Olen yhä vain pessimistinen

Olen jul­kis­ta­nut täl­lä blo­gil­la pes­si­mis­miä COVID-19-pan­de­mian suh­teen ker­ta toi­sen­sa jäl­keen. Kuu­kau­den ver­ran luu­lin jo ollee­ni vää­räs­sä, mut­ta nyt huo­maan erehtyneeni.

Kun epi­de­mia rie­hui kaik­kial­la muu­al­la Euroo­pas­sa liki hal­lit­se­mat­to­mas­ti, Suo­mes­sa tar­tun­ta­lu­vut pysyi­vät pie­ni­nä. Aloin jo mie­les­sä­ni etsiä seli­tys­tä suo­ma­lais­ten oudos­ta gee­ni­pe­ri­mäs­tä, sil­lä rajoi­tus­toi­met täs­sä maas­sa ovat olleet mui­hin ver­rat­tu­na lepsuja.

Olen koko ajan ollut sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että epi­de­mian rau­hoit­tu­mi­nen kevääl­lä joh­tui vain osit­tain rajoi­tus­toi­mis­ta – niil­lä­kin oli suu­ri vai­ku­tus – mut­ta pää­asias­sa epi­de­mian sam­mu­mi­nen joh­tui keväästä.

Niin käy nimit­täin muil­le­kin koro­na­vi­ruk­sil­le ja ja muil­le hen­gi­tys­tiein­fek­tioil­le. En tie­dä mik­si, mut­ta täs­sä yhtey­des­sä on mai­nit­tu D‑vitamiini, viruk­sen huo­no ult­ra­vio­let­ti­sä­tei­lyn sie­to­ky­ky, oles­ke­lu ulko­ti­lois­sa ja sisäil­man kui­vuus lämmityskaudella.

Sik­si ennus­tin epi­de­mian palaa­van syk­syl­lä, niin kuin se pala­si­kin muu­hun Euroop­paan, mut­ta Suo­meen aika vähäi­se­nä. Kas­vu läh­ti liik­keel­le juu­ri niin riva­kas­ti kuin olin olet­ta­nut, mut­ta tait­tui mys­ti­ses­ti loka­kuun puo­li­vä­lis­sä. Syys­kuun kas­vu tai­si olla peräi­sin opiskelijabileistä.

 

(Kuva pävi­tet­ty 25.11.. Vii­mei­set muka­na ole­vat havain­not 22.11. ote­tut näyt­teet Pari vii­meis­tä havain­toa päi­vit­tyy sitä mukaan, kun tes­ti­tu­lok­set val­mis­tu­vat, joten rau­hoit­tu­val­ta näyt­tä­vä kas­vu voi olla tyotuu­den vas­tai­nen. 23–24.11. otet­tu­ja havain­to­ja en otta­nut mukaan, kos­ka tes­teis­tä vain pie­ni osuus on val­mis­tu­nut ja antai­si­vat sik­si vir­heel­li­sen käsi­tyk­sen las­ke­vas­ta kehityksestä.)

 

Kuvas­sa on rekis­te­röi­ty­jen koro­na­tar­tun­to­jen mää­rä sataa­tu­hat­ta asu­kas­ta koh­den Uudel­la­maal­la ja muu­al­la maassa.

Nyt se on Hel­sin­gin seu­dul­la läh­te­nyt liik­keel­le oikein kun­nol­la. Läh­ti itse asias­sa jo mar­ras­kuun alus­sa, mut­ta koko maan luvuis­sa tämä ei  näky­nyt. Ilmei­ses­ti jo jon­kin ajan levin­nyt tar­tun­ta­ry­päs on pal­jas­tu­nut. Noin nopea ei muu­tos ole voi­nut olla. Koko maan lukua hämä­si­vät jot­kin pai­kal­li­set epi­de­miat esi­mer­kik­si Vaa­san opis­ke­li­joi­den paris­sa, joi­den alla var­si­nai­nen epi­de­mia ete­ni hitaas­ti mut­ta var­mas­ti, vaik­ka val­ta­kun­nal­li­set koko­nais­lu­vut oli­vat jopa laskussa.

Tar­tun­nois­sa ovat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ylie­dus­tet­tui­na vuo­kra­ta­lo­val­tai­set lähiöt ja niis­sä maa­han­muut­ta­jat. Sitä seli­te­tään ahtaal­la asu­mi­sel­la ja kie­li­vai­keuk­sil­la, jol­loin valis­tus ei ole men­nyt peril­le. Teki­si mie­li huo­maut­taa myös D‑vitamiinista, mut­ta kun en ole lää­kä­ri, niin antaa olla.

Hel­sin­gis­sä pan­tiin kovat rajoi­tus­toi­met voi­maan kol­mek­si vii­kok­si, joi­den ansios­ta epi­de­mian leviä­mi­sen toi­vo­taan pysäh­ty­vän niin, että voi­daan taas pala­ta nor­maa­liin elämään.

Aika löy­sil­tä nuo toi­met minus­ta tun­tu­vat. En ole lain­kaan vakuut­tu­nut, että Kan­sal­lis­teat­te­rin ja Musiik­ki­ta­lon sul­ke­mi­nen riit­tää pysäyt­tä­mään epi­de­mian leviä­mi­sen vuo­kra­ta­lo­val­tai­sil­la alueil­la eikä edes se, että toi­mis­to­työ­tä teke­vät siir­ty­vät etä­töi­hin. Toki se suo­je­lee näi­den toi­men­pi­tei­den koh­tei­ta epi­de­mian leviä­mi­sel­tä, mut­ta ei pysäy­tä sitä siel­lä, mis­sä se nyt leviää.

Sitä en tie­dä, mil­lai­siin valis­tus- ja mui­hin toi­miin on ryh­dyt­ty var­si­nai­sen koh­de­jou­kon suh­teen. Ne voi­si­vat tehotakin.

Muusi­kon ja tai­tei­li­jat ovat syys­tä­kin ihme­tel­leet, mikä idea on sii­nä, että kokoon­tua saa, kun­han kokoon­tu­mi­sen aihee­na ei ole elä­vä musiik­ki tai taide.

Jos COVID-19-epi­de­mia nou­dat­taa saman­lais­ta vuo­den­ai­ka­vaih­te­lua kuin muut hen­gi­tys­tiein­fek­tiot, pahin on vie­lä edessä.

Minä varau­dun sii­hen, että kult­tuu­ri­ta­pah­tu­miin ei pää­se ennen kesää. Sit­ten kesä taas tap­paa epi­de­mian ja syk­syl­lä mer­kit­tä­vä osa väes­tös­tä on roko­tet­tu. Tosin on epä­sel­vää, estää­kö roko­te levit­tä­mäs­tä tau­tia vai suo­jaa­ko se vain itse roko­tet­tua tau­din vaka­val­ta muo­dol­ta. Jo näin on, roko­te voi jopa nopeut­taa epi­de­mian leviämistä.

198 vastausta artikkeliin “Olen yhä vain pessimistinen”

  1. Lähi­baa­rin pin­ta-ala alle 100m^2. Sisäl­lä rei­lus­ti yli 20 mas­ki­ton­ta. se on OK, kos­ka baa­ris­sa ei ole live­musaa. Karao­ke kyl­lä saa olla. 

    Oop­pe­ran jät­ti­mäi­ses­sä salis­sa ei saa olla kyl 20 mas­kien kanssa. 

    Koro­na­teat­te­ria! Ei jär­jen hiven­tä. Baa­rit kiin­ni nyt heti.

  2. Pisa­rat leviä­vät sitä pidem­mäl­le mitä kovem­paa puhuu tai lau­laa. Kaik­ki tapah­tu­mat mis­sä ihmi­set lau­laa, huu­taa tai puhuu kovaa. Melui­sis­sa pai­kois­sa ihmis­ten pitää puhua kovem­paa. Kaik­ki melui­sat kokoon­tu­mis­pai­kat jois­sa jutel­laan pitäi­si sul­kea. Dis­kot, uri­hei­lu­kat­so­mot, musiik­ki­ta­pah­tu­mat live tai ei. 

    Ilman­kos­teu­den vai­ku­tus aero­so­li- ja pisa­ra­tar­tun­toi­hin on ollut tape­til­la jo pit­kään. Sitä on tut­kit­tu myös ennen koro­na­vi­ruse­pi­de­mi­aa ja yhteys näyt­täi­si ole­van, mut­ta ykis­tyis­koh­dat on vie­lä hukassa. 

    Se että näi­tä jut­tu­ja ei tut­ki­ta tar­peek­si on yksi ongel­ma lää­ke­tie­tees­sä. Lää­ke­fir­mat ei pis­tä rahaa tut­ki­muk­seen jota ei voi paten­toi­da ja mis­sä rat­kai­su on hal­pa. Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la on vähem­män rahaa. Ehkä joku iso ilma­kos­tu­tin­fir­ma voi­si spon­so­roi­da lääketiedettä.

  3. Vuo­den­ai­ka­vaih­te­lu­teo­rian suh­teen minua vai­vaa, mik­si tar­tun­nat läh­ti­vät muu­al­la Euroo­pas­sa nousuun jo pit­kä aika sit­ten. Kyl­lä syys­kuu on suo­ma­lai­sit­tain kesäi­nen kuu­kausi suu­res­sa osas­sa Euroop­paa. Tus­kin kyse on sii­tä, että juu­ri ja jet­sul­leen suo­ma­lai­siin aurin­gon valo vai­kut­taa eri taval­la kuin ruot­sa­lai­siin, tans­ka­lai­siin, sak­sa­lai­siin jne.

    Sii­tä on help­po olla samaa miel­tä, että näil­lä rajoi­tuk­sil­la ei suun­ta kään­ny. Vähän kum­mek­suen seu­raan val­tio­val­lan rum­mu­tus­ta, että teh­kääs nyt jotain. Työ­ka­lu­pak­ki kun tulee minis­te­riöl­tä. Esi­mer­kik­si pöy­tä­seu­ruei­den koon rajaa­mi­nen ja omal­la pai­kal­la istu­mi­sen vaa­ti­mi­nen voi­si olla kevyt toi­men­pi­de ravin­to­loil­le. Jos siis halu­taan kokeil­la täys­kiel­lon sijaan asteit­tai­sia toimenpiteitä.

    1. Mis­sä mais­sa läh­ti­vät nousuun sel­keäs­ti aiem­min? Muu­ta­man Euroo­pan maan tar­tun­nat graafina:
      https://ourworldindata.org/coronavirus-data-explorer?zoomToSelection=true&time=2020–03-01..latest&country=GBR~DEU~FRA~ESP~FIN~ITA~SWE&region=World&casesMetric=true&interval=smoothed&perCapita=true&smoothing=7&pickerMetric=total_cases&pickerSort=desc

      Espan­ja ja Ruot­si erot­tu­vat tuol­la sel­keim­min, samoin jos kat­soo posi­tii­vis­ten tes­tien osuut­ta. Kesä­kuus­sa ja enim­mäk­seen hei­nä­kuus­sa sen sijaan mis­sään ko. mais­ta ei ole juu­ri ollut tartuntoja.

      Mut­ta joo, jos vie­lä ei ole kek­sit­ty mikä tar­kal­leen aiheut­taa influens­san kausi­luon­tei­suu­den, ei sitä tai­de­ta koro­nan osal­ta­kaan kek­siä, muu­ta kuin tie­ten­kin hyvien hypo­tee­sien osalta.

