Puhe kaupunginvaltuustossa 12.9.2012 globaalin vastuun strategiasta

Puu­tun globaalin vas­tu­un strate­gias­sa vain Helsin­gin osu­u­teen ilmastopoli­ti­ikas­ta. Val­tu­us­to on puhunut siitä mon­een ker­taan, mut­ta olen eri syistä ollut aina muual­la. Olen tästä strate­gias­ta eri mieltä val­tu­us­ton selvän enem­mistön kanssa, ja eri mieltä myös oman ryh­mäni kanssa.

Helsin­ki on aset­tanut tavoit­teek­seen vähen­tää päästöjä 20 pros­en­til­la vuo­teen 2020 men­nessä. Tämä on liian vähän, pitäisi ottaa tavoit­teek­si 30 prosenttia.

Ilmas­ton kannal­ta on merk­i­tys­tä vain sil­lä, kuin­ka paljon päästöt vähenevät, ei sil­lä miten se tehdään. Ilmas­ton kannal­ta tuo vaa­timus 20 pros­entin uusi­u­tu­vien osu­ud­es­ta on siten turha. Sen lisäk­si että se on turha, se on hyvin kallis.

Edus­tan Helsinkiä Mankala Oy:n hal­li­tuk­ses­sa. Tuo yhtiö on se, jon­ka kaut­ta Helsin­ki omis­taa vesivoimaa ja tuulivoimaa sen lisäk­si, että se omis­taa vähän ydin­voimaa. Ne han­kkeet, joi­ta meil­lä on pöy­däl­lä uusi­u­tu­vien osu­u­den nos­tamisek­si, ovat aivan järkyt­tävän kalli­ita – niin kalli­ita, että niiden tukemiseen tarvit­tavil­la rahoil­la säästäisi saman määrän ener­giaa hel­posti. En ymmär­rä, mitä kun­ni­akas­ta on uusi­u­tu­vis­sa ener­gialähteis­sä ver­rat­tuna ener­gian säästämiseen.

On myös haaskaus­ta käyt­tää bio­mas­saa – koti­maista tai ulko­maista – Helsin­gin voimalaitok­sis­sa. Bio­mas­sas­ta tulee joka tapauk­ses­sa pulaa. Bio­mas­sa, jota polte­taan Helsin­gin voimalois­sa, on pois­sa bio­mas­san käytöstä muual­la. Bio­mas­san kul­jet­ta­mi­nen rek­ka-autoil­la pitkin maa­ta on kallista ja haaskaa paljon dieseliä. Met­säen­er­gia kan­nat­taisi polt­taa lähempänä metsää.

Kan­nat­taa myös muis­taa, että Helsin­gin voimalat ovat osa päästökaup­pasek­to­ria. Jos niis­sä vähen­netään päästöjä met­säen­er­gian avul­la, vapau­tuu päästöoikeuk­sia muualle, eivätkä globaalit päästöt vähene lainkaan. Jos bio­mas­sal­la halu­taan vähen­tää päästöjä, sitä pitäisi käyt­tää päästökaup­pasek­torin ulkopuolella.

Kaiken kaikki­aan, min­ul­la on käsi­tys, että Helsin­gin olisi halvem­paa vähen­tää päästöjä 30 pros­en­til­la ilman tuo­ta vaa­timus­ta uusi­u­tu­vien osu­ud­es­ta kuin vähen­tää päästöjä 20 pros­en­til­la ja toteut­taa tämä lisäämäl­lä uusi­u­tu­vien ener­gialähtei­den käyttöä.

Niin­pä toivoisin, että kun ryh­mät jatkos­sa neu­vot­tel­e­vat ilmas­tostrate­gias­ta, päästö­jen alen­tamis­tavoite nos­tet­taisi­in 30 pros­ent­ti­in ja tämä tehtäisi­in mah­dol­lisek­si luop­umal­la tuos­ta uusi­u­tu­vien tavoitteesta.

 

65 vastausta artikkeliin “Puhe kaupunginvaltuustossa 12.9.2012 globaalin vastuun strategiasta”

  1. Eri­no­mainen ener­giapoli­it­ti­nen kan­nan­ot­to Odelta.
    Et kuitenkaan avaa tuo­ta päästö­jen vähen­nys­re­sep­tiäsi. Lie­nee liial­lista opti­mis­mia toivoa, että päästöjä vähen­net­täisi­in ydin­voimal­la :-), joten pieni pelko on, että tarkoi­tat esimerkik­si hiilen kor­vaamista maakaa­sul­la Helsin­gin CHP-tuotan­nos­sa. Se olisi muuten ihan hyvä ratkaisu, mut­ta venäläisen kaa­sun hin­ta on ihan tolku­ton hiileen verrattuna.

  2. Hyvä. Mitä ener­gian­säästökeino­ja esität ja siis mihin rahaa pitää käyt­tää “säästö­jen” synnyttämiseksi?

    1. Hyvä. Mitä ener­gian­säästökeino­ja esität ja siis mihin rahaa pitää käyt­tää “säästö­jen” synnyttämiseksi? 

      Ener­giapi­he­jä talo­ja ja liiken­netarpeen vähen­tämistä. Jos mer­itu­ulivoima mak­saa 150 euroa megawat­ti­tun­nil­ta, sil­lä mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sel­la säästää ihan mahdottomsti.

  3. Soin­in­vaara: ”Kan­nat­taa myös muis­taa, että Helsin­gin voimalat ovat osa päästökaup­pasek­to­ria. Jos niis­sä vähen­netään päästöjä met­säen­er­gian avul­la, vapau­tuu päästöoikeuk­sia muualle, eivätkä globaalit päästöt vähene lainkaan.”

    Ehkä on väärin sanoa, että ”päästöoikeuk­sia vapau­tuu muualle”. Toki päästöoikeuk­sien hin­ta teo­ri­as­sa las­kee, jos biopolt­toainei­ta käytetään enem­män. Tämä on kuitenkin juuri se mekanis­mi, johon päästökau­pal­la on pyrit­ty. Päästökau­pal­la pyritään hake­maan mah­dol­lisim­man kus­tan­nuste­hokas tapa pienen­tää CO2-päästöjä. Toisaal­ta, jos Helsingis­sä päätetään poli­it­tisel­la päätök­sel­lä polt­taa puu­ta mak­soi mitä mak­soi, ei tämä peri­aate oikein enää toimi.

    Siitä olen samaa mieltä, että tehokkain tapa vähen­tää ener­giantuotan­non päästöjä, on vähen­tää ener­gian kulu­tus­ta. Mut­ta miten 30 % päästövähen­emään päästään?

  4. Las­ke­taanko­han se mukaan, jos minä vähen­nän ener­giaku­lu­tus­ta Helsingis­sä sijait­sevas­sa omakoti­talos­sa? Vai mitä nuo Helsin­gin päästö­tavoit­teet tarkkaan ottaen tarkoittavat?

    Olen jo lisän­nyt eris­tet­tä talon yläpo­h­jaan ja han­kkin­ut ilmaläm­pöpumpun. Näi­den lisäk­si voisin vielä investoi­da maaläm­pöpump­pu­un, tehokkaam­paan ilmas­toin­nin läm­mön­tal­teenot­toon ja LED-valais­tuk­seen. Lisä­toimen­piteil­lä voisi saa­da talon aiheut­tamia päästöjä pudotet­tua yli 30 prosenttia.

    Jos Helsin­gin Ener­gia tar­joaisi kaukoläm­pöä järkevään hin­taan voisin ottaa sen, mut­ta epäilen sen vai­h­toe­hdon järkevyyttä.

    Jos Helsin­gin kaupun­gin poli­itikot halu­a­vat pienen­tää päästöjä, niin var­maan ainakin osak­si kan­nat­taisi sat­sa­ta ener­gian säästöko­hteisi­in sen sijaan, että investoidaan “ylimääräisiä raho­ja” kalli­isi­in päästöt­tömän ener­gian tuotantotapoihin. 

    Eri asia sit­ten on, mitä kaupun­gin toteut­ta­mat ener­gian säästöä gen­eroi­vat toimen­piteet sit­ten käytän­nössä oli­si­vat? Ryhtyykö kaupun­ki esimerkik­si jaka­maan tuki­ra­ho­ja taloy­htiöi­den ener­gian säästöko­hteisi­in vai poraa­maan läm­pökaivo­ja maaläm­pöpump­pu­ja varten? Vai pitäisikö kiin­teistövero por­ras­taa päästö­jen mukaan?

  5. Met­sän suurim­it­tainen polt­ta­mi­nen ener­giak­si ja lasken­nalli­nen hiilineu­traal­isu­us on pahin­ta viher­pe­sua taas vähään aikaan. Ei ole mah­dol­lista nyt tehdä suur­ta piikkiä päästöi­hin ja odotel­la hiilin­ielu­jen vuosikym­menten työtä kerätä nuo het­kessä polte­tut risut takaisin. Jos tämän takia ylitetään joku raja, jos­ta hom­ma läh­tee kokon­aan käsistä, niin…sitten ei ainakaan tarvitse enää ihme­tel­lä mitä tehdään.

    Vesivoiman kan­na­tus nousisi, jos vih­doinkin pakotet­taisi­in yhtiöt rak­en­ta­maan toimi­vat kala­por­taat tai joku muu rak­en­taisi. Toimi­va on sit­ten se, jos­ta kalat menee läpi olo­suhtei­den ollessa mitkä hyvän­sä. Lohen ja taime­nen luon­nonkan­to­jen vahvis­t­a­mi­nen olisi muutenkin järkev­in­tä, kos­ka ruuan­tuotan­toa tulisi tuo­da kaupunkei­hin. Katoille, seinille, pihoi­hin, puis­toi­hin, met­si­in, järvi­in, joki­in ja mereen. Aika moni lohi­jo­ki kul­keekin kaupunkien läpi. Halvem­paa se on joelta pyytää, kuin mak­saa loheen monop­o­liase­mas­sa ole­valle ammat­tikalas­ta­jalle ja vielä kau­palle. Samal­la jokunen pää­sisi kudullekin. Aura, Kokemä­ki, Van­taa, Kymi…näitä riit­täisi etelässäkin. Kun­nal­lis­vaali­teemak­sikin ihan sopi­va ja ihan Helsingis­säkin. Van­hankaupun­gin padol­la hakataan taas päätä seinään. Virk­istysar­voltaankin eri­lainen, kuin pelkkä roskien keräi­ly. Jok­ien ran­nat on tosin niin sotket­tu, että jos kala ei syö niin voihan sitä roski­akin keräillä. 

    Säästämi­nen lie­nee ain­oa mikä ei lyö takaisin käsille. Asum­isväljyy­den kas­vat­ta­mi­nen lopetet­ta­va, turhat väli­matkat pois, elämän­tyyli ajamis­es­ta elämisek­si eli ne joil­la on varaa rupea­vat työl­listämään perusku­lu­tuk­sel­laan. Lähiöelämän automaa­tio vie vielä työ­paikatkin. Jos on varaa mak­saa siitä, että joku kuorii ne perunat, niin sit­ten vaan työllistämään. 

    Mitään velkaa ei myöskään pitäisi ottaa, jos ei tiedä mis­tä saa pääo­mat korkoi­neen takaisin. Luon­non pääo­mia ei vain bit­tinikkar­it ja pankit syn­nytä tyhjästä, joten tämä nykyi­nen rahamaail­man velka­kri­isi on miel­let­ty suh­teet­toman suurek­si ongel­mak­si. Kun luon­nos­ta lop­puu pääo­mat, niin se on vähän eri­lainen kiukku, kuin alamit­taisil­la takapenkil­lä sil­loin kun isuk­ki ajaakin Hes­en ohi pysähtymättä.

  6. Täy­tyy muis­taa, että maakaa­sun CO2- jalan­jäl­ki on vain 40% pienem­pi kuin kivihiilen.

    Myöskin toivoisi globaal­isti ajat­tel­e­van ymmärtävän myös työl­lisyys­tarpei­ta, bimas­sa työl­listää Suomes­sa enem­män kuin maakaa­su. Miten on mah­dol­lista, että Tukhol­ma käyt­tää paljon bio­mas­saa ja omis­taa mm. pel­let­tite­htaan pohjoisem­pana. Helsingille tämä näyt­tää ole­van mahdotonta.

