En ole osannut pyöristyä Garden Helsinki-hankkeen ympärillä vellovasta kohusta. Olen ilmeisesti liian paatunut poliittisen urani aikana. Tällaista suhmurointiahan urheiluhankkeiden rahoittaminen on aina. Ettekö te ole muka tätä tienneet?
On toki hyvä, että maan tapaa puhdistetaan askel askeleelta. Siinä on se ongelma, että kun maan tapa muuttuu laittomaksi, huonosti käy sen, joka on juuri silloin puikoissa, kuten kävi aikanaan Antti Kaikkoselle, joka sai viisi kuukautta ehdollista vankeutta, kun Nuorisosäätiön vuosia jatkuva ja yleisesti tiedossa ollut yleishyödylliseen asumiseen tarkoitettujen rahojen ohjaaminen Suomen keskustalle todettiin – aivan oikein – lainvastaiseksi.
Minua kiinnostaa tässä asiassa se, olisiko Garden Helsinki hanke kannatettava, kun otetaan huomioon sen ulkoiset hyödyt.
Jääkiekon yleishyödyllisyyteen on osaa ottaa kantaa. Aika harvassa ovat ne jääkiekko-ottelut, joihin nykyiset jäähallit eivät riitä. Tosin HIFK:in nykyinen ikivanha kotihalli on tulossa elinkaarensa päähän.
Tapahtumien ja kulttuurin taloudellinen merkitys kasvaa
Minua kiinnostavat kaikki ne muut tapahtumat, joita voidaan suurhallissa järjestää. Erilaisten tapahtumien aluetaloudellinen vaikutus on suuri. Tapahtumat ja kulttuuri yleensäkin on yhä suurempi osa kansantaloutta. Tampere on hyötynyt huomattavasti Nokia-areenastaan. Olisiko samanlainen piristysruiske tarpeen myös Helsingille?
Nokia-areenalla järjestettävät tapahtumat hyödyttävät tamperelaisia hotelleja ja ravintoloita, mutta itse halli on tappiollinen ja tulee aina olemaan. Kuvitteellisessa optimaalisessa taloudessa halli saisi provikkaa sen tilaisuuksista hyötyviltä hotelleilta ja ravintoloilta, mutta me emme elä sellaisessa taloudessa. Julkisen vallan on katettava hallin tappiot ja kerättävä veroja hotelleilta ja ravintoloilta.
Riittäisikö Nokia-areena Suomelle? Voisiko se tuoda Suomeen niitä maailmantähtiä, jotka jättävät Suomen nyt väliin konserttikiertueillaan?
Helsingin seudulla asuu 1,5 miljoonaa asukasta, lähes kuusi kertaa niin paljon kuin Tampereen seudulla. Seudulla on kansainvälinen lentokenttä ja ennen kaikkea Helsingin hotellikapasiteetti on aivan toista luokkaa. Olen jättänyt Suomi areenan viime vuosina väliin, koska majoitus Porissa on tolkuttoman kallista ja huone pitää varata kuukausia etukäteen. Nyt kun Porin Jazz ja Suomi areena ovat eri aikaan, tilanne on ehkä vähän parempi. En ole tarkistanut.
Vastuu hankkeesta kuuluisi Helsingille
Nyt sanon jotain helsinkiläisittäin epäisänmaallista: jos hankkeen tarkoitus on tukea Helsingin aluetaloutta, valtion tehtävä ei olisi sen subventointi vaan Helsingin. Sama koskee tietysti kaikkia muitakin hankkeita maassa. Nokia-areenaa valtio tuki 15 miljoonalla eurolla.
Valta ja vastuu siirtyvät kaupungeille
Helsingin sanomat kirjoitti muutama päivä sitten, että Trump on tahtomattaan tehnyt palveluksen USA:n suurilla kaupungeille. Kun valtio on vetäytynyt vastuusta, vastuu on siirtynyt kaupungeille. Niin sen pitäisi olla Suomessakin. Sen voinee saada aikaan ilman Trumpiakin?
