Miksi HOASin kimppakämpissä asuvat eivät saa valita kämppäkavereitaan?

Opiske­li­jat vieras­ta­vat  HOAS:n kimp­pakämp­piä. Kuitenkin yksi­ty­isil­lä vuokra­markki­noil­la opiske­li­joiden kimp­pakäm­pät ovat kovin suosit­tu­ja. Yksiön sijaan vuokrataan yli sadan neliön asun­to ja ote­taan siihen 3–5 opiske­li­jaa. Tulee paljon halvem­mak­si kuin yksiöt.

Mis­tä moinen ero?

Opiske­li­joiden itse muo­dostamis­sa kimp­pakämp­is­sä he voivat vali­ta kämp­pik­sen­sä. Kun joku läh­tee pois, poruk­ka sopii keskenään, kuka tulee tilalle. HOASil­la saat samaan kämp­pään asumaan kenet sat­tuu. Kauhuk­er­to­muk­set elämän­tapo­jen eroista – esimerkik­si nukku­ma-ajoista tai  keit­tiön siivos­ta –   kulke­vat suus­ta suuhun ja saa­vat varo­maan kimppakämppiä.

Asun­tore­formiy­hdis­tyk­sen sem­i­naaris­sa tiis­taina kysyin tästä HOAS:in edus­ta­jal­ta, joka oli ker­tomas­sa opiske­li­joiden asumis­es­ta. Mik­si kimp­pakämp­pään ei ote­ta toisen­sa valin­nut­ta porukkaa, kun avi­o­li­itossakin saa puolison­sa. Hän antoi vas­tauk­sen, joka var­maankin oli tot­ta hänen näkökul­mas­taan. Ei ole mah­dol­lista, kos­ka tämä sään­tö ja tuo sään­tö estävät sen ja kaiken kukku­rak­si Kela alkaa etsiä sieltä avoli­itossa ole­via voidak­seen alen­taa näi­den asumistukea.

Vain eduskun­ta voi ava­ta tämän Gor­dion­in sol­mun. Jos lakien nou­dat­ta­mi­nen pakot­taa toim­i­maan tyh­mästi, lake­ja pitää muut­taa. Onnek­si HOASin uudel­la toim­i­tusjo­hta­jal­la on koke­mus­ta lakien muuttamisesta.

12 vastausta artikkeliin “Miksi HOASin kimppakämpissä asuvat eivät saa valita kämppäkavereitaan?”

  1. Liekö lait ovat tässä vuosikymme­nessä muut­tuneet, vai onko Helsingis­sä eri lait mitä Rovaniemel­lä, mut­ta kyl­lä täl­läi­nen kimp­pakämp­päjär­jeste­ly Rovaniemel­lä vielä vuosikym­men sit­ten onnis­tui. Olimme opiske­li­ja-asun­tosäätiöön yhtey­dessä hakemisen yhtey­dessä ja pääsimme ystäväni kanssa samaan soluasuntoon.

    Toki toden­näköisem­pää on lait kyl­lä mah­dol­lis­ta­vat hak­i­joiden toivei­den huomioonot­tamisen, mut­ta HOAS ei sitä vain tee. Ehkä laisku­ut­taan, ehkä resurssisy­istä, ehkä muuten vain tah­toti­lan puut­teen vuok­si. Ja sit­ten perustelee sitä epämääräisil­lä “laki sitä ja tätä”. Näin­hän se yleen­sä menee että lakia tulk­i­taan tarkoi­tushakuis­es­ti perustele­maan sel­l­aisia toim­intat­apo­ja jot­ka helpot­ta­vat virka­henkilöi­den elämää, mut­ta vaikeut­taa kansalais­ten elämää.

    Vastaa

  3. Opiske­li­joiden siir­ryt­tyä 1.8.2025 alka­en takaisin asum­is­lisään, parisuhdea­sioil­la ei ole tukeen enää merk­i­tys­tä kuin lapsel­lisil­la opiske­li­joil­la, jot­ka säi­lyivät yleisen asum­istuen saa­ji­na samal­la kun muut opiske­li­jat siir­tyivät asum­is­lisän piiri­in. Tarkoi­tan niitä opiske­li­joi­ta, jot­ka ovat lapsen huolta­jia. Heitä on pieni vähem­mistö opiske­li­ja-asun­to­jen asukkaista. He harvem­min asu­vat ihan muiden kanssa solus­sa, vaan asu­vat yleen­sä per­heenä. Eli se tuskin on oikeasti este kämp­pis­ten val­in­tamah­dol­lisuuk­sille solu­a­sun­nois­sa enää täl­lä hetkellä.

