Tekijä: Osmo Soininvaara

Kiista Hernesaaren helikopterikentästä tiivistyy

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa on pöy­däl­lä Her­ne­saaren osayleiskaa­va. Siinä on kak­si kiis­tanalaista kohtaa. Val­tion mielestä Her­ne­saari on Suomes­sa soveli­ain paik­ka varas­toi­da vil­jaa. Lau­takun­ta on tästä kai yksimielis­es­ti toista mieltä.

Iso kiista kos­kee Her­ne­saaren edustalle keskelle ulap­paa suun­nitel­lus­ta helikopteriken­tästä. Sen on tarkoi­tus tar­jo­ta laskeu­tu­mi­s­paik­ka Tallinnaan menevälle kopter­ille. Pidän sekä paikkaa että toteut­tamistapaa jär­jet­tömänä. Helikopterikent­tä keskel­lä mer­ta mak­si­moi äänen kulkeu­tu­misen. Se on noin kaukana saaren kär­jestä, kos­ka melun takia se ei voi olla lähempänä asu­tus­ta. Samas­ta syys­tä saaren kär­ki haaskau­tuu tilaa vievän kau­pan suuryk­sikölle, jos­sa myy­dään vene­tarvikkei­ta. Aika arvokkaal­la ton­til­la sekin toim­inta siis on. Jat­ka lukemista “Kiista Her­ne­saaren helikopteriken­tästä tiivistyy”

Parantaako median murros tiedonvälityksen laatua

(Vas­tauk­seni HS-raadin kysymyk­seen 28.9.2012)

Paran­taa

Tämä kään­tyy ennen pitkää voitok­si. Juuri nyt laatu­jour­nal­is­mi on suuris­sa vaikeuk­sis­sa Inter­net-tar­jon­nan kanssa. Se on vaikut­tanut heiken­tävästi myös jour­nal­is­min tasoon. Onhan Hesarikin alka­nut kosiskel­la yleisöä kovin kevein kon­stein. Lehdis­tön per­in­teinen ansain­ta­logi­ik­ka on hukas­sa. Jat­ka lukemista “Paran­taako medi­an mur­ros tiedonväl­i­tyk­sen laatua”

Berliinin innovatiivisuus

Uuden­maan­li­iton hal­li­tus on paraikaa Berli­inis­sä tutus­tu­mis- ja sem­i­naari­matkalla. Tutus­tu­im­mme juuri Berli­inin start­up ‑ohjel­maan. Tääl­lä syn­tyy vuosit­tain yli 40 000 uut­ta yri­tys­tä. Berli­in­istä on lyhyessä ajas­sa tul­lut yksi maail­man vahvim­mista inno­vaa­tiokeskuk­sista. Jat­ka lukemista “Berli­inin innovatiivisuus”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.9.2012

Esi­tys­lis­taan pääsee käsik­si tästä.

 

Asun­to­torni Arabianrantaan.

Toimis­to­tont­ti muute­taan asuin­ton­tik­si. Tont­ti on pieni, run­saat 900 neliötä, mut­ta sille ahde­taan raken­nu­soikeut­ta 4300 k‑m2 kah­teen­toista ker­rokseen. Pysäköin­tipaikat (noin 40) eivät ton­tille tietenkään mah­du. Ne saa lait­taa pysäköin­ti­laitok­seen, joka ei saa olla sataa metriä kauem­pana. Toiv­ot­tavasti hin­nas­ta on sovit­tu tätä ennen, sil­lä tuos­sa­han ilmeis­es­ti määrätään lait­ta­maan ne tiet­tyyn laitok­seen. Sata metriä on vähän nau­ret­ta­va vaa­timus. Joukkoli­iken­teessä riit­tää yleen­sä 300 metriä pysäkille eikä aina päästä siihenkään. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 25.9.2012”

