Kallahden asemakaavasta tehdyt muistutukset ja lausunnot
Kaavaan on tehty vähäisiä tarkennuksia; niin vähgäisiä, ettei sitä aseteta uudelleen nähtäville. Aikanaan kun nähtävillä nyt ollutta esitystä käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa, äänestettiin erään huvilatontin rajoista. Virasto esitti, että osa isosta tontista liitetään virkistysalueeseen ja kokoomus jha ruotsalaiset vastustivat. Varmaankin äänestetään nytkin. Vuosaaressa on niin paljon asukkaita, että virkistyskäytön tarpeet ohittavat yksityisen huvilanomistajien tarpeet. Kuluja alueen lunastamisesta toki kaupungille tulee.
Pohjois-Pasilan liikennesuunnitelma
Tällaisessa asiassa liikennesuunnittelijan kannattaa lähinnä luottaa. Isot asiat on ratkaistu kaavalla. Nyt tehdään katupiirustuksia. Yhdistettyä pyörä- ja jalankulkuväylää näyttää yhä vain pukkaavan, mutta olkoot. Voisin tietysti kysyä, onko pyöräilijöiden pakottaminen jalankulkijoiden sekaan välttämätöntä. Riippuu vähän nopeusrajoituksesta. Ilmalanrinteen yli rakennetaan kevyen liikenteen silta. Jos ei olisi satanut, olisin polkenut katsomaan tätä ihmettä.
Pohjois-Pasilan liikennesuunnitelmasta:
Silta Ilmalanrinteen yli on huomattava parannus radanvarren pyörätiehen. Kiitos siitä.
Eihän suunnitelmassa näyttäisi olevan yhtään uutta yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää. Ellen tulkitse piirrustuksia ihan väärin, siellä on päinvastoin poikkeuksellisesti oikeita pyöräteitä. Siis sellaisia, jotka eivät ole yhdistettyjä tai edes rinnakkaisia jalkakäytävän kanssa. Kaupunki alkaa ymmärtää pyöräilyn ja jalankulun olevan erilaisia liikennemuotoja, joita ei pidä väkisin sekoittaa. Hienoa. Ajoyhteydet pyöräteiltä ajoradoille ovat hieno yksityiskohta.
Vielä tarvitaan liikennekulttuurin muutosta, jotta jalankulkijat osaisivat pysyä poissa oikeilta pyörätieltä. Kovin vanhanaikaisesti Helsingin kaupunkikin väittää pyöräteiden palvelevat sekä pyöräilijöitä että jalankulkijoita. Tieliikennelaki on toki eri mieltä.
Veturitien ja Lähetinkadun risteyksessä on kaksi suojatietä Veturitien yli, ja vain eteläisessä on pyörätien jatke. Miksei molemmissa? Nyt Veturitien länsipuolella etelään päin ajava pyöräilijä joutuu ylittämään ajoradan kahdesti, kun yhdelläkin ylityksellä pärjäisi.
Silmämääräisesti arvioiden yhdessäkään pyöräteiden risteyksessä ei noudateta Tiehallinnon suunnitteluohjetta, jonka mukaan kaarresäteen ehdoton minimi on 5m.
Tuota liikennesuunnitelmaa vähän katseltiin HePon piirissä. Katsottiin sitten puutteineenkin ihan kohtalaisen hyväksi, eikä lähdetty taas lähettelemään kirjeitä lautakuntalaisille; se kun on aika raskas vaikuttamiskeino.
Liikennesuunnitelmat pitää asettaa kansalaisten nähtäville ennen hyväksymistä. Vähintäänkin epävirallisesti. Nykyinen käytäntö on vähintäänkin Maankäyttö- ja rakennusasetuksen hengen vastainen, ja aiheuttaa tarpeetonta vaivaa, kun liikennesuunnitteluasioita kommentoidaan vasta katusuunnitelmavaiheessa, jolloin niiden korjaaminen on työlästä.
