Valtuustoaloite Santahaminan saamiseksi asuinkäyttöön

Val­tuus­toa­loi­te San­ta­ha­mi­nan saa­mi­sek­si asuinkäyttöön

San­ta­ha­mi­na on noin nel­jän neliö­ki­lo­met­rin suu­rui­nen puo­lus­tus­voi­main käy­tös­sä ole­va saa­ri aivan Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin kupees­sa. Alu­een säi­ly­mi­ses­tä soti­las­käy­tös­sä tai sen saa­mi­ses­ta asui­na­lu­eek­si ja hel­sin­ki­läis­ten vir­kis­ty­sa­lu­eek­si on käy­ty kes­kus­te­lua pit­kään. San­ta­ha­mi­nan alu­een käyt­tö ampu­ma-alu­ee­na aiheut­taa myös hait­to­ja lähia­luei­den asukkaille.

Muu­al­la maa­il­mas­sa suur­ten kau­pun­kien alu­eel­la ole­vis­ta soti­la­sa­lueis­ta on luo­vut­tu soti­las­tek­no­lo­gian kehi­tyk­sen ja maan arvon kohoa­mi­sen vuok­si. San­ta­ha­mi­na voi­si tar­jo­ta asui­na­lu­een noin 20 000 asuk­kaal­le samal­la kun se lisäi­si kaik­kien hel­sin­ki­läis­ten käy­tös­sä ole­via vir­kis­ty­sa­luei­ta tun­tu­vas­ti. On ilmeis­tä, että puo­lus­tus­voi­mat vetäy­ty­vät alu­eel­ta jos­kus tule­vai­suu­des­sa. Mitä myö­hem­min tämä tapah­tuu, sitä enem­män vir­heel­li­siä inves­toin­te­ja ehdi­tään teh­dä. Sik­si San­ta­ha­mi­nan muut­ta­mi­ses­ta asuin- ja vir­kis­ty­sa­lu­eek­si aika­tau­lui­neen oli­si hyvä päät­tää pikaisesti.

Hel­sin­gin kau­pun­gin kan­ta asi­aan on ollut epä­sel­vä. Yleis­kaa­vas­sa alue on mer­kit­ty soti­la­sa­lu­eek­si lisä­mer­kin­näl­lä (A), mikä tar­koit­taa aluet­ta, joka muu­te­taan asuin- ja vir­kis­ty­sa­lu­eek­si jos yleis­kaa­van mukai­nen muu toi­min­ta alu­eel­la päät­tyy. Hel­sin­gin kau­pun­gin sel­keän kan­nan puut­tu­mi­nen on vai­keut­ta­nut neu­vot­te­lu­ja alu­een tule­vai­suu­des­ta val­tion kanssa.

Edel­lä ole­van perus­teel­la me kau­pun­gin­val­tuu­te­tut esi­täm­me, että Hel­sin­gin kau­pun­ki lin­jaa pit­kän ajan tavoit­teek­seen San­ta­ha­mi­nan saa­mi­sen asuin- ja vir­kis­ty­sa­lu­eek­si ja aloit­taa tämän poh­jal­ta neu­vot­te­lut asias­ta val­tion kanssa.

Hel­sin­gis­sä 28.9.2011

Osmo Soi­nin­vaa­ra Eero Hei­nä­luo­ma Paa­vo Arhin­mä­ki Nils Torvalds

ja 45 muu­ta allekirjoittajaa

158 vastausta artikkeliin “Valtuustoaloite Santahaminan saamiseksi asuinkäyttöön”

  1. Osmo, las­ket vää­rin! Ei meil­lä ole varaa siir­tää noi­ta toi­min­to­ja muu­al­le. 😀 Olen jo ker­taal­leen selit­tä­nyt, mis­sä las­kel­ma­si menee pie­leen, joten en viit­si käyt­tä rau­ta­lan­kaa enää. 😀 😀 😀

  2. Eikös tuol­ta alu­eel­ta ole kal­lii­den venei­den omis­ta­jat­kin kadon­neet “muil­le meril­le ja mail­le rikkahille”.

    Kuten Lai­vas­to­ka­tu 1 kuvas­ta näkyi­si jos Googles­ta Map­sis­tä halua­ma­ni kuvan koor­di­naa­tit oli­sin lii­teek­si saa­nut liitetyksi.

  3. On se niin vää­rin, että San­ta­ha­mi­nan ammun­nat aiheut­ta­vat hait­taa. Kau­an­ko­han ne ovat olleet tosia­sia? Ihmi­set, jot­ka muut­ta­vat niil­le nur­kil­le ja alka­vat itkeä tuos­ta, ovat idioot­te­ja. Sama kos­kee len­to­ken­tän lähis­töl­le muuttavia.
    Aje­le jos­kus Vii­kin läpi pyö­räl­lä­si ja kat­so nii­tä mai­se­mia. ei kai niil­le pel­loil­le ihan 20000 ihmis­tä mah­du, mut­ta paljon.
    En mil­lään jak­sa käsit­tää, ettei meil­le voi­da raken­taa tosi kor­kei­ta talo­ja (pal­jon asuntoja/talo). Nää var­jos­tus­ju­tut on syväl­tä, pei­lit on keksitty.
    Pk-seu­dun kai nyky­ään ainut­ta varus­kun­taa en hää­täi­si mihin­kään, mut­ta kai sekin koh­ta tapah­tuu. Toi­vot­ta­vas­ti en ole pai­kal­la, kun sitä kadutaan.
    Eikö sin­ne uuteen itä­puo­leen nyt saa ensi hätään riit­tä­väs­ti taloja?
    Ymmär­rän kyl­lä, että talot San­ta­ha­mi­nas­sa ovat kal­lii­ta ja rik­kaat voi­si­vat nii­tä ostaa, siis verotuloja.
    Niinpä.

    1. MIVa
      Jos armei­ja aiheut­taa maan­käy­tön rajoi­tus­ka omis­ta­man­sa alu­een ulko­puo­lel­la, se pitää tie­tys­ti kor­va­ta mark­ki­na­hin­nan mukaan.

  4. Oli­si­pa oiva sau­ma kopla­ta ‑ker­ran­kin- ihan siu­nauk­sen päälle.
    Jos näet pio­nee­ri­va­rus­mie­het (ent. Korian varus­kun­ta yms.)
    sai­si­vat luvan ‑perä­ti käs­ky­tyk­sen mukaan- pygata
    ker­ros­ta­lot nuo­ri­koil­leen plus lap­so­sil­leen näil­le mainehikkaille
    golf,kroketti,hevospoolo,kadettitanssiaistanhuvile, niin
    näh­täi­siin­päs kuin­ka pesä­puu nousee.Vauhdilla rie­mul­la nauraen.

    Vaan mis­sä­päs poloai­si­vat upseeri-korskeus-toivehikkaat
    kir­jan­pi­ta­jä-osaa­ja-Pisat­ta­jam­me. Ja heil­tä­hän fyrk­ka­kin haihtuisi
    jos nuo­ru­kai­set teki­si­vät talot pesueil­leen omin käsi­var­sin ja rahaa väl­tel­len. Mis­tä rahoit­tai­si Keskus-Kirjasto-Varasto-Arkin
    ellei maa­poh­jan myyn­nis­tä-siis asumis/elämisen lisens­si­mak­sus­ta pakkaskiristys-strategialla.
    Kias­ma rahoi­tet­tiin Kivistöllä,Musiikkitalo Pasilalla.

    Talon­ra­ken­ta­mi­nen kaik­ki­ne herk­kui­neen ei mak­sa juu­ri mitään.
    Pajusen/Soinivaaran ym. hyvää­tar­koit­ta­vien välk­ky­jen Maa­pank­ki sen sijaan pai­naa mie­let not­kol­le ‑siis muiltakin.
    Juk­ka Sjöstedt

  5. Juge:

    Jos tuon­ne pää­si­si met­rol­la niin ok, muu­ten ei.

    Sin­ne on pika­ra­tik­ka­va­raus tun­ne­li Koi­ra­saa­ren­tiel­le, sil­lan kaut­ta Kor­kea­saa­reen, Kor­kea­saa­res­sa tun­ne­lis­sa kak­kos­met­ron varauk­sia Kamp­piin ja siel­tä vaik­ka Pasi­laan. Tuo on se met­ro jon­ka sin­ne käy­tän­nös­sä voi teh­dä, meren­poh­ja on Kruu­nu­vuo­ren yhtey­des­sä tut­kit­tu ja todet­tu hyvin vai­keak­si eli kal­liik­si tun­ne­li­ra­ken­ta­mi­sel­le. Se myös mak­saa met­ro­mai­ses­ti, tosin nopeus, kapa­si­teet­ti, jne. on tie­ten­kin samat kun men­nään samal­la radal­la ja isom­mal­la kalustolla.

  6. MIVa, niis­tä kor­keis­ta talois­ta taas ker­ran. Unoh­de­taan var­jos­tuk­set, kau­pun­ki­ku­va ja muu. Kyl­lä, ne sääs­tää vähän maa­ta, mut­ta sit­ten taas raken­nus­kus­tan­nuk­set kas­vaa rajus­ti kun men­nään kak­si­nu­me­roi­siin ker­ros­lu­kui­hin. His­se­jä tar­vi­taan enem­män, ne ovat kal­lii­ta, ja vie­vät neliöi­tä joka ker­rok­ses­sa. Raken­teet tule­vat kal­liim­mak­si. Lyhyes­ti sanot­tu­na mak­saa, mikään rat­kai­su asun­to­pu­laan ne eivät siten ole. Hel­sin­gin­kin maan hin­noil­la kus­tan­nusop­ti­maa­li­nen ker­ros­kor­keus lie­nee nel­jäs­tä kahdeksaan.

  7. Osmoa muu­ten olen pitä­nyt fik­su­na ja tark­ka­sil­mäi­se­nä mie­he­nä, mut­ta tämä val­tuus­toeh­do­tus on sel­lai­nen, jota en itse voi­si kan­nat­taa. Jos Puo­lus­tus­voi­mat halu­taan San­dik­ses­ta ulos, niin alue pitäi­si saa­da mie­lum­min vir­kis­tys­käyt­töön, kuin tää­män ehdo­tuk­sen mukai­ses­ti asuin­käyt­töön. Ja perus­te­lu­ni ovat seuraavat:

    San­ta­ha­mi­na ei ole aivan kan­ta­kau­pun­gin kupees­sa, muu­ten kuin maan­tie­teel­li­ses­ti. Kaup­pa­to­ril­ta­han ei ole pit­kä mat­ka San­ta­ha­mi­naan sil­loin kun ollaan liik­keel­lä veneel­lä, mut­ta mait­se mat­kaa ker­tyy hyvä tovi. Mait­se etäi­syys on Itä­kes­kuk­sen luok­kaa. Jo koko Laa­ja­sa­lo ja Jol­las (jois­ta San­ta­ha­mi­na on sel­väs­ti kau­em­pa­na) ovat jo niin pus­sin peräl­lä ja kau­ka­na, että tak­si­kus­kit­kin kiroa­vat hil­jaa mie­les­sää, jos jou­tuu asiak­kaan tuol­le alu­eel­le vie­mään, sil­lä siel­tä jou­tuu mat­kaa­maan lähes aina tyh­jä­nä takai­sin. Siel­tä on pit­kä mat­ka takai­sin sel­lai­sil­le alueil­le jos­sa on lisää asiak­kai­ta – Laa­ja­sa­los­sa ja Jol­lak­ses­sa asia­kas­ta odot­taes­sa vosi tul­la aika pit­käk­si ja tili­pus­si ohueksi.

    Edel­li­seen liit­tyen, San­ta­ha­mi­nan asut­ta­mi­nen lisäi­si sel­väs­ti yksi­tyi­sau­toi­lua. Met­ron ansios­ta Itä­väy­lä on kau­pun­gin sisään­tu­lo­väy­lis­tä kaik­kein vähä­ruuh­kai­sin, mut­ta mie­les­sä on ne aamu­ruuh­kat, jot­ka sitä­kin vai­va­si­vat 80- ja 90-luvuil­la. Yhden uuden eril­li­sen asu­tusa­lu­een tuo­mi­nen Itä­väy­län rasit­teek­si saat­tai­si palaut­taa van­hat ruuhkat.

    Ehdo­tuk­ses­sa kaa­vail­laan San­ta­ha­mi­nan nel­jäl­le neliö­ki­lo­met­ril­le vain 20000 asu­kas­ta. Jos puo­let alu­ees­ta oli­si vir­kis­tys­käy­tös­sä, Oli­si tuo asu­kas­mää­rä mini­mi, mut­ta mie­lum­min se tuli­si lähin­nä tupla­ta. Talou­del­li­nen fak­ta­han on, että 5000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­la takaa elin­kel­poi­suu­den yhdel­le kios­kil­le ja pie­nel­le elin­tar­vi­ke­liik­keel­le. Jot­ta alu­een pal­ve­lu­ta­so saa­tai­si elin­kel­poi­sel­le tasol­le, tuli­si lähen­nel­lä mie­lum­min Kal­lion (n. 16000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­lä) tai Puna­vuo­ren (n. 20000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­lä) asu­kas­ti­heyt­tä. Täl­löin eri­lai­sil­la pal­ve­luil­la oli­si riit­tä­väs­ti asia­kas­kun­taa takaa­mas­sa elin­kel­poi­suut­ta ja riit­tä­vä pal­ve­lu­jen mää­rä puo­les­taan luo urbaa­nia viihtyvyyttä. 

    Riit­tä­väl­lä asu­kas­ti­hey­del­lä taa­taan myös jul­ki­sen lii­ken­teen sekä mui­den jul­kis­ten pal­ve­lui­den parem­man kan­nat­ta­vuu­den. Myös yksi­tyi­nen auto­lii­ken­ne vähe­nee, kun mai­to­kaup­pa­reis­sul­la ei tar­vi­ta omaa autoa, vaan mai­to­kaup­paan voi kävellä.

    Uusien asui­na­luei­den kaa­voit­ta­mi­sen ja raken­ta­mi­sen voi­si ihan hyvin jää­dyt­tää tois­tai­sek­si. Sen sijaan voi­si kes­kit­tää voi­mia raken­ta­mi­sen tii­vis­tä­mi­seen nykyis­ten lähiöi­den alu­eel­la. Monet lähiöt kär­si­vät pal­ve­lui­den puut­tees­ta, yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä syys­tä, ettei alueil­la ole riit­tä­väs­ti osto­voi­maa pitä­mään näi­tä pal­vel­ja hen­gis­sä. Asi­aa ei rat­kais­ta yhden uuden osta­rin raken­ta­mi­sel­la – täy­tyy saa­da myös lisää ostajia. 

    Tii­vis­tä­mäl­lä raken­ta­mis­ta ja teke­mäl­lä kor­keam­pia raken­nuk­sia, saa­daan riit­tä­vä asu­kas­ti­heys asui­na­lueil­le ja luo­daan edel­ly­tyk­set elin­voi­mai­sil­le pie­ny­ri­tyk­sil­le ja pal­ve­luil­le. Näin syn­tyy viih­tyi­sää kau­pun­kiym­pä­ris­töä ja työ­paik­ko­ja samoil­le alueil­le mis­sä asu­taan ja on edes teo­reet­ti­nen mah­dol­li­suus sii­hen ettei päi­vit­täi­ses­sä elä­mäs­sä tar­vi­ta mm. autoa lain­kaan, kun koti, työ­paik­ka ja päi­vit­täin tar­vit­ta­vat pal­ve­lut ovat lähel­lä toisiaan.

    1. Aja­tuk­se­ni on, että alua oli­si pää­asias­sa vir­kis­tys­käy­tös­sä. Sik­si an halua alu­eel­le enem­pää asuk­kai­ta. Siel­lä on pal­jon aluei­ta, jot­ka eivät sovel­lu virkistykseen.

  8. ” Eikös tuol­ta alu­eel­ta ole kal­lii­den venei­den omis­ta­jat­kin kadon­neet “muil­le meril­le ja mail­le rikkahille”.

    Kuten Lai­vas­to­ka­tu 1 kuvas­ta näkyi­si jos Googles­ta Map­sis­tä halua­ma­ni kuvan koor­di­naa­tit oli­sin lii­teek­si saa­nut liitetyksi ”

    Mis­täs mei­naat? Kata­ja­no­kal­ta vai Laajasalosta?
    Mah­dol­li­sen ratik­ka­sil­lan vai­ku­tuk­ses­ta venei­lyyn on kes­kus­tel­tu jo pal­jon. Jos­sain on var­mas­ti esit­teet ladat­ta­vis­sa suun­ni­tel­lus­ta sil­ta­vaih­toeh­dos­ta. Ja sii­nä kan­sain­vä­li­ses­sä sil­ta­kil­pai­lus­sa toi­seen erään pääs­set jul­kis­te­taan huo­men­na. Hait­ta pur­jeh­duk­sel­le on isom­pi van­han­kau­pun­gin­lah­del­la kuin itse laa­ja­sa­los­sa. En nyt tie­dä mah­tuu­ko mil­lä paa­til­la tuon ehdo­tet­ta­van sil­lan ali…

    Tus­kin­pa ruma­kaan sil­ta aiheut­tai­si mer­kit­tä­vää Kulos­aa­ren alu­een arvon las­kua. Laa­ja­sa­los­sa­kaan ei hin­nat ole las­ke­neet. Eikä var­mas­ti rantatonteilla.Ja maa­nar­vo tie­tys­ti nousi­si tuon sil­lan takia. Sik­si­hän sitä kai ehdotettiin.

  9. jos ihmi­set oli­si­vat menos­sa lähin­nä kes­kus­taan niin sil­ta­rat­kai­su oli­si ok. Mut­ta kun ihmi­set mene­vät kaik­kial­le muu­al­le kuin kes­kus­taan pää­sään­töi­ses­ti. Sik­si pitää pääs­tä met­ro­verk­koon. Mik­sei voi­si raken­taa lin­jaa laa­ja­sa­lon ja hert­to­nie­men­ran­nan kaut­ta kulos­aa­reen tai herttoniemeen?

    Sil­ta­rat­kai­su ei pois­ta autoi­lun tar­vet­ta ja itäi­sil­le väy­lil­le ei enää uusia auto­ja mahdu.

  10. Hel­sin­gin kau­pun­gin joh­don kan­ta ja suh­tau­tu­mi­nen San­ta­ha­mi­naan on täy­sin sel­vää; saa­ri on soti­la­sa­luet­ta maa­kun­ta­kaa­van ja yleis­kaa­van mukai­ses­ti. Ja on sitä niin kau­an kun pää­kau­pun­gin puo­lus­tus sitä, eli puo­lus­tus­voi­mien pysy­mis­tä saa­rel­la, edellyttää.

    Ilmei­ses­ti kau­pun­gin­val­tu­tet­tu Soi­ni­vaa­ra pys­tyy ennus­ta­maan, mis­tä vuo­des­ta alkaen Suo­men pää­kau­pun­gin soti­laal­li­nen puo­lus­tus­tar­ve päättyy.

    Jar­mo Nieminen
    Kapun­gin valtuutettu

  11. San­ta­ha­mi­nan raken­ta­mi­nen oli­si täl­tä suku­pol­vel­ta itse­käs ja ainut­laa­tui­sen luon­non lopul­li­ses­ti tuhoa­va toi­men­pi­de. Kun tie­däm­me, että nykyi­nen raken­nus­teol­li­suus ei pys­ty teke­mään mitään muu­ta kuin homei­sia kort­ti­ta­lo­ja, joi­den elin­kaa­ri on 40 vuot­ta, aja­tus San­ta­ha­mi­nan uhraa­mi­ses­ta niil­le on ker­ta­kaik­ki­aan puis­tat­ta­va. Ihme­tyt­tää myös se vim­ma jol­la asuin­ta­lo­ja pitää raken­taa joka­puo­lel­le mut­ta tuot­ta­vien työ­paik­ko­jen raken­ta­mi­nen on jo lop­pu­nut Hel­sin­gin alu­eel­la ja loput­kin hää­de­tään Nur­mi­jär­vel­le ja Kera­val­le jär­jet­tö­mien ton­tin­vuo­krien takia. Raken­ne­taan­ko näi­tä asun­to­ja vir­ka­mie­hil­le ja asu­mis­tuel­la elä­vil­le ihmi­sil­le? Kiin­teis­tö­vi­ras­to kyl­lä istuu kau­pun­gin kal­leim­mal­la ton­til­la kuin tatit vaik­ka voi­si­vat läh­teä Pasi­laan välit­tö­mäs­ti. Oden vim­ma tuho­ta San­ta­ha­mi­na on teh­nyt minut aina surul­li­sek­si. Mik­set saman tien ehdo­ta sii­hen uut­ta len­to­ken­tän paik­kaa, niin saa­daan ne melua­lu­eet merel­le niin­kuin jos­kus kir­joi­tit. Mikä on tämän suku­pol­ven vim­ma räjäyt­tää kaik­ki Hel­sin­gin silo­kal­liot rakennusmaaksi?

  12. Juge:

    jos ihmi­set oli­si­vat menos­sa lähin­nä kes­kus­taan niin sil­ta­rat­kai­su oli­si ok. Mut­ta kun ihmi­set mene­vät kaik­kial­le muu­al­le kuin kes­kus­taan pää­sään­töi­ses­ti. Sik­si pitää pääs­tä met­ro­verk­koon. Mik­sei voi­si raken­taa lin­jaa laa­ja­sa­lon ja hert­to­nie­men­ran­nan kaut­ta kulos­aa­reen tai herttoniemeen?

    Ja sil­lä yhdel­lä met­rol­la­lin­jal­la pää­see kaik­kial­le muu­al­la kuin kes­kus­taan? Joka tapau­ka­ses­sa tuo ehdot­ta­ma­si ei onnis­tu mm. sik­si että met­roa ei voi käy­tän­nös­sä haa­roit­taa kos­ka junien kapa­si­teet­ti ei rii­tä (kak­si­haa­rai­nen met­ro = puo­let junis­ta per haa­ra, kol­mi­haa­rai­nen = joka kol­mas juna per haa­ra…) Eli siel­lä Hert­to­nie­mes­sä oli­si tuos­sa sun kuvios­sa kui­ten­kin vaih­to. Saman vaih­don voi toteut­taa tun­ne­li­pi­ka­ra­ti­kal­la kes­kus­tas­sa, esi­mer­kik­si Kam­pis­sa. Samoin muu­ten Kruu­nu­vuo­res­ta pää­see sil­lan kans­sa käte­vim­min ja nopei­ten met­roon Kala­sa­ta­mas­sa tai Kaisaniemessä.

  13. Jude Viher­vaa­ra:

    Ehdo­tuk­ses­sa kaa­vail­laan San­ta­ha­mi­nan nel­jäl­le neliö­ki­lo­met­ril­le vain 20000 asu­kas­ta. Jos puo­let alu­ees­ta oli­si vir­kis­tys­käy­tös­sä, Oli­si tuo asu­kas­mää­rä mini­mi, mut­ta mie­lum­min se tuli­si lähin­nä tupla­ta. Talou­del­li­nen fak­ta­han on, että 5000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­la takaa elin­kel­poi­suu­den yhdel­le kios­kil­le ja pie­nel­le elintarvikeliikkeelle.

    Asu­kas- ja pin­ta-ala­lu­vut voi­si­vat olla Laut­ta­saa­res­ta, jos­sa kui­ten­kin on kah­dek­san elin­tar­vi­ke­myy­mä­lää (jois­ta aina­kin puol­ta voi­si luon­neh­tia vähin­tään kes­ki­ko­koi­sik­si) ja joku­nen kios­ki. Vir­kis­ty­sa­luet­ta lie­nee vähem­män kuin suun­ni­tel­mas­sa (mota­ria­luet­ta toi­saal­ta enemmän).

  14. Vie­lä, juge:

    Sil­ta­rat­kai­su ei pois­ta autoi­lun tar­vet­ta ja itäi­sil­le väy­lil­le ei enää uusia auto­ja mahdu.

    No kyl­lä se nyt sitä kum­mas­ti vähen­tää. Ihmi­set tekee kes­ki­mää­rin vähän yli kol­me mat­kaa päi­väs­sä. Kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­va tekee näis­tä noin 20% autol­la, Espoos­sa tai Van­taal­la asu­va 50%. Kan­ta­kau­pun­ki­lais­ten mat­ko­jen yhteis­pi­tuus päi­väs­sä on 19km mis­tä autol­la kul­je­taan 8km, Espoos­sa ja Van­taal­la vas­taa­vas­ti lii­ku­taan kilo­met­rei­nä puo­let enem­män (29km) ja autol­la yli kak­si ker­taa enem­män (18 km) per asukas.

    Ilman sil­taa Laa­ja­sa­lon alue on etäi­syyk­sil­tään käy­tän­nös­sä Van­taal­la, sen kans­sa kan­ta­kau­pun­kiin ver­rat­ta­vis­sa. Ero siel­tä Itä­väy­läl­le tule­vien auto­jen mää­räs­sä hel­pos­ti kak­sin­ker­tai­nen, enem­män­kin kos­ka jouk­ko­lii­ken­ne on niin pal­jon suo­rem­pi ja nopeam­pi vaihtoehto.

    Läh­de: Liik­ku­mis­tot­tu­muk­set Hel­sin­gin seudun
    työs­sä­käyn­tia­lu­eel­la vuon­na 2008, näp­sä­kät kaa­viot sivul­la 17, http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2010/Liikkumistottumukset_Helsingin_seudun_tyossakayntialueella_2008.pdf

  15. Jar­mo Nie­mi­nen kirjoitti:
    “Ja on sitä niin kau­an kun pää­kau­pun­gin puo­lus­tus sitä, eli puo­lus­tus­voi­mien pysy­mis­tä saa­rel­la, edellyttää.”

    Onko sul­la ihan jotain dataa­kin sii­tä, että saa­ri Sta­dis­sa on ihan ehdo­ton jut­tu Sta­din puo­lus­ta­mi­sen kannalta?

  16. Muis­taak­se­ni elo­ku­va ‘Uuno Tur­ha­pu­ro armei­jan lei­vis­sä’ kuvat­tiin juu­ri san­ta­ha­mi­nas­sa, ja mikä­li näin on, niin oli­si todel­la vali­tet­ta­vaa mikä­li tuos­ta elo­ku­vas­ta ei jäi­si jotain pysy­vää muis­toa paikalle.

  17. juge: “Mut­ta kun ihmi­set mene­vät kaik­kial­le muu­al­le kuin kes­kus­taan pää­sään­töi­ses­ti. Sik­si pitää pääs­tä metroverkkoon.”

    Met­ro­verk­koon pää­see par­hai­ten, kun pika­ra­tik­ka menee kes­kus­taan. Suu­rin osa met­ro­ver­kon lin­jois­ta­han läh­tee kes­kus­tas­ta eri suun­tiin: län­teen, luo­tee­seen, poh­joi­seen, koil­li­seen (osan nii­den mark­ki­noin­ti­ni­mi tosin on “lähi­ju­na”). Hert­to­nie­mes­tä ei pää­se kuin kes­kus­taan tai itään.

    Jos halu­taan kehäyh­teyk­siä, ratik­ka jyl­lää taas. Rati­kal­le voi nimit­täin jär­jes­tää suo­ran yhtey­den Joke­ria pit­kin, met­rol­le ei.

  18. Tääl­lä useat näem­mä kes­kit­ty­vät sii­hen, mik­si asiat eivät onnis­tu. Tot­ta­kai onnis­tui­si teh­dä met­ro Laa­ja­sa­lon kaut­ta San­tik­seen. Se lin­ja voi­si olla ris­teä­vä nykyi­sen kans­sa vaik­ka Hert­to­nie­mes­sä ja jat­kaa sii­tä Viik­kiin ja sii­tä Vii­kin­mä­keen ja sii­tä jon­ne­kin. Vai onko ainoa onni ja autuus että saa­daan ainoas­taan met­ro joka kul­kee Por­voos­ta Kirk­ko­num­mel­le? Eikö­hän näil­le kau­pun­ki­seu­duil­le tuo­ta met­roa tar­vit­tai­si pal­jon enem­män kuin Sipoon metsiin.

    1. San­tik­seen on kaa­vail­tu met­roa, mut­ta ei sitä sil­loin pain­tai­si jol­kot­to­maan Hert­to­nie­men kaut­ta vaan meren ali keskustaan.
      Pitä­nee sel­vit­tää riit­täi­si­kö rati­kan kapa­si­teett, jol­loin Laa­ja­sa­lon suun­ni­tel­mia ei tar­vit­si­si tar­kis­taa. i

  19. Peri­aat­tees­sa kan­na­tet­ta­va aloite.

    Mut­ta.

    Joten­kin vie­ras­tan intoa vaa­tia asuin­käyt­töön aluei­ta joil­la on jo ole­mas­sao­le­vaa käyt­töä, kun oli­si mah­dol­lis­ta raken­taa tyh­jil­le alueille.

    Kaik­ki Hel­sin­gis­sä ole­va pel­to­maa ei voi olla vir­kis­tys­käy­tön vuok­si vält­tä­mä­tön­tä. Ei aina­kaan sen tär­keäm­pää kuin Mal­min len­to­kent­tä tai San­tis nykykäytöissään.

    Täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­ses­ta voi­si teh­dä var­sin­kin remont­ti-iläi­sil­le talo­yh­tiöil­le oikeas­ti hou­kut­te­le­vaa, jos auto­paik­ka­sään­nök­siä löy­sen­net­täi­siin ja tont­ti­vuo­kral­la ei ulos­mi­tat­tai­si hyö­ty­jä kaupungille.

  20. Osmo, jos San­ta­ha­mi­na läh­ti­si mihin sijoitetaan
    pää­kau­pun­ki­seu­tu­lai­sia pal­ve­le­vat ampumaradat?

    Tie­dät hyvin, että tääl­lä pk-seu­dul­la on noin 50–70 tuhat­ta met­säs­tyk­sen ja urhei­luam­mun­nan­har­ras­ta­jaa, joil­la on muu­ten­kin rat­kai­se­mat­ta ampu­ma­ra­ta kysymys. 

    Tämän myö­tä jouk­koon tuli­si lisää xxx mää­rä viran­omai­sia (polii­si, raja­var­tios­to, van­kein­hoi­to, tul­li sekä mpk (reser­vi­läi­siä) jot­ka on tähän asti tukeu­tu­neet Santahaminaan.