Monopolipeliä: lääketutkimuksen rahoitus

Uuden lääke­molekyylin kehit­tämi­nen mak­saa noin mil­jardin. Jotenkin se investoin­ti on saata­va mak­se­tuk­si ja siinä sivus­sa jokin kor­vaus niistäkin molekyyleistä, joi­ta ei voi­da ottaa käyt­töön. Lääke­tutkimuk­sen rahoi­tus perus­tuu patent­ti­in, jon­ka uuden lääke­molekyylin kehit­tänyt yri­tys saa tuot­teelleen. Patent­ti on voimas­sa 20 vuot­ta, mut­ta tuo 20 vuot­ta alkaa juos­ta patentin hyväksymis­es­tä. Siinä vai­heessa lääket­tä ei vielä saa alkaa myy­dä, vaan on tehtävä joukko tutkimuk­sia, joiden perus­teel­la lääk­keen tur­val­lisu­ud­es­ta ja tehos­ta voidaan vaku­ut­tua. Lääkey­htiön on tehtävä tilin­sä lääk­keestä noin kymme­nessä vuodessa. Kun patent­ti van­he­nee, lääk­keen hin­ta voi pudo­ta muu­ta­maan pros­ent­ti­in alku­peräis­es­tä, kos­ka kil­pail­i­jat pää­sevät markki­noille. Sitä ennen yhtiö voi hin­noitel­la lääk­keen kuin­ka kalli­ik­si hyvän­sä. Jat­ka lukemista “Monop­o­lipeliä: lääke­tutkimuk­sen rahoitus”

Pitäisikö Googlen sensuroida islamia pilkkaava video?

Vas­tauk­seni HS-raadin 20.9.kysymykseen

2) Ei pitäisi

Jos Google voisi estää sen lev­iämisen, asi­aa voisi pohtia vähän pidem­pään, mut­ta tuo ääliömäisen videon tek­i­jä halusi vide­olleen julk­isu­ut­ta saadak­seen aikaan mitä sai. Mikä toisi enem­män julk­isu­ut­ta kuin tieto, että tämä video oli liikaa Googlellekin. Ymmärtääk­seni tuon videon levit­tämi­nen on sinän­sä kiel­let­tyä myös Suomen uskon­rauhapykälien val­os­sa. Jat­ka lukemista “Pitäisikö Googlen sen­suroi­da islamia pilkkaa­va video?”

Bittejä parilla miljardilla.

Helsin­gin seudul­la on päätet­tävänä ter­vey­den­huol­lon poti­lasti­eto­jär­jestelmän uusimi­nen. Tääl­lä sen hin­ta liikkuu jos­sain 600 miljoonas­sa eurossa, koko maan hin­ta on noin 1,8 mil­jar­dia. Jos tämä toimisi niin hyvin kuin on väitet­ty, investoin­ti olisi erit­täin kan­nat­ta­va. Nykyisen ATK-sekamel­skan hin­ta on sato­ja miljoo­nia vuodessa. Moni on kuitenkin vas­taan lähin­nä sik­si, että jär­jestelmä olisi sul­jet­tu ja antaisi sen toimit­ta­jalle monop­o­lin kaikki­in lisäosi­in. En nyt ota kan­taa tähän, kun en osaa, mut­ta tuo hinta.

Viro­laiset moko­mat menivät tekemään oman jär­jestelmän­sä noin kymmenel­lä miljoon­al­la eurol­la. Mikä tekee siitä Suomes­sa 200 ker­taa kalli­im­man? Jat­ka lukemista “Bit­te­jä par­il­la miljardilla.”

Lääkeyhtiöiden kerjuukierros

Ylen uutis­ten mukaan kan­sain­väliset lääkeyri­tyk­set oli­si­vat valmi­ita investoimaan lääkkei­den kehit­tämiseen Suomes­sa, jos vain mei­dän lääkeko­r­vausjär­jestelmämme ei olisi niin nui­va. Haas­tatel­tu Pfiz­erin edus­ta­ja esit­ti, että lääk­keen kehit­tämi­nen Suomes­sa käy kan­nat­ta­mat­tomak­si, kun uuden lääk­keen saami­nen kor­vausjär­jestelmän piiri­in kestää niin kauan.

Yritetään siis leikkisästi väit­tää, että uut­ta lääket­tä kehitet­täisi­in vain Suomen markki­noi­ta ajatellen? Tästä ei voi olla kyse, siis mis­tä? Jat­ka lukemista “Lääkey­htiöi­den kerjuukierros”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.9.2012

En pääse kok­ouk­seen, kos­ka pidän ryh­mäpuheen­vuoroa eduskun­nas­sa bud­jetista. Mikko menee, ja parem­pi niin, kos­ka hän tun­tee näitä asioi­ta parem­min. Varsinkin kun tuo Her­ne­saaren helikopterikent­tä on jo hävit­ty lau­takun­nan osalta. Esi­tys­lista tässä.

