Kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään runsaat kaksi tuntia Kruunuratikoiden kohonneita kustannuksia ratikkahankkeen osalta. Esitys hyväksyttiin ja kaikki ponnet hylättiin.
Aloitetaan hinnasta. Alun perin hankkeen piti maksaa 259,2 miljoonaa euroa vuoden 2015 kustannustasossa, mutta se maksaakin nyt 326 miljoonaa euroa vuoden 2020 kustannustasossa.
Vapaavuoren disinformaatio
Sopivasti ennen kunnallisvaaleja pormestari Vapaavuori saattoi julkisuuteen tiedon, että kustannukset nousisivat 800 miljoonaan euroon. Se oli sumeilematonta disinformaatiota, sillä hän otti laskuun mukaan kaikki muutkin hankkeet, joita toteutetaan samaan aikaan, mutta vaalien aikaan kaikki filunki on sallittua. Näihin muihin hankkeisiin kuuluu muun muassa rantarakentaminen Hakaniemessä, mikä tuottaa sinne 50 000 k‑m2 rakentamismahdollisuuksia ja Hakaniemen autoliikennesillan uusiminen. Kummallakaan ei ole mitään muuta tekemistä ratikan kanssa kuin, että työmaat kannattaa toteuttaa samaan aikaan.
Kokoomus taas: autot ratikoiden sekaan
Selvää filunkia oli myös kokoomuksen ponsiehdotus:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuutta rakentamisen aikana etsiä teknisiä ja toiminnallisia ratkaisuja, joilla sillan käyttöastetta voitaisiin kasvattaa esimerkiksi mahdollistamalla päästöttömille ja vähäpäästöisille ajoneuvoille sillan käyttö.
Tämä on tutkittu moneen kertaan. Kokoomuslaiset tietävät aivan hyvin, että tämä ei pelitä. Jos autot tulisivat jonottamaan ratikoiden sekaan, ratikkamatkustajien matka-ajat pitenisivät yhteenlaskettuna monta kertaa enemmän kuin autolla matkustavien matka-ajat lyhenisivät. Jos siltaa levennettäisiin autokaistojen verran, sillan hinta nousisi merkittävästi. Suurin ongelma kuitenkin on, mihin ja mitä kautta autot menisivät sitten, kun ne ovat saapuneet Sompasaareen. Ei sieltä ole mitään moottoriväylää eteenpäin.
Suorastaan hupaisa oli rajaus vähäpäästöisiin autoihin. Iso- ja vähäpäästöinen auto vievät tilaa yhtä paljon.
Tyhmiä vai epärehellisiä? En pidä kokoomuslaisia tyhminä. Kyllä he ymmärtävät, ettei tässä turhassa ja moneen kertaan tehdyssä selvityksessä ole mitään järkeä. Mutta otollinen vaalikarja ei tunne asiaa niin hyvin, etteikö nielisi koukkua.
Tämä on syitä, miksi olen aika kyllästynyt politiikkaan.
Selvästi kannattava hanke
Yksi tapa mitata liikenneinfran kannattavuutta kaupungeissa on katsoa, kuinka paljon paremman se tekee asuinalueesta, tässä tapauksessa Laajasalon ja Kruunuvuoren rannan. Se taas näkyy asuntojen arvon ja maan arvon nousuna. Näin laskien tämä noin 330 miljoonan euron hanke on erittäin kannattava. Hyöty tulee nyt pääasiassa asuntojen omistajille. Viivyttämällä päätöstä hankkeesta niin kauan, että valtaosa Kruunuvuoren rannan tonteista on ehditty luovuttaa, kaupunki on menettänyt kymmeniä miljoonia euroja.
Jos tätä hanketta ei olisi tehty, jotain muuta kallista olisi jouduttu toteuttamaan. Vaihtoehtona olisi ollut yli sadan miljoonan euron investointi Herttoniemen liikenneympyrän tienoilla. Lisäksi metron kapasiteetti olisi täyttynyt, joten jonkinlainen muu yhteys olisi ollut tarpeen.
