Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.9.2011

En pääse itse kok­ouk­seen, vaan tilal­lani on Kai Ovaskainen. Sik­si selostus on vähän kursorinen

Foru­min kaup­pakeskus uudistuu

Kaup­pakeskus­ta mod­ernisoidaan ja laa­jen­netaan vähän. Liiketi­laa tulee toisaal­ta yläk­er­roksi­in ja toisaal­ta ote­taan hyö­tykäyt­töön yksi autopaikkak­er­ros. Kau­pal­lis­ten palvelu­jen paran­t­a­mi­nen keskus­tas­sa on tavoit­tei­den mukaista, joten siitä vain, ellei suun­nitelmista löy­dy jotain hälyttävää.

Kaavavaran­non yhteys asuntotuotantoon

Teo­ri­as­sa kaavavaran­to vas­taa kymme­nen vuo­den asun­to­tuotan­toa, mut­ta osa siitä on vajaasti raken­ne­tu­il­la ton­teille eikä toteu­tune ihan heti. Real­isti­nen kaavavaran­to vas­taa noin viiden vuo­den tarvet­ta. Enem­män pitäisi olla, jot­ta hin­nat laskisivat.

Liiken­neon­net­to­muuk­sien määrä Helsingissä

Ruumi­ita tuli viime vuon­na viisi.  Asukasluku­un suh­teutet­tuna aika vähän, mut­ta siis viisi liikaa. Helsinkiläiset käyvät kuole­mas­sa kotikaupunk­in­sa ulkopuolella.

Kier­toli­it­tymien vaiku­tus turvallisuuteen.

Aika vaku­ut­ta­va tutkimus. Peltiä rutis­tuu liki entiseen tahti­in, mut­ta henkilö­vahinko­jen määrä on kier­toli­it­tymis­sä pudon­nut kol­man­nek­seen ver­rat­tuna aikaan ennen kier­toli­it­tymän rak­en­tamista (ja kor­jat­tuna onnet­to­muuk­sien aleneval­la trendillä)

71 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.9.2011”

  1. Onko kier­toli­it­tymistä ver­tailu­ti­etoa niihin mai­hin, jois­sa liiken­nekult­tuuri on ole­mas­sa? Eniten Helsingis­sä har­mit­taa muu­ta­mat risteyk­set, jois­sa oli tietöi­den ajan toimi­vat kier­toli­it­tymät, mut­ta sen jäl­keen taas turhat valot.

    1. Jos keskus­tan risteyk­sis­sä ei olisi val­o­ja, autoli­ikenne ei pää­sisi eteen­päin lainkaan, kos­ka jalankulk­i­jal­la on aina vihreä valo ja jalankulk­i­joi­ta Helsin­gin keskus­tas­sa piisaa. Val­ot ovat kaven­ta­mas­sa jalankulk­i­joiden oikeuksia.

  2. Liiken­neon­net­to­muuk­sien määrä Helsingissä

    Ruumi­ita tuli viime vuon­na viisi. Asukasluku­un suh­teutet­tuna aika vähän, mut­ta siis viisi liikaa. Helsinkiläiset käyvät kuole­mas­sa kotikaupunk­in­sa ulkopuolella.

    Ja nämä viisi olivat?

  3. Jos keskus­tan risteyk­sis­sä ei olisi val­o­ja, autoli­ikenne ei pää­sisi eteen­päin lainkaan, kos­ka jalankulk­i­jal­la on aina vihreä valo ja jalankulk­i­joi­ta Helsin­gin keskus­tas­sa piisaa.Valot ovat kaven­ta­mas­sa jalankulk­i­joiden oikeuksia.

    Tämä pitää paikkansa siis kyl­lä joukkoli­iken­teen osalta. Man­ner­heim­intien ja Simonkadun/Kaivokadun risteyk­sen ympäristössä ratikoiden etuuk­si­in kuluu suurin osa jalankulk­i­joiden ylitysajoista.

  4. Asian vier­estä: Ratkaisu yksiöpulaan.
    Kivi­nok­ka on malli esimerk­ki alueesta jos­sa met­sä on otet­tu hyö­tykäyt­töön pois­ta­mat­ta met­sästä mitään sen omi­naisuuk­sista. Helsin­gin met­si­in ja hukka­maille pitäisi pystyä rak­en­taa sinne sopivia mökke­jä ympäri vuo­tiseen käyt­töön. Rak­en­taisin Jos vaan päät­täjät sen sallisi.

  5. Kier­toli­it­tymiä ei toisaal­ta pitäisi rak­en­taa kuin paikkoi­hin, jois­sa liiken­nevir­ta kaik­ista suun­nista on suun­nilleen yhtä suuri. 

    Kolmion takaa ympyrään pyrkivä on tois­t­en kohteliaisu­u­den tai oman röyhkey­den varas­sa sil­loin kun edel­lis­es­tä haaras­ta tulee katkeam­a­ton ryömivä jono jon­ka sekaan ei pääse. Näin se tosin olisi taval­lises­sa kolmi­ol­la varuste­tus­sa risteyksessäkin. 

    Se varsi­nainen älyt­tömyys on liiken­neval­ot heti kier­toli­it­tymän jäl­keen. Kun ympyrästä pois­tuville on punainen, se tukkii ympyrän ja katkaisee kaikkien suun­tien liiken­teen. Vaik­ka tarkoi­tus on ollut selvitä nimeo­maan ilman niitä val­o­ja ja pistää liikenne rul­laa­maan omillaan.

  6. Tuos­sa kier­toli­it­tymä­selvi­tyk­sessähän todet­ti­in että polkupyöräon­net­to­muudet oli­vat lisään­tyneet kier­toli­it­tymien myötä. Ja yleisin (7/15) onnet­to­muus oli auton poistues­sa liit­tymästä pyöräil­i­jä ajaes­sa kier­to­su­un­taa vastaan. 

    Pyöräil­i­jänä min­ua huolestut­taa mitä tälle aio­taan tehdä. Toiv­ot­tavasti ei vain kat­e­goris­es­ti läiskitä kol­moi­ta pyöräil­i­jöille “oman tur­val­lisuutenne takia väistätte kaikkia” ‑asen­teel­la, vaan raken­net­taisi­in esim. korotet­tu­ja kl-väyliä joil­la muis­tut­tet­taisi­in autoil­i­joi­ta hei­dän väistämisvelvol­lisu­ud­estaan kier­toli­it­tymästä poistuessaan. 

    [http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-09–27_Kslk_23_El/0E0D5455-A534-413C-8E66-D211CCAE8F08/Liite.pdf]

  7. Kom­ment­ti noi­hin kiertoliittymiin. 

    Pyöräil­i­jänä koen niiden heiken­täneen tur­val­lisu­ut­ta, autoil­i­jana lisän­neen. Eli taas on hyvä asia (liiken­netur­val­lisu­u­den lisäämi­nen) tehty ilman pyöräi­lynäkökul­man huomioon ottamista. Kuten Helsingis­sä kaupunkisu­un­nit­telus­sa on tapana.

    Kier­toli­it­tymien omi­naisu­us on, että autoli­ikenne tulee aina vasem­mal­ta, siis liit­tymän kier­to­su­un­nas­ta, ei koskaan oikeal­ta. Niin­pä liit­tymään tule­vat autoil­i­jat kiin­nit­tävät huomion­sa vasem­malle. Polkupyörä saat­taa kuitenkin ylit­tää liit­tymän myös kier­to­su­un­taa vas­taan, siis tul­la vasem­mal­ta. Itse olen joutunut kym­meni­in vaarati­lanteisi­in nois­sa kier­toli­it­tymis­sä pyöräl­lä ajaes­sani. Aikaa myöten oppii varo­maan eikä onnet­to­muuk­sia kohdal­leni ole tullut

    Tutkimus­ta nopeasti selates­sani näyt­tää siltä, että se vahvis­taa koke­mani. Pyörä­ly­on­neto­muuk­sia ei ole kyet­ty vähen­tämään. vaik­ka ei olisi kovin vaikeaa tehdä liit­tymistä myös pyöräil­i­jöille turvallisempia.

  8. Kim­mo, val­ot­tomas­sa risteyk­sessä sekä joukkoli­iken­teen että yksi­ty­isauto­jen on annet­ta­va tilaa jalankulk­i­joille. Jos alueel­la, jos­sa on paljon jalankulk­i­joi­ta (esim Helsin­gin kan­takaupun­ki) ei olisi liiken­neval­o­ja, autot/bussit/ratikat saat­taisi­vat joutua odot­ta­maan puo­likin tun­tia risteyk­sessä. Sen ver­ran tiuhaan käveli­jöitä kul­kee tien yli. 

    Tämä siis olet­taen, että moot­to­rili­iken­nevä­lineit­ten oper­aat­torit nou­dat­taisi­vat lakia. Sitähän he eivät Helsingis­sä tee. 

    Käveli­jänä kan­natan kaikkien liiken­neval­o­jen pois­tamista Kehä I:n sisäpuolella.

  9. Kaavavaran­non yhteys asuntotuotantoon

    Teo­ri­as­sa kaavavaran­to vas­taa kymme­nen vuo­den asun­to­tuotan­toa, mut­ta osa siitä on vajaasti raken­ne­tu­il­la ton­teille eikä toteu­tune ihan heti. Real­isti­nen kaavavaran­to vas­taa noin viiden vuo­den tarvet­ta. Enem­män pitäisi olla, jot­ta hin­nat laskisivat.