    Sit­ten tuulivoimas­ta. Jos sitä aidosti kan­nat­taa, tulee hyväksyä sitä myös alueelleen. Esim. Kööpen­ham­i­nan alueelle on paljon tuulivoimaloi­ta, toki myös hiilikasoja.

    Minus­ta yo. puheen­vuoro oli kyl­lä aika Helsin­ki-keskeinen, eikä globaali. Kyl­lä Helsin­ki näyt­tää pysyvän edelleen Suomen ilmastopoli­ti­ikan vapaa­matkus­ta­jana, joka sub­ven­toi Helenin tuloil­la veroäyriään. 

    Toivoisin keskustelta­van myös hiilen ja hiilikaivosten eet­tisyy­destä. Kun kai­vok­sia kri­ti­soidaan Suomes­sa, tulisi niitä kri­ti­soi­da myös muual­la jos ollaan globaale­ja. Kyseessä on toimi­alal­la, jol­la sat­tuu onnet­to­muuk­sia enem­män kuin juuri mil­lään toimi­alal­la. Tietääk­seni Helsin­gin hiili tulee suurelta osin Venäjältä ja Puolasta.

  7. Ode, harv­inainen jär­jen ääni ener­gia-asiois­sa Helsin­gin val­tu­us­tossa. Mikäli Helsin­gin ener­gia halu­aa vält­tämät­tä polt­taa puuhaket­ta kat­tilois­saan, perustet­takoon voimalaitos met­sän keskelle. Megawatit liikkuu suju­vam­min kan­taverkos­sa kuin kantateillä.

  8. Osmo Soin­in­vaara: Ener­giapi­he­jä talo­ja ja liiken­netarpeen vähen­tämistä. Jos mer­itu­ulivoima mak­saa 150 euroa megawat­ti­tun­nil­ta, sil­lä mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sel­la säästää ihan mahdottomsti.

    Mil­lä ihmeel­lä vaikka­pa Kata­janokan tai Kru­unuhaan 100v van­hoista taloista saadaan ener­giapi­he­jä? Van­han asun­tokan­nan muu­tos se vas­ta mak­saa. Uusis­saraken­nuk­sis­sa on säästömah­dol­lisu­us, mut­ta nykyiset rak­en­tamis­nor­mit johta­vat var­muudel­la homet­aloi­hin, joten melkoista pom­mia ener­giate­hokku­u­den var­jol­la ollaan tekemässä. 

    Liiken­netarvet­takin olette päin­vas­toin lisäämässä mm. laa­jen­ta­mal­la kaupunkia Öster­sun­domin per­ife­ri­aan. Jos liiken­netarvet­ta aidosti halu­taan vähen­tää pitää Kehä ykkösen sisäpuoli kaavoit­taa hyvin tiiviiksi. 

    Ker­ro nyt ihan konkreet­tis­es­ti ne alueet jot­ka mielestäsi on muutet­ta­va asuinalueik­si tuon tavoit­teen saavut­tamisek­si (ja uno­h­da ne kaupunki­mo­tar­it joista ei ole tämän kokolu­okan ongel­man ratkaisuksi)

  9. “Bio­mas­sas­ta tulee joka tapauk­ses­sa pulaa. Bio­mas­sa, jota polte­taan Helsin­gin voimalois­sa, on pois­sa bio­mas­san käytöstä muualla.”

    Tämäkö on absolu­ut­ti­nen fakta?
    Jos met­säbio­mas­sa, joka jää polt­ta­mat­ta Helsin­gin voimalois­sa, lahoaa luon­nos­sa, vapau­tu­vat ilmas­tokaa­sut ilmake­hään jokatapauksessa.

    “Jos mer­itu­ulivoima mak­saa 150 euroa megawat­ti­tun­nil­ta, si”

    - ja helmiku­us­sa polte­taan kivi­hi­iltä sähköntuotantoon?

  10. Tässä yksi keino, jon­ka kan­nat­tavu­us Helsin­gin tulisi laskea. Helsin­ki nos­taa hiilivoimal­la tuote­tun ener­gian hin­taa. Hin­taa nos­te­taan niin paljon, että päästöt vähenevät säästö­tarpeen ver­ran. Päästöoikeuk­sista ei luovu­ta muiden hyväk­si, joten todel­lista säästöä syn­tyy Euroopan tasol­la. Päästöoikeudet ovat käsit­tääk­seni aika edullisia, ja tässä mallis­sa Helsin­ki myös tien­aa rahaa korote­tu­il­la hin­noila. Säästö­tarve ohjau­tuu asi­akkaille järkevästi markki­navoimien kautta.

  11. Oli­pa löysää puhet­ta Soininvaaralta! 

    Ener­giapi­hien talo­jen rak­en­t­a­mi­nen muut­taa raken­nuskan­taa eli iso­ja osaa päästöjä vas­ta vuosikym­me­nien aikana. 

    Ener­giasa­neer­aus mak­saa itsen­sä takaisin vain, jos ener­gian hin­ta ei merkit­tävästi nouse; sitä se kuitenkin tekee varsinkin fossiilisilla. 

    Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa helsinkiläi­nen jou­tu­isi siis saneer­aa­maan saa­mat­ta kus­tan­nus­ta takaisin.

    Koska­han Soin­in­vaaran Helsin­ki olisi valmis pääsemään eroon fos­si­ilis­es­ta ener­gias­ta, jos ei nyt? 

    Koska­han Soin­in­vaaran Helsin­ki olisi valmis kan­ta­maan globaalin vas­tu­un­sa kivi­hi­ilen ja maakaa­sun tuotan­non paikalli­sista ympäristöon­gelmista CO2-päästö­jen lisäk­si? Nyt kaupun­ki on repinyt Helenin tuloutuk­sen ilmas­ton sekä esim. nenet­sien ja hantien selkänahasta.

    Sitä suo­ma­laista bio­mas­saa kan­nat­taa käyt­tää nimeno­maan tääl­lä Suomes­sa, sil­loin net­toen­er­giatase on paras. Suo­ma­lainen tuulivoima puolestaan tulee kan­nat­tavak­si, kun riit­tävät isot toim­i­jat siihen investoivat.

    Pelkkä ener­giate­hokku­us ei riitä, eikä varsinkaan jos sil­lä pitkitetään siir­tymää pois fossiilista.

    Helenin suun­nitel­tu ohjel­ma fos­si­ilis­ten kor­vaamiseks: puukaa­su­tus, pel­let­ti yms. on oikeal­la uralla.

  12. Soin­in­vaar­alle:
    Puheesi saa­ma vastaanotto?

    HeimoEhkä on väärin sanoa, että ”päästöoikeuk­sia vapau­tuu muualle”. Toki päästöoikeuk­sien hin­ta teo­ri­as­sa las­kee, jos biopolt­toainei­ta käytetään enemmän. 

    Nimeno­maan niitä vapau­tuu muualle. Mekanis­mi, jol­la CO2-päästöt EU:ssa vähenevät olisi sit­ten se, että Helsin­gin vähen­nys las­kee päästöoikeuk­sien hin­taa, mikä tekee puolestaan poli­it­tis-taloudel­lis­es­ti mah­dol­lisek­si rajoit­taa seu­raaval­la jakok­ier­roksel­la päästöoikeuk­sien määrää hie­man pienem­mäk­si, kuin mikä se muuten olisi ollut.

    Siinä olemme samaa mieltä, etä päästökau­pan idea on, että ener­gian käyt­täjät toimi­vat nimeno­maan omaa taloudel­lista etu­aan mak­si­moiden, ja näin ollen min­i­moiden poli­it­tis­es­ti sääde­tyssä päästöki­in­tiössä pysymisen kus­tan­nuk­set. Päästö­jen vähen­tämi­nen kus­tan­nuk­sista välit­tämt­tä rikkoo tätä perusideaa vas­taan, ja iloinen saas­tut­ta­ja toisaal­la kiit­tää täl­läistä hyvä­tah­toista hölmöä.

  13. Hannes T:
    Ener­giasa­neer­aus mak­saa itsen­sä takaisin vain, jos ener­gian hin­ta ei merkit­tävästi nouse; sitä se kuitenkin tekee varsinkin fossiilisilla. 

    Mil­lä logi­ikalla ener­giasa­neer­auk­sen taloudelli­nen järkevyys las­kee ener­gian tule­van hin­nan noustessa?

  14. Osmo Soin­in­vaara: Ener­giapi­he­jä talo­ja ja liiken­netarpeen vähentämistä. 

    Uudet ener­giapi­hit talot vaikut­ta­vat kokon­aisku­lu­tuk­seen kovin hitaasti — vuosikym­menten päästä — ja ole­mas­saole­via van­ho­ja ei juuri kan­na­ta rem­pa­ta tiivi­im­mik­si. Jos rem­pataan, edessä on homevau­ri­oi­ta. Myös sen suh­teen, mon­et ovat skep­tisiä, että uudet ns. nol­laen­er­giat­alot toimi­vat kos­teu­den hallinnan, ilman­vai­h­don jne suh­teen. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa vuosikym­men­tä tai paria myöhem­min niitä pure­taan mädäntyneinä.

    Parem­min ener­giaa saadaan säästet­tyä, jos sen hin­taa nos­te­taan, mut­ta pitää sit­ten varoa, että tätä ei kom­pen­soi­da ihmisille tulon­si­ir­toina jne, jot­ta nämä oikeasti vähen­tävät kulu­tus­taan eikä käy niin, että luo­daan uusi automaat­ti joka kier­rät­tää tuki­aisia jot­ta ihmisil­lä olisi varaa mak­saa kulutusveroja.

    Asun­to­jen läm­pöti­laa alem­mas talvisin (tähän ei tarvet­ta niil­lä, joil­la on puul­la lämpiävä tak­ka jne). Suihkus­sakäyn­nit lyhyem­mik­si. Jne. Näis­sähän on eri ihmisil­lä aivan hur­jia kulu­tusero­ja, ja käyt­täy­tymistään muut­ta­mal­la voi vaikut­taa kulutukseensa.

    1970-luvul­la ener­gian­säästöstä säädet­ti­in mak­sim­iläm­pöti­laa koskevil­la pykälil­lä (joskin niiden valvon­ta osoit­tau­tui vaikeak­si, kos­ka meil­lä ei ollut roma­nialaistyyp­pistä poli­isi­val­tio­ta). Opastet­ti­in, minkäkokoinen kat­ti­la pitää sijoit­taa minkäkokoiselle sähköhel­lan levylle. Tämä ei nyt riitä. Parem­pi nos­taa ener­gian hin­taa ja varoa tulon­si­ir­to­jen lisäämistä. Kun kansa köy­htyy, se ymmärtää kyl­lä vähen­tää kulu­tus­ta. Muu tuskin aut­taa ener­gianku­lu­tuk­sen vähentämiseen.

  15. Hannes T

    Ener­giasa­neer­aus mak­saa itsen­sä takaisin vain, jos ener­gian hin­ta ei merkit­tävästi nouse; sitä se kuitenkin tekee varsinkin fossiilisilla. 

    Mitä ihmettä? Tarkoi­tatko todel­la mitä kirjoitat?

    Minus­ta näyt­tää selvältä, että ener­gian hin­ta nousee tule­vaisu­udessa joka tapauk­ses­sa ja etenkin näin käy, jos siir­ry­tään uusi­u­tu­vi­in biopolt­toaineisi­in ja huomioidaan näin tuote­tun ener­gian oikean hin­ta (siis ilman tukiaisia). 

    Eli ener­gian säästöön sijoite­tut investoin­nit mak­sa­vat itsen­sä takaisin entistä nopeam­min tule­vaisu­udessa, ja näin tulee käymään joka tapauk­ses­sa. Ja sitä nopeam­min näin käy mitä vähem­män tuki­aisia eri ener­giantuotan­to­muodoille jaetaan. 

    Osmo on oike­as­sa, ja oikea tapa on verot­taa hait­to­ja, eikä jakaa tuki­aisia mil­loin mil­läkin perusteella.

