Valtuustoaloite Santahaminan saamiseksi asuinkäyttöön

158 vastausta artikkeliin “Valtuustoaloite Santahaminan saamiseksi asuinkäyttöön”

1. Osmo, las­ket väärin! Ei meil­lä ole varaa siirtää noi­ta toim­into­ja muualle. 😀 Olen jo ker­taalleen selit­tänyt, mis­sä laskel­masi menee pieleen, joten en viit­si käyt­tä rauta­lankaa enää. 😀 😀 😀

   Vastaa

2. Jos tuonne pää­sisi metrol­la niin ok, muuten ei.

   Vastaa

3. Eikös tuol­ta alueelta ole kalli­iden venei­den omis­ta­jatkin kadon­neet “muille mer­ille ja maille rikkahille”.

   Kuten Laivas­tokatu 1 kuvas­ta näky­isi jos Googles­ta Map­sistä halu­a­mani kuvan koor­di­naatit olisin liiteek­si saanut liitetyksi.

   Vastaa

4. On se niin väärin, että San­ta­ham­i­nan ammunnat aiheut­ta­vat hait­taa. Kauanko­han ne ovat olleet tosi­a­sia? Ihmiset, jot­ka muut­ta­vat niille nurkille ja alka­vat itkeä tuos­ta, ovat idioot­te­ja. Sama kos­kee lento­ken­tän lähistölle muuttavia.
   Ajele joskus Viikin läpi pyöräl­läsi ja kat­so niitä maisemia. ei kai niille pel­loille ihan 20000 ihmistä mah­du, mut­ta paljon.
   En mil­lään jak­sa käsit­tää, ettei meille voi­da rak­en­taa tosi korkei­ta talo­ja (paljon asuntoja/talo). Nää var­jos­tusju­tut on syvältä, peilit on keksitty.
   Pk-seudun kai nykyään ain­ut­ta varuskun­taa en häätäisi mihinkään, mut­ta kai sekin koh­ta tapah­tuu. Toiv­ot­tavasti en ole paikalla, kun sitä kadutaan.
   Eikö sinne uuteen itäpuoleen nyt saa ensi hätään riit­tävästi taloja?
   Ymmär­rän kyl­lä, että talot San­ta­ham­i­nas­sa ovat kalli­ita ja rikkaat voisi­vat niitä ostaa, siis verotuloja.
   Niinpä.

   Vastaa

   1. MIVa
      Jos armei­ja aiheut­taa maankäytön rajoi­tus­ka omis­ta­mansa alueen ulkop­uolel­la, se pitää tietysti kor­va­ta markki­nahin­nan mukaan.

      Vastaa

5. Olisi­pa oiva sauma kopla­ta ‑ker­rankin- ihan siu­nauk­sen päälle.
   Jos näet pio­neerivarus­miehet (ent. Kori­an varuskun­ta yms.)
   saisi­vat luvan ‑peräti käsky­tyk­sen mukaan- pygata
   ker­rostalot nuorikoilleen plus lap­sosilleen näille mainehikkaille
   golf,kroketti,hevospoolo,kadettitanssiaistanhuvile, niin
   nähtäisi­in­päs kuin­ka pesäpuu nousee.Vauhdilla riemul­la nauraen.

   Vaan mis­säpäs poloaisi­vat upseeri-korskeus-toivehikkaat
   kir­jan­pita­jä-osaa­ja-Pisat­ta­jamme. Ja heiltähän fyrkkakin haihtuisi
   jos nuorukaiset tek­i­sivät talot pesueilleen omin käsi­varsin ja rahaa väl­tellen. Mis­tä rahoit­taisi Keskus-Kirjasto-Varasto-Arkin
   ellei maapo­h­jan myyn­nistä-siis asumis/elämisen lisenssi­mak­sus­ta pakkaskiristys-strategialla.
   Kias­ma rahoitet­ti­in Kivistöllä,Musiikkitalo Pasilalla.

   Talon­rak­en­t­a­mi­nen kaikkine herkkuineen ei mak­sa juuri mitään.
   Pajusen/Soinivaaran ym. hyvää­tarkoit­tavien välkky­jen Maa­pank­ki sen sijaan painaa mielet notkolle ‑siis muiltakin.
   Juk­ka Sjöstedt

   Vastaa

6. juge: se Kru­unuvuorenselän yli menevä ratik­ka ei kelpaa?

   Vastaa

7. Juge:

   Jos tuonne pää­sisi metrol­la niin ok, muuten ei.

   Sinne on pikaratikkava­raus tun­neli Koirasaar­en­tielle, sil­lan kaut­ta Korkeasaa­reen, Korkeasaa­res­sa tun­nelis­sa kakkos­metron varauk­sia Kamp­pi­in ja sieltä vaik­ka Pasi­laan. Tuo on se metro jon­ka sinne käytän­nössä voi tehdä, meren­po­h­ja on Kru­unuvuoren yhtey­dessä tutkit­tu ja todet­tu hyvin vaikeak­si eli kalli­ik­si tun­neli­rak­en­tamiselle. Se myös mak­saa metro­mais­es­ti, tosin nopeus, kap­a­siteet­ti, jne. on tietenkin samat kun men­nään samal­la radal­la ja isom­mal­la kalustolla.

   Vastaa

8. MIVa, niistä korkeista taloista taas ker­ran. Uno­hde­taan var­jos­tuk­set, kaupunkiku­va ja muu. Kyl­lä, ne säästää vähän maa­ta, mut­ta sit­ten taas raken­nuskus­tan­nuk­set kas­vaa rajusti kun men­nään kaksinu­meroisi­in ker­roslukui­hin. Hisse­jä tarvi­taan enem­män, ne ovat kalli­ita, ja vievät neliöitä joka ker­rokses­sa. Rak­en­teet tule­vat kalli­im­mak­si. Lyhyesti san­ot­tuna mak­saa, mikään ratkaisu asun­top­u­laan ne eivät siten ole. Helsinginkin maan hin­noil­la kus­tan­nu­sop­ti­maa­li­nen ker­rosko­rkeus lie­nee neljästä kahdeksaan.

   Vastaa

9. Osmoa muuten olen pitänyt fik­suna ja tarkkasilmäisenä miehenä, mut­ta tämä val­tu­us­toe­hdo­tus on sel­l­ainen, jota en itse voisi kan­nat­taa. Jos Puo­lus­tusvoimat halu­taan Sandik­ses­ta ulos, niin alue pitäisi saa­da mielum­min virk­istyskäyt­töön, kuin täämän ehdo­tuk­sen mukaises­ti asuinkäyt­töön. Ja perustelu­ni ovat seuraavat:

   San­ta­ham­i­na ei ole aivan kan­takaupun­gin kupeessa, muuten kuin maanti­eteel­lis­es­ti. Kaup­pa­to­ril­ta­han ei ole pitkä mat­ka San­ta­ham­i­naan sil­loin kun ollaan liik­keel­lä veneel­lä, mut­ta maitse matkaa ker­tyy hyvä tovi. Maitse etäisyys on Itäkeskuk­sen luokkaa. Jo koko Laa­jasa­lo ja Jol­las (joista San­ta­ham­i­na on selvästi kauem­pana) ovat jo niin pussin peräl­lä ja kaukana, että tak­sikuskitkin kiroa­vat hil­jaa mielessää, jos joutuu asi­akkaan tuolle alueelle viemään, sil­lä sieltä joutuu matkaa­maan läh­es aina tyhjänä takaisin. Sieltä on pitkä mat­ka takaisin sel­l­aisille alueille jos­sa on lisää asi­akkai­ta – Laa­jasa­los­sa ja Jol­lak­ses­sa asi­akas­ta odot­taes­sa vosi tul­la aika pitkäk­si ja tili­pus­si ohueksi.

   Edel­liseen liit­tyen, San­ta­ham­i­nan asut­ta­mi­nen lisäisi selvästi yksi­ty­isautoilua. Metron ansios­ta Itäväylä on kaupun­gin sisään­tuloväylistä kaikkein vähäru­uhkaisin, mut­ta mielessä on ne aamu­ru­uhkat, jot­ka sitäkin vaiva­si­vat 80- ja 90-luvuil­la. Yhden uuden eril­lisen asu­tusalueen tuomi­nen Itäväylän rasit­teek­si saat­taisi palaut­taa van­hat ruuhkat.

   Ehdo­tuk­ses­sa kaavail­laan San­ta­ham­i­nan neljälle neliök­ilo­metrille vain 20000 asukas­ta. Jos puo­let alueesta olisi virk­istyskäytössä, Olisi tuo asukas­määrä min­i­mi, mut­ta mielum­min se tulisi lähin­nä tupla­ta. Taloudelli­nen fak­ta­han on, että 5000 asukas­ta neliök­ilo­metril­la takaa elinkelpoisu­u­den yhdelle kioskille ja pienelle elin­tarvike­li­ik­keelle. Jot­ta alueen palve­lu­ta­so saataisi elinkelpoiselle tasolle, tulisi lähen­nel­lä mielum­min Kallion (n. 16000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä) tai Punavuoren (n. 20000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä) asukasti­heyt­tä. Täl­löin eri­laisil­la palveluil­la olisi riit­tävästi asi­akaskun­taa takaa­mas­sa elinkelpoisu­ut­ta ja riit­tävä palvelu­jen määrä puolestaan luo urbaa­nia viihtyvyyttä. 

   Riit­täväl­lä asukasti­hey­del­lä taataan myös julkisen liiken­teen sekä muiden julk­isten palvelu­iden parem­man kan­nat­tavu­u­den. Myös yksi­tyi­nen autoli­ikenne vähe­nee, kun maitokaup­pareis­sul­la ei tarvi­ta omaa autoa, vaan maitokaup­paan voi kävellä.

   Uusien asuinaluei­den kaavoit­tamisen ja rak­en­tamisen voisi ihan hyvin jäädyt­tää tois­taisek­si. Sen sijaan voisi keskit­tää voimia rak­en­tamisen tiivistämiseen nyky­is­ten lähiöi­den alueel­la. Mon­et lähiöt kär­sivät palvelu­iden puut­teesta, yksinker­tais­es­ti siitä syys­tä, ettei alueil­la ole riit­tävästi ostovoimaa pitämään näitä palvel­ja hengis­sä. Asi­aa ei ratkaista yhden uuden ostarin rak­en­tamisel­la – täy­tyy saa­da myös lisää ostajia. 

   Tiivistämäl­lä rak­en­tamista ja tekemäl­lä korkeampia raken­nuk­sia, saadaan riit­tävä asukasti­heys asuinalueille ja luo­daan edel­ly­tyk­set elin­voimaisille pienyri­tyk­sille ja palveluille. Näin syn­tyy viihty­isää kaupunkiym­päristöä ja työ­paikko­ja samoille alueille mis­sä asu­taan ja on edes teo­reet­ti­nen mah­dol­lisu­us siihen ettei päivit­täisessä elämässä tarvi­ta mm. autoa lainkaan, kun koti, työ­paik­ka ja päivit­täin tarvit­ta­vat palve­lut ovat lähel­lä toisiaan.

   Vastaa

   1. Ajatuk­seni on, että alua olisi pääasi­as­sa virk­istyskäytössä. Sik­si an halua alueelle enem­pää asukkai­ta. Siel­lä on paljon aluei­ta, jot­ka eivät sovel­lu virkistykseen.

      Vastaa

10. ” Eikös tuol­ta alueelta ole kalli­iden venei­den omis­ta­jatkin kadon­neet “muille mer­ille ja maille rikkahille”.

    Kuten Laivas­tokatu 1 kuvas­ta näky­isi jos Googles­ta Map­sistä halu­a­mani kuvan koor­di­naatit olisin liiteek­si saanut liitetyksi ”

    Mis­täs meinaat? Kata­janokalta vai Laajasalosta?
    Mah­dol­lisen ratikkasil­lan vaiku­tuk­ses­ta veneilyyn on keskustel­tu jo paljon. Jos­sain on var­masti esit­teet ladat­tavis­sa suun­nitel­lus­ta sil­tavai­h­toe­hdos­ta. Ja siinä kan­sain­välisessä sil­tak­il­pailus­sa toiseen erään pääs­set julk­iste­taan huomen­na. Hait­ta pur­je­hduk­selle on isom­pi van­hankaupungin­lahdel­la kuin itse laa­jasa­los­sa. En nyt tiedä mah­tuuko mil­lä paatil­la tuon ehdotet­ta­van sil­lan ali…

    Tuskin­pa rumakaan sil­ta aiheut­taisi merkit­tävää Kulosaaren alueen arvon laskua. Laa­jasa­los­sakaan ei hin­nat ole laske­neet. Eikä var­masti rantatonteilla.Ja maa­nar­vo tietysti nousisi tuon sil­lan takia. Sik­si­hän sitä kai ehdotettiin.

    Vastaa

11. jos ihmiset oli­si­vat menos­sa lähin­nä keskus­taan niin sil­taratkaisu olisi ok. Mut­ta kun ihmiset menevät kaikkialle muualle kuin keskus­taan pääsään­töis­es­ti. Sik­si pitää päästä metro­verkkoon. Mik­sei voisi rak­en­taa lin­jaa laa­jasa­lon ja hert­toniemen­ran­nan kaut­ta kulosaa­reen tai herttoniemeen?

    Sil­taratkaisu ei poista autoilun tarvet­ta ja itäisille väylille ei enää uusia auto­ja mahdu.

    Vastaa

12. Helsin­gin kaupun­gin johdon kan­ta ja suh­tau­tu­mi­nen San­ta­ham­i­naan on täysin selvää; saari on soti­lasaluet­ta maakun­takaa­van ja yleiskaa­van mukaises­ti. Ja on sitä niin kauan kun pääkaupun­gin puo­lus­tus sitä, eli puo­lus­tusvoimien pysymistä saarel­la, edellyttää.

    Ilmeis­es­ti kaupung­in­val­tutet­tu Soini­vaara pystyy ennus­ta­maan, mis­tä vuodes­ta alka­en Suomen pääkaupun­gin soti­laalli­nen puo­lus­tus­tarve päättyy.

    Jar­mo Nieminen
    Kapun­gin valtuutettu

    Vastaa

    1. Jar­mo,
       Mikä on “kaupun­gin johto”? Aloit­teessa on 49 val­tu­ute­tun nimi.

       Vastaa

13. San­ta­ham­i­nan rak­en­t­a­mi­nen olisi tältä sukupolvelta itsekäs ja ain­ut­laa­tuisen luon­non lop­ullis­es­ti tuhoa­va toimen­pide. Kun tiedämme, että nykyi­nen raken­nus­te­ol­lisu­us ei pysty tekemään mitään muu­ta kuin home­isia kort­ti­talo­ja, joiden elinkaari on 40 vuot­ta, aja­tus San­ta­ham­i­nan uhraamis­es­ta niille on ker­takaikki­aan puis­tat­ta­va. Ihme­tyt­tää myös se vim­ma jol­la asuin­talo­ja pitää rak­en­taa joka­puolelle mut­ta tuot­tavien työ­paikko­jen rak­en­t­a­mi­nen on jo lop­punut Helsin­gin alueel­la ja lop­utkin hääde­tään Nur­mi­järvelle ja Ker­avalle jär­jet­tömien ton­tin­vuokrien takia. Raken­netaanko näitä asun­to­ja virkamiehille ja asum­istuel­la eläville ihmisille? Kiin­teistövi­ras­to kyl­lä istuu kaupun­gin kalleim­mal­la ton­til­la kuin tatit vaik­ka voisi­vat lähteä Pasi­laan välit­tömästi. Oden vim­ma tuho­ta San­ta­ham­i­na on tehnyt min­ut aina surullisek­si. Mik­set saman tien ehdo­ta siihen uut­ta lento­ken­tän paikkaa, niin saadaan ne melu­alueet merelle niinkuin joskus kir­joitit. Mikä on tämän sukupol­ven vim­ma räjäyt­tää kaik­ki Helsin­gin silokalliot rakennusmaaksi?

    Vastaa

14. Juge:

    jos ihmiset oli­si­vat menos­sa lähin­nä keskus­taan niin sil­taratkaisu olisi ok. Mut­ta kun ihmiset menevät kaikkialle muualle kuin keskus­taan pääsään­töis­es­ti. Sik­si pitää päästä metro­verkkoon. Mik­sei voisi rak­en­taa lin­jaa laa­jasa­lon ja hert­toniemen­ran­nan kaut­ta kulosaa­reen tai herttoniemeen?

    Ja sil­lä yhdel­lä metrol­lal­in­jal­la pääsee kaikkialle muual­la kuin keskus­taan? Joka tapaukases­sa tuo ehdot­ta­masi ei onnis­tu mm. sik­si että metroa ei voi käytän­nössä haaroit­taa kos­ka junien kap­a­siteet­ti ei riitä (kak­si­haarainen metro = puo­let junista per haara, kolmi­haarainen = joka kol­mas juna per haara…) Eli siel­lä Hert­toniemessä olisi tuos­sa sun kuvios­sa kuitenkin vai­h­to. Saman vai­h­don voi toteut­taa tun­nelipikaratikalla keskus­tas­sa, esimerkik­si Kamp­is­sa. Samoin muuten Kru­unuvuores­ta pääsee sil­lan kanssa käte­vim­min ja nopeit­en metroon Kalasa­ta­mas­sa tai Kaisaniemessä.

    Vastaa

15. Jude Viher­vaara:

    Ehdo­tuk­ses­sa kaavail­laan San­ta­ham­i­nan neljälle neliök­ilo­metrille vain 20000 asukas­ta. Jos puo­let alueesta olisi virk­istyskäytössä, Olisi tuo asukas­määrä min­i­mi, mut­ta mielum­min se tulisi lähin­nä tupla­ta. Taloudelli­nen fak­ta­han on, että 5000 asukas­ta neliök­ilo­metril­la takaa elinkelpoisu­u­den yhdelle kioskille ja pienelle elintarvikeliikkeelle.

    Asukas- ja pin­ta-alalu­vut voisi­vat olla Laut­tasaares­ta, jos­sa kuitenkin on kahdek­san elin­tarvike­myymälää (joista ainakin puol­ta voisi luon­nehtia vähin­tään keskikokoisik­si) ja jokunen kios­ki. Virk­istysaluet­ta lie­nee vähem­män kuin suun­nitel­mas­sa (motar­i­aluet­ta toisaal­ta enemmän).

    Vastaa

16. Vielä, juge:

    Sil­taratkaisu ei poista autoilun tarvet­ta ja itäisille väylille ei enää uusia auto­ja mahdu.

    No kyl­lä se nyt sitä kum­masti vähen­tää. Ihmiset tekee keskimäärin vähän yli kolme matkaa päivässä. Kan­takaupungis­sa asu­va tekee näistä noin 20% autol­la, Espoos­sa tai Van­taal­la asu­va 50%. Kan­takaupunki­lais­ten matko­jen yhteispitu­us päivässä on 19km mis­tä autol­la kul­je­taan 8km, Espoos­sa ja Van­taal­la vas­taavasti liiku­taan kilo­me­treinä puo­let enem­män (29km) ja autol­la yli kak­si ker­taa enem­män (18 km) per asukas.

    Ilman sil­taa Laa­jasa­lon alue on etäisyyk­siltään käytän­nössä Van­taal­la, sen kanssa kan­takaupunki­in ver­rat­tavis­sa. Ero sieltä Itäväylälle tule­vien auto­jen määrässä hel­posti kaksinker­tainen, enem­mänkin kos­ka joukkoli­ikenne on niin paljon suorem­pi ja nopeampi vaihtoehto.

    Lähde: Liikku­mis­tot­tumuk­set Helsin­gin seudun
    työssäkäyn­tialueel­la vuon­na 2008, näp­säkät kaaviot sivul­la 17, http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2010/Liikkumistottumukset_Helsingin_seudun_tyossakayntialueella_2008.pdf

    Vastaa

17. Jar­mo Niem­i­nen kirjoitti:
    “Ja on sitä niin kauan kun pääkaupun­gin puo­lus­tus sitä, eli puo­lus­tusvoimien pysymistä saarel­la, edellyttää.”

    Onko sul­la ihan jotain dataakin siitä, että saari Stadis­sa on ihan ehdo­ton jut­tu Stadin puo­lus­tamisen kannalta?

    Vastaa

18. Muis­taak­seni eloku­va ‘Uuno Turha­puro armei­jan leivis­sä’ kuvat­ti­in juuri san­ta­ham­i­nas­sa, ja mikäli näin on, niin olisi todel­la valitet­tavaa mikäli tuos­ta eloku­vas­ta ei jäisi jotain pysyvää muis­toa paikalle.

    Vastaa

19. juge: “Mut­ta kun ihmiset menevät kaikkialle muualle kuin keskus­taan pääsään­töis­es­ti. Sik­si pitää päästä metroverkkoon.”

    Metro­verkkoon pääsee parhait­en, kun pikaratik­ka menee keskus­taan. Suurin osa metro­verkon lin­jois­ta­han läh­tee keskus­tas­ta eri suun­ti­in: län­teen, luo­teeseen, pohjoiseen, koil­liseen (osan niiden markki­noin­tin­i­mi tosin on “lähi­ju­na”). Hert­toniemestä ei pääse kuin keskus­taan tai itään.

    Jos halu­taan kehäy­hteyk­siä, ratik­ka jyl­lää taas. Ratikalle voi nimit­täin jär­jestää suo­ran yhtey­den Jok­e­ria pitkin, metrolle ei.

    Vastaa

20. Tääl­lä use­at näem­mä keskit­tyvät siihen, mik­si asi­at eivät onnis­tu. Tot­takai onnis­tu­isi tehdä metro Laa­jasa­lon kaut­ta San­tik­seen. Se lin­ja voisi olla ris­teävä nykyisen kanssa vaik­ka Hert­toniemessä ja jatkaa siitä Viikki­in ja siitä Viik­in­mä­keen ja siitä jon­nekin. Vai onko ain­oa onni ja autu­us että saadaan ain­oas­taan metro joka kul­kee Por­voos­ta Kirkkon­um­melle? Eiköhän näille kaupunkiseuduille tuo­ta metroa tarvit­taisi paljon enem­män kuin Sipoon metsiin.

    Vastaa

    1. San­tik­seen on kaavail­tu metroa, mut­ta ei sitä sil­loin paintaisi jolkot­tomaan Hert­toniemen kaut­ta vaan meren ali keskustaan.
       Pitänee selvit­tää riit­täisikö ratikan kap­a­siteett, jol­loin Laa­jasa­lon suun­nitelmia ei tarvit­sisi tark­istaa. i

       Vastaa

21. Peri­aat­teessa kan­natet­ta­va aloite.

    Mut­ta.

    Jotenkin vieras­tan intoa vaa­tia asuinkäyt­töön aluei­ta joil­la on jo ole­mas­saol­e­vaa käyt­töä, kun olisi mah­dol­lista rak­en­taa tyhjille alueille.

    Kaik­ki Helsingis­sä ole­va pel­tomaa ei voi olla virk­istyskäytön vuok­si vält­tämätön­tä. Ei ainakaan sen tärkeäm­pää kuin Malmin lento­kent­tä tai San­tis nykykäytöissään.

    Täy­den­nys­rak­en­tamis­es­ta voisi tehdä varsinkin remont­ti-iläisille taloy­htiöille oikeasti houkut­tel­e­vaa, jos autopaikkasään­nök­siä löy­sen­net­täisi­in ja tont­tivuokral­la ei ulos­mi­tat­taisi hyö­tyjä kaupungille.

    Vastaa

22. Osmo, jos San­ta­ham­i­na lähtisi mihin sijoitetaan
    pääkaupunkiseu­tu­laisia palvel­e­vat ampumaradat?

    Tiedät hyvin, että tääl­lä pk-seudul­la on noin 50–70 tuhat­ta met­sästyk­sen ja urheilu­am­munnan­har­ras­ta­jaa, joil­la on muutenkin ratkaise­mat­ta ampumara­ta kysymys. 

    Tämän myötä joukkoon tulisi lisää xxx määrä vira­nomaisia (poli­isi, rajavar­tios­to, vankein­hoito, tul­li sekä mpk (reserviläisiä) jot­ka on tähän asti tukeu­tuneet Santahaminaan.

    Vastaa

23. San­ta­ham­i­na tulisi säästää luon­toar­vo­jen takia. Kyse on siitä että Sandikas­sa on mieletön kir­jo eri­laisia biotooppe­ja (joista osa todel­la harv­inaisia), ja tämä biotoop­pi­en kir­jo ylläpitää erit­täin rikas­ta eliöla­jis­toa. Joista mon­et lajit ovat uhanalaisik­si luokitelu­ja, siis koko maan mit­takaavas­sa. Eri­tyis­es­ti hyön­tei­sistä löy­tyy. Osa biotoopeista pysyy arvokkaina nimeno­maan ammun­ta-alueil­la (paahteisen, sään­nöl­lis­es­ti riko­tun maan ympäristöt). Sandikas­sa on tehty vuosikym­menten aikana kat­tavasti luon­to­tyyp­pi-ja lajis­to­selvi­tyk­siä (ks. esim. Jar­mo Niemisen toimit­ta­ma ja v. 2009 julka­istu mainio kir­ja “San­ta­ham­i­na. Soti­las­saaren luon­toaar­teet”). On surullista jos luon­toar­vot, ja asiantun­ti­joiden lausun­not niistä, eivät merk­itse päät­täjille mitään. Ymmär­rän toki että kaupunki­rak­en­teen tiivistämi­nen, liikku­misen järkeistämi­nen ekol­o­gisek­si, yms. yms on tärkeää. Mut­ta, San­ta­ham­i­na on sen ver­ran ain­ut­laa­tuisen hieno luon­to­tyyp­pi­en kokon­aisu­us (ja vieläpä näin kaupun­gin välit­tömässä läheisyy­dessä!) ja usei­den lajien kei­das, että bio­di­ver­si­teet­tiar­vo­jen tulee painaa vaa’as­sa enem­män. Jos näin ei ole, kuu­losta­vat jatkos­sa kaik­ki puheet luon­non mon­imuo­toisu­u­den suo­jelus­ta pääkaupunkiseudul­la ontol­ta sana­he­linältä. Vaik­ka kuin­ka ns. fik­susti kaavoitet­taisi­in niin, että tärkeim­mät luon­toko­hteet oli­si­vat jonkin­laisia suo­jelu­aluiei­ta, en valitet­tavasti usko että ihmiset niiltä pysy­i­sivät pois­sa (ellei aluei­ta sit­ten aida­ta sähköaidoil­la? ;). Käytän­nössä siis use­am­man kymme­nen tuhan­nen henkilön (eli saarelle asutet­ta­vat + siel­lä muual­ta Stadista vierail­e­vat) virk­istyskäyt­tö hyvin toden­näköis­es­ti tek­isi selvää monista herk­istä biotoopeista muu­tamis­sa vuo­sis­sa — tahat­tomasti ehkä, mut­ta kum­m­minkin. Esim. Van­hankaupungin­lahdel­la tilanne on ihan eri, siel­lä kun luon­non­suo­jelu­alue on enim­mäk­seen vet­tä, upot­tavaa ruovikkoa tai liet­teistä rantani­it­tyä. Eli aluei­ta joi­hon ns. tavalli­nen tal­laa­ja ei edes pyri maas­ton vaikeakulkuisu­u­den takia. Sandikas­sa taasen paikat täyt­ty­i­sivät lenkkeil­i­jöistä, koiran­ulkoilut­ta­jista, pic­nic-seu­rueista ynnä muista.