  4. Epi­de­mian yllä­pi­tä­mi­seen riit­tää että pie­ni osa kan­sas­ta tötöi­lee. Tämän vuok­si tar­vi­taan sään­tö­jä ja rajoi­tuk­sia. Lii­ken­tees­sä­kään ei toi­mi­si nopeus­suo­si­tus eikä var­sin­kaan toi­ve että ihmi­set valit­se­vat tur­val­li­set ajo­no­peu­det ilman suositusta.

    Sii­hen osaan kan­sas­ta joka toi­mii varo­vas­ti rajoi­tuk­sis­ta ei ole hait­taa. Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin toi­mis­ta yksi­kään ei vai­ku­ta mil­lään taval­la minun elä­mään, kos­ka en ole ennen­kään teh­nyt nii­tä mitä nyt suo­si­tel­laan väl­tet­tä­väk­si tai kielletään.

    Nyt teh­dään rajoi­tuk­sia eri läh­tö­koh­dis­ta eri taho­jen kaut­ta ja lop­pu­tu­los on absurdi:
    ‑kotiin/yksittäisiin tapah­tu­miin 10hlö suositus
    ‑jul­ki­siin tapah­tu­miin 20 hlö rajoitus
    ‑1000 hlö baa­ri saa ottaa 500 asia­kas­ta, eli sen 50%
    ‑yökah­vi­lak­si muu­tut­tu­aan baa­rin väki­mää­rää val­miik­si päih­ty­neil­lä saa nos­taa 750 tasol­le (75%)
    ‑jos baa­rin nur­kas­sa lau­laa Ismo Alan­ko ilman bän­diä niin taas 20 hlö. Jos taas poru­kal­la karao­ke­ta niin 50/75%
    ‑uima­hal­li lie­nee yhtä vaa­ral­li­nen kuin kul­ma­kup­pi­lan karao­ke, molem­mis­sa 50% raja. Uima­hal­li kui­ten­kin vaa­ral­li­sem­pi kuin “yökah­vi­lan” karao­ke näh­tä­väs­ti, kos­ka tuol­la 75%.
    jne

    Rajoi­tus­ten teos­sa vii­väs­tel­leen ja vit­ku­tel­laan. Kesän jäl­keen oli­si napa­koil­la toi­mil­la voi­nut pitää tapaus­mää­rät pie­ne­nä. Ehkä sil­loin luot­to­kort­ti­ti­las­tot eivät oli­si kuo­pas­saa esim. Vaa­san ja pk-seu­dun osal­ta. Kun rajoi­tuk­sis­sa vii­väs­tel­lään, tar­vi­taan entis­tä kovem­mat rajoi­tuk­set, kun osa kei­nois­ta (kuten jäl­ji­tys) lak­kaa toi­mi­mas­ta kunnolla.

    Ajan­koh­ta on myös val­ta­kun­nal­li­ses­ti tosi kiusal­li­nen. Kun­non nousu nyt ja koh­ta läh­de­tään jou­lu­lo­mal­la tapai­le­maan suku­lai­sia ympä­ri muu­ta Suo­mea. Toi­vot­taa­vas­ti täl­lä vit­kut­te­lul­la ei sös­sit­ty koko Suomea.

    Isos­sa kuvas­sa oli­si tul­lut var­maan hal­vem­mak­si napa­kam­mat ja välit­tö­mät pai­kal­li­set toi­met kesän jäl­keen, joil­la oli­si voi­nut pitää tapauk­set nol­lan tun­tu­mas­sa. (ns. tukah­du­tus). Sitä vii­meis­tä virus­ta maa­pal­lol­ta ei oli­si toki saa­tu pois, mut­ta tilan­ne jos­sa esim. jäl­ji­tys riit­täi­si estä­mään laa­jem­man leviämisen.

  5. Vii­sai­ta ajatuksia.

    Jo kevääl­lä jul­kais­tiin joi­ta­kin kolum­ne­ja ja uuti­sia, jois­sa arvioi­tiin koro­nan leviä­vän pää­kau­pun­ki­seu­dul­la eri­tyi­ses­ti maa­han­muut­ta­jayh­tei­sös­sä. Täs­tä seu­raa, että suu­ren fyy­si­sen ja sosi­aa­li­sen etäi­syy­den pääs­sä maa­han­muut­ta­jayh­tei­sös­tä elä­vien ris­ki sai­ras­tua on väes­tö­ta­son tilas­tol­li­sia luku­ja alhai­sem­pi. Mah­dol­li­ses­ti jopa aika pieni.

    Tilan­ne on toi­saal­ta hyvä. Nyt­hän tie­de­tään ja tun­nus­te­taan, että epi­de­mia rie­huu eri­tyi­ses­ti väes­tön tie­tys­sä osajou­kos­sa. Aina­kin teo­rias­sa oli­si help­po teh­dä kus­tan­nus­te­hok­kai­ta inter­ven­tioi­ta, joil­la oli­si suur­ta vai­ku­tus­ta. Kär­jis­täen: koro­na­vi­rus­tie­do­tus­ta ja tiu­kem­paa val­von­taa Itä­kes­kuk­ses­sa ja Puo­tin­har­jun ostos­kes­kuk­ses­sa kuin Kämp Gal­le­rias­sa tai Teh­taan­ka­dun Anton & Antonilla.

    Täl­lä­hän epi­de­mian sel­kä­kin saa­tai­siin nujer­ret­tua. Vaan riit­tä­kö tahto?

  6. Uskoi­sin , että ei tuo ole pes­si­mis­miä, vaan rea­lis­mia. Jos halu­aa pitää epi­de­mia­lu­vut koh­tuu­des­sa, on se vaan niin, että on pidet­tä­vä kon­tak­ti­mää­rät mata­la­na aina­kin ajoit­tain, pum­pat­ta­va ne alas. Toi­saal­ta- Euroo­pan tau­ti­kart­ta kyl­lä näyt­tää, että se toi­mii, suu­ret osat Euroop­paa ovat jo jääh­ty­mään päin. WHO Euro­pean Region COVID19 Sub­na­tio­nal Explo­rer https://experience.arcgis.com/experience/3a056fc8839d47969ef59949e9984a71 on täs­sä hyvin infor­ma­tii­vi­nen ja pal­jas­taa , että HUS-alue on Euroop­pa­lai­sit­tain edel­leen rau­hal­li­nen, mut­ta se ilman toi­mia ole kui­ten­kaan ilmei­sim­min pysy­vä tila. HUS 7‑päivän insi­dens­si on tänään: 83.36, Tal­li­nan seu­tu: 181.09, Itä- Viro : 309.75, Tuk­hol­ma :369.90, Köö­pen­ha­mi­na :195.20, Oslo:81.99, ja sen ympä­ris­tö VIKEN on heh­ku­nut pidem­pään: 484.20 , ja tämä on tkor­kein lukui­nen alue Skan­di­na­vias­ta , jol­la pää­see mai­ni­tuk­si 100 alu­een lis­tal­la (n. 50) , toi­nen on Väst­man­land Ruot­sis­ta :469.46, mui­ta ei tääl­tä poh­jo­las­ta ole . Kär­keä pitää Varaž­dins­ka, Kroa­tia: 925 .

    Meil­lä on jul­ki­sen kes­kus­te­lun ilma­pii­riä hal­lin­nut tämä mas­ki­kes­kus­te­lu- minis­te­ri Kiu­ru­kin eili­saa­mu­na mai­nit­si tämän ensim­mäi­se­nä lis­tal­laan. Siis mene­tel­män , jon­ka tehos­ta uni­ver­saa­li­ses­sa käy­tös­sä ei ole min­kään­lais­ta luo­tet­ta­vaa tie­teel­lis­tä näyt­töä. Kyse on kui­ten­kin väli­nees­tä , joka hait­taa oleel­lis­ta perus­e­lin­toi­min­toa . On huo­mat­ta­vaa, että mas­ki­suo­si­tuk­sen anta­mi­sel­la, sen käyt­töön pai­nos­ta­mi­sel­la ja käy­tön yleis­ty­mi­sel­lä on sel­keä ajal­li­nen yhteys epi­de­mian kiih­ty­mi­seen ja sai­raa­la­hoi­don tar­peen lisään­ty­mi­seen tääl­lä meil­lä. Eli ei näy­tä toi­mi­van, voi­si­ko jopa hai­ta­ta? Siis sil­lä dyna­mii­kal­la , että lie­väs­ti sai­ras­tu­nut kier­rät­tää virus­ta takai­sin hen­gi­tys­tei­hin­sä , kas­vat­taa sitä entis­tä suu­rem­pia mää­riä ja men­nes­sään kotiin tai kapak­kaan , jakaa sitä sit­ten suu­rem­pia annoksia? 

    En ole aivan var­ma teo­rias­ta­ni, mut­ta on se ihan yhtä jär­keen­käy­pä , kuin muut­kin esi­te­tyt. Olen sitä miel­tä (kun­nes tisin osoi­te­taan), että mas­kia kan­nat­tai­si käyt­tää vain hyvin raja­tuis­sa tilan­teis­sa, jos ei todel­la voi vält­tää lähi­kon­tak­tia. Autos­sa on hyvä olla tehok­kaat jar­rut, mut­ta ei nii­den pai­na­mi­nen hol­tit­to­mas­ti lisää tur­val­li­sut­ta, saa­ti mat­kan edistymistä. 

    Rajaus­toi­mis­sa tuli­si kes­kit­tyä eri­tyi­ses­ti toi­min­taan, jot­ka tuot­ta­vat jäl­jit­tä­mät­tö­miä tar­tun­ta­ket­ju­ja ja joi­den har­joit­ta­mi­sel­la ei tuo­te­ta muu­ta ter­vey­del­lis­tä tai hen­kis­tä arvoa. Esi­mer­kik­si jouk­kue­la­jien har­ras­ta­mi­nen sai­si mie­les­tä­ni jat­kua enem­min­kin, kuin tuo­pin var­res­sa not­ku­mi­nen kapa­kas­sa. Ker­too yhteis­kun­tam­me arvois­ta, että nuo­ril­ta vie­dään sisä­pe­li­har­ras­tus­toi­min­ta ennen kuin aikui­sel­ta sul­je­taan kapakat. 

    Muis­ta­kam­me kui­ten­kin se perus­to­tuus , jon­ka Ruot­sin pää­e­pi­de­mio­lo­gi ilmai­si: tämän­lai­nen virus jat­kaa leviä­mis­tään , kun­nes lau­ma­suo­ja on saa­vu­tet­tu, joko roko­tuk­sel­la tai riit­tä­vän kat­ta­val­la sairastamisella. 

    Lähes var­mas­ti se jää sen­kin jäl­keen pyö­ri­mään endeemisenä.

