Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.9.2011

En pää­se itse kokouk­seen, vaan tilal­la­ni on Kai Ovas­kai­nen. Sik­si selos­tus on vähän kursorinen

Foru­min kaup­pa­kes­kus uudistuu

Kaup­pa­kes­kus­ta moder­ni­soi­daan ja laa­jen­ne­taan vähän. Lii­ke­ti­laa tulee toi­saal­ta ylä­ker­rok­siin ja toi­saal­ta ote­taan hyö­ty­käyt­töön yksi auto­paik­ka­ker­ros. Kau­pal­lis­ten pal­ve­lu­jen paran­ta­mi­nen kes­kus­tas­sa on tavoit­tei­den mukais­ta, joten sii­tä vain, ellei suun­ni­tel­mis­ta löy­dy jotain hälyttävää.

Kaa­va­va­ran­non yhteys asuntotuotantoon

Teo­rias­sa kaa­va­va­ran­to vas­taa kym­me­nen vuo­den asun­to­tuo­tan­toa, mut­ta osa sii­tä on vajaas­ti raken­ne­tuil­la ton­teil­le eikä toteu­tu­ne ihan heti. Rea­lis­ti­nen kaa­va­va­ran­to vas­taa noin vii­den vuo­den tar­vet­ta. Enem­män pitäi­si olla, jot­ta hin­nat laskisivat.

Lii­ken­neon­net­to­muuk­sien mää­rä Helsingissä

Ruu­mii­ta tuli vii­me vuon­na vii­si.  Asu­kas­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na aika vähän, mut­ta siis vii­si lii­kaa. Hel­sin­ki­läi­set käy­vät kuo­le­mas­sa koti­kau­pun­kin­sa ulkopuolella.

Kier­to­liit­ty­mien vai­ku­tus turvallisuuteen.

Aika vakuut­ta­va tut­ki­mus. Pel­tiä rutis­tuu liki enti­seen tah­tiin, mut­ta hen­ki­lö­va­hin­ko­jen mää­rä on kier­to­liit­ty­mis­sä pudon­nut kol­man­nek­seen ver­rat­tu­na aikaan ennen kier­to­liit­ty­män raken­ta­mis­ta (ja kor­jat­tu­na onnet­to­muuk­sien ale­ne­val­la trendillä)

71 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.9.2011”

  1. Onko kier­to­liit­ty­mis­tä ver­tai­lu­tie­toa nii­hin mai­hin, jois­sa lii­ken­ne­kult­tuu­ri on ole­mas­sa? Eni­ten Hel­sin­gis­sä har­mit­taa muu­ta­mat ris­teyk­set, jois­sa oli tie­töi­den ajan toi­mi­vat kier­to­liit­ty­mät, mut­ta sen jäl­keen taas tur­hat valot.

    1. Jos kes­kus­tan ris­teyk­sis­sä ei oli­si valo­ja, auto­lii­ken­ne ei pää­si­si eteen­päin lain­kaan, kos­ka jalan­kul­ki­jal­la on aina vih­reä valo ja jalan­kul­ki­joi­ta Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa pii­saa. Valot ovat kaven­ta­mas­sa jalan­kul­ki­joi­den oikeuksia.

  2. Lii­ken­neon­net­to­muuk­sien mää­rä Helsingissä

    Ruu­mii­ta tuli vii­me vuon­na vii­si. Asu­kas­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na aika vähän, mut­ta siis vii­si lii­kaa. Hel­sin­ki­läi­set käy­vät kuo­le­mas­sa koti­kau­pun­kin­sa ulkopuolella.

    Ja nämä vii­si olivat?

  3. Jos kes­kus­tan ris­teyk­sis­sä ei oli­si valo­ja, auto­lii­ken­ne ei pää­si­si eteen­päin lain­kaan, kos­ka jalan­kul­ki­jal­la on aina vih­reä valo ja jalan­kul­ki­joi­ta Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa piisaa.Valot ovat kaven­ta­mas­sa jalan­kul­ki­joi­den oikeuksia.

    Tämä pitää paik­kan­sa siis kyl­lä jouk­ko­lii­ken­teen osal­ta. Man­ner­hei­min­tien ja Simonkadun/Kaivokadun ris­teyk­sen ympä­ris­tös­sä rati­koi­den etuuk­siin kuluu suu­rin osa jalan­kul­ki­joi­den ylitysajoista.

  4. Asian vie­res­tä: Rat­kai­su yksiöpulaan.
    Kivi­nok­ka on mal­li esi­merk­ki alu­ees­ta jos­sa met­sä on otet­tu hyö­ty­käyt­töön pois­ta­mat­ta met­säs­tä mitään sen omi­nai­suuk­sis­ta. Hel­sin­gin met­siin ja huk­ka­mail­le pitäi­si pys­tyä raken­taa sin­ne sopi­via mök­ke­jä ympä­ri vuo­ti­seen käyt­töön. Raken­tai­sin Jos vaan päät­tä­jät sen sallisi.

  5. Kier­to­liit­ty­miä ei toi­saal­ta pitäi­si raken­taa kuin paik­koi­hin, jois­sa lii­ken­ne­vir­ta kai­kis­ta suun­nis­ta on suun­nil­leen yhtä suuri. 

    Kol­mion takaa ympy­rään pyr­ki­vä on tois­ten koh­te­liai­suu­den tai oman röyh­key­den varas­sa sil­loin kun edel­li­ses­tä haa­ras­ta tulee kat­kea­ma­ton ryö­mi­vä jono jon­ka sekaan ei pää­se. Näin se tosin oli­si taval­li­ses­sa kol­miol­la varus­te­tus­sa risteyksessäkin. 

    Se var­si­nai­nen älyt­tö­myys on lii­ken­ne­va­lot heti kier­to­liit­ty­män jäl­keen. Kun ympy­räs­tä pois­tu­vil­le on punai­nen, se tuk­kii ympy­rän ja kat­kai­see kaik­kien suun­tien lii­ken­teen. Vaik­ka tar­koi­tus on ollut sel­vi­tä nimeo­maan ilman nii­tä valo­ja ja pis­tää lii­ken­ne rul­laa­maan omillaan.

  6. Tuos­sa kier­to­liit­ty­mä­sel­vi­tyk­ses­sä­hän todet­tiin että pol­ku­pyö­rä­on­net­to­muu­det oli­vat lisään­ty­neet kier­to­liit­ty­mien myö­tä. Ja ylei­sin (7/15) onnet­to­muus oli auton pois­tues­sa liit­ty­mäs­tä pyö­räi­li­jä ajaes­sa kier­to­suun­taa vastaan. 

    Pyö­räi­li­jä­nä minua huo­les­tut­taa mitä täl­le aio­taan teh­dä. Toi­vot­ta­vas­ti ei vain kate­go­ri­ses­ti läis­ki­tä kol­moi­ta pyö­räi­li­jöil­le “oman tur­val­li­suu­ten­ne takia väis­tät­te kaik­kia” ‑asen­teel­la, vaan raken­net­tai­siin esim. koro­tet­tu­ja kl-väy­liä joil­la muis­tut­tet­tai­siin autoi­li­joi­ta hei­dän väis­tä­mis­vel­vol­li­suu­des­taan kier­to­liit­ty­mäs­tä poistuessaan. 

    [http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-09–27_Kslk_23_El/0E0D5455-A534-413C-8E66-D211CCAE8F08/Liite.pdf]

  7. Kom­ment­ti noi­hin kiertoliittymiin. 

    Pyö­räi­li­jä­nä koen nii­den hei­ken­tä­neen tur­val­li­suut­ta, autoi­li­ja­na lisän­neen. Eli taas on hyvä asia (lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den lisää­mi­nen) teh­ty ilman pyö­räi­ly­nä­kö­kul­man huo­mioon otta­mis­ta. Kuten Hel­sin­gis­sä kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on tapana.

    Kier­to­liit­ty­mien omi­nai­suus on, että auto­lii­ken­ne tulee aina vasem­mal­ta, siis liit­ty­män kier­to­suun­nas­ta, ei kos­kaan oikeal­ta. Niin­pä liit­ty­mään tule­vat autoi­li­jat kiin­nit­tä­vät huo­mion­sa vasem­mal­le. Pol­ku­pyö­rä saat­taa kui­ten­kin ylit­tää liit­ty­män myös kier­to­suun­taa vas­taan, siis tul­la vasem­mal­ta. Itse olen jou­tu­nut kym­me­niin vaa­ra­ti­lan­tei­siin nois­sa kier­to­liit­ty­mis­sä pyö­räl­lä ajaes­sa­ni. Aikaa myö­ten oppii varo­maan eikä onnet­to­muuk­sia koh­dal­le­ni ole tullut

    Tut­ki­mus­ta nopeas­ti sela­tes­sa­ni näyt­tää sil­tä, että se vah­vis­taa koke­ma­ni. Pyö­rä­ly­on­ne­to­muuk­sia ei ole kyet­ty vähen­tä­mään. vaik­ka ei oli­si kovin vai­ke­aa teh­dä liit­ty­mis­tä myös pyö­räi­li­jöil­le turvallisempia.

  8. Kim­mo, valot­to­mas­sa ris­teyk­ses­sä sekä jouk­ko­lii­ken­teen että yksi­tyi­sau­to­jen on annet­ta­va tilaa jalan­kul­ki­joil­le. Jos alu­eel­la, jos­sa on pal­jon jalan­kul­ki­joi­ta (esim Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki) ei oli­si lii­ken­ne­va­lo­ja, autot/bussit/ratikat saat­tai­si­vat jou­tua odot­ta­maan puo­li­kin tun­tia ris­teyk­ses­sä. Sen ver­ran tiu­haan käve­li­jöi­tä kul­kee tien yli. 

    Tämä siis olet­taen, että moot­to­ri­lii­ken­ne­vä­li­neit­ten ope­raat­to­rit nou­dat­tai­si­vat lakia. Sitä­hän he eivät Hel­sin­gis­sä tee. 

    Käve­li­jä­nä kan­na­tan kaik­kien lii­ken­ne­va­lo­jen pois­ta­mis­ta Kehä I:n sisäpuolella.

  9. Kaa­va­va­ran­non yhteys asuntotuotantoon

    Teo­rias­sa kaa­va­va­ran­to vas­taa kym­me­nen vuo­den asun­to­tuo­tan­toa, mut­ta osa sii­tä on vajaas­ti raken­ne­tuil­la ton­teil­le eikä toteu­tu­ne ihan heti. Rea­lis­ti­nen kaa­va­va­ran­to vas­taa noin vii­den vuo­den tar­vet­ta. Enem­män pitäi­si olla, jot­ta hin­nat laskisivat.

    Ja jot­ta raken­net­tai­siin enem­män. Tut­ki­muk­sen olen­nai­nen tulos:

    Asun­to­jen hin­ta­ta­sol­la, raken­nus­kus­tan­nuk­sil­la tai muun kuin asun­to­ra­ken­ta­mi­sen volyy­mil­la ei näy­tä ole­van mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mi­sen volyy­miin. Sen sijaan ker­ros­ta­lo­tont­tien varan­to selit­tää mer­kit­tä­väs­ti tule­vaa rakentamista.
    Jous­to on 0,9 eli samaa suu­ruus­luok­kaa kuin pientaloissa.