    Vastaa

24. San­tik­seen on kaavail­tu metroa, mut­ta ei sitä sil­loin paintaisi jolkot­tomaan Hert­toniemen kaut­ta vaan meren ali keskustaan.
    Pitänee selvit­tää riit­täisikö ratikan kap­a­siteett, jol­loin Laa­jasa­lon suun­nitelmia ei tarvit­sisi tarkistaa.

    Mitä sä nyt sekoilet?

    Käy­dään tämä taas ker­ran läpi.

    Meren ali meno ei ole kus­tan­nusten kannal­ta tai teknis­es­ti real­ista, kalliopo­h­ja on höt­tä, eli metro tai pikaratik­ka kulk­isi sil­lan kaut­ta. Vaik­ka ne kulk­i­si­vat tun­nelis­sa niin radan kap­a­siteet­ti on sama kos­ka se on kiskoista kiin­ni eikä siitä onko ne taivasalla.

    Raidekulkuneu­von kap­a­siteetin määrit­tää yksinker­tais­es­ti sisäpin­ta-ala eli pitu­us x lev­eys, radan kap­a­siteetin taas vuoroväli ker­taa junan kapasiteetti.

    Metron vaunupari on 45 metriä pitkä ja junat on 3,20m lev­eitä. Pikaratik­ka on sen pitu­inen kuin halu­taan (pisim­mät muis­taak­seni 75m, 40m alkaa olla jonkun sortin stan­dar­di) ja 2,60m lev­eä (katukelpoiset ratikat eivät saa olla lev­eämpiä jollei lain­säätäjä muu­ta päätä). Junan pitu­u­den määrää lai­turei­den pitu­us, mitä pidem­piä lai­ture­i­ta tehdään sen enem­män myös maksaa.

    Jos lai­turin pitu­us on 90 metriä niin kuin Helsin­gin metron lyhen­netyt lai­tu­rit niin sinne voi ajaa joko kah­den 45 metrin metron vaunuparin junan tai kah­den 45 metriä ratikan junia. Niihin metro­ju­ni­in mah­tuu ehkä 500 matkus­ta­ja ja ratikka­ju­naan 400. Jos junia aje­taan 2,5 min­uutin vuorovälil­lä niin kap­a­siteet­ti tun­niss on metrol­la 12 000 ja pikaratikalla 9 600. Tuo vas­taa noin 100 000 tai 80 000, eli vaikea uskoa että kumpikin eivät olisi ihan riit­täviä. Jos ei ole niin tehdään pidem­mät laiturit.

    Län­simetron jat­keesta on tuoreet arviot metron rak­en­tamiskus­tan­nuk­sille. Tun­neli mak­saa noin 30M€/km ja ase­mat 50M€/kpl. Pin­taradan kus­tan­nus lie­nee suur­in­pi­irtein sama. Kat­u­ratana muu­t­a­min pienin sil­loin tai tun­nelein Raide-Jok­erin hin­naksi on arvioitu noin 8M€/km, pysäk­it mak­saa ehkä jotain sata­ton­nia kap­pale, ehkä millin jos tehdään viimeisen päälle katet­tu lasi­häkkyrä. Pikaratikkametron, eli siis pikaratikkaa tun­nelis­sa ja maanalaisil­la asemil­la, hin­naksi arvat­ti­in MARAs­sa noin 70% metron vas­taav­ista (pienem­mät kään­tösä­teet, kapeampi tun­neli ja muu­ta vas­taavaa), täten siis pikaratikkametro n. 20M€/km tun­neleille ja 35M€ per maanalainen ase­ma. Tarkastelun tulos muuten oli että metrova­rausten kuten kakkos­metro käyt­tö pikaratikkaan ei oikein kan­na­ta ja niiden käyt­tö nykyisen metron tekni­ikalla kan­nat­taa vielä paljon huonommin.

    Mut­ta Suomek­si ja lyhyesti: jos se kakkos­metro koskaan tehdään se tehdään pikaratikkatekni­ikalla, metro­mai­sis­sa osuuk­sis­sa ei ole olen­naista eroa kap­a­sitetin suh­teen ja haaroil­la kuten vaik­ka hypo­teet­tis­es­ti San­ta­ham­i­na säästyy sato­ja miljoo­nia rak­en­tamisen ja liityn­täli­iken­teen kus­tan­nuk­sia kun voi tehdä ihan vaan pin­tarataa ja pysäk­it. Ja tuo­ta kut­sut­ta­neen kevyt­metroksi että kaikille tulee hyvä mieli.

    Vastaa

25. ” Kaup­pa­to­ril­ta­han ei ole pitkä mat­ka San­ta­ham­i­naan sil­loin kun ollaan liik­keel­lä veneel­lä, mut­ta maitse matkaa ker­tyy hyvä tovi. Maitse etäisyys on Itäkeskuk­sen luokkaa. Jo koko Laa­jasa­lo ja Jol­las (joista San­ta­ham­i­na on selvästi kauem­pana) ovat jo niin pussin peräl­lä ja kaukana, että tak­sikuskitkin kiroa­vat hiljaa ”

    Useimil­la Laa­jasa­lo­laisil­la tuskin on sään­nöl­listä asi­aa Kaup­pa­to­rille. Kuin­ka kauan kestää Kaup­pa­to­ril­ta metrol­la Itäkeskuk­seen? Itäkeskus ei ole enää kauhean kaukana niinkuin se ehkä oli joskus 60-luvul­la. Kuin­ka kauan kestää kaup­pa­to­ril­ta Kaisaniemen metroase­maan syvyyk­si­in? (Tai entäs esimerkik­si Töölöstä lähimälle metroase­malle? tai lähimälle lähi­ju­na-ase­malle muutenkin… ) Mitä jos sil­ta rak­enet­taisi­in. Sil­loin Laa­jasa­lo ja Jol­las eivät olisi enää niin syr­jässä Helsin­gin niemeen näh­den. Ja van­hem­man Helsin­gin niemen suh­teelli­nen merk­i­tys vähe­nee koko ajan. Moni nykyi­nen Helsin­gin asukas asuu liitosalueilla.

    Sel­l­ainen nopea runk­obus­siy­hteys voisi sit­ten men­nä Hert­ton­imestä San­ta­ham­i­naan. Tai mik­sei jonkun­lainen pikaratik­ka voisi ajaa tuo­ta väliä.

    Vastaa

    1. Kymme­nen vuot­ta sit­ten Sant­ga­ham­i­nan joukkoli­iken­ney­hteyt­tä suun­nitelti­in metrol­la meren ali Kru­unuvuoren­ran­nan ja Laa­jasa­lon kaut­ta. San­ta­ham­i­na olisi siis noin neljän metropy­säkin päässä rautatientorista.
       Nyt Kru­unuvuoren­ran­nan joukkoli­iken­net­tä suun­nitel­laan ratikalla sil­lan yli. Joudu­taan selvit­tämään, riit­täisikö tämän kap­a­siteet­ti myös San­ta­ham­i­naan. San­ta­ham­i­nan kaavoitus voisi toteu­tua aikaisin­taan 2030-luvul­la, joten pikaratikak­si se var­maankin menee, kos­ka metro pelkästään Laa­jasa­loon olisi huono.

       Vastaa

26. autoilua ei pystytä vähen­tämään lisäämäl­lä eri­laisia yhteyk­siä keskus­taan. Poikit­tais­li­ikenne on se asia jol­la autoilun tarvet­ta voitaisi­in pois­taa. Kan­nat­taisi oikeasti rak­en­taa kun­nolli­nen metro­verkko, joka mahol­lis­taisi poikit­tais­li­iken­teen jos­sakin kehä i:n tun­tu­mas­sa ja jos­ta olisi järkevät liityn­nät juniin.

    Vastaa

27. Kovasti toivon että keskit­ty­isitte nyt jo raken­net­tu­jen aluei­den parem­paan hyö­dyn­tämiseen. Tuol­laiset: http://g.co/maps/cxuxk voisi vaik­ka purkaa ja rak­en­taa tilalle moder­nit ja korkeam­mat talot. Käsit­tääk­seni näin on jo jos­sain kun­nas­sa aloitet­tu tehdä. San­ta­ham­i­na on varsin pahas­sa sum­pus­sa. Turku­laisil­ta voi kysyä koke­muk­sia kun raken­netaan saa­reen yhden sil­lan taakse.

    Vastaa

28. Nyt Kru­unuvuoren­ran­nan joukkoli­iken­net­tä suun­nitel­laan ratikalla sil­lan yli. Joudutqan selvit­tämään, riit­täisikö tämän kap­a­siteet­ti myös Santahaminaan.

    Siinä sil­lan suun­nitelus­sa on varaudut­tu pikaratikkaan, kts. esim. sil­tak­il­pailun matskut, ja jopa metroon ihan sil­lä samal­la ratau­ral­la. Bonuk­se­na saadaan ker­rankin laadukas­ta ratikkara­ta kun on riit­tävän lev­eä ja tasainen ura. Samoin Koirasaar­en­tielle val­tu­us­to hyväksyi ihan samas­sa kok­ouk­ses­sa kuin tuon aloit­teen jätitte suun­nitel­man joka sisältää varauk­sen San­ta­ham­i­naan päin lähtevälle pikaratikkatunnellie.

    Eli on varaudut­tu jo. Lakkaa stresaamasta.

    Vastaa

    1. Kuten san­ot­tu, aja­tus San­ta­ham­i­nan saamis­es­ta hyö­tykäyt­töön ei ole Helsingis­sä mitenkään uusi. Ei tuo­ta tun­nelia varus­miehiä varten ole suunniteltu.

       Vastaa

29. Soin­in­vaara: “Pitänee selvit­tää riit­täisikö ratikan kap­a­siteet­ti, jol­loin Laa­jasa­lon suun­nitelmia ei tarvit­sisi tarkistaa.”

    No selvit­ti­hän KSV jo sen vuosia sit­ten ja tote­si, että pikaratik­ka riit­tää main­iosti myös Santikseen:

    “Jos Laa­jasa­loon toteutetaan ensi vaiheessa
    raitioy­hteys, siel­lä ei ole tarkoituksenmukaista
    pala­ta takaisin metron liityn­täli­iken­nejär­jestelmään. Pikaraitio
    on kap­a­siteetil­taan riit­tävä hoitamaan
    San­ta­ham­i­nan aiheut­ta­man lisäliikenteen.”

    Lähde: Laa­jasa­lon raide­vai­h­toe­hto­jen jär­jestelmä­tarkastelu 2008, Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton julka­isu­ja 2008:10, HKL:n julka­is­usar­ja D:5/2008, s. 44

    Vastaa

30. Sinän­sä ymmär­rän kyl­lä Helsin­gin kaupung­in­val­tu­utet­tu­jen halun saa­da San­ta­ham­i­na kaupungille. Näin maalaise­na min­ulle on ihan sama, onko siel­lä varuskun­ta vai asun­to­ja. Kumpikaan ei vaiku­ta elin­ta­sooni tai virkistysmahdollisuuksiini.

    Olisin kuitenkin Osmon kanssa eri mieltä siitä, miten melua aiheut­ta­van toimin­nan vaiku­tuk­sista ympäristöön pitäisi mak­saa. Mielestäni sel­l­ainen melua aiheut­ta­va toim­inta, joka on ollut ole­mas­sa ennen kuin häiri­in­tyvä toim­inta on alka­nut, on etuoikeutetus­sa ase­mas­sa häiri­in­tyjään nähden. 

    Esimerkkinä voisi ottaa vaikka­pa ampuma-alueen har­vaan asu­tul­la alueel­la. Alue on toimin­ut 1950-luvul­ta alka­en. Alueen liepeille on raken­net­tu, sanokaamme, kesämök­ki 1990-luvul­la. Eikö siis ampuma­toimin­nan aiheut­ta­ma melu ole ollut jo tuol­loin kap­i­tal­isoituneena maan hin­taan? Nyt, jos ampuma­toim­inta lopete­taan tai sitä rajoite­taan ympäristölu­pamenet­te­lyl­lä, nousee aiem­min melun vaivaa­man ton­tin arvo ansiottomasti.

    Nähdäk­seni olisi oikein, että mikäli San­ta­ham­i­nan tai jonkin muun soti­lasalueen ampuma­toim­inta lakkaa tai vähe­nee, ne maan­omis­ta­jat, jot­ka ovat han­kki­neet maa­ta melu­alueelta varuskun­nan perus­tamisen jäl­keen muul­la saan­nol­la kuin perin­nöl­lä tai lah­jal­la, mak­saisi­vat maa-alueen­sa ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta käyvän kor­vauk­sen. Vain ne, jot­ja ovat omis­ta­neet maa­ta melu­alueel­la jo ennen varuskun­nan sinne tuloa, vapau­tu­isi­va kor­vauk­ses­ta. Näin estet­täisi­in keinot­telu melumääräyksillä. 

    Siinä tapauk­ses­sa, että melua aiheut­ta­va toim­inta lisään­tyy siitä, mitä se on ollut ennen nykyisen ajat­telun alka­mista suun­nilleen 1990-luvun alus­sa, on luon­nol­lis­es­ti oikeu­den­mukaista, että toim­intaa rajoite­taan ympäristölu­pae­hdoin ja naa­pureille korvataan.

    Vastaa

31. San­ta­ham­i­na säi­lyköön nykyisessä käytössään puolustusvoimilla.

    Helsin­gin kaupun­gin talous- ja suun­nit­telukeskuk­sen kehit­tämisosas­to on julkaissut esit­teen Aluer­ak­en­t­a­mi­nen — Kohti uut­ta Helsinkiä.
    Seu­raa­vat tiedot olen poimin­ut sieltä.
    1. Län­sisa­ta­ma asukkai­ta 20.000 (2010–30)
    2. Pasi­la asukkai­ta 12.000 (2010–40)
    3. Kuninkaankolmio asukkai­ta 6500 (2010–25)
    4. Ara­bia-Her­man­ni asukkai­ta 3500 (2010–13)
    5. Kalasa­ta­ma asukkai­ta 18.000 (2010–30)
    6. Viik­ki asukkai­ta 5000 (2010–15)
    7. Kru­unuvuoren­ran­ta asukkai­ta 10.000 (2010–25)
    8. Vuosaari asukkai­ta 9000 (2010–20)
    9. Myl­ly­puro-Roi­hu­pel­to asukkai­ta 2500 (2010–20)
    10. Öster­sun­dom asukkai­ta 35.000 (2010–40)
    11. Alp­pikylä asukkai­ta 2000 (2010–15)
    12. Ormus­pel­to (Mal­mi) asukkai­ta 1200 (2010–15)

    Tämä yhteen­sä uusia asukkai­ta Helsinki­in 124700
    Malmin lento­kent­täalueen mah­dolli­nen rak­en­t­a­mi­nen tuo vielä tähän lisää 10.000 asukasta.
    Raken­netaan nämä ensin ja keskustel­laan sit­ten onko ylipäätään tarvet­ta saa­da San­ta­ham­i­naa rakennuskohteeksi.

    Vielä tur­val­lisu­us­poli­it­ti­nen näke­mys. Pres­i­dent­ti Paasikivi tote­si aikanaan näin: “Kaiken viisauden alku on tosi­asi­ain tun­nus­t­a­mi­nen.” Helsin­ki on ja pysyy rajakaupunk­i­na ja sen puo­lus­t­a­mi­nen, mikäli kri­isi­ti­lanne tulee alkaa Suomen­lah­den saaris­tos­ta, ei jostain Tuusu­lan tasalta. Myös soti­las­ma­te­ri­aalin on olta­va ko. alueel­la, ei jos­sain muual­la Suomessa.
    Päät­täjiltä odotan reali­teet­tien tajua tämän(kin) asian suh­teen varsinkin jos he toimi­vat vas­tu­ulli­sis­sa tehtävis­sä Suomen eduskunnassa.

    Ps. Osmo Soin­in­vaara, ker­toisitko mik­si nyky Venäjän pitää varus­tau­tua seu­raa­van vuosikymme­nen aikana 500 mil­jardil­la eurol­la, kun koko muu Euroopan yhteisö leikkaa ja vähen­tää puolustusmenojaan?

    Vas­taus­tasi ja näke­myk­siäsi tähän odotan.

    Ter­veisin, reservi­in kuu­lu­va raja-alik­er­sant­ti Juha Seppänen

    Vastaa

32. Olin san­tik­ses­sa “täysi­hoi­dos­sa” 90-luvul­la, ja en kek­si mitä sel­l­aista virk­istyskäyt­töä saarel­la voisi olla jota hyö­dyn­täi­sivät muut kuin korkein­taan 3 km säteel­lä Hevos­salmen­sil­las­ta asuvat. 

    Asu­tuk­sen ja siihen liit­tyvän päivit­täisen kulkemisen kannal­ta saari on kyl­lä puss­in­peräl­lä, ja on vaikea kuvitel­la nykyisen tiey­htey­den kestävän sitä hlöau­toli­iken­teen määrää, joka syn­ty­isi mikäli saarelle asutet­taisi­in niin paljon ihmisiä että metro/pikaratikka olisi kan­nat­ta­va investointi.

    Vastaa

    1. Kerkko. Pikaratik­ka Laa­jasa­loon ja sil­lan yli kaupunkiin.

       Vastaa

33. Kesksutelus­ta huo­maa, että aikaa edel­lis­es­tä kak­sipuolis­es­ta kova­panosam­munnas­ta alkaa olla aika paljon. Joillekkin osal­lis­tu­jille on epä­selvää, mik­si siel­lä San­ta­ham­i­nas­sa paukkuu. 😀 Ajatellen nuorisoa, San­ta­ham­i­nan pää­tavoite on koulut­taa nuoret miehet niin hyvin, että mah­dol­lisim­man moni nuori palaa hengis­sä seu­raa­van ker­ran kun Puo­lus­tusvoimia kai­vataan tositoimissa. 

    San­ta­ham­i­nan pää­tavoite ei ole olla hil­jaa. San­ta­ham­i­nan hiljen­tämi­nen palvelee vain sel­l­aisen val­tion tavoitet­ta, joka halu­aa hyökät Suomeen. Valit­ta­jil­la tuskin on omia lap­sia asevelvol­lisu­usiässä, kos­ka sil­loin hänen pitäisi taju­ta, että jokainen koulu­tuk­ses­sa illal­la, yöl­lä ja viikon­lop­puna ammut­tu laukaus voi olla se ratkai­se­va, joka pelas­taa juuri hänen oman lapsen­sa hen­gen. Sotaa ei käy­dä vain vir­ka-aikana, joten sitä ei voi myöskään har­joitel­la vain virka-aikana.

    Vastaa

    1. Min­ul­la on ken­raal­i­ta­son lausun­to siitä, että San­ta­ham­i­nan puo­lus­tuk­selli­nen merk­i­tys on silkkaa mieliku­vi­tus­ta. Voin pan­na tänne suoiria sit­taat­tet­ja vähän sen­suroiden, mut­ta ydin­sanoma oli, ettei kukaan hul­lukaan muo­dos­ta tais­telu­joukko­ja San­ta­ham­i­nas­sa, joka on kuin tar­jot­timel­la, kah­den sil­lan päässä ja valmi­ik­si motissa.
       Aiem­min ajatelti­in, että olkoon rantapyssy siel­lä, mut­ta nyt liikutelta­vat mer­i­maalio­hjuk­set ovat kor­van­neet senkin. Jos se kuitenkin olisi tarpeelli­nen Helsin­gin puo­lus­tan­miseen, jokin pieni soti­las­tukiko­h­ta sinne mah­tu­isi, mut­ta tilaa vievä varus­mi­esten koulu­tus voidaan siirtää muualle. Tuo pieni ase­variko ei vaa­di tilaa neljän neliök­ilo­metrin verran.

       Vastaa

34. Ei lisää liiken­net­tä Laa­jasa­loon, int­ti kuu­luu osak­si Helsinkiä. San­ta­ham­i­na on hyvä paik­ka sille.

    Vastaa

35. Tpyy­lu­o­ma
    siis meil­lä tulee kalli­ik­si, mut­ta ei näköjään hait­taa muualla?

    Vastaa

36. Osmo, siel­lä San­ta­ham­i­nas­sa koulute­taan nuo­ria. Siitä se ääni läh­tee, mis­tä tuos­sa oli puhe. Meil­lä ei ole rahaa rak­en­taa vas­taavaa koulu­tus­in­fraa muualle, joten siir­to ei ole mah­dolli­nen. Lisää rautalankaa? 😉

    Vastaa

    1. Kalle
       Puo­lus­tusvoimat joutu­vat lakkaut­ta­maan täl­lä vaa­likaudel­la usei­ta varuskun­tia. Lisäin­fraa koulu­tuk­seen ei tarvi­ta. Jokin soti­las­tukiko­h­ta pääkaupunkiseudulle tarvi­taan, mut­ta ei siihen neliök­ilo­me­tre­it­täin maa­ta tarvita.

       Vastaa

37. Asukas- ja pin­ta-alalu­vut voisi­vat olla Laut­tasaares­ta, jos­sa kuitenkin on kahdek­san elin­tarvike­myymälää (joista ainakin puol­ta voisi luon­nehtia vähin­tään keskikokoisik­si) ja jokunen kios­ki. Virk­istysaluet­ta lie­nee vähem­män kuin suun­nitel­mas­sa (motar­i­aluet­ta toisaal­ta enemmän).

    Hieno oival­lus tuo ver­taus Laut­tasa­reen. Laut­tasaari hie­man alle neljän neliök­ilo­metrin pin­ta-alal­la ja n. 20000 asukkaal­la ylit­tää juuri tuon kri­it­tisen 5000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä. Kioske­ja on nopean googlauk­sen perus­teel­la kolme ja kaup­po­ja omien muis­tiku­vien perus­teel­la taitaa olla seit­semän; yksi Siva, pari pien­tä K‑kauppaa sekä ostar­il­la isom­pi S‑market ja K‑market sekä vat­tuniemen puo­lessa myös pari suurem­paa kaup­paa. Päivit­täis­tavarat tuol­ta siis saa, mut­ta aika ohut on larun palvelu­va­likoima. Ja Laut­tasaa­res­sa on sen­tään aika hyvä määrä työ­paikko­ja juuri Vat­tuniemen alueel­la, mikä var­maan pitää hengis­sä ne pari kauppaa.

    Useimil­la Laa­jasa­lo­laisil­la tuskin on sään­nöl­listä asi­aa Kaup­pa­to­rille. Kuin­ka kauan kestää Kaup­pa­to­ril­ta metrol­la Itäkeskukseen?…

    Otin Kaup­pa­torin vain esimerkik­si, kos­ka kyseessä on melko keskeinen, kaikkien tun­tema paik­ka Helsingis­sä – yhtä hyvin kyseessä olisi voin­ut olla Rautatiease­ma. Myös Rautatiease­mal­ta on riit­tävän pitkä mat­ka Sandik­seen, vaikkei sieltä ole läh­es näköy­hteyt­tä kuten kaup­pa­to­ril­ta. Helsingin­niemen muo­to ja kaupun­gin keskus­ta sijain­ti aiheut­taa paljon pään­vaivaa jatkossakin.

    Mut­ta metron vetämi­nen tuonne on myös kus­tan­nuskysymys. Laa­jasa­lo-Jol­las osas­to on suurelta osin omakoti- ja riv­i­taloaluet­ta ja tulee kestämään vuosikym­meniä, ennenkuin näitä aluei­ta voidaan ottaa tehokkaam­paan käyt­töön. Sitä ennen alueit­ten liikenet­tä tulee hoitaa jol­lain muul­la tavoin, kuten ehdotitkin. Tämä edel­lyt­tää myös sitä, että aluei­den keskus­to­ja tul­laan paran­ta­maan ja tehosta­maan niin asuinalueina kuin palvelukeskuksi­na. Laa­jasa­lon ostarin aluet­ta voisi aivan hyvin tiivistää asumusten suh­teen sekä Hert­toniemessä Laivalah­denkat­ua kan­nat­taisi vähitellen ryhtyä kaavoit­ta­maan myös asuinkäyt­töön. Nythän läh­es koko Hert­toniemen teol­lisu­usalue on suurelti autoli­ikkeit­ten getto.

    Ja Marko V – ylävi­to­nen! Puhumme samaa kieltä. Oulunkylän kaltais­ten aluei­den kehit­tämi­nen tulisi olla ykkösa­sia. Nyt alue on niin har­vak­seen asutet­tu (väestöti­heys n. 2600/km²) että asukkaat on pakotet­tu käyt­tämään auto­ja päivit­täis­hank­in­to­jen suorittamiseen.

    Vastaa

38. Jätän mil­itäärit näköko­h­dat min­ua tietävämmille.

    Joka tapauk­ses­sa mah­dol­lien rak­en­t­a­mi­nen ei ole aivan lähel­lä . Se on yli 20 vuo­den päässä. Mut­ta tämä on käsit­tämät­tömän lyhyt aika

    Olet­takaamme, että San­ta­ham­i­naan voidaan ja kan­nat­taa rak­en­taa 20.000 asukkaan lähiö. Alue ei ol aivan kan­takaupun­gin kupeessa: mat­ka San­ta­ham­i­nan keskus­tas­ta (Kata­janokan kaut­ta menee suo­raan) Rautati­eto­rille on vajaa 7 km , likimäärin sama matkakuin Oulunkylään. Hert­ton­i­men kaut­ta n 12 — 13 km,eli suun­nillee sama mat­ka kuin Lin­ja-autoase­mal­ta Hämeenvaaraan.

    13,9 km Län­simetro mak­saa 800 Me. Jos kmkus­tan­nuket ovat samat — ja parem­paakaan tietoa min­u­lal ei ole — niin metro San­ta­ham­i­nas­ta mak­sasi 400 Me eli 20.000 e /asukas. Tosin samaan hin­taan tulisi metro Katq­janokalta R‑torille.

    Ei tämä mah­do­ton sum­ma ole: noin 50.000 e/ koti­talous. Saman ver­ran mak­saa parkkipaik­ka talon alla. Mut­ta kai metroa kan­nat­taii samal­la jatkaa Laa­jaslaoon ja yhdis­tää päämetroon. Kaikki­han eivät työsken­tele kekustassa.

    Mut­ta halu­asin vähän nähdä liiken­nekokon­aisu­u­den, jon­ka aloit­teen tek­i­jät ovat mielessään
    hahmottaneet.

    On muuten hedelmätönä väitel­lä siitä, puhutaakon met­ros­ta, kaupunki­ju­nas­ta vai pikaraiti­oti­estä, kun puhutaan maan­lais­es­ta raiteel­la kulkev­as­ta joukkoli­iken­nevä­li­neestä. Oleel­lis­es­ti puhutaan samas­ta asi­as­ta; ratkai­se­vaa on yhteys runk­olin­jal­ta sivupysäkeille. (suo­ra vai liityntä)

    Vastaa

39. Kru­unuvuoren­ran­nan joukkoli­iken­ney­hteys ratikalla on jol­lakin taval­la perusteltavis­sa, jos ei varaudu­ta San­ta­ham­i­nan asut­tamiseen, kuten yleiskaa­van perushen­ki on. Keskus­tas­sa ratkaisu aiheut­taa hidas­tu­mista raiti­oli­iken­teelle, kun ydinkeskus­tan rata- ja pysäkkiverkko on väl­i­tyskyvyltään rajallinen.