    1. Vie­lä ker­ran tämä pos­taus, kun ei nyt mil­lään aio onnistua

      Kos­ka kun Ant­ti Läh­teen­mä­ki tuos­sa loi­he totea­maan muu­toin erit­täin hyväs­sä ja jär­ke­väs­sä kommentissaan: 

      tämän­lai­nen virus jat­kaa leviä­mis­tään , kun­nes lau­ma­suo­ja on saa­vu­tet­tu, joko roko­tuk­sel­la tai riit­tä­vän kat­ta­val­la sairastamisella

      Niin minä sii­hen, jotta: 

      Onko meil­lä ole­mas­sa jotain (edes yhtä) tie­teel­lis­tä näyt­töä sii­tä, että mikään kul­ku­tau­ti kos­kaan oli­si pysäh­ty­nyt lau­ma­suo­jan muo­dos­tu­mi­seen sai­ras­ta­mal­la tau­ti? Aina­kin joka vuo­ti­set influens­sat näyt­tä­vät pysäh­ty­vän samal­la taval­la kesän tule­mi­seen kuten koro­na­kin teki kevääl­lä (jos­sa toki rajoi­tus­toi­met aut­toi­vat hidas­ta­mal­la ete­ne­mis­tä niin, että uhri­mää­rät jäi­vät onnek­si pie­nik­si, ja täs­sä las­ken uhreik­si var­sin­kin myös ne tau­dis­ta sel­viy­ty­neet, jot­ka kär­si­vät edel­leen jäl­kioi­reis­ta). Sikä­li kuin tut­ki­muk­siin on luot­ta­mis­ta, niin influes­san kal­tai­sen mel­ko tart­tu­van­kin tau­din osal­ta vain suh­teel­li­sen pie­ni osa väes­tös­tä sai­ras­taa sen vuosittain.

      Tark­kaan ottaen tie­ten­kin lau­ma­suo­ja­kin on suh­teel­li­nen käsi­te. Lau­ma­suo­ja tar­koit­taa nimit­täin sitä, että tau­din tar­tun­ta­lu­ku on rei­lus­ti alle 1, ja tämä on sitä hel­pom­pi saa­vut­taa, mitä alem­pi tar­tun­ta­lu­ku jo on muis­ta syistä.

      Suh­teel­li­nen käsi­te on myös endee­mi­syys. Sel­lai­set­kaan tau­dit, joi­ta on sai­ras­tet­tu hyvin laa­jal­ti ja jot­ka jät­tä­vät jäl­keen­sä eli­ni­käi­sen suo­jan, eivät ole maa­il­mas­ta kadon­neet tai edes mer­kit­tä­väs­ti vähen­neet ennen roko­tuk­sia ja mui­ta vähem­män vai­kut­ta­nei­ta nyky­ai­kai­sen lää­ke­tie­teen kei­no­ja. Kun puhum­me koro­nas­ta, jos­sa par­haim­mas­sa­kin tapauk­ses­sa immu­ni­suo­ja kes­tää tuol­lai­set 6 kk, monil­la vähem­män, endee­mi­syys tar­koit­taa luul­ta­vas­ti muu­ta­man kuu­kau­den välein tois­tu­via aal­to­ja, joi­hin kesä­ajat teke­vät väliin pidem­piä tau­ko­ja. Se, että rut­to­aal­lot tuli­vat muu­ta­mien vuo­sien välein, joh­tui sii­tä, että tau­ti antoi pidem­män immuu­ni­suo­jan (jon­ka joku toi­nen tau­ti saat­toi kyl­lä­kin pois­taa), jota alen­si kor­kea syn­ty­vyys. evo­luu­tion väs­syk­kä kun ei vie­lä­kään ole saa­nut aikai­sek­si rus­ta­ta immuu­ni­suo­jas­ta perin­nöl­lis­tä. Mon­ta­ko­han seu­raa­vaa mil­joo­naa vuot­ta sii­hen­kin taas menee?

      Me kaik­ki tie­tys­ti tie­däm­me, että inho­rea­lis­min syvim­pään ole­muk­seen kuu­luu tie­tää, että kau­ra­puu­ro, kalan­mak­sa­öl­jy ja pul­los­ta otet­tu rau­ta mais­tu­vat pahal­le, ja roko­tus sat­tuu, ja muu­ta­mia mui­ta vas­taa­van­lai­sia kor­re­laa­tioi­ta sii­tä, että elä­mäs­tä ei sel­viä (hen­gis­sä­kään) ilman epä­miel­lyt­tä­viä tun­te­muk­sia, mut­ta itse kyl­lä top­puut­te­li­sin kaik­kein inhot­ta­vim­pien­kin inho­rea­lis­tien pyr­ki­mys­tä lisä­tä vie­lä lau­ma­suo­ja­kin tuo­hon Kir­ke­gaar­di­lai­sen surul­li­seen luetteloon.

      Oikei­na oikeis­to­lai­si­na­han me tie­däm­me, että sosi­aa­li­tur­van ja jul­kis­ten pal­ve­lu­jen leik­kauk­set sii­hen lis­taan kuu­lu­vat, mut­ta vero­tus (mis­sään tapauk­ses­sa ja jyr­kän) ehdot­to­mas­ti ei. Muu­ten­han meil­lä ei edes oli­si puo­luet­ta nimel­tä Kokoo­mus, jota äänes­tää rea­lis­min inhot­ta­vim­pia puo­lia vält­te­le­vien ran­kai­se­mik­sek­si vähin­tään­kin kateu­den anta­mal­la oikeu­tuk­sen­mu­kai­suu­del­la. Ja mitä muu­ta kuin vähin­tään jon­kin sor­tin oikeis­to­lai­nen kukaan haluaa/uskaltaa olla, kun Ber­lii­nin muu­rin mur­tu­mi­nen on vie­lä niin suu­rel­la osal­le meis­tä suku­pol­vi­ko­ke­mus. Kuten jo huo­ma­sit­kin, edel­li­nen lause ei päät­ty­nyt kysy­mys­merk­kiin, jota tus­kin odotitkaan.

      Jos joku ihmet­te­lee nimi­merk­kiä­ni, niin en tie­ten­kään halua lei­mau­tua jul­ki­ses­ti epä­rea­lis­ti­sek­si idea­lis­tik­si, ihmi­seen usko­jak­si tai muuk­si huu­ha­rik­si, vaan ihmi­sek­si, jol­la molem­mat jalat ovat tuke­vas­ti yhteis­va­luu­tas­sa, täy­sin vapaas­sa ja täy­sin väis­tä­mät­tö­mäs­sä muut­to- ja pää­oma­lii­kees­sä ja vie­lä­pä haa­ro­ja myö­ten kai­kes­sa sii­nä, mitä niis­tä seuraa.

      1. Onko meil­lä ole­mas­sa jotain (edes yhtä) tie­teel­lis­tä näyt­töä sii­tä, että mikään kul­ku­tau­ti kos­kaan oli­si pysäh­ty­nyt lau­ma­suo­jan muo­dos­tu­mi­seen sai­ras­ta­mal­la tauti? 

        Jos yksi esi­merk­ki riit­tää, niin vaik­ka­pa vesirokko.

      2. Vesi­rok­ko on huo­no esi­merk­ki lau­maim­mu­ni­tee­tis­ta. Erit­täin her­käs­ti tart­tu­va virus
        — rokot­ta­mat­to­mat lap­set ovat kuta kuin­kin kaik­ki tar­tun­nan saa­neet ja sai­ras­ta­neet tau­din jo ennen kou­lui­kää. Roko­te on otet­tu tätä nykyä kan­sal­li­seen roko­tus­oh­jel­maan, joten sitä kaut­ta tar­tun­nat var­mas­ti ovat vähentyneet. 

        Lisäk­si vesi­rok­ko­vi­rus jää pii­le­mään her­mos­toon teh­däk­seen myö­hem­mäl­lä iäl­lä yhden tai useam­man­kin come­bac­kin vyö­ruusun muo­dos­sa, jos olo­suh­teet ovat sil­le otol­li­set (immuu­ni­puo­lus­tuk­sen hei­ken­ty­mi­nen esim iän, stres­sin, mui­den sai­rauk­sien tai lää­ki­tys­ten takia). 

        Joten tau­ti ei ole kadon­nut sai­ras­ta­mal­la yhtään mihin­kään ja sen pois­juu­ri­mi­nen vaa­tii laa­ja­mit­tais­ta rokottamista. 

        Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos yksi esi­merk­ki riit­tää, niin vaik­ka­pa vesirokko.

  7. Ran­kat rajoi­tus­toi­met ovat kuin homeo­pa­tia, ei auta kun virus on levin­nyt ympä­ri maa­il­maa ja juur­tu­nut niin syväl­le ettei sii­tä pää­se edes rokot­teel­la. Rajoi­tus­toi­men­pi­tei­tä pitää har­joi­tel­la vaan niin pal­jon ettei sai­raa­lat yli­kuor­mi­tu, yli­me­ne­vä osuus pel­käs­tään pahen­taa kärsimystä. 

    Kau­hei­ta tapah­tu­mas­sa kun elin­vuo­sia riis­te­tään lap­sis­ta ja nuo­ris­ta (eten­kin köy­his­sä mais­sa). Hyvää oma­tun­toa oste­taan sit­ten lah­joit­ta­mal­la euron punai­sel­le ris­til­le. Jos Pek­ka Lin­ko­la vie­lä eläi­si oli­si hän var­mas­ti har­vo­ja ihmi­siä joka oli­si tyy­ty­väi­nen nykyi­seen län­si­mai­den stra­te­gi­aan lockdowneineen 

    Tie­teel­li­set tut­ki­muk­set­kaan eivät löy­dä hyö­tyä lock­dow­neis­ta. Äsket­täin jul­kai­se­ma OECD:n raport­ti tote­si saman. Jäl­jel­lä ole­va vaih­toeh­toa on koro­nan hyväk­sy­mi­nen “ärhääk­kää­nä influens­sa­na” ja jat­kaa eteenpäin.

    1. MF: Ran­kat rajoi­tus­toi­met ovat kuin homeo­pa­tia, ei auta kun virus on levin­nyt ympä­ri maa­il­maa ja juur­tu­nut niin syväl­le ettei sii­tä pää­se edes rokotteella. 

      – Tie­teel­li­set tut­ki­muk­set­kaan eivät löy­dä hyö­tyä lock­dow­neis­ta. Äsket­täin jul­kai­se­ma OECD:n raport­ti tote­si saman. Jäl­jel­lä ole­va vaih­toeh­toa on koro­nan hyväk­sy­mi­nen ”ärhääk­kää­nä influens­sa­na” ja jat­kaa eteenpäin. 

      Eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Heik­ki Pel­to­la tote­si vii­mek­si loka­kuus­sa MTV:lle, että “vali­tet­ta­vas­ti ihmi­nen ei pys­ty täl­lai­sen hen­gi­tys­tie­vi­ruk­sen kier­toa yhteis­kun­nas­sa katkaisemaan.”

      Osmo, esi­tit kevääl­lä las­kel­man, jon­ka mukaan ran­kat koro­na­ra­joi­tuk­set joh­ta­vat jat­kues­saan kym­me­nien mil­jar­dien, jopa 90 mrd:n kus­tan­nuk­siin syk­syyn 2021 men­nes­sä. Tämän lisäk­si rajoi­tuk­set kurit­ta­vat laa­jem­min koko kan­san­ter­veyt­tä ja nuo­rem­pia ikä­luok­kia, ja aiheut­ta­vat lop­pu­pääs­sä myös ennen­ai­kai­sia kuolemia.