  21. San­ta­ha­mi­na tuli­si sääs­tää luon­toar­vo­jen takia. Kyse on sii­tä että San­di­kas­sa on mie­le­tön kir­jo eri­lai­sia bio­toop­pe­ja (jois­ta osa todel­la har­vi­nai­sia), ja tämä bio­toop­pien kir­jo yllä­pi­tää erit­täin rikas­ta eliö­la­jis­toa. Jois­ta monet lajit ovat uha­na­lai­sik­si luo­ki­te­lu­ja, siis koko maan mit­ta­kaa­vas­sa. Eri­tyi­ses­ti hyön­tei­sis­tä löy­tyy. Osa bio­too­peis­ta pysyy arvok­kai­na nime­no­maan ammun­ta-alueil­la (paah­tei­sen, sään­nöl­li­ses­ti riko­tun maan ympä­ris­töt). San­di­kas­sa on teh­ty vuo­si­kym­men­ten aika­na kat­ta­vas­ti luon­to­tyyp­pi-ja lajis­to­sel­vi­tyk­siä (ks. esim. Jar­mo Nie­mi­sen toi­mit­ta­ma ja v. 2009 jul­kais­tu mai­nio kir­ja “San­ta­ha­mi­na. Soti­las­saa­ren luon­to­aar­teet”). On surul­lis­ta jos luon­toar­vot, ja asian­tun­ti­joi­den lausun­not niis­tä, eivät mer­kit­se päät­tä­jil­le mitään. Ymmär­rän toki että kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­nen, liik­ku­mi­sen jär­keis­tä­mi­nen eko­lo­gi­sek­si, yms. yms on tär­ke­ää. Mut­ta, San­ta­ha­mi­na on sen ver­ran ainut­laa­tui­sen hie­no luon­to­tyyp­pien koko­nai­suus (ja vie­lä­pä näin kau­pun­gin välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä!) ja usei­den lajien kei­das, että bio­di­ver­si­teet­tiar­vo­jen tulee pai­naa vaa’as­sa enem­män. Jos näin ei ole, kuu­los­ta­vat jat­kos­sa kaik­ki puheet luon­non moni­muo­toi­suu­den suo­je­lus­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ontol­ta sana­he­li­näl­tä. Vaik­ka kuin­ka ns. fik­sus­ti kaa­voi­tet­tai­siin niin, että tär­keim­mät luon­to­koh­teet oli­si­vat jon­kin­lai­sia suo­je­lua­lui­ei­ta, en vali­tet­ta­vas­ti usko että ihmi­set niil­tä pysyi­si­vät pois­sa (ellei aluei­ta sit­ten aida­ta säh­kö­ai­doil­la? ;). Käy­tän­nös­sä siis useam­man kym­me­nen tuhan­nen hen­ki­lön (eli saa­rel­le asu­tet­ta­vat + siel­lä muu­al­ta Sta­dis­ta vie­rai­le­vat) vir­kis­tys­käyt­tö hyvin toden­nä­köi­ses­ti teki­si sel­vää monis­ta her­kis­tä bio­too­peis­ta muu­ta­mis­sa vuo­sis­sa — tahat­to­mas­ti ehkä, mut­ta kumm­min­kin. Esim. Van­han­kau­pun­gin­lah­del­la tilan­ne on ihan eri, siel­lä kun luon­non­suo­je­lua­lue on enim­mäk­seen vet­tä, upot­ta­vaa ruo­vik­koa tai liet­teis­tä ran­ta­niit­tyä. Eli aluei­ta joi­hon ns. taval­li­nen tal­laa­ja ei edes pyri maas­ton vai­kea­kul­kui­suu­den takia. San­di­kas­sa taa­sen pai­kat täyt­tyi­si­vät lenk­kei­li­jöis­tä, koi­ra­nul­koi­lut­ta­jis­ta, pic­nic-seu­rueis­ta ynnä muista.

  22. San­tik­seen on kaa­vail­tu met­roa, mut­ta ei sitä sil­loin pain­tai­si jol­kot­to­maan Hert­to­nie­men kaut­ta vaan meren ali keskustaan.
    Pitä­nee sel­vit­tää riit­täi­si­kö rati­kan kapa­si­teett, jol­loin Laa­ja­sa­lon suun­ni­tel­mia ei tar­vit­si­si tarkistaa.

    Mitä sä nyt sekoilet?

    Käy­dään tämä taas ker­ran läpi.

    Meren ali meno ei ole kus­tan­nus­ten kan­nal­ta tai tek­ni­ses­ti rea­lis­ta, kal­lio­poh­ja on höt­tä, eli met­ro tai pika­ra­tik­ka kul­ki­si sil­lan kaut­ta. Vaik­ka ne kul­ki­si­vat tun­ne­lis­sa niin radan kapa­si­teet­ti on sama kos­ka se on kis­kois­ta kiin­ni eikä sii­tä onko ne taivasalla.

    Rai­de­kul­ku­neu­von kapa­si­tee­tin mää­rit­tää yksin­ker­tai­ses­ti sisä­pin­ta-ala eli pituus x leveys, radan kapa­si­tee­tin taas vuo­ro­vä­li ker­taa junan kapasiteetti.

    Met­ron vau­nu­pa­ri on 45 met­riä pit­kä ja junat on 3,20m levei­tä. Pika­ra­tik­ka on sen pitui­nen kuin halu­taan (pisim­mät muis­taak­se­ni 75m, 40m alkaa olla jon­kun sor­tin stan­dar­di) ja 2,60m leveä (katu­kel­poi­set rati­kat eivät saa olla leveäm­piä jol­lei lain­sää­tä­jä muu­ta pää­tä). Junan pituu­den mää­rää lai­tu­rei­den pituus, mitä pidem­piä lai­tu­rei­ta teh­dään sen enem­män myös maksaa.

    Jos lai­tu­rin pituus on 90 met­riä niin kuin Hel­sin­gin met­ron lyhen­ne­tyt lai­tu­rit niin sin­ne voi ajaa joko kah­den 45 met­rin met­ron vau­nu­pa­rin junan tai kah­den 45 met­riä rati­kan junia. Nii­hin met­ro­ju­niin mah­tuu ehkä 500 mat­kus­ta­ja ja ratik­ka­ju­naan 400. Jos junia aje­taan 2,5 minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä niin kapa­si­teet­ti tun­niss on met­rol­la 12 000 ja pika­ra­ti­kal­la 9 600. Tuo vas­taa noin 100 000 tai 80 000, eli vai­kea uskoa että kum­pi­kin eivät oli­si ihan riit­tä­viä. Jos ei ole niin teh­dään pidem­mät laiturit.

    Län­si­met­ron jat­kees­ta on tuo­reet arviot met­ron raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sil­le. Tun­ne­li mak­saa noin 30M€/km ja ase­mat 50M€/kpl. Pin­ta­ra­dan kus­tan­nus lie­nee suu­rin­piir­tein sama. Katu­ra­ta­na muu­ta­min pie­nin sil­loin tai tun­ne­lein Rai­de-Joke­rin hin­nak­si on arvioi­tu noin 8M€/km, pysä­kit mak­saa ehkä jotain sata­ton­nia kap­pa­le, ehkä mil­lin jos teh­dään vii­mei­sen pääl­le katet­tu lasi­häk­ky­rä. Pika­ra­tik­ka­met­ron, eli siis pika­ra­tik­kaa tun­ne­lis­sa ja maa­na­lai­sil­la ase­mil­la, hin­nak­si arvat­tiin MARAs­sa noin 70% met­ron vas­taa­vis­ta (pie­nem­mät kään­tö­sä­teet, kapeam­pi tun­ne­li ja muu­ta vas­taa­vaa), täten siis pika­ra­tik­ka­met­ro n. 20M€/km tun­ne­leil­le ja 35M€ per maa­na­lai­nen ase­ma. Tar­kas­te­lun tulos muu­ten oli että met­ro­va­raus­ten kuten kak­kos­met­ro käyt­tö pika­ra­tik­kaan ei oikein kan­na­ta ja nii­den käyt­tö nykyi­sen met­ron tek­nii­kal­la kan­nat­taa vie­lä pal­jon huonommin.

    Mut­ta Suo­mek­si ja lyhyes­ti: jos se kak­kos­met­ro kos­kaan teh­dään se teh­dään pika­ra­tik­ka­tek­nii­kal­la, met­ro­mai­sis­sa osuuk­sis­sa ei ole olen­nais­ta eroa kapa­si­te­tin suh­teen ja haa­roil­la kuten vaik­ka hypo­teet­ti­ses­ti San­ta­ha­mi­na sääs­tyy sato­ja mil­joo­nia raken­ta­mi­sen ja lii­tyn­tä­lii­ken­teen kus­tan­nuk­sia kun voi teh­dä ihan vaan pin­ta­ra­taa ja pysä­kit. Ja tuo­ta kut­sut­ta­neen kevyt­met­rok­si että kai­kil­le tulee hyvä mieli.

  23. ” Kaup­pa­to­ril­ta­han ei ole pit­kä mat­ka San­ta­ha­mi­naan sil­loin kun ollaan liik­keel­lä veneel­lä, mut­ta mait­se mat­kaa ker­tyy hyvä tovi. Mait­se etäi­syys on Itä­kes­kuk­sen luok­kaa. Jo koko Laa­ja­sa­lo ja Jol­las (jois­ta San­ta­ha­mi­na on sel­väs­ti kau­em­pa­na) ovat jo niin pus­sin peräl­lä ja kau­ka­na, että tak­si­kus­kit­kin kiroa­vat hiljaa ”

    Usei­mil­la Laa­ja­sa­lo­lai­sil­la tus­kin on sään­nöl­lis­tä asi­aa Kaup­pa­to­ril­le. Kuin­ka kau­an kes­tää Kaup­pa­to­ril­ta met­rol­la Itä­kes­kuk­seen? Itä­kes­kus ei ole enää kau­hean kau­ka­na niin­kuin se ehkä oli jos­kus 60-luvul­la. Kuin­ka kau­an kes­tää kaup­pa­to­ril­ta Kai­sa­nie­men met­roa­se­maan syvyyk­siin? (Tai entäs esi­mer­kik­si Töö­lös­tä lähi­mäl­le met­roa­se­mal­le? tai lähi­mäl­le lähi­ju­na-ase­mal­le muu­ten­kin… ) Mitä jos sil­ta rake­net­tai­siin. Sil­loin Laa­ja­sa­lo ja Jol­las eivät oli­si enää niin syr­jäs­sä Hel­sin­gin nie­meen näh­den. Ja van­hem­man Hel­sin­gin nie­men suh­teel­li­nen mer­ki­tys vähe­nee koko ajan. Moni nykyi­nen Hel­sin­gin asu­kas asuu liitosalueilla.

    Sel­lai­nen nopea run­ko­bus­siyh­teys voi­si sit­ten men­nä Hert­to­ni­mes­tä San­ta­ha­mi­naan. Tai mik­sei jon­kun­lai­nen pika­ra­tik­ka voi­si ajaa tuo­ta väliä.

    1. Kym­me­nen vuot­ta sit­ten Sant­ga­ha­mi­nan jouk­ko­lii­ken­neyh­teyt­tä suun­ni­tel­tiin met­rol­la meren ali Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan ja Laa­ja­sa­lon kaut­ta. San­ta­ha­mi­na oli­si siis noin nel­jän met­ro­py­sä­kin pääs­sä rautatientorista.
      Nyt Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan jouk­ko­lii­ken­net­tä suun­ni­tel­laan rati­kal­la sil­lan yli. Jou­du­taan sel­vit­tä­mään, riit­täi­si­kö tämän kapa­si­teet­ti myös San­ta­ha­mi­naan. San­ta­ha­mi­nan kaa­voi­tus voi­si toteu­tua aikai­sin­taan 2030-luvul­la, joten pika­ra­ti­kak­si se var­maan­kin menee, kos­ka met­ro pel­käs­tään Laa­ja­sa­loon oli­si huono.

  24. autoi­lua ei pys­ty­tä vähen­tä­mään lisää­mäl­lä eri­lai­sia yhteyk­siä kes­kus­taan. Poi­kit­tais­lii­ken­ne on se asia jol­la autoi­lun tar­vet­ta voi­tai­siin pois­taa. Kan­nat­tai­si oikeas­ti raken­taa kun­nol­li­nen met­ro­verk­ko, joka mahol­lis­tai­si poi­kit­tais­lii­ken­teen jos­sa­kin kehä i:n tun­tu­mas­sa ja jos­ta oli­si jär­ke­vät lii­tyn­nät juniin.

  25. Kovas­ti toi­von että kes­kit­tyi­sit­te nyt jo raken­net­tu­jen aluei­den parem­paan hyö­dyn­tä­mi­seen. Tuol­lai­set: http://g.co/maps/cxuxk voi­si vaik­ka pur­kaa ja raken­taa tilal­le moder­nit ja kor­keam­mat talot. Käsit­tääk­se­ni näin on jo jos­sain kun­nas­sa aloi­tet­tu teh­dä. San­ta­ha­mi­na on var­sin pahas­sa sum­pus­sa. Tur­ku­lai­sil­ta voi kysyä koke­muk­sia kun raken­ne­taan saa­reen yhden sil­lan taakse.

  26. Nyt Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan jouk­ko­lii­ken­net­tä suun­ni­tel­laan rati­kal­la sil­lan yli. Jou­dutqan sel­vit­tä­mään, riit­täi­si­kö tämän kapa­si­teet­ti myös Santahaminaan.

    Sii­nä sil­lan suun­ni­te­lus­sa on varau­dut­tu pika­ra­tik­kaan, kts. esim. sil­ta­kil­pai­lun mats­kut, ja jopa met­roon ihan sil­lä samal­la ratau­ral­la. Bonuk­se­na saa­daan ker­ran­kin laa­du­kas­ta ratik­ka­ra­ta kun on riit­tä­vän leveä ja tasai­nen ura. Samoin Koi­ra­saa­ren­tiel­le val­tuus­to hyväk­syi ihan samas­sa kokouk­ses­sa kuin tuon aloit­teen jätit­te suun­ni­tel­man joka sisäl­tää varauk­sen San­ta­ha­mi­naan päin läh­te­väl­le pikaratikkatunnellie.

    Eli on varau­dut­tu jo. Lak­kaa stresaamasta.

    1. Kuten sanot­tu, aja­tus San­ta­ha­mi­nan saa­mi­ses­ta hyö­ty­käyt­töön ei ole Hel­sin­gis­sä miten­kään uusi. Ei tuo­ta tun­ne­lia varus­mie­hiä var­ten ole suunniteltu.

  27. Soi­nin­vaa­ra: “Pitä­nee sel­vit­tää riit­täi­si­kö rati­kan kapa­si­teet­ti, jol­loin Laa­ja­sa­lon suun­ni­tel­mia ei tar­vit­si­si tarkistaa.”

    No sel­vit­ti­hän KSV jo sen vuo­sia sit­ten ja tote­si, että pika­ra­tik­ka riit­tää mai­nios­ti myös Santikseen:

    Jos Laa­ja­sa­loon toteu­te­taan ensi vaiheessa
    rai­tio­yh­teys, siel­lä ei ole tarkoituksenmukaista
    pala­ta takai­sin met­ron lii­tyn­tä­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mään. Pikaraitio
    on kapa­si­tee­til­taan riit­tä­vä hoitamaan
    San­ta­ha­mi­nan aiheut­ta­man lisäliikenteen.”

    Läh­de: Laa­ja­sa­lon rai­de­vaih­toeh­to­jen jär­jes­tel­mä­tar­kas­te­lu 2008, Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton jul­kai­su­ja 2008:10, HKL:n jul­kai­susar­ja D:5/2008, s. 44

  28. Sinän­sä ymmär­rän kyl­lä Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu­jen halun saa­da San­ta­ha­mi­na kau­pun­gil­le. Näin maa­lai­se­na minul­le on ihan sama, onko siel­lä varus­kun­ta vai asun­to­ja. Kum­pi­kaan ei vai­ku­ta elin­ta­soo­ni tai virkistysmahdollisuuksiini.

    Oli­sin kui­ten­kin Osmon kans­sa eri miel­tä sii­tä, miten melua aiheut­ta­van toi­min­nan vai­ku­tuk­sis­ta ympä­ris­töön pitäi­si mak­saa. Mie­les­tä­ni sel­lai­nen melua aiheut­ta­va toi­min­ta, joka on ollut ole­mas­sa ennen kuin häi­riin­ty­vä toi­min­ta on alka­nut, on etuoi­keu­te­tus­sa ase­mas­sa häi­riin­ty­jään nähden. 

    Esi­merk­ki­nä voi­si ottaa vaik­ka­pa ampu­ma-alu­een har­vaan asu­tul­la alu­eel­la. Alue on toi­mi­nut 1950-luvul­ta alkaen. Alu­een lie­peil­le on raken­net­tu, sano­kaam­me, kesä­mök­ki 1990-luvul­la. Eikö siis ampu­ma­toi­min­nan aiheut­ta­ma melu ole ollut jo tuol­loin kapi­ta­li­soi­tu­nee­na maan hin­taan? Nyt, jos ampu­ma­toi­min­ta lope­te­taan tai sitä rajoi­te­taan ympä­ris­tö­lu­pa­me­net­te­lyl­lä, nousee aiem­min melun vai­vaa­man ton­tin arvo ansiottomasti.

    Näh­däk­se­ni oli­si oikein, että mikä­li San­ta­ha­mi­nan tai jon­kin muun soti­la­sa­lu­een ampu­ma­toi­min­ta lak­kaa tai vähe­nee, ne maa­no­mis­ta­jat, jot­ka ovat hank­ki­neet maa­ta melua­lu­eel­ta varus­kun­nan perus­ta­mi­sen jäl­keen muul­la saan­nol­la kuin perin­nöl­lä tai lah­jal­la, mak­sai­si­vat maa-alu­een­sa ansiot­to­mas­ta arvon­nousus­ta käy­vän kor­vauk­sen. Vain ne, jot­ja ovat omis­ta­neet maa­ta melua­lu­eel­la jo ennen varus­kun­nan sin­ne tuloa, vapau­tui­si­va kor­vauk­ses­ta. Näin estet­täi­siin kei­not­te­lu melumääräyksillä. 

    Sii­nä tapauk­ses­sa, että melua aiheut­ta­va toi­min­ta lisään­tyy sii­tä, mitä se on ollut ennen nykyi­sen ajat­te­lun alka­mis­ta suun­nil­leen 1990-luvun alus­sa, on luon­nol­li­ses­ti oikeu­den­mu­kais­ta, että toi­min­taa rajoi­te­taan ympä­ris­tö­lu­paeh­doin ja naa­pu­reil­le korvataan.

  29. San­ta­ha­mi­na säi­ly­köön nykyi­ses­sä käy­tös­sään puolustusvoimilla.

    Hel­sin­gin kau­pun­gin talous- ja suun­nit­te­lu­kes­kuk­sen kehit­tä­mis­osas­to on jul­kais­sut esit­teen Alue­ra­ken­ta­mi­nen — Koh­ti uut­ta Helsinkiä.
    Seu­raa­vat tie­dot olen poi­mi­nut sieltä.
    1. Län­si­sa­ta­ma asuk­kai­ta 20.000 (2010–30)
    2. Pasi­la asuk­kai­ta 12.000 (2010–40)
    3. Kunin­kaan­kol­mio asuk­kai­ta 6500 (2010–25)
    4. Ara­bia-Her­man­ni asuk­kai­ta 3500 (2010–13)
    5. Kala­sa­ta­ma asuk­kai­ta 18.000 (2010–30)
    6. Viik­ki asuk­kai­ta 5000 (2010–15)
    7. Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta asuk­kai­ta 10.000 (2010–25)
    8. Vuo­saa­ri asuk­kai­ta 9000 (2010–20)
    9. Myl­ly­pu­ro-Roi­hu­pel­to asuk­kai­ta 2500 (2010–20)
    10. Öster­sun­dom asuk­kai­ta 35.000 (2010–40)
    11. Alp­pi­ky­lä asuk­kai­ta 2000 (2010–15)
    12. Ormus­pel­to (Mal­mi) asuk­kai­ta 1200 (2010–15)

    Tämä yhteen­sä uusia asuk­kai­ta Hel­sin­kiin 124700
    Mal­min len­to­kent­tä­alu­een mah­dol­li­nen raken­ta­mi­nen tuo vie­lä tähän lisää 10.000 asukasta.
    Raken­ne­taan nämä ensin ja kes­kus­tel­laan sit­ten onko yli­pää­tään tar­vet­ta saa­da San­ta­ha­mi­naa rakennuskohteeksi.

    Vie­lä tur­val­li­suus­po­liit­ti­nen näke­mys. Pre­si­dent­ti Paa­si­ki­vi tote­si aika­naan näin: “Kai­ken vii­sau­den alku on tosia­siain tun­nus­ta­mi­nen.” Hel­sin­ki on ja pysyy raja­kau­pun­ki­na ja sen puo­lus­ta­mi­nen, mikä­li krii­si­ti­lan­ne tulee alkaa Suo­men­lah­den saa­ris­tos­ta, ei jos­tain Tuusu­lan tasal­ta. Myös soti­las­ma­te­ri­aa­lin on olta­va ko. alu­eel­la, ei jos­sain muu­al­la Suomessa.
    Päät­tä­jil­tä odo­tan rea­li­teet­tien tajua tämän(kin) asian suh­teen var­sin­kin jos he toi­mi­vat vas­tuul­li­sis­sa teh­tä­vis­sä Suo­men eduskunnassa.

    Ps. Osmo Soi­nin­vaa­ra, ker­toi­sit­ko mik­si nyky Venä­jän pitää varus­tau­tua seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen aika­na 500 mil­jar­dil­la eurol­la, kun koko muu Euroo­pan yhtei­sö leik­kaa ja vähen­tää puolustusmenojaan?

    Vas­taus­ta­si ja näke­myk­siä­si tähän odotan.

    Ter­vei­sin, reser­viin kuu­lu­va raja-ali­ker­sant­ti Juha Seppänen

  30. Olin san­tik­ses­sa “täy­si­hoi­dos­sa” 90-luvul­la, ja en kek­si mitä sel­lais­ta vir­kis­tys­käyt­töä saa­rel­la voi­si olla jota hyö­dyn­täi­si­vät muut kuin kor­kein­taan 3 km säteel­lä Hevos­sal­men­sil­las­ta asuvat. 

    Asu­tuk­sen ja sii­hen liit­ty­vän päi­vit­täi­sen kul­ke­mi­sen kan­nal­ta saa­ri on kyl­lä pus­sin­pe­räl­lä, ja on vai­kea kuvi­tel­la nykyi­sen tie­yh­tey­den kes­tä­vän sitä hlö­au­to­lii­ken­teen mää­rää, joka syn­tyi­si mikä­li saa­rel­le asu­tet­tai­siin niin pal­jon ihmi­siä että metro/pikaratikka oli­si kan­nat­ta­va investointi.

  31. Kesk­su­te­lus­ta huo­maa, että aikaa edel­li­ses­tä kak­si­puo­li­ses­ta kova­pan­osam­mun­nas­ta alkaa olla aika pal­jon. Joil­lek­kin osal­lis­tu­jil­le on epä­sel­vää, mik­si siel­lä San­ta­ha­mi­nas­sa pauk­kuu. 😀 Aja­tel­len nuo­ri­soa, San­ta­ha­mi­nan pää­ta­voi­te on kou­lut­taa nuo­ret mie­het niin hyvin, että mah­dol­li­sim­man moni nuo­ri palaa hen­gis­sä seu­raa­van ker­ran kun Puo­lus­tus­voi­mia kai­va­taan tositoimissa. 

    San­ta­ha­mi­nan pää­ta­voi­te ei ole olla hil­jaa. San­ta­ha­mi­nan hil­jen­tä­mi­nen pal­ve­lee vain sel­lai­sen val­tion tavoi­tet­ta, joka halu­aa hyö­kät Suo­meen. Valit­ta­jil­la tus­kin on omia lap­sia ase­vel­vol­li­suusiäs­sä, kos­ka sil­loin hänen pitäi­si taju­ta, että jokai­nen kou­lu­tuk­ses­sa illal­la, yöl­lä ja vii­kon­lop­pu­na ammut­tu lau­kaus voi olla se rat­kai­se­va, joka pelas­taa juu­ri hänen oman lap­sen­sa hen­gen. Sotaa ei käy­dä vain vir­ka-aika­na, joten sitä ei voi myös­kään har­joi­tel­la vain virka-aikana.

    1. Minul­la on ken­raa­li­ta­son lausun­to sii­tä, että San­ta­ha­mi­nan puo­lus­tuk­sel­li­nen mer­ki­tys on silk­kaa mie­li­ku­vi­tus­ta. Voin pan­na tän­ne suoi­ria sit­taat­tet­ja vähän sen­su­roi­den, mut­ta ydin­sa­no­ma oli, ettei kukaan hul­lu­kaan muo­dos­ta tais­te­lu­jouk­ko­ja San­ta­ha­mi­nas­sa, joka on kuin tar­jot­ti­mel­la, kah­den sil­lan pääs­sä ja val­miik­si motissa.
      Aiem­min aja­tel­tiin, että olkoon ran­ta­pys­sy siel­lä, mut­ta nyt lii­ku­tel­ta­vat meri­maa­lioh­juk­set ovat kor­van­neet sen­kin. Jos se kui­ten­kin oli­si tar­peel­li­nen Hel­sin­gin puo­lus­tan­mi­seen, jokin pie­ni soti­las­tu­ki­koh­ta sin­ne mah­tui­si, mut­ta tilaa vie­vä varus­mies­ten kou­lu­tus voi­daan siir­tää muu­al­le. Tuo pie­ni ase­va­ri­ko ei vaa­di tilaa nel­jän neliö­ki­lo­met­rin verran.

  32. Ei lisää lii­ken­net­tä Laa­ja­sa­loon, int­ti kuu­luu osak­si Hel­sin­kiä. San­ta­ha­mi­na on hyvä paik­ka sille.

  33. Tpyy­luo­ma
    siis meil­lä tulee kal­liik­si, mut­ta ei näkö­jään hait­taa muualla?

  34. Osmo, siel­lä San­ta­ha­mi­nas­sa kou­lu­te­taan nuo­ria. Sii­tä se ääni läh­tee, mis­tä tuos­sa oli puhe. Meil­lä ei ole rahaa raken­taa vas­taa­vaa kou­lu­tusin­fraa muu­al­le, joten siir­to ei ole mah­dol­li­nen. Lisää rautalankaa? 😉

    1. Kal­le
      Puo­lus­tus­voi­mat jou­tu­vat lak­kaut­ta­maan täl­lä vaa­li­kau­del­la usei­ta varus­kun­tia. Lisäin­fraa kou­lu­tuk­seen ei tar­vi­ta. Jokin soti­las­tu­ki­koh­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tar­vi­taan, mut­ta ei sii­hen neliö­ki­lo­met­reit­täin maa­ta tarvita.

  35. Asu­kas- ja pin­ta-ala­lu­vut voi­si­vat olla Laut­ta­saa­res­ta, jos­sa kui­ten­kin on kah­dek­san elin­tar­vi­ke­myy­mä­lää (jois­ta aina­kin puol­ta voi­si luon­neh­tia vähin­tään kes­ki­ko­koi­sik­si) ja joku­nen kios­ki. Vir­kis­ty­sa­luet­ta lie­nee vähem­män kuin suun­ni­tel­mas­sa (mota­ria­luet­ta toi­saal­ta enemmän).

    Hie­no oival­lus tuo ver­taus Laut­ta­sa­reen. Laut­ta­saa­ri hie­man alle nel­jän neliö­ki­lo­met­rin pin­ta-alal­la ja n. 20000 asuk­kaal­la ylit­tää juu­ri tuon kriit­ti­sen 5000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­lä. Kios­ke­ja on nopean googlauk­sen perus­teel­la kol­me ja kaup­po­ja omien muis­ti­ku­vien perus­teel­la tai­taa olla seit­se­män; yksi Siva, pari pien­tä K‑kauppaa sekä osta­ril­la isom­pi S‑market ja K‑market sekä vat­tu­nie­men puo­les­sa myös pari suu­rem­paa kaup­paa. Päi­vit­täis­ta­va­rat tuol­ta siis saa, mut­ta aika ohut on larun pal­ve­lu­va­li­koi­ma. Ja Laut­ta­saa­res­sa on sen­tään aika hyvä mää­rä työ­paik­ko­ja juu­ri Vat­tu­nie­men alu­eel­la, mikä var­maan pitää hen­gis­sä ne pari kauppaa.

    Usei­mil­la Laa­ja­sa­lo­lai­sil­la tus­kin on sään­nöl­lis­tä asi­aa Kaup­pa­to­ril­le. Kuin­ka kau­an kes­tää Kaup­pa­to­ril­ta met­rol­la Itäkeskukseen?…

    Otin Kaup­pa­to­rin vain esi­mer­kik­si, kos­ka kysees­sä on mel­ko kes­kei­nen, kaik­kien tun­te­ma paik­ka Hel­sin­gis­sä – yhtä hyvin kysees­sä oli­si voi­nut olla Rau­ta­tie­a­se­ma. Myös Rau­ta­tie­a­se­mal­ta on riit­tä­vän pit­kä mat­ka San­dik­seen, vaik­kei siel­tä ole lähes näköyh­teyt­tä kuten kaup­pa­to­ril­ta. Hel­sin­gin­nie­men muo­to ja kau­pun­gin kes­kus­ta sijain­ti aiheut­taa pal­jon pään­vai­vaa jatkossakin.

    Mut­ta met­ron vetä­mi­nen tuon­ne on myös kus­tan­nus­ky­sy­mys. Laa­ja­sa­lo-Jol­las osas­to on suu­rel­ta osin oma­ko­ti- ja rivi­ta­loa­luet­ta ja tulee kes­tä­mään vuo­si­kym­me­niä, ennen­kuin näi­tä aluei­ta voi­daan ottaa tehok­kaam­paan käyt­töön. Sitä ennen alueit­ten lii­ke­net­tä tulee hoi­taa jol­lain muul­la tavoin, kuten ehdo­tit­kin. Tämä edel­lyt­tää myös sitä, että aluei­den kes­kus­to­ja tul­laan paran­ta­maan ja tehos­ta­maan niin asui­na­luei­na kuin pal­ve­lu­kes­kuk­si­na. Laa­ja­sa­lon osta­rin aluet­ta voi­si aivan hyvin tii­vis­tää asu­mus­ten suh­teen sekä Hert­to­nie­mes­sä Lai­va­lah­den­ka­tua kan­nat­tai­si vähi­tel­len ryh­tyä kaa­voit­ta­maan myös asuin­käyt­töön. Nyt­hän lähes koko Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lue on suu­rel­ti auto­liik­keit­ten getto.

    Ja Mar­ko V – ylä­vi­to­nen! Puhum­me samaa kiel­tä. Oulun­ky­län kal­tais­ten aluei­den kehit­tä­mi­nen tuli­si olla ykkös­asia. Nyt alue on niin har­vak­seen asu­tet­tu (väes­tö­ti­heys n. 2600/km²) että asuk­kaat on pako­tet­tu käyt­tä­mään auto­ja päi­vit­täis­han­kin­to­jen suorittamiseen.

  36. Jätän mili­tää­rit näkö­koh­dat minua tietävämmille.

    Joka tapauk­ses­sa mah­dol­lien raken­ta­mi­nen ei ole aivan lähel­lä . Se on yli 20 vuo­den pääs­sä. Mut­ta tämä on käsit­tä­mät­tö­män lyhyt aika

    Olet­ta­kaam­me, että San­ta­ha­mi­naan voi­daan ja kan­nat­taa raken­taa 20.000 asuk­kaan lähiö. Alue ei ol aivan kan­ta­kau­pun­gin kupees­sa: mat­ka San­ta­ha­mi­nan kes­kus­tas­ta (Kata­ja­no­kan kaut­ta menee suo­raan) Rau­ta­tie­to­ril­le on vajaa 7 km , liki­mää­rin sama mat­ka­kuin Oulun­ky­lään. Hert­to­ni­men kaut­ta n 12 — 13 km,eli suun­nil­lee sama mat­ka kuin Lin­ja-autoa­se­mal­ta Hämeenvaaraan.

