Unkari matkalla demokraattisesti diktatuuriin

Uuden­maan maa­kun­ta­liit­to on tutus­tu­mas­sa Unka­riin ja Slo­va­ki­aan ja näi­den mai­den pai­kal­lis­hal­lin­toon. Unka­ris­ta kuu­luu kum­mia. Pää­mi­nis­te­ri Orbá­nin Fidesz-puo­lue sai vuon­na 2010 par­la­men­tin pai­kois­ta 75 pro­sent­tia. Sil­lä on nyt kaik­ki val­ta ja sitä se käyt­tää.

Huo­les­tut­ta­vaa on, että puo­lue aikoo semen­toi­da val­tan­sa tule­vai­suu­des­sa. Se muut­taa vaa­li­la­kia suun­taan, joka estää haja­nais­ta oppo­si­tio­ta saa­maan enem­mis­töä. Pää­osa pai­kois­ta tul­laan valit­se­maan yhden hen­gen vaa­li­pii­reis­tä Bri­tan­nian tapaan. Jos­kus pää­dy­tään siis kak­si­puo­lue­jär­jes­tel­mään, mut­ta lähi­tu­le­vai­suu­des­sa oppo­si­tio ei pys­ty miten­kään muo­dos­ta­maan uhkaa pää­mi­nis­te­rin puo­lu­eel­le, vaik­ka tämän kan­na­tus las­ki­si­kin sel­väs­ti alle vii­den­kym­me­nen prosentin.

Puo­lue on kir­jan­nut kan­nat­ta­man­sa tasa­ve­ron perus­tus­la­kiin, jota ei voi muut­taa kuin 2/3 enem­mis­töl­lä. Laki vaa­tii leh­dis­töä uuti­soi­maan asiois­ta ”tas­a­puo­li­ses­ti”. Tas­a­puo­li­suut­ta val­voo hal­li­tus­puo­lu­een mie­hit­tä­mät elin.  Se on nimit­tä­nyt omat mie­hen­sä tuo­miois­tui­miin ja syyttäjälaitokseen.

Talous­po­li­tiik­ka on lie­väs­ti sanot­tu­na omin­ta­keis­ta. Edus­kun­ta-aloit­teen poh­jal­ta sää­det­tiin yhdes­sä päi­väs­sä laki, joka julis­ti, että unka­ri­lai­sil­la on oikeus mak­saa valuut­ta­lai­nan­sa lais­sa mää­ri­tel­tyyn kurs­siin. Sveit­sin fran­gin lai­nan­mak­su­kurs­sik­si mää­rät­tiin 180 forint­tia fran­gil­ta, kun mark­ki­na­kurs­si on 250. Pan­kit, lähin­nä ulko­mai­set, jou­tu­vat mak­sa­maan ero­tuk­sen. Tämä vaa­ran­taa monen itä­val­ta­lai­sen pan­kin vakavaraisuuden.

Unka­ris­sa hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen käsit­te­ly asian­tun­ti­ja­kuu­le­mi­si­neen vie pidem­pään kuten Suo­mes­sa­kin, mut­ta val­tio­päi­vä­jär­jes­tyk­ses­tä on löy­ty­nyt por­saan­rei­kä. Kan­san­edus­ta­jien aloit­teet voi­daan käsi­tel­lä kevyem­min. Nyt pää­mi­nis­te­ri teet­tää lakie­si­tyk­sen­sä aloit­tei­na, jol­loin ne voi­daan todel­la hyväk­syä ilman asian­tun­ti­ja­kuu­le­mis­ta päivässä. 

Pää­mi­nis­te­rin popu­lis­ti­nen poli­tiik­ka lyp­sää ulko­mai­sia yri­tyk­siä, jot­ka ovat kiin­tei­den ínves­toin­tien takia tur­pee­seen sidot­tu­ja. Toi­mii vähän aikaa, mut­ta uusia inves­toin­te­ja on tur­ha odottaa.

Fidesz kuu­luu euro­par­la­men­tis­sa kon­ser­va­tii­vien ryh­mään, johon se siir­tyi libe­raa­li­ryh­mäs­tä. Kun kysyin, sopi­si­ko se luon­te­vas­ti euro­ki­riit­seen ryh­mään Le Penin ja perus­suo­ma­lai­sen kans­sa, isän­nät vas­ta­si­vat, että sopi­si hyvinkin.

103 vastausta artikkeliin “Unkari matkalla demokraattisesti diktatuuriin”

  1. miten­käs tuo ero­aa suo­ma­lai­ses­ta dik­ta­tuu­ris­ta jos­sa par­la­men­ta­ris­min var­jol­la ollaan siirr­ret­ty kaik­ki val­ta kan­sal­ta puo­lueil­le ja siel­lä­kin vain muu­ta­mal­le hepulle?

  2. Kir­joi­tus rin­nas­taa Unka­rin tilan­teen muka­vas­ti sii­hen, että vih­reät ovat muka­na teke­mäss­sä Suo­men perus­tus­la­kiin muut­kok­sia, joil­la ei ole koko kan­san kon­sen­sus­ta taka­naan, ja joi­den monet kat­so­vat ole­van tar­pe­ton­ta nykyi­sen hal­li­tuk­sen poli­tii­kan betonointia.

  3. Uusik­si

    Ode,

    Unka­ris­ta kuu­luu kum­mia. Pää­mi­nis­te­ri Orbá­nin Fidesz-puo­lue sai vuon­na 2010 par­la­men­tin pai­kois­ta 75 pro­sent­tia. Sil­lä on nyt kaik­ki val­ta ja sitä se käyttää.”

    Muis­taak­se­ni esim. Hal­la-aho on ollut sitä miel­tä, että par­la­men­ta­ris­mi ja vapaat vaa­lit on huo­no asia. Mie­luum­min pans­sa­rei­ta. Unka­ri on näkö­jään täs­tä hyvä esimerkki.

  4. Kuin­ka Islannissa:

    Uut­ta perus­tus­la­kia laa­di­taan inter­ne­tis­sä siten, että valit­tu­jen kokouk­set ovat näh­tä­vis­sä inter­ne­tis­sä reaa­liai­kai­ses­ti ja kan­sa­lai­set voi­vat lähet­tää kom­ment­te­ja ja ehdo­tuk­sia; he siis näke­vät perus­tus­lain muo­tou­tu­van ja saat­ta­vat osal­lis­tua sen laatimiseen.

    http://aaltmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/83991-islanti-taistelee-pankkikartellia-vastaan-menestyy-ja-valtamedia-vaikenee

  5. Laa­tu, minul­le tuol­lai­set kom­men­tit taas rin­nas­tuu vaa­ti­muk­seen saa­da meil­le­kin tas­a­puo­li­nen media, ilmei­ses­ti lain­sää­dän­tö­teit­se. Rei­lu ja reh­dit oikean kan­san rdus­ta­ja vaan mää­rit­te­le­mään tas­a­puo­li­suus, niin kyl­lä meil­lä­kin totuus, tai aina­kin oikea totuus, voittaa?

    Pirui­lu sik­seen, aja­tus että median pitäi­si joten­kin olla tas­a­puo­li­nen on täy­sin vink­sah­ta­nut. Polii­ti­kot ja puo­lu­eet eivät ole tas­a­puo­li­ses­ti vää­räs­sä, oikeas­sa, rötös­te­le, kun­nos­tau­du, tms. eli tee jotain uutisarvoista.

  6. Mik­si Unka­ri on pää­ty­nyt täl­lai­seen tilan­tee­seen? Kai sii­hen täy­tyy jotain syi­tä­kin olla.

  7. tpyy­luo­ma,

    Median on tosi­aan hyvä olla kriit­ti­nen ja esit­tää myös vaih­toeh­toi­sia näkö­kul­mia, tas­a­puo­li­ses­ti kaik­kiin suuntiin.

    Perus­tus­la­kia käyt­täi­sin mie­lui­ten niin, että sin­ne kir­jat­tai­siin sel­lai­set kes­kei­set ja kaik­kien suo­ma­lais­ten alle­kir­joit­ta­mat asiat, joi­den varaan yhteis­kun­taa halu­taan raken­taa. Perus­tus­lain käyt­tä­mi­nen asee­na päi­vän­po­li­tii­kan kiis­tois­sa, tai sen käyt­tä­mi­nen tois­ten ryh­mien kiusak­si, tai sen käyt­tö kan­san jaka­mi­seen ei ole fik­sua toi­min­taa. Mie­luum­min niin, että perus­tus­la­ki ja sen tavoit­teet yhdis­tä­vät kan­sa­lai­sia pie­nem­mis­tä päi­vän­po­li­tii­kan eri­mie­li­syyk­sis­tä huo­li­mat­ta kuin niin, että perus­tus­la­ki kir­joi­te­taan enem­mis­tön mie­len mukaan, vähem­mis­töä vastaan.

  8. Tie­de­mie­hen kan­nat­taa olla varo­vai­nen sar­kas­min­sa kans­sa. Tiet­ty­jen hen­ki­löi­den suus­ta tuol­lai­nen läp­pä otet­tai­siin vaka­vas­ti ja se joh­tai­si anka­raan paheksuntaan.

  9. Puo­lue on kir­jan­nut kan­nat­ta­man­sa EU-jäse­nyy­den perus­tus­la­kiin, jota ei voi muut­taa kuin 2/3 enemmistöllä.
    Demo­kraat­ti­sen dik­ta­tuu­rin tun­tee sekä Unka­ris­sa että Suo­mes­sa sii­tä, että kan­na­tuk­sen las­kies­sa ja val­lan­vaih­don lähes­tyes­sä, ote val­las­ta ei höl­ly vaan kiristyy.

  10. >perus­tus­la­kiin kir­jat­tai­siin sel­lai­set kes­kei­set ja kaikkien
    > suo­ma­lais­ten alle­kir­joit­ta­mat asiat,
    > joi­den varaan yhteis­kun­taa halu­taan rakentaa.

    Kuin­ka mon­ta täl­lais­ta asi­aa on? Itsel­le ei tule mie­leen yhtäkään.

  11. Jos puo­lue saa vapais­sa vaa­leis­sa 75 % äänis­tä, sitä var­maan­kin kan­nat­taa 75 % kan­sas­ta. Eli kan­san­val­ta ei miel­ly­tä­kään Odea sil­loin, kun kan­sa äänes­tää väärin? 

    Jos vaa­li­jär­jes­tel­mä kopioi­daan par­la­men­ta­ris­min pyhäs­tä maas­ta, Bri­tan­nias­ta, niin ei kai se voi olla kau­hean väärin? 

    Tas­a­puo­li­ses­ti” tar­koit­taa var­maan­kin, että kai­ken­lai­sel­le viha­pu­heel­le on nol­la­to­le­rans­si. Tämä­hän on aitoa vih­re­ää poli­tiik­kaa, täl­lais­ta lakia­han tekin ajatte? 

    Nämä kysy­myk­se­ni ovat sar­kas­mia, jota vil­je­le­mäl­lä yri­tin näyt­tää mei­dän vihe­re­dis­tyk­sel­li­syy­tem­me onttouden.

  12. Laa­tu, median ei pidä olla tas­a­puo­li­nen, vaan objektiivinen.
    Van­ha ver­taus: jos polit­ti­sen ken­tän toi­nen lai­ta sanoo että maa­pal­lo on pyö­reä, ja toi­nen että maa­pal­lo on lit­teä, ei median pidä tas­a­puo­li­ses­ti rapor­toi­da kum­man­kin mie­li­pi­tei­tä, vaan jär­jen käyt­tö on sallittua.

  13. Jos­kus 1970-luvul­la tuli Inter­rai­lin alkuai­koi­na käy­tyä Buda­pes­tis­sa. Ika­rus-bus­seil­la pää­si­kin Buda­pes­tis­sa siir­ty­mään pai­kas­ta toi­seen kivut­to­mas­ti, kos­ka bus­se­ja oli jonok­si asti otta­mas­sa kyy­tiin kau­pun­gis­sa matkaavia. 

    Ja mikä tuol­loin lait­toi suo­ma­lais­ta ihme­tyt­tä­mään, että mik­si kansanruokaloissa
    Buda­pes­tis­sa ruo­ka ei mak­sa­nut kuin muu­ta­man kym­me­nen fil­le­riä. Syö­tiin gulas­sit ja muut pai­kal­li­set ruu­at tosi hal­val­la mahat täy­teen. Nyky­ra­haan ver­rat­tun ken­ties 10:llä euro centillä.

    Ja oikeas­ti tuol­loin unka­ria­lai­set luu­li­vat kuten mekin, että unka­ri­lai­sil­la ja suo­ma­lai­sil­la on ollut jotain yhteis­tä muu­al­la­kin kuin vain radio- ja tee­veeoh­jel­mis­sa n. WWII-vuo­sis­ta lähtien.

  14. Laki vaa­tii leh­dis­töä uuti­soi­maan asiois­ta ”tas­a­puo­li­ses­ti”. Tas­a­puo­li­suut­ta val­voo hal­li­tus­puo­lu­een mie­hit­tä­mät elin.”

    Tämä on unka­ris­sa parem­min kuin meil­lä. Meil­lä media saa sen­suu­ri ohjeen­sa tis­kin alta, ja kan­sal­le usko­tel­laan että mitään elin­tä ei muka ole olemassa.

    Seu­raa­vas­sa esi­merk­ki joka liit­tyy asi­aan vain sil­tä­osin että se todis­taa senuu­ri­her­kyyt­tä Suo­mes­sa. HS sen­su­roi seu­raa­van kom­men­tin toi­sen koti­mai­sen ope­tus­ta kom­men­toi­vas­sa uuti­ses­sa pari päi­vää sit­ten. Esi­tet­ty kokonaisuudessaan:

    -Noin 35% oppi­lais­ta oppii yli­pään­sä yhtään ruot­sia opiskeluaikanaan.
    ‑Noin 35% oppi­lais­ta valit­si­si myös vapaa­eh­toi­sen ruotsin.
    ‑Jäl­jel­le jää­vä 65% tuh­laa aikaa ja katkeroituu.

  15. Hamil­löl­le kai pitää rau­ta­lan­gas­ta vään­tää ettei kyse ole sanois­ta vaan ajatuksesta.Sumeasti, vihai­ses­ti tai muu­ten vain raa­dol­li­ses­ti­mo­maa etua ajatellen.Pesuilla näyt­tää ole­van vain eri­lai­sia hattuefektejä.terveisin: lip­pa­lak­ki osui lipputankoon.

  16. Voi­si myös kuvi­tel­la, että tie­tyn hen­ki­lön suus­ta lausun­to, jon­ka mukaan unka­ri­lai­set ovat itse demo­kraat­ti­ses­ti äänes­tä­neet itsel­leen suun­nan koh­ti dik­ta­tuu­ria, oli­si unka­ri­lai­sia syväs­ti louk­kaa­va ja sel­lai­se­na kan­san­edus­ta­jal­le sopi­ma­ton­ta puhetta..

    Onko­han toi­mit­ta­ja­kun­nan poliit­tis­ta tas­a­puo­li­suut­ta iki­nä tut­kit­tu kat­ta­vas­ti? Voi­si­ko olla niin, että toi­mit­ta­jan työ syys­tä tai toi­ses­ta vetää puo­leen­sa enem­män vasem­mal­le kal­lel­laan ole­via, kuten kai per­su­lei­ris­sä väi­te­tään? Esi­mer­kik­si jos toi­mit­ta­ja­kun­nas­ta oli­si 50% SDP:n äänes­tä­jiä, oli­si sii­nä vää­ris­ty­mä ver­rat­tu­na kan­saan, jos­ta vain 20% äänes­tää demareita.

    Medial­ta odo­tet­tu tas­a­puo­li­suus yleen­sä tar­koit­taa sitä, että saman­lai­ses­ta tört­töi­lys­tä saman­lai­nen “tuo­mio”, puo­lu­ees­ta riip­pu­mat­ta. Ei sitä, että per­su­ja ja dema­rei­ta pitäi­si aina par­ja­ta ja kehua tasan yhtä pal­jon, riip­pu­mat­ta teoistaan.

  17. Perus­suo­ma­lai­set­han ovat itse aina tas­a­puo­li­sia kai­ken suh­teen, eten­kin ihon­vä­rin. Nousee­ko­han hom­ma­fo­ruu­mil­la aina saman­lai­nen äläwäbä­mä­lä, teki­pä jon­kun kor­kean pro­fii­lin rikok­sen suo­ma­lai­nen tai ulkomaalainen?

    Mitä tulee itke­mi­seen jos­tain hesa­ris­ta, niin hesa­ri on yksi­tyi­nen yri­tys. Yksi­tyi­sil­lä fir­moil­la ei ole min­kään­lais­ta vel­vol­li­suut­ta jul­kais­ta net­ti­si­vuil­laan kenen­kään mie­li­pi­tei­tä. Joka muu­ta vaa­tii on kyl­lä jon­kin­sor­tin kommari.

  18. En ole blo­gia vähän aikaan luke­nut ja täy­tyy sanoa että mel­koi­nen muu­tos on muu­ta­mas­sa kuu­kau­des­sa tapahtunut. 

    Nyky­ään tääl­lä tör­mää hyvin eri­koi­siin sala­liit­to­teo­rioi­hin ja vasem­mal­la kädel­lä hui­tais­tui­hin kie­liop­pi­vir­heel­li­siin pika­kom­ment­tei­hin. Samat laa­duk­kai­ta kom­ment­te­ja tuot­ta­vat nimi­mer­kit näyt­tä­vät ole­van edel­leen pai­kal­la, mut­ta mukaan on tul­lut suu­ri mää­rä nopeas­ti ohi­tet­ta­vaa hälinää.

    Mie­les­tä­ni Osmol­la on vie­lä varaa tiu­ken­taa kom­ment­ti­seu­laa. Jos kom­men­tis­sa ei ole mitään asia­si­säl­töä tai jos siel­lä on kuu­me­hou­rei­sia sala­liit­to­teo­rioi­ta, ros­kiin vaan. Ei nii­tä kukaan jää kaipaamaan.

  19. Mat­ti Kin­nu­nen kir­joit­ti: “Kuin­ka mon­ta täl­lais­ta asi­aa on? Itsel­le ei tule mie­leen yhtäkään.”

    Minus­ta suu­rin osa perus­tus­lais­ta näyt­tää sel­lai­sel­ta, että Suo­men kan­sa­lai­set toden­nä­köi­ses­ti hyväk­sy­vät sen sisäl­lön ylei­sik­si peri­aat­teik­si, joi­ta Suo­mes­sa on hyvä noudattaa.

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

    Pikai­ses­ti kat­soen pykä­lät 2, 3 ja 4 näyt­täi­si­vät ole­van hel­pos­ti ymmär­ret­tä­viä ja ylei­ses­ti hyväk­syt­ty­jä. Sama meno näyt­tää jat­ku­van myö­hem­min­kin. Löy­dän vain yksit­täi­siä koh­tia, jois­sa mer­kit­tä­vä osa kan­sas­ta voi­si olla sel­väs­ti eri mieltä.

  20. Juk­ka A kir­joit­ti: “median ei pidä olla tas­a­puo­li­nen, vaan objektiivinen”

    On tuo­kin yksi hyvä tapa ilmais­ta asia. Sanoi­sin että media ei sai­si olla tasa­päis­tä­vä eikä tasa­mää­räi­nen. Tas­a­puo­li­sel­la tar­koi­tin lähin­nä sitä, että kai­kil­le näkö­kul­mil­le tulee antaa samat mah­dol­li­suu­det, ja nii­tä ei pidä ennal­ta tuomita.

    Van­ha ver­taus: jos polit­ti­sen ken­tän toi­nen lai­ta sanoo että maa­pal­lo on pyö­reä, ja toi­nen että maa­pal­lo on lit­teä, ei median pidä tas­a­puo­li­ses­ti rapor­toi­da kum­man­kin mie­li­pi­tei­tä, vaan jär­jen käyt­tö on sallittua.”

    Ei tar­vit­se julis­taa molem­pia kan­to­ja oikeik­si tai yhtä oikeik­si. Täs­sä ollaan kui­ten­kin myös vaa­ral­li­sen lähel­lä oikeaop­pi­suu­den vaa­ti­mus­ta tai toi­mit­ta­jan omaa oikeaoppisuutta.

    Ole­te­taan että eläm­me jos­sain men­nees­sä ajas­sa, jos­sa lit­teä maa­pal­lo on viral­li­nen totuus. Tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä riip­pu­mat­to­man median tuli­si kai poh­tia myös pyö­reän maa­pal­lon mah­dol­li­suut­ta, ja antaa sil­le tar­vit­taes­sa pals­ta­mil­li­met­re­jä. Mikään ei estä kui­ten­kaan kir­joit­ta­mas­ta useim­mi­ten lit­teäs­tä maa­pal­los­ta, kos­ka tuo teo­ria naut­tii kan­san (ja päät­tä­jien) kes­kuu­des­sa suu­rem­paa arvos­tus­ta ja on heil­le kiin­nos­ta­vam­pi näis­tä kah­des­ta teoriasta.

    Ope­tus on siis se, että ei pidä tuo­mi­ta pyö­re­ää maa­pal­loa ainoak­si oikeak­si totuu­dek­si. Joku päi­vä tilan­ne voi olla toi­sin. (ja maa­pal­lo­han ei edes ole aivan pyö­reä) (ja ehkä joku Eins­tein muut­taa sään­tö­jä jos­kus vie­lä radikaalimminkin)

    Sama jut­tu pätee nyky­ään­kin, vaik­ka­pa Krei­kan lai­noi­tuk­ses­ta, EU-poli­tii­kas­ta ja pari­suh­de­la­eis­ta kir­joi­tet­taes­sa. Ei tar­vit­se kir­joit­taa samaa mää­rää, mut­ta hyvä media käsit­te­lee molem­pia näkö­kul­mia kat­ta­vas­ti, tai aina­kin tar­peen mukaan.

  21. Itse asias­sa eliit­ti hal­vek­sii demo­kra­ti­aa eli jos joku ei tun­nus­ta viral­lis­ta oppia NL tapaan niin hänes­tä teh­dään popu­lis­ti ja näin yri­te­tään lakais­ta ongel­ma maton alle

    Ja eriä­vän mie­li­pi­teen esit­tä­jä pyri­tään eris­tä­mään päätöksenteosta.

    Nykyi­set van­hat puo­lu­eet ovat demo­kra­tian syö­pä, he pyr­ki­vät lopet­ta­maan sen.

    Luon­nol­li­ses­sa demo­kra­tias­sa väis­tyy puo­luei­ta ja syn­tyy uusia, mut­ta nyt uudet puo­lu­eet näyt­täy­ty­vät uhkana

    Venä­jäl­lä tämä este­tään kun puo­lue ei pää­se vaa­lei­hin, Suo­mes­sa ei vie­lä olla näin pit­käl­lä, mut­ta popu­lis­mi­tuo­miot ovat vas­taa­va eristämiskeino

  22. Talous­po­li­tiik­ka on lie­väs­ti sanot­tu­na omin­ta­keis­ta. Edus­kun­ta-aloit­teen poh­jal­ta sää­det­tiin yhdes­sä päi­väs­sä laki, joka julis­ti, että unka­ri­lai­sil­la on oikeus mak­saa valuut­ta­lai­nan­sa lais­sa mää­ri­tel­tyyn kurs­siin. Sveit­sin fran­gin lai­nan­mak­su­kurs­sik­si mää­rät­tiin 180 forint­tia fran­gil­ta, kun mark­ki­na­kurs­si on 250. Pan­kit, lähin­nä ulko­mai­set, jou­tu­vat mak­sa­maan ero­tuk­sen. Tämä vaa­ran­taa monen itä­val­ta­lai­sen pan­kin vakavaraisuuden.