Valitettavasti valtion ja kuntien pelisäännöt eivät ole lainkaan kunnossa. Helsinki voisi hyvinkin tukea hallia, jos se saisi pitää aluetaloudellisesta hyödystä koituvat verotulot itsellään. Ensiksikin verotulojen kasvusta hyötyisi enemmän valtio ja siltäkin osin, kun niistä hyötyisi kaupunki, ei ole mitään takuita, että kaupunki saisi pitää rahat. Purran tai jokun muun valtiovarainministerin esikunnassa huomattaisiin, että Helsingin verotulot ovat kasvaneet, joten leikataan Helsingin rahoitusta. Kun selkeiden pelisääntöjen tilalla on mielivaltainen harkinta, mikään järkevä ei ole kannattavaa – tai ei ainakaan voi olla varma siitä, että se on kannattavaa. Suomen kannattaisi tukea sääntöpohjaisuutta myös sisäpolitiikassa eikä vain ulkopolitiikassa.
Yksityisenä halli ei kannata, sen pitäisi olla kaupungin omistama
Jos Garden Helsinki toteutettaisiin ajatellen jääkiekon sijasta ennen kaikkea niitä tapahtumia, joita se mahdollistaa, hankkeen kannattaisi olla kaupungin omistama ja kaupungin pitäisi ulkoisvaikutusten hengessä sallia hallin itsensä tappiollisuus, kunhan kokonaisuus on kannattava. Jääkiekkoväellä passiivinen vuokralla olo kaupungin omistamassa hallissa ei käy, koska tarkoitus on myydä ylihintaista olutta katsojille ja tehdä muutenkin bisnestä jääkiekon ohella, mutta jotenkin tästä pitäisi voida sopia.
Jos hallin ensisijainen tarkoitus on tukea aluetaloutta, sillä on vaikutusta myös sen optimaaliseen sijaintiin. Suvilahti olisi paljon parempi, tai jossain Heleniltä vapautuvilla voimalaitosalueilla.
Kivistön hallia en saa mielessäni vantaalaisten kannalta kannattavaksi mitenkään, mutta vantaalaisilla on asiasta varmaan tietoa, jota minulla ei ole.
Kirjoitin tästä aiheesta jo kerran, mutta kehitys on kehittynyt ja on tullut lisää sanottavaa.
Mihin tässä analyysissa unohtui Veikkaus Areena, sen katsojakapasiteetti on konserttikäytössä 15 500 henkeä ja jääkiekko-otteluissa 13 500. Garden Helsingin kapasiteetti on noin 5000 henkeä suurempi kuin Veikkaus Areenan, kuitenkin monissa tapahtumissa ne kilpailisivat keskenään. Toukokuusta lokakuuhun on Helsingissä lisäksi käytössä Olympiastadionin 40 000 — 50 000 henkeä vetävä areena. Garden Helsinki tuskin lisää Helsingin vetovoimaa merkittävästi etenkin nyt, kun tie Pietariin on suljettu. Garden Helsingin tapahtumat voisivat tuoda turisteja muualta Suomesta, mutta ulkomailta — mistä, Ruotsista, Virosta, Venäjältä???????
Tampereen Nokia Areenaa helpotti Ukrainan sota, olihan Veikkaus Areena suljettu sodasta johtuen keväästä 2022 syksyyn 2025. Jatkossa Veikkaus Areena kilpailee suurista tapahtumista. Vantaan Areenan rakentaminen alkanee tämän vuoden syksyllä, joten se on toiminnassa näillä näkymin ennen Garden Helsinkiä.
Suomeen ei tule ulkomaalaisia huippurartisteja vaikka olisi minkälainen halli, syynä se että Venäjän raja on kiinni eikä yhtye voi jatkaa Helsingistä Pietariin. Logistisesti on kannattamatonta tulla laivalla monta rekkaa käsittävän kaluston kanssa Helsinkiin pelkästään yhtä keikkaa varten vaan pitävät keikan Tukholmassa tai Tallinnan Laululavalla jonne suomalaiset kyllä osaavat mennä.
Toinen syy on suomalaisten outo musiikkimaku, halutaan kuunnella etupäässä suomalaista ja suomeksi laulettua musiikkia. Sen huomaa jo kun selaa FM-kanavien radioasemia, on tusinan verran pelkästään suomalaisia iskelmiä soittavia asemia.