    Ja jot­ta raken­net­taisi­in enem­män. Tutkimuk­sen olen­nainen tulos:

    Asun­to­jen hin­tata­sol­la, raken­nuskus­tan­nuk­sil­la tai muun kuin asun­torak­en­tamisen volyymil­la ei näytä ole­van merkit­tävää vaiku­tus­ta ker­rostalo­rak­en­tamisen volyymi­in. Sen sijaan ker­rostalo­tont­tien varan­to selit­tää merkit­tävästi tule­vaa rakentamista.
    Jous­to on 0,9 eli samaa suu­ru­us­lu­okkaa kuin pientaloissa.

    Eli kun kaavoit­taa niin raken­netaan, ja hin­natkin pysyy kurissa.

  10. Kim­mo: “Man­ner­heim­intien ja Simonkadun/Kaivokadun risteyk­sen ympäristössä ratikoiden etuuk­si­in kuluu suurin osa jalankulk­i­joiden ylitysajoista.”

    Mut­ta jos ne autot ja mielel­lään bus­sitkin voisi heit­tää sieltä risteyk­ses­tä pois, jäl­jelle jäävät ratikat ja jalankulk­i­jat eivät tarvit­sisi liiken­neval­o­ja; ain­oas­taan etu­a­jo-oikeu­den ratikalla jonkin­lai­sine varoi­tus­lait­tei­neen ja ratikkakuskeille jonkin asetinlait­teen ajo­järjestyk­ses­tä päät­tämiseen. Ne liiken­neval­ot ovat siis siel­lä ain­oas­taan henkilöau­to­jen takia.

  11. Ne kier­toli­it­tymät pitää tehdä vaan tehdä oikein, ajatuk­sia aiheesta esim. http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2011/09/24/kiertoliittyma-tukholma-vs-helsinki/?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+Kaupunkifillari%2FgsTC+%28Kaupunkifillari+Helsinki%29

    Alek­sil­la ei ole ongelmia ratikoiden ja jalankulk­i­joiden välil­lä, ja ratikatkin liikkuu sut­jakkasti. Ei auto­jen ja jalankulk­i­joidenkaan yhteenso­vit­tamiseen tarvi­ta mitään val­o­ja, kun­han auto­ja on tarpeek­si vähän ja niiden nopeudet ovat kohtu­ulliset. Esimerkik­si Eerikinkatu, Vaasankatu, tms. Kun auto­ja on liikaa jos­sain paikas­sa siitä seu­raa kaiken­laista ikävää, kuten liikennevaloja.

    1. Tpyy­lu­o­ma
      Olet kai huo­man­nut, että Stock­an kel­lon kohdal­la, jos­sa suuri määrä jalankulk­i­joi­ta ylit­tää ratikkakiskot, ei ole suo­jati­etä, joten ajlankulk­i­jan on väis­tet­tävä ratikkaa.

  12. Val­ot­tomis­sa risteyk­sis­sä myös pyöräil­i­jöi­den pitäisi antaa tietä ylit­täville jalankulk­i­joille. Käytän­nössä tarkoit­taa kel­lon kilistys­tä, huutelua ja jopa tahal­lista jalankulk­i­jan päälle ajamista.

    Polkupyöräil­i­jän etuoikeut­ta kier­toli­it­tymää kiertäväl­lä pyörätiel­lä on perustel­tu sil­lä että pyörätie kuu­luu ikäänkuin eril­lisenä kaistana ympyrään, ja että auton pitää väistää ikään kuin samaan suun­taan kulke­vaa pyöräil­i­jää. Tätä taus­taa vas­ten olisi loogista että myös kier­toli­it­tymää ympäröiväl­lä pyörätiel­lä olisi sama pakolli­nen kier­to­su­un­ta kuin autoil­lakin. Onnet­to­muuk­sia var­masti tulisi vaik­ka kuin­ka jos myös autoil­i­jat lähti­sivät kiertämään ympyrää vas­ta­su­un­taan samal­la taval­la kuin pyöräilijät.

  13. Kaupunki­fil­laris­sa oli use­am­mankin artikke­lin ver­ran keskustelua liiken­neympyröistä, tuon yllä kahdesti maini­tun Tukhol­ma-Helsin­ki ver­tailun lisäk­si tässä toises­sa jutus­sa puhut­ti­in onnettomuusselvityksestä.

    Liiken­neympyrää kiertävän pyörä­tien pitäisi olla ihan kier­toti­lan vier­essä. Tämä paran­taisi tur­val­lisu­ut­ta, ja kau­pan päälle liiken­neympyrästä tulisi pyöräil­i­jöillekin ympyrä eikä ihmeelli­nen monikulmio.

    Ei ole ollenkaan huono idea ohja­ta pyöräil­i­jöitä kiertämään auto­jen tapaan vastapäivään. Nyky­isin jois­sain paikois­sa pyörätie ei kier­rä koko ympyrää, jol­loin vastapäivään kiertämi­nen on kovin hankalaa.

    Liiken­neympyrä­selvi­tyk­sen laskel­man mukaan liiken­neympyrät aiheut­ti­vat polkupyöräil­i­jöi­den henkilö­vahinko-onnet­to­muuk­sien määrän kasvun. Nimit­täin onnet­to­muuk­sia tuli yksi (1) lisää. Ei tai­da olla tilas­tol­lis­es­ti eikä yhteiskun­nal­lis­es­ti merkit­tävä muutos.

    Sitä­pait­si arvio perus­tuu ole­tuk­seen, että ilman uusia liiken­neympyröitä onnet­to­muuk­sien määrä olisi yleistä tren­dia seu­rat­en vähen­tynyt 19%. Onnet­to­muuk­sien määrää koske­van selvi­tyk­sen mukaan pyöräil­i­jöi­den onnet­to­muudet eivät seu­ran­neet yleistä trendiä, vaan lisään­tyivät 12%.

    Eli on turha pelätä liiken­neympyröi­den ole­van pyöräil­i­jöille eri­tyisen vaar­al­lisia. Mut­ta toki niitä suun­nitel­lessa pitää kun­nol­la huomioi­da pyöräi­ly — kuten teitä suun­nitel­lessa muutenkin.

    Onnet­to­muuk­sien määrää koskevas­sa selvi­tyk­sessä jäi kovin pienelle huomi­olle loukkaan­tunei­den mopoil­i­joiden määrän 200% kasvu. Ei ihan onnis­tunut eri­tyis­es­ti tavoit­teena ole­va kevyen liiken­teen tur­val­lisu­u­den parantaminen.

  14. Olen. Eikös siitä taan­noin täl­lä blogilla höpötet­ty. Esim. Keskuskadun kohdal­la tosin taitaa olla (?) suo­jatie, mut­ta ei sil­lä nyt käytän­nön merk­i­tys­tä ole kun ratik­ka soljuu siitä läpi ja jalankulk­i­jat antaa tilaa, nelosen liikku­mi­nen kuitenkin on aika ennustet­tavaa. 🙂 Samoin Hakaniemessäkin ihmiset kävelee mis­tä sat­tuu kisko­jen yli eikä tuos­sa ole mitään ongelmaa.

    Eli toimii, ne suo­jati­et pitäisi saa­da muutenkin pois esimerkik­si pysäkeil­lä lai­turei­den välistä. Vähem­män vilkkaissa paikois­sa voi käyt­tää niinkin mon­imutkaista raken­nel­maa kuin kaide tai vas­taa­va este radan suun­tais­es­ti joka kään­tää jalankulku­jan rin­ta­ma­su­un­nan ratikan tulosuuntaan.

    Ongel­ma on vaan se että lain­säädän­tö / sen tulk­in­ta on että jos kaistoil­la kisko­jen vier­essä on val­ot niin niiden pitää jatkua yht­enäisenä myös kisko­jen yli. Käytän­nössä tästä seu­raa vaik­ka Hes­per­ian puis­ton pysäkil­lä että jalankulk­i­java­lo on punainen ja ihmiset kävelee ilois­es­ti kisko­jen yli, ratikat kuitenkin niitä val­o­ja nou­dat­ta­vat. Lake­ja voi käsit­tääk­seni muuttaa.

  15. Jos ei ihan jokaises­sa niin ainakin joka toises­sa kier­toli­it­tymässä fil­lar­il­la kan­nat­taa hypätä kant­tikivien yli ajo­radan puolelle ja pyöriä autoli­iken­teen mukana ja kun on päässyt pois liit­tymästä hyp­pää taas takaisin pyörä­tien puolelle. Eikös nämä ole täl­laisik­si suunniteltukin?

  16. Nöyrin pyyn­tö koskien kier­toli­it­tymiä: Älkää istut­tako niihin niitä pensaita! 

    Jo istute­tut näköes­teet pitää repiä pois. Ne ovat hen­gen­vaar­al­lisia kevyelle liiken­teelle, varsinkin kaikkein pienimmille.

  17. “Kim­mo: “Man­ner­heim­intien ja Simonkadun/Kaivokadun risteyk­sen ympäristössä ratikoiden etuuk­si­in kuluu suurin osa jalankulk­i­joiden ylitysajoista.”

    Mut­ta jos ne autot ja mielel­lään bus­sitkin voisi heit­tää sieltä risteyk­ses­tä pois, jäl­jelle jäävät ratikat ja jalankulk­i­jat eivät tarvit­sisi liiken­neval­o­ja; ain­oas­taan etu­a­jo-oikeu­den ratikalla jonkin­lai­sine varoi­tus­lait­tei­neen ja ratikkakuskeille jonkin asetinlait­teen ajo­järjestyk­ses­tä päät­tämiseen. Ne liiken­neval­ot ovat siis siel­lä ain­oas­taan henkilöau­to­jen takia.”

    Liiken­neval­o­jen vai­h­tu­mista joutunee odot­ta­maan keskimäärin 30 sekun­tia — min­uutin. Onhan se kauheaa.