Kuninkaan­tam­men asemakaava

Pöy­dältä. Korvi­i­ni ei ole kan­tau­tunut tästä viikon aikana mitään uut­ta eikä sekään, mik­si tämä pan­ti­in pöydälle

Her­ne­saaren osayleiskaa­van lausun­not ja muistutukset

Yleiskaavaan on tehty joukko pieniä täs­men­nyk­siä, joista laadullis­es­ti merkit­tävin on erään vesialueen muut­ta­mi­nen yleistä vesialueesta kort­telin sisäisek­si. Näin vai­h­tuu mak­sa­ja, mut­ta näin alue ehkä sul­je­taan ulkop­uolisil­ta. Hmmm.

Suuri peri­aat­teelli­nen kiista kos­kee niemen kär­keen kaavail­tua 90 miljoon­aa euroa mak­savaa helikopterikent­tää. Han­ke on jär­jetön jo taloudel­lis­es­ti. Kun­nan toimi­alaan sen rak­en­t­a­mi­nen ei kuu­lu. Yksi­tyis­es­ti rahoitet­tuna se ei toi­mi, kos­ka yhtä helikopter­i­matkus­ta­jaa kohden pääo­makus­tan­nuk­sek­si tulee hel­posti 150 euroa. Huhu­jen mukaan ken­tän talout­ta aio­taan kohen­taa lennoil­la Pietari­in, joi­ta ehkä tuet­taisi­in viisum­i­va­paudel­la. Viisum­i­va­paus on lyhy­taikainen ilo, sil­lä oletet­tavasti viisum­i­va­paus tulee kaikille kulku­muodoille melko pian. Jos ken­tän käyt­tö olen­nais­es­ti lisään­ty­isi, lisään­ty­isi myös sen meluhait­ta. Laskeu­tu­va tai nou­se­va suuri helikopteri pitää infer­naal­ista ään­tä (hallinto­valiokun­ta havain­noi asi­aa viime viikol­la Rajavar­tios­ton vier­aana). Ken­tän sijoit­ta­mi­nen keskelle meri­aluet­ta mak­si­moi äänen eten­e­misen. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 18.9.2012”

Maakaasu, tuuli ja aurinko?

Maakaa­sun hin­ta on Yhdys­val­lois­sa laskenut tasolle, joka öljyn hin­tana vas­taa 12 dol­lar­ia tyn­nyriltä. Tämä merk­it­see ener­giapoli­ti­ikan val­lanku­mous­ta. Yhdys­val­loista on tulos­sa maakaa­sumaa. Maakaa­sua voidaan kul­jet­taa nesteytet­tynä, mut­ta näin siitä tulee paljon kalli­im­paa. Maakaa­sun hin­ta Euroopas­sa on niin korkea, että tuon­ti kannattaa.

Yksi ske­naar­i­oista on, että kivi­hi­ileen poh­jau­tu­va sähkön­tuotan­to tulee kor­vau­tu­maan maakaa­sul­la sekä tuuli- ja aurinkoen­er­gial­la. Molem­pia, maakaa­su­voimaa ja tuuli- ja aurinkovoimaa raken­netaan niin paljon, että teho riit­tää yksin koko kulu­tuk­seen. Kun sää on pil­vi­nen ja tyyni, sähkö tuote­taan maakaa­sul­la ja kun tuulee ja aurinko pais­taa, maakaa­su­voimalat sul­je­taan. Kivi­hi­ileen tai ydin­voimaan ver­rat­tuna maakaa­su­voimaloiden hyvänä puole­na on investoin­nin pienu­us. Sik­si maakaa­su sovel­tuu hyvin tuuli- ja aurinkoen­er­gian kump­paniksi . Kivi­hi­ileen ver­rat­tuna hiilid­iok­sidipäästöt aleni­si­vat ehkä kol­man­nek­seen tai jopa alle.

Pysyvä ratkaisu tämä ei ole, kos­ka joskus ne maakaa­su­varatkin lop­pu­vat, mut­ta aurinkoen­er­gian laa­jamit­taista läpimur­toa odoteltaes­sa kelpo vaihtoehto.