Katri-Helena ja Ultra Bra saa kyllä stadionin täyteen yleisöä ja olisi noloa jos kansainvälistä tähteä ei tulisi katsomaan edes 10.000 katsojaa. Eli Katri-helenoita varten on turha rakentaa Garden, koska lippujen hinnatkin olisivat liian kovat.
Sitten se jääkiekko. HIFK ei arvovaltasyistä halua jakaa Veikkaus-Areenaa Jokereiden kanssa, HIFK:n johdon ja fanien mielestä he ovat jollain tavalla “hienompia” eivätkä sovi rahvaan seuran kanssa samaan halliin. Ennen oli taustalla riidat Harkimon ja Mobergin välillä sitten Hartwall siirtyi venäläisomistukseen eikä tietenkään sopinut pelata siellä mutta nyt kun suomalainen liikemies omistaa Veikkaus-Areenan niin ihmettelen miksi HIFK haluaa yhä jatkaa vanhassa kämäsessä Nordiksessa ja yrittää epätoivoisesti puffata Gardenia vaikka se on todettu kannattamattomaksi ilman kaupungin ja valtion tukea.
En ota lainkaan kantaa itse hallitusprosessiin, Orpoon tms.
Totean vain mielestäni ihan selvän asian.
Helsingin näivettymiskehitys jatkuu jos kyseisen tasoista hallia ei maan pääkaupungissa ole.
Tampere on nyt Suomen in-kaupunki numero yksi aivan selvästi.
Niiden halli, mikä sen nimi nyt olikaan, Nokia? on tietenkin yksi iso tekijä.
Tamperetta hypettävät jo stadilaiset nuoretkin.
Ja maaseudulla asuvat aikuiset ovat jo ennenkin pitäneet Mansea maan ykköskaupunkina, eräänlaisena sisämaalaisten henkisenä pääkaupunkina.
Nykyään vetovoimaisena se alkaa olla sitäkin enemmän.
Helsinki on “pieni ja syrjässä.”
Väärin sanottu ja havaittu, ja verrattu, mutta mielikuvathan tässä ratkaisevat paljon.
Helsingin keskusta on menettänyt, tai ainakin menettämässä, vetovoimansa. City-kulttuuri on vähäistä. Perjantai-iltaisin kuin kuollut kaupunki kun vertaa vaikkapa Stokikseen.
Kaupunki mukaan rahoitukseen pian. Eikös se ollut niin että valtuustossa demaritkin kannattivat. Eivät he ole Tuppuraisen talutusnuorassa.
Pyörätieinfraan upotettu stadissa satoja miljoonia viime vuosina. Talvella tyhjiin.
Kyllä tuollainen 30 milj. summa kulttuurin tukemiseen pitäisi löytyä. Niin, ja tiedoksi nuiville: myös urheilu ja populaarikulttuuri on kulttuuria.
Tämä on sivumennen sanoen samalla voimakas argumentti korkeakoulujen lukukausimaksuja vastaan Suomen poliittisen kulttuurin ollessa mitä on. Kuten itsekin huomautit täällä yhdeksän vuotta sitten:
https://www.soininvaara.fi/2017/05/15/huomioita-korkeakoulujen-lukukausimaksuista/
Minä pidän tätä argumenttia edelleen paitsi pätevänä, myös keskeisenä. Vesa Vihriälä ‑tyyppisellä ajatusmaailmalla ei ole antaa vastausta tuohon huomioon, että Suomessa “tuskin kukaan enää uskoo lupauksiin, että koulutuksesta ei leikata”. Varsinkin kun siitä on tuon tuolloisen vuoden 2017 jälkeen leikattu vielä paljon lisää.
Tommi. Työskentelen suomalaisen peruskoulutuksen “sisätiloissa.” Kannatankin juuri siksi ns. koulutusleikkauksia noin 30 vuoden kokemuksella ja sillä perusteella mitä olen nähnyt, havainnut ja kokenut.
EN tietenkään kannata enkä tarkoita tutkimusta enkä opetustoimintaa frontaalitasolla. EN peruskoulutuksen materiaalileikkauksia, EN opiskelijatuen tasoa joka on hälyttävän pieni. EN opiskelijavaihtojen tasolla.