    13,9 km Län­si­met­ro mak­saa 800 Me. Jos kmkus­tan­nu­ket ovat samat — ja parem­paa­kaan tie­toa minu­lal ei ole — niin met­ro San­ta­ha­mi­nas­ta mak­sa­si 400 Me eli 20.000 e /asukas. Tosin samaan hin­taan tuli­si met­ro Katq­ja­no­kal­ta R‑torille.

    Ei tämä mah­do­ton sum­ma ole: noin 50.000 e/ koti­ta­lous. Saman ver­ran mak­saa park­ki­paik­ka talon alla. Mut­ta kai met­roa kan­nat­taii samal­la jat­kaa Laa­jas­laoon ja yhdis­tää pää­met­roon. Kaik­ki­han eivät työs­ken­te­le kekustassa.

    Mut­ta halua­sin vähän näh­dä lii­ken­ne­ko­ko­nai­suu­den, jon­ka aloit­teen teki­jät ovat mielessään
    hahmottaneet.

    On muu­ten hedel­mä­tö­nä väi­tel­lä sii­tä, puhu­taa­kon met­ros­ta, kau­pun­ki­ju­nas­ta vai pika­rai­tio­ties­tä, kun puhu­taan maan­lai­ses­ta rai­teel­la kul­ke­vas­ta jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nees­tä. Oleel­li­ses­ti puhu­taan samas­ta asias­ta; rat­kai­se­vaa on yhteys run­ko­lin­jal­ta sivu­py­sä­keil­le. (suo­ra vai liityntä)

  37. Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan jouk­ko­lii­ken­neyh­teys rati­kal­la on jol­la­kin taval­la perus­tel­ta­vis­sa, jos ei varau­du­ta San­ta­ha­mi­nan asut­ta­mi­seen, kuten yleis­kaa­van perus­hen­ki on. Kes­kus­tas­sa rat­kai­su aiheut­taa hidas­tu­mis­ta rai­tio­lii­ken­teel­le, kun ydin­kes­kus­tan rata- ja pysäk­ki­verk­ko on väli­tys­ky­vyl­tään rajallinen.

    Jos kui­ten­kin varau­du­taan oikeas­ti myös San­ta­ha­mi­nan käyt­töön­ot­toon, niin kuin aina­kin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa yleis­kaa­vaa teh­des­sään aja­tel­tiin, ratik­ka­pää­tös oli epä­vii­sas. Met­ro oli­si sil­loin oikeam­pi valinta. 

    Olen ymmär­tä­nyt pää­tök­sen rai­tio­vau­nus­ta syn­ty­neen sik­si, että sen parem­min esit­te­li­jät kuin päät­tä­jät eivät usko­neet San­ta­ha­mi­nan vapau­tu­mi­seen lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä asuntokäyttöön.

    Rai­de­verk­koa voi­daan kutoa monel­la tavalla.Helsingin kau­pun­ki­ra­ken­ne on sen suh­teen vaa­ti­vam­pi kuin seu­dun asu­kas­mää­räs­tä on pääteltävissä. 

    Kau­pun­ki­ra­dat ovat esi­merk­ki sii­tä, mihin jou­du­taan, kun teh­dään han­ke­pää­tök­siä ilman riit­tä­viä verk­ko­tar­kas­te­lu­ja. Nyt päh­käil­lään Pisa­raa, joka ei tuo uut­ta väli­tys­ky­kyä pää­kau­pun­ki­seu­dun lähi­ju­na­lii­ken­teel­le, kyl­lä­kin taa­ja­ma­ju­nil­le ja kaukoliikenteelle.

  38. Kun puo­lus­tus­me­no­ja nyt joka­ta­pauk­ses­sa lei­ka­taan, niin iske­tään kak­si kär­päs­tä yhdel­lä ker­taa. Lak­kau­te­taan San­ta­ha­mi­nan varus­kun­ta ja ote­taan se hel­sin­ki­läis­ten asuin- ja vir­kis­tys­käyt­töön. Mui­den, maa­kun­nis­sa sijait­se­vien, varus­kun­ta-aluei­den jat­ko­käyt­tö on pal­jon han­ka­lam­paa, joten hyö­dyn­ne­tään par­hai­ten uusio­käyt­töön sovel­tu­van San­ta­ha­mi­nan mah­dol­li­suu­det myös puo­lus­tus­bud­je­tin leikkauksissa.

  39. OS

    Ole­tet­ta­vas­ti kysees­sä on sama Ken­raa­li, jon­ka mie­les­tä varus­mie­het ovat vain rek­ry­toin­ti­poh­jaa rauhanturvaajiksi. 

    Jos olem­me hänen kans­saan samaa miel­tä, ettei Suo­mea uhkaa enää kos­kaan sota, San­ta­ha­mi­nan varus­kun­ta on tarpeeton. 

    Mut­ta jos emme voi olla var­mo­ja tule­vai­suu­den uhis­ta, pitää ensin päät­tää miten Suo­mea puol­lus­te­taan ja miten tais­te­lu­jou­kot kou­lu­te­taan ja tar­vi­taan­ko esim ampu­ma­ra­to­ja lähel­le asutuskeskusta. 

    Jos edel­leen kat­so­taan San­ta­ha­mi­na tar­peet­to­mak­si hamaan maa­il­man­lop­puun asti, voi sen pis­tää kas­va­maan kerrostaloa.

  40. Siir­re­tään Mal­min kent­tä San­ta­ha­mi­naan (toi­mi­si ken­ties myös city­kent­tä­nä pie­nil­le mat­kus­ta­ja­ko­neil­le) ja raken­ne­taan Mal­min kent­tä­alue täy­teen asuintaloja.

  41. Olin ennen San­ta­ha­mi­nan lak­kaut­ta­mi­sen kan­nal­la, mut­ta oival­sin juu­ri, ettei sil­lä ole oikeen mitään käyttöä. 

    Jos raken­taa pitää, voi­daan Laa­ja­sa­lon kesä­mök­ki­tyyp­pi­nen röt­te­lö­kan­ta purkaa.

    Mitä vir­kis­tys­käyt­töön tulee, niin tie­dän pual tusi­naa kivem­paa paik­kaa sii­hen. Lak­kau­te­taan ne ja siir­re­tään toi­min­ta San­ta­ha­mi­naan. Esmes Drags­vi­kin alu­een saa­ret voi­tai­siin rau­hoit­taa melo­jil­le ja soutajille.

    Ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­nen päri­nä on kyl­lä nyky­ään Itä­me­ren ykkös­saas­te, joka hait­taa vaka­vas­ti telt­ta­ret­kei­lyä. Pur­jeh­ti­joil­la taas ikä­vä tapa huu­del­la ja mölis­tä koko ajan, en tie­dä miksi.

    1. Sep­po Ryväs
      Hel­sin­gin seu­dul­le pitäi­si saa­da ahde­tuk­si 400 000 asu­kas­ta seu­raa­van 25 vuo­den aika­na. Seu­dun kas­vu siis hidas­tuu, mut­ta ei pal­jon. Vaik­ka sai­sit kym­me­nen tuhat­ta lisää ahde­tuk­si Laa­ja­sa­loon, 390 000 pitäi­si vie­lä saa­da mah­tu­maan jon­ne­kin. Jos muu­ta­man kilo­met­rin pääs­sä kes­kus­tas­sa ole­vaa nel­jän neliö­ki­lo­met­rin aluet­ta ei saa­da hyö­ty­käyt­töön, tar­koit­taa se tämän suu­ruis­ta raken­teen hajoamista.

  42. San­ta­ha­mi­na soti­laal­li­nen mer­ki­tys on kas­va­nut alem­pias­teis­ten krii­sien uhan lisään­tyes­sä. Sen näkee jo kun kat­se­lee saa­ren pro­fii­lia merel­tä. Pää­kau­pun­gin sijain­ti val­ta­kun­nan rajal­la (25 km) aset­taa sen puo­lus­ta­mi­sel­le mer­kit­tä­vät haas­teet. Meri- ja ilma­puo­lus­tuk­seen liit­ty­vän ohjus- ja tut­ka­puo­lus­tuk­sen joh­ta­mis­jär­jes­tel­mien on olta­va koh­teel­la ja tulia­se­mat vies­ti­jär­jes­tel­mi­neen val­mis­tel­tui­na. Val­miut­ta koho­tet­taes­sa tule­na­vauk­sen tulee val­mius­lain vel­voit­ta­ma­na tapah­tua puo­lus­tus­voi­mien hal­lus­sa ole­val­ta alu­eel­ta. Hel­sin­gis­sä paik­ka on Santahamina. 

    Saa­ren mer­ki­tys edel­lä­le­vas­sa lisään­tyy vie­lä enti­ses­tään­kin meri­voi­mien teh­des­sä ensi­vuo­den alus­ta Isosaa­res­ta ns. kyl­män linnakkeen.

    Soi­nin­vaa­ran tie­tä­mys Suo­men pää­kau­pun­gin puo­lus­ta­mi­ses­ta on jää­nyt ilmei­ses­ti läh­tees­tään, nimet­tö­mäs­tä ken­raa­lis­ta joh­tuen, jat­ko­so­dan juoksuhautoihin.

    Jar­mo Nieminen
    Kaupunginvaltuutettu
    Helsinki

    1. Jar­mo
      Miten ase­vel­vol­lis­ten kou­lut­ta­mi­nen liit­tyy tähyän asi­aan. Eihän se “kyl­mä ase­ma” pal­jon tilaa vie eikä jon­kin­lai­sen val­miusyk­si­kön majai­lu saarella.

  43. … oli­si oikein, että … ne maa­no­mis­ta­jat, jot­ka ovat hank­ki­neet maa­ta melua­lu­eel­ta varus­kun­nan perus­ta­mi­sen jäl­keen … mak­sai­si­vat maa-alu­een­sa ansiot­to­mas­ta arvon­nousus­ta käy­vän kor­vauk­sen. … Näin estet­täi­siin kei­not­te­lu melumääräyksillä.

    Mikä vika on “kei­not­te­lus­sa”?

    Jos joku ostaa huo­no­laa­tuis­ta maa­ta hal­val­la ilman mitään takei­ta, että se maa jos­kus (esim. oma­na elin­ai­ka­na) vapau­tuu rasit­tees­ta, jol­loin sen laa­tu ja hin­ta lopul­ta nouse­vat, niin sii­nä­hän sitä on “keinottelu“riskiä kym­me­nik­si vuo­sik­si, kun pää­oma on kiin­ni kysei­ses­sä plän­tis­sä. Mikä tuos­sa on niin vää­rin, että pitäi­si itse vie­lä mak­saa lisää, jot­ta sen ton­tin jos­kus pää­see myy­mään tai otta­maan käyttöön?

    1. Jos maan­käyt­töä rasit­ta­va hait­ta on ollut aiem­min­kin, hai­tas­ta tie­toi­nen osta­ja ei voi vaa­tia kor­vaus­ta itsel­leen. Mut­ta jos puo­lus­tus­voi­mat halu­aa laa­jen­taa varaa­maan­sa melua­luet­ta uusil­le alueil­le (ovat vaa­ti­neet, että osan Kruu­nu­vuo­ren ran­nas­ta jät­tä­mis­tä raken­ta­mi­sen ulko­puo­lel­le) kyl­lä raken­nus­kiel­toa­lu­een laa­jen­ta­mi­ses­ta pitäi­si mak­saa kor­vaus. Tämä siis yksi­tyi­ses­tä edusta.
      Ylei­sen edun kan­nal­ta yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta vahin­goit­ta­va hait­ta on yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta vahin­goit­ta­va hait­ta, joka tuli­si las­kea tuon toi­min­nan kustannukseksi.

  44. Puo­lus­tus­voi­mat on muu­ten­kin ahtaal­la täl­lä vaa­li­kau­del­la. Maan­puo­lus­tus­kor­kea­kou­lun. Kaar­tin jää­kä­ri­ryk­men­tin ym. uudel­leen­si­joit­ta­mi­nen muu­al­le pää­kau­pun­ki­seu­dul­la (jon­ne­kin Sipoon­kor­peen?) toi­si puo­lus­tus­voi­mil­le lisä­kus­tan­nuk­sia kym­me­niä-sato­ja mil­joo­nia euro­ja. Ne kun eivät mitä toden­nä­köi­sim­min ole jouk­ko­ja, jois­ta voi­daan luo­pua kokonaan.

    Täs­sä asias­sa on kyse val­tuus­toa­loit­teen alle­kir­joit­ta­nei­den ymmär­tä­mät­tö­myy­des­tä, viha­mie­li­syy­des­tä ja kiel­tei­syy­des­tä maan­puo­lus­tus­tus­ta koh­taan, ei mis­tään muusta.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    ettei kukaan hul­lu­kaan muo­dos­ta tais­te­lu­jouk­ko­ja San­ta­ha­mi­nas­sa, joka on kuin tar­jot­ti­mel­la, kah­den sil­lan pääs­sä ja val­miik­si motissa.”

    Täl­lai­nen asia on toki tie­dos­sa myös siel­lä, mis­sä suun­ni­tel­laan puo­lus­tus­voi­mien jouk­ko­jen perus­ta­mis­ta val­miut­ta kohotettaessa.

    Asi­aan on kiin­ni­tet­ty tar­peel­li­nen huo­mio; voim­me luot­taa sii­hen, että jouk­ko­jen perus­ta­mis­jär­jes­te­lyt ovat asianmukaisia.

  46. Eikö ne joh­ta­mis­jär­jes­tel­mät ja ‑kes­kuk­set kan­na­ta sijoit­taa johon­kin kal­lio­luo­laan sata met­riä maan­pin­nan alle? Samaan luo­laan voi sit­ten varas­toi­da suo­jaan ne her­ra ties mit­kä muut här­ve­lit pois raaas­ta meri-ilmasta.

  47. Kaar­tin jää­kä­ri­ryk­ment­ti vas­taa Hel­sin­gin alu­een puo­lus­tus­val­mis­te­lus­ta ja sii­hen liit­ty­vien jouk­ko­jen tuot­ta­mi­ses­ta ja nii­hin sijoi­tet­tu­jen reser­vi­läi­syk­si­köi­den jat­ko­kou­lut­ta­mi­ses­ta. Ryk­ment­ti myös val­mis­tau­tuu joh­ta­maan tais­te­lua pää­kau­pun­ki­seu­dul­la eri astei­sis­sa krii­seis­sä. Koko varus­mies­tuo­tos ja hen­ki­lö­kun­ta on sijoi­tet­tu Hel­sin­gin puolustustehtäviin.

    Kou­lu­tus anne­taan varus­mie­jou­koil­la eri­kois­kou­lu­tus­kau­del­la ja ker­taus­har­joi­tuk­sis­sa itse koh­teil­la, muun muas­sa Hel­sin­gin maa­na­lai­sis­sa tilois­sa. Tätä pai­kal­lis­tun­te­muk­seen perus­tu­vaa osaa­mis­ta ei voi­da antaa muu­al­la kuin Helsingissä.

    Kaar­tin jää­kä­ri­ryk­men­tin teh­tä­vä poik­ke­aa kaik­kien mui­den Suo­men jouk­ko-osas­to­jen teh­tä­vis­tä juu­ri teh­tä­vän pai­kal­li­suu­ten­sa vuok­si. Val­miusyh­ty­mät val­mis­tau­tu­vat sodan­käyn­tiin koko Suo­men alu­eel­la, Kaar­tin jää­kä­ri­ryk­ment­ti Helsingissä.

    Rat­kais­tak­se­si edel­lä ole­van ongel­man on aloit­teen­te­ki­ji­den syy­tä teh­dä myös esi­tys, mis­tä pää­kau­pun­ki­seu­dun alu­eel­ta loh­kais­taan vas­taa­va infra koh­tuul­li­sen toi­min­tae­täi­syy­den puit­teis­sa mukaan­lu­kien maa-alu­eet tais­te­lu- ja kivää­riam­pu­ma­ra­toi­neen maa­voi­mien käyttöön.

    Kun edel­lä ole­vat saa­tu rat­kais­tua jou­du­taan poh­ti­maan miten saa­reen, jos­ta luon­non­suo­je­lu­lain nojal­la on pin­ta-alal­taan 60 pro­sent­tia loh­kais­tu luon­non­suo­je­lua­luek­si kye­tään sijoit­ta­maan 20 000 ihmi­sen kapun­gin­osa raken­nus­kult­tuu­ril­li­seen ja arkeo­lo­gi­seen suo­je­lu­ym­pä­ris­töön alle 200 heh­taa­rin alueelle.

    Jos vas­tauk­se­na edel­lä ole­vaan on, että niis­tä ei tar­vit­se välit­tää, niin toki rat­kai­sueh­do­tuk­sen löy­tä­mi­nen helpottuu.

    Upin­nie­mi ei tule enää kysy­myk­seen. Siel­lä aloit­taa uusi uljas Suo­men­lin­nan ran­nik­ko­ryk­ment­ti toi­min­tan­sa toi­se­na suu­re­na pää­kaun­ki­seu­dun jouk­ko-osas­to­na kou­lut­taen ran­ni­kon­puo­lus­ta­jia nel­jäs­sä uudes­sa yksi­kös­sä. Kyse on meri­voi­mien jouk­ko-osas­to­jen uudel­leen järjestelyistä.

  48. Olen­ko ymmär­tä­nyt vää­rin, vai omis­taa­ko Suo­men val­tio Santahaminan?

    Jos näin on, niin val­tio­han voi­si pyy­tää alu­ees­ta mark­ki­na­hin­ta­na esim. 10 000 000 000 euroa kau­pun­gil­ta, niin johan lop­puu hai­hat­te­lu lähiörakentamisesta.

    1. san­ta­ha­mi­nan mark­ki­na-arvo on noin puo­li mil­jar­dia. Tosin puo­lus­tus­voi­mat mak­saa vuo­kraa noin kym­me­nes­osas­ta täs­tä arvos­ta. Eräs kor­kea-arvoi­nen upsee­ri sanoi minul­le, että jos armei­ja sai­si tuon rahan itsel­leen, läh­ti­si­vät mie­lel­lään, mut­ta eivät saa.

  49. Vep­sä­läi­nen:

    Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan jouk­ko­lii­ken­neyh­teys rati­kal­la on jol­la­kin taval­la perus­tel­ta­vis­sa, jos ei varau­du­ta San­ta­ha­mi­nan asut­ta­mi­seen, kuten yleis­kaa­van perus­hen­ki on.

    Kuten siel­lä mate­ri­aa­leis­sa lukee ja yllä on selos­tet­tu, sii­hen on varau­dut­tu, ja ratik­ka­rat­kai­su ei mil­lään taval­la pois­sul­je mah­dol­lis­ta tun­ne­li­ju­naa. Sen kal­lein osa eli se sil­ta on tun­ne­li­ju­nan kan­nal­ta välttämätön.

    Kes­kus­tas­sa rat­kai­su aiheut­taa hidas­tu­mis­ta rai­tio­lii­ken­teel­le, kun ydin­kes­kus­tan rata- ja pysäk­ki­verk­ko on väli­tys­ky­vyl­tään rajallinen.

    Oli­ko se perä­ti 40 sekunt­tia per ratik­ka? Enem­män sai­si pois ihan jo vaih­teet kor­jaa­mal­la. Ratik­ka­lii­ken­teen ongel­miin on ole­mas­sa rat­kai­sut jot­ka on doku­men­toi­tu aivan riit­tä­väl­lä tasol­la, äärim­mäi­sin on se että teh­dään tunneleita.

    Aja­tuk­se­na että teh­dään nyt tun­ne­li­ju­na kos­ka ehkä jos­kus sit­ten pin­ta­ra­dal­ta lop­puu kapa­si­teet­ti JA San­ta­ha­mi­na raken­ne­taan JA sin­ne raken­ne­taan niin pal­jon että pin­ta­ra­ta ei rii­tä on koh­te­li­aas­ti sanot­tu­na epä­rea­lis­ti­nen. Tuo ei ole talou­del­li­ses­ti mah­dol­lis­ta ja suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­tee­na joh­taa Munk­ki­vuo­ren met­roa­se­miin. Tun­ne­lei­ta teh­dään sit­ten jos ja kun on tarvis.

  50. Ode ilmei­ses­ti ei väli­tä luon­toar­vois­ta tuon tai­vaal­lis­ta­kaan, kun ei nii­den suo­je­luun San­ta­ha­mi­nas­sa ota mitään kan­taa. Minul­le henk.koht. on aivan sama mis­sä varus­mie­het luu­raa­vat, mut­ta noin arvo­kas­ta luon­toa en soi­si kenen­kään polii­ti­kon uhraa­van rakentamiselle.

    Kuten Vil­le V tote­si, on lähes yhden­te­ke­vää, vaik­ka San­ta­ha­mi­naan kaa­voi­tuk­sel­la rajat­tai­siin jotain sääs­tet­tä­viä rip­pei­tä, jos samal­le plän­til­le ahde­taan yhden Sipoon ver­ran asuk­kai­ta. Näi­den LISÄKSI tuli­si vie­lä tuhan­sia ihmi­siä ulkoi­le­maan muu­al­ta. Mikä­li aluet­ta ei raken­net­tai­si täy­teen, vir­kis­tys­käy­tön pai­neet jäi­si­vät vie­lä siedettäviksi.

    Nago­y­an sopi­muk­sen tavoit­teet eivät toteu­du sil­lä, että etsi­tään kus­ta­kin kun­nas­ta luon­toar­voil­taan arvok­kain alue ja tuho­taan se. Kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen tii­vis­tä­mi­nen on hyvä asia luon­non­va­ro­jen käy­tön kan­nal­ta, mut­ta hie­man voi­si käyt­tää jär­keä min­ne sitä tiivistetään.

  51. Kir­joi­tat Osmo sii­tä, että San­ta­ha­mi­nan puo­lus­tuk­sel­li­nen mer­ki­tys on silk­kaa mielikuvitusta.

    Sii­nä on kak­si eri asi­aa jot­ka pitää ottaa huomioon.

    1.) Sijain­ti, tämä on tot­ta, että mitään sodan­ajan­jouk­ko­ja ei kys. saa­rel­la tul­tai­siin KOSKAAN kokoamaan.

    2.) San­ta­ha­mi­nan tar­joa­ma varus­mies­kou­lu­tus. Ei San­ta­ha­mi­nan ryk­men­tis­sä pal­ve­le­via varus­mie­hiä syyt­tä sano­ta KAUPUNKIjääkäreiksi.
    Min­ne muu­al­le voi­si perus­taa varus­kun­nan, joka voi­si hoi­taa kau­pun­ki­tais­te­lu-kou­lu­tuk­sen varus­mie­hil­le. Tämän kou­lu­tuk­sen oli­si myös mil­tein pak­ko tapah­tua Hel­sin­gis­sä, jot­ta soti­las­po­lii­sit saa­vat asian­mu­kais­ta kou­lu­tus­ta prio­ri­teet­ti­koh­tei­den suo­jaa­mi­ses­ta pää­kau­pun­gis­sa ja lähiseudulla.

    Onko vas­taus täm­möi­seen asi­aan se, että voi­vat­han varus­mie­het tul­la joka viik­ko isol­la auto­let­kal­la Hel­sin­kiin toi­sel­ta paik­ka­kun­nal­ta har­joit­te­le­maan täm­möis­tä? No, kyl­lä­hän he voi­vat, mut­ta kus­tan­nuk­set var­mas­ti kasvavat.

    Sit­ten, onko tämä saa­ren saa­mi­nen asuin­käyt­töön edes tar­peel­lis­ta? Tun­ne­tus­ti Hel­sin­gis­sä on huu­ta­va pula _huokeista_ asun­nois­ta. En pys­tyi­si var­maan edes sie­niä syö­mäl­lä usko­maan, että San­ta­ha­mi­nan mah­dol­li­set asuin­ta­lot vas­tai­si­vat yhtään miten­kään tähän tarpeeseen.

  52. Osmo:

    Aiem­min aja­tel­tiin, että olkoon ran­ta­pys­sy siel­lä, mut­ta nyt lii­ku­tel­ta­vat meri­maa­lioh­juk­set ovat kor­van­neet senkin.

    Ran­nik­ko­ty­kis­töl­lä ei ole kos­kaan ollut kovin mer­kit­tä­vää toi­min­taa San­ta­ha­mi­nas­sa. Siel­lä oli jon­kin aikaa ryk­men­tin esi­kun­ta ja Ran­nik­ko­ty­kis­tö­kou­lu (ran­nik­ko­ty­kis­tön RUK), mut­ta varus­mies­kou­lu­tus kes­kit­tyi pää­osin muu­al­le (Isosaa­ri, Upin­nie­mi, Mäki­luo­to). San­ta­ha­mi­nas­sa oli yksi nel­jän 152 mm tykin pat­te­ri, mut­ta sen mer­ki­tys ran­nik­ko­ty­kis­tön koko­nai­suu­den kan­nal­ta oli hyvin rajal­li­nen. Tär­keät lin­nak­keet ja tykit sijait­si­vat ulom­mil­la saarilla.

    1. Moot­to­roi­dut meri­tor­jun­taoh­jus­pat­te­rit? Ilma­tor­jun­taoh­jus­ten ja ilma­tor­jun­ta­tyk­kien tulia­se­mat? Tulen­joh­toa­se­mat? Meri­voi­mien sekä ran­nik­ko­jouk­ko­jen tukeu­tu­mis­sa­ta­mat? Tais­te­lu­jao­tus aluei­den ja jouk­ko­jen käyttö?

  53. Joku jo kiin­nit­ti huo­mio­ta San­ta­ha­mi­nan huo­mat­ta­viin luon­no­nar­voi­hin. Sela­sin vies­ti­ket­jun läpi, ja en löy­tä­nyt Osmon kom­men­toi­van asi­aa mil­lään lail­la. Bio­toop­pi­han on alu­een eri­kois­luon­tees­ta ainut­laa­tui­nen pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, sin­ne­hän aika ajoin jär­jes­te­tään lin­tu­yh­dis­tyk­sen­kin ret­kiä kun lupa saa­daan. Voi­sit­ko Osmo konm­men­toi­da, olet­han Koi­jär­ven veteraaneja.

  54. Onko Hel­sin­ki ainoa kau­pun­ki Suo­mes­sa mitä pitää puo­lus­taa? Miten ihmees­sä Espoo, Van­taa, Tur­ku jne jäte­tään ihan ilman puo­lus­tus­ta, kun ker­ran Hel­sin­gin puo­lus­tus vaa­tii nime­no­maan pai­kan pääl­lä tapah­tu­vaa kou­lu­tus­ta, ja nämä varus­mie­het sit­ten vie­lä kor­va­mer­ki­tään Hel­sin­gin puo­lus­ta­jik­si eikä hei­tä saa haja­si­joit­taa muu­al­le. Jar­mo Nie­mi­sel­le ehdot­tai­sin Upin­nie­meä ja Hämeen­lin­naa kor­vaa­vik­si pai­koik­si, Hlin­nas­ta pää­see moot­to­ri­tie­tä tun­nis­sa ja junal­la samoin tun­nis­sa ihan Hel­sin­gin kes­kus­taan. Upin­nie­mes­tä ajaa samoin vaik­ka uis­koil­la rei­lus­sa tun­nis­sa kauppatorille.

  55. San­ta­ha­mi­na­han tosi­aan on jouk­ko­jen­muo­dos­tuk­sen kan­nal­ta var­sin epäe­dul­li­ses­sa pai­kas­sa, eli PV var­mas­ti vei­si tor­ni­lo­gon­sa mie­lel­lään muu­al­le. Ainoa ongel­ma­han on, kuten tääl­lä on jo moneen ker­taan todet­tu, että vas­taa­va alue tar­vit­tai­siin kor­vaa­maan San­tican infra jos­ta­kin koh­tuul­li­sen läheltä. 

    Tämän lisäk­si tie­ten­kin tar­vit­tai­siin rahat sen uuden tuki­koh­dan perus­ta­mi­seen. Saa­rel­la on täl­lä het­kel­lä kuusi kasar­mia, vii­si esi­kun­taa, muo­ni­tus­kes­kus, mate­ri­aa­li­kes­kus, kak­si ajo­neu­vo­va­rik­koa, varus­mies­ten urhei­lu­ti­lat sekä MPKK:n koko kam­pusa­lue asuin‑, luento‑, ja har­joi­tus­ti­loi­neen. Tämän lisäk­si uudel­ta alu­eel­ta tuli­si löy­tyä vii­si ampu­ma­ra­taa sekä kuusi tais­te­luam­pu­ma­ra­taa varoa­luei­neen. Näi­den lisäk­si asu­tus­kes­kus­tais­te­lu­har­joi­tus­ra­dat ja este­ra­dat — raken­net­ta­vaa siis riittäisi. 

    Vaik­ka jouk­ko-osas­to hajoi­tet­tai­siin ja sen toi­min­not siir­ret­täi­siin toi­sil­le varus­kun­ta-alueil­le, pitäi­si infraan sil­ti inves­toi­da mil­joo­nia — San­ticas­sa on pal­jon sel­lais­ta mitä muu­al­ta maas­ta ei löydy.

  56. Näkö­jään vaa­lit on taas tulos­sa kun pitää kai­vaa kes­to­suo­sik­ki naftaliinista.

    On todel­la help­poa esit­tää San­ta­ha­mi­nan käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muut­ta­mis­ta asuin­käyt­töön ja jopa vir­kis­tys­käyt­töön kun ei tar­vit­se esit­tää kor­vaa­via paik­ko­ja nyt saa­rel­la ole­val­le Kaar­tin Jää­kä­ri­ryk­men­til­le sekä Maan­puo­lus­tus Kor­kea­kou­lul­le. Oli­si­kin hie­noa jos aloit­teen alle­kir­joit­ta­jat poh­ti­si­vat jul­ki­ses­ti miten ko lai­tok­sen ja jouk­ko-osas­ton siir­tä­mi­nen toteu­te­taan ja minne. 

    Kes­kus­te­lus­sa olet­te koko ajan puhu­neet alu­ees­ta jon­ka koko on 4 km² mut­ta ette ota kan­taa meria­lu­eel­le jat­ku­vaan 115 km² alu­ee­seen jol­la sijait­see ammun­to­jen tar­vit­se­mat vaa­ra-alu­eet. Eipä tai­da edes Sipooon kor­ves­ta löy­tyä vas­taa­vaa kokoa ole­vaa yhte­näis­tä aluetta.