    Sitä pait­si, Osmo tarkoit­ta­nee, että koko Suo­mi voisi saavut­taa suurem­man päästövähen­nyk­sen halvem­mal­la, jos keski­tyt­täisi­in päästö­jen ja hait­to­jen vähen­tämiseen (vaik­ka huomioiden koko ener­giantuotan­toketjun hai­tat, raa­ka-ainei­den louhin­ta mukaan lukien), eikä asete­ta ylimääräisiä ris­tiri­itaisia tavoit­tei­ta. Nythän käy niin, että jos Helsin­ki lyö esimerkik­si lukkoon jonkun tietyn tavoit­teen bio­mas­san polt­tamiselle, ja naa­purikaupun­git eivät sitä tee, niin bio­mas­saa ruve­taan rah­taa­maan maakun­nista Helsinki­in aivan turhaan. Helsinkiläi­nen veron­mak­sa­ja mak­saa ja kukaan ei voita.

  16. “Bio­mas­san kul­jet­ta­mi­nen rek­ka-autoil­la pitkin maa­ta on kallista ja haaskaa paljon dieseliä.”

    Tämä on tietenkin tot­ta, ja niin paljon tois­tel­tu täl­lä­pal­stal­la, että sitä on alet­tu pitää vält­tämät­tömänä seu­rauk­se­na jos Helsin­ki lisää bioen­er­gian käyttöä.

    Helsin­ki on radan var­rel­la ole­va sata­makaupun­ki. Mik­si ihmeessä se bio­mas­sa pitäisi tuo­da Helsinki­in rekka-autoilla?

    Biokaa­sun voi tuo­da myös ele­gan­tisti kaa­suna myös maakaasuputkessa.

  17. Osmo Soin­in­vaara: Ener­giapi­he­jä talo­ja ja liiken­netarpeen vähen­tämistä. Jos mer­itu­ulivoima mak­saa 150 euroa megawat­ti­tun­nil­ta, sil­lä mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sel­la säästää ihan mahdottomsti.

    Pyy­dä Heleniä joskus laske­maan OL4 osu­ussähkön hin­ta 12% pääo­man tuot­to­vaa­timuk­sel­la, ihan noin ver­tailun vuok­si. Tulee hauskan näköisiä hin­to­ja per wat­ti, ihan mil­lä tahansa muul­la kuin maakaasuvoimalalla.

    Mut­ta noin yleis­es­ti ottaen joo. Asi­aa voi toki myös ajatel­la ihan niinkin että kysymys on HELENin strate­gis­es­ta ohjauk­ses­ta, eli ihan jo itsekkäistä taloudel­lista syistä voi olla viisas­ta varautua siihen että uusi­u­tu­vien osu­ut­ta pitää nos­taa ja päästöjä laskea.

    HELENistä ja ener­giate­hokku­u­den kus­tan­nuk­sista muuten linkkei­neen hyvä prag­maat­ti­nen kir­joi­tus Ilmas­ton muut­ta­jat blo­gis­sa, jos­sa ei ole mitään muu­ta vikaa kuin har­va päiv­i­tys­tahti. Säästävät bit­te­jä? http://hevilmasto.wordpress.com/2012/08/04/parhaat-keinot-energiatehokkuuteen/

  18. Raken­nusten käytämän ener­gian säästämistä voi hah­mot­taa ns. Kioto-pyra­midil­la. Tämä kan­sain­välis­es­ti hyväksyt­ty pyra­midi­malli esit­tää viisi tapaa ener­gianku­lu­tuk­sen alen­tamiseen tärkeysjärjestyksessä.

    Pyra­midin kuva löy­tyy esim. täältä
    http://www.cisionwire.fi/paroc/i/pyramidi-orig,c34020?popup=true

    1. Tärkeim­pänä on siis läm­pöhäviöi­den min­i­moin­ti. Uud­is­rak­en­tamises­sa tämä tarkoit­taa pak­sumpia eris­teitä ja moniker­roslase­ja. Mut­ta jos­sain vai­heessa raja tulee vas­taan, mil­loin lisäeristys ei enää kan­na­ta vaan sen kus­tan­nuk­set kan­nat­taa sijoit­taa seu­raavalle portaalle.

    Van­has­sa raken­nuk­ses­sa lisäeristys ei aina ole mah­dol­lista raken­nus­ta turmelemat­ta (esim lasi­palat­si). Ilmavuodot kan­nat­taa toki tukkia samoin kuin mah­dol­lisu­us läm­mön tal­teenot­toon ilmanvaihdossa.

    2. Ener­gian tehokas käyt­tö tarkoit­taa mah­dol­lisim­man ener­giate­hokkai­ta lait­tei­ta ja konei­ta. Esim. valais­tuk­ses­sa moder­nit lois­te­valaisimet elek­tro­n­isil­la liitän­tälait­teil­la ovat paljon per­in­teisiä lois­te­valaisimia ener­giate­hokkaampia. Ja siir­tymäkausi LED-tekni­ikkaan on meneillään.

    Hehku­lamp­pu­ja löy­tynee enää tekni­ikan museosta ja hyvä niin.

    3. Aurinkoen­er­gian ja muiden ilmaisen­er­gioiden hyö­dyn­tämi­nen pitää arkkite­hdin ottaa huomioon jo piirus­tus­lau­dal­la, mut­ta van­hois­sakin talois­sa voi miet­tiä asioi­ta tältä poh­jal­ta. Esimerkik­si ver­ho­ja ohjaa­mal­la pyritään mak­si­moimaan auringon läm­pö ikkunoiden läpi läm­mi­tyskaudel­la ja min­i­moimaan se jäähdytyskaudella.

    4. Kulu­tuk­sen ohjauk­ses­sa ja seu­ran­nas­sa on merkit­tävä säästöpo­ten­ti­aali, kos­ka suuri osa raken­nuskan­nas­ta on pelkän käsio­h­jauk­sen piiris­sä. Kun raken­nus­ta saneer­ataan, kan­nat­taa samal­la investoi­da sen rakennusautomaatioon. 

    Esim. koulu­jen sähkönku­lu­tuk­ses­ta 51% osuu ajalle jol­loin koulus­sa ei ole ketään!
    http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/koulurakennus+kayttaa+puolet+sahkosta+tyhjana+ollessaan/a833782

    Vaikka­pa liikun­tasalin voidaan tun­nis­timil­la toteut­taa ohjaus, joka sam­mut­taa val­ot, vähen­tää ilman­vai­h­toa ja alen­taa läm­mi­tyk­sen (tai nos­taa jäädy­tyk­sen) ase­tusar­voa, kun sali on tyhjil­lään. Tähän tarvi­taan automaa­tio­ta, kos­ka enää ei ole talon­miehiä säätämässä vent­ti­ile­jä ja termostaatteja.

    5. Viimeisel­lä por­taal­la on ener­gia­muodon val­in­ta. Ensin tehdään kaik­ki tehtävis­sä ole­va ener­gian säästämisek­si, joten se, mil­lä se vähäi­nen ener­gia tuote­taan, ei enää ole niin tärkeää.

    Suomes­sa moni pien­talo­rak­en­ta­ja tilaa läm­mi­tysjär­jestelmän jo ennen kuin talokau­pat on tehty. SIl­loin kyl­lä toim­i­taan nurinkurisesti.

  19. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    “Bio­mas­sas­ta tulee joka tapauk­ses­sa pulaa. Bio­mas­sa, jota polte­taan Helsin­gin voimalois­sa, on pois­sa bio­mas­san käytöstä muualla.”

    Tämäkö on absolu­ut­ti­nen fakta?
    Jos met­säbio­mas­sa, joka jää polt­ta­mat­ta Helsin­gin voimalois­sa, lahoaa luon­nos­sa, vapau­tu­vat ilmas­tokaa­sut ilmake­hään jokatapauksessa. 

    Eri­lais­ten arvioiden mukaan Hel­si­inki­in pitäisi rah­da­ta kaik­ki irtoa­va met­säbio­mas­sa 100–200 km säteeltä. Tämä tarkoit­taisi käytän­nössä sitä, ettei yhdenkään muun kun­nan kan­nat­taisi täl­lä alueel­la hyö­dyn­tää samaa ener­gian lähdettä.

    Jok­seenkin tun­tu­isi fik­sum­mal­ta, että met­säbio­mas­sa käytet­täisi­in mah­dol­lisim­man lähel­lä tuotan­toaluei­ta — ja kun ynnää kuin­ka paljon suo­ma­laisia asuu esim. 200 km puoliympyrän sisäl­lä Helsingistä, niin enpä usko, että niitä risu­ja ja näre­itä täy­ty­isi kovin paljon jät­tää met­si­in mätänemään.

    Kaikkien bioen­er­giain­toil­i­joiden suuresti ihaile­mas­sa Tukhol­mas­sa­han on käynyt niin, että haket­ta joudu­taan raa­haa­maan Balt­t­ian perukoi­ta myö­den ja koti­talousjätet­täkin tuo­daan Nor­jaa myö­den. Tämän kaiken ansios­ta tukhol­malaiset mak­sa­vat (muis­taak­seni) tuplahin­taa kaukoläm­möstä ja kaik­ki kyn­nellekykenevät ovatkin siir­tymässä maaläm­pöön iso­ja ker­rostaloy­htiöitä myöden.

    No, kyl­lähän kait meil­läkin jo tarkem­mis­sa bioen­er­gia­selvi­tyk­sis­sä myön­netään, että tavoit­tei­den saavut­ta­mi­nen merki­tisi tur­vau­tu­mista maail­man­markki­noil­ta han­kit­tui­hin biopolt­toaineisi­in. Eli siitä vaan Brasil­ian ja Indone­sian sademet­siä kat­til­lan alle…

  20. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    Helsin­ki on radan var­rel­la ole­va sata­makaupun­ki. Mik­si ihmeessä se bio­mas­sa pitäisi tuo­da Helsinki­in rekka-autoilla? 

    Sik­si etteivät met­sät (pääosin) ole radan varel­la tai satamien vierustoilla.

  21. eiköhän bio­mas­sa olisi järkev­in­tä polt­taa sen syn­ty­paikkaa lähin­nä olevas­sa vastapainevoimalas­sa ja ´tuo­da sähkö hesaan´.
    vas­taavasti olisi järkevää polt­taa helsingis­sä siel­lä ole­va ener­giaa sisältävä mate­ri­aali- mieluiten vastapainevoimalas­sa sähkök­si ja kaukoläm­mök­si. öljy,hiili ja kaa­su tulee halvem­mal­la hesaan kuin esim. jyväskylään mis­sä taas olisi enem­män sitä puu­ta eikä tart­tis rahdata.

    mut­ta miten kyet­täisi­in kokonasiajatteluun.

  22. Katalle: voimaloi­ta ei kannna­ta sijoit­taa met­sään, sil­lä vain kaukoläm­pökat­tilois­sa kan­nat­taa polt­taa puu­ta tai muu­ta bio­mas­saa. Läm­pöä ei saa siir­ret­tyä kovinkaan pitkää matkaa kannattavasti.

    Kari S: Muis­tan luke­neeni, että Kru­unuhaan paikallaan muu­ratut talot ovat aika ener­giapi­he­jä — siis parem­pia kuin esimerkik­si ele­ment­tikau­den ker­rostalot. Olisiko jol­lakin linkkiä johonkin selvitykseen?

    Olen Osmon kanssa samaa mieltä; bio­mas­san rah­taami­nen Helsinki­in ei ole tehokkain tapa vähen­tää päästöjä. Sen perus­teet ovat enem­män kansal­lisia. Se vähen­tää tuon­tiener­giaa, työl­listää, luo bio­mas­samarkki­noille suu­ru­ut­ta ja ehkä sitä kaut­ta uusia inno­vaa­tioi­ta. Mut­ta ympäristön kannal­ta voisi olla tehokkaam­paa polt­taa Helsingis­sä tehokkaasti hiiltä ja maakaa­sua läm­mök­si ja sähkök­si ja ostaa säästyvil­lä rahoil­la esimerkik­si lisää ydinvoimaosuuksia.