Mutta tarkoitan KYLLÄ koulutuksen ja opetuksen kehällistä tasoa, ns. suunnittelija- ja kehittäjäporrasta, usein hyvinkin epämääräistä kouluttajien jatkokouluttajatasoa ja tietenkin pieneen ja köyhään maahan mitattuna todella suurta Opetushallitusta, jonka budjetti ja henkilökunan määrä verrattuna vaikuttavuuteen on muuten tajuton.
Usean varsinaista koulutusta antavan, siis opettajan, peruskokemus on että mainitsemillani tasoilla ei ole lainkaan, tai ei juuri lainkaan, vaikutusta opetuksen laatuun tai vaikuttavuuteen.
Koulutus“leikkausten” vastustaminen kuten kannattaminen pelkästään poliittis-ideologiselta pohjalta on aivan perustelematonta.
Vaikuttavuus itse koulutukseen, opetukseen, tutkimukseen on tässä se keskeinen tekijä.
En usko että poliittisille päättäjille tämä viesti ei ole mennyt kunnolla läpi. Ei edes persuille.
Yksinkertaistaen: kaikki koulutukseen, opetukseen, varhaiskasvatukseen tai tutkimukseen tässä maassa budjetoitu raha ei mene noihin asioihin, vaan erinäiseen toimistotyöhön jonka tehokkuus ei välttämättä ole parasta mahdollinen. Tai suunnittelutyöhön joka on jo tehty. Etätyöhön koneen ääressä josta ei siirry mitään luokkatilaan tai luentosaliin.
Opetuksen ja koulutuksen paras ja varmasti paras suunnittelija on tietenkin opettaja.
Ne sähköpostit jotka tulevat mainitsemistani suunnista jäävätkin siksi suurimmalta osin avaamatta. Ne eivät liity itse koulutustehtävään välttämättä mitenkään.
Kehälliseltä sektorilta olisi leikattavaa satoja miljooniakin.
Mutta kukapa sen uskaltaa tehdä koska kaikki mahdollinen ko. sektorille suunnattu ajatellaan ja lasketaan “koulutukseksi” ja koulutusleikkaaja ei halua olla kukaan. OAJ:kin on mennyt tähän lankaan vaikka siellä on sen verran opettajia ehkä töissä että kyllä tämä sielläkin pitäisi tietää.
Hyvin sanottu koulutusleikkauksista! Todella kannatan heikkolaatuisten ammattikorkeakoulujen lakkauttamista erityisesti maaseudulla. Nämä ovat huijanneet sinne ulkomaisia opiskelijoita köyhistä ETA-alueen ulkopuolisista maista, eivätkä opiskelijat lainkaan ymmärrä että lentävät Suomesta työttöminä pois valmistuttuaan. Kukaan ei palkkaa täällä ulkomaalaisia eikä suomalaisella kökkö-amk-tutkinnolla tee mitään. Tämän tajuaminen, että on ajanut 4 vuotta Uberia turhaan ja kuluttanut suvun rahat on jopa ajanut itsemurhiin.
Sinänsä voi olla perusteltua rakentaa Helsinkiin julkisella rahalla suuriin yleisötapahtumiin soveltuva tila. Kysymys on kuitenkin ehkä enemmän siitä, minkälainen tämän tapahtumatilan tulisi olla, ja onko millään logiikalla järkevää yhdistää tähän tapahtumatilaan lätkähallia. Tuottaako lätkä niin paljon tuloja että sen vuoksi kannattaa maksaa jäähallin ylimääräiset kustannukset ja hyväksyä jäähallikäytöstä koituvat sille oikealle tapahtumakäytöllle aiheutuvat negatiiviset kompromissit?
Jotenkin tuntuisi että jos tapahtumakäytön aluetaloudelliset hyödyt ovat se areenan todellinen julkistaloudellinen peruste, kannattaisi tila rakentaa puhtaasti tapahtumakäytön ehdoilla. Tällöin se toimisi paremmin tapahtumakäytössä, ja niitä tapahtumia voisi myös järjestää huomattavasti tiheämmällä rytmillä kun sekaan ei tarvitsisi yrittää tunkea matalan katteen amatöörijääkiekkoa ja sen vaatimaa tilan rakentamista uudelleen niiden tapahtumien välillä.