      Ymmär­rän tähän blo­giin hal­li­tuk­sen ja sen lähi­pii­rien tahol­ta koh­dis­tu­van val­ta­van poliit­ti­sen pai­neen. Sil­ti meil­lä on oikeas­taan vain yksi eet­ti­nen joh­to­pää­tös, mikä­li mie­lim­me pitää Suo­men pys­tys­sä: Yhteis­kun­ta on pidet­tä­vä auki. Tau­din tor­jun­ta­kei­not pitää kes­kit­tää kaik­kein haa­voit­tu­vim­piin (van­huk­siin ja maa­han­muut­ta­jiin) niil­lä kei­noil­la, jot­ka ovat mah­dol­li­sia. Ja ote­taan se D‑vitamiini myös käyt­töön — sil­le on sen­tään ole­mas­sa vank­kaa tie­teel­lis­tä näyt­töä vaka­van tau­din tor­jun­nas­sa, toi­sin kuin mas­keil­le (vrt. eme­ri­ta­pro­fes­so­ri Mar­kuk­ka Mäke­lä ).

      Kevään ter­mein epi­de­mi­aa pit­kit­tä­vä “käy­rän madal­ta­mi­nen” tulee lopet­taa, sil­lä hoi­to on nyt vaa­ral­li­sem­pi kuin tau­ti. Tau­ti vie sen min­kä vie. Hyväk­sy­tään se. Ei elä­mäs­tä sel­viä hengissä.

      1. Niin, mais­sa jois­sa tau­ti muu­ten­kin ete­nee niin hitaas­ti, että rajoi­tus­toi­mil­la oli­si tehoa, nii­tä ei juu­ri käy­te­tä, kos­ka ei kat­so­ta nii­tä tar­vit­ta­van. Mais­sa, jois­sa tar­tun­ta­lu­ku (osas­sa väes­töä) on niin kor­kea, että mitä rajuim­piin rajoi­tus­toi­miin ollaan val­mii­ta mene­mään, nekin vain loi­ven­ta­vat käy­rää jon­kin verran.

        Sii­nä sit­ten OECD ver­tai­lee mai­ta, väes­tö­jä, kult­tuu­re­ja ja hoi­to­käy­tän­tö­jä aina roko­tuk­sis­ta alkaen aivan huo­let­to­mas­ti toi­siin­sa san­gen tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti osoit­taak­seen rajoi­tuk­set “tehot­to­mik­si”.

        Todel­li­suu­des­sa oikein koh­dis­te­tut ja tehok­kaat rajoi­tuk­set ovat tois­tai­sek­si ainoa kei­no pysäyt­tää sai­raus. Noin­kin vaka­van tau­din hyväk­sy­mi­nen kier­tä­väk­si on sulaa hul­luut­ta, joka joh­tai­si väis­tä­mät­tä sii­hen, että koko hoi­to­jär­jes­tel­mä oli­si lai­tet­ta­va uusik­si. Jos sal­lim­me COVID-19:n osal­ta sel­lai­set kuo­le­mien ja vam­mau­tu­mis­ten mää­rät kuin se ilman mitään jar­rut­ta­via toi­mia väis­tä­mät­tä aiheut­taa, alkaa tuh­ka­rok­koa vas­taan rokot­ta­mi­nen näyt­tää nau­ret­ta­val­ta rahan ja ajan tuhlaamiselta. 

        Perus­to­tuus nyt kui­ten­kin on, että niin kau­an kuin ihmi­nen on elos­sa ja ter­ve, hän voi aina hank­kia rahaa mie­lin mää­rin. Jos hän taas ei ole, ei hän kovin pal­jon niis­tä sääs­ty­neis­tä rahois­ta nau­ti. Eivät­kä vält­tä­mät­tä hänen
        läheisensekään.

        Vaik­ka sinän­sä her­ra Hit­ler seu­raa­ji­neen oli­kin jois­sa­kin asiois­sa jos­sain mää­rin oikeas­sa, niin las­kel­mis­saan ihmi­se­lä­män rahal­li­ses­ta arvos­ta, jol­la hän­kin kump­pa­nei­neen perus­te­li euta­na­sia-ohjel­mi­aan, hän ei sitä minun mie­les­tä­ni ollut.

        Osmol­le se on jo val­jen­nut ja Pel­to­la­kin lie­nee sen jo sisäis­tä­nyt, että ilman maa­han­muu­ton ja var­sin­kin siir­to­työ­läi­syy­den “gee­nis­töäm­me ja kult­tuu­riam­me paran­ta­vaa vai­ku­tus­ta” meil­lä ei edes oli­si mitään epi­de­mi­aa enää täs­sä maas­sa. Pait­si ehkä roko­te­vas­tai­sel­la Vaa­san seu­dul­la. jos­sa se sil­ti saa­tiin tukahtumaan.

        Se on tot­ta, että D‑vitamiini aut­tai­si juu­ri maa­han­muut­ta­ja­väes­töä vähen­tä­mäl­lä tau­ti­ta­pauk­sia hei­dän jou­kos­saan jon­kin ver­ran. Mut­ta tar­vit­tai­siin myös mui­ta hei­hin tar­kas­ti koh­den­net­tu­ja toi­men­pi­tei­tä, sil­lä hei­dän alt­tiu­ten­sa sai­ras­tua on suu­rem­pi myös monis­ta muis­ta syis­tä, alkaen aina roko­tus- ja tautihistoriasta.

  8. Kesä­ta­pah­tu­miin vii­ta­ten, niin tilan­ne täy­tyy olla todel­la hyvä tau­din suh­teen jo aikai­sin kevääl­lä, jot­ta kukaan jär­jes­tä­jä uskal­taa isom­pia tapah­tu­mia alkaa järjestämään.
    En ole rajoi­tus­ten suu­rin kan­nat­ta­ja, mut­ta oli­si­ko totaa­li­nen yhteis­kun­nan sul­ke­mi­nen kol­mek­si vii­kok­si jou­lun aikoi­hin jär­ke­vää? Ihmi­set ehti­vät teh­dä jou­luos­tok­set ja sit­ten olla läheis­ten kans­sa eris­tyk­sis­sä pyhä­päi­vät. Tar­tun­ta­läh­teet oli­si hel­pos­ti sel­vi­tet­tä­vis­sä. Ajan­koh­ta on vuo­des­sa hil­jai­sin ja monet pitä­vät täl­löin lomaa.

  9. Jos lai­tat noin pal­jon pai­noa vuo­de­nai­ko­jen vaih­tu­mi­sel­le, miten seli­tät epi­de­mian onnis­tu­neen hil­lit­se­mi­sen mel­ko hil­jat­tain Vaa­san sai­raan­hoi­to­pii­ris­sä? Minus­ta on täy­sin ilmeis­tä, että koro­nan leviä­mi­seen vai­kut­ta­vat mer­kit­tä­väl­lä taval­la aina­kin asu­kas­ti­heys, koro­na­ra­joi­tus­ten taso ja nii­den nou­dat­ta­mi­nen, sekä mat­kus­tus­vilk­kaus ulko­mail­le / ‑lta. Sel­väs­ti­kin (eri­tyi­ses­ti pk-seu­dun ulko­puo­li­nen) Suo­mi pär­jää Kes­ki-Euroop­paa parem­min har­van asu­tuk­sen sekä syr­jäi­sen sijain­nin takia ja Ruot­sia parem­min taas rajoi­tus­ten tason ja nii­den nou­dat­ta­mi­sen ansios­ta. Aivan samat syyt anta­vat toi­voa myös tämän toi­sen aal­lon selät­tä­mi­seen, jos­kin Hel­sin­gin seu­tu on toki muu­ta maa­ta han­ka­lam­mas­sa ase­mas­sa Hel­sin­ki-Van­taan len­to­ken­tän, Viron laut­ta­lii­ken­teen ja väes­tön kan­sain­vä­li­syy­den johdosta. 

    Ennus­ta­mi­nen on aina han­ka­laa puu­haa, mut­ta minus­ta tämän­het­ki­nen default-sken­naa­rio on se, että tau­ti­ti­lan­ne palaa Uuden­maan uusien rajoi­tus­ten ansios­ta jou­luun men­nes­sä n. kuu­kau­den takai­seen tilan­tee­seen. Sen jäl­keen tam­mi-maa­lis­kuu men­nään var­maan vähän ees­taas rajoi­tus­ten ja epi­de­mian leviä­mi­sen kans­sa, kun­nes roko­tuk­set sekä pie­nem­mäs­sä mää­rin kevään ete­ne­mi­nen tuo­vat hel­po­tuk­sen huh­ti-tou­ko­kuun aika­na. Ja ensi syk­syk­si ei enää ole odo­tet­ta­vis­sa mitään kol­mat­ta aal­toa, kos­ka niin suu­ri osa kan­sas­ta on syys­kuu­hun men­nes­sä jo rokotettu.

    1. Pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la viruk­sen tor­jun­ta on help­poa, kos­ka mah­dol­li­sia kon­tak­te­ja on niin vähän. Vaa­sas­sa kyse oli opiskelijabileistä.

      1. Seu­raa­vak­si voi­si poh­tia, mit­kä asiat pie­nel­lä ja suu­rel­la paik­ka­kun­nal­la eroavat.

        Pro­sen­tu­aa­li­ses­ti suun­nil­leen samaan ver­ran on kon­tak­te­ja kou­luis­sa, työ­pai­koil­la, kau­pois­sa ja lou­nas­ra­vin­to­lois­sa sekä kes­kus­tan kaduil­la. Pie­nes­sä kun­nas­sa kun on vähän väkeä mut­ta myös vähän em. paikkoja.

        Ero­ja­kin on. Pie­nes­sä kun­nas­sa ei istus­kel­la ruuh­ka­bus­seis­sa, eikä jouk­ko­lii­ken­net­tä usein edes ole, kun kes­kus­tas­sa kävel­lään ja syr­jä­ky­lil­tä aje­taan autol­la. Yöelä­mä rau­hal­li­sem­paa, kes­kus­tan perus­baa­ri ei hou­kut­te­le nuo­ri­soa samoin, kuin ison kau­pun­gin eri­kois­tu­neet meno­mes­tat. Ulko­maan turis­te­ja kesä­kau­den ulko­puo­lel­la vähän, ja maa­han­muut­ta­jat­kin pake­ne­vat isoi­hin kau­pun­kei­hin. Kah­den paik­ka­kun­nan väliä suk­ku­loi­vat opis­ke­li­jat ja muut ovat isos­sa pai­kas­sa arkea, pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la mök­ki­kau­den ulko­puo­lel­la harvinaisempia.

        Epäi­lyt­tä­vä altis­tus­paik­ka isois­sa kau­pun­geis­sa: Jouk­ko­lii­ken­ne, var­sin­kin ruuh­ka-aikaan. Ja ne ennes­tään koros­te­tut biletyspaikat.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la viruk­sen tor­jun­ta on help­poa, kos­ka mah­dol­li­sia kon­tak­te­ja on niin vähän. Vaa­sas­sa kyse oli opiskelijabileistä. 