    Ja kaik­ista järkev­in­tä päästö­jen vähen­tämistä on ehdot­tomasti säästö. Omas­ta ener­gianku­lu­tuk­ses­ta puo­let tapah­tuu kau­pas­sa, neljännes läm­mi­tyk­sessä, ja lopus­ta suuri osa liikku­mises­sa. Ja näis­sä jokaisel­la on pihistämisen varaa.

  23. Näin se maail­ma on ihmeelli­nen, että helsin­gin vihrei­den ääni­har­a­va onkin vank­ka kivi­hi­ilivoimaloiden kan­nat­ta­ja. Helsin­gin tarpeisi­in siis. Muu suo­mi läm­mit­täköön puukalikoilla.

    Onkin merkillepan­tavaa, että Soin­in­vaara tun­tuu panevan enem­män pain­oa Helsin­gin ter­veelle taloudelle kuin päästö­jen vähen­nyk­selle. Tämä on hie­man normista poikkeavaa vihreää ajat­telua, mis­tä syys­tä Soin­in­vaaraa voi luon­nehtia sinivi­heäk­si ennem­min kuin punav­ihreäk­si. Tämä niinkuin äänestäjil­lle tiedoksi.

    1. Sanoinko jotain kivihiilestä?
      Hyvin edulli­nen tapa vähen­tää Helsin­gin päästöjä on vai­h­taa kivi­hi­ili maakaa­su­un, joka muuten jo nyt on Helsin­gin suurin ener­gialähde. Kivi­hi­ili tulee syr­jäy­tymään yksinker­tais­es­ti päästökau­pan vuok­si, kun päästöoikeuk­sien hin­ta aikanaan nousee järkevälle tasolle.

  24. Mat­ti:

    Kari S: Muis­tan luke­neeni, että Kru­unuhaan paikallaan muu­ratut talot ovat aika ener­giapi­he­jä – siis parem­pia kuin esimerkik­si ele­ment­tikau­den ker­rostalot. Olisiko jol­lakin linkkiä johonkin selvitykseen?

    Kru­unuhaan talot ovat täyskivi­seinäisiä, siis niis­sä ei ole varsi­naisia eris­teitä, vain pak­sul­ti tiiltä. Ne ovat huonoimpia ele­ment­tivir­i­tyk­siä parem­pia ener­giate­hokku­udeltaan hyvän läm­mön­va­rauskykyn­sä vuok­si, mut­ta ei ne eri­ty­sen ener­giapi­he­jä ole. Muu­toin kyl­läkin ter­veel­lisiä kos­ka ne “hen­git­tävät” eli sitovat/luovuttavat läm­mön lisäk­si kosteutta. 

    Tuol­laisen kivi­seinän ener­giate­hokku­u­den nos­to esim ulkop­uolisel­la eir­tyk­sel­lä ja pin­nan rap­paamisel­la johtaa vääjäämät­tä home­htu­vaan rak­en­teeseen, joten Osmon esi­tys asumisen ener­giate­hokku­u­den kas­vat­tamis­es­ta johtaisi vain sairasku­lu­jen kas­vamiseen. Muu­toinkin Vapaavuoren viime vaa­likaudel­la puo­liväk­isin hutaise­mat uudet ener­giate­hokku­us­vaa­timuk­set tule­vat johta­maan sairaisi­in taloi­hin 10–20 vuo­den kulues­sa. Odotet­tavis­sa on siis iso kansan­ter­vey­delli­nen lasku energiansäästöstä

  25. ” Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    Helsin­ki on radan var­rel­la ole­va sata­makaupun­ki. Mik­si ihmeessä se bio­mas­sa pitäisi tuo­da Helsinki­in rekka-autoilla? 

    Sik­si etteivät met­sät (pääosin) ole radan varel­la tai satamien vierustoilla.”

    Vähem­män taitaa hiilikai­vok­si­akaan olla satamissa.

    Tot­takai pääkaupunkiseu­tu voi poli­it­tisil­la päätök­sil­lä väl­tel­lä bioen­er­gian käyt­töä, mut­ta ei siihen mitään logis­tista tai raa­ka-aineen saanti­estet­tä voi olla. Piir­rä nyt vaik­ka Suomen jokaisen sata­man ympärille 100 kilo­metrin met­sähak­keen han­k­in­ta-alue ja jokaisen rautatie­seisak­keen ympärille 50 kilo­metrin ympyrä, niin tavaraa riit­tää moninker­tais­es­ti tarpeeseen näh­den, vaikkei jokaista risua kerättäisi.
    Maakaa­suputk­iston var­rel­la on usei­ta met­sä­te­ol­lisu­u­s­paikkakun­tia, joil­ta voidaan lykätä met­säkaa­sua kohti Helsinkiä.

    “vas­taavasti olisi järkevää polt­taa helsingis­sä siel­lä ole­va ener­giaa sisältävä mate­ri­aali- mieluiten vastapainevoimalas­sa sähkök­si ja kaukoläm­mök­si. öljy,hiili ja kaa­su tulee halvem­mal­la hesaan kuin esim. jyväskylään mis­sä taas olisi enem­män sitä puu­ta eikä tart­tis rahdata.”

    Jos ette ole pan­nu merkille, niin Jyväskylässä on jo toimin­nas­sa kak­si mega­lu­okan kaukovoimalaitos­ta, jot­ka toimii koti­maisel­la bioraaka-aineella.

    1. Jos on oikein käyt­tää Suomes­sa saas­tut­tavaa turvet­taa, kos­ka se on koti­maista, sil­loin kai Kiinas­sa on oikein käyt­tää koti­maista kivi­hi­iltä. Voitko ker­toa, mis­sä on ero?

  26. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    Tot­takai pääkaupunkiseu­tu voi poli­it­tisil­la päätök­sil­lä väl­tel­lä bioen­er­gian käyt­töä, mut­ta ei siihen mitään logis­tista tai raa­ka-aineen saanti­estet­tä voi olla. Piir­rä nyt vaik­ka Suomen jokaisen sata­man ympärille 100 kilo­metrin met­sähak­keen han­k­in­ta-alue ja jokaisen rautatie­seisak­keen ympärille 50 kilo­metrin ympyrä, niin tavaraa riit­tää moninker­tais­es­ti tarpeeseen näh­den, vaikkei jokaista risua kerättäisi. 

    Mik­si sitä met­säbio­mas­saa ei käytet­täisi kaukoläm­mön­tuot­toon niiden satamien ja seisakkei­den ympäril­lä ole­vis­sa kaupungeis­sa ja taa­jamis­sa? Sik­sikö, että ide­olo­gia sanoo, että bio­mas­saa sen olla pitää — mak­soi mitä mak­soi ja oli vaiku­tuk­set muiden kun­tien ener­gian han­ki­taan mitä tahansa?

    Osmo Soin­in­vaara:
    Jos on oikein käyt­tää Suomes­sa saas­tut­tavaa turvet­taa, kos­ka se on koti­maista, sil­loin kai Kiinas­sa on oikein käyt­tää koti­maista kivi­hi­iltä. Voitko ker­toa, mis­sä on ero?

    Seu­raavak­si, jos vielä lakat­taisi­in demon­isoimas­ta turvet­ta, niin järkevät ratkaisut alka­isi­vat ole­maan lähempänä.

    Tosi­asi­a­han on, ettei kaik­ki turve ole kat­e­goris­es­ti val­tavasti saas­tut­tavaa vaan olisi itseasi­as­sa enem­min ympäristöteko kerätä kaik­ki turve ener­giakäyt­töön soista rai­va­tu­il­ta pel­loil­ta, epäon­nis­tuneil­ta soiden met­si­tysa­loil­ta ja muista merkit­tävästi metaa­nia päästävistä kohteista. Vesistöille aiheutetut val­umavesistä johtu­vat ongel­matkin ovat vain teknisiä ongelmia, jot­ka ovat täysin ratkaistavis­sa kehit­tämäl­lä val­umavesien puhdis­tus­ta ja turpeennostomenetelmiä.

    Kan­nat­taa myös muis­taa se, että pelkkä met­säbio­mas­sa on voimaloille aika haas­teelli­nen polt­toaine (kor­roo­sion vuok­si) ja tukipolt­toaineena turve helpot­taa näitä ongelmia huo­mat­tavasti ja paran­taa siten met­säbio­mas­san käytön kustannusrakennetta.

  27. Mah­tavaa tämä ilmastokeskustelu.

    Ydin­voimaa ei pidä rak­en­taa, kos­ka OL3 ja Japanin maan­järistys. Tuulivoimaan ei ole varaa, eikä se aina toi­mi, eikä tai­da edes vähen­tää päästöjä. Bio­mas­saa ei kuitenkaan riitä kaikille eikä sekään mitään päästöjä vähen­nä. Aurinkovoima on tolkut­toman kallista jopa siel­lä mis­sä aurinko pais­taa, pait­si kah­denkymme­nen vuo­den päästä jol­loin siitä tulee puoli-ilmaista. Päästökaup­paan ei usko enää kukaan.

    Kos­ka ketään ei oikeasti teko­jen tasol­la päästövähen­nyk­set kiin­nos­ta, niin kivi­hi­iltä polte­taan kun­han se on hal­paa. Lähi­t­ule­vaisu­udessa Gasum rak­en­taa LNG-ter­mi­naalin tuo­dak­seen maa­han hal­paa amerikkalaista liuskekaa­sua. Sak­sa vai­h­taa ydin­voiman koti­maiseen rusko­hi­ileen ympäristöli­ik­keen hurratessa.

  28. Eihän kumpikaan tietysti parhai­ta polt­toainei­ta ole, mut­ta kyl­lä minä työl­listävän vaiku­tuk­sen mieluim­min koti­maa­han jättäisin. 

    Eroa on muun­muas­sa siinä, että kai­vok­set ovat paljon vaar­al­lisem­pia työ­paikko­ja kuin turvesuot ja met­sä­työ­maat (vaik­ka toki niis­säkin riskin­sä on).
    Sit­ten maakaa­su ei lop­pu­jen lopuk­si ole paljoa ilmas­ton kannal­ta parem­pi kuin kivi­hi­ili (-40%).
    Peri­aat­teessa kyl­lä hiilen siirtämi­nen maan alta ilmake­hään (öljy, kivi­hi­ili, maakaa­su) on aina huono asia.

  29. Osmo Soin­in­vaara: Venäläi­nen maakaa­su on kovin hal­paa ver­rat­tuna noi­hin Helsinki­in sopivi­in uusi­u­tu­vi­in energialähteisiin.

    Avaisitko vähän, kuin­ka maakaa­su on hal­paa suh­teessa uusi­u­tu­vi­in polt­toaineisi­in? Tilas­tokeskuk­sen mukaan met­sähak­keen hin­ta läm­mön­tuotan­nos­sa on täl­lä het­kel­lä 40 % maakaa­sun hin­nas­ta, pel­letin 90 %. 

    Verol­liset (alv 0%) hinnat:
    — maakaa­su 46 €/MWh
    — met­sähake 19 €/MWh
    — pel­let­ti 42 €/MWh

    Maakaa­sulle tulee tähän päälle vielä päästöoikeu­den hin­ta. Hak­keelle ja pel­letille pitää tietysti lisätä vielä rahti- ja varas­toin­tikus­tan­nuk­set. Menevät käsit­tääk­seni nyky­hin­tata­soil­la aika tasan.

    Osmo Soin­in­vaara: Sanoinko jotain kivihiilestä?Hyvin edulli­nen tapa vähen­tää Helsin­gin päästöjä on vai­h­taa kivi­hi­ili maakaa­su­un, joka muuten jo nyt on Helsin­gin suurin ener­gialähde. Kivi­hi­ili tulee syr­jäy­tymään yksinker­tais­es­ti päästökau­pan vuok­si, kun päästöoikeuk­sien hin­ta aikanaan nousee järkevälle tasolle.

    Tämä vaatii sitä, että sähkön hin­ta ei matele tämänkesäi­sis­sä luke­mis­sa JA päästöoikeu­den hin­ta tosi­aan nousee järkeville tasoille. Toiv­ot­tavasti näin käy. Eri asia on sit­ten se, kuin­ka voimakkaasti halu­taan tukeu­tua Gazpromin kaltaiseen monop­o­li­toimit­ta­jaan vai ale­taanko hakea myös mui­ta kaa­sun­toimit­ta­jia, kuten Gasum tekee (LNG-ter­mi­naalit ja oma biokaa­su­tuotan­to).

