Tekijä: Osmo Soininvaara

Olen ehdolla kunnallisvaaleissa ja tarvitsen tukea

Kun­nal­lis­vaalit ovat kuu­den viikon kulut­tua, 28. lokaku­u­ta. Olen taas ehdolla.

Oma kun­nal­lispoli­it­ti­nen kiin­nos­tuk­seni keskit­tyy kaupunkisu­un­nit­telu­un. Kaupunkisu­un­nit­telua koske­vaa ajat­telu­ani olen täl­lä blogilla val­ot­tanut run­saasti, joten äänestäjä tietää mitä saa. Tarkoituk­seni on, jos työki­ireiltäni ehdin, laa­tia myös oma kun­nal­lispoli­it­ti­nen ohjel­mani, jon­ka tarkoituk­se­na ei ole antaa vas­taus­ta jokaiseen kysymyk­seen, vaan ottaa esille joitain keskeisiä. Jat­ka lukemista “Olen ehdol­la kun­nal­lis­vaaleis­sa ja tarvit­sen tukea”

Hassin direktiiviehdotus aikaisti eteläisen Euroopan velvoitteita

Julk­isu­udessa ja täl­läkin blogilla on valitet­tu sitä, että rikkidi­rek­ti­ivi kohtelee Itämeren mai­ta ankaram­min kuin Välimeren mai­ta. Tästä on syytet­ty direk­ti­ivilu­on­nok­sen esitel­lyt­tä Satu Has­sia. Asia on Has­sin osalta täysin päin­vas­toin. Has­si poikke­si IMO-sopimuk­ses­ta Välimeren osalta aikaistaen sopimuk­sen mukaista 0,5 pros­entin velvoitet­ta Välimerel­lä vuodes­ta 2025 vuo­teen 2020. Jat­ka lukemista “Has­sin direk­ti­iviehdo­tus aikaisti eteläisen Euroopan velvoitteita”

Mitä yritysveron tilalle?

Minus­ta alkaa näyt­tää siltä, että yri­tys­ten verot­ta­mi­nen niiden voitos­ta alkaa olla tien­sä päässä. Lasse Arvela (VM) näyt­tää ole­van samaa mieltä. Yri­tysveros­ta pitäisi sopia kan­sain­välis­es­ti tai koko veropo­h­ja karkaa parati­i­sei­hin. Ruot­si alen­taa nyt 22 pros­ent­ti­in ja vuoren­var­masti Suo­mi seu­raa perässä.

Nyt esitetään verokikkailun estämistä sil­lä, että kon­sernin sisäisiä korko­ja ei saa enää vähen­tää rajat­ta. Tätä on niin help­po kiertää, ettei se anna kek­si­jälleen edes onnis­tu­misen iloa. Aina­han sen velan ja koron voi kier­rät­tää kon­sernin ulkop­uolisen bul­vaanin kaut­ta: tytäry­htiö on velkaa pankille ja emoy­htiö tekee saman­su­u­ruisen tal­letuk­sen ja jok­seenkin samal­la korol­la pankki­in, nyt esimerkik­si. Jat­ka lukemista “Mitä yri­tysveron tilalle?”

Asuntoluento, osa 13/13: Miksi tehdään huonoja päätöksiä?

On ole­mas­sa mon­ta teo­ri­aa hyvästä kaupunki­rak­en­teesta. Ne poikkea­vat toi­sis­taan paljon, mut­ta yhteistä niille on, että ne ovat kaik­ki parem­pia kuin todel­lisu­us. Onnis­tuneen kaupunki­rak­en­teen esteet ovat muual­la kuin ammat­ti­lais­ten osaamises­sa. Vika on juris­teis­sa ja talouden pelisäännöissä.

Järkevä kaupunki­rakenne ei toteudu markki­nae­htois­es­ti. Teo­ri­as­sa syn­ty­isi, jos pelaisimme markki­nae­htoista kaavoitus­peliä lop­ut­toman pitkään ja jos parem­paan tas­apain­oon voisi päästä kumoa­mal­la kitkat­tomasti ja kus­tan­nuk­sit­ta aiem­mat teot. Mis­sä on saatu aikaan hyvää kaupunkia, julkisen val­lan ote on ollut vah­va. Meil­lä on mon­ta vinout­tavaa tek­i­jää, joiden vuok­si kehi­tys ei oikeas­t­aan voi men­nä kuin vikaan. Jat­ka lukemista “Asun­tolu­en­to, osa 13/13: Mik­si tehdään huono­ja päätöksiä?”