    Aina­kin tuo lai­nat­tu osuus tun­tuu avoi­mem­mal­ta ja rehel­li­sem­mäl­tä kuin jat­ku­va tees­ken­te­ly, että mauu­ta­ma muu maa oikeas­ti pys­tyi­si huo­leh­ti­maan veloistaan.

  23. Oli­ko ne Unka­rin vih­rei­tä jot­ka kam­pan­joi­vat vaa­leis­sa avoi­muu­den puo­les­ta popu­lis­te­ja vas­taan, mut­ta hal­li­tuk­ses­sa ovat rajaa­mas­sa Roma­ni­aa ja Bul­ga­ri­aa avoi­muu­des­ta pois?

  24. Demo­kra­tia sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä kuin meil­lä on sitä kes­kus­te­lus­sa käyt­te­tään ei ole sitä että enem­mis­tö päät­tää. Jos 51% kan­san­sas­ta muo­dos­taa dik­ta­tuu­rin se ei ole demo­kra­ti­aa vaik­ka se on enem­mis­tön tahto.

    Demo­kra­ti­aan kuu­luu esi­mer­kik­si se että on asioi­ta jois­sa kan­sa nime­no­maan ei pää­tä, esi­mer­kik­si poli­tii­kas­ta eli kan­san­val­las­ta riip­pu­ma­ton tuo­miois­tuin­lai­tos. Demo­kra­tias­sa yksi­löil­lä on myös oikeuk­sia joi­den­ka sisäl­tö tyy­pil­li­ses­ti on se että val­tio eli kan­sa ei puu­tu kysei­seen asi­aan, vaik­ka­pa sananvapaus. 

    Sanan­va­paus ei kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä että jon­kun leh­den tar­vit­see tuo­da jul­ki kenen tahan­sa sanai­lua, se että leh­ti eikä sen­suu­ri­ko­neis­to valit­see mitä se jul­kai­see on nime­no­maan leh­dis­tön sanan­va­pau­den käyt­töä. Jos jon­kun mie­les­tä ko. leh­ti käyt­tää sitä vää­rin niin voi perus­taa toi­sen lehden.

    Muu­ten, muis­taak­se­ni noin nel­jän­nes suo­ma­lai­sis­ta ei usko evo­luu­tioon. Jos nämä muo­dos­ta­vat evo­luu­tio­vas­tai­sen, eiku evo­luu­tio­kriit­ti­sen puo­lu­een niin tulee­ko nel­jä­nek­sen toi­mit­ta­ja­kun­nas­ta liit­tyä sii­hen ja joka nel­jän­nen aihee­seeen liit­ty­vän leh­ti­ju­tun olla luo­mis­ker­to­muk­sen näkökulmasta?

  25. Soi­nin­vaa­ra:

    Unka­ri­lai­sis­sa valuut­ta­lai­nois­sa on kyse yksi­tyis­ten kan­sa­lais­ten otta­mis­ta asuntolainoista.

    Ja miten­kä­hän muu­ten euroa­lu­een reu­na­mil­la tule­vat yksi­tyi­set sel­viä­mään velois­taan, jos EU:n viral­li­sen lin­jan mukai­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyä etsi­tään radi­kaa­leil­la palk­ko­jen leik­kauk­sil­la (niin jul­ki­sel­la kuin yksi­tyi­sel­lä­kin puolella)? 

    Aina­kin jos­kus “omin­ta­keis­ta” köy­tet­tiin mer­ki­tyk­ses­sä “jär­ke­väs­ti aja­tel­len se ei voi toi­mia”, ja täs­sä mer­ki­tyk­ses­sä EU:n talous­po­li­tiik­ka on ollut hyvin omin­ta­keis­ta pitkään.

  26. Jos ihan tark­ko­ja ollaan Fidesz ja sen apu­puo­lue kris­til­lis­de­mo­kraa­tit sai­vat vaa­leis­sa 262 paik­kaa 386:sta, mikä on noin 68 pro­sent­tia eli kuta­kuin­kin kak­si kol­man­nes­ta, ei 75 pro­sent­tia. Äänis­tä tämä val­ta­koa­li­tio sai kui­ten­kin vain 52,73 pro­sent­tia. Kun äänes­tys­pro­sent­ti oli 64,36 voi­daan tode­ta, että Fideszia ja kris­til­lis­de­mo­kraat­te­ja äänes­ti vain kol­man­nes Unka­rin äänioikeutetuista.

    1. Kii­tos täs­men­nyk­ses­tä. Tuo 75 pro­sent­tia oli peräi­sin slo­va­kia­lai­sel­ta isän­näl­täm­me, kuten myös artik­ke­lin otsikko.

  27. Juho Laa­tu & vts: Lain­sää­dän­nön esi­töis­sä (jois­ta suo­ma­lai­ses­sa oikeus­läh­deo­pis­sa ensi­si­jai­ses­ti kat­sel­laan lain­sää­tä­jän tar­koi­tus­ta) tode­taan suo­raan, että EU-jäse­nyy­den kir­jaa­mi­nen perus­tus­la­kiin ei vai­ku­ta hypo­teet­ti­seen eroon unio­nis­ta eikä juu­ri mihin­kään muu­hun­kaan. Mikä­li Unka­rin tasa­ve­ro­kir­jaus ei miten­kään vai­ku­ta vero­po­lit­ti­siin rat­kai­sui­hin ver­rat­tu­na kir­jaus­ta edel­tä­vään aikaan, se on rin­nas­tei­nen EU-kirjaukseen.

    (Ja sikä­li kun Suo­men perus­tus­la­ki­muu­tos on edel­li­sel­lä hal­li­tus­kau­del­la sil­lois­ten hal­li­tus­puo­luei­den joh­dol­la laa­dit­tu, toki mui­den kans­sa neu­vo­tel­len, niin on näh­däk­se­ni omi­tuis­ta ja har­haan­joh­ta­vaa väit­tää, että *nykyi­nen* hal­li­tus sil­lä kan­to­jaan sementoisi.)

  28. Täs­sä­pä Unka­rin media­lais­ta: http://suomenkuvalehti.fi/blogit/paivitys/media-sk12011

    Muu­ta­mat unka­ri­lai­set ystä­vä­ni ovat totaa­li­sen kyl­läs­ty­nei­tä nyky­me­noon. Yksi ollut töis­sä Was­hing­to­nin suur­lä­he­tys­tös­sä, toi­nen suu­ren kau­pun­gin apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja­na. Heil­lä ei ole enää mitään mah­dol­li­suuk­sia toi­mia “demo­kraat­ti­ses­sa” Unka­ris­sa, joten ovat kyl­läs­ty­neet yhteis­kun­nal­li­seen toi­min­taan. Toi­nen kir­joit­taa nyt ame­rik­ka­lai­ses­ta jazzis­ta ja toi­nen ruo­ka­kir­jo­ja. Pet­ty­mys on syvä nykymenoon.

    Äärioi­keis­to­lai­nen Job­bik kat­soo ole­van­sa PerusS:n vel­jes­puo­lue. Aina­kin joh­ta­jan­sa mukaan.

  29. Mie­les­tä­ni tuol­lai­seen tois­ten raho­jen sosia­li­soin­tiin pitää vas­ta­ta samal­la mital­la. Eli taka­va­ri­koi­da unka­ri­lais­ten varo­ja kuse­tuk­sen ver­ran varo­ja joko suo­raan Unka­rin val­tion ulko­mail­la ole­vis­ta omis­tuk­sis­ta tai jos ei onnis­tu, niin sit­ten unka­ri­lai­sil­ta yri­tyk­sil­tä ja yksi­tyi­sil­tä. Yksin­ker­tai­sin­ta oli­si nap­sia unka­ri­lais­ten EU-tuis­ta vas­taa­va sum­ma pois ja käyt­tää ne sosia­li­soi­tu­jen vero­jen maksuun.

  30. EU ei ole tuo­nut hyvin­voin­tia kai­kil­le tai aina­kin se on hyvin mar­gi­naa­lis­ta . Sel­viä voit­ta­jia on 1 ‑10 % he ovat saa­neet 80 % EU:n tuo­mas­ta hyödystä

    Ei ole ihme jos tämä vähem­mis­tö yrit­tää puo­lus­taa saa­vu­tet­tu­ja etu­jaan ja tuo­mit­see muut jaol­le pyr­ki­jät populisteina

    1. Lii­an van­han väi­te on taas aivan kummallinen.
      Kävim­me per­jan­tai­na Slo­va­kias­sa, jon­ka elin­ta­so on nous­sut aivan kohis­ten EU:n (ja myös euron!) ansios­ta. EU on val­ta­va tasa-arvo­pro­jek­ti Euroopassa.

  31. Timo H:

    Tämä on unka­ris­sa parem­min kuin meil­lä. Meil­lä media saa sen­suu­ri ohjeen­sa tis­kin alta, ja kan­sal­le usko­tel­laan että mitään elin­tä ei muka ole olemassa.

    Siis väi­tät että joku mys­ti­nen elin antaa ohjeet sii­tä mis­tä saa kir­joit­taa leh­dis­töl­le? Toi on niin pöy­ris­tyt­tä­vä väi­te ettei tom­moi­sia voi lau­koa ilman mitään perusteluita.

  32. Unka­rin valuut­ta­lai­no­jen valuut­ta­kurs­sia kos­ke­va lain­muu­tos ei var­maan­kaan riko Unka­rin omai­suu­den suo­jaa kos­ke­via sään­nök­siä (kan­sa­lais­ten omai­suus eit­tä­mät­tä tur­vat­tiin), mut­ta miten on Euroo­pan perus­ta­mis­so­pi­mus­ten omai­suu­den suo­jaa kos­ke­vien mää­räyk­sien kanssa?

  33. Median teh­tä­vä on tuot­taa sel­lais­ta tuo­tet­ta, jol­le on kysyn­tää. Jos mediat toi­mi­si­vat Suo­mes­sa vapail­la mark­ki­noil­la, ei tar­vit­si­si kulut­taa aikaa täl­lai­seen kes­kus­te­luun sii­tä, miten nii­den tuli­si toi­mia. Mediat voi­si­vat har­joit­taa eri­lai­sia toi­min­ta­ta­po­ja ja mark­ki­noi­den lai­na­lai­suu­det huo­leh­ti­si­vat sii­tä, että par­haim­mat tuot­tai­si­vat voit­toa ja sel­viäi­si­vät, huo­noim­pien epäonnistuessa.

    Jos jul­ki­nen media kui­ten­kin on ole­mas­sa, sen tuli­si olla objek­tii­vi­nen. Ylen objek­tii­vi­suut­ta esi­mer­kik­si moni­kult­tuu­ri­suu­teen liit­tyen voi arvioi­da lain Yleis­ra­dio Oy:stä poh­jal­ta: “Yhtiön tehtävät:…tukea monikulttuurisuutta”.

    Ylen rahoi­tus tuli­si jär­jes­tää samoin kuin esi­mer­kik­si canalplus­san, jos haluat kat­soa, ostat kor­tin, jon­ka avul­la kana­vat näky­vät. Nii­den ei tar­vit­se mak­saa, jot­ka eivät halua katsoa.

    Sylt­ty: “Yksi­tyi­sil­lä fir­moil­la ei ole min­kään­lais­ta vel­vol­li­suut­ta jul­kais­ta net­ti­si­vuil­laan kenen­kään mie­li­pi­tei­tä. Joka muu­ta vaa­tii on kyl­lä jon­kin­sor­tin kom­ma­ri.” Pait­si sii­nä tapauk­ses­sa, että kysei­nen yksi­tyi­nen media mai­nos­taa itse­ään tas­a­puo­li­se­na tie­don­vä­lit­tä­jä­nä. On ihan ok, että yksi­tyi­nen media sanoo “Meil­lä on poliit­ti­nen agen­da. Emme jul­kai­se maa­han­muut­to­kriit­ti­siä mie­li­pi­tei­tä.” Sen sijaan ei ole ok, että sano­taan “Me olem­me poliit­ti­ses­ti neut­raa­le­ja tie­don­vä­lit­tä­jiä. Emme jul­kai­se maa­han­muut­to­kriit­ti­siä mie­li­pi­tei­tä.” Tämän kri­tii­kin tar­koi­tuk­se­na ei ole saa­da hesa­ria jul­kai­se­maan kysei­siä mie­li­pi­tei­tä, vaan kri­ti­soi­da julis­tus­ten ja teko­jen ris­ti­rii­taaa. Toi­saal­ta se, joka vaa­tii jul­kis­ta medi­aa jul­kai­se­maan yhtään mitään, on aivan var­mas­ti jon­kin sor­tin kommari.

  34. Lii­an van­ha ehkä vähän lii­toit­te­li. Kui­ten­kin Euroo­pan “tasa-arvo­pro­jek­tin” suu­rim­pia häviä­jiä ovat ns. van­han Euroo­pan, eli varak­kaam­pien Euroo­pan unio­nin jäsen­mai­den työn­te­ki­jä­ta­son työn­te­ki­jät. Samo­jen mai­den hyvis­sä ase­mis­sa ole­va “eliit­ti” hyö­tyy Euroo­pas­ta epäi­le­mät­tä, kuten myös näi­den uusien ja köy­hem­pien mai­den kan­sa­lai­set keskimäärin. 

    Slo­va­kia­lai­set var­mas­ti hyö­ty­vät kes­ki­mää­rin, jos vaik­ka­pa Bema­ri siir­tää Munc­he­nin moot­to­ri­teh­taan­sa Slo­va­ki­aan. Ihan tur­ha kui­ten­kaan väit­tää, että sak­sa­lai­set teol­li­suus­työn­te­ki­jät hyö­ty­vät tästä. 

    Tämä on toki itses­tään sel­vää. Ongel­ma näis­sä tasa-arvo­hank­keis­sa on kui­ten­kin se, ettei se kos­kaan kos­ke­ta näi­tä “tasa-arvo­hank­kei­ta” suit­sut­ta­via itse­ään. Sinän­sä kan­na­tet­ta­vien tasa-arvo­pro­jek­tien mak­sa­jia ovat aina ihan muut.

  35. Siis väi­tät että joku mys­ti­nen elin antaa ohjeet sii­tä mis­tä saa kir­joit­taa leh­dis­töl­le? Toi on niin pöy­ris­tyt­tä­vä väi­te ettei tom­moi­sia voi lau­koa ilman mitään perusteluita.

    Ei mikään mys­ti­nen elin, vaan sano­ma oy:n ja alma median omis­ta­jien, pää­toi­mit­ta­jien ja näi­den vai­ku­tus­val­tais­ten kave­rei­den (polii­ti­kot-yle) hyvä­ve­li­ver­kos­to. Näil­lä yri­tyk­sil­lä, joi­den omis­tuk­seen ruot­sa­lai­nen bon­niers osal­lis­tuu vah­vas­ti, on media­mo­no­po­li Suomessa.
    Oli­si todel­la mie­len­kiin­tois­ta näh­dä mitä tapah­tui­si jos aidos­ti rii­pu­ma­ton, kun­non resurs­seil­la varus­tet­tu taho ilmoit­tai­si perus­ta­van­sa esim kol­man­nen iltapäivälehden.
    Itse en enää oikein usko tuo­hon, että kuka tahan­sa saa perus­taa kil­pai­le­van lehden.

  36. Sha­keem, kyl­lä nii­den van­ho­jen EU-mai­den työ­läis­ten­kin suu­rin tap­pio tai­taa olla sii­nä, että jot­kut toi­set ovat rikas­tu­neet enem­män kuin he. Tuloe­rot ovat siis hei­dän maan­sa rik­kai­sin ver­rat­tu­na kas­va­neet, heil­lä on enem­män kadeh­dit­ta­vaa, vaik­ka oma elin­ta­son­sa tus­kin on kes­ki­mää­rin las­ke­nut yhtään. Ennem­min­kin noussut.

  37. Kävim­me per­jan­tai­na Slo­va­kias­sa, jon­ka elin­ta­so on nous­sut aivan kohis­ten EU:n (ja myös euron!) ansios­ta. EU on val­ta­va tasa-arvo­pro­jek­ti Euroo­pas­sa.” Tasa-arvo vai tasa­päis­tä­mis­pro­jek­ti. Onko tämän pro­jek­tin luon­nol­li­nen jat­ku­mo euro­bon­dit. “Tasa-arvo” aina­kin lisään­tyi­si kun poh­jo­lan rik­kaut­ta alet­tai­siin jakaa ete­län köy­hil­le. (Kan­na­tan toki kaik­kien elin­ta­son nousua, kun­han se ei tapah­du tulon­sii­roin tois­ten mai­den vedon­mak­sa­jien kustannuksella.)

    Lain­sää­dän­nön esi­töis­sä tode­taan suo­raan, että EU-jäse­nyy­den kir­jaa­mi­nen perus­tus­la­kiin ei vai­ku­ta hypo­teet­ti­seen eroon unio­nis­ta eikä juu­ri mihin­kään muu­hun­kaan.” Jos se ei ker­ran vai­ku­ta “juu­ri mihin­kään”, mik­si se teh­dään? Myös EU:n perus­ta­mis­so­pi­muk­ses­sa tms. oli no-bai­lout rule, mut­ta se ei ole estä­nyt kai­ken maa­il­man tuki­pa­ket­te­ja. Sano­taan esi­töis­sä mitä sano­taan, mut­ta jos perus­tus­la­kiin on kir­jat­tu “Suo­mi on EU:n jäsen”, niin irroit­tau­tu­mi­nen EU:sta vaa­tii perus­tus­lain muut­ta­mi­sen. Ja näin ale­taan argu­men­toi­maan­kin vii­mes­tään sil­loin, kun edus­kun­nas­sa on EU-jäse­nyyt­tä vas­tus­ta­va enemmistö.

  38. Schwa,

    Perus­tus­la­kiin voi­si var­maan­kin kir­ja­ta sen koh­dan yhtey­teen, jos­sa puhu­taan kun­tien itse­mää­rää­mi­soi­keu­des­ta, myös Suo­men kun­tien nimet. Samoin pre­si­den­tin puo­lu­een voi­si kir­ja­ta perus­tus­la­kiin (ei hait­taa ketään eikä muu­ta vakiin­tu­nut­ta tilannetta). 🙂

    Semen­toin­nin voi­si mää­ri­tel­lä sel­lai­sen asian kir­jaa­mi­se­na lakiin tai perus­tus­la­kiin, jol­la on nykyi­sen hal­li­tuk­sen tuki, mut­ta koh­tul­li­sel­la toden­nä­köi­syy­del­lä ei ehkä seu­raa­van. Ehkä lisäeh­to­na vie­lä se, että kysei­nen kir­jaus ei ole vält­tä­mä­tön toi­men­pi­de (jos­ta joku ver­sio täy­tyi­si joka tapauk­se­sa kir­ja­ta lakiin).

    Tuon mää­ri­tel­män mukaan nykyi­nen hal­li­tus ehkä semen­toi, vaik­ka edel­li­nen hali­tus oli­si­kin ollut samaa mieltä.

  39. Olen viet­tä­nyt elä­mäs­tä­ni noin puo­li vuot­ta Unka­ris­sa, ja hie­man vai­kut­taa sil­tä ettei nuo­ri demo­kra­tia oikein demo­kra­tias­ta mis­sään vai­hees­sa eri­tyi­sem­min ole kiinnostunut.

    90-lukuun ver­rat­tu­na talous on nous­sut val­ta­vas­ti, har­maat vaat­teet vaih­tui­vat moder­nei­hin, tra­ban­tit vaih­tui­vat audei­hin ja mer­sui­hin, ja talo­jen raken­ta­mi­nen­kin modernisoitui.

    Hyvä huo­mio Odel­ta, maa­il­man­pyör­teis­tä löy­tyy monen­lai­sia asioi­ta. Voi olla että moni asia jos­ta ei ole puhut­tu vai­kut­taa maa­il­maan enem­män kuin tämä.

  40. Buda­pes­tin 8. kau­pun­gin­osas­sa on tänään kan­sa­nää­nes­tys asunn­ot­to­mien koh­te­lus­ta. Asunn­ot­to­mia arvioi­daan sii­nä kau­pun­gin­osas­sa ole­van aina­kin 2 700. Las­ken­nas­sa hök­ke­leis­tä tavat­tiin pal­jon mie­hiä, vähem­män nai­sia ja jon­kin ver­ran lap­sia. Oli myös eläi­miä: koi­ria, kis­so­ja, vuo­hia, aasi.

    Kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä äänes­te­tään ensin­nä­kin sii­tä, pitäi­si­kö ros­kis­ten ton­ki­mi­ses­ta antaa kun­non sakot, n. 173 euroa. Toi­sek­si äänes­te­tään sii­tä, pitäi­si­kö ulkoil­mas­sa asu­mi­nen kiel­tää koko­naan. Sak­ko vähin­tään 170 euroa. Kol­man­nek­si: anne­taan­ko alue­por­mes­ta­ril­le oikeus neu­vo­tel­la asunn­ot­to­mien tilan­tees­ta, jot­ta asunn­ot­to­mien pai­ne saa­tai­siin vähe­ne­mään. Tämä tar­koit­ta­nee sitä, että asunn­ot­to­mat voi­tai­siin siir­tää pak­ko­työ­hön sisä­mi­nis­te­riön val­vo­miin yleis­hyö­dyl­li­siin työ­koh­tei­siin tai osa tel­je­tään vankiloihin.

    Vii­me viik­koi­na on ollut kova kii­ho­tus­työ käyn­nis­sä asunn­ot­to­mia vas­taan. Kaduil­la on tau­lu­ja, jois­sa keho­te­taan äänes­tä­mään: kyl­lä, kyl­lä, kyl­lä. Alue­por­mes­ta­ri Mate Koc­sis on val­ta­puo­lue Fideszin mie­hiä. Pro­tes­te­ja­kin on ollut. Yhden julis­teen mukaan asunn­o­ton van­ki­las­sa mak­saa 240 000 forin­tia, asun­to­las­sa 40 000 — 100 000 forin­tia, kun­nol­li­sel­la asu­mis­tuel­la 25 000 forintia.Yhden juliss­teen mukaan asunn­o­ton van­ki­las­sa mak­saa 240 000 forin­tia, asun­to­las­sa 40 000 — 100 000 forin­tia, kun­nol­li­sel­la asu­mis­tuel­la 25 000 forin­tia. Yksi euro on täl­lä het­kel­lä kai noin 290 forintia.

    http://pusztaranger.wordpress.com/2011/09/24/volksentscheid-gegen-obdachlose/

  41. Osmo, toi­vot­ta­vas­ti osaat aset­taa slo­va­kia­lais­ten ker­to­muk­set Unka­ris­ta kon­teks­tiin­sa. Kuten myös unka­ri­lais­ten sosia­lis­tien puheet Fideszin kauheudesta.

  42. Timo H, eli sun perus­te­lu on että ne hal­li­tuk­sen tyy­pit tun­tee toi­sen­sa ja siten ohjai­lee suu­ruus­luok­kaa tuhat­ta ihmis­tä jot­ka tekee toi­mi­tus­työ­tä YLEl­le, Almal­le ja Sano­mil­le? Ilmei­ses­ti jul­ki­nen rii­te­ly YLEn rahoi­tuk­ses­ta onkin vain sumu­ver­ho ja se moni­käyt­tö­fo­lioon kää­rit­ty kol­mas ilta­päi­vä­leh­ti kiel­le­tään elintarvikkeena.

    Eikö­hän tää ollut täs­sä ja yhdyn Pedron mietteisiin.

  43. Sha­keem
    Kui­ten­kin Euroo­pan “tasa-arvo­pro­jek­tin” suu­rim­pia häviä­jiä ovat ns. van­han Euroo­pan, eli varak­kaam­pien Euroo­pan unio­nin jäsen­mai­den työn­te­ki­jä­ta­son työntekijät

    Kyl­lä duu­na­ri­kin kan­nat­taa kovas­ti tasa-arvoa, aina­kin sil­loin kun se tar­koit­taa että her­roil­ta ote­taan ja duu­na­reil­le annetaan. 