    Vastaa

  4. Vuosikym­meniä samat ongel­mat. Joskus parikym­men­tä vuot­ta sit­ten otin kaverin nopeal­la aikataul­ul­la kämp­päkaverik­si. Kela oli parit­tanut hänet pikku­siskon­sa kanssa avoparik­si. Onnek­si sil­lä siskol­la oli ikä­tovere­i­ta, jot­ka oli­vat kans asun­toa vail­la niin saati­in molem­mat asun­not hyö­tykäyt­töön. Siihen aikaan Kelalle ei ollut ongel­ma samaa sukupuol­ta ole­vat kämp­pik­set, mut­ta sis­aruk­sia kyl­lä paritet­ti­in jos sukupuo­let oli vastakkaiset.

    Vastaa

    1. Tuo kuu­lostaa kyl­lä urbaanil­ta leg­en­dal­ta että Kela kohtelisi sis­aruk­sia samas­sa asun­nos­sa avoparik­si. Kai sen saa kun­not­tua jos sel­l­ainen ere­hdys on satttunut?

      Vastaa

  5. Nopea googlaus pal­jas­taa, että HOASil­ta voi yhä hakea kaverin­sa kanssa joko per­hea­sun­toa tai solu­ja samas­ta kol­men hen­gen solu­a­sun­nos­ta. Jälkim­mäistä har­voin saa val­lat­tua kolmikko kokon­aan itselleen, kos­ka har­voin solu­a­sun­nos­ta vapau­tuu samaan aikaan kolmea solua. Minus­ta tämä on aivan järkevä perustelu.

    Täl­lä het­kel­lä HOASil­la näyt­tää ole­van vapaana täs­mälleen yksi solu­a­sun­to, eli tehokkaas­sa käytössä ne vaikut­ta­vat ole­van näil­läkin sään­nöil­lä, eikä niitä ilmeis­es­ti enää niin kauheasti vieraste­ta. Het­kelli­nen vieras­tus saat­toi liit­tyä siihen, kun opiske­li­jat siir­ret­ti­in vähäk­si aikaa yleisen asum­istuen piiri­in, mut­ta nythän opiske­li­jat ovat taas takaisin opin­totuen asum­is­lisän varassa.

    Itse näk­isin, että kun opiske­li­ja-asun­noista on Helsingis­sä niukku­ut­ta eikä niitä oikein voi jakaa eniten mak­savallekaan, niin täl­laisen pienen epä­mukavu­u­den sietämi­nen on ihan hyvä kri­teeri mit­taa­maan tue­tun asumisen tarvet­ta. Aikaisem­min vaa­dit­ti­in myös solus­sa asum­ista ennen kuin sai hakea yksiöi­hin asumaan, mut­ta tästä muis­taak­seni on luovut­tu. Mielestäni sekin oli samas­ta syys­tä ihan hyvä sääntö.

    Nuorten neu­roose­ja ei myöskään pitäisi men­nä ruokki­maan. Jos joku väit­tää, ettei mil­lään kykene asumaan solus­sa, ongel­ma ei ole sil­loin solu­a­sun­nos­sa vaan korvien välissä.

    Vastaa

    1. “Nuorten neu­roose­ja ei myöskään pitäisi men­nä ruokki­maan. Jos joku väit­tää, ettei mil­lään kykene asumaan solus­sa, ongel­ma ei ole sil­loin solu­a­sun­nos­sa vaan korvien välissä.”

      Tämä on hyvin san­ot­tu. Itsekin tuli aikoinaan opiskel­lessa asut­tua kämp­pik­senä vaik­ka minkälais­ten hiihtäjien kanssa. Opet­taa­pa vain hyvin sopeu­tu­mista eri­laisi­in ihmisi­in. Lop­pu­jen lopuks kämp­pik­sen kanssa ei ole pakko viet­tää juuri yhtään aikaa jos ei halua.