    Edel­leen kes­kus­te­lus­sa ei ole otet­tu lain­kaan kan­taa auto­lii­ken­tee­seen, joka ole­tett­ta­vas­ti jou­dut­tai­siin tuo­maan Laa­ja­sa­lon läpi San­dik­seen. Kyl­lä Laa­ja­sa­los­sa tapu­te­taan käsiä kun lin­ja­taan maas­toon uusi neli­kais­tai­nen moot­to­ri­tie nii­den 20 000 asuk­kaan käyt­töön. On lap­sel­lis­ta luul­la että yksi­tyi­sau­toi­lu lop­puu Suo­mes­ta vaik­ka kuin­ka kehi­te­tään jul­kis­ta lii­ken­net­tä. Jo pel­käs­tään tava­ra­lii­ken­ne raken­ta­mi­sen aika­na tulee vaa­ti­maan hur­jia jär­jes­te­lyi­tä lii­ken­tees­sä. Miten käy San­dik­sen kään­tö­sil­lan? Kor­va­taan­ko se kiin­teäl­lä sil­lal­la ja lai­te­taan­ko puh­jeh­ti­jat kier­tä­mään saa­ri kelil­lä kuin kelil­lä? vas­tauk­sia kaivaten.

  57. Jos tar­kas­tel­laan vaan liik­ku­mis­ta, miten tie­yh­teys San­tik­seen oli­si tar­koi­tus rat­kais­ta 20.000 asuk­kaal­le? Vaik­ka tuli­si met­ro tai rai­tio­tie, niin ei se pois­ta sitä tosia­si­aa että ihmi­sil­lä on sil­ti auto­ja. San­tik­ses­ta tulee kal­lis asui­na­lue, niin kal­lis, että asuk­kaat tule­vat kuu­lu­maan ylim­piin tulo­luok­kiin. Ylim­mil­lä tulo­luo­kil­la on pal­jon auto­ja. He voi­vat men­nä met­rol­la lef­faan, mut­ta kun täy­tyy läh­teä tapaa­maan mum­moa Mänt­sä­lään tai men­nä vii­kon­lo­puk­si mökil­le, men­nään autol­la. Samoin näil­lä ihmi­sil­lä on pal­jon varak­kai­ta ystä­viä jot­ka omis­ta­vat autot. He halua­vat tul­la kylään San­tik­seen autol­la. San­tik­seen ei tie­ten­kään tule mitään rau­ta­kaup­po­ja, kodi­ne­lekt­ro­niik­ka­liik­kei­tä tai huo­ne­ka­lu­kaup­po­ja. Sel­lai­siin aje­taan autol­la, kos­ka ei met­ros­sa kan­ne­ta tele­vi­sio­ta tai edes uut­ta pöly­ni­mu­ria, soh­vas­ta puhu­mat­ta­kaan. Näh­däk­se­ni on ihan sel­vää, että hyväs­tä jouk­ko­lii­ken­tees­tä huo­li­mat­ta auto­lii­ken­ne saa­rel­le monin­ker­tais­tui­si. Muu on uto­pi­aa. Kysy­myk­se­ni kuu­luu­kin, miten tie­yh­teys raken­ne­taan? Täl­lä het­kel­lä San­tik­seen meneee vain kapea kylän­rait­ti, jon­ka pääs­sä on vie­lä­pä kään­tö­sil­ta. Onko tie­tä edes mah­dol­lis­ta leven­tää, kun molem­min puo­lin tie­tä on asutusta?

  58. Tee­mu K, uudet asun­not ovat käy­tän­nös­sä aina kal­liim­pia kuin asun­not kes­ki­mää­rin. Asun­to­jen hin­ta las­kuun lopet­ta­mal­la rakentaminen? 🙂

    Asun­to­jen kes­ki­hin­to­jen kehit­ty­mi­sen kan­nal­ta sil­lä min­kä hin­tai­sia uudet asun­not ovat ei ole juu­ri mitään väliä, uudis­tuo­tan­to on pie­ni osa asun­to­kau­pois­ta. Raken­nat­ta­vien asun­to­jen mää­räl­lä sen sijaan on kes­kei­nen merkitys.

  59. Sota-ajan tar­vet­ta San­tik­sel­la ei ole ja upsee­rien kou­lut­ta­mi­nen her­ras­väek­si voi­si kai jat­kua van­hois­sa tilois­sa kau­pun­ki­ra­ken­teen sisäl­lä tie­tyin varauk­sin eli aitaa ympä­ril­le ja ver­hot kiin­ni kun tulee tar­vis. Rymyä­mi­nen sit­ten varus­kun­nis­sa muu­al­la maas­sa, kuten täl­lä­kin het­kel­lä. Yli­opis­ton ja MPKK:n yhteis­toi­min­ta saat­taa olla tuot­ta­vaa­kin toi­min­taa. PV:n tulee toki saa­da miet­tiä nämä enem­män­kin kuin kaupunginvaltuutettujen.

    Kadet­ti­kou­lun toi­min­nan mah­dol­li­nen siir­to lie­nee kui­ten­kin poliit­ti­ses­ti­kin isom­pi ongel­ma kuin varus­mies­ten. Onko­han täs­tä edes puhut­tu val­tuu­tet­tu­jen kes­ken? Mihin Uudel­la­maal­la sai­si sit­ten siir­ret­tyä ampu­ra­dat nii­tä tar­vit­se­vil­le ilman että melus­ta tuli­si ongel­ma? Reser­vi­läis­ten ja har­ras­ta­jien vas­tus­tus­ta vähen­täi­si jos uusi paik­ka kat­sot­tai­siin samal­la kun suun­ni­tel­laan uut­ta toi­min­taa nykyi­sil­le pai­koil­le. Vih­rei­den paha tapa on ollut yrit­tää kiel­tää jotain tar­joa­mat­ta heti kiel­le­tyn kor­vaa­vaa vaihtoehtoa.

    Hel­sin­ki ei tosi­aan tar­vit­se varus­kun­taa rahal­li­ses­ti, mut­ta uhat­tu­na ole­va Keu­ruun varus­kun­ta mak­saa muis­taak­se­ni 8 mil­joo­naa pel­käs­tään palk­koi­na alu­eel­le. Tuo pois ja alu­een talous dip­paa syväl­le. Seu­raa­vak­si val­tio jou­tuu lapioi­maan rahaa ja toi­vo­maan että joku kek­si­si jotain tuot­ta­vaa toi­min­taa alu­eel­la. Kyl­mä fak­ta on, että alue­po­li­tiik­kaa voi­si nyt sovel­taa ja lopet­taa San­tis ja sääs­tää maa­seu­tu­paik­ka­kun­tia. Hel­sin­ki­läis­nuo­ril­le tekee vain hyvää käyn­ti vähän kau­em­pa­na kotoa. Siis jos isän­maan jat­kos­sa kut­suu poi­ki­aan ja tyttöjään…

    San­ta­ha­mi­nan luon­toar­vot ovat kiis­tat­to­mat, mut­ta eikai täs­sä kukaan ole asfal­toi­mas­sa koko aluet­ta ja raken­ta­mas­sa beto­ni­val­le­ja kier­tä­mään ran­taa? Luon­non­ti­las­sa­han tuo alue ei ole varus­mies­ten möy­ryä­mi­sen jäl­jil­tä ja jos­kus mui­noin on osat­tu sovit­taa raken­nuk­set ja luon­to yhteen. Met­ro tai ratik­ka ja roh­kea pää­tös autot­to­mas­ta kau­pun­gin­osas­ta, jon­ka ties­tö raken­ne­taan­kin kevyel­le lii­ken­teel­le muis­taen pelastusajoneuvot. 

    Vei­si myös vähem­män tilaa ja pakot­tai­si ihmi­set takai­sin jaloil­leen. Nykyi­nen hul­lu­tus, jos­sa ihmi­nen las­keu­tuu his­sil­lä autoon­sa park­ki­hal­lis­sa ja viet­tää lop­pu­päi­vän­sä istuen ensin autos­sa ja sit­ten toi­mis­tos­saan kun­nes tekee saman toi­sin päin sai­si vaih­toeh­toi­sen tavan kaavoituksessa. 

    20 000 kuu­los­taa tosin suu­rel­ta, mut­ta parem­pi 20 000 alue suo­raan jat­ka­maan kau­pun­ki­ra­ken­net­ta kuin Uuden­maan met­siä nurin jos­sain muu­al­la. Väes­tö­en­nus­tei­ta on jou­dut­tu vii­me­ai­koi­na tar­kas­ta­maan tuhan­sil­la ylös­päin, joten on hyvä jos kau­pun­gin kas­va­mi­sen suun­tia poh­di­taan jo nyt ja anne­taan aikaa varau­tua myös puolustusvoimille.

  60. Lähen­pää kes­kus­taa löy­tyy täy­sin asu­ma­ton­ta aluet­ta sadoik­si vuo­sik­si rakennettavaksi.
    Kes­kus­ta on kah­den meren lah­den välis­sä joka on logis­te­ses­ti huo­no jut­tu. Maa­il­mal­la ongel­ma oli­si jo kor­jat­tu kui­vat­ta­mal­la ne. Laa­ja­lah­ti olis help­po kui­va­ta kos­ka se on jo lähes padot­tu, eikä sii­hen las­ke suu­ria jokia.
    Toi­nen vaih­to ehto oli­si raken­taa ydin­voi­ma­la pitä­mään lah­den sula­na lauh­de­ve­del­lä ja raken­taa poh­jo­lan venetsia.

  61. Joh­tuen San­ta­ha­mi­nan luon­to- ja kult­tuu­riar­vo­jen siron­nas­ta ja luon­tees­ta sekä nii­den sidok­sis­ta toi­siin­sa, niin joko nii­tä arvo­ja on jat­kos­sa­kin tai sit­ten teh­dään pää­tös nii­den tuhoa­mi­ses­ta. Jaak­ko Kull­ber­gin kir­joi­tus Santahamina.fi ‑sivuil­la http://www.santahamina.fi/?p=1647 ker­too asian.

  62. Ode ker­rop­pa nyt vie­lä, että jos se kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­nen on hie­no tavoi­te, niin mik­sei Vii­kin pel­to­ja raken­ne­ta ensin täy­teen kerrostaloja?

  63. Mikä on Hel­sin­gin net­to San­ta­ha­mi­nas­ta, jos armei­ja saa­daan häädettyä?

  64. Hel­sin­gin voi­ma­va­rat ovat rajal­li­set. Jät­kä­saa­ren ja Kala­sa­ta­man sekä Län­si-Pasi­lan tuli­si kul­kea uusien alue­pro­jek­tien kär­jes­sä. Muil­le ei jää aina­kaan kym­me­neen vuo­teen mai­nit­ta­vas­ti resurs­se­ja. Öster­sun­do­miin on var­mas­ti tulos­sa asun­to­ja jo lähi­vuo­si­na, kos­ka ne voi­daan teh­dä koh­tuul­li­sen pie­nin infrainvestoinnein.

    Oli­si ollut jär­ke­vää pitää Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta jem­mas­sa niin kau­an kuin val­tio kyp­syy San­ta­ha­mi­nan luo­vu­tuk­seen. Sil­loin lii­ken­neyh­tey­det saa­daan edul­li­sem­min, kun nii­den inves­toin­ti­ra­hat voi­daan tontinluovutusvaiheessa
    kerä­tä lyhyel­lä aika­tau­lul­la eikä tar­vi­ta huk­kain­ves­toin­te­ja välivaiheissa.

  65. tpyy­luo­ma kir­joit­ti 30.9.2011 kel­lo 16:36

    Tee­mu K, uudet asun­not ovat käy­tän­nös­sä aina kal­liim­pia kuin asun­not kes­ki­mää­rin. Asun­to­jen hin­ta las­kuun lopet­ta­mal­la rakentaminen? 🙂

    Asun­to­jen kes­ki­hin­to­jen kehit­ty­mi­sen kan­nal­ta sil­lä min­kä hin­tai­sia uudet asun­not ovat ei ole juu­ri mitään väliä, uudis­tuo­tan­to on pie­ni osa asun­to­kau­pois­ta. Raken­nat­ta­vien asun­to­jen mää­räl­lä sen sijaan on kes­kei­nen merkitys.

    Kes­kei­sin mer­ki­tys asun­to­jen hin­nas­sa on nii­den sijain­ti. Vai mil­lä seli­tät sen, että itä-Hel­sin­gis­sä ole­vas­ta vuo­kra­kak­sios­ta­ni mak­san puo­let vähem­män, kuin kes­kus­tas­sa sijait­se­vas­ta puo­let pie­nem­mäs­tä yksiöstä.
    San­ta­ha­mi­naan raken­net­ta­vat talot tuli­si­vat ole­maan hyvin, hyvin kal­lii­ta. Mik­si? Ran­ta­tont­te­ja, ainut­laa­tui­nen vir­kis­ty­sa­lue (jon­ka ainut­laa­tui­set bio­too­pit tuli­si­vat tuhou­tu­maan) jne.
    Onhan Osmo itse­kin erääs­sä San­ta­ha­mi­naa käsit­te­le­väs­sä kir­joi­tuk­ses­sa mai­nin­nut, kuin­ka haluai­si asua Santahaminassa.
    Her­ra Soi­nin­vaa­ra ei kuu­lu kes­ki­luok­kaan, vaan on sen ylä­puo­lel­la. Jol­las myös on täyn­nä varak­kai­ta ihmisiä.
    Ei tar­vit­se mitään tajun­taa laa­jen­ta­via ainei­ta käyt­tää, kun voi näh­dä kuin­ka San­ta­ha­mi­nan alu­een arvo koho­aa pilviin.

    Huvit­ta­vaa on tie­ten­kin jo kat­soa, kuin­ka pal­jon Laa­ja­sa­los­sa itses­sään oli­si tilaa raken­taa taloja.

    ant­ti kir­joit­ti 30.9.2011 kel­lo 14:46

    Onko Hel­sin­ki ainoa kau­pun­ki Suo­mes­sa mitä pitää puo­lus­taa? Miten ihmees­sä Espoo, Van­taa, Tur­ku jne jäte­tään ihan ilman puolustusta

    Oli­si­kos täs­sä nyt het­ki miet­tiä, mitä kaik­kea pää­kau­pun­ki pitää sisäl­lään? Tie­ten­kin mui­ta­kin kau­pun­ke­ja tulee puo­lus­taa, mut­ta ennen­kaik­kea pääkaupunkia.
    Toden­nä­köi­ses­ti Jar­mo Nie­mi­nen osai­si antaa kat­ta­van selon­teon täs­tä­kin asiasta.

  66. •Soi­nin­vaa­ra kump­pa­nei­neen on jos­tain syys­tä vah­vas­ti fik­soi­tu­nut San­ta­ha­mi­nan tuhoa­mi­seen. Sen luon­to ja his­to­rial­li­set arvok­kaat raken­nuk­set ja raken­nel­mat on hänen mie­les­tään hävi­tet­tä­vä. Hän ilmei­ses­ti myös ajat­te­lee, että nyky­ai­ka­na voi pää­kau­pun­gin puo­lus­tuk­sen­kin vaa­ra­ti­lan­tees­sa hoi­taa etä­nä esim. Rova­jär­vel­tä. Nyt oikeas­ti kan­nat­taa lopet­taa tuo San­ta­ha­mi­na- pel­lei­ly ja kes­kit­tyä niin edus­kun­nas­sa kuin kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa oikei­siin asioi­hin, esim. hoi­taa syr­jäy­ty­nei­den nuor­ten asiat koh­dal­leen tai poh­tia, miten ja mil­lä rahal­la jär­jes­te­tään tur­val­li­nen ja mie­le­käs van­huus Hel­sin­gis­sä 20. neliön yksiös­sä his­sit­tö­män talon nel­jän­nes­sä ker­rok­ses­sa asu­val­le her­ral­le tai rou­val­le, joka ei vuo­siin ole pääs­syt asun­nos­taan ulos. Kan­nat­tai­si käyt­tää tuo uho ja ener­gia ihan oikei­den töi­den tekemiseen!

  67. Jos varus­kun­ta poistuu/poistetaan San­ta­ha­mi­nas­ta, niin saa­res­ta tulee museo­saa­ri ja ulkoi­lua­lue. Ei asuinaluetta.

    San­ta­ha­mi­nas­ta voi­si tul­la Seu­ra­saa­ren veroi­nen, hie­no museo­saa­ri. Asui­na­luet­ta sii­tä ei kos­kaan voi tul­la, kos­ka saa­ri on täyn­nä his­to­rial­li­sia raken­nuk­sia ja puo­lus­tus­ra­ken­nel­mien jäännöksiä.

    Ter­ve­tu­loa museo­saa­ri Santahamina!

  68. En ole täy­sin vakuut­tu­nut sii­tä, että Hel­sin­gin seu­dul­le pitäi­si siir­tää 400 000 uut­ta asu­kas­ta. Mut­ta jos ote­taan tämä läh­tö­koh­dak­si, ja ole­te­taan vih­rei­den poli­tii­kak­si halu käyt­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä tehok­kaas­ti, niin eikö tuo väki­mää­rä kan­nat­tai­si sijoit­taa ole­mas­sao­le­vien jouk­ko­lii­ken­teen run­ko­lin­jo­jen var­teen. Täl­lai­sia ovat rau­ta­tiet, ehkä suju­vim­mat tiet­kin, kuten län­si­väy­lä, ja met­ro­kin, jos sitä piden­ne­tään. Tilaa luu­li­si löy­ty­vän ympä­rys­kun­nis­ta hyvin.

    Näi­den tavoit­tei­den täyt­tä­mi­sek­si kysee­seen tuli­si­vat ehkä suu­ret asu­tus­kes­kit­ty­mät jouk­ko­lii­ken­ne­väy­lien ase­mien välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä. Pil­ven­piir­tä­jiä tai aina­kin ker­ros­ta­lo­ja siis. Tuo oli­si pal­jon teho­kaam­paa lii­ken­teen kan­nal­ta kuin vaik­ka­pa puu­tar­ha­kau­pun­gi­no­sien tii­vis­tä­mi­nen ja nykyis­ten asui­na­luei­den väliin jää­vien viher- ja vir­kis­ty­sa­luei­den täyttäminen.

    San­ta­ha­mi­na samoin kuin Hel­sin­gin kes­kus­ta sijait­se­vat mereen pis­tä­vil­lä nie­mil­lä. Lii­ken­teen tehos­ta­mi­sek­si oli­si jär­ke­vää siir­tää kau­pun­kia­lu­een pain­opis­tet­tä sisä­maa­han päin. Siel­lä lii­ken­teen voi jär­jes­tää teho­kaam­min, 360 astet­ta joka suuntaan.

    Myös luon­toar­vo­jen vuok­si San­ta­ha­mi­na on huo­no suun­ta laa­jen­nuk­sil­le. Muu­al­la on kyl­lä tilaa, vähem­män hai­tal­li­sis­sa pai­kois­sa. Eikä amee­ba­mai­nen kai­ken käy­tet­tä­vis­sä ole­van tilan täyt­tä­mi­nen ole hyväk­si Hel­sin­gil­le. Jotain hen­ki­rei­kää kan­nat­tai­si sääs­tää. Ei Hel­sin­gin pää­kau­pun­ki- ja muu sta­tus sii­tä kär­si, että sen kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen jäte­tään jotain muu­ta­kin kuin asuin­kort­te­lei­ta ja kaup­pa­kes­kuk­sia, vaan päin­vas­toin kasvaa.

    1. Juho Laa­tu,
      Hen­ki­rei­jäk­si San­ta­ha­mi­na on hel­sin­ki­läi­sil­le vähän teho­ton. Por­til­la on aseis­tet­tu var­ti­ja takaa­mas­sa, ettei­vät hel­sin­ki­läi­set tule sin­ne hengittämään.

  69. Usko­ma­ton­ta teks­tiä vih­reäl­tä. Tuhot­ta­koon kaik­ki luon­toar­vot San­ta­ha­mi­nas­ta saa­dak­sem­me asun­to­ja koht’ rik­kail­le. Iki­nä en ole tavan­nut näin pal­jon ego­lo­gi­suut­ta vas­tus­ta­vaa vih­reä­tä!! Ilmei­ses­ti armei­jan vas­tus­ta­mi­nen ajaa mie­les­tä­si jopa eko­lo­gi­suu­den edel­le! Tuhot­ta­koon luon­to, kun­han vaan armei­ja ei pää­se sii­tä huol­ta pitä­mään! Tie­dän, että sinut on mon­ta ker­taa kut­sut­tu tutus­tu­maan San­ta­ha­mi­nan luon­to- ja kulttuuriaarteisiin
    , mut­ta eipä ole kiin­nos­ta­nut. Et ole otta­nut kut­sua vas­taan… Mitä jos jos­kus pahin tapah­tui­si ja soti­laal­li­nen krii­si iski­si: kenen selän takan itkisit?

  70. Vep­sä­läi­nen, olen ihan samaa miel­tä sii­tä että prio­ri­teet­ti on Jät­kä­saa­ri ja Kala­sa­ta­ma, mut­ta kun se Kruu­nu­vuo­ri on kan­nat­ta­va niin voi sen­kin tehdä.

    Sen sijaan Öster­sun­do­min lii­ken­nein­fras­sa puhu­taan aina­kin 700 mil­joo­nan met­ros­ta ja tiein­fra hel­pos­ti saman ver­ran. Kruu­nu­vuo­ren ratik­ka on sen jotain 200 mil­joo­naa ja rapiat, riip­puu mitä tar­kal­leen teh­dään, jos teh­dään tun­ne­li­ju­na San­ta­ha­mi­naan käy­tän­nös­sä sama inves­toin­ti (sil­ta) tar­vi­taan kui­ten­kin. Se tie­tun­ne­li hert­to­nie­meen myös luul­ta­vas­ti todel­li­suu­des­sa jotain 200 mil­joo­naan luok­kaa, mut­ta se ei ole välttämätön. 

    Perus­te­lu­na että teh­dään mie­luum­min ensin Kau­koi­tä kos­ka ei ole rahaa kuu­los­taa täten pilkkuvirheeltä.

  71. San­tik­sen puo­lus­ta­jien perus­te­lut kun muut­tu­vat joka ker­ta niin enem­män ja enem­män alka­vat tun­tua ihan nor­maa­lil­ta nim­byi­lyl­tä kuin mil­tään todel­li­sil­ta maan­puo­lus­tus­tar­peil­ta. Yhtä lail­la jon­kun Parii­sin, Ber­lii­nin tai Tokion puo­lus­tus alkoi jos­tain tuhan­nen tai tuhan­sien kilo­met­rien pääs­tä mut­ta yhtä kaik­ki nuo­kin pää­kau­pun­git miehitettiin.

  72. Juho Laa­tu,
    Hen­ki­rei­jäk­si San­ta­ha­mi­na on hel­sin­ki­läi­sil­le vähän teho­ton. Por­til­la on aseis­tet­tu var­ti­ja takaa­mas­sa, ettei­vät hel­sin­ki­läi­set tule sin­ne hengittämään.”

    Ei kaik­kia hen­ki­rei­kiä tar­vit­se tal­la­ta. Ehkä voi­si aja­tel­la myös, että San­ta­ha­mi­na on hen­ki­rei­kä nime­no­maan luon­nol­le ja sen elä­vil­le. Töö­lön­lah­ti­kin on hen­ki­rei­kä (ihmi­sil­le), vaik­ka siel­lä ei kovin moni uikaan, tai soutele.

    On vali­tet­ta­vaa, että pää­syä San­ta­ha­mi­naan jou­du­taan rajoit­ta­maan. Soti­las­tar­pei­den lisäk­si myös luon­toar­vo­jen säi­ly­mi­nen tai­taa vaa­tia tätä. Alu­een vapaut­ta­mi­nen liik­ku­mis­ra­joi­tuk­sis­ta kai­ke­ti tuhoai­si suu­ren osan saa­ren luontoarvoista.

    Mut­ta kont­rol­loi­tu ret­kei­ly toi­mii ilmei­sen hyvin. Kau­pun­ki­lai­set pää­se­vät kyl­lä naut­ti­maan alu­ees­ta lähel­tä ja hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti­kin. Alue vai tajo­ta elä­myk­siä, vaik­ka­kaan ei vapaas­ti 24/7.

    Ehkä kont­rol­loi­tu ret­kei­ly aidos­sa kau­pun­kiym­pä­ris­tös­tä poik­kea­vas­sa ympä­ris­tös­sä tuot­taa jopa vah­vem­pia luon­toe­lä­myk­siä kuin vapaa liik­ku­mi­nen vähen­ty­nei­den luon­toar­vo­jen saa­res­sa. Tiheä asu­tus ja arka luon­to­koh­de eivät vali­tet­ta­vas­ti aina sovi yhteen.

  73. Tee­muK: Olet oikeas­sa sii­nä, että San­ta­ha­mi­nas­ta luul­ta­vas­ti tuli­si suh­teel­li­sen kal­lis asui­na­lue. Ei Hel­sin­gin kes­kus­tan luok­kaa, mut­ta ei myös­kään yhtä hal­pa kuin Kontulasta. 

    Unoh­dat kui­ten­kin sen, että ne 20000 asu­kas­ta San­ta­ha­mi­naan tule­vat jos­ta­kin. Luul­ta­vim­min suu­rel­ta osin ole­mas­sao­le­vis­ta asun­nois­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Muut­taes­saan San­ta­ha­mi­nan uudel­le asui­na­lu­eel­le, he vapaut­ta­vat suu­ren jou­kon asun­to­ja mui­den asuk­kai­den käyt­töön. Tämä las­kee suh­teel­li­ses­ti hin­to­ja näil­lä alueil­la ja niil­lä alueil­la, jos­ta ihmi­set muut­ta­vat näi­hin asuntoihin. 

    Jokai­nen uusi asun­to aiheut­taa monen asun­non­vaih­don ket­jun ja näin vai­kut­taa koko seu­dun hintatasoon. 

    Tar­jon­nan kas­vat­ta­mi­nen las­kee hintatasoa.

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 1.10.2011 kel­lo 9:05

    Juho Laa­tu,
    Hen­ki­rei­jäk­si San­ta­ha­mi­na on hel­sin­ki­läi­sil­le vähän teho­ton. Por­til­la on aseis­tet­tu var­ti­ja takaa­mas­sa, ettei­vät hel­sin­ki­läi­set tule sin­ne hengittämään.

    Onhan tuol­la Vuo­saa­ri ja Uute­la ole­mas­sa. Kuin­ka moni kau­pun­ki­lai­nen käy siel­lä virkistymässä?

    ant­ti kir­joit­ti 1.10.2011 kel­lo 8:44

    Yhtä lail­la jon­kun Parii­sin, Ber­lii­nin tai Tokion puo­lus­tus alkoi jos­tain tuhan­nen tai tuhan­sien kilo­met­rien pääs­tä mut­ta yhtä kaik­ki nuo­kin pää­kau­pun­git miehitettiin.

    Joko sinä nyt tahal­leen jätät asioi­ta ymmär­tä­mät­tä, tai muu­ten vain lei­kit hölmöä.
    Tie­ten­kin oikea puo­lus­ta­mi­nen alkaa jo mah­dol­li­sim­man lähel­tä rajaa.
    Mut­ta San­ta­ha­mi­nan teh­tä­vä on ollut KOULUTTAA soti­lai­ta toi­mi­maan kaupunki-oloissa.
    Ja se syy mik­si Ber­lii­ni ja Parii­si toi­sen maa­il­man­so­dan aika­na mie­hi­tet­tiin joh­tui­vat ihan muis­ta syis­tä kuin lähim­mäs­tä rau­han­ajan varus­kun­nan sijainnista.

  75. Sem­moi­nen pie­ni huo­mau­tus että asu­mis­väl­jyys on kas­va­nut neliön tai puo­li vuo­des­sa per asu­kas, kas­vu tosin vähän tait­tu­nut, mut­ta Hel­sin­gis­sä asu­taan vie­lä­kin ver­rat­taen ahtaas­ti eli tus­kin se ihan täy­sin hii­puu. Puo­li neliö­tä vuo­des­sa lisää per asu­ka­sa on 300 000 neliö­tä, eli 4 000 asun­toa pel­käs­tään Hel­sin­gis­sä. Nykyi­nen asun­to­tuo­tan­to­tah­ti noin las­kin riit­täi­si siis pitä­mään väki­lu­vun nykyi­sel­lään, ei väki­lu­vun kasvuun.

  76. Luon­non­ti­las­sa­han tuo alue ei ole varus­mies­ten möy­ryä­mi­sen jäl­jil­tä ja jos­kus mui­noin on osat­tu sovit­taa raken­nuk­set ja luon­to yhteen.

    San­ta­ha­mi­nan, kuten monen muun­kin varus­kun­ta-alu­een, luon­toar­vot liit­ty­vät sii­hen, että näis­sä on var­sin ainut­laa­tui­nen maan­käyt­tö. On aluei­ta, joil­la ei lii­ku kos­kaan ketään (esim. varoa­lu­eet). Näis­sä kas­vaa mm. meren­ran­ta­leh­to­ja, joi­den veroi­sia on har­vas­sa. Toi­saal­ta jat­ku­vas­ti tal­lat­ta­vil­la kan­kail­la kas­vaa sel­lai­sia kas­ve­ja, jot­ka menes­ty­vät juu­ri näis­sä oloissa. 

    Eli San­ta­ha­mi­nan bio­toop­pei­hin liit­tyy aivan olen­nai­se­na osa­na tuhat ympä­riin­sä ravaa­vaa varus­mies­tä. Sel­lais­ta maas­ton kulu­tus­ta, jon­ka nämä saa­vat aikaan, ei oikeas­taan voi kei­no­te­koi­ses­ti tuot­taa. Jos halu­aa koko­naan kiel­tää maan­puo­lus­tuk­sen arvon, voi­si aja­tel­la, että tuhat varus­mies­tä on San­ta­ha­mi­nas­sa hoi­ta­mas­sa mai­se­moin­ti­lam­pai­den vir­kaa. Tämä on oikein hyvä tapa käyt­tää puo­li vuot­ta elämästään.

  77. Olen äänes­tä­nyt vih­rei­tä syys­tä että moni­muo­toi­suus ja suo­je­lu­ky­sy­myk­set tuli­si parem­min huo­mioon ote­tuk­si. San­ta­ha­mi­nan kysy­mys on aina ollut minul­le taval­laan kyn­nys­ky­sy­mys joka ker­too sii­tä ymmär­re­tään­kö moni­muo­toi­suus seik­ko­ja halu­taan­ko nii­tä ottaa huo­mioon. Voi­sit­ko Osmo perus­tel­la mik­si enää äänes­täi­sin vih­rei­tä. Ilmei­ses­ti luon­non­suo­je­lu­hen­keä ei enää vih­reis­tä löydy.

  78. Juho Laa­dul­le
    Jo nyt ollaan vai­keuk­sis­sa lähi­ju­na­lii­ken­teen kapa­si­tee­tin kans­sa eikä Pisa­ra tähän hätään ole kovin tep­si­vä lää­ke. Tar­vi­taan uusia rai­de­kor­ri­doo­re­ja niin, että mat­kat kan­ta­kau­pun­kiin pysy­vät lyhyi­nä koko esikaupunkivyöhykkeeltä.Silloin jouk­ko­lii­ken­ne saa mer­kit­tä­vän osan hen­ki­lö­lii­ken­tees­tä hoidettavakseen.

    Hel­sin­gin uusim­man yleis­kaa­van nerok­kain avaus on tukea nie­mel­lä sijait­se­van hie­non ydin­kes­kus­tan ase­maa avaa­mal­la uusi rai­de­kor­ri­doo­ri Laa­ja­sa­lo — San­ta­ha­mi­na, joka tar­jo­aa sen var­res­sa ole­vil­le lyhyet kes­kus­ta­mat­kat ja hie­not merel­li­set asui­na­lu­eet. Niin monis­sa kau­pun­geis­sa van­ha kes­kus­ta on pääs­tet­ty rappeutumaan.