    Kun sit­ten pitäi­si itse kai­vaa kuvet­ta sen sijaan että oltai­siin rik­kai­den tas­kuil­la, lop­puu vaa­ti­muk­set soli­daa­ri­suu­des­ta mel­koi­sen nopeasti.

  44. vts:

    Lain­sää­dän­nön esi­töis­sä tode­taan suo­raan, että EU-jäse­nyy­den kir­jaa­mi­nen perus­tus­la­kiin ei vai­ku­ta hypo­teet­ti­seen eroon unio­nis­ta eikä juu­ri mihin­kään muu­hun­kaan.” Jos se ei ker­ran vai­ku­ta “juu­ri mihin­kään”, mik­si se tehdään? 

    Perus­te­lu­ja löy­tyy esim. asian­omai­ses­ta hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­tä (HE 60/2010, http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100060). Asioi­ta eri taval­la pai­not­ta­va voi toki pitää lisäys­tä tur­ha­na ja se on ihan OK.

    Sano­taan esi­töis­sä mitä sano­taan, mut­ta jos perus­tus­la­kiin on kir­jat­tu “Suo­mi on EU:n jäsen”, niin irroit­tau­tu­mi­nen EU:sta vaa­tii perus­tus­lain muut­ta­mi­sen. Ja näin ale­taan argu­men­toi­maan­kin vii­mes­tään sil­loin, kun edus­kun­nas­sa on EU-jäse­nyyt­tä vas­tus­ta­va enemmistö.

    Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan mie­tin­tö 9/2010 (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevm_9_2010_p.shtml), 1 §:n yksi­tyis­koh­tai­set perus­te­lut: “Valio­kun­ta huo­maut­taa, että unio­nin jäse­nyy­den mai­nit­se­mi­sel­la perus­tus­lain 1 §:ssä ei ole vai­ku­tus­ta sii­hen menet­te­lyyn, joka tuli­si nou­da­tet­ta­vak­si, jos Suo­mi päät­täi­si ero­ta Euroo­pan unio­nis­ta.” Tämä on aivan yksi­se­lit­tei­ses­ti sanot­tu ja perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan mie­tin­tö laki­muu­tok­ses­ta on erit­täin vah­va tul­kin­ta­läh­de lain käy­tös­sä. Oli­si täy­sin ennen­kuu­lu­ma­ton­ta toi­mia tuon vastaisesti.

    Jos joku on eri miel­tä, niin pyy­dän osoit­ta­maan vaik­ka esi­mer­kin täl­lai­ses­ta toi­min­nas­ta, jon­kun oikeus­tie­teen tut­ki­jan perus­tel­lun eriä­vän kan­nan tms.

    Pait­si sii­nä tapauk­ses­sa, että kysei­nen yksi­tyi­nen media mai­nos­taa itse­ään tas­a­puo­li­se­na tie­don­vä­lit­tä­jä­nä. On ihan ok, että yksi­tyi­nen media sanoo “Meil­lä on poliit­ti­nen agen­da. Emme jul­kai­se maa­han­muut­to­kriit­ti­siä mie­li­pi­tei­tä.” Sen sijaan ei ole ok, että sano­taan “Me olem­me poliit­ti­ses­ti neut­raa­le­ja tie­don­vä­lit­tä­jiä. Emme jul­kai­se maa­han­muut­to­kriit­ti­siä mielipiteitä.” 

    Jos jokin yksi­tyi­nen tie­do­tus­vä­li­ne har­ras­taa mie­les­tä­si täl­lais­ta har­haan­joh­ta­vaa mai­non­taa, niin voit vie­dä asian kulut­ta­ja­vi­ran­omai­sil­le, mark­ki­na­oi­keu­teen ja vii­me kädes­sä kor­keim­paan oikeuteen.

    Juho Laa­tu:

    Semen­toin­nin voi­si mää­ri­tel­lä sel­lai­sen asian kir­jaa­mi­se­na lakiin tai perus­tus­la­kiin, jol­la on nykyi­sen hal­li­tuk­sen tuki, mut­ta koh­tul­li­sel­la toden­nä­köi­syy­del­lä ei ehkä seu­raa­van. Ehkä lisäeh­to­na vie­lä se, että kysei­nen kir­jaus ei ole vält­tä­mä­tön toi­men­pi­de (jos­ta joku ver­sio täy­tyi­si joka tapauk­se­sa kir­ja­ta lakiin). 

    Vuo­den 2011 edus­kun­ta­vaa­leis­sa yksi­kään edus­kun­taan päääs­syt puo­lue ei kan­nat­ta­nut eroa­mis­ta EU:sta. Euro­kriit­tis­ten perus­suo­ma­lais­ten ja vasem­mis­to­lii­ton­kin ohjel­mis­sa läh­det­tiin sii­tä, että Suo­mi on jäsen nyt ja tulevaisuudessa.

    Eri­mie­li­syys unio­ni­jä­se­nyy­des­tä vai­kut­taa siis tois­tai­sek­si mar­gi­naa­li­sel­ta, ja jos “koh­ta­lai­sen toden­nä­köi­syy­den” raja ase­te­taan moi­sel­le tasol­le, niin 95 % kai­kes­ta lain­sää­dän­nös­tä on väis­tä­mät­tä semen­toin­tia. Mää­ri­tel­mä­hän se tuo­kin on, mut­tei kovin järkevä.

    (Unka­rin tasa­ve­ro­kir­jauk­sen tuo­mit­ta­vuut­ta en osaa kom­men­toi­da, kun en tun­ne sikä­läis­tä perus­tus­lain­sää­tä­mis­jär­jes­tys­tä jne. Käsi­tin kui­ten­kin Soi­nin­vaa­ran teks­tis­tä, että Fidesz käyt­tää poik­keuk­sel­lis­ta supe­re­nem­mis­töä­ase­maan­sa hyväk­si teke­mäl­lä laki­muu­tok­sia, joil­la on oikeas­ti käy­tän­nön vai­ku­tuk­sia ja joi­ta ei voi­da pois­taa “nor­maa­li­ti­lan­tee­seen” pala­tes­sa ilman vas­ta­puo­len vas­taa­vaa superenemmistöä.)

  45. Tääl­lä on Osmoa vas­taan käyn­nis­sä kak­si eri argu­men­taa­tio­lin­jaa. Ensim­mäi­sen mukaan suo­ma­lai­nen kan­san­edus­ta­ja ei voi arvos­tel­la Unka­ria, kos­ka Suo­men omat asiat ovat väi­te­tys­ti yhtä kau­heas­sa ja tur­mel­tu­nees­sa ja epä­de­mo­kraat­ti­ses­sa jamas­sa. Toi­sen mukaan taas Unka­ria ei voi arvos­tel­la, kos­ka Unka­rin meno on vain taval­lis­ta ter­vet­tä demo­kra­ti­aa ja parlamentarismia.

    Kukaan ei tun­nu huo­maa­van, että nämä kak­si argu­men­taa­tio­lin­jaa ovat ris­ti­rii­das­sa kes­ke­nään. Tulee vähän mie­leen se Freu­din van­ha vit­si lai­naa­jas­ta, jon­ka palaut­ta­man kat­ti­lan havai­taan ole­van rik­ki ja joka vas­taa, että en ensin­nä­kään ole edes lai­nan­nut mitään kat­ti­laa, ja toi­sek­si se ei ollut rik­ki vie­lä sil­loin kun palau­tin sen, ja kol­man­nek­si se oli rik­ki jo kun lai­na­sin sen.

    Pikai­ses­ti kat­soen pykä­lät 2, 3 ja 4 näyt­täi­si­vät ole­van hel­pos­ti ymmär­ret­tä­viä ja ylei­ses­ti hyväksyttyjä.

    Sil­ti vähän väliä näkyy uuti­sia: “Ne, joil­le val­ta Suo­mes­sa kuu­luu perus­tus­lain 3 §:n mukaan, käyt­ti­vät tätä val­taan­sa — KANSA RAIVOSTUI”.

    Jos ihan tark­ko­ja ollaan Fidesz ja sen apu­puo­lue kris­til­lis­de­mo­kraa­tit sai­vat vaa­leis­sa 262 paik­kaa 386:sta, mikä on noin 68 pro­sent­tia eli kuta­kuin­kin kak­si kol­man­nes­ta, ei 75 pro­sent­tia. Äänis­tä tämä val­ta­koa­li­tio sai kui­ten­kin vain 52,73 prosenttia.

    Ver­tai­lun vuok­si: Suo­men nykyi­nen hal­li­tus­koa­li­tio sai edus­kun­ta­vaa­leis­sa noin 63,17 % äänis­tä. Jos pidät­täy­tyy arvos­te­le­mas­ta Unka­rin semen­toin­tia, kos­ka pitää tätä arvos­te­lua joten­kin demo­kra­tian vas­tai­se­na, niin sil­loin kyl­lä muut­tuu mah­dot­to­mak­si uskot­ta­vas­ti arvos­tel­la yli­pään­sä mitään nykyi­sen Suo­men hal­li­tuk­sen­kaan pää­tök­siä, oli­vat­pa ne sit­ten seli­tet­tä­vis­sä semen­toin­nik­si tai eivät.

  46. Unka­ri­lai­set ovat äänes­tä­neet ja puli­nat pois.

    Kum­mal­lis­ta, että Suo­mi kyl­lä avus­taa vaik­ka Pales­tii­naa, jos­sa vaa­lit voit­ti ter­ro­ris­miin myön­tei­ses­ti suh­tau­tu­va puo­lue, joka itse har­joit­taa terrorismia.

  47. Demo­kra­tian suu­rin vika onkin se että vähem­mis­tön varat voi­vat jou­tua enem­mis­tön pää­oman­syön­nin koh­teek­si vain sen takia että toi­nen poruk­ka sai enem­mis­tön kan­san­edus­ta­jis­ta itsel­leen vaa­leis­sa vuon­na N…

    Libe­raa­li kan­sai­nyh­tei­sö ei voi­kaan kes­tää niin pit­kään jos jot­kut kan­sa­lai­set ovat val­mii­ta hyväk­sy­mään kol­lek­ti­vis­ti­sen poliit­ti­sen ja talou­del­li­sen järjestyksen.

    Ainoa kuvi­tel­ta­va vaih­toeh­to sil­le on se, että yksit­täi­set kan­sa­lai­set ovat riit­tä­väs­ti aseis­tau­tu­nei­ta vas­tus­tu­maan itse­mää­rää­mi­soi­keu­den loukkauksia.

    G.H von Wrigh­tin oikeu­den­mu­kai­suus­teo­rias­sa oikeus syn­tyy kau­hun tasa­pai­nos­ta eli sii­tä että ihmi­set vapaa­eh­toi­ses­ti rajoit­ta­vat puut­tu­mis­taan tois­ten asioi­hin sik­si että kel­lään ei ole yli­voi­mais­ta ase­maa suh­tees­sa toi­siin. Jos joku pää­see niin hal­lit­se­vaan ase­maan suh­tees­sa toi­siin kan­sa­lai­siin on hän samal­la kai­ken oikeu­den ylä­puo­lel­la… Tai yhtei­sön oikeu­den peri­aat­teis­ta joh­de­tul­la argu­men­taa­tiol­la ei ole sil­loin sisältöä.

  48. Pää­mi­nis­te­ri Orbá­nin Fidesz-puo­lue sai vuon­na 2010 par­la­men­tin pai­kois­ta 75 prosenttia.”

    Wiki­pe­dian artikkelin
    http://en.wikipedia.org/wiki/National_Assembly_of_Hungary#Latest_election
    mukaan Fidesz-puo­lue sai vuon­na 2010 “vain” noin 68 pro­sent­tia par­la­ment­ti­pai­kois­ta, eli 263 paik­kaa 386:sta.
    Jos taas las­ke­taan Fideszin ja äärioi­keis­to­lai­sen Job­bi­kin yhtei­nen paik­ka­lu­ku, niin pro­sen­tik­si tulee hui­mat 80.

  49. Suo­mes­sa­kin on kovin monia elii­tin val­taa tuke­via rakenteita:

    1. asen­teel­li­nen media (ehkä tärkein!)
    2. mit­ta­vat puoluetuet
    3. vähäi­set kansanäänestykset
    4. suh­teel­li­sen poliit­ti­ses­ti valit­tu / vali­koi­tu­nut virkamiehistö
    5. ay-lii­ke (SDP, Vasemmistoliitto)
    6. varak­kaat yksi­tyi­set lah­joit­ta­jat (Kokoo­mus, RKP)
    7. äänes­tä­jien suku­puo­li-/ ikäjakauma
    8. syr­jäy­ty­neet eivät äänestä
    9. val­las­sa ole­vien vai­kut­ta­jien mas­sii­vi­nen kam­pan­join­ti demo­kra­ti­aa vas­taan (ei tule toimimaan)
    10. kan­san avoin hal­vek­sun­ta (joh­taa vallankumoukseen)

    Sum­ma sum­ma­rum. Kyl­lä kan­sa tie­tää ja demo­kra­tia ei toi­mi. Sveit­si­läi­nen suo­ra demo­kra­tia voi­si toi­mia paremmin.
    Täl­löin mm. maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka jär­ke­vöi­tyi­si, kehi­tys­a­pu supis­tui­si oikeal­le tasol­leen ja pak­ko­ruot­si pois­tui­si. Hmm, alkaa vai­kut­ta­maan erään puo­lu­een vaalilupauksilta…

  50. Pert­ti K: Vii­me viik­koi­na on ollut kova kii­ho­tus­työ käyn­nis­sä asunn­ot­to­mia vas­taan. Kaduil­la on tau­lu­ja, jois­sa keho­te­taan äänes­tä­mään: kyl­lä, kyl­lä, kyl­lä. Alue­por­mes­ta­ri Mate Koc­sis on val­ta­puo­lue Fideszin miehiä. 

    Kyl­lä tuol­lai­nen yhtä Jörg Hai­de­ria vas­taa. Suh­tei­den jää­dy­tys — ker­naas­ti jol­la­kin ikä­väl­lä taval­la, joka myös tun­tui­si Unka­rin joh­to­ker­rok­ses­sa — oli­si vähin­tään yhtä perus­tel­tua kuin näen­näis­pai­nos­tus Hai­de­rin aikana.

    Jot­tei syy­tet­täi­si teko­py­hyy­des­tä: sanoi­sin samaa, vaik­ka jotain saman­lais­ta tapah­tui­si omas­sa maassani.

    Ensi alkuun me voi­sim­me nyt irti­sa­noa kielisukulaisuuden.

    Ja vas­taa­vas­ti jos — siis jos — koti­nur­kil­lam­me alkai­si ilme­tä saman­lais­ta piit­taa­mat­to­muut­ta hei­kos­sa ase­mas­sa ole­via “vää­rän­lai­sia” ihmi­siä koh­taan, saat­tai­sim­me jou­tua irti­sa­no­maan suo­ma­lai­suu­den joil­ta­kuil­ta. Sym­bo­li­nen jut­tu, tietysti.

  51. Jokai­nen voi­pi vapaas­ti perus­taa oman leh­den, jos nykyis­ten lin­ja ei miel­ly­tä. Sanan­va­paus tar­koit­taa juu­ri sitä, että leh­det voi­vat vapaas­ti kri­ti­soi­da polii­tik­ko­ja haluam­mal­laan taval­la. Jos mää­rät­täi­siin, ettei perus­suo­ma­lai­sia saa enää kri­ti­soi­da, se oli­si sanan­va­pau­den rajoittamista.

    Mitä suo­raan demo­kra­ti­aan tulee, voi­si käy­dä myös niin kuin Kali­for­nias­sa, joka lie­nee jo aivan kon­kurs­sin partaalla.

  52. Schwa: “Jos jokin yksi­tyi­nen tie­do­tus­vä­li­ne har­ras­taa mie­les­tä­si täl­lais­ta har­haan­joh­ta­vaa mai­non­taa, niin voit vie­dä asian kulut­ta­ja­vi­ran­omai­sil­le, mark­ki­na­oi­keu­teen ja vii­me kädes­sä kor­keim­paan oikeuteen.”

    Kir­joit­taes­sa­ni “yksi­tyi­nen media sanoo…” viit­ta­sin objek­tii­vi­seen ima­goon, joka riip­pu­mat­to­mil­la medioil­la läh­tö­koh­tai­ses­ti on, jota ne pyr­ki­vät yllä­pi­tä­mään ja jota pide­tään ylei­ses­ti posi­tii­vi­se­na omi­nai­suu­te­na esi­mer­kik­si leh­del­lä. Oikeus­jut­tu ei täten tule kysy­myk­seen. Sitä­pait­si omaa tuo­tet­ta saa kehua aika­moi­sin yli­sa­noin ja lisäk­si täl­lai­sen puo­lu­eel­li­suu­den todis­ta­mi­nen oli­si oikeu­del­li­ses­ti erit­täin haas­ta­vaa. Intui­tii­vi­ses­ti se on hel­pom­paa havai­ta, ja on hyvin mah­dol­lis­ta, että leh­den ima­goa vas­taan har­joi­tet­tu kri­tiik­ki tuot­taa tehok­kaam­paa tulosta.

  53. Demo­kra­tias­ta. Wiki­pe­dian mukaan demo­kra­tial­le ei ole ylei­ses­ti hyväk­syt­tyä mää­ri­tel­mää. Edus­ta­vat­ko joku/jotkut seu­raa­vis­ta esi­mer­keis­tä kes­kus­te­li­joi­den mie­les­tä demokratiaa?

    Val­tios­sa on 10 kansalaista.
    A)Yhdeksän päät­tää tap­paa yhden
    B)Yhdeksän päät­tää sosia­li­soi­da yhden omaisuuden
    C)Yhdeksän päät­tää ettei yksi saa syö­dä sieniä
    D)Yhdeksän päät­tää ettei kukaan saa syö­dä sieniä

    Miten mää­rit­te­li­sit­te demokratian?

  54. Vää­rin äänes­tet­ty! Hei­di Hau­ta­la voi­si lausua jotain kipak­kaa, vähän niin kuin teki nyt hal­li­tuk­sen nimis­sä Venä­jän osalta.

  55. Schwa,

    Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta on poliit­ti­nen elin, ja sen lausun­to­jen­kin voi olet­taa ole­van poliit­ti­sia. (Vali­tettvs­ti Suo­mes­sa ei ole perus­tus­la­ki­tuo­miois­tuin­ta.) Jos ymmär­sin oikein, sanoit että tul­kin­ta lais­ta oli­si se, että perus­tus­la­kia ei tar­vit­si­si muut­taa EU:sta erot­taes­sa. Tul­kit­sin perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan mut­kik­kaan lauseen toi­sin. Paras seli­tyk­se­ni on se, että valio­kun­ta halusi (ehkä hie­man pii­lo­tel­len) sanoa, että perus­tus­lain muu­tos vaa­di­taan jo nyt (kos­ka EU mai­ni­taan jo toi­ses­sa koh­das­sa), ja tuos­sa mie­les­sä menet­te­ly­ta­pa ei muu­tu, vaan muu­tok­sia vaa­dit­tai­siin myös EU-jäse­nyy­den perus­tus­la­kiin kir­jaa­mi­sen jälkeen.

    Semen­toin­ti­kom­men­teis­sa­si hyp­pä­sit puhu­maan EU:sta eroa­mi­ses­ta. Minä puhuin vain perus­tus­lain sisäl­lös­tä, ja sii­tä, että joku halu­aa sin­ne jotain, mitä joku toi­nen ei halua, ja sii­tä, että tuo teko näyt­täi­si ole­van semen­toin­tia sii­nä mie­les­sä kuin sen määrittelin.

  56. Liik­ku­vat äänes­tä­jät ovat demo­kra­tian kulmakivi!

    Mitä olet­te rou­vat ja her­rat, nei­te­jä ja poi­kia unoh­ta­mat­ta, miel­tä tuos­ta yllä ole­vas­ta huudosta?

    Ps. Kii­tok­set Osmo, että olet jul­kais­sut link­ke­jä blo­gii­ni, vaik­ka en ole saa­nut kom­ment­te­ja, niin onhan se kiva että jot­kut käy­vät välil­lä vilkuilemassa.

  57. Tar­ken­nus edel­li­seen. Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta sanoi: “Euroo­pan unio­niin viit­taa­vien sään­nös­ten enna­kol­li­nen muut­ta­mi­nen tai kumoa­mi­nen ei oli­si edel­ly­tyk­se­nä eroa­mi­sel­le”, joten sen tul­kin­nan mukaan perus­tus­lain muut­ta­mi­nen voi­si tapah­tua eroa­mi­sen jälkeen.

  58. Ongel­ma näis­sä tasa-arvo­hank­keis­sa on kui­ten­kin se, ettei se kos­kaan kos­ke­ta näi­tä “tasa-arvo­hank­kei­ta” suit­sut­ta­via itse­ään. Sinän­sä kan­na­tet­ta­vien tasa-arvo­pro­jek­tien mak­sa­jia ovat aina ihan muut.”

    Näin on, Sak­sa­kin on muut­tu­nut osit­tain hal­pa­työ­maak­si ja sen on saa­vut­ta­nut pie­ni­tu­lois­ten mää­räs­sä USA:n eli pie­ni­tu­loi­sim­mat ovat EU:n menes­tyk­sen mak­sa­jia eli EU on hyvä­tu­lois­ten pro­jek­ti, joka siir­tää hyvä­tu­lois­ten tap­piot köy­hien maksettavaksi

    Sel­vä uusfeodaaliyhteisö

    Kuun­te­len juu­ri Katai­sen höpö­tys­tä Krei­kan tuke­mi­ses­ta : Kreik­ka pitäi­si tukea velkasaneerauksessa,koska se on lai­na­boi­ko­tis­sa. Argen­tii­na kui­ten­kin nousi ilman mui­den tukea ja oli lainaboikotissa.Vuoteen 2005 men­nes­sä Argen­tii­na oli vah­vis­tu­nut ja kyke­ni sopi­maan vel­ka­jes­te­lys­tä suu­rim­mak­si osak­si ja pala­si nor­maa­leil­le lainamarkkinoille.
    Kaik­ki ilman ulko­puo­lis­ta apua

    Tämä­kin todis­taa, että mei­tä vedä­te­tään Kuten Katai­sen jutut­kin osoittavat

  59. Timo H, eli sun perus­te­lu on että ne hal­li­tuk­sen tyy­pit tun­tee toi­sen­sa ja siten ohjai­lee suu­ruus­luok­kaa tuhat­ta ihmis­tä jot­ka tekee toi­mi­tus­työ­tä YLEl­le, Almal­le ja Sano­mil­le? Ilmei­ses­ti jul­ki­nen rii­te­ly YLEn rahoi­tuk­ses­ta onkin vain sumu­ver­ho ja se moni­käyt­tö­fo­lioon kää­rit­ty kol­mas ilta­päi­vä­leh­ti kiel­le­tään elintarvikkeena.

    Eikö­hän tää ollut täs­sä ja yhdyn Pedron mietteisiin.”

    Tpyy­luo­ma kom­men­toi yleen­sä sen ver­ran fik­sus­ti että väi­tän täs­sä ole­van mal­lie­si­merk­ki tahal­li­ses­ta vää­ri­nym­mär­tä­mi­ses­tä. Ei tar­vi­ta kun kou­ral­li­nen oikei­ta ihmi­siä teke­mään leh­den “lin­ja” sel­väk­si kai­kil­le työn­te­ki­jöil­le. Mitään tuhan­sien hen­ki­lö­koh­tais­ta ohjai­lua ei tarvita. 