        Mel­ko köy­käi­nen seli­tys yksi­nään tämä — kyl­lä­hän Vaa­sas­sa tar­tun­nat ehti­vät levi­tä huo­mat­ta­vas­ti opis­ke­li­jayh­tei­söä pidem­mäl­le, ja niin ne vain saa­tiin kovil­la rajoi­tuk­sil­la nopeas­ti kuriin. Nimi­merk­ki viher­lan­dia tuos­sa jo ana­ly­soi­kin isom­man ja pie­nem­män kau­pun­gin ero­ja, ja pit­käl­ti yhdyn hänen miet­tei­siin­sä. Kan­sain­vä­li­sem­pi väes­tö ja Hel­sin­ki-Van­taan len­to­kent­tä tuo­vat omat haas­teen­sa ete­läs­sä, mut­ta jos Hel­sin­gin alu­eel­la men­täi­siin edes lähel­le vii­me kevään poik­keus­ti­la­sään­tö­jä, niin en näe mitään syy­tä, mik­sei tar­tun­ta­lu­ku­ja saa­tai­si ihan yhtä alas kuin silloin.

        Käyt­tö­kel­poi­sim­man tun­tui­nen ehdo­tus pit­kit­ty­nee­seen koro­na­ti­lan­tee­seen, jon­ka itse olen luke­nut (en muis­ta enää kenel­tä) on, että esim. HUS-alu­eel­la men­täi­siin tie­tyl­lä ennak­koon sovi­tul­la syklil­lä lock­down-sään­nös­ten ja nor­mie­lä­män välil­lä: ensin vaik­ka­pa 3 viik­koa tark­ko­ja rajoi­tuk­sia nou­dat­taen (kaik­ki baa­rit kiin­ni, ravin­to­lois­ta vain nou­to­ruo­kaa, ei mitään ylei­sö­ti­lai­suuk­sia, kou­lut ala-astet­ta myö­ten etä­ope­tuk­ses­sa), perään 6 viik­koa mel­kein nor­maa­lie­lä­mää, ja sit­ten taas lock­dow­niin. Näin koro­na ei kos­kaan pää­si­si leviä­mis­vai­het­ta pidem­mäl­le ja heti päi­vä­tar­tun­to­jen nous­tes­sa jon­ne­kin sadan kiep­peil­le (HUS-alu­eel­la) ne pai­net­tai­siin alas kym­me­nen luok­kaan. Nyt roko­tus­ten jo käyn­nis­tyes­sä muu­al­la maa­il­mas­sa en usko, että täl­lai­seen löy­tyy kovin hevin poliit­tis­ta tah­toa, mut­ta sel­keät etun­sa tuol­lai­ses­sa ennak­koon sovi­tus­sa ryt­mis­sä olisi.

      3. Alek­si: Mel­ko köy­käi­nen seli­tys yksi­nään tämä – kyl­lä­hän Vaa­sas­sa tar­tun­nat ehti­vät levi­tä huo­mat­ta­vas­ti opis­ke­li­jayh­tei­söä pidem­mäl­le, ja niin ne vain saa­tiin kovil­la rajoi­tuk­sil­la nopeas­ti kuriin. 

        Poho­jaa­laa­set onkin kou­lit­tu Vaa­san val­tes­man­nin piis­kal­la ja Alkion kir­joi­tuk­sil­la lain­kuu­liai­sik­si ja jopa Juma­lan sanaan­kin usko­vik­si lute­ril… eikun tuo­ta suomalaisiksi.

        Puuk­ko­junk­ka­rien jäl­ke­läi­set ovat paen­neet PK-seu­dul­le pyö­rit­tä­mään eri­lais­ta lai­ton­ta kaup­paa (eri­vä­ri­sil­lä ja koro­naan­kin hel­pom­min sai­ras­tu­vil­la) ihmi­sil­lä ja kiel­le­tyil­lä aineil­la, sii­nä mis­sä seu­rois­sa edel­leen käy­vät serk­kun­sa kil­pai­le­vat rehel­li­ses­ti Ikean kanssa.

    2. Alek­si: Ennus­ta­mi­nen on aina han­ka­laa puu­haa, mut­ta minus­ta tämän­het­ki­nen default-sken­naa­rio on se, että tau­ti­ti­lan­ne palaa Uuden­maan uusien rajoi­tus­ten ansios­ta jou­luun men­nes­sä n. kuu­kau­den takai­seen tilan­tee­seen. Sen jäl­keen tam­mi-maa­lis­kuu men­nään var­maan vähän ees­taas rajoi­tus­ten ja epi­de­mian leviä­mi­sen kans­sa, kun­nes roko­tuk­set sekä pie­nem­mäs­sä mää­rin kevään ete­ne­mi­nen tuo­vat hel­po­tuk­sen huh­ti-tou­ko­kuun aika­na. Ja ensi syk­syk­si ei enää ole odo­tet­ta­vis­sa mitään kol­mat­ta aal­toa, kos­ka niin suu­ri osa kan­sas­ta on syys­kuu­hun men­nes­sä jo rokotettu.

      Veik­kaan, että koro­nas­ta tulee pysy­vä ihmis­kun­nan tut­ta­va. Syys­kuu­hun men­nes­sä kan­sas­ta on roko­tet­tu ehkä joi­tain pro­sent­te­ja. Sitä ei tie­de­tä, kuin­ka pit­kä­ai­kai­sen suo­jan tuo roko­te antaa: saman­lai­sen kuin influes­sas­sa, jos­sa roko­te toi­mii hei­kos­ti jo seu­raa­va­na vuon­na, vai esim. 10 vuo­den suojan.

      Kesäl­lä ja vie­lä syk­syl­lä suo­jaa on tuo­nut pie­nel­tä osin mm. mök­kei­ly (jota hal­li­tus kevääl­lä jos­tain syys­tä vas­tus­ti), jos­sa ihmi­set ovat aika eril­lään muis­ta. Elä­ke­läi­set ovat vie­lä­kin har­ras­ta­neet mök­kei­lyä nyt mar­ras­kuus­sa, kun mar­ras­kuu on ollut niin läm­min, että ete­lä-Suo­mes­sa ei ole juu­ri ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sia pak­ka­sia vie­lä näkynyt. 

      Sit­ten kun tulee kyl­mem­mät kelit, ihmi­set viet­tä­vät aikaa vähem­män ulko­na ja enem­män sisäl­lä. Sisä­koh­taa­mi­sia tulee enem­män. Esim. sisä­py­sä­köin­ti­mah­dol­li­suu­den omaa­vis­sa kaup­pa­kes­kuk­sis­sa ulko­par­kit ovat vii­me kevääs­tä asti olleet huo­mio­ta herät­tä­vän täyn­nä, ja sisä­par­kit huo­mio­ta herät­tä­vän vajai­na, kun moni on aja­tel­lut ole­van parem­pi pysä­köi­dä koro­na­ti­lan­tees­sa ulkoil­maan. Mut­ta sit­ten kun tulee lumi ja jää, autot aje­taan taas sisään kaup­pa­kes­kuk­sis­sa, ja vie­te­tään aikaa enem­män taas mm. his­seis­sä ja liu­ku­por­tais­sa lähel­lä toi­sia ihmisiä.

      1. Suo­meen on tulos­sa ensi vuon­na 3,6 mil­joo­naa Pfize­rin roko­tet­ta, joi­ta tar­vi­taan asia­kas­ta koh­den 2 kipa­let­ta eli nii­tä pii­saa 1,8 mil­joo­nal­le. Lisäk­si Moder­nan EU sop­pa­ri tai­taa tuo­da n.300000 lisää. r0 luku läh­tee kipak­kaan las­kuun ennen 2021 syk­syn hen­gi­tys­tiein­fek­tio­kau­den alkua jo näil­lä, vaik­ka rokot­tei­ta tuli­si­kin tuos­ta 2,1 mil­joo­nan potis­ta vain kol­men kvar­taa­lin edes­tä eli 1,5 mil­joo­nal­le. AstraZe­necan tuo­tan­to­lin­jat ovat huu­ta­neet punai­se­na jo kesäs­tä, niin jos se toi­mit­taa vie­lä toi­sen pfize­rin edes­tä, niin yli 30-vuo­ti­aat alkaa olla pii­ki­tet­ty. Tau­ti on hen­ki­hie­ve­ris­sä silloin.

    1. Tilas­to­kes­kus jul­kis­taa kuol­lee­ty ker­ran kuu­kau­deds­sa väe­tön­muu­tok­sen ennak­ko­tie­dois­sa ja euromomo.eu vii­koit­tain. Suo­mes­sa ei mitään yli­kuol­lei­suut­ta, onhan kausi-influens­saa koh­del­tu tänä vuon­na todel­la epäreilusti.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Suo­mes­sa ei mitään yli­kuol­lei­suut­ta, onhan kausi-influens­saa koh­del­tu tänä vuon­na todel­la epäreilusti.

        Sil­mä­mää­räi­ses­ti Euro­mo­mon käp­py­röi­den mukaan tal­vel­la 2019–2020 on Suo­mes­sa ollut suo­ra­nais­ta ali­kuol­lei­suut­ta joka ei ole suu­rem­mal­ti pur­kau­tu­nut, kun vähän kaik­kia infek­tioi­ta on kulu­va­na vuon­na koh­del­tu epä­rei­lus­ti. Tämä impli­koi­si Suo­meen aika rajua yli­kuol­lei­suut­ta tule­val­le tal­vel­le, nyt kun koro­na­huip­pu ja influens­sa­huip­pu ovat ajoit­tu­mas­sa pääl­lek­käin. Tar­koit­taa sisä­po­liit­tis­ta iskun paik­kaa. Jääm­me mie­len­kiin­nol­la odot­ta­maan oppo­si­tion kau­his­tu­nei­ta ja pöy­ris­ty­nei­tä hyper­bo­lia kun ei oike­aan teat­te­riin­kaan pääse.

      2. spot­tu: Sil­mä­mää­räi­ses­ti Euro­mo­mon käp­py­röi­den mukaan tal­vel­la 2019–2020 on Suo­mes­sa ollut suo­ra­nais­ta ali­kuol­lei­suut­ta joka ei ole suu­rem­mal­ti pur­kau­tu­nut, kun vähän kaik­kia infek­tioi­ta on kulu­va­na vuon­na koh­del­tu epä­rei­lus­ti. Tämä impli­koi­si Suo­meen aika rajua yli­kuol­lei­suut­ta tule­val­le tal­vel­le, nyt kun koro­na­huip­pu ja influens­sa­huip­pu ovat ajoit­tu­mas­sa pääl­lek­käin. Tar­koit­taa sisä­po­liit­tis­ta iskun paik­kaa. Jääm­me mie­len­kiin­nol­la odot­ta­maan oppo­si­tion kau­his­tu­nei­ta ja pöy­ris­ty­nei­tä hyper­bo­lia kun ei oike­aan teat­te­riin­kaan pääse.

        Ensi tal­ve­na meil­lä ryti­see… ja jos ei niin seu­raa­va­na vie­lä rajum­min. Niin sanot­tua yhteis­kun­nan heik­koa pus­ku­ria kerään­tyy. Hen­gi­tys­tiein­fek­tio (tai joku muu virus) käyn­nis­tää huo­nos­sa kun­nos­sa ole­van ihmi­sen kuo­lon­pro­ses­sin mones­ti. Viruk­set kun sää­te­le­vät monia eläinpopulaatioita.

