­le­käs tuot­ta­va työ

  125. TM:

    Ongel­ma­na jokai­ses­sa stra­te­gias­sa kui­ten­kin on, että niil­lä on pit­kän aika­vä­lin peli­teo­reet­ti­nen vaikutus.

    Mut­ta pitää­kö tuo paik­kan­sa min­kä tahan­sa talous­jär­jes­tel­män koh­dal­la? Eli siis niin että jär­jes­tel­mä on ohjaus­kei­no jol­la toi­mi­jat yri­te­tään saa­da toi­mi­maan yleis­hyö­dyl­li­sel­lä taval­la, ja ajan kans­sa sitä opi­taan vää­rin­käyt­tä­mään. Jos näin, niin talous­o­peil­la on paras­ta ennen päiväys.

  126. Timo:

    Tulo­jen mää­rä on vain yksi osa yhtä­löä. Yhtä tär­ke­ää ovat kus­tan­nuk­set. Esi­mer­kik­si velan mak­suun vapaa raha­mää­rä on aina toi­min­nan tulot – toi­min­nan kustannukset.

    Joo.

    Jos löy­säl­lä raha­po­li­tii­kal­la nos­te­taan nimel­li­siä tulo­ja x pro­sent­tia, myös nimel­li­set kus­tan­nuk­set nouse­vat x prosenttia.

    No jos ne kus­tan­nuk­set jous­taa yhtä nopees­ti niin sit­ten joo. Ne ei kui­ten­kaan jous­ta yhtä nopeesti.

    Lisäk­si on huo­mioi­ta­va, että nimel­li­nen bkt = reaa­li­nen bkt + inflaa­tio. Jos NBKT:n 5% kas­vu­ta­voi­te halu­taan saa­vut­taa ja RBKT vaih­te­lee välil­lä ‑2% ja +6%, hei­luu inflaa­tio välil­lä ‑1% ja +7%.

    Just näin.

    Tämä tus­kin on vakaa ympä­ris­tö kaup­pa­so­pi­mus­ten luomiseen. 

    No ei ook­kaan, ku RBKT hei­luu noin vil­lis­ti, mut­ta on tämä vakaam­pi ympä­ris­tö, ku ympä­ris­tö mis­sä RBKT:n hei­lu­mi­sen lisäks anne­taan vie­lä NBKT:nkin hei­lua. NBKT:n ale­ne­mi­ses­ta nimit­täin seu­raa RBKT:nkin las­ku, kun jen­giä jää työt­tö­mäks ja fir­mo­ja menee kon­kurs­siin jne.

    On myös itses­tään sel­vää, että heit­te­le­vän inflaa­tion aika­na kaik­ki lai­nat sido­taan euri­bo­rin kal­tai­seen vii­te­kor­koon, joka myö­täi­lee inflaa­tio­ta. Täl­löin nimel­lis­ten tulo­jen lisään­ty­mi­nen tar­koit­taa auto­maat­ti­ses­ti myös nimel­lis­ten kor­ko­jen kasvua.

    Kaik­kia nomi­naa­li­sia sopi­muk­sia ei sido­ta euri­bo­rei­hin eikä kannatakaan.

    Tämä kes­kus­te­lu on men­ny vähän omi­tui­seks. Esi­merk­ki ote­taan aina sil­leen, että RBKT romah­taa ja sit väi­te­tään, että jos NBKT pide­tään tar­ge­tis­sa, niin velan anta­jat ottaa tak­kiin. Ne vela­nan­ta­jat ottaa tak­kiin joka tapauk­ses­sa, jos RBKT las­kee! Ei sii­tä pää­se mihinkään.

    Ja muis­ta­kaa nyt hyvät ihmi­set, että talou­des­sa on mui­ta­kin shok­ke­ja ku RBKT:n romah­ta­mi­sia ja mui­ta­kin nomi­naa­li­sia sopi­muk­sia ku velan otta­mi­nen ja antaminen!

    tpyy­luo­ma:

    Mut­ta pitää­kö tuo paik­kan­sa min­kä tahan­sa talous­jär­jes­tel­män kohdalla?

    Riip­puu mitä tar­koi­ta talous­jär­jes­tel­mäl­lä. Ei toi­mi­jat voi miten­kään eri­tyi­ses­ti hyväk­si­käyt­tää inflaa­tio­tar­get­tia tai NBKT-targettia.

    Tai siis tot­ta­kai se vai­kut­taa nii­den teke­miin suun­ni­tel­miin, mut­ta ei suun­ni­tel­mien teke­mi­nen tule­vai­suu­den ole­tet­tu­jen tapah­tu­mien poh­jal­ta oo mitään väärinkäyttämistä.

  127. No luu­lis sit­ten, että sä kan­nat­tai­sit sii­nä inflaa­tio­tar­ge­tis­sa pysy­mis­tä! Mut­ta ei. Sun maa­il­mas­sa on ihan ok, että kes­kus­pank­ki käm­mää ja rahan arvo on lii­an kor­keel­la.

    Puhut höpö­jä. EKP:n sään­töi­hin on kir­jat­tu, että sen inflaa­tio­ta­voi­te alle 2 pro­sent­tia. En ole sano­nut, että on “ok että kes­kus­pank­ki käm­mää”, tämä on sinun tul­kin­ta­si, joka on juu­ri­kin sitä maa­gis­ta ajattelua.

    Luin jon­kun ver­ran lisää nomi­naa­li­tar­ge­tis­ta ja mal­leis­sa joi­ta nuo heput käyt­tä­vät, näyt­täi­si ole­van sel­lai­nen omi­nai­suus, että mate­maat­ti­ses­ti aja­tel­len ne mää­rit­te­le­vät nomi­naa­lin suun­nil­leen niin, että inflaa­tio- ja nomi­naa­li­tar­ge­tit tuot­ta­vat suun­nil­leen saman tulok­sen kai­kis­sa muis­sa tilan­teis­sa pait­si reaa­li­puo­len tar­jon­tas­ho­keis­sa. En nyt vään­nä sii­tä sen enem­pää; nomi­naa­li- cont­ra inflaa­tio­tar­ge­tis­ta saa mie­lek­kään kes­kus­te­lun, jos­sa voi­daan esit­tää mie­lek­käi­tä argu­ment­te­ja, itse pidän inflaa­tio­tar­get­tia parem­pa­na ihan epis­te­mo­lo­gi­sis­ta syis­tä, kun­nes joku luke­ma­ni osoit­taa tämän käsi­tyk­sen vää­räk­si, pitäy­dyn nyt siinä. 

    Olen­nai­nen osa on kui­ten­kin edel­leen se, että a) ei ole ilmai­sia lou­nai­ta ja b) kes­ku­pank­ki ei ole kaik­ki­tie­tä­vä eikä se osaa tai­koa. Nimi­tät kes­kus­pan­kin käm­mik­si sitä, että se vakaut­ti pit­kän aika­vä­lin inflaa­tion liki tar­kal­leen targettiinsa.

    http://www.tradingeconomics.com/euro-area/inflation-cpi

    Kah­den vuo­den aikaik­ku­na 2008–2010 sisäl­si luot­to­krii­sin likvi­di­teet­ti­hoi­don, joka pump­pa­si inflaa­tion nel­jään pro­sent­tiin, ja luot­to­krii­sin pit­kit­ty­mi­sen ja luot­to­kont­rak­tion, joka dip­pa­si sen het­kel­li­ses­ti jopa nega­tii­vi­sel­le; tuon aikaik­ku­nan kes­ki­mää­räi­nen inflaa­tio (aika jona mie­les­tä­si kes­kus­pank­ki “käm­mä­si”) oli mel­kein tar­kal­leen kak­si prosenttia. 

    Nyt se on kol­mes­sa pro­sen­tis­sa, kos­ka sitä likvi­di­tee­tin pump­paa­mi­seen käy­tet­tyä rahaa on edel­leen liik­keel­lä. Lisäk­si asun­to­jen hin­nat nouse­vat edel­leen. Jos raha­po­li­tiik­ka euroa­lu­eel­la täh­täi­si NYT vie­lä suu­rem­paan nomi­naa­lin nos­ta­mi­seen pai­na­mal­la rahaa, asun­to­kupla pai­sui­si enti­ses­tään. Tämä joh­tuu sii­tä, että toi­sin kuin lei­vät ja mai­dot, asun­to han­kin­taan pit­käl­lä täh­täi­mel­lä, ja sii­hen lai­te­taan vie­ras­ta pää­omaa. Sii­nä näkyy pal­jon parem­min todel­li­nen inflaatio-odotus.

    Minus­ta kyl­lä kes­kus­pank­ki käm­mä­si, mut­ta niin, että se pai­noi lisää rahaa ja mah­dol­lis­ti ris­kin offloa­daa­mi­sen veron­mak­sa­jien harteille. 

    Todel­li­nen ongel­ma on kui­ten­kin moraa­li­ka­to, ja täs­sä nyt inflaa­tio­tar­get­ti tms. on sivuseik­ka. Kun se ongel­ma tulee sii­tä, että meil­lä on muka­mas jon­kin­lai­nen sään­te­ly, mut­ta sitä ei oikeas­ti ole; sään­tö­jen rik­ko­mi­nen kun ei joh­da mihin­kään muu­hun kuin sii­hen, että kes­kus­pank­ki ja veron­mak­sa­jat hoi­ta­vat ris­kien rea­li­soi­tu­mi­sen. Jos esi­mer­kik­si joku vaka­va­rai­suus­sään­nös oli­si oikeas­ti voi­mas­sa, sen rik­ko­mi­nen tar­koit­tai­si, että osak­kee­no­mis­ta­jat menet­täi­si­vät välit­tö­mäs­ti kai­ken. Tai jos pank­ki­tu­kea tar­vit­tai­siin sent­ti­kin, niin osak­kee­no­mis­ta­jien arvo pyy­hit­täi­siin välit­tö­mäs­ti nol­liin. Se, että näin ei ole, on moraa­li­ka­don, ja siten koko ongel­man todel­li­nen syy. Ei sii­nä joku pro­sen­tin kah­den hei­lah­te­lu inflaa­tios­sa mer­kit­se mitään. 

    Jos Sau­di-Ara­bias­sa kui­vuu öljy­läh­de, se ei ole kes­kus­pan­kin käm­mi. Täs­tä ei pää­se mihin­kään suuntaan.

  128. Tie­de­mies:

    Puhut höpö­jä. EKP:n sään­töi­hin on kir­jat­tu, että sen inflaa­tio­ta­voi­te alle 2 prosenttia.

    Älä viit­ti valeh­del­la. Wikipedista:

    The Gover­ning Council defi­ned price sta­bi­li­ty as infla­tion (Har­mo­ni­sed Index of Con­su­mer Prices) of below, but clo­se to, 2%

    Täs­tä on ihan äly­tön­tä kes­kus­tel­la lisää. Voit kysyy suun­nil­leen kenel­tä tahan­sa, joka tie­tää yhtään mitään EKP:sta, että mikä sen inflaa­tio­tar­get­ti on ja saat vas­tauk­seks, että se on him­pun ver­ran alle 2%.

    Luin jon­kun ver­ran lisää nomi­naa­li­tar­ge­tis­ta ja mal­leis­sa joi­ta nuo heput käyt­tä­vät, näyt­täi­si ole­van sel­lai­nen omi­nai­suus, että mate­maat­ti­ses­ti aja­tel­len ne mää­rit­te­le­vät nomi­naa­lin suun­nil­leen niin, että inflaa­tio- ja nomi­naa­li­tar­ge­tit tuot­ta­vat suun­nil­leen saman tulok­sen kai­kis­sa muis­sa tilan­teis­sa pait­si reaa­li­puo­len tarjontashokeissa.

    Eli et oo ilmei­ses­ti luke­nu juu­ri tähän ket­juun kir­joi­tet­tu­ja kom­ment­te­ja, mis­sä tämä­kin on mai­nit­tu jo usei­ta kertoja.

    Toi­saal­ta var­maan pitäs olla kii­tol­li­nen, että vih­doin vai­vau­dut edes vähän pereh­ty­mään rahapolitiikkaan.

    Olen­nai­nen osa on kui­ten­kin edel­leen se, että a) ei ole ilmai­sia lounaita

    Talous ei oo nol­la­sum­ma­pe­liä. Jos rahan kysyn­tä lisään­tyy niin tar­jon­nan lisää­mi­nen on ilmai­nen lounas.

    kes­ku­pank­ki ei ole kaik­ki­tie­tä­vä eikä se osaa taikoa.

    Taas tämä. Kukaan muu kuin sinä ei väi­tä, että kes­kus­pan­kin pitäi­si osa­ta taikoa.

    Kes­kus­pank­ki osaa ker­toa mark­ki­noil­le mihin rahan arvoon se täh­tää vuo­den pääs­tä, mihin rahan arvoon se täh­tää kah­den vuo­den pääs­tä, mihin rahan arvoon se täh­tää kol­men vuo­den pääs­tä jne. Ja se osaa seu­ra­ta mark­ki­naen­nus­tei­ta sii­tä onko sen tavoit­teet toteu­tu­mas­sa. Sit jos ne ei oo toteu­tu­mas­sa, niin kes­kus­pank­ki osaa kas­vat­taa inflaa­tio-odo­tuk­sia tai pie­nen­tää niitä.

    Sen ei tart­te osa­ta mitään muuta.

    Nimi­tät kes­kus­pan­kin käm­mik­si sitä, että se vakaut­ti pit­kän aika­vä­lin inflaa­tion liki tar­kal­leen targettiinsa.

    En tie­ten­kään nimi­tä. Minä nimi­tän käm­miks sitä, että ne anto nomi­naa­li­sen BKT:n romah­taa ja rahan arvon kas­vaa lii­an kor­keek­si ja anta­vat inflaa­tio-odo­tus­ten pai­nua lii­an matalalle.

    Joten­kin huvit­ta­vaa kyl­lä, että sä yri­tät todis­tel­la, että kes­kus­pank­ki ei käm­män­ny graa­fil­la, jos­sa inflaa­tio pai­nuu negatiiviseks.

    Sen lisäks kan­nat­tas seu­ra­ta mark­ki­noi­den inflaa­tio-odo­tuk­sia, jot­ka ennus­taa, että EKP käm­mää seu­raa­vat 5 vuot­ta eteenpäin!

    http://www.themoneyillusion.com/wp-content/uploads/2011/10/euroinflation.jpg

    Sii­nä näkyy pal­jon parem­min todel­li­nen inflaatio-odotus.

    yhyyyyy.…. Todel­li­nen inflaa­tio-odo­tus näkyy inflaa­tio­suo­jat­tu­jen ja inflaa­tio­suo­jaa­mat­to­mien bon­dien eri­tuk­ses­ta, eikä misään asun­to­jen hin­nois­ta. Asun­to­jen hin­toi­hin vai­kut­taa asun­to­jen kysyn­tä ja tar­jon­ta, joi­hin vai­kut­taa tuhat ja yks aisi­aa, jois­ta yks on inflaatio-odotukset.

    Kun se ongel­ma tulee sii­tä, että meil­lä on muka­mas jon­kin­lai­nen sään­te­ly, mut­ta sitä ei oikeas­ti ole; sään­tö­jen rik­ko­mi­nen kun ei joh­da mihin­kään muu­hun kuin sii­hen, että kes­kus­pank­ki ja veron­mak­sa­jat hoi­ta­vat ris­kien realisoitumisen.

    Joo voi olla, mut­ta tätä ongel­maa pahen­taa kes­kus­pan­kin käm­mää­mi­nen raha­pol­tii­kas­sa. Mitä vähem­män se käm­mää, niin sitä vähem­män veron­mak­sa­jat lai­te­taan maksumiehiks.

    Kes­kus­pan­kin onnis­tu­mi­nen raha­po­li­tii­kas­sa pitäs siis olla kaik­kien nii­den tavoi­te, jot­ka ei haluu, että veron­mak­sa­jat pan­naan maksumiehiks.

    Jos Sau­di-Ara­bias­sa kui­vuu öljy­läh­de, se ei ole kes­kus­pan­kin käm­mi. Täs­tä ei pää­se mihin­kään suuntaan.

    !? häh? Eihän kukaan oo täl­las­ta väit­tä­nyk­kään. Ei suh­teel­lis­ten hin­to­jen muu­tok­sel­la oo mitään mer­ki­tys­tä inflaatioon.

  129. On aika tym­pe­ää kes­kus­tel­la, kun vedät hom­man hen­ki­lö­koh­tai­suuk­siin. Kah­den vuo­den kumu­la­tii­vi­nen inflaa­tio ei ole men­nyt kuin pro­sen­tin sada­so­sia ohi tar­ge­tis­ta. Se näkyy graa­fis­ta. Se lyhyt dip­paus juu­ri ja juu­ri kom­pen­soi edel­tä­neen yli­tyk­sen, ja tänä vuon­na ollaan jo sel­väs­ti yli targetin.

  130. Tie­de­mies:

    Tai jos pank­ki­tu­kea tar­vit­tai­siin sent­ti­kin, niin osak­kee­no­mis­ta­jien arvo pyy­hit­täi­siin välit­tö­mäs­ti nol­liin. Se, että näin ei ole, on moraa­li­ka­don, ja siten koko ongel­man todel­li­nen syy. 

    Olen samaa miel­tä sii­tä, että moraa­li­ka­to on seu­rauk­se­na, kun pank­kien on annet­tu ymmär­tää, että impli­siit­ti­set takeet on voi­mas­sa. Minus­ta vaan tuo yllä ole­va ver­rat­tu­na vaik­ka sii­hen, että pide­tään huol­ta sii­tä, että pan­kit eivät ole “too big to fail” ja sit­ten vaan anne­taan nii­den kaa­tua, jos ovat kaa­tuak­seen, ei ole hyvä. 

    Syy on se, että jos aja­tel­laan pank­kia, joka on jou­tu­mas­sa vai­keuk­siiin, niin kum­man ajat­te­let sen omis­ta­jien ennem­min valit­se­van: Pank­ki­tuen ja var­man osak­kei­den nol­laa­mi­sen vai vii­mei­seen asti sin­nit­te­lyn toi­voen kon­kurs­sil­ta pelas­tu­mis­ta ja mah­dol­li­suu­den sii­tä, että osak­keet eivät mene nol­lil­le. Minus­ta on sel­vää, että jäl­kim­mäi­nen on se, min­kä osak­kee­no­mis­ta­jat valit­si­si­vat ja siten se sys­tee­mi käy­tän­nös­sä tar­koit­tai­si sitä, ettei mitään pank­ki­tu­kea ole ole­mas­sa ja pan­kit mene­vät sil­loin kon­kurs­siin kuin ovat mennäkseen. 

    Jos siis pank­ki­tu­kea halu­taan edel­leen­kin jakaa, sen vas­taa­not­ta­mi­ses­ta pitää olla jotain hyö­tyä myös pan­kin omis­ta­jil­le ver­rat­tu­na sii­hen, että ei ota. Jos ei ole, niin ne eivät sitä kos­kaan suos­tu ottamaan. 

    Minus­ta parem­pi oli­si luo­pua koko­naan pank­kien pelas­ta­mi­ses­ta. Tal­let­ta­jil­le on jär­ke­vää antaa tal­le­tus­ta­kuu johon­kin sum­maan asti, jot­ta väl­te­tään ihan hyväs­sä kun­nos­sa ole­vien pank­kien tuhou­tu­mi­nen vain sik­si, että taval­li­set tal­let­ta­jat pani­koi­tu­vat jos­tain uuti­ses­ta. Tal­le­tus­ta­kuun pääl­le tar­vi­taan oikeas­taan vain se, että pank­kien lai­nan­ot­to­jen moni­mut­kai­suut­ta rajoi­te­taan siten, että tar­peen tul­len pan­kit saa­daan pan­tua lihoik­si hyvin­kin ripeästi.

  131. tie­de­mies:

    On aika tym­pe­ää kes­kus­tel­la, kun vedät hom­man henkilökohtaisuuksiin.

    ?

    plea­se do elaborate.

    Kah­den vuo­den kumu­la­tii­vi­nen inflaa­tio ei ole men­nyt kuin pro­sen­tin sada­so­sia ohi targetista.

    Tämä on kyl­lä tot­ta. Ensim­mäi­nen käm­mi oli tie­tys­ti teh­dä lii­an löy­sää rahapolitiikkaa.

    Sen lisäks, että on tär­kee­tä pitää rahan arvo tasol­la, joka on EKP:N tavoit­teen mukai­nen EKP:n hom­ma­na on pitää inflaa­tio-odo­tuk­set rei­las­sa, kos­ka inflaa­tio-odo­tuk­set vai­kut­taa olen­nai­ses­ti talou­den kehi­tyk­seen. Esim. nykyi­nen tilan­ne, mis­sä Euroo­pan vuo­si-inflaa­tion mark­ki­nao­do­tuk­set on 1,6% seu­raa­vien vii­den vuo­den aika­na on iso möhläys.