    Jos kuitenkin varaudu­taan oikeasti myös San­ta­ham­i­nan käyt­töönot­toon, niin kuin ainakin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa yleiskaavaa tehdessään ajatelti­in, ratikkapäätös oli epävi­isas. Metro olisi sil­loin oikeampi valinta. 

    Olen ymmärtänyt päätök­sen raitio­vaunus­ta syn­tyneen sik­si, että sen parem­min esit­telijät kuin päät­täjät eivät uskoneet San­ta­ham­i­nan vapau­tu­miseen lähivu­osikym­meninä asuntokäyttöön.

    Raide­v­erkkoa voidaan kutoa monel­la tavalla.Helsingin kaupunki­rakenne on sen suh­teen vaa­ti­vampi kuin seudun asukas­määrästä on pääteltävissä. 

    Kaupunki­ra­dat ovat esimerk­ki siitä, mihin joudu­taan, kun tehdään han­kepäätök­siä ilman riit­täviä verkko­tarkastelu­ja. Nyt pähkäil­lään Pis­araa, joka ei tuo uut­ta väl­i­tyskykyä pääkaupunkiseudun lähi­ju­nali­iken­teelle, kyl­läkin taa­ja­ma­ju­nille ja kaukoliikenteelle.

    Vastaa

40. Kun puo­lus­tus­meno­ja nyt jokat­a­pauk­ses­sa leikataan, niin isketään kak­si kär­pästä yhdel­lä ker­taa. Lakkaute­taan San­ta­ham­i­nan varuskun­ta ja ote­taan se helsinkiläis­ten asuin- ja virk­istyskäyt­töön. Muiden, maakun­nis­sa sijait­se­vien, varuskun­ta-aluei­den jatkokäyt­tö on paljon han­kalam­paa, joten hyö­dyn­netään parhait­en uusiokäyt­töön sovel­tuvan San­ta­ham­i­nan mah­dol­lisu­udet myös puo­lus­tus­bud­jetin leikkauksissa.

    Vastaa

41. OS

    Oletet­tavasti kyseessä on sama Ken­raali, jon­ka mielestä varus­miehet ovat vain rekry­toin­tipo­h­jaa rauhanturvaajiksi. 

    Jos olemme hänen kanssaan samaa mieltä, ettei Suomea uhkaa enää koskaan sota, San­ta­ham­i­nan varuskun­ta on tarpeeton. 

    Mut­ta jos emme voi olla var­mo­ja tule­vaisu­u­den uhista, pitää ensin päät­tää miten Suomea puol­lus­te­taan ja miten tais­telu­joukot koulute­taan ja tarvi­taanko esim ampumara­to­ja lähelle asutuskeskusta. 

    Jos edelleen kat­so­taan San­ta­ham­i­na tarpeet­tomak­si hamaan maail­man­lop­pu­un asti, voi sen pistää kas­va­maan kerrostaloa.

    Vastaa

    1. Ei ollut sama kenraali.

       Vastaa

42. Siir­retään Malmin kent­tä San­ta­ham­i­naan (toimisi ken­ties myös citykent­tänä pie­nille matkus­ta­jakoneille) ja raken­netaan Malmin kent­täalue täy­teen asuintaloja.

    Vastaa

43. Ja kent­tähän siel­lä on jo ollut: http://fi.wikipedia.org/wiki/Santahaminan_lentoasema

    Vastaa

44. Olin ennen San­ta­ham­i­nan lakkaut­tamisen kan­nal­la, mut­ta oivalsin juuri, ettei sil­lä ole oikeen mitään käyttöä. 

    Jos rak­en­taa pitää, voidaan Laa­jasa­lon kesämökki­tyyp­pinen röt­telökan­ta purkaa.

    Mitä virk­istyskäyt­töön tulee, niin tiedän pual tusi­naa kivem­paa paikkaa siihen. Lakkaute­taan ne ja siir­retään toim­inta San­ta­ham­i­naan. Esmes Dragsvikin alueen saaret voitaisi­in rauhoit­taa melo­jille ja soutajille.

    Ympärivuorokau­ti­nen pärinä on kyl­lä nykyään Itämeren ykkös­saaste, joka hait­taa vakavasti telttaretkeilyä. Pur­je­hti­joil­la taas ikävä tapa huudel­la ja mölistä koko ajan, en tiedä miksi.

    Vastaa

    1. Sep­po Ryväs
       Helsin­gin seudulle pitäisi saa­da ahde­tuk­si 400 000 asukas­ta seu­raa­van 25 vuo­den aikana. Seudun kasvu siis hidas­tuu, mut­ta ei paljon. Vaik­ka saisit kymme­nen tuhat­ta lisää ahde­tuk­si Laa­jasa­loon, 390 000 pitäisi vielä saa­da mah­tu­maan jon­nekin. Jos muu­ta­man kilo­metrin päässä keskus­tas­sa ole­vaa neljän neliök­ilo­metrin aluet­ta ei saa­da hyö­tykäyt­töön, tarkoit­taa se tämän suu­ruista rak­en­teen hajoamista.

       Vastaa

45. San­ta­ham­i­na soti­laalli­nen merk­i­tys on kas­vanut alem­piasteis­ten kri­isien uhan lisään­tyessä. Sen näkee jo kun kat­se­lee saaren profi­il­ia mereltä. Pääkaupun­gin sijain­ti val­takun­nan rajal­la (25 km) aset­taa sen puo­lus­tamiselle merkit­tävät haas­teet. Meri- ja ilma­puo­lus­tuk­seen liit­tyvän ohjus- ja tutka­puo­lus­tuk­sen johtamisjär­jestelmien on olta­va kohteel­la ja tuliase­mat viesti­jär­jestelm­i­neen valmis­tel­tu­ina. Valmi­ut­ta kohotet­taes­sa tule­navauk­sen tulee valmius­lain velvoit­ta­mana tapah­tua puo­lus­tusvoimien hal­lus­sa ole­val­ta alueelta. Helsingis­sä paik­ka on Santahamina. 

    Saaren merk­i­tys edel­läl­evas­sa lisään­tyy vielä entis­es­täänkin merivoimien tehdessä ensivuo­den alus­ta Isosaares­ta ns. kylmän linnakkeen.

    Soin­in­vaaran tietämys Suomen pääkaupun­gin puo­lus­tamis­es­ta on jäänyt ilmeis­es­ti läh­teestään, nimet­tömästä ken­raal­ista johtuen, jatkoso­dan juoksuhautoihin.

    Jar­mo Nieminen
    Kaupunginvaltuutettu
    Helsinki

    Vastaa

    1. Jar­mo
       Miten asevelvol­lis­ten koulut­ta­mi­nen liit­tyy tähyän asi­aan. Eihän se “kylmä ase­ma” paljon tilaa vie eikä jonkin­laisen valmiusyk­sikön majailu saarella.

       Vastaa

46. … olisi oikein, että … ne maan­omis­ta­jat, jot­ka ovat han­kki­neet maa­ta melu­alueelta varuskun­nan perus­tamisen jäl­keen … mak­saisi­vat maa-alueen­sa ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta käyvän kor­vauk­sen. … Näin estet­täisi­in keinot­telu melumääräyksillä.

    Mikä vika on “keinot­telus­sa”?

    Jos joku ostaa huono­laa­tu­ista maa­ta hal­val­la ilman mitään takei­ta, että se maa joskus (esim. omana eli­naikana) vapau­tuu rasit­teesta, jol­loin sen laatu ja hin­ta lop­ul­ta nou­se­vat, niin siinähän sitä on “keinottelu“riskiä kym­meniksi vuosik­si, kun pääo­ma on kiin­ni kyseisessä plän­tis­sä. Mikä tuos­sa on niin väärin, että pitäisi itse vielä mak­saa lisää, jot­ta sen ton­tin joskus pääsee myymään tai otta­maan käyttöön?

    Vastaa

    1. Jos maankäyt­töä rasit­ta­va hait­ta on ollut aiem­minkin, haitas­ta tietoinen osta­ja ei voi vaa­tia kor­vaus­ta itselleen. Mut­ta jos puo­lus­tusvoimat halu­aa laa­jen­taa varaa­maansa melu­aluet­ta uusille alueille (ovat vaati­neet, että osan Kru­unuvuoren ran­nas­ta jät­tämistä rak­en­tamisen ulkop­uolelle) kyl­lä raken­nuskiel­toalueen laa­jen­tamis­es­ta pitäisi mak­saa kor­vaus. Tämä siis yksi­tyis­es­tä edusta.
       Yleisen edun kannal­ta yhdyskun­taraken­net­ta vahin­goit­ta­va hait­ta on yhdyskun­taraken­net­ta vahin­goit­ta­va hait­ta, joka tulisi laskea tuon toimin­nan kustannukseksi.

       Vastaa

47. Puo­lus­tusvoimat on muutenkin ahtaal­la täl­lä vaa­likaudel­la. Maan­puo­lus­tusko­rkeak­oulun. Kaartin jääkäriryk­mentin ym. uudelleen­si­joit­ta­mi­nen muualle pääkaupunkiseudul­la (jon­nekin Sipoonko­r­peen?) toisi puo­lus­tusvoimille lisäkus­tan­nuk­sia kym­meniä-sato­ja miljoo­nia euro­ja. Ne kun eivät mitä toden­näköisim­min ole joukko­ja, joista voidaan luop­ua kokonaan.

    Tässä asi­as­sa on kyse val­tu­us­toaloit­teen allekir­joit­tanei­den ymmärtämät­tömyy­destä, vihamielisyy­destä ja kiel­teisyy­destä maan­puo­lus­tus­tus­ta kohtaan, ei mis­tään muusta.

    Vastaa

48. Osmo Soin­in­vaara kirjoitti:

    “ettei kukaan hul­lukaan muo­dos­ta tais­telu­joukko­ja San­ta­ham­i­nas­sa, joka on kuin tar­jot­timel­la, kah­den sil­lan päässä ja valmi­ik­si motissa.”

    Täl­lainen asia on toki tiedos­sa myös siel­lä, mis­sä suun­nitel­laan puo­lus­tusvoimien joukko­jen perus­tamista valmi­ut­ta kohotettaessa.

    Asi­aan on kiin­nitet­ty tarpeelli­nen huomio; voimme luot­taa siihen, että joukko­jen perus­tamisjär­jeste­lyt ovat asianmukaisia.

    Vastaa

49. Eikö ne johtamisjär­jestelmät ja ‑keskuk­set kan­na­ta sijoit­taa johonkin kalli­olu­o­laan sata metriä maan­pin­nan alle? Samaan luo­laan voi sit­ten varas­toi­da suo­jaan ne her­ra ties mitkä muut härvelit pois raaas­ta meri-ilmasta.

    Vastaa

50. Kaartin jääkäriryk­ment­ti vas­taa Helsin­gin alueen puo­lus­tus­valmis­telus­ta ja siihen liit­tyvien joukko­jen tuot­tamis­es­ta ja niihin sijoitet­tu­jen reserviläisyk­siköi­den jatkok­oulut­tamis­es­ta. Ryk­ment­ti myös valmis­tau­tuu johta­maan tais­telua pääkaupunkiseudul­la eri astei­sis­sa kri­i­seis­sä. Koko varus­mi­es­tuo­tos ja henkilökun­ta on sijoitet­tu Helsin­gin puolustustehtäviin.

    Koulu­tus annetaan varus­miejoukoil­la erikoisk­oulu­tuskaudel­la ja ker­taushar­joituk­sis­sa itse kohteil­la, muun muas­sa Helsin­gin maanalai­sis­sa tilois­sa. Tätä paikallis­tun­te­muk­seen perus­tu­vaa osaamista ei voi­da antaa muual­la kuin Helsingissä.

    Kaartin jääkäriryk­mentin tehtävä poikkeaa kaikkien muiden Suomen joukko-osas­to­jen tehtävistä juuri tehtävän paikallisuuten­sa vuok­si. Valmiusy­htymät valmis­tau­tu­vat sodankäyn­ti­in koko Suomen alueel­la, Kaartin jääkäriryk­ment­ti Helsingissä.

    Ratkaistak­sesi edel­lä ole­van ongel­man on aloit­teen­tek­i­ji­den syytä tehdä myös esi­tys, mis­tä pääkaupunkiseudun alueelta lohkaistaan vas­taa­va infra kohtu­ullisen toim­intaetäisyy­den puit­teis­sa mukaan­lukien maa-alueet tais­telu- ja kivääri­ampumara­toi­neen maavoimien käyttöön.

    Kun edel­lä ole­vat saatu ratkaistua joudu­taan pohti­maan miten saa­reen, jos­ta luon­non­suo­jelu­lain nojal­la on pin­ta-alal­taan 60 pros­ent­tia lohkaistu luon­non­suo­jelu­aluek­si kyetään sijoit­ta­maan 20 000 ihmisen kapungi­nosa raken­nuskult­tuuril­liseen ja arke­ol­o­giseen suo­jeluym­päristöön alle 200 hehtaarin alueelle.

    Jos vas­tauk­se­na edel­lä ole­vaan on, että niistä ei tarvitse välit­tää, niin toki ratkaisue­hdo­tuk­sen löytämi­nen helpottuu.

    Upin­nie­mi ei tule enää kysymyk­seen. Siel­lä aloit­taa uusi uljas Suomen­lin­nan ran­nikko­ryk­ment­ti toim­intansa toise­na suure­na pääkaunkiseudun joukko-osas­tona koulut­taen ran­nikon­puo­lus­ta­jia neljässä uudessa yksikössä. Kyse on merivoimien joukko-osas­to­jen uudelleen järjestelyistä.

    Vastaa

51. Olenko ymmärtänyt väärin, vai omis­taako Suomen val­tio Santahaminan?

    Jos näin on, niin val­tio­han voisi pyytää alueesta markki­nahin­tana esim. 10 000 000 000 euroa kaupungilta, niin johan lop­puu hai­hat­telu lähiörakentamisesta.

    Vastaa

    1. san­ta­ham­i­nan markki­na-arvo on noin puoli mil­jar­dia. Tosin puo­lus­tusvoimat mak­saa vuokraa noin kymme­ne­sosas­ta tästä arvos­ta. Eräs korkea-arvoinen upseeri sanoi min­ulle, että jos armei­ja saisi tuon rahan itselleen, lähti­sivät mielel­lään, mut­ta eivät saa.

       Vastaa

52. Vep­säläi­nen:

    Kru­unuvuoren­ran­nan joukkoli­iken­ney­hteys ratikalla on jol­lakin taval­la perusteltavis­sa, jos ei varaudu­ta San­ta­ham­i­nan asut­tamiseen, kuten yleiskaa­van perushen­ki on.

    Kuten siel­lä mate­ri­aaleis­sa lukee ja yllä on selostet­tu, siihen on varaudut­tu, ja ratikkaratkaisu ei mil­lään taval­la pois­sul­je mah­dol­lista tun­neli­ju­naa. Sen kallein osa eli se sil­ta on tun­neli­ju­nan kannal­ta välttämätön.

    Keskus­tas­sa ratkaisu aiheut­taa hidas­tu­mista raiti­oli­iken­teelle, kun ydinkeskus­tan rata- ja pysäkkiverkko on väl­i­tyskyvyltään rajallinen.

    Oliko se peräti 40 sekunt­tia per ratik­ka? Enem­män saisi pois ihan jo vai­h­teet kor­jaa­mal­la. Ratikkali­iken­teen ongelmi­in on ole­mas­sa ratkaisut jot­ka on doku­men­toitu aivan riit­täväl­lä tasol­la, äärim­mäisin on se että tehdään tunneleita.

    Ajatuk­se­na että tehdään nyt tun­neli­ju­na kos­ka ehkä joskus sit­ten pin­taradal­ta lop­puu kap­a­siteet­ti JA San­ta­ham­i­na raken­netaan JA sinne raken­netaan niin paljon että pin­tara­ta ei riitä on kohteliaasti san­ot­tuna epäre­al­isti­nen. Tuo ei ole taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista ja suun­nit­telu­pe­ri­aat­teena johtaa Munkkivuoren metroasemi­in. Tun­nelei­ta tehdään sit­ten jos ja kun on tarvis.

    Vastaa

53. Ode ilmeis­es­ti ei väl­itä luon­toar­voista tuon taivaal­lis­takaan, kun ei niiden suo­jelu­un San­ta­ham­i­nas­sa ota mitään kan­taa. Min­ulle henk.koht. on aivan sama mis­sä varus­miehet luu­raa­vat, mut­ta noin arvokas­ta luon­toa en soisi kenenkään poli­itikon uhraa­van rakentamiselle.

    Kuten Ville V tote­si, on läh­es yhden­tekevää, vaik­ka San­ta­ham­i­naan kaavoituk­sel­la rajat­taisi­in jotain säästet­täviä rippeitä, jos samalle plän­tille ahde­taan yhden Sipoon ver­ran asukkai­ta. Näi­den LISÄKSI tulisi vielä tuhan­sia ihmisiä ulkoile­maan muual­ta. Mikäli aluet­ta ei raken­net­taisi täy­teen, virk­istyskäytön paineet jäi­sivät vielä siedettäviksi.

    Nagoy­an sopimuk­sen tavoit­teet eivät toteudu sil­lä, että etsitään kus­takin kun­nas­ta luon­toar­voil­taan arvokkain alue ja tuho­taan se. Kaupunki­rak­en­tamisen tiivistämi­nen on hyvä asia luon­non­va­ro­jen käytön kannal­ta, mut­ta hie­man voisi käyt­tää järkeä minne sitä tiivistetään.

    Vastaa

54. Kir­joi­tat Osmo siitä, että San­ta­ham­i­nan puo­lus­tuk­selli­nen merk­i­tys on silkkaa mielikuvitusta.

    Siinä on kak­si eri asi­aa jot­ka pitää ottaa huomioon.

    1.) Sijain­ti, tämä on tot­ta, että mitään sodana­jan­joukko­ja ei kys. saarel­la tul­taisi­in KOSKAAN kokoamaan.

    2.) San­ta­ham­i­nan tar­joa­ma varus­miesk­oulu­tus. Ei San­ta­ham­i­nan ryk­men­tis­sä palvele­via varus­miehiä syyt­tä san­o­ta KAUPUNKIjääkäreiksi.
    Minne muualle voisi perus­taa varuskun­nan, joka voisi hoitaa kaupunki­tais­telu-koulu­tuk­sen varus­miehille. Tämän koulu­tuk­sen olisi myös mil­tein pakko tapah­tua Helsingis­sä, jot­ta soti­laspoli­isit saa­vat asian­mukaista koulu­tus­ta pri­or­i­teet­tiko­htei­den suo­jaamis­es­ta pääkaupungis­sa ja lähiseudulla.

    Onko vas­taus täm­möiseen asi­aan se, että voivathan varus­miehet tul­la joka viikko isol­la auto­letkalla Helsinki­in toiselta paikkakunnal­ta har­joit­tele­maan täm­möistä? No, kyl­lähän he voivat, mut­ta kus­tan­nuk­set var­masti kasvavat.

    Sit­ten, onko tämä saaren saami­nen asuinkäyt­töön edes tarpeel­lista? Tun­netusti Helsingis­sä on huu­ta­va pula _huokeista_ asun­noista. En pysty­isi var­maan edes sieniä syömäl­lä usko­maan, että San­ta­ham­i­nan mah­dol­liset asuin­talot vas­taisi­vat yhtään mitenkään tähän tarpeeseen.

    Vastaa

55. Osmo:

    Aiem­min ajatelti­in, että olkoon rantapyssy siel­lä, mut­ta nyt liikutelta­vat mer­i­maalio­hjuk­set ovat kor­van­neet senkin.

    Ran­nikko­tyk­istöl­lä ei ole koskaan ollut kovin merkit­tävää toim­intaa San­ta­ham­i­nas­sa. Siel­lä oli jonkin aikaa ryk­mentin esikun­ta ja Ran­nikko­tyk­istök­oulu (ran­nikko­tyk­istön RUK), mut­ta varus­miesk­oulu­tus keskit­tyi pääosin muualle (Isosaari, Upin­nie­mi, Mäk­ilu­o­to). San­ta­ham­i­nas­sa oli yksi neljän 152 mm tykin pat­teri, mut­ta sen merk­i­tys ran­nikko­tyk­istön kokon­aisu­u­den kannal­ta oli hyvin rajalli­nen. Tärkeät lin­nakkeet ja tyk­it sijait­si­vat ulom­mil­la saarilla.

    Vastaa

    1. Moot­toroidut mer­i­tor­jun­tao­hjus­pat­ter­it? Ilma­tor­jun­tao­hjusten ja ilma­tor­jun­tatykkien tuliase­mat? Tulen­jo­htoase­mat? Merivoimien sekä ran­nikko­joukko­jen tukeu­tu­mis­sa­ta­mat? Tais­telu­jao­tus aluei­den ja joukko­jen käyttö?

       Vastaa

56. Joku jo kiin­nit­ti huomio­ta San­ta­ham­i­nan huo­mat­tavi­in luon­nonar­voihin. Selasin viestiketjun läpi, ja en löytänyt Osmon kom­men­toivan asi­aa mil­lään lail­la. Biotoop­pi­han on alueen erikois­lu­on­teesta ain­ut­laa­tu­inen pääkaupunkiseudul­la, sin­nehän aika ajoin jär­jestetään lin­tuy­hdis­tyk­senkin retk­iä kun lupa saadaan. Voisitko Osmo kon­m­men­toi­da, olethan Koi­jär­ven veteraaneja.

    Vastaa

57. Onko Helsin­ki ain­oa kaupun­ki Suomes­sa mitä pitää puo­lus­taa? Miten ihmeessä Espoo, Van­taa, Turku jne jätetään ihan ilman puo­lus­tus­ta, kun ker­ran Helsin­gin puo­lus­tus vaatii nimeno­maan paikan pääl­lä tapah­tu­vaa koulu­tus­ta, ja nämä varus­miehet sit­ten vielä kor­vamerk­itään Helsin­gin puo­lus­ta­jik­si eikä heitä saa hajasi­joit­taa muualle. Jar­mo Niemiselle ehdot­taisin Upin­niemeä ja Hämeen­lin­naa kor­vaaviksi paikoik­si, Hlin­nas­ta pääsee moot­tori­ti­etä tun­nis­sa ja junal­la samoin tun­nis­sa ihan Helsin­gin keskus­taan. Upin­niemestä ajaa samoin vaik­ka uiskoil­la reilus­sa tun­nis­sa kauppatorille.

    Vastaa

58. San­ta­ham­i­na­han tosi­aan on joukko­jen­muo­dos­tuk­sen kannal­ta varsin epäedullises­sa paikas­sa, eli PV var­masti veisi tornil­o­gon­sa mielel­lään muualle. Ain­oa ongelma­han on, kuten tääl­lä on jo mon­een ker­taan todet­tu, että vas­taa­va alue tarvit­taisi­in kor­vaa­maan San­ti­can infra jostakin kohtu­ullisen läheltä. 

    Tämän lisäk­si tietenkin tarvit­taisi­in rahat sen uuden tukiko­hdan perus­tamiseen. Saarel­la on täl­lä het­kel­lä kuusi kasarmia, viisi esikun­taa, muoni­tuskeskus, mate­ri­aa­likeskus, kak­si ajoneu­vo­varikkoa, varus­mi­esten urheilu­ti­lat sekä MPKK:n koko kam­pusalue asuin‑, luento‑, ja har­joi­tustiloi­neen. Tämän lisäk­si uudelta alueelta tulisi löy­tyä viisi ampumarataa sekä kuusi tais­telu­am­pumarataa varoaluei­neen. Näi­den lisäk­si asu­tuskeskus­tais­teluhar­joi­tus­ra­dat ja ester­a­dat — raken­net­tavaa siis riittäisi. 

    Vaik­ka joukko-osas­to hajoitet­taisi­in ja sen toimin­not siir­ret­täisi­in toisille varuskun­ta-alueille, pitäisi infraan silti investoi­da miljoo­nia — San­ti­cas­sa on paljon sel­l­aista mitä muual­ta maas­ta ei löydy.

    Vastaa

59. Näköjään vaalit on taas tulos­sa kun pitää kaivaa kesto­su­osik­ki naftaliinista.

    On todel­la help­poa esit­tää San­ta­ham­i­nan käyt­tö­tarkoituk­sen muut­tamista asuinkäyt­töön ja jopa virk­istyskäyt­töön kun ei tarvitse esit­tää kor­vaavia paikko­ja nyt saarel­la ole­valle Kaartin Jääkäriryk­men­tille sekä Maan­puo­lus­tus Korkeak­oul­ulle. Olisikin hienoa jos aloit­teen allekir­joit­ta­jat pohti­si­vat julkises­ti miten ko laitok­sen ja joukko-osas­ton siirtämi­nen toteutetaan ja minne. 

    Keskustelus­sa olette koko ajan puhuneet alueesta jon­ka koko on 4 km² mut­ta ette ota kan­taa meri­alueelle jatku­vaan 115 km² alueeseen jol­la sijait­see ammunto­jen tarvit­se­mat vaara-alueet. Eipä tai­da edes Sipooon kor­ves­ta löy­tyä vas­taavaa kokoa ole­vaa yht­enäistä aluetta.

    Edelleen keskustelus­sa ei ole otet­tu lainkaan kan­taa autoli­iken­teeseen, joka oletett­tavasti joudut­taisi­in tuo­maan Laa­jasa­lon läpi Sandik­seen. Kyl­lä Laa­jasa­los­sa tapute­taan käsiä kun lin­jataan maas­toon uusi nelikaistainen moot­tori­tie niiden 20 000 asukkaan käyt­töön. On lapsel­lista luul­la että yksi­ty­isautoilu lop­puu Suomes­ta vaik­ka kuin­ka kehitetään julk­ista liiken­net­tä. Jo pelkästään tavar­ali­ikenne rak­en­tamisen aikana tulee vaa­ti­maan hur­jia jär­jeste­ly­itä liiken­teessä. Miten käy Sandik­sen kään­tösil­lan? Kor­vataanko se kiin­teäl­lä sil­lal­la ja laite­taanko puh­je­hti­jat kiertämään saari kelil­lä kuin kelil­lä? vas­tauk­sia kaivaten.

    Vastaa

60. Jos tarkastel­laan vaan liikku­mista, miten tiey­hteys San­tik­seen olisi tarkoi­tus ratkaista 20.000 asukkaalle? Vaik­ka tulisi metro tai raiti­otie, niin ei se poista sitä tosi­asi­aa että ihmisil­lä on silti auto­ja. San­tik­ses­ta tulee kallis asuinalue, niin kallis, että asukkaat tule­vat kuu­lumaan ylimpi­in tulolu­okki­in. Ylim­mil­lä tulolu­okil­la on paljon auto­ja. He voivat men­nä metrol­la lef­faan, mut­ta kun täy­tyy lähteä tapaa­maan mum­moa Mäntsälään tai men­nä viikon­lopuk­si mökille, men­nään autol­la. Samoin näil­lä ihmisil­lä on paljon varakkai­ta ystäviä jot­ka omis­ta­vat autot. He halu­a­vat tul­la kylään San­tik­seen autol­la. San­tik­seen ei tietenkään tule mitään rautakaup­po­ja, kodinelek­tron­i­ikkali­ikkeitä tai huonekalukaup­po­ja. Sel­l­aisi­in aje­taan autol­la, kos­ka ei met­rossa kan­neta tele­vi­sio­ta tai edes uut­ta pölyn­imuria, sohvas­ta puhu­mat­takaan. Nähdäk­seni on ihan selvää, että hyvästä joukkoli­iken­teestä huoli­mat­ta autoli­ikenne saarelle moninker­tais­tu­isi. Muu on utopi­aa. Kysymyk­seni kuu­luukin, miten tiey­hteys raken­netaan? Täl­lä het­kel­lä San­tik­seen meneee vain kapea kylän­rait­ti, jon­ka päässä on vieläpä kään­tösil­ta. Onko tietä edes mah­dol­lista lev­en­tää, kun molem­min puolin tietä on asutusta?