    Vahin­ko vain, että ei ole ollut malt­tia, vaan Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­ta teh­tiin pää­tös ennen kuin San­ta­ha­mi­na-asia on kyp­sä. Nyt sit­ten tulos saat­taa olla kehnonlainen.

    Pyy­luo­mal­le
    Öster­sun­do­min toteut­ta­mi­sek­si ei kah­teen­kym­me­neen vuo­teen ole tar­vet­ta toteut­taa met­ron jat­kees­ta kuin kak­si asemaväliä.

  79. Poli­tii­kas­sa usein sano­taan yhtä ja tar­koi­te­taan tois­ta. Saa­tan olla vää­räs­sä­kin, mut­ta onko­han täs­sä todel­li­se­na vai­kut­ti­me­na vih­reä tur­val­li­suus­po­liit­ti­nen näke­mys, jos­sa — hie­man kär­jis­täen — niin sano­tut men­nei­syy­den soti­laal­li­set uhka­ku­vat näh­dään toi­vot­ta­man van­han­ai­kai­si­na kyl­män sodan höpö­tyk­si­nä? Pidän Ode Soi­nin­vaa­raa läh­tö­koh­tai­ses­ti jär­jen mie­he­nä, joten toi­von että kyse on aidos­ti hel­sin­ki­läis­ten asian aja­mi­ses­ta eikä puo­lus­tus­voi­mien pää­hän potkimisesta.

    Tääl­lä käy­ty kes­kus­te­lu ehkä koros­taa jäl­leen ker­ran tar­vet­ta PK-seu­dun kaa­voi­tuk­sen koko­nais­suun­nit­te­luun. En oikein ymmär­rä mitä hel­po­tus­ta San­tik­sen pus­sin­pe­rän raken­ta­mi­nen toi­si isoon koko­nai­suu­teen, jos­sa odo­te­taan 400 000 uut­ta ihmis­tä pk-seu­dul­le. Var­sin­kin kun hin­ta­na on maan­puo­lus­tuk­sen elin­tär­keät edut ja Hel­sin­gin ran­to­jen luon­toar­vot. Tar­kas­te­lu­kul­mak­si pitäi­si ottaa Hel­sin­gin, Van­taan ja Espoon alu­eet eikä vaan osaop­ti­moi­da pai­kal­lis­rat­kai­sua Hel­sin­gin sisällä.

  80. On laa­jas­ti tun­nus­tet­tu fak­ta, että armei­ja suo­je­lee ympä­ris­töä parem­min kuin mikään muu alu­een hal­ti­ja. Armei­ja aktii­vi­nen roo­li on täs­sä toki rajal­li­nen, mut­ta käy­tän­nös­sä armei­ja vuo­kra­lai­se­na on tosie­lä­män Natura-hanke.

  81. Vep­sä­läi­nen, Itä­met­ro edes Hel­sin­gin puo­lel­le on noin 4km rataa kun se on yhtä mut­kaa, eli sano­taan nyt joten­kin rea­lis­ti­ses­ti 300 milliä.

    Vahin­ko vain, että ei ole ollut malt­tia, vaan Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­ta teh­tiin pää­tös ennen kuin San­ta­ha­mi­na-asia on kyp­sä. Nyt sit­ten tulos saat­taa olla kehnonlainen.

    Niin mikä se hypo­teet­ti­nen vahin­ko nyt ihan tar­kal­leen ottaen on? Tuos­sa­han teh­dään osa sitä halua­maa­si rai­de­lin­jaa valmiiksi.

  82. Lyhyt kom­ment­ti Antin 1.10.-11 lähet­tä­mään kirjoitukseen.
    Toi­seen maa­il­man­so­taan jou­tu­nei­den euroop­pa­lais­ten val­tioi­den jou­kos­sa oli kol­me val­tio­ta joi­den pää­kau­pun­kia ei mie­hi­tet­ty. Kau­pun­git oli­vat Mos­ko­va, Hel­sin­ki ja Lontoo.

  83. On help­po alu­eel­lis­taa mui­den työ­paik­ko­ja, kun ei itse tar­vit­se muut­taa Hel­sin­gis­tä pois. Koh­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ei mui­ta ole­kaan kuin pal­ve­lua­lan työ­paik­ko­ja. Se ei voi teh­dä kau­pun­gil­le hyvää. Lisäk­si alu­eel­lis­ta­mis­vim­ma romut­taa puo­lus­tus­voi­mien halut­ta­vuu­den työ­nan­ta­ja­na. Pahin tilan­ne on van­hem­mil­la työn­te­ki­jöil­lä jot­ka eivät voi enää kou­lut­tau­tua uudel­leen. Oli­si voi­nut kuvi­tel­la että vasem­mis­to­lai­set oli­si­vat työn­te­ki­jöi­den puolella.

  84. Ode, aloit­tee­sa­si sano­taan, että pitää vält­tää vir­hein­ves­toin­te­ja. Sep­po Vep­sä­läi­nen viit­ta­si nii­hin myös­kin. Voi­sit­ko ystä­väl­li­ses­ti ker­toa, mikä tämä aloit­teen kes­kei­nen argu­ment­ti, siis vir­hein­ves­toin­ti on?

    Ante­ro

  85. Vep­sä­läi­nen Seppo,

    Pisa­ra täh­tää sii­hen, että Hel­sin­gin kes­kus­taan saa­daan lisää lii­ken­net­tä. Samoin len­toa­se­man sil­muk­ka on raken­net­tu niin päin, että sen kul­kusuun­nat osoit­ta­vat suo­raan Hel­sin­gin kes­kus­taan. Jos tähän raken­ne­taan vie­lä muu­ta­mia lisää, esi­mer­kik­si Laa­ja­sa­lon ja San­ta­ha­mi­nan suun­nas­ta, ollaan pian lähel­lä Alvar Aal­lon kes­kus­ta­suun­ni­tel­mia, jois­sa Hel­sin­gin kes­kus­tan tär­kein teh­tä­vä näyt­ti ole­van lii­ken­ne­sol­mu­na toimiminen.

    Mai­nit­sin aiem­mas­sa kom­men­tis­sa myös mah­dol­li­suu­den siir­tää kau­pun­kia­lu­een pain­opis­tet­tä sisä­maa­han päin. Sano­taan vaik­ka, että kehä kol­mo­sen tie­noil­le muo­dos­tui­si uusia kes­kuk­sia, jot­ka oli­si­vat suu­ruus­kuo­kal­taan Itä­kes­kus­ta suu­rem­pia. Täl­lai­nen mal­li saat­tai­si imais­ta kivut­to­mas­ti OS:n mai­nit­se­mat 400 000 uut­ta asu­kas­ta aiheut­ta­mat­ta lii­ken­ne­ka­ta­stro­fia Hel­sin­gin kes­kus­taan. Toi­set 400 000 voi­si sijoit­taa sit­ten vie­lä kehä kol­mo­sen ulkopuolelle.

    Pasi­la on jon­kin­lai­nen yri­tys tähän suun­taan. Kai junia ja mui­ta­kin jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­tä pitäi­si vaih­taa jo Pasi­las­sa, saa­pu­mat­ta Hel­sin­gin kes­kus­taan. Ehkä voi sanoa, että han­ke on jää­nyt vähän puu­has­te­luk­si. Lii­ken­ne­vir­rat pitäi­si ohja­ta koko­naan uudel­la taval­la. Asuk­kai­den mat­ka-aiko­ja ei las­ket­tai­si Hel­sin­gin kes­kus­taan, vaan ensi­si­jas­sa lähim­pään keskustaajamaan.

    Uudet kes­kus­tat voi­si raken­taa jouk­ko­lii­ken­net­tä pai­not­taen, vaik­ka­pa niin, että kehä kol­mo­sen tie­noil­la kul­ki­si uusi rata, joka yhdis­täi­si uudet kes­kuk­set tehok­kaas­ti (kehä kol­mos­ta nopeam­min) toisiinsa.

    Tämä oli vain yksi mah­dol­li­nen mal­li. Sen point­ti oli sii­nä, että Hel­sin­gin kes­kus­tan voi­daan kat­soa ole­van jo täy­teen raken­net­tu, ja uusi lii­ken­ne voi­si ohjau­tua muu­al­le­kin. 400 000 uuden asuk­kaan ei tar­vit­se käy­dä elo­ku­vis­sa Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. Tuo mää­rä ihmi­siä kan­nat­taa mie­luum­min hajaut­taa uusin kes­kus­taa­ja­miin, kuin pus­kea kaik­ki 400 000 van­haan keskustaan.

    Van­haan arvok­kaa­seen kes­kus­taan ohja­taan sil­le ihan­teel­li­nen mää­rä kävi­jöi­tä, ei kaik­kia mah­dol­li­sia. Van­ha kes­kus­ta voi peri­aat­tees­sa kär­siä sii­tä, että ihmi­set vält­te­le­vät sitä. Mut­ta yhtä hyvin se voi­si kär­siä sii­tä, että se tukeh­tuu kaut­ta­kul­ku- ja muu­hun liikenteeseen.

  86. Onko oikeas­ti jokin pakot­ta­va tar­ve yllä­pi­tää tuol­lais­ta ‘kor­vaa­ma­ton­ta ja eri­kois­ta’ bio­toop­pia har­vaan asu­tun maan suu­rim­man taa­ja­man sisäl­lä? Samaan aikaan kun saa­rel­ta tule­vat hai­se­vat rekat ovat tut­tu näky itä­väy­läl­lä. Ei ole todellista. 

    Olen aina epäil­lyt , että tämän koko kes­kus­te­lun syy­nä ovat peri­aat­tes­ta kai­ken­lais­ta raken­ta­mis­ta vas­tus­ta­vat ja sisä­pii­ri­läi­siä joil­le aseis­tet­tu var­ti­ja tait­to­sil­la­la sopii hyvin.

    Nyt oli­si vih­doin­kin aika etsiä kor­vaa­vaa paik­kaa Uudeltamaalta.

  87. Alek­si: “En oikein ymmär­rä mitä hel­po­tus­ta San­tik­sen pus­sin­pe­rän raken­ta­mi­nen toi­si isoon koko­nai­suu­teen, jos­sa odo­te­taan 400 000 uut­ta ihmis­tä pk-seudulle.”

    Tuol­lai­nen ajat­te­lu on tär­keä syy sii­hen, mik­si meil­lä on Hel­sin­gin seu­dul­la val­ta­va asun­to­pu­la. San­ta­ha­mi­nan 20000 asu­kas­ta on niin vähän, että sitä on tur­ha ottaa käyt­töön. Vii­kin pel­lot ovat niin pie­ni asia, että nii­tä on tur­ha raken­taa. Kes­kus­taan joh­ta­vat moot­to­ri­tiet ovat niin tär­kei­tä, että nii­den var­sia on tur­ha raken­taa asun­noik­si. Mal­min len­to­kent­tä on niin pie­ni osa rat­kai­sua, ettei sitä tar­vit­se raken­taa. Kilon pel­lot ovat kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti arvok­kai­ta, joten nii­tä ei pidä raken­taa. Roi­hu­pel­lon ja Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lu­eet ovat niin tär­kei­tä tilaa vie­väl­le teol­li­suu­del­le, ettei nii­tä saa vapaut­taa asu­mis- ja toi­mis­to­käyt­töön (sitä pait­si itä-Hel­sin­ki ei ole työ­paik­kao­ma­va­rai­nen, joten sin­ne ei saa aina­kaan raken­taa lisää asun­to­ja). Van­ho­jen lähiöi­den täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen­kin tuo niin pie­niä lisä­mää­riä lähiö­tä koh­den, että sekin on ihan turhaa. 

    San­ta­ha­mi­nan raken­ta­mi­nen kat­taa 5% tuos­ta 400 000 asuk­kaan tar­pees­ta. Vaih­toeh­toi­set pai­kat tuol­le 5%:lle löy­ty­vät kehys­kun­nis­ta. Haluat­ko siis 20000 asu­kas­ta San­ta­ha­mi­naan (jois­ta suu­ri osa tulee kul­ke­maan rai­de­lii­ken­teel­lä) vai Nur­mi­jär­ven pel­loil­le tuk­ki­maan kaik­ki tie­väy­lät ja hajaut­ta­maan kaupunkirakennetta? 

    Oma käsi­tyk­se­ni tuos­ta nyt teh­dys­tä aloit­tees­ta on se, että Hel­sin­ki ilmai­see sel­väs­ti val­tiol­le, että San­ta­ha­mi­nal­le on tär­ke­ää käyt­töä Hel­sin­gis­sä. Puo­lus­tus­mi­nis­te­riös­sä sit­ten mie­ti­tään halu­taan­ko sääs­tö­jä teh­des­sä lak­kaut­taa San­ta­ha­mi­na vai joku muu varus­kun­ta. Minis­te­riön pää­tök­sis­sä tur­val­li­suus­po­li­tiik­ka ote­taan var­mas­ti huo­mioon. Tär­ke­ää on se sig­naa­li, että Hel­sin­ki ilmoit­taa alu­eel­la ole­van muu­ta arvo­kas­ta käyttöä. 

    Eli kaik­ki, jot­ka ovat huo­lis­saan tur­val­li­suu­des­ta: puo­lus­tus­mi­nis­te­riö ei tule lak­kaut­ta­maan San­ta­ha­mi­naa, jos se on Suo­men tur­val­li­suu­den kan­nal­ta huo­no pää­tös. Hel­sin­gin kau­pun­gil­la ei ole val­taa päät­tää varus­kun­nan lakkauttamisesta.

    1. Alle­kir­joit­ta­ji­na oli­vat kaik­ki dema­rit, vasem­mis­to­liit­to­lai­set, vih­reät yhtä lukuu­not­ta­mat­ta, kak­si RKP-lais­ta ja kak­si kokoomuslaista.

  88. Juho Laa­tu,
    Pasi­la muut­tuu kym­me­nen vuo­den aika­na jo aiem­min sil­le yleis­kaa­vas­sa tavoi­tel­tuun roo­liin pää­kes­kuk­sen laa­je­ne­ma­na. Pain­opis­te kes­kus­ta­toi­min­nois­sa mate­lee muu­ten­kin hitaas­ti kehä­väy­lien suun­taan, kun myös alue­kes­kuk­set voimistuvat. 

    Suun­ta on sel­vä. Nykyi­sen pää­kes­kuk­sen vireä ja kau­pun­ki­ku­val­li­ses­ti paran­tu­nut ilme saat­taa ajan myö­tä taan­tua, jos myös tämän kes­kuk­sen elin­voi­mas­ta ei pide­tä huol­ta. Kaik­ki haja­kes­ki­tys ja hajau­tus kehien suun­taan mer­kit­see auto­lii­ken­teen osuu­den ja mää­rän kasvua.

    Pyy­luo­ma,
    Ensin oli­si pitä­nyt teh­dä uudes­ta rai­de­kor­ri­doo­ris­ta osay­leis­kaa­va, jos­sa tämä mer­kit­tä­vä uusi kau­pun­ki­ra­ken­ne oli­si pys­tyt­ty miet­ti­mään niin raken­teel­li­ses­ti kuin lii­ken­teel­li­ses­ti kokonaisuutena.

  89. Ode, tois­tan kysy­myk­se­ni sii­tä, mitä ovat aloit­tees­sa vii­ta­tut vir­hein­ves­toin­nit? Kun ker­ran asi­aa täl­lai­sel­la perus­tel­laan, mik­si nii­tä ei voi sanoa?

    Sep­po. Hel­sin­gin kes­kus­ta ei ole voi­nut laa­jen­tua mihin­kään ennen kuin nyt kun voi­daan raken­taa sata­mia. Kun lisäk­si asu­mis­väl­jyys on hil­jal­leen nous­sut, kan­ta­kau­pun­gin asu­kas­ti­heys ja asu­kas­mää­rä ovat las­ke­neet. Ei seu­tu ole voi­nut laa­jen­tua muu­al­le kuin “hajau­tuen kehien suuntaan”.

    Se, että uusi asu­tus ja toi­mi­ti­la­ra­ken­ta­mi­nen on teh­ty 1960-luvul­ta läh­tien autoi­lun varaan, on kau­pun­ki- ja lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­den oma valin­ta. Olet itse ollut teke­mäs­sä tätä autoi­lu­kau­pun­kia HKL:n joh­ta­ja­na mm. tyr­mää­mäl­lä Rai­de­jo­ke­rin 20 vuot­ta sit­ten ja ohjaa­mal­la jouk­ko­lii­ken­teen kehit­tä­mi­sen vain kan­ta­kau­pun­kiin joh­ta­viin yhteyksiin.

    Hel­sin­gin seu­tu ei palau­du yksi­kes­kus­tai­sek­si raken­ta­mal­la lisää kal­lis­ta met­ro- tai juna­ra­taa joka joh­taa kan­ta­kau­pun­kiin. Jos raken­net­ta ei kehi­te­tä moni­kes­kus­tai­se­na ja tue­ta sitä kes­kus­ten väli­sin kor­kean pal­ve­lu­ta­son jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sin, autois­tu­mi­nen vain kiih­tyy. Se näh­tiin Öster­sun­do­min liikenne-ennusteissa.

    Ei kan­ta­kau­pun­kiin joh­ta­va met­ro lisää sin­ne tule­vaa lii­ken­net­tä, kos­ka kan­ta­kau­pun­gin työ­pai­kat ja pal­ve­lut eivät voi lisään­tyä. Kun pin­ta-ala ei kas­va, työ­pai­kat ja pal­ve­lut sekä nii­den aiheut­ta­ma lii­ken­ne voi lisään­tyä vain kas­va­mal­la ylös­päin. Ja näin­hän ei ole aiko­mus­ta tehdä.

    Ante­ro

  90. Vep­sä­läi­nen Sep­po kir­joit­ti: “Kaik­ki haja­kes­ki­tys ja hajau­tus kehien suun­taan mer­kit­see auto­lii­ken­teen osuu­den ja mää­rän kasvua.”

    Luu­len että toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne nos­tai­si par­hai­ten jouk­ko­lii­ken­teen osuut­ta. (Samoin tie­ten­kin auto­lii­ken­teen hait­taa­mi­nen, mut­ta ehkä ei nyt puhu­ta siitä.)

    San­ta­ha­mi­na oli­si par­haim­mil­laan kai yksi 20 000 asuk­kaan pus­sin­pe­rä, jos­ta voi­si pääs­tä tehok­kaas­ti Hel­sin­gin kes­kus­taan ja met­ro­ra­dan var­teen. Auo oli­si hou­ku­tus moniin mui­hin suuntiin.

    Jos täh­dä­tään suu­reen jouk­ko­lii­ken­teen osuu­teen, sat­sai­sin mie­luum­min tehok­kai­siin ver­kot­tu­nei­siin jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siin ja tor­ni­ta­loi­hin nii­den ase­mien vie­rel­lä. Jäl­ki­kä­teen tii­vis­tet­ty kau­pun­ki­ra­ken­ne joh­taa hel­pom­min seka­lai­sem­paan mal­liin ja lukui­siin vahtoihin.

    Hie­man pidem­pi etäi­syys ole ongel­ma, sil­lä kriit­tis­tä valin­nas­sa auton ja jouk­ko­lii­ken­teen välil­lä on mat­ka-aika, ei sen pituus. Siis­pä vaih­dot pois ja jouk­ko­lii­ken­teen run­ko­lin­jat hyvään kun­toon, ja uudet asuk­kaat nii­den vie­reen, niin auto­väy­liin ei tar­vit­se sat­sa­ta lisää.

    400 000 asu­kas­ta on jo sen ver­ran iso jouk­ko, että rat­kai­su­ja voi­si suo­sil­la etsiä etääm­pää kuin Pasilasta.

  91. Vep­sä­läi­nen Sep­po kir­joit­ti 2.10.2011 kel­lo 16:34

    Kaik­ki haja­kes­ki­tys ja hajau­tus kehien suun­taan mer­kit­see auto­lii­ken­teen osuu­den ja mää­rän kasvua.

    Eikö rai­de­lii­ken­net­tä voi muu­hun suun­taan raken­taa lisää, kuin Laa­ja­sa­loon ja Santahaminaan?
    Ympä­röi­viä kehys­kun­tia raken­net­taes­sa on hel­pom­pi suun­ni­tel­la jul­ki­sen lii­ken­teen toi­mi­vuus ja lii­ken­ne­väy­lät kun alue on entuu­des­taan jo tyhjä.

  92. Vep­sä­läi­nen, se San­ta­ha­mi­nan lii­ken­ne on mie­tit­ty jouk­ko­lii­ken­teen osal­ta Kruu­nu­vuu­oren jouk­ko­lii­ken­ne­sel­vi­tyk­ses­sä kuten yllä on todet­tu. Pika­ra­ti­kal­le tar­vit­taes­sa tun­ne­lis­sa on varaus sekä San­ta­ha­mi­naan että kes­kus­tas­sa met­ro­na, ja sen kapa­si­teet­ti on las­ket­tu riit­tä­väk­si. Tuo on ihan samaa tar­kuus­ta­soa kuin yleis­kaa­va­kin. Voi­mas­sa ole­vas­sa Yleis­kaa­vas­sa on muu­ten Laa­ja­sa­loon met­ro­va­raus tun­ne­lis­sa joka on tek­nis­ta­lou­del­li­ses­ti toteut­ta­mis­kel­vo­ton, kuten hyvin tiedät.

    Kruu­nu­vuo­ren kaa­va­pro­ses­si täyt­tää 15 vuot­ta, se että täs­sä pitäi­si odot­taa vie­lä toi­set 15 vuot­ta ehkä mah­dol­li­ses­ti vapau­ta­vaa San­ta­ha­mi­naa jon­ka maan­käy­tös­tä ei osaa kukaan sanoa mitään on sitä mis­tä asun­to­pu­la on teh­ty. Kaup­su on juu­ri toden­nut että kes­kei­nen ongel­ma on kaa­voi­tus­tah­ti ja sen raken­ta­mis­ta hidas­ta­va vai­ku­tus, ja nyt pitäi­si museoi­da 5 000 asun­toa odot­ta­maan jotain mil­le ei ole mitään aika­tau­lun tapais­ta­kaan? Tuo muu­ten myös mak­saa koko ajan saa­mat­to­mi­na tonttituloina.

    Sama tau­ti vai­vaa jouk­ko­lii­ken­ne­hank­kei­ta, seu­tu on täyn­nä talou­del­li­ses­ti mah­dot­to­mia rai­tei­ta pape­ril­la, eli käy­tän­nös­sä mitään ei syn­ny kun odo­tel­laan suku­pol­via että jos­ko joku rai­de­kei­ju toi­si nii­hin rahaa. Jos oli­sin vai­no­har­hai­nen niin sanoi­sin että auto­puo­lu­eel­ta hyvin pelattu.

  93. Niin ja ihan ylei­ses­ti ottaen, jotain suh­teel­li­suu­den­ta­jua sen Pasi­lan kak­kos­kes­kus­tan kans­sa. Raken­nut­tu­aan siel­lä on sem­moi­nen ruo­ho­lah­del­li­nen työ­paik­ko­ja ja asuk­kai­ta. Eli pal­jon joo, mut­ta ei tuo nyt mikään seu­dun napa ole vaik­ka­kin lii­ken­teel­li­ses­ti kes­kei­nen vaihtopaikka.

  94. Laa­tu:

    San­ta­ha­mi­na oli­si par­haim­mil­laan kai yksi 20 000 asuk­kaan pus­sin­pe­rä, jos­ta voi­si pääs­tä tehok­kaas­ti Hel­sin­gin kes­kus­taan ja met­ro­ra­dan var­teen. Auo oli­si hou­ku­tus moniin mui­hin suuntiin.

    Jos sin­ne nyt ruvet­tai­siin jotain tun­ne­li­ju­naa ja isoa kau­pun­gio­saa teke­mään, niin saman­tien nyt sit­ten pin­nas­sa pika­ra­tik­ka­na Kala­sa­ta­man ja Val­li­laak­son kaut­ta Pasi­laan sekä Hert­to­nie­men kaut­ta Rai­de-Joke­ril­le, kes­kus­tan alit­ta­van tun­ne­lin lisäki.

    Ei tuon pro­jek­tin kus­tan­nuk­sis­sa tun­nu: Rai­de­ver­tai­lus­sa nel­jän ase­ma­na supis­tet­tu met­ro (Kamp­pi — Espa — Kruu­nu­vuo­ri — Rei­he­rin­tie) oli sil­lal­la 600 mil­joo­naa, ja sen sil­lan hin­ta on tuplaan­tu­nut kun halu­taan teh­dä tai­det­ta. Että sano­taan nyt 700 mil­joo­naa. Sil­ta­ra­ti­kan nyky­hin­ta jotain +200 mil­joo­na. Tuo­hon Kamp­pi — Pasi­la ja San­ta­ha­mi­nan jat­ko niin jotain 1,5 mil­jar­dia. Pika­ra­ti­kal­la jäi­si ehkä alle mil­jar­din, mut­ta sekin sii­tä samas­ta tun­ne­lio­suu­des­ta joh­tuen erit­täin kal­lis. Jat­kot vaik­ka Joke­ril­le on ihan yhtä tyh­jän kans­sa tuo­hon ver­rat­tu­na. Eli en oikein usko tähän­kään tun­ne­li­ju­naan tuon takia, jos nyt saa­tai­siin edes se Pisa­ra tehtyä.

    Läh­de: LAAJASALON RAIDEVAIHTOEHTOJEN JÄRJESTELMÄTARKASTELU, http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2008/Ksv_2008-06–17_Kslk_20_El/1CDE90EB-8F1D-45EA-A4EB-CA386A33DED7/LAAJASALON_RAITEET_RAPORTTI_LUONNOS_10_.pdf

  95. tpyy­luo­ma,

    Asi­aa poh­ties­sa­ni minua häi­rit­si se, että 400 000 uuteen asuk­kaa­seen varau­dut­taes­sa jokai­sel­le uudel­le kau­pun­gin­osal­le suun­ni­tel­laan ehkä omat lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt. Nuo viral­li­set Laa­ja­sa­lon vaih­toeh­dot­kin tun­tui­vat aika mas­si­vi­sil­ta ja kui­ten­kin paikallisilta.

    Jos pää­kau­pun­ki­seu­tua on tar­koi­tus kas­vat­taa masii­vi­ses­ti, haki­sin mie­luum­min suu­rem­pia koko­nais­ra­kai­su­ja. Yksi esi­merk­ki­rat­kai­su voi­si olla Tokion Yama­no­te-lin­ja (http://fi.wikipedia.org/wiki/Yamanote-linja). Aja­tus on se, että suun­ni­tel­laan poh­jak­si mas­sii­vi­nen, nopea ja (huom.) riit­tä­vän kat­ta­va jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­su, ja raken­ne­taan sit­ten 400 000 ihmi­sen kodit ja työ­pai­kat sen varteen.

    Tämä­kin mal­li on tie­ten­kin han­ka­la, kos­ka se vaa­tii suu­ria inves­toin­te­ja ja kon­sen­sus­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun tule­vai­suu­des­ta sen sijaan, että teh­täi­siin pie­niä vii­lauk­sia kau­pun­gin­osa ker­ral­laan, yksi toi­sen­sa jälkeen.

    Tokio on vain yksi pysäk­ki ren­gas­mai­sel­la Yama­no­te-lin­jal­la. Kaik­ki lin­jan var­ren kes­kuk­set on nyt kyt­ket­ty hyvin toi­siin­sa jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nein. Säteit­täi­set lin­jat tuo­vat lisää väkeä tuol­le kehäradalle.

    Tokio on Hel­sin­kiä mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi, mut­ta kui­ten­kin hyvä esi­merk­ki kau­pun­gis­ta, jos­sa lii­ken­ne on vah­vas­ti jouk­ko­lii­ken­ne­pai­not­teis­ta, ja jos­sa se kau­pun­gin koos­ta huo­li­mat­ta toi­mii var­sin hyvin.

    Hel­sin­gin pisa­ra­ra­ta­kin on lenk­ki, mut­ta var­sin pai­kal­li­nen. Jos sen yhdis­tää len­toa­se­man lenk­kiin, saa­daan jo vähän isom­pi lenk­ki. Ja ran­taan / nie­mel­le tul­laan jär­ke­väs­ti vain käy­mään. Ehkä tuos­ta kan­nat­tai­si jatkaa.

  96. Ante­ro Alku,
    Annat vähän vää­rää todis­tus­ta lähimmäisestäsi.
    Olen teh­nyt Joke­rin eteen kyl­lä töi­tä har­tia­voi­min 90-luvul­la. Polii­tik­ko­jen kään­ny­tys­työ kes­ti seit­se­män vuot­ta, eikä oli­si onnis­tu­nut rai­de­jo­ke­ri­na. Rea­lis­mia­kin pitää olla. Jo bus­si­jo­ke­rin aikaan­saa­mi­nen kes­ti 17 vuot­ta. Toi­vot­ta­vas­ti rai­de­jo­ke­ri pys­ty­tään hoi­ta­maan nopeam­min. Sitä aut­tai­si mer­kit­tä­väs­ti, jos rai­de­ver­sio oli­si nopeam­pi kuin bussiversio.

    Esi­tin suun­ni­tel­man Joke­ri kak­ko­ses­ta v.2004 ja saat­taa­pa olla, että se tulee alle 17 vuo­den käyt­töön. Poi­kit­tais­lin­jas­to on kas­va­nut suo­rit­teil­taan jo kau­an sel­väs­ti nopeam­min kuin säteit­täis­lin­jas­to. Ehdo­tus run­ko­lin­jas­tos­ta saat­taa edis­tää asiaa. 

    En ole ehdot­ta­nut yksi­kes­kus­tais­ta kau­pun­ki­ra­ken­net­ta. Olen kui­ten­kin sitä miel­tä, että kan­nat­taa edis­tää sel­lais­ta kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, joka hoi­tuu kor­keal­la jouk­ko­lii­ken­teen käyttöasteella.

    Laa­tu
    400 000 asu­kas­ta on jo sen ver­ran iso jouk­ko, että saa­da kau­pun­ki pidet­tyä tii­vii­nä on hyvin tär­keä tavoi­te. Kan­nat­taa siis etsiä ja toteut­taa lähel­le kan­ta­kau­pun­kia tii­vis­tä uut­ta asun­to- ja työpaikka-aluetta.

    Pyy­luo­ma,
    Laa­ja­sa­lon met­ro ei ole tek­ni­ses­ti mah­do­ton. Se oli­si voi­tu teh­dä joko sil­lal­le tai tun­ne­li­na. Kaa­voit­ta­ja halusi väki­sin tor­pa­ta pin­ta­vaih­toeh­don. San­ta­ha­mi­nan muu kuin vihe­ra­lue­käyt­tö tor­pat­tiin käy­tän­nös­sä, kun pää­dyt­tiin Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­sa jo teh­tyi­hin rat­kai­sui­hin. Pien­tä ylel­lis­tä asu­tus­ta sin­ne var­maan kaa­voi­te­taan, mut­ta tus­kin hitastuotantoa.

    Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta raken­ne­taan teh­ty­jen pää­tös­ten mukai­ses­ti ja alue on val­mis var­maan kol­men­kym­me­nen vuo­den kulues­sa. Ensim­mäi­set kym­me­nen vuot­ta siel­lä ollaan ilman rai­deyh­teyt­tä. San­ta­ha­mi­nan val­tio luo­vut­taa kau­pun­gil­le Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan val­mis­tut­tua ja sin­ne kul­kee yksi niis­tä rai­tio­lin­jois­ta, jot­ka jos­kus saa­daan sil­lan yli. Tämä siis hap­pa­me­na veikkauksena.

  97. Koke­muk­set Tuusu­lan varus­kun­nan lak­kaut­ta­mi­ses­ta tai­ta­vat olla vähem­män ruusui­set kuin mitä odo­tuk­set olivat.

    Minus­ta San­tis voi­si pysyä ihan hyvin soti­las­saa­re­na. Pikem­min­kin sin­ne voi­si siir­tää enem­män­kin tur­val­li­suusa­lan toi­min­to­ja ja yri­tys­työ­paik­ko­ja. Pää­e­si­kun­taa ei voi­ne siir­tää, mut­ta näin maa­ta sai­si vapau­tu­maan hyötykäyttöön.
    Lon­toos­sa varus­kun­ta löy­tyy ihan kes­kus­tas­ta, sii­nä ei kan­sain­vä­li­ses­ti ole mitään erikoista.

    Ampu­ma­ra­taon NIMBY asia, joten sadan vuo­den jäl­keen San­tik­sen ampu­ma­ra­ta ei ole kel­le­kään yllätys.

    Asun­to­jen lisäk­si tar­vi­taan työ­paik­ko­ja ja työs­sä­käyn­tia­luei­ta. San­tik­sen roo­lia työ­paik­ka-alu­ee­na kan­nat­tai­si jatkaa.

  98. Onko vas­taus täm­möi­seen asi­aan se, että voi­vat­han varus­mie­het tul­la joka viik­ko isol­la auto­let­kal­la Hel­sin­kiin toi­sel­ta paik­ka­kun­nal­ta har­joit­te­le­maan täm­möis­tä? No, kyl­lä­hän he voi­vat, mut­ta kus­tan­nuk­set var­mas­ti kasvavat.

    Ihan vii­koit­tain tätä har­joit­te­lua ei ole, alo­ka­sai­ka­na ei lain­kaan. Toki tuo lii­kut­ta­mi­nen on han­ka­laa, mut­ta sitä pitää ver­ra­ta sii­hen päi­vit­täi­seen auto­let­kaan, kun ne 20 000 kau­as kahys­kun­tiin sijoi­tet­tua mat­kaa­vavt päi­vit­täin ihmis­ten ilmoille.

  99. Alle­kir­joit­ta­ji­na oli­vat kaik­ki dema­rit, vasem­mis­to­liit­to­lai­set, vih­reät yhtä lukuu­not­ta­mat­ta, kak­si RKP-lais­ta ja kak­si kokoomuslaista.

    Ketä täs­sä enää voi äänestää?

  100. Vep­sä­läi­nen, tar­koi­tin että se beto­ni­tun­ne­li­vi­ri­tys ei toi­mi. Ja kun sil­lä toi­sel­la met­ro­lin­jal­la ei ole oikein mitään teke­mis­tä mui­den lin­jo­jen kans­sa, niin kyl­lä se nyt kan­nat­taa teh­dä katu­kel­poi­sel­la kalus­tol­la jos sem­moi­seen jos­kus on rahaa. Ja tuo vaa­tii sen sillan.

    Mut­ta noin ylei­ses­ti ottaen. Kehä I teh­dään Kivi­kon eri­ta­so­liit­ty­mää. Se on myy­ty hank­kee­na nimel­tä liit­ty­mä, oli­ko se nyt jotain 40 mill­liä, ei hank­kee­na nimel­tä Kehä I paran­ta­mi­nen puo­lel­la mil­jar­dil­la. Vas­taa­vas­ti vaik­ka Rai­de-Joke­ria käsi­tel­lään yhte­nä pit­kä­nä rai­de­lin­ja­na, ja sil­le ei tapah­du mitään. Mik­sei sitä nyt voi vaik­ka teh­dä ensin Hel­sin­gin osal­ta kun se osuus on hal­vin, ongel­mat­to­min ja sil­lä on eni­ten matkustajia?

    Seu­dun rai­de­suun­nit­te­lu pitää saa­da sel­lai­seen asen­toon että hank­keet on talou­del­li­ses­ti­kin ker­ral­la toteut­ta­mis­kel­poi­sia koko­nai­suuk­sia jos halu­taan saa­da jos­kus jotain val­mis­ta. Suu­ruus­luok­ka 200 mil­joo­naa mitä Laa­ja­sa­lon ratik­ka ja Rai­de-Joke­ri mak­saa on ihan ylärajoilla.

    MARAs­sa taas vaih­teek­si piir­ret­tiiin vii­vo­ja pit­kin Uut­ta­maa­ta, eikä sii­tä seu­raa käy­tän­nös­sä yhtään mitään. HLJ:n han­ke­ko­ri on täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä on kol­me mil­jar­dia, rahoi­tuson­gel­ma kun­tien kes­ken rat­kais­tu että val­tio mak­saa tuos­ta kak­si mil­jar­dia, rea­lis­ti­nen val­tion­ra­hoi­tuso­suus ehkä puo­li mil­jar­dia. Mikä on sat­tu­moi­sin suu­rin piir­tein saman ver­ran kuin tie­puo­li nap­pa­si nerok­kaal­la nimik­keel­lä “pie­net paran­nus­toi­met” noin 40 mil­liä vuodessa.

  101. Vep­sä­läi­nen Sep­po kirjoitti:

    400 000 asu­kas­ta on jo sen ver­ran iso jouk­ko, että saa­da kau­pun­ki pidet­tyä tii­vii­nä on hyvin tär­keä tavoi­te. Kan­nat­taa siis etsiä ja toteut­taa lähel­le kan­ta­kau­pun­kia tii­vis­tä uut­ta asun­to- ja työpaikka-aluetta.”

    Kai tuol­la tii­viy­del­lä tavoi­tel­laan teho­kas­ta (joukko)liikennettä. Tus­kin tii­vis pak­kaa­mi­nen sinän­sä noi­ta 400 000 asu­kas­ta ilahduttaa.

    Kan­ta­kau­pun­gin mer­ki­tys mat­ko­jen koh­tee­na vähe­nee, kos­ka sin­ne tus­kin raken­ne­taan enää hir­veän pal­jon lisää uusia työ­paik­ko­ja tai asun­to­ja muu­al­la töis­sä käy­vil­le. Kai täs­sä vai­hees­sa pitäi­si jo las­kea enem­män uusien työ­paik­ka-aluei­den ja asun­toa­luei­den väli­siä yhteyk­siä. Ne voi­si­vat olla vähän kau­em­pa­na­kin. Mal­li jos­sa kaik­ki lii­ken­ne kul­kee Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tan kaut­ta ei tai­da toi­mia enää pitkään.

    Tii­viy­den ja kan­ta­kau­pun­gin lähei­syy­den sijaan (joukko)liikenteen ongel­man voi rat­kais­ta parem­min nopei­den (joukko)liikenteen run­ko­lin­jo­jen avul­la. On tär­ke­ää että kai­kis­ta pai­kois­ta pää­see kaik­kiin paik­koi­hin tehok­kaas­ti. Nopeat run­ko­lin­jat nykyi­ses­tä jo raken­ne­tus­ta alu­ees­ta pois­päin (ja tor­ni­ta­lot) voi­vat toi­mia parem­min kuin van­han alu­een tii­vis­tä­mi­nen ja varus­ta­mi­nen eri­lai­sin hitaam­min ja vaih­to­ja vaa­ti­vin jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­suin. Moni valit­see kah­den vaih­don sijaan oman auton matkustusmuodokseen.

  102. pitää ver­ra­ta sii­hen päi­vit­täi­seen auto­let­kaan, kun ne 20 000 kau­as kahys­kun­tiin sijoi­tet­tua mat­kaa­vavt päi­vit­täin ihmis­ten ilmoille”

    Kyl­lä kehys­kun­nat­kin ovat ihmis­ten ilmo­ja. Lisä­tään työ­paik­ko­ja niis­sä ja vähen­ne­tään Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, niin ei tule niin usein tar­vet­ta mat­kus­taa. Eikö jouk­ko­lii­ken­net­tä voi­si jär­jes­tel­lä niin­kin, että ei pääs­te­tä mil­lään alu­eel­la työ­paik­ko­jen ja asun­to­jen suh­det­ta kovin pahaan epä­ta­sa­pai­noon? Lisää asun­to­ja Hel­sin­gin kes­kus­taan ja työ­paik­ko­ja naa­pu­ri­kun­tiin, niin tasa­pai­no paranee.

  103. aloik­kai­den koul­tus­pai­kak­si alue on tur­han arvokas”

    Eikö voi sanoa myös, että alue on lii­an arvo­kas asfal­tin alle laitettavaksi?

  104. 40 mil­joo­nan Pisa­ra: Yhdys­ra­dan pät­kä Huo­pa­lah­den ase­mal­ta Ilma­lan vari­kon kaut­ta Pää­ra­dal­le Käpy­län koh­dal­le. Turun ja Tam­pe­reen pika­ju­nat eivät enää kävi­si kään­ty­mäs­sä kes­kus­tas­sa vaan pysäh­tyi­si­vät vaik­ka Huo­pa­lah­des­sa ja Käpy­läs­sä tai Oge­lis­sa ja jat­kai­si­vat suo­raan Turus­ta Tam­pe­reel­le taik­ka päinvastoin.

  105. Oli­si­ko täs­sä muu­ten PV:n koh­dal­la kysy­mys sii­tä että soti­las­ra­ken­ta­mi­nen nyt ei vaan muu­al­le Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le oikein onnis­tu? Jotain ne oli pykää­mäs­sä Espoo­seen, mut­ta han­ke rau­ke­si kos­ka joku kan­sain­vä­li­nen sopi­mus sinän­sä ihan perus­tel­lus­ti kiel­tää uusien soti­las­koh­tei­den raken­ta­mi­sen n kilo­met­rin pää­hän asu­tuk­ses­ta. Itsea­sias­sa San­ta­ha­mi­naa­kaan ei var­maan sai­si nyt raken­taa. Muis­tai­si­ko­han joku tar­kem­min miten tämä meni?

  106. “aloik­kai­den koul­tus­pai­kak­si alue on tur­han arvokas”
    Eikö voi sanoa myös, että alue on lii­an arvo­kas asfal­tin alle lai­tet­ta­vak­si?’ (Juho Laatu)
    Mut­ta koko Kes­ki-Uuden­maan ja puo­let Ete­lä-Hämet­tä saa asfal­toi­da, siel­lä ei ole mitään luon­toar­vo­ja, ja yksi­tyi­sau­toi­lun kas­vu on paras­ta luonnonsuojelua.

  107. Kyl­lä kehys­kun­nat­kin ovat ihmis­ten ilmo­ja.’ (J.Laatu)
    Jos elä­mä vaa­tii vähin­tään kak­si autoa per per­he, niin eivät ole.
    ‘Lisää asun­to­ja Hel­sin­gin kes­kus­taan ja työ­paik­ko­ja naa­pu­ri­kun­tiin, niin tasa­pai­no para­nee.’ (J.Laatu)
    Jos lak­kai­sit sit­ten vas­tus­ta­mas­ta asun­to­jen raken­ta­mis­ta Helsinkiin.

  108. lurk­ki kir­joit­ti: “koko Kes­ki-Uuden­maan ja puo­let Ete­lä-Hämet­tä saa asfaltoida”

    En eri­tyi­ses­ti kan­na­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun kas­vat­ta­mis­ta mil­lään mai­ni­tuis­ta tavois­ta. Jos kas­va­te­taan, ja samal­la halu­taan toi­mi­vaa jouk­ko­lii­ken­net­tä, niin tor­ni­ta­lot hyvien jouk­ko­lii­ken­teen run­ko­lin­jo­jen ase­mien vie­res­sä (ei kriit­ti­sis­sä luon­to­koh­teis­sa) voi­si­vat mini­moi­da vahingon.

    En kan­na­ta myös­kään yksi­tyi­sau­toi­lun kas­vua. Hel­sin­ki voi­si luo­pua tasa­pain­ot­to­mas­ta mal­lis­ta, jos­sa kehys­kun­ta­lai­set jou­tu­vat käy­mään töis­sä Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa (tai Hel­sin­gis­sä työs­sä käy­vät jou­tu­vat asu­maan kau­em­pa­na). Hel­sin­gis­sä voi­si olla asun­to­ja ja työ­paik­ko­ja samas­sa suh­tees­sa. Nyt on haa­lit­tu työ­paik­ko­ja, ja pako­tet­tu jot­kut asu­maan Nur­mi­jär­vel­lä asti.

    Uudet asun­not Hel­sin­gin kes­kus­taan voi­si jär­jes­tää niin, että muu­te­taan osa toi­mis­to­ta­lois­ta asuin­käyt­töön. Ei tar­vit­se raken­taa puis­toi­hin (enti­set sata­mat ovat aika ok). Nur­mi­jär­vi voi­si saa­da joi­tain uusia tai siir­ret­ty­jä viras­to­ja, niin ei tar­vit­si­si sikä­läis­ten käy­dä töis­sä Hel­sin­gin keskustassa.

  109. Pyy­luo­ma,
    Kyl­lä beto­ni­tun­ne­li­kin on ihan mah­dol­li­nen. Sel­lai­sia löy­tyy ympä­ri maa­il­maa. Tek­niik­ka on koe­tel­tu ja hin­nat hal­pe­ne­vat suh­teel­li­ses­ti raken­nus­tek­nii­kan edis­tyes­sä. Aivan hal­paa se ei ole raken­taa, mut­ta kai­kis­sa rai­de­hank­keis­sa­kin elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sis­sa käyt­tö­me­not ovat se suu­rem­pi pot­ti. Kan­nat­taa sijoit­taa yhteyk­siin, jot­ka ovat nopei­ta ja käyt­tö­me­noil­taan pieniä.

    Seu­dul­ta puut­tuu riit­tä­vän kat­ta­va ja toi­mi­va rai­de­verk­ko. Han­ke­ko­ri on koh­ta­lai­sen suu­ri. Par­hail­laan raken­ne­taan kah­ta noin 700 mil­joo­nan rata­han­ket­ta ja ne ote­taan vie­lä käyt­töön­kin liki­main samaan aikaan. 

    Tär­kein­tä oli­si saa­da aikaan jär­ke­vä rul­laa­va raken­ta­mi­nen rai­de­ver­kon kun­toon lait­ta­mi­ses­sa. Hyvä sabluu­na on 200 M€/v ja rahoi­tus puo­lik­si väylämaksujärjestelmästä.

  110. Miten Osmo aiot sovit­taa kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­ses­ti asuk­kaat Santahaminaan?
    Kuten hyvin tie­dät San­ta­ha­mi­nas­sa on mm.
    — 1.luokan pohjavesialue
    — kym­me­nit­täin suo­jel­tu­ja rakennuksia
    — heh­taa­reit­tain suo­jel­tu­ja luon­to­koh­tei­ta ja kilo­met­ri­kau­pal­la suo­jel­tua rantaviivaa
    — moni­muo­toi­nen luon­to moni­ne eri biotyyppeineen

    Toi­saal­ta miten val­lit­se­vas­sa (ja tule­vai­suu­des­sa jat­ku­vas­sa talous­ke­hi­tyk­ses­sä) hoi­de­taan kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti Pää­kau­pun­ki­seu­dun puo­lus­tus ja vir­ka-apu­teh­tä­vät? Vai olet­ko Osmo sitä miel­tä, että on Suo­men pää­kau­pun­gil­le hai­tak­si, että sil­lä on käy­tös­sään nopeas­ti joka päi­vä kau­pun­gil­la toi­mi­vaa virka-apuvoimaa? 

    Kaar­tin Jää­kä­ri­ryk­men­til­lä on lisäk­si mer­kit­tä­vä roo­li eri­lai­sis­sa mui­hin mai­hin näky­väs­sä pro­to­kol­las­sa. Miten val­ta­kun­nal­li­nen pro­to­kol­la hoi­de­taan kym­me­nien tai sato­jen kilo­met­rien päästä(vai lak­kau­tam­me­ko sen ensim­mäis­ten jou­kos­sa maailmassa)? 

    Sinul­la on var­mas­ti koke­nee­na polii­tik­ko­na jokin oikea perus­tel­tu esi­tys, etkä sor­ru tuol­lai­seen pus­kis­ta huuteluun? 

    Toi­saal­ta ethän muu­ta esit­tä­nyt kuin sitä, että Hel­sin­ki aloit­taa neu­vot­te­lut val­tion kans­sa. Oma esi­tyk­se­ni on, että val­tio ja Hel­sin­ki sopi­vat 50 vuo­den välein tar­kas­tus­pis­teen jos­sa ainoa kysy­mys johon hae­taan vas­taus­ta on se tar­vit­see­ko val­tio edel­leen Santahaminaa.

  111. tpyy­luo­ma arve­li, että oli­si­ko täs­sä muu­ten PV:n koh­dal­la kysy­mys sii­tä että soti­las­ra­ken­ta­mi­nen nyt ei vaan muu­al­le Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le oikein onnistu?

    - arve­lusi on oikea. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ei ole enää mis­sään tilaa kau­pun­ki­jää­kä­rien tar­vit­se­mil­le har­joi­tusa­lueil­le. Sinän­sä kasar­mik­si kel­pai­si vaik­ka val­tai­sa asun­to­lai­va! Onnek­si nyt sen­tään pääs­tään har­joit­te­le­maan vie­lä koh­tuul­li­sen etäi­syy­den pääs­sä (jal­ka­mars­sie­täi­syys) Hel­sin­gin suo­jat­ta­vis­ta koh­teis­ta, siis ne ovat saavutettavissa.

    Kyse on siis lähi­har­joi­tusa­lueis­ta, paris­ta sadas­ta ampu­ra­ta­pai­kas­ta ja taisteluampumarata-alueesta. 

    Edel­li­set siis koulutuspaikkatarpeena.

    San­ta­ha­mi­nan osal­ta vähin­täin yhtä tär­ke­ää ovat meri- ja ilma­puo­lus­tuk­seen kuu­lu­vat sei­kat, kuten tut­ka- ja ohjus­a­se­mat. Nii­den on sijait­ta­va puo­lus­tus­voi­mien hal­lus­sa ole­val­la alu­eel­la lähie­ris­tä­mis­ta­sat mukaan­lu­kien. Tois­tai­sek­si Suo­mes­sa ei ole esi­tet­ty mitään, mil­lä asiat voi­si teh­dä toi­sin. Toki tilan­ne oli­si hel­pom­pi, jos puo­lus­tus­bud­je­tis­sa oli­si varaa mil­lä mäl­lä­tä, mut­ta kun ei ole.

  112. Hel­sin­gis­sä voi­si olla asun­to­ja ja työ­paik­ko­ja samas­sa suh­tees­sa.’ (J. Laatu)
    1) Emme elä suun­ni­tel­ma­ta­lou­des­sa. Ja jos eläi­sim­me, suun­ni­tel­mat laa­dit­tai­siin kun­taa kor­keam­mal­la taoslla.
    2) Hel­sin­gis­sä voi­si toi­si­aan olla samas­sa suh­tees­sa työ­paik­ko­ja ja asun­to­ja, jos nii­tä asun­to­ja sai­si raken­taa lisää. Kysyn­näs­tä eli hin­nois­ta pää­tel­len ihmi­set haluai­si­vat asua tääl­lä. (Jos joku ei halua, sen pitäi­si olla rie­muis­saan sii­tä, että mahd. moni muut­taa Hel­sin­kiin ja las­kee hin­ta­ta­soa muualla.)

  113. lurk­ki,

    1) Mut­ta Hel­sin­ki ei saa sit­ten valit­taa sii­tä, että osa sen työ­läi­sis­tä jou­tuu asun­to­pu­lan vuok­si asu­maan Nur­mi­jär­vel­lä, Sipoos­sa tai Kirk­ko­num­mel­la. Hel­sin­ki tai­si muu­ten kou­ka­ta val­tion kaut­ta Sipoon kimp­puun juu­ri näis­sä pakkojärjestelyasioissa.

    2) Hel­sin­ki on saa­nut kaa­voi­taa vapaas­ti. Mut­ta ilmei­ses­ti hin­ku pää­kont­to­rei­den ja toi­mis­to­jen perään on ollut suu­rem­pi kuin halu raken­taa asun­to­ja. On peri­aat­tees­sa Hel­sin­gin oma asia halu­aa­ko se raken­taa kau­pun­gin tuk­koon asti, ja halu­aa­ko se pitää työ­mat­kat pit­ki­nä asun­to­pu­lan vuoksi.
    Hel­singn asun­to­jen hinat eivät ker­ro koko totuut­ta. Moni on pako­tet­tu osta­maan kal­liin asun­non koh­tuul­li­sen lähel­tä työ­paik­kaan­sa, vaik­ka ei haluai­si­kaan elää kau­pun­gis­sa. Kyl­lä Hel­sin­gis­sä jotain hou­kut­te­le­vuut­ta­kin on, mut­ta ei asun­to­jen hin­nan suh­tees­sa. Talou­den kes­kit­ty­mi­nen ja mono­po­li­soi­tu­mi­nen ja tila­nah­tau­den tuo­ma hin­to­jen nousu on enem­män luon­non­la­ki kuin Hel­sin­gin suu­res­ta iha­nuu­des­ta joh­tu­va ilmiö. Jos minä sai­sin vali­ta, ottai­sin molem­mat, sekä kani­ko­pin Hel­sin­gis­tä että asun­non maalta.

  114. Sep­po Vepsäläinen:
    En voi tie­tää, mihin olet aika­si 1990-luvul­la käyt­tä­nyt, näen vain tulok­set. Edel­tä­jä­si aset­ti Rai­de­jo­ke­rin seu­dun ykkös­hank­keek­si, sinun kau­del­la­si se muut­tui ensin bus­si­lin­jak­si ja sit­ten ikui­sek­si hyl­kiök­si han­ke­lis­tan vii­mei­sel­le sijal­le. Sinun aika­na­si on raken­net­tu Kai­vo­ka­dul­le joh­ta­vaa ras­kas­rai­det­ta monen Rai­de­jo­ke­rin arvos­ta. Bus­si­mat­kus­ta­jia on siir­ret­ty kal­lii­seen met­roon, mut­ta jouk­ko­lii­ken­teen osuus ei ole lisään­ty­nyt. Kun ei ole raken­net­tu kor­kea­ta­sois­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä sin­ne, mis­sä lii­ken­ne kas­vaa, eli kehäyh­teyk­sil­le. Rahaa on ollut käy­tös­sä, kyse on ollut vain sii­tä, mihin se on käytetty.

    Maal­lik­ko­kin ymmär­tää, että omal­la kais­tal­laan kul­ke­va ratik­ka on nopeam­pi kuin auto­jen ruuh­kis­sa aja­va bus­si. Sik­si Rai­de­jo­ke­ri on nopeam­pi kuin nykyi­nen bus­si, myös tule­vai­suu­des­sa, kun auto­jen ruuh­kat lisään­ty­vät. Jos joku las­kee muu­ta, hän las­kee vää­rin. Tie­tä­net hyvin, että Rai­de­jo­ke­rin rapor­tis­sa ei ole bus­sil­le samoil­la peri­aat­teil­la las­ket­tua ajoai­kaa kuin miten rati­kan aika las­ket­tiin. Bus­sil­le käy­tet­tiin nykyis­tä aika­tau­luai­kaa, ei edes ruuh­ka-aika­na toteu­tu­vaa aikaa, kun kol­me joke­ri­bus­sia kasaan­tuu aja­maan peräk­käin. Raport­ti on siis täl­tä osin teh­ty vää­rin, samoin kaik­ki näis­tä vää­ris­tä ajoa­jois­ta las­ke­tut muut rapor­tin tulokset.

    Mik­si rata Laa­ja­sa­loon pitäi­si raken­taa väki­sin tun­ne­liin? Sil­ta on hal­vem­pi, itse asias­sa ilmai­nen, kos­ka se voi­daan ja raken­ne­taan ennen kuin ton­tit ja raken­nusoi­keu­det myy­dään. Ja sil­ta ja ratik­ka pal­ve­le­vat parem­min kuin yksi tun­ne­lia­se­ma, joka pilaa alu­een viih­tyi­sän kes­kus­tan lii­tyn­tä­bus­sia­se­mak­si ja estää muun raken­ta­mi­sen kes­kei­sim­mäl­le ja maan­tie­teel­li­ses­ti par­haal­le paikalle.

    Juu­ri edel­lä luet­te­le­mis­ta­ni syis­tä on jo pää­tet­ty, että Laa­ja­sa­loon teh­dään sil­ta ja rai­tio­tie, kos­ka siten kau­pun­ki, raken­ta­jat ja asuk­kaat hyö­ty­vät laa­duk­kaas­ta jouk­ko­lii­ken­tees­tä heti. Ei käy niin kuin Espoos­sa, jos­sa kal­liil­la met­rol­la ei ole mitään vai­ku­tus­ta autoi­lun mää­rään, eikä kiin­teis­tö­jen arvon­nousua saa­da enää raken­nus­kus­tan­nus­ten kat­ta­mi­seen, kos­ka alu­eet on raken­net­tu jo vuo­si­kym­me­niä sitten.

    Ne met­ro- ja juna­ra­dat, jot­ka tän­ne kan­nat­taa kos­kaan teh­dä, on jo teh­ty. Viit­taa­ma­si run­ko­bus­si­sel­vi­tys esit­tää havain­nol­li­ses­ti näi­den ras­kas­rai­tei­den ongel­mat eli alu­eet, joi­ta niil­lä ei voi­da kos­kaan pal­vel­la. Sik­si rai­de­lii­ken­net­tä voi ja kan­nat­taa laa­jen­taa nyky­ai­kai­se­na rai­tio­tie­nä. Kan­na­tan ehdot­ta­maa­si 200 M€/v raken­ta­mis­tah­tia. Eka­na vuon­na sil­lä teh­dään Rai­de­jo­ke­ri, toi­se­na Laa­ja­sa­lon ratik­ka, kol­man­te­na Joke­rin jat­ko Öster­sun­do­miin, nel­jän­te­nä rata Itä-Hel­sin­gis­tä Van­taal­le ja len­to­ken­täl­le jne. Hyviä esi­merk­ke­jä on täs­sä: http://www.sirunsivut.fi/d/Ostersundomin_liikennesuunnitelma.pdf

    Ante­ro

    PS: Ode, mitä ne vir­hein­ves­toin­nit ovat? Oli­si hyvä tie­tää, jot­ta voi ottaa aloit­tee­seen­ne kantaa.

    1. Vir­hein­ves­toin­te­ja teke­vät puo­lus­tus­voi­mat inves­toi­mal­la jat­ku­vas­ti lisää San­ta­ha­mi­naan, luo­pu­mal­la Hyry­läs­tä ja teke­mäl­lä kai­kea muu­ta­kin, joka vai­keut­taa San­ta­ha­mi­nas­ta vetäytymistä.
      Laa­ja­sa­lon pika­ra­tik­ka ehkä suun­ni­tel­tai­siin toi­sin (eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin pääs­sä) jos pitäi­si varau­tua huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­paan liikenteeseen.

  115. Vep­sä­läi­nen, ja tähän lan­kaan menee aika moni muu­kin: Mik­si ihmees­sä niis­tä väy­lä­mak­suis­ta seu­rai­si euroa­kaan lisää esim. Pää­kau­pun­ki­seu­dun rai­de­hank­kei­siin? Poliit­ti­ses­ti rea­lis­ta on että auto­ve­roa las­ke­taan vas­taa­vas­ti ja rat­kai­su on val­tion kan­nal­ta neut­raa­li rahoi­tuk­sel­li­ses­ti, eli ei ole mitään lisä­ra­haa mitä jakaa. Ohjaus­mak­su­na ne toki ovat auto­lii­ken­teen suju­vuut­ta paran­ta­via, mut­ta eivät rahoitusratkaisu.

    Ja eikö niis­sä beto­ni­tun­ne­leis­sa ollut muun ohes­sa, ne eivät toi­mi kevyeen lii­ken­teen reit­ti­nä alkuun­kaan, ongel­ma se ettei ollut sel­vää kan­taa­ko meren­poh­ja niitä?

  116. Luet­tua­ni koko tähä­nas­ti­sen ket­jun lävit­se (vii­mei­sin edel­tä­vä pos­taus 3.10. 20:36) huo­maan peu­kut­ta­nee­ni jokais­ta Juho Laa­dun vies­tiä! Sil­lä jos ensin­kään luke­maa­ni ymmär­rän, jäbä ei tyr­ky­tä ”oma huvi­la ja nel­jä autoa” ‑mal­lia vaan tot­ta toti­ses­ti vah­vo­ja ja tehok­kai­ta jouk­ko­lii­ken­neak­se­lei­ta, joi­den sol­mu­koh­dat sit­ten raken­net­tai­siin tai­vas­ta kohti.

    Ja täl­löin on käsit­tääk­se­ni aivan sel­vää, että tuon jl-infran on olta­va ole­mas­sa ennen kuin moni­kaan näis­sä ker­roa­sa­laklim­peis­sä asuu. Se on tule­vai­suu­den kan­nal­ta — käsit­tääk­se­ni — helk­ka­ris­ti edul­li­sem­paa kuin sal­lia asuk­kai­den tot­tu­mi­nen omaan autoon. 

    Toki on koko ajan muis­tet­ta­va, että jouk­ko­lii­ken­teen kan­nat­ta­vuus on autoi­lun help­pou­den kään­teis­lu­ku. Niin­pä kaik­kien jär­jel­lis­ten ja vas­tuul­lis­ten ihmis­ten oli­si vaa­dit­ta­va ei vain autot­to­mia kort­te­lei­ta vaan niin laa­jo­ja autot­to­mia aluei­ta, että ulko­lai­dal­ta (mis­sä pysä­köin­ti oli­si sal­lit­tua) kes­kel­le käve­le­mi­nen vei­si hoh­don autoi­lul­ta kis­ko­lii­ken­tee­seen ver­rat­tu­na. Poik­keuk­sia voi­tai­siin myön­tää vam­mai­sil­le, rikos­po­lii­seil­le, palo­mie­hil­le ja mitä mä nyt kek­si­sin. Ja toki mum­mo­jen ja tava­roi­den las­taus­ta var­ten voi­tai­siin sal­lia huol­toa­jo – vaan ei pysä­köin­ti.

    Samoin tar­vit­tai­siin ruuh­ka­mak­su­ja, tai vie­lä mie­luum­min lähes-koko­päi­väis­tä psy­ko­lo­gi­ses­ti pure­vaa simp­pe­liä sään­töä: jos ajat enti­sen ytv-rajan tms sisä­puo­lel­le, han­kit voi­mas­sao­le­van jouk­ko­lii­ken­ne­li­pun ja pidät sen hel­pos­ti näy­tet­tä­vis­sä tai vie­lä mie­luum­min etäluettavissa.