    Ongelma­han palau­tuu siihen, että Helsin­ki on raken­net­tu niemelle, joten keskus­ta ei voi täysin tor­pa­ta autoli­iken­teeltä. Onhan olel­mas­sa myös legi­t­i­im­iä autoli­ikenet­tä: tak­sit, asioin­tia, tavarkul­je­tuk­sia, liikun­tar­jaoit­teis­ten kul­je­tus­ta jne. Busse­ja on Man­skun alku­osas­sa vähä, mut­ta silti tarpeell­sia linjoja.

  18. Markku: “…Mut­ta jos ne autot ja mielel­lään bus­sitkin voisi heit­tää sieltä risteyk­ses­tä pois, jäl­jelle jäävät ratikat ja jalankulk­i­jat eivät tarvit­sisi liikennevaloja…”

    Koke­muk­ses­ta voin sanoa, että noil­la nurkil­la riit­tää se, että bus­sit saadaan pois tieltä. 😀 Kesksu­tatun­neli, johon lop­ut jäl­jelle jäävät bus­sit työn­netään, on ratkaisu. 

    Paikoitellen on myös syytä kar­sia suo­jateitä. Jos paikalla on ali­tus, niin en ymmär­rä suo­jateitä ali­tuk­sen päis­sä. Täl­laisia hölmöyk­siä on ainakin Munkkivuores­sa ja Ruoholahdessa.

  19. Ali­tuk­set ovat yleen­sä epävi­ihty­isiä, piden­tävät matkaa ja ovat yleis­es­ti epä­mukavia. Se, että jalankulk­i­jat ja pyöräil­i­jät mielum­min val­it­se­vat hitaam­man val­ois­sa sei­somisen kuin aliku­lun on selvä osoi­tus tästä.

    Yleen­sä näin on käynyt; ensin raken­netaan kallis alikulku ja pois­te­taan suo­jatie. Jalankulk­i­jat eivät alis­tu tähän vaan kävelevät sit­ten kadun yli muuten­vaan. Jos­sain vai­heessa suo­jatie sit­ten palautetaan.

    Jalankulk­i­ja on se kaupun­gin perusyk­sikkö johon kaiken kaupunkisu­un­nitelun pitäisi perus­tua. Eri­ta­so­hössö­tyk­sen saisi jo jät­tää sinne 60-luvulle.

    Kier­toli­it­tymis­sä pitäisi pyrk­iä juuri siihen, että pyöräil­i­jät kiertävät liit­tymän vastapäivään auto­jen vier­essä. Parhait­en tämä toimisi jos käytössä olisi ne pyöräkai­stat tai ainakin yksikaistaiset pyöräti­et. (Ja joku koulu­tus että kaik­ki tajuaisi­vat mitä yksisu­un­tainen tarkoittaa?!)

    1. Minus­ta kier­toli­it­tymät ovat eri­no­maisia pyöräil­i­jän kannal­ta. Pyäräti­etäa­javal­la on aina etu­a­jo-oikeus. Varovainen pitää tietysti olla, kos­ka on p0aljon autoil­i­joi­ta, jot­ka eivät tunne liiken­nesään­töjä. Kier­toli­it­tymien osaami­nen on kuitenkin autoil­i­joiden kesku­udessa kokoa­jan paranemassa.

  20. Kak­si fak­taa: Munkkivuoren tur­maristeyk­seen raken­net­ti­in kallis alikulku. Vaar­alli­nen suo­jatie jäi ennalleen. 

    Toki tuli myös 40 km/h‑rajoitus estämään tap­pa­ja-Audi­en 80 km/h vauhdit punaisia päin, joten nyt suo­jatie on pait­si tarpeelli­nen, myös tur­valli­nen (hölmöim­mille luk­i­joille: tämä on ironiaa).

  21. Käytän­nössä tästä seu­raa vaik­ka Hes­per­ian puis­ton pysäkil­lä että jalankulk­i­java­lo on punainen ja ihmiset kävelee ilois­es­ti kisko­jen yli, ratikat kuitenkin niitä val­o­ja nou­dat­ta­vat. Lake­ja voi käsit­tääk­seni muuttaa.

    Lakia voisi heti muut­taa vas­taa­maan nyky­istä todel­lisu­ut­ta, eli punainen jalankulku­va­lo ker­toisi pelkästään sen, että autoil­la on sil­lä het­kel­lä oikeus men­nä ensin ja oikeus olla pysähtymät­tä suo­jatielle, mut­ta tämä ei lakiteknis­es­ti estäisi jalankulk­i­jaa ylit­tämästä tietä oma­l­la vas­tu­ul­laan: käytän­nössähän se ei estä sitä edes nyt.

  22. ‘Vaar­alli­nen suo­jatie jäi ennalleen.’ (Totu­uskomis­sio)
    En ole näh­nyt ikinä vaar­al­lista suo­jati­etä. Vaar­al­lisia pösilöitä, joil­ta pitäisi kieltää ehdot­toman vankeusran­gais­tuk­sen uhal­la minkään potku­lau­taa järeäm­män ajopelin kul­jet­ta­mi­nen, tulee vas­taan läh­es joka päivä.

  23. “Eli kun kaavoit­taa niin raken­netaan, ja hin­natkin pysyy kurissa.”

    Pääkaupunkiseudul­la voisi­vat päät­täjät varsinkin nuo­rille nyt tehdä ison palveluk­sen. Taan­tu­maa vas­ten pitäisi rak­en­taa suuri määrä pieniä, siis todel­la kom­pak­te­ja asun­to­ja. Kun kyn­nys omaan las­kee, pää­sevät mon­et tässäkin tilanteessa asum­isuran ja tavoit­teel­lisen elämän alku­un. Pie­nien asun­to­jen tar­jon­ta ei lainkaan vas­taa kysyntää.

    Mikä on Ode käsi­tyk­sesi, käyvätkö kun­nat mielum­min verokil­pailua keskenään kuin aut­ta­vat pienem­pit­u­loisia nuo­ria elämän alkuun?

  24. “Minus­ta kier­toli­it­tymät ovat eri­no­maisia pyöräil­i­jän kannalta. ”

    Ei ole jos pyöräil­i­jöi­den tur­val­lisu­us ei ole paran­tunut niiden ansios­ta. Pyöräil­i­jöitäkin surullisem­pi on pyörteitä käyt­tävien mopoil­i­joiden onnet­to­muusti­las­to kieroliittymissä. 

    Akti­ivise­na työ­matkapyöräil­i­jänä näen, että meil­lä pyöräil­i­jöil­lä pitää olla samat sään­nöt kuin muil­la ajoneu­voil­la, sil­loin kaikkien tur­val­lisu­us paranee. 

    Sinän­sä vil­pitän yri­tys jonkun yksit­täisen liiken­nemuodon suosimi­nen (tässä pyöräi­lyn) johtaa yleen­sä aina huonom­paan tulok­seen kuin kaiken liiken­teen tarkastelu kokon­aisuute­na. Meil­lä on päät­täjis­sä näitä Osmon tapaisia ide­al­is­tisia hyvän­tah­toisia hölmöjä, joiden auto­vas­taisu­us saat­taa aiheut­taa näinkin nurinkurisia lop­putulemia. Niistäkin virheistä toki suju­vasti syytetään autoil­i­joi­ta, kuten Osmon kom­men­tista näemme

    Siis pyörätkin kiertämään vain yhteen suun­taan ympyrässä (ja samaan suun­taan auto­jen kanssa, KSV ja nämä hyvän­tah­toiset hölmöt kun osaa­mat­to­muut­taan saat­taisi lait­taa ne vas­takkainkin) niin ne autoil­i­jalle vaikeat ja pyöräil­i­jälel vaar­al­liset kak­sisu­un­taiset pyöräti­et saataisi­in pois. Maail­mal­ta löy­tyy esimerkke­jä pil­vin pimein, meil­lä vaan on töpeksit­ty tässäkin asi­as­sa muka pyöräil­i­jöi­den etua tavoitellen. Ei meille pyöräil­i­jöille siitä liikaa harmia olisi, itse asi­as­sa se suju­voit­taisi menoamme.

  25. Onhan olel­mas­sa myös legi­t­i­im­iä autoli­ikenet­tä: tak­sit, asioin­tia, tavarkul­je­tuk­sia, liikun­tar­jaoit­teis­ten kul­je­tus­ta jne. 

    Tämähän on ihan elämän­ta­pakysymys, ei voi perustel­la omaa yksi­ty­isau­ton (tai ‑taksin) käyt­töä sil­lä, ettei halua sovit­taa elämään­sä palvele­m­anaan joukkoliikennettä.

  26. Varovainen pitää tietysti olla, kos­ka on p0aljon autoil­i­joi­ta, jot­ka eivät tunne liikennesääntöjä. 

    Tämä on aivan tot­ta. Onnek­si tätä ei esi­in­ny kevyen liiken­teen osalta, tai ainakin hei­dän osalta asi­aan pitää suh­tau­tua kuin lap­si­in; lapsel­la pitää olla oikeus toimia ajat­telemat­tomasti ilman vakavia seurauksia.

  27. Nähty kir­joit­taa:

    Pääkaupunkiseudul­la voisi­vat päät­täjät varsinkin nuo­rille nyt tehdä ison palveluk­sen. Taan­tu­maa vas­ten pitäisi rak­en­taa suuri määrä pieniä, siis todel­la kom­pak­te­ja asun­to­ja. Kun kyn­nys omaan las­kee, pää­sevät mon­et tässäkin tilanteessa asum­isuran ja tavoit­teel­lisen elämän alku­un. Pie­nien asun­to­jen tar­jon­ta ei lainkaan vas­taa kysyntää.

