Korkeakoulujen sisäänpääsystä (3) Koulutodistus vai ylioppilastodistus tai pääsykoe

12 vastausta artikkeliin “Korkeakoulujen sisäänpääsystä (3) Koulutodistus vai ylioppilastodistus tai pääsykoe”

1. Ennen sai pis­teitä yo-todis­tuk­ses­ta ja pääsyko­keesta erik­seen. Yhteispis­teet ratkaisi­vat. Mik­si ei vois pala­ta siihen systeemiin?

   Vastaa

2. Tehdyis­sä koe­laskelmis­sa todis­tus­val­i­tut olisi päässeet sisään läh­es 100 % muutenkin. Nyt ei tarvitse ylimääräistä val­in­takoet­ta tehdä. Eikö tämä ole hyvä?

   Vastaa

   1. Val­in­takoe mit­taa sen alan osaamista johon pyritään opiskelemaan.

      Vastaa

      1. Yliop­pi­laskoe mit­taa ihmisen tieto­ta­son lukion lopus­sa ja sopi­val­la pistey­tyk­sel­lä (kuten nyt vuo­den 2026 alus­ta voimaan tulevas­sa uudel­la pistey­tyk­sel­lä) voidaan mita­ta hak­i­jan osaami­nen kyseisen alan kannal­ta merkit­täviltä osin. Lukio-oppimäärää enem­pää ei yliopis­ton peruskurs­seil­la pidä opiske­li­jal­ta poh­jati­eto­ja olettaa.

         Pääsyko­keen ei pidä olla oppimistapah­tu­ma, jon­ka jäl­keen val­i­tu­il­la olisi lukion oppimäärää syväl­lisem­pi tieto alas­ta. Jos näin olete­taan, siir­retään osa yliopis­to-opin­noista suoritet­tavak­si opin­to­jen muodol­lisen laa­ju­u­den ulkop­uolel­la, omana aikana ja oma­l­la rahoituk­sel­la, mikä suosii varakkai­ta merkittävästi. 

         Sinän­sä tämä on muut­tanut merkit­tävästi joidenkin haku­painealo­jen (esim. oikeustiede) opin­to­ja, sil­lä nyt puo­let opiske­li­joista ei ole lukenut pääsykoekir­jo­ja eikä peruskurs­seil­la enää voi­da olet­taa, että opiske­li­jat oli­si­vat ne luke­neet. Oma­l­la alal­lani, tekni­ikas­sa, pääsyko­keet ovat olleet aiem­minkin ensisi­jainen reit­ti eikä muu­tos­ta ole tapah­tunut ollenkaan.

      2. Lukio-oppimäärää enem­pää ei yliopis­ton peruskurs­seil­la pidä opiske­li­jal­ta poh­jati­eto­ja olettaa.

         Jois­sakin tapauk­sis­sa näin on per­in­teis­es­ti joudut­tu tekemään jo pelkästään sik­sikin, että oppi­aineen yliopis­to-ope­tus menee niin vähän päällekkäin saman aineen lukio-opetuk­sen oppi­sisältö­jen kanssa.

         Kun tuos­sa aiem­min oli puhet­ta logi­ikas­ta, niin tuli mieleen, että ainakin Helsin­gin yliopis­ton filosofi­an pääsykokeis­sa oli aikoinaan kak­si vai­h­toe­htoista koet­ta, joista toinen oli puh­das­ta logi­ikkaa, ja sen pääsykoekir­jana oli jokin logi­ikan peru­sop­pikir­ja. (Itse pääsin sisään tekemäl­lä sen toisen pääsyko­keen ruot­sik­si, mut­ta muis­tan, että rin­nakkaisen logi­ikan kokeen kir­ja olisi ollut All­wood-Ander­s­son-Dahl: Logik för lingvis­ter.) Filosofi­an lukio-opetuk­ses­sa ei kuitenkaan käsitel­ty (for­maalia) logi­ikkaa ylipään­sä lainkaan, eikä siitä myöskään koskaan ollut yo-reaa­liko­keen filosofi­an kysymyk­sis­sä yhtään kysymys­tä. Korkein­taan pitkässä matem­ati­ikas­sa saat­toi olla jokin yksit­täi­nen kurssi tai kurssin puo­likas; en ole aivan var­ma, kos­ka en pitkää matem­ati­ikkaa itse opiskellut.