Uudessa Jutussa Oskari Onninen käy ansiokkaasti läpi näiden hallien edellytyksiä. Ongelma on että maailmalla on saamassa valtaa ns residenssimalli, eli isot starbat käy vain parissa kaupungissa mutta tekevät niissä sitten vaikka kymmenen keikkaa. Fanit matkustaa, ei esiintyjät. Tällaista residenssiä tänne voisi saada lähinnä jos Suomesta alkaisi tulla isoja tähtiä.
Toisena blogistilta puuttuvana pointtina, hallilla pitää olla peruskäyttöä kuten lätkää tai futista. Edes 20 isoa tapahtumaa vuodessa ei riitä kattamaan kuluja (vaihtoehtokustannuksista puhumattakaan).
Kuten jo todettiin, Tampereen halli sai vuosia boostia kun veikkaus areena oli suljettuna. Mutta Tampereen keskustan menestys ei ole vain hallista kiinni, Tampereen keskustan etu on se että se on hyvin kompakti ja käveltävissä, ja esim. Ratikan takia vuosia remontoitu kuntoon ihmisille. Ja Tampere on toki turvallinen myös iltaisin lapsiperheille ja naisille, katukuvasta puuttuvat erilaiset porukat joita Helsinki on täynnä.
Helsinki vaikuttaa usein iltaisin kuolleemmalta, tai ihmiset ovat hajautuneet kymmenien kilometrien alueelle erilaisiin pienempiin keskuksiin. Ja iltaisin kaduilla tuntuu vilistävän lähinnä wolt kuskeja. En usko että yksi uusi halli vaikuttaisi yhtään mitään. Ongelma on minusta yleisesti ulkona syömisen ja juomisen kalleus, ja wolt tyyppiset palvelut. Ihmiset pysyvät kotona.
Lisäksi Venäjän tilanne vaikuttaa Suomeen suuresti, asiasta ei ilmeisesti ole haluttu mediassa keskustella, mutta tutut yrittäjät ovat valittaneet vuosia kuinka ulkomaiset asiakkaat eivät halua tulla Suomeen kun Venäjä on lähellä, ja viimeksi keväällä drone uutisointi pelotti taas ulkomaalaisia asiakkaita perumaan matkansa.
Halleista en henkilökohtaisesti välitä, sinällään 35M on tässä kontekstissa vähän rahaa, mutta siitä haluttiin nyt vain nostaa korruptiotapaus Orpoa vastaan.
Veikkaus areena on huonosti käveltävä ja ympäristö on epäviihtyisä. Lisäksi vaihtoehdot ovat vain Tripla, muu ympäröivä Pasila on melko kuollutta.
Helsingissä kaupunkisuunnittelu jatkaa yhä jotain kylmän sodan pelkoa, eli kaupunkia hajautetaan kun pelätään Venäjän pommituksia??? Tottahan se näivettyy kun rakennetaan pikkukeskuksia joka paikkaan ja kaupunki on muutenkin niin hajallaan ja hajaannus lähinnä lisääntyy vuodesta toiseen. Miksi minäkään menisin keskustaan, muutenkin keskustan “paremmilla” klubeilla tuntuu pyörivän vain bilehuumeiden käyttäjiä, huumekauppiaita ja muita rikollisia.
Olisi perusteltua laittaa julkista painetta S‑ryhmän, Scandicin, NoHon, Restelin ja muiden hankkeesta merkittävästi hyötyvien toimijoiden suuntaan ja edellyttää heitä osallistumaan hankkeen rahoitukseen. Miksi tätä keskustelua ei haluta käydä julkisuudessa?
Kun Suomessa on jotenkin sellainen asenne, että julkisten organisaatioiden tulee maksaa 50€ jotta yksityiset yritykset ja omistajat saavat 100€.
Sitten taas yksityishenkilöiden tukien (toimeentulotuki ja täydentävät tulonsiirtot) kanssa on asenne, että pitää maksaa 50€ ettei työtön vahingossakaan työllisty ja saa 100€.