    Sitä­pait­si tämä­hän on kaik­kien näh­tä­vis­sä, 12 vuo­tias­kaan ei keh­tai­si väit­tää suu­rim­pien leh­tien lin­jaa tas­a­puo­li­sik­si esim hal­la-ahoa tai pak­ko­ruot­sia kos­ke­vis­sa jutuissa.

    btw. Sala­liit­to-hör­hö-kort­ti alkaa rin­nas­tua net­ti­kes­kus­te­luis­sa nat­si korttiin.

  60. Lii­an Vanha
    Mikä saa sinut väit­tä­mään, ettei IMF rahoit­ta­nut Argentiinaa?”

    Vuo­den 2002 yksi­puo­li­sen vel­ka­sa­nee­rauk­sen jäl­keen ei rahoit­ta­nut, ennen kuin taas 2005 jäl­keen eli 2002–2005 Argen­tii­na sai tul­la omillaan.Ennen vuot­ta 2002 IMF kyl­lä kaa­toi rahaa säk­ki­kau­pal­la sin­ne , aivan kuten EU Kreikkaan.

    Juha Soi­ni­nen on teh­nyt hyvän sel­vi­tyk­sen, mut­ta IMF:n tues­ta 2002–2005 ei ole mai­nin­taa . Muu­ta­mas­ta muus­ta luke­mas­ta­ni artik­ke­lis­ta sain käsi­tyk­sen, että Argen­tii­na oli tuon ajan sul­jet­tu­na kan­sain­vä­li­sil­tä lai­na­mark­ki­noil­ta, IMF mukaanluettuna
    Vuon­na 2005 Argen­tii­na sai sovit­tua suu­ren osan velois­taan eli mak­soi vain mur­to-osan aikai­sem­mas­ta velkakuormastaan

    Vas­tik­keet­to­mas­ta avus­tuk­ses­ta­kaan ei löy­dy viitteitä

  61. AM kir­joit­ti 24.9.2011 kel­lo 17:21:
    “Mik­si Unka­ri on pää­ty­nyt täl­lai­seen tilan­tee­seen? Kai sii­hen täy­tyy jotain syi­tä­kin olla.”

    Myö­häs­ty­nee­nä yksi vas­taus­yri­tys, kun maas­ta jotain tie­dän. Poin­tit aika­jär­jes­tyk­ses­sä, ei tärkeysjärjestyksessä. 

    1. Unka­ris­ta tuli, kapi­noi­tu­aan itsen­sä 1867 kak­sois­mo­nar­kian toi­sek­si “her­ra­kan­sak­si”, alu­eel­li­nen suur­val­ta. Se sor­ti vähem­mis­tö­kan­so­ja pahem­min kuin Itä­val­ta omas­sa puo­lik­kaas­saan. Useil­la on yhä illuusioi­ta “kan­sal­li­ses­ta suu­ruu­des­ta”. Ei kai mones­sa maas­sa näe — muu­ten muka­vil­la ihmi­sil­lä — auton taka­pus­ku­ris­sa tar­ro­ja, jois­sa on 1918 rajat? 

    2. Kada­rin “gulas­si­kom­mu­nis­mi” lah­joi ihmi­siä län­si­ve­lal­la. Todel­li­nen elin­ta­so ei Unka­ris­sa 80-luvul­la ollut yhtä kor­kea kuin esi­mer­kik­si Tsek­kos­lo­va­kias­sa mut­ta län­si­tuot­tei­ta oli kaik­kial­la kau­pan. Maa oli myös vapaam­pi ‑tai aina­kin kuril­taan löy­sem­pi — kuin muut itä­blo­kin maat. 

    3. Kipe­ää lähi­his­to­ri­aa ei kos­kaan käsi­tel­ty kun­nol­la. Kada­ril­la oli sinän­sä vii­sas slo­gan “kan­san­nousu unoh­de­taan, se joka ei ole mei­tä vas­taan, on mei­dän puo­lel­lam­me”. Tämä Ver­hot eteen-peri­aa­te laven­net­tiin arjes­sa myös sota-aikaan ja Hort­hyn kau­teen. Tas­a­puo­lis­ta sinänsä:/

    4. Muun muas­sa nämä teki­jät aiheut­ti­vat monil­le unka­ri­lai­sil­le illuusion sii­tä, miten erin­omai­nen maa heil­lä on (aina ollut­kaan) ja miten hyvin asiat itä­blo­kin sor­rut­tua oli­si­vat­kaan. Eri­to­ten “junt­tei­hin naa­pu­rei­hin” ver­rat­tu­na. Ei huo­mat­tu, että jo gulas­si­kom­mu­nis­min suh­teel­li­nen hyvin­voin­ti oli savijaloilla.

    5. Itä­blo­kin sor­rut­tua Unka­ri sai hyvin län­si­mai­sia sijoi­tuk­sia, sijain­tin­sa takia, mut­ta myös sik­si että he oli­vat har­joi­tel­leet dii­laa­mis­ta jo Kada­rin aika­na. Vel­kaa uskal­let­tiin ottaa reippaasti.

    6. Joten illuusios­sa elä­mi­nen jat­kui. Tosin kaik­ki eivät pääs­seet osal­li­sik­si. Siir­ty­mä­ta­louk­sien tavan­omai­set häviä­jät näkyi­vät jo: elä­ke­läi­set ja savu­piip­pu­teol­li­suu­den työn­te­ki­jät. Sekä romanit.

    7. Lopul­ta — epä­tie­teel­li­ses­ti sanot­tu­na — kupla puh­ke­si. Sen aiheut­ta­ma kiuk­ku nos­ti val­taan oikeis­ton, joka para­dok­saa­li­ses­ti on (säi­keen muo­ti­sa­nal­la ilmais­tu­na) semen­toi­nut pait­si omaa val­taan­sa, myös van­haa (talous)poliittista kulttuuria.

  62. Mis­tä ihmees­tä Mul­lah-Aho­lai­set ovat saa­neet pää­hän­sä, että leh­tien ja mui­den medioi­den pitäi­si olla tas­a­puo­li­sia (mitä se sit­ten tarkoittaakaan)? 

    Johan nyt perus­kou­lus­sa ope­te­taan, että eri leh­dil­lä on oma lin­jan­sa ja poliit­ti­nen suun­tan­sa. Joil­la­kin leh­dil­lä (Dema­ri) lin­ja käy ilmi leh­den nimes­tä, joil­la­kin (Hesa­ri) pää­kir­joi­tuk­sis­ta. Tämän huo­maa­mi­seen ei pal­jon älliä tarvita. 

    Jos ole­mas­sao­le­vien leh­tien lin­ja ei miel­ly­tä, on syy­tä perus­taa oma leh­ti. Ei leh­den perus­ta­mi­nen vai­kea­ta ole. Jos hom­ma­foo­ru­mi­lai­set kukin sijoit­tai­si­vat vaik­ka 5000 euroa ja teki­si­vät hie­man tal­koo­työ­tä ja jät­täi­si­vät para­noi­an­sa ja sala­liit­to­teo­rian­sa puo­lek­si vuo­dek­si pajal­le, niin johan oli­si Suo­mes­sa uusi — ja arva­ten­kin tas­a­puo­li­nen kuten Hom­ma-foo­ru­mi nyky­ään — lehti.

    Eikun hom­miin vaan siel­lä Hommassa.

  63. Libe­raa­li kan­sai­nyh­tei­sö ei voi­kaan kes­tää niin pit­kään jos jot­kut kan­sa­lai­set ovat val­mii­ta hyväk­sy­mään kol­lek­ti­vis­ti­sen poliit­ti­sen ja talou­del­li­sen järjestyksen.

    Ainoa kuvi­tel­ta­va vaih­toeh­to sil­le on se, että yksit­täi­set kan­sa­lai­set ovat riit­tä­väs­ti aseis­tau­tu­nei­ta vas­tus­tu­maan itse­mää­rää­mi­soi­keu­den loukkauksia.

    Todel­li­suu­des­sa asia ei ole ihan noin yksin­ker­tai­nen. Käy­tän­nös­sä yksit­täi­sen kan­sa­lai­sen aseel­li­suu­del­la ei ole mitään vai­ku­tus­ta. Jos ammut ulos­ot­to­mie­hen tai estät ulos­ot­to­toi­mi­tuk­sen aseel­li­ses­ti, sinut nou­taa riit­tä­vän vah­vas­ti aseis­tet­tu ja tar­koi­tuk­seen kou­lu­tet­tu polii­sin ryh­mä. Lop­pu­tu­lok­se­na on mah­dol­li­ses­ti ruu­mii­ta, mut­ta toden­nä­köi­ses­ti yksi­kään niis­tä ei ole poliisi. 

    Jos sinul­la on kave­rei­ta niin pal­jon, että polii­sin voi­ma­va­rat eivät rii­tä, tulee pai­kal­le riit­tä­vä mää­rä ase­voi­maa. Käy­tän­nös­sä vas­ta oman armei­jan perus­ta­mi­nen antaa suo­jan “kol­lek­ti­vis­mia” vas­taan, mut­ta tämä edel­lyt­tää val­tio­ta­son resurs­se­ja ja käy­tän­nös­sä “kol­lek­ti­vis­mia”.

    Yksi­tyi­sen omai­suu­den louk­kauk­set ovat myös aika vai­kei­ta. Esi­mer­kik­si Unka­rin valuut­ta­luot­to­lain tapauk­ses­sa pank­ke­ja käs­ket­tiin käyt­tä­mään tiet­tyä valuut­ta­kurs­sia. Jos ne eivät tot­te­le, nii­den lii­ke­toi­min­ta lak­kaa, kun yhteis­kun­ta peruut­taa toi­mi­lu­van. Kukaan ei tee bis­nes­tä toi­mi­lu­vat­to­man pan­kin kans­sa. Aseel­li­sel­la kiel­täy­ty­mi­sel­lä ei oli­si mer­ki­tys­tä edes sen ver­taa kuin ulos­o­ton vas­tus­ta­mi­ses­sa. Se, voi­si­ko pank­ki puo­lus­taa kont­to­ri­aan, on mer­ki­tyk­se­tön­tä, jos se oli­si jo men­nyt kon­kurs­siin. Tähän ei voi­si vai­kut­taa kuin sil­lä, että pan­keil­la oli­si kyky kaa­pa­ta val­ta Unka­rin edus­kun­nal­ta ja aset­taa tilal­le hal­li­tus, joka muut­tai­si lakia. Oli­si­ko tämä mie­les­tä­si toi­vot­ta­va tilanne?

  64. Timo H
    Sitä­pait­si tämä­hän on kaik­kien näh­tä­vis­sä, 12 vuo­tias­kaan ei keh­tai­si väit­tää suu­rim­pien leh­tien lin­jaa tas­a­puo­li­sik­si esim hal­la-ahoa tai pak­ko­ruot­sia kos­ke­vis­sa jutuissa.

    Yksi­tyis­ten leh­tien ei tar­vit­se olla tas­a­puo­li­sia. Leh­dil­lä saa olla toi­mi­tuk­sel­li­nen linja.

    Pap­pa­rai­nen
    yllä kan­sa tie­tää ja demo­kra­tia ei toi­mi. Sveit­si­läi­nen suo­ra demo­kra­tia voi­si toi­mia paremmin.
    Täl­löin mm. maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka jär­ke­vöi­tyi­si, kehi­tys­a­pu supis­tui­si oikeal­le tasol­leen ja pak­ko­ruot­si poistuisi.

    …sekä ampu­ma-aseet kiel­let­täi­siin ja homo­lii­tot sallittaisiin.

  65. Liik­ku­vat äänes­tä­jät ovat demo­kra­tian kulmakivi!

    Vain sil­tä osin kuin äänes­tys­pää­tös teh­dään asia­pe­rus­tein. Muut ovat juok­su­hiek­kaa yhteis­kun­nan jal­ko­jen alla.

  66. Uscha­now: “Kukaan ei tun­nu huo­maa­van, että nämä kak­si argu­men­taa­tio­lin­jaa ovat ris­ti­rii­das­sa keskenään.”

    Juu, onhan se sel­vää, että mikä­li kriit­ti­set kom­men­taat­to­rit eivät synk­ro­noi näke­myk­si­ään ennen kir­joit­ta­mis­taan Oden pals­tal­le, he ovat myös yksi­löi­nä ris­ti­rii­tai­sia, ellei­vät perä­ti kaksinaismoraalisia.

  67. Tuos­ta EU:n jäse­nyy­den mai­nit­se­mi­ses­ta perus­tus­lais­sa huo­maut­tai­sin, että se on peri­aat­tees­sa asial­lis­ta. Tosia­sia on, että EU:n perus­so­pi­muk­set ovat olleet vuo­des­ta 1995 perus­tus­lain tasoi­sia sää­dök­siä ja ne on hyväk­syt­ty perus­tus­la­kia muut­ta­vi­na val­tio­so­pi­muk­si­na samaan tapaan kuin mm. rauhansopimukset.

    Kysy­mys sii­tä, mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä Suo­men tuli­si ero­ta Euroo­pan unio­nis­ta, jos täl­lai­nen tilan­ne oli­si ajan­koh­tai­nen, on var­sin mie­len­kiin­toi­nen. Peri­aat­tees­sa kan­sain­vä­li­sen oikeu­den näkö­kul­mas­ta ero on mah­dol­li­nen vain sopi­mus­jär­jes­te­lyl­lä, sil­lä Suo­men on kv. oikeu­den mie­les­sä nou­da­tet­ta­va sopi­mus­vel­voit­tei­taan. Suo­mi on tähän men­nes­sä irti­sa­no­nut yksi­puo­li­ses­ti vain yhden perus­tus­lain sää­tä­mis­jär­jes­tyk­ses­sä sol­mi­tun val­tio­so­pi­muk­sen: Parii­sin rau­han­so­pi­muk­sen III eli soti­laal­li­sia mää­räyk­siä kos­ke­van osan. Tämä sopi­mus irti­sa­not­tiin pre­si­den­tin val­tio­neu­vos­tos­sa teke­mäl­lä ilmoi­tuk­sel­la, siis ilman ulko­mi­nis­te­riön suo­rit­ta­maa valmistelua.

    Ennak­ko­ta­pauk­se­na on siis se, että edus­kun­nan rati­fioi­ma perus­tus­lain­luon­tei­nen sopi­mus voi­daan pre­si­den­tin ja val­tio­neu­vos­ton yhtei­sel­lä pää­tök­sel­lä irti­sa­noa ilman edus­kun­nan myö­tä­vai­ku­tus­ta, kun se “on menet­tä­nyt mer­ki­tyk­sen­sä”. Jos EU:sta erot­tai­siin, tämä oli­si epäi­le­mät­tä tilan­ne ja ero tapah­tui­si val­tio­neu­vos­ton ja pre­si­den­tin anta­mal­la ilmoituksella.

    Sihen, mikä mer­ki­tys perus­tus­lain lauseel­la “Suo­mi on Euroo­pan Unio­nin jäsen”, oli­si täs­sä tilan­tees­sa, saa­daan osviit­taa yhdis­ty­soi­keu­des­ta. Yhdis­tys­ten sään­nöt ovat täyn­nä vas­taa­via kes­kus­jär­jes­tö­jä­se­nyys­koh­tia, mut­ta ne eivät sil­ti rajoi­ta yhdis­tyk­sen oikeut­ta ero­ta kes­kus­jär­jes­tös­tä. Perus­tus­lain vas­taa­va koh­ta on näh­däk­se­ni saman­lai­nen sito­vuut­ta vail­la ole­va deklaraatio.

  68. Eras­to­te­nes aleksandrialainen,

    Mie­len­kiin­toi­nen tul­kin­ta. Tuos­sa Parii­sin rau­han­so­pi­muk­sen tapauk­ses­sa voi ehkä aja­tel­la, että sil­loin, kun jos­tain asias­ta on laa­ja kon­sen­sus, pre­si­dent­ti voi irti­sa­noa sopi­muk­sen. Perus­tus­la­ki (tai sen tapaan sää­de­tyt asiat) siis saatt­vat suo­ja­ta Suo­men sisäi­siä peli­sään­tö­jä täy­si­mää­räi­ses­ti, mut­ta eivät Suo­men ulkoi­sia suhteita.

    Nykyi­siä EU-peli­sään­tö­jä voi­si yrit­tää tul­ki­ta niin, että pää­mi­nis­te­ri hoi­taa EU-asiat, mut­ta itse EU-jäse­nyys on pre­si­den­tin asia, ja sik­si pre­si­dent­ti voi­si sen irti­sa­noa (ei kai pääministeri).

    Tilan­ne muut­tui­si var­maan­kin kovas­ti, jos eroa­mi­nen oli­si poliit­ti­nen kiis­ta­ky­sy­mys. Eron vas­tus­ta­jat ehkä vaa­ti­si­vat sil­loin perus­tus­lain mukais­ta pää­tök­sen­te­ko­me­net­te­lyä. Pre­si­den­tin oikeus irti­sa­noa sopi­mus voi­tai­siin kyseenalaistaa.

    Se että jon­kin sopi­muk­sen ole­mas­sao­lo ja kes­kei­nen roo­li kir­ja­taan kon­kreet­ti­ses­ti (ei vain viit­tee­nä mui­den asioi­den yhtey­des­sä) perus­tus­la­kiin antaa olet­taa, että tuon teks­tin lisäyk­sel­lä kysei­nen asia halu­taan aset­taa perus­tus­lain­omai­seen, muut­tu­mat­to­maan ja suo­jat­tuun asemaan.

    Parii­sin rau­han­so­pi­mus oli ehkä enem­män pak­ko, joka piti hyväk­syä perus­tus­lain sää­tä­mis­jär­jes­tyk­ses­sä sik­si, että se oli niin vaka­va nega­tii­vi­nen asia. EU-jäse­nyy­den sta­tus on toi­nen, ja sitä ollaan nyt ott­mas­ta omas­ta halus­ta perus­tus­la­kiin, ei (aina­kaan soti­laal­li­sen) ulkoi­sen pai­nos­tuk­sen alla.

    Kun tähän lisä­tään vie­lä se, että perus­tus­la­ki­asiois­sa meil­lä tul­kin­to­ja tekee perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta, joka saat­taa venyt­tää tul­kin­taa tar­vit­taes­sa aina hau­a­maan­sa suun­taan (vii­me­ai­kai­set kan­na­no­tot ovat mie­les­tä­ni olleet hie­man “tilan­teen mukaan jous­ta­via”), voi­si arva­ta, että EU-eron tul­les­sa ajan­koh­tai­sek­si, kysy­mys­tä ei hei­tet­täi­si pre­si­den­til­le rat­kais­ta­vak­si, vaan poliit­ti­nen peli pelat­tai­siin lop­puun asti. Poliit­ti­nen kon­sen­sus siis vaa­dit­tai­siin ennen pre­si­den­tin ilmoi­tus­ta, ehkä perus­tus­lain muut­ta­mi­sen tyyliin.

    Tilan­ne on mie­len­kiin­toi­nen sik­si­kin, että nämä tul­kin­nat Suo­men ulkoi­sis­ta suh­teis­ta ja nii­den sito­vuu­des­ta aset­tai­si­vat perus­tus­lain eri koh­dat eri ase­maan. Toi­sil­la koh­dil­la oli­si täy­si perus­tus­lain muo­dos­ta­ma suo­ja, mut­ta EU-jäse­nyys oli­si vain koru­lause, joka läh­ti­si perus­tus­lais­ta pois pre­si­den­tin ilmoi­tuk­sel­la. Tus­kin asia hoi­tui­si aivan näin.

    Minus­ta näyt­tää sil­tä, että Suo­men toi­min­ta­ta­vat ja näi­tä asioi­ta kos­ke­vat sään­nöt eivät ole vakiin­tu­nei­ta, vaan eroin­non seruauk­se­na oli­si sel­ke­ää sel­väs­ti epä­mää­räi­sem­pi poliit­ti­nen sot­ku, jos­sa etsit­täi­siin sopi­via seli­tyk­siä, joil­la vali­tut menet­te­ly­ta­vat voi­tai­siin oikeut­taa ja selit­tää par­hain päin (vähän kuin ERVV:n perus­ta­mi­nen Luxmburgiin).

  69. vts: ” — - — Edus­ta­vat­ko joku/jotkut seu­raa­vis­ta esi­mer­keis­tä kes­kus­te­li­joi­den mie­les­tä demokratiaa?

    Val­tios­sa on 10 kansalaista.
    A)Yhdeksän päät­tää tap­paa yhden
    B)Yhdeksän päät­tää sosia­li­soi­da yhden omaisuuden
    C)Yhdeksän päät­tää ettei yksi saa syö­dä sieniä
    D)Yhdeksän päät­tää ettei kukaan saa syö­dä sieniä
    — - — ”

    A, C, D eivät sel­väs­ti­kään ole oikein.

    B voi olla­kin. Nimit­täin jos yksi hen­ki­lö omis­taa sano­kaam­me 90 % val­ta­kun­nan koko varal­li­suu­des­ta ja lisäk­si hänel­lä on peril­li­siä (siis muut kuin nämä eivät pää­se jaol­le ko. hen­ki­lön kuol­les­sa­kaan) … sil­loin minus­ta on erit­täin oikein, koh­tuul­lis­ta ja kan­san­val­tais­ta toteut­taa suun­ni­tel­ma B.

  70. Vil­le Komsi:

    A, C, D eivät sel­väs­ti­kään ole oikein.
    B voi ollakin. 

    Kysy­mys ei tain­nut olla, ovat­ko ne oikein, vaan ovat­ko ne demo­kra­ti­aa. Luon­nol­li­ses­ti kaik­ki niis­tä on sub­jek­tii­vi­ses­ti “oikein”, jos noin suu­ri enem­mis­tö nii­tä kan­nat­taa. Panin sanan oikein lai­naus­merk­kei­hin sik­si, että sil­le toi­sin kuin demo­kra­tial­le ei oikein voi mitään mää­ri­tel­mää antaa. Jokai­nen voi siis esit­tää kan­to­ja sii­tä, mikä on oikein, mut­ta tätä ei voi tes­ta­ta miten­kään, kos­ka meil­lä ei ole mitään objek­tii­vi­sen oikean mit­ta­ria. Sen sijaan mei­dän on mah­dol­lis­ta mää­ri­tel­lä se, mitä demo­kra­tia tarkoittaa. 

    Demo­kraat­ti­sil­la pro­ses­seil­la teh­dyil­lä pää­tök­sil­lä on toteu­tet­tu noi­ta kaik­kia. Val­tiot ovat demo­kraat­ti­ses­ti otta­neet käyt­töön kan­sa­lais­ten­sa teloi­tuk­sia sal­li­via lake­ja ja pan­neet nii­tä myös täy­tän­töön, myös Suomi. 

    Ihmis­ten omai­suuk­sia on sosia­li­soi­tu aina­kin vero­tuk­sen muo­dos­sa. Koko omai­suu­den demo­kraat­ti­ses­ti pää­te­tys­tä sosia­li­soin­nis­ta ei minul­la tosin ole tie­toa, mut­ta var­maan sitä­kin jos­sain on tapahtunut. 

    Huu­maa­vien ainei­den käyt­töä (esim. tiet­ty­jen sie­nien syön­tiä) on rajoi­tet­tu sekä kai­kil­ta että tie­tyl­tä osal­ta kan­saa (yleen­sä nuoret). 

    Minus­ta demo­kra­tia yksin ei miten­kään takaa, että asiat mene­vät “oikein”. Jot­ta enem­mis­tön mie­li­val­lal­ta väl­ty­tään, tar­vi­taan sekä yksi­lön että vähem­mis­tön oikeuk­sia suo­jaa­via sään­nök­siä. Noi­ta vähem­mis­tö­suo­jia on Suo­mes­sa koh­tien A ja B (hen­ki ja omai­suus) suh­teen, mut­ta ei sen suh­teen, että sai­si pan­na suu­hun­sa, mitä iki­nä huvit­taa­kin. Tie­ten­kään vähem­mis­tö­suo­jat­kaan eivät toi­mi esi­mer­kin kokoi­sen enem­mis­tön (90%) val­li­tes­sa, mihin kai tämä Osmon alku­pe­räi­nen pos­taus liittyikin.