    Mut siis sii­tä oon toki samaa miel­tä, että jos jos­kus men­nään tavoit­tees­ta yli, niin sit jos­kus pitää men­nä ali, että käm­mi tulee pai­ka­tuks. Toi­saal­ta tapa mil­lä EKP on sen teh­ny ei kyl­lä varms­ti ollu opti­maa­li­nen, mut­ta ehkä se oli tyydyttävä.

    Samu­li Saarelma:

    Minus­ta vaan tuo yllä ole­va ver­rat­tu­na vaik­ka sii­hen, että pide­tään huol­ta sii­tä, että pan­kit eivät ole “too big to fail” ja sit­ten vaan anne­taan nii­den kaa­tua, jos ovat kaa­tuak­seen, ei ole hyvä.

    Tää­kään ei oo miten­kään hir­veen tyy­dyt­tä­vä rat­kai­su, kos­ka niil­lä pie­nem­mil­lä pan­keil­la voi edel­leen olla tosi saman­lai­set ris­kit, eli että jos nii­tä on kaa­tu­mas­sa, niin samal­la kaa­tuu useem­pi pie­ni, jot­ka on yhdes­sä too big to fail.

    Mun mie­les­tä lupaa­vin ehdo­tus tois­ta­seks olis, että pan­keil­la olis osa lai­na­pää­omas­ta sel­las­ta, että sitä ei saa takas, jos pank­ki menee nurin ja sit tän hin­nas­ta / saa­ta­vuu­des­ta pää­tel­täs, että onks pank­ki sol­vent vai ei.

    Syy on se, että jos aja­tel­laan pank­kia, joka on jou­tu­mas­sa vai­keuk­siiin, niin kum­man ajat­te­let sen omis­ta­jien ennem­min valit­se­van: Pank­ki­tuen ja var­man osak­kei­den nol­laa­mi­sen vai vii­mei­seen asti sin­nit­te­lyn toi­voen kon­kurs­sil­ta pelas­tu­mis­ta ja mah­dol­li­suu­den sii­tä, että osak­keet eivät mene nollille.

    En tiiä miten uskot­ta­va tämä ske­naa­rio on. Ensin­nä­kin lai­noit­ta­jat var­maan lopet­taa lai­naa­mi­sen ennen ku ollaan men­ty sen rajan yli, että equi­ty pan­kis­sa on nega­tii­vi­nen + osak­kee­no­mis­ta­jil­la­kin voi olla kan­nus­tin pis­tää pank­ki lihoiks ennen ku nii­den osak­keet nol­laan­tuu. Toki jos upsi­de toi­min­nan jat­ka­mi­ses­ta on tar­peeks suu­ri, niin sit ne jatkaa.

    Jos­kus skot­lan­nin free­ban­kin­gin aika­na pan­keis­sa oli vis­siin sel­la­nen mei­nin­ki, että ne pys­ty jää­dyt­tä­mään tal­le­tus­ten mak­sa­mi­sen mää­rä­ajaks, mut­ta nii­den piti mak­saa sit sil­tä ajal­ta ekstra­kor­koo, mikä oli omis­ta­jil­le jär­ke­vää vaan, jos pank­ki oli oikees­ti sol­vent. Toi­saal­ta siel­lä vis­siin pan­kin omis­ta­jat oli vas­tuus­sa omal­la omai­suu­del­laan. Ehkä tää vois olla nykyi­sin­kin toi­mi­va mal­li, mut­ta luul­ta­vas­ti ei. (Kaik­ki omai­suus olis vaan jon­kun toi­sen nimis­sä tj.)

    Jos ei ole, niin ne eivät sitä kos­kaan suos­tu ottamaan.

    Pan­kit­han voi toki sosia­li­soi­da pakol­la. Ei sii­nä tart­te omis­ta­jil­ta mitään kysyä.

    Tal­let­ta­jil­le on jär­ke­vää antaa tal­le­tus­ta­kuu johon­kin sum­maan asti, jot­ta väl­te­tään ihan hyväs­sä kun­nos­sa ole­vien pank­kien tuhou­tu­mi­nen vain sik­si, että taval­li­set tal­let­ta­jat pani­koi­tu­vat jos­tain uutisesta.

    Voi olla jär­ke­vää, mut­ta jos se on jär­ke­vää, niin sit­ten meil­lä on olta­va kei­not rajoit­taa pank­kien ris­kin­ot­too. Muu­ten ne pys­tyy flip­paan heads we win, tails you loo­se. Tois­ta­seks tää on onnis­tu­nut vis­siin suht hyvin, ku aina­kin jen­keis­sä ne isot pan­kit mit­kä oli pulas­sa oli investointipankkei.

    ps. jos joku onnis­tuu löy­tään kumu­la­tii­vi­sen inflaa­tio­ti­las­ton / kuvaa­jan, joka ulot­tus vuo­teen 2011 niin se oli kiva! Mul­ta ei onnis­tu­nu pikai­sel­la googlauksella.

  132. Löy­sin täl­la­sen Kan­too­sin blo­gis­ta, mut­ta tää ei kyl­lä oo vie­lä hir­veen tyy­dyt­tä­vä: http://kantoos.files.wordpress.com/2011/10/eurozone-core-inflation1.jpg

    Tän perus­teel­la kyl­lä näyt­täs, että rahan arvo on aika mer­kit­tä­väs­ti kor­keem­mal­la ku mitä EKP:n tar­get­ti on… Vaik­ka vetäs lin­jan 1,75% koh­dal­le ja las­kis yhteen sen ali­tuk­set ja yli­tyk­set, niin olis lii­an vähän inflaa­tioo ja mun käsi­tyk­sen mukaan EKP:N tar­get­tia pide­tään tyy­liin 1,8 tai 1,9…

  133. Samu­li, ymmär­sit ehkä vää­rin sen, mitä sanoin: ei se oli­si tie­ten­kään “pank­ki­tu­kea”, jos se tar­koit­tai­si omis­ta­jien omai­suu­den pyyh­ki­mis­tä. Point­ti­ni on, että jos meil­lä on vaka­va­rai­suus­sää­dök­set, niin joko nii­den rik­ko­mi­sen pitäi­si joh­taa osak­kee­no­mis­ta­jien arvon nol­lau­tu­mi­seen, tai sit­ten joh­to­kun­nan pis­tä­mi­seen kal­te­rei­den taak­se ja vas­taa­maan tap­piois­ta omal­la omaisuudellaan.

    Vähän samaan tapaan kuin väi­te­tään, että väki­val­ta kuu­lu jää­kiek­koon, ja sit­ten sään­nöis­sä on erik­seen jää­hy “väki­val­tai­suu­des­ta”. Jos väki­val­ta ei kuu­lui­si jää­kiek­koon, väki­val­tai­suu­des­ta pelin aika­na seu­rai­si heti polii­si­tut­kin­ta ja tuli­si tuo­mio vähin­tään lie­väs­tä pahoin­pi­te­lys­tä, ja rik­ko­neen pelaa­jan jouk­kue häviäi­si pelin välittömästi.

    Samaan tapaan, tal­le­tus­ta­kuut, pank­ki­tuet jne, ne ikään­kuin kuu­lu­vat pankkibisnekseen.

  134. Tie­de­mies:

    Samu­li, ymmär­sit ehkä vää­rin sen, mitä sanoin: ei se oli­si tie­ten­kään “pank­ki­tu­kea”, jos se tar­koit­tai­si omis­ta­jien omai­suu­den pyyhkimistä.

    Jos velkojat/tallettajat saa rahan­sa takai­sin, niin kai se sit­ten kui­ten­kin on pankkitukea?

  135. Art­tu­ri talletustakuusta:

    Voi olla jär­ke­vää, mut­ta jos se on jär­ke­vää, niin sit­ten meil­lä on olta­va kei­not rajoit­taa pank­kien ris­kin­ot­too. Muu­ten ne pys­tyy flip­paan heads we win, tails you loo­se. Tois­ta­seks tää on onnis­tu­nut vis­siin suht hyvin, ku aina­kin jen­keis­sä ne isot pan­kit mit­kä oli pulas­sa oli investointipankkei. 

    Minus­ta tal­le­tus­ta­kuu ei tuo­ta pan­keil­le tuo­ta insen­tii­viä, kos­ka sii­nä vai­hees­sa, kun tal­le­tus­ta­kuuseen jou­du­taan mene­mään, niin pank­ki on nurin, joka minus­ta on kyl­lä “lose” vaih­toeh­to pan­kil­le. Se tie­ten­kin pätee, että tal­le­tus­ta­kuu tuot­taa osin tuon tilan­teen tal­let­ta­jil­le. Hei­dän ei kan­na­ta vali­ta pank­kia sen mukaan, mis­sä usko­vat tal­le­tus­ten­sa ole­van par­haas­sa tallessa.

    Ehkä jos tuon tal­le­tus­ta­kuu­va­kuu­tuk­sen hin­ta pan­keil­le riip­pui­si hei­dän ris­ki­ta­sos­ta vähän kuten auto­va­kuu­tuk­se­si hin­ta riip­puu sii­tä, mikä sinun ris­ki­ta­so­si (eri­nä­köis­ten mit­ta­rien avul­la mitat­tu­na) on vakuu­tus­yh­tiöl­le, niin tuo­kin vai­ku­tus saa­tai­siin pois­tet­tua. Joku pank­ki voi­si tar­jo­ta jopa tal­le­tus­ti­liä ilman tuo­ta tal­le­tus­ta­kuu­ta ja sääs­täi­si sii­nä sit­ten ne vakuu­tus­mak­sut, mut­ta sit­ten tosi­aan tal­le­tuk­set meni­si­vät, jos pank­ki meni­si nurin.

  136. Pelaa­mis­ta luvuil­la voi tie­ten­kin har­joit­taa. Corein­flaa­tios­ta las­ke­taan pois tie­tyt suh­teel­lis­ten muu­tos­ten kan­nal­ta ongel­mal­li­set ja shok­kialt­tiit tuot­teet, kuten ruo­ka ja ener­gia. Sen­si­jaan sii­hen las­ke­taan lähin­nä vaat­teet, lelut ja viihde-elektroniikka. 

    Se, että näi­den hin­ta on las­ke­nut, joh­tuu lähin­nä sii­tä, että nii­tä ei val­mis­te­ta Euroa­lu­eel­la. Sen­si­jaan sii­nä ei ole palk­ko­ja, asu­mis- ja raken­nus­kus­tan­nuk­sia, liik­ku­mis­kus­tan­nuk­sia, pal­ve­lu­hyö­dyk­kei­tä jne jne. 

    http://www.ecb.int/stats/prices/hicp/html/inflation.en.html

    Ota sii­tä käy­räs­tä kesä­kuu 2007 — krii­sin voi kat­soa alka­neen osa­puil­leen sil­loin, kos­ka asun­to­jen hin­nat alkoi­vat sil­loin pudo­ta — ja sii­tä tähän päi­vään. HICP-inflaa­tion kes­kiar­vo tuol­la aika­vä­lil­lä on 1.9%.

    Väi­te, jon­ka mukaan EKP oli­si mokan­nut anta­mal­la inflaa­tion dipa­ta lii­an alas, on vain yksin­ker­tai­ses­ti vää­rä. Voi toki olla, että EKP on mokan­nut joten­kin muu­ten, mut­ta inflaa­tion suh­teen se ei ole niin tehnyt.

    Tar­kas­tel­laan­pa nomi­naa­lis­ta vai­ku­tus­ta: Nomi­naa­li­nen GDP las­ki noin kah­den vuo­den takai­seen, kun se otti taka­pak­kia 2008 hui­pus­taan. Vuo­den 2009 aal­lon­poh­jan saa­vut­ta­mi­sen jäl­keen, nomi­naa­li­nen GDP on nous­sut tar­kal­leen samaa tahtia.

    Inflaa­tios­ta saa­ta­va infor­maa­tio on kohi­nais­ta ja tulee vii­peel­lä, ja sil­lä on eri­lai­nen rea­goin­ti eri aikaik­ku­nois­sa. Kun kes­kus­pank­ki saa tie­don inflaa­tios­ta, reaa­li­puo­li on voi­nut vaih­taa suuntaa.Vuonna 2008: Inflaa­tio piik­ka­si kesäl­lä nel­jään pro­sent­tiin, eli kak­si pros. yksik­köä yli tar­ge­tin. Reaa­li­puo­lel­la oli öljyn hin­nan ja mui­den raa­ka-ainei­den nousu, ja tilauk­set alkoi­vat kui­vua kasaan. Kes­kus­pan­kin pitää sii­nä ja sil­loin teh­dä pää­tös: pai­ne­taan­ko lisää rahaa vai ei.

    EKP:n likvi­di­teet­tifloo­dauk­ses­ta huo­li­mat­ta inflaa­tio dip­pa­si alle nol­lan, kos­ka öljy ja raa­ka-aineet pai­nui­vat alas. Nomi­naa­li­tar­get­tia puo­lus­ta­vat väit­tä­vät, että kesä­kuus­sa 2008 EKP:n oli­si pitä­nyt tie­tää, kuin­ka pal­jon öljy ja raa­ka-aineet pai­nu­vat ja floo­da­ta sen ver­ran yli­mää­räis­tä mark­ki­noil­le, ettei inflaa­tio vaan pää­se putoamaan.

    Itse ehdo­tin jo tuol­loin, kun inflaa­tio alkoi pudo­ta, että EKP voi­si lähet­tää kai­kil­le euroa­lu­een kan­sa­lai­sil­le jou­lu­lah­jak­si 500 euron sete­lin sen­si­jaan että se pai­nai­si rahaa pank­kien hol­veis­sa säi­löt­tä­väk­si; se oli­si lisän­nyt koko­nais­ky­syn­tää ja infla­to­ri­nen vai­ku­tus oli­si ollut sen­tään ennus­tet­ta­vam­pi. Tämä on sivuseik­ka kui­ten­kin, tär­kein­tä on se, että Tric­het ei ole tai­ku­ri, hän ei voi tie­tää mitä niil­le kom­mo­di­tee­teil­le tapahtuu.

    Sit­ten ne inflaa­tio­kor­ja­tut pape­rit. Olet­ko kat­so­nut mitä inflaa­tio­ta ne ennus­ti­vat kevääl­lä 2008? En muis­ta tark­kaan, mut­ta minus­ta ne ennus­ti­vat inflaa­tion vähän ylä­kant­tiin lyhyel­lä aika­vä­lil­lä, siis alle kah­den, mut­ta yli yhden. 

    Mitä siel­lä pitäi­si teh­dä? EKP näkee inflaa­tio-odo­tuk­sen, joka on mel­ko mal­til­li­nen, sii­nä vai­hees­sa kun se lapioi rahaa mark­ki­noil­le. Kun lapioin­tia jat­ke­taan, inflaa­tio ja odo­tuk­set käyt­täy­ty­vät enna­koi­mat­to­mas­ti. Teh­tä­vä­nä on pitää inflaa­tio parin pro­sen­tin alla, ei kui­ten­kaan liikaa.

    OK, välil­lä lapioi­daan lii­kaa, välil­lä lii­an vähän. Kol­me vuot­ta myö­hem­min kat­soen, kes­ki­mää­rin hom­ma meni aika lail­la oikein. Sää­tö­teh­tä­vä­nä tämä vas­taa nivel­le­tyn hei­lu­rin tasa­pai­not­ta­mis­ta. Se on onnis­tu­nut 0.1 pro­sent­tiyk­si­kön tark­kuu­del­la, kun yksin kuu­kausi­ta­son kohi­na on monin­ker­tai­ses­ti tämän verran.

    JA tätä nimi­tät val­ta­vak­si käm­mik­si? Minus­ta se onnis­tui näil­tä osin parem­min kuin hyvin. Sii­nä täy­tyi olla hur­jas­ti tuu­ria mukana.

  137. Samu­li Saarelma:

    Minus­ta tal­le­tus­ta­kuu ei tuo­ta pan­keil­le tuo­ta insen­tii­viä, kos­ka sii­nä vai­hees­sa, kun tal­le­tus­ta­kuuseen jou­du­taan mene­mään, niin pank­ki on nurin, joka minus­ta on kyl­lä “lose” vaih­toeh­to pankille.

    Jos tal­le­tuk­set on taat­tu, niin tal­let­ta­jat lait­taa rahat sii­hen pank­kiin mis­tä saa kor­keim­man koron -> pan­kit on pako­tet­tu flip­paa­maan, kos­ka jos ne ei flip­paa, niin sääs­tä­jät vaan lait­taa rahat nii­hin pank­kei­hin, jot­ka suos­tuu flippaamaan.

    Ja joo toki on mah­dol­lis­ta, että tal­le­tus­ta­kuu­ta ei pako­tet­tais pan­keil­le vaan olis vapaat mark­ki­nat, mut­ta tois­ta­seks polii­ti­kot on halun­nu, että tal­let­ta­jat on eris­tet­ty ris­keis­tä. Se ris­kis­tä eris­tä­mi­nen lop­puu, jos tal­le­tus­ta­kuus­ta tulee vapaaehtoista.

  138. Tie­de­mies:

    Pelaa­mis­ta luvuil­la voi tie­ten­kin harjoittaa.

    No toki voi.

    Mä en siis väi­tä, että tää corein­flaa­tio oli nyt se olen­nai­nen mittari.

    Se riip­puu oikees­taan sii­tä mitä inflaa­tioo EKP tar­ge­toi. Jos se tar­ge­toi corein­flaa­tioo, niin sit se on olen­nai­nen mit­ta­ri, ku kes­kus­tel­laan sii­tä onko EKP käm­män­ny sen omien pää­mää­rien noudattamisessa.

    Jos se tar­ge­toi head­li­ne inflaa­tioo, niin se ei oo olen­nai­nen mit­ta­ri, ku kes­ku­tel­laan sii­tä onko EKP käm­män­ny sen omien pää­mää­rien noudattamisessa.

    jat­kuu…

  139. Tie­de­mies:

    Väi­te, jon­ka mukaan EKP oli­si mokan­nut anta­mal­la inflaa­tion dipa­ta lii­an alas, on vain yksin­ker­tai­ses­ti väärä.

    ? Miten niin? Eiks voi olla ihan perus­tel­lus­ti sitä miel­tä, että jos inflaa­tio on jos­kus lii­an kor­kee, niin sen pitää olla sit jos­kus tar­get­tia mata­lam­pi, mut­ta että se kor­jaus pitää teh­dä loi­vem­min tai se pitää teh­dä jona­kin muu­na aika­na, ku just sil­lon ku on muu­ta­kin ongel­maa taloudessa?

    Voi toki olla, että EKP on mokan­nut joten­kin muu­ten, mut­ta inflaa­tion suh­teen se ei ole niin tehnyt.

    Esim. inflaa­tio-odo­tus­ten?

    Vuo­den 2009 aal­lon­poh­jan saa­vut­ta­mi­sen jäl­keen, nomi­naa­li­nen GDP on nous­sut tar­kal­leen samaa tahtia.

    Eli jos rahan arvo olis lii­an kor­keel­la suh­tees­sa tren­diin ja sit se jat­kas vähen­ty­mis­tä 2% vuo­des­sa, niin se ei iki­nä sais kiin­ni van­haa trendiä.

    Sama pätee NBKT:hen, eli jos jää­dään jäl­keen, niin sit pitää olla jon­kin aikaa kor­kem­paa NBKT:n kas­vu­vauh­tia, että saa­daan van­ha tren­di kiinni.

    Inflaa­tios­ta saa­ta­va infor­maa­tio on kohi­nais­ta ja tulee vii­peel­lä, ja sil­lä on eri­lai­nen rea­goin­ti eri aikaikkunoissa.

    Inflaa­tio-odo­tuk­sis­ta saa­daan tie­toa reaa­lia­jas­sa ja se ei ole kohi­nais­ta. En tie­dä mitä tar­koi­tat inflaa­tion eri­lai­sel­la rea­goin­nil­la eri aikaikkunoissa.

    Jos inflaa­tio-odo­tuk­set on lii­an alhai­set esim. seu­raa­van vii­den vuo­den aika­na, niin nii­hin pitää rea­goi­da nos­ta­mal­la inflaatio-odotuksia.

    Kes­kus­pan­kil­la on esim. seu­raa­van­lai­nen keino:
    Kes­kus­pank­ki voi kom­mu­ni­koi­da mark­ki­noil­le sen tavoi­te­po­lun rahan arvol­le eli esim. näin:

    2012 100
    2013 98
    2014 96
    2015 94
    2016 92
    2017 90

    ja kom­mu­ni­koi­da mark­ki­noil­le, että jos rahan arvo poik­ke­aa jona­kin vuon­na sen tavoi­te­po­lul­ta, niin se ei vai­ku­ta tavoi­te­pol­kuun, eli jos vaik­ka käy niin, että vuon­na 2013 rahan arvo onkin 100, niin vuon­na 2014 kes­kus­pank­ki täh­tää edel­leen 96:seen.

    Kes­kus­pan­kin pitää sii­nä ja sil­loin teh­dä pää­tös: pai­ne­taan­ko lisää rahaa vai ei.