    Eli kun kaa­voit­taa niin raken­ne­taan, ja hin­nat­kin pysyy kurissa.

  10. Kim­mo: “Man­ner­hei­min­tien ja Simonkadun/Kaivokadun ris­teyk­sen ympä­ris­tös­sä rati­koi­den etuuk­siin kuluu suu­rin osa jalan­kul­ki­joi­den ylitysajoista.”

    Mut­ta jos ne autot ja mie­lel­lään bus­sit­kin voi­si heit­tää siel­tä ris­teyk­ses­tä pois, jäl­jel­le jää­vät rati­kat ja jalan­kul­ki­jat eivät tar­vit­si­si lii­ken­ne­va­lo­ja; ainoas­taan etua­jo-oikeu­den rati­kal­la jon­kin­lai­si­ne varoi­tus­lait­tei­neen ja ratik­ka­kus­keil­le jon­kin ase­tin­lait­teen ajo­jär­jes­tyk­ses­tä päät­tä­mi­seen. Ne lii­ken­ne­va­lot ovat siis siel­lä ainoas­taan hen­ki­lö­au­to­jen takia.

  11. Ne kier­to­liit­ty­mät pitää teh­dä vaan teh­dä oikein, aja­tuk­sia aihees­ta esim. http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2011/09/24/kiertoliittyma-tukholma-vs-helsinki/?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+Kaupunkifillari%2FgsTC+%28Kaupunkifillari+Helsinki%29

    Alek­sil­la ei ole ongel­mia rati­koi­den ja jalan­kul­ki­joi­den välil­lä, ja rati­kat­kin liik­kuu sut­jak­kas­ti. Ei auto­jen ja jalan­kul­ki­joi­den­kaan yhteen­so­vit­ta­mi­seen tar­vi­ta mitään valo­ja, kun­han auto­ja on tar­peek­si vähän ja nii­den nopeu­det ovat koh­tuul­li­set. Esi­mer­kik­si Eeri­kin­ka­tu, Vaa­san­ka­tu, tms. Kun auto­ja on lii­kaa jos­sain pai­kas­sa sii­tä seu­raa kai­ken­lais­ta ikä­vää, kuten liikennevaloja.

    1. Tpyy­luo­ma
      Olet kai huo­man­nut, että Stoc­kan kel­lon koh­dal­la, jos­sa suu­ri mää­rä jalan­kul­ki­joi­ta ylit­tää ratik­ka­kis­kot, ei ole suo­ja­tie­tä, joten ajlan­kul­ki­jan on väis­tet­tä­vä ratikkaa.

  12. Valot­to­mis­sa ris­teyk­sis­sä myös pyö­räi­li­jöi­den pitäi­si antaa tie­tä ylit­tä­vil­le jalan­kul­ki­joil­le. Käy­tän­nös­sä tar­koit­taa kel­lon kilis­tys­tä, huu­te­lua ja jopa tahal­lis­ta jalan­kul­ki­jan pääl­le ajamista.

    Pol­ku­pyö­räi­li­jän etuoi­keut­ta kier­to­liit­ty­mää kier­tä­väl­lä pyö­rä­tiel­lä on perus­tel­tu sil­lä että pyö­rä­tie kuu­luu ikään­kuin eril­li­se­nä kais­ta­na ympy­rään, ja että auton pitää väis­tää ikään kuin samaan suun­taan kul­ke­vaa pyö­räi­li­jää. Tätä taus­taa vas­ten oli­si loo­gis­ta että myös kier­to­liit­ty­mää ympä­röi­väl­lä pyö­rä­tiel­lä oli­si sama pakol­li­nen kier­to­suun­ta kuin autoil­la­kin. Onnet­to­muuk­sia var­mas­ti tuli­si vaik­ka kuin­ka jos myös autoi­li­jat läh­ti­si­vät kier­tä­mään ympy­rää vas­ta­suun­taan samal­la taval­la kuin pyöräilijät.

  13. Kau­pun­ki­fil­la­ris­sa oli useam­man­kin artik­ke­lin ver­ran kes­kus­te­lua lii­ken­neym­py­röis­tä, tuon yllä kah­des­ti mai­ni­tun Tuk­hol­ma-Hel­sin­ki ver­tai­lun lisäk­si täs­sä toi­ses­sa jutus­sa puhut­tiin onnettomuusselvityksestä.

    Lii­ken­neym­py­rää kier­tä­vän pyö­rä­tien pitäi­si olla ihan kier­to­ti­lan vie­res­sä. Tämä paran­tai­si tur­val­li­suut­ta, ja kau­pan pääl­le lii­ken­neym­py­räs­tä tuli­si pyö­räi­li­jöil­le­kin ympy­rä eikä ihmeel­li­nen monikulmio.

    Ei ole ollen­kaan huo­no idea ohja­ta pyö­räi­li­jöi­tä kier­tä­mään auto­jen tapaan vas­ta­päi­vään. Nykyi­sin jois­sain pai­kois­sa pyö­rä­tie ei kier­rä koko ympy­rää, jol­loin vas­ta­päi­vään kier­tä­mi­nen on kovin hankalaa.

    Lii­ken­neym­py­rä­sel­vi­tyk­sen las­kel­man mukaan lii­ken­neym­py­rät aiheut­ti­vat pol­ku­pyö­räi­li­jöi­den hen­ki­lö­va­hin­ko-onnet­to­muuk­sien mää­rän kas­vun. Nimit­täin onnet­to­muuk­sia tuli yksi (1) lisää. Ei tai­da olla tilas­tol­li­ses­ti eikä yhteis­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vä muutos.

    Sitä­pait­si arvio perus­tuu ole­tuk­seen, että ilman uusia lii­ken­neym­py­röi­tä onnet­to­muuk­sien mää­rä oli­si yleis­tä tren­dia seu­ra­ten vähen­ty­nyt 19%. Onnet­to­muuk­sien mää­rää kos­ke­van sel­vi­tyk­sen mukaan pyö­räi­li­jöi­den onnet­to­muu­det eivät seu­ran­neet yleis­tä tren­diä, vaan lisään­tyi­vät 12%.

    Eli on tur­ha pelä­tä lii­ken­neym­py­röi­den ole­van pyö­räi­li­jöil­le eri­tyi­sen vaa­ral­li­sia. Mut­ta toki nii­tä suun­ni­tel­les­sa pitää kun­nol­la huo­mioi­da pyö­räi­ly — kuten tei­tä suun­ni­tel­les­sa muutenkin.

    Onnet­to­muuk­sien mää­rää kos­ke­vas­sa sel­vi­tyk­ses­sä jäi kovin pie­nel­le huo­miol­le louk­kaan­tu­nei­den mopoi­li­joi­den mää­rän 200% kas­vu. Ei ihan onnis­tu­nut eri­tyi­ses­ti tavoit­tee­na ole­va kevyen lii­ken­teen tur­val­li­suu­den parantaminen.

  14. Olen. Eikös sii­tä taan­noin täl­lä blo­gil­la höpö­tet­ty. Esim. Kes­kus­ka­dun koh­dal­la tosin tai­taa olla (?) suo­ja­tie, mut­ta ei sil­lä nyt käy­tän­nön mer­ki­tys­tä ole kun ratik­ka sol­juu sii­tä läpi ja jalan­kul­ki­jat antaa tilaa, nelo­sen liik­ku­mi­nen kui­ten­kin on aika ennus­tet­ta­vaa. 🙂 Samoin Haka­nie­mes­sä­kin ihmi­set käve­lee mis­tä sat­tuu kis­ko­jen yli eikä tuos­sa ole mitään ongelmaa.

    Eli toi­mii, ne suo­ja­tiet pitäi­si saa­da muu­ten­kin pois esi­mer­kik­si pysä­keil­lä lai­tu­rei­den välis­tä. Vähem­män vilk­kais­sa pai­kois­sa voi käyt­tää niin­kin moni­mut­kais­ta raken­nel­maa kuin kai­de tai vas­taa­va este radan suun­tai­ses­ti joka kään­tää jalan­kul­ku­jan rin­ta­ma­suun­nan rati­kan tulosuuntaan.

    Ongel­ma on vaan se että lain­sää­dän­tö / sen tul­kin­ta on että jos kais­toil­la kis­ko­jen vie­res­sä on valot niin nii­den pitää jat­kua yhte­näi­se­nä myös kis­ko­jen yli. Käy­tän­nös­sä täs­tä seu­raa vaik­ka Hes­pe­rian puis­ton pysä­kil­lä että jalan­kul­ki­ja­va­lo on punai­nen ja ihmi­set käve­lee iloi­ses­ti kis­ko­jen yli, rati­kat kui­ten­kin nii­tä valo­ja nou­dat­ta­vat. Lake­ja voi käsit­tääk­se­ni muuttaa.

  15. Jos ei ihan jokai­ses­sa niin aina­kin joka toi­ses­sa kier­to­liit­ty­mäs­sä fil­la­ril­la kan­nat­taa hypä­tä kant­ti­ki­vien yli ajo­ra­dan puo­lel­le ja pyö­riä auto­lii­ken­teen muka­na ja kun on pääs­syt pois liit­ty­mäs­tä hyp­pää taas takai­sin pyö­rä­tien puo­lel­le. Eikös nämä ole täl­lai­sik­si suunniteltukin?

  16. Nöy­rin pyyn­tö kos­kien kier­to­liit­ty­miä: Älkää istut­ta­ko nii­hin nii­tä pensaita! 

    Jo istu­te­tut näkö­es­teet pitää repiä pois. Ne ovat hen­gen­vaa­ral­li­sia kevyel­le lii­ken­teel­le, var­sin­kin kaik­kein pienimmille.

  17. Kim­mo: “Man­ner­hei­min­tien ja Simonkadun/Kaivokadun ris­teyk­sen ympä­ris­tös­sä rati­koi­den etuuk­siin kuluu suu­rin osa jalan­kul­ki­joi­den ylitysajoista.”

    Mut­ta jos ne autot ja mie­lel­lään bus­sit­kin voi­si heit­tää siel­tä ris­teyk­ses­tä pois, jäl­jel­le jää­vät rati­kat ja jalan­kul­ki­jat eivät tar­vit­si­si lii­ken­ne­va­lo­ja; ainoas­taan etua­jo-oikeu­den rati­kal­la jon­kin­lai­si­ne varoi­tus­lait­tei­neen ja ratik­ka­kus­keil­le jon­kin ase­tin­lait­teen ajo­jär­jes­tyk­ses­tä päät­tä­mi­seen. Ne lii­ken­ne­va­lot ovat siis siel­lä ainoas­taan hen­ki­lö­au­to­jen takia.”

    Lii­ken­ne­va­lo­jen vaih­tu­mis­ta jou­tu­nee odot­ta­maan kes­ki­mää­rin 30 sekun­tia — minuu­tin. Onhan se kauheaa.