Asuntoluento, osa 12: ovatko arvot muuttumassa urbaaneimmiksi?

Suh­teelli­nen hin­taero keskus­ta-asumisen ja lähiöis­sä asumisen välil­lä on kas­vanut ja eri­tyis­es­ti se on kas­vanut keskus­ta-asumisen ja kehyskun­tien välil­lä. Myös pien­talo­tont­tien hin­nat ovat laske­neet. Osoit­tako tämä, että elämä­nar­vot ovat muut­tuneet urbaaneim­mik­si? Tai että asumisen laatu keskus­tois­sa on parantunut.

Jos halu­aa, havain­non voi mitätöidä huo­maut­ta­mal­la, että korot ovat his­to­ri­al­lisen alhaal­la, jol­loin hin­taeron vaiku­tus vuo­tu­isi­in asumiskus­tan­nuk­si­in on alen­tunut. Edelleen vau­raus on kas­vanut, jol­loin on ylipään­sä mah­dol­lista mak­saa huip­puhin­to­ja keskus­tas­sa asumis­es­ta. Jat­ka lukemista “Asun­tolu­en­to, osa 12: ovatko arvot muut­tumas­sa urbaaneimmiksi?”

Asuntoluento, osa 11: Missä ihmiset haluavat asua?

Eri ihmiset halu­a­vat asua vähän eri­lai­sis­sa paikois­sa, onnek­si, kos­ka kaik­ki eivät voi asua samas­sa paikassa.

Hyvässä kaupungis­sa on eri­laisia asuinaluei­ta. Helsin­gin sosi­aalisen sekoit­tamisen peri­aate peit­tää aika-ajoin alleen mon­imuo­toisu­u­den hyveen. Erik Allardt sanoi joskus, että erään­lainen ghet­tois­tu­mi­nen on hyväk­si, kun­han ei tule eril­lisiä kur­jal­is­ton slum­me­ja. Asukkaiden yhteiselämästä tulee paljon parem­paa, kun henkises­ti saman­laiset asu­vat tois­t­en­sa naa­pureina. Helsingis­sä on suurin piirtein samal­la sosi­aalisel­la statuk­sel­la aluei­ta, jois­sa äänestetään kokoomus­ta ja aluei­ta, jois­sa äänestetään vihre­itä. Näi­den pakot­ta­mi­nen tois­t­en­sa sekaan ei tuot­taisi mitään hyvää. Jat­ka lukemista “Asun­tolu­en­to, osa 11: Mis­sä ihmiset halu­a­vat asua?”

Asuntoluento osa 10: saako kaupungissa asua?

Jos Man­ner­heim­intie tai Meche­linkatu raken­net­taisi­in nyt, niiden molem­mille puo­lille tulisi jät­tää liki sadan metrin asumiselta rauhoitet­tu vyöhyke, kos­ka ketään ei voi pan­na asumaan niin vihe­liäisi­in oloi­hin, joi­ta liiken­teen vaivaamil­la alueil­la asum­i­nen merk­it­sisi. Liiken­teen hai­tat laske­vat asun­to­jen hin­to­ja noiden katu­jen var­sil­la, mut­ta hyvin halut­tu­ja ne silti ovat.

Lon­toos­sa lähiön (kaupungi­nosan) sisään­tu­lotie on alueen pääkatu, jon­ka var­rel­la ovat kau­pat ja kapakat. Meil­lä lähiöt kään­tävät selkän­sä pääväylälleen. Lähiörak­en­tamisen ihanteet val­oisu­ud­es­ta ja ter­veel­lisyy­destä kir­jat­ti­in aikanaan laki­in ja ulotet­ti­in saman tien koske­maan kaikkea rak­en­tamista. Kaupunkia ei saa enää rak­en­taa, on raken­net­ta­va vain lähiöitä myös keskus­toi­hin. Esimerkik­si Eliel Saarisen tien var­teen ei saa rak­en­taa mitään, kos­ka muu­ta­man ker­ran tun­nis­sa ohi aja­va Jok­eri-bus­si tekee elämästä muuten sietämät­tömän. Muuten Eliel Saarisen tiestä tehtäisi­in tien sijas­ta katu. Jat­ka lukemista “Asun­tolu­en­to osa 10: saako kaupungis­sa asua?”