    No ei oikees­taan. Se rahan pai­na­mi­nen ei oo niin olen­nais­ta. Jos inflaa­tio-odo­tuk­set poik­kee tavoit­tees­ta, niin kes­kus­pan­kin pitää muut­taa nii­tä inflaa­tio-odo­tuk­sia ja se voi tapah­tua rahaa pai­na­mal­la, mut­ta sil­lä on pal­jon mui­ta­kin kei­no­ja esi­mer­kiks tuo äsken mainitsemani.

    Odo­tuk­set rahan arvol­le on erit­täin tär­kee rahan arvoa mää­rit­tä­vä tekijä.

    Nomi­naa­li­tar­get­tia puo­lus­ta­vat väit­tä­vät, että kesä­kuus­sa 2008 EKP:n oli­si pitä­nyt tie­tää, kuin­ka pal­jon öljy ja raa­ka-aineet pai­nu­vat ja floo­da­ta sen ver­ran yli­mää­räis­tä mark­ki­noil­le, ettei inflaa­tio vaan pää­se putoamaan.

    Eikä väi­tä. Nomi­naa­li­tar­get­tia puol­lus­ta­vat väit­tää, että sil­loin kun inflaa­tio-odo­tuk­set pai­nuu EKP:N tar­get­tia alem­mak­si, niin EKP:n teh­tä­vä­nä on nos­taa nii­tä. Sen lisäks me väi­te­tään, että jos inflaa­tio poik­kee kes­kus­pan­kin tavoit­tees­ta, niin sen pitää kor­ja­ta tilan­ne ja palaut­taa rahan arvo tren­din mukai­sel­le tasolle.

    Tämä on sivuseik­ka kui­ten­kin, tär­kein­tä on se, että Tric­het ei ole tai­ku­ri, hän ei voi tie­tää mitä niil­le kom­mo­di­tee­teil­le tapahtuu.

    Eikä tart­tek­kaan tie­tää. Eikä tart­te teh­dä mitään tai­kuut­ta­kaan. Tart­tee vaan seu­ra­ta mark­ki­nao­do­tuk­sia inflaa­tiol­le ja tar­vit­taes­sa muut­taa niitä.

    Olet­ko kat­so­nut mitä inflaa­tio­ta ne ennus­ti­vat kevääl­lä 2008?

    En ole ja yri­tin nyt löy­tää kuvaa­jaa, jos­sa oli­si mark­ki­noi­den inflaa­tio-odo­tuk­set, mut­ta tur­haan. Oikea mit­ta­ri on mun mie­les­tä kes­ki­pit­kä aika­vä­li, kos­ka pit­käl­lä aika­vä­lil­lä inflaa­tio-odo­tus­ten erot tasot­tuu, eli siis jos inflaa­tio-odo­tuk­set on 10 vuo­den pääs­sä 1 pro­sent­tia lii­an alhai­set, niin se ei vie­lä ole mikään krii­si, jos se 1% jakau­tuu tasai­ses­ti kym­me­nel­le vuo­del­le, mut­ta huo­mat­ta­vas­ti ikä­väm­pi jut­tu, jos se tapah­tuu­kin yhte­nä vuotena.

    Teh­tä­vä­nä on pitää inflaa­tio parin pro­sen­tin alla, ei kui­ten­kaan liikaa.

    iha­naa, että pääs­tiin täs­tä vih­doin yhteisymmärrykseen…

    JA tätä nimi­tät val­ta­vak­si kämmiksi?

    Jos rahan arvo poik­ke­aa vaan 0,1% tren­dis­tä, niin en mis­sää nimes­sä nimi­tä sitä kämmiks.

  140. Inflaa­tio ja sen odo­tuk­set rea­goi­vat eri­lai­sil­la aikaik­ku­noil­la sii­hen, mitä EKP tekee. Kyl­lä takuul­la Tric­het ja kump­pa­nit tie­tä­vät, mitä inflaa­tio­ta mark­ki­nat odot­ta­vat, ja rea­goi­vat tähän.

    Kat­so­taan nyt sitä käy­rää: http://www.tradingeconomics.com/euro-area/inflation-cpi
    Sii­nä on huip­pu vuo­den 2008 kesäs­sä. Inflaa­tio piik­ka­si hei­nä­kuus­sa. Kysy­mys kuu­luu, mitä EKP teki? Aivan oikein, se nos­ti kor­koa ja hei­nä­kuus­sa ohjaus­kor­ko oli 3.25 prosenttia. 

    Vaan mil­tä näyt­ti yield-käy­rä hei­nä­kuus­sa 2008?
    Kah­den vuo­den pää­hän käy­rä nousi rajus­ti, sii­tä pidem­mil­le loi­vem­min. Mark­ki­nat uskoi­vat, että kah­den vuo­den ikku­nas­sa inflaa­tio on ensin kovaa, sit­ten him­maa. Sen­si­jaan se läh­ti rajuun laskuun.

    Inflaa­tio meni tar­ge­tin alle vuo­den vaih­tees­sa 2009. Mil­tä näyt­ti yield-käy­rä? Aivan: Jyr­käs­ti nouse­va, piik­ki 18 vuo­des­sa. Edel­leen, odo­tet­tiin inflaa­tio­ta lyhyel­lä aika­vä­lil­lä. Ja sama jut­tu kesäl­lä 2009, kun inflaa­tio kävi pak­ka­sel­la ja alkoi taas nousta. 

    Odo­tuk­set inflaa­tios­ta eivät mis­sään vai­hees­sa pudon­neet niin alas kuin inflaa­tio oikeas­ti puto­si, vaan inflaa­tion uskot­tiin nouse­van nopeas­ti takai­sin. Voi­daan siis sanoa, että mark­ki­noil­la uskot­tiin koko ajan EKP:n pikem­min­kin luis­ta­van tar­ge­tis­ta ylös­päin kuin pääs­tä­vän euroa­luet­ta deflaatioon. 

    Kos­ka EKP ei voi kont­rol­loi­da dol­la­rin osto­voi­maa euroa­lu­een ulko­puo­li­sis­sa mais­sa, EKP:n mah­dol­lis­ta “käm­miä” voi­daan ver­ra­ta öljyn dol­la­ri­hin­taan. Ja kuin­ka olla­kaan: Bar­re­lin hin­ta piik­ka­si kesäl­lä 2008, ja kävi kuo­pas­sa kevääl­lä 2009. Inflaa­tio euroa­lu­eel­la seu­ra­si­kin öljyn hin­taa dol­la­reis­sa mel­kein tar­kal­leen. Öljyn hin­ta läh­ti nousuun muu­ta­maa kuu­kaut­ta ennen kuin inflaa­tio Euroa­lu­eel­la saa­vut­ti poh­jan­sa. Tämä ei ole­kaan yllät­tä­vää, jos aja­tel­laan, että hin­ta­ke­hi­tyk­ses­sä on vii­vet­tä muu­ta­mien kuu­kausien mit­tais­ten toi­mi­tus­so­pi­mus­ten jne vuoksi.

    Ja sit­ten sii­hen, mik­si pidän nomi­naa­li­tar­get­tia huo­no­na idea­na: Vuon­na 2008 kun inflaa­tio ja nomi­naa­li­nen läh­ti­vät molem­mat putoa­maan, EKP oli­si toki voi­nut pai­naa rahaa enem­män, jot­ta nomi­naa­li­nen oli­si nous­sut. Mut­ta nous­tak­seen, sen kuo­pan sii­nä 2009 koh­dal­la oli­si pitä­nyt tasoit­tua niin, että inflaa­tio oli­si pitä­nyt pitää, ei suin­kaan kah­des­sa, vaan siel­lä nel­jäs­sä pro­sen­tis­sa, mis­sä se oli 2008. 

    Jos mark­ki­noil­la oli­si uskot­tu tähän, niin se oli­si väis­tä­mät­tä ank­ku­roi­nut myös odo­tuk­sia ylem­mäs ja siten nos­ta­nut kor­ko­ja aika taval­la. OK, en ole niin inflaa­tio­hauk­ka, että väit­täi­sin että talous menee täy­sin pilal­le jos­tain 5 pro­sen­tin inflaa­tios­ta. Mut­ta jos odo­tuk­set ank­ku­roi­tu­vat jol­le­kin tasol­le, inflaa­tion tuo­mi­nen sen tason alle tuot­taa lyhyen aika­vä­lin reaa­li­sia vai­ku­tuk­sia. Sik­si väit­täi­sin, että vuo­den 2008–2009 sho­kis­ta toi­pu­mi­nen oli­si joh­ta­nut stag­flaa­tioon. Voi joh­taa vie­lä­kin, aina­kin inflaa­tio on jo kol­men pro­sen­tin luokkaa.

  141. Art­tu­ri:

    Esim. inflaatio-odotusten? 

    Minä en oikein ymmär­rä, mik­si tui­jot­tai­sim­me inflaa­tio-odo­tuk­sia. EKP:n teh­tä­vä­nä on ollut pitää kes­ki­pit­kän aika­vä­lin inflaa­tio sii­nä “him­pun ver­ran alle 2%” ‑tasos­sa. Nyt Tie­de­mies on osoit­ta­nut, että juu­ri niin se on his­to­rial­li­ses­ti sit­ten teh­nyt­kin. 2008 se oli yli tuon tason, sit­ten dip­pa­si alle ja näyt­täi­si nyt ole­van sen ylä­puo­lel­la. Miten EKP voi “kom­mu­ni­koi­da” mark­ki­noil­le sitä, että se pitää inflaa­tion kes­ki­pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tar­ge­tis­sa muu­ten kuin näyt­tää, että se todel­la­kin his­to­rial­li­ses­ti on niin teh­nyt. Yleen­sä luot­ta­mus­ta ei voi tuot­taa mil­lään muul­la taval­la kuin sil­lä, että toi­mii siten kuin on luvannut. 

    Kun pank­ki poh­tii, että voi­ko se antaa sinul­le asun­to­lai­naa, se tsek­kaa ennen kaik­kea sen, mitä sinun men­nei­syy­des­tä­si löy­tyy. Jos se on täyn­nä luot­to­mer­kin­tö­jä, niin lai­nan­saan­ti voi hyvin­kin kaa­tua, vaik­ka nyt kuin­ka kom­mu­ni­koi­sit, että sinul­la on pysy­vä työ­paik­ka, tasai­nen elä­män­tyy­li, jne. 

    Enkä ylei­ses­ti ymmär­rä sitä­kään, että jos EKP oli­si tuos­ta inflaa­tio­ta­voit­tees­taan luo­pu­nut, niin mik­si se edel­leen julis­tai­si, että se tulee sitä nou­dat­ta­maan? Täl­lä tavoin­han se kyl­väi­si var­mas­ti sie­me­net sil­le, että sen luot­ta­mus romut­tuu. Eikö oli­si parem­pi oli­si nyt puh­dis­taa pöy­tä ja sanoa, että syis­tä X, Y ja Z emme tule enää tuo­ta tavoi­tet­ta nou­dat­ta­maan, vaan tulem­me toi­mi­maan täl­lä tavoin? Täl­löin seu­raus oli­si se, että aina­kin jon­kin­lai­nen luot­ta­mus pank­kiin säi­lyi­si. Se ei tie­ten­kään oli­si enää sama kuin ennen, kos­ka muut eivät voi­si olla var­mo­ja, ettei pank­ki koh­ta muu­ta taas tavoi­tet­taan, mut­ta oli­si se aina­kin sii­nä mie­les­sä parem­pi, että aina­kaan kukaan ei tuli­si suo­raan petetyksi.

    Minus­ta fiat-rahal­la pelat­taes­sa kes­kus­pan­kil­la ei ole mitään muu­ta “omai­suut­ta” kuin mui­den pelaa­jien luot­ta­mus. Jos tämä kato­aa, niin minus­ta vai­ku­tuk­set ovat pal­jon järi­syt­tä­väm­piä kuin mitä sii­tä seu­raa, onko tar­get­ti inflaa­tio vai NBKT.

  142. Samu­li sanoi aika hyvin sen, mitä yri­tin yllä tode­ta: EKP on pitä­nyt inflaa­tio­tar­ge­tis­taan kiin­ni, ja huo­li­mat­ta ulkoi­sis­ta sho­keis­ta, saa­nut sen todel­la hyvin istu­maan raa­miin. Öljyn hin­tas­hok­ki, ja sitä seu­ran­nut reaa­li­puo­len pudo­tus 2008 ei ollut EKP:n aiheut­ta­ma, ja inflaa­tio­tar­get­ti pysyi todel­la hyvin hal­lus­sa kah­den vuo­den aikajänteellä. 

    Kes­kus­pan­kin teh­tä­vää voi aja­tel­la sää­tö­teh­tä­vä­nä, jos­sa pitää koet­taa saa­da pit­kä hei­lu­va, mut­ta jäyk­kä kep­pi pysy­mään pys­tys­sä. Ongel­ma­na on se, että tie­to kepin asen­nos­ta tulee myö­häs­sä, eli jos joku on tönäis­syt kep­piä ja se alkaa kaa­tua, tähän täy­tyy rea­goi­da ilman var­maa tie­toa sii­tä, kuin­ka kovaa sitä on tönäis­ty. Kun tönä­tään takai­sin, voi käy­dä niin, että tönä­tään lii­an kovaa. 

    OK, tämä on inflaa­tio­tar­ge­toin­nin idea. NBKT:n tar­ge­tis­sa on minus­ta se ongel­ma, jos jat­kan ana­lo­gi­aa, että kep­pi ei ole yhtä jäyk­kä, vaan se jous­taa, ja joku voi vään­tää sitä eri koh­das­ta. Täl­löin jou­du­taan toi­mi­maan vie­lä enem­män sok­ko­na, kos­ka tönäys (eli shok­ki) voi sisäl­tää nomi­naa­li- ja reaa­li­puo­lil­la täy­sin eri­lai­set vai­ku­tuk­set. Jos tulee vaik­ka­pa tar­jon­tas­hok­ki öljyyn tms, niin se nos­taa inflaa­tio­ta mut­ta pai­naa reaa­li­puol­ta alas. Toi­saal­ta, jos vaik­ka tulee jokin uusi tek­no­lo­gia, johon inves­toi­daan pal­jon ja jol­le on kysyn­tää, se nos­taa inflaa­tio­ta myös, mut­ta vetää reaa­li­puol­ta ylös.

    Kep­piä vään­tä­mäl­lä se näyt­tää kaa­tu­van, mut­ta tosia­sias­sa kun pääs­te­tään irti, se pomp­paa eri suun­taan. Kes­kus­pank­ki ei ole kaik­ki­tie­tä­vä, joten se ei ylei­ses­sä tapauk­ses­sa voi olla var­ma, kum­mas­ta on kyse. Inflaa­tion osal­ta vas­taus taas on selvempi.

  143. TM, se tar­get­ti on lähes kah­den pro­sen­tin inflaa­tio, ei rei­lus­ti alle kah­den pro­sen­tin inflaatio.

  144. Tie­de­mies:

    Inflaa­tio ja sen odo­tuk­set rea­goi­vat eri­lai­sil­la aikaik­ku­noil­la sii­hen, mitä EKP tekee.

    Toki ja vie­lä olen­nai­sem­min ne rea­goi eri taval­la riip­puen sii­tä mitä EKP tekee.

    Sii­nä on huip­pu vuo­den 2008 kesäs­sä. Inflaa­tio piik­ka­si hei­nä­kuus­sa. Kysy­mys kuu­luu, mitä EKP teki? Aivan oikein, se nos­ti kor­koa ja hei­nä­kuus­sa ohjaus­kor­ko oli 3.25 prosenttia.

    Et raha­po­li­tiik­kaa voi arvioi­da tol­leen. Se teki­kö EKP oikein vai vää­rin riip­puu mark­ki­noi­den inflaatio-odotuksista.

    Vaan mil­tä näyt­ti yield-käy­rä hei­nä­kuus­sa 2008?
    Kah­den vuo­den pää­hän käy­rä nousi rajus­ti, sii­tä pidem­mil­le loi­vem­min. Mark­ki­nat uskoi­vat, että kah­den vuo­den ikku­nas­sa inflaa­tio on ensin kovaa, sit­ten himmaa.

    ?!? Eiks yield-käy­rä ker­ro sii­tä mitä mark­ki­nat olet­taa nomi­naa­li­sen koron ole­van, eikä sii­tä mitä mark­ki­nat olet­taa inflaa­tion olevan?

    Mun käsi­tyk­sen mukaan inflaa­tio-odo­tuk­set oli jo ihan ala­mais­sa (mut­ta en oo edel­leen­kään löy­tä­ny graa­fia…) ku EKP teki pää­tök­sen nos­taa ohjaus­kor­ko ja että tämä koron nos­to­pää­tös oli ihan monu­men­taa­li­nen kämmi.

    Jos mark­ki­noil­la oli­si uskot­tu tähän, niin se oli­si väis­tä­mät­tä ank­ku­roi­nut myös odo­tuk­sia ylem­mäs ja siten nos­ta­nut kor­ko­ja aika tavalla.

    Mitä tar­koi­tat? Sitä, että sit­ten kun nomi­naa­li­nen BKT olis tren­dil­lä, niin mark­ki­nat sil­ti odot­tas tren­diä nopeam­paa NBKT:n kas­vua? Jos tulk­ka­sin sinua oikein, niin mikä saa sinut usko­maan, että mark­ki­nat ajat­te­lis, että jos EKP tar­ge­toi NBKT:ta, niin se ei tar­ge­toik­kaan NBKT:ta?

    Vai ole­tat­ko, että reaa­li­nen kas­vu jäi­si tule­vai­suu­des­sa noin yli­pään­sä pro­sent­tiin ja sit­ten loput sii­tä 5% NBKT:n kas­vus­ta tulis inflaa­tio­na? Jos tämä on sinus­ta ongel­ma, niin voi­han sitä NBKT:n tren­diä pik­ku­hil­jaa hivut­taa alas­päin niin että sit­ten ku hivu­tus on lop­pu, niin NBKT kas­vaa vaik­ka vaan 1% vauhdilla.

    Samu­li Saarelma:

    Minä en oikein ymmär­rä, mik­si tui­jot­tai­sim­me inflaatio-odotuksia.

    Tähän on usei­ta syitä.

    1. EKP voi vai­kut­taa vaan tule­vai­suu­den inflaatioon.

    2. Inflaa­tio-odo­tuk­set ker­too mark­ki­noi­den ennus­teen mark­ki­noi­den olet­ta­man raha­po­li­tii­kan seu­rauk­sis­ta ja tämä aut­taa EKP:tä teke­mään sel­lais­ta raha­po­li­tiik­kaa, että se saa­vut­taa aset­ta­man­sa tavoitteet.

    3. Inflaa­tio-odo­tuk­set vai­kut­taa rahan arvoon välit­tö­mäs­ti. (Ei arbit­raa­sia ajan yli.)

    Miten EKP voi “kom­mu­ni­koi­da” mark­ki­noil­le sitä, että se pitää inflaa­tion kes­ki­pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tar­ge­tis­sa muu­ten kuin näyt­tää, että se todel­la­kin his­to­rial­li­ses­ti on niin tehnyt.

    Siten, että se tekee sel­lais­ta raha­po­li­tiik­kaa, että mark­ki­nat odot­taa sen onnis­tu­van tavoitteissaan.

    Enkä ylei­ses­ti ymmär­rä sitä­kään, että jos EKP oli­si tuos­ta inflaa­tio­ta­voit­tees­taan luo­pu­nut, niin mik­si se edel­leen julis­tai­si, että se tulee sitä noudattamaan?

    En ymmär­rä oikein mitä tar­koi­tat. EKP:lla on tavoit­tee­na him­pun ver­ran alle 2% inflaa­tio. Sil­lä ei oo mitään tavoi­tet­ta rahan arvon tasol­le. Jos se ei onnis­tu tuot­ta­maan 2% inflaa­tioo, niin sen tavoi­te on tuot­taa tule­vai­suu­des­sa 2% inflaatioo.

    Täs­tä joh­tuen jos mark­ki­nat epäi­lee sen halua/kykyä tuot­taa 2% inflaa­tioo, niin se menet­tää kykyn­sä tuot­taa 2% inflaa­tioo. Siks ne yrit­tää vakuut­taa mark­ki­nat, että niil­lä on kykyä tuot­ta 2% inflaatioo.

    Jos taas niil­lä olis tar­get­ti rahan arvon tasol­le, niin sit mark­ki­noi­den pitäs epäil­lä nii­den kykyä tuot­taa tar­ge­tin mukai­nen rahan arvon taso aina ja ikui­ses­ti, että ne ei vois tuot­taa halua­maan­sa rahan arvon tasoo.

    Eli siis mä väi­tän, että ne ei oo luo­pu­nu 2% inflaa­tio­tar­ge­tis­ta. Ne on ehkä menet­tä­ny kykyn­sä tuot­taa 2% inflaa­tioo, mut­ta ne voi toki saa­da sen kyvyn takas näyt­tä­mäl­lä mark­ki­noil­le, että ne on val­mii­ta tekeen tar­peeks raha­po­li­tiik­kaa, jota vaa­di­taan 2% inflaa­tion tuottamiseks.