    Ongel­ma­han palau­tuu sii­hen, että Hel­sin­ki on raken­net­tu nie­mel­le, joten kes­kus­ta ei voi täy­sin tor­pa­ta auto­lii­ken­teel­tä. Onhan olel­mas­sa myös legi­tii­miä auto­lii­ke­net­tä: tak­sit, asioin­tia, tavar­kul­je­tuk­sia, lii­kun­tar­ja­oit­teis­ten kul­je­tus­ta jne. Bus­se­ja on Mans­kun alkuo­sas­sa vähä, mut­ta sil­ti tar­peell­sia linjoja.

  18. Mark­ku: “…Mut­ta jos ne autot ja mie­lel­lään bus­sit­kin voi­si heit­tää siel­tä ris­teyk­ses­tä pois, jäl­jel­le jää­vät rati­kat ja jalan­kul­ki­jat eivät tar­vit­si­si liikennevaloja…”

    Koke­muk­ses­ta voin sanoa, että noil­la nur­kil­la riit­tää se, että bus­sit saa­daan pois tiel­tä. 😀 Kesk­su­ta­tun­ne­li, johon loput jäl­jel­le jää­vät bus­sit työn­ne­tään, on ratkaisu. 

    Pai­koi­tel­len on myös syy­tä kar­sia suo­ja­tei­tä. Jos pai­kal­la on ali­tus, niin en ymmär­rä suo­ja­tei­tä ali­tuk­sen päis­sä. Täl­lai­sia höl­möyk­siä on aina­kin Munk­ki­vuo­res­sa ja Ruoholahdessa.

  19. Ali­tuk­set ovat yleen­sä epä­viih­tyi­siä, piden­tä­vät mat­kaa ja ovat ylei­ses­ti epä­mu­ka­via. Se, että jalan­kul­ki­jat ja pyö­räi­li­jät mie­lum­min valit­se­vat hitaam­man valois­sa sei­so­mi­sen kuin ali­ku­lun on sel­vä osoi­tus tästä.

    Yleen­sä näin on käy­nyt; ensin raken­ne­taan kal­lis ali­kul­ku ja pois­te­taan suo­ja­tie. Jalan­kul­ki­jat eivät alis­tu tähän vaan käve­le­vät sit­ten kadun yli muu­ten­vaan. Jos­sain vai­hees­sa suo­ja­tie sit­ten palautetaan.

    Jalan­kul­ki­ja on se kau­pun­gin perus­yk­sik­kö johon kai­ken kau­pun­ki­suun­ni­te­lun pitäi­si perus­tua. Eri­ta­so­hös­sö­tyk­sen sai­si jo jät­tää sin­ne 60-luvulle.

    Kier­to­liit­ty­mis­sä pitäi­si pyr­kiä juu­ri sii­hen, että pyö­räi­li­jät kier­tä­vät liit­ty­män vas­ta­päi­vään auto­jen vie­res­sä. Par­hai­ten tämä toi­mi­si jos käy­tös­sä oli­si ne pyö­rä­kais­tat tai aina­kin yksi­kais­tai­set pyö­rä­tiet. (Ja joku kou­lu­tus että kaik­ki tajuai­si­vat mitä yksi­suun­tai­nen tarkoittaa?!)

    1. Minus­ta kier­to­liit­ty­mät ovat erin­omai­sia pyö­räi­li­jän kan­nal­ta. Pyä­rä­tie­tä­aja­val­la on aina etua­jo-oikeus. Varo­vai­nen pitää tie­tys­ti olla, kos­ka on p0aljon autoi­li­joi­ta, jot­ka eivät tun­ne lii­ken­ne­sään­tö­jä. Kier­to­liit­ty­mien osaa­mi­nen on kui­ten­kin autoi­li­joi­den kes­kuu­des­sa kokoa­jan paranemassa.

  20. Kak­si fak­taa: Munk­ki­vuo­ren tur­ma­ris­teyk­seen raken­net­tiin kal­lis ali­kul­ku. Vaa­ral­li­nen suo­ja­tie jäi ennalleen. 

    Toki tuli myös 40 km/h‑rajoitus estä­mään tap­pa­ja-Audien 80 km/h vauh­dit punai­sia päin, joten nyt suo­ja­tie on pait­si tar­peel­li­nen, myös tur­val­li­nen (höl­möim­mil­le luki­joil­le: tämä on ironiaa).

  21. Käy­tän­nös­sä täs­tä seu­raa vaik­ka Hes­pe­rian puis­ton pysä­kil­lä että jalan­kul­ki­ja­va­lo on punai­nen ja ihmi­set käve­lee iloi­ses­ti kis­ko­jen yli, rati­kat kui­ten­kin nii­tä valo­ja nou­dat­ta­vat. Lake­ja voi käsit­tääk­se­ni muuttaa.

    Lakia voi­si heti muut­taa vas­taa­maan nykyis­tä todel­li­suut­ta, eli punai­nen jalan­kul­ku­va­lo ker­toi­si pel­käs­tään sen, että autoil­la on sil­lä het­kel­lä oikeus men­nä ensin ja oikeus olla pysäh­ty­mät­tä suo­ja­tiel­le, mut­ta tämä ei laki­tek­ni­ses­ti estäi­si jalan­kul­ki­jaa ylit­tä­mäs­tä tie­tä omal­la vas­tuul­laan: käy­tän­nös­sä­hän se ei estä sitä edes nyt.

  22. Vaa­ral­li­nen suo­ja­tie jäi ennal­leen.’ (Totuus­ko­mis­sio)
    En ole näh­nyt iki­nä vaa­ral­lis­ta suo­ja­tie­tä. Vaa­ral­li­sia pösi­löi­tä, joil­ta pitäi­si kiel­tää ehdot­to­man van­keus­ran­gais­tuk­sen uhal­la min­kään pot­ku­lau­taa järeäm­män ajo­pe­lin kul­jet­ta­mi­nen, tulee vas­taan lähes joka päivä.

  23. Eli kun kaa­voit­taa niin raken­ne­taan, ja hin­nat­kin pysyy kurissa.”

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la voi­si­vat päät­tä­jät var­sin­kin nuo­ril­le nyt teh­dä ison pal­ve­luk­sen. Taan­tu­maa vas­ten pitäi­si raken­taa suu­ri mää­rä pie­niä, siis todel­la kom­pak­te­ja asun­to­ja. Kun kyn­nys omaan las­kee, pää­se­vät monet täs­sä­kin tilan­tees­sa asu­mi­su­ran ja tavoit­teel­li­sen elä­män alkuun. Pie­nien asun­to­jen tar­jon­ta ei lain­kaan vas­taa kysyntää.

    Mikä on Ode käsi­tyk­se­si, käy­vät­kö kun­nat mie­lum­min vero­kil­pai­lua kes­ke­nään kuin aut­ta­vat pie­nem­pi­tu­loi­sia nuo­ria elä­män alkuun?

  24. Minus­ta kier­to­liit­ty­mät ovat erin­omai­sia pyö­räi­li­jän kannalta. ”

    Ei ole jos pyö­räi­li­jöi­den tur­val­li­suus ei ole paran­tu­nut nii­den ansios­ta. Pyö­räi­li­jöi­tä­kin surul­li­sem­pi on pyör­tei­tä käyt­tä­vien mopoi­li­joi­den onnet­to­muus­ti­las­to kieroliittymissä. 

    Aktii­vi­se­na työ­mat­ka­pyö­räi­li­jä­nä näen, että meil­lä pyö­räi­li­jöil­lä pitää olla samat sään­nöt kuin muil­la ajo­neu­voil­la, sil­loin kaik­kien tur­val­li­suus paranee. 

    Sinän­sä vil­pi­tän yri­tys jon­kun yksit­täi­sen lii­ken­ne­muo­don suo­si­mi­nen (täs­sä pyö­räi­lyn) joh­taa yleen­sä aina huo­nom­paan tulok­seen kuin kai­ken lii­ken­teen tar­kas­te­lu koko­nai­suu­te­na. Meil­lä on päät­tä­jis­sä näi­tä Osmon tapai­sia idea­lis­ti­sia hyvän­tah­toi­sia höl­mö­jä, joi­den auto­vas­tai­suus saat­taa aiheut­taa näin­kin nurin­ku­ri­sia lop­pu­tu­le­mia. Niis­tä­kin vir­heis­tä toki suju­vas­ti syy­te­tään autoi­li­joi­ta, kuten Osmon kom­men­tis­ta näemme

    Siis pyö­rät­kin kier­tä­mään vain yhteen suun­taan ympy­räs­sä (ja samaan suun­taan auto­jen kans­sa, KSV ja nämä hyvän­tah­toi­set höl­möt kun osaa­mat­to­muut­taan saat­tai­si lait­taa ne vas­tak­kain­kin) niin ne autoi­li­jal­le vai­keat ja pyö­räi­li­jä­lel vaa­ral­li­set kak­si­suun­tai­set pyö­rä­tiet saa­tai­siin pois. Maa­il­mal­ta löy­tyy esi­merk­ke­jä pil­vin pimein, meil­lä vaan on töpek­sit­ty täs­sä­kin asias­sa muka pyö­räi­li­jöi­den etua tavoi­tel­len. Ei meil­le pyö­räi­li­jöil­le sii­tä lii­kaa har­mia oli­si, itse asias­sa se suju­voit­tai­si menoamme.

  25. Onhan olel­mas­sa myös legi­tii­miä auto­lii­ke­net­tä: tak­sit, asioin­tia, tavar­kul­je­tuk­sia, lii­kun­tar­ja­oit­teis­ten kul­je­tus­ta jne. 

    Tämä­hän on ihan elä­män­ta­pa­ky­sy­mys, ei voi perus­tel­la omaa yksi­tyi­sau­ton (tai ‑tak­sin) käyt­töä sil­lä, ettei halua sovit­taa elä­mään­sä pal­ve­le­ma­naan joukkoliikennettä.

  26. Varo­vai­nen pitää tie­tys­ti olla, kos­ka on p0aljon autoi­li­joi­ta, jot­ka eivät tun­ne liikennesääntöjä. 

    Tämä on aivan tot­ta. Onnek­si tätä ei esiin­ny kevyen lii­ken­teen osal­ta, tai aina­kin hei­dän osal­ta asi­aan pitää suh­tau­tua kuin lap­siin; lap­sel­la pitää olla oikeus toi­mia ajat­te­le­mat­to­mas­ti ilman vaka­via seurauksia.

  27. Näh­ty kirjoittaa:

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la voi­si­vat päät­tä­jät var­sin­kin nuo­ril­le nyt teh­dä ison pal­ve­luk­sen. Taan­tu­maa vas­ten pitäi­si raken­taa suu­ri mää­rä pie­niä, siis todel­la kom­pak­te­ja asun­to­ja. Kun kyn­nys omaan las­kee, pää­se­vät monet täs­sä­kin tilan­tees­sa asu­mi­su­ran ja tavoit­teel­li­sen elä­män alkuun. Pie­nien asun­to­jen tar­jon­ta ei lain­kaan vas­taa kysyntää.

    Näin­kin, mut­ta sen mal­lin­nuk­sen point­ti oli se että ker­ros­ta­loa­sun­to­jen tuo­tan­to nime­no­maan ei ole ollut kiin­ni talou­den suh­dan­teis­ta, asun­to­jen hin­nois­ta, tms. vaan selit­tä­vä teki­jä on nime­no­maan kaa­voi­tet­tu­jen tont­tien mää­rä. Eli siis meil­lä on ilmei­ses­ti niin pal­jon kysyn­tää ker­ros­ta­lois­ta että nii­tä raken­ne­taan jos vaan saa. Täs­tä pitää vetää johtopäätöksiä.