        Eli pide­tään immuu­ni­jär­jes­tel­mäm­me iskus­sa eten­kin tal­vi­sin! Mut­ta hyvin har­va median valo­kei­las­sa pat­sas­te­le­va ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lai­nen tätä tuo esil­le. Ei yksi­kään itse asias­sa… Jo pelk­kä d‑vitamiinitasojen kan­sal­li­nen mit­taus ja riit­tä­vän tason saa­vut­ta­mi­nen (imey­ty­mi­nen on yksi­löl­lis­tä) pelas­tai­si monia ihmis­hen­kiä. Jo Ylp­pö aikoi­naan suo­sit­te­li lap­sil­le 100 mik­ro­gram­maa lap­sil­le. No sil­loin lää­ke­busi­ness ei ollut vie­lä niin hallitsevaa.

      3. spot­tu: Sil­mä­mää­räi­ses­ti Euro­mo­mon käp­py­röi­den mukaan tal­vel­la 2019–2020 on Suo­mes­sa ollut suo­ra­nais­ta ali­kuol­lei­suut­ta joka ei ole suu­rem­mal­ti pur­kau­tu­nut, kun vähän kaik­kia infek­tioi­ta on kulu­va­na vuon­na koh­del­tu epä­rei­lus­ti. Tämä impli­koi­si Suo­meen aika rajua yli­kuol­lei­suut­ta tule­val­le tal­vel­le, nyt kun koro­na­huip­pu ja influens­sa­huip­pu ovat ajoit­tu­mas­sa pääl­lek­käin. Tar­koit­taa sisä­po­liit­tis­ta iskun paik­kaa. Jääm­me mie­len­kiin­nol­la odot­ta­maan oppo­si­tion kau­his­tu­nei­ta ja pöy­ris­ty­nei­tä hyper­bo­lia kun ei oike­aan teat­te­riin­kaan pääse.

        Ylei­söl­lä on kyl­lä enem­män­kin sel­lai­nen käsi­tys, että var­sin­kin van­huk­set kaik­ki voi­si­vat elää vaik­ka 120-vuo­tiaik­si, jos heis­tä vain pide­tään koro­na­vi­rus loi­tol­la. “Vas­tuut­to­mia koro­na­tar­tut­ta­jia” — var­sin­kin nuo­ria ja ter­vei­tä, jot­ka eivät edes tie­dä sai­ras­ta­van­sa, ennen kuin etsi­tään pit­käl­lä tikul­la joka nenä­nie­lun kolo — pide­tään todel­li­si­na van­hus­ten­mur­haa­ji­na. Joten­kin täs­sä nar­ra­tii­vis­sa on vai­kea miel­tää täl­lai­sen eri­tyis­seu­ran­nas­sa ole­van tar­tun­nan todel­lis­ta tap­pa­vuut­ta, jos ja kun muut sai­rau­det, onnet­to­muu­det ja kuo­lin­syyt aina nol­la­taan kalen­te­ri­vuo­sit­tain, eikä niil­lä ole mitään merkitystä.

        Ole­tan, että koro­na­vi­rus­ta seu­ra­taan nyt vuo­si­kau­det, ja saa­daan erit­täin suu­ria luke­mia. Kym­me­nen vuo­den pääs­tä juok­se­va luku­mää­rä voi olla­kin vaik­ka 10–12 mil­joo­naa kuol­lut­ta, ja koro­na­vi­rus pää­see ihmis­kun­nan suur­ten tap­pa­jien listaan. 

        Jon­kun nimit­täin pitää peit­tää jäl­ken­sä, kun muu­ten sel­viäi­si, että useam­pi vuo­si tais­tel­tiin lähin­nä geriat­ris­ta todel­li­suut­ta, haa­mu­ja ja elin­ta­so­mai­den ylen­syön­ti­sai­rauk­sien kompli­kaa­tioi­ta vastaan.

        Ja mitä sit­ten on seu­rauk­se­na. Koko­nai­set lap­si-ikä­luo­kat eivät tule­vai­suu­des­sa osaa lukea tai las­kea sen­kään ver­taa kuin ennen, kan­sa on liho­nut ja vel­tos­tu­nut pas­sii­vi­se­na pii­lo­tel­les­saan, val­tiol­la ei ole vero­tet­ta­vaa, päi­vä­ra­hoil­la elä­vil­le tulee jos­sa­kin vai­hees­sa pää vetä­vän käteen, koko­nai­set työl­lis­tä­vät pal­ve­lua­lat ovat kuolleet.

        Ja ne, joi­ta suo­jel­tiin, on kai­kes­ta täs­tä huo­li­mat­ta kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa vie­ty hoi­va­ko­tien las­taus­lai­tu­reil­ta mus­taan autoon, tyh­jil­le hau­taus­mail­le. Sekin aika siis koit­taa, jol­loin omien van­hem­pien kuo­le­mas­ta saa vain tie­don, että on vie­ty sin­ne ja sin­ne ja hau­dat­tu ava­ruus­pu­vuis­sa. Soit­to toi­seen asun­toon erik­seen elä­vil­le vai­mol­le ja lap­sil­le omiin karan­tee­nei­hin­sa, että näin on käy­nyt, ja ei sii­tä sit­ten sen enempää. 

        Muu­ten­kin ystä­vyys- ja suku­lai­suus­suh­teet, van­hem­muus, jäl­ke­läi­syys, ne ovat täs­sä Uudes­sa Nor­maa­lis­sa pahas­ta. Vain sosi­aa­li­val­tion emo­äi­ti­hal­li­tus välit­tää — ja saa välit­tää — meistä.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tilas­to­kes­kus jul­kis­taa kuol­lee­ty ker­ran kuu­kau­deds­sa väe­tön­muu­tok­sen ennak­ko­tie­dois­sa ja euromomo.eu vii­koit­tain. Suo­mes­sa ei mitään yli­kuol­lei­suut­ta, onhan kausi-influens­saa koh­del­tu tänä vuon­na todel­la epäreilusti.

        Influens­sa näyt­tää hävin­neen Suo­mes­ta. Vii­me vii­kol­la ei yhtään tilas­toi­tua A- ja B‑virustapausta. Vuo­si sit­ten vas­taa­va­na ajan­jak­so­na 128 (A) ja 4 (B).

        Mie­len­kiin­tois­ta.

        https://www.thl.fi/ttr/gen/rpt/infl.pdf

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tilas­to­kes­kus jul­kis­taa kuol­lee­ty ker­ran kuu­kau­deds­sa väe­tön­muu­tok­sen ennak­ko­tie­dois­sa ja euromomo.eu vii­koit­tain. Suo­mes­sa ei mitään yli­kuol­lei­suut­ta, onhan kausi-influens­saa koh­del­tu tänä vuon­na todel­la epäreilusti. 

        Sii­tä­kö joh­tu­nee myös sydän­kuo­le­mien mer­kit­tä­vä väheneminen?

        En voi olla täs­sä hie­man pii­kit­tä­mät­tä, en niin­kään sinua Osmo, vaan eräi­tä mui­ta: rajoi­tus­toi­men­pi­teet eivät siis ole­kaan olleet niin tap­pa­via kuin ennus­ti­vat ne, jot­ka nyt vetoa­vat sii­hen, että rajoi­tus­ten vuok­si las­ke­nut kuol­lei­suus osoit­tai­si koro­nan ole­van vaa­ra­ton ja rajoi­tus­ten tarpeettomia.

      6. kave­rin puo­les­ta vaan kyse­len: Sii­tä­kö joh­tu­nee myös sydän­kuo­le­mien mer­kit­tä­vä väheneminen?

        En voi olla täs­sä hie­man pii­kit­tä­mät­tä, en niin­kään sinua Osmo, vaan eräi­tä mui­ta: rajoi­tus­toi­men­pi­teet eivät siis ole­kaan olleet niin tap­pa­via kuin ennus­ti­vat ne, jot­ka nyt vetoa­vat sii­hen, että rajoi­tus­ten vuok­si las­ke­nut kuol­lei­suus osoit­tai­si koro­nan ole­van vaa­ra­ton ja rajoi­tus­ten tarpeettomia.

        Ihan aiheel­li­nen piik­ki. Mut­ta onko joku teh­nyt uskot­ta­via las­kel­mia rajoi­tus­toi­men­pi­tei­den ter­vey­del­li­sis­tä hait­ta­vai­ku­tuk­sis­ta? Sel­lai­sia­han aivan ilmei­ses­ti tulee ole­maan, mut­ta kuin­ka suu­ria ja miten ajoit­tu­via on toi­nen kysy­mys. Esim. kun nyt jää syö­pä­seu­lon­to­ja teke­mät­tä, mil­lä aika­tau­lul­la ja kuin­ka pal­jon se vai­kut­taa syö­pä­kuol­lei­suu­teen? Ei var­maan­kaan miten­kään vie­lä, eikä tuos­ta mitään piik­kiä syn­ny, mut­ta var­mas­ti­kin jon­kun ver­ran yli­mää­räi­siä kuo­le­mia aina­kin vii­den vuo­den pääs­tä? Tuol­lais­ten tun­nis­ta­mi­nen vaa­ti­kin sit­ten aika tark­kaa data-ana­lyy­siä useam­man maan osal­ta, jos halu­taan koh­tuul­li­sel­la var­muu­del­la tode­ta mikä on ollut rajoi­tus­ten vai­ku­tus­ta, ja mikä jos­tain muus­ta johtuvaa.

        Oli­si­ko ollut hil­jan Englan­nin vai Irlan­nin tilas­tois­sa niin että koko­nais­kuol­lei­suus oli taval­lis­ta mata­lam­pi, mut­ta kotei­hin meneh­tyi sel­keäs­ti taval­lis­ta enem­män ihmi­siä (rajoi­tus­ten takia).

        Mut­ta joo, kaik­ki jot­ka var­mas­ti tie­tä­vät mikä on val­tiol­li­ses­ti paras tapa suh­tau­tua koro­naan ovat vää­räs­sä. Koko maa­il­man­laa­jui­nen sys­tee­mi on niin moni­mut­kai­nen, ettei se ole täy­sin enna­koi­ta­vis­sa. Jokai­ses­sa “hoi­to­muo­dos­sa”, myös rajoi­tuk­sis­sa, on sel­vät hait­ta­puo­len­sa. [Pait­si ehkä rokot­teis­sa (ris­ki­ryh­mil­le), jos eivät aiheu­ta sivuoi­rei­ta eivät­kä ole todel­la kalliita?]

      7. Vaah­te­ra­mäen Eeme­li: Mut­ta onko joku teh­nyt uskot­ta­via las­kel­mia rajoi­tus­toi­men­pi­tei­den ter­vey­del­li­sis­tä haittavaikutuksista? 

        Tuo on kyl­lä mie­les­tä­ni hyvä argu­ment­ti kovem­pien rajoi­tus­toi­mien puo­les­ta, ei vastaan.

        Hoi­to­vel­kaa ei syn­ny jos sai­raa­lat eivät joko ole täyn­nä tai varau­tu­mas­sa sii­hen että ne ovat koh­ta täyn­nä. Ei Uudes­sa See­lan­nis­sa ja Kii­nas­sa syn­ny sitä hoi­to­vel­kaa joka kiel­tä­mät­tä aiheut­taa tur­hia kuo­le­mia myöhemmin.

        Onko sinul­la jokin perus­te mik­si sijoi­tat nuo kus­tan­nuk­set lockdown:in mii­nus­puo­lel­le eikä pluspuolelle?