Pyöräväylillä ei ole nopeusrajoituksia.
Tuo Otson ehdotus on kyllä äkkiseltään erinomainen. Varsinkin vaihtoehtoja pitäisi käsitellä julkisemmin, lautakuntaan tuodaan aina käytännössä yksi lopullinen totuus ilman sen kummempia perusteluja sille miksi juuri näin on päätetty tehdä. Jonka jälkeen me paremmintietäjät sitten tivaamme että miksei näin eikä noin.
Täydellinen julkisuus ei ole realismia, käytännössä se johtaisi vielä enemmän siihen ettei vaan ehdota jotain josta joku saattaisi hermostua, eli komiteasuunnitteluun. Mistä tosin siitäkin hermostutaan. 🙂 Mutta semmoinen käytännön kompromissi voisi olla että luonnosvaiheita julkaistaisiin avoimemmin.
Kyllä pyöräväylillä on voimassa yleinen taajamanopeusrajoitus (50 km/h), jos ollaan taajamamerkin sisäpuolisella alueella. Alemmilla nopeusrajoitusalueilla (40 tai 30 km/h) voisi olla vaikeaa osoittaa, että pyöräilijä on ollut tietoinen nopeusrajoituksesta. Pyöräteillä tai kevyeen liikenteen väylillä ei nimittäin ole yleensä nopeusrajoitusaluemerkkejä.
Hienoa, ettei pyöräilijöitä vaivat turhilla rajoituksilla. Kyllä muut väistää, väärässäkin kun yleensä ovat.
Hieman kyllä hämmentää kuinka vähätellen Soininvaara suhtautuu Kallahden huvilatontin pakkolunastukseen. Pakkolunastukset ovat paikallaan silloin, kuin yleinen etu sitä välttämättä vaatii, mutta Kallahden huvilatonttien osalta se on vähintäänkin ylimitoitettu. Vuosaaren alueen virkistysalueet ovat jo nyt erittäin monipuoliset (Uutela ja Meri-Rastila ja nykyinen Kallahti), joten muutama sata metriä lisää luontopolkua Kallahteen ei tuo mitään todellista lisäarvoa. Ei ainakiin siinä määrin, että siitä kannattaisi maksaa miljoona euroa. Ja tämän voin sanoa paikallisena asukkaana ja hyvinkin aktiivisena Kallahden lenkkipolkujen käyttäjänä.
Sinänsä ei ole yllätys, että Helsingin vasemmisto ei kunnioita yksityisomistusta. Mutta toivottavaa olisi, että Soininvaara ei esittäisi, että kaikki Vuosaaren asukkaat kannattaisivat pakkolunastuksia. Alueelle kun sattuu asumaan niitä pahoja kokoomuksen ja RKP:n kannattajia.
Asiaa hieman sivuten, mielenkiinnolla odotan seuraavia kuntavaaleja. Helsingin poliittinen kartta tullee muuttumaan radikaalisti nykyisestä, jonka jälkeen tämän kaltaisten päätösten läpivieminen tulee olemaan kertaluokkaa vaikeampaa.
Erastothenes:
>Alemmilla nopeusrajoitusalueilla (40 tai 30 km/h)
>voisi olla vaikeaa osoittaa, että pyöräilijä on
>ollut tietoinen nopeusrajoituksesta.
Ei ole tarpeen osoittaa pyöräilijän olleen tietoinen rajoituksesta. Nopeusrajoitukset ovat voimassa, oli ajoneuvon kuljettaja niistä tietoinen tahi ei.
(Tiedoksi, että jopa sellaiset liikennemerkit ovat voimassa, joita ei ole fyysisesti paikalla, tästä on ennakkotapauksia. Puuttuva liikennemerkki toki vähentää syyllisyyttä esim. onnettomuuden sattuessa. Mutta jos vaikka joku kähveltää kärkikolmion risteyksestä, niin kolmion takaa tuleva on silti väistämisvelvollinen.)