    Olkoon vaan ruma aja­tus, mut­ta se on mei­dän ainoa pelas­tuk­sem­me. Ja mei­dän täy­tyy lopul­ta­kin isol­la jou­kol­la uskal­tau­tua sano­maan tuo ruma sana.

    Vie­lä takai­sin tai­vas­te­luun. Käsit­tääk­se­ni pil­ven­piir­tä­jät voi­vat mai­nios­ti sopia opis­ke­li­joil­le ja city­sin­kuil­le ja ken­ties ikäih­mi­sil­le­kin – mikä­li his­si var­mas­ti aina toi­mii. Lap­si­per­hei­den koh­dal­la taas sitä­vas­toin ei pitäi­si täy­sin unoh­taa Chris­top­her Alexan­de­rin & Co tee­siä (”four-sto­ry limit”), jon­ka mukaan nel­jä ker­ros­ta on inhi­mil­li­syys­ra­ja; sil­loin vie­lä van­hem­mat voi­vat kuul­la ipa­nan­sa äänen pihal­ta (”äitiii tuu ikku­naan”), ja kak­ru erot­taa iskän tai äis­kän lep­peän hymyn. Eli ei tää kau­pun­ki­suun­nit­te­lu ihan pel­käs­tään ker­ros­ne­liöi­den läis­ki­mis­tä ole. Mut­ta perus­kaa­va olkoon, että ris­teys­a­se­man koh­dal­la piir­re­tään pil­veä ja sano­taan puo­len tai täys­kil­san pääs­sä ollaan jo mel­ko matalia.

    - — -

    Kyl­lä­hän mä tpyy­luo­maa­kin pal­jon peukutin.

    Kuten myös (vähän yllät­täen) tätä.

    ant­ti: ”40 mil­joo­nan Pisa­ra: Yhdys­ra­dan pät­kä Huo­pa­lah­den ase­mal­ta Ilma­lan vari­kon kaut­ta Pää­ra­dal­le Käpy­län koh­dal­le. Turun ja Tam­pe­reen pika­ju­nat eivät enää kävi­si kään­ty­mäs­sä kes­kus­tas­sa vaan pysäh­tyi­si­vät vaik­ka Huo­pa­lah­des­sa ja Käpy­läs­sä tai Oge­lis­sa ja jat­kai­si­vat suo­raan Turus­ta Tam­pe­reel­le taik­ka päinvastoin. ”

    Minul­la on tun­ne­pe­räi­nen suh­tau­tu­mi­nen, jon­ka mukaan…

    (a) On kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti, isän­maal­li­ses­ti ja turis­ti­bis­nek­sen kan­nal­ta oikein, että kau­ko­ju­nat läh­te­vät ja taas saa­pu­vat nykyi­sel­le pää­ase­mal­lem­me. Siel­tä ne ovat rau­han­neu­vot­te­li­jat­kin läh­te­neet Mos­ko­vaan, ja sin­ne palan­neet. Eikä Pasi­la aina­kaan minun elin­ai­ka­na­ni kyke­ne muo­dos­tu­maan samal­la taval­la koko kan­sa­kun­nan muis­tois­ta ja osin ulko­maa­lais­ten­kin kum­mas­tuk­ses­ta latau­tu­neek­si paikaksi. 

    (b) Lähi­ju­nat sitä vas­toin voi­vat kau­ko­ju­nia parem­min kie­mur­rel­la vaik­ka tun­ne­leis­sa tiu­haan pysäh­tyen ja väkeä poi­mien ja tipu­tel­len – niis­sä mat­kus­ta­mi­nen on kui­ten­kin pal­jon arki­päi­väi­sem­pää. Lue­taan leh­teä tai torkutaan.

    © Minua miel­lyt­tää aja­tus Pisa­ran ja Kehä­ra­dan muo­dos­ta­mas­ta tii­ma­la­sis­ta, johon J.Laatu tai­si vii­ta­ta. Minul­la ei ole mitään nume­roi­ta tämän tuek­si. Totean vaan että aja­tuk­ses­sa on jota­kin sym­paat­tis­ta. Minus­ta ei oli­si hai­tak­si, jos kaik­ki kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat tutus­tui­si­vat (ellei­vät vie­lä ole) Kevin Lync­hin klas­sik­ko-opuk­seen The Ima­ge of the City (löy­tyy myös sak­sak­si). Se käsit­te­lee ihmis­ten mie­li­ku­via (”men­tal map”) kau­pun­gis­taan, ja johon­kin rajaan asti väy­lien, aluei­den, raja­lin­jo­jen ja maa­merk­kien (lisäi­sin lis­taan ”por­tit”) kal­tais­ten hah­mo­jen sel­keys lisää tur­val­li­suu­den tun­net­ta ja viih­ty­vyyt­tä. Ei kui­ten­kaan, jos sel­keys vie­dään ihan tyl­syy­teen asti. Iso­jen perus­hah­mo­jen rin­nal­la sai­si­kin olla pie­nem­piä yllät­tä­viä sok­ke­loi­ta ja tila­päi­sen eksy­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia… No miten tää lii­tyy rai­de­lii­ken­teen suun­nit­te­luun? Joten­kin. Ratik­ka kymp­pi on esi­merk­ki pit­käs­tä suo­ras­ta lin­jas­ta, joka lopus­sa sekoi­lee ja mel­kein eksyy. Mut­ta mitä ras­kaam­pi väli­ne, sitä tär­keäm­pää on, ettei outo­kaan eksy. Ja täs­sä rai­de­lii­ken­ne – ellei sitä ihan rys­si­tä – hak­kaa bus­sit men­nen tullen.

    (d) Tää yhdys­ra­ta Huo­pa­lah­des­ta Käpy­lään on luul­lak­se­ni kai­kis­sa tapauk­sis­sa huo­mat­ta­van­kin har­kin­nan arvoi­nen aja­tus. En tie­dä, pal­jon­ko tava­ra­lii­ken­net­tä Hel­sin­gin kaut­ta nyky­ään kul­kee ja pitää­kö se ottaa huo­mioon, mut­ta ei vält­tä­mät­tä ole pöl­lö aja­tus, että osa pika­ju­nis­ta ohit­tai­si jopa Pasi­lan­kin. Kun­han pysäh­ty­vät jon­kin muun ison sol­mun koh­dal­la. Mie­tit­tä­väk­si jää, pitäi­si­kö tuol­lais­ten läpia­jo­ju­nien nykyi­sen pää­ra­dan sijas­ta ajaa len­toa­se­man alta, mikä­li sel­lai­nen tun­ne­li­ra­ta jos­kus teh­dään. Siis pitäi­si­kö ja voisiko.

  117. Jar­mo Nieminen 

    Kyse on siis lähi­har­joi­tusa­lueis­ta, paris­ta sadas­ta ampu­ra­ta­pai­kas­ta ja taisteluampumarata-alueesta. 

    Edel­li­set siis koulutuspaikkatarpeena.

    San­ta­ha­mi­nan osal­ta vähin­täin yhtä tär­ke­ää ovat meri- ja ilma­puo­lus­tuk­seen kuu­lu­vat sei­kat, kuten tut­ka- ja ohjusasemat. 

    Ampu­ma­ra­dat ym löy­ty­ne­vät joka iki­ses­tä varus­kun­nas­ta, ja mikään niis­sä ei tai­da San­tik­ses­sa olla jotain ihme “kau­pun­ki­jää­kä­ri” speci­fis­tä? Ja jos on, niin ne voi raken­taa yhtä lail­la min­ne muu­al­le tahan­sa. Omat vähäi­set havain­not nois­ta “kau­pun­ki­jää­kä­rien” tst-har­joi­tuk­sis­ta on jos­tain Kehä I var­ren pusi­kois­ta, ei nekään niin kau­heas­ti vai­ku­ta kau­pun­gin avain­koh­teil­ta. Tai onhan ne moot­to­ri­tie­liit­ty­mät kal­lii­ta ramppeja…

    Ohjus- ja tut­ka-ase­mat voi siir­tää vaik­ka Melk­kiin, varo­kaa äkäi­siä mök­kei­li­jöi­tä. Ja on puo­lus­tus­voi­mat vii­me vuo­si­na mui­ta­kin saa­ria tyh­jen­tä­nyt, mikä ihme ettei Isosaa­ri ja Rysä­ka­ri kelpaa?

  118. Kii­tos Ode aloit­teen avauk­ses­ta. Hyry­lä on jo mene­tet­ty. Tosin ei sin­ne ole mitään vie­lä raken­net­tu, mut­ta sil­ti soti­las­toi­min­nan palaut­ta­mi­nen lie­nee jo sama asia kuin raken­taa uusi varus­kun­ta. San­dik­sen raken­ta­mi­ses­sa varus­kun­ta­na voi­si tie­ten­kin ottaa huo­mioon aja­tuk­sen uudis­ra­ken­ta­mi­sen sovel­tu­vuu­des­ta myös sivii­li­käyt­töön. Ei sen luu­li­si ole­van mah­do­ton­ta, sivii­le­jä­hän hen­ki­lö­kun­nan per­heet ovat myös sil­loin, kun asu­vat varus­kun­nan alueella.

    Kes­kus­tan pään ratik­ka­rat­kai­suis­ta ei tar­vit­se olla huo­lis­saan. Mikään rata ei mene huk­kaan ja käyt­tä­mä­tön­tä poten­ti­aa­lia kapa­si­tee­tis­sa on yli sen tar­peen, joka kan­ta­kau­pun­gin raken­nus­te­hok­kuu­des­ta voi tul­la. Laa­ja­sa­lon ratik­kayh­tey­den suun­nit­te­lus­sa on varau­dut­tu tämän lisäk­si pika­ra­tik­kaop­tioon, joka on mah­dol­lis­ta sijoit­taa maa­na­lai­sek­si kes­kus­tas­sa. Jos on oikeas­ti tarpeen.

    Sanoi­sin niin, että kii­tos Sep­po Vep­sä­läi­sen sit­keän spar­rauk­sen, Laa­ja­sa­lon ratik­ka on suun­ni­tel­tu erit­täin moni­puo­li­ses­ti ja oikeaop­pi­ses­ti tule­vai­suu­den kan­nal­ta jous­ta­vak­si. Kuten pitääkin.

    Ante­ro

  119. OS:

    Vir­hein­ves­toin­te­ja teke­vät puo­lus­tus­voi­mat inves­toi­mal­la jat­ku­vas­ti lisää San­ta­ha­mi­naan, luo­pu­mal­la Hyry­läs­tä ja teke­mäl­lä kai­kea muu­ta­kin, joka vai­keut­taa San­ta­ha­mi­nas­ta vetäytymistä.

    Kos­ka puol­lus­tus­voi­mat eivät hyö­tyi­si miten­kään San­ta­ha­mi­nas­ta luo­pu­mal­la on hei­dän jär­ke­vää kes­kit­tää toi­min­to­jaan sin­ne. San­ta­ha­mi­na on var­mas­ti halut­tu työ­paik­ka juu­ri sijain­tin­sa joh­dos­ta. Kor­pi­va­rus­kun­nis­sa on sama ongel­ma kuin muis­sa­kin haja­si­joi­te­tuis­sa val­tion­vi­ras­tois­sa, sin­ne ei saa väkeä kuin pakottamalla.

    Esim Keu­ruul­la käy iso osa nuo­ria kapiai­sia Tam­pe­reel­ta pen­de­löi­mäl­lä, kos­ka hei­dän vai­moil­laan ei ole mah­dol­li­suut­ta työl­lis­tyä lähempää.

  120. Komsi/Antti. Sen Käpy­lä — Huopalahti/Ilmala U‑raiteen kan­nat­ta­jik­si ovat tois­tai­se­ki ilmoit­tau­tu­neet T. Pyy­luo­man ohel­la R. Silf­ver­berg, tosin pai­kal­lis­ju­nien käyt­töön. Eli kyl­lä tähän resii­naan vie­lä mah­tuu. Mui­na aja­tuk­si­na jot­ka ei rata­hal­lin­nos­sa rekis­tö­röi­dy mai­nit­ta­koon ris­ti­rai­teet Pasi­lan poh­jois­puo­lel­le jot­ta saa­tai­siin lai­tu­rin yli vaih­to Rantarata/Päärata, ja Hel­sin­gin­ka­dun koh­dal­le ase­man mis­tä voi vaih­taa kasiin.

  121. Vil­le Komsi,

    Jouk­ko­lii­ken­ne­li­pun vaa­ti­mi­nen autoi­li­joil­ta on hyvä kik­ka, joka sisäl­tää myös vih­jeen. En tie­dä meni­si­kö läpi käy­tän­nös­sä, mut­ta lip­pu var­mis­tai­si sen, että autoi­lu ei ole jul­ki­sia hal­vem­paa. Lipun voi­si vaa­tia vain par­hail­la jouk­ko­lii­ken­nea­lueil­la (ei syr­jäi­sil­lä oma­ko­tia­lueil­la) liik­ku­vil­ta. Jär­jes­tel­mä sopi­si myös maa­lais­ser­kuil­le, jot­ka tule­vat autol­la kau­pun­kiin vie­rai­lul­le. Yksi teks­ti­vies­ti kau­pun­kiin saa­vut­taes­sa ja yksi siel­tä lähdettäessä.

    Pää­ra­dan tuli­si kul­kea len­toa­se­man ali. Len­toa­se­ma ei ole vain hel­sin­ki­läi­siä var­ten. Liu­ku­por­taat suo­raan pää­ra­dal­ta ter­mi­naa­liin tar­koit­tai­si sitä, että maa­lais­ten oli­si hel­pom­pi jät­tää auton­sa jol­le­kin kau­kai­sel­le rau­ta­tie­a­se­mal­le kuin ajaa Seu­tu­laan, jol­le­kin kau­ka­na ter­mi­naa­lis­ta sijait­se­val­le pysä­köin­tia­lu­eel­le ja junail­la siel­tä tien­sä eteenpäin.

  122. Käsit­tääk­se­ni pil­ven­piir­tä­jät voi­vat mai­nios­ti sopia opis­ke­li­joil­le ja city­sin­kuil­le ja ken­ties ikäih­mi­sil­le­kin – mikä­li his­si var­mas­ti aina toimii.

    Miten ajat­te­lit rat­kais­ta varjostusongelman?
    Kukaan ei halua asua pimeäs­sä. Eivät edes he jot­ka niin väittävät.

    (b) Lähi­ju­nat sitä vas­toin voi­vat kau­ko­ju­nia parem­min kie­mur­rel­la vaik­ka tun­ne­leis­sa tiu­haan pysäh­tyen ja väkeä poi­mien ja tipu­tel­len – niis­sä mat­kus­ta­mi­nen on kui­ten­kin pal­jon arki­päi­väi­sem­pää. Lue­taan leh­teä tai torkutaan.

    Jos lähi­ju­nat alka­vat kau­heas­ti kie­mur­rel­la, siir­tyy lii­ken­net­tä bus­sei­hin. Junien ase­mat ovat bus­si­py­säk­ke­jä kau­em­pa­na, mut­ta ovat mat­ka-ajal­taan vain puo­let bus­sien mat­ka-ajas­ta. Jos mat­ka-aika kas­vaa mer­kit­tä­väs­ti, bus­sis­ta tulee miel­lyt­tä­väm­pi liikennemuoto.

    On kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti, isän­maal­li­ses­ti ja turis­ti­bis­nek­sen kan­nal­ta oikein, että kau­ko­ju­nat läh­te­vät ja taas saa­pu­vat nykyi­sel­le pääasemallemme.

    On käsit­tä­mä­tön­tä, ettei­vät ne N rai­det­ta muka rii­tä Rau­ta­tie­a­se­mal­le. Ilmei­ses­ti rai­teet vara­taan junil­le lii­an pit­käk­si ajak­si ja siten jat­ku­vas­ti blo­ka­taan puo­let niis­tä pois käy­tös­tä. Junal­la kui­ten­kin kes­tää mak­si­mis­saan minuu­tin kul­kea vaih­teen ylitse.

  123. Ano­nyy­mil­le:

    (1) Var­jos­tus­ky­sy­mys. Täy­tyy myön­tää, että itsel­le­ni on valoi­suus aivan oleel­li­nen mie­lia­la­te­ki­jä. Sen takia olen­kin hank­ki­nut lää­vän kat­to­ker­rok­ses­ta (6.krs). Pui­ta ja nii­den oksia tulee sil­ti aina välil­lä kovin ikä­vä (edel­li­nen asun­to: 2.krs). Aion salaa isän­nöi­jäl­tä ja huol­to­mie­hil­tä sijoit­taa tasa­ka­tol­le ikku­na­ni eteen, ket­tin­gil­lä kiin­ni sidot­tu­na, poh­jas­ta vähän rep­sot­ta­van pel­tiäm­pä­rin ja sii­hen jon­kin met­rin­kor­kui­sen pen­sas­kas­vin joka huo­juu tuu­les­sa ja pär­jää itsekseen.

    Toi­saal­ta olen kas­va­nut Teh­taan­ka­dun ja Neit­syt­po­lun kul­mas­sa, isos­sa mut­ta nykyi­seen ver­rat­tu­na ja näin jäl­keen­päin aja­tel­tu­na mel­ko hämä­räs­sä asun­nos­sa. Sel­lai­sia on Ete­lä-Hel­sin­ki Kru­nik­kaa ja Etu-Töö­löä­kin myö­ten täyn­nä. Ja monet asu­vat siel­lä aivan per­ha­nan mie­lel­lään — eivät pel­käs­tään sijain­nin vaan myös niin asun­to­jen kuin ympä­ris­tön­kin kieh­to­van ja Suo­mes­sa ainut­laa­tui­sen “moni­mut­kai­suu­den” takia.

    Minä­kin viih­dyin siel­lä lap­se­na ja kou­lui­käi­se­nä aivan erin­omai­ses­ti. Myön­ne­tään: oli myös kesä­paik­ka Espoos­sa. Mut­ta kyl­lä noin kol­mas­osa sie­lus­ta­ni on yhä niil­lä van­hoil­la nurkilla.

    Kru­ni­kas­sa muu­ten on kai vie­lä tois­tai­sek­si kau­pun­gin isoin tont­ti­te­hok­kuus: 6,0. Vie­lä­pä kes­ki­mää­rin, eikö niin? Vai­ko vain tie­tyil­lä kul­ma­ton­teil­la? Nyt en uskal­la vannoa.

    Ihmi­set ovat eri­lai­sia. Vuo­saa­res­sa yhden itä-län­si-suun­tai­sen har­tia­pank­ki-lamel­li­ta­lon edes­sä ete­lään päin kas­vaa niin hil­lit­tö­män tiheä koi­vik­ko, että kaik­kien sen talon asun­to­jen täy­tyy olla todel­la hämä­riä. Kiin­nos­tai­si ottaa sel­vil­le, onko se asuk­kai­den oma valin­ta vai ylhääl­tä­päin annet­tu juttu.

    Pimeät asun­not häi­rit­se­vät tie­tys­ti vähem­män nii­tä jot­ka elä­vät suu­rim­man osan ajas­taan muu­al­la — puur­ta­mas­sa, pänt­tää­mäs­sä, kou­lua käy­mäs­sä tai kaduil­la hengaamassa.

    Tähän perus­tuu aja­tuk­se­ni, että opis­ke­li­jat, joil­le kysees­sä joka tapauk­ses­sa on tila­päi­nen luuk­ku, eivät vält­tä­mät­tä pahas­tu var­joi­suu­des­ta kovin pal­jon. Eivät myös­kään ne, joil­le kysees­sä on vain kak­ko­sa­sun­to, erään­lai­nen kirk­ko­tu­pa. Edel­leen toi­mis­to­ja sekä hotel­le­ja nel­jäs­tä täh­des­tä alas­päin voi­nee sijoit­taa hiu­kan kat­vee­seen, kun­han näky­mät ikku­nois­ta ulos eivät ole suo­ras­taan tylsät. 

    Toi­saal­ta pysä­kin­ti­lai­tok­sen sijoit­ta­mi­nen valoi­sas­ti kau­nis­ta mai­se­maa kat­so­maan oli­si ympäristörikos.

    Valon ohel­la monet ihmi­set kai­paa­vat vapaa­ta näky­mää johon­kin suun­taan, vaik­ka se oli­si kapea­kin. Se voi­daan tor­ni­ta­lo­jen koh­dal­la kyl­lä jär­jes­tää — parem­min­kin kuin umpi­kort­te­leis­sa. Mut­ta toi­saal­ta umpi­kort­te­lit ovat kieh­to­via juu­ri sul­keu­tu­neen sala­pe­räi­syy­ten­sä vuoksi.

    Var­maan­kin pitäi­si sel­vit­tää, ellei jo ole sel­vi­tet­ty, min­kä­lai­sia asun­to­ja ne ihmi­set kai­paa­vat, jot­ka saat­tai­si­vat aio­tuil­le uudis­ra­ken­ta­mi­sa­lueil­le muut­taa. Aina­kin jos (a) kau­pun­gil­la ja (b) näil­lä ihmi­sil­lä on varaa vali­ta. Ehdot­to­mil­ta oma­ko­tia­su­jil­ta ei täs­sä yhtey­des­sä kan­nat­ta­ne kysyä mitään.

    Yksi ase­ma­kaa­va­mää­räys, jon­ka haluai­sin voi­maan kai­kis­sa ker­ros­ta­lois­sa: talon yhtei­nen sau­na ja vil­voit­te­lu­ti­la, ker­naas­ti myös pie­ni ker­ho­ti­la kat­to­ker­rok­seen! Sil­loin aina­kaan minua ei näkö­alan sup­peus var­si­nai­ses­ta asun­nos­ta yhtään niin pal­jon häi­rit­si­si, kun voi­sin vaik­ka­pa ker­ran vii­kos­sa kii­ve­tä ylös ren­tou­tu­maan ja kat­se­le­maan niin kau­as kuin sil­mä siin­tää. (Miten sil­mä muu­ten siin­tää? Met­sät siin­tä­vät siel­lä kaukana.) 

    (2) Lähi­ju­nien kie­mur­te­lu. Käy­tin lii­oit­te­le­vaa ilmaus­ta. Lähin­nä ajat­te­lin Pisa­ra-rataa. Useim­mil­le ase­mien mää­rän lisäys kan­ta­kau­pun­gin alla toden­nä­köi­ses­ti kor­vai­si joko pit­käh­kön käve­lyn tai yhden vaih­to­mat­kan. Muka­vuus para­ni­si ja kes­ki­mää­räi­nen koko­nais­mat­ka-aika tus­kin aina­kaan pitenisi. 

    Täs­sä en nyt ota kan­taa sii­hen, onko Pisa­ra paras mah­dol­li­nen rai­dein­ves­toin­ti vai ihan kah­jo han­ke tai jotain sil­tä väliltä.

    (3) Rai­tei­den mää­rä Lin­nun­lau­lun koh­dal­la ja sii­tä ete­lään. Joo, olen samaa miel­tä. Jos­sa­kin mät­tää, jos ei yhtään vähem­mil­lä pärjätä.

  124. Kom­ment­ti Vil­le Kom­sil­le 5.10.2011 kel­lo 18:34

    Ehkä kan­nat­tai­si aja­tel­la niin päin sai­si­ko ole­mas­sa ole­vil­le rai­teil­le enem­män lii­ken­net­tä tai sit­ten tiu­kan pai­kan tul­len jon­kun rai­teen lisää.

    Täl­lä het­kel­lä junien mak­si­mi­mää­rä tun­nis­sa lie­nee 59, kun se Lon­toon Vic­to­ria-ase­mal­la on 80 junaa tun­nis­sa. Siel­lä on 19 rai­det­ta Hel­sin­gin tapaan ja Lin­nun­lau­lua vas­taa­va 10-rai­tei­nen kapeik­ko Gros­ve­nor Bridge.

    http://www.networkrail.co.uk/documents/For%20Passengers/Station%20Maps/4510_Victoria%20Station%20Map.pdf
    http://www.engineering-timelines.com/scripts/engineeringItem.asp?id=697

    Vic­to­rian rai­de­jär­jes­te­lyis­tä todetaan:
    “The track lay­out does not allow much swap­ping, with only a small num­ber of con­nec­ting fly­overs between the main lines in the Bat­ter­sea area [Gros­ve­nor Brid­gen jäl­keen), plus a single-track con­nec­tion imme­dia­te­ly out­si­de the sta­tion. As the Brigh­ton side is the busier of the two, dis­rup­tion on that line some­ti­mes results in some of its subur­ban ser­vices using the eas­tern side. This is par­ticu­lar­ly true of the Gatwick Express, which tra­vels along the Brigh­ton Main Line, as it will often divert over Chat­ham-side tracks during engi­nee­ring works in order to main­tain ser­vice levels.”

    http://en.wikipedia.org/wiki/London_Victoria_station

    Vaik­ka Vic­to­rian ase­man välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä on ahdas junien säi­ly­tys­rai­teis­to, voi­si­ko Hel­sin­gin ja Lin­nun­lau­lun rai­teil­le kui­ten­kin saa­da mah­tu­maan lisä­ju­nia, kun toi­saal­ta Vic­to­rian rai­teis­ton tode­taan ole­van var­sin jäyk­kä muut­tu­vis­sa lii­ken­ne­ti­lan­teis­sa? Jos­sain olen myös luke­nut arvion, että insi­nöö­ri­tai­toa hyväk­si­käyt­tä­mäl­lä Lin­nun­lau­luun sai­si mah­tu­maan vie­lä kak­si raidetta.

    Nämä­kin rat­kai­sut oli­si­vat var­mas­ti Pisa­raa halvempia. 

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  125. Noniin, ennen kun ale­taan koko­naan rie­hua, niin muis­te­taan­pa pari seikkaa.
    1. Kuka puo­lus­taa pää­kau­pun­ki­seu­tua, jos ei pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­vat omat eri­kois­kou­lu­te­tut kau­pun­ki­jää­kä­rit? Kyl­lä sii­nä menee joen­suu­lai­sel­la kave­ril­la sor­mi suu­hun kun mah­dol­li­nen poliit­ti­nen tai soti­laal­li­nen pai­ne uhkai­si hel­sin­kiä, ja poh­jois-kar­ja­lan pri­kaa­tis­ta lähe­tet­täi­siin sis­se­jä väi­jy­mään puna­vuo­ren kulmille.
    2. Saa­ri on toi­mi­nut kaut­ta his­to­rian­sa soti­las­saa­re­na, ei se ole ennen­kään hai­tan­nut melun­sa takia, suu­rin osa pit­kä-aikai­sis­ta asuk­kais­ta on tot­tu­nut sii­hen ja ei hei­tä todel­la­kaan hait­taa että oman maan puo­lus­ta­mis­ta har­joi­tel­laan vie­res­sä. (huom. 1800-luvul­la se toi­mi vie­lä tykis­tön kova­pan­osam­mun­ta­ra­ta­na = kova meteli).
    3. 1/3 saa­res­ta on toi­mi­nut ampu­ma-alu­ee­na, johon tus­kin voi kuvi­tel­lak­kaan raken­nu­tet­ta­van mitään. Sen lisäk­si kaik­ki se mää­rä romua ja rau­taa mitä maas­sa on, niin sekaan mah­tuu myös luke­mat­to­mia räjäh­tä­mät­tö­nei­tä kra­naat­te­ja ja ammuk­sia. Lisäk­si suu­ri osa saa­res­ta on suo­jel­tua aluetta.
    4. Todel­la pit­kä­ai­kai­set soti­laal­li­set perin­teet val­lit­se­vat saa­rel­la, ja mie­les­tä­ni näi­den kaik­koa­mi­nen oli­si ikä­vä asia. Perus­tet­tai­siin sit­ten vaik­ka joku sota­museo tai vas­taa­va, jot­ta saa­tai­siin kult­tuu­ril­li­ses­ti hyö­ty ulos­päin muil­lek­kin kuin vain saa­ren asukkaille.
    Sum­ma sum­ma­rum, ennen kaik­kea Kaar­tin Jää­kä­ri­ryk­ment­ti tuot­taa sodan ajan jouk­ko­ja Hel­sin­ki-Espoo-Van­taa-Kau­niai­nen aluei­den puo­lus­tuk­seen. Moni var­mas­ti on näh­nyt sota­poi­kia mars­seil­la, tai har­joit­te­le­mas­sa josa­sin päin pää­kau­pun­ki­seu­tua usein. Kyl­lä, he ihan oikeas­ti tree­naa­vat oikeas­sa ympä­ris­tös­sä, nii­den samo­jen aluei­den puo­lus­ta­mis­ta. Tämä jouk­ko-osas­to on meil­le pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­vil­le erit­täin tär­keä asia, eikä sitä voi ver­ra­ta niin­kuin Soi­nin­vaa­ra sanoi, että “pää­kau­pun­ki kes­tää varus­kun­nan lak­kau­tuk­sen, maa­kun­ta ei”. Kuka mei­tä sit­ten puo­lus­taa? Herätys!
    No, ei sil­le aina­kaan ihan heti ole mitään tapah­tu­mas­sa, kun kasar­meil­le on jo lyö­ty luk­koon perus­kor­jauk­sia ja res­tau­roin­te­ja muu­ta­mal­le vuo­del­le eteen­päin, joten käyt­töi­kä pite­nee sii­hen tar­koi­tuk­seen, sekä mate­ri­aa­li­han­ki­to­ja suo­ri­te­taan. 🙂 hyvä näin!

  126. Jos se pitää paik­kan­sa (enkä kyl­lä näe syi­tä mik­si Ode läh­ti­si näin töke­röl­le valeh­te­lu­lin­jal­le), että ken­raa­li­ta­sol­la on myön­net­ty, että San­ta­ha­mi­nan puo­lus­tuk­sel­li­nen mer­ki­tys on silk­kaa mie­li­ku­vi­tus­ta (ja että käy­pää kor­vaus­ta vas­taan puo­lus­tus­voi­mat oli­si val­mis pane­maan pil­lit pus­siin saman tien), niin sil­loin näil­lä soti­laal­li­sil­la uhka­ku­vil­la leik­ki­mi­nen pitäi­si lopet­taa heti alkuun­sa ja yrit­tää oikeil­la argu­men­teil­la käy­dä tätä keskustelua.

    Melu voi olla yksi täl­lai­nen argu­ment­ti, mut­ta ei se kau­hean hyvä eikä kes­tä­vä ole. Kesän rok­rok­kon­ser­tit häi­rit­se­vät huo­mat­ta­vas­ti enem­män sekä koh­dis­tu­vat huo­mat­ta­vas­ti useam­mal­le kau­pun­ki­lai­sel­le. Kau­pun­ki­lai­suu­teen kuu­luu, että eri­ta­sois­ta melua ja mei­nin­kiä pitää vain oppia sie­tä­mään tai sit­ten sie­tää muut­taa kauemmaksi.

    Emme kyl­lä mie­les­tä­ni voi loput­to­mas­ti vedo­ta abstrak­tei­hin luon­toar­voi­hin­kaan kos­ka ihan kaik­kial­ta löy­tyy “luon­toar­vo­ja”. Ei se tar­koi­ta mitään. Jos tar­koit­tai­si, emme raken­tai­si mitään minnekään.