    Jos tämä kato­aa, niin minus­ta vai­ku­tuk­set ovat pal­jon järi­syt­tä­väm­piä kuin mitä sii­tä seu­raa, onko tar­get­ti inflaa­tio vai NBKT.

    Aivan var­mas­ti.

    Tie­de­mies:

    Ongel­ma­na on se, että tie­to kepin asen­nos­ta tulee myö­häs­sä, eli jos joku on tönäis­syt kep­piä ja se alkaa kaa­tua, tähän täy­tyy rea­goi­da ilman var­maa tie­toa sii­tä, kuin­ka kovaa sitä on tönäisty.

    Sä oot nyt tois­ta­nu tän­kin väit­teen jo niin mon­ta ker­taa, että oli­sit­ko nyt hyvä ja selit­täi­sit, että miten sun mie­les­tä mark­ki­noil­ta ei saa reaa­lia­jas­sa tie­toa inflaatio-odotuksista?

    Jos on NBKT-tar­get­ti, niin ei kes­kus­pan­kin tart­te tie­tää mitään muu­ta ku että mit­kä on NBKT:n tason mark­ki­nao­do­tuk­set. Ihan sama onko se shok­ki reaa­li­nen vai nomi­naa­li­nen vai mon­ta shok­kia pääl­lek­käin tai mitä ikinä.

  145. tpyy­luo­ma, onko 1.9 pro­sent­tia “rei­lus­ti alle kah­den”? Tämä on siis se kes­ki­mää­räi­nen inflaa­tio ajan­jak­so­na, jol­loin EKP:n on täs­sä nyt väi­tet­ty pääs­tä­neen rahan arvon nouse­maan lii­an suureksi. 

    Kir­joi­tin toki yllä yhdes­sä koh­taa, että inflaa­tio on ollut nol­lan ja kah­den välis­sä, eli sal­li­tus­sa vaih­te­lu­vä­lis­sä. Kes­ki­mää­räi­nen vuo­den inflaa­tio ei ole alit­ta­nut yhtä pro­sent­tia, ei edes sil­loin kun se het­kel­li­ses­ti las­ki pakkaselle. 

    Inflaa­tio­tar­ge­tis­ta voi tie­ten­kin kes­kus­tel­la, onko se oikea koh­de. Itse olen sitä miel­tä edel­leen, että on, mut­ta tämä on sivuseik­ka. EKP ei ole käm­män­nyt, vaan pysy­nyt tavoitteessaan.

  146. Sä oot nyt tois­ta­nu tän­kin väit­teen jo niin mon­ta ker­taa, että oli­sit­ko nyt hyvä ja selit­täi­sit, että miten sun mie­les­tä mark­ki­noil­ta ei saa reaa­lia­jas­sa tie­toa inflaa­tio-odo­tuk­sis­ta?

    Inflaa­tio-odo­tuk­set eivät aina toteu­du! Eivät ne esi­mer­kik­si toteu­tu­nu­eet vuon­na 2008 (ylit­tyi­vät) eivät­kä vuon­na 2009 (alit­tui­vat), mut­ta toteu­tui­vat kes­ki­mää­rin. Inflaa­tio muo­dos­tuu eri jän­tei­den pää­tök­sis­tä, kos­ka osa hin­noit­te­lu­pää­tök­sis­tä voi­daan teh­dä nopeas­ti ja osa vähän hitaam­min. Odo­tuk­set vai­kut­ta­vat hin­noit­te­li­joi­den pää­tök­siin sitä enem­män, mitä pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä ne tehdään. 

    Jos ja kun EKP toi­mi odo­tuk­siin rea­goi­den vuon­na 2008, se pai­noi vähem­män rahaa kuin sen oli­si “pitä­nyt”. Tämä siis sii­nä mie­les­sä, että öljyn hin­ta ja ylei­nen hin­ta­ta­so rea­goi­vat rajum­min, kuin mark­ki­nat tai EKP odottivat. 

    Toi­saal­ta, inflaa­tioon vai­kut­taa vähän­kään pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä käy­tän­nös­sä vain rahan mää­rä — reaa­li­ta­lou­den sho­kit tiet­ty hei­laut­ta­vat sitä (kuten 2008-09), mut­ta kun kes­kus­pank­kiin luo­te­taan, niin nomi­naa­li­suu­reet muut­ta­vat reaa­lis­ho­kit suh­teel­li­sik­si muu­tok­sik­si, kun sopi­mus­kau­det jne. lop­pu­vat ja suh­teel­li­set hin­nat sopeu­tu­vat. Voit aja­tel­la tämän niin, että inflaa­tio­tar­ge­tin alla sho­kit tuot­ta­vat vai­me­ne­via väräh­dyk­siä jär­jes­tel­mään, kun jos öljy kal­lis­tuu, niin sitä siir­re­tään hin­toi­hin, ja sen subs­ti­tuu­tit tule­vat hou­kut­te­le­vam­mik­si jne. Täl­lä toki on reaa­li­sia­kin vai­ku­tuk­sia, mut­ta jos nii­tä ei yri­te­tä kor­ja­ta pai­na­mal­la rahaa, vaan pide­tään inflaa­tio­haa­ruk­ka kun­nos­sa, inflaa­tio pysyy pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä reilassa. 

    NBKT:n koh­dal­la tilan­ne on toi­nen. Reaa­li­puo­len sho­kil­la voi olla pysy­väis­luon­toi­nen vai­ku­tus. Jos vaik­ka öljyn hin­ta nousee (kun on niuk­kuut­ta), suh­teel­lis­ten hin­to­jen muu­tos­ten jäl­keen reaa­li­ta­lous on dipan­nut, ja vaik­ka se jat­kai­si kas­vu­aan (esim tuot­ta­vuu­den kas­vun vuok­si), niin reaa­li­sen eli suh­teel­li­sen sopeu­tu­mi­sen jäl­jil­tä käy­räs­sä on kuop­pa. Jot­ta kuop­pa saa­tai­siin tasoi­tet­tua, inflaa­tion pitäi­si sen sho­kin myö­tä nous­ta, mut­ta kun reaa­li­nen sopeu­tu­mi­nen tulee, se ei sai­si­kaan pala­ta tren­dil­le (kuten se nyt teki), vaan kuo­pan sijaan sen pitäi­si pysyä sopeu­tu­mi­sen ajan korkeammalla. 

    Tämä on tiet­ty mah­dol­lis­ta, kuten sanot, jos mark­ki­nat tätä odot­ta­vat. Mut­ta se on vai­keam­paa, kos­ka sho­kin alkaes­sa ei yksin­ker­tai­ses­ti tie­de­tä, kuin­ka kova se reaa­li­sen sopeu­tu­mi­sen pitäi­si olla. Odo­tuk­set inflaa­tios­ta kuvas­ta­vat vain uskoa kes­kus­pan­kin toi­min­taan vähän pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä, mut­ta odo­tuk­set reaa­li­ses­ta sopeu­tu­mi­ses­ta ja miten se vai­kut­tai­si nomi­naa­liin, riip­pu­vat asiois­ta, joi­hin kes­kus­pank­ki ei voi vai­kut­taa. Eikä nii­tä voi tie­tää, ja niis­sä on sik­si enem­män kohi­naa. Pai­no­ko­neet voi aina pysäyt­tää ja käyn­nis­tää uudes­taan, mut­ta kukaan ei tie­dä, onko öljy­läh­de kui­vu­nut, tulee­ko uusi tsu­na­mi, jne. 

    Inflaa­tio-odo­tuk­set toteu­tu­vat, jos kes­kus­pank­ki niin halu­aa. Reaa­li­puo­len tapah­tu­miin kes­kus­pank­ki ei voi vaikuttaa.

  147. Eli vie­lä ker­ran hie­man toisin:
    Reaa­lis­hok­ki tasoit­tuu “itses­tään”, eli muut­tuu suh­teel­li­sik­si muu­tok­sik­si hin­nois­sa ilman var­si­nais­ta inflaa­tio­ta, jos kes­kus­pank­kiin luo­te­taan ja kes­kus­pank­ki rea­goi odo­tuk­sien mukai­ses­ti. Kes­kus­pan­kin ei täl­löin tar­vit­se välit­tää muus­ta kuin inflaatio-odotuksista.

    Reaa­lis­hok­ki ei kui­ten­kaan heti muu­ta inflaa­tio­ta, se ainoas­taan aiheut­taa sii­hen muu­tos­pai­neen, jota vas­taan kes­kus­pank­ki toi­min­nal­laan työs­ken­te­lee. Jos odo­tuk­set toi­mi­vat tämän puo­les­ta, niin työ on helpompaa.

    Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa nomi­naa­li­nen BKT rea­goi miten rea­goi, siel­lä tapah­tuu ne muu­tok­set, jot­ka ovat vält­tä­mät­tö­miä reak­tioi­ta reaalishokkiin. 

    Jos kes­kus­pank­ki yrit­tää pitää nomi­naa­li­sen BKT:n pai­koil­laan, odo­tus­ten nomi­naa­li­sis­ta muu­tok­sis­ta pitäi­si kuvas­taa pait­si käsi­tys­tä sii­tä, mitä kes­kus­pank­ki tekee, myös käsi­tys­tä sii­tä, mitä reaa­li­puo­len sho­kis­ta seu­raa ja miten se kehit­tyy. Reaa­lis­hok­ki ei aiheu­ta pel­käs­tään pai­net­ta muu­tok­seen NBKT:ssa, vaan se suo­raan muut­taa NBKT:ta. Reaa­lis­hok­kia ei voi enna­koi­da, emme tie­dä tulee­ko maan­jä­ris­tys, kui­vuu­ko öljy­läh­de jne. 

    (Toi­saal­ta, emme myös­kään vält­tä­mät­tä tie­dä, kuin­ka pal­jon lai­no­ja on pake­toi­tu ja myy­ty, ja kuka kan­taa ris­kiä, kuten kävi finanssikriisissä) 

    Minus­ta asia ei edes ole kovin monimutkainen.

  148. Art­tu­ri:

    Eli siis mä väi­tän, että ne ei oo luo­pu­nu 2% inflaa­tio­tar­ge­tis­ta. Ne on ehkä menet­tä­ny kykyn­sä tuot­taa 2% inflaatioo, 

    Mihin se kyky on kadon­nut? Kyl­lä siel­lä var­mas­ti on kykyä pai­naa rahaa, jos niin halutaan. 

    Olem­me nyt siis yhtä miel­tä sii­tä, että kes­ki­pit­käl­lä aika­vä­lil­lä inflaa­tio on ollut sii­nä him­pun ver­ran alle 2%:ssa (Tie­de­mie­hen käp­py­rä). His­to­rial­li­ses­ti siis EKP on pitä­nyt sanan­sa. Sen käsi­tys sii­tä, miten asiat tule­vat toteu­tu­maan on toki voi­nut olla eri­lai­nen kuin se, mitä mark­ki­nat ovat ennustaneet. 

    Mut­ta mitä väliä täl­lä on? Ennus­ti­vat­ko mark­ki­nat 2008, että todel­la­kin seu­raa­van kol­men vuo­den kes­ki­mää­räi­nen inflaa­tio tulee ole­maan juu­ri se him­pun ver­ran alle 2%? Jos eivät, niin mik­si luot­tai­sim­me nii­hin inflaa­tion ennus­ta­ji­na enem­män kuin EKP:hen, jol­la siis toi­sin kuin mark­ki­noil­la on oikeas­ti työ­ka­lut sii­hen inflaa­tioon vaikuttamiseen? 

    Miten tuo “mark­ki­noi­den odo­tus” inflaa­tion suh­teen edes sel­vi­te­tään? Inflaa­tios­sa­han ei ole kyse mis­tään tie­tys­tä hyö­dyk­kees­tä, jol­la voi­si käy­dä kaup­paa. Onko siel­lä joku vedon­lyön­ti käyn­nis­sä sii­tä, mitä inflaa­tio tulee olemaan?

  149. Kom­men­toin myö­hem­min enem­män, mut­ta tähän nopeesti:

    Onko siel­lä joku vedon­lyön­ti käyn­nis­sä sii­tä, mitä inflaa­tio tulee olemaan?

    Siel­lä on nimen omaan vedon­lyön­ti käyn­nis­sä sii­tä mikä inflaa­tio tulee olemaan.

    Noin yleen­sä mark­ki­nain­fo on parem­paa ku mikään muu info, mut toki voi olla mah­dol­lis­ta, että EKP:n info on parem­paa kuin markkinainfo.

    Mark­ki­naen­nus­te on tär­kee inflaa­tiol­le monel­la tapaa:

    1. Rahan arvoon vai­kut­taa ihan tosi pal­jon odo­tuk­set rahan arvol­le tule­vai­suu­des­sa. (Ei voi olla arbit­raa­sia ajan yli.)

    2. Mark­ki­nao­do­tuk­set inflaa­tiol­le ker­too sii­tä min­kä­lai­nen inflaa­tioo tulee ole­maan, jos kes­kus­pank­ki tekee mark­ki­noi­den odot­ta­maa rahapolitiikkaa.

  150. Miten tuo “mark­ki­noi­den odo­tus” inflaa­tion suh­teen edes sel­vi­te­tään? Inflaa­tios­sa­han ei ole kyse mis­tään tie­tys­tä hyö­dyk­kees­tä, jol­la voi­si käy­dä kaup­paa. Onko siel­lä joku vedon­lyön­ti käyn­nis­sä sii­tä, mitä inflaa­tio tulee ole­maan?

    No, täs­sä on kyl­lä ihan OK mene­tel­miä. Yield-käy­rä, eli kor­ko­ta­so eri aika­jän­teil­lä, on muo­dol­taan eri­lai­nen riip­puen inflaa­tio-odo­tuk­sis­ta (se on kohi­nai­nen, kos­ka sii­nä on myös odo­tuk­sia reaa­li­ko­ros­ta) Sak­san val­tio myy aina­kin joi­tain Bun­de­ja, jois­sa kupon­ki­hin­taa kor­ja­taan indek­sil­lä mak­su­päi­vä­nä; näi­den sprea­di taval­li­seen bun­diin on luo­tet­ta­va indi­kaat­to­ri mark­ki­noi­den odo­tuk­sis­ta. TIPS:it USA:ssa ovat täl­lai­sia, jne. 

    Point­ti on, että las­ken­nal­li­set suu­reet ovat juu­ri sitä, las­ken­nal­li­sia suu­rei­ta. Mark­ki­na­hin­ta on se, jos­sa kysyn­tä ja tar­jon­ta aset­tu­vat. Kan­nat­taa muis­taa, että se ei tar­koi­ta, että se on vält­tä­mät­tä “paras arvaus”, se tar­koit­taa vain, että vedon­lyön­ti sitä vas­taan sisäl­tää ris­kiä. Allao­le­va jakau­ma ei ole yleen­sä kil­tis­ti­käyt­täy­ty­vä, joten mark­ki­na­hin­nas­ta pää­tel­ty lop­pu­tu­los ei ole väl­tä­mät­tä se kaik­kein toden­nä­köi­sin, sitä pitää kor­ja­ta odo­te­tuil­la voi­toil­la ja tappioilla. 

    Tätä argu­ment­tia Art­tu­ri ei ole oikein sisäis­tä­nyt, esi­mer­kik­si kuplan kohdalla.

  151. Yhdys­val­to­jen inflaa­tion suu­ruu­del­la voi käy­dä kaup­paa sil­lä USA myy luot­to­ja sekä inflaa­tiol­ta suo­jaa­mat­to­mi­na että inflaa­tio­suo­jat­tui­na. Näi­den luot­to­jen ainoa ero on se, että toi­nen mak­saa kiin­teän koron + kulut­ta­jain­flaa­tion luot­toa­jal­ta ja toi­nen pel­kän kiin­teän koron. Var­si­nai­nen inflaa­tio-odo­tus on hie­man pie­nem­pi kuin kor­ko­jen ero­tus ris­ki­li­sien epä­sym­met­ri­syy­des­tä joh­tuen. Jos uskot tie­tä­vä­si lähi­vuo­sien inflaa­tion parem­min kuin mark­ki­nat, ostat toi­sen bon­din ja short­taat toista. 

    Sak­san bon­di­mark­ki­noil­la on jokin vas­taa­va jär­jes­te­ly (jota en tun­ne tar­kem­min). http://www.themoneyillusion.com/wp-content/uploads/2011/10/euroinflation.jpg. Nämä ker­to­vat, että 2009–2001 inflaa­tio-odo­tuk­set pysyi­vät suh­teel­li­sen tasai­si­na noin 2% tasol­la. Odo­tuk­set Sak­san tule­van 5‑vuoden kes­ki­mää­räi­ses­tä inflaa­tios­ta läh­ti­vät sit­ten voi­mak­kaas­ti putoa­maan kesäl­lä ja ovat nyt run­saat puo­li pro­sent­tia alem­pa­na kuin vie­lä vii­me keväänä. 

    Euroa­lu­een inflaa­tio ja Sak­san inflaa­tio eivät toki ole sama asia, mut­ta tuo kuvaa­ja ker­too sii­tä, että tämän kesän krii­si on tiput­ta­nut inflaa­tio-odo­tuk­sia euroa­lu­eel­la sel­väs­ti alle tavoitetason. 

    Tie­de­mies: olem­me­ko yhtä miel­tä edes sii­tä, että deflaa­tio on paha asia? Olem­me­ko samaa miel­tä sii­tä, että jos euroa­lu­een raha­po­li­tiik­ka vaa­tii deflaa­tio­ta reu­na-alu­een mail­ta, niin tämä on ongel­ma? Että deflaa­tio on ongel­ma esim. sik­si, että pal­kat jous­ta­vat huo­nos­ti alas­päin samoin kuin luo­tot, mis­tä seu­raa väis­tä­mät­tä työt­tö­myyt­tä ja ongelmaluottoja. 

    Tuo on ongel­ma, jon­ka löy­sem­pi raha­po­li­tiik­ka ja kor­keam­pi nomi­naa­li­nen kas­vu voi rat­kais­ta aina­kin osit­tain. Se ei pois­ta nii­tä ihan muis­ta syis­tä joh­tu­via ongel­mia, joi­ta esim. Krei­kal­la ja Ita­lial­la on, mut­ta hel­pot­taa tilan­net­ta (ja luul­ta­vas­ti rat­kai­see esim. Espan­jan ongel­mat suu­rel­ta osin).

  152. Tot­ta­kai deflaa­tio on paha asia aina­kin isos­sa mit­ta­kaa­vas­sa, ja syyt ovat ilmeiset. 

    En ole myös­kään sitä miel­tä, ettei inflaa­tio­tar­get­ti voi­si olla kor­keam­pi. Se voi­si val­lan hyvin olla vaik­ka nel­jä pro­sent­tia, jos koh­ta nel­jän pro­sen­tin inflaa­tio on jo aika kova. Mut­ta se mah­dol­lis­tai­si nomi­naa­li­sen nol­la­kas­vun siel­lä, mis­sä tiu­kem­pi raha­po­li­tiik­ka vaa­ti­si deflaatiota. 

    Inflaa­tion par­ti­ku­laa­ri­nen taso sinän­sä ei ole minul­le kes­kei­nen argu­ment­ti nomi­naa­li­tar­get­tia vas­taan, vaan se, että nomi­naa­li­tar­ge­toin­nil­la pitää inflaa­tio-odo­tuk­sia reaa­lis­ho­kin sat­tues­sa aina ruka­ta ylös­päin. Inflaa­tion ratio­naa­lis­ten odo­tuk­sien ja sää­tö­on­gel­man seu­rauk­se­na sii­nä on minus­ta ilmei­se­nä ris­ki­nä epäs­ta­bii­lius. Inflaa­tio­ta sinän­sä sää­de­tään jo vii­veen ja odo­tus­ten kaut­ta, ja nomi­naa­lis­sa tapah­tuu sopeu­tu­mis­vai­hees­sa aina hei­lah­duk­sia; nivel­le­tyn hei­lu­rin meta­fo­ral­la haen tätä, eli se on ihan puh­taas­ti sää­tö­teo­reet­ti­ses­ti vai­keam­pi tehtävä. 

    Art­tu­rin argu­ment­ti on kum­mal­li­nen, kos­ka hän kuvit­te­lee, että pelk­kien mark­ki­noi­den odo­tus­ten tar­ge­toin­ti on riit­tä­vää, mut­ta kun se ei ole: inflaa­tio­tar­ge­tis­sa odo­tuk­set ovat itse­ään toteut­ta­via, jos kes­kus­pank­ki rea­goi odo­tet­tuun suun­taan. Nomi­naa­li­tar­ge­tis­sa tämä ei pidä paik­kaan­sa, kos­ka sii­nä on reaa­li­puo­len muu­tok­set muka­na, ja näi­den vai­ku­tuk­sia ei tun­ne­ta samal­la aika­jän­teel­lä. Eli ei voi olla var­ma, pitäi­si­kö työn­tää vai vetää, kun tule­vai­suu­des­sa on “tai­te­koh­ta”.