      8. K.k.:
        Hoi­to­vel­kaa ei syn­ny jos sai­raa­lat eivät joko ole täyn­nä tai varau­tu­mas­sa sii­hen että ne ovat koh­ta täyn­nä. Ei Uudes­sa See­lan­nis­sa ja Kii­nas­sa syn­ny sitä hoi­to­vel­kaa joka kiel­tä­mät­tä aiheut­taa tur­hia kuo­le­mia myöhemmin.

        Onko sinul­la jokin perus­te mik­si sijoi­tat nuo kus­tan­nuk­set lockdown:in mii­nus­puo­lel­le eikä pluspuolelle?

        Toki lock­down oli­si hyvä, jos sil­lä saa­tai­siin tehok­kaas­ti pysäy­tet­tyä koro­nan aiheut­ta­ma epi­de­mia. Mut­ta löy­tyy­kö tämän puo­les­ta vah­vaa näyt­töä? Esim. Uudes­sa See­lan­nis­sa koro­na on pysäy­tet­ty todel­la tehok­kaas­ti, mut­ta toi­saal­ta se ei ole juu­ri tap­pa­nut ihmi­siä mis­sään Kaak­kois-Aasian maas­sa. Täl­löin ilmas­to tai­taa olla toden­nä­köi­sem­pi selit­tä­jä kuin rajoi­tuk­set. Euroo­pas­sa koro­na­kuol­lei­suus on joka maas­sa aina­kin 10 ker­taa suu­rem­paa kuin tuol­la ilman­suun­nal­la, rajoi­tuk­sis­ta riip­pu­mat­ta. Suo­mes­sa sel­keäs­ti vähäi­sem­mäs­tä pääs­tä, ja tääl­lä on toi­saal­ta ollut mel­ko lie­viä rajoi­tuk­sia. Euroo­pan osal­ta muis­tan näh­nee­ni artik­ke­lei­ta, jois­sa ei havait­tu rajoi­tuk­sil­la mitään kovin mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta tar­tun­toi­hin. Kesä­hän ne tar­tun­nat lopul­ta kään­si laskuun.

        Vai onko Euroo­pas­sa­kin joku maa, jos­sa lock­down on toi­mi­nut hyvin? Entä Amerikassa?

        Tämän lisäk­si kun Suo­men perus­tus­la­ki ei sal­li var­si­nai­sen lock­dow­nin jär­jes­tä­mis­tä, tai vaik­ka sal­li­si, tiuk­kaa raja­kont­rol­lia sen jäl­keen, en oikein näe mik­si sitä haa­veil­tai­siin tänne.

        Täl­löin jää mie­tit­tä­väk­si tuli­si­ko kuol­lei­suus Suo­mes­sa ole­vaan pie­nem­pää jos koro­naan suh­tau­dut­tai­siin kuin influens­saan? Aina­kaan tämän­het­ki­set kuo­lin­ta­pauk­set ovat vie­lä jäl­jes­sä taval­li­ses­ta kausi-influens­sas­ta, jos­kin tilan­ne maas­sa hyvin eri­lai­nen (etä­työt, hygie­nia, vähem­mät kokoon­tu­mi­set, maskit).

        Voi­sin henk. koht. vei­ka­ta että Suo­mes­sa paras poli­tiik­ka oli­si pitää kevyet ja hal­vat tor­jun­ta­kei­not (etä­työ­suo­si­tus, kon­tak­tien vält­te­ly­suo­si­tus, koros­tet­tu käsi­hy­gie­nia yms.) käy­tös­sä ensi kesään asti, ja muu­ten elää koh­tuul­li­sen nor­maa­lis­ti. Mut­ta tuo on enim­mäk­seen mutu-tun­tu­maa, eihän sitä voi täs­sä vai­hees­sa tie­tää, tai vält­tä­mät­tä edes jälkikäteen.

      9. Minul­la on täl­lai­nen ama­töö­ri­kä­si­tys sii­tä, että Aasias­sa Covid-19 tau­dil­le on luon­tais­ta vas­tus­tus­ky­kyä mui­den saman­kal­tais­ten virus­ten joh­dos­ta. Onhan se siel­lä kehit­ty­nyt virus. Kyse oli­si siis risti-immuniteetista.

      10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Minul­la on täl­lai­nen ama­töö­ri­kä­si­tys sii­tä, että Aasias­sa Covid-19 tau­dil­le on luon­tais­ta vas­tus­tus­ky­kyä mui­den saman­kal­tais­ten virus­ten joh­dos­ta. Onhan se siel­lä kehit­ty­nyt virus. Kyse oli­si siis risti-immuniteetista.

        Tähän lisäk­si kes­ki­mää­rin nuo­rem­pi väes­tö, elin­ta­so­ris­ki­sai­raus­ten vähäisyys(mm. yli­pai­noi­sia ihmi­siä ei juu­ri näy) + sit­ten kult­tu­ri­set erot ja kes­ki­tet­ty hal­lin­to. Viet­na­mis­ta tuli vie­lä mie­leen Viet­na­min sota, jos­sa poh­joi­sen kan­sa usko­mat­to­mal­la sit­key­del­lä antoi tur­piin soti­laal­li­ses­ti yli­voi­mai­sel­le USA:lle.

        Kir­sik­ka­na kakun pääl­lä siel­lä on todel­la pal­jon polkupyöräilijöitä…

        Eikö­hän täs­sä oli­si näi­tä eroa selit­tä­viä teki­jöi­tä. Ja sit­ten pak­kaa sekoit­ta­maan tie­tys­ti aina “län­ti­set demo­kra­tiat” Austra­lia ja Uusi See­lan­ti, jot­ka myös pär­jäi­le­vät ihan muka­vas­ti enti­seen emä­maa­han­sa ver­rat­tu­na. Ota täs­tä nyt sit­ten selvää.!

      11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Minul­la on täl­lai­nen ama­töö­ri­kä­si­tys sii­tä, että Aasias­sa Covid-19 tau­dil­le on luon­tais­ta vas­tus­tus­ky­kyä mui­den saman­kal­tais­ten virus­ten joh­dos­ta. Onhan se siel­lä kehit­ty­nyt virus. Kyse oli­si siis risti-immuniteetista.

        Se ole­tet­tu ris­ti-immu­ni­teet­ti ei kui­ten­kaan aut­ta­nut Wuha­nis­sa jos­sa virus levi­si yhtä hyvin ja tap­poi yhtä ahke­raan kuin sit­tem­min Euroopassa.

        Edel­leen väit­täi­sin että alu­een yhteis­kun­nat oli­vat val­miik­si var­pail­laan aikai­sem­pien viruse­pi­de­mioi­den vuok­si ja ehkä myös Kii­naa koh­taan lie­nee tun­net­tu ymmär­ret­tä­vää epä­luu­loa. Erään­lai­nen yhteis­kun­nan laa­jui­nen psy­ko­lo­gi­nen imnu­ni­teet­ti. Esi­mer­kik­si Taiwan sul­ki rajan­sa ennen kuin Kii­na edes myön­si mitään.

        Toki toi­men­pi­teet­kin ovat olleet suo­ra­vii­vai­sem­pia. Vaik­ka­pa Kii­nan kiel­to kas­vat­taa vil­lie­läi­miä ruo­ak­si, 15 mil­jar­din lii­ke­toi­min­ta, maan mitas­sa pie­ni mut­ta maa­seu­dul­la tär­keä. Suo­mes­sa oli­si luul­ta­vas­ti tör­mät­ty “oikea­suh­tai­suu­teen” ja “vält­tä­mät­tö­myy­den” vaa­ti­muk­siin kun kuol­lei­suus kiel­tä­mät­tä vie­lä on mität­tä­män pieni.

        Tämän­kal­tai­nen red-tape on ollut Suo­mes­sa­kin todel­li­suut­ta. Esi­mer­kik­si STM:n kor­kea vir­ka­mies oli aidos­ti käsi­tyk­ses­sä että laki mah­dol­lis­taa epi­de­mian leviä­mis­tä ehkäi­se­vät karan­tee­ni­toi­met vas­ta kun epi­de­mia on levin­nyt, todel­li­nen catch 22.

      12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Minul­la on täl­lai­nen ama­töö­ri­kä­si­tys sii­tä, että Aasias­sa Covid-19 tau­dil­le on luon­tais­ta vas­tus­tus­ky­kyä mui­den saman­kal­tais­ten virus­ten joh­dos­ta. Onhan se siel­lä kehit­ty­nyt virus. Kyse oli­si siis risti-immuniteetista.

        Ivor Cum­mins esit­tää tuo­reim­mas­sa videos­sa* saman argu­men­tin aasian mais­ta, että siel­lä oli­si luon­tais­ta ris­ti-immu­ni­teet­tia. Video on muu­ten­kin nor­maa­lia kiin­nos­ta­vam­pi kun sii­nä käy­dään poh­jos­mai­den pers­pek­tii­viä tar­kem­min läpi.

        Col­la­te­ral Glo­bal sivus­toon** on myös kiin­nos­ta­va sivus­to johon on kerät­ty kasaan Covid-19 liit­ty­vää. Ehkä sii­tä kehit­tyy saman­lai­nen läh­de Covid-19 aineis­toon kuin Skep­tical Science on ilmastonmuutosasioissa.

        * https://www.youtube.com/watch?v=J3vDsKEOIQI
        ** https://collateralglobal.org/

      13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Minul­la on täl­lai­nen ama­töö­ri­kä­si­tys sii­tä, että Aasias­sa Covid-19 tau­dil­le on luon­tais­ta vas­tus­tus­ky­kyä mui­den saman­kal­tais­ten virus­ten joh­dos­ta. Onhan se siel­lä kehit­ty­nyt virus. Kyse oli­si siis risti-immuniteetista.

        Eikö ne viruk­set yleen­sä ole muut­kin siel­tä levin­neet ympä­ri maa­il­maa. Luu­li­si vas­tus­tus­ky­vyn kehittyneen.

        Todel­li­suu­des­sa tie­tys­ti Uuden-See­lan­nin käy­rät ker­to­vat rajoi­tus­ten olleen aivan rat­kai­se­va kei­no, ja niin ker­to­vat mui­den­kin tuon alu­een maiden.

        He toki myös rokot­ta­vat väes­töään toi­sin kuin muka­vuu­den­ha­lui­set euroop­pa­lai­set ja amerikkalaiset.

      14. K.k.: Tuo on kyl­lä mie­les­tä­ni hyvä argu­ment­ti kovem­pien rajoi­tus­toi­mien puo­les­ta, ei vastaan.

        Hoi­to­vel­kaa ei syn­ny jos sai­raa­lat eivät joko ole täyn­nä tai varau­tu­mas­sa sii­hen että ne ovat koh­ta täyn­nä. Ei Uudes­sa See­lan­nis­sa ja Kii­nas­sa syn­ny sitä hoi­to­vel­kaa joka kiel­tä­mät­tä aiheut­taa tur­hia kuo­le­mia myöhemmin.

        Onko sinul­la jokin perus­te mik­si sijoi­tat nuo kus­tan­nuk­set lockdown:in mii­nus­puo­lel­le eikä pluspuolelle?

        Yksi sel­keä perus­te on syö­pä­seu­lon­nan vähen­ty­mi­nen rajoi­tus­ten vuoksi.
        Täs­tä on pro­fes­so­ri Karol Siko­ra varoit­ta­nut että kun seu­lon­nat ovat vähen­ty­neet dra­maat­ti­ses­ti ei syö­pään sai­ras­tu­neet löy­de­tä ja jää vail­le hoi­toa ja tämä aiheut­taa tule­vi­na vuo­si­na tur­hia kuo­le­mia. Hänen arvio on että kym­me­niä­tu­han­sia tur­hia kuo­le­mia tul­laan näke­mään Isos­sa-Bri­tan­nias­sa rajoi­tuk­sis­ta johtuen. 