    Näinkin, mut­ta sen mallinnuk­sen point­ti oli se että ker­rostaloa­sun­to­jen tuotan­to nimeno­maan ei ole ollut kiin­ni talouden suh­dan­teista, asun­to­jen hin­noista, tms. vaan selit­tävä tek­i­jä on nimeno­maan kaavoitet­tu­jen tont­tien määrä. Eli siis meil­lä on ilmeis­es­ti niin paljon kysyn­tää ker­rostaloista että niitä raken­netaan jos vaan saa. Tästä pitää vetää johtopäätöksiä.

    Kaavoitus kestää osit­tain sik­si että resursse­ja on liian vähän, mut­ta myös sik­si että siitä on tehty aivan liian mon­imutkaista. Syytän jälkim­mäis­es­tä liikennesuunnittelua.

    Lähiöt on vähän eri jut­tu, mut­ta ei kaupungissa
    liiken­nesu­un­nit­telus­sa ole mitään vaikeaa. Tehdään katu­verkko, yksi autokaista suun­taansa ja fil­larikai­stat tarvit­taes­sa. Liiken­neval­o­ja pyritään vält­tämään. Pysäköin­tipaikat on katu­jen var­res­sa. Jatke­taan ratikkakiskot alueelle. Ihan niin kuin kaupun­git on per­in­teis­es­tikin tehty. Tuo myös onnis­tuu ilman astronomisia kustannuksia.

    Tähän se stan­dar­di vas­ta-argu­ment­ti on että mutku liikenne vaatii väl­i­tyskykyä, paikko­ja, suo­ja-aluei­ta… Vaatikoot. Liikenne sopeu­tuu niin kuin se on tehnyt ihan per­in­teisessä kaupungis­sakin, jos esimerkik­si parkkipaikko­ja on vähem­män niin sit­ten on vähem­män autoja.

    Jos mak­sa­ja löy­tyy, niin voidaan toki tehdä jotain maanalaista, parkki­halle­ja, tun­neli­ju­nia, henkilökul­jet­timia, tms. Mut­ta vas­ta sit­ten ja kaavoitus­ta ei voi sitoa tätä odottamaan.

  28. Kir­joitin

    “Onhan olel­mas­sa myös legi­t­i­im­iä autoli­ikenet­tä: tak­sit, asioin­tia, tavarkul­je­tuk­sia, liikun­tar­jaoit­teis­ten kul­je­tus­ta jne.”

    Kim­mo vastasi.

    “Tämähän on ihan elämän­ta­pakysymys, ei voi perustel­la omaa yksi­ty­isau­ton (tai ‑taksin) käyt­töä sil­lä, ettei halua sovit­taa elämään­sä palvele­m­anaan joukkoliikennettä.”

    Ihmi­nen ei ole aivan niin vapaa val­it­se­maan elämän­ta­paansa kuin olisi toivottavaa.

  29. Tpyy­lu­o­ma:

    Yksi iso tek­i­jä kaavoituk­sen vinou­tu­mas­sa on KSV:n sisäiset tulostavoit­teet. Nämä mei­dän päät­täjämme ovat tyh­myyk­sis­sään hyväksyneet KSV:n tulos­mit­tarik­si kaavoitet­tavien tont­tien ker­rosneliöltä saata­va hin­nan, eli mitä kalli­im­paa kaavoit­taa sitä parem­pi. Ja virkamieshän tekee tulosta jot­ta saisi palkan­lisiä. Siis kalli­ita kaavo­ja. Hal­vat ker­rostaloa­sun­not eivät tuo­hon tulostavoitte­seen istu. 

    Niin kauan kun lau­takun­ta asettaa/hyväksyy noin älyt­tömiä tavoit­tei­ta, emme voi odot­taa kohtu­uhin­taisille asun­noille tontteja

  30. Kuvitel­laan tilanne jos­sa pyöräil­i­jä ajaa ajo­radan vasem­mal­la puolel­la ole­vaa kevyen liiken­teen väylää ja kään­tyy vasem­malle, pysytellen edelleen ajo­radan vasem­mal­la puolel­la kulke­val­la väyläl­lä. Tässä tulee pätkä myötäpäivään ajamista joka halut­taisi­in kieltää. 

    Jos tämä kiel­let­täisi­in, pitäisi ajaa turhaan 3/4 ympyrää ja samal­la joutua kohtaa­maan autoli­ikenne kolmes­sa risteyk­sessä sen sijaan että nyt kier­retään vain 1/4 ympyrää eikä koh­da­ta yhtään autoa. 

    Oma­l­la työ­matkalla on kak­si täl­laista ympyrää ja jos min­un pitäisi kiertää pyöräl­lä ajaes­sa ympyrät joka ker­ta turhaan, vai­h­taisin kyl­lä suo­si­ol­la henkilöautoon.

  31. Helsin­gin Polkupyöräil­i­jät lähet­ti lau­takun­nalle ja virkamiehille kir­jeen, jos­sa täy­den­net­ti­in kier­toli­it­tymä­selvi­tys­tä pyöräi­lyn kannalta.

    Kier­toli­it­tymien vaiku­tus pyöräi­lyn tur­val­lisu­u­teen ja suju­vu­u­teen riip­puu ratkai­sev­asti siitä, mil­lainen infra raken­netaan. Pienis­sä kier­toli­it­tymis­sä (alle 6000 autoa mainit­tu rajana) pyöräil­i­jöi­den paras paik­ka on itse liit­tymässä sekakaistoil­la, isom­mis­sa liit­tymis­sä erote­tul­la yksisu­un­taisel­la pyörätiel­lä heti liit­tymän vier­essä.

    Koko kir­je on luet­tavis­sa tääl­lä.

  32. Vaik­ka tilas­tot ker­to­vat, että kier­toli­it­tymis­sä tulee eniten pyörä-auto-kolare­i­ta, siinä vai­heessa, kun auto on liit­tymään menos­sa (jos oikein ymmärsin), niin itse kyl­lä koen pyöräil­i­jänä ja autoil­i­jana ongel­mak­si pikem­minkin liit­tymästä pois­tu­lon ja väistämisvelvol­lisu­u­den siinä. Joskus on autoille laitet­tu heti liit­tymästä pois­tu­misen jäl­keen kolmio pyörä­tien risteyk­seen. Tämä on tietenkin liiken­nemerkkinä selkeä, mut­ta tosi­asialli­nen tilanne on kyl­lä joskus haas­ta­va. Autoil­i­ja on juuri pois­tu­mas­sa liit­tymästä, hänen perässään tulee toinen auto ja sit­ten onkin kolmio, joka vaatii pysähtymisen. Ainakin perää­na­jo on lähel­lä. Ja sit­ten on kier­toli­it­tymiä, jois­sa ei ole kolmio­ta paikois­sa, jois­sa pian liit­tymästä “irtaan­tu­misen” jäl­keen ajo­ra­ta ris­teää pyörä­tien kanssa (esim. Tapani­lankaarelta löy­tyy peräkkäin kak­si kier­toli­it­tymää, jois­sa on eri­laiset merkin­nät). Kum­mas­sakin roolis­sa (autoil­i­jana ja pyöräil­i­jänä) on vaikea hah­mot­taa kul­loinkin rel­e­vant­te­ja väistämis­sään­töjä. Itse olisin sitä mieltä, että kokon­ais­tur­val­lisu­u­den kannal­ta olisi hyvä päästää autot suju­vasti pois­tu­maan kier­toli­it­tymästä. Sen sijaan kolmio pyörä­tien takia kier­toli­it­tymään men­täessä ei ole ongel­ma, kos­ka siinä joka tapauk­ses­sa liiken­nevir­ta ainakin rauhoit­tuu ellei pysähdy.

    1. Se kolmio ulos­menevälle on taval­laan turha, kos­ka liiken­nesään­nöt sanovat ilman kolmio­takin, että oikealle kään­tyvä autoil­i­ja väistää pyöräti­etä suo­raan ajavaa — ei vain kier­toli­it­tymässä vaan ihan kaikkial­la. On se kuitenkin hyvä ole­mas­sa muis­tut­ta­mas­sa val­lit­sev­as­ta säännöstä.

  33. Siis pyörätkin kiertämään vain yhteen suun­taan ympyrässä (ja samaan suun­taan auto­jen kanssa, KSV ja nämä hyvän­tah­toiset hölmöt kun osaa­mat­to­muut­taan saat­taisi lait­taa ne vas­takkainkin) niin ne autoil­i­jalle vaikeat ja pyöräil­i­jälel vaar­al­liset kak­sisu­un­taiset pyöräti­et saataisi­in pois.

    Sanois­in­pa kyl­lä, että mitä “helpom­mak­si” liit­tymät tehdään autoil­i­joille, niin sitä vähem­män sitä autoil­lessa keskit­tyy havain­noimaan ympäristöä. Pyöräil­i­jät ja jalankulk­i­jat, jot­ka änkevät eteen vähän joka suun­nas­ta, ovat ihan hyviä huomionki­in­nit­täjiä. Sil­loin ei vaan voi ajaa kovin varomattomasti.

    Liiken­teessä kun kevyem­pi­en käyt­täjien tur­val­lisu­us perus­tuu aina mas­soi­hin. Paljon pyöräil­i­jöitä auto­jen seassa tekee tien tur­val­lisem­mak­si pyöräil­i­jöille. Paljon jalankulk­i­joi­ta pyöräil­i­jöi­den ja auto­jen seassa tekee tien tur­val­lisek­si jalankulk­i­joille. Aja­tus, että nipute­taan kohtaamisia muiden tienkäyt­täjien kanssa muodol­lis­es­ti tiet­ty­i­hin pis­teisi­in tietys­tä suun­nas­ta on tälle vas­takkainen. Liiken­teen pitää keskimäärin olla sopi­van ennal­ta-arvaam­a­ton­ta, kos­ka pahim­mat tapauk­set ovat ennalta-arvaamattomia.