    1. voimalaitok­ses­sa valmis­te­taan sähköä. Sik­si puun ja maakaa­sun hin­taa tulee ver­ra­ta sähkönä, ei läm­pöen­er­giana ja paikalle toimitet­tuna. Kalli­il­la uusi­u­tuvil­la tarkoitin kuitenkin merituulipuistoja.

  30. Sanoinko jotain turpeesta?

    “os on oikein käyt­tää Suomes­sa saas­tut­tavaa turvet­taa, kos­ka se on koti­maista, sil­loin kai Kiinas­sa on oikein käyt­tää koti­maista kivi­hi­iltä. Voitko ker­toa, mis­sä on ero?”

    Kiinalaiset eivät häviäisi kisaa, jos­sa turve luokitel­laan asteikol­la uusi­u­tu­va — hitaasti uusi­u­tu­va — ei uusi­u­tu­va. Jatka­mat­ta tätä kisaa, niin suon, jol­ta turve on nos­tet­tu, voi tämän jäl­keen palaut­taa hiilin­ieluk­si. Hiilikaivos­ta ei.

  31. Poth1ue1: Tosi­asi­a­han on, ettei kaik­ki turve ole kat­e­goris­es­ti val­tavasti saas­tut­tavaa vaan olisi itseasi­as­sa enem­min ympäristöteko kerätä kaik­ki turve ener­giakäyt­töön soista rai­va­tu­il­ta pel­loil­ta, epäon­nis­tuneil­ta soiden met­si­tysa­loil­ta ja muista merkit­tävästi metaa­nia päästävistä kohteista. Vesistöille aiheutetut val­umavesistä johtu­vat ongel­matkin ovat vain teknisiä ongelmia, jot­ka ovat täysin ratkaistavis­sa kehit­tämäl­lä val­umavesien puhdis­tus­ta ja turpeennostomenetelmiä.

    Tämä kaik­ki pitää paikkansa, mut­ta syys­tä tai tois­es­ta Vapo nimeno­maan kerää sitä turvet­ta muual­ta. Metaanilähdesuot pitäisi kalu­ta tyhji­in ja lop­ut jät­tää koske­mat­ta. Se tosin ei vuosikym­menten saatossa toisi mitenkään val­ta­van suur­ta pros­ent­tia ener­giantarpeesta, ja ehkä juuri sik­si soi­ta ojite­taan turvekäyt­töön edelleenkin.

    Turve on erit­täin likainen polt­toaine kaikin tavoin, jos kat­so­taan turve­tuotan­non käytän­töä. Jos kat­so­taan teo­reet­tista paras­ta tilan­net­ta, turvet­ta voisi nyt ottaa hyvinkin pie­nil­lä päästöil­lä jonkin aikaa. Mut­ta nyky­istä kalliimmalla.

  32. Osmo Soin­in­vaara: Jos mer­itu­ulivoima mak­saa 150 euroa megawat­ti­tun­nil­ta, sil­lä mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sel­la säästää ihan mahdottomsti.

    Jos päästökaup­paan uskoo, Helsin­gin kan­nat­taisi ostaa säästö muil­ta. Helsin­ki voisi nyt ostaa suuren määrän päästö­ton­ne­ja ja jät­tää ne käyt­tämät­tä. Nyky­isil­lä hin­noil­la voisi hyvin noll­ta tai jopa mii­nus­taa kaupun­gin päästöt. Päästökaup­pahin­nan perus­teel­la muut osaa­vat pienen­tää päästöjä hyvinkin hal­val­la (alle 10 €/MWh). Helsin­gin esit­tämät kon­stit ovat paljon kalliimpia.

  33. Ode ymmärtää yhteis­tuotan­tokaukoläm­mön idean ja sen edut. Valitet­tavasti näin ei ole monis­sa muuten hyvis­säkään esi­tyk­sis­sä, kuten tuos­sa tpyyy­lu­o­man linkkaa­mas­sa “Parhaat energiatehokkuuskäytännöt”-julkaisussa.

    Niin kauan kuin Suomen sähköverkko on joitakin sähköverkon pul­lonkaula­hetk­iä luku­unot­ta­mat­ta osa euroop­palaista verkkoa (ja toisaal­ta myös Suomes­sa tehdään aika ajoin kivi­hi­ililauhde­voimaa), yhteis­tuotan­tokaukoläm­mön säästö on aika lail­la turhaa päästövähen­nys­mielessä. Ei ihan, mut­ta ei läh­eskään niin merk­i­tyk­sel­listä kuin usein annetaan ymmärtää. Näin ollen esim. van­ho­jen talo­jen ener­giasa­neer­auk­set näil­lä alueil­la ovat silkkaa rahan haasku­u­ta ja mah­dol­lis­es­ti vieläpä kult­tuuri­ar­vo­jen tuhoamista, vähän kärjistäen.

    Jos polt­toaineena yhteis­tuotan­tokaukoläm­mössä on maakaa­su ja läm­mön­säästön seu­rauk­se­na yhteis­tuotan­tosähkö kor­vau­tuukin hiililauhde­voimalas­ta tule­val­la sähköl­lä, päästöt jopa lisään­tyvät! Jos kor­vaa­va sähkö tulee kaa­su­lauhde­voimalas­ta, päästöt todel­la vähenevät, mut­ta melko vähän.

    Täl­lä het­kel­lä Suomen yhteis­tuotan­tokaukoläm­mön päästök­er­roin on keskimäärin luokkaa noin 50 g/kWh, kun tarkastel­laan, paljonko “pienehkö” muu­tos vaikut­taa koko jär­jestelmän päästöi­hin, myös maan ulkop­uoliset päästöt huomioiden. Erot eri kaukoläm­po­jär­jestelmis­sä ovat toki suuret. Sähköl­lä vas­taa­va muu­tok­sen päästök­er­roin on enim­män aikaa noin 400–800 g/kWh, hiilen ja kaa­sun hin­ta­suhteista riippuen.

    Tätä mar­gin­aalipäästöi­hin perus­tu­vaa lasken­tat­a­paa (=CLCA, con­se­quen­tial life cycle assess­ment), kri­ti­soidaan kovasti, mut­ta kun päästöjä on tarkoi­tus vähen­tää, kiin­nos­tavaa kai on se, mitä muu­tos vaikuttaa?

    Koko Euroopan sähkön­tuotan­nos­ta noin 50% on hiili- tai kaa­su­lauhde­voimaa ja määrä pysynee absolu­ut­tis­es­ti mitat­tuna samana myös pitkälle tule­vaisu­u­teen. Sähkönkäytön muu­tok­set vaikut­ta­vat suurim­man osan ajas­ta juuri näi­hin mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan kalleimpi­in tuotantomuohoihin.

    Uusi­u­tu­vien lisään­tymi­nen tuskin muut­taa tilan­net­ta, kos­ka niil­lä pystyt­täneen kat­ta­maan vain kulu­tuk­sen kasvu. Ydin­voima puolestaan taitaa poli­it­tis­es­ti olla aika mah­do­ton ainakaan suures­sa mitas­sa lisäraken­net­tavak­si. Eikä sitä taloudel­li­sista syistä kuitenkaan raken­net­tane vai­htel­e­van kuor­man tekoon, vaan perusvoimak­si vakiokuormalle.

    Hyvä ratkaisu tule­vaisu­ut­ta ajatellen voisi mis­sä tahansa yhteis­tuotan­tokaukoläm­pöverkos­sa olla tarkastel­la mah­dol­lisu­ut­ta rak­en­taa suurehko­ja läm­pö­varas­to­ja, jol­loin sähkön- ja läm­mön­tuotan­to voitaisi­in ajal­lis­es­ti irrot­taa toi­sis­taan. Näin hyvähyö­ty­suhteinen yhteis­tuotan­to voisi toimia säätövoimana ja kor­va­ta mah­dol­lisim­man paljon lauhdesähköä. Säätövoiman tarve tuskin on pienen­emään päin, vaik­ka sekä uusi­u­tu­via että ydin­voimaa kuitenkin raken­net­taisi­in paljon. Kumpikin ovat jäykkiä tuotan­to­muo­to­ja ja säätövoimaa on jos­sakin olta­va. Vesivoima ei läh­eskään riitä koko Euroopan tarpeisi­in. On erit­täin toden­näköistä, että sekä päivä­vai­htelun että vuo­si­vai­htelun tasaamiseen tarvi­taan jatkos­sakin fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la tehtävää lauhde- tai vastapainevoimaa.

    Vielä tuos­ta, mik­si koko Euroop­pa on otet­ta­va huomioon. Sähkön­si­ir­toverkko siihen suun­taan on vahvis­tu­mas­sa, eikä ole mitenkään kestävää ajatel­la, että Suo­mi olisi erilli­nen saareke, jon­ka ei tarvitse välit­tää omien toimien muual­la aiheut­tamista päästöistä.

    Ja bio­mas­soista: kos­ka niitä ei riitä kaiken fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käytön kor­vaamisek­si, ne kan­nat­taa käyt­tää siel­lä, mis­sä niiden käyt­tö on edullis­in­ta ja hyö­ty­suhde paras. Siis met­säisim­mässä osas­sa Suomea teol­lisu­u­den ja yhdy­sun­tien vastapainevoimalaitok­sis­sa. Puun koti­tarvekäytöl­lä on omat, enem­män psykol­o­giset hyö­tyn­sä, mut­ta se on jo uuden jutun aihe se.

  34. Kari S:lle

    KariS: Kru­unuhaan talot ovat täyskivi­seinäisiä, siis niis­sä ei ole varsi­naisia eris­teitä, vain pak­sul­ti tiiltä. Ne ovat huonoimpia ele­ment­tivir­i­tyk­siä parem­pia ener­giate­hokku­udeltaan hyvän läm­mön­va­rauskykyn­sä vuoksi

    Jos oikeine tiedän, niin van­ho­jen kiv­i­talo­jen muu­raus menee tiili-ilmaväli-tiili peri­aat­teel­la. Ja ulkokuores­sa ei ole mitään tuule­tuskolo­ja alhaal­la, kuten nykyver­houk­sis­sa. Ilma­han on liikku­mat­tomana paras eriste — vil­latkin perus­tu­vat siihen. Muu­rat­tu seinä on hyvin ilmati­ivis. Siis tähän voisi perus­tua se noin viisi vuot­ta sit­ten jostakin luke­mani tieto talo­jen yllät­tävän hyvästä ener­giat­aloud­es­ta. Rak­en­teen voi kyl­lä ihan tur­val­lis­es­ti eristää puhal­ta­mal­la sel­l­uvil­laa tyhjään ilmarakoon. Muurasin viime vuon­na taloni tiili-vil­la-tiili rakenteella.

  35. Tässä toinenkin ehdo­tus. Helsin­ki myy kaiken tuot­ta­mansa hiil­isähkön ulos, ja ostaa rahoil­la ekosähköä :-). Mitenkähän toimii nykyään? Riit­tääkö jos kulu­tus­puoli on puhdasta?

    Tätä mallia voi tehostaa osta­mal­la lisää päästöoikeuk­sia. Päästöoikeude­than ovat halpo­ja, ja niiden siirtämi­nen Suomeen ei kuulem­ma vaiku­ta Euroopan kokon­ais­päästöi­hin mitään. Bis­nek­sen tuot­tamil­la rahoil­la voi vaik­ka rak­en­taa tuulivoimaloi­ta Helsin­gin edustalle. 🙂

  36. Viherinssi:

    Metaanilähdesuot pitäisi kalu­ta tyhji­in ja lop­ut jät­tää koskematta.

    Melkein kol­ma­sosa Suomen maa-alas­ta on suo­ta. Mei­dän pitäisi siis ikuis­es­ti jät­tää merkit­tävä osa maas­ta kokon­aan hyö­dyn­tämät­tä? Toki tarvi­taan luon­non­suo­jelu­aluei­ta ja osa luon­non­ti­lai­sista soista pitää säi­lyt­tää, mut­ta kak­si kol­ma­sosaa soista ei ole enää luonnontilaisia.