Isosta 20000 hallista vaan puhutaan Helsinkiin, mutta ei Helsingissä ole edes modernia 3000–5000 monitoimiareenaa, johon saisi sisäpalloilulla paljon tapahtumia ja pienempiä kulttuuritapahtumia/keikkoja paljon helpommin.
Jos se on järkevä hanke ja tuo rahaa Helsinkiin niin Helsinki voi tukea.
Jos ei tue ei tarvita. Kunnat turkkiin vastaavat ja kantakoon järkevien ja ri järkevien kustannuksetkin. Pandatalot ovat tyhmiä päätöksiä
Helsinki Gardenissa ei ole varsinaista mieltä, kuin ainoastaan HIFK:n liigajääkiekon kannalta, joka tarvitsisi uuden hallin. Jääkiekossa liikkuu sen verran vähän lipputuloja, että kaksi joukkuetta ei sovi samaan halliin, jos halli on markkinaehtoinen. Halli tarvitsee myös riittävästi hyvin maksavia konsertteja, niille ei enää kahden jääkiekkojoukkueen pelien jälkeen jää tarpeeksi päiviä.
Se kuinka paljon HIFK:n jääkiekkojoukkueen areenaongelman ratkaiseminen on kaupungin tai valtion asia on sitten makukysymys. Ilmeisesti puuhamiehillä riittää vaikutusvaltaa, koska poliittiset päättäjätkin saatiin kävelytettyä kuilun reunalle hanketta runnottaessa. Tilanteessa jossa Helsingin pääareena Olympiastadion on ollut koko kesän vailla konsertteja ei oikein voi vakavasti puhua aidosta areenakapasiteetin lisätarpeesta. Tämä perusongelma näkyy siinä miksi Garden on nyt 15 vuoden jahkailun jälkeen resetoitu ja nollapisteessä.
Vantaan 3.3‑areena taas on ehkä enemmän sellaista Jurase Park ‑kamaa. Sen rakentuminen riippuu siitä haluaako Vantaa sen tavalla tai toisella maksaa.
Tämä on tosiaan hyvin mielenkiintoista, sillä yhteiskuntahan perustuu ikäänkuin jaettuun ajatukseen että asiat nimenomaan eivät ole näin. Ajatus enemmänkin on että erilaiset hankkeet kilpailevat markkinoilla, etsivät rahoitusta, ja parhaat voittavat, sellaiset jotka vaihtoehdoista tuottavat eniten kollektiivista hyvinvointia. Tuomarina toimii markkinatalous ja rationaaliset argumentit kannattavuudesta ja niin edelleen, jotka samalla indikoivat sitä että toteutuvat hankkeet ovat niitä jotka tuottavat eniten hyvinvointia kaikille. Homma on kaikinpuolin rationaalista, perustuu reiluun kilpailuun, ja julkinen päätöksenteko on läpinäkyvää ja edustaa kansan kollektiivista hyvinvointia. Sanotaan tätä vaikka markkinademokratiseksi näkemykseksi yhteiskuntaan.
Tuo on se ajateltu yhteiskuntasopimus näiltä osin. Mutta sitten kun julkisesti paljastuu asioita että asiahan ei ole lainkaan näin, vaan asioita junaillaan kavereille ja omille eturyhmille sielä minne ajatellaan että julkinen katse ei näe, niin asenne on että näinhän se asia oikeasti toimii. Valta ja vaikutusvalta ei toimi kuten edellä oletimme “markkinademokratian näkemyksessä”, vaan yhteiskunta on täynnä suhmurointia, junailua, runttailua, epäreilua suosimista, rakenteellista korruptiota ja niin edelleen. Sanotaan tätä vaikka realismidemokratiaksi.
On mielenkiintoista miten silti samojen ihmisten mielissä jotka tietävät yhteiskunnan “realismidemokratiaksi”, kuitenkin käyttävät “markkinademokratiaa” perusteluna yhteiskunnan kehittämiselle. Jos yhteiskuntaa hallitsevat monimutkaiset valtasuhteet ja niiden epäreilu hyväksikäyttö, sen luulisi johtavan jonkinlaiseen valta-analyyseihin melkein missä tahansa laajasti yhteiskuntaa koskettavissa kysymyksissä. Silti usein samat henkilöt jotka perustelevat esim. työmarkkinoiden uudistuksia markkinademokraattisen analyysin pohjalta, vaikka tietävät sen puuttelliseksi, ja jättävät huomiotta esim. valtadynamiikoiden monimutkaiset verkot ja sen että asiat mene oikeassa maailmassa yhtä kirkasotsaisesti kuin mitä ne markkinademokratian oletukset antavat ymmärtää.