    Luon­nol­li­ses­ti sama pätee “tämä on his­to­rial­li­nen paik­ka” ‑tyy­li­seen argu­men­toin­tiin. Mitään sata­ma­toi­min­nas­ta oikeas­ti fyy­si­ses­ti muis­tut­ta­vaa ei jää Kala­sa­ta­maan, aivan kuten ei jää­nyt Ruo­ho­lah­teen­kaan, Hert­to­nie­men ran­taan, jne. Uusil­le­kin alueil­le muo­dos­tuu vähi­tel­len oma, uuden­lai­nen, historiansa.

    San­ta­ha­mi­na­han on enem­män raken­net­tu ja myl­lät­ty alue kuin vaik­ka­pa Var­tio­saa­ri, jon­ka “luon­toar­vois­ta” ei yksi­kään tavis jak­sa vaahdota.

    Minä olen käy­nyt molem­mis­sa ja suo­sit­te­len mui­ta­kin käy­mään. Ja vaik­ka molem­mat ovat­kin sinäl­lään upei­ta paik­ko­ja, aina­kin alle­kir­joit­ta­neen on hyvin help­po vali­ta kum­pi näis­tä mie­lum­min jou­tai­si asun­to­ra­ken­ta­mi­sen alt­ta­ril­le sii­nä vai­hees­sa kun jär­ki­syi­tä ale­taan hake­mal­la hakea.

    Ei San­ta­ha­mi­nan luon­to tavik­sen näkö­kul­mas­ta eroa oikeas­taan mil­lään lail­la muis­ta PK-seu­dun merel­li­sis­tä saa­ris­ta, jot­ta voi­sim­me aitoa elä­män tus­kaa tees­ken­nel­len julis­taa kuin­ka “taas olem­me tuhoa­mas­sa jota­kin ainutlaatuista.”

    Jos siel­lä jotain ainut­laa­tuis­ta on jos­kus jee­suk­sen aikaan ollut­kin, niin sen tuhoa­mis­työn on kyl­lä hoi­ta­nut puo­lus­tus­voi­mat ihan oma-aloitteisesti.

    Se, että ken­täl­le on jää­nyt ajan oloon suu­ta­rei­ta ym. vaarallista/myrkyllistä skei­daa, ei tie­ten­kään tar­koi­ta sitä ettei­kö sitä voi­da asian­mu­kai­ses­ti rai­va­ta ja puh­dis­taa. Näin­hän on toi­mit­tu enti­sil­lä satama-alueillakin. 

    Niin se vaan menee, että elä­mäs­sä on vält­tä­mät­tä teh­tä­vä valin­to­ja. On prio­ri­soi­ta­va vaik­kei se tun­tui­si­kaan aina hyväl­tä tai “oikeal­ta” ratkaisulta.

    Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin kokoa lähen­te­le­vä saa­ri näin lähel­lä on ihan ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä hem­me­tin hou­kut­te­le­va paik­ka raken­taa ihmi­sil­le asuntoja.

    Oli­si­ko miten­kään mah­dol­lis­ta raken­taa asun­to­ja jyrää­mät­tä koko saar­ta pan­nu­ka­kuk­si? Tai oli­si­ko mah­dol­lis­ta teh­dä saa­res­ta sel­lai­sen asun­to­ra­ken­ta­mi­sen tai­don­näy­te, jos­sa koko läh­tö­koh­ta raken­ta­mi­sel­le oli­si se, että raken­ne­taan luon­nol­lis­ten pin­nan­muo­to­jen mukai­ses­ti ja jota tul­tai­siin ihmet­te­le­mään ja ihas­te­le­maan ympä­ri maa­il­maa ja maakuntia?

    Ei tie­ten­kään jos nojaam­me näi­den asial­leen omis­tau­tu­nei­den höy­ryä­jien maa­laa­miin uhkakuviin.

    Sii­tä olen samaa miel­tä erään kom­men­toi­jan kans­sa joka räk­näi­li yhteen nyt suun­nit­teil­la ole­vien asun­toa­luei­den väes­tö­po­ten­ti­aa­lia, että tot­ta hel­ve­tis­sä ne on raken­net­ta­va ensin.

    Var­maan näin tul­laan toimimaankin.

    Rea­lis­tis­ta oli­si ottaa San­ta­ha­mi­nan raken­ta­mi­nen pöy­däl­le sit­ten kun myös Espoon ja Van­taan­kin asu­kas­ti­heys on saa­tu suu­rin­piir­tein samal­le tasol­le vuo­den 2011 Hel­sin­gin kans­sa. Täl­löin kol­men kun­nan alu­eel­la asui­si yli 2 mil­joo­naa asukasta.

    Joten­kin tun­tuu, että tuol­lai­sen mää­rän asut­ta­mi­nen riit­täi­si aika hel­ve­tin pit­käl­le tule­vai­suu­teen… Ja voi myös hyvin olla, että pii­sai­si pal­jon aiem­min­kin kun ihmi­set saat­tai­si­vat ajan oloon pre­fe­roi­da mui­ta paik­ka­kun­tia (myös ulko­mail­ta — OMG!) ja/tai muun­laa­tuis­ta, ei-niin-urbaa­nia elä­mis­tä, kuka miten­kin ja mis­tä­kin syystä.

    PS.
    Ja ei, emme tar­vit­se eikä kukaan nor­maa­li­jär­ki­nen edes halua enää yhtään sota­museo­ta yhtään min­ne­kään päin maa­il­maa. Enem­män kuin (redun­dant­tia eli pas­kaa) varus­tau­tu­mis­ta, tar­vit­sem­me pal­jon enem­män ja pal­jon parem­paa kan­sain­vä­lis­tä diplo­ma­tian tai­toa ja tajua ihan kai­kil­ta, ei vain polii­ti­koil­ta ja virkamiehiltä.

    PPS.
    Sii­nä vai­hees­sa sodan­käyn­tiä kun par­haat mie­hem­me ja nai­sem­me jou­tu­vat kau­pun­ki­sis­sei­le­mään pää­kau­pun­gis­sa tykin­ruo­ka­na, on niin moni asia jo ehti­nyt men­nä niin päin hel­vet­tiä, että jokin myyt­ti­nen pai­kal­lis­tun­te­muk­sen puu­te oli­si kyl­lä pie­nim­piä mur­hei­ta mitä kuvi­tel­la saat­taa. Tosin päin vas­toin kuin yleen­sä kuvi­tel­laan, kes­ki­ver­to­tyyp­pi maa­kun­nis­ta osan­nee lukea kart­taa noin sata ker­taa parem­min kuin kes­ki­ver­to­hel­sin­ki­läi­nen kon­sa­naan ja vaik­kei osai­si­kaan niin Hel­sin­gin kes­kus­ta on niin pie­ni, että siel­lä voi­si hyvin suun­nis­taa pel­käs­tään huu­ta­mal­la ja huu­toon vastaamalla.

    Tääl­tä tähän.

    -alle­kir­joit­ta­nut

  127. MIVa:
    On se niin vää­rin, että San­ta­ha­mi­nan ammun­nat aiheut­ta­vat hait­taa. Kau­an­ko­han ne ovat olleet tosia­sia? Ihmi­set, jot­ka muut­ta­vat niil­le nur­kil­le ja alka­vat itkeä tuos­ta, ovat idioot­te­ja. Sama kos­kee len­to­ken­tän lähis­töl­le muuttavia.
    Aje­le jos­kus Vii­kin läpi pyö­räl­lä­si ja kat­so nii­tä mai­se­mia. ei kai niil­le pel­loil­le ihan 20000 ihmis­tä mah­du, mut­ta paljon.
    En mil­lään jak­sa käsit­tää, ettei meil­le voi­da raken­taa tosi kor­kei­ta talo­ja (pal­jon asuntoja/talo). Nää var­jos­tus­ju­tut on syväl­tä, pei­lit on keksitty.
    Pk-seu­dun kai nyky­ään ainut­ta varus­kun­taa en hää­täi­si mihin­kään, mut­ta kai sekin koh­ta tapah­tuu. Toi­vot­ta­vas­ti en ole pai­kal­la, kun sitä kadutaan.
    Eikö sin­ne uuteen itä­puo­leen nyt saa ensi hätään riit­tä­väs­ti taloja?
    Ymmär­rän kyl­lä, että talot San­ta­ha­mi­nas­sa ovat kal­lii­ta ja rik­kaat voi­si­vat nii­tä ostaa, siis verotuloja.
    Niinpä.

    San­ta­ha­mi­nan varus­kun­nan ampu­ma­ra­doil­ta kan­tau­tuu ympä­ris­töön mete­liä liki­main vii­kon jokai­se­na päi­vä­nä. Vii­kol­la radoil­la har­joit­te­le­vat varus­mie­het, vii­kon­lop­pui­sin myös reser­vi­läis­jär­jes­töt ja siviilit.

    San­ta­ha­mi­na on myös suo­sit­tu paraa­ti­paik­ka, kun ulko­maa­lai­sil­le dele­gaa­tioil­le halu­taan näyt­tää Suo­men ase­vel­vol­li­suusar­mei­jan suo­ri­tus­ky­kyä. Ampu­ma­näy­tök­sis­sä ammu­taan ras­kail­la aseil­la, sekä käy­te­tään panssarintorjunta-aseita.

    Pri­kaa­tin­ken­raa­li Juha-Pek­ka Lii­ko­la Ete­lä-Suo­men soti­las­lää­nin esi­kun­nas­ta tote­aa, että San­ta­ha­mi­na on täl­lai­seen tar­koi­tuk­seen paras paikka.

    - San­ta­ha­mi­na on lähel­lä Hel­sin­ki-Van­taan len­to­kent­tää, pää­e­si­kun­taa ja minis­te­riöi­tä. Siel­lä on näin ollen help­po jär­jes­tää näy­tö­sam­mun­to­ja vie­rai­le­vil­le sotilasasiantuntijoille.

    Kaik­ki tämä aiheut­taa pal­jon mete­liä, joka kan­tau­tuu erit­täin kova­ää­ni­se­nä ( yli 110 db ) lähei­sen Jol­lak­sen asui­na­lu­een asuk­kai­den koti­pi­hoi­hin, las­ten päi­vä­ko­tei­hin ja ala-asteen kou­lui­hin, sekä tuu­len myö­tä myös pitem­mäl­le Laa­ja­sa­loon sekä Itä-Hel­sin­gin ympä­ris­töön aina Sipoo­ta myöten.

    Jol­lak­ses­sa tois­ta vuo­si­kym­men­tä asu­va asu­kas ( halu­aa pysyä nimet­tö­mä­nä ) on sitä miel­tä, että ampu­ma­ra­doil­ta kan­tau­tu­va mete­li on jat­ku­vas­ti lisääntynyt.

    - Tyy­ne­nä ilta­na ryn­näk­kö­har­joi­tuk­sis­ta ja tulen­ku­vauk­ses­ta kan­tau­tuu mete­liä, niin että voi­si kuvi­tel­la ole­van­sa sotatoimialueella.

    Ras­kai­den asei­den, kuten sin­ko­jen ja kra­naat­ti­ko­ne­ki­vää­rien aiheut­ta­ma ääni­hait­ta ja pai­ne­vai­ku­tuk­set ovat myös tuttuja.

    Pitää muis­taa myös San­ta­ha­mi­nan lähi­his­to­ria. Sitä ei ole kos­kaan käy­tet­ty ras­kas­a­se-ampu­ma­paik­ka­na 60- ja 70 luvul­la jo sen poh­ja­ve­sia­lu­een takia, vaan ainoas­taan tykis­tö ampui siel­lä muu­ta­ma­na päi­vä­nä vuo­des­sa ja sen aikai­set varus­mie­het ampui­vat sota­har­joi­tuk­sis­sa lähin­nä räkä­päil­lä pari viik­koa vuo­den aika­na. Se sen aikai­ses­ta varus­kun­ta­saa­ren ääni­maa­il­mas­ta. Tämän takia onkin sur­ku­hu­pai­saa että Hel­sin­gin kes­kei­sim­määl­lä pai­kal­la voi nykyi­sin har­ras­taa täl­lais­ta asu­kas­ter­ro­ria maan­puo­lus­tuk­sen nimis­sä, välit­tä­mät­tä saa­ren luon­toar­vois­ta kuten ensim­mäi­sen luo­kan poh­ja­ve­sia­lu­ees­ta, sekä per­heen pie­nim­mis­tä päi­vä­ko­dis­sa ja kou­lus­sa. On sää­li huo­ma­ta mihin kär­si­myk­seen nykyih­mi­sen itsek­kyys lop­pu­kä­des­sä joh­taa. San­ta­ha­mi­nan luva­ton ampu­ma­toi­min­ta on vain yksi esi­merk­ki tästä.

  128. Arvoi­sat kom­men­taat­to­rit, asian tii­moil­ta on syy­tä puhua totta.

    San­ta­ha­mi­na on ollut yhtä­mit­tai­ses­ti ras­kas­a­seam­pum­paik­ka­na vuo­des­ta 1824 läh­tien, jol­loin saa­ren läpi raken­net­tiin tykis­tön ampu­ma­ra­ta. Suo­ma­lai­sil­la on saa­rel­la ollut tykis­tön koeam­pu­ma­lai­tok­set itse­näi­syy­den alus­sa ja toi­sen maa­il­man­so­dan aikoihin. 

    Val­ta­kun­nal­li­set ilma­tor­jun­ta-ampu­ma­lei­rit oli­vat saa­rel­la toi­ses­ta maa­il­man­so­das­ta 1950–60-lukujen vaihteeseen. 

    Saa­ren val­mius­lin­na­ke ampui 6 tuu­man ran­nik­ko­ty­keil­lä vuo­des­ta 1914 vuo­teen 1942 asti. Sen jäl­keen ran­nik­ko­ty­kis­tön lukui­sat eri jouk­ko-osas­tot ovat käyt­tä­neet saa­ren tykis­tö­ase­mia ammun­toi­hin­sa 1990-luvun alku­vuo­sil­le asti. 

    Ran­nik­ko­ty­kis­tö­kou­lul­la oli 1980-luvun lop­puun asti kiin­teät perus­kal­lioon pul­ta­tut tyk­kia­se­mat San­ta­ha­mi­nan Lei­pu­rin­nie­mes­sä ja Itä­lin­nak­keel­la. Tyk­ki­ka­lus­to­na oli 76–88 mil­li­met­rin väylätykkejä. 

    Kadet­ti­kou­lu ampui 1980-luvul­la pst-tyk­kiam­mun­to­ja Santahaminassa. 

    1960–80-luvuilla myös Uuden­maan pri­kaa­tin tykis­tö ja Vaa­san ran­nik­ko­pat­te­ris­ton liik­ku­va pat­te­ris­to käyt­ti­vät San­ta­ha­mi­naa 152 mm:n tyk­kien ja 130 mm:n tyk­kien tuliasema-alueina. 

    Vii­mei­sim­mät tykis­tön ammun­nat ovat 1990-luvul­ta. Tuol­loin Ran­nik­ko­tyk­si­tö­kou­lu ampui 130 mm:n tykeillä. 

    Tosia­sia on, että ras­kas­a­seam­mun­to­jen mää­rä on vähen­ty­nyt ja ääni­maa­il­ma tul­lut hil­jai­sem­mak­si. Väli­tet­ta­vas­ti venä­läi­sen varus­kun­nan tyk­kiam­mun­to­jen lau­kaus­mää­ris­tä ei ole säi­ly­nyt tie­toa. Sil­tä osin kir­joi­tus on oletus.

    ***

    Mitä poh­ja­ve­sia­lu­ee­seen tulee, niin juu­ri sen pääl­le venä­läi­nen tykis­tö­am­pu­ma­ra­ta raken­net­tiin. Sil­tä osin edel­li­sen kom­men­taat­to­rin näke­mys pitää paik­kan­sa, että suo­ma­lai­set eivät ammu täl­le alueelle.

    San­ta­ha­mi­nas­sa luo­vut­tiin 1980-luvul­la vesis­tö­kou­lu­tuk­ses­sa käy­tet­tä­vis­tä tulen­ku­vauk­sis­ta saa­ren poh­jois­ran­nal­la. Tulen­ku­vauk­sen ja räjäh­de­har­joi­tus­ten panos­ko­ko­ja on rajoi­tet­tu ja käyt­tö­kiel­toa­luei­ta lisät­ty. Sama kos­kee ammun­to­ja iltai­sin, öisin ja vii­kon­lop­pui­sin. Esi­te­tyt mie­li­pi­teet ovat täl­tä osin vali­tet­ta­van perusteettomia.

    ***

    Kra­naat­ti­ko­ne­ki­vää­reis­tä ei aiheu­du ympä­ris­töl­leen pai­ne­hait­taa. Räjäh­dys­kes­ki­pis­tees­tä pai­ne­vai­ku­tus on ais­tit­ta­vis­sa vain hyvin lyhyen mat­kan. Aseen läh­tö­lau­kaus on lähin­nä kumea poksahdus.

    1960-luvul­la tou­tan­to­käyt­töön San­ta­ha­mi­nas­sa­kin otet­tu ras­kas­sin­ko on ollut vii­mei­sen reip­paan vuo­si­kym­me­nen ajal­ta ääni­vai­ku­tuk­sel­taan kova­ää­ni­sin ase. Sen jouk­ko­tuo­tan­to on nyt lope­tet­tu ja ase pois­tuu sotavarustuksesta.

    ***

    Mitä päi­vä­ko­tiin tulee, niin San­ta­ha­mi­nan päi­vä­ko­din ja ala-asteen kou­lun lap­set ovat pär­jän­neet elä­mäs­sään kes­ki­mää­rin vähin­tään­kin koh­tuul­li­ses­ti. Toki ongel­ma­lap­sia­kin on ollut, kuten var­maan muuallakin.

    ***

    San­ta­ha­mi­nan luon­tar­vois­ta pyy­dän kom­men­taat­to­rei­ta luke­maan http://www.santahamina.fi ‑sivuil­le jou­lu­kuus­sa jul­kais­tut arvos­tet­tu­jen bio­lo­gien ja luon­to­har­ras­ta­jien havain­not ja kom­men­tit San­ta­ha­mi­nan luon­to­vuo­des­ta 2011.

    ***

    Kir­joi­tan San­ta­ha­mi­nan luon­nos­ta ja his­to­rias­ta kol­mat­ta kir­jaa. Se käsit­te­lee suo­ma­lais­ta San­ta­ha­mi­naa. Kir­jas­sa tul­laan ker­to­maan tar­kem­min saa­ren soti­las­toi­min­nas­ta eri aikoi­na. Kir­ja jul­kais­taan 4.6.2012.

    Par­hain terveisin
    Jar­mo Nieminen
    Laajasalolainen

  129. Kun Hel­sin­gis­tä tuli pää­kau­pun­ki vuon­na 1812, oli asuk­kai­ta vain 3.000, ja vuon­na 1920 asuk­kai­ta oli 152.000. Täl­lä het­kel­lä mää­rä on 600.000. Koko pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asuk­kai­ta on nyt noin mil­joo­na. Asu­tus on lisään­ty­nyt nime­no­maan San­ta­ha­mi­nan ympä­ris­tös­sä ja tämä kehi­tys jat­kuu, mm. Kruu­nu­vuo­ren ran­taan on nouse­mas­sa uusi 10.000 asuk­kaan alue.

    Meren lah­ti, joka erot­taa San­ta­ha­mi­nan, Hevos­sal­mes­ta ja Jol­lak­ses­ta on kapeim­mil­laan vain muu­ta­mia kym­me­niä met­re­jä. Hel­sin­gin kaup­pa­to­ril­le on lin­nun­tie­tä vain muu­ta­mia kilo­met­re­jä. Veden pin­ta kan­taa ään­tä esteet­tä siten, että väli­mat­kat menet­tä­vät merkityksensä.

    San­ta­ha­mi­na on kes­kel­lä Suo­men pää­kau­pun­kia ja väki­rik­kain­ta asu­ma-aluet­ta. Vaik­ka asu­kas­ti­heys on jat­ku­vas­ti lisään­ty­nyt, on San­ta­ha­mi­nas­sa ammut­tu erit­täin ras­kaal­la kalus­tol­la, ja melu­ra­si­tus­ta on laa­jen­net­tu poik­keus­lu­vil­la myös vii­kon­lop­pui­hin. Aluet­ta käyt­tä­vät laa­jas­ti muut­kin puo­lus­tus­voi­mien varus­kun­nat kuin Kaar­tin Jää­kä­ri­ryk­ment­ti, jon­ka hal­lin­nas­sa se on. San­ta­ha­mi­naa käy­te­tään myös vie­rai­li­joil­le tar­koi­tet­tui­hin ampu­ma­näy­tök­siin, joi­den mää­ris­tä ei ole riit­tä­vää selvitystä. 

    Tämän lisäk­si Kaar­tin Jää­kä­ri­ryk­ment­ti sal­lii aina­kin 13 ampu­ma­har­ras­ta­ja­ker­hon sivii­lien vie­rai­neen käyt­tää aluei­taan har­ras­tus­toi­min­taan, joka sijoit­tuu iltoi­hin ja vii­kon­lop­pui­hin. Lakiin on kir­jat­tu, että Puo­lus­tus­voi­mien teh­tä­vä on yllä­pi­tää maan­puo­lus­tus­hen­keä. Tätä veru­ket­ta vir­heel­li­ses­ti tul­ki­ten, ampu­ma­seu­rat kuten hir­ven­met­säs­tä­jät mekas­ta­vat San­ta­ha­mi­nas­sa. Hir­vet tai kar­jut eivät muo­dos­ta min­kään­lais­ta uhkaa kan­sal­li­sel­le tur­val­li­suu­del­le. Ampu­ma­seu­ro­jen jäse­net var­mas­ti naut­ti­vat yhtei­ses­tä har­ras­tuk­ses­taan, mut­ta se ei oikeu­ta Puo­lus­tus­voi­mia jaka­maan nau­tin­ta­oi­keuk­sia, jot­ka joh­ta­vat naa­pu­ris­ton koti­rau­han vaka­vaan häirintään.

    Melusaas­teen lisäk­si Puo­lus­tus­voi­mat kyl­vää poh­ja­ve­sia­lu­eel­la mereen ja maa­pe­rään vuo­sit­tain aina­kin 1,5 mil­joo­naa ras­kas­me­tal­le­ja sisäl­tä­vää ammus­ta. Tämä kaik­ki lain­vas­tai­ses­ti, ilman ympäristölupaa.

    Eli San­ta­ha­mi­nan luon­toar­vois­ta on tur­ha nos­taa kovin suur­ta nume­roa täs­sä yhtey­des­sä. Samoin Jar­mo Nie­mi­sen San­ta­ha­mi­na­tun­te­mus ammun­to­jen suh­teen voi­daan hyvin kysee­na­lais­taa. Kysei­nen kau­pu­gin­val­tuu­tet­tu ei tie­tääk­se­ni ole edes kotoi­sin Hel­sin­gis­tä, eikä ole asu­nut San­ta­ha­mi­nan naa­pu­rus­tos­sa 60- ja 70 luvul­la kuten alle­kir­joit­ta­nut. Esi­merk­ki­nä fak­ta­tie­dos­ta mis­tä pv. t ( MAAVE ) ei pidä mai­nit­ta­koon vuo­den 1996 ras­kas­a­seam­mun­ta­mää­rät mit­kä löy­ty­vät Hel­sin­gin meri­pe­las­tusyh­dis­tyk­sen leh­den nume­ros­ta 2. Sii­nä ilmoi­te­taan että Suo­men­lin­nan ran­nik­ko­ryk­ment­ti suo­rit­taa kova­pann­osam­mun­to­ja seu­raa­vas­ti 13–17.5 , 26–30.8 , 19–13‑9 , 7–10.10 , 14–18.10 , 21–25.10 , 19–21.11 ja 9–13.12.1996. Siis yhteen­sä 37 pvä kol­mes­ta eri saa­res­ta, Isosaa­ri, Kui­va­saa­ri ja San­ta­ha­mi­na. Nykyi­sin San­ta­ha­mi­nas­sa käy­te­tään maa­voi­mien ras­kas­ta kalus­toa kuten kuten ras­kas kertasinko(Apilas), kra­naa­tin­heit­ti­met, ilma­tort­jun­ta­ko­ne­ki­vää­rit, tela­mii­nat jne, eikä unoh­taa pidä tulen­ku­vauk­sia mitä ei todel­la­kaan har­ras­tet­tu 60- ja 70 luvuil­la. Pel­kääs­tään Kaar­tin jää­kä­ri­ryk­ment­ti har­joit­te­lee näil­lä aseil­la kysei­sel­lä varus­kun­ta­saa­rel­la 60 vuo­ro­kaut­ta vuo­des­sa. Tähän mää­rään pitää lisä­tä vie­lä muut saa­rel­la har­joit­te­le­vat vie­raat varus­kun­nat, sekä maa­kun­ta­komp­pa­niat. Voi­daan siis yksi­se­lit­tei­ses­ti tode­ta että San­ta­ha­mi­nan tuot­ta­ma melusaas­te on moni­kym­men­ker­tais­tu­nut sit­ten 90-luvun puo­li­vä­lin jäl­keen. Kysei­nen San­ta­ha­mi­nan nykyi­nen ampu­ma­toi­min­ta­mal­li ei kuu­lu mil­lään muo­toa enää tähän päi­vään eikä täl­lai­seen tii­vii­seen kau­pun­kiym­pä­ris­töön. Kai­ken lisäk­si varus­kun­ta­saa­ren nykyi­nen ampu­ma­toi­min­ta on ympä­ris­tö­suo­je­lu­lain vas­tais­ta niin suu­ren melusaas­teen kuin alu­een poh­ja­ve­sien takia.

  130. Täs­sä kes­kus­te­lus­sa oli­si toki toi­vot­ta­vaa pysyä asialinjalla

    Melusaas­teen lisäk­si Puo­lus­tus­voi­mat kyl­vää poh­ja­ve­sia­lu­eel­la mereen ja maa­pe­rään vuo­sit­tain aina­kin 1,5 mil­joo­naa ras­kas­me­tal­le­ja sisäl­tä­vää ammus­ta. Tämä kaik­ki lain­vas­tai­ses­ti, ilman ympäristölupaa.”

    - kuten olen aiem­min toden­nut poh­ja­ve­sia­lu­eel­la ei ammuta.

    Nykyi­sin San­ta­ha­mi­nas­sa käy­te­tään maa­voi­mien ras­kas­ta kalus­toa kuten kuten ras­kas kertasinko(Apilas), kra­naa­tin­heit­ti­met, ilma­tort­jun­ta­ko­ne­ki­vää­rit, tela­mii­nat jne, eikä unoh­taa pidä tulen­ku­vauk­sia mitä ei todel­la­kaan har­ras­tet­tu 60- ja 70 luvuilla. ”

    - samat ase­jär­jes­tel­mät ovat olleet käy­tös­sä vii­mei­set useat vuo­si­kym­me­net. Poik­keuk­se­na on ilma­tor­jun­ta­ko­ne­ki­vää­ri, joka tuli tuo­tan­to­käyt­töön 1990-luvul­la. Tosin aseel­la jon­ka kalii­pe­ri on 12,7 mm ei San­ta­ha­mi­nas­sa ammu­ta, vaan ase­la­vet­tiin sijoi­te­tul­la 7,62 mm:n sivuaseella.

    - kom­men­toi­jan esit­tä­mä­nä ajan­jak­so­na ampu­ma­käy­tös­tä San­ta­ha­mi­nas­sa ovat pois­tu­neet 77–88 mm:n väy­lä­tor­jun­ta­ty­kit, 45 mm:n pans­sa­rin­tor­jun­ta­ty­kit, kevyen kra­naan­tin­heit­ti­men teho­kra­naa­tit, 55 mm:n kevyet sin­got ja 95 mm:n raskassingot

    - tulen­ku­vauk­sien osal­ta panos­ko­koa on rajoi­tet­tu 1970-luvun rajoit­ta­mat­to­muu­des­ta, 1980-luvun 1000 gram­man panok­seen ja nyky­ti­laan, jos­sa suu­rin sal­lit­tu panos tulen­ku­vauk­ses­sa on 200 grammaa

    Voi­daan siis yksi­se­lit­tei­ses­ti tode­ta että San­ta­ha­mi­nan tuot­ta­ma melusaas­te on moni­kym­men­ker­tais­tu­nut sit­ten 90-luvun puo­li­vä­lin jälkeen.”

    - kom­men­tin esit­tä­jän joh­to­pää­tös on ilman faktaperusteita

    Par­hain terveisin
    Jar­mo Nieminen
    Laajasalolainen

  131. Vaik­ka en ole Mr soi­nin­vaa­ran vas­tus­ta­ja, esi­tän seu­raa­vaa: “mil­lai­nen mete­li nousi­si, jos me syn­ty­pe­räi­set ran­ni­kon edus­ta­jat meni­sim­me esim. Jyväs­ky­län, Kuo­pion , Mik­ke­lin tai Joen­suun toreil­le huu­ta­maan ja vaa­ti­maan ko kau­pun­geis­sa ole­vien nk soti­las­käy­tös­sä­kin ole­vien len­to­kent­tien lak­kaut­ta­mis­ta? Eihän sii­tä mitään mete­liä nousi­si, kos­ka mm Kon­tio­vaa­ra lak­kau­te­taan­kin ja muu­ten­kin ko alueil­ta ole­va väes­tö tun­kee Hesaan ja sik­si tääl­lä on huu­ta­va asun­to­pu­la ja työt­tö­myys. Mark­ki­na­ta­lou­den lakien mukaan työ­voi­man kysyn­nän, samoin kuin asun­to­jen hin­to­jen­nousu ovat “kor­re­loi­tu­neet” tämän vai­ku­tuk­sen ansios­ta. Kysy­myk­se­ni Mr Soi­nin­vaa­ral­le on siis: “pal­ve­lee­ko nykyi­nen ja esim san­ta­ha­mi­nan asun­to­käyt­töön otta­mi­nen tei­tä vih­rei­tä”? Ja, kos­ka olen pitä­nyt vih­rei­tä aat­tei­ta nou­dat­ta­via nk “kes­tä­viä arvo­ja” nou­dat­ta­vi­na, miten tämä mah­do­ton yhtä­lö on rat­kais­ta­vis­sa? Mate­ma­tiik­ka ei ole kyl­lä vah­vin osaa­mi­se­ni laji, mut­ta näin­kin yksin­ker­tai­nen las­ku­tai­toi­nen osaa las­kea, ettei 1+1=3!

  132. Huoh, jos sen San­tik­sen annet­tai­siin olla nykyi­sel­lään tai täy­den­tää sitä tur­val­li­suu­teen liit­ty­vil­lä toi­mi­joil­la, joil­le Maan­puo­lu­tus­ko­re­ka­kou­lus­ta on hyötyä.

    Asun­to­ja ja ker­ros­ta­lo­ja voi­daan raken­taa yhtä hyvin lisää Suo­men­lin­naan, jon­ne oli­si hyvä saa­da myös 2000-luvun kul­tuu­ri­ker­ros­tu­ma lasirakennuksia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.