    Fos­si­il­isia polt­toainei­ta tul­laan tarvit­se­maan jatkos­sakin. Mei­dän kansalli­nen etumme on jatkaa turpeen hyö­dyn­tämistä jo pelkästään huolto­var­muussy­istä. Ja lop­pu­un käyte­tyt turpeen­nos­toalueet saadaan hyö­tykäyt­töön kas­va­maan uut­taa bio­mas­saa. Lyhyt­näköi­nen tui­jot­ta­mi­nen pelkästään turpeen ja kivihiilen/maakaasun polt­to­hetken päästöi­hin ei ota huomioon kokonaisuutta.

    1. Lisään­tyykö suon hiilin­ielu, kun se kor­vataan metsällä?
      Met­sässä on joka tapauk­ses­sa vähem­män hiiltä sitoutuneena, kuin siinä suos­sa oli alunperin.

  37. pekka:
    Viherinssi:

    Melkein kol­ma­sosa Suomen maa-alas­ta on suo­ta. Mei­dän pitäisi siis ikuis­es­ti jät­tää merkit­tävä osa maas­ta kokon­aan hyödyntämättä? 

    Ain­oas­taan jos halu­taan ottaa co2-päästö­jen vähen­tämi­nen tosis­saan. Jos ei, niin siinä tapauk­ses­sa ne kan­nat­taa kyl­lä ehdot­tomasti polt­taa energiaksi. 

    Olisi kuitenkin rehellistä sanoa se myös ääneen.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu.
    Onko sin­un kotikun­tasi aikeis­sa ostaa päästöoikeuk­sia mitätöidäk­seen ne? 

    En usko. Helsin­ki on var­masti aloit­teel­lisem­pi näis­sä asiois­sa. Hyvä jos näyt­tää esimerkkiä muillekin kunnille.

    (Pikkukun­nat ovat taloudel­lis­es­ti Helsinkiä ahtaam­mal­la ja kamp­pail­e­vat ole­mas­saolostaan, joten eivät ne voi oikein revetä globaali­in luon­non­suo­jelu­un, ellei täl­laisia vaa­timuk­sia asete­ta val­tion tasol­la tas­a­puolis­es­ti koko maalle.)

    Olemme var­maankin yhtä mieltä siitä, että päästöoikeuk­sien ost­a­mi­nen ja mitätöin­ti olisi ympäristöteko. Näin vähen­nys tapah­tu­isi ainakin Euroopan tasol­la. Tämä säästö­ta­pa voisi olla melko hal­pakin (näen­näis­es­tä päästöoikeuk­sien “tuh­laamis­es­ta” huoli­mat­ta). Ja mikä tärkein­tä, teon ympäristömyön­teinen viesti olisi paljon selvem­pi kuin tavanomaisem­mil­la viilauksilla.

    Kun kat­so­taan Helsin­gin ilmas­tosyn­tilis­taa, hiilive­toisu­us on var­masti ykkö­nen. Jos päästöjä vähen­netään, eikä päästö­jen halu­ta siir­tyvän päästökau­pan myötä muualle, päästöoikeuk­sien ost­a­mi­nen luon­non­suo­je­lu­mielessä on luon­te­va ratkaisu.

  39. Ris­to: Mil­lä logi­ikalla ener­giasa­neer­auk­sen taloudelli­nen järkevyys las­kee ener­gian tule­van hin­nan noustessa?

    Olet oike­as­sa, kir­joitin väärin päin. 

    Huoleni ener­giasa­neer­auk­sen järkevyy­dessä oli se, että se on vähem­män taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, kun mah­dol­lisim­man pitkään hirt­täy­dytään kus­tan­nuk­set ulkois­tet­tuun fos­si­iliseen. Uusi­u­tu­vat polt­toaineet ovat syys­tä kalli­impia, kos­ka niitä on rajoitetusti.

    Uusi­u­tu­vat ja ener­giate­hokku­us ovat siis ehdot­toman hyvä pari.

  40. Olisi hienoa joskus nähdä infor­mati­ivis­es­ti ja fak­til­lis­es­ti oikein toteutet­tu infor­maa­tiografi­ik­ka, jos­sa näky­isi eri asioiden men­nyt ja oletet­tu tule­va vaiku­tus ener­gianku­lu­tuk­seemme. Esimerkik­si miten ener­gian­säästölam­put ja vähem­män sähköä kulut­ta­vat kodinkoneemme käyt­tävät, ja miten kulu­tuse­lek­tron­i­ikan valmiusti­lat vir­taa taas kulut­tuvat jne. Samoin läm­pöen­er­gian tal­teeno­tot, läm­pöpumput ja teol­lisu­u­den säästökeinot (taa­ju­us­muun­timet sun muut).

    Kum­ma kun kaik­ki kodin lait­teet ovat yhä ener­giapi­himpiä, mut­ta silti kulu­tus tun­tuu val­tion tasol­la vain kasvavan.

  41. Osmol­la on hieno strate­gia. Polte­taan hal­paa hiiltä ja kaa­sua Helsingis­sä, näin lisätään kasvi­huonepäästöjä jon­ka seu­rauk­se­na Jäämeri sulaa nopeam­min, ja siel­lähän ne odot­taa uudet kaa­su ja öljyken­tät otta­jaansa. Kaa­sun hin­ta pysyy alhaal­la kun ilmas­ton läm­peämi­nen mah­dol­lis­taa ark­tis­ten aluei­den suurten esi­in­tymien hyö­dyn­tämisen, ja Helsin­ki voi jatkos­sakin tehdä sähköä hal­val­la fos­si­ilisel­la polttoaineella. 

    Onhan tässä kaa­sun­poltossa pieniä eet­tisiä ongelmia. Jo nyt Venäjän kaa­su- ja öljyken­tät tuhoa­vat alku­peräiskan­so­jen asuinaluei­ta ja elinkeino­ja, mut­ta se on pieni hait­ta kun Helsin­ki vaan saa hal­paa kaasua. 

    Jäämeren sulaes­sa nykyiset eläin- ja kasvi­la­jit tule­vat väistymään uusien tieltä. Se ei voi olla vaikut­ta­mat­ta alku­peräiskan­soi­hin, jot­ka saa­vat elan­ton­sa met­sästyk­ses­tä ja kalas­tuk­ses­ta. Mut­ta siir­tyköön kaa­sun­po­raa­jik­si, jot­ta Helsin­ki saa hal­paa kaasua.

  42. Kan­nat­taa muuten vielä huo­ma­ta, että puheet “ener­gian säästämis­es­tä” keinona vähen­tää päästöjä ovat aivan täyt­tä pup­pua. Vaik­ka joku aina väläyt­tää jotain van­haa ja väsynyt­tä keinoa, niin käytän­nössä päästö­jen alen­t­a­mi­nen ener­giaa säästämäl­lä ei ole mahdollista.

    Ener­gian säästö keinona päästö­jen vähen­tämisek­si onkin esimerk­ki niin san­o­tu­ista löy­sistä puheista.

    1. Ver­taa nyt vaik­ka Pietarin ja Helsin­gin päästöjä. Kyl­lä ener­gian säästöl­lä on vaiku­tus­ta. Uusis­sa nol­laen­er­giat­alois­sa ener­giaa kuluu läm­m­mi­tyk­seen paljon vähem­män kuin van­hois­sa. Sekin on säästöä. Raideli­iken­teen suosimi­nen kaavoituk­ses­sa säästää ener­giaa ja niin edelleen. Pelkästään pat­teriter­mostaatit säästävät paljon.

  43. pekka:
    Viherinssi:

    Melkein kol­ma­sosa Suomen maa-alas­ta on suo­ta. Mei­dän pitäisi siis ikuis­es­ti jät­tää merkit­tävä osa maas­ta kokon­aan hyödyntämättä? 

    Fos­si­il­isia polt­toainei­ta tul­laan tarvit­se­maan jatkos­sakin. Mei­dän kansalli­nen etumme on jatkaa turpeen hyö­dyn­tämistä jo pelkästään huolto­var­muussy­istä. Ja lop­pu­un käyte­tyt turpeen­nos­toalueet saadaan hyö­tykäyt­töön kas­va­maan uut­taa bio­mas­saa. Lyhyt­näköi­nen tui­jot­ta­mi­nen pelkästään turpeen ja kivihiilen/maakaasun polt­to­hetken päästöi­hin ei ota huomioon kokonaisuutta.

    Turpeen hiil­i­taset­ta on tutkit­tu paljonkin. On joukko soi­ta, joiden kohdal­la turpen­nos­to ei ole kovin paha, mut­ta ylivoimais­es­ti suurim­man osan soista kohdal­la hiil­i­tase on polton osalta aika murheellinen.

    Mut­ta jos ote­taan se lähtöko­h­ta, että fos­si­ilista polte­taan joka tapauk­ses­sa, sil­loin me voimme ihan hyvin käyt­tää turvet­ta. Ei se sen huonom­pi polt­toaine ole kuin kivi­hi­ili. Eri asia sit­ten on, että me menetämme samal­la aika paljon legit­imi­teet­tiämme puhua hiilipäästöistä.

    Edelleen korostan sitä, että turvete­ol­lisu­uskin voisi tehdä kovin paljon asian paran­tamisek­si. Jos Vapo nos­taisi turvet­ta sieltä, mis­sä hiil­i­tase on suo­si­olli­nen, ja jos käyte­tyt suot otet­taisi­in todel­lisu­udessa ener­giabio­mas­sakäyt­töön, voisin itsekin suh­tau­tua asi­aan eri tavalla.

    Täl­lä het­kel­lä kuitenkin turvete­ol­lisu­u­den puhe on sitä, että “voimme nos­taa suon A, kos­ka suo B sitoo enem­män hiiltä kuin A:n polt­tamis­es­ta tulee”. Tämä ker­too siitä, että poruk­ka on joko tyh­mää tai epäre­hellistä. Kumpi on parempi?

    A pro­pos, huolto­var­muus. Eivätkö nimeno­maan huolto­var­muussyyt puo­lus­taisi sitä, että turpeen­nos­toon pide­tään mah­dol­lisu­udet, joi­ta ei kuitenkaan hyö­dyn­netä kuin tiukas­sa paikas­sa? Tämä tarkot­taisi pienimit­taista tuotan­toa ja käyt­töä, joka olisi tarpeen tullen ajet­tavis­sa ylös.

  44. åke:
    Kan­nat­taa muuten vielä huo­ma­ta, että puheet “ener­gian säästämis­es­tä” keinona vähen­tää päästöjä ovat aivan täyt­tä pup­pua. Vaik­ka joku aina väläyt­tää jotain van­haa ja väsynyt­tä keinoa, niin käytän­nössä päästö­jen alen­t­a­mi­nen ener­giaa säästämäl­lä ei ole mahdollista.

    Ener­gian säästö keinona päästö­jen vähen­tämisek­si onkin esimerk­ki niin san­o­tu­ista löy­sistä puheista.

    Teknolo­gia tar­joaa erit­täin paljon keino­ja varsinkin yksi­tyisen ener­gianku­lu­tuk­sen pienen­tämisek­si. Sen lisäk­si poli­ti­ik­ka tar­joaa run­saasti keino­ja nup­piko­htaisen ener­gianku­lu­tuk­sen vähentämiseksi.

    Mut­ta tietysti jos mikään ei saa mak­saa mitään, niin sit­ten niitä keino­ja ei ole. Ei mil­lään rintamalla.

  45. ij: Kum­ma kun kaik­ki kodin lait­teet ovat yhä ener­giapi­himpiä, mut­ta silti kulu­tus tun­tuu val­tion tasol­la vain kasvavan.

    Tähän on mon­ta syytä. Koti­talouk­sien kulu­tus kas­vaa esimerkik­si asum­isväljyy­den ja ‑mukavu­u­den parantues­sa. Ilmaläm­pöpump­pu säästää sähköä sähköläm­mi­tys­talos­sa talvel­la, mut­ta kaukoläm­pö­talos­sa kesäl­lä se lisää mukavu­ut­ta ja energiankulutusta.

    Asumisen osalta uusien ja paras­ta teknolo­giaa käyt­tävien asuin­talo­jen ener­gianku­lu­tus on pieni ver­rat­tuna van­hoi­hin taloi­hin. Talokan­nan uusi­u­tu­mis­tahti on kuitenkin hyvin hidas.