    Kaa­voi­tus kes­tää osit­tain sik­si että resurs­se­ja on lii­an vähän, mut­ta myös sik­si että sii­tä on teh­ty aivan lii­an moni­mut­kais­ta. Syy­tän jäl­kim­mäi­ses­tä liikennesuunnittelua.

    Lähiöt on vähän eri jut­tu, mut­ta ei kaupungissa
    lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa ole mitään vai­ke­aa. Teh­dään katu­verk­ko, yksi auto­kais­ta suun­taan­sa ja fil­la­ri­kais­tat tar­vit­taes­sa. Lii­ken­ne­va­lo­ja pyri­tään vält­tä­mään. Pysä­köin­ti­pai­kat on katu­jen var­res­sa. Jat­ke­taan ratik­ka­kis­kot alu­eel­le. Ihan niin kuin kau­pun­git on perin­tei­ses­ti­kin teh­ty. Tuo myös onnis­tuu ilman astro­no­mi­sia kustannuksia.

    Tähän se stan­dar­di vas­ta-argu­ment­ti on että mut­ku lii­ken­ne vaa­tii väli­tys­ky­kyä, paik­ko­ja, suo­ja-aluei­ta… Vaa­ti­koot. Lii­ken­ne sopeu­tuu niin kuin se on teh­nyt ihan perin­tei­ses­sä kau­pun­gis­sa­kin, jos esi­mer­kik­si park­ki­paik­ko­ja on vähem­män niin sit­ten on vähem­män autoja.

    Jos mak­sa­ja löy­tyy, niin voi­daan toki teh­dä jotain maa­na­lais­ta, park­ki­hal­le­ja, tun­ne­li­ju­nia, hen­ki­lö­kul­jet­ti­mia, tms. Mut­ta vas­ta sit­ten ja kaa­voi­tus­ta ei voi sitoa tätä odottamaan.

  28. Kir­joi­tin

    “Onhan olel­mas­sa myös legi­tii­miä auto­lii­ke­net­tä: tak­sit, asioin­tia, tavar­kul­je­tuk­sia, lii­kun­tar­ja­oit­teis­ten kul­je­tus­ta jne.”

    Kim­mo vastasi.

    Tämä­hän on ihan elä­män­ta­pa­ky­sy­mys, ei voi perus­tel­la omaa yksi­tyi­sau­ton (tai ‑tak­sin) käyt­töä sil­lä, ettei halua sovit­taa elä­mään­sä pal­ve­le­ma­naan joukkoliikennettä.”

    Ihmi­nen ei ole aivan niin vapaa valit­se­maan elä­män­ta­paan­sa kuin oli­si toivottavaa.

  29. Tpyy­luo­ma:

    Yksi iso teki­jä kaa­voi­tuk­sen vinou­tu­mas­sa on KSV:n sisäi­set tulos­ta­voit­teet. Nämä mei­dän päät­tä­jäm­me ovat tyh­myyk­sis­sään hyväk­sy­neet KSV:n tulos­mit­ta­rik­si kaa­voi­tet­ta­vien tont­tien ker­ros­ne­liöl­tä saa­ta­va hin­nan, eli mitä kal­liim­paa kaa­voit­taa sitä parem­pi. Ja vir­ka­mies­hän tekee tulos­ta jot­ta sai­si pal­kan­li­siä. Siis kal­lii­ta kaa­vo­ja. Hal­vat ker­ros­ta­loa­sun­not eivät tuo­hon tulos­ta­voit­te­seen istu. 

    Niin kau­an kun lau­ta­kun­ta asettaa/hyväksyy noin älyt­tö­miä tavoit­tei­ta, emme voi odot­taa koh­tuu­hin­tai­sil­le asun­noil­le tontteja

  30. Kuvi­tel­laan tilan­ne jos­sa pyö­räi­li­jä ajaa ajo­ra­dan vasem­mal­la puo­lel­la ole­vaa kevyen lii­ken­teen väy­lää ja kään­tyy vasem­mal­le, pysy­tel­len edel­leen ajo­ra­dan vasem­mal­la puo­lel­la kul­ke­val­la väy­läl­lä. Täs­sä tulee pät­kä myö­tä­päi­vään aja­mis­ta joka halut­tai­siin kieltää. 

    Jos tämä kiel­let­täi­siin, pitäi­si ajaa tur­haan 3/4 ympy­rää ja samal­la jou­tua koh­taa­maan auto­lii­ken­ne kol­mes­sa ris­teyk­ses­sä sen sijaan että nyt kier­re­tään vain 1/4 ympy­rää eikä koh­da­ta yhtään autoa. 

    Omal­la työ­mat­kal­la on kak­si täl­lais­ta ympy­rää ja jos minun pitäi­si kier­tää pyö­räl­lä ajaes­sa ympy­rät joka ker­ta tur­haan, vaih­tai­sin kyl­lä suo­siol­la henkilöautoon.

  31. Hel­sin­gin Pol­ku­pyö­räi­li­jät lähet­ti lau­ta­kun­nal­le ja vir­ka­mie­hil­le kir­jeen, jos­sa täy­den­net­tiin kier­to­liit­ty­mä­sel­vi­tys­tä pyö­räi­lyn kannalta.

    Kier­to­liit­ty­mien vai­ku­tus pyö­räi­lyn tur­val­li­suu­teen ja suju­vuu­teen riip­puu rat­kai­se­vas­ti sii­tä, mil­lai­nen infra raken­ne­taan. Pie­nis­sä kier­to­liit­ty­mis­sä (alle 6000 autoa mai­nit­tu raja­na) pyö­räi­li­jöi­den paras paik­ka on itse liit­ty­mäs­sä seka­kais­toil­la, isom­mis­sa liit­ty­mis­sä ero­te­tul­la yksi­suun­tai­sel­la pyö­rä­tiel­lä heti liit­ty­män vie­res­sä.

    Koko kir­je on luet­ta­vis­sa tääl­lä.

  32. Vaik­ka tilas­tot ker­to­vat, että kier­to­liit­ty­mis­sä tulee eni­ten pyö­rä-auto-kola­rei­ta, sii­nä vai­hees­sa, kun auto on liit­ty­mään menos­sa (jos oikein ymmär­sin), niin itse kyl­lä koen pyö­räi­li­jä­nä ja autoi­li­ja­na ongel­mak­si pikem­min­kin liit­ty­mäs­tä pois­tu­lon ja väis­tä­mis­vel­vol­li­suu­den sii­nä. Jos­kus on autoil­le lai­tet­tu heti liit­ty­mäs­tä pois­tu­mi­sen jäl­keen kol­mio pyö­rä­tien ris­teyk­seen. Tämä on tie­ten­kin lii­ken­ne­merk­ki­nä sel­keä, mut­ta tosia­sial­li­nen tilan­ne on kyl­lä jos­kus haas­ta­va. Autoi­li­ja on juu­ri pois­tu­mas­sa liit­ty­mäs­tä, hänen peräs­sään tulee toi­nen auto ja sit­ten onkin kol­mio, joka vaa­tii pysäh­ty­mi­sen. Aina­kin perään­ajo on lähel­lä. Ja sit­ten on kier­to­liit­ty­miä, jois­sa ei ole kol­mio­ta pai­kois­sa, jois­sa pian liit­ty­mäs­tä “irtaan­tu­mi­sen” jäl­keen ajo­ra­ta ris­te­ää pyö­rä­tien kans­sa (esim. Tapa­ni­lan­kaa­rel­ta löy­tyy peräk­käin kak­si kier­to­liit­ty­mää, jois­sa on eri­lai­set mer­kin­nät). Kum­mas­sa­kin roo­lis­sa (autoi­li­ja­na ja pyö­räi­li­jä­nä) on vai­kea hah­mot­taa kul­loin­kin rele­vant­te­ja väis­tä­mis­sään­tö­jä. Itse oli­sin sitä miel­tä, että koko­nais­tur­val­li­suu­den kan­nal­ta oli­si hyvä pääs­tää autot suju­vas­ti pois­tu­maan kier­to­liit­ty­mäs­tä. Sen sijaan kol­mio pyö­rä­tien takia kier­to­liit­ty­mään men­täes­sä ei ole ongel­ma, kos­ka sii­nä joka tapauk­ses­sa lii­ken­ne­vir­ta aina­kin rau­hoit­tuu ellei pysähdy.

    1. Se kol­mio ulos­me­ne­väl­le on taval­laan tur­ha, kos­ka lii­ken­ne­sään­nöt sano­vat ilman kol­mio­ta­kin, että oikeal­le kään­ty­vä autoi­li­ja väis­tää pyö­rä­tie­tä suo­raan aja­vaa — ei vain kier­to­liit­ty­mäs­sä vaan ihan kaik­kial­la. On se kui­ten­kin hyvä ole­mas­sa muis­tut­ta­mas­sa val­lit­se­vas­ta säännöstä.

  33. Siis pyö­rät­kin kier­tä­mään vain yhteen suun­taan ympy­räs­sä (ja samaan suun­taan auto­jen kans­sa, KSV ja nämä hyvän­tah­toi­set höl­möt kun osaa­mat­to­muut­taan saat­tai­si lait­taa ne vas­tak­kain­kin) niin ne autoi­li­jal­le vai­keat ja pyö­räi­li­jä­lel vaa­ral­li­set kak­si­suun­tai­set pyö­rä­tiet saa­tai­siin pois.

    Sanoi­sin­pa kyl­lä, että mitä “hel­pom­mak­si” liit­ty­mät teh­dään autoi­li­joil­le, niin sitä vähem­män sitä autoil­les­sa kes­kit­tyy havain­noi­maan ympä­ris­töä. Pyö­räi­li­jät ja jalan­kul­ki­jat, jot­ka änke­vät eteen vähän joka suun­nas­ta, ovat ihan hyviä huo­mion­kiin­nit­tä­jiä. Sil­loin ei vaan voi ajaa kovin varomattomasti.

    Lii­ken­tees­sä kun kevyem­pien käyt­tä­jien tur­val­li­suus perus­tuu aina mas­soi­hin. Pal­jon pyö­räi­li­jöi­tä auto­jen seas­sa tekee tien tur­val­li­sem­mak­si pyö­räi­li­jöil­le. Pal­jon jalan­kul­ki­joi­ta pyö­räi­li­jöi­den ja auto­jen seas­sa tekee tien tur­val­li­sek­si jalan­kul­ki­joil­le. Aja­tus, että nipu­te­taan koh­taa­mi­sia mui­den tien­käyt­tä­jien kans­sa muo­dol­li­ses­ti tiet­tyi­hin pis­tei­siin tie­tys­tä suun­nas­ta on täl­le vas­tak­kai­nen. Lii­ken­teen pitää kes­ki­mää­rin olla sopi­van ennal­ta-arvaa­ma­ton­ta, kos­ka pahim­mat tapauk­set ovat ennalta-arvaamattomia.