    Vastaa

61. Teemu K, uudet asun­not ovat käytän­nössä aina kalli­impia kuin asun­not keskimäärin. Asun­to­jen hin­ta lasku­un lopet­ta­mal­la rakentaminen? 🙂

    Asun­to­jen keski­hin­to­jen kehit­tymisen kannal­ta sil­lä minkä hin­taisia uudet asun­not ovat ei ole juuri mitään väliä, uud­is­tuotan­to on pieni osa asun­tokaupoista. Raken­nat­tavien asun­to­jen määräl­lä sen sijaan on keskeinen merkitys.

    Vastaa

62. Sota-ajan tarvet­ta San­tik­sel­la ei ole ja upsee­rien koulut­ta­mi­nen her­rasväek­si voisi kai jatkua van­hois­sa tilois­sa kaupunki­rak­en­teen sisäl­lä tietyin varauksin eli aitaa ympärille ja ver­hot kiin­ni kun tulee tarvis. Rymyämi­nen sit­ten varuskun­nis­sa muual­la maas­sa, kuten täl­läkin het­kel­lä. Yliopis­ton ja MPKK:n yhteis­toim­inta saat­taa olla tuot­tavaakin toim­intaa. PV:n tulee toki saa­da miet­tiä nämä enem­mänkin kuin kaupunginvaltuutettujen.

    Kadet­tik­oulun toimin­nan mah­dolli­nen siir­to lie­nee kuitenkin poli­it­tis­es­tikin isom­pi ongel­ma kuin varus­mi­esten. Onko­han tästä edes puhut­tu val­tu­utet­tu­jen kesken? Mihin Uudel­la­maal­la saisi sit­ten siir­ret­tyä ampu­ra­dat niitä tarvit­seville ilman että melus­ta tulisi ongel­ma? Reserviläis­ten ja har­ras­ta­jien vas­tus­tus­ta vähen­täisi jos uusi paik­ka kat­sot­taisi­in samal­la kun suun­nitel­laan uut­ta toim­intaa nyky­isille paikoille. Vihrei­den paha tapa on ollut yrit­tää kieltää jotain tar­joa­mat­ta heti kiel­letyn kor­vaavaa vaihtoehtoa.

    Helsin­ki ei tosi­aan tarvitse varuskun­taa rahal­lis­es­ti, mut­ta uhat­tuna ole­va Keu­ru­un varuskun­ta mak­saa muis­taak­seni 8 miljoon­aa pelkästään palkkoina alueelle. Tuo pois ja alueen talous dip­paa syvälle. Seu­raavak­si val­tio joutuu lapi­oimaan rahaa ja toivo­maan että joku kek­sisi jotain tuot­tavaa toim­intaa alueel­la. Kylmä fak­ta on, että alue­poli­ti­ikkaa voisi nyt soveltaa ja lopet­taa San­tis ja säästää maaseu­tu­paikkakun­tia. Helsinkiläis­nuo­rille tekee vain hyvää käyn­ti vähän kauem­pana kotoa. Siis jos isän­maan jatkos­sa kut­suu poiki­aan ja tyttöjään…

    San­ta­ham­i­nan luon­toar­vot ovat kiis­tat­tomat, mut­ta eikai tässä kukaan ole asfal­toimas­sa koko aluet­ta ja rak­en­ta­mas­sa betoni­valle­ja kiertämään rantaa? Luon­non­ti­las­sa­han tuo alue ei ole varus­mi­esten möyryämisen jäljiltä ja joskus muinoin on osat­tu sovit­taa raken­nuk­set ja luon­to yhteen. Metro tai ratik­ka ja rohkea päätös autot­tomas­ta kaupungi­nosas­ta, jon­ka tiestö raken­netaankin kevyelle liiken­teelle muis­taen pelastusajoneuvot. 

    Veisi myös vähem­män tilaa ja pakot­taisi ihmiset takaisin jaloilleen. Nykyi­nen hul­lu­tus, jos­sa ihmi­nen laskeu­tuu hissil­lä autoon­sa parkki­hal­lis­sa ja viet­tää lop­pupäivän­sä istuen ensin autossa ja sit­ten toimis­tossaan kunnes tekee saman toisin päin saisi vai­h­toe­htoisen tavan kaavoituksessa. 

    20 000 kuu­lostaa tosin suurelta, mut­ta parem­pi 20 000 alue suo­raan jatka­maan kaupunki­raken­net­ta kuin Uuden­maan met­siä nurin jos­sain muual­la. Väestöen­nustei­ta on joudut­tu viimeaikoina tarkas­ta­maan tuhan­sil­la ylöspäin, joten on hyvä jos kaupun­gin kas­vamisen suun­tia pohdi­taan jo nyt ja annetaan aikaa varautua myös puolustusvoimille.

    Vastaa

63. Lähen­pää keskus­taa löy­tyy täysin asuma­ton­ta aluet­ta sadoik­si vuosik­si rakennettavaksi.
    Keskus­ta on kah­den meren lah­den välis­sä joka on logis­te­ses­ti huono jut­tu. Maail­mal­la ongel­ma olisi jo kor­jat­tu kui­v­at­ta­mal­la ne. Laa­jalahti olis help­po kui­v­a­ta kos­ka se on jo läh­es padot­tu, eikä siihen laske suuria jokia.
    Toinen vai­h­to ehto olisi rak­en­taa ydin­voimala pitämään lah­den sulana lauhdevedel­lä ja rak­en­taa pohjolan venetsia.

    Vastaa

64. Johtuen San­ta­ham­i­nan luon­to- ja kult­tuuri­ar­vo­jen siron­nas­ta ja luon­teesta sekä niiden sidok­sista toisi­in­sa, niin joko niitä arvo­ja on jatkos­sakin tai sit­ten tehdään päätös niiden tuhoamis­es­ta. Jaakko Kull­ber­gin kir­joi­tus Santahamina.fi ‑sivuil­la http://www.santahamina.fi/?p=1647 ker­too asian.

    Vastaa

65. Ode ker­rop­pa nyt vielä, että jos se kaupunki­rak­en­teen tiivistämi­nen on hieno tavoite, niin mik­sei Viikin pel­to­ja raken­neta ensin täy­teen kerrostaloja?

    Vastaa

66. Mikä on Helsin­gin net­to San­ta­ham­i­nas­ta, jos armei­ja saadaan häädettyä?

    Vastaa

67. Helsin­gin voimavarat ovat rajal­liset. Jätkäsaaren ja Kalasa­ta­man sekä Län­si-Pasi­lan tulisi kulkea uusien alue­pro­jek­tien kär­jessä. Muille ei jää ainakaan kymme­neen vuo­teen mainit­tavasti resursse­ja. Öster­sun­domi­in on var­masti tulos­sa asun­to­ja jo lähivu­osi­na, kos­ka ne voidaan tehdä kohtu­ullisen pienin infrainvestoinnein.

    Olisi ollut järkevää pitää Kru­unuvuoren­ran­ta jem­mas­sa niin kauan kuin val­tio kyp­syy San­ta­ham­i­nan luovu­tuk­seen. Sil­loin liiken­ney­htey­det saadaan edullisem­min, kun niiden investoin­ti­ra­hat voidaan tontinluovutusvaiheessa
    kerätä lyhyel­lä aikataul­ul­la eikä tarvi­ta hukkain­vestoin­te­ja välivaiheissa.

    Vastaa

68. tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti 30.9.2011 kel­lo 16:36

    Teemu K, uudet asun­not ovat käytän­nössä aina kalli­impia kuin asun­not keskimäärin. Asun­to­jen hin­ta lasku­un lopet­ta­mal­la rakentaminen? 🙂

    Asun­to­jen keski­hin­to­jen kehit­tymisen kannal­ta sil­lä minkä hin­taisia uudet asun­not ovat ei ole juuri mitään väliä, uud­is­tuotan­to on pieni osa asun­tokaupoista. Raken­nat­tavien asun­to­jen määräl­lä sen sijaan on keskeinen merkitys.
    —

    Keskeisin merk­i­tys asun­to­jen hin­nas­sa on niiden sijain­ti. Vai mil­lä selität sen, että itä-Helsingis­sä olev­as­ta vuokrakak­siostani mak­san puo­let vähem­män, kuin keskus­tas­sa sijait­sev­as­ta puo­let pienem­mästä yksiöstä.
    San­ta­ham­i­naan raken­net­ta­vat talot tuli­si­vat ole­maan hyvin, hyvin kalli­ita. Mik­si? Ranta­tont­te­ja, ain­ut­laa­tu­inen virk­istysalue (jon­ka ain­ut­laa­tuiset biotoo­p­it tuli­si­vat tuhou­tu­maan) jne.
    Onhan Osmo itsekin eräässä San­ta­ham­i­naa käsit­televässä kir­joituk­ses­sa main­in­nut, kuin­ka halu­aisi asua Santahaminassa.
    Her­ra Soin­in­vaara ei kuu­lu keskilu­okkaan, vaan on sen yläpuolel­la. Jol­las myös on täyn­nä varakkai­ta ihmisiä.
    Ei tarvitse mitään tajun­taa laa­jen­tavia ainei­ta käyt­tää, kun voi nähdä kuin­ka San­ta­ham­i­nan alueen arvo kohoaa pilviin.

    Huvit­tavaa on tietenkin jo kat­soa, kuin­ka paljon Laa­jasa­los­sa itsessään olisi tilaa rak­en­taa taloja.
    —

    antti kir­joit­ti 30.9.2011 kel­lo 14:46

    Onko Helsin­ki ain­oa kaupun­ki Suomes­sa mitä pitää puo­lus­taa? Miten ihmeessä Espoo, Van­taa, Turku jne jätetään ihan ilman puolustusta
    —

    Olisikos tässä nyt het­ki miet­tiä, mitä kaikkea pääkaupun­ki pitää sisäl­lään? Tietenkin muitakin kaupunke­ja tulee puo­lus­taa, mut­ta ennenkaikkea pääkaupunkia.
    Toden­näköis­es­ti Jar­mo Niem­i­nen osaisi antaa kat­ta­van selon­teon tästäkin asiasta.

    Vastaa

69. •Soin­in­vaara kump­panei­neen on jostain syys­tä vah­vasti fik­soitunut San­ta­ham­i­nan tuhoamiseen. Sen luon­to ja his­to­ri­al­liset arvokkaat raken­nuk­set ja raken­nel­mat on hänen mielestään hävitet­tävä. Hän ilmeis­es­ti myös ajat­telee, että nykyaikana voi pääkaupun­gin puo­lus­tuk­senkin vaarati­lanteessa hoitaa etänä esim. Rova­järveltä. Nyt oikeasti kan­nat­taa lopet­taa tuo San­ta­ham­i­na- pelleily ja keskit­tyä niin eduskun­nas­sa kuin kaupung­in­val­tu­us­tossa oikeisi­in asioi­hin, esim. hoitaa syr­jäy­tynei­den nuorten asi­at kohdalleen tai pohtia, miten ja mil­lä rahal­la jär­jestetään tur­valli­nen ja mielekäs van­hu­us Helsingis­sä 20. neliön yksiössä hissit­tömän talon neljän­nessä ker­rokses­sa asu­valle her­ralle tai rou­valle, joka ei vuosi­in ole päässyt asun­nos­taan ulos. Kan­nat­taisi käyt­tää tuo uho ja ener­gia ihan oikei­den töi­den tekemiseen!

    Vastaa

70. Jos varuskun­ta poistuu/poistetaan San­ta­ham­i­nas­ta, niin saares­ta tulee museosaari ja ulkoilu­alue. Ei asuinaluetta.

    San­ta­ham­i­nas­ta voisi tul­la Seurasaaren veroinen, hieno museosaari. Asuinaluet­ta siitä ei koskaan voi tul­la, kos­ka saari on täyn­nä his­to­ri­al­lisia raken­nuk­sia ja puo­lus­tus­raken­nelmien jäännöksiä.

    Ter­ve­tu­loa museosaari Santahamina!

    Vastaa

71. En ole täysin vaku­ut­tunut siitä, että Helsin­gin seudulle pitäisi siirtää 400 000 uut­ta asukas­ta. Mut­ta jos ote­taan tämä lähtöko­hdak­si, ja olete­taan vihrei­den poli­ti­ikak­si halu käyt­tää joukkoli­iken­net­tä tehokkaasti, niin eikö tuo väkimäärä kan­nat­taisi sijoit­taa ole­mas­saole­vien joukkoli­iken­teen runk­olin­jo­jen var­teen. Täl­laisia ovat rautati­et, ehkä suju­vim­mat tietkin, kuten län­siväylä, ja metrokin, jos sitä piden­netään. Tilaa luulisi löy­tyvän ympäryskun­nista hyvin.

    Näi­den tavoit­tei­den täyt­tämisek­si kyseeseen tuli­si­vat ehkä suuret asu­tuskeskit­tymät joukkoli­iken­neväylien asemien välit­tömässä läheisyy­dessä. Pil­ven­pi­irtäjiä tai ainakin ker­rostalo­ja siis. Tuo olisi paljon tehokaam­paa liiken­teen kannal­ta kuin vaikka­pa puu­tarhakaupungi­nosien tiivistämi­nen ja nyky­is­ten asuinaluei­den väli­in jäävien viher- ja virk­istysaluei­den täyttäminen.

    San­ta­ham­i­na samoin kuin Helsin­gin keskus­ta sijait­se­vat mereen pistävil­lä niemil­lä. Liiken­teen tehostamisek­si olisi järkevää siirtää kaupunkialueen pain­opis­tet­tä sisä­maa­han päin. Siel­lä liiken­teen voi jär­jestää tehokaam­min, 360 astet­ta joka suuntaan.

    Myös luon­toar­vo­jen vuok­si San­ta­ham­i­na on huono suun­ta laa­jen­nuk­sille. Muual­la on kyl­lä tilaa, vähem­män haitalli­sis­sa paikois­sa. Eikä amee­ba­mainen kaiken käytet­tävis­sä ole­van tilan täyt­tämi­nen ole hyväk­si Helsingille. Jotain henkireikää kan­nat­taisi säästää. Ei Helsin­gin pääkaupun­ki- ja muu sta­tus siitä kär­si, että sen kaupunki­rak­en­teeseen jätetään jotain muu­takin kuin asuinko­rt­telei­ta ja kaup­pakeskuk­sia, vaan päin­vas­toin kasvaa.

    Vastaa

    1. Juho Laatu,
       Henkirei­jäk­si San­ta­ham­i­na on helsinkiläisille vähän teho­ton. Por­tilla on aseis­tet­tu var­ti­ja takaa­mas­sa, etteivät helsinkiläiset tule sinne hengittämään.

       Vastaa

72. Usko­ma­ton­ta tek­stiä vihreältä. Tuhot­takoon kaik­ki luon­toar­vot San­ta­ham­i­nas­ta saadak­semme asun­to­ja koht’ rikkaille. Ikinä en ole tavan­nut näin paljon egol­o­gisu­ut­ta vas­tus­tavaa vihreätä!! Ilmeis­es­ti armei­jan vas­tus­t­a­mi­nen ajaa mielestäsi jopa ekol­o­gisu­u­den edelle! Tuhot­takoon luon­to, kun­han vaan armei­ja ei pääse siitä huol­ta pitämään! Tiedän, että sin­ut on mon­ta ker­taa kut­sut­tu tutus­tu­maan San­ta­ham­i­nan luon­to- ja kulttuuriaarteisiin
    , mut­ta eipä ole kiin­nos­tanut. Et ole ottanut kut­sua vas­taan… Mitä jos joskus pahin tapah­tu­isi ja soti­laalli­nen kri­isi iskisi: kenen selän takan itkisit?

    Vastaa

73. Vep­säläi­nen, olen ihan samaa mieltä siitä että pri­or­i­teet­ti on Jätkäsaari ja Kalasa­ta­ma, mut­ta kun se Kru­unuvuori on kan­nat­ta­va niin voi senkin tehdä.

    Sen sijaan Öster­sun­domin liiken­nein­frassa puhutaan ainakin 700 miljoo­nan met­ros­ta ja tiein­fra hel­posti saman ver­ran. Kru­unuvuoren ratik­ka on sen jotain 200 miljoon­aa ja rapi­at, riip­puu mitä tarkalleen tehdään, jos tehdään tun­neli­ju­na San­ta­ham­i­naan käytän­nössä sama investoin­ti (sil­ta) tarvi­taan kuitenkin. Se tietun­neli hert­toniemeen myös luul­tavasti todel­lisu­udessa jotain 200 miljoon­aan luokkaa, mut­ta se ei ole välttämätön. 

    Perustelu­na että tehdään mielu­um­min ensin Kaukoitä kos­ka ei ole rahaa kuu­lostaa täten pilkkuvirheeltä.

    Vastaa

74. San­tik­sen puo­lus­ta­jien peruste­lut kun muut­tuvat joka ker­ta niin enem­män ja enem­män alka­vat tun­tua ihan nor­maalil­ta nim­by­i­lyltä kuin miltään todel­lisil­ta maan­puo­lus­tus­tarpeil­ta. Yhtä lail­la jonkun Pari­isin, Berli­inin tai Tokion puo­lus­tus alkoi jostain tuhan­nen tai tuhan­sien kilo­me­trien päästä mut­ta yhtä kaik­ki nuokin pääkaupun­git miehitettiin.

    Vastaa

75. “Juho Laatu,
    Henkirei­jäk­si San­ta­ham­i­na on helsinkiläisille vähän teho­ton. Por­tilla on aseis­tet­tu var­ti­ja takaa­mas­sa, etteivät helsinkiläiset tule sinne hengittämään.”

    Ei kaikkia henkireik­iä tarvitse tal­la­ta. Ehkä voisi ajatel­la myös, että San­ta­ham­i­na on henkireikä nimeno­maan luon­nolle ja sen eläville. Töölön­lahtikin on henkireikä (ihmisille), vaik­ka siel­lä ei kovin moni uikaan, tai soutele.

    On valitet­tavaa, että pääsyä San­ta­ham­i­naan joudu­taan rajoit­ta­maan. Soti­las­tarpei­den lisäk­si myös luon­toar­vo­jen säi­lymi­nen taitaa vaa­tia tätä. Alueen vapaut­ta­mi­nen liikku­mis­ra­joituk­sista kaiketi tuhoaisi suuren osan saaren luontoarvoista.

    Mut­ta kon­trol­loitu retkeily toimii ilmeisen hyvin. Kaupunki­laiset pää­sevät kyl­lä naut­ti­maan alueesta läheltä ja henkilöko­htais­es­tikin. Alue vai tajo­ta elämyk­siä, vaikkakaan ei vapaasti 24/7.

    Ehkä kon­trol­loitu retkeily aidos­sa kaupunkiym­päristöstä poikkeavas­sa ympäristössä tuot­taa jopa vahvem­pia luon­toelämyk­siä kuin vapaa liikku­mi­nen vähen­tynei­den luon­toar­vo­jen saa­res­sa. Tiheä asu­tus ja arka luon­toko­hde eivät valitet­tavasti aina sovi yhteen.

    Vastaa

76. TeemuK: Olet oike­as­sa siinä, että San­ta­ham­i­nas­ta luul­tavasti tulisi suh­teel­lisen kallis asuinalue. Ei Helsin­gin keskus­tan luokkaa, mut­ta ei myöskään yhtä hal­pa kuin Kontulasta. 

    Uno­h­dat kuitenkin sen, että ne 20000 asukas­ta San­ta­ham­i­naan tule­vat jostakin. Luul­tavim­min suurelta osin ole­mas­saole­vista asun­noista pääkaupunkiseudul­la. Muut­taes­saan San­ta­ham­i­nan uudelle asuinalueelle, he vapaut­ta­vat suuren joukon asun­to­ja muiden asukkaiden käyt­töön. Tämä las­kee suh­teel­lis­es­ti hin­to­ja näil­lä alueil­la ja niil­lä alueil­la, jos­ta ihmiset muut­ta­vat näi­hin asuntoihin. 

    Jokainen uusi asun­to aiheut­taa mon­en asun­non­va­i­h­don ketjun ja näin vaikut­taa koko seudun hintatasoon. 

    Tar­jon­nan kas­vat­ta­mi­nen las­kee hintatasoa.

    Vastaa

77. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 1.10.2011 kel­lo 9:05

    Juho Laatu,
    Henkirei­jäk­si San­ta­ham­i­na on helsinkiläisille vähän teho­ton. Por­tilla on aseis­tet­tu var­ti­ja takaa­mas­sa, etteivät helsinkiläiset tule sinne hengittämään.
    —

    Onhan tuol­la Vuosaari ja Uutela ole­mas­sa. Kuin­ka moni kaupunki­lainen käy siel­lä virkistymässä?

    antti kir­joit­ti 1.10.2011 kel­lo 8:44

    Yhtä lail­la jonkun Pari­isin, Berli­inin tai Tokion puo­lus­tus alkoi jostain tuhan­nen tai tuhan­sien kilo­me­trien päästä mut­ta yhtä kaik­ki nuokin pääkaupun­git miehitettiin.
    —

    Joko sinä nyt tahalleen jätät asioi­ta ymmärtämät­tä, tai muuten vain leik­it hölmöä.
    Tietenkin oikea puo­lus­t­a­mi­nen alkaa jo mah­dol­lisim­man läheltä rajaa.
    Mut­ta San­ta­ham­i­nan tehtävä on ollut KOULUTTAA soti­lai­ta toim­i­maan kaupunki-oloissa.
    Ja se syy mik­si Berli­i­ni ja Pari­isi toisen maail­man­so­dan aikana miehitet­ti­in joh­tu­i­v­at ihan muista syistä kuin lähim­mästä rauhana­jan varuskun­nan sijainnista.

    Vastaa

78. Sem­moinen pieni huo­mau­tus että asum­isväljyys on kas­vanut neliön tai puoli vuodessa per asukas, kasvu tosin vähän tait­tunut, mut­ta Helsingis­sä asu­taan vieläkin ver­rat­taen ahtaasti eli tuskin se ihan täysin hiipuu. Puoli neliötä vuodessa lisää per asukasa on 300 000 neliötä, eli 4 000 asun­toa pelkästään Helsingis­sä. Nykyi­nen asun­to­tuotan­to­tahti noin laskin riit­täisi siis pitämään väk­ilu­vun nykyisel­lään, ei väk­ilu­vun kasvuun.

    Vastaa

79. Luon­non­ti­las­sa­han tuo alue ei ole varus­mi­esten möyryämisen jäljiltä ja joskus muinoin on osat­tu sovit­taa raken­nuk­set ja luon­to yhteen.

    San­ta­ham­i­nan, kuten mon­en muunkin varuskun­ta-alueen, luon­toar­vot liit­tyvät siihen, että näis­sä on varsin ain­ut­laa­tu­inen maankäyt­tö. On aluei­ta, joil­la ei liiku koskaan ketään (esim. varoalueet). Näis­sä kas­vaa mm. meren­ran­tale­hto­ja, joiden veroisia on har­vas­sa. Toisaal­ta jatku­vasti tal­lat­tavil­la kankail­la kas­vaa sel­l­aisia kasve­ja, jot­ka men­estyvät juuri näis­sä oloissa. 

    Eli San­ta­ham­i­nan biotooppei­hin liit­tyy aivan olen­naise­na osana tuhat ympäri­in­sä ravaavaa varus­mi­estä. Sel­l­aista maas­ton kulu­tus­ta, jon­ka nämä saa­vat aikaan, ei oikeas­t­aan voi keinotekois­es­ti tuot­taa. Jos halu­aa kokon­aan kieltää maan­puo­lus­tuk­sen arvon, voisi ajatel­la, että tuhat varus­mi­estä on San­ta­ham­i­nas­sa hoita­mas­sa maise­moin­til­am­paiden virkaa. Tämä on oikein hyvä tapa käyt­tää puoli vuot­ta elämästään.

    Vastaa

80. Olen äänestänyt vihre­itä syys­tä että mon­imuo­toisu­us ja suo­jelukysymyk­set tulisi parem­min huomioon ote­tuk­si. San­ta­ham­i­nan kysymys on aina ollut min­ulle taval­laan kyn­nyskysymys joka ker­too siitä ymmär­retäänkö mon­imuo­toisu­us seikko­ja halu­taanko niitä ottaa huomioon. Voisitko Osmo perustel­la mik­si enää äänestäisin vihre­itä. Ilmeis­es­ti luon­non­suo­jeluhenkeä ei enää vihreistä löydy.

    Vastaa

81. Juho Laadulle
    Jo nyt ollaan vaikeuk­sis­sa lähi­ju­nali­iken­teen kap­a­siteetin kanssa eikä Pis­ara tähän hätään ole kovin tep­sivä lääke. Tarvi­taan uusia raideko­r­ri­doore­ja niin, että matkat kan­takaupunki­in pysyvät lyhy­inä koko esikaupunkivyöhykkeeltä.Silloin joukkoli­ikenne saa merkit­tävän osan henkilöli­iken­teestä hoidettavakseen.

    Helsin­gin uusim­man yleiskaa­van nerokkain avaus on tukea niemel­lä sijait­se­van hienon ydinkeskus­tan ase­maa avaa­mal­la uusi raideko­r­ri­doori Laa­jasa­lo — San­ta­ham­i­na, joka tar­joaa sen var­res­sa oleville lyhyet keskus­ta­matkat ja hienot merel­liset asuinalueet. Niin monis­sa kaupungeis­sa van­ha keskus­ta on päästet­ty rappeutumaan.

    Vahinko vain, että ei ole ollut malt­tia, vaan Kru­unuvuoren­ran­nas­ta tehti­in päätös ennen kuin San­ta­ham­i­na-asia on kyp­sä. Nyt sit­ten tulos saat­taa olla kehnonlainen.

    Pyy­lu­o­ma­lle
    Öster­sun­domin toteut­tamisek­si ei kah­teenkymme­neen vuo­teen ole tarvet­ta toteut­taa metron jat­keesta kuin kak­si asemaväliä.

    Vastaa

82. Poli­ti­ikas­sa usein san­o­taan yhtä ja tarkoite­taan toista. Saatan olla väärässäkin, mut­ta onko­han tässä todel­lise­na vaikut­ti­me­na vihreä tur­val­lisu­us­poli­it­ti­nen näke­mys, jos­sa — hie­man kär­jistäen — niin san­otut men­neisyy­den soti­laal­liset uhkaku­vat nähdään toiv­ot­ta­man van­hanaikaisi­na kylmän sodan höpö­tyksinä? Pidän Ode Soin­in­vaaraa lähtöko­htais­es­ti jär­jen miehenä, joten toivon että kyse on aidosti helsinkiläis­ten asian ajamis­es­ta eikä puo­lus­tusvoimien päähän potkimisesta.