    Sak­san inflaa­tio­ke­hi­tys on eri kuin euroa­lu­een inflaa­tio­ke­hi­tys. Sak­san odo­tuk­set kuvas­ta­vat pait­si raha­po­li­tiik­kao­do­tuk­sia, myös suh­teel­li­sia muu­tok­sia Euroo­pas­sa. Toki tämä on yllät­tä­vä luku, mut­ta Sak­san palk­ka­malt­ti ja “kil­pai­lu­ky­ky­hau­kat” aja­vat sak­sa­lais­ta inflaa­tio­ta alas­päin suh­tees­sa muu­hun Eurooppaan.

    Toi­sin kuin Osmo ja muut Key­ne­si­läi­set, en pidä tätä miten­kään epä­so­li­daa­ri­se­na. Sak­sa­lais­ten sääs­tä­väi­syys pai­naa kor­ko­ja alas ja hel­pot­taa sitä kaut­ta ahdin­koa muis­sa mais­sa. Kil­pai­lus­sa ne eivät kui­ten­kaan pär­jää sak­sa­lai­sel­le teol­li­suu­del­le, joka on yksi maa­il­man vah­vim­pia edel­leen, ellei maa­il­man vahvin.

  153. yhyyyy.… mul­la oli pit­kä kom­ment­ti kir­joi­tet­tu­na ja nyt se hävis, kun sul­jin vahin­gos­sa väli­leh­den… En tien­ny­kään, että ctrl+f4 tekee niin.

    Eli nyt tulee lyhyemmin:

    Mark­ki­nao­do­tuk­set inflaa­tiol­le on ehdol­li­sia kes­kus­pan­kin teke­mäl­lä raha­po­li­tii­kal­le. Jos kes­kus­pank­ki tekee löy­sem­pää raha­po­li­tiik­kaa kuin mitä mark­ki­na odot­ta­vat, niin inflaa­tio on kor­keam­paa kuin markkinadotukset.

    Jos tulee reaa­lis­hok­ki ja kes­kus­pank­ki tar­ge­toi inflaa­tioo, niin se reaa­lis­hok­ki on isom­pi kuin tilan­tees­sa mis­sä tulee sama alku­pe­räi­nen shok­ki ja kes­kus­pank­ki tar­ge­toi NBKT:ta.

    Kes­kus­pank­ki pys­tyy mää­rit­tä­mään NBKT:n tason ihan yhtä hyvin kuin se pys­tyy mää­rit­tä­mään hin­ta­ta­son­kin. Molem­piin vai­kut­taa sekä raha­mää­rä, että reaa­li­sen tuo­tan­non taso, että odo­tuk­set raha­mää­räs­tä, että reaa­li­sen tuo­tan­non tasosta.

  154. Tie­de­mies: Tar­ken­na nyt vähän…

    Yri­tät­kö sanoo, että et usko, että NBKT:n pudo­tus aiheut­taa RBKT:n pudotusta?

  155. Ei kun väi­te, että reaa­li­nen pudo­tus on nbkt-tar­ge­tis­sa pie­nem­pi kuin inflaa­tio­tar­ge­tis­sa, on epä­us­kot­ta­va. Autan sinut alkuun: Nomi­naa­li­nen bkt = N, reaa­li­nen R, hin­ta­ta­so p. Täl­löin pätee yhtälö
    N = R*p.

    Tulee sok­ki niin hin­nat alka­vat pai­nua alas­päin, kun varas­tois­sa on tava­raa, joka pitäi­si saa­da liik­ku­maan. Tuo­tan­to sak­kaa, kos­ka varas­to­ja ei kan­na­ta täyt­tää, ennen­kuin myös kus­tan­nuk­set (eli pal­kat) oli­si­vat pudon­neet; inflaa­tio alkaa pai­nua lähel­le nol­laa. Kes­kus­pank­ki pai­naa lisää rahaa, jot­ta hin­to­jen putoa­mi­nen pysäh­tyy, ja kor­ko puto­aa. Reaa­li­puo­lel­la pitää kui­ten­kin sopeu­tua aina­kin sii­nä mie­les­sä, että suh­teel­li­set hin­nat muut­tu­vat (jokin sen sokin aiheut­ti). Nomi­naa­li­nen puto­aa saman ver­ran kuin reaa­li­nen, mut­ta palaa kas­vu-ural­le sit­ten, kun reaa­li­nen sopeu­tu­mi­nen on tapah­tu­nut. Kos­ka inflaa­tio­pai­ne on vähäi­nen, kor­ko­ta­so on edel­leen mata­la kun­nes reaa­li­nen sopeu­tu­mi­nen on valmis.

    Nomi­naa­li­tar­ge­tis­sa ei rahan pai­na­mis­ta lope­te­ta, ennen­kuin nomi­naa­li­nen bkt kas­vaa. Kun enti­nen inflaa­tio­ta­so on saa­vu­tet­tu, on jäl­jel­lä vie­lä reaa­lis­ta sopeu­tu­mis­ta, joten rahaa pitää syy­tää. Inflaa­tion pitää nous­ta vähin­tään sil­le tasol­le, jol­la reaa­li­nen puto­aa. Oman argu­ment­ti­si kes­kei­nen sisäl­tö on, että tämä kor­keam­pi inflaa­tio nopeut­taa tai muu­ten tehos­taa reaa­lis­ta sopeutumista. 

    Minus­ta asia ei kui­ten­kaan ole miten­kään toteennäytetyltä. 

    Oma argu­ment­ti­ni on sta­bii­li­suusar­gu­ment­ti: Inflaa­tio­tar­ge­tis­sa inflaa­tio-odo­tuk­set perus­tu­vat puh­taas­ti sii­hen, mitä kes­kus­pan­kin odo­te­taan teke­vän. Yksin­ker­tai­suu­den vuok­si voi­daan olet­taa, että tämä on riip­pu­vai­nen vain liik­keel­lä ole­van rahan mää­räs­tä. Vähän­kään pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä nämä toteu­tu­vat, jos kes­ku­pank­ki vain pitää tar­ge­tis­ta kiin­ni. Ratio­naa­li­set odo­tuk­set ja luot­toeks­pan­sio pitä­vät huo­len sii­tä, että jos kes­kus­pank­ki ei pai­na älyt­tö­miä mää­riä rahaa, inflaa­tio-odo­tuk­set osa­puil­leen toteutuvat. 

    Nomi­naa­li­tar­ge­tis­sa odo­tus inflaa­tios­ta muo­dos­tuu kah­des­ta kom­po­nen­tis­ta: Raha­mää­räs­tä ja reaa­li­puo­len kas­vus­ta. Mark­ki­nat eivät voi ennus­taa esi­mer­kik­si maan­jä­ris­tyk­siä kovin tehok­kaas­ti. Inflaa­tio-odo­tuk­set täs­sä tilan­tees­sa perus­tu­vat sii­hen, mikä on ennus­te reaa­li­puo­len kehi­tyk­ses­tä ja kes­kus­pan­kin reak­tios­ta sii­hen. Kos­ka talou­des­sa esi­mer­kik­si palk­ka­so­pi­muk­set, lai­no­jen korot, jne, teh­dään nim­neo­maan inflaa­tio-odo­tuk­siin perus­tuen, niin tämä lisään­ty­nyt epä­var­muus pakot­taa kaik­kien sopi­mus­ten ris­kipree­mioi­ta ylös­päin. Nomi­naa­li­tar­ge­tis­sa lai­na­nan­ta­jal­le siir­re­tään sys­tee­mi­ris­kiä, eli reaa­li­puo­len hei­lah­te­lut, jot­ka eivät edes lii­ty kah­den­vä­li­siin sopi­muk­siin, vai­kut­ta­vat näi­den sopi­mus­ten ris­ki­pro­fii­liin. Se lisää tran­sak­tio­kus­tan­nuk­sia koko talou­des­sa. Kos­ka sok­kei­hin pitää rea­goi­da ampu­mal­la inflaa­tiol­la rei­lus­ti yli (kom­pen­soi­maan reaa­li­sen sopeu­tu­mi­sen aiheut­ta­ma hei­lah­te­lu), inflaa­tion vaih­te­lu­vä­li on suu­ri. Epäi­len, että tämä vah­vis­taa talou­den sykli­syyt­tä. Esi­mer­kik­si ris­ki kuplien muo­dos­tu­mi­seen sopeu­tu­mis­vai­hees­sa on mer­kit­tä­vä, kos­ka löy­sää rahaa on eni­ten juu­ri sil­loin kun inves­toin­nit läh­te­vät käy­tiin, eli kun reaa­li­puo­len pudo­tus saa­vut­taa pohjan.

  156. Tie­de­mies:

    Tulee sok­ki niin hin­nat alka­vat pai­nua alas­päin, kun varas­tois­sa on tava­raa, joka pitäi­si saa­da liikkumaan.

    Mikä shok­ki? Nega­tii­vi­nen reaa­li­nen shok­ki? Miks hin­nat sil­lon alkaa pai­nua alas päin? Jos tuo­tan­to supis­tuu, niin miks varas­tois­sa olis lii­kaa tavaraa?

    Nega­tii­vi­nen nomi­naa­li­nen shok­ki? Miks hin­nat sil­lon alkaa pai­nua alas päin? Jos raha­mää­rä supis­tuu, niin miks varas­tois­sa olis lii­kaa tavaraa?

    Oman argu­ment­ti­si kes­kei­nen sisäl­tö on, että tämä kor­keam­pi inflaa­tio nopeut­taa tai muu­ten tehos­taa reaa­lis­ta sopeutumista.

    Nyt sä oot vali­tet­ta­vas­ti ymmär­tä­nyt väärin.

    Jos RBKT las­kee ja kes­kus­pank­ki tar­ge­toi inflaa­tioo, niin NBKT las­kee myös. Jos NBKT las­kee, niin talou­des­sa ei oo riit­tä­väs­ti tulo­ja, että nomi­naa­li­sia sopi­muk­sia voi­tas nou­dat­taa ja sen seu­rauk­se­na ne sopi­muk­set joi­den hin­nat ei jous­ta alas päin default­taa, min­kä seu­rauk­se­na RBKT las­kee vie­lä lisää min­kä seu­rauk­se­na taas osa sopi­muk­sis­ta default­taa jne. jne.

    Inflaa­tio­tar­ge­tis­sa inflaa­tio-odo­tuk­set perus­tu­vat puh­taas­ti sii­hen, mitä kes­kus­pan­kin odo­te­taan tekevän.

    Aivan kuten myös NBKT targetissa.

    Kes­kus­pank­ki ei kont­rol­loi mitään muu­ta suo­raan kuin rahan mää­rää. Rahan mää­räs­tä ei suo­raan voi pää­tel­lä inflaa­tioo, vaan se riip­puu myös rahan kysyn­näs­tä, mitä kes­kus­pank­ki kont­rol­loi epä­suo­ras­ti kont­rol­loi­mal­la inflaa­tio-odo­tuk­sia. (tai NBKT-odotuksia.)

    Yksin­ker­tai­suu­den vuok­si voi­daan olet­taa, että tämä on riip­pu­vai­nen vain liik­keel­lä ole­van rahan määrästä.

    No eikä voi­da. Tai ihan yhtä hyvin voi­daan yksin­ker­tai­suu­den vuok­si olet­taa, että NBKT:n taso­kin riip­puu vaan liik­keel­lä ole­van rahan määrästä.

    Vähän­kään pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä nämä toteu­tu­vat, jos kes­ku­pank­ki vain pitää tar­ge­tis­ta kiinni. 

    Aivan kuten NBKT-targettikin.

    Jos kes­kus­pank­ki saa mää­rä­tä miten pit­kä on met­ri, niin se pys­tyy mää­rää­mään kuin­ka mon­ta met­riä meri­kaa­pe­lia val­mis­te­taan vuo­des­sa, vaik­ka se ei suo­raan kont­rol­loi­si­kaan meri­kaa­pe­lin val­mis­ta­mis­ta. (=NBKT-tar­get­ti)

    Ihan yhtä hyvin jos kes­kus­pank­ki saa mää­rä­tä miten pit­kä met­ri on se pys­tyy päät­tä­mään, että seu­raa­va­na vuon­na met­ri on val­miis­sa meri­kaa­pe­lis­sa mitat­tu­na 2% lyhyem­pi kuin vii­me vuon­na. (=inflaa­tio­tar­get­ti)

    Ratio­naa­li­set odo­tuk­set ja luot­toeks­pan­sio pitä­vät huo­len sii­tä, että jos kes­kus­pank­ki ei pai­na älyt­tö­miä mää­riä rahaa, inflaa­tio-odo­tuk­set osa­puil­leen toteutuvat.

    Ei sii­hen tar­vi­ta mitään luot­toeks­pan­sioo ja sii­hen voi­daan tar­vi­ta kes­kus­pan­kin pai­na­maan älyt­tö­miä mää­riä rahaa, jos rahan kysyn­tä kas­vaa älyttömästi.

    Mark­ki­nat eivät voi ennus­taa esi­mer­kik­si maan­jä­ris­tyk­siä kovin tehokkaasti.

    Ne ei voi ennus­taa maan­jä­ris­tys­tä ihan riip­pu­mat­ta sii­tä tar­ge­toi­ko kes­kus­pank­ki inflaa­tioo vai NBKT:ta.

    Inflaa­tio-odo­tuk­set täs­sä tilan­tees­sa perus­tu­vat sii­hen, mikä on ennus­te reaa­li­puo­len kehi­tyk­ses­tä ja kes­kus­pan­kin reak­tios­ta siihen.

    ? Inflaa­tio­tar­ge­tis­sa vai NBKT-targetissa?

    Inflaa­tio­tar­ge­tis­sa odo­tuk­set perus­tuu sii­hen, mikä on ennus­te inflaa­tion kehi­tyk­ses­tä ja kes­kus­pan­kin reak­tios­ta siihen.

    NBKT-tar­ge­tis­sa odo­tuk­set perus­tuu sii­hen, mikä on ennus­te NBKT:n kehi­tyk­ses­tä ja kes­kus­pan­kin reak­tios­ta siihen.

    Kos­ka talou­des­sa esi­mer­kik­si palk­ka­so­pi­muk­set, lai­no­jen korot, jne, teh­dään nim­neo­maan inflaa­tio-odo­tuk­siin perus­tuen, niin tämä lisään­ty­nyt epä­var­muus pakot­taa kaik­kien sopi­mus­ten ris­kipree­mioi­ta ylöspäin.

    Kos­ka talou­des­sa esi­mer­kik­si palk­ka­so­pi­muk­set, lai­no­jen korot, jne, teh­dään nime­no­maan NBKT-odo­tuk­siin perus­tuen, niin tämä vähen­ty­nyt epä­var­muus pakot­taa kaik­kien sopi­mus­ten ris­kipree­mioi­ta alaspäin.

    Nomi­naa­li­tar­ge­tis­sa lai­na­nan­ta­jal­le siir­re­tään sys­tee­mi­ris­kiä, eli reaa­li­puo­len hei­lah­te­lut, jot­ka eivät edes lii­ty kah­den­vä­li­siin sopi­muk­siin, vai­kut­ta­vat näi­den sopi­mus­ten riskiprofiiliin.

    Inflaa­tio­tar­ge­tis­sa lai­na­not­ta­jal­le siir­re­tään sys­tee­mi­ris­kiä, eli reaa­li­puo­len hei­lah­te­lut, jot­ka eivät edes lii­ty kan­den­vä­li­siin sipi­muk­siin, vai­kut­ta­vat näi­den sopi­mus­ten riskiprofiiliin.

    No sar­kas­mi sik­seen. Hom­ma menee näin:

    Inflaa­tio­tar­ge­tis­sa nega­tii­vi­set reaa­lis­ho­kit hyö­dyt­tää nomi­naa­li­sen sitou­muk­sen otta­jaa suh­tees­sa anta­jaan. (Otta­ja= lai­nan anta­ja, työn­te­ki­jä, tava­ran tuot­ta­ja. antaja=lainan nos­ta­ja, työ­nan­ta­ja, tava­ran ostaja).

    Jos ja kun nomi­naa­li­sen sitou­muk­sen anta­ja ei pys­ty pitä­mään kiin­ni nomi­naa­li­ses­ta sitou­muk­ses­taan se hait­taa myös sitou­muk­sen otta­jaa, eli työn­te­ki­jä menet­tää työ­paik­kan­sa, lai­nan anta­ja kär­sii luot­to­tap­piois­ta, tava­ran tuot­ta­ja ei saa tuot­tei­taan myy­dyk­si jne.)

    Inflaa­tio­tar­ge­tis­sa posi­tii­vi­set reaa­lis­ho­kit hyö­dyt­tää nomi­naa­li­sen sitou­muk­sen anta­jaa suh­tees­sa otta­jaan. (Otta­ja= lai­nan anta­ja, työn­te­ki­jä, tava­ran tuot­ta­ja. antaja=lainan nos­ta­ja, työ­nan­ta­ja, tava­ran ostaja).

    Täs­sä tapauk­ses­ta ei kui­ten­kaan ole mer­kit­tä­vää hait­taa, kos­ka nomi­naa­li­set hin­nat jous­ta­vat hel­pos­ti ylös­päin ja vaik­ka ei jous­tai­si posi­tii­vi­ses­ta sho­kis­ta ei seu­raa kyvyt­tö­myyt­tä pitää kiin­ni sopi­muk­sis­ta. Esim. työ­nan­ta­jat vaan saa enem­män voit­to­ja tai lai­na­nan­ta­jat saa vähem­män voit­to­ja kuin mitä oli­si­vat saa­neet, jos oli­si­vat sijoit­ta­neet rahat equi­tyyn lai­nan sijaan.

    NBKT-tar­ge­tis­sa nega­tii­vi­set reaa­lis­ho­kit hait­taa­vat nomi­naa­li­sen sitou­muk­sen otta­jaa suh­tees­sa antajiin.(Ottaja= lai­nan anta­ja, työn­te­ki­jä, tava­ran tuot­ta­ja. antaja=lainan nos­ta­ja, työ­nan­ta­ja, tava­ran ostaja).

    Jos ja kun nomi­naa­li­sen sitou­muk­sen anta­ja pys­tyy pitä­mään kiin­ni nomi­naa­li­ses­ta sitou­muk­ses­taan se ei hait­taa sitou­muk­sen otta­jaa, eli työn­te­ki­jä saa pitää työ­paik­kan­sa, lai­nan anta­ja saa lai­nan­sa takai­sin (toki vähem­män arvoi­se­na kuin jos reaa­lis­hok­kia ei oli­si tapah­tu­nut), tava­ran tuot­ta­ja saa tuot­tei­taan myy­dyk­si jne.)

    NBKT-tar­ge­tis­sa posi­tii­vi­set reaa­lis­ho­kit hyö­dyt­tää nomi­naa­li­sen sitou­muk­sen otta­jaa suh­tees­sa anta­jaan. (Otta­ja= lai­nan anta­ja, työn­te­ki­jä, tava­ran tuot­ta­ja. antaja=lainan nos­ta­ja, työ­nan­ta­ja, tava­ran ostaja).

    Täs­sä tapauk­ses­ta ei kui­ten­kaan ole mer­kit­tä­vää hait­taa, kos­ka nomi­naa­li­set hin­nat jous­ta­vat hel­pos­ti ylös­päin ja vaik­ka ei jous­tai­si posi­tii­vi­ses­ta sho­kis­ta ei seu­raa kyvyt­tö­myyt­tä pitää kiin­ni sopi­muk­sis­ta. Esim. työn­te­ki­jä saa enem­män voit­to­ja tai lai­na­nan­ta­jat saa velan takai­sin arvok­kaam­pa­na raha kuin ilman posi­tii­vis­ta reaalishokkia.

    Se lisää tran­sak­tio­kus­tan­nuk­sia koko taloudessa. 

    Se ei siis lisää tran­sak­tio­kus­tan­nuk­sia, eikä se lisää ilmei­ses­ti tran­sak­tio­kus­tan­nuk­sil­la tar­koit­ta­maa­si riskipreemioo.

    Kos­ka sok­kei­hin pitää rea­goi­da ampu­mal­la inflaa­tiol­la rei­lus­ti yli (kom­pen­soi­maan reaa­li­sen sopeu­tu­mi­sen aiheut­ta­ma hei­lah­te­lu), inflaa­tion vaih­te­lu­vä­li on suuri.

    Inflaa­tio­tar­ge­tis­sa nega­tii­vi­siin shok­kei­hin pitää rea­goi­da anta­mal­la NBKT:n pudo­ta (ei kom­pen­soi­da reaa­li­sen sopeu­tu­mi­sen aiheut­ta­maa hei­lah­te­lua) NBKT:n vaih­te­lu­vä­li on suuri.

    Esi­mer­kik­si ris­ki kuplien muo­dos­tu­mi­seen sopeu­tu­mis­vai­hees­sa on mer­kit­tä­vä, kos­ka löy­sää rahaa on eni­ten juu­ri sil­loin kun inves­toin­nit läh­te­vät käy­tiin, eli kun reaa­li­puo­len pudo­tus saa­vut­taa pohjan.