Kivasti Hesari lähtee aina näihin kokoomuksen kusetuksiin tuomaan valheellista uskottavuutta omilla jutuillaan. Itse olen kyllästynyt heikkoihin vihreisiin jotka eivät kykene teilaamaan tätä poliittista kulttuuria, jossa kokkarit ja kepu puhuu ihan täyttä paskaa koko ajan ja esiityvät jonain talouden viimeisenä lukkona, vaikka heidän oma politiikka on vain rahan syytämistä tukina niin vakavaraisille yrityksille kuin maatalouteen, jossa enää puolet tiloista tuottaa jotain ja toinen puoli vain harrastaa sadoilla miljoonilla tukieuroilla. Persujen trollaus on ihan pikkuasia tämän rinnalla, mutta tietysti siitä on helppo tehdä kokoaan suurempaa, kun se ei vaikuta kehenkään jolla on oikeasti valtaa. Koko poliittinen järjestelmä on korruptoitunut tuottamaan suosiollista politiikkaa näille tahoille rahaa ja työpaikkoja vastaan, mutta kukaan ei halua puuttua tähän ja journalismi on maassa yhtä korruptoitunutta, josta tämä Vapaavuoren vaalikusetus Hesarin avulla on vain pieni esimerkki. Vihreiden pitäisi paljastaa itse tämä kulttuuri, kun toimittajat sitä vain suojelevat, mutta ilmeisesti vihreissä alkaa olla ihan samaa kun koulunpenkiltä mennään johonkin lobbaritoimistoon töihin ilman mitään kokemusta ja noustaan vain oman uran perässä herrahissiin ja ollaan ongelmista hiljaa, ettei kukaan suutu ja oma ura stoppaa. Sitten vain suututaan julkisesti jostain kapakkapuheen tasoisesta trollauksesta, mutta niitä joilla on valtaa ei uskalleta haastaa ja vähitellen valutaan vain yhdeksi osaksi korruptoitunutta systeemiä.
Itse pidän osaa kokoomuslaisista erittäin tyhminä. Ja tyhmyys tuntuu korostuvan kaupunkiliikenteen saralla. Eräs terävimmän pään kokoomuslainen DI mm. taannoin ehdotti, että Länärin nopeusrajoituksia pitäisi nostaa, että autoja ehtii kulkea samassa ajassa enemmän, eli väylän kapasiteetti kasvaisi…
Ja mitä tuohon siltaan tulee, niin en ollenkaan epäile, etteikö osa ole ihan vilpittömästi sitä mieltä, että sitä pitkin pitäisi päästä autolla. Ja kun ei sitten kuitenkaan pääsisi vaikka saisi, niin alettaisiin vaatia tunnelia, rantatielle ja Pohjoisrantaan lisää kaistoja jne.
Mielestäni kuvaa hyvin, millä eväillä valtuustoissa tehdään päätöksiä. Onneksi siellä on kasa osaavia viranhaltijoita vääntämässä ratakiskoa.
Täh? no tietenkin tien kapasiteetti kasvaa, jos nopeuksia nostetaan, eli joka auto on silloin vähemmän aikaa sillä tai millä tahansa tiellä
Nopeuden nostaminen laskee tien kaasiteettia, koska autojen välit pidentyvät. Optiminoipeus on jotain noin 40 km/h.
Lisäyksenä tähän voisi muistuttaa, että kapasiteetin arvioimiseksi sitä ajoneuvojen väliä (jota usein kutsutaan turvaväliksi) kannattaa miettiä etäisyyden lisäksi myös ajan suhteen, ts. kuinka pitkä aika kuluu siitä kun ajoneuvo A ohittaa tien varressa olevan mittapisteen siihen kun ajoneuvo A+1 ohittaa saman mittapisteen. Liikennesuunnitteluun perehtymättömille tämä ei aina ole itsestäänselvää.
Jos ajallinen turvaväli (perästä keulaan) tieosuudella olisi 3,6 sekuntia, niin tieosuuden kapasiteetti olisi maksimissaan 1000 ajoneuvoa tunnissa (olettaen että ajoneuvot ovat hyvin lyhyitä).
Turvaväliin perustuva tarkastelu lienee tässä järkevin, esim.
Why Road Capacity Is Almost Independent of the Speed Limit
Tien kapasiteetti siis kasvaa monotonisesti nopeuden mukaan, mutta lisäys muuttuu merkityksettömäksi varsin nopeasti nopeuden noustessa.
Sitten tietysti voisi muodostaa näppärästi kustannusfunktion f(“tien kapasiteetti”, “käytetyn ajan arvo”, “matkaan käytetty aika”) — ja kyllähän tästä ihan Elon laskuopin mukaan tuloksena pitäisi olla se, että Länsiväylälle kannattaisi asettaa vähintään 130 km/h rajoitus.
Kannattaa huomata, että tuossa annetussa esimerkissä ajallinen turvaväli on aina 3 sekuntia (perästä keulaan), ajonopeudesta riippumatta, minkä takia kuvaajassa 3. kapasiteetti lähestyy 1200 ajoneuvoa tunnissa kun ajonopeus lähestyy ääretöntä.
Nopeuden kasvaessa kuitenkin myös ajoneuvon jarrutusaika kasvaa, jolloin myös turvavälin tulisi mielellään pidentyä. Moottoritienopeuksille Suomessa näkee suositeltavan 4–5 sekunnin turvavälejä.