    Liiken­neympyröi­den ulostu­loi­hin iso katu­un maalat­tu kolmio ja parin kymme­nen sentin pomp­pu ennen korotet­tua suo­jati­etä voisi kyl­lä muis­tut­taa siitä havain­noin­nista, jäähdytinnes­teet kun on tun­netusti parem­pi pitää autossa mukana. 😉

  34. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Sin­ul­la on taval­lan lasku­virhe. Tietenkään siinä tilanteessa ettei ylitä yhtään ympyrästä pois ris­teävää kat­ua ei koko pylpyrää tarvit­sisi kiertää. Muis­sa tapauk­sis­sa kyl­lä. Eli jos ympyrässä on 4 ris­teävää kat­ua, kään­nyt­täessä ensim­mäis­es­tä tai tois­es­ta oikealle kier­ret­täisi­in muun liiken­teen mukana pyöräkaistal­la, kol­man­teen voisi “oikaista” varsi­naista pyöräti­etä ylit­tämät­tä yhtään ris­teävää kat­ua. Oikeas­t­aan vain nyt risteyk­sistä hie­man etääle viedyt kak­sisu­un­taiset pyöräti­et siir­ret­täisi­in ympyrän ulkoke­hälle yksisu­un­taisik­si pyöräkaistoiksi. 

    Kaikkien tur­val­lisu­us paranisi ja pyöräi­ly jouhevoi­tu­isi kun ei tarvit­sisi pysähdel­lä huonos­ti pyöräil­i­jöitä havait­se­vien auto­jen virhe­li­ikkei­den vuoksi. 

    Lop­putule­m­ana olisi myös se, että kaduil­la jois­sa on pyörätie molem­min puolin, syn­ty­isi enem­män yksisu­un­taista pyöräli­iken­net­tä (= tur­val­lisem­paa liiken­net­tä) kun ympyrät ohjaisi­vat luon­tais­es­ti pyöräil­i­jöitä kulkusu­un­nas­saan oikean­puoleisel­la sivul­la ole­valle väylälle.

  35. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: “Kuvitel­laan tilanne jos­sa pyöräil­i­jä ajaa ajo­radan vasem­mal­la puolel­la ole­vaa kevyen liiken­teen väylää –”

    No mut­ta jos ei kuviteltaisikaan, vaan aloite­taan siitä, että tehdään yksisu­un­taiset pyöräkaistat.

  36. Otso Kivekäs: Jos esitätte asianne Hep­on puoles­ta tuol­laisel­la kapu­lakielel­lä, ei ihme jos se ei joh­da tulok­si­in. Täy­tyy olla todel­la fakki­u­tunut virkamies joka tuo­ta pystyy lukemaan. 

    Käyt­täkää suomen kieltä niin joku saat­taisi ymmärtää ja mei­dän pyöräil­i­jöi­den ase­ma oikeasti paranisi. 

    Mik­si ihmeessä näitä tärkeitä asioi­ta ei osa­ta esit­tää selkeästi?

  37. OS:
    >Se kolmio ulos­menevälle on taval­laan turha, koska
    >liiken­nesään­nöt sanovat ilman kolmio­takin, että
    >oikealle kään­tyvä autoil­i­ja väistää pyörätietä
    >suo­raan ajavaa 

    Kyl­lä, mut­ta tieli­iken­nelais­sa tai ‑ase­tuk­ses­sa ei mis­sään kohdin san­o­ta, että liiken­neympyrästä pois­tu­va autoil­i­ja kään­tyy. Sään­töjä olisi tältä osin syytä tarken­taa — paljon vähäpätöisem­mitäkin asioista sääde­tään usein erikseen.

    On varsin paljon liikenneympyröitä/kiertoliittymiä, joista läpi ajet­taes­sa ei tosi­asial­lis­es­ti kään­nytä mis­sään vai­heessa, vaan ajoneu­vo ete­nee ihan suo­raan pysyen samal­la kadulla/tiellä.

    1. Jos kier­rät liiken­neympyrää ja päätät siir­tyä seu­raavas­ta risteyk­ses­tä oikealle, sin­un on pan­ta­va vilkku päälle, kos­ka olet kään­tymässä oikalle. Pitääkö erik­seen kir­joit­taa tieli­iken­nelaki­in, että kän­nyt­täessä pois kier­toli­it­tymästä kän­nytään oikealle? Pidätkö autoil­i­joi­ta tyhminä?.

  38. Jos ajan liiken­neympyrän läpi enkä kier­rä siinä yhtään mitään vaan ajan ihan suo­raan, niin ajan ihan suoraan.

    Tiedän toki oikein hyvin, että eri­lai­sis­sa liiken­neympyrää koske­vis­sa sään­nöis­sä ohjeis­te­taan vilkut­ta­mi­nen ja väistämi­nen niin kuin ohjeis­te­taan, ja nou­datankin noi­ta ohjei­ta; pointsi­ni on se, että näi­den ohjei­den perus­teena ei ole selkeitä sään­nök­siä lais­sa tai ase­tuk­ses­sa. Tämä on todet­tu myös oikeustapauk­sis­sa, ainakin tapaus jos­sa pyöräil­i­jä kuoli tör­mät­tyään ympyrästä pois­tu­vaan autoon.

    Vilkaisepa tieli­iken­nelakia ja ‑ase­tus­ta: laki ei tunne liiken­neympyrää tai kier­toli­it­tymää lainkaan, ja ase­tuk­ses­sakin liiken­neympyrä maini­taan vain muu­tamien liiken­nemerkkien kuvauk­ses­sa. Mielestäni on hie­man outoa, että liiken­neympyröitä on ryhdyt­ty rak­en­ta­maan paljon lisää huole­hti­mat­ta niitä koske­van lain­säädän­nön selkeydestä.

    1. Pekka Taipale.
      Mene nyt har­joit­tel­er­maan liiken­neympyrässä ajamista vaikkapoa Pijän­mäen ympyrään. Miten siinä aje­taan suo­raan kään­tymät­tä koskaan oikealle? Mikä on suo­raan, jos ympyrässä on viisi ulosmenoa?
      Liiken­nesu­un­nit­telupää’l­likkö selit­ti tämän väistämis­sään­nön min­ulle sil­lä, että liiken­neympyrää kier­ret­täessä kään­nytään oikealle, kun ympyrästä poistutaan.
      Oli miten oli, autoil­i­jan pitää joka tapauk­ses­sa väistää pyöräti­etä pitkin ajavaa pyöräilijää.

  39. Auto­jen väistämisvelvol­lisu­us liiken­neympyrän risteysalueen pois­tu­mises­sa ei ole kiin­ni siitä, että kään­nytään vaan siitä, että kärkikolmio on voimas­sa sekä liit­tyessä, että puistues­sa. Liiken­neympyrän väistämisvelvol­lisu­udet määräy­tyy käytän­nössä samal­la taval­la kuin jos taval­lises­sa risteyk­sessä olisi kärkikolmiot joka suun­nas­ta. Eli liiken­neympyrä on vain yksi risteys. Jos jo on risteyk­sessä ei taval­laan enää “kään­ny oikealle” sil­loin kuin pois­tuu risteysalueelta.

  40. “En ole näh­nyt ikinä vaar­al­lista suojatietä.” 

    Mainit­se­mal­lani suo­jatiel­lä Huopalah­den­tiel­lä on kuol­lut jo kak­si las­ta. Nyt kun paikalla on hyvä alikulku, voitaisi­in suo­jatie poistaa.

    Toki tap­pamisen ovat hoi­ta­neet autot ja kuskit, mut­ta suo­jatie on tar­jon­nut siihen olo­suh­teet. Pitäisin paikkaa vaar­al­lise­na — jo sik­sikin että muual­la lap­sia ei kuole samaan tahtiin.

  41. Jos tehdään yksisu­un­taiset pyöräkai­stat, ainakin min­ul­la tulee työ­matkapyöräilyai­ka han­kalas­ki. Koti­in päin pääsee kyllä. 

    Tien oikeal­la puolel­la kun ei mene lainkaan kevyen liiken­teen väylää. Talu­tanko jatkos­sa töi­hin ja ajan sit­ten vain takaisin päin tullessa?

    1. Jos eiu ole pyöräti­etä, aje­taan ajo­radal­la. Ei se niin viakea­ta ole. Tämä ei kuitenkaan ole tarkoi­tus. Jos pyörätie on molem­mil­la puolel­la kat­ua, aje­taan sitä oikean­puoleista, molem­pi­in suun­ti­in. Jos pyörätie on vain toisel­la puolel­la, se on kak­sisu­un­tainen. Kak­sisu­un­taisia pyöräkait­sto­ja tuskin tulee.

  42. OS: ylim­ielisyy­dessäsi et mal­ta kuun­nel­la. Kaik­ki ympyrät eivät ole kuin Pitäjän­mäen ympyrä. Jois­tain aje­taan läpi ihan suo­raan. Esimerkik­si tämä paikka:
    http://tinyurl.com/lahderannantie

    Kun saavut autol­la kuvas­sa vasem­mal­la näkyvää tietä, ajat ympyrästä läpi pitäen ratin koko ajan samas­sa asen­nos­sa. Jos läh­tee kiertämään ympyrää, pitää hidas­taa melkois­es­ti ja kään­tää rat­tia kokok­ier­ros. Luon­te­va reak­tio olisi vilkut­taa, jos kään­tyy vasem­malle, ja olla vilkut­ta­mat­ta, jos ajaa suoran.