    Tääl­lä käy­ty keskustelu ehkä korostaa jälleen ker­ran tarvet­ta PK-seudun kaavoituk­sen kokon­ais­su­un­nit­telu­un. En oikein ymmär­rä mitä helpo­tus­ta San­tik­sen puss­in­perän rak­en­t­a­mi­nen toisi isoon kokon­aisu­u­teen, jos­sa odote­taan 400 000 uut­ta ihmistä pk-seudulle. Varsinkin kun hin­tana on maan­puo­lus­tuk­sen elin­tärkeät edut ja Helsin­gin ranto­jen luon­toar­vot. Tarkastelukul­mak­si pitäisi ottaa Helsin­gin, Van­taan ja Espoon alueet eikä vaan osaop­ti­moi­da paikallis­ratkaisua Helsin­gin sisällä.

    Vastaa

83. On laa­jasti tun­nustet­tu fak­ta, että armei­ja suo­jelee ympäristöä parem­min kuin mikään muu alueen halti­ja. Armei­ja akti­ivi­nen rooli on tässä toki rajalli­nen, mut­ta käytän­nössä armei­ja vuokralaise­na on tosielämän Natura-hanke.

    Vastaa

84. Vep­säläi­nen, Itämetro edes Helsin­gin puolelle on noin 4km rataa kun se on yhtä mutkaa, eli san­o­taan nyt jotenkin real­is­tis­es­ti 300 milliä.

    Vahinko vain, että ei ole ollut malt­tia, vaan Kru­unuvuoren­ran­nas­ta tehti­in päätös ennen kuin San­ta­ham­i­na-asia on kyp­sä. Nyt sit­ten tulos saat­taa olla kehnonlainen.

    Niin mikä se hypo­teet­ti­nen vahinko nyt ihan tarkalleen ottaen on? Tuos­sa­han tehdään osa sitä halu­a­maasi raidelin­jaa valmiiksi.

    Vastaa

85. Lyhyt kom­ment­ti Antin 1.10.-11 lähet­tämään kirjoitukseen.
    Toiseen maail­man­so­taan joutunei­den euroop­palais­ten val­tioiden joukos­sa oli kolme val­tio­ta joiden pääkaupunkia ei miehitet­ty. Kaupun­git oli­vat Mosko­va, Helsin­ki ja Lontoo.

    Vastaa

86. On help­po alueel­lis­taa muiden työ­paikko­ja, kun ei itse tarvitse muut­taa Helsingistä pois. Koh­ta pääkaupunkiseudul­la ei mui­ta olekaan kuin palvelu­alan työ­paikko­ja. Se ei voi tehdä kaupungille hyvää. Lisäk­si alueel­lis­tamisvim­ma romut­taa puo­lus­tusvoimien halut­tavu­u­den työ­nan­ta­jana. Pahin tilanne on van­hem­mil­la työn­tek­i­jöil­lä jot­ka eivät voi enää koulut­tau­tua uudelleen. Olisi voin­ut kuvitel­la että vasem­mis­to­laiset oli­si­vat työn­tek­i­jöi­den puolella.

    Vastaa

87. Ode, aloit­teesasi san­o­taan, että pitää vält­tää virhein­vestoin­te­ja. Sep­po Vep­säläi­nen viit­tasi niihin myöskin. Voisitko ystäväl­lis­es­ti ker­toa, mikä tämä aloit­teen keskeinen argu­ment­ti, siis virhein­vestoin­ti on?

    Antero

    Vastaa

88. Vep­säläi­nen Seppo,

    Pis­ara tähtää siihen, että Helsin­gin keskus­taan saadaan lisää liiken­net­tä. Samoin lentoase­man sil­muk­ka on raken­net­tu niin päin, että sen kulkusu­un­nat osoit­ta­vat suo­raan Helsin­gin keskus­taan. Jos tähän raken­netaan vielä muu­tamia lisää, esimerkik­si Laa­jasa­lon ja San­ta­ham­i­nan suun­nas­ta, ollaan pian lähel­lä Alvar Aal­lon keskus­ta­su­un­nitelmia, jois­sa Helsin­gin keskus­tan tärkein tehtävä näyt­ti ole­van liiken­nesol­mu­na toimiminen.

    Mainitsin aiem­mas­sa kom­men­tis­sa myös mah­dol­lisu­u­den siirtää kaupunkialueen pain­opis­tet­tä sisä­maa­han päin. San­o­taan vaik­ka, että kehä kol­mosen tienoille muo­dos­tu­isi uusia keskuk­sia, jot­ka oli­si­vat suu­ru­uskuokaltaan Itäkeskus­ta suurem­pia. Täl­lainen malli saat­taisi imaista kivut­tomasti OS:n mainit­se­mat 400 000 uut­ta asukas­ta aiheut­ta­mat­ta liiken­nekatas­trofia Helsin­gin keskus­taan. Toiset 400 000 voisi sijoit­taa sit­ten vielä kehä kol­mosen ulkopuolelle.

    Pasi­la on jonkin­lainen yri­tys tähän suun­taan. Kai junia ja muitakin joukkoli­iken­nevä­lineitä pitäisi vai­h­taa jo Pasi­las­sa, saa­pumat­ta Helsin­gin keskus­taan. Ehkä voi sanoa, että han­ke on jäänyt vähän puuhasteluk­si. Liiken­nevir­rat pitäisi ohja­ta kokon­aan uudel­la taval­la. Asukkaiden mat­ka-aiko­ja ei las­ket­taisi Helsin­gin keskus­taan, vaan ensisi­jas­sa lähim­pään keskustaajamaan.

    Uudet kesku­s­tat voisi rak­en­taa joukkoli­iken­net­tä pain­ot­taen, vaikka­pa niin, että kehä kol­mosen tienoil­la kulk­isi uusi rata, joka yhdis­täisi uudet keskuk­set tehokkaasti (kehä kol­mos­ta nopeam­min) toisiinsa.

    Tämä oli vain yksi mah­dolli­nen malli. Sen point­ti oli siinä, että Helsin­gin keskus­tan voidaan kat­soa ole­van jo täy­teen raken­net­tu, ja uusi liikenne voisi ohjau­tua muuallekin. 400 000 uuden asukkaan ei tarvitse käy­dä eloku­vis­sa Helsin­gin keskus­tas­sa. Tuo määrä ihmisiä kan­nat­taa mielu­um­min hajaut­taa uusin keskus­taa­jami­in, kuin puskea kaik­ki 400 000 van­haan keskustaan.

    Van­haan arvokkaaseen keskus­taan ohjataan sille ihanteelli­nen määrä kävi­jöitä, ei kaikkia mah­dol­lisia. Van­ha keskus­ta voi peri­aat­teessa kär­siä siitä, että ihmiset vält­televät sitä. Mut­ta yhtä hyvin se voisi kär­siä siitä, että se tuke­htuu kaut­takulku- ja muuhun liikenteeseen.

    Vastaa

89. Onko oikeasti jokin pakot­ta­va tarve ylläpitää tuol­laista ‘kor­vaam­a­ton­ta ja erikoista’ biotoop­pia har­vaan asu­tun maan suurim­man taa­ja­man sisäl­lä? Samaan aikaan kun saarelta tule­vat hai­se­vat rekat ovat tut­tu näky itäväyläl­lä. Ei ole todellista. 

    Olen aina epäil­lyt , että tämän koko keskustelun syynä ovat peri­aat­tes­ta kaiken­laista rak­en­tamista vas­tus­ta­vat ja sisäpi­ir­iläisiä joille aseis­tet­tu var­ti­ja tait­tosil­lala sopii hyvin.

    Nyt olisi vih­doinkin aika etsiä kor­vaavaa paikkaa Uudeltamaalta.

    Vastaa

90. Alek­si: “En oikein ymmär­rä mitä helpo­tus­ta San­tik­sen puss­in­perän rak­en­t­a­mi­nen toisi isoon kokon­aisu­u­teen, jos­sa odote­taan 400 000 uut­ta ihmistä pk-seudulle.”

    Tuol­lainen ajat­telu on tärkeä syy siihen, mik­si meil­lä on Helsin­gin seudul­la val­ta­va asun­top­u­la. San­ta­ham­i­nan 20000 asukas­ta on niin vähän, että sitä on turha ottaa käyt­töön. Viikin pel­lot ovat niin pieni asia, että niitä on turha rak­en­taa. Keskus­taan johta­vat moot­tori­ti­et ovat niin tärkeitä, että niiden var­sia on turha rak­en­taa asun­noik­si. Malmin lento­kent­tä on niin pieni osa ratkaisua, ettei sitä tarvitse rak­en­taa. Kilon pel­lot ovat kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokkai­ta, joten niitä ei pidä rak­en­taa. Roi­hu­pel­lon ja Hert­toniemen teol­lisu­usalueet ovat niin tärkeitä tilaa vievälle teol­lisu­udelle, ettei niitä saa vapaut­taa asum­is- ja toimis­tokäyt­töön (sitä pait­si itä-Helsin­ki ei ole työ­paikkao­mavarainen, joten sinne ei saa ainakaan rak­en­taa lisää asun­to­ja). Van­ho­jen lähiöi­den täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nenkin tuo niin pieniä lisämääriä lähiötä kohden, että sekin on ihan turhaa. 

    San­ta­ham­i­nan rak­en­t­a­mi­nen kat­taa 5% tuos­ta 400 000 asukkaan tarpeesta. Vai­h­toe­htoiset paikat tuolle 5%:lle löy­tyvät kehyskun­nista. Halu­atko siis 20000 asukas­ta San­ta­ham­i­naan (joista suuri osa tulee kulke­maan raideli­iken­teel­lä) vai Nur­mi­jär­ven pel­loille tukki­maan kaik­ki tieväylät ja hajaut­ta­maan kaupunkirakennetta? 

    Oma käsi­tyk­seni tuos­ta nyt tehdys­tä aloit­teesta on se, että Helsin­ki ilmaisee selvästi val­ti­olle, että San­ta­ham­i­nalle on tärkeää käyt­töä Helsingis­sä. Puo­lus­tus­min­is­ter­iössä sit­ten mietitään halu­taanko säästöjä tehdessä lakkaut­taa San­ta­ham­i­na vai joku muu varuskun­ta. Min­is­ter­iön päätök­sis­sä tur­val­lisu­us­poli­ti­ik­ka ote­taan var­masti huomioon. Tärkeää on se sig­naali, että Helsin­ki ilmoit­taa alueel­la ole­van muu­ta arvokas­ta käyttöä. 

    Eli kaik­ki, jot­ka ovat huolis­saan tur­val­lisu­ud­es­ta: puo­lus­tus­min­is­ter­iö ei tule lakkaut­ta­maan San­ta­ham­i­naa, jos se on Suomen tur­val­lisu­u­den kannal­ta huono päätös. Helsin­gin kaupungilla ei ole val­taa päät­tää varuskun­nan lakkauttamisesta.

    Vastaa

91. Löy­tyykö mis­tään lis­taa aloit­teen “45 muus­ta allekirjoittajasta”?

    Kaupun­gin sivuil­la on PDF jos­ta löy­tyy kyl­lä allekir­joituk­set, mut­ta useim­mista ei oikein helpol­la saa selvää.

    http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/48aad08048818f2abc1bfe9045a29fae/20110928_soininvaara_santahamina_aloite.pdf?MOD=AJPERES&lmod=-1267633099

    Vastaa

    1. Allekir­joit­ta­ji­na oli­vat kaik­ki demar­it, vasem­mis­toli­it­to­laiset, vihreät yhtä luku­unot­ta­mat­ta, kak­si RKP-laista ja kak­si kokoomuslaista.

       Vastaa

92. Juho Laatu,
    Pasi­la muut­tuu kymme­nen vuo­den aikana jo aiem­min sille yleiskaavas­sa tavoitel­tu­un rooli­in pääkeskuk­sen laa­jen­e­m­ana. Pain­opiste keskus­ta­toimin­nois­sa matelee muutenkin hitaasti kehäväylien suun­taan, kun myös aluekeskuk­set voimistuvat. 

    Suun­ta on selvä. Nykyisen pääkeskuk­sen vireä ja kaupunkiku­val­lis­es­ti paran­tunut ilme saat­taa ajan myötä taan­tua, jos myös tämän keskuk­sen elin­voimas­ta ei pide­tä huol­ta. Kaik­ki hajakeski­tys ja hajau­tus kehien suun­taan merk­it­see autoli­iken­teen osu­u­den ja määrän kasvua.

    Pyy­lu­o­ma,
    Ensin olisi pitänyt tehdä uud­es­ta raideko­r­ri­doorista osayleiskaa­va, jos­sa tämä merkit­tävä uusi kaupunki­rakenne olisi pystyt­ty miet­timään niin rak­en­teel­lis­es­ti kuin liiken­teel­lis­es­ti kokonaisuutena.

    Vastaa

93. Ode, tois­tan kysymyk­seni siitä, mitä ovat aloit­teessa viitatut virhein­vestoin­nit? Kun ker­ran asi­aa täl­laisel­la perustel­laan, mik­si niitä ei voi sanoa?

    Sep­po. Helsin­gin keskus­ta ei ole voin­ut laa­jen­tua mihinkään ennen kuin nyt kun voidaan rak­en­taa satamia. Kun lisäk­si asum­isväljyys on hil­jalleen nous­sut, kan­takaupun­gin asukasti­heys ja asukas­määrä ovat laske­neet. Ei seu­tu ole voin­ut laa­jen­tua muualle kuin “hajautuen kehien suuntaan”.

    Se, että uusi asu­tus ja toim­i­ti­la­rak­en­t­a­mi­nen on tehty 1960-luvul­ta läh­tien autoilun varaan, on kaupun­ki- ja liiken­nesu­un­nit­telijoiden oma val­in­ta. Olet itse ollut tekemässä tätä autoilukaupunkia HKL:n johta­jana mm. tyr­määmäl­lä Raide­jok­erin 20 vuot­ta sit­ten ja ohjaa­mal­la joukkoli­iken­teen kehit­tämisen vain kan­takaupunki­in johtavi­in yhteyksiin.

    Helsin­gin seu­tu ei palaudu yksikeskus­taisek­si rak­en­ta­mal­la lisää kallista metro- tai junarataa joka johtaa kan­takaupunki­in. Jos raken­net­ta ei kehitetä monikeskus­taise­na ja tue­ta sitä keskusten välisin korkean palve­lu­ta­son joukkoli­iken­ney­hteyksin, autois­tu­mi­nen vain kiihtyy. Se nähti­in Öster­sun­domin liikenne-ennusteissa.

    Ei kan­takaupunki­in johta­va metro lisää sinne tule­vaa liiken­net­tä, kos­ka kan­takaupun­gin työ­paikat ja palve­lut eivät voi lisään­tyä. Kun pin­ta-ala ei kas­va, työ­paikat ja palve­lut sekä niiden aiheut­ta­ma liikenne voi lisään­tyä vain kas­va­mal­la ylöspäin. Ja näin­hän ei ole aiko­mus­ta tehdä.

    Antero

    Vastaa

94. Vep­säläi­nen Sep­po kir­joit­ti: “Kaik­ki hajakeski­tys ja hajau­tus kehien suun­taan merk­it­see autoli­iken­teen osu­u­den ja määrän kasvua.”

    Luulen että toimi­va joukkoli­ikenne nos­taisi parhait­en joukkoli­iken­teen osu­ut­ta. (Samoin tietenkin autoli­iken­teen hait­taami­nen, mut­ta ehkä ei nyt puhuta siitä.)

    San­ta­ham­i­na olisi parhaim­mil­laan kai yksi 20 000 asukkaan puss­in­perä, jos­ta voisi päästä tehokkaasti Helsin­gin keskus­taan ja metro­radan var­teen. Auo olisi houku­tus moni­in mui­hin suuntiin.

    Jos tähdätään suureen joukkoli­iken­teen osu­u­teen, sat­saisin mielu­um­min tehokkaisi­in verkot­tuneisi­in joukkoli­iken­ney­hteyk­si­in ja tor­ni­taloi­hin niiden asemien vierel­lä. Jälkikä­teen tiivis­tet­ty kaupunki­rakenne johtaa helpom­min sekalaisem­paan malli­in ja lukuisi­in vahtoihin.

    Hie­man pidem­pi etäisyys ole ongel­ma, sil­lä kri­it­tistä valin­nas­sa auton ja joukkoli­iken­teen välil­lä on mat­ka-aika, ei sen pitu­us. Siis­pä vai­h­dot pois ja joukkoli­iken­teen runk­olin­jat hyvään kun­toon, ja uudet asukkaat niiden viereen, niin autoväyli­in ei tarvitse sat­sa­ta lisää.

    400 000 asukas­ta on jo sen ver­ran iso joukko, että ratkaisu­ja voisi suosil­la etsiä etääm­pää kuin Pasilasta.

    Vastaa

95. Vep­säläi­nen Sep­po kir­joit­ti 2.10.2011 kel­lo 16:34

    Kaik­ki hajakeski­tys ja hajau­tus kehien suun­taan merk­it­see autoli­iken­teen osu­u­den ja määrän kasvua.
    —

    Eikö raideli­iken­net­tä voi muuhun suun­taan rak­en­taa lisää, kuin Laa­jasa­loon ja Santahaminaan?
    Ympäröiviä kehyskun­tia raken­net­taes­sa on helpom­pi suun­nitel­la julkisen liiken­teen toimivu­us ja liiken­neväylät kun alue on entu­ud­estaan jo tyhjä.

    Vastaa

96. Vep­säläi­nen, se San­ta­ham­i­nan liikenne on mietit­ty joukkoli­iken­teen osalta Kru­unuvu­uoren joukkoli­iken­ne­selvi­tyk­sessä kuten yllä on todet­tu. Pikaratikalle tarvit­taes­sa tun­nelis­sa on varaus sekä San­ta­ham­i­naan että keskus­tas­sa metrona, ja sen kap­a­siteet­ti on las­ket­tu riit­täväk­si. Tuo on ihan samaa tarku­us­ta­soa kuin yleiskaavakin. Voimas­sa olevas­sa Yleiskaavas­sa on muuten Laa­jasa­loon metrova­raus tun­nelis­sa joka on teknistaloudel­lis­es­ti toteut­tamiskelvo­ton, kuten hyvin tiedät.

    Kru­unuvuoren kaavapros­es­si täyt­tää 15 vuot­ta, se että tässä pitäisi odot­taa vielä toiset 15 vuot­ta ehkä mah­dol­lis­es­ti vapau­tavaa San­ta­ham­i­naa jon­ka maankäytöstä ei osaa kukaan sanoa mitään on sitä mis­tä asun­top­u­la on tehty. Kaup­su on juuri toden­nut että keskeinen ongel­ma on kaavoitus­tahti ja sen rak­en­tamista hidas­ta­va vaiku­tus, ja nyt pitäisi museoi­da 5 000 asun­toa odot­ta­maan jotain mille ei ole mitään aikataulun tapais­takaan? Tuo muuten myös mak­saa koko ajan saa­mat­tom­i­na tonttituloina.

    Sama tau­ti vaivaa joukkoli­iken­nehankkei­ta, seu­tu on täyn­nä taloudel­lis­es­ti mah­dot­to­mia raitei­ta paper­il­la, eli käytän­nössä mitään ei syn­ny kun odotel­laan sukupolvia että josko joku raidekei­ju toisi niihin rahaa. Jos olisin vain­o­harhainen niin sanois­in että autop­uolueelta hyvin pelattu.

    Vastaa

97. Niin ja ihan yleis­es­ti ottaen, jotain suh­teel­lisu­u­den­ta­jua sen Pasi­lan kakkoskeskus­tan kanssa. Raken­nut­tuaan siel­lä on sem­moinen ruo­ho­lahdelli­nen työ­paikko­ja ja asukkai­ta. Eli paljon joo, mut­ta ei tuo nyt mikään seudun napa ole vaikkakin liiken­teel­lis­es­ti keskeinen vaihtopaikka.

    Vastaa

98. Laatu:

    San­ta­ham­i­na olisi parhaim­mil­laan kai yksi 20 000 asukkaan puss­in­perä, jos­ta voisi päästä tehokkaasti Helsin­gin keskus­taan ja metro­radan var­teen. Auo olisi houku­tus moni­in mui­hin suuntiin.

    Jos sinne nyt ruvet­taisi­in jotain tun­neli­ju­naa ja isoa kaupun­giosaa tekemään, niin samantien nyt sit­ten pin­nas­sa pikaratikkana Kalasa­ta­man ja Vallilaak­son kaut­ta Pasi­laan sekä Hert­toniemen kaut­ta Raide-Jok­er­ille, keskus­tan alit­ta­van tun­nelin lisäki.

    Ei tuon pro­jek­tin kus­tan­nuk­sis­sa tun­nu: Raide­v­er­tailus­sa neljän ase­m­ana supis­tet­tu metro (Kamp­pi — Espa — Kru­unuvuori — Rei­her­in­tie) oli sil­lal­la 600 miljoon­aa, ja sen sil­lan hin­ta on tuplaan­tunut kun halu­taan tehdä taidet­ta. Että san­o­taan nyt 700 miljoon­aa. Sil­taratikan nyky­hin­ta jotain +200 miljoona. Tuo­hon Kamp­pi — Pasi­la ja San­ta­ham­i­nan jatko niin jotain 1,5 mil­jar­dia. Pikaratikalla jäisi ehkä alle mil­jardin, mut­ta sekin siitä samas­ta tun­nelio­su­ud­es­ta johtuen erit­täin kallis. Jatkot vaik­ka Jok­er­ille on ihan yhtä tyhjän kanssa tuo­hon ver­rat­tuna. Eli en oikein usko tähänkään tun­neli­ju­naan tuon takia, jos nyt saataisi­in edes se Pis­ara tehtyä.

    Lähde: LAAJASALON RAIDEVAIHTOEHTOJEN JÄRJESTELMÄTARKASTELU, http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2008/Ksv_2008-06–17_Kslk_20_El/1CDE90EB-8F1D-45EA-A4EB-CA386A33DED7/LAAJASALON_RAITEET_RAPORTTI_LUONNOS_10_.pdf

    Vastaa

99. tpyy­lu­o­ma,

    Asi­aa pohties­sani min­ua häir­it­si se, että 400 000 uuteen asukkaaseen varaudut­taes­sa jokaiselle uudelle kaupungi­nos­alle suun­nitel­laan ehkä omat liiken­nejär­jeste­lyt. Nuo viral­liset Laa­jasa­lon vai­h­toe­hdotkin tun­tu­i­v­at aika mas­sivisil­ta ja kuitenkin paikallisilta.

    Jos pääkaupunkiseu­tua on tarkoi­tus kas­vat­taa masi­ivis­es­ti, hak­isin mielu­um­min suurem­pia kokon­ais­rakaisu­ja. Yksi esimerkki­ratkaisu voisi olla Tokion Yaman­ote-lin­ja (http://fi.wikipedia.org/wiki/Yamanote-linja). Aja­tus on se, että suun­nitel­laan poh­jak­si mas­si­ivi­nen, nopea ja (huom.) riit­tävän kat­ta­va joukkoli­iken­ner­atkaisu, ja raken­netaan sit­ten 400 000 ihmisen kodit ja työ­paikat sen varteen.

    Tämäkin malli on tietenkin han­kala, kos­ka se vaatii suuria investoin­te­ja ja kon­sen­sus­ta pääkaupunkiseudun tule­vaisu­ud­es­ta sen sijaan, että tehtäisi­in pieniä viilauk­sia kaupungi­nosa ker­ral­laan, yksi toisen­sa jälkeen.

    Tokio on vain yksi pysäk­ki ren­gas­maisel­la Yaman­ote-lin­jal­la. Kaik­ki lin­jan var­ren keskuk­set on nyt kytket­ty hyvin toisi­in­sa joukkoli­iken­nevä­linein. Säteit­täiset lin­jat tuo­vat lisää väkeä tuolle kehäradalle.

    Tokio on Helsinkiä merkit­tävästi suurem­pi, mut­ta kuitenkin hyvä esimerk­ki kaupungista, jos­sa liikenne on vah­vasti joukkoli­iken­nepain­ot­teista, ja jos­sa se kaupun­gin koos­ta huoli­mat­ta toimii varsin hyvin.

    Helsin­gin pis­araratakin on lenk­ki, mut­ta varsin paikalli­nen. Jos sen yhdis­tää lentoase­man lenkki­in, saadaan jo vähän isom­pi lenk­ki. Ja rantaan / niemelle tul­laan järkevästi vain käymään. Ehkä tuos­ta kan­nat­taisi jatkaa.

    Vastaa

100. Antero Alku,
     Annat vähän väärää todis­tus­ta lähimmäisestäsi.
     Olen tehnyt Jok­erin eteen kyl­lä töitä har­ti­avoimin 90-luvul­la. Poli­itikko­jen kään­ny­tystyö kesti seit­semän vuot­ta, eikä olisi onnis­tunut raide­jok­e­ri­na. Real­is­mi­akin pitää olla. Jo bus­si­jok­erin aikaansaami­nen kesti 17 vuot­ta. Toiv­ot­tavasti raide­jok­eri pystytään hoita­maan nopeam­min. Sitä aut­taisi merkit­tävästi, jos raide­v­er­sio olisi nopeampi kuin bussiversio.

     Esitin suun­nitel­man Jok­eri kakkos­es­ta v.2004 ja saat­taa­pa olla, että se tulee alle 17 vuo­den käyt­töön. Poikit­tais­lin­jas­to on kas­vanut suorit­teil­taan jo kauan selvästi nopeam­min kuin säteit­täis­lin­jas­to. Ehdo­tus runk­olin­jas­tos­ta saat­taa edis­tää asiaa. 

     En ole ehdot­tanut yksikeskus­taista kaupunki­raken­net­ta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kan­nat­taa edis­tää sel­l­aista kaupunki­raken­net­ta, joka hoituu korkeal­la joukkoli­iken­teen käyttöasteella.

     Laatu
     400 000 asukas­ta on jo sen ver­ran iso joukko, että saa­da kaupun­ki pidet­tyä tiivi­inä on hyvin tärkeä tavoite. Kan­nat­taa siis etsiä ja toteut­taa lähelle kan­takaupunkia tiivistä uut­ta asun­to- ja työpaikka-aluetta.

     Pyy­lu­o­ma,
     Laa­jasa­lon metro ei ole teknis­es­ti mah­do­ton. Se olisi voitu tehdä joko sil­lalle tai tun­neli­na. Kaavoit­ta­ja halusi väk­isin tor­pa­ta pin­tavai­h­toe­hdon. San­ta­ham­i­nan muu kuin viher­aluekäyt­tö tor­pat­ti­in käytän­nössä, kun päädyt­ti­in Kru­unuvuoren­ran­nas­sa jo tehty­i­hin ratkaisui­hin. Pien­tä ylel­listä asu­tus­ta sinne var­maan kaavoite­taan, mut­ta tuskin hitastuotantoa.

     Kru­unuvuoren­ran­ta raken­netaan tehty­jen päätösten mukaises­ti ja alue on valmis var­maan kol­menkymme­nen vuo­den kulues­sa. Ensim­mäiset kymme­nen vuot­ta siel­lä ollaan ilman raidey­hteyt­tä. San­ta­ham­i­nan val­tio luovut­taa kaupungille Kru­unuvuoren­ran­nan valmis­tut­tua ja sinne kul­kee yksi niistä raiti­olin­joista, jot­ka joskus saadaan sil­lan yli. Tämä siis hap­pa­me­na veikkauksena.