    Ris­ki kuplien muo­dos­tu­mi­ses­ta on juu­ri päin vas­tai­nen. Mark­ki­nat osaa­vat odot­taa, että kun NBKT nousee tren­diä kor­keam­mal­le, niin raha­po­li­tiik­kaa kiris­te­tään ihan riip­pu­mat­ta inflaa­tios­ta. Inflaa­tio­tar­ge­tis­sa posi­tii­vi­sen reaa­lis­ho­kin joh­dos­ta raha­po­li­tiik­kaa keven­ne­tään enti­ses­tään, mikä aiheut­taa talou­den ylikuumenemisen.

    Raha­po­li­tii­kan pitää­kin olla mah­dol­li­sim­man löy­sää sil­lon kun talous on eni­ten ahdin­gos­sa ja päin vastoin.

  157. Tär­keim­män poin­tin esi­tät itse:
    NBKT-tar­ge­tis­sa odo­tuk­set perus­tuu sii­hen, mikä on ennus­te NBKT:n kehi­tyk­ses­tä ja kes­kus­pan­kin reak­tios­ta sii­hen.

    Nau­lan kan­taan. NBKT = Reaa­li­nen BKT*hintataso. Rahan mää­räl­lä voi­daan lyhyeh­köl­lä aika­vä­lil­lä sää­tää hin­ta­ta­soa, mut­ta ei reaa­lis­ta BKT:ta. Reaa­li­set vai­ku­tuk­set BKT:hen ovat raha­mää­räl­lä eri aika­jän­teil­lä eri­lai­set. Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä voi olla posi­tii­vi­nen vai­ku­tus, mut­ta aika­vä­li 1980–2000 aika pit­käl­ti osoit­ti, että itsea­sias­sa vähän­kään pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä vai­ku­tus on nega­tii­vi­nen. So, jos inflaa­tio on mata­la, reaa­li­ta­lous­kin kas­vaa nopeammin. 

    Kuten sanoin, en vas­tus­ta sitä, että lyhyel­lä aika­vä­lil­lä inflaa­tion anne­taan nous­ta suu­rem­mak­si, kun reaa­li­puo­lel­la on sopeu­tu­mis­ta. Se, mis­tä ongel­ma tulee, on nomi­naa­li­sen tar­ge­toin­ti, kos­ka se on pahem­min liik­ku­va maa­li kuin inflaa­tio. Jos yri­te­tään osua nomi­naa­li­sen kas­vun tar­get­tiin, se tar­get­ti on ikään­kuin kau­e­am­pa­na tule­vai­suu­des­sa, ja ohi ampu­mi­nen joh­taa suu­rem­piin hei­lah­te­lui­hin inflaatiossa.

    Ymmär­rän kyl­lä argu­men­tin tulo­ta­son yllä­pi­tä­mi­ses­tä, mut­ta se ei minus­ta toi­mi tar­kal­leen noin. Ensin­nä­kin, se perus­tuu käsi­tyk­seen, jon­ka mukaan nomi­naa­li­sen kas­vun yllä­pi­tä­mi­nen lisäi­si mer­kit­tä­väs­ti velal­lis­ten tulo­ja ja default­tien toden­nä­köi­syys pie­ne­nee nomi­naa­li­tar­ge­tis­sa. Sii­nä mää­rin kuin tämä toi­mii, niin toki defaul­tin ris­kipree­miot las­ke­vat suh­tees­sa inflaa­tio­tar­ge­tin oloi­hin, mut­ta toi­saal­ta kaik­ki lai­na­nan­ta­jat pako­te­taan kan­ta­maan suh­dan­ne­ris­kiä, joten se nos­taa mata­la­ris­kis­ten lai­no­jen korkoa. 

    Siis, nomi­naa­li­tar­get­ti sot­kee pää­oman hin­ta­sig­naa­lia enem­män kuin inflaa­tio­tar­get­ti. Inflaa­tio­tar­ge­tis­sa idea­na on se, että ris­ki on sil­lä, jol­la on edes teo­rias­sa infor­maa­tio­ta, kun rahan arvo tie­de­tään sopi­mus­kau­den lopus­sa. Default­ti­ris­ki lei­vo­taan kor­koon. Minä väi­tän, että vaik­ka default­ti­ris­ki ale­ni­si, niin toi­saal­ta inflaa­tio­ris­kin kohoa­mi­nen (enem­män kuin) kom­pen­soi tämän vai­ku­tuk­sen, ja se nos­taa kor­koa eli inves­toin­tien hin­taa ja hidas­taa reaa­li­puo­len sopeu­tu­mis­ta, ei nopeu­ta sitä. 

    Defaul­tit ovat ongel­ma vain, jos ris­ki on onnis­tut­tu las­taa­maan jol­le­kin muulle. 

    Posi­tii­vi­nen reaa­li­sok­ki ei ole ongel­ma kum­mas­sa­kaan tapauk­ses­sa, sii­tä olem­me yhtä miel­tä, kos­ka molem­mis­sa tapauk­sis­sa (reaa­li) koron kuu­luu­kin nousta. 

    Ja tie­ten­kin nega­tii­vi­nen reaa­li­sok­ki las­kee kor­koa molem­mis­sa. Ongel­ma on minus­ta sopeu­tu­mis­vai­hees­sa: Nomi­naa­li­tar­ge­tis­sa rahan hin­taa (ja arvoa) pai­ne­taan alem­mas ja alem­mas juu­ri sopeu­tu­mis­vai­hees­sa, kun sopi­muk­sia kii­vaim­min pitää neu­vo­tel­la uusik­si. Reaa­lis­ho­kin suu­ruus ei kui­ten­kaan pal­jas­tu heti, vaan vii­peel­lä, kun van­ho­ja sopi­muk­sia ei pys­ty­tä täyt­tä­mään tai uusien ehdot muut­tu­vat rajus­ti. Inflaa­tio­tar­ge­tin olois­sa rahaa pai­ne­taan lisää vain sii­hen asti, että sopeu­tu­mi­nen on tapah­tu­nut hin­ta­puo­lel­la, eli sopi­muk­set saa­tu neu­vo­tel­tua uusik­si tai tul­lut sel­väk­si, mit­kä sopi­muk­set jää­vät täyt­tä­mät­tä. Sitä seu­raa aina vie­lä vähän aikaa reaa­lis­ta pudo­tus­ta, kos­ka uusia sopi­muk­sia teh­dään verk­kai­sem­min kuin ennen. 

    OK, nomi­naa­li­tar­ge­tin puo­lus­tus perus­tuu sii­hen, että täs­sä koh­taa inflaa­tion nousua ei pidä­kään pysäyt­tää, vaan sen pitää antaa ampua jon­kun ver­ran yli. Oikeas­taan en ole tätä aja­tus­ta vas­taan; se todel­la­kin voi nopeut­taa sopeu­tu­mis­ta. Mut­ta, kes­keis­tä on, että kun reaa­li­so­kin poh­ja on saa­vu­tet­tu, inflaa­tio sel­väs­ti kor­keam­mal­la tasol­la. Kas­vuun pitää rea­goi­da nos­ta­mal­la rahan hin­taa nopeam­min ja äkil­li­sem­min. Se, mikä tämä hin­ta tulee ole­maan, eli kuin­ka pal­jon inflaa­tio­ta tar­vi­taan, on epä­var­maa. Tämä siir­tyy suo­raan rahan hin­taan ex ante.

    Olen samaa miel­tä sii­tä, että raha­po­li­tii­kan pitää olla mah­dol­li­sim­man löy­sää sil­loin kun talous on eni­ten ahdin­gos­sa. Mut­ta ei löy­sem­pää, eli ei mah­dot­to­man löy­sää. Minus­ta NBKT tar­get­ti­na joh­tai­si jos­kus sii­hen. Lisäk­si se joh­tai­si kireäm­pään raha­po­li­tiik­kaan nousu­kau­del­la. Täl­lai­sel­la nega­tii­vi­sel­la takai­sin­kyt­ken­näl­lä on tapa­na voi­mis­taa hei­lah­te­lu­ja, ei vai­men­taa niitä.

  158. Sii­nä mää­rin kuin tämä toi­mii, niin toki defaul­tin ris­kipree­miot las­ke­vat suh­tees­sa inflaa­tio­tar­ge­tin oloi­hin, mut­ta toi­saal­ta kaik­ki lai­na­nan­ta­jat pako­te­taan kan­ta­maan suh­dan­ne­ris­kiä, joten se nos­taa mata­la­ris­kis­ten lai­no­jen korkoa.”

    Täs­sä on oikeas­taan aika hyvin seli­tet­ty­nä se pih­vi. Nuo mata­la­ris­ki­set lai­nat ovat juu­ri nii­tä, jot­ka kär­si­vät iso­ja tap­pioi­ta, jos nomi­naa­li­nen BKT puto­aa voi­mak­kaas­ti. Esi­mer­kik­si kel­paa vaik­ka­pa asun­to­lai­nat, jot­ka ovat nor­maa­lio­lois­sa var­sin matalariskisiä. 

    NBKT-tar­ge­toin­nis­sa ris­ki­ja­kau­maa lai­na­nan­ta­jan koh­dal­la muu­te­taan siten, että nomi­naa­li­sen BKT:n putoa­mi­sen ris­kiä (ja siten defaul­tin) ris­kiä pie­nen­ne­tään, mut­ta samal­la lai­na­nan­ta­ja jou­tuu otta­maan inflaa­tio­ris­kin. Tämä on hel­pom­pi hin­noi­tel­la, joten lop­pu­tu­lok­se­na saa­daan nime­no­maan tehok­kaam­min toi­mi­vat lai­na­mark­ki­nat, jos­sa tule­vai­suu­den ris­kit hin­noi­tel­laan parem­min tuotteisiin. 

    Lisä­bo­nuk­se­na lai­nois­ta tulee equi­ty-tyyp­pi­siä sii­nä mie­les­sä, että voi­ma­kas reaa­li­ta­lou­den las­ku joh­taa rahan arvon ale­ne­mi­seen, jol­loin on sel­vää kuka on mak­sa­ja­na suu­res­sa enem­mis­tös­sä lai­nois­ta, jot­ka nyky­ti­lan­tees­sa oli­si­vat ongelmaluottoja.

  159. Tie­de­mies:

    Rahan mää­räl­lä voi­daan lyhyeh­köl­lä aika­vä­lil­lä sää­tää hin­ta­ta­soa, mut­ta ei reaa­lis­ta BKT:ta.

    Tämä ei täy­sin pidä paik­kaan­sa. Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä odo­tuk­sia löy­sem­pi raha­po­li­tiik­ka nos­taa RBKT:ta. Point­ti on vaan sii­nä, että mark­ki­nao­do­tuk­sia ei voi jat­ku­vas­ti ylittää.

    Koko­nai­suu­te­na ensim­mäi­ses­tä kap­pa­lees­ta­si ei oikein ota sel­vää, kos­ka se on sisäi­ses­ti ristiriitainen.

    So, jos inflaa­tio on mata­la, reaa­li­ta­lous­kin kas­vaa nopeammin.

    Jeps, eli jos NBKT-tar­get­ti nousee 5% vuo­des­sa, niin inflaa­tio on kes­ki­mää­rin 2%, eli talous kas­vaa yhtä nopees­ti täs­sä suh­tees­sa kuin inflaatiotargetissa.

    Sii­nä mää­rin kuin tämä toi­mii, niin toki defaul­tin ris­kipree­miot las­ke­vat suh­tees­sa inflaa­tio­tar­ge­tin oloi­hin, mut­ta toi­saal­ta kaik­ki lai­na­nan­ta­jat pako­te­taan kan­ta­maan suh­dan­ne­ris­kiä, joten se nos­taa mata­la­ris­kis­ten lai­no­jen korkoa.

    Kaik­ki nomi­naa­lis­ten sopi­mus­ten teki­jät kan­taa suh­dan­ne­ris­kiä. NBKT-tar­get­ti vaan jakaa sen ris­kin eri taval­la kuin inflaa­tio­tar­get­ti. ks. mun edel­li­nen kom­ment­ti suh­dan­ne­ris­kin jakau­tu­mi­ses­ta NBKT-tar­ge­tis­sa vs. inflaatiotargetissa.

    Siis, nomi­naa­li­tar­get­ti sot­kee pää­oman hin­ta­sig­naa­lia enem­män kuin inflaatiotargetti.

    ? Sun väi­te sii­tä, että mata­la­ris­kis­ten lai­no­jen korot nousis kuul­los­taa jär­ke­väl­tä, mut­ta miten sii­tä seu­raa tämä?

    Inflaa­tio­tar­ge­tis­sa idea­na on se, että ris­ki on sil­lä, jol­la on edes teo­rias­sa infor­maa­tio­ta, kun rahan arvo tie­de­tään sopi­mus­kau­den lopussa.

    Mitä infor­maa­tio­ta? Inflaa­tio­tar­ge­tis­sa ris­kin koh­den­tu­mi­nen riip­puu sho­kis­ta. Posi­tii­vi­ses­sa reaa­lis­ho­kis­sa ris­ki koh­den­tuu lai­na­nan­ta­jaan ja nega­tii­vi­ses­sa reaa­lis­ho­kis­sa sen ottajaan.

    Defaul­tit ovat ongel­ma vain, jos ris­ki on onnis­tut­tu las­taa­maan jol­le­kin muulle.

    Älä viit­ti. Tot­ta­kai se nyt ihan älyt­tö­män iso ongel­ma, jos tuot­ta­va toi­min­ta default­taa vaan siks, että talou­des­sa ei oo riit­tä­väs­ti nomi­naa­li­sia tulo­ja. (Mut­ta on riit­tä­väs­ti reaa­li­sia tuloja.)

    Mä en muu­ten oikein ymmär­rä, että miks sä puhut aina pel­käs­tään koros­ta, vaik­ka rahan arvo vai­kut­taa kaik­kiin nomi­naa­li­siin sopi­muk­siin. Eiks olis nyt huo­mat­ta­vas­ti sel­keem­pää vaan puhua rahan arvos­ta tai rahan hin­nas­ta? (mikä ei siis oo sama asia ku kor­ko. Kor­ko on velan hinta.)

    Posi­tii­vi­nen reaa­li­sok­ki ei ole ongel­ma kum­mas­sa­kaan tapauk­ses­sa, sii­tä olem­me yhtä miel­tä, kos­ka molem­mis­sa tapauk­sis­sa (reaa­li) koron kuu­luu­kin nousta.

    heh… ei me vis­siin täs­tä­kään olla yhtä mieltä.

    Inflaa­tio­tar­ge­tis­sa posi­tii­vi­nen reaa­lis­hok­ki aiheut­taa rahan arvon nouse­mi­sen, mitä vas­taan kes­kus­pank­ki rea­goi hal­ven­ta­mal­la rahan arvoa vas­taa­maan sen inflaa­tio­tar­ge­tin mukais­ta tasoa riip­pu­mat­ta posi­tii­vi­ses­ta reaalishokista.

    NBKT-tar­ge­tis­sa kun rahan arvo nousee, niin kes­kus­pank­ki ei reagoi.

    Noin yleen­sä ei aja­tel­la, että sil­lon kun talou­des­sa on posi­tii­vi­nen reaa­lis­hok­ki, että raha­po­li­tiik­kaa pitäs keventää.

    Ja tie­ten­kin nega­tii­vi­nen reaa­li­sok­ki las­kee kor­koa molemmissa. 

    Inflaa­tio­tar­ge­tis­sa nega­tii­vi­nen reaa­lis­hok­ki las­kee rahan arvoa mitä vas­taan kes­kus­pank­ki rea­goi nos­ta­mal­la rahan arvoa vas­taa­maan sen inflaa­tio­tar­ge­tin mukais­ta tasoa riip­pu­mat­ta nega­tii­vi­ses­ta reaalishokista.

    NBKT-tar­ge­tis­sa nega­tii­vi­nen reaa­lis­hok­ki las­kee rahan arvoa ja kes­kus­pank­ki rea­goi samaan suun­taan, sen ver­ran, että NBKT pysyy trendillä.

    Noin yleen­sä ei aja­tel­la, että sil­lon kun talou­des­sa on nega­tii­vi­nen reaa­lis­hok­ki, että raha­po­li­tiik­kaa pitäs kiristää.

    Ongel­ma on minus­ta sopeu­tu­mis­vai­hees­sa: Nomi­naa­li­tar­ge­tis­sa rahan hin­taa (ja arvoa) pai­ne­taan alem­mas ja alem­mas juu­ri sopeutumisvaiheessa

    It’s a fea­tu­re not a bug! Sopi­muk­set on jäyk­kiä nimen omaan nomi­naa­li­ses­ti alaspäin!

    Reaa­lis­ho­kin suu­ruus ei kui­ten­kaan pal­jas­tu heti, vaan vii­peel­lä, kun van­ho­ja sopi­muk­sia ei pys­ty­tä täyt­tä­mään tai uusien ehdot muut­tu­vat rajusti. 

    Tämä ongel­ma on pahem­pi inflaa­tio­tar­ge­tis­sa kuin NBKT-targetissa.

    Inflaa­tio­tar­ge­tin olois­sa rahaa pai­ne­taan lisää vain sii­hen asti, että sopeu­tu­mi­nen on tapah­tu­nut hin­ta­puo­lel­la, eli sopi­muk­set saa­tu neu­vo­tel­tua uusik­si tai tul­lut sel­väk­si, mit­kä sopi­muk­set jää­vät täyttämättä.

    häh? Inflaa­tio­tar­ge­tis­sa rahan arvo mää­räy­tyy sen inflaa­tio­tar­ge­tin mukaan. Ei sii­nä ote­ta mitään sopi­mus­ten uudel­leen­neu­vot­te­le­mis­ta huomioon.

    OK, nomi­naa­li­tar­ge­tin puo­lus­tus perus­tuu sii­hen, että täs­sä koh­taa inflaa­tion nousua ei pidä­kään pysäyt­tää, vaan sen pitää antaa ampua jon­kun ver­ran yli.

    No siis… ei inflaa­tio ammu NBKT-tar­ge­tis­sa yli, jos NBKT pysyy trendillä.

    Mut­ta, kes­keis­tä on, että kun reaa­li­so­kin poh­ja on saa­vu­tet­tu, inflaa­tio sel­väs­ti kor­keam­mal­la tasolla.

    Juu­ri näin!

    Kas­vuun pitää rea­goi­da nos­ta­mal­la rahan hin­taa nopeam­min ja äkillisemmin.

    Juu­ri näin NBKT-tar­get­ti toi­mii! Se nos­taa rahan hin­taa sit­ten kun NBKT:n tren­di on saavutettu.

    Se, mikä tämä hin­ta tulee ole­maan, eli kuin­ka pal­jon inflaa­tio­ta tar­vi­taan, on epävarmaa.

    Jeps, näin on.

    Tämä siir­tyy suo­raan rahan hin­taan ex ante.

    Vai­kut­taa hyvin järkevältä.

    Mut­ta ei löy­sem­pää, eli ei mah­dot­to­man löy­sää. Minus­ta NBKT tar­get­ti­na joh­tai­si jos­kus siihen.

    No mikä sinun mie­les­tä on mah­dot­to­man löy­sää raha­po­li­tiik­kaa? Rea­ga­nin aikai­set inflaa­tio­lu­vut USA:ssa?

    Minus­ta raha­po­li­tii­kan löy­syy on jär­ke­vää mää­ri­tel­lä suh­tees­sa NBKT:n tasoon. Jos NBKT:n mark­ki­nao­do­tuk­set on alle tren­din raha­po­li­tiik­ka on tiuk­kaa ja jos se on yli, niin raha­po­li­tiik­ka on löy­sää. En sit­ten tie­dä miten täs­sä mah­dot­to­man löy­sä määriteltäisiin.

    Lisäk­si se joh­tai­si kireäm­pään raha­po­li­tiik­kaan nousu­kau­del­la. Täl­lai­sel­la nega­tii­vi­sel­la takai­sin­kyt­ken­näl­lä on tapa­na voi­mis­taa hei­lah­te­lu­ja, ei vai­men­taa niitä.

    w0t?!

    Huo­maat­han, että se ei joh­tai­si niin kire­ään raha­po­li­tiik­kaan, että nousu tyreh­tyi­si, vaan juu­ri niin kire­ään raha­pol­tiik­kaan, että NBKT kas­vaa 5% vuo­des­sa. (Eli jos vaik­ka nousu­kau­del­la RBKT kas­vais 4%, niin inflaa­tio olis sit 1% ja jos RBKT mei­nais kas­vaa hitaam­min, niin raha­po­li­tiik­kaa sit löystyis.)

  160. Inflaa­tio­tar­ge­tis­sa posi­tii­vi­nen reaa­lis­hok­ki aiheut­taa rahan arvon nouse­mi­sen, mitä vas­taan kes­kus­pank­ki rea­goi hal­ven­ta­mal­la rahan arvoa vas­taa­maan sen inflaa­tio­tar­ge­tin mukais­ta tasoa riip­pu­mat­ta posi­tii­vi­ses­ta reaa­lis­ho­kis­ta.