    Sik­si väistämisvelvol­lisu­ussään­tö­jen selvyy­den kannal­ta on tärkeää, että ympyrästä pois­tu­jille on merkit­ty väistämisvelvol­lisu­us kolmi­ol­la. Muuten se ei perus­tu mihinkään, mitä san­o­taan tieli­iken­nelais­sa tai ‑ase­tuk­ses­sa.

    Clepen aja­tus siitä, että liiken­neympyrä on vain yksi risteys, johtaisi siihen että esim. Liiken­netur­van julkaise­mat liiken­nesään­nöt oli­si­vat tieli­iken­nelain vastaiset.

    1. Mei­dän on vaikea tehdä eri sään­töjä erimuo­toisille kier­toli­itymille. Kier­toli­it­tymässä, jos­sa on viisi ulos­menoa 72 asteen kul­mas­sa toisi­in­sa näh­den ei esimerkik­si kukaan voi ajaa suo­raan. Min­ulle väistämis­sään­tö on kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa selitet­ty niin, että liiken­neympyrästä pois­tut­taes­sa ajoneu­von tulk­i­taan kään­tyvän oikealle.

  43. “Kaupunkia on mah­do­ton rak­en­taa niin, ettei murhan­hi­moinen autoil­i­ja löytäisi suo­ja­ton­ta ihmistä.”

    Huh huh mikä asennevamma!

    Vai ovat autoil­i­jat murhan­hi­moisia suo­jat­to­mia ihmisiä vaanivia petoja?

    Liikenne on inhimil­listä toim­intaa jos­sa sat­tuu virheitä. Kukaan ei tarkoituk­sel­lis­es­ti ja tahal­laan pyri vahin­goit­ta­maan toisia liiken­teessä mukana ole­via, ei edes autoil­i­jat. Liiken­nesu­un­nit­telun tehtävä on tehdä liiken­neym­päristö sel­l­aisek­si, että inhimil­lis­ten ere­hdys­ten toden­näköisyys on pieni ja ere­hdys­ten seu­rauk­set mah­dol­lisim­man lieviä. Nyky­isin ainakin Helsingis­sä liiken­neym­päristö on niin sekavaa ja eri­laisia autoil­i­joi­ta hait­taavia vir­i­tyk­siä niin paljon, että koko liiken­nejär­jestelmä tökkii ja on vaar­alli­nen. Eri­tyisen vaar­alli­nen se on meille pyöräilijöille. 

    Me pyöräil­i­jätkin kär­simme siitä, että ide­al­is­tiset autoilua vas­tus­ta­vat hyvän­tah­toiset hölmöt laa­ti­vat mon­imutkaisia jär­jestelmiä koet­taes­saan rajoit­taa autoilua. Seu­rauk­se­na liiken­neym­päristö on sekavaa ja epäjo­hdon­mukaista, niin pyöräil­i­jälle kuin autoilijalle. 

    Liiken­neym­päristöä pitää suun­nitel­la ja kehit­tää kaik­ki liiken­nemuodot huomioon ottaen, myös yksi­ty­isautoilu. Vain niin saadaan kaikkien tur­val­lisu­us kohen­e­maan ja liikenne sujumaan.

    1. Jos ajaa päin punaisia val­o­ja kahdek­saakymp­piä neljän kympin alueel­la, on minus­ta oikeus syyt­tää ihmis­ten tahal­lis­es­ta tappamisesta.

  44. Tässä myös yksi kir­joi­tus Tukhol­man kiertoliittymästä.

    http://kaupunkifillari.posterous.com/#!/norrtullin-kiertoliittyma-tukholma

    Jos toimii siel­lä, niin mik­si meil­lä pitää olla autoil­la ympyrä ja pyöril­lä kahdek­sankul­mio. Tehdään pyörille myös ympyrä ja käveli­jöille kahdek­sankul­mio, sil­loin myös suo­jatie läh­tee ja päät­tyy suo­ras­sa lin­jas­sa jalka­käytävään. Sitähän toivoo myös Helsin­ki kaikille ‑ryh­mä. Samal­la saadaan auton mit­tainen väli pyöräkaistan ja suo­ja­tien väli­in, mis­sä autol­la on hyvä tila odot­taa liit­tymään pääsyä ja pois­tu­vat autot mah­tu­vat väistämään jalankulk­i­joi­ta muu­ta liiken­net­tä ruuhkaut­ta­mat­ta. Sil­lä perus­teel­la­han ne nykyiset mutkat on syn­tynyt pyöräil­i­jöille kier­toli­it­tymi­in. Autoli­iken­net­tä ei saa hidas­taa?!, ei edes pyöräil­i­jöi­den turvallisuudella!

  45. OS:
    >Min­ulle väistämis­sään­tö on
    >kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa selitet­ty niin,
    >että liiken­neympyrästä pois­tut­taes­sa ajoneuvon
    >tulk­i­taan kään­tyvän oikealle.

    Kyl­lä kyl­lä. Näin se selitetään. Huo­mau­tan vain, että tämä seli­tys perus­tuu melko mieli­v­al­taiseen tieli­iken­nelain ja ‑ase­tuk­sen tulk­in­taan. Mis­sä oikeusläh­teessä on määritel­ty, että ympyrää tan­gent­ti­na sivuavaa tietä suo­raan ajami­nen on kään­tymistä, ja toisaal­ta, että ympyrään kohtisuo­raan tul­taes­sa ja oikealle kään­nyt­täessä ei kuitenkaan ole kysymys kään­tymis­es­tä? Sään­nöt pitäisi kir­ja­ta laki­in juuri sik­si, että ne oli­si­vat selvät, sil­lä kaik­ki ympyrät eivät ole geome­tri­al­taan Pitäjän­män liiken­neympyröitä (sitä isom­paa tai pienem­pää, joista jälkim­mäisessä muuten myöskin voi ajaa aika lail­la suo­raan läpi: http://tinyurl.com/pitajanmaki ).

    Kuten sanoin, ainakin yhdessä kuole­maan johta­neessa tapauk­ses­sa tuomiois­tu­in tote­si sään­nöt ja velvoit­teet sekaviksi. (Kyse oli ympyrästä pois­tu­mis­es­ta, ja pois­tu­jalle ei ollut erik­seen kolmiota).

    Kun liiken­neym­päristössä on ryhdyt­ty rak­en­ta­maan paljon ympyröitä — jot­ka ovat sinän­sä mielestäni ihan OK ratkaisu — mielestäni olisi ollut hyvän lain­säädän­tö- ja hallinto­ta­van mukaista tehdä ympyröistä kun­nol­liset sään­nöt myös tieli­iken­nelaki­in ja ‑ase­tuk­seen. Juuri sik­si, että ei olisi eri sään­töjä erimuo­toisille kier­toli­it­tymille. Nyt laki ei tunne koko käsitet­tä, ja ase­tus ei ker­ro muu­ta kuin että liiken­nemerk­ki määrit­telee kiertosuunnan.

    Arve­len vain, että kos­ka liiken­ne­m­i­nis­terin posti on aina hal­li­tuk­sen sukupuoli- ja alue­poli­it­tis­ten kiin­tiöi­den hant­tiko­rt­ti, liiken­teen lain­säädän­nön tila saa olla retu­peräl­lä, ja fyysi­nenkin liiken­neym­päristö rapis­tua, kun­han fiskaaliset tavoit­teet saavute­taan. Tämä näkyy suo­ma­laises­sa liiken­neym­päristössä (jos sitä ver­taa vaikka­pa sak­salaiseen — toisaal­ta olemme tietysti aika hyväl­lä tasol­la ver­rat­tuna venäläiseen).

  46. “Jos ajaa päin punaisia val­o­ja kahdek­saakymp­piä neljän kympin alueel­la, on minus­ta oikeus syyt­tää ihmis­ten tahal­lis­es­ta tappamisesta.”

    Ja näin tekevät kaik­ki autoil­i­jat, vai? 

    Tuon rikok­sen seu­rauk­se­na var­masti kuolee muu­ta­ma ihmi­nen vuodessa, mut­ta vielä use­ampi kuolee leipäveit­sen tai puukoniskui­hin. Saman logi­ikan mukaan siis jokainen leipää leikkaa­va on murhan­hi­moinen poten­ti­aa­li­nen tap­pa­ja jon­ka tekemisiä tulee rajoit­taa kaikin mah­dol­lisin toimin.

  47. Pyöräil­i­jäau­toil­i­jalankulk­i­ja kirjoitti:

    “Kuvitel­laan tilanne jos­sa pyöräil­i­jä ajaa ajo­radan vasem­mal­la puolel­la ole­vaa kevyen liiken­teen väylää ja kään­tyy vasem­malle, pysytellen edelleen ajo­radan vasem­mal­la puolel­la kulke­val­la väyläl­lä. Tässä tulee pätkä myötäpäivään ajamista joka halut­taisi­in kieltää.

    Jos tämä kiel­let­täisi­in, pitäisi ajaa turhaan 3/4 ympyrää ja samal­la joutua kohtaa­maan autoli­ikenne kolmes­sa risteyk­sessä sen sijaan että nyt kier­retään vain 1/4 ympyrää eikä koh­da­ta yhtään autoa.

    Oma­l­la työ­matkalla on kak­si täl­laista ympyrää ja jos min­un pitäisi kiertää pyöräl­lä ajaes­sa ympyrät joka ker­ta turhaan, vai­h­taisin kyl­lä suo­si­ol­la henkilöautoon.”