     Vastaa

101. Koke­muk­set Tuusu­lan varuskun­nan lakkaut­tamis­es­ta taita­vat olla vähem­män ruusu­iset kuin mitä odotuk­set olivat.

     Minus­ta San­tis voisi pysyä ihan hyvin soti­las­saare­na. Pikem­minkin sinne voisi siirtää enem­mänkin tur­val­lisu­usalan toim­into­ja ja yri­tystyö­paikko­ja. Pääe­sikun­taa ei voine siirtää, mut­ta näin maa­ta saisi vapau­tu­maan hyötykäyttöön.
     Lon­toos­sa varuskun­ta löy­tyy ihan keskus­tas­ta, siinä ei kan­sain­välis­es­ti ole mitään erikoista.

     Ampumarataon NIMBY asia, joten sadan vuo­den jäl­keen San­tik­sen ampumara­ta ei ole kellekään yllätys.

     Asun­to­jen lisäk­si tarvi­taan työ­paikko­ja ja työssäkäyn­tialuei­ta. San­tik­sen roo­lia työ­paik­ka-alueena kan­nat­taisi jatkaa.

     Vastaa

     1. JTS
        On eri­laisia hyö­tykäytön muo­to­ja, mut­ta aloikkaiden koul­tu­s­paikak­si alue on turhan arvokas.

        Vastaa

102. Onko vas­taus täm­möiseen asi­aan se, että voivathan varus­miehet tul­la joka viikko isol­la auto­letkalla Helsinki­in toiselta paikkakunnal­ta har­joit­tele­maan täm­möistä? No, kyl­lähän he voivat, mut­ta kus­tan­nuk­set var­masti kasvavat.

     Ihan viikoit­tain tätä har­joit­telua ei ole, aloka­saikana ei lainkaan. Toki tuo liikut­ta­mi­nen on han­kalaa, mut­ta sitä pitää ver­ra­ta siihen päivit­täiseen auto­letkaan, kun ne 20 000 kauas kahyskun­ti­in sijoitet­tua matkaavavt päivit­täin ihmis­ten ilmoille.

     Vastaa

103. Allekir­joit­ta­ji­na oli­vat kaik­ki demar­it, vasem­mis­toli­it­to­laiset, vihreät yhtä luku­unot­ta­mat­ta, kak­si RKP-laista ja kak­si kokoomuslaista.

     Ketä tässä enää voi äänestää?

     Vastaa

104. Vep­säläi­nen, tarkoitin että se betoni­tun­nelivir­i­tys ei toi­mi. Ja kun sil­lä toisel­la metrolin­jal­la ei ole oikein mitään tekemistä muiden lin­jo­jen kanssa, niin kyl­lä se nyt kan­nat­taa tehdä katukelpoisel­la kalus­tol­la jos sem­moi­seen joskus on rahaa. Ja tuo vaatii sen sillan.

     Mut­ta noin yleis­es­ti ottaen. Kehä I tehdään Kivikon eri­ta­soli­it­tymää. Se on myy­ty han­kkeena nimeltä liit­tymä, oliko se nyt jotain 40 mil­l­liä, ei han­kkeena nimeltä Kehä I paran­t­a­mi­nen puolel­la mil­jardil­la. Vas­taavasti vaik­ka Raide-Jok­e­ria käsitel­lään yht­enä pitkänä raidelin­jana, ja sille ei tapah­du mitään. Mik­sei sitä nyt voi vaik­ka tehdä ensin Helsin­gin osalta kun se osu­us on halvin, ongel­mat­tomin ja sil­lä on eniten matkustajia?

     Seudun raidesu­un­nit­telu pitää saa­da sel­l­aiseen asen­toon että han­kkeet on taloudel­lis­es­tikin ker­ral­la toteut­tamiskelpoisia kokon­aisuuk­sia jos halu­taan saa­da joskus jotain valmista. Suu­ru­us­lu­ok­ka 200 miljoon­aa mitä Laa­jasa­lon ratik­ka ja Raide-Jok­eri mak­saa on ihan ylärajoilla.

     MARAs­sa taas vai­h­teek­si piir­ret­ti­i­in viivo­ja pitkin Uut­ta­maa­ta, eikä siitä seu­raa käytän­nössä yhtään mitään. HLJ:n han­keko­ri on täl­lä vuosikymmenel­lä on kolme mil­jar­dia, rahoi­tu­songel­ma kun­tien kesken ratkaistu että val­tio mak­saa tuos­ta kak­si mil­jar­dia, real­isti­nen val­tion­ra­hoi­tu­so­su­us ehkä puoli mil­jar­dia. Mikä on sat­tumoisin suurin piirtein saman ver­ran kuin tiepuoli nap­pasi nerokkaal­la nimik­keel­lä “pienet paran­nus­toimet” noin 40 mil­liä vuodessa.

     Vastaa

105. Vep­säläi­nen Sep­po kirjoitti:

     “400 000 asukas­ta on jo sen ver­ran iso joukko, että saa­da kaupun­ki pidet­tyä tiivi­inä on hyvin tärkeä tavoite. Kan­nat­taa siis etsiä ja toteut­taa lähelle kan­takaupunkia tiivistä uut­ta asun­to- ja työpaikka-aluetta.”

     Kai tuol­la tiiviy­del­lä tavoitel­laan tehokas­ta (joukko)liikennettä. Tuskin tiivis pakkaami­nen sinän­sä noi­ta 400 000 asukas­ta ilahduttaa.

     Kan­takaupun­gin merk­i­tys matko­jen kohteena vähe­nee, kos­ka sinne tuskin raken­netaan enää hirveän paljon lisää uusia työ­paikko­ja tai asun­to­ja muual­la töis­sä käyville. Kai tässä vai­heessa pitäisi jo laskea enem­män uusien työ­paik­ka-aluei­den ja asun­toaluei­den välisiä yhteyk­siä. Ne voisi­vat olla vähän kauem­panakin. Malli jos­sa kaik­ki liikenne kul­kee Helsin­gin ydinkeskus­tan kaut­ta ei tai­da toimia enää pitkään.

     Tiiviy­den ja kan­takaupun­gin läheisyy­den sijaan (joukko)liikenteen ongel­man voi ratkaista parem­min nopei­den (joukko)liikenteen runk­olin­jo­jen avul­la. On tärkeää että kaik­ista paikoista pääsee kaikki­in paikkoi­hin tehokkaasti. Nopeat runk­olin­jat nykyis­es­tä jo raken­netus­ta alueesta pois­päin (ja tor­ni­talot) voivat toimia parem­min kuin van­han alueen tiivistämi­nen ja varus­t­a­mi­nen eri­laisin hitaam­min ja vai­h­to­ja vaa­tivin joukkoli­iken­ner­atkaisuin. Moni val­it­see kah­den vai­h­don sijaan oman auton matkustusmuodokseen.

     Vastaa

106. “pitää ver­ra­ta siihen päivit­täiseen auto­letkaan, kun ne 20 000 kauas kahyskun­ti­in sijoitet­tua matkaavavt päivit­täin ihmis­ten ilmoille”

     Kyl­lä kehyskun­natkin ovat ihmis­ten ilmo­ja. Lisätään työ­paikko­ja niis­sä ja vähen­netään Helsin­gin keskus­tas­sa, niin ei tule niin usein tarvet­ta matkus­taa. Eikö joukkoli­iken­net­tä voisi jär­jestel­lä niinkin, että ei päästetä mil­lään alueel­la työ­paikko­jen ja asun­to­jen suhdet­ta kovin pahaan epä­tas­apain­oon? Lisää asun­to­ja Helsin­gin keskus­taan ja työ­paikko­ja naa­purikun­ti­in, niin tas­apaino paranee.

     Vastaa

107. “aloikkaiden koul­tu­s­paikak­si alue on turhan arvokas”

     Eikö voi sanoa myös, että alue on liian arvokas asfaltin alle laitettavaksi?

     Vastaa

108. 40 miljoo­nan Pis­ara: Yhdys­radan pätkä Huopalah­den ase­mal­ta Ilmalan varikon kaut­ta Pääradalle Käpylän kohdalle. Turun ja Tam­pereen pika­ju­nat eivät enää kävisi kään­tymässä keskus­tas­sa vaan pysähty­i­sivät vaik­ka Huopalahdessa ja Käpylässä tai Oge­lis­sa ja jatkaisi­vat suo­raan Turus­ta Tam­pereelle taik­ka päinvastoin.

     Vastaa

109. Olisiko tässä muuten PV:n kohdal­la kysymys siitä että soti­las­rak­en­t­a­mi­nen nyt ei vaan muualle Pääkaupunkiseudulle oikein onnis­tu? Jotain ne oli pykäämässä Espooseen, mut­ta han­ke rauke­si kos­ka joku kan­sain­vä­li­nen sopimus sinän­sä ihan perustel­lusti kieltää uusien soti­lasko­htei­den rak­en­tamisen n kilo­metrin päähän asu­tuk­ses­ta. Itseasi­as­sa San­ta­ham­i­naakaan ei var­maan saisi nyt rak­en­taa. Muis­taisiko­han joku tarkem­min miten tämä meni?

     Vastaa

110. ‘“aloikkaiden koul­tu­s­paikak­si alue on turhan arvokas”
     Eikö voi sanoa myös, että alue on liian arvokas asfaltin alle laitet­tavak­si?’ (Juho Laatu)
     Mut­ta koko Kes­ki-Uuden­maan ja puo­let Etelä-Hämet­tä saa asfal­toi­da, siel­lä ei ole mitään luon­toar­vo­ja, ja yksi­ty­isautoilun kasvu on paras­ta luonnonsuojelua.

     Vastaa

111. ‘Kyl­lä kehyskun­natkin ovat ihmis­ten ilmo­ja.’ (J.Laatu)
     Jos elämä vaatii vähin­tään kak­si autoa per per­he, niin eivät ole.
     ‘Lisää asun­to­ja Helsin­gin keskus­taan ja työ­paikko­ja naa­purikun­ti­in, niin tas­apaino para­nee.’ (J.Laatu)
     Jos lakkaisit sit­ten vas­tus­ta­mas­ta asun­to­jen rak­en­tamista Helsinkiin.

     Vastaa

112. lurk­ki kir­joit­ti: “koko Kes­ki-Uuden­maan ja puo­let Etelä-Hämet­tä saa asfaltoida”

     En eri­tyis­es­ti kan­na­ta pääkaupunkiseudun kas­vat­tamista mil­lään maini­tu­ista tavoista. Jos kas­vate­taan, ja samal­la halu­taan toimi­vaa joukkoli­iken­net­tä, niin tor­ni­talot hyvien joukkoli­iken­teen runk­olin­jo­jen asemien vier­essä (ei kri­it­ti­sis­sä luon­toko­hteis­sa) voisi­vat min­i­moi­da vahingon.

     En kan­na­ta myöskään yksi­ty­isautoilun kasvua. Helsin­ki voisi luop­ua tas­apain­ot­tomas­ta mallista, jos­sa kehyskun­ta­laiset joutu­vat käymään töis­sä Helsin­gin keskus­tas­sa (tai Helsingis­sä työssä käyvät joutu­vat asumaan kauem­pana). Helsingis­sä voisi olla asun­to­ja ja työ­paikko­ja samas­sa suh­teessa. Nyt on haalit­tu työ­paikko­ja, ja pakotet­tu jotkut asumaan Nur­mi­järvel­lä asti.

     Uudet asun­not Helsin­gin keskus­taan voisi jär­jestää niin, että muute­taan osa toimis­to­taloista asuinkäyt­töön. Ei tarvitse rak­en­taa puis­toi­hin (entiset sata­mat ovat aika ok). Nur­mi­järvi voisi saa­da joitain uusia tai siir­ret­tyjä viras­to­ja, niin ei tarvit­sisi sikäläis­ten käy­dä töis­sä Helsin­gin keskustassa.

     Vastaa

113. Pyy­lu­o­ma,
     Kyl­lä betoni­tun­nelikin on ihan mah­dolli­nen. Sel­l­aisia löy­tyy ympäri maail­maa. Tekni­ik­ka on koetel­tu ja hin­nat halpenevat suh­teel­lis­es­ti raken­nustekni­ikan edis­tyessä. Aivan hal­paa se ei ole rak­en­taa, mut­ta kaikissa raide­hankkeis­sakin elinkaarikus­tan­nuk­sis­sa käyt­tö­menot ovat se suurem­pi pot­ti. Kan­nat­taa sijoit­taa yhteyk­si­in, jot­ka ovat nopei­ta ja käyt­tö­menoil­taan pieniä.

     Seudul­ta puut­tuu riit­tävän kat­ta­va ja toimi­va raide­v­erkko. Han­keko­ri on kohta­laisen suuri. Parhail­laan raken­netaan kah­ta noin 700 miljoo­nan rata­hanket­ta ja ne ote­taan vielä käyt­töönkin liki­main samaan aikaan. 

     Tärkein­tä olisi saa­da aikaan järkevä rul­laa­va rak­en­t­a­mi­nen raide­v­erkon kun­toon lait­tamises­sa. Hyvä sablu­u­na on 200 M€/v ja rahoi­tus puo­lik­si väylämaksujärjestelmästä.

     Vastaa

114. San­ta­ham­i­nan luon­non­maisemia ja kult­tuuriym­päristöä: http://jarmonieminen.kuvat.fi/kuvat/Santahamina/

     Vastaa

115. Miten Osmo aiot sovit­taa kus­tan­nuste­hokkaasti ja ympäristöys­täväl­lis­es­ti asukkaat Santahaminaan?
     Kuten hyvin tiedät San­ta­ham­i­nas­sa on mm.
     — 1.luokan pohjavesialue
     — kym­menit­täin suo­jel­tu­ja rakennuksia
     — hehtaare­it­tain suo­jel­tu­ja luon­toko­htei­ta ja kilo­metrikau­pal­la suo­jel­tua rantaviivaa
     — mon­imuo­toinen luon­to monine eri biotyyppeineen

     Toisaal­ta miten val­lit­sevas­sa (ja tule­vaisu­udessa jatku­vas­sa talouske­hi­tyk­sessä) hoide­taan kus­tan­nuste­hokkaasti Pääkaupunkiseudun puo­lus­tus ja vir­ka-apute­htävät? Vai oletko Osmo sitä mieltä, että on Suomen pääkaupungille haitak­si, että sil­lä on käytössään nopeasti joka päivä kaupungilla toimi­vaa virka-apuvoimaa? 

     Kaartin Jääkäriryk­men­til­lä on lisäk­si merkit­tävä rooli eri­lai­sis­sa mui­hin mai­hin näkyvässä pro­tokol­las­sa. Miten val­takun­nalli­nen pro­tokol­la hoide­taan kym­me­nien tai sato­jen kilo­me­trien päästä(vai lakkau­tam­meko sen ensim­mäis­ten joukos­sa maailmassa)? 

     Sin­ul­la on var­masti koke­neena poli­itikkona jokin oikea perustel­tu esi­tys, etkä sor­ru tuol­laiseen puskista huuteluun? 

     Toisaal­ta ethän muu­ta esit­tänyt kuin sitä, että Helsin­ki aloit­taa neu­vot­te­lut val­tion kanssa. Oma esi­tyk­seni on, että val­tio ja Helsin­ki sopi­vat 50 vuo­den välein tarkas­tus­pis­teen jos­sa ain­oa kysymys johon haetaan vas­taus­ta on se tarvit­seeko val­tio edelleen Santahaminaa.

     Vastaa

116. tpyy­lu­o­ma arveli, että olisiko tässä muuten PV:n kohdal­la kysymys siitä että soti­las­rak­en­t­a­mi­nen nyt ei vaan muualle Pääkaupunkiseudulle oikein onnistu?

     - arvelusi on oikea. Pääkaupunkiseudul­la ei ole enää mis­sään tilaa kaupunki­jääkärien tarvit­semille har­joi­tusalueille. Sinän­sä kasarmik­si kel­paisi vaik­ka val­taisa asun­to­lai­va! Onnek­si nyt sen­tään päästään har­joit­tele­maan vielä kohtu­ullisen etäisyy­den päässä (jalka­marssi­etäisyys) Helsin­gin suo­jat­tavista kohteista, siis ne ovat saavutettavissa.

     Kyse on siis lähi­har­joi­tusalueista, parista sadas­ta ampu­rat­a­paikas­ta ja taisteluampumarata-alueesta. 

     Edel­liset siis koulutuspaikkatarpeena.

     San­ta­ham­i­nan osalta vähin­täin yhtä tärkeää ovat meri- ja ilma­puo­lus­tuk­seen kuu­lu­vat seikat, kuten tut­ka- ja ohjusase­mat. Niiden on sijait­ta­va puo­lus­tusvoimien hal­lus­sa ole­val­la alueel­la lähieristämis­tasat mukaan­lukien. Tois­taisek­si Suomes­sa ei ole esitet­ty mitään, mil­lä asi­at voisi tehdä toisin. Toki tilanne olisi helpom­pi, jos puo­lus­tus­bud­jetis­sa olisi varaa mil­lä mäl­lätä, mut­ta kun ei ole.

     Vastaa

117. ‘Helsingis­sä voisi olla asun­to­ja ja työ­paikko­ja samas­sa suh­teessa.’ (J. Laatu)
     1) Emme elä suun­nitel­mat­aloudessa. Ja jos eläisimme, suun­nitel­mat laa­dit­taisi­in kun­taa korkeam­mal­la taoslla.
     2) Helsingis­sä voisi toisi­aan olla samas­sa suh­teessa työ­paikko­ja ja asun­to­ja, jos niitä asun­to­ja saisi rak­en­taa lisää. Kysyn­nästä eli hin­noista päätellen ihmiset halu­aisi­vat asua tääl­lä. (Jos joku ei halua, sen pitäisi olla riemuis­saan siitä, että mahd. moni muut­taa Helsinki­in ja las­kee hin­tata­soa muualla.)

     Vastaa

118. lurk­ki,

     1) Mut­ta Helsin­ki ei saa sit­ten valit­taa siitä, että osa sen työläi­sistä joutuu asun­top­u­lan vuok­si asumaan Nur­mi­järvel­lä, Sipoos­sa tai Kirkkon­um­mel­la. Helsin­ki taisi muuten kouka­ta val­tion kaut­ta Sipoon kimp­pu­un juuri näis­sä pakkojärjestelyasioissa.

     2) Helsin­ki on saanut kaavoitaa vapaasti. Mut­ta ilmeis­es­ti hinku pääkont­tor­ei­den ja toimis­to­jen perään on ollut suurem­pi kuin halu rak­en­taa asun­to­ja. On peri­aat­teessa Helsin­gin oma asia halu­aako se rak­en­taa kaupun­gin tukkoon asti, ja halu­aako se pitää työ­matkat pitk­inä asun­top­u­lan vuoksi.
     Hels­ingn asun­to­jen hinat eivät ker­ro koko totu­ut­ta. Moni on pakotet­tu osta­maan kalli­in asun­non kohtu­ullisen läheltä työ­paikkaansa, vaik­ka ei halu­aisikaan elää kaupungis­sa. Kyl­lä Helsingis­sä jotain houkut­tele­vu­ut­takin on, mut­ta ei asun­to­jen hin­nan suh­teessa. Talouden keskit­tymi­nen ja monop­o­lisoi­tu­mi­nen ja tilanah­tau­den tuo­ma hin­to­jen nousu on enem­män luon­non­la­ki kuin Helsin­gin suures­ta ihanu­ud­es­ta johtu­va ilmiö. Jos minä saisin vali­ta, ottaisin molem­mat, sekä kanikopin Helsingistä että asun­non maalta.

     Vastaa

119. Sep­po Vepsäläinen:
     En voi tietää, mihin olet aikasi 1990-luvul­la käyt­tänyt, näen vain tulok­set. Edeltäjäsi aset­ti Raide­jok­erin seudun ykköshankkeek­si, sin­un kaudel­lasi se muut­tui ensin bus­sil­in­jak­si ja sit­ten ikuisek­si hylk­iök­si han­ke­lis­tan viimeiselle sijalle. Sin­un aikanasi on raken­net­tu Kai­vokadulle johtavaa raskas­raidet­ta mon­en Raide­jok­erin arvos­ta. Bus­si­matkus­ta­jia on siir­ret­ty kalli­iseen metroon, mut­ta joukkoli­iken­teen osu­us ei ole lisään­tynyt. Kun ei ole raken­net­tu korkeata­soista joukkoli­iken­net­tä sinne, mis­sä liikenne kas­vaa, eli kehäy­hteyk­sille. Rahaa on ollut käytössä, kyse on ollut vain siitä, mihin se on käytetty.

     Maal­likkokin ymmärtää, että oma­l­la kaistal­laan kulke­va ratik­ka on nopeampi kuin auto­jen ruuhkissa aja­va bus­si. Sik­si Raide­jok­eri on nopeampi kuin nykyi­nen bus­si, myös tule­vaisu­udessa, kun auto­jen ruuhkat lisään­tyvät. Jos joku las­kee muu­ta, hän las­kee väärin. Tietänet hyvin, että Raide­jok­erin rapor­tis­sa ei ole bus­sille samoil­la peri­aat­teil­la las­ket­tua ajoaikaa kuin miten ratikan aika las­ket­ti­in. Bus­sille käytet­ti­in nyky­istä aikataulu­aikaa, ei edes ruuh­ka-aikana toteu­tu­vaa aikaa, kun kolme jok­eribus­sia kasaan­tuu aja­maan peräkkäin. Raport­ti on siis tältä osin tehty väärin, samoin kaik­ki näistä vääristä ajoa­joista las­ke­tut muut raportin tulokset.

     Mik­si rata Laa­jasa­loon pitäisi rak­en­taa väk­isin tun­neli­in? Sil­ta on halvem­pi, itse asi­as­sa ilmainen, kos­ka se voidaan ja raken­netaan ennen kuin ton­tit ja raken­nu­soikeudet myy­dään. Ja sil­ta ja ratik­ka palvel­e­vat parem­min kuin yksi tun­neliase­ma, joka pilaa alueen viihty­isän keskus­tan liityn­täbus­si­ase­mak­si ja estää muun rak­en­tamisen keskeisim­mälle ja maanti­eteel­lis­es­ti parhaalle paikalle.

     Juuri edel­lä luet­telemis­tani syistä on jo päätet­ty, että Laa­jasa­loon tehdään sil­ta ja raiti­otie, kos­ka siten kaupun­ki, rak­en­ta­jat ja asukkaat hyö­tyvät laadukkaas­ta joukkoli­iken­teestä heti. Ei käy niin kuin Espoos­sa, jos­sa kalli­il­la metrol­la ei ole mitään vaiku­tus­ta autoilun määrään, eikä kiin­teistö­jen arvon­nousua saa­da enää raken­nuskus­tan­nusten kat­tamiseen, kos­ka alueet on raken­net­tu jo vuosikym­meniä sitten.

     Ne metro- ja junara­dat, jot­ka tänne kan­nat­taa koskaan tehdä, on jo tehty. Viit­taa­masi runk­obus­si­selvi­tys esit­tää havain­nol­lis­es­ti näi­den raskas­raitei­den ongel­mat eli alueet, joi­ta niil­lä ei voi­da koskaan palvel­la. Sik­si raideli­iken­net­tä voi ja kan­nat­taa laa­jen­taa nykyaikaise­na raiti­o­tienä. Kan­natan ehdot­ta­maasi 200 M€/v rak­en­tamis­tah­tia. Ekana vuon­na sil­lä tehdään Raide­jok­eri, toise­na Laa­jasa­lon ratik­ka, kol­man­te­na Jok­erin jatko Öster­sun­domi­in, neljän­tenä rata Itä-Helsingistä Van­taalle ja lento­ken­tälle jne. Hyviä esimerkke­jä on tässä: http://www.sirunsivut.fi/d/Ostersundomin_liikennesuunnitelma.pdf

     Antero

     PS: Ode, mitä ne virhein­vestoin­nit ovat? Olisi hyvä tietää, jot­ta voi ottaa aloit­teeseenne kantaa.

     Vastaa

     1. Virhein­vestoin­te­ja tekevät puo­lus­tusvoimat investoimal­la jatku­vasti lisää San­ta­ham­i­naan, luop­umal­la Hyrylästä ja tekemäl­lä kaikea muu­takin, joka vaikeut­taa San­ta­ham­i­nas­ta vetäytymistä.
        Laa­jasa­lon pikaratik­ka ehkä suun­niteltaisi­in toisin (eri­tyis­es­ti Helsin­gin päässä) jos pitäisi varautua huo­mat­tavasti suurem­paan liikenteeseen.

        Vastaa

120. Vep­säläi­nen, ja tähän lankaan menee aika moni muukin: Mik­si ihmeessä niistä väylä­mak­su­ista seu­raisi euroakaan lisää esim. Pääkaupunkiseudun raide­hankkeisi­in? Poli­it­tis­es­ti real­ista on että autoveroa las­ke­taan vas­taavasti ja ratkaisu on val­tion kannal­ta neu­traali rahoituk­sel­lis­es­ti, eli ei ole mitään lisära­haa mitä jakaa. Ohjaus­mak­suna ne toki ovat autoli­iken­teen suju­vu­ut­ta paran­tavia, mut­ta eivät rahoitusratkaisu.

     Ja eikö niis­sä betoni­tun­neleis­sa ollut muun ohes­sa, ne eivät toi­mi kevy­een liiken­teen reit­tinä alku­unkaan, ongel­ma se ettei ollut selvää kan­taako meren­po­h­ja niitä?

     Vastaa

121. Luet­tuani koko tähä­nas­tisen ketjun lävitse (viimeisin edeltävä postaus 3.10. 20:36) huo­maan peukut­ta­neeni jokaista Juho Laadun viestiä! Sil­lä jos ensinkään luke­maani ymmär­rän, jäbä ei tyrkytä ”oma huvi­la ja neljä autoa” ‑mallia vaan tot­ta totis­es­ti vahvo­ja ja tehokkai­ta joukkoli­iken­neak­se­lei­ta, joiden sol­muko­h­dat sit­ten raken­net­taisi­in taivas­ta kohti.

     Ja täl­löin on käsit­tääk­seni aivan selvää, että tuon jl-infran on olta­va ole­mas­sa ennen kuin monikaan näis­sä ker­roasalak­limpeis­sä asuu. Se on tule­vaisu­u­den kannal­ta — käsit­tääk­seni — helkkaristi edullisem­paa kuin sal­lia asukkaiden tot­tumi­nen omaan autoon. 

     Toki on koko ajan muis­tet­ta­va, että joukkoli­iken­teen kan­nat­tavu­us on autoilun help­pouden kään­teis­luku. Niin­pä kaikkien jär­jel­lis­ten ja vas­tu­ullis­ten ihmis­ten olisi vaa­dit­ta­va ei vain autot­to­mia kort­telei­ta vaan niin laa­jo­ja autot­to­mia aluei­ta, että ulko­laidal­ta (mis­sä pysäköin­ti olisi sal­lit­tua) keskelle kävelem­i­nen veisi hohdon autoilul­ta kiskoli­iken­teeseen ver­rat­tuna. Poikkeuk­sia voitaisi­in myön­tää vam­maisille, rikospoli­i­seille, palomiehille ja mitä mä nyt kek­sisin. Ja toki mum­mo­jen ja tavaroiden las­taus­ta varten voitaisi­in sal­lia huoltoa­jo – vaan ei pysäköin­ti.