    Okei, tul­kit­sin tämän vää­rin päin, eli tämä on kuin onkin argu­ment­ti nomi­naa­li­tar­get­tia vas­taan. Kir­joi­tin vää­rin päin.

    Reaa­li­nen posi­tii­vi­nen shok­ki­han tosi­aan­kin aiheut­taa deflaa­tio­pai­net­ta. Se siis joh­tuu sii­tä, että tuo­tan­to kas­vaa odot­ta­mat­to­mal­la taval­la. Ne ovat toki har­vi­nai­sia nyky­päi­vä­nä. Nomi­naa­li­tar­ge­tis­sa täs­sä koh­taa siis seu­raa deflaa­tio; en pidä deflaa­tio­ta suu­re­na ongel­ma­na muu­ten, mut­ta lai­na­not­ta­ja saa mah­dol­li­ses­ti isos­ti tak­kiin­sa reaa­li­ses­sa sho­kis­sa. Jopa sii­nä mää­rin, että default­te­ja alkaa tul­la. Tämä toki “sta­bi­loi” jär­jes­tel­mää, mut­ta mitään eri­tyi­sem­pää jär­keä täs­sä ei ole.

  161. Erit­täin kiin­nos­ta­vaa kes­kus­te­lua. Yksi asia jäi minua kui­ten­kin kai­ve­le­maan. Tuo shok­kia­sia on jo aika pit­käl­ti käsi­tel­ty, mut­ta mitä jos RBKT jos­sain vai­hees­sa jää pysy­väs­ti aiem­paa alem­mal­le tasol­le (kuten esim. Kii­nas­sa var­maan jos­sain vai­hees­sa on pak­ko käydä)? 

    Jat­ke­taan­ko sil­ti sil­lä NBKT tren­dil­lä ja kor­keal­la inflaa­tiol­la? Entä toi­sin­päin, jos jos­tain syys­tä RBKT läh­tee nope­aan pit­kän ajan kas­vuun, niin pide­tään­kö yllä jat­ku­vaa deflaatiota? 

    Ihan siis esi­mer­kin luon­toi­ses­ti, mitä teh­täi­siin, jos EU:n ja Kii­nan kas­vu­lu­vut vaih­tai­si­vat paik­kaan­sa päittäin? 

    Ja jos tuol­lai­nen RBKT:n kas­vun muu­tos tapah­tui­si, niin eikö sii­nä kes­täi­si pit­kä aika tode­ta, että ollaan­kin aika lail­la eri tren­dil­lä, eikä kyse ole mis­tään shokista?

  162. Tie­de­mies:

    Okei, tul­kit­sin tämän vää­rin päin, eli tämä on kuin onkin argu­ment­ti nomi­naa­li­tar­get­tia vastaan.

    ! Ei deflaa­tio oo pahas­ta, jos se joh­tuu sii­tä, että talous kas­vaa reaa­li­ses­ti niin nopees­ti. Onhan tää nyt tul­lu jo tes­tat­tua teol­li­sen val­lan­ku­mouk­sen aika­na vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa. Ei sii­tä seu­raa, että jen­gi rupeis hoar­daa­maan rahaa.

    Deflaa­tio on pahas­ta sil­lon ku se joh­tuu sii­tä, että kes­kus­pank­ki ei osaa vas­ta­ta kas­va­nee­seen rahan kysyntään.

    Se siis joh­tuu sii­tä, että tuo­tan­to kas­vaa odot­ta­mat­to­mal­la taval­la. Ne ovat toki har­vi­nai­sia nykypäivänä.

    ööööö.…. Eli väi­tät, että kes­ki­mää­räis­tä mata­lam­pi reaa­li­nen tuo­tan­to on har­vi­nai­sem­paa kuin kes­ki­mää­räis­tä kor­keam­pi reaa­li­nen tuotanto?

    Nomi­naa­li­tar­ge­tis­sa täs­sä koh­taa siis seu­raa deflaa­tio; en pidä deflaa­tio­ta suu­re­na ongel­ma­na muu­ten, mut­ta lai­na­not­ta­ja saa mah­dol­li­ses­ti isos­ti tak­kiin­sa reaa­li­ses­sa shokissa.

    Deflaa­tio on hyvä lai­noit­ta­jal­le. Se saa lai­naa­man­sa rahan takai­sin kor­keam­man arvoisena.

    Samu­li Saarelma:

    Tuo shok­kia­sia on jo aika pit­käl­ti käsi­tel­ty, mut­ta mitä jos RBKT jos­sain vai­hees­sa jää pysy­väs­ti aiem­paa alem­mal­le tasol­le (kuten esim. Kii­nas­sa var­maan jos­sain vai­hees­sa on pak­ko käydä)?

    En oo luke­nu mis­tään, että tätä olis käsi­tel­ty, eli en osaa sanoo, mut­ta voi­han sitä NBKT-tar­get­tia muut­taa sii­nä mis­sä inflaa­tio­tar­get­tia­kin. Jos siir­ry­tään kor­keem­mal­le tai mata­lam­mal­le tren­dil­le, niin se pitää tie­tys­ti teh­dä vähi­tel­len, eikä kan­na­ta ruve­ta tekeen sitä nopees­ti kes­kel­lä jotain finanssikriisii.

    Jot­kut nomi­naa­li­tar­ge­tin kan­nat­ta­jat on sitä miel­tä, että nyt ku ollaan jo hul­lu­na jäl­jes­sä tren­dis­tä ja pal­jon sopeu­tu­mis­ta on jo tapah­tu­nut, niin voi­tas saman tien siir­tyy 3% NBKT-kas­vut­ren­dil­le, eli sil­leen, että inflaa­tio olis noin kes­ki­mää­rin 0%. NBKT-tar­ge­tis­sa­han ei oo hir­vees­ti väliä, että ollaan lähel­lä 0% inflaa­tioo, ku sii­nä ei oo mitään zero boundia.

    Ja jos tuol­lai­nen RBKT:n kas­vun muu­tos tapah­tui­si, niin eikö sii­nä kes­täi­si pit­kä aika tode­ta, että ollaan­kin aika lail­la eri tren­dil­lä, eikä kyse ole mis­tään shokista?

    Sikä­li mikä­li jos se muu­tos olis pie­ni, niin kyl­lä kes­täis, mut­ta jos se olis sin­gu­la­ri­teet­ti mis­sä tuot­ta­vuus kas­vais tyy­liin 100 ker­ta­seks, niin se var­maan havait­tas aika nopeesti.

    Täs­sä on muu­ten Tie­de­mie­hel­le haus­ka kir­joi­tus Nick Rowel­ta Chuck Nor­rik­ses­ta ja kes­kus­pan­kin kyvyis­tä teh­dä tai­ko­ja ja täs­sä nii­tä kaa­vo­ja Gold­man-Sach­sil­ta, jois­ta kyselit.

  163. Art­tu­ri, en esi­tä enää täs­sä väit­tei­tä ja jat­ka väit­te­lyä. Koe­tan esit­tää lyhyen yhteenvedon:
    Inflaatiotargetilla:
    — Rahan arvo on ennustettavampaa
    — Kor­ko­ta­so on stabiilimpi
    — Reaa­li­set hei­lah­te­lut näky­vät nomi­naa­li­sen BKT:n hei­lah­duk­si­na mel­ko suoraviivaisesti

    Nomi­naa­li­tar­ge­til­la
    — Rahan arvo hei­lah­te­lee enemmän
    — Kor­ko­ta­so on epäs­ta­bii­lim­pi, ja perus­ta­sol­taan hie­man korkeampi
    — Reaa­li­set hei­lah­te­lut eivät näy nomi­naa­li­sen BKT:n hei­lah­te­lui­na, tai näky­vät huo­mat­ta­vas­ti vai­meam­min, sen­si­jaan ne ikään­kuin “ohja­taan” rahan arvon heilahteluihin. 

    Oma huo­le­ni voi­daan redusoi­da lopul­ta sii­hen, että kor­ko­ta­so näyt­täi­si ole­van nomi­naa­li­tar­ge­tis­sa kor­keam­pi, ja että tämä näkyi­si pit­käl­lä aika­vä­lil­lä hei­kom­pa­na inves­toin­tien tar­jon­ta­na. Myön­nän kui­ten­kin, että voi olla, että tätä aina­kin osin, ja ehkä koko­naan­kin, voi kom­pen­soi­da se, että vel­ka­krii­sit saat­ta­vat nomi­naa­li­tar­ge­tis­sa olla lie­vem­piä, osin juu­ri tämän kor­keam­man kor­ko­ta­son, ja osin suh­dan­ne­vaih­te­lui­den nomi­naa­li­sen tasoit­tu­mi­sen vuok­si. En tosin ole täy­sin vakuut­tu­nut, edel­leen­kään, osin syis­tä, jot­ka Samu­li jo esittikin.

  164. Samu­li: jos isom­pia muu­tok­sia pit­kä­ai­kai­seen tren­diin tapah­tuu, niin sit­ten jos­sain vai­hees­sa pitää var­maan­kin muut­taa nomi­naa­li­sen BKT:n tren­diä, jot­ten inflaa­tio nouse pysy­väs­ti kor­keam­mal­le tasolle. 

    Tie­de­mies: “Reaa­li­nen posi­tii­vi­nen shok­ki­han tosi­aan­kin aiheut­taa deflaa­tio­pai­net­ta. Se siis joh­tuu sii­tä, että tuo­tan­to kas­vaa odot­ta­mat­to­mal­la taval­la. Ne ovat toki har­vi­nai­sia nyky­päi­vä­nä. Nomi­naa­li­tar­ge­tis­sa täs­sä koh­taa siis seu­raa deflaa­tio; en pidä deflaa­tio­ta suu­re­na ongel­ma­na muu­ten, mut­ta lai­na­not­ta­ja saa mah­dol­li­ses­ti isos­ti tak­kiin­sa reaa­li­ses­sa sho­kis­sa. Jopa sii­nä mää­rin, että default­te­ja alkaa tulla.”

    Nyt sekoi­tat nomi­naa­li­sen ja reaa­li­sen kas­vun kes­ke­nään. Sopi­muk­set pää­sään­töi­ses­ti sido­taan nomi­naa­li­siin raha­mää­riin ja kun nomi­naa­li­nen kas­vu pysyy kas­vu­käy­räl­lä, niin pii­ris­sä pyö­ri­vä raha riit­tää ihan hyvin vel­ko­jen mak­suun. Nousu­kau­den ja tek­no­lo­gi­sen posi­tii­vi­sen sho­kin tuo­maa hin­to­jen las­kua ja sen vai­ku­tus­ta yri­tys­ten talou­teen voi tut­kia esi­mer­kik­si tie­to­tek­nii­kan alal­la. Kysei­sel­lä alal­la on val­lin­nut äärim­mäi­sen voi­ma­kas “deflaa­tio” jo aina­kin vii­si­kym­men­tä vuotta. 

    Deflaa­tion tuo­mat kon­kurs­sion­gel­mat joh­tu­vat nime­no­maan sii­tä, että kier­ros­sa ole­va raha­mää­rä onkin mer­kit­tä­väs­ti pie­nem­pi kuin ihmis­ten ole­tuk­set ovat olleet sil­loin kun sopi­muk­sia teh­tiin. Täl­löin pel­käs­tään täs­tä rahaan liit­ty­väs­tä sho­kis­ta seu­raa väis­tä­mät­tä konkursseja/sopimuksien/velkojen mak­sa­mat­ta jättämistä. 

    Kier­ros­sa ole­va raha­mää­rä voi pie­nen­tyä rajus­ti sik­si, että rahan mää­rä pie­ne­nee tai sik­si että rahan kier­to­no­peus pie­ne­nee. Jäl­kim­mäi­nen voi joh­tua esi­mer­kik­si sii­tä, että ihmis­ten halu pitää tur­val­li­se­na pidet­tyä rahaa (mui­hin sijoi­tuk­siin näh­den) kas­vaa, kuten tapah­tui esim. 30-luvun lamas­sa ja myös 2008 alka­nees­sa lamassa. 

    Kun tuot­teen kysyn­tä kas­vaa, onko tuot­teen tar­joa­jal­ta oikea rat­kai­su a) vähen­tää tar­jon­taa, b) pitää tar­jon­ta ennal­laan, vai c) lisä­tä tarjontaa?

  165. Ööö… Deflaa­tio on ongel­ma, kos­ka se tar­koit­taa että rahan kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan, eihän täs­tä ole epä­sel­vyyt­tä. Inflaa­tio on vas­taa­vas­ti ongel­ma, kos­ka rahan tar­jon­ta ylit­tää sil­loin kysyn­nän. Oma filo­so­fi­nen kan­ta­ni on, että jos kes­ku­pan­kil­le anne­taan teh­tä­vä, niin sen teh­tä­vän pitäi­si olla mah­dol­li­sim­man tark­kaan lin­jas­sa sen kans­sa, mit­kä työ­ka­lut sil­le on annet­tu. Inflaa­tio­tar­get­ti on mie­le­käs, kos­ka sii­nä kes­kus­pan­kin pitää pitää huo­li sii­tä, että rahan arvo on vakaa. So. rahan arvoon sen vai­ku­tus­mah­dol­li­suu­det ovat kaik­kein suurimmat.

    Jos inflaa­tio on vakaa, niin reaa­li­nen kas­vu ja nomi­naa­li­nen kas­vu ovat osa­puil­leen sama asia. Nomi­naa­li­tar­ge­tin olois­sa hur­ja reaa­li­nen kas­vu tar­koit­taa deflaa­tio­ta, ja deflaa­tiol­la on tapa­na tyreh­dyt­tää reaa­lis­ta kas­vua. Se siis sta­bi­loi kyl­lä; en kiis­tä sitä, ettei­kö nomi­naa­li­tar­get­ti oli­si anti­syklis­tä. On se, mut­ta sää­tö­teo­reet­ti­ses­ti aja­tel­len nega­tii­vi­set takai­sin­kyt­ken­nät tuot­ta­vat heilahteluja. 

    Inflaa­tio­tar­ge­tis­sa takai­sin­kyt­ken­nän ker­roin on teo­rias­sa nol­la, ja juu­ri tuo Art­tu­rin lin­kit­tä­mä “Chuck Norris”-esitys on täs­tä erit­täin hyvä esimerkki. 

    Tuo toi­nen argu­ment­ti on mie­len­kiin­toi­nen, sii­nä esi­te­tään, että on “epä­to­den­nä­köis­tä”, että nomi­naa­li­tar­get­ti kam­pei­si las­ku­kau­del­la inflaa­tio-odo­tuk­set kor­keal­le pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Jos näin todel­la­kin oli­si, nomi­naa­li­tar­get­ti oli­si “ilmai­nen lou­nas” niin­kuin Art­tu­ri väit­tää. En kui­ten­kaan usko tähän.

    En myös­kään ymmär­rä väi­tet­tä, jon­ka mukaan inflaa­tio­tar­get­ti muka tar­koit­tai­si jotain 30-luvun laman kal­tais­ta likvi­di­teet­ti­krii­siä. 30-luvun lamas­sa oli hil­li­tön deflaa­tio. Vuo­den 2008 overs­hoot oli lähin­nä kom­mo­di­teet­tien, etu­pääs­sä öljyn, vola­ti­li­tee­tin tuo­tos. Ei kes­kus­pan­kin teh­tä­vä­nä voi olla raha­mää­rän sää­tä­mi­nen vola­tii­lien raa­ka-aine­mark­ki­noi­den ehdoil­la, se on aivan lii­an epästabiilia. 

    Kuten tote­sin edel­lä, minus­ta ei ole miten­kään väis­tä­mät­tä huo­no idea, että inflaa­tion anne­taan men­nä hie­man yli tar­ge­tis­ta las­ku­kau­del­la, ja olen samaa miel­tä niis­tä argu­men­teis­ta. Se, mitä pel­kään, ja jon­ka sanoin yllä moneen ker­taan, on että jos nomi­naa­li­tar­get­ti on täy­sin ehdo­ton, eli “Chuck Nor­ris” uhkaa pitää nomi­naa­li­sen kas­vun tren­dil­lä hin­nal­la mil­lä hyvän­sä, niin las­ku­kau­den tap­pa­mi­seen ei voi­da miten­kään esit­tää esi­mer­kik­si palk­ka­malt­tia tms. uskot­ta­vas­ti, kos­ka tie­de­tään että työt­tö­myy­saal­to­ja tms. seu­raa inflaa­tio. Kuten Samu­li yllä, näen täs­sä suu­ren ris­kin pit­kään stag­flaa­tioon, kun inflaa­tio-odo­tus­ten nousu joh­taa lak­koi­luun, joka hidas­taa työl­li­syys­ke­hi­tys­tä, joka pai­naa reaa­lis­ta kas­vua, mikä lisää raha­mää­rää, joka joh­taa inflaa­tioon jne. Kaik­ki roik­kuu lopul­ta sen varas­sa, mitä inflaa­tio-odo­tuk­sil­le käy nomi­naa­li­tar­ge­tis­sa. Se on empii­ri­nen kysy­mys, ja sen koet­te­lu kyl­lä jos­sain mää­rin hir­vit­tää, tulee mie­leen Zim­babwe näin äkkiseltään…

  166. Tie­de­mies:

    Ööö… Deflaa­tio on ongel­ma, kos­ka se tar­koit­taa että rahan kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan, eihän täs­tä ole epäselvyyttä. 

    Ei. Deflaa­tio voi joh­tua sii­tä, että rahan kysyn­tä kas­vaa tai sen tar­jon­ta vähe­nee tai sit sii­tä, että tava­ran tar­jon­ta kas­vaa ja rahan kysyn­tä ja tar­jon­ta pysyy ennallaan.

    Oma filo­so­fi­nen kan­ta­ni on, että jos kes­ku­pan­kil­le anne­taan teh­tä­vä, niin sen teh­tä­vän pitäi­si olla mah­dol­li­sim­man tark­kaan lin­jas­sa sen kans­sa, mit­kä työ­ka­lut sil­le on annettu.

    No mitä työ­ka­lu­ja sun mie­les­tä kes­kus­pan­kil­la on? Mun mie­les­tä kes­kus­pan­kil­la on työ­ka­lut kom­mu­ni­koi­da sen halua­ma tar­get­ti mark­ki­noil­la ja suun­nil­leen rajat­to­mat kyvyt teh­dä raha­po­li­tiik­kaa tämän tavoit­teen saa­vut­ta­mi­seks. (Myydä/ostaa ääre­tön mää­rä rahaa.) Tämän seu­rauk­se­na sil­lä on kyky aset­taa mark­ki­nao­do­tuk­set min­kä tahan­sa sen tavoit­teen mukai­seks ton Chuck Nor­ris-meka­nii­kan takia.

    So. rahan arvoon sen vai­ku­tus­mah­dol­li­suu­det ovat kaik­kein suurimmat.

    Mil­lä perus­teel­la? Sil­lä on ihan yhtä hyvät vai­ku­tus­mah­dol­li­suu­det NBKT:n tasoon. Ainoo asia mitä kes­kus­pank­ki kont­rol­loi suo­raan on kes­kus­pank­ki­ra­han mää­rä mark­ki­noil­la ja reser­veil­le mak­set­ta­vat korot.

    Nomi­naa­li­tar­ge­tin olois­sa hur­ja reaa­li­nen kas­vu tar­koit­taa deflaa­tio­ta, ja deflaa­tiol­la on tapa­na tyreh­dyt­tää reaa­lis­ta kas­vua. Se siis sta­bi­loi kyl­lä; en kiis­tä sitä, ettei­kö nomi­naa­li­tar­get­ti oli­si anti­syklis­tä. On se, mut­ta sää­tö­teo­reet­ti­ses­ti aja­tel­len nega­tii­vi­set takai­sin­kyt­ken­nät tuot­ta­vat heilahteluja.

    No se riip­puu aika hitos­ti sii­tä takai­sin­kyt­ken­näs­tä! Jos se on sel­la­nen, että NBKT pysyy 5% kas­vuu­ral­la, niin se ei aiheu­ta hei­lah­te­lu­ja, ku jos se hidas­taa RBKT:n kas­vua, niin ei RBKT läh­de mihin­kään hal­lit­se­mat­to­maan syök­sy­kier­tee­seen, ku jos läh­tis, niin sit kes­kus­pank­ki rea­gois sitä vas­taan. (Taas Chuck Norris.)

    Jos näin todel­la­kin oli­si, nomi­naa­li­tar­get­ti oli­si “ilmai­nen lou­nas” niin­kuin Art­tu­ri väit­tää. En kui­ten­kaan usko tähän.

    yhyyyy.… Eli sä ole­tat, että jos kes­kus­pank­ki vaik­ka sanos mark­ki­noil­le näin: NBKT on nyt 1000. Me nos­te­taan sen ens vuon­na tasol­le 1200 ja sen jäl­keen me nos­te­taan sitä 5% vuo­des­sa.” Niin mark­ki­nat ajat­te­lis, että hei kes­kus­pank­ki nos­taa NBKT:ta ens vuon­na 20%. Se var­maan jat­kaa sen nos­ta­mis­ta 20% vuo­des­sa vaik­ka se sano ihan sel­väs­ti, että se jat­kaa sen nos­ta­mis­ta 5% vuodessa.