    Lii­ken­neym­py­röi­den ulos­tu­loi­hin iso katuun maa­lat­tu kol­mio ja parin kym­me­nen sen­tin pomp­pu ennen koro­tet­tua suo­ja­tie­tä voi­si kyl­lä muis­tut­taa sii­tä havain­noin­nis­ta, jääh­dy­tin­nes­teet kun on tun­ne­tus­ti parem­pi pitää autos­sa mukana. 😉

  34. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Sinul­la on taval­lan las­ku­vir­he. Tie­ten­kään sii­nä tilan­tees­sa ettei yli­tä yhtään ympy­räs­tä pois ris­teä­vää katua ei koko pyl­py­rää tar­vit­si­si kier­tää. Muis­sa tapauk­sis­sa kyl­lä. Eli jos ympy­räs­sä on 4 ris­teä­vää katua, kään­nyt­täes­sä ensim­mäi­ses­tä tai toi­ses­ta oikeal­le kier­ret­täi­siin muun lii­ken­teen muka­na pyö­rä­kais­tal­la, kol­man­teen voi­si “oikais­ta” var­si­nais­ta pyö­rä­tie­tä ylit­tä­mät­tä yhtään ris­teä­vää katua. Oikeas­taan vain nyt ris­teyk­sis­tä hie­man etää­le vie­dyt kak­si­suun­tai­set pyö­rä­tiet siir­ret­täi­siin ympy­rän ulko­ke­häl­le yksi­suun­tai­sik­si pyöräkaistoiksi. 

    Kaik­kien tur­val­li­suus para­ni­si ja pyö­räi­ly jou­he­voi­tui­si kun ei tar­vit­si­si pysäh­del­lä huo­nos­ti pyö­räi­li­jöi­tä havait­se­vien auto­jen vir­he­liik­kei­den vuoksi. 

    Lop­pu­tu­le­ma­na oli­si myös se, että kaduil­la jois­sa on pyö­rä­tie molem­min puo­lin, syn­tyi­si enem­män yksi­suun­tais­ta pyö­rä­lii­ken­net­tä (= tur­val­li­sem­paa lii­ken­net­tä) kun ympy­rät ohjai­si­vat luon­tai­ses­ti pyö­räi­li­jöi­tä kul­kusuun­nas­saan oikean­puo­lei­sel­la sivul­la ole­val­le väylälle.

  35. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: “Kuvi­tel­laan tilan­ne jos­sa pyö­räi­li­jä ajaa ajo­ra­dan vasem­mal­la puo­lel­la ole­vaa kevyen lii­ken­teen väylää –”

    No mut­ta jos ei kuvi­tel­tai­si­kaan, vaan aloi­te­taan sii­tä, että teh­dään yksi­suun­tai­set pyöräkaistat.

  36. Otso Kive­käs: Jos esi­tät­te asian­ne Hepon puo­les­ta tuol­lai­sel­la kapu­la­kie­lel­lä, ei ihme jos se ei joh­da tulok­siin. Täy­tyy olla todel­la fak­kiu­tu­nut vir­ka­mies joka tuo­ta pys­tyy lukemaan. 

    Käyt­tä­kää suo­men kiel­tä niin joku saat­tai­si ymmär­tää ja mei­dän pyö­räi­li­jöi­den ase­ma oikeas­ti paranisi. 

    Mik­si ihmees­sä näi­tä tär­kei­tä asioi­ta ei osa­ta esit­tää selkeästi?

  37. OS:
    >Se kol­mio ulos­me­ne­väl­le on taval­laan tur­ha, koska
    >lii­ken­ne­sään­nöt sano­vat ilman kol­mio­ta­kin, että
    >oikeal­le kään­ty­vä autoi­li­ja väis­tää pyörätietä
    >suo­raan ajavaa 

    Kyl­lä, mut­ta tie­lii­ken­ne­lais­sa tai ‑ase­tuk­ses­sa ei mis­sään koh­din sano­ta, että lii­ken­neym­py­räs­tä pois­tu­va autoi­li­ja kään­tyy. Sään­tö­jä oli­si täl­tä osin syy­tä tar­ken­taa — pal­jon vähä­pä­töi­sem­mi­tä­kin asiois­ta sää­de­tään usein erikseen.

    On var­sin pal­jon liikenneympyröitä/kiertoliittymiä, jois­ta läpi ajet­taes­sa ei tosia­sial­li­ses­ti kään­ny­tä mis­sään vai­hees­sa, vaan ajo­neu­vo ete­nee ihan suo­raan pysyen samal­la kadulla/tiellä.

    1. Jos kier­rät lii­ken­neym­py­rää ja pää­tät siir­tyä seu­raa­vas­ta ris­teyk­ses­tä oikeal­le, sinun on pan­ta­va vilk­ku pääl­le, kos­ka olet kään­ty­mäs­sä oikal­le. Pitää­kö erik­seen kir­joit­taa tie­lii­ken­ne­la­kiin, että kän­nyt­täes­sä pois kier­to­liit­ty­mäs­tä kän­ny­tään oikeal­le? Pidät­kö autoi­li­joi­ta tyhminä?.

  38. Jos ajan lii­ken­neym­py­rän läpi enkä kier­rä sii­nä yhtään mitään vaan ajan ihan suo­raan, niin ajan ihan suoraan.

    Tie­dän toki oikein hyvin, että eri­lai­sis­sa lii­ken­neym­py­rää kos­ke­vis­sa sään­nöis­sä ohjeis­te­taan vil­kut­ta­mi­nen ja väis­tä­mi­nen niin kuin ohjeis­te­taan, ja nou­da­tan­kin noi­ta ohjei­ta; point­si­ni on se, että näi­den ohjei­den perus­tee­na ei ole sel­kei­tä sään­nök­siä lais­sa tai ase­tuk­ses­sa. Tämä on todet­tu myös oikeus­ta­pauk­sis­sa, aina­kin tapaus jos­sa pyö­räi­li­jä kuo­li tör­mät­ty­ään ympy­räs­tä pois­tu­vaan autoon.

    Vil­kai­se­pa tie­lii­ken­ne­la­kia ja ‑ase­tus­ta: laki ei tun­ne lii­ken­neym­py­rää tai kier­to­liit­ty­mää lain­kaan, ja ase­tuk­ses­sa­kin lii­ken­neym­py­rä mai­ni­taan vain muu­ta­mien lii­ken­ne­merk­kien kuvauk­ses­sa. Mie­les­tä­ni on hie­man outoa, että lii­ken­neym­py­röi­tä on ryh­dyt­ty raken­ta­maan pal­jon lisää huo­leh­ti­mat­ta nii­tä kos­ke­van lain­sää­dän­nön selkeydestä.

    1. Pek­ka Taipale.
      Mene nyt har­joit­te­ler­maan lii­ken­neym­py­räs­sä aja­mis­ta vaik­ka­poa Pijän­mäen ympy­rään. Miten sii­nä aje­taan suo­raan kään­ty­mät­tä kos­kaan oikeal­le? Mikä on suo­raan, jos ympy­räs­sä on vii­si ulosmenoa?
      Lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­pää’l­lik­kö selit­ti tämän väis­tä­mis­sään­nön minul­le sil­lä, että lii­ken­neym­py­rää kier­ret­täes­sä kään­ny­tään oikeal­le, kun ympy­räs­tä poistutaan.
      Oli miten oli, autoi­li­jan pitää joka tapauk­ses­sa väis­tää pyö­rä­tie­tä pit­kin aja­vaa pyöräilijää.

  39. Auto­jen väis­tä­mis­vel­vol­li­suus lii­ken­neym­py­rän ris­tey­sa­lu­een pois­tu­mi­ses­sa ei ole kiin­ni sii­tä, että kään­ny­tään vaan sii­tä, että kär­ki­kol­mio on voi­mas­sa sekä liit­tyes­sä, että puis­tues­sa. Lii­ken­neym­py­rän väis­tä­mis­vel­vol­li­suu­det mää­räy­tyy käy­tän­nös­sä samal­la taval­la kuin jos taval­li­ses­sa ris­teyk­ses­sä oli­si kär­ki­kol­miot joka suun­nas­ta. Eli lii­ken­neym­py­rä on vain yksi ris­teys. Jos jo on ris­teyk­ses­sä ei taval­laan enää “kään­ny oikeal­le” sil­loin kuin pois­tuu risteysalueelta.

  40. En ole näh­nyt iki­nä vaa­ral­lis­ta suojatietä.” 

    Mai­nit­se­mal­la­ni suo­ja­tiel­lä Huo­pa­lah­den­tiel­lä on kuol­lut jo kak­si las­ta. Nyt kun pai­kal­la on hyvä ali­kul­ku, voi­tai­siin suo­ja­tie poistaa.

    Toki tap­pa­mi­sen ovat hoi­ta­neet autot ja kus­kit, mut­ta suo­ja­tie on tar­jon­nut sii­hen olo­suh­teet. Pitäi­sin paik­kaa vaa­ral­li­se­na — jo sik­si­kin että muu­al­la lap­sia ei kuo­le samaan tahtiin.

  41. Jos teh­dään yksi­suun­tai­set pyö­rä­kais­tat, aina­kin minul­la tulee työ­mat­ka­pyö­räi­ly­ai­ka han­ka­las­ki. Kotiin päin pää­see kyllä. 

    Tien oikeal­la puo­lel­la kun ei mene lain­kaan kevyen lii­ken­teen väy­lää. Talu­tan­ko jat­kos­sa töi­hin ja ajan sit­ten vain takai­sin päin tullessa?

    1. Jos eiu ole pyö­rä­tie­tä, aje­taan ajo­ra­dal­la. Ei se niin via­kea­ta ole. Tämä ei kui­ten­kaan ole tar­koi­tus. Jos pyö­rä­tie on molem­mil­la puo­lel­la katua, aje­taan sitä oikean­puo­leis­ta, molem­piin suun­tiin. Jos pyö­rä­tie on vain toi­sel­la puo­lel­la, se on kak­si­suun­tai­nen. Kak­si­suun­tai­sia pyö­rä­kaits­to­ja tus­kin tulee.

  42. OS: yli­mie­li­syy­des­sä­si et mal­ta kuun­nel­la. Kaik­ki ympy­rät eivät ole kuin Pitä­jän­mäen ympy­rä. Jois­tain aje­taan läpi ihan suo­raan. Esi­mer­kik­si tämä paikka:
    http://tinyurl.com/lahderannantie

    Kun saa­vut autol­la kuvas­sa vasem­mal­la näky­vää tie­tä, ajat ympy­räs­tä läpi pitäen ratin koko ajan samas­sa asen­nos­sa. Jos läh­tee kier­tä­mään ympy­rää, pitää hidas­taa mel­koi­ses­ti ja kään­tää rat­tia koko­kier­ros. Luon­te­va reak­tio oli­si vil­kut­taa, jos kään­tyy vasem­mal­le, ja olla vil­kut­ta­mat­ta, jos ajaa suoran.

    Sik­si väis­tä­mis­vel­vol­li­suus­sään­tö­jen sel­vyy­den kan­nal­ta on tär­ke­ää, että ympy­räs­tä pois­tu­jil­le on mer­kit­ty väis­tä­mis­vel­vol­li­suus kol­miol­la. Muu­ten se ei perus­tu mihin­kään, mitä sano­taan tie­lii­ken­ne­lais­sa tai ‑ase­tuk­ses­sa.