     Samoin tarvit­taisi­in ruuhka­mak­su­ja, tai vielä mielu­um­min läh­es-kokopäiväistä psykol­o­gis­es­ti pure­vaa simp­peliä sään­töä: jos ajat entisen ytv-rajan tms sisäpuolelle, han­kit voimas­saol­e­van joukkoli­iken­nelipun ja pidät sen hel­posti näytet­tävis­sä tai vielä mielu­um­min etäluettavissa.

     Olkoon vaan ruma aja­tus, mut­ta se on mei­dän ain­oa pelas­tuk­semme. Ja mei­dän täy­tyy lop­ul­takin isol­la joukol­la uskaltau­tua sanomaan tuo ruma sana.

     Vielä takaisin taivastelu­un. Käsit­tääk­seni pil­ven­pi­irtäjät voivat main­iosti sopia opiske­li­joille ja citysinkuille ja ken­ties ikäih­misillekin – mikäli hissi var­masti aina toimii. Lap­siper­hei­den kohdal­la taas sitä­vas­toin ei pitäisi täysin uno­htaa Christo­pher Alexan­derin & Co teesiä (”four-sto­ry lim­it”), jon­ka mukaan neljä ker­rosta on inhimil­lisyys­ra­ja; sil­loin vielä van­hem­mat voivat kuul­la ipanansa äänen pihal­ta (”äiti­ii tuu ikku­naan”), ja kakru erot­taa iskän tai äiskän lep­peän hymyn. Eli ei tää kaupunkisu­un­nit­telu ihan pelkästään ker­rosneliöi­den läiskimistä ole. Mut­ta peruskaa­va olkoon, että risteysase­man kohdal­la piir­retään pil­veä ja san­o­taan puolen tai täyskil­san päässä ollaan jo melko matalia.

     - — -

     Kyl­lähän mä tpyy­lu­o­maakin paljon peukutin.

     Kuten myös (vähän yllät­täen) tätä.

     antti: ”40 miljoo­nan Pis­ara: Yhdys­radan pätkä Huopalah­den ase­mal­ta Ilmalan varikon kaut­ta Pääradalle Käpylän kohdalle. Turun ja Tam­pereen pika­ju­nat eivät enää kävisi kään­tymässä keskus­tas­sa vaan pysähty­i­sivät vaik­ka Huopalahdessa ja Käpylässä tai Oge­lis­sa ja jatkaisi­vat suo­raan Turus­ta Tam­pereelle taik­ka päinvastoin. ”

     Min­ul­la on tun­neperäi­nen suh­tau­tu­mi­nen, jon­ka mukaan…

     (a) On kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti, isän­maal­lis­es­ti ja tur­istibis­nek­sen kannal­ta oikein, että kauko­ju­nat lähtevät ja taas saa­pu­vat nykyiselle pääase­mallemme. Sieltä ne ovat rauhan­neu­vot­teli­jatkin läht­e­neet Mosko­vaan, ja sinne palan­neet. Eikä Pasi­la ainakaan min­un eli­naikanani kykene muo­dos­tu­maan samal­la taval­la koko kansakun­nan muis­toista ja osin ulko­maalais­tenkin kum­mas­tuk­ses­ta latau­tuneek­si paikaksi. 

     (b) Lähi­ju­nat sitä vas­toin voivat kauko­ju­nia parem­min kiemur­rel­la vaik­ka tun­neleis­sa tiuhaan pysähtyen ja väkeä poimien ja tiputellen – niis­sä matkus­t­a­mi­nen on kuitenkin paljon arkipäiväisem­pää. Lue­taan lehteä tai torkutaan.

     © Min­ua miel­lyt­tää aja­tus Pis­aran ja Kehäradan muo­dosta­mas­ta tiimala­sista, johon J.Laatu taisi viita­ta. Min­ul­la ei ole mitään numeroi­ta tämän tuek­si. Totean vaan että ajatuk­ses­sa on jotakin sym­pa­at­tista. Minus­ta ei olisi haitak­si, jos kaik­ki kaupunkisu­un­nit­teli­jat tutus­tu­isi­vat (elleivät vielä ole) Kevin Lynchin klas­sikko-opuk­seen The Image of the City (löy­tyy myös sak­sak­si). Se käsit­telee ihmis­ten mieliku­via (”men­tal map”) kaupungis­taan, ja johonkin rajaan asti väylien, aluei­den, rajal­in­jo­jen ja maamerkkien (lisäisin lis­taan ”por­tit”) kaltais­ten hah­mo­jen selkeys lisää tur­val­lisu­u­den tun­net­ta ja viihtyvyyt­tä. Ei kuitenkaan, jos selkeys viedään ihan tyl­syy­teen asti. Iso­jen perushah­mo­jen rin­nal­la saisikin olla pienem­piä yllät­täviä sokkeloi­ta ja tilapäisen eksymisen mah­dol­lisuuk­sia… No miten tää liityy raideli­iken­teen suun­nit­telu­un? Jotenkin. Ratik­ka kymp­pi on esimerk­ki pitkästä suo­ras­ta lin­jas­ta, joka lopus­sa sekoilee ja melkein eksyy. Mut­ta mitä raskaampi väline, sitä tärkeäm­pää on, ettei out­okaan eksy. Ja tässä raideli­ikenne – ellei sitä ihan rys­sitä – hakkaa bus­sit men­nen tullen.

     (d) Tää yhdys­ra­ta Huopalahdes­ta Käpylään on luul­lak­seni kaikissa tapauk­sis­sa huo­mat­ta­vankin harkin­nan arvoinen aja­tus. En tiedä, paljonko tavar­ali­iken­net­tä Helsin­gin kaut­ta nykyään kul­kee ja pitääkö se ottaa huomioon, mut­ta ei vält­tämät­tä ole pöl­lö aja­tus, että osa pika­ju­nista ohit­taisi jopa Pasi­lankin. Kun­han pysähtyvät jonkin muun ison sol­mun kohdal­la. Mietit­täväk­si jää, pitäisikö tuol­lais­ten läpi­a­jo­ju­nien nykyisen pääradan sijas­ta ajaa lentoase­man alta, mikäli sel­l­ainen tun­neli­ra­ta joskus tehdään. Siis pitäisikö ja voisiko.

     Vastaa

122. Jar­mo Nieminen 

     Kyse on siis lähi­har­joi­tusalueista, parista sadas­ta ampu­rat­a­paikas­ta ja taisteluampumarata-alueesta. 

     Edel­liset siis koulutuspaikkatarpeena.

     San­ta­ham­i­nan osalta vähin­täin yhtä tärkeää ovat meri- ja ilma­puo­lus­tuk­seen kuu­lu­vat seikat, kuten tut­ka- ja ohjusasemat. 

     Ampumara­dat ym löy­tynevät joka ikises­tä varuskun­nas­ta, ja mikään niis­sä ei tai­da San­tik­ses­sa olla jotain ihme “kaupunki­jääkäri” speci­fistä? Ja jos on, niin ne voi rak­en­taa yhtä lail­la minne muualle tahansa. Omat vähäiset havain­not noista “kaupunki­jääkärien” tst-har­joituk­sista on jostain Kehä I var­ren pusikoista, ei nekään niin kauheasti vaiku­ta kaupun­gin avainko­hteil­ta. Tai onhan ne moot­tori­tieli­it­tymät kalli­ita ramppeja…

     Ohjus- ja tut­ka-ase­mat voi siirtää vaik­ka Melkki­in, varokaa äkäisiä mökkeil­i­jöitä. Ja on puo­lus­tusvoimat viime vuosi­na muitakin saaria tyh­jen­tänyt, mikä ihme ettei Isosaari ja Rysäkari kelpaa?

     Vastaa

123. Kiitos Ode aloit­teen avauk­ses­ta. Hyrylä on jo menetet­ty. Tosin ei sinne ole mitään vielä raken­net­tu, mut­ta silti soti­las­toimin­nan palaut­ta­mi­nen lie­nee jo sama asia kuin rak­en­taa uusi varuskun­ta. Sandik­sen rak­en­tamises­sa varuskun­tana voisi tietenkin ottaa huomioon ajatuk­sen uud­is­rak­en­tamisen sovel­tuvu­ud­es­ta myös sivi­ilikäyt­töön. Ei sen luulisi ole­van mah­do­ton­ta, sivi­ile­jähän henkilökun­nan per­heet ovat myös sil­loin, kun asu­vat varuskun­nan alueella.

     Keskus­tan pään ratikkaratkaisu­ista ei tarvitse olla huolis­saan. Mikään rata ei mene hukkaan ja käyt­tämätön­tä poten­ti­aalia kap­a­siteetis­sa on yli sen tarpeen, joka kan­takaupun­gin raken­nuste­hokku­ud­es­ta voi tul­la. Laa­jasa­lon ratikkay­htey­den suun­nit­telus­sa on varaudut­tu tämän lisäk­si pikaratikkaop­tioon, joka on mah­dol­lista sijoit­taa maanalaisek­si keskus­tas­sa. Jos on oikeasti tarpeen.

     Sanois­in niin, että kiitos Sep­po Vep­säläisen sitkeän spar­rauk­sen, Laa­jasa­lon ratik­ka on suun­nitel­tu erit­täin monipuolis­es­ti ja oikeaop­pis­es­ti tule­vaisu­u­den kannal­ta jous­tavak­si. Kuten pitääkin.

     Antero

     Vastaa

124. OS:

     Virhein­vestoin­te­ja tekevät puo­lus­tusvoimat investoimal­la jatku­vasti lisää San­ta­ham­i­naan, luop­umal­la Hyrylästä ja tekemäl­lä kaikea muu­takin, joka vaikeut­taa San­ta­ham­i­nas­ta vetäytymistä.

     Kos­ka puol­lus­tusvoimat eivät hyö­ty­isi mitenkään San­ta­ham­i­nas­ta luop­umal­la on hei­dän järkevää keskit­tää toim­into­jaan sinne. San­ta­ham­i­na on var­masti halut­tu työ­paik­ka juuri sijaintin­sa joh­dos­ta. Kor­pi­varuskun­nis­sa on sama ongel­ma kuin muis­sakin hajasi­joite­tuis­sa val­tion­vi­ras­tois­sa, sinne ei saa väkeä kuin pakottamalla.

     Esim Keu­ru­ul­la käy iso osa nuo­ria kapi­aisia Tam­pereelta pen­delöimäl­lä, kos­ka hei­dän vaimoil­laan ei ole mah­dol­lisu­ut­ta työl­listyä lähempää.

     Vastaa

125. Komsi/Antti. Sen Käpylä — Huopalahti/Ilmala U‑raiteen kan­nat­ta­jik­si ovat tois­taise­ki ilmoit­tau­tuneet T. Pyy­lu­o­man ohel­la R. Sil­fver­berg, tosin paikallisju­nien käyt­töön. Eli kyl­lä tähän resi­inaan vielä mah­tuu. Muina ajatuksi­na jot­ka ei rata­hallinnos­sa rek­istöröidy mainit­takoon ris­ti­raiteet Pasi­lan pohjois­puolelle jot­ta saataisi­in lai­turin yli vai­h­to Rantarata/Päärata, ja Helsinginkadun kohdalle ase­man mis­tä voi vai­h­taa kasiin.

     Vastaa

126. Ville Kom­si,

     Joukkoli­iken­nelipun vaa­timi­nen autoil­i­joil­ta on hyvä kik­ka, joka sisältää myös vih­jeen. En tiedä menisikö läpi käytän­nössä, mut­ta lip­pu varmis­taisi sen, että autoilu ei ole julk­isia halvem­paa. Lipun voisi vaa­tia vain parhail­la joukkoli­iken­nealueil­la (ei syr­jäisil­lä omako­tialueil­la) liikkuvil­ta. Jär­jestelmä sopisi myös maalais­serkuille, jot­ka tule­vat autol­la kaupunki­in vierailulle. Yksi tek­stivi­esti kaupunki­in saavut­taes­sa ja yksi sieltä lähdettäessä.

     Pääradan tulisi kulkea lentoase­man ali. Lentoase­ma ei ole vain helsinkiläisiä varten. Liuku­por­taat suo­raan pääradal­ta ter­mi­naali­in tarkoit­taisi sitä, että maalais­ten olisi helpom­pi jät­tää auton­sa jollekin kaukaiselle rautatiease­malle kuin ajaa Seu­tu­laan, jollekin kaukana ter­mi­naal­ista sijait­se­valle pysäköin­tialueelle ja junail­la sieltä tien­sä eteenpäin.

     Vastaa

127. Kom­ment­ti antille 3.10.2011 kel­lo 13:55 ja
     Ville Kom­sille 4.10.2011 kel­lo 2:52

     Kyl­lä niitä raskas­raideli­iken­teen kehit­tämis­vai­h­toe­hto­ja voisi olla muitakin, jos ei aina vain hirt­täy­dyt­täisi Pis­aran silmukkaan. 

     http://www.rautatiematkustajat.fi/Ruralia.pdf

     Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
     http://www.rautatiematkustajat.fi

     Vastaa

128. Käsit­tääk­seni pil­ven­pi­irtäjät voivat main­iosti sopia opiske­li­joille ja citysinkuille ja ken­ties ikäih­misillekin – mikäli hissi var­masti aina toimii.

     Miten ajat­telit ratkaista varjostusongelman?
     Kukaan ei halua asua pimeässä. Eivät edes he jot­ka niin väittävät.

     (b) Lähi­ju­nat sitä vas­toin voivat kauko­ju­nia parem­min kiemur­rel­la vaik­ka tun­neleis­sa tiuhaan pysähtyen ja väkeä poimien ja tiputellen – niis­sä matkus­t­a­mi­nen on kuitenkin paljon arkipäiväisem­pää. Lue­taan lehteä tai torkutaan.

     Jos lähi­ju­nat alka­vat kauheasti kiemur­rel­la, siir­tyy liiken­net­tä bus­sei­hin. Junien ase­mat ovat bus­sipysäkke­jä kauem­pana, mut­ta ovat mat­ka-ajal­taan vain puo­let bussien mat­ka-ajas­ta. Jos mat­ka-aika kas­vaa merkit­tävästi, bus­sista tulee miel­lyt­tävämpi liikennemuoto.

     On kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti, isän­maal­lis­es­ti ja tur­istibis­nek­sen kannal­ta oikein, että kauko­ju­nat lähtevät ja taas saa­pu­vat nykyiselle pääasemallemme.

     On käsit­tämätön­tä, etteivät ne N raidet­ta muka riitä Rautatiease­malle. Ilmeis­es­ti raiteet varataan junille liian pitkäk­si ajak­si ja siten jatku­vasti blokataan puo­let niistä pois käytöstä. Junal­la kuitenkin kestää mak­simis­saan min­uutin kulkea vai­h­teen ylitse.

     Vastaa

129. Anonyymille:

     (1) Var­jos­tuskysymys. Täy­tyy myön­tää, että itsel­leni on val­oisu­us aivan oleelli­nen mielialatek­i­jä. Sen takia olenkin han­kkin­ut läävän kat­tok­er­rokses­ta (6.krs). Pui­ta ja niiden oksia tulee silti aina välil­lä kovin ikävä (edelli­nen asun­to: 2.krs). Aion salaa isän­nöi­jältä ja huoltomiehiltä sijoit­taa tasaka­tolle ikku­nani eteen, ket­tingillä kiin­ni sidot­tuna, poh­jas­ta vähän rep­sot­ta­van peltiäm­pärin ja siihen jonkin metrinko­rkuisen pen­saskasvin joka huo­juu tuu­lessa ja pär­jää itsekseen.

     Toisaal­ta olen kas­vanut Tehtaankadun ja Neit­syt­pol­un kul­mas­sa, isos­sa mut­ta nykyiseen ver­rat­tuna ja näin jäl­keen­päin ajatel­tuna melko hämärässä asun­nos­sa. Sel­l­aisia on Etelä-Helsin­ki Krunikkaa ja Etu-Töölöäkin myöten täyn­nä. Ja mon­et asu­vat siel­lä aivan per­hanan mielel­lään — eivät pelkästään sijain­nin vaan myös niin asun­to­jen kuin ympäristönkin kiehto­van ja Suomes­sa ain­ut­laa­tuisen “mon­imutkaisu­u­den” takia.

     Minäkin viihdyin siel­lä lapse­na ja kouluikäisenä aivan eri­no­mais­es­ti. Myön­netään: oli myös kesä­paik­ka Espoos­sa. Mut­ta kyl­lä noin kol­ma­sosa sielus­tani on yhä niil­lä van­hoil­la nurkilla.

     Krunikas­sa muuten on kai vielä tois­taisek­si kaupun­gin isoin tont­tite­hokku­us: 6,0. Vieläpä keskimäärin, eikö niin? Vaiko vain tiety­il­lä kul­ma­ton­teil­la? Nyt en uskalla vannoa.

     Ihmiset ovat eri­laisia. Vuosaa­res­sa yhden itä-län­si-suun­taisen har­ti­a­pank­ki-lamel­li­talon edessä etelään päin kas­vaa niin hillit­tömän tiheä koivikko, että kaikkien sen talon asun­to­jen täy­tyy olla todel­la hämäriä. Kiin­nos­taisi ottaa selville, onko se asukkaiden oma val­in­ta vai ylhäältäpäin annet­tu juttu.

     Pimeät asun­not häir­it­sevät tietysti vähem­män niitä jot­ka elävät suurim­man osan ajas­taan muual­la — puur­ta­mas­sa, pänt­täämässä, koulua käymässä tai kaduil­la hengaamassa.

     Tähän perus­tuu ajatuk­seni, että opiske­li­jat, joille kyseessä joka tapauk­ses­sa on tilapäi­nen luukku, eivät vält­tämät­tä pahas­tu var­joisu­ud­es­ta kovin paljon. Eivät myöskään ne, joille kyseessä on vain kakkosasun­to, erään­lainen kirkko­tu­pa. Edelleen toimis­to­ja sekä hotelle­ja neljästä tähdestä alaspäin voinee sijoit­taa hiukan katveeseen, kun­han näkymät ikkunoista ulos eivät ole suo­ras­taan tylsät. 

     Toisaal­ta pysäk­in­ti­laitok­sen sijoit­ta­mi­nen val­oisas­ti kau­nista maise­maa kat­so­maan olisi ympäristörikos.

     Val­on ohel­la mon­et ihmiset kaipaa­vat vapaa­ta näkymää johonkin suun­taan, vaik­ka se olisi kapeakin. Se voidaan tor­ni­talo­jen kohdal­la kyl­lä jär­jestää — parem­minkin kuin umpiko­rt­teleis­sa. Mut­ta toisaal­ta umpiko­rt­telit ovat kiehtovia juuri sulkeu­tuneen salaperäisyyten­sä vuoksi.

     Var­maankin pitäisi selvit­tää, ellei jo ole selvitet­ty, minkälaisia asun­to­ja ne ihmiset kaipaa­vat, jot­ka saat­taisi­vat aio­tu­ille uud­is­rak­en­tamisalueille muut­taa. Ainakin jos (a) kaupungilla ja (b) näil­lä ihmisil­lä on varaa vali­ta. Ehdot­tomil­ta omako­ti­a­su­jil­ta ei tässä yhtey­dessä kan­nat­tane kysyä mitään.

     Yksi ase­makaavamääräys, jon­ka halu­aisin voimaan kaikissa ker­rostalois­sa: talon yhteinen sauna ja vil­voit­te­lu­ti­la, ker­naasti myös pieni ker­hoti­la kat­tok­er­rokseen! Sil­loin ainakaan min­ua ei näköalan sup­peus varsi­nais­es­ta asun­nos­ta yhtään niin paljon häir­it­sisi, kun voisin vaikka­pa ker­ran viikos­sa kiivetä ylös rentou­tu­maan ja kat­se­le­maan niin kauas kuin silmä siin­tää. (Miten silmä muuten siin­tää? Met­sät siin­tävät siel­lä kaukana.) 

     (2) Lähi­ju­nien kiemurtelu. Käytin liioit­tel­e­vaa ilmaus­ta. Lähin­nä ajat­telin Pis­ara-rataa. Useim­mille asemien määrän lisäys kan­takaupun­gin alla toden­näköis­es­ti kor­vaisi joko pitkähkön käve­lyn tai yhden vai­h­tomatkan. Mukavu­us paranisi ja keskimääräi­nen kokon­ais­mat­ka-aika tuskin ainakaan pitenisi. 

     Tässä en nyt ota kan­taa siihen, onko Pis­ara paras mah­dolli­nen raidein­vestoin­ti vai ihan kahjo han­ke tai jotain siltä väliltä.

     (3) Raitei­den määrä Lin­nun­laulun kohdal­la ja siitä etelään. Joo, olen samaa mieltä. Jos­sakin mät­tää, jos ei yhtään vähem­mil­lä pärjätä.

     Vastaa

130. Pysäköin­ti­laitok­sen … perkele, ö‑nappi sössii.

     Vastaa

131. Kom­ment­ti Ville Kom­sille 5.10.2011 kel­lo 18:34

     Ehkä kan­nat­taisi ajatel­la niin päin saisiko ole­mas­sa oleville raiteille enem­män liiken­net­tä tai sit­ten tiukan paikan tullen jonkun raiteen lisää.

     Täl­lä het­kel­lä junien mak­sim­imäärä tun­nis­sa lie­nee 59, kun se Lon­toon Vic­to­ria-ase­mal­la on 80 junaa tun­nis­sa. Siel­lä on 19 raidet­ta Helsin­gin tapaan ja Lin­nun­laulua vas­taa­va 10-raiteinen kapeikko Grosvenor Bridge.

     http://www.networkrail.co.uk/documents/For%20Passengers/Station%20Maps/4510_Victoria%20Station%20Map.pdf
     http://www.engineering-timelines.com/scripts/engineeringItem.asp?id=697

     Vic­to­ri­an raide­jär­jeste­ly­istä todetaan:
     “The track lay­out does not allow much swap­ping, with only a small num­ber of con­nect­ing fly­overs between the main lines in the Bat­tersea area [Grosvenor Brid­gen jäl­keen), plus a sin­gle-track con­nec­tion imme­di­ate­ly out­side the sta­tion. As the Brighton side is the busier of the two, dis­rup­tion on that line some­times results in some of its sub­ur­ban ser­vices using the east­ern side. This is par­tic­u­lar­ly true of the Gatwick Express, which trav­els along the Brighton Main Line, as it will often divert over Chatham-side tracks dur­ing engi­neer­ing works in order to main­tain ser­vice levels.”

     http://en.wikipedia.org/wiki/London_Victoria_station

     Vaik­ka Vic­to­ri­an ase­man välit­tömässä läheisyy­dessä on ahdas junien säi­ly­tys­raiteis­to, voisiko Helsin­gin ja Lin­nun­laulun raiteille kuitenkin saa­da mah­tu­maan lisäju­nia, kun toisaal­ta Vic­to­ri­an raiteis­ton tode­taan ole­van varsin jäykkä muut­tuvis­sa liiken­neti­lanteis­sa? Jos­sain olen myös lukenut arvion, että insinööri­taitoa hyväk­sikäyt­tämäl­lä Lin­nun­laulu­un saisi mah­tu­maan vielä kak­si raidetta.

     Nämäkin ratkaisut oli­si­vat var­masti Pis­araa halvempia. 

     Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
     http://www.rautatiematkustajat.fi

     Vastaa

132. Non­i­in, ennen kun ale­taan kokon­aan riehua, niin muis­te­taan­pa pari seikkaa.
     1. Kuka puo­lus­taa pääkaupunkiseu­tua, jos ei pääkaupunkiseudul­la asu­vat omat erikoisk­oulute­tut kaupunki­jääkärit? Kyl­lä siinä menee joen­su­u­laisel­la kaver­il­la sor­mi suuhun kun mah­dolli­nen poli­it­ti­nen tai soti­laalli­nen paine uhkaisi helsinkiä, ja pohjois-kar­jalan prikaatista lähetet­täisi­in sis­se­jä väi­jymään punavuoren kulmille.
     2. Saari on toimin­ut kaut­ta his­to­ri­ansa soti­las­saare­na, ei se ole ennenkään hai­tan­nut melun­sa takia, suurin osa pitkä-aikai­sista asukkaista on tot­tunut siihen ja ei heitä todel­lakaan hait­taa että oman maan puo­lus­tamista har­joitel­laan vier­essä. (huom. 1800-luvul­la se toi­mi vielä tyk­istön kova­panosam­muntaratana = kova meteli).
     3. 1/3 saares­ta on toimin­ut ampuma-alueena, johon tuskin voi kuvitel­lakkaan raken­nutet­ta­van mitään. Sen lisäk­si kaik­ki se määrä romua ja rautaa mitä maas­sa on, niin sekaan mah­tuu myös luke­mat­to­mia räjähtämät­töneitä kranaat­te­ja ja ammuk­sia. Lisäk­si suuri osa saares­ta on suo­jel­tua aluetta.
     4. Todel­la pitkäaikaiset soti­laal­liset per­in­teet val­lit­se­vat saarel­la, ja mielestäni näi­den kaikkoami­nen olisi ikävä asia. Perustet­taisi­in sit­ten vaik­ka joku sota­museo tai vas­taa­va, jot­ta saataisi­in kult­tuuril­lis­es­ti hyö­ty ulospäin muillekkin kuin vain saaren asukkaille.
     Sum­ma sum­marum, ennen kaikkea Kaartin Jääkäriryk­ment­ti tuot­taa sodan ajan joukko­ja Helsin­ki-Espoo-Van­taa-Kau­ni­ainen aluei­den puo­lus­tuk­seen. Moni var­masti on näh­nyt sotapoikia mars­seil­la, tai har­joit­tele­mas­sa josasin päin pääkaupunkiseu­tua usein. Kyl­lä, he ihan oikeasti treenaa­vat oike­as­sa ympäristössä, niiden samo­jen aluei­den puo­lus­tamista. Tämä joukko-osas­to on meille pääkaupunkiseudul­la asuville erit­täin tärkeä asia, eikä sitä voi ver­ra­ta niinkuin Soin­in­vaara sanoi, että “pääkaupun­ki kestää varuskun­nan lakkau­tuk­sen, maakun­ta ei”. Kuka meitä sit­ten puo­lus­taa? Herätys!
     No, ei sille ainakaan ihan heti ole mitään tapah­tu­mas­sa, kun kasarmeille on jo lyö­ty lukkoon perusko­r­jauk­sia ja restau­roin­te­ja muu­ta­malle vuodelle eteen­päin, joten käyt­töikä pite­nee siihen tarkoituk­seen, sekä mate­ri­aal­i­hanki­to­ja suorite­taan. 🙂 hyvä näin!

     Vastaa

133. Jos se pitää paikkansa (enkä kyl­lä näe syitä mik­si Ode lähtisi näin tök­erölle vale­htelulin­jalle), että ken­raal­i­ta­sol­la on myön­net­ty, että San­ta­ham­i­nan puo­lus­tuk­selli­nen merk­i­tys on silkkaa mieliku­vi­tus­ta (ja että käypää kor­vaus­ta vas­taan puo­lus­tusvoimat olisi valmis pane­maan pil­lit pus­si­in saman tien), niin sil­loin näil­lä soti­laal­lisil­la uhkakuvil­la leikkimi­nen pitäisi lopet­taa heti alku­un­sa ja yrit­tää oikeil­la argu­menteil­la käy­dä tätä keskustelua.