    Miks ihmees­sä kukaan ajat­te­lis näin? Samal­la logii­kal­la, jos kes­kus­pan­kin viral­li­nen inflaa­tio­ta­voi­te olis 2% ja se jäis sii­tä jos­sain vai­hees­sa jäl­keen vaik­ka niin, että yhte­nä vuon­na se olis 0%, niin mark­ki­nat rupeis odot­ta­maan, että seu­raa­va­na­kin vuon­na se jää 0%.

    En myös­kään ymmär­rä väi­tet­tä, jon­ka mukaan inflaa­tio­tar­get­ti muka tar­koit­tai­si jotain 30-luvun laman kal­tais­ta likviditeettikriisiä.

    Mis­sä näin väi­te­tään? Mun käsi­tyk­sen mukaan suun­nil­leen kaik­ki mark­ki­na mone­ta­ris­tit, jot­ka ei hyväk­sy kes­kus­pan­kin toi­mia täs­sä krii­sis­sä on sitä miel­tä, että ne on sil­ti toi­mi­nu aika hitos­ti parem­min ku 1930-luvulla.

    Ei kes­kus­pan­kin teh­tä­vä­nä voi olla raha­mää­rän sää­tä­mi­nen vola­tii­lien raa­ka-aine­mark­ki­noi­den ehdoil­la, se on aivan lii­an epästabiilia.

    Eli kes­kus­pank­ki tar­ge­toi corein­flaa­tioo? No miks sä sit esi­tät todis­tei­na EKP:n onnis­tu­nees­ta raha­po­li­tii­kas­ta head­li­nein­flaa­tio­käp­py­röi­tä etkä pidä corein­flaa­tio­käp­py­röi­tä minään?

    palk­ka­malt­tia tms. uskot­ta­vas­ti, kos­ka tie­de­tään että työt­tö­myy­saal­to­ja tms. seu­raa inflaatio. 

    ? Eihän nii­den palk­ko­jen tart­te las­kee, ku NBKT kas­vaa tren­dil­lä. Jos ne halu­aa isom­pia pal­kan­ko­ro­tuk­sia ku mitä NBKT antaa myö­den niin sit ne jou­tuu työt­tö­mäks ihan niin­ku nyt­kin, jos halu­aa isom­pia koro­tuk­sia ku mihin fir­moil­la on varaa.

    Ei pal­kan taso mää­räy­dy inflaa­tios­ta vaan tuottavuudesta.

    Kuten Samu­li yllä, näen täs­sä suu­ren ris­kin pit­kään stag­flaa­tioon, kun inflaa­tio-odo­tus­ten nousu joh­taa lak­koi­luun, joka hidas­taa työl­li­syys­ke­hi­tys­tä, joka pai­naa reaa­lis­ta kas­vua, mikä lisää raha­mää­rää, joka joh­taa inflaa­tioon jne.

    No kum­man odo­tat joh­ta­van enem­män lak­koi­luun: se, että palk­ko­ja lei­ka­taan nomi­naa­li­ses­ti ja reaa­li­ses­ti vai se, että palk­ko­ja ei lei­ka­ta nomi­naa­li­ses­ti, mut­ta nii­tä lei­ka­taan reaalisesti?

    Pal­kat on ihan sel­kees­ti nomi­naa­li­ses­ti jäyk­kiä alas­päin, eli se, että nii­tä jou­du­taan leik­kaa­maan nomi­naa­li­ses­ti ja reaa­li­ses­ti aiheut­taa huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pia häi­riöi­tä talou­teen ku se, että nii­tä ei lei­ka­ta nomi­naa­li­ses­ti, mut­ta lei­ka­taan reaalisesti.

    Se on empii­ri­nen kysy­mys, ja sen koet­te­lu kyl­lä jos­sain mää­rin hir­vit­tää, tulee mie­leen Zim­babwe näin äkkiseltään…

    No jos sua kiin­nos­taa empi­ria, niin voit vaik­ka tutus­tua sii­hen miten eri maat on pär­jän­ny täs­sä krii­sis­sä riip­puen sii­tä miten pal­jon nii­den kes­kus­pan­kit pai­not­taa nomi­naa­li­se­ta BKT-tar­get­tia vs. kes­kus­pank­ke­ja jot­ka pai­not­taa inflaatiotargettia.

    (Eli esim. Riks­bank, BOE, RBA lähem­pä­nä nomi­naa­li­tar­get­tia ja EKP, FED, BOJ lähem­pä­nä inflaa­tio­tar­get­tia. Tää ver­tai­lu on toki aika epis, ku nuo inflaa­tio­tar­ge­toi­jat on ihan eri koko­sia talouk­sia ku NBKT-tar­ge­toi­jat…) Nomi­naa­li­tar­ge­tin pitäs olla sitä parem­pi mitä suu­rem­pi talous on, ku sisä­mark­ki­nat on isom­pi osa taloutta.

  167. Sil­lä on ihan yhtä hyvät vai­ku­tus­mah­dol­li­suu­det NBKT:n tasoon

    Eihän ole. Kes­kus­pank­ki voi sää­tää vain rahan mää­rää, ei reaa­lis­ta tuo­tan­toa. Lope­tan tähän, kos­ka tämä jan­kut­ta­mi­nen on jo pitkästyttävää.

  168. Tie­de­mies:

    Kes­kus­pank­ki voi sää­tää vain rahan mää­rää, ei reaa­lis­ta tuotantoa.

    Just näin ja täs­tä ei seu­raa, että sil­lä olis parem­mat mahik­set vai­kut­taa inflaa­tioon, ku NBKT:n tasoon.

  169. Art­tu­ri on näkö­jään saa­nut Krug­ma­nin­kin vakuuttuneeksi:

    http://krugman.blogs.nytimes.com/2011/10/19/getting-nominal/

    Minul­le on kyl­lä täy­si mys­tee­ri, että mil­lä toi­mil­la kes­kus­pank­ki oli­si tai­ko­nut vuon­na 2009 vajaan kym­me­nen pro­sen­tin inflaa­tion. (toteu­tu­nut euroa­lu­eel­la 0.3%, samaan aikaan kuin ree­ali­nen bkt ‑4.3%) Ei se aina­kaan sii­tä kiin­ni jää­nyt, ettei­kö kes­kus­pank­ki oli­si rahaa pum­pan­nut mark­ki­noil­le, eikä sii­tä, ettei­kö nur­kan taka­na vaa­ni­vaa inflaa­tio­ta mois­ten toi­mien seu­rauk­se­na oli­si odo­tet­tu ja pelätty.

  170. tcrown:

    Minul­le on kyl­lä täy­si mys­tee­ri, että mil­lä toi­mil­la kes­kus­pank­ki oli­si tai­ko­nut vuon­na 2009 vajaan kym­me­nen pro­sen­tin inflaation.

    Var­maan­kin muut­ta­mal­la mark­ki­nao­do­tuk­sia rahan arvon tasolle.

    esim. näin:

    Kes­kus­pank­ki:” Hei mark­ki­nat, ens vuon­na rahan arvo on 2% mata­lam­pi ku tänä vuon­na ja riip­pu­mat­ta sii­tä onnis­tuu­ko tää, niin seu­raa­va­na vuon­na rahan arvo on 4% alem­pa­na ku tänä vuon­na ja riip­pu­mat­ta sii­tä onnis­tuu­ko tämä niin seu­raa­va­na vuon­na se on 6% alem­pa­na jne.

    Ja hei mark­ki­nat sen lisäks, me ollaan val­mii­ta osta­maan ääret­tö­mät mää­rät kamaa mark­ki­noil­ta ääret­tö­män pit­käks ajaks ja lait­ta­maan reser­veil­le ääret­tö­män kor­keen koron, jos tää tavoi­te ei rupee täyttymään.”

    Se ei yllä­tä ketään, jos nyt vähän ymmär­tää odo­tus­ten pääl­le, että rahan pump­paa­mi­nen ei auta, jos se ei vai­ku­ta inflaa­tio-odo­tuk­siin ja se ei vai­ku­ta inflaa­tio-odo­tuk­siin, jos ole­te­taan, että se vede­tään pois, jos inflaa­tio nousee.

  171. Niin. Toi­nen mah­dol­li­nen toi­min­ta­ta­pa on pitää sor­met ris­tis­sä ja toi­voa, että Peter Pan käy salaa yöl­lä muut­ta­mas­sa kaup­po­jen hin­ta­lap­pu­ja kor­keam­mik­si. Kum­man­kin käy­tän­nön toi­min­ta on minul­le aivan yhtä suu­ri mysteeri.

    Minä en omis­sa poh­din­nois­sa­ni ole pääs­syt seu­raa­van ongel­man yli: Jos kes­kus­pank­ki halu­aa kas­vat­taa nimel­lis­tä bkt:tä, niin jon­kun täy­tyy käyt­tää enem­män rahaa johon­kin. Ja kes­kus­pan­kin ainoa työ­ka­lu(*) tähän on lai­na­ta rahaa hal­vem­mal­la mark­ki­noil­le. Kun korot ovat käy­tän­nös­sä nol­las­sa, niin tuo ainoa työ­ka­lu on hyö­dy­tön. Vaik­ka kes­kus­pank­ki syl­ki­si mark­ki­noil­le kuusi bil­jaar­dia euroa, niin niin kau­an kuin kukaan ei suos­tu kulut­ta­maan enem­pää, niin nuo pää­ty­vät kes­kus­pan­kin tilil­le tai rahan kier­to­no­peu­den hidas­tu­mi­sek­si tai mik­si sitä nyt sit­ten halu­aa­kin sanoa, mut­ta inflaa­tios­sa tai bkt:ssä se ei näy. Vaik­ka M0 räjäh­tää­kin pil­viin. Narul­la ei kes­kus­pank­ki­kaan voi työntää.

    (*)Van­haan hyvään aikaan jois­sa­kin mais­sa har­ras­tet­tiin sitä, että val­tio pai­noi rahaa ja teki ostok­sen­sa uusil­la sete­leil­lä. Sat­tu­neis­ta syis­tä tuo­ta työ­ka­lua ei ole vii­me aikoi­na juu­ri län­si­mais­sa halut­tu käyttää.

  172. Art­tu­ri, sori, lupa­sin etten kom­men­toi­si, mut­ta kun tun­tuu ettet ole osan­nut lukea.

    VUO-DEN 2009 INF-LAA-TI-O-O-DO-TUK-SET A‑LIT-TUI-VAT VAIK-KA KES-KUS-PANK-KI PAI-NOI RA-HAA E‑NEM-MÄN KU-IN MARK-KI-NAT O‑DOT-TI-VAT JA LU-PA-SI IN-FLAA-TI-O-TA.

  173. tcrown:

    Jos kes­kus­pank­ki halu­aa kas­vat­taa nimel­lis­tä bkt:tä, niin jon­kun täy­tyy käyt­tää enem­män rahaa johonkin.

    Aivan.

    Ja kes­kus­pan­kin ainoa työ­ka­lu(*) tähän on lai­na­ta rahaa hal­vem­mal­la mark­ki­noil­le. Kun korot ovat käy­tän­nös­sä nol­las­sa, niin tuo ainoa työ­ka­lu on

    No tus­kin nyt sen­tään. Kes­kus­pank­ki voi vaik­ka puhua tai ostaa mark­ki­noil­ta jotain tai nos­taa reser­vien hin­taa jne. jne. Kes­kus­pan­kil­la on ihan älyt­tö­mäs­ti kei­no­ja nos­taa rahan tar­jon­taa ja las­kea rahan kysyntää.

    Kun korot ovat käy­tän­nös­sä nol­las­sa, niin tuo ainoa työ­ka­lu on hyödytön.

    Jos se olis sen ainoo työ­ka­lu, niin joo oli­sit oikees­sa, jos ole­tet­tas, että kes­kus­pank­ki ei voi vai­kut­taa inflaa­tioon, mut­ta kun se voi vai­kut­taa inflaa­tioon, niin jopa sil­lon ku nomi­naa­li­set korot on nol­las­sa, niin se voi las­kee korkoja.

    Vaik­ka kes­kus­pank­ki syl­ki­si mark­ki­noil­le kuusi bil­jaar­dia euroa, niin niin kau­an kuin kukaan ei suos­tu kulut­ta­maan enem­pää, niin nuo pää­ty­vät kes­kus­pan­kin tilil­le tai rahan kier­to­no­peu­den hidas­tu­mi­sek­si tai mik­si sitä nyt sit­ten halu­aa­kin sanoa, mut­ta inflaa­tios­sa tai bkt:ssä se ei näy. Vaik­ka M0 räjäh­tää­kin pilviin.

    Juu­ri näin, mut­ta onneks jen­gi suos­tuu kulut­ta­maan enem­män, kun kulu­tuk­sen hin­ta hal­pe­nee suh­tees­sa sääs­tä­mi­seen. Ihmi­set rea­goi kannustimiin.

    Tie­de­mies:

    VUO-DEN 2009 INF-LAA-TI-O-O-DO-TUK-SET A‑LIT-TUI-VAT VAIK-KA KES-KUS-PANK-KI PAI-NOI RA-HAA E‑NEM-MÄN KU-IN MARK-KI-NAT O‑DOT-TI-VAT JA LU-PA-SI IN-FLAA-TI-O-TA.

    Eka­na­kin tar­ken­na nyt vähän, eli mit­kä mark­ki­noi­den inflaa­tio-odo­tuk­set? Miten pal­jon mark­ki­nat odot­ti kes­kus­pan­kin pai­na­van rahaa ja mis­tä tämän mark­ki­nao­do­tuk­sen voi tie­tää? Miten kes­kus­pank­ki lupa­si inflaatioo?

    Ja ennen kaik­kee… mitä väliä?

  174. Kes­kus­pank­ki voi vaik­ka puhua tai ostaa mark­ki­noil­ta jotain tai nos­taa reser­vien hin­taa jne. jne. 

    Eli siis kes­kus­pank­ki voi lait­taa pys­syn ohi­mol­le­ni ja sanoa, että tänään kor­ko on nol­la, ja lai­naam­me mark­ki­noil­le 4 bil­jar­dia euroa. Jos et ala kulut­ta­maan, niin huo­men­na­kin kor­ko on nol­la, mut­ta lai­naam­me 10 bil­jar­dia dol­la­ria mark­ki­noil­le, joten ihan var­mas­ti joku muu ostaa enem­män ja tava­rat kal­lis­tu­vat kun raha on hal­vem­paa. Tuo pys­sy on vesipyssy.

    Tava­ran osta­mi­nen mark­ki­noil­ta on rahan lai­naa­mis­ta hal­vem­mal­la niin kau­an kuin ostet­tu tava­ra on vel­ka­kir­jo­ja (tilan­ne tie­tys­ti muut­tuu jos kes­kus­pank­ki alkaa osta­maan sata­ma­nos­tu­rei­ta), enkä ymmär­rä miten reser­vien hin­nan nos­ta­mi­nen moti­voi­si minut osta­maan enem­män banaa­nei­ta. Enkä edes ymmär­rä miten reser­vien hin­taa voi­si nos­taa. Nega­tii­vis­ta­ko kor­koa niil­le ajattelit?

    Ja ennen kaik­kee… mitä väliä? 

    No sitä väliä, että jos kes­kus­pank­ki ei pysy­nyt edes omas­sa kah­den pro­sen­tin tar­ge­tis­saan, niin mis­tä se oli­si tai­ko­nut sen 10 pro­sen­tin ehdot­ta­ma­si inflaa­tion? En ymmär­rä mik­si pitäi­si tar­ge­toi­da jota­kin mitä ei miten­kään pys­ty toi­mit­ta­maan. Saman tien voi­si ottaa tar­ge­tik­si 10% reaa­li­sen kas­vun ja eli­niän odot­teen tuplaa­mi­sen joka vuosi.

  175. tcrown: Ei kes­kus­pan­kin tart­te mitään pys­sy­jä käyt­tää. Se vaan muut­taa mark­ki­nao­do­tuk­sia inflaa­tiol­le puhu­mal­la. Se vai­kut­taa ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­seen, kos­ka ihmi­set rea­goi kan­nus­ti­miin. Jos kulu­tus nyt hal­pe­nee suh­tees­sa kulu­tuk­seen tule­vai­suu­des­sa, niin ihmi­set kulut­taa enemmän.

    Tava­ran osta­mi­nen mark­ki­noil­ta ei oo rahan lai­naa­mis­ta, vaan se on rahan myymistä.

    Reser­vien hin­nan nos­ta­mi­nen moti­voi sinut kulut­ta­maan, kun sääs­tä­mi­sen hin­ta nousee.

    Reser­vien hin­taan voi nos­taa muut­ta­mal­la reser­veil­le mak­set­ta­vaa korkoa.

    No sitä väliä, että jos kes­kus­pank­ki ei pysy­nyt edes omas­sa kah­den pro­sen­tin tar­ge­tis­saan, niin mis­tä se oli­si tai­ko­nut sen 10 pro­sen­tin ehdot­ta­ma­si inflaation?

    No tie­tys­ti käyt­tä­mäl­lä näi­tä mun jo use­aan ottee­seen kuvai­le­mia­ni kei­no­ja, esim. ker­to­mal­la mark­ki­noil­le mikä sen tar­get­ti on ja mitä se on val­mis teke­mään sii­nä tar­ge­tis­sa pysymiseksi.

    Siir­ty­mi­nen tar­ge­toi­maan rahan arvon tasoa olis näis­tä kai­kis­ta kei­nois­ta var­maan se tehokkain.

    Kes­kus­pan­kin ei kan­na­ta tar­ge­toi­da reaa­lis­ta kas­vua tai eli­niä­no­do­tet­ta, kos­ka ne ei oo nomi­naa­li­sia suu­rei­ta joi­ta kes­kus­pank­ki voi kont­rol­loi­da, kos­ka se voi mää­rit­tää sen mittayksikön.

    Ihan samal­la taval­la, jos on Bureau inter­na­tio­nal des poids et mesu­res, niin sit voi päät­tää miten pit­kä mat­ka met­reis­sä on Lon­toos­ta Pariisiin.

  176. Kes­kus­te­lua lie­nee tur­ha jat­kaa. Tie­dän, että et saa minua vakuut­tu­neek­si sii­tä, että kes­kus­pank­ki pys­tyy kai­kis­sa olo­suh­teis­sa päät­tä­mään inflaa­iton mää­rän, ja epäi­len suu­res­ti, että en saa sinua ymmär­tä­mään omia argumenttejani. 

    (Suo­sit­te­li­sin nyt kui­ten­kin vie­lä rau­has­sa poh­ti­maan, ensin­nä­kin, että miten minun sääs­tä­mi­se­ni hin­ta voi mer­kit­tä­väs­ti nous­ta, kun en nyky­ään saa min­kään­lais­ta kor­vaus­ta sääs­tä­mi­ses­tä­ni — vaih­toeh­to kun aina on käy­dä auto­maa­til­la ja lait­taa rahat pat­jan alle, ja toi­sek­si että miten se, että kes­kus­pank­ki ostaa vel­ka­kir­jan mark­ki­noil­ta poik­ke­aa kva­li­ta­tii­vi­ses­ti kes­kus­pan­kin myön­tä­mäs­tä lainasta)

  177. tcrown:

    Tie­dän, että et saa minua vakuut­tu­neek­si sii­tä, että kes­kus­pank­ki pys­tyy kai­kis­sa olo­suh­teis­sa päät­tä­mään inflaa­iton määrän

    Tämä on var­maan­kin vali­tet­ta­vas­ti tot­ta. Mut­ta toi­voo ei oo vie­lä mene­tet­ty. Ehkä Nick Rowe onnis­tuu sii­nä mis­sä minä epä­on­nis­tuin sen uudes­sa haus­kas­sa pos­tauk­ses­sa kes­kus­pan­keis­ta ja Chuck Norriksesta. 

    http://worthwhile.typepad.com/worthwhile_canadian_initi/2011/10/engdp-level-path-targeting-for-the-people-of-the-concrete-steppes-.html

    Kan­nat­taa lukea tuo pos­taus ja poh­tia sen aja­tuk­sia rauhassa.

    että miten minun sääs­tä­mi­se­ni hin­ta voi mer­kit­tä­väs­ti nous­ta, kun en nyky­ään saa min­kään­lais­ta kor­vaus­ta säästämisestäni

    Siten, että saat nega­tii­vi­sen kor­vauk­sen säästämisestäsi.

    miten se, että kes­kus­pank­ki ostaa vel­ka­kir­jan mark­ki­noil­ta poik­ke­aa kva­li­ta­tii­vi­ses­ti kes­kus­pan­kin myön­tä­mäs­tä lainasta

    Se, että kes­kus­pank­ki ostaa mark­ki­noil­ta vel­ka­kir­jan on suun­nil­leen sama asia ku Ban­di­dos ostaa mark­ki­noil­ta velan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.