    Jos täl­laises­sa tapauk­ses­sa olisi ehdot­tomasti pakolli­nen kier­to­su­un­ta vastapäivään, niin kir­joit­ta­ja jou­tu­isi työ­matkoil­laan kiertämään meno­matkalla yhteen­sä ½ ja ½ “turhaa” kier­rosta. (Palu­umatkalla lisä­matkaa ei tule, edel­lyt­täen, että hän kul­kee samaa tietä takasin.). Siis yhteen­sä yhden täy­den kier­roksen. Silmimäärin arvioiden uusien pien­ten kier­toli­it­tymien läpimit­ta on 20–30 m. Lisä­matkaa siis muo­dos­tu­isi n 70 – 100 m, jon­ka ajami­nen pyöräl­lä vie­nee 20 – 30 s. Toisaal­ta pyöräil­i­jä, kuten me kaik­ki tarvit­semme päivit­täistä liikun­taa, joten täysin hukkaan men­neek­si ei tätä aikaa voi sanoa.

    Toinen puoli sit­ten on, että liiken­nesään­tö­jen nou­dat­tamises­sa voivat jalankulk­i­jat ja pyöräil­i­jät olla hie­man huo­let­tomampia. Vilkkaan liiken­teen aikaan pyöräil­i­jöi­den pakolli­nen kier­to­su­un­ta kier­toli­it­tymis­sä on tarpeelli­nen, muina aikoina asial­la ei ole suurem­paa merk­i­tys­tä. (Täl­löin tietenkin on väis­tet­tävä autoil­i­joi­ta, jos kul­kee väärään suuntaan.) 

    Pyöräil­i­jöitä, autoil­i­joi­ta ja jalankulk­i­joi­ta on kaiken­laisia. Lisäk­si useim­mat meistä ovat ainakin jos­sain vai­heessa elämään­sä näitä kaikkia, jopa saman päivän aikana, kuten minä tänään.

    60-luvun lop­ul­la haas­tatelti­in pari­isi­laisautoil­i­jaa, joka 50 vuo­den aikana ei ollut ajanut ker­taakaan kolar­ia eikä ker­taakaan saanut sakko­ja. Miten se onnis­tui? Mies vas­tasi: ”Pidän kaikkia mui­ta autoil­i­joi­ta täys­inä idioot­teina, ja toimin sen mukaan. ” (So. seurasi hyvin tarkkaavaise­na muu­ta liiken­net­tä ja ymmär­si varoa.)

    Itse muuten olen aika huono autoil­i­ja, ja usein varo­ma­ton liiken­teessä. Onnek­si olen tästä seikas­ta tietoinen, siis selkeinä hetkinäni.

  48. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja, mitä ajat­telit että tarkoi­tan ver­bil­lä “tehdään”? Tarkoitin tietenkin sitä, että ei pitäy­dytä nyky­i­sis­sä vain tien toisel­la puolel­la ole­vis­sa kak­sisu­un­tai­sis­sa kevyen liiken­teen väylis­sä (uude­naikaisten pyöräily­su­un­nit­telijoiden kär­ki-inhok­ki), vaan raken­netaan ne uusik­si pyöräkaistoik­si, molem­mille puo­lille tietä. Sil­loin ympyrään aje­taan aina tien oikea­ta reunaa ja vasem­malle kään­nytään ylit­tämäl­lä kak­si ympyrästä pois­tu­vaa ajorataa.

    Enkä puhu tietenkään vain niistä ympyröistä, vaan niistä pyöräväylistä, jot­ka niihin myös tule­vat ja niistä lähtevät. Ei siis kan­na­ta tehdä ympyröi­hin mitään laas­tariko­r­jauk­sia ja puo­livil­laisia suun­nitelmia käyt­täen van­ho­ja kevyen liiken­teen seka­su­un­taisia väyliä, vaan aloit­taa siitä, että koko pyöräi­lyjär­jestelmä remon­toidaan, aloit­ta­mal­la niil­lä yksisu­un­taisil­la pyöräkaistoil­la, joiden avul­la ympyröi­hin voi tehdä järke­viä pyöräratkaisuja.

  49. Taitaa men­nä liiken­nesään­nöistä jankkaamisek­si ja taitaa olla myös niin, että jos sään­töjä ja niiden merk­i­tys­tä todel­lises­sa liiken­teessä on vaikea hah­mot­taa ja jopa nou­dat­taa, niin sään­töjä ei voi pitään oikein onnis­tuneena. Min­ulle on epä­selvää, kuin­ka lähel­lä pyörä­tien ja autoväylän ris­teämisen pitää ollaa kier­toli­it­tymästä pois­tu­mista, jot­ta autoil­i­ja olisi väistämisvelvolli­nen ja mil­loin sit­ten pyörätie on jo niin kaukana tuos­ta hie­man teo­reet­tis­es­ta kään­tymistapah­tu­mas­ta, että auto väistää pyörää ilman kolmiotakin.

    Itse uskon, että liikenne kaikki­aan tur­val­lisem­paa, jos se on kaikkien osa­puo­leten kannal­ta mah­dol­lisim­man hyvin ennakoitavisa ole­vaa. Jos tur­val­lisu­us perus­tuu siihen, että kaikkien koko ajan pitää varoa kaikkea mah­dol­lista, niin sit­ten kan­nat­taa tietenkin tehdä sään­nöistä sekavia ja esimerkik­si risteyk­sistä sel­l­aisa, jois­sa näkyvyys on mah­dol­lisim­man huono.

  50. ‘Liikenne on inhimil­listä toim­intaa jos­sa sat­tuu virheitä. Kukaan ei tarkoituk­sel­lis­es­ti ja tahal­laan pyri vahin­goit­ta­maan toisia liiken­teessä mukana ole­via, ei edes autoil­i­jat.’ (KariS)
    Toisille tup­paa sat­tumaan paljon, paljon enem­män virheitä kuin toisille, ja sik­si auton ajamisen ei pitäisi olla mikään perusoikeus.
    Kyl­lä se ratin takanakin vitut­taa ja pelot­taa, kun joku val­opää päät­tää vai­h­taa kaistaa kat­so­mat­ta, onko siel­lä jo joku. Ei se var­maan yritä tahal­laan ajaa min­un kyl­jestäni sisään, mut­ta eipä tuo pahan aiko­muk­sen puute paljon lohduta.

  51. Min­ulle pyöräkai­stat kyl­lä sopi­vat mut­ta kun oikeal­la puolel­la ei ole kat­u­alueen lev­en­tämisek­si lisäti­laa ja ohi suhaa henkilöau­to­jen lisäk­si busse­ja ja muu­ta raskas­ta liiken­net­tä kuut­takymp­piä, en usko että ihan kaik­ki muut pyöräil­i­jät halu­a­vat ajaa seassa jos pyöräkaista on vain metrin levyi­nen punainen alue jota ei esimerkik­si talviloskan seasta edes erota. 

    Sal­li­taanko sil­loin jalka­käytäväl­lä ajami­nen kun siihen tun­tuu nykyäänkin riit­tävän seli­tyk­sek­si että pelot­taa ajaa auto­jen seassa jopa uneli­aal­la asun­tokadul­la jos­sa kol­menkympin rajoitus…

    Henkilöau­toil­i­jatkin ovat joskus ympyrässä ajaes­saan arkail­e­van varovaisia kun kolmion takaa on työn­tymässä bus­si joka ei vaan näytä väistävän. En usko kier­toli­it­tymien väl­i­tyskyvyn siitä lisään­tyvän kun mukaan pis­tetään omas­ta hengestään huolestunei­ta pyöräil­i­jöitä jot­ka var­muu­den vuok­si arpo­vat ajo­järjestys­tä sen mukaan kuka eteen tule­va tun­tuu tarpeek­si pelottavalta.

    Lisäk­si kaistan ja ryh­mit­tymisen aja­tus hämär­tyy jos oikean­puoleisim­pana on pyöräkaista jota saa kuitenkin ajaa suo­raan ja sen vasem­mal­la puolel­la autokaista jol­ta kään­nytään oikealle. Sama kokee niitä out­o­ja “tasku­ja” joi­ta en tajua yhtään parem­min pyöräil­i­jänä kuin autoilijanakaan.

    Bussin ja kuor­ma-auton ohjaamos­ta on muuten aika olema­ton näkyvyys parin metrin päähän etuoikealle eikä sitä aluet­ta turhaan nimitetä “kuolleek­si kulmaksi”.

  52. Tässä on varsin tyh­jen­tävästi keskustel­tu pyöräil­i­jän ja autoil­i­jan vuorovaiku­tuk­sista ja tör­mäys­to­den­näköisyyk­sistä liiken­neympyröis­sä. Tärkeä asia nyt, kun sekä ympyrät että pyöräli­jät ovat selväl­lä kasvu-ural­la kaupunkiliikenteessä. 

    Bus­si­matkus­ta­ja kär­sii liiken­neympyröi­den lisään­tymis­es­tä. Hän on häviäjä tässä liiken­nekult­tuurin muutoksessa. 

    Bus­si on jous­ta­va ja ket­terä joukkoli­iken­teen muo­to. Niin­pä se on pan­tu kiertelemään myös nuo ympyrät. Matkus­ta­ja kokee ympyrässä ajamisen epämiel­lyt­tävänä hyvin usein. Samoin muut liiken­teen nopeusta­soa alen­ta­maan suun­nitel­lut liiken­netekniset kon­stit yleen­sä saa­vat bus­sis­sa matkus­ta­jan puris­ta­maan sormet valkoise­na kah­vaa tai tankoa.

  53. Jois­tain aje­taan läpi ihan suo­raan. Esimerkik­si tämä paikka:
    http://tinyurl.com/lahderannantie

    Tähän aut­taisi myös se, että liit­tymästä ulospäin lähtevä kaista olisi 90 asteen kul­mas­sa liiken­neympyrän tan­gent­tia kohden. Eli pitäisi oikeasti kään­tyä eikä vaan kaar­taa ulos läh­es suo­raa tietä pitkin. Samat­en tuon oikean kään­nök­sen aiheut­ta­ma hidas­tus antaisi tietä seu­raa­van haaran autolle, kun joku kään­tyy edel­lisen kaut­ta pois liittymästä.