    Suo­ral­la sähköläm­mi­tyk­sel­lä läm­mite­tyis­sä talois­sa kodinkonei­den sähkönku­lu­tuk­sel­la on vain kesäl­lä vaiku­tus­ta sähkönku­lu­tuk­seen, jne.

    Polt­toaineen kulu­tus ei kas­va, mut­ta autokan­nan uusi­u­tu­misen tekemä kulu­tuk­sen vähen­e­m­i­nen kom­pen­soituu ajok­ilo­me­trien lisääntymisellä.

    Teol­lisu­u­den sähkönku­lu­tus on pienen­tynyt varsin run­saasti per tuotet­tu ton­ni lop­putuotet­ta (vaikka­pa pape­ria), mut­ta jos tuotan­to kas­vaa, lop­putu­los on meil­lä plusmiinusnolla.

    Mitään ihmeel­lisiä suuria säästöko­htei­ta meil­lä ei ole. Jos halu­amme pitää nykyisen tuotan­non tason ja elin­ta­van, ener­gianku­lu­tuk­sen lasku on kallista. Teol­lisu­u­den taa­ju­us­muut­ta­jat ynnä muut helpot kohteet on varsin pitkälle käytet­ty, jäl­jel­lä on lähin­nä kalli­ita asioita.

    Ener­gianku­lu­tuk­sen lasku tulee, jos ener­gian hin­ta nousee. Hiilipäästöt laske­vat, jos hiilipäästö­jen hin­ta nousee. Ei se sen mon­imutkaisem­paa ole, mut­ta voi olla yksilön tai vaik­ka kaupun­gin tasol­la hyvinkin fik­sua varautua siihen, että hin­ta nousee.

  46. Tässä nimetön:
    Hyvä ratkaisu tule­vaisu­ut­ta ajatellen voisi mis­sä tahansa yhteis­tuotan­tokaukoläm­pöverkos­sa olla tarkastel­la mah­dol­lisu­ut­ta rak­en­taa suurehko­ja läm­pö­varas­to­ja, jol­loin sähkön- ja läm­mön­tuotan­to voitaisi­in ajal­lis­es­ti irrot­taa toisistaan.

    Muu­ta­ma asia, joi­hin kan­nat­taa kiin­nit­tää huomio­ta tämän lisäksi…

    Jäähdy­tys on nou­se­va tren­di, joten kauko­jäähdy­tys ja sen kylmä­varas­tot plus maankuoren läm­pöka­p­a­siteetin hyväk­sikäyt­tämi­nen kan­nat­taa ottaa huomioon. Sähköä menee yllät­tävän paljon läm­pöti­lan säätöön, ja etenkin Suo­mi on tässä hyvässä paikas­sa, kun meil­lä on talvel­la kylmää ja kesäl­lä läm­mintä. Pitää vain saa­da säilöt­tyä tal­ven kylmyys kesäkäyt­töön ja toisin päin.

    Toinen mie­lenki­in­toinen tren­di haja-asu­tusalueel­la on pien­imuo­toinen yhteis­tuotan­to. Jos kaik­ki kat­ti­lal­la talon­sa läm­mit­tävät tek­i­sivät myös sähköä, sil­lä olisi ihan merkit­tävä vaiku­tus hiilipäästöi­hin. Tämä itse asi­as­sa tuo myös puun koti­tarvekäytön ihan järkeväksi.

    Mut­ta noin muuten en voi muu­ta sanoa kuin että veit sanat suustani.

  47. Mat­ti:
    Kari S:lle

    Jos oikeine tiedän, niin van­ho­jen kiv­i­talo­jen muu­raus menee tiili-ilmaväli-tiili peri­aat­teel­la. Ja ulkokuores­sa ei ole mitään tuule­tuskolo­ja alhaal­la, kuten nykyver­houk­sis­sa. Ilma­han on liikku­mat­tomana paras eriste – vil­latkin perus­tu­vat siihen. Muu­rat­tu seinä on hyvin ilmati­ivis. Siis tähän voisi perus­tua se noin viisi vuot­ta sit­ten jostakin luke­mani tieto talo­jen yllät­tävän hyvästä ener­giat­aloud­es­ta. Rak­en­teen voi kyl­lä ihan tur­val­lis­es­ti eristää puhal­ta­mal­la sel­l­uvil­laa tyhjään ilmarakoon. Muurasin viime vuon­na taloni tiili-vil­la-tiili rakenteella.

    Tuo selvi­tys oli Helenin tilas­toima omi­naisku­lus­tus eri vuosikym­meninä raken­ne­tu­ista taloista. Pitää muis­taa, että 60- ja 70-luku­jen raken­nuk­set muo­dosta­vat kokon­aiski­in­teistö­mas­sas­ta niin suuren osan, että ne pain­ot­ta­vat keskiar­vo­ja. Nuo ensim­mäiset ele­ment­ti­talot ovat niitä ener­giasyöp­pöjä, joiden kor­jaamiseen pitäisi panos­taa ennenkuin uuden asun­tokan­nan liial­liseen eristämiseen. Mut­ta päät­täjil­lämme on harhaku­va nol­laen­er­giat­alo­jen säästöpo­ten­ti­aal­ista, joten he usko­vat sokeasti niihin. 

    Tiili­rak­en­teista sen ver­ran, että 1930-luvulle asti ker­rostalo­jen ulko­seinärak­en­teena toi­mi mas­si­ivi­nen, ns. kah­den kiv­en täys­ti­il­imuuri, jon­ka pak­su­us on n. 60 cm. Eril­listä läm­möner­is­tet­tä ei ollut, vaan rak­en­teen läm­pötekni­nen toim­inta perus­tui tiil­i­mas­san hyvään lämmönvarauskykyyn.

    1930-luvul­ta 40-luvulle tul­taes­sa seinärak­en­teet oheni­vat n. 45 cm:n pak­su­isik­si eli ns. puo­len­toista kiv­en umpimuureik­si ja tiilet vai­h­tu­i­v­at parem­min eristäviksi reikätiiliksi.

    Tuo ilmarako + eriste tuli sit­ten myöhem­min ja on varmin tapa pila­ta tiili­raken­nus, siinä kos­teus tiivistyy aina johonkin kohtaa raken­net­ta (eri aine­sosien rajap­in­taan) ja rapaut­taa sitä, toisin kuin mas­si­ivi tiili­seinässä jos­sa kos­teus muut­tuu lin­eaaris­es­ti men­täessä lämpimästä kylmään eikä aiheuta saman­laista rapau­tu­mista. Nämä uudet nol­laen­er­giat­alot ovat juuri tuon tiivistyvän kos­teu­den vuok­si ääret­tömän herkkiä raken­nusvirheille ja kos­teusvau­ri­oille ja sik­si melkoinen ter­veyspom­mi. Eikä yksin raken­nusvirheille, jopa väärin porat­tu taulun­reikä voi aiheut­taa vakavia kosteusongelmia

    Ener­gian säästön Helsingis­sä tekee vähem­män mielekkääk­si myös Helenin hin­noit­telu jos­sa perus­mak­suil­la on suuri osu­us. Itse asun mata­laen­er­giat­alos­sa jon­ka omi­naisku­lu­tus on 25 KWh/m3 (kun se niis­sä ele­ment­tilähiöis­sä on noin 70 KWh/m3). Tuo kulu­tus tarkoit­taa, että perus­mak­su­jen osu­us on 35 % koko ener­gialaskus­ta. Jos perus­mak­su olisi pro­gres­si­ivi­nen kas­vaen ener­gian kulu­tuk­sen mukaan, pie­neen kulu­tuk­seen pääsemiselle löy­ty­isi hyvä taloudelli­nen kannustin.

  48. KariS:
    Osmol­la on hieno strate­gia. Polte­taan hal­paa hiiltä ja kaa­sua Helsingis­sä, näin lisätään kasvi­huonepäästöjä jon­ka seu­rauk­se­na Jäämeri sulaa nopeam­min, ja siel­lähän ne odot­taa uudet kaa­su ja öljyken­tät ottajaansa.

    Helsin­gin soimaami­nen hiilestä on ihan saman­laista hurskastelua kuin ekope­rusteil­la teol­lisu­u­den ajami­nen Kiinaan tuprut­tele­maan. Eli tui­jote­taan jotain yksit­täistä lukua ja ollaan niin ekoa, niin ekoa vaik­ka lop­putu­los olisi kuin­ka murheellinen.

  49. Viherinssi:
    Toinen mie­lenki­in­toinen tren­di haja-asu­tusalueel­la on pien­imuo­toinen yhteis­tuotan­to. Jos kaik­ki kat­ti­lal­la talon­sa läm­mit­tävät tek­i­sivät myös sähköä, sil­lä olisi ihan merkit­tävä vaiku­tus hiilipäästöi­hin. Tämä itse asi­as­sa tuo myös puun koti­tarvekäytön ihan järkeväksi.

    Naulan kan­taan. pien-CHP-lait­teis­to­ja tulee kovaa vauh­tia niin Suomes­sa kuin kil­pail­i­ja­mais­sa markki­noille. Alka­en jo 2 kW tehos­ta ylöspäin.

    Ongel­mana vain, että sähköverkkoi­hin liit­tymi­nen on näis­sä (kuten auringon ja tuu­lenkin kanssa) tehty liian vaikeak­si Suomessa.

    Sitran vetämänä asi­aa ollaan viemässä. Tääl­lä hyviä lisäti­eto­ja: http://www.sitra.fi/tapahtumat/2012/aurinkosahkoa-markkinoille-seminaari

  50. “On myös haaskaus­ta käyt­tää bio­mas­saa – koti­maista tai ulko­maista – Helsin­gin voimalaitoksissa.”

    Bio­mas­san käytön suh­teen pitäisi olla varovainen myös muual­la kuin Helsin­gin voimalaitok­sis­sa. Plan­e­tary Bound­aries ‑raportin mukaan kaikkein huolestut­tavin tilanne maa­pal­lol­la on bio­di­ver­si­teetin suh­teen. Laa­jamit­tainen bio­mas­san käyt­tö johtaisi vääjäämät­tä luon­non mon­imuo­toisu­u­den vähen­e­miseen. (Ihmis­toim­intaa jonkin ver­ran seu­ran­neena ole­tan, että käyt­tö hyvinkin nopeasti muut­tuisi laajamittaiseksi.) 

    Ilmas­to ja bio­di­ver­si­teet­ti ovat monin tavoin toisi­in­sa sidoksissa.

  51. Hannes T: Ongel­mana vain, että sähköverkkoi­hin liit­tymi­nen on näis­sä (kuten auringon ja tuu­lenkin kanssa) tehty liian vaikeak­si Suomessa.

    Ongel­ma on tässä tapauk­ses­sa lähin­nä tekosyy, vaik­ka toki sel­l­ainen, joka pitää hoitaa pois. Todel­li­nen yleistymisen este on kuitenkin vielä lait­teistop­uolel­la. Tai ainakaan min­ul­la ei ole tiedos­sani yhtään hak­keel­la tai pel­leteil­lä toimi­vaa sys­teemiä. Onko Suomes­sa saatavil­la edes yhtään öljyl­lä toimi­vaa kau­pal­lista jär­jestelmää järkeväl­lä hinnalla?

    Toisaal­ta tuot­tei­den ole­mas­saolemat­to­muus on hyvä sauma kau­pal­liselle liike­toimin­nalle. Tuoteke­hi­tys tarvit­see kuitenkin vähän potkua, joten val­tio­val­lal­la olisi tässä ihan hyväkin sauma pistää hom­maan liiket­tä. Kau­palli­nen puoli liikkuu vas­ta sit­ten, kun kysyn­tä näyt­tää hyvältä.

  52. Viherinssi: Onko Suomes­sa saatavil­la edes yhtään öljyl­lä toimi­vaa kau­pal­lista jär­jestelmää järkeväl­lä hinnalla?

    Sähkön pien­tuotan­to ja myyn­ti siten, että siinä olisi kokon­aistaloudel­lis­es­ti pien­in­täkään järkeä on hyvin haas­teel­lista eli suo­raan san­ot­tuna erit­täin vaikea­ta. Ener­giantuotan­nos­sa jos mis­sä jyrää suur­tuotan­non edut.