    Cle­pen aja­tus sii­tä, että lii­ken­neym­py­rä on vain yksi ris­teys, joh­tai­si sii­hen että esim. Lii­ken­ne­tur­van jul­kai­se­mat lii­ken­ne­sään­nöt oli­si­vat tie­lii­ken­ne­lain vastaiset.

    1. Mei­dän on vai­kea teh­dä eri sään­tö­jä eri­muo­toi­sil­le kier­to­lii­ty­mil­le. Kier­to­liit­ty­mäs­sä, jos­sa on vii­si ulos­me­noa 72 asteen kul­mas­sa toi­siin­sa näh­den ei esi­mer­kik­si kukaan voi ajaa suo­raan. Minul­le väis­tä­mis­sään­tö on kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa seli­tet­ty niin, että lii­ken­neym­py­räs­tä pois­tut­taes­sa ajo­neu­von tul­ki­taan kään­ty­vän oikealle.

  43. Kau­pun­kia on mah­do­ton raken­taa niin, ettei mur­han­hi­moi­nen autoi­li­ja löy­täi­si suo­ja­ton­ta ihmistä.”

    Huh huh mikä asennevamma!

    Vai ovat autoi­li­jat mur­han­hi­moi­sia suo­jat­to­mia ihmi­siä vaa­ni­via petoja?

    Lii­ken­ne on inhi­mil­lis­tä toi­min­taa jos­sa sat­tuu vir­hei­tä. Kukaan ei tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti ja tahal­laan pyri vahin­goit­ta­maan toi­sia lii­ken­tees­sä muka­na ole­via, ei edes autoi­li­jat. Lii­ken­ne­suun­nit­te­lun teh­tä­vä on teh­dä lii­ken­neym­pä­ris­tö sel­lai­sek­si, että inhi­mil­lis­ten ereh­dys­ten toden­nä­köi­syys on pie­ni ja ereh­dys­ten seu­rauk­set mah­dol­li­sim­man lie­viä. Nykyi­sin aina­kin Hel­sin­gis­sä lii­ken­neym­pä­ris­tö on niin seka­vaa ja eri­lai­sia autoi­li­joi­ta hait­taa­via viri­tyk­siä niin pal­jon, että koko lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä tök­kii ja on vaa­ral­li­nen. Eri­tyi­sen vaa­ral­li­nen se on meil­le pyöräilijöille. 

    Me pyö­räi­li­jät­kin kär­sim­me sii­tä, että idea­lis­ti­set autoi­lua vas­tus­ta­vat hyvän­tah­toi­set höl­möt laa­ti­vat moni­mut­kai­sia jär­jes­tel­miä koet­taes­saan rajoit­taa autoi­lua. Seu­rauk­se­na lii­ken­neym­pä­ris­tö on seka­vaa ja epä­joh­don­mu­kais­ta, niin pyö­räi­li­jäl­le kuin autoilijalle. 

    Lii­ken­neym­pä­ris­töä pitää suun­ni­tel­la ja kehit­tää kaik­ki lii­ken­ne­muo­dot huo­mioon ottaen, myös yksi­tyi­sau­toi­lu. Vain niin saa­daan kaik­kien tur­val­li­suus kohe­ne­maan ja lii­ken­ne sujumaan.

    1. Jos ajaa päin punai­sia valo­ja kah­dek­saa­kymp­piä nel­jän kym­pin alu­eel­la, on minus­ta oikeus syyt­tää ihmis­ten tahal­li­ses­ta tappamisesta.

  44. Täs­sä myös yksi kir­joi­tus Tuk­hol­man kiertoliittymästä.

    http://kaupunkifillari.posterous.com/#!/norrtullin-kiertoliittyma-tukholma

    Jos toi­mii siel­lä, niin mik­si meil­lä pitää olla autoil­la ympy­rä ja pyö­ril­lä kah­dek­san­kul­mio. Teh­dään pyö­ril­le myös ympy­rä ja käve­li­jöil­le kah­dek­san­kul­mio, sil­loin myös suo­ja­tie läh­tee ja päät­tyy suo­ras­sa lin­jas­sa jal­ka­käy­tä­vään. Sitä­hän toi­voo myös Hel­sin­ki kai­kil­le ‑ryh­mä. Samal­la saa­daan auton mit­tai­nen väli pyö­rä­kais­tan ja suo­ja­tien väliin, mis­sä autol­la on hyvä tila odot­taa liit­ty­mään pää­syä ja pois­tu­vat autot mah­tu­vat väis­tä­mään jalan­kul­ki­joi­ta muu­ta lii­ken­net­tä ruuh­kaut­ta­mat­ta. Sil­lä perus­teel­la­han ne nykyi­set mut­kat on syn­ty­nyt pyö­räi­li­jöil­le kier­to­liit­ty­miin. Auto­lii­ken­net­tä ei saa hidas­taa?!, ei edes pyö­räi­li­jöi­den turvallisuudella!

  45. OS:
    >Minul­le väis­tä­mis­sään­tö on
    >kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa seli­tet­ty niin,
    >että lii­ken­neym­py­räs­tä pois­tut­taes­sa ajoneuvon
    >tul­ki­taan kään­ty­vän oikealle.

    Kyl­lä kyl­lä. Näin se seli­te­tään. Huo­mau­tan vain, että tämä seli­tys perus­tuu mel­ko mie­li­val­tai­seen tie­lii­ken­ne­lain ja ‑ase­tuk­sen tul­kin­taan. Mis­sä oikeus­läh­tees­sä on mää­ri­tel­ty, että ympy­rää tan­gent­ti­na sivua­vaa tie­tä suo­raan aja­mi­nen on kään­ty­mis­tä, ja toi­saal­ta, että ympy­rään koh­ti­suo­raan tul­taes­sa ja oikeal­le kään­nyt­täes­sä ei kui­ten­kaan ole kysy­mys kään­ty­mi­ses­tä? Sään­nöt pitäi­si kir­ja­ta lakiin juu­ri sik­si, että ne oli­si­vat sel­vät, sil­lä kaik­ki ympy­rät eivät ole geo­met­rial­taan Pitä­jän­män lii­ken­neym­py­röi­tä (sitä isom­paa tai pie­nem­pää, jois­ta jäl­kim­mäi­ses­sä muu­ten myös­kin voi ajaa aika lail­la suo­raan läpi: http://tinyurl.com/pitajanmaki ).

    Kuten sanoin, aina­kin yhdes­sä kuo­le­maan joh­ta­nees­sa tapauk­ses­sa tuo­miois­tuin tote­si sään­nöt ja vel­voit­teet seka­vik­si. (Kyse oli ympy­räs­tä pois­tu­mi­ses­ta, ja pois­tu­jal­le ei ollut erik­seen kolmiota).

    Kun lii­ken­neym­pä­ris­tös­sä on ryh­dyt­ty raken­ta­maan pal­jon ympy­röi­tä — jot­ka ovat sinän­sä mie­les­tä­ni ihan OK rat­kai­su — mie­les­tä­ni oli­si ollut hyvän lain­sää­dän­tö- ja hal­lin­to­ta­van mukais­ta teh­dä ympy­röis­tä kun­nol­li­set sään­nöt myös tie­lii­ken­ne­la­kiin ja ‑ase­tuk­seen. Juu­ri sik­si, että ei oli­si eri sään­tö­jä eri­muo­toi­sil­le kier­to­liit­ty­mil­le. Nyt laki ei tun­ne koko käsi­tet­tä, ja ase­tus ei ker­ro muu­ta kuin että lii­ken­ne­merk­ki mää­rit­te­lee kiertosuunnan.

    Arve­len vain, että kos­ka lii­ken­ne­mi­nis­te­rin pos­ti on aina hal­li­tuk­sen suku­puo­li- ja alue­po­liit­tis­ten kiin­tiöi­den hant­ti­kort­ti, lii­ken­teen lain­sää­dän­nön tila saa olla retu­pe­räl­lä, ja fyy­si­nen­kin lii­ken­neym­pä­ris­tö rapis­tua, kun­han fis­kaa­li­set tavoit­teet saa­vu­te­taan. Tämä näkyy suo­ma­lai­ses­sa lii­ken­neym­pä­ris­tös­sä (jos sitä ver­taa vaik­ka­pa sak­sa­lai­seen — toi­saal­ta olem­me tie­tys­ti aika hyväl­lä tasol­la ver­rat­tu­na venäläiseen).

  46. Jos ajaa päin punai­sia valo­ja kah­dek­saa­kymp­piä nel­jän kym­pin alu­eel­la, on minus­ta oikeus syyt­tää ihmis­ten tahal­li­ses­ta tappamisesta.”

    Ja näin teke­vät kaik­ki autoi­li­jat, vai? 

    Tuon rikok­sen seu­rauk­se­na var­mas­ti kuo­lee muu­ta­ma ihmi­nen vuo­des­sa, mut­ta vie­lä useam­pi kuo­lee lei­pä­veit­sen tai puu­ko­nis­kui­hin. Saman logii­kan mukaan siis jokai­nen lei­pää leik­kaa­va on mur­han­hi­moi­nen poten­ti­aa­li­nen tap­pa­ja jon­ka teke­mi­siä tulee rajoit­taa kai­kin mah­dol­li­sin toimin.

  47. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­lan­kul­ki­ja kirjoitti:

    Kuvi­tel­laan tilan­ne jos­sa pyö­räi­li­jä ajaa ajo­ra­dan vasem­mal­la puo­lel­la ole­vaa kevyen lii­ken­teen väy­lää ja kään­tyy vasem­mal­le, pysy­tel­len edel­leen ajo­ra­dan vasem­mal­la puo­lel­la kul­ke­val­la väy­läl­lä. Täs­sä tulee pät­kä myö­tä­päi­vään aja­mis­ta joka halut­tai­siin kieltää.

    Jos tämä kiel­let­täi­siin, pitäi­si ajaa tur­haan 3/4 ympy­rää ja samal­la jou­tua koh­taa­maan auto­lii­ken­ne kol­mes­sa ris­teyk­ses­sä sen sijaan että nyt kier­re­tään vain 1/4 ympy­rää eikä koh­da­ta yhtään autoa.

    Omal­la työ­mat­kal­la on kak­si täl­lais­ta ympy­rää ja jos minun pitäi­si kier­tää pyö­räl­lä ajaes­sa ympy­rät joka ker­ta tur­haan, vaih­tai­sin kyl­lä suo­siol­la henkilöautoon.”

    Jos täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa oli­si ehdot­to­mas­ti pakol­li­nen kier­to­suun­ta vas­ta­päi­vään, niin kir­joit­ta­ja jou­tui­si työ­mat­koil­laan kier­tä­mään meno­mat­kal­la yhteen­sä ½ ja ½ “tur­haa” kier­ros­ta. (Paluu­mat­kal­la lisä­mat­kaa ei tule, edel­lyt­täen, että hän kul­kee samaa tie­tä taka­sin.). Siis yhteen­sä yhden täy­den kier­rok­sen. Sil­mi­mää­rin arvioi­den uusien pien­ten kier­to­liit­ty­mien läpi­mit­ta on 20–30 m. Lisä­mat­kaa siis muo­dos­tui­si n 70 – 100 m, jon­ka aja­mi­nen pyö­räl­lä vie­nee 20 – 30 s. Toi­saal­ta pyö­räi­li­jä, kuten me kaik­ki tar­vit­sem­me päi­vit­täis­tä lii­kun­taa, joten täy­sin huk­kaan men­neek­si ei tätä aikaa voi sanoa.