  71. Toi­sil­la koh­dil­la oli­si täy­si perus­tus­lain muo­dos­ta­ma suo­ja, mut­ta EU-jäse­nyys oli­si vain koru­lause, joka läh­ti­si perus­tus­lais­ta pois pre­si­den­tin ilmoi­tuk­sel­la. Tus­kin asia hoi­tui­si aivan näin.

    Tilan­ne on mie­les­tä­ni taval­laan päin­vas­tai­nen: EU-jäse­nyys on val­tiom­me ole­mas­sao­loa ja iden­ti­teet­tiä mää­rit­tä­vä perus­ta­van laa­tui­nen teki­jä. Suo­mi ei voi ero­ta Euroo­pan unio­nis­ta (eikä se oli­si toi­vot­ta­vaa­kaan) mis­sään olo­suh­teis­sa niin kau­an kuin unio­ni on toi­min­ta­ky­kyi­nen ja ole­mas­sa. Jos Suo­mi eroai­si yksi­puo­li­ses­ti unio­nis­ta, lop­pu­tu­lok­se­na oli­si toden­nä­köi­ses­ti jou­tu­mi­nen kan­sain­vä­li­sek­si paa­riak­si ja talou­den tuhou­tu­mi­nen, mah­dol­li­ses­ti jopa soti­laal­li­nen yhteen­ot­to. Ei siis todel­la­kaan jär­ke­vä toi­min­ta­suun­ta. Se, mil­lai­sel­la menet­te­lyl­lä täl­lai­nen kan­sal­li­nen itse­mur­ha pää­tet­täi­siin, on täy­sin aka­tee­mi­nen kysy­mys. Sel­lais­ta ei tul­la tekemään.

    Suo­men eroa­mi­nen unio­nis­ta on mah­dol­li­nen vain tilan­tees­sa, jos­sa unio­nil­la ei enää ole käy­tän­nön mer­ki­tys­tä. Täl­löin eroa­mi­seen liit­ty­vä pää­tök­sen­te­ko oli­si lähin­nä tosi­asioi­den tun­nus­ta­mis­ta ja kan­sal­li­nen etu oli­si teh­dä pää­tös nopeas­ti ja enna­koi­mat­to­mas­ti eli val­tio­neu­vos­ton ja pre­si­den­tin toi­men­pi­tee­nä. Muu­toin jokin ulko­val­ta voi­si hyö­dyn­tää epä­sel­vän tilan­teen. Lisäk­si yhteis­kun­nal­li­sen ilmas­ton pitäi­si olla sel­lai­nen, että eros­ta val­lit­si­si vah­va yhtei­sym­mär­rys. Muu­ten voi­si tul­la sisällissota.

  72. Samu­li Saa­rel­ma, jos vts:n tar­koi­tus oli vain osoit­taa, että “demo­kra­tia” on häi­ly­vä käsi­te vail­la yhtä aino­aa ja oike­aa, timan­tin­kir­kas­ta mää­ri­tel­mää, me emm­tus­kin voi­sim­me olla sii­tä enem­pää samaa miel­tä. Vain lap­sen­mie­li­set voi­vat kuvi­tel­la että sel­lai­nen kaik­kiin kysy­myk­siin vas­tauk­sen anta­va mal­li voi­si olla olemassa. 

    Sama pätee “lail­li­suu­teen”, sil­lä mikä­li laki ei pel­käs­tään julis­ta kei­sa­rin, joh­ta­jan tms. täy­del­lis­tä mie­li­val­taa (jol­loin epäil­ty­kin eri­mie­li­syys tai ikä­vän näköi­nen naa­ma riit­tää perus­teek­si mil­le tahan­sa ran­gais­tuk­sel­le) sil­loin laki väis­tä­mät­tä sisäl­tää har­kin­nan­va­rai­sia sään­nök­siä, siis sel­lai­sia joi­ta tuo­miois­tuin tul­kit­see. Kuten: mikä oli itse­puo­lus­tus­ta? Tai: mikä oli hätä­var­je­lua ja mikä sen lii­oit­te­lua? Jne.

    Kos­ka siis lain sisäl­töä­kään — joka esi­mer­kin­omai­ses­ti täs­men­tyy tuo­miois­tuin­ten tul­kin­nois­sa ja ennak­ko­ta­pauk­sis­sa — ei voi­da täy­del­li­ses­ti enna­koi­da, ei ole mie­le­käs­tä yrit­tää mää­ri­tel­lä lail­li­suut­ta mil­lään ehdot­to­mal­la ja ikui­sel­la taval­la. Ja lie­nem­me täs­tä­kin yhtä mieltä.

    Joten ainoak­si kysy­myk­sek­si, jos­ta vts:n esi­merk­kien koh­dal­la voi­daan yrit­tää kes­kus­tel­la ylei­sel­lä ja ikui­sel­la tasol­la, jää minun käsit­tääk­se­ni etiik­ka eli “onko se oikein?”.

  73. Yksi­tyis­ten leh­tien ei tar­vit­se olla tasapuolisia.

    Ja sii­nä onkin suo­ma­lai­sen uutis­vies­tin­nän suu­ri puu­te. Var­sin­kin kun media­ken­tän jakaa kak­si suur­ta yksi­tyis­tä kon­ser­nia, joi­den lin­ja on sel­keäs­ti mones­sa asias­sa erit­täin oikeis­to­lai­nen ja omia etu­jaan aja­va, sekä Yle, jon­ka toki olles­sa jos­sain mää­rin hal­li­tus­ta mie­lis­te­le­vä toi­mii edes jon­kin­lai­se­na vas­ta­pai­no­na kau­pal­li­sel­le tiedon“välitykselle”.
    Jos­tain “kum­man” syys­tä ovat oikeis­to­lai­set tahot aja­mas­sa Yleä alas eri­lai­sin kes­ke­nään ris­ti­rii­tai­sin perustein.

    Leh­dil­lä saa olla toi­mi­tuk­sel­li­nen linja.

    Toi­mi­tuk­sel­li­nen lin­ja ja tas­a­puo­li­suu­den puu­te eli sel­keä puo­lu­eel­li­suus ovat eri asioita.
    Edel­li­ses­sä asiois­ta ker­ro­taan tas­a­puo­li­ses­ti kaik­ki oleel­li­set puo­let ja sit­ten ote­taan ker­ro­tun perus­teel­la toi­mi­tuk­sel­li­sen lin­jan mukai­ses­ti nii­hin kantaa.
    Jäl­kim­mäi­ses­sä taas teh­dään suur­ta vahin­koa teh­dään sil­lä, kun mer­kit­tä­väs­sä ase­mas­sa ole­va vies­tin käsit­te­lee joi­tain asioi­ta sel­vän yksi­puo­li­ses­ti tai jät­tää joi­tain asioi­ta koko­naan käsit­te­le­mät­tä — men­nen jopa niin pit­käl­le, että tie­toi­ses­ti tukah­dut­taa kes­kus­te­lua sen tiimoilta.

    Esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa tie­don­vä­li­tys meni ros­ka­ko­riin vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa, kun tas­a­puo­li­suus­vaa­ti­muk­set pois­tui­vat medial­ta. Syn­tyi Fox-pro­pa­gan­da­vies­tin, jon­ka välit­tä­mil­lä maa­il­man­ku­val­la ja “uuti­sil­la” ei ole juu­ri­kaan kos­ke­tus­pin­taa todellisuuteen.

    Jos val­lan­käyt­tä­jiä tosi­aan kiin­nos­tai­si­vat yhteis­kun­nal­li­set ongel­mat ja ihmis­ten oikeu­det, lakiin tuli­si tas­a­puo­li­suus­vaa­ti­muk­sia sekä mediao­mis­tus­ta, toi­mi­tus­kar­tel­li­soi­tu­mis­ta (vapaa­eh­toi­nen yhteis­työ uutis­ten tuot­ta­mi­ses­sa), uutis­toi­mis­to­jen tuot­ta­maa sisäl­töä ja sähkeiden/lehdistötiedotteiden suo­raa jul­kai­sua kos­ke­via pykäliä.
    Vii­mei­set kak­si vaa­ti­mus­ta saat­ta­vat vai­kut­taa höl­möil­tä mut­ta ovat tär­kei­tä, jot­ta kai­kis­sa vies­ti­mis­sä (mie­luus­ti mis­sään) ei suo­raan jul­kas­tai­si min­kään tahon tuot­ta­mia sähkeitä/uutisia/tiedonantoja uuti­si­na. Uutis­vä­li­nei­den pitäi­si pyr­kiä kai­va­maan nii­hin riip­pu­mat­to­mia taus­ta­tie­to­ja ja vah­vis­tuk­sia sekä tuot­ta­maan omaa ana­lyy­sia asiasta.

  74. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen kir­joit­ti: “Jos Suo­mi eroai­si yksi­puo­li­ses­ti unio­nis­ta, lop­pu­tu­lok­se­na oli­si toden­nä­köi­ses­ti jou­tu­mi­nen kan­sain­vä­li­sek­si paa­riak­si ja talou­den tuhou­tu­mi­nen, mah­dol­li­ses­ti jopa soti­laal­li­nen yhteenotto.”

    Soti­laall­nen yhteen­ot­to kuu­los­taa aika vah­val­ta lii­oit­te­lul­ta. Kai EU on vie­lä tois­tai­sek­si itse­näis­ten val­tioi­den liit­to eikä liit­to­val­tio. Suo­men jät­täes­sä EFTA:n ei tain­nut tapah­tua mitään kovin vaka­vaa soti­laal­li­sel­la rin­ta­mal­la. EU on hie­man tiu­kem­pi jär­jes­tö, mut­ta tus­kin aivan soti­laal­li­seen uhkaan saak­ka sekään. Yhdys­val­lois­sa liit­to­val­tion hajoa­mi­suh­ka joh­ti sisäl­lis­so­taan, mut­ta se nyt oli liit­to­val­tio, ja ajat ovat nyt ehkä hie­man toi­set. Val­tiois­ta eroon pyr­ki­vät alu­eet ovat kyl­lä aiheut­ta­neet sotia vii­me vuo­si­na­kin, mut­ta kuten jo sanoin, kai Suo­mi tul­ki­taan vie­lä itse­nää­i­sek­si val­tiok­si, jol­la on eri­näi­siä kan­sain­vä­li­siä sopimuksia.

    Otta­mat­ta kan­taa sii­hen, pitäi­si­kö Suo­men jos­kus tule­vai­suu­des­sa ero­ta EU:sta, pitää kai olet­taa, että tuos­sa tilan­tees­sa Suo­mel­la oli­si näkö­pii­ris­sään jotain, min­kä se kat­soi­si itsel­leen parem­mak­si kuin jäse­nyys EU:ssa. Talou­den tuhou­tu­mi­sen olet­ta­ma perus­tuu kai enem­män sii­hen, että pää­tös oli­si vää­rä kuin sii­hen, etä eroa­mi­nen sinän­sä (ehkä jär­ke­vä) tuhoai­si talouden.

    Kan­sain­vä­li­sek­si paa­riak­si jou­tu­mi­nen ei myös­kään kuu­los­ta kovin toden­nä­köi­sel­tä. Jos on perus­teet, niin on perus­teet. Gröön­lan­ti jät­ti EU:n, mut­ta en ole havain­nut mitään kos­to­mie­lia­laa tai paa­riak­si tuo­mit­se­mis­ta. EU ei myös­kään tuo­mit­se Nor­jaa ja Sveitsiä.

  75. Vil­le Kom­si, voim­me toki kes­kus­tel­la sii­tä, onko joku oikein, mut­ta tämä ei kyl­lä auta vas­taa­maan sii­hen vts:n alku­pe­räi­seen kysy­myk­seen, mikä on demo­kra­ti­aa. Nämä käsit­teet eivät ole tois­ten­sa syno­nyy­me­jä, vaik­ka usein eten­kin pro­ba­gan­das­sa käy­te­tään sitä aja­tus­ta, että mikä tahan­sa, mil­le voi­daan lyö­dä lei­ma “demo­kra­tia”, on oikein.

    Ja mitä tuo­hon “oike­aan” nii­den esi­merk­kien valos­sa tulee, niin ellet usko johon­kin abso­luut­ti­seen Juma­lan tms:n aset­ta­maan oike­aan, niin on tur­vau­dut­ta­va sii­hen, mitä ihmi­set ovat asiois­ta miel­tä. Ja jos siis yhdek­sän kym­me­nes­tä on jotain miel­tä oikeas­ta, niin näi­den kan­to­jen ohit­ta­mi­nen tuos­ta vaan on aika­mois­ta itse­var­muut­ta ja ehkä yli­mie­li­syyt­tä­kin sii­tä, että itse on oikeassa. 

    Nyt on siis kysyt­tä­vä, mihin perus­tat alku­pe­räi­sen kan­ta­si (B voi olla oikein, mut­ta muut eivät)? Jos se on vain ja ainoas­taan sinun mie­li­pi­tee­si, niin onko jokin syy, mik­si yhteis­kun­nan pitäi­si nou­dat­taa sitä enem­män kuin jotain mui­ta mielipiteitä?

  76. Heh heh. Monet tääl­lä Suo­mes­sa eivät ymmär­rä unka­ri­lais­ten elin­ta­son muu­tok­ses­ta mis­sä unka­ri­lai­set eli­vät n. 1970 luvul­ta läh­tien nykyi­seen ver­rat­tu­na. Ja kuten on myös käy­nyt mui­den Sak­san ymä­rä­rys­val­to­jen. Elin­ta­sot nois­sa mais­sa ovat nous­seet erit­täin kor­keal­le. Eli nois­sa mais­sa on elin­ta­so nous­sut kohis­ten kun DDR:n aika jätti.

    Onkin suo­ma­lais­ten näke­mys­ten kan­nal­ta käy­nyt niin, että me tääl­lä Suo­mes­sa olem­me kur­jis­tu­mas­sa kun taas Unka­rin kan­sa KESKI-EUROOPAN sydä­mes­sä ovat pää­se­mäs­sä van­haan his­to­rial­li­seen ase­maan­sa — johon oli­vat eta­bloi­tu­neet kau­an aikaa sit­ten ennen kuin tääl­lä Suo­mes­sa vie­lä “peru­na­pel­to­jen ääril­lä” puis­ta maa­han olim­me laskeutumassa.

    Tosin viro­lai­set ovat tul­leet hel­pot­ta­maan ase­maam­me kau­pan­käyn­tim­me ase­maa parantamaan.

  77. Samu­li Saa­rel­ma: ” Vil­le Kom­si, voim­me toki kes­kus­tel­la sii­tä, onko joku oikein, mut­ta tämä ei kyl­lä auta vas­taa­maan sii­hen vts:n alku­pe­räi­seen kysy­myk­seen, mikä on demo­kra­ti­aa. Nämä käsit­teet eivät ole tois­ten­sa syno­nyy­me­jä, vaikka — - — ”

    Luu­len­pa että olet käsit­tä­nyt minut niin vää­rin kuin yli­pään­sä on mah­dol­lis­ta. Joh­tuu­ko se minus­ta vai sinus­ta vai täh­tien asen­nos­ta, sitä en tiedä.

    Käsit­tääk­se­ni vts:n kysy­mys (“mitä demo­kra­tia on?”) oli reto­ri­nen ja tar­koi­tet­tu­kin osoit­ta­maan, ettei sii­hen — jär­ke­väs­ti aja­tel­tu­na — voi olla mitään yhtä ainoa­ta kai­kis­sa tilan­teis­sa ikui­ses­ti päte­vää vas­taus­ta. Ei aina­kaan niin, että sii­tä val­lit­si­si yksi­mie­li­syys. Ja täs­tä me kaik­ki kol­me käsit­tääk­se­ni olem­me yhtä miel­tä. Siis käsit­tääk­se­ni. Kor­jat­kaa kum­pi­kin, jos erehdyn.

    Tie­ten­kin voim­me yrit­tää mää­ri­tel­lä kan­san­val­lan — tai aset­taa sil­le vähim­mäi­seh­to­ja — kukin taval­lam­me. Voim­me jopa riit­tä­väl­lä poru­kal­la (tai riit­tä­vil­lä pys­syil­lä) kir­joit­taa jon­kin kek­si­mäm­me (tai jos­ta­kin löy­tä­mäm­me) mää­ri­tel­män osak­si perus­tus­la­kia. Sii­tä huo­li­mat­ta on vuo­ren­var­maa — sano­kaa minun sano­neen — että “ikuis­ta­kin” mää­ri­tel­mää (ja perus­tus­la­kia) muu­te­taan ennem­min tai myö­hem­min, kun vas­taan tulee lii­an pal­jon tai lii­an paho­ja ris­ti­rii­to­ja, tilan­tei­ta ja kysy­myk­siä, joi­ta ei ole osat­tu ennakoida. 

    Niin­hän käy myös “luon­non­la­eil­le” ja kai­kel­le, mitä tie­de käsit­te­lee. Kaik­kea jou­du­taan jos­kus tar­kis­ta­maan tai aina­kin tar­ken­ta­maan. Minun suu­rin toi­vo­muk­se­ni ihmis­kun­nal­le on, että se osai­si tar­kis­taa lake­jaan ja käsi­tyk­si­ään rau­hal­li­ses­ti. Jot­ta ei syn­tyi­si eikä tar­vit­tai­si sel­lais­ta val­lan­ku­mous­ta jon­ka jäl­keen ei ole elämää. 

    Kes­kus­te­lu­ky­ky ja var­sin­kin kuun­te­lu­ky­ky sekä tai­to aset­tua poik­ki­te­loin väki­val­lat­to­mas­ti (tai väki­val­taa ja sil­lä uhkaa­mis­ta mah­dol­li­sim­man pit­käl­le vält­täen) ovat avai­mia niin pien­ten kuin äärim­mäi­sen suur­ten­kin eri­mie­li­syyk­sien sovit­te­luun siten, että kaik­ki voi­vat elää vie­lä kiis­tan jälkeenkin. 

    Jot­ta vai­kut­tai­sin aka­tee­mi­sel­ta, voi­sin puhua para­dig­man muu­tok­ses­ta poli­tii­kas­sa. Eikä vain yhdes­tä vaan yhä uusis­ta, ennem­min tai myö­hem­min. Nii­tä on par’ai­kaa meneil­lään täl­lä täh­del­lä. Ja kuten jo vih­jai­sin, kyky sopeu­tu­mi­seen pitää lajim­me hen­gis­sä, mikään muu ei sii­hen rii­tä. Enkä tar­koi­ta sopeu­tu­mi­sel­la alis­tu­mis­ta, pikem­min­kin päinvastoin.

    En ole väit­tä­nyt kum­mas­ta­kaan käsit­tees­tä — “kan­san­val­las­ta” ja “oikeu­des­ta” — että ne oli­si­vat kiis­tat­to­mia, ikui­sia saa­ti minun mää­rät­tä­vis­sä­ni muis­ta piittaamatta. 

    Vali­tet­ta­vas­ti sanat ovat vain sano­ja. Niin­pä vaik­ka oli­sim­me suu­rel­la­kin jou­kol­la näen­näi­ses­ti yksi­mie­li­siä jos­ta­kin väit­tees­tä tai väit­tei­den rykel­mäs­tä, emme kos­kaan ole sitä ikui­ses­ti ja täy­del­li­ses­ti. Miten voi­sim­me? Aina jona­kin päi­vä­nä pal­jas­tuu, että olem­me ymmär­tä­neet sanat ja lauseet eri tavoin. Sel­lai­sia totuu­den het­kiä tulee vas­taan, ja sil­loin kat­so­taan kuka on son­ni ja kuka on tap­pa­ja­pel­le (“mata­dor”). Ollaan vihai­sia ja sor­mi suus­sa, kun aikai­sem­min ei ole huo­mat­tu että totuuk­sia on mon­ta. Tai sit­ten, ollak­se­ni kyy­ni­nen: ehkä totuuk­sia ei ole yhtä­kään — ehkä on vain itse­kun­kin kan­nal­ta muka­via seli­tyk­siä. Nii­tä sano­taan ideologioiksi.

    Jat­ku­vas­ti vään­ne­tään kät­tä eri tavoin, ja voit­ta­jan totuus kir­joi­te­taan vähäk­si aikaa sei­näl­le. Tai ollak­se­ni tar­kem­pi: sei­näl­le kir­joi­te­taan jotain juh­lal­lis­ta kau­no­her­sy­tys­tä, mut­ta voit­ta­jan tul­kin­nan mukaan eletään.

    Tar­ken­nan vie­lä, että myös “väki­val­ta” on nii­tä sano­ja, jot­ka voi­daan näh­dä ja mää­ri­tel­lä hyvin monel­la taval­la sen mukaan, mikä itsel­le sopii. Ja sit­ten taas kai­no pyyn­tö ihmis­kun­nal­le: yrit­tä­kää näh­dä se jos­kus myös vas­ta­puo­len kan­nal­ta. Se lopul­ta aut­taa omaa­kin eloon­jää­mis­tä. Näin uskon.

    ” Ja mitä tuo­hon “oike­aan” nii­den esi­merk­kien valos­sa tulee, niin ellet usko johon­kin abso­luut­ti­seen Juma­lan tms:n aset­ta­maan oike­aan, niin on tur­vau­dut­ta­va sii­hen, mitä ihmi­set ovat asiois­ta miel­tä. Ja jos siis yhdek­sän kym­me­nes­tä on jotain miel­tä oikeas­ta, niin näi­den kan­to­jen ohit­ta­mi­nen tuos­ta vaan on aika­mois­ta itse­var­muut­ta ja ehkä yli­mie­li­syyt­tä­kin sii­tä, että itse on oikeassa. ”

    Joo, nyt kyl­lä tun­tuu, että vas­taat jol­le­kul­le muul­le, et minulle. 

    Olen agnos­tik­ko — ehkä myös anar­kis­ti, se riip­puu mää­ri­tel­mäs­tä — enkä usko mihin­kään ylim­pään auk­to­ri­teet­tiin, en edes omaan ereh­ty­mät­tö­myy­tee­ni. Vii­me kädes­sä, kun olen kuun­nel­lut ja miet­ti­nyt niin pal­jon kuin pys­tyn, jou­dun kysy­mään jol­ta­kul­ta, joka asuu ver­hon taka­na perä­huo­nees­sa­ni, mut­ta kuka tai mikä se on, en minä tie­dä. Minul­la vain ei ole mitään parem­paa­kaan tie­toa oikeas­ta ja väärästä.

    Jos on kysy­mys vähä­pä­töi­ses­tä asias­ta, tyy­dyn sii­hen mitä yhdek­sän naa­pu­ria sanoo. Mut­ta jos kysy­mys on ihmis­kun­nan elä­mäs­tä ja kuo­le­mas­ta tai vaik­ka vain ilmas­ton­muu­tok­ses­ta tai tur­va­pai­kan­ha­ki­jan palaut­ta­mi­ses­ta kidu­tet­ta­vak­si, en väli­tä pas­kaa­kaan vii­den mil­jar­din mie­li­pi­tees­tä, mikä­li rat­kai­se­va vipu on kourassani.

    Jos joku halu­aa nimit­tää tätä yli­mie­li­syy­dek­si, sen­kun nimit­tää. Otan kyl­lä huo­mioon valin­to­je­ni seu­rauk­set ja seu­raa­muk­set. Ja ole­tan kaik­kien mui­den­kin ihmis­ten toi­mi­van tai aina­kin saat­ta­van toi­mia täl­lä samal­la tavalla.