Ikäänkuin nämä kaksi mallia eivät ihmisten mielissä kohtaa vaikka ne ovat keskenään ristiriidassa. Se ristiriita ei kai usein tule iholle, joten sitä ei tarvitse käsitellä ja ristiriitaiset mallit voidaan pitää kumpikin voimassa, että niistä tarvisi vetää johtopäätöksiä että ehkä tarvittaisiin parempi analyysi maailmaan. Maailma tiedetään suhmuroivaksi ja epäreiluksi ja erilaisten vallan väärinkäytösten riivaamiksi, mutta silti valtasuhteita ei aktiivisesti käsitellä kun tehdään teoreettisia pohdintoja yhteiskunnan kehittämisestä.
En siis syytä tässä Soininvaaraa erityisesti mistään tai halua nostaa erityisemmin framille asian suhteen. Tämä tuntuu olevan yleisemminkin poliitikkojen erityispiirre, että eletään erilaisissa maailmoissa. Siinä missä teeskennellään yhtä, mutta sitten kun kabinettien ovet sulkeutuvat niin sielä tapahtuva maailma on ihan erilainen, ja ne jonkin mekanismin kautta aktiivisesti pyritään osallistujien kesken pitämään erillisinä. Tulee mieleen tästä vaikka Länsimetro, missä mukana olleet päättäjät sanoivat tyyliin että tietävät miksi budjetti ylittyi ja aikataulu petti, mutta eivät voi sanoa sitä julkisuuteen koska joutuisivat oikeuteen jos sanoisivat ne syyt. Teeskentelyä piti siis jatkaa. Varmaan raskasta olla poliitikolle henkilöille joille tälläinen kaksoiselämä on vaikeaa.
Tulee myös mieleen Kanadan pääministeri Carneyn puhe Davosissa, missä puhui yhdestä tälläisestä kaksoisajattelusta, eli sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen olemassaolosta, jonka kaikki Carneyn mukaan tiesi valheeksi, mutta hyödylliseksi sellaiseksi joten kaikki (lähes) jatkoivat teeskentelyä kunnes Trump romutti senkin hyödyllisyyden ja paljasti sen valheellisuuden.
https://www.weforum.org/stories/forum-institutional/davos-2026-special-address-by-mark-carney-prime-minister-of-canada/
Tälläisiähan siis on meillä yhteiskunnassa paljon muitakin, yhteisiä uskomussopimuksia jotka “kaikki tietävät” valheeksi, joihin “sovitaan uskovan” koska ne katsotaan hyödyllisiksi.
Toisaalta merkittävä osa ihmisistä aidosti uskoo siihen valheeseen ilman kaksoisajattelua, osa ei aidosti ymmärrä niitä valheiksi. Suurin osa ei ole ollut sielä vallan kabineteissa näkemässä mitä se todellisuus oikeasti on. Eli Soininvaaralle vastauksena: Ei, emme me (kaikki) tienneet hallihankkeiden aina olevan päivänvaloa kestämätöntä häikäilemätöntä suhmurointia ellei suorastaan rakenteellista korruptiota. Emme koskaan ole olleet vallan kabineteissa sitä prosessia näkemässä, ja median ylläpitämä julkinen todellisuus keskittyy 90% ajasta sen idealisoidun todellisuuden rakentamiseen ja sen ylläpitämiseen. Onneksi toki on myös se 10%, jolloin myös iso yleisö saa pienen kurkistuksen sinne “todelliseen todellisuuteen” ja totuuteen.
Tämä maan tapa koskee siis urheiluhankkeita, ei yhteiskuntaa kokonaisuutena. Toki tällaisia piirteitä on myös maatalouspolitiikassa ja aluepolitiikassa, mutta kyllä peli noin yleisesti ottaen on reilua.