    Toi­nen puo­li sit­ten on, että lii­ken­ne­sään­tö­jen nou­dat­ta­mi­ses­sa voi­vat jalan­kul­ki­jat ja pyö­räi­li­jät olla hie­man huo­let­to­mam­pia. Vilk­kaan lii­ken­teen aikaan pyö­räi­li­jöi­den pakol­li­nen kier­to­suun­ta kier­to­liit­ty­mis­sä on tar­peel­li­nen, mui­na aikoi­na asial­la ei ole suu­rem­paa mer­ki­tys­tä. (Täl­löin tie­ten­kin on väis­tet­tä­vä autoi­li­joi­ta, jos kul­kee vää­rään suuntaan.) 

    Pyö­räi­li­jöi­tä, autoi­li­joi­ta ja jalan­kul­ki­joi­ta on kai­ken­lai­sia. Lisäk­si useim­mat meis­tä ovat aina­kin jos­sain vai­hees­sa elä­mään­sä näi­tä kaik­kia, jopa saman päi­vän aika­na, kuten minä tänään.

    60-luvun lopul­la haas­ta­tel­tiin parii­si­lai­sau­toi­li­jaa, joka 50 vuo­den aika­na ei ollut aja­nut ker­taa­kaan kola­ria eikä ker­taa­kaan saa­nut sak­ko­ja. Miten se onnis­tui? Mies vas­ta­si: ”Pidän kaik­kia mui­ta autoi­li­joi­ta täy­si­nä idioot­tei­na, ja toi­min sen mukaan. ” (So. seu­ra­si hyvin tark­kaa­vai­se­na muu­ta lii­ken­net­tä ja ymmär­si varoa.)

    Itse muu­ten olen aika huo­no autoi­li­ja, ja usein varo­ma­ton lii­ken­tees­sä. Onnek­si olen täs­tä sei­kas­ta tie­toi­nen, siis sel­kei­nä hetkinäni.

  48. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja, mitä ajat­te­lit että tar­koi­tan ver­bil­lä “teh­dään”? Tar­koi­tin tie­ten­kin sitä, että ei pitäy­dy­tä nykyi­sis­sä vain tien toi­sel­la puo­lel­la ole­vis­sa kak­si­suun­tai­sis­sa kevyen lii­ken­teen väy­lis­sä (uuden­ai­kais­ten pyö­räi­ly­suun­nit­te­li­joi­den kär­ki-inhok­ki), vaan raken­ne­taan ne uusik­si pyö­rä­kais­toik­si, molem­mil­le puo­lil­le tie­tä. Sil­loin ympy­rään aje­taan aina tien oikea­ta reu­naa ja vasem­mal­le kään­ny­tään ylit­tä­mäl­lä kak­si ympy­räs­tä pois­tu­vaa ajorataa.

    Enkä puhu tie­ten­kään vain niis­tä ympy­röis­tä, vaan niis­tä pyö­rä­väy­lis­tä, jot­ka nii­hin myös tule­vat ja niis­tä läh­te­vät. Ei siis kan­na­ta teh­dä ympy­röi­hin mitään laas­ta­ri­kor­jauk­sia ja puo­li­vil­lai­sia suun­ni­tel­mia käyt­täen van­ho­ja kevyen lii­ken­teen seka­suun­tai­sia väy­liä, vaan aloit­taa sii­tä, että koko pyö­räi­ly­jär­jes­tel­mä remon­toi­daan, aloit­ta­mal­la niil­lä yksi­suun­tai­sil­la pyö­rä­kais­toil­la, joi­den avul­la ympy­röi­hin voi teh­dä jär­ke­viä pyöräratkaisuja.

  49. Tai­taa men­nä lii­ken­ne­sään­nöis­tä jank­kaa­mi­sek­si ja tai­taa olla myös niin, että jos sään­tö­jä ja nii­den mer­ki­tys­tä todel­li­ses­sa lii­ken­tees­sä on vai­kea hah­mot­taa ja jopa nou­dat­taa, niin sään­tö­jä ei voi pitään oikein onnis­tu­nee­na. Minul­le on epä­sel­vää, kuin­ka lähel­lä pyö­rä­tien ja auto­väy­län ris­teä­mi­sen pitää ollaa kier­to­liit­ty­mäs­tä pois­tu­mis­ta, jot­ta autoi­li­ja oli­si väis­tä­mis­vel­vol­li­nen ja mil­loin sit­ten pyö­rä­tie on jo niin kau­ka­na tuos­ta hie­man teo­reet­ti­ses­ta kään­ty­mis­ta­pah­tu­mas­ta, että auto väis­tää pyö­rää ilman kolmiotakin.

    Itse uskon, että lii­ken­ne kaik­ki­aan tur­val­li­sem­paa, jos se on kaik­kien osa­puo­le­ten kan­nal­ta mah­dol­li­sim­man hyvin enna­koi­ta­vi­sa ole­vaa. Jos tur­val­li­suus perus­tuu sii­hen, että kaik­kien koko ajan pitää varoa kaik­kea mah­dol­lis­ta, niin sit­ten kan­nat­taa tie­ten­kin teh­dä sään­nöis­tä seka­via ja esi­mer­kik­si ris­teyk­sis­tä sel­lai­sa, jois­sa näky­vyys on mah­dol­li­sim­man huono.

  50. Lii­ken­ne on inhi­mil­lis­tä toi­min­taa jos­sa sat­tuu vir­hei­tä. Kukaan ei tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti ja tahal­laan pyri vahin­goit­ta­maan toi­sia lii­ken­tees­sä muka­na ole­via, ei edes autoi­li­jat.’ (KariS)
    Toi­sil­le tup­paa sat­tu­maan pal­jon, pal­jon enem­män vir­hei­tä kuin toi­sil­le, ja sik­si auton aja­mi­sen ei pitäi­si olla mikään perusoikeus.
    Kyl­lä se ratin taka­na­kin vitut­taa ja pelot­taa, kun joku valo­pää päät­tää vaih­taa kais­taa kat­so­mat­ta, onko siel­lä jo joku. Ei se var­maan yri­tä tahal­laan ajaa minun kyl­jes­tä­ni sisään, mut­ta eipä tuo pahan aiko­muk­sen puu­te pal­jon lohduta.

  51. Minul­le pyö­rä­kais­tat kyl­lä sopi­vat mut­ta kun oikeal­la puo­lel­la ei ole katua­lu­een leven­tä­mi­sek­si lisä­ti­laa ja ohi suhaa hen­ki­lö­au­to­jen lisäk­si bus­se­ja ja muu­ta ras­kas­ta lii­ken­net­tä kuut­ta­kymp­piä, en usko että ihan kaik­ki muut pyö­räi­li­jät halua­vat ajaa seas­sa jos pyö­rä­kais­ta on vain met­rin levyi­nen punai­nen alue jota ei esi­mer­kik­si tal­vi­los­kan seas­ta edes erota. 

    Sal­li­taan­ko sil­loin jal­ka­käy­tä­väl­lä aja­mi­nen kun sii­hen tun­tuu nyky­ään­kin riit­tä­vän seli­tyk­sek­si että pelot­taa ajaa auto­jen seas­sa jopa une­li­aal­la asun­to­ka­dul­la jos­sa kol­men­kym­pin rajoitus…

    Hen­ki­lö­au­toi­li­jat­kin ovat jos­kus ympy­räs­sä ajaes­saan arkai­le­van varo­vai­sia kun kol­mion takaa on työn­ty­mäs­sä bus­si joka ei vaan näy­tä väis­tä­vän. En usko kier­to­liit­ty­mien väli­tys­ky­vyn sii­tä lisään­ty­vän kun mukaan pis­te­tään omas­ta hen­ges­tään huo­les­tu­nei­ta pyö­räi­li­jöi­tä jot­ka var­muu­den vuok­si arpo­vat ajo­jär­jes­tys­tä sen mukaan kuka eteen tule­va tun­tuu tar­peek­si pelottavalta.

    Lisäk­si kais­tan ja ryh­mit­ty­mi­sen aja­tus hämär­tyy jos oikean­puo­lei­sim­pa­na on pyö­rä­kais­ta jota saa kui­ten­kin ajaa suo­raan ja sen vasem­mal­la puo­lel­la auto­kais­ta jol­ta kään­ny­tään oikeal­le. Sama kokee nii­tä outo­ja “tas­ku­ja” joi­ta en tajua yhtään parem­min pyö­räi­li­jä­nä kuin autoilijanakaan.

    Bus­sin ja kuor­ma-auton ohjaa­mos­ta on muu­ten aika ole­ma­ton näky­vyys parin met­rin pää­hän etuoi­keal­le eikä sitä aluet­ta tur­haan nimi­te­tä “kuol­leek­si kulmaksi”.

  52. Täs­sä on var­sin tyh­jen­tä­väs­ti kes­kus­tel­tu pyö­räi­li­jän ja autoi­li­jan vuo­ro­vai­ku­tuk­sis­ta ja tör­mäys­to­den­nä­köi­syyk­sis­tä lii­ken­neym­py­röis­sä. Tär­keä asia nyt, kun sekä ympy­rät että pyö­rä­li­jät ovat sel­väl­lä kas­vu-ural­la kaupunkiliikenteessä. 

    Bus­si­mat­kus­ta­ja kär­sii lii­ken­neym­py­röi­den lisään­ty­mi­ses­tä. Hän on häviä­jä täs­sä lii­ken­ne­kult­tuu­rin muutoksessa. 

    Bus­si on jous­ta­va ja ket­te­rä jouk­ko­lii­ken­teen muo­to. Niin­pä se on pan­tu kier­te­le­mään myös nuo ympy­rät. Mat­kus­ta­ja kokee ympy­räs­sä aja­mi­sen epä­miel­lyt­tä­vä­nä hyvin usein. Samoin muut lii­ken­teen nopeus­ta­soa alen­ta­maan suun­ni­tel­lut lii­ken­ne­tek­ni­set kons­tit yleen­sä saa­vat bus­sis­sa mat­kus­ta­jan puris­ta­maan sor­met val­koi­se­na kah­vaa tai tankoa.

  53. Jois­tain aje­taan läpi ihan suo­raan. Esi­mer­kik­si tämä paikka:
    http://tinyurl.com/lahderannantie

    Tähän aut­tai­si myös se, että liit­ty­mäs­tä ulos­päin läh­te­vä kais­ta oli­si 90 asteen kul­mas­sa lii­ken­neym­py­rän tan­gent­tia koh­den. Eli pitäi­si oikeas­ti kään­tyä eikä vaan kaar­taa ulos lähes suo­raa tie­tä pit­kin. Sama­ten tuon oikean kään­nök­sen aiheut­ta­ma hidas­tus antai­si tie­tä seu­raa­van haa­ran autol­le, kun joku kään­tyy edel­li­sen kaut­ta pois liittymästä.