    Enkä siis ole abso­luut­ti­pa­si­fis­ti. Jos ainoa kei­no estää ydin­oh­jus­ten liik­keel­le­läh­tö on lyö­dä takaa­päin kir­veel­lä napin­pai­na­jaa, var­mas­ti lyön.

    ” Nyt on siis kysyt­tä­vä, mihin perus­tat alku­pe­räi­sen kan­ta­si (B voi olla oikein, mut­ta muut eivät)? Jos se on vain ja ainoas­taan sinun mie­li­pi­tee­si, niin onko jokin syy, mik­si yhteis­kun­nan pitäi­si nou­dat­taa sitä enem­män kuin jotain mui­ta mielipiteitä? ”

    Sanoin että A, C, D eivät sel­väs­ti­kään ole oikein.
    Tar­koi­tin täl­lä, etten uskoi­si täl­lä lis­tal­la esiin­ty­vän muun­lai­sia mielipiteitä.

    Sanoin että B “voi olla­kin” oikein. Eikö se ollut tar­peek­si nöy­räs­ti sanot­tu? Perus­te­lin myös kan­ta­ni — siis ikio­man kan­ta­ni, jon­ka kans­sa saa olla eri miel­tä, jos kehtaa.

    Kos­ka en usko, että oli­sit tahal­la­si vää­ris­tel­lyt, vas­ta­sin näin perus­teel­li­ses­ti kes­kel­lä aamu­yö­tä. Vähän hul­lua kyl­lä. Kuka tätä ket­jua enää lukee? Sinä ja minä, ehkä.

  78. Soti­laall­nen yhteen­ot­to [EU:sta eroa­mi­sen seu­rauk­se­na, kirj. huom.] kuu­los­taa aika vah­val­ta liioittelulta.

    Lähin­nä hain täs­sä sitä, että nykyi­sel­lään EU on euroop­pa­lais­ten val­tioi­den arvo­yh­tei­sö. Jos kat­soo sitä, miten Suo­men voi­mak­kaas­ti nykyi­nen soo­loi­lu Krei­kan vakuus­asias­sa on tuo­mit­tu, on sel­vää, että hypo­teet­ti­nen EU:sta eroa­mi­nen, mitä en suin­kaan kan­na­ta, joh­tai­si mel­koi­sen koviin poliit­ti­siin sank­tioi­hin ja täy­del­li­seen kan­sain­vä­lis­ten mark­ki­noi­den luottamuspulaan.

    Soti­laal­li­sen yhteen­o­ton mah­dol­li­suu­den nos­tin esil­le, kos­ka se on aina itse­näis­ten val­tioi­den suh­tei­den huo­non­tues­sa rea­lis­ti­nen mah­dol­li­suus. Käy­tän­nös­sä toden­nä­köi­sin meka­nis­mi oli­si se, että EU:sta eron­nut, sil­tan­sa polt­ta­nut Suo­mi jou­tui­si soti­laal­li­seen krii­siin Venä­jän kans­sa, kun meil­lä ei oli­si enää län­tis­tä selkänojaa.

    Ja kun ver­taat Suo­men eroa EFTAs­ta hypo­teet­ti­seen EU:sta eroa­mi­seen, muis­tut­tai­sin, että EFTA oli Suo­men lii­tyt­tyä EU:hun menet­tä­nyt mer­ki­tyk­sen­sä. Asias­ta val­lit­si sel­vä kan­sain­vä­li­nen yhtei­sym­mär­rys. Käsit­te­lin tuos­sa hypo­teet­ti­sen ero­ti­lan­teen yhtey­des­sä tilan­net­ta, jos­sa Suo­mi tie­ten tah­toen haluai­si ryh­tyä Poh­jois-Euroo­pan Val­ko-Venä­jäk­si, mis­sä ei tie­ten­kään oli­si järkeä.

  79. Eras­tot­he­nes:
    >Jos kat­soo sitä, miten Suo­men voimakkaasti
    >nykyi­nen soo­loi­lu Krei­kan vakuus­asias­sa on
    >tuo­mit­tu,

    Väit­täi­sin tätä näkö­har­hak­si, joka liit­tyy van­haan vit­siin ele­fan­tis­ta, ame­rik­ka­lai­ses­ta, rans­ka­lai­ses­ta ja suo­ma­lai­ses­ta. (“Sai­si­ko tuos­ta pal­jon rahaa, sai­si­ko tuos­ta hyvää ruo­kaa, mitä­hän se minus­ta ajattelee”). 

    Todel­li­suu­des­sa muu­al­la Euroo­pas­sa ymmär­re­tään ihan hyvin että ete­läi­sen euroa­lu­een talou­den­pi­to näräs­tää mui­ta parem­min jul­ki­sen talou­ten­sa hoi­ta­nut­ta Suo­mea, ja että jos suo­ma­lai­set polii­ti­kot eivät toi­mi kan­san­sa etu­jen mukaan täs­sä tämä ei joh­da Suo­men esit­tä­miin vaa­ti­muk­siin, edes­sä on iso­ja sisä­po­liit­ti­sia vaikeuksia.

    Tot­ta kai poliit­ti­seen peliin kuu­luu “tuo­mi­ta jyr­käs­ti” Suo­men “soo­loi­lu”. Omia ja oman ryh­män­sä etu­ja aja­va polii­tik­ko puhuu noin vir­kan­sa puo­les­ta, kos­ka hei­dän tar­voit­tee­naan on saa­da Suo­mi mak­sa­maan mah­dol­li­sim­man pal­jon. Mut­ta mei­dän ei kan­na­ta suu­rem­min lot­kaut­taa kor­viam­me tuol­le. Sii­nä­hän mete­löi­vät. Olem­me edel­leen ihan lii­an kilt­te­jä euroop­pa­lai­sia ja toteu­tam­me höl­mö­nä ja pik­ku­tar­kas­ti direk­tii­ve­jä, joi­ta suu­rin osa Euroo­pas­ta ei notee­raa ollen­kaan tai vain nimellisesti. 

    (Vii­mei­sim­pä­nä mie­leen tule­va­na esi­merk­ki­nä vim­ma teh­dä C‑ajokortin saa­mi­nen vai­keam­mak­si — abso­luut­tis­ta elin­kei­no­po­liit­tis­ta höl­möi­lyä ja nöyristelyä.)

  80. Vil­le Komsi:

    Jos on kysy­mys vähä­pä­töi­ses­tä asias­ta, tyy­dyn sii­hen mitä yhdek­sän naa­pu­ria sanoo. Mut­ta jos kysy­mys on ihmis­kun­nan elä­mäs­tä ja kuo­le­mas­ta tai vaik­ka vain ilmas­ton­muu­tok­ses­ta tai tur­va­pai­kan­ha­ki­jan palaut­ta­mi­ses­ta kidu­tet­ta­vak­si, en väli­tä pas­kaa­kaan vii­den mil­jar­din mie­li­pi­tees­tä, mikä­li rat­kai­se­va vipu on kourassani. 

    Täs­sä pät­käs­sä minus­ta kitey­tyy sekä se, mitä koi­tin sanoa, eli että demo­kra­tia ja oikea ovat eri käsit­tei­tä, että se, mitä käsit­tääk­se­ni Hal­la-aho koit­ti sanoa sii­nä kohun nos­ta­nees­sa jutus­saan soti­las­jun­tas­ta. Demo­kra­tia ei vält­tä­mät­tä ole aina paras tapa teh­dä “oikei­ta” päätöksiä. 

    Itse sanoi­sin kui­ten­kin, että perus­on­gel­ma tulee sii­nä, että jos yhdes­sä tapauk­ses­sa demo­kra­tia hei­te­tään sivuun sik­si, ettei se toi­mi, niin sen jäl­keen on vai­kea argu­men­toi­da sen puo­les­ta, että sitä käy­tet­täi­siin sit­ten jos­sain toi­ses­sa tapauk­ses­sa. Mik­sei sii­nä­kin oli­si niin, että joku kan­saa fik­sum­pi tie­tää, mikä on oikea suun­ta yhteis­kun­nal­le ja sik­si enem­mis­tön mie­li­pi­de pitää jät­tää huomiotta? 

    Toi­sek­si sanoi­sin, että mis­sään niis­tä vts:n esi­merk­ki­koh­dis­sa ei ollut kyse mis­tään ihmis­kun­nan tule­vai­suu­den kan­nal­ta ihmeel­li­ses­tä. Kaik­kia nel­jää on ihmis­kun­ta har­ras­ta­nut, eikä niis­tä mikään ole uhan­nut ihmis­kun­nan olemassaoloa.

    Sanoin että A, C, D eivät sel­väs­ti­kään ole oikein.
    Tar­koi­tin täl­lä, etten uskoi­si täl­lä lis­tal­la esiin­ty­vän muun­lai­sia mielipiteitä. 

    Siis tar­koi­tat­ko, ettei­vät ne toi­men­pi­teet A, C ja D eivät ole oikein tääl­lä kir­joit­ta­vien mie­les­tä (mikä var­maan pätee­kin, vaik­ka C:n ja D:n koh­dal­la vähän epäi­len­kin kon­sen­sus­ta) vai että lis­tal­la esiin­ty­vät oli­si­vat sitä miel­tä, että tilan­tees­sa, jos­sa mie­li­pi­teet jakau­tu­vat 9–1, pitää sil­ti hylä­tä ajatus? 

    Minus­ta tämä täs­sä on oleel­lis­ta demo­kra­tias­ta kes­kus­tel­taes­sa. Minus­ta Suo­men lais­sa on usei­ta­kin koh­tia, jot­ka pitäi­si muut­taa, mut­ta minul­le on tär­keäm­pää, ettei nii­tä muu­te­ta vain sik­si, että minä ja ehkä pari kave­ria­ni pitää nii­tä vää­ri­nä, vaan vain sil­loin, kun enem­mis­tö niin halu­aa. Voin toki sana­na­va­paut­ta­ni käyt­täen koit­taa vakuut­taa enem­mis­tön sii­tä, että sil­lä minun taval­la­ni pitäi­si toi­mia, mut­ta sil­loin­kin vii­me kädes­sä heil­le jää oikeus olla kans­sa­ni eri miel­tä, jos niin haluavat. 

    Sanoin että B “voi olla­kin” oikein. Eikö se ollut tar­peek­si nöy­räs­ti sanottu? 

    En niin­kään kri­ti­soi­nut tuo­ta kan­nan­ot­toa, minus­ta­kin se voi olla oikein. Kri­ti­soin ennem­min­kin sitä ehdot­to­muut­ta­si nii­den tois­ten koh­tien koh­dal­la. Nii­den tois­ten­kin koh­tien koh­dal­la minus­ta voi olla oikein, että toteu­te­taan demo­kraat­ti­sen pro­ses­sin tulos­ta. Näin, vaik­ken edes itse niis­tä mitään kan­nat­tai­si­kaan. Ja sama tietn­kin myös koh­dan B suhteen. 

    Ymmär­rät­kö, mitä koi­tan sanoa? Minus­ta ylei­nen kes­kus­te­lu sii­tä, onko jokin toi­men­pi­teis­tä A‑D toteu­tet­ta­va (ja siis “oikein”) voi olla mie­len­kiin­tois­ta­kin, mut­ta se on minus­ta sivu­pol­ku sii­hen ver­rat­tu­na, että kes­kus­tel­laan sii­tä, pitää­kö niis­tä joku toteut­taa, kun nii­tä kan­nat­taa 90% kansasta.

  81. EU:sta eroa­mi­nen, mitä en suin­kaan kan­na­ta, joh­tai­si mel­koi­sen koviin poliit­ti­siin sank­tioi­hin ja täy­del­li­seen kan­sain­vä­lis­ten mark­ki­noi­den luottamuspulaan.

    No höpö­hö­pö sen­tään. Ensin­nä­kin mark­ki­nat ei väli­tä poli­tii­kas­ta ja toi­sek­seen ei EU ole mikään Neu­vos­to­liit­to vaan perus­tuu vapaaehtoisuuteen. 

    Jos EU alkai­si vas­tus­te­le­maan eroa­mis­ta, puhu­mat­ta­kaan soti­laal­li­ses­ta väliin­tu­los­ta, niin arvaa mitä mui­den mai­den EU-kriit­ti­set voi­mat teki­si­vät? Voit­tai­si­vat euroo­pas­sa kaik­ki seu­raa­vat parlamenttivaalit.

    Soti­laal­li­sen yhteen­o­ton mah­dol­li­suu­den nos­tin esil­le, kos­ka se on aina itse­näis­ten val­tioi­den suh­tei­den huo­non­tues­sa rea­lis­ti­nen mahdollisuus.

    Kyl­lä se on demo­kraat­tis­ten kehit­ty­nei­den val­tioi­den välil­lä täy­si mahdottomuus.

    EU:sta eron­nut, sil­tan­sa polt­ta­nut Suo­mi jou­tui­si soti­laal­li­seen krii­siin Venä­jän kans­sa, kun meil­lä ei oli­si enää län­tis­tä selkänojaa.

    No ei venä­läi­set­kään nyt ihan noin paho­ja opor­tu­nis­te­ja ole, että aloit­tai­si­vat välit­tö­mäs­ti sodan kun ensim­mäi­nen tilai­suus koit­taa. Venä­läis­ten rajoil­la on hel­pom­pia­kin vas­tus­ta­jia kuin Suo­mi (vaik­ka en pidä­kään puo­lus­tus­tam­me kovin­kaan uskot­ta­va­na). Ja jos Venä­jän kans­sa oli­si jo val­miik­si kun­non kah­naus­ta, niin sii­nä tapauk­ses­sa yksi­puo­li­nen ero EU:sta on vie­lä­kin epä­to­den­nä­köi­sem­pää kuin jos suh­teet Venä­jään ovat nykyisenkaltaiset.

  82. Ei sen­tään tul­lu Hal­li­kis­ta val­ta­puo­luet­ta. Niil­le, jot­ka eivät tie­dä, Hal­lik on ääri­kan­sal­lis­mie­li­nen puo­lue, joka esiin­tyy muis­ta mais­ta lai­na­tuil­la tun­nuk­sil­la ja englan­nin­kie­li­sil­lä iskulauseilla.

  83. Vil­le Kom­si kirjoitti:

    Jot­ta vai­kut­tai­sin aka­tee­mi­sel­ta, voi­sin puhua para­dig­man muu­tok­ses­ta poli­tii­kas­sa. Eikä vain yhdes­tä vaan yhä uusis­ta, ennem­min tai myö­hem­min. Nii­tä on par’aikaa meneil­lään täl­lä täh­del­lä. Ja kuten jo vih­jai­sin, kyky sopeu­tu­mi­seen pitää lajim­me hen­gis­sä, mikään muu ei sii­hen rii­tä. Enkä tar­koi­ta sopeu­tu­mi­sel­la alis­tu­mis­ta, pikem­min­kin päinvastoin.”

    Ihmi­syh­tei­sön kehi­tys­tä voi­si tar­kas­tel­la kehi­tyk­se­nä vii­da­kon laeis­ta koh­ti jär­jes­täy­ty­neem­pää ja ihmi­sil­le toi­vot­ta­vas­ti askel aske­leel­ta enem­män hyvää tuot­ta­vaa yhteis­tä sopi­mus­ta ja sääntöpakettia.

    Demo­kra­tia on ollut yksi mie­len­kiin­toi­nen merk­ki­paa­lu täl­lä polul­la. Mui­ta ovat olleet oikeus­lai­tos, polii­si, vai­vais­ta­lot, käs­ky “älä varas­ta”, kät­te­ly, sanan pitä­mi­nen jne.

    Nyky­suo­ma­lai­nen on jo aika vapaa peris­teis­ten vii­da­kon lakien perus­on­gel­mis­ta kuten näl­kä­kuo­le­mas­ta ja syö­dyk­si tule­mi­ses­ta, ja hän voi jopa kokea koko yhteis­kun­nan (aina­kin oman­sa) toi­mi­van hänen par­haak­seen. Toi­saal­ta har­va eläin­la­ji suun­nit­te­lee ja toteut­taa laji­kump­pa­nien­sa sys­te­maat­ti­sia tuhoa­mis­kam­pan­joi­ta. Kehi­tys­tä voi siis vie­lä tapah­tua. Mikä lie­nee seu­raa­va mer­kit­tä­vä para­dig­man muu­tos (parem­paan suuntaan)?

  84. Samu­li Saarelma
    Mik­sei sii­nä­kin oli­si niin, että joku kan­saa fik­sum­pi tie­tää, mikä on oikea suun­ta yhteis­kun­nal­le ja sik­si enem­mis­tön mie­li­pi­de pitää jät­tää huomiotta?

    No kyl­lä­hän edus­tuk­sel­li­ses­sa demo­kra­tias­sa toi­mi­taan noin, mikä­li sil­le on hyvät perus­teet. Ero­na dik­ta­tuu­riin on se, että päät­tä­jät vali­taan vaa­leil­la ja he jou­tu­vat selit­te­le­mään pää­tök­si­ään seu­raa­vis­sa vaaleissa.

  85. Täs­tä piti tul­la lyhyt vas­taus. Ei tul­lut. Varoi­tus: ei vält­tä­mät­tä heikkohermoisille.

    Samu­li S: ” Demo­kra­tia ei vält­tä­mät­tä ole aina paras tapa teh­dä “oikei­ta” päätöksiä. ”

    Ei niin. Ei vält­tä­mät­tä. Käy­tän­nös­sä se kyl­lä­kin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä on paras tapa, (a) ennen veden­pai­su­mus­ta ja veri­vir­taa eli niin kau­an kuin aikaa on, sekä (b) mikä­li har­va­lu­kuis­ten häi­jy­jen tai toi­vot­to­mien tomp­pe­lei­den val­ta ei ole sil­lä tavoin semen­toi­tu, että sen uhmaa­mi­nen ei yli­pään­sä ole lail­li­ses­ti mahdollista.

    Kei­tä häi­jyt ovat ja kei­tä tomp­pe­lit? Minä jou­dun miet­ti­mään sitä omal­ta näkö­kan­nal­ta­ni, samoin sinä omal­ta­si. Kum­mal­la­kaan meis­tä ei ole sel­lais­ta mää­rit­te­ly­val­taa, jota mui­den täy­tyi­si kun­nioit­taa, mut­ta kum­pi­kin meis­tä jou­tuu sil­ti miet­ti­mään sekä maa­il­man tilaa että mui­den ihmis­ten ajat­te­lu­ky­kyä oman par­haan ymmär­ryk­sem­me mukaan.

    Sekä peri­aat­tees­sa että käy­tän­nös­sä kan­na­tan ns. seu­rause­tiik­kaa. Sik­si minun on isku­lausei­den ja kiveen hakat­tu­jen sään­tö­jen sijas­ta yri­tet­tä­vä vii­me kädes­sä nou­dat­taa omaa ymmär­rys­tä­ni. Se on: vali­ta suh­tau­tu­mi­se­ni ja toi­min­ta­ni sen mukaan, mitä mis­tä­kin seuraisi. 

    Tie­ten­kään en voi abso­luut­ti­sen var­mas­ti tie­tää yhden­kään valin­ta­ni edes välit­tö­miä saa­ti kaik­kia mah­dol­li­sia välil­li­siä seu­rauk­sia. Maa­il­ma on lii­an kaoot­ti­nen jot­ta miten­kään voi­sin. Mut­ta tämä ei vapau­ta minua yrit­tä­mäs­tä päätellä. 

    Ihmi­sil­le on annet­tu jär­ki ja oma­tun­to” alkaa eräs julis­tus. Julis­tus sinän­sä on vain sano­ja pape­ril­la, ja nekin voi­daan tul­ki­ta näin ja noin, mut­ta siten kuin minä ne itsel­le­ni tul­kit­sen, sel­lai­si­na ne mer­kit­se­vät minul­le ole­mas­sao­lom­me peruslausetta.

    Ker­roin jo, että kuvit­teel­li­ses­sa ääri­ti­lan­tees­sa voi­sin lyö­dä kir­veel­lä sitä, joka on juu­ri aikeis­sa pai­naa ydin­so­dan aloi­tus­nap­pu­laa. En edes jäi­si odot­ta­maan yhdek­sän muun mielipidettä.

    Jos minul­la oli­si aikaa johon­kin muu­hun estääk­se­ni täys­tu­hon, teki­sin jotain muuta.

    Paniik­ki ei vapaut­tai­si minua vel­vol­li­suu­des­ta jär­jen käyt­töön sii­nä mää­rin kuin pys­tyn. Maa­il­ma on sel­lai­nen, että tääl­lä on osat­ta­va ver­ra­ta pahaa vie­lä pahempaan.

    Voin kuvi­tel­la sel­lai­sen­kin kysy­myk­se­na­set­te­lun, jos­sa ihmis­kun­ta oli­si ajau­tu­mas­sa johon­kin niin jul­maan käy­tän­töön — vail­la näky­vis­sä tai edes kuvi­tel­ta­vis­sa ole­vaa lop­pua — että minus­ta oli­si arme­li­aam­paa lopet­taa oma eläin­la­jim­me ker­ta­hei­tol­la. Sil­loin minä oli­sin­kin se napin­pai­na­ja ja joku teis­tä muis­ta se kir­veen­käyt­tä­jä. Osaan kuvi­tel­la sen.

    Toki tuol­loin saat­tai­si olla kysy­mys sii­tä, että olen täy­del­li­nen skit­so­möm­mö­se­ko­pää ja har­ho­je­ni val­las­sa. Sii­nä tapauk­ses­sa toi­vo­tan vil­pit­tö­mäs­ti onnea kir­ves­mie­hel­le — nyt kun en, luul­lak­se­ni, ole vie­lä aivan sekaisin.

    Vaan jos oikeas­ti maa­il­ma oli­si toi­vot­to­man tuke­vas­ti sel­lais­ten ihmis­ten mää­räys­val­las­sa, joi­den mie­les­tä Vlad Sei­väs­tä­jä oli hyvä jät­kä ja alem­pien rotu­jen lihot­ta­mi­nen Sika-Lii­san pah­noil­la oiva paran­nus elin­tar­vi­ke­huol­toom­me … ja jot­ka ajat­te­le­vat, että kidu­tus tekee ban­tuis­ta muream­pia ja muu­ta­ma ris­tin­puu oikeas­sa käy­tös­sään joka kadun­kul­mas­sa näyt­tää somal­ta, var­sin­kin kun van­hat ruu­miit vaih­de­taan tiu­has­ti tuo­rei­siin, vie­lä sät­ki­viin … niin minä, ellen muu­ta voi, yri­tän pääs­tää lopun voi­mat irti taval­la tai toi­sel­la. Se on minun moraa­li­nen valin­ta­ni.

    Joku toi­nen ken­ties valit­see toi­sin, mut­ta pai­na­jais­ten umpi­pe­räs­sä en piit­tai­si äänes­tyk­ses­tä. En var­sin­kaan, kun aivan ilmei­ses­ti kaik­kien ei kui­ten­kaan sal­lit­tai­si äänes­tää. Siis­pä tuos­sa tilan­tees­sa lähe­tän ohjuk­set mat­kaan jos voin. Hyvin epä­to­den­nä­köi­nen mah­dol­li­suus, myön­nän. Yrit­täi­sin silti.

    Mikä­li joku nyt sanoo äskei­sen teks­ti­ni osoit­ta­van, mil­lai­nen seko­bolt­si olen, ja mik­si kenen­kään ei enää pitäi­si kuun­nel­la minua, olen pahoil­la­ni. Minä puo­les­ta­ni otak­sun, että sel­lai­set ihmi­set, jot­ka eivät lain­kaan toh­di aja­tel­la kar­mei­ta mah­dol­li­suuk­sia lop­puun asti vaan kuvit­te­le­vat että maa­il­ma on jo nyt yhtä muu­mi­laak­soa — aina ja kai­kil­le … että he saat­ta­vat olla pisa­ran ver­ran osa­vas­tuus­sa suu­res­ta mää­räs­tä kuvot­ta­vaa pahaa, jota he ovat kiel­täy­ty­neet näke­mäs­tä laa­ties­saan siis­te­jä pik­ku sään­tö­jä siis­teil­le pik­ku yhteisöilleen.