    Ihan samas­ta syys­tä perunoitakaan ei tuote­ta koti­talo­jen kasvi­mail­la myyn­ti­in saak­ka. Kyl­lähän sekin onnis­tu­isi, mut­ta olisi taloudel­lis­es­ti täysin järjetöntä.

  53. Sylt­ty: Sähkön pien­tuotan­to ja myyn­ti siten, että siinä olisi kokon­aistaloudel­lis­es­ti pien­in­täkään järkeä on hyvin haas­teel­lista eli suo­raan san­ot­tuna erit­täin vaikea­ta. Ener­giantuotan­nos­sa jos mis­sä jyrää suur­tuotan­non edut.

    Ihan samas­ta syys­tä perunoitakaan ei tuote­ta koti­talo­jen kasvi­mail­la myyn­ti­in saak­ka. Kyl­lähän sekin onnis­tu­isi, mut­ta olisi taloudel­lis­es­ti täysin järjetöntä. 

    Suu­ru­u­den ekono­mia kyl­lä pätee, mut­ta jos läm­pöä joka tapauk­ses­sa tuote­taan paikallis­es­ti, sen muut­ta­mi­nen sähkök­si huonol­lakin hyö­ty­suh­teel­la alkaa olla houkut­tel­e­vaa. Myyn­ti ei ole houkut­tel­e­vaa, mut­ta jos sähkö pääosin kuluu omas­sa taloudessa, tuotan­non kan­nat­tavu­us­ra­ja on paljon alem­pana (siir­tomak­sut, verot). Lisäk­si ver­rat­tuna aurinko- ja tuulivoimaan tuotan­non ajalli­nen osum­i­nen on paljon suo­tu­isam­paa markki­nahin­taa ajatellen.

    Lait­teis­to­ja on Euroopas­sa ainakin Bri­tan­ni­as­sa (Baxi Eco­gen, Whis­per­Gen). Syy tähän on maan kaa­su­val­taisu­us ja yhdis­te­tyn keskite­tyn tuotan­non puute. Lait­teis­to­jen (tyyp­il­lis­es­ti noin 1 kW sähköä ja 10 kW läm­pöä) hin­ta on 5000–10000 €, mut­ta kap­palemäärät ovat vielä hyvin pieniä.

    Mis­sään tapauk­ses­sa hajautet­tu tuotan­to ei ole järkevää siel­lä, minne kaukoläm­pöputket saa mukavasti vedet­tyä. Tässä maas­sa on kuitenkin aika mon­ta kotia, jot­ka sijait­se­vat sen alueen ulkop­uolel­la. Aika usein nämä sijait­se­vat vielä met­sän keskel­lä, jol­loin läm­mi­tyk­seen käytet­tävä bio­mas­sa tulee läheltä. Täl­löin bio­mas­sal­la toimi­va yhdis­tet­ty tuotan­to voi olla parem­pi vai­h­toe­hto kuin fos­si­ilisel­la toimi­va maalämpö.

    En yritä väit­tää, että teknolo­gia olisi valmista. Pien­imuo­toises­sa yhteis­tuotan­nos­sa on kuitenkin sel­l­aisi­akin ainek­sia, että se voi tulev­ina vuosikym­meninä olla kan­nat­tavaa sekä käyt­täjän että luon­non kannalta.

  54. Tpyy­lu­o­ma viit­tasi Parhaat ener­giate­hokkaat käytän­nöt ‑raport­ti­in:
    http://www.hel.fi/hki/hkr/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=HKR_2012-01–10_Ytlk_1_Pk

    Muis­telisin että siinäkään esite­tyt keinot eivät yhteen­lask­ien riitä kaupun­gin tavoit­teisi­in. Ja että osa esite­ty­istä keinoista on varsin optimistisia.

    Mainit­takoon, että yht­enä esitet­tynä keinona oli arvioitu saata­van 450 GWh ener­giasäästöt mikäli kan­nustet­taisi­in taval­lisia taloy­htiöitä ener­giako­r­jauk­si­in perus­ta­mal­la ener­giako­r­jauk­sia varten rahas­to. Rahas­ton tuo­tot oli ajatel­tu syn­tyvän sää­tyvän ener­gian hinnoista.

    Kur­jaa olla ilon­pilaa­ja, mut­ta laskimme esite­tynkaltaisen ESCO-jär­jestelmän kan­nat­tavuuk­sia vetämässäni asumisen ener­giate­hokku­ustyöryh­mässä vuon­na 2010. (Lop­pu­ra­port­ti 17.12.2010, en tosin löytänyt siihen linkkiä mis­tään, vain main­in­tana MA-ohjel­man seu­ran­tara­por­tis­sa ja Tasken toim­intak­er­to­muk­ses­sa). Nyky­isil­lä ener­giahin­noil­la — muis­telisin — että 12 vuo­den takaisin­mak­sua­jal­la olisi mah­dol­lista kus­tan­taa 20–40 euron investoin­te­ja asun­toneliötä kohden. Haaruk­ka syn­tyi siitä, kuin­ka suuri säästö ener­gianku­lu­tuk­seen las­ket­ti­in syn­tyvän: josko lähtöti­lanteena oli keskimääräi­nen kaupun­gin asuinki­in­teistö 48 kWh/m3 kulu­tus vaiko nyky­tuotan­non mukainen noin 30 kWh/m3 kulu­tus. Ihan hirveän kum­mallisia temp­pu­ja ei tuol­laisil­la sum­mil­la voi tehdä. Ja tuo 12 vuo­den takaisin­mak­suai­ka tuli tarkastelui­hin sik­si, että se on normisopimus sak­salai­sis­sa ESCO-sopimuksissa.

    Ihan oikeasti: todel­la vaikea nähdä ihan hirveitä tuot­tom­ah­dol­lisuuk­sia kyseisel­lä rahas­tol­la tehtävän.

    Mat­ti: “Muis­tan luke­neeni, että Kru­unuhaan paikallaan muu­ratut talot ovat aika ener­giapi­he­jä – siis parem­pia kuin esimerkik­si ele­ment­tikau­den ker­rostalot. Olisiko jol­lakin linkkiä johonkin selvitykseen?”

    Kru­unuhaan ja Töölön talo­jen parem­mat kulu­tus­lu­vut selit­tyvät osit­tain pienem­mäl­lä ilman­vai­h­dol­la, seinien eristävyy­destä ei ole niinkään kyse. Van­hois­sa talois­sa ker­rosko­rkeus on suurem­pi, jol­loin ilman ei tarvit­sekaan vai­h­tua yhtä nopeasti kuin mata­lam­mis­sa ele­ment­tikau­den raken­nuk­sis­sa. On myös raken­net­tu eri määräys­ten aikakaudel­la, joten niihin ei sovel­leta samo­ja sään­töjä kuin uud­is­tuotan­nolle. Olet­taisin myös asuin­väljyy­den ole­van suurem­pi ja toimi­van saman­su­un­tais­es­ti huoneko­rkeu­den kanssa.

    Dataa tähän täy­ty­isi hie­man kaivella.

  55. Pitää tässä main­os­taa, että Helsin­gin Ener­gian kehi­tyso­hjel­mas­ta voi nyt keskustel­la myös Helenin uuden blo­gin (http:\\blogi.helen.fi) kaut­ta. Aihei­ta saa vapaasti ehdottaa!

  56. Osmo kir­joit­ti: Kaiken kaikki­aan, min­ul­la on käsi­tys, että Helsin­gin olisi halvem­paa vähen­tää päästöjä 30 prosentilla … 

    Osmo, olisiko mitään mah­dol­lisu­ut­ta, että kaupun­ki selvit­täisi puolueet­tomasti seu­raa­van asian. Asiana olisi selvit­tää, että kuin­ka paljon rahaa tarvit­sisi sijoit­taa Helsinkiläis­ten asun­to-osaky­htiöi­den, vuokrat­aloy­htiöi­den ja kaupun­gin raken­nusten ener­giate­hokku­us­in­vestoin­tei­hin, jot­ta Helsin­gin läm­mi­tys­te­hon­tarve alenisi niin paljon, että Vuosaari C rak­en­tamiselle ei olisi perustei­ta. Toisin sanoen ajatuk­seni on, että Helsin­ki sijoit­taisi rahansa mielum­min joka tapauk­ses­sa saneer­at­tavien lähiöi­den ener­giate­hokku­us­in­vestoin­tei­hin eikä ratkaisu­un, joka tuot­taa hiilid­iok­sidipäästöjä eikä paran­na laat­ua. Laadul­la tarkoi­tan tässä tapauk­ses­sa sisäym­päristön laadun paran­tamista. Sisäym­päristön laatu para­nee sil­lä, että lähiö­talon saneer­auk­sen yhtey­dessä asen­netaankin kolmi­la­sisen ikku­nan tilalle nelila­sisen (ja seinäeriste pak­sum­mak­si), jol­loin ikku­nan sisäpin­nan pin­taläm­pöti­la nousee (ja ulko­seinän pin­taläm­pöti­la nousee) ja huoneen ter­mi­nen läm­pöti­la nousee paran­taen viihtyvyyt­tä. Sisäym­päristön laatu para­nee myös sen myötä, että lähiö­talon saneer­auk­sen yhtey­dessä asen­netaan koneelli­nen tulo-pois­toil­man­vai­h­to, johon oleel­lise­na osana kuu­luu tuloil­man suo­da­tus ja läm­mi­tys (lto), jol­loin sisäil­mas­ta pois­tuu pien­hiukkaset, jot­ka aiheut­ta­vat sydän- ja verisuoni­taute­ja. Samal­la myös tuloil­man vedon tunne pois­tuu ja pakkas­es­ta huoli­mat­ta ilmaa vai­hde­taan riittävästi.

    En tarkoi­ta sitä, että Helsin­ki mak­saisi lähiöi­den tule­vat saneer­auk­set vaan tarkoi­tan sitä, että Helsin­ki tuk­isi nimeno­maan ener­giate­hokku­u­den paran­tamiseen liit­tyviä asioi­ta. Esimerkik­si niin että taloy­htiö han­kkisi muuten kolmi­la­sisen ikku­nan mut­ta kaupun­gin tuki ohjaisi han­kki­maan nelila­sisen ikkunan.

    Tuen ehtona olisi, että taloy­htiö sitoutuu tarvit­tavaan läm­pöte­hon pienen­e­miseen, jol­loin riit­tävä määrä ener­giate­hokku­us­in­vestoin­te­ja Helsinkiläisi­in taloi­hin pois­taisi perus­teet han­kkia Vuosaari C. Samal­la estet­täisi­in tule­vat hiilid­iok­sipäästöt, paran­net­taisi­in asumisen sisäym­päristöä, vähen­net­täisi­in huonos­ta sisäil­mas­ta johtu­via sairauk­sia ja estet­täisi­in Helsinkiläis­ten riip­pu­vu­us puupo­h­jaisen polt­toaineen toimittajista. 

    Eli puoluee­ton selvi­tys siitä, että kan­nat­taako Helsin­gin rahat käyt­tää joka tapauk­ses­sa edessä ole­vien lähiö­talo­jen ener­giate­hokku­us­sa­neer­auk­si­in vai uuteen voimalaitok­seen, joka ei paran­na laat­ua. Asuinker­rostalo­jen sisäym­päristön laatu­ta­so on samal­la tasol­la kuin 1900-luvun alus­sa. Kak­si­la­siset ikku­nat, pat­teri ikku­nan alla ja tuloil­ma ikku­nan raos­ta tai räppänästä.
    Lähiöi­den saneer­auk­sen yhtey­dessä olisi hyvä mah­dol­lisu­us tuo­da sisäym­päristön laatu 2000-luvulle. 

    Selvi­tyk­sen tulok­se­na­han voi olla että net­tonyk­yar­voltaan sama sum­ma menisi uuteen voimalaitok­seen ja ener­giate­hokku­us­in­vestoin­tei­hin. Toki jälkim­mäisessä jäisi hiilid­iok­sidipäästöt syn­tymät­tä, jos sil­lä nyt jokin arvo on.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.