    1. Hel­sin­gis­sä on ohje raken­taa kier­to­liit­ty­mät sel­lai­sik­si, että aqu­toi­li­ja todel­la ymmär­tää kään­ty­vän­sä oikeal­le. Niin muu­ten on tuos­sa kuvan ris­teyk­ses­sä­kin, sil­lä tar­kem­min katr­soen sii­nä on sel­vä koho­tet­tu osuus kes­kel­lä, joka kuvas­sa vain näyt­tää sil­tä, että suo­raan voi­si ajaa.

  54. Pek­ka Taipale:
    No juu toi lii­ken­ne­tur­van seli­tys ei mun mie­les­tä pidä paik­kaan­sa. Mut­ta tie­lii­ken­ne­la­ki ei tun­ne edes lii­ken­neym­py­rää joten se lii­ken­ne­tur­van seli­tys ei var­si­nai­ses­ti ole sitä vastaan.

    Yksi tie­lii­ken­ne­lain puu­te onkin ettei ris­tey­sa­luei­ta ole mää­ri­tel­ty tarkasti.

    Lii­ken­nea­se­tus; kär­ki­kol­mios­ta: “Lii­ken­neym­py­räs­sä mer­kil­lä osoi­te­taan, että lii­ken­neym­py­rään tule­van ajo­neu­von on väis­tet­tä­vä lii­ken­neym­py­rää käyt­tä­viä ajo­neu­vo­ja ja raitiovaunuja.” 

    Lii­ken­ne­tur­va: “Lii­ken­neym­py­rä on yleen­sä varus­tet­tu lähes­ty­vis­tä suun­nis­ta väis­tä­mis­vel­vol­li­suu­des­ta ker­to­vin lii­ken­ne­mer­kein (kär­ki­kol­mio tai STOP-merk­ki), jol­loin ympy­rään saa­pu­vien on väis­tet­tä­vä ympy­räs­sä jo ole­vaa lii­ken­net­tä, kuten moot­to­ria­jo­neu­vo­ja, pyö­räi­li­jöi­tä ja jalankulkijoita.” 

    Eli ilmei­ses­ti myös lii­ken­neym­py­rää kier­tä­vä pyörätie/kevyenliikenteenväylä las­ke­taan osak­si lii­ken­neym­py­rää, ja näin ollen lii­ken­neym­py­rän ris­tey­sa­lu­een rajat ovat kär­ki­kol­mioi­den kohdilla.

    Ja kos­ka pyö­rä­tiel­lä ei ole kär­ki­kol­mioi­ta lii­ken­neym­py­rään tul­taes­sa ja auto­kais­toil­la on, enkä näe mitään epä­sel­vää sii­nä ettei­kö se väis­tä­mis­vel­vol­li­suus oli­si voi­mas­sa koko ris­tey­sa­lu­eel­la, eli oikeal­le­kään­ty­mi­sel­lä ei ole merkitystä.

    Aivan sama tilan­ne kuin taval­li­ses­sa ris­teyk­ses­sä jos­sa auto ajaa kol­mion takaa suo­raan kadun yli. Kyl­lä autol­la on väis­tä­mis­vel­vol­li­suus kaik­kea poik­kea­vaa lii­ken­net­tä koh­taan, myös vas­tak­kai­sen puo­len kevyenliikenteenväylää.

    Tosin se oikeal­le kään­ty­mi­nen on hyvä iskos­taa autoi­li­joi­den mie­liin, sil­lä sil­loin muis­taa väis­tää kevyt­tä lii­ken­net­tä ja muis­taa antaa suun­ta­mer­kin. Se suun­ta­mer­kin anta­mi­nen on nimit­täin kier­to­liit­ty­män läpäi­sy­ky­vyn kan­nal­ta ihan oleel­li­nen asia, että tie­tää mil­loin voi läh­teä liik­keel­le. Tosin täs­sä­kin voi­si muut­taa sään­tö­jä niin että yksi­kais­tai­sis­sa kier­to­liit­ty­mis­sä näy­te­tään vilk­kua vasem­mal­le niin kau­an kun ei aijo kään­tyä. Se oikea vilk­ku nimit­täin ei vält­tä­mät­tä näy etu­va­sem­mal­la odot­ta­val­le autolle.

  55. Cle­pe: kuten tote­sit­kin, tie­lii­ken­ne­la­ki ei tun­ne lii­ken­neym­py­rää. Lii­ken­neym­py­rään tul­taes­sa ei näy­te­tä suun­ta­merk­kiä. Näin ollen lii­ken­neym­py­rään tuli­ja ei kään­ny ris­teyk­ses­sä, vaan jat­kaa samaa tie­tä eteen­päin ajaen. Muu­toin ympy­rään tul­taes­sa rikot­tai­siin TLL 35§ vastaan.

    OS: uusis­sa ympy­röis­sä on kyl­lä kes­kel­lä kiveyk­siä, mut­ta niis­tä voi ajaa — ja aje­taan — ihan suo­raan yli. Tien­pi­tä­jän tar­koi­tuk­se­na on ehkä teh­dä kes­kel­le kivik­koa, joka hait­tai­si hen­ki­lö­au­to­ja mut­ta jos­ta bus­sit ja rekat pää­se­vät sil­ti aja­maan. Käy­tän­nös­sä bus­sit ja rekat tasoit­ta­vat nuo kiveyk­set oikein sileik­si ja jos eivät tasoi­ta, niin bus­si­mat­kus­ta­jien ham­mas­lää­kä­reil­lä on pal­jon töi­tä. Kuten tote­sin, esi­mer­kik­si tuos­sa Läh­de­ran­nan­tien ympy­räs­sä aje­taan läpi ympy­rän tan­gent­tia pit­kin ja rat­tia juu­ri kään­tä­mät­tä. Pitä­jän­mäen ympy­rään idäs­tä tule­va jou­tuu sekä län­teen suo­raan ajaes­saan että ympy­rää kier­täes­sään kään­ty­mään hie­man, mut­ta suo­raan läpi aja­va kään­tyy vähem­män. (Jos ei usko, voi men­nä kat­so­maan auto­jen ajo­lin­jo­ja pai­kan päällä.)

    Ete­lä-Haa­gan lii­ken­neym­py­rä — jota edel­lä kut­sut­tiin Pitä­jän­mäen ympy­räk­si, mut­ta se siis on Ete­lä-Haa­gas­sa — on oikeas­taan hyvin epä­tyy­pil­li­nen lii­ken­neym­py­rä, kos­ka sen kehä on pal­jon laa­jem­pi kuin min­kään muun, sii­nä on valo-ohjaus, se on moni­kais­tai­nen, ja ajo­lin­jat on mer­kit­ty erik­seen sekä kais­ta­vii­voi­tuk­sel­la että ryh­mi­tys­mer­keil­lä. Se on peri­aat­tees­sa sel­keäs­ti opas­tet­tu, jos­kin jokai­nen sii­tä aja­va tie­tää kyl­lä, että ensi­ker­ta­lai­nen on sii­nä mel­kein yhtä hukas­sa kuin Rie­mu­kaa­rel­la. (Olen toden­nut sen ihan hyväk­si oppi­laan hap­po­tes­tik­si ajo-ope­tuk­ses­sa: jos osaa ajaa Ete­lä-Haa­gan ympy­räs­sä ja taju­aa kai­ken mitä ympä­ris­tös­sä tapah­tuu, sel­vi­ää kau­pun­ki­lii­ken­tees­sa mis­sä vain.)

    Tal­vel­la kais­ta­vii­vat ovat usein jään alla ja ajou­rat suo­ra­vii­vais­tu­vat; tal­ven jäl­keen kais­ta­vii­vo­ja ei juu­ri ole, ennen kuin ne maa­la­taan uusik­si. Jos ympy­rään tulee joku, joka jou­tuu tii­rai­le­maan ajo­lin­jat ryh­mi­tys­mer­keis­tä, hän on pahas­ti muun lii­ken­teen jalois­sa ja saa vihai­sen bus­sin taka­luuk­kun­sa ylle.

  56. KariS:
    Kier­to­liit­ty­mien omi­nai­suus on, että auto­lii­ken­ne tulee aina vasem­mal­ta, siis liit­ty­män kier­to­suun­nas­ta, ei kos­kaan oikeal­ta. Niin­pä liit­ty­mään tule­vat autoi­li­jat kiin­nit­tä­vät huo­mion­sa vasem­mal­le. Pol­ku­pyö­rä saat­taa kui­ten­kin ylit­tää liit­ty­män myös kier­to­suun­taa vas­taan, siis tul­la vasem­mal­ta (oikeal­ta? — kom­men­toi­jan huo­mau­tus). Itse olen jou­tu­nut kym­me­niin vaa­ra­ti­lan­tei­siin nois­sa kier­to­liit­ty­mis­sä pyö­räl­lä ajaes­sa­ni. Aikaa myö­ten oppii varo­maan eikä onnet­to­muuk­sia koh­dal­le­ni ole tullut. 

    Tähän liit­tyen liip­pa­si tänään lähel­tä. Tulin pyö­räl­lä kier­to­liit­ty­mään oikeal­ta (“vää­rää” puol­ta), auto vasemmalta. 

    Olen kyl­lä tot­tu­nut varo­maan, tuos­sa liit­ty­mäs­sä autot yleen­sä aja­vat suo­raan eteen odot­ta­maan pää­sy­ään muun auto­lii­ken­teen sekaan ja samal­la tuk­ki­maan tien minulta. 

    Nyt ilah­duin kun auto pysäh­tyi sel­väs­ti suo­ja­tie­maa­lauk­sen ja kol­mion taak­se. Ja säi­käh­din hitos­ti kun koh­dal­la olles­sa alkoi­kin tul­la päälle!!!

    Onnek­si ei osu­nut kuin takalokasuojaan. 

    Nuo­ri kul­jet­ta­ja pyy­te­li kovas­ti anteek­si ja minä puo­les­ta­ni purin hänel­le säi­käh­dys­tä­ni kar­ju­mal­la suo­ma­lais­kan­sal­li­sia kiro­sa­no­ja vaah­to suussa.

    Tein vää­rin sii­nä kun OLETIN että se pysäh­ty­mi­nen tar­koit­ti koh­te­liai­suut­ta minul­le. Enkä kat­so­nut mis­sä kul­jet­ta­jan pää pyö­rii, luul­ta­vas­ti oli tiu­kas­ti vasem­mal­le kääntynyt.

    Kul­jet­ta­jal­le pysäys oli­kin vain auto­kou­lus­sa ope­tet­tu tyh­jä muo­dol­li­suus: “suo­ja­tien-eteen-kuu­luu-pysäh­tyä-no-niin-nyt-se-on täytetty”. 

    Se oli jo unoh­tu­nut että muo­toon liit­tyy myös sisäl­tö eli pysäh­ty­mi­nen mah­dol­lis­taa pään kään­tä­mi­sen eri suuntiin. 

    Taas oli vaa­ran paik­ka lähel­lä kun kum­pi­kin osa­puo­li luu­li asioita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.