    Eihän Gula­gia ja kes­ki­tys­lei­re­jä­kään pitä­nyt olla. Idi Amin oli haus­ka veik­ko ja Pol Pot mie­len­kiin­toi­sen yhteis­kun­ta­ko­kei­lun suun­nit­te­li­ja. Ja se pit­to­res­ki pik­ku­jut­tu parin vuo­den takaa — kuin­ka 15 kou­lu­tyt­töä Sau­di-Ara­bias­sa paloi hen­gil­tä, kos­ka uskon­nol­li­nen polii­si esti palo­mie­hiä kajoa­mas­ta kou­lun ikku­nois­sa roik­ku­viin nais­puo­li­siin hen­ki­löi­hin — sehän on sitä kult­tuu­ri­di­ver­si­teet­tiä, joka on ihan jees kun­han ei tapah­du tääl­lä ja jos­ta voim­me ker­toil­la toi­sil­lem­me tari­noi­ta ilta­nuo­tiol­la. Niin kuin lohi­käär­meen ilkeäs­tä äiti­puo­les­ta ja Kart­ha­gon hävityksestä.

    Anteek­si tämä sivu­pol­ku. Kukaan meis­tä ei ole var­mas­ti ja aina mui­ta vii­saam­pi. Ei ongel­mien eikä rat­kai­su­jen suh­teen. Minun on vain pak­ko yrit­tää havain­nol­lis­taa mitä tar­koi­tan sel­lai­sel­la pahal­la, jota en aio hyväk­syä mis­sään edes yksit­täin, saa­ti pla­nee­tan ylei­se­nä elä­män­muo­to­na, mikä­li se miten­kään minus­ta riippuu. 

    Asioi­den tila toki voi ripauk­sen ver­ran riip­pua minus­ta­kin, jos puhun ja ker­ron ja osal­ta­ni kokoan sitä riit­tä­vän suur­ta jouk­koa, joka jona­kin päi­vä­nä menee koput­ta­maan ovel­le ja sanoo: hyvä her­ra Ahma­di­ne­jad, kerät­kää tava­ran­ne. Ham­mas­har­ja riit­tää, talo tar­jo­aa loput. Ehkä tun­net­te­kin nämä käytännöt?

    Haluan sil­ti — rehel­li­syy­den nimes­sä — ker­toa täs­sä myös, että syöt­täi­sin Robert Muga­bel­le myr­ky­tet­tyä koi­ran­pas­kaa heti jos voi­sin. Luu­len ettei äijää jäi­si kovin­kaan moni aivan kama­las­ti kaipaamaan.

    ” Itse sanoi­sin kui­ten­kin, että perus­on­gel­ma tulee sii­nä, että jos yhdes­sä tapauk­ses­sa demo­kra­tia hei­te­tään sivuun sik­si, ettei se toi­mi, niin sen jäl­keen on vai­kea argu­men­toi­da sen puo­les­ta, että sitä käy­tet­täi­siin sit­ten jos­sain toi­ses­sa tapauk­ses­sa. Mik­sei sii­nä­kin oli­si niin, että joku kan­saa fik­sum­pi tie­tää, mikä on oikea suun­ta yhteis­kun­nal­le ja sik­si enem­mis­tön mie­li­pi­de pitää jät­tää huomiotta? ”

    Olet aivan oikeas­sa. Juu­ri sik­si poh­dis­ke­len­kin, että Ahma­di­ne­ja­dia ei kan­nat­tai­si lyö­dä kir­veel­lä, vaik­ka Muga­bea ehkä kan­nat­tai­si. Äänes­tys­tu­lok­sis­ta en vält­tä­mät­tä piit­taa, sil­lä suu­res­sa osas­sa maa­il­maa ne ovat kui­ten­kin vää­ren­net­ty­jä, mut­ta sil­lä, miten ihmis­ten enem­mis­tö tai vaik­ka­pa vain mer­kit­tä­vä vähem­mis­tö rea­goi, sil­lä on jat­kon kan­nal­ta merkitystä.

    Niin kau­an kuin ihmis­kun­nan ole­mas­sao­lon jat­ku­mi­nen on sekä toden­nä­köis­tä että toi­vot­ta­vaa, pitäi­si aina pyr­kiä sii­hen, että huo­men­na ollaan vähän vii­saam­pia kuin tänään. Siis että kai­kes­ta, mitä teem­me tai jätäm­me teke­mät­tä, muut ja me itse opim­me jota­kin myön­teis­tä.

    Minä en siis ole sano­nut, että enem­mis­tön mie­li­pi­de pitäi­si “jät­tää huo­miot­ta”. Sen sijaan olen sano­nut, että (a) saat­taa olla tilan­tei­ta, jois­sa en miten­kään ehti­si läh­teä kyse­le­mään sitä, ja että (b) on pal­jon­kin tilan­tei­ta, jois­sa olen val­mis uhmaa­maan enem­mis­tön mie­li­pi­det­tä ja hyväk­sy­mään sen mitä sii­tä seu­raa. Jäl­kim­mäi­sis­sä tapauk­sis­sa uhmaa­mi­sen “mie­li” on sii­nä mah­dol­li­suu­des­sa, että onnis­tun herät­tä­mään kes­kus­te­lua asias­ta joka muu­ten lojui­si map­pi Ö:ssä ja että tämän seu­rauk­se­na enem­mis­tön mie­li muut­tuu. Tuon kokei­le­mi­nen saat­taa olla minul­le moraa­li­nen vält­tä­mät­tö­myys, jon­ka yhtey­des­sä minun kuu­luu poh­tia kaik­ki ne mah­dol­li­set seu­rauk­set, jot­ka pys­tyn näke­mään — eikä vain itsel­le­ni vaan ylipäänsä.

    ” Siis tar­koi­tat­ko, ettei­vät ne toi­men­pi­teet A, C ja D [xxx] ole oikein tääl­lä kir­joit­ta­vien mie­les­tä (mikä var­maan pätee­kin, vaik­ka C:n ja D:n koh­dal­la vähän epäi­len­kin kon­sen­sus­ta) vai että lis­tal­la esiin­ty­vät oli­si­vat sitä miel­tä, että tilan­tees­sa, jos­sa mie­li­pi­teet jakau­tu­vat 9–1, pitää sil­ti hylä­tä ajatus? ”

    Tar­koi­tin, etten usko jne. Ja minä­kin saa­tan epäil­lä yksi­tuu­mai­suut­ta, myönnetään. 

    Ote­taan se vts:n kysy­mys­sar­ja tähän uudestaan:

    ” Val­tios­sa on 10 kansalaista.
    A)Yhdeksän päät­tää tap­paa yhden
    B)Yhdeksän päät­tää sosia­li­soi­da yhden omaisuuden
    C)Yhdeksän päät­tää ettei yksi saa syö­dä sieniä
    D)Yhdeksän päät­tää ettei kukaan saa syö­dä sieniä 

    Tar­ken­ne­tut kantani:

    A) Mie­les­tä­ni var­mas­ti vää­rin, pait­si jos ne 9 ovat hyvä­mai­nei­sia lää­kä­rei­tä, jot­ka har­kit­tu­aan ja neu­vo­tel­tu­aan vetä­vät let­kut irti aivo­kuol­lees­ta henkilöstä.

    B) Käsit­tääk­se­ni mei­dän kum­man­kin mie­les­tä oikein, mikä­li köy­hien ja sika­rik­kaan väli­ses­sä kui­lus­sa ei ole kysy­mys mis­tään kaik­kien kan­nal­ta tar­peel­li­ses­ta kii­hok­kees­ta vaan päin­vas­toin itses­sään yhteis­tä onnel­li­suut­ta vähen­tä­väs­tä, ilma­pii­riä myr­kyt­tä­väs­tä ja ter­vet­tä reaa­li­ta­lout­ta vää­ris­tä­väs­tä sys­tee­mi­ses­tä bugis­ta. Toi­saal­ta se, että 9 sika­ri­kas­ta riis­täi­si vii­mei­sen­kin pet­tu­lei­vän sen yhden köy­hän suus­ta, jot­ta tämä suos­tui­si muut­ta­maan toi­seen val­tioon mai­se­maa pilaa­mas­ta, oli­si var­maan mei­dän kum­man­kin mie­les­tä epis­tä. Sel­lais­ta­kin sattuu.

    C+D) Riip­puu… Tateis­ta en luo­vu. Mut­ta jos joi­den­kin mui­den sien­ten mäys­syt­te­ly koke­muk­sen mukaan joh­taa sii­hen, että jot­kut läh­te­vät ajoit­tain hau­lik­ko kou­ras­sa kylil­le ampu­maan aavei­ta … no joo.

    Samu­li S: ” Minus­ta tämä täs­sä on oleel­lis­ta demo­kra­tias­ta kes­kus­tel­taes­sa. Minus­ta Suo­men lais­sa on usei­ta­kin koh­tia, jot­ka pitäi­si muut­taa, mut­ta minul­le on tär­keäm­pää, ettei nii­tä muu­te­ta vain sik­si, että minä ja ehkä pari kave­ria­ni pitää nii­tä vää­ri­nä, vaan vain sil­loin, kun enem­mis­tö niin halu­aa. Voin toki sanan­va­paut­ta­ni käyt­täen koit­taa vakuut­taa enem­mis­tön sii­tä, että sil­lä minun taval­la­ni pitäi­si toi­mia, mut­ta sil­loin­kin vii­me kädes­sä heil­le jää oikeus olla kans­sa­ni eri miel­tä, jos niin haluavat. ”

    Olen samaa miel­tä – vain sil­lä varauk­sel­la, että peri­aat­teel­li­nen sanan­va­paus ei vält­tä­mät­tä rii­tä, jos pää­tök­sen vas­tus­ta­jil­la ei ole käy­tet­tä­vis­sään sel­lais­ta kana­vaa, joka tavoit­tai­si kyl­lin nopeas­ti kyl­lin monet sel­lai­sis­ta ihmi­sis­tä, joi­den muut­tu­va mie­li­pi­de voi­si muut­taa pää­tök­sen­teon voi­ma­suh­teet. Sil­loin voi olla moraa­li­nen (tai itse­puo­lus­tuk­sel­li­nen) pak­ko ”aset­tua väliin” tai muu­ten havain­nol­lis­taa ris­ti­rii­ta jol­la­kin pelk­kää puhet­ta näky­väm­mäl­lä tavalla. 

    Tie­ten­kään ei ole itses­tään sel­vää (a) että muu­tos näin­kään saa­tai­siin aikaan tai (b) että muu­tos­ta halua­vat yli­pään­sä oli­si­vat ”oikeas­sa” (siis vii­sai­ta ja ylei­sen edun asialla). 

    Mut­ta parem­pi rau­hal­li­nen vas­ta­rin­tay­ri­tys kuin (a) rai­vo­tau­tis­ten koi­rien irti­pää­sy tai (b) teu­ras­lam­pai­den hiljaisuus.

    ” En niin­kään kri­ti­soi­nut tuo­ta kan­nan­ot­toa, minus­ta­kin se [koh­ta B] voi olla oikein. Kri­ti­soin ennem­min­kin sitä ehdot­to­muut­ta­si nii­den tois­ten koh­tien [A,C,D] koh­dal­la. Nii­den tois­ten­kin koh­tien koh­dal­la minus­ta voi olla oikein, että toteu­te­taan demo­kraat­ti­sen pro­ses­sin tulos­ta. Näin, vaik­ken edes itse niis­tä mitään kan­nat­tai­si­kaan. Ja sama tie­ten­kin myös koh­dan B suhteen. ”

    Myön­nän: tuli aluk­si vähän lii­kaa jyrk­kyyt­tä peliin. Pahoit­te­len. Puo­lus­tus: väsymys. 

    Ehkä pitäi­si var­muu­den vuok­si ker­toa, että hyväk­syn nati­se­mat­ta niin viran­omais­ten toi­mi­val­lan lähes kai­kil­ta osin kuin myös suu­rim­man osan niis­tä sää­dök­sis­tä, joi­ta täs­sä maas­sa on voi­mas­sa ole­van muo­dol­li­sen laki-ja-oikeus­jär­jes­tel­mäm­me puit­teis­sa tuotettu.

    Hyväk­syn esi­mer­kik­si sen, että vajan etäi­syy­den vie­rei­sen maan­tien kes­ki­vii­vas­ta on olta­va vähin­tään 12 m (olen fus­kan­nut enin­tään puo­li met­riä, ja sekin on tul­kin­nan­va­rais­ta). Ja mil­loin jos­kus lai­naan auton, nou­da­tan par­haa­ni mukaan nopeus­ra­joi­tuk­sia enkä taa­tus­ti pysä­köi min­ne sattuu.

    Niin­pä:

    Ensin­nä­kin (a) on sään­tö­jä, jot­ka hyväk­syn täy­sin ja enin­tään toi­von nii­den tiukentamista.

    Toi­sek­si (b) on sään­tö­jä jois­ta en vält­tä­mät­tä aina pidä mut­ta joi­hin suu­rem­mit­ta tus­kit­ta tai­vun kah­des­ta mah­dol­li­ses­ta syystä. 

    (b1): En viit­si hank­kia itsel­le­ni ihan tur­hia ikävyyksiä. 

    (b2): En viit­si tahal­la­ni liet­soa häl­lä-väliä-hen­keä muis­sa ihmisissä.

    Edel­leen © on sään­tö­jä joi­den kumoa­mi­seen pyrin kai­kin lail­li­sin ja jos­kus lait­to­min­kin keinoin. 

    Ja lopul­ta (d) on sään­tö­jä ja pää­tök­siä, joi­den toi­meen­pa­non yri­tän muit­ta mut­kit­ta estää, jos sii­hen tar­jou­tuu tilai­suus. Kysy­mys on sel­lai­sis­ta pää­tök­sis­tä, joi­den toi­meen­pa­noa ei voi jäl­keen­päin peruut­taa mut­ta joi­den vii­vyt­tä­mi­sel­lä — seu­rat­koon sii­tä minul­le mitä tahan­sa — voi­daan ehkä voit­taa aikaa.

    Voi­sin vas­tus­taa kuo­le­man­tuo­mion täy­tän­töön­pa­noa kone­tu­lia­seel­la uha­ten, jos minul­la oli­si sel­lai­nen. Var­sin­kin jos oli­sin vakuut­tu­nut tuo­mi­tun syyttömyydestä.

    ” Ymmär­rät­kö, mitä koi­tan sanoa? Minus­ta ylei­nen kes­kus­te­lu sii­tä, onko jokin toi­men­pi­teis­tä A‑D toteu­tet­ta­va (ja siis “oikein”) voi olla mie­len­kiin­tois­ta­kin, mut­ta se on minus­ta sivu­pol­ku sii­hen ver­rat­tu­na, että kes­kus­tel­laan sii­tä, pitää­kö niis­tä joku toteut­taa, kun nii­tä kan­nat­taa 90% kansasta. ”

    Nyt aina­kin toi­vot­ta­vas­ti ymmär­rän. Etkä mitään tur­hia kysele.

    Minus­ta­kin on kivaa jos maa­il­ma pysyy sie­det­tä­vä­nä – kaik­kien kan­nal­ta – ja mah­dol­li­ses­ti vie­lä­pä para­nee siis­teil­lä enem­mis­tö­pää­tök­sil­lä, ilman valeh­te­lua, pro­pa­gan­da­pom­mi­tus­ta, raju­ja käden­vään­tö­jä sopi­muk­set­to­mas­sa tilas­sa, aseel­li­sia selk­kauk­sia… Unek­sin tuos­ta, mut­ta aivan väis­tä­mät­tä näen, että sin­ne on vie­lä hui­keas­ti mat­kaa. Ja sik­si mei­dän pitää miet­tiä, miten itse mis­sä­kin tilan­tees­sa toi­mi­sim­me, jot­ta emme lan­ke­ai­si ansaan tai aiheut­tai­si pelk­kää tuhoa. 

    Ydin­point­ti­ni on asen­teel­li­nen (siis liit­tyy asen­tei­siin). Toi­von, että sel­lai­ses­sa kysy­myk­ses­sä, jon­ka kuka tahan­sa omas­sa mie­les­sään kokee äärim­mäi­sen tär­keäk­si, tuo kuka tahan­sa – pereh­dyt­ty­ään, aja­tel­tu­aan ja kes­kus­tel­tu­aan sen ver­ran kuin pys­tyy – vii­me kädes­sä kuun­te­li­si enem­män omaa ymmär­rys­tään ja tun­to­aan kuin laki­kir­jaa tai minis­te­riön päätöstä. 

    Täs­tä omal­le koh­dal­le mah­dol­li­ses­ti koi­tu­vat seu­rauk­set pitää kes­tää nuri­se­mat­ta. Se näet on tes­ti sil­le, että asia todel­la on koet­tu vaka­vak­si. Pii­les­ke­ly kom­man­do­pi­po­jen ja nimi­merk­kien taka­na vaka­vis­sa ris­ti­rii­ta­ti­lan­teis­sa on sekä rauk­ka­mais­ta että type­rää.

    Heti tähän perään jou­dun taas myön­tä­mään, että tuo kuvit­te­le­ma­ni ”kuka tahan­sa” saat­taa olla sil­mi­tön seko­pää. En kui­ten­kaan voi sitoa eet­tis­tä ohjet­ta mihin­kään ter­veys­ser­ti­fi­kaat­tiin. Voin vain toi­voa, että täys­päi­siä ihmi­siä löy­tyy riit­tä­väs­ti pitä­mään hul­lut kuris­sa. Toi­von ettei­vät osat vaihdu. 

    Uskon, että kenen tahan­sa läh­tö­koh­tai­nen oikeus yrit­tää elää ja toi­mia oman­tun­ton­sa mukaan – sil­lä mer­kit­tä­väl­lä varauk­sel­la, että toi­set voi­vat sen käy­tän­nös­sä estää ja jopa ran­gais­ta pel­käs­tä yri­tyk­ses­tä – on mie­les­tä­ni kai­kes­sa häkel­lyt­tä­vyy­des­sään vähem­män vaa­ral­li­nen aja­tus kuin hyveek­si nos­tet­tu sokea totteleminen.

    Lakia siis pitää kun­nioit­taa, sel­vä se. Ja kaik­kia ihmi­siä pitää kun­nioit­taa, jos miten­kään kyke­nem­me. Sil­ti pie­ni muu­li – itse­näi­nen kapi­na­hen­ki – asu­koon kai­kil­la jon­kin aivo­poi­mun perä­mut­kas­sa. Ikään kuin aja­tuk­sen mah­dol­li­suu­te­na. Ja mah­dol­li­se­na toi­min­nan ohjee­na, niin että räy­hä­hen­ki osaa tar­vit­taes­sa muut­tua har­kit­se­vak­si vas­ta­rin­nan kehittäjäksi.

    Nyt kel­lo on taas sitä­pal­jon että luul­ta­vas­ti kiroan huomenna.

  86. Vil­le, kii­tos pit­käs­tä seli­tyk­ses­tä aja­tuk­sis­ta­si. Ydin­point­tii­si liit­tyen sanoi­sin, Anders Beh­rig Brei­vik ja Muham­med Atta nou­dat­ti­vat juu­ri sitä ja jät­ti­vät jäl­keen­sä ison kasan ruu­mii­ta. Mut­ta tie­ten­kin niin toteut­ti Adolf Hit­ler­kin ja juu­ri sen nöy­rän nou­dat­ta­mi­sen ansios­ta jät­ti vie­lä suu­rem­man kasan. 

    Kor­jai­sin­kin aja­tus­ta­si niin, että lain edes­sä nöy­ris­te­lys­tä on syy­tä luo­pua vain ja vain sil­loin, kun kat­soo, ettei demo­kra­tia toteu­du. Täl­löin ei toi­saal­ta nos­ta omia arvo­jaan mui­den arvo­ja ylem­mäs (kuten Brei­vik ja Atta teki­vät), mut­ta toi­saal­ta on mah­dol­lis­ta pan­na kuriin sel­lai­set, jot­ka koit­ta­vat hyö­dyn­tää val­tion väki­val­ta­ko­neis­toa vähem­mis­tön arvo­jen toteuttamiseen.

  87. Hyvä että lähes­ty­tään, ja hyvä että tur­hat vää­rin­kä­si­tyk­set vähe­ne­vät. Sil­ti minun on pak­ko muis­tut­taa, että Hit­ler valit­tiin ase­maan­sa demokraattisesti.

    Äskei­nen aja­tuk­se­si sisäl­tää inhan ris­ti­rii­dan: saa­ko tai pitää­kö mitä tahan­sa lakia nou­dat­taa sokeas­ti, kun­han se on muo­to-opil­li­ses­ti vir­heet­tö­mäl­lä taval­la voi­maan saa­tet­tu? Minun mie­les­tä­ni ei. Fidesz-puo­lu­een mie­les­tä var­maan­kin kyllä.

    Jos uhmaan, uhmaan omal­la ris­kil­lä­ni (niin toki teki myös Brei­vik). Muu­ten­kin kai­kis­sa tapauk­sis­sa kan­nat­taa aja­tel­la kah­des­ti (niin vali­tet­ta­vas­ti teki myös Breivik).

    Että joku hul­lu tahal­laan tap­paa sata ihmis­tä, tun­tuu pahem­mal­ta kuin että ne sata kuo­le­vat jos­sa­kin onnet­to­muu­des­sa. Mut­ta jos­ta­kin syys­tä minua kaik­kein eni­ten kuvot­taa aja­tus, että lain­kuu­liai­set kan­sa­lai­set rau­hal­li­ses­ti ja tot­te­le­vai­ses­ti suo­rit­ta­vat massamurhan. 

    Oli­si hou­kut­te­le­vaa aja­tel­la, että kyl­lä yli­pääl­lik­kö tai val­ta­kun­nan­kans­le­ri tie­tää, ja kun kukaan ei uskal­la avoi­mes­ti uhma­ta, niin kaik­ki mitä se käs­kee on sit­ten pyhää ja demo­kraat­tis­ta ja oikein. Se on help­poa ja hou­kut­te­le­vaa, mut­ta minä en pysty.

    Aina toi­si­naan on sel­lai­sia­kin tilan­tei­ta, jois­sa val­lan­pi­tä­jien lail­li­suus ja hei­dän käs­ky­jen­sä kan­san­val­tai­suus ovat rii­da­na­lai­sia. Mitäs sil­loin teh­dään? Mitä teh­dään, jos val­lan­pi­tä­jät sää­tä­vät lain, jon­ka mukaan vaa­lit tar­peet­to­mi­na lope­te­taan? Miten pit­käl­le man­daat­ti riit­tää? Tai mitä teh­dään, jos val­lan­pi­tä­jä käy­tän­nös­sä hal­lit­see myös koko tie­don­vä­li­tys­tä — onko se kansanvaltaa?

    Voi­ko yksin­val­tius edus­taa kan­san­val­taa, jos kan­sa rakas­taa kei­sa­ria? Oli­ko Eugen Schau­man vapaus­tais­te­li­ja vai terroristi?

    Maa­il­mas­sa on aluei­ta, jot­ka käy­tän­nös­sä ovat jon­kin kapi­na­liik­keen hal­lit­se­mia. Ete­lä-Sudan irto­si juu­ri omak­si val­tiok­seen. Kuka edus­ti lail­lis­ta kan­san­val­taa sitä ennen, Khar­tu­min par­la­ment­ti­ko? Sen mukaan ete­lä­su­da­ni­lais­ten oli­si tie­ten­kin pitä­nyt tap­paa kaik­ki joh­ta­jan­sa. Teki­vät­kö he vää­rin, kun eivät?