     Melu voi olla yksi täl­lainen argu­ment­ti, mut­ta ei se kauhean hyvä eikä kestävä ole. Kesän rokrokkon­ser­tit häir­it­sevät huo­mat­tavasti enem­män sekä kohdis­tu­vat huo­mat­tavasti use­am­malle kaupunki­laiselle. Kaupunki­laisu­u­teen kuu­luu, että eri­ta­soista melua ja meininkiä pitää vain oppia sietämään tai sit­ten sietää muut­taa kauemmaksi.

     Emme kyl­lä mielestäni voi lop­ut­tomasti vedo­ta abstrak­tei­hin luon­toar­voihinkaan kos­ka ihan kaikkial­ta löy­tyy “luon­toar­vo­ja”. Ei se tarkoi­ta mitään. Jos tarkoit­taisi, emme rak­en­taisi mitään minnekään.

     Luon­nol­lis­es­ti sama pätee “tämä on his­to­ri­alli­nen paik­ka” ‑tyyliseen argu­men­toin­ti­in. Mitään satam­a­toimin­nas­ta oikeasti fyy­sis­es­ti muis­tut­tavaa ei jää Kalasa­ta­maan, aivan kuten ei jäänyt Ruo­ho­lah­teenkaan, Hert­toniemen rantaan, jne. Uusillekin alueille muo­dos­tuu vähitellen oma, uuden­lainen, historiansa.

     San­ta­ham­i­na­han on enem­män raken­net­tu ja myl­lät­ty alue kuin vaikka­pa Var­tiosaari, jon­ka “luon­toar­voista” ei yksikään tavis jak­sa vaahdota.

     Minä olen käynyt molem­mis­sa ja suosit­te­len muitakin käymään. Ja vaik­ka molem­mat ovatkin sinäl­lään upei­ta paikko­ja, ainakin allekir­joit­ta­neen on hyvin help­po vali­ta kumpi näistä mielum­min joutaisi asun­torak­en­tamisen alt­tar­ille siinä vai­heessa kun järk­isy­itä ale­taan hake­mal­la hakea.

     Ei San­ta­ham­i­nan luon­to taviksen näkökul­mas­ta eroa oikeas­t­aan mil­lään lail­la muista PK-seudun merel­li­sistä saarista, jot­ta voisimme aitoa elämän tuskaa teesken­nellen julis­taa kuin­ka “taas olemme tuhoa­mas­sa jotakin ainutlaatuista.”

     Jos siel­lä jotain ain­ut­laa­tu­ista on joskus jeesuk­sen aikaan ollutkin, niin sen tuhoamistyön on kyl­lä hoi­tanut puo­lus­tusvoimat ihan oma-aloitteisesti.

     Se, että ken­tälle on jäänyt ajan oloon suutare­i­ta ym. vaarallista/myrkyllistä skei­daa, ei tietenkään tarkoi­ta sitä etteikö sitä voi­da asian­mukaises­ti rai­va­ta ja puhdis­taa. Näin­hän on toimit­tu entisil­lä satama-alueillakin. 

     Niin se vaan menee, että elämässä on vält­tämät­tä tehtävä val­in­to­ja. On pri­or­isoita­va vaikkei se tun­tu­isikaan aina hyvältä tai “oikeal­ta” ratkaisulta.

     Helsin­gin kan­takaupun­gin kokoa lähen­televä saari näin lähel­lä on ihan ymmär­ret­tävistä syistä hem­metin houkut­tel­e­va paik­ka rak­en­taa ihmisille asuntoja.

     Olisiko mitenkään mah­dol­lista rak­en­taa asun­to­ja jyräämät­tä koko saar­ta pan­nukakuk­si? Tai olisiko mah­dol­lista tehdä saares­ta sel­l­aisen asun­torak­en­tamisen taidon­näyte, jos­sa koko lähtöko­h­ta rak­en­tamiselle olisi se, että raken­netaan luon­nol­lis­ten pin­nan­muo­to­jen mukaises­ti ja jota tul­taisi­in ihmettelemään ja ihastele­maan ympäri maail­maa ja maakuntia?

     Ei tietenkään jos nojaamme näi­den asialleen omis­tau­tunei­den höyryäjien maalaami­in uhkakuviin.

     Siitä olen samaa mieltä erään kom­men­toi­jan kanssa joka räknäili yhteen nyt suun­nit­teil­la ole­vien asun­toaluei­den väestöpo­ten­ti­aalia, että tot­ta hel­vetis­sä ne on raken­net­ta­va ensin.

     Var­maan näin tul­laan toimimaankin.

     Real­is­tista olisi ottaa San­ta­ham­i­nan rak­en­t­a­mi­nen pöy­dälle sit­ten kun myös Espoon ja Van­taankin asukasti­heys on saatu suur­in­pi­irtein samalle tasolle vuo­den 2011 Helsin­gin kanssa. Täl­löin kol­men kun­nan alueel­la asu­isi yli 2 miljoon­aa asukasta.

     Jotenkin tun­tuu, että tuol­laisen määrän asut­ta­mi­nen riit­täisi aika hel­vetin pitkälle tule­vaisu­u­teen… Ja voi myös hyvin olla, että pii­saisi paljon aiem­minkin kun ihmiset saat­taisi­vat ajan oloon prefer­oi­da mui­ta paikkakun­tia (myös ulko­mail­ta — OMG!) ja/tai muun­laa­tu­ista, ei-niin-urbaa­nia elämistä, kuka mitenkin ja mis­täkin syystä.

     PS.
     Ja ei, emme tarvitse eikä kukaan nor­maal­i­järki­nen edes halua enää yhtään sota­museo­ta yhtään min­nekään päin maail­maa. Enem­män kuin (redun­dant­tia eli paskaa) varus­tau­tu­mista, tarvit­semme paljon enem­män ja paljon parem­paa kan­sain­välistä diplo­ma­t­ian taitoa ja tajua ihan kaik­il­ta, ei vain poli­itikoil­ta ja virkamiehiltä.

     PPS.
     Siinä vai­heessa sodankäyn­tiä kun parhaat miehemme ja naisemme joutu­vat kaupunki­sis­seilemään pääkaupungis­sa tyk­in­ruokana, on niin moni asia jo ehtinyt men­nä niin päin hel­vettiä, että jokin myyt­ti­nen paikallis­tun­te­muk­sen puute olisi kyl­lä pien­impiä murhei­ta mitä kuvitel­la saat­taa. Tosin päin vas­toin kuin yleen­sä kuvitel­laan, keskiver­to­tyyp­pi maakun­nista osan­nee lukea kart­taa noin sata ker­taa parem­min kuin keskiver­to­helsinkiläi­nen kon­sanaan ja vaikkei osaisikaan niin Helsin­gin keskus­ta on niin pieni, että siel­lä voisi hyvin suun­nistaa pelkästään huu­ta­mal­la ja huu­toon vastaamalla.

     Täältä tähän.

     -allekir­joit­tanut

     Vastaa

134. MIVa:
     On se niin väärin, että San­ta­ham­i­nan ammunnat aiheut­ta­vat hait­taa. Kauanko­han ne ovat olleet tosi­a­sia? Ihmiset, jot­ka muut­ta­vat niille nurkille ja alka­vat itkeä tuos­ta, ovat idioot­te­ja. Sama kos­kee lento­ken­tän lähistölle muuttavia.
     Ajele joskus Viikin läpi pyöräl­läsi ja kat­so niitä maisemia. ei kai niille pel­loille ihan 20000 ihmistä mah­du, mut­ta paljon.
     En mil­lään jak­sa käsit­tää, ettei meille voi­da rak­en­taa tosi korkei­ta talo­ja (paljon asuntoja/talo). Nää var­jos­tusju­tut on syvältä, peilit on keksitty.
     Pk-seudun kai nykyään ain­ut­ta varuskun­taa en häätäisi mihinkään, mut­ta kai sekin koh­ta tapah­tuu. Toiv­ot­tavasti en ole paikalla, kun sitä kadutaan.
     Eikö sinne uuteen itäpuoleen nyt saa ensi hätään riit­tävästi taloja?
     Ymmär­rän kyl­lä, että talot San­ta­ham­i­nas­sa ovat kalli­ita ja rikkaat voisi­vat niitä ostaa, siis verotuloja.
     Niinpä.

     San­ta­ham­i­nan varuskun­nan ampumaradoil­ta kan­tau­tuu ympäristöön meteliä liki­main viikon jokaise­na päivänä. Viikol­la radoil­la har­joit­tel­e­vat varus­miehet, viikon­lop­puisin myös reserviläisjär­jestöt ja siviilit.

     San­ta­ham­i­na on myös suosit­tu paraati­paik­ka, kun ulko­maalaisille del­e­gaa­tioille halu­taan näyt­tää Suomen asevelvol­lisu­usarmei­jan suori­tuskykyä. Ampumanäytök­sis­sä ammu­taan raskail­la aseil­la, sekä käytetään panssarintorjunta-aseita.

     Prikaatinken­raali Juha-Pekka Liiko­la Etelä-Suomen soti­lasläänin esikun­nas­ta toteaa, että San­ta­ham­i­na on täl­laiseen tarkoituk­seen paras paikka.

     - San­ta­ham­i­na on lähel­lä Helsin­ki-Van­taan lento­kent­tää, pääe­sikun­taa ja min­is­ter­iöitä. Siel­lä on näin ollen help­po jär­jestää näytösam­munto­ja vieraileville sotilasasiantuntijoille.

     Kaik­ki tämä aiheut­taa paljon meteliä, joka kan­tau­tuu erit­täin kovaäänisenä ( yli 110 db ) läheisen Jol­lak­sen asuinalueen asukkaiden kotip­i­hoi­hin, las­ten päiväkotei­hin ja ala-asteen koului­hin, sekä tuulen myötä myös pitem­mälle Laa­jasa­loon sekä Itä-Helsin­gin ympäristöön aina Sipoo­ta myöten.

     Jol­lak­ses­sa toista vuosikym­men­tä asu­va asukas ( halu­aa pysyä nimet­tömänä ) on sitä mieltä, että ampumaradoil­ta kan­tau­tu­va meteli on jatku­vasti lisääntynyt.

     - Tyy­nenä iltana ryn­näkköhar­joituk­sista ja tulenku­vauk­ses­ta kan­tau­tuu meteliä, niin että voisi kuvitel­la ole­vansa sotatoimialueella.

     Raskaiden asei­den, kuten sinko­jen ja kranaat­tikonekiväärien aiheut­ta­ma ääni­hait­ta ja painevaiku­tuk­set ovat myös tuttuja.

     Pitää muis­taa myös San­ta­ham­i­nan lähi­his­to­ria. Sitä ei ole koskaan käytet­ty raskasase-ampuma­paikkana 60- ja 70 luvul­la jo sen poh­javesialueen takia, vaan ain­oas­taan tyk­istö ampui siel­lä muu­ta­mana päivänä vuodessa ja sen aikaiset varus­miehet ampui­v­at sota­har­joituk­sis­sa lähin­nä räkäpäil­lä pari viikkoa vuo­den aikana. Se sen aikaises­ta varuskun­tasaaren ään­i­maail­mas­ta. Tämän takia onkin surkuhu­paisaa että Helsin­gin keskeisim­määl­lä paikalla voi nyky­isin har­ras­taa täl­laista asukaster­ro­r­ia maan­puo­lus­tuk­sen nimis­sä, välit­tämät­tä saaren luon­toar­voista kuten ensim­mäisen luokan poh­javesialueesta, sekä per­heen pien­im­mistä päiväkodis­sa ja koulus­sa. On sääli huo­ma­ta mihin kär­simyk­seen nyky­ih­misen itsekkyys lop­pukädessä johtaa. San­ta­ham­i­nan luva­ton ampuma­toim­inta on vain yksi esimerk­ki tästä.

     Vastaa

135. Arvoisat kom­men­taat­torit, asian tiimoil­ta on syytä puhua totta.

     San­ta­ham­i­na on ollut yhtämit­tais­es­ti raskasaseam­pumpaikkana vuodes­ta 1824 läh­tien, jol­loin saaren läpi raken­net­ti­in tyk­istön ampumara­ta. Suo­ma­laisil­la on saarel­la ollut tyk­istön koeam­pumalaitok­set itsenäisyy­den alus­sa ja toisen maail­man­so­dan aikoihin. 

     Val­takun­nal­liset ilma­tor­jun­ta-ampumaleir­it oli­vat saarel­la tois­es­ta maail­man­so­das­ta 1950–60-lukujen vaihteeseen. 

     Saaren valmiuslin­nake ampui 6 tuuman ran­nikko­tykeil­lä vuodes­ta 1914 vuo­teen 1942 asti. Sen jäl­keen ran­nikko­tyk­istön lukuisat eri joukko-osas­tot ovat käyt­täneet saaren tyk­istöasemia ammuntoi­hin­sa 1990-luvun alku­vu­osille asti. 

     Ran­nikko­tyk­istök­oul­ul­la oli 1980-luvun lop­pu­un asti kiin­teät peruskallioon pul­tatut tykki­ase­mat San­ta­ham­i­nan Leipurin­niemessä ja Itälin­nakkeel­la. Tykkikalus­tona oli 76–88 mil­limetrin väylätykkejä. 

     Kadet­tik­oulu ampui 1980-luvul­la pst-tykki­ammunto­ja Santahaminassa. 

     1960–80-luvuilla myös Uuden­maan prikaatin tyk­istö ja Vaasan ran­nikkopat­ter­is­ton liikku­va pat­ter­is­to käyt­tivät San­ta­ham­i­naa 152 mm:n tykkien ja 130 mm:n tykkien tuliasema-alueina. 

     Viimeisim­mät tyk­istön ammunnat ovat 1990-luvul­ta. Tuol­loin Ran­nikko­tyk­sitök­oulu ampui 130 mm:n tykeillä. 

     Tosi­a­sia on, että raskasaseam­munto­jen määrä on vähen­tynyt ja ään­i­maail­ma tul­lut hil­jaisem­mak­si. Välitet­tavasti venäläisen varuskun­nan tykki­ammunto­jen laukaus­määristä ei ole säi­lynyt tietoa. Siltä osin kir­joi­tus on oletus.

     ***

     Mitä poh­javesialueeseen tulee, niin juuri sen päälle venäläi­nen tyk­istöam­pumara­ta raken­net­ti­in. Siltä osin edel­lisen kom­men­taat­torin näke­mys pitää paikkansa, että suo­ma­laiset eivät ammu tälle alueelle.

     San­ta­ham­i­nas­sa luovut­ti­in 1980-luvul­la vesistök­oulu­tuk­ses­sa käytet­tävistä tulenku­vauk­sista saaren pohjois­ran­nal­la. Tulenku­vauk­sen ja räjähde­har­joi­tusten panoskoko­ja on rajoitet­tu ja käyt­tökiel­toaluei­ta lisät­ty. Sama kos­kee ammunto­ja iltaisin, öisin ja viikon­lop­puisin. Esite­tyt mielip­i­teet ovat tältä osin valitet­ta­van perusteettomia.

     ***

     Kranaat­tikonekivääreistä ei aiheudu ympäristölleen paine­hait­taa. Räjähdyskeskip­is­teestä painevaiku­tus on ais­tit­tavis­sa vain hyvin lyhyen matkan. Aseen lähtölaukaus on lähin­nä kumea poksahdus.

     1960-luvul­la toutan­tokäyt­töön San­ta­ham­i­nas­sakin otet­tu raskassinko on ollut viimeisen reip­paan vuosikymme­nen ajal­ta ääni­vaiku­tuk­seltaan kovaäänisin ase. Sen joukko­tuotan­to on nyt lopetet­tu ja ase pois­tuu sotavarustuksesta.

     ***

     Mitä päiväkoti­in tulee, niin San­ta­ham­i­nan päiväkodin ja ala-asteen koulun lapset ovat pär­jän­neet elämässään keskimäärin vähin­täänkin kohtu­ullis­es­ti. Toki ongel­ma­lap­si­akin on ollut, kuten var­maan muuallakin.

     ***

     San­ta­ham­i­nan luon­tar­voista pyy­dän kom­men­taat­tor­e­i­ta luke­maan http://www.santahamina.fi ‑sivuille jouluku­us­sa julka­istut arvostet­tu­jen biolo­gien ja luon­to­har­ras­ta­jien havain­not ja kom­men­tit San­ta­ham­i­nan luon­tovuodes­ta 2011.

     ***

     Kir­joi­tan San­ta­ham­i­nan luon­nos­ta ja his­to­ri­as­ta kol­mat­ta kir­jaa. Se käsit­telee suo­ma­laista San­ta­ham­i­naa. Kir­jas­sa tul­laan ker­tomaan tarkem­min saaren soti­las­toimin­nas­ta eri aikoina. Kir­ja julka­istaan 4.6.2012.

     Parhain ter­veisin
     Jar­mo Nieminen
     Laajasalolainen

     Vastaa

136. Kun Helsingistä tuli pääkaupun­ki vuon­na 1812, oli asukkai­ta vain 3.000, ja vuon­na 1920 asukkai­ta oli 152.000. Täl­lä het­kel­lä määrä on 600.000. Koko pääkaupunkiseudul­la asukkai­ta on nyt noin miljoona. Asu­tus on lisään­tynyt nimeno­maan San­ta­ham­i­nan ympäristössä ja tämä kehi­tys jatkuu, mm. Kru­unuvuoren rantaan on nouse­mas­sa uusi 10.000 asukkaan alue.

     Meren lahti, joka erot­taa San­ta­ham­i­nan, Hevos­salmes­ta ja Jol­lak­ses­ta on kapeim­mil­laan vain muu­tamia kym­meniä metre­jä. Helsin­gin kaup­pa­to­rille on lin­nun­ti­etä vain muu­tamia kilo­me­tre­jä. Veden pin­ta kan­taa ään­tä esteet­tä siten, että väli­matkat menet­tävät merkityksensä.

     San­ta­ham­i­na on keskel­lä Suomen pääkaupunkia ja väkirikkain­ta asuma-aluet­ta. Vaik­ka asukasti­heys on jatku­vasti lisään­tynyt, on San­ta­ham­i­nas­sa ammut­tu erit­täin raskaal­la kalus­tol­la, ja melur­a­situs­ta on laa­jen­net­tu poikkeusluvil­la myös viikon­lop­pui­hin. Aluet­ta käyt­tävät laa­jasti muutkin puo­lus­tusvoimien varuskun­nat kuin Kaartin Jääkäriryk­ment­ti, jon­ka hallinnas­sa se on. San­ta­ham­i­naa käytetään myös vierail­i­joille tarkoitet­tui­hin ampumanäytök­si­in, joiden määristä ei ole riit­tävää selvitystä. 

     Tämän lisäk­si Kaartin Jääkäriryk­ment­ti sal­lii ainakin 13 ampuma­har­ras­ta­jak­er­hon sivi­ilien vieraineen käyt­tää alueitaan har­ras­tus­toim­intaan, joka sijoit­tuu iltoi­hin ja viikon­lop­pui­hin. Laki­in on kir­jat­tu, että Puo­lus­tusvoimien tehtävä on ylläpitää maan­puo­lus­tushenkeä. Tätä veruket­ta virheel­lis­es­ti tulkiten, ampumaseu­rat kuten hir­ven­metsästäjät mekas­ta­vat San­ta­ham­i­nas­sa. Hirvet tai kar­jut eivät muo­dos­ta minkään­laista uhkaa kansal­liselle tur­val­lisu­udelle. Ampumaseu­ro­jen jäsenet var­masti naut­ti­vat yhteis­es­tä har­ras­tuk­ses­taan, mut­ta se ei oikeu­ta Puo­lus­tusvoimia jaka­maan nautin­taoikeuk­sia, jot­ka johta­vat naa­puris­ton koti­rauhan vakavaan häirintään.

     Melusaas­teen lisäk­si Puo­lus­tusvoimat kylvää poh­javesialueel­la mereen ja maaperään vuosit­tain ainakin 1,5 miljoon­aa raskas­met­alle­ja sisältävää ammus­ta. Tämä kaik­ki lain­vas­tais­es­ti, ilman ympäristölupaa.

     Eli San­ta­ham­i­nan luon­toar­voista on turha nos­taa kovin suur­ta numeroa tässä yhtey­dessä. Samoin Jar­mo Niemisen San­ta­ham­i­natun­te­mus ammunto­jen suh­teen voidaan hyvin kyseenalais­taa. Kyseinen kaupug­in­val­tu­utet­tu ei tietääk­seni ole edes kotoisin Helsingistä, eikä ole asunut San­ta­ham­i­nan naa­pu­rus­tossa 60- ja 70 luvul­la kuten allekir­joit­tanut. Esimerkkinä fak­tatiedos­ta mis­tä pv. t ( MAAVE ) ei pidä mainit­takoon vuo­den 1996 raskasaseam­muntamäärät mitkä löy­tyvät Helsin­gin meripelas­tusy­hdis­tyk­sen lehden numeros­ta 2. Siinä ilmoite­taan että Suomen­lin­nan ran­nikko­ryk­ment­ti suorit­taa kova­pan­nosam­munto­ja seu­raavasti 13–17.5 , 26–30.8 , 19–13‑9 , 7–10.10 , 14–18.10 , 21–25.10 , 19–21.11 ja 9–13.12.1996. Siis yhteen­sä 37 pvä kolmes­ta eri saares­ta, Isosaari, Kuiv­asaari ja San­ta­ham­i­na. Nyky­isin San­ta­ham­i­nas­sa käytetään maavoimien raskas­ta kalus­toa kuten kuten raskas kertasinko(Apilas), kranaat­in­heit­timet, ilma­tortjun­takonekiväärit, telami­inat jne, eikä uno­htaa pidä tulenku­vauk­sia mitä ei todel­lakaan har­rastet­tu 60- ja 70 luvuil­la. Pelkäästään Kaartin jääkäriryk­ment­ti har­joit­telee näil­lä aseil­la kyseisel­lä varuskun­tasaarel­la 60 vuorokaut­ta vuodessa. Tähän määrään pitää lisätä vielä muut saarel­la har­joit­tel­e­vat vier­aat varuskun­nat, sekä maakun­takomp­pa­ni­at. Voidaan siis yksiselit­teis­es­ti tode­ta että San­ta­ham­i­nan tuot­ta­ma melusaaste on monikym­menker­tais­tunut sit­ten 90-luvun puo­livälin jäl­keen. Kyseinen San­ta­ham­i­nan nykyi­nen ampuma­toim­inta­malli ei kuu­lu mil­lään muo­toa enää tähän päivään eikä täl­laiseen tiivi­iseen kaupunkiym­päristöön. Kaiken lisäk­si varuskun­tasaaren nykyi­nen ampuma­toim­inta on ympäristö­suo­jelu­lain vas­taista niin suuren melusaas­teen kuin alueen poh­javesien takia.

     Vastaa

137. Tässä keskustelus­sa olisi toki toiv­ot­tavaa pysyä asialinjalla

     “Melusaas­teen lisäk­si Puo­lus­tusvoimat kylvää poh­javesialueel­la mereen ja maaperään vuosit­tain ainakin 1,5 miljoon­aa raskas­met­alle­ja sisältävää ammus­ta. Tämä kaik­ki lain­vas­tais­es­ti, ilman ympäristölupaa.”

     - kuten olen aiem­min toden­nut poh­javesialueel­la ei ammuta.

     “Nyky­isin San­ta­ham­i­nas­sa käytetään maavoimien raskas­ta kalus­toa kuten kuten raskas kertasinko(Apilas), kranaat­in­heit­timet, ilma­tortjun­takonekiväärit, telami­inat jne, eikä uno­htaa pidä tulenku­vauk­sia mitä ei todel­lakaan har­rastet­tu 60- ja 70 luvuilla. ”

     - samat ase­jär­jestelmät ovat olleet käytössä viimeiset use­at vuosikymmenet. Poikkeuk­se­na on ilma­tor­jun­takonekivääri, joka tuli tuotan­tokäyt­töön 1990-luvul­la. Tosin aseel­la jon­ka kali­iperi on 12,7 mm ei San­ta­ham­i­nas­sa ammu­ta, vaan aselavet­ti­in sijoite­tul­la 7,62 mm:n sivuaseella.

     - kom­men­toi­jan esit­tämänä ajan­jak­sona ampumakäytöstä San­ta­ham­i­nas­sa ovat pois­tuneet 77–88 mm:n väylä­tor­jun­tatyk­it, 45 mm:n panssar­in­tor­jun­tatyk­it, kevyen kranaan­tinheit­ti­men tehokranaatit, 55 mm:n kevyet sin­got ja 95 mm:n raskassingot

     - tulenku­vauk­sien osalta panoskokoa on rajoitet­tu 1970-luvun rajoit­ta­mat­to­muud­es­ta, 1980-luvun 1000 gram­man panok­seen ja nykyti­laan, jos­sa suurin sal­lit­tu panos tulenku­vauk­ses­sa on 200 grammaa

     “Voidaan siis yksiselit­teis­es­ti tode­ta että San­ta­ham­i­nan tuot­ta­ma melusaaste on monikym­menker­tais­tunut sit­ten 90-luvun puo­livälin jälkeen.”

     - kom­mentin esit­täjän johtopäätös on ilman faktaperusteita

     Parhain ter­veisin
     Jar­mo Nieminen
     Laajasalolainen

     Vastaa

138. Vaik­ka en ole Mr soin­in­vaaran vas­tus­ta­ja, esitän seu­raavaa: “mil­lainen meteli nousisi, jos me syn­type­r­äiset ran­nikon edus­ta­jat menisimme esim. Jyväskylän, Kuo­pi­on , Mikke­lin tai Joen­su­un tor­eille huu­ta­maan ja vaa­ti­maan ko kaupungeis­sa ole­vien nk soti­laskäytössäkin ole­vien lento­kent­tien lakkaut­tamista? Eihän siitä mitään meteliä nousisi, kos­ka mm Kon­tio­vaara lakkaute­taankin ja muutenkin ko alueil­ta ole­va väestö tun­kee Hesaan ja sik­si tääl­lä on huu­ta­va asun­top­u­la ja työt­tömyys. Markki­na­t­alouden lakien mukaan työvoiman kysyn­nän, samoin kuin asun­to­jen hin­to­jen­nousu ovat “kor­reloituneet” tämän vaiku­tuk­sen ansios­ta. Kysymyk­seni Mr Soin­in­vaar­alle on siis: “palveleeko nykyi­nen ja esim san­ta­ham­i­nan asun­tokäyt­töön otta­mi­nen teitä vihre­itä”? Ja, kos­ka olen pitänyt vihre­itä aat­tei­ta nou­dat­tavia nk “kestäviä arvo­ja” nou­dat­tavina, miten tämä mah­do­ton yhtälö on ratkaistavis­sa? Matem­ati­ik­ka ei ole kyl­lä vahvin osaamiseni laji, mut­ta näinkin yksinker­tainen lasku­taitoinen osaa laskea, ettei 1+1=3!

     Vastaa

139. Huoh, jos sen San­tik­sen annet­taisi­in olla nykyisel­lään tai täy­den­tää sitä tur­val­lisu­u­teen liit­tyvil­lä toim­i­joil­la, joille Maan­puo­lu­tusko­rekak­oulus­ta on hyötyä.

     Asun­to­ja ja ker­rostalo­ja voidaan rak­en­taa yhtä hyvin lisää Suomen­lin­naan, jonne olisi hyvä saa­da myös 2000-luvun kul­tu­urik­er­rostu­ma lasirakennuksia.

     Vastaa