      3. Sen ei pitäisi mita­ta osaamista, jota ei vielä ole saatu.
         Sen sijaan sen pitäisi mita­ta sovel­tuvu­ut­ta ja moti­vaa­tioi­ta noiden asioiden oppimiseen sit­ten opiskeluaikana.

         Fai­ja on ker­toil­lut, miten Polille oli 60-luvun lop­ul­la viikon mit­taiset “pääsyko­keet”. Päivä opiskelua luen­tomais­es­ti ja aina päivän päät­teek­si koe. Jos tuol­laiset saisi tekoälyaikana kus­tan­nuste­hokkaasti toteutet­tua, niin voisi toimia aiem­pia ja nyky­isiä parem­min. Siinä kun tulee sit­ten oikein toteutet­tuna tes­tat­tua sekä lähtö­ta­so, että moti­vaa­tio, että sovel­tuvu­us, että omaksumiskyky.

      4. Eras­totenes aleksandrialainensanoo:
         25.6.2025 12:26

         Pääsyko­keen ei pidä olla oppimistapah­tu­ma, jon­ka jäl­keen val­i­tu­il­la olisi lukion oppimäärää syväl­lisem­pi tieto alasta.

         Täähän on silleen mie­lenki­in­toista, että suures­sa osas­sa korkeak­oulu­opiskelua pääsykoekir­joina on ollut lukion oppimäärän ulkop­uolisia teok­sia ainakin viimeiset 50 vuotta.
         Esim. https://oikeustieteet.fi/ennakkomateriaali-2024-on-julkaistu

         Vaikut­taisi siltä, että korkeak­oulut ovat ajatelleet, että lukios­sa opitun lisäk­si kan­nat­taa tes­ta­ta sitä uudem­mankin tiedon omak­sumiskykyä. Joka usein tiet­ty pitää vielä omak­sua itsenäis­es­ti ja omatoimisesti.
         Mikään toisaal­ta ei ole ennen estänyt pere­htymästä asi­aan vaik­ka edel­lis­ten vuosien pääsykokei­den muo­dos­sa jo lukion aikana.

3. Ja taas tämä poikien kar­si­u­tu­mi­nen jne. Mik­si lääkkis ja oikkis oli­vat vielä pari kolme vuosikym­men­tä sit­ten mies­val­taisia. Kyl­lä lääkäriv­el­jeni tuli lukios­ta lau­da­turin papereil­la, pääsi 18-vuo­ti­aana yliop­pi­laak­si ja vielä tuol­loin karsin­takurssit selvit­täen lääkkik­seen. Itse pääsin oikkik­seen tuol­loin vielä melko mies­val­taises­sa joukos­sa. Onko mur­rosikä iskenyt miehi­in vas­ta viime aikoina.
   Onko yliopis­toon edes ehdotet­tu muu­ta kuin yo-todis­tuk­seen perus­tu­vaa val­in­taa, ei kai lukion päästö­todis­tuk­sel­la pyritä muualle kuin mah­dol­lis­es­ti ammatil­liseen koulutukseen.

   Vastaa

   1. Mur­rosikä vaikeut­taa poikien pääsyä lukioon, ei yliopistoihin.

      Vastaa

      1. Joo vaikeut­taa pääsyä hienos­tolukioi­hin. Mut­ta tavis­lukioi­hin pääsee poi­ka kuin poi­ka. Toki ei aina toivelukioon.

      2. Oppimis­va­je kumuloituu.
         Ihan kuole­maan asti.

   2. Kyl­lä laskenut fyysi­nen akti­ivi­su­us voi vaikut­taa voimakkaasti poikien hor­moni­ta­soi­hin, samoin rav­in­to. En tiedä löy­tyykö tälle min­un väit­teelle näyt­töä, mut­ta ainakin aikuis­ten miesten hor­moni­ta­sot ovat hyvin voimakkaasti sidok­sis­sa rasva-%:in, fyy­siseen akti­ivi­su­u­teen ja ravin­non laatu­un. Olisi minus­ta has­sua olet­taa, etteivät samat tek­i­jät vaikut­taisi myös teinipoikien hormonitasoihin.

      Vastaa