    Et var­maan sinä­kään tosis­sa­si ajat­te­le, että jos 51 % ihmi­sis­tä (enem­mis­tö) päät­tää teu­ras­tut­taa 49 % ihmi­sis­tä (vähem­mis­tö), niin sii­tä sit­ten vaan, kun se ker­ran on demokraattista?

    Vaik­ka miten yrit­täi­sin aja­tel­la, en löy­dä ehdo­ton­ta ja moit­tee­ton­ta vas­taus­ta kaik­kiin täl­lai­siin kysy­myk­siin. En edes Suden­pen­tu­jen käsi­kir­jas­ta. Jäl­jel­le jää vai­kea ja inhot­ta­va eksis­ten­ti­aa­li­nen epä­var­muus: oikea ja vää­rä ovat suh­teel­li­sia käsit­tei­tä, joi­den sisäl­tö riip­puu sii­tä, mitä ole­tam­me tapah­tu­van, jos … tai jos …

    Ter­ve­tu­loa huo­les­tu­nei­den ajat­te­li­joi­den klu­biin, Samuli.

  88. Sil­ti minun on pak­ko muis­tut­taa, että Hit­ler valit­tiin ase­maan­sa demo­kraat­ti­ses­ti.’ (Vil­le Komsi)
    Ei kun kik­kail­tiin jok­seen­kin likai­ses­sa kabi­net­ti­dii­lis­sä. Enem­mis­töä­hän hänel­lä ei ollut, mis­sään vaa­leis­sa, ja jos Sak­san oikeis­toa oli­si kiin­nos­ta­nut demo­kra­tia ja oikeus­val­tio, nat­sit oli­si voi­tu jät­tää oppo­si­tioon. Mut­ta kun ei kiinnostanut.
    ‘Mitä teh­dään, jos val­lan­pi­tä­jät sää­tä­vät lain, jon­ka mukaan vaa­lit tar­peet­to­mi­na lope­te­taan? Miten pit­käl­le man­daat­ti riit­tää?’ (Vil­le Komsi)
    Se on se poik­keus­ti­la­la­ki, joka jää­kin pysy­väk­si: http://de.wikipedia.org/wiki/Reichstagsbrandverordnung

  89. Vil­le Komsi:

    Vaik­ka miten yrit­täi­sin aja­tel­la, en löy­dä ehdo­ton­ta ja moit­tee­ton­ta vas­taus­ta kaik­kiin täl­lai­siin kysymyksiin.”

    Sun kysy­myk­siin liit­tyy sel­keäs­ti tilan­ne, jos­sa val­lan­käy­töl­le ei ole ase­tet­tu rajo­ja. Perus­tus­lais­sa sää­de­tään ns. kom­pe­tens­sin kom­pe­tens­sia, eli keil­lä on oikeus käyt­tää val­taa ja mil­lä tavalla.

    Demo­kra­tia itses­sään ei ole mikään auvoi­nen tila, niin kuin täs­sä­kin ket­jus­sa on tuo­tu esil­le. Sen rin­nal­le tar­vi­taan toi­mi­va oikeus­jär­jes­tel­mä, jon­ka kes­kei­sim­piä ele­ment­te­jä on perustuslaki. 

    Perus­tus­lail­li­ses­sa demo­kra­tias­sa ei pitäi­si olla mah­dol­lis­ta sää­tää vaa­le­ja tar­peet­to­mik­si, eikä siir­tyä yksin­val­tiu­teen, saa­ti­ka lah­da­ta poruk­kaa enem­mis­tön pää­tök­seen vedoten.

  90. Hit­le­riä muu­ten ei valit­tu ase­maan­sa — siis dik­taat­to­rik­si — demo­kraat­ti­ses­ti. Hänet nimi­tet­tiin kyl­lä kans­le­rik­si demo­kraat­ti­sen pro­ses­sin kaut­ta, mut­ta val­lan­kaap­paus, val­tuus­la­ki (Ermäch­ti­gungs­ge­setz) ja sitä seu­ran­nut nat­sit­ta­mi­nen (Gleichschal­tung) eivät tapah­tu­neet demo­kraat­ti­ses­ti eivät­kä perustuslaillisesti.

  91. Vil­le, ensin­nä­kin sanoi­sin, että Hit­le­riä ei suin­kaan mis­sään vai­hees­sa valit­tu demo­kraat­ti­ses­ti Sak­san fueh­re­rik­si. Nat­si­puo­lue­kaan ei tain­nut par­haim­mil­laan­kaan saa­da kuin kol­man­nek­sen äänis­tä. Toi­sek­si, vaik­ka ensim­mäi­set kes­ki­tys­lei­rit otet­tiin käyt­töön jo 1933, niin se todel­li­nen mas­sa­mur­haa­mi­nen alkoi kyl­lä vas­ta sii­nä vai­hees­sa, kun demo­kra­tias­ta ei ollut enää mitään tie­toa­kaan Saksassa. 

    En siis pidä Hit­le­rin ja nat­sien tou­hua esi­merk­ki­nä sii­tä, että demo­kraat­ti­ses­ti mas­sa­mur­hat­tai­siin ihmi­siä. Se on toki esi­merk­ki sii­tä, että ihmi­siä mas­sa­mur­hat­tiin, kos­ka ihmi­set eivät olleet val­mii­ta puo­lus­ta­maan demo­kra­ti­aa dik­ta­tuu­ril­ta. Ja juu­ri tämän mai­nit­sin poik­keuk­se­na sii­hen, mil­loin minus­ta lakien tot­te­le­mi­sel­le voi vii­ta­ta kintaalla. 

    Et var­maan sinä­kään tosis­sa­si ajat­te­le, että jos 51 % ihmi­sis­tä (enem­mis­tö) päät­tää teu­ras­tut­taa 49 % ihmi­sis­tä (vähem­mis­tö), niin sii­tä sit­ten vaan, kun se ker­ran on demokraattista? 

    Ei ajat­te­le, mut­ta minus­ta tuo on teen­näi­nen esi­merk­ki sik­si, että minun on erit­täin vai­kea näh­dä val­tio­ta, joka pys­tyi­si toi­mi­maan, jos on noin pahas­ti kah­tia­ja­kau­tu­nut. Minus­ta siis demo­kra­tia itses­sään estää sen, ettei tuol­lai­siin tilan­tei­siin jou­du­ta. Vähän samal­la tavoin, kun käsit­tääk­se­ni demo­kra­tiat eivät myös­kään ole juu­ri lain­kaan soti­neet kes­ke­nään (Suo­mi ja Bri­tan­nia 2. maa­il­man­so­das­sa on täs­tä kai jon­kin­lai­nen poik­keus, mut­ta sota­toi­met oli­vat erit­täin vähäi­siä ja liit­tyi­vät muu­ten­kin suu­rem­piin kuvioi­hin), mikä on minus­ta aika usko­ma­ton­ta ottaen huo­mioon, kuin­ka pal­jon muu­ten olem­me (siis ihmis­kun­ta) his­to­riam­me aika­na sotineet. 

    Se, miten demo­kraat­ti­sia maat ovat (eli kuin­ka pal­jon demo­kraat­tis­ta pro­ses­sia käy­te­tään pää­tök­sen­teos­sa) kor­re­loi yllät­tä­vän hyvin sen kans­sa, miten tur­vat­tu­ja yksi­lön ja vähem­mis­tö­jen oikeu­det ovat. Var­mas­ti joi­tain har­vo­ja poik­keuk­sia­kin on, mut­ta mel­koi­sel­la var­muu­del­la, kun uuti­sis­ta tulee jut­tu, jos­sa puhu­taan sii­tä, että val­tion väki­val­ta­ko­neis­toa on käy­tet­ty omia ei-väki­val­tai­sia kan­sa­lai­sia vas­taan, on kyse ollut ei-demokratiasta. 

    Mitä tuo­hon huo­les­tu­mi­seen tulee, niin itse olen aina­kin opti­mis­ti. Sekä demo­kra­tia, että ihmi­soi­keuk­sien kun­nioi­tus tun­tu­vat jat­ka­van hidas­ta mut­ta var­maa voit­to­kul­ku­aan ihmis­kun­nas­sa. Täl­lä het­kel­lä pain­opis­te näyt­täi­si ole­van lähi-idäs­sä. Ehkä­pä sen jäl­keen on vuo­ros­sa Kiina.

  92. Tähän väliin pie­ni keven­nys puo­len­tois­ta vuo­den takaa:

    Hit­ler kuu­men­si tun­tei­ta eduskunnassa

    … Hal­li­tus­puo­lu­eet aja­vat Suo­mes­sa lain­muu­tos­ta, jol­la oikeus päät­tää krii­sio­lo­jen poik­keus­val­tuuk­sis­ta siir­re­tään pre­si­den­til­tä hallitukselle.

    Tämä on laki, jol­la vii­si minis­te­riä vaik­ka samas­ta puo­lu­ees­ta voi lail­li­ses­ti ottaa kaik­ki val­ta­oi­keu­det val­taan­sa ilman sen kum­mem­paa kont­rol­lia”, Söder­man varoitteli.

    Kes­kus­tan Oiva Kal­tio­kum­pu louk­kaan­tui Söder­ma­nin puheesta.
    “Häpeän, että Suo­men edus­kun­nas­sa koke­nut par­la­men­taa­rik­ko voi puhua Hit­le­ris­tä ja rin­nas­taa sitä suo­ma­lai­siin poliit­ti­siin ryh­miin, jot­ka ehkä tule­vat val­mius­lain nojal­la kaap­paa­maan val­lan tai nouse­maan val­taan. Olen suo­ras­taan tyrmistynyt.” 

    Liha­voin­ti allekirjoittaneen.

  93. Pek­ka Taipale:

    [Hit­ler] nimi­tet­tiin kyl­lä kans­le­rik­si demo­kraat­ti­sen pro­ses­sin kaut­ta, mut­ta val­lan­kaap­paus, val­tuus­la­ki (Ermäch­ti­gungs­ge­setz) […] eivät tapah­tu­neet […] perustuslaillisesti.

    Oli­si­ko tar­kem­pia perus­tei­ta tuol­le? Val­tuus­la­ki kui­ten­kin hyväk­syt­tiin tar­vit­ta­val­la enem­mis­töl­lä, ja enem­mis­tön hank­ki­mi­seen tar­vit­ta­vat kei­not toi aiem­pi pre­si­den­tin anta­ma mää­räys “val­ta­kun­nan ja kan­san suo­je­le­mi­sek­si”, jon­ka lail­li­sen poh­jan loi Wei­ma­rin tasa­val­lan perus­tus­lain 48. artikla. Tuos­ta voi sit­ten alkaa har­kit­se­maan yhty­mä­koh­tia nyky­päi­vään, ja kukin­ka pal­jon kan­na­taa (vaik­ka­pa tuos­sa välil­lä lai­na­tun edus­ta­ja Kal­tio­kum­mun tavoin) luot­taa poi­kee­us­ti­la­la­ke­ja sää­det­täes­sä sii­hen, että nii­den käyt­tä­jät toi­mi­si­vat aina kan­san parhaaksi.

  94. Nyt enää lop­pu­kom­ment­ti ja kii­tos kes­kus­te­li­joil­le. Fysiik­ka­ni ei kes­tä tätä ket­jua pitempään.

    Olkoon niin, että vain kol­mas­osa sak­sa­lai­sis­ta äänes­ti nat­si­puo­luet­ta — sil­loin kun jotain muu­ta­kin vie­lä saat­toi äänes­tää. Entä sit­ten? Nat­sit eivät tie­tääk­se­ni val­lan­neet Reichs­ta­gia ryn­nä­köl­lä. Polt­ti­vat talon, kyl­lä­kin, mut­ta kai­ken­lais­ta­han sitä teh­dään, ja mis­tä­pä me ihan var­mas­ti tie­däm­me — tai var­sin­kaan sil­loin oli­sim­me voi­neet tie­tää — kun ne ker­ran kiis­ti­vät kep­po­sen­sa. Vaa­lien jäl­keen käh­mit­tiin ja pai­nos­tet­tiin, mut­ta aina­han sel­lais­ta tapah­tuu, eikö muka? 

    Kan­san­val­ta on hie­no ja hyvä asia, mut­ta sil­lä on myria­di mää­ri­tel­mää ja vähin­tään­kin mon­ta eri tasoa. En vie­lä­kään nie­lai­se (a) kate­go­ris­ta mää­ri­tel­mää, jon­ka mukaan 90 % on aina oikeas­sa tai sitä ei aina­kaan saa uhma­ta. En edes (b) peh­men­net­tyä väit­tä­mää, jon­ka mukaan esi­val­taa täy­tyy aina totel­la kun­han sitä muo­dos­tet­taes­sa ei ole lii­kaa kähmitty…

    Kate­go­ris­ta ajat­te­lua (a) voi­daan puo­lus­taa sano­mal­la, että näkee­hän sen nyt sokea Reet­ta­kin, ovat­ko vaa­lit olleet vapaat ja rehel­li­set, ovat­ko ehdok­kaat pääs­seet telk­kuun tas­a­puo­li­ses­ti, ja ettei vain ketään ole pai­nos­tet­tu tai peloteltu.

    Vali­tet­ta­vas­ti todel­li­suus on moni­mut­kai­sem­pi ja tylym­pi. Uskon kyl­lä, että kan­san­val­lan por­tai­ta voi­daan kii­ve­tä askel ker­ral­laan ja että ylös­päin men­täes­sä kaik­ki para­nee ja vaa­rat vähe­ne­vät, mut­ta sil­ti­kään en usko mihin­kään ehdottomasti.

    Kai te hit­to soi­koon kaik­ki tie­dät­te, että tuos­sa lähel­läm­me on Val­ko-Venä­jä ja kau­em­pa­na iso liu­ta mui­ta “kan­san­val­to­ja” jois­sa rakas­te­tun joh­ta­jan halu­tes­sa löy­tyy niin kadul­ta kuin par­la­men­tis­ta­kin se >90 % vaik­ka­pa mus­ta­lais­ten hirt­tä­mi­sel­le. Sir­kus­hu­ve­ja, niis­tä­hän saat­taa kan­sa jopa tykätä.

    Peh­meäm­pää lojaa­li­suus­vaa­det­ta (b) voi­daan nimit­tää kate­go­ri­sen kan­nan paran­te­luk­si. Ja tot­ta kai se onkin parem­pi, mikä­li tar­koi­tuk­se­na on arvioi­da jon­kin maan eu- ja luot­to­kel­poi­suut­ta, ihmi­soi­keuk­sien yleis­tä tilaa jne.

    Mut­ta sel­lais­ta mit­ta­ria ei sil­ti­kään löy­dy, jon­ka avul­la voi­sim­me tode­ta, että nyt on rei­lu peli täy­del­li­ses­ti taattu.

    Mei­dän pitäi­si tie­tää — sen lisäk­si onko kabi­ne­teis­sa käh­mit­ty “vää­rin” — myös se, ovat­ko kaik­ki var­mas­ti saa­neet äänes­tää, onko kaik­ki äänes­tys­li­put var­mas­ti las­ket­tu, onko vaa­lien alla valeh­del­tu jne.

    En tie­ten­kään hal­vek­si noi­den asioi­den tark­kai­lua. Totean vain, että kan­san­val­ta on suun­ta eikä olo­ti­la. Saman­ta­pai­nen asia kuin onni. Havait­ta­vis­sa vaan ei tar­kas­ti ja var­mas­ti mitattavissa.

    Perus­tus­lait ovat hyviä ole­mas­sa, mut­ta nii­tä­kin on moneen paket­tiin. Jois­sa­kin voi olla väki­val­lan väis­tä­mät­tö­myys sisään lei­vot­tu­na. Aika mones­ta voi jokin syr­jit­ty kan­san­osa tai uusi suku­pol­vi tode­ta kat­ke­ras­ti, ettei me olla tätä teh­ty ja mik­si se mei­tä sitoisi?

    Kysyin, onko kan­san­val­taa, jos kaik­ki vies­tin­tä­vä­li­neet ovat yksis­sä käsis­sä. Aina toki jokin lank­kuai­ta tai ves­san­sei­nä löy­tyy, mut­ta var­sin­kin tv-ase­mien hal­lin­ta on hyvin lähel­lä yksin­val­tiut­ta. Mai­nit­ta­koon pari tut­tua kave­rus­ta täs­tä lähel­tä: Putin ja Berlusconi.

    Samu­li, uskon toden­nä­köi­syyk­siin, ja panen nii­hin toi­vo­ni. Kui­ten­kaan en voi luot­taa mihin­kään väis­tä­mät­tä tul­kin­nan­va­rai­seen asi­aan niin pal­jon, että laa­ti­sin itsel­le­ni tai kenel­le­kään ehdot­to­mia moraa­li­sään­tö­jä nii­den varaan.

    Toden­nä­köi­syyk­sis­tä ei voi joh­taa ehdottomuuksia.

  95. Ris­to
    Oli­si­ko tar­kem­pia perus­tei­ta tuolle?

    No voi­si vaik­ka läh­teä sii­tä että nat­sien vaa­li­kamp­pai­lu oli kaik­kea muu­ta kuin demokraattista. 

    Jär­jes­täy­ty­nei­den SA-jouk­ko­jen perus­ta­mi­nen poliit­tis­ten vas­tus­ta­jien hak­kaa­mis­ta var­ten ei kuu­lu demo­kra­ti­aan. Piste.

  96. Vil­le, olen samaa miel­tä, ettei ole mah­dol­lis­ta mää­ri­tel­lä tar­kas­ti sitä, mis­sä demo­kra­tia alkaa ja mis­sä lop­puu, mut­ta täs­tä sumeas­ta tilas­ta huo­li­mat­ta suht hyvin voi käy­tän­nös­sä minus­ta sanoa, mil­loin kyse on demo­kra­tias­ta ja mil­loin ei. Ihan sama jut­tu kuin vaik­ka­pa pimeän suh­teen. Ei illal­la voi sanoa, että nyt on valoi­saa ja nyt seu­raa­va­na het­ke­nä pime­ää, mut­ta sil­ti on mah­dol­lis­ta käyt­tää ter­me­jä valoi­sa ja pimeä. 

    Kai te hit­to soi­koon kaik­ki tie­dät­te, että tuos­sa lähel­läm­me on Val­ko-Venä­jä ja kau­em­pa­na iso liu­ta mui­ta “kan­san­val­to­ja” jois­sa rakas­te­tun joh­ta­jan halu­tes­sa löy­tyy niin kadul­ta kuin par­la­men­tis­ta­kin se >90 % vaik­ka­pa mus­ta­lais­ten hirttämiselle. 

    Minä en tuo­ta tien­nyt. Epäi­len, että yli 90% val­ko­ve­nä­läi­sis­tä kan­nat­tai­si mus­ta­lais­ten hirt­tä­mis­tä, mut­ta voit toki todis­taa päin­vas­tai­sen todeksi. 

    Mitä vies­tin­tä­vä­li­nei­siin tulee, niin inter­ne­tin myö­tä kes­ki­te­tys­ti kont­rol­loi­tu media on tul­lut vähem­män ja vähem­män tär­keäk­si. Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa tämä blogi.

  97. Kysyin, onko kan­san­val­taa, jos kaik­ki vies­tin­tä­vä­li­neet ovat yksis­sä käsissä.’
    Ei tart­te olla yksis­sä käsis­sä, iso kes­kit­ty­mät riit­tää. Aikan­sa suu­rin sak­sa­lai­nen media­mo­gu­li, Hit­le­rin ensim­mäi­nen valtiovarainministeri:
    http://de.wikipedia.org/wiki/Alfred_Hugenberg

  98. En näkö­jään pääs­syt vie­lä irti. Seu­raa kak­si koh­tuul­li­sen lyhyt­tä vas­taus­ta tai selvennystä.

    Samu­li S: ” Vil­le, olen samaa miel­tä, ettei ole mah­dol­lis­ta mää­ri­tel­lä tar­kas­ti sitä, mis­sä demo­kra­tia alkaa ja mis­sä lop­puu, mut­ta täs­tä sumeas­ta tilas­ta huo­li­mat­ta suht hyvin voi käy­tän­nös­sä minus­ta sanoa, mil­loin kyse on demo­kra­tias­ta ja mil­loin ei. Ihan sama jut­tu kuin vaik­ka­pa pimeän suh­teen. Ei illal­la voi sanoa, että nyt on valoi­saa ja nyt seu­raa­va­na het­ke­nä pime­ää, mut­ta sil­ti on mah­dol­lis­ta käyt­tää ter­me­jä valoi­sa ja pimeä. ”

    Juu­ri tuo­ta minä­kin olen yrit­tä­nyt sanoa: että asteik­ko päi­väs­tä yöhön on liu­ku­va. Ja juu­ri sik­si väi­tän yhä, ettei “demo­kraat­tis­ten” pää­tös­ten moraa­li­nen vel­voit­ta­vuus voi olla diko­to­mi­ses­ti ehdo­ton ei tai ehdo­ton kyl­lä. Itse asias­sa ehdo­ton kan­san­val­ta on käsit­teel­li­nen mah­dot­to­muus, kos­ka kukaan ei pys­ty esit­tä­mään ehdot­to­man kiis­ta­ton­ta ja kai­kis­sa olois­sa päte­vää mää­ri­tel­mää sil­le — vaik­ka­pa enem­mis­tön ja vähem­mis­tön kes­ki­näi­sil­le suh­teil­le ja monel­le muul­le­kaan asialle. 

    Eikä mei­dän sil­ti tar­vit­se heit­tää hoh­ti­mia kai­voon. Kan­san­val­ta voi muut­tua aina parem­mak­si, vaik­ka täy­del­li­sek­si ei milloinkaan.

    Aina ja ikui­ses­ti voi syn­tyä tilan­ne, jos­sa joku — vaik­ka­pa minä — ei ker­ta­kaik­ki­aan voi mukau­tua lail­li­ses­ti ja “kan­san­val­tai­ses­ti” teh­tyyn pää­tök­seen. Sen takia mei­dän on jo etu­kä­teen syy­tä miet­tiä, mitä tuon­kal­tai­ses­sa tilan­tees­sa kenen­kin on vii­sain­ta tehdä.

    ” Epäi­len, että yli 90% val­ko­ve­nä­läi­sis­tä kan­nat­tai­si mus­ta­lais­ten hirt­tä­mis­tä [= otak­sut että eivät kan­na­ta], mut­ta voit toki todis­taa päin­vas­tai­sen todeksi. ”

    En minä­kään usko, että yli 90 % esim. val­ko­ve­nä­läi­sis­tä ihan itse syväl­lä sydä­mes­sään haluai­si mus­ta­lai­sil­le, mus­tai­hoi­sil­le tai mus­ta­ras­tail­le mitään pahaa, vaik­ka miten val­koi­sia ovat­kin. Ehkä kukaan heis­tä ei halua. Mut­ta minä vain tie­dän lii­kaa­kin esi­merk­ke­jä kan­sa­kun­nan aivo­pe­sus­ta ja pelol­la hal­lit­se­mi­ses­ta. Muo­dol­li­nen kan­san­val­ta voi toi­mia näy­tös­luon­tei­ses­ti, mut­ta sil­ti kaik­ki voi­vat tie­tää, miten on paras­ta äänes­tää, jot­ta itsel­le ei tapah­tui­si mitään ikä­vää. On tie­tys­ti hyvä, jos kouk­ku näkyy, mut­ta mones­ti on sat­tu­nut, että kaik­ki eivät halua nähdä.

    Tämä liit­tyy sii­hen kaik­kien asioi­den suh­teel­li­suu­teen jos­ta tuos­sa yllä taas puhuin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.