      Vastaa

  6. Ainakin TKY:n opiske­li­jakämp­is­sä parikym­men­tä vuot­ta sit­ten sai hakea erik­seen kaverin kanssa kaverikämp­pää. Muis­taak­seni noi­hin oli jostain syys­tä jotenkin han­kalampi päästä kuin “taval­lisi­in” solui­hin, jois­sa kämp­pis tuli arval­la. Tai ainakaan ne eivät olleet mikään stan­dar­d­i­vai­h­toe­hto asun­toa hakiessa.

    Vastaa

  7. Ongel­ma räjähti käsi­in kun asum­is­tukimuu­tos tuli. Sen jäl­keen niis­sä soluis­sa asui monel­la paikkakun­nal­la vain ihmisiä, jot­ka eivät muu­ta saa­neet. Eli toden­näköisyys saa­da keskimääräi­nen kämp­pis on pienen­tynyt ja saat siis kämp­pik­sek­si toden­näköis­es­ti jonkun, joka ei oikein hal­litse perusasioi­ta elämisestä.

    Ihan toista kuin vuosikym­men tai kak­si sit­ten, jol­loin läh­es opiske­li­jat kaik­ki asui­v­at solu­a­sun­nois­sa. Sil­loinkin niitä yökaudet bilet­täviä tai epäsi­is­te­jä kämp­pik­siä sat­tui joillekin, mut­ta suurin osa kämp­pik­sistä oli ihan perus opiskelikoita.

    Ja jos maine on sel­l­ainen että soluis­sa asuen ei opiskelus­ta vält­tämät­tä tule mitään, niin han­kala siitä on eroon päästä.

    Vastaa

  8. Parem­pi­en per­hei­den lapset saisi asua yhdessä siis ja ei tutus­tu­isi siihen maal­ta tulleeseen? Lääk­isopiske­li­jat kim­pas­sa ja muut erik­seen. Jne
    Helsin­gin luki­o­laiset ylenkat­soisi maal­tat­ullei­ta kuten Diarra? 

    Eli seg­re­gaa­tio­ta ei saisi tor­jua. Entä jos ei olisi solu­ja vaan asun­toloi­ta jois­sa on emän­tä ja ruokala

    Vastaa

  9. HOAS johta­ja jät­ti mainit­se­mat­ta itses­tään­selvyy­den: Vuokranan­ta­jalle on vai­va­ton­ta kun ei tarvitse kysel­lä asukkaiden mielipiteitä.

    Rumasti san­ot­tuna HOAS näkökul­mas­ta asukkaat eivät ole asi­akkai­ta, vaan kohderyh­mä jolle he tar­joas­vat hyvää hyvyyt­tään sopi­vak­si kat­so­mi­aan palveluja.

    Kun asuin­tover­it määrätään, niin huonot naa­pu­rit ovat asukkaiden keskinäi­nen ongel­ma. Jos asukkail­la olisi val­taa naa­purei­hin­sa, niin huonokäytök­siset asukkaat muut­tuisi­vat HOAS:n ongelmaksi.

    Vastaa

  10. Mitäs sit­ten kun siitä kimp­pa­porukas­ta joku esimerkik­si valmis­tuu ja muut­taa pois kimp­pakäm­pästä, niin miten ja kuka val­i­taan tilalle? Hel­posti täl­lainen voi johtaa esimerkik­si jo asun­nos­sa asu­vien tahol­ta mah­dol­lis­es­ti lais­sa kiel­let­tyyn syr­jin­tään tai jonkin­laisen pimeän kyn­nys­ra­han vaa­timiseen, jos he saa­vat olla vaikut­ta­mas­sa siihen kuka saa seu­raavak­si asuinpaikan.

    Toisaal­ta, miten usein alun­perinkään voisi vapau­tua kokon­aan muista asukkaista kokon­aan tyhjiä kimp­pakämp­piä, jot­ka voisi vuokra­ta ker­ral­la jollekin porukalle? Var­maan jos­sain uud­isko­hteis­sa näin olisi, mut­ta muuten voisi kuvitel­la ettei ole kovin tyyp­il­listä, että enti­nen kimp­pa­poruk­ka päät­täisi samaan aikaan muut­taa jostain syys­tä pois.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.