    1. Helsingis­sä on ohje rak­en­taa kier­toli­it­tymät sel­l­aisik­si, että aqutoil­i­ja todel­la ymmärtää kään­tyvän­sä oikealle. Niin muuten on tuos­sa kuvan risteyk­sessäkin, sil­lä tarkem­min katr­soen siinä on selvä kohotet­tu osu­us keskel­lä, joka kuvas­sa vain näyt­tää siltä, että suo­raan voisi ajaa.

  54. Pekka Taipale:
    No juu toi liiken­netur­van seli­tys ei mun mielestä pidä paikkaansa. Mut­ta tieli­iken­nela­ki ei tunne edes liiken­neympyrää joten se liiken­netur­van seli­tys ei varsi­nais­es­ti ole sitä vastaan.

    Yksi tieli­iken­nelain puute onkin ettei risteysaluei­ta ole määritel­ty tarkasti.

    Liiken­nease­tus; kärkikolmios­ta: “Liiken­neympyrässä merkil­lä osoite­taan, että liiken­neympyrään tule­van ajoneu­von on väis­tet­tävä liiken­neympyrää käyt­täviä ajoneu­vo­ja ja raitiovaunuja.” 

    Liiken­netur­va: “Liiken­neympyrä on yleen­sä varustet­tu läh­estyvistä suun­nista väistämisvelvol­lisu­ud­es­ta ker­tovin liiken­nemerkein (kärkikolmio tai STOP-merk­ki), jol­loin ympyrään saa­pu­vien on väis­tet­tävä ympyrässä jo ole­vaa liiken­net­tä, kuten moot­to­ri­a­joneu­vo­ja, pyöräil­i­jöitä ja jalankulkijoita.” 

    Eli ilmeis­es­ti myös liiken­neympyrää kiertävä pyörätie/kevyenliikenteenväylä las­ke­taan osak­si liiken­neympyrää, ja näin ollen liiken­neympyrän risteysalueen rajat ovat kärkikolmioiden kohdilla.

    Ja kos­ka pyörätiel­lä ei ole kärkikolmioi­ta liiken­neympyrään tul­taes­sa ja autokaistoil­la on, enkä näe mitään epä­selvää siinä etteikö se väistämisvelvol­lisu­us olisi voimas­sa koko risteysalueel­la, eli oikeallekään­tymisel­lä ei ole merkitystä.

    Aivan sama tilanne kuin taval­lises­sa risteyk­sessä jos­sa auto ajaa kolmion takaa suo­raan kadun yli. Kyl­lä autol­la on väistämisvelvol­lisu­us kaikkea poikkeavaa liiken­net­tä kohtaan, myös vas­takkaisen puolen kevyenliikenteenväylää.

    Tosin se oikealle kään­tymi­nen on hyvä iskostaa autoil­i­joiden mieli­in, sil­lä sil­loin muis­taa väistää kevyt­tä liiken­net­tä ja muis­taa antaa suun­tamerkin. Se suun­tamerkin anta­mi­nen on nimit­täin kier­toli­it­tymän läpäisykyvyn kannal­ta ihan oleelli­nen asia, että tietää mil­loin voi lähteä liik­keelle. Tosin tässäkin voisi muut­taa sään­töjä niin että yksikaistai­sis­sa kier­toli­it­tymis­sä näytetään vilkkua vasem­malle niin kauan kun ei aijo kään­tyä. Se oikea vilkku nimit­täin ei vält­tämät­tä näy etu­vasem­mal­la odot­tavalle autolle.

  55. Clepe: kuten tote­sitkin, tieli­iken­nela­ki ei tunne liiken­neympyrää. Liiken­neympyrään tul­taes­sa ei näytetä suun­tamerkkiä. Näin ollen liiken­neympyrään tuli­ja ei kään­ny risteyk­sessä, vaan jatkaa samaa tietä eteen­päin ajaen. Muu­toin ympyrään tul­taes­sa rikot­taisi­in TLL 35§ vastaan.

    OS: uusis­sa ympyröis­sä on kyl­lä keskel­lä kiveyk­siä, mut­ta niistä voi ajaa — ja aje­taan — ihan suo­raan yli. Tien­pitäjän tarkoituk­se­na on ehkä tehdä keskelle kivikkoa, joka hait­taisi henkilöau­to­ja mut­ta jos­ta bus­sit ja rekat pää­sevät silti aja­maan. Käytän­nössä bus­sit ja rekat tasoit­ta­vat nuo kiveyk­set oikein sileik­si ja jos eivät tasoi­ta, niin bus­si­matkus­ta­jien ham­maslääkäreil­lä on paljon töitä. Kuten totesin, esimerkik­si tuos­sa Lähder­an­nantien ympyrässä aje­taan läpi ympyrän tan­gent­tia pitkin ja rat­tia juuri kään­tämät­tä. Pitäjän­mäen ympyrään idästä tule­va joutuu sekä län­teen suo­raan ajaes­saan että ympyrää kiertäessään kään­tymään hie­man, mut­ta suo­raan läpi aja­va kään­tyy vähem­män. (Jos ei usko, voi men­nä kat­so­maan auto­jen ajolin­jo­ja paikan päällä.)

    Etelä-Haa­gan liiken­neympyrä — jota edel­lä kut­sut­ti­in Pitäjän­mäen ympyräk­si, mut­ta se siis on Etelä-Haa­gas­sa — on oikeas­t­aan hyvin epä­tyyp­illi­nen liiken­neympyrä, kos­ka sen kehä on paljon laa­jem­pi kuin minkään muun, siinä on valo-ohjaus, se on monikaistainen, ja ajolin­jat on merkit­ty erik­seen sekä kaistavi­ivoituk­sel­la että ryh­mi­tys­merkeil­lä. Se on peri­aat­teessa selkeästi opastet­tu, joskin jokainen siitä aja­va tietää kyl­lä, että ensik­er­ta­lainen on siinä melkein yhtä hukas­sa kuin Riemukaarel­la. (Olen toden­nut sen ihan hyväk­si oppi­laan hap­potestik­si ajo-opetuk­ses­sa: jos osaa ajaa Etelä-Haa­gan ympyrässä ja tajuaa kaiken mitä ympäristössä tapah­tuu, selviää kaupunkili­iken­teessa mis­sä vain.)

    Talvel­la kaistavi­ivat ovat usein jään alla ja ajourat suo­ravi­ivais­tu­vat; tal­ven jäl­keen kaistavi­ivo­ja ei juuri ole, ennen kuin ne maalataan uusik­si. Jos ympyrään tulee joku, joka joutuu tiiraile­maan ajolin­jat ryh­mi­tys­merkeistä, hän on pahasti muun liiken­teen jalois­sa ja saa vihaisen bussin takaluukkun­sa ylle.

  56. KariS:
    Kier­toli­it­tymien omi­naisu­us on, että autoli­ikenne tulee aina vasem­mal­ta, siis liit­tymän kier­to­su­un­nas­ta, ei koskaan oikeal­ta. Niin­pä liit­tymään tule­vat autoil­i­jat kiin­nit­tävät huomion­sa vasem­malle. Polkupyörä saat­taa kuitenkin ylit­tää liit­tymän myös kier­to­su­un­taa vas­taan, siis tul­la vasem­mal­ta (oikeal­ta? — kom­men­toi­jan huo­mau­tus). Itse olen joutunut kym­meni­in vaarati­lanteisi­in nois­sa kier­toli­it­tymis­sä pyöräl­lä ajaes­sani. Aikaa myöten oppii varo­maan eikä onnet­to­muuk­sia kohdal­leni ole tullut. 

    Tähän liit­tyen liip­pasi tänään läheltä. Tulin pyöräl­lä kier­toli­it­tymään oikeal­ta (“väärää” puol­ta), auto vasemmalta. 

    Olen kyl­lä tot­tunut varo­maan, tuos­sa liit­tymässä autot yleen­sä aja­vat suo­raan eteen odot­ta­maan pääsyään muun autoli­iken­teen sekaan ja samal­la tukki­maan tien minulta. 

    Nyt ilah­duin kun auto pysähtyi selvästi suo­jatiemaalauk­sen ja kolmion taakse. Ja säikähdin hitosti kun kohdal­la ollessa alkoikin tul­la päälle!!!

    Onnek­si ei osunut kuin takalokasuojaan. 

    Nuori kul­jet­ta­ja pyyteli kovasti anteek­si ja minä puolestani purin hänelle säikähdys­täni kar­ju­mal­la suo­ma­laiskansal­lisia kirosano­ja vaah­to suussa.

    Tein väärin siinä kun OLETIN että se pysähtymi­nen tarkoit­ti kohteliaisu­ut­ta min­ulle. Enkä kat­sonut mis­sä kul­jet­ta­jan pää pyörii, luul­tavasti oli tiukasti vasem­malle kääntynyt.

    Kul­jet­ta­jalle pysäys olikin vain autok­oulus­sa opetet­tu tyhjä muodol­lisu­us: “suo­ja­tien-eteen-kuu­luu-pysähtyä-no-niin-nyt-se-on täytetty”. 

    Se oli jo uno­htunut että muo­toon liit­tyy myös sisältö eli pysähtymi­nen mah­dol­lis­taa pään kään­tämisen eri suuntiin. 

    Taas oli vaaran paik­ka lähel­lä kun kumpikin osa­puoli luuli asioita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.