No, ei ole. Jossain laskelmissa tulokseksi saadaan 40 mph, mutta oletukset ovat epärealistisia.
Tämä ei kyllä ole tyhmyyttä, vaan tietämättömyyttä.
Kaikki synnymme tietämättöminä, mutta täytyy nähdä paljon vaivaa pysyäkseen tyhmänä.— Benjamin Franklin
Kykypuolueella tuntuu kuitenkin olevan vahva tahtotila ajaa yksityisautoilun etua huolimatta siitä parantaako se oikeasti liikenteen sujuvuutta.
Satunnainen ajatus autoista Kruunuvuorensillalla:
Voisiko autoliikenteen toteuttaa yksisuuntaisena? Eli autoille yksi kaista keskustasta Laajasalon suuntaan.
Se voisi auttaa purkamaan keskustan ruuhkia kun olisi uusi reitti ajaa kaupungista ulos, mutta ei (ehkä) lisäisi autoilua kun kaupunkiin täytyisi edelleen kierää Itäväylän kautta.
Jos tämä autokaista maksaisi 100 M€, ja autoja olisi päivässä 2000, pelkkänä korkokustannmuksena tämä olisi ayhhtä ylitystä kohden seitsemän euroa. Ongelma on myös siinä, mitä kautta ne autot oikein pääsisivät sinne sillalle. Mitä purettaisiin niiden tieltä?
Mistä tuo seitsemän euron lukema on peräisin? Jos kaista maksaisi 100 M€, ja autoja olisi päivässä 2000, ja vuodessa 700 000, pitäisi Helsingin lainoilla olla noin 5 %:n vuosikorko (7 €/auto*700 000 autoa vuodessa/100M=5 %), jotta pelkkinä korkokustannuksina ylitys maksaisi 7 euroa yiltystä kohden. Taloyhtiötkin (joiden on mahdollista mennä konkurssiin) saavat lainaa tällä hetkellä alle prosentin korolla, ja vakavaraisimmat kaupungit (jotka lain mukaan Suomessa eivät voi mennä konkurssiin) voivat kaiketi saada lainaa sitäkin halvemmalla.
Se viisi prosenttia tulee siitä, että sellainen tuottovaatimus on joukkoliikenneinvestoinneilla.
Ja ratikkaa käyttää kuinka monta? Varmaan ainakin 100 000 ratikkafetisin omaavien totaalisen realististen ja ei yhtään politisoituneiden laskujen mukaan. Ei varmaan päästä edes 2000:teen
Ja hinta tulee olemaan ainakin sen 500 miljoonaa lopulta, luultavasti enemmän, eli pelkkinä korkokustannuksina 50e per ylitys.
Laajasalossa tulee olemaan 40 000 asukasta, joten hyvinkin tulee 10 000 yhdensuuntaista matkaa päivässä.
Muistetaan tämä lainaus, kun saadaan ensimmäisen vuoden matkustajamäärien tilastot tälle hankkeelle. Joo, toki sen maan arvo siellä jossain kasvoi mutta jos ne tontit on ehditty jo rakentaa niin ei kaupunki sitä hyötyä saa minkä jo sanoitkin.
Eli näitä kustannuksia voidaan ja tullaan tarkastelemaan tulevan joukkoliikenteen ja pyöräilijöiden tilastojen valossa. Veikkaan, että kustannus per matka tulee olemaan enemmän samalla tavalla laskettuna kuin tuo sinun 7€.
Joo, en ole haluamassa sinne sillalle autoja. En tosin olisi veronmaksajana halunnut koko siltaa.
Ja ei, itse
Jos yrittäisin puolustella ideaa yhdestä autokaistasta niin vetoaisin siihen että vastahan tuon ratikkasillan hinta nousi 100 M€, niin ei kai toinen 100 M€ niin kamalan paljon voi olla? Ja ei kai yhden autokaistastan tieltä tarvitsisi kamalan paljoa lisää purkaa kuin mitä ollaan valmiita tekemään jo ratikkalinjan tieltä.
Mutta en siis itsekkään pidä tuota mahdottoman hyvänä ideana. Esim jos asuisin Laajasalossa niin olisi likimain kestämätön ajatus että toiseen suuntaan ajettaessa matka olisi 5 x hitaampi. Jos autoilija tottuu ajamaan nopeasti sillan kautta, niin kohta siellä riittäisi väärään suuntaan ajajia yms kikkailijoita.
Yksisuuntainen ajokaista johtaisi vaatimukseen tehdä kaista myös toiseen suuntaan, joka johtaisi väistämättä liikenteen entistä pahempaan ruuhkautumiseen.