Puhe kaupunginvaltuustossa 12.9.2012 globaalin vastuun strategiasta

Puu­tun globaalin vas­tu­un strate­gias­sa vain Helsin­gin osu­u­teen ilmastopoli­ti­ikas­ta. Val­tu­us­to on puhunut siitä mon­een ker­taan, mut­ta olen eri syistä ollut aina muual­la. Olen tästä strate­gias­ta eri mieltä val­tu­us­ton selvän enem­mistön kanssa, ja eri mieltä myös oman ryh­mäni kanssa.

Helsin­ki on aset­tanut tavoit­teek­seen vähen­tää päästöjä 20 pros­en­til­la vuo­teen 2020 men­nessä. Tämä on liian vähän, pitäisi ottaa tavoit­teek­si 30 prosenttia.

Ilmas­ton kannal­ta on merk­i­tys­tä vain sil­lä, kuin­ka paljon päästöt vähenevät, ei sil­lä miten se tehdään. Ilmas­ton kannal­ta tuo vaa­timus 20 pros­entin uusi­u­tu­vien osu­ud­es­ta on siten turha. Sen lisäk­si että se on turha, se on hyvin kallis. Jat­ka lukemista “Puhe kaupung­in­val­tu­us­tossa 12.9.2012 globaalin vas­tu­un strategiasta”

Asuntoluento, osa 9: Miksi joukkoliikennettä subventoidaan?

Kaik­ki teol­lisu­us­maid­en suuret kaupun­git tuke­vat joukkoli­iken­net­tä. Yleen­sä täl­läi­nen yksimielisyys on merk­ki siitä, että joukkoli­iken­teen sub­ven­toin­ti­in on paina­vat syyt.

Joukkoli­iken­teen tukea perustel­laan autoilun vähen­tämisel­lä. Hal­vat joukkoli­iken­neliput ovat myös autoil­i­jan etu, kos­ka niiden ansios­ta autol­la pääsee eteen­päin. Kun Helsin­ki autois­tui nopeasti, Itäväylä meni tukkoon ja mat­ka ruuh­ka-aikaan Puoti­las­ta keskus­taan kesti 40 min­u­ut­tia, mut­ta kun suun­ta kään­tyi joukkoli­iken­net­tä suo­si­vak­si, myös autoli­ikenne suju­voi­tui. Jat­ka lukemista “Asun­tolu­en­to, osa 9: Mik­si joukkoli­iken­net­tä subventoidaan?”

Asuntoluento, osa 8: Joukkoliikenne tekee keskustasta vetovoimaisen

Kir­jas­saan Tri­umph of the City Edward Glaeser pohtii, mik­si joidenkin kaupunkien kesku­s­tat slum­mi­u­tu­vat jas toiset kukois­ta­vat. Tämä kaupunke­hi­tys­tä pohti­va ekon­o­misti selit­tää asian ajankäytöl­lä. Autoon perus­tu­vas­sa yhdyskun­nas­sa keskus­ta on kaupun­gin vaikeim­min saavutet­tavis­sa ole­va alue ja sik­si epä­su­osit­tu. Joukkoli­iken­nekaupungis­sa asia on toisin päin. Keskus­tas­sa asu­vat käyt­tävät vähiten aikaa liikku­miseen, usein jalka­isin tai lyhy­itä ratikka­matko­ja tehden. Tähän on lisät­tävä, että autoon perus­tu­vas­sa kaupungis­sa moot­toritei­den pilkko­ma elinympäristö on keskus­tois­sa vas­ten­mieli­nen.
Gleas­er esit­tää teo­ri­an joukkoli­iken­nekaupun­gin ren­gas­mais­es­ta rakenteesta:

Jat­ka lukemista “Asun­tolu­en­to, osa 8: Joukkoli­ikenne tekee keskus­tas­ta vetovoimaisen”