Itse taas ajattelen, onko koko silta tarpeen. Tullaanko Laajasalosta sankoin joukoin keskustaan tai keskustan kautta työhön. Epäilen tätä vahvasti. Olen pohjois-krunikkalainen, ja iloitsen suuresti uudesta Hakaniemensillasta ja siihen liittyvästä ympäristön kohenemisesta. Samoin Merihaasta tarvitaan yhteys tulevaan Nihtiin. Mutta entä siitä eteenpäin — epäilen tätä.
Vapaavuori oli mielestäni oikealla asialla vaatiessaan ratikkalinjan kaikkia kustannuksia tiskiin. Projekti oli vuosien mittaan palasteltu niin moneen osaan, ettei kukaan enää pysynyt kärryillä projektin loppulaskusta. Eikä tahdo pysyä vieläkään.
Tuo nyt hyväksytty 326 miljoonaa on kiskojen, katurakennuksen ja siltojen kustannus. Sen päälle tulee ratikoiden hinta, joka on nykytiedon mukaan 97 miljoonaa. Varikon kustannus on tällä tietoa epäselvä, koska se on tarkoitus rakentaa Laajasaloon ison rakennuskompleksin osaksi. Lisäksi jokin osa “Hakaniemen valmistelevista töistä” voidaan osoittaa ratikkalinjan aiheuttamiksi. Kun nämä ynnätään, aletaan lähestyä 500 miljoonaa.
Alkuvuoden aikana on ratikkalinjaa lyhennetty alku- ja loppupäästä valtuustolle esitettävän hintalapun saamiseksi siedettäväksi. Päätepysäkki siirrettiin Kaivokadulta aseman edestä Hakaniemeen ja Laajasalossa vastaavasti. Nämä osat on tarkoitus tehdä myöhemmin omilla budjeteillaan. Ynnäillen aletaan lähestyä kokonaishintaa, joka on luokkaa tonni per helsinkiläinen.
Millä tavalla Hakaniemen yksinomaan autoliikenteele varatun teknisen aikansa viimeisiä vuosia olevan sillan uusiminen kuuluu ratikan kustannuksisi. Ratikat maksavat, mutta enemmän maksavat samaa matkustajamäärää palvelevat autot. Et voi laskea sillan kustannuksiksi sitä ylittävien ajoneuvojen hintaa.
Minustakin Hakaniemen sillan uusimisen vetäminen tähän mukaan oli Vapaavuorelta heikkoa. Sen sijaan Hakaniemen rannan valmistelevissa töissä lienee kohtia, jotka tehtäisiin toisin tai jätettäisiin tekemättä ilmaan ratikkaa. Tämä ei kuitenkaan tainnut olla hänen pointtinsa. Eri syiden takia ratikkalinjan kustannukset ovat levinneet niin moneen paikkaan ja budjettiin, että vain aktiivi harrastaja on voinut kuvitella pysyvänsä kärryillä kokonaistilanteesta. Varsinkin otsikoita seuraamalla on saanut helposti käsityksen, että hinta asettuu vain runsaaseen puoleen todellisesta. Siksi hänen hätähuutonsa oli minusta aiheellinen. Sen olisi toki voinut esittää fiksummin vaalien jälkeen tai selvästi ennen.
Mielenkiitoista, että Vapaavuori sätti puolukaveriasi Oskalaa ja sanoi, että hänen tapaistensa käytös on pääsyitä miksi Vapaavuori on kyllästynyt politiikkaan ja ei hae jatkokautta.
“Tämä on syitä, miksi olen aika kyllästynyt politiikkaan.”
Sattumoisin niin on ilmeisesti Vapaavuorikin. En suuresti ihmettele. Hänen valitsemallaan linjalla tuli aika paljon törmäilyä apulaispormestareihin ja muiden puolueiden valtuustoryhmiin.
Näyttää ulkopuolisen silmin siltä, että mikään hinnan nousu ei ole niin suuri, että se estäisi suht. vähäkäyttöisen sillan rakentamisen. 100 milj ei tunnu misään ja loppuuko hinnan nousu tähän. Myöskään maisema ja luontoarvot eivät tunnu painavan tässä mitään . Eikö ratikat hanki kaupunki, mutta autot olisivat yksityisiä.
Näin juuri. Ja mitä enemmän kaikenlaista infraa ja erityisesti näin vaativaan paikkaan rakennetaan, sen suuremmaksi kasvaa aikanaan sen aiheuttama korjausvelka. Miltä sillat näyttävät 30–50 vuoden päästä.
Näin piirroksen, jossa uuden ratikan pysäkit olivat;
Korkeasaari, ennen Hakaniemen siltaa ja Hakaniemen tori.
Nihtiin (Sompasaari) ei ollut piirretty pysäkkiä. Voiko tällainen olla mahdollista.
Kirjoittaja oli Petri Salmén / HS lähde: Helsingin kaupunki