        Nämä kuo­le­mat koos­tu­vat nuo­rem­mis­ta ihmi­sis­tä kuin Covid-19 kuo­le­mat. Ja kun las­kee mene­te­tyt elin­vuo­det näkee että pel­käs­tään näil­lä tur­hil­la syö­pä­kuo­le­mil­la jot­ka joh­tu­vat rajoi­tuk­sis­ta men­nään heit­tä­mäl­lä ohi Covid-19 sai­rau­teen mene­te­tyt elinvuodet.

        Nurin­ku­ri­nen väi­te väit­tää että hoi­to­vel­ka syn­tyy vaan jos sai­raa­lat ovat täy­siä tai varau­tu­mas­sa sii­hen. Sehän on nime­no­maan päin­vas­toin hoi­to­vel­kaa nime­no­maan syn­tyy jos sai­raa­lat ovat tyh­jil­lään eikä käy­te­tä sii­hen tar­koi­tuk­seen mitä var­ten ovat raken­net­tu eli diag­no­soin­tiin ja sairaudenhoitoon!

      15. MF: Yksi sel­keä perus­te on syö­pä­seu­lon­nan vähen­ty­mi­nen rajoi­tus­ten vuoksi.
        Täs­tä on pro­fes­so­ri Karol Siko­ra varoit­ta­nut että kun seu­lon­nat ovat vähen­ty­neet dra­maat­ti­ses­ti ei syö­pään sai­ras­tu­neet löy­de­tä ja jää vail­le hoi­toa ja tämä aiheut­taa tule­vi­na vuo­si­na tur­hia kuo­le­mia. Hänen arvio on että kym­me­niä­tu­han­sia tur­hia kuo­le­mia tul­laan näke­mään Isos­sa-Bri­tan­nias­sa rajoi­tuk­sis­ta johtuen. 

        Nämä kuo­le­mat koos­tu­vat nuo­rem­mis­ta ihmi­sis­tä kuin Covid-19 kuo­le­mat. Ja kun las­kee mene­te­tyt elin­vuo­det näkee että pel­käs­tään näil­lä tur­hil­la syö­pä­kuo­le­mil­la jot­ka joh­tu­vat rajoi­tuk­sis­ta men­nään heit­tä­mäl­lä ohi Covid-19 sai­rau­teen mene­te­tyt elinvuodet.

        Nurin­ku­ri­nen väi­te väit­tää että hoi­to­vel­ka syn­tyy vaan jos sai­raa­lat ovat täy­siä tai varau­tu­mas­sa sii­hen. Sehän on nime­no­maan päin­vas­toin hoi­to­vel­kaa nime­no­maan syn­tyy jos sai­raa­lat ovat tyh­jil­lään eikä käy­te­tä sii­hen tar­koi­tuk­seen mitä var­ten ovat raken­net­tu eli diag­no­soin­tiin ja sairaudenhoitoon!

        Tai­de­taan puhua aivan eri asias­ta. En ota kan­taa sii­hen miten sai­raa­loi­den pitäi­si varau­tua — mah­dol­li­ses­ti olet oikeas­sa että se varau­tu­mi­nen muu­ta hoi­toa ala­sa­ja­mal­la on ollut lii­al­lis­ta, mut­ta en halua sii­hen puut­tua kos­ka se on pelk­kää sai­raa­la­hal­lin­non sisäis­tä priorisointia.

        Sen sijaan puhuin Suo­men valit­se­mas­ta koro­na­stra­te­gias­ta jos­sa puh­taas­ti talous­syis­tä epi­de­mian anne­taan levi­tä jon­kin ver­ran ja tukah­dut­ta­mis­ta ei yritetä.

        Täl­lä täs­men­nyk­sel­lä lie­net samaa miel­tä että hoi­to­vel­ka ei kuu­lu tukah­dut­ta­mi­sen kus­tan­nuk­siin vaan päin­vas­toin tukah­dut­ta­mi­sen hyötyihin?

      16. MF: Yksi sel­keä perus­te on syö­pä­seu­lon­nan vähen­ty­mi­nen rajoi­tus­ten vuoksi.
        Täs­tä on pro­fes­so­ri Karol Siko­ra varoit­ta­nut että kun seu­lon­nat ovat vähen­ty­neet dra­maat­ti­ses­ti ei syö­pään sai­ras­tu­neet löy­de­tä ja jää vail­le hoi­toa ja tämä aiheut­taa tule­vi­na vuo­si­na tur­hia kuo­le­mia. Hänen arvio on että kym­me­niä­tu­han­sia tur­hia kuo­le­mia tul­laan näke­mään Isos­sa-Bri­tan­nias­sa rajoi­tuk­sis­ta johtuen. 

        Nämä kuo­le­mat koos­tu­vat nuo­rem­mis­ta ihmi­sis­tä kuin Covid-19 kuo­le­mat. Ja kun las­kee mene­te­tyt elin­vuo­det näkee että pel­käs­tään näil­lä tur­hil­la syö­pä­kuo­le­mil­la jot­ka joh­tu­vat rajoi­tuk­sis­ta men­nään heit­tä­mäl­lä ohi Covid-19 sai­rau­teen mene­te­tyt elinvuodet.

        Nurin­ku­ri­nen väi­te väit­tää että hoi­to­vel­ka syn­tyy vaan jos sai­raa­lat ovat täy­siä tai varau­tu­mas­sa sii­hen. Sehän on nime­no­maan päin­vas­toin hoi­to­vel­kaa nime­no­maan syn­tyy jos sai­raa­lat ovat tyh­jil­lään eikä käy­te­tä sii­hen tar­koi­tuk­seen mitä var­ten ovat raken­net­tu eli diag­no­soin­tiin ja sairaudenhoitoon!

        No esi­tä­pä sel­lai­nen las­kel­ma niin tut­ki­taan, pitää­kö se paik­kaan­sa. Vaih­toeh­tois­puo­lel­la ei tie­ten­kään sil­loin käy nyt toteu­tu­neet koro­na­kuo­le­mat, vaan arvio sii­tä, pal­jon­ko nii­tä oli­si toi­mi­mal­la toisin.

        Rajoi­tuk­set eivät estä seu­lon­to­ja, vaan rajoi­tus­ten puu­te, jon­ka takia sai­raan­hoi­to­pii­rit jou­tu­vat varau­tu­maan epi­de­mian laa­je­ne­mi­seen ja siir­tä­mään voi­ma­va­ro­ja tau­din hoi­toon ja ennen kaik­kea jäljitykseen.

  10. Oikeas­ti tehok­kaat toi­men­pi­teet oli­si­vat poliit­ti­ses­ti aivan mah­dot­to­mia. Nyt sit­ten sul­je­taan kau­pun­gin­teat­te­ri. Aika­mois­ta teat­te­ria, etten sanoisi.

  11. Kat­so­kaa­pa Bel­gian tar­tun­ta­ti­lan­net­ta Worl­do­me­ter­sis­tä, ja ker­to­kaa, mitä siel­lä on tapahtunut.

    1. Kat­so­kaa­pa Bel­gian tar­tun­ta­ti­lan­net­ta Worl­do­me­ter­sis­tä, ja ker­to­kaa, mitä siel­lä on tapahtunut.

      Bel­gian on meny tot­ta­li­sul­kuun, ruo­ka­kaup­po­ja ja apteek­ke­ja lukuu­not­ta­mat­ta kau­pat­kin kiinni.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Bel­gian on meny tot­ta­li­sul­kuun, ruo­ka­kaup­po­ja ja apteek­ke­ja lukuu­not­ta­mat­ta kau­pat­kin kiinni.

        Mil­loin se Bel­gian sul­ku alkoi ja mik­si totaa­li­sul­ku toi­mii Bel­gias­sa mut­tei mones­sa muus­sa maassa?

      2. Timo A.:

        Mil­loin se Bel­gian sul­ku alkoi ja mik­si totaa­li­sul­ku toi­mii Bel­gias­sa mut­tei mones­sa muus­sa maassa?

        Totaa­li­sul­ku­jen yksi vai­ku­tus on tavan­nut olla se, että tes­tei­hin mene­mi­nen­kin menee käy­tän­nös­sä sul­kuun osal­la koro­nal­le altis­tu­nees­ta kan­sas­ta. Kuo­lin­ti­las­tot ovat täl­löin luo­tet­ta­vam­pia kuin tar­tun­ta­ti­las­tot. Bel­gias­sa kuo­lin­ti­las­tot ovat hei­lu­neet välil­lä noin 140–200 jo noin kuu­kau­den ajan. Joi­tain piik­ki­päi­viä on yli sen, mut­ta ne joh­tu­ne­vat Bel­gias­sa­kin mui­den päi­vien kuol­lei­den jäl­ki­kir­jauk­sis­ta könt­tä­nä nii­nä päi­vi­nä. Oli­si olet­ta­nut Bel­gian lock­dow­nin romaut­ta­neen kuo­lin­ti­las­to­ja, mut­ta niin ei näy käy­neen. Toki kuo­le­mat tapah­tu­vat vii­veel­lä, mut­ta nyt sen olet­tai­si jo sel­vem­min näkyvän.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Bel­gian on meny tot­ta­li­sul­kuun, ruo­ka­kaup­po­ja ja apteek­ke­ja lukuu­not­ta­mat­ta kau­pat­kin kiinni.

        Tar­kas­tin­kin jo itse Bel­gian totaa­li­su­lun alka­mi­sen. Mää­räyk­set astui­vat voi­maan 2.11.

        https://www.info-coronavirus.be/en/news/occ-3010/

        Posi­tii­vi­set tes­ti­tu­lok­set alkoi­vat pudo­ta vähän kat­so­jas­ta riip­puen joko 1. tai 2.11. Ihmi­set ovat tie­tys­ti voi­neet muut­taa käyt­täy­ty­mis­tään jo aikai­sem­min, mut­ta kuin­ka löy­siä ne rajoi­tuk­set sit­ten ovat­kaan tätä ennen olleet? Ettei vaan oli­si taas kyse rajoi­tus­ten osu­mi­ses­ta jo alka­nee­seen laskuun?

      4. Timo A.:

        Posi­tii­vi­set tes­ti­tu­lok­set alkoi­vat pudo­ta vähän kat­so­jas­ta riip­puen joko 1. tai 2.11. Ihmi­set ovat tie­tys­ti voi­neet muut­taa käyt­täy­ty­mis­tään jo aikai­sem­min, mut­ta kuin­ka löy­siä ne rajoi­tuk­set sit­ten ovat­kaan tätä ennen olleet? Ettei vaan oli­si taas kyse rajoi­tus­ten osu­mi­ses­ta jo alka­nee­seen laskuun?

        Koro­na levi­si Bel­gias­sa loka­kuus­sa sen ver­ran rajus­ti, että osa ihmi­sis­tä alkoi vähen­tää kon­tak­te­ja jo ennen totaa­li­su­lun aset­ta­mis­ta, mikä selit­tää kas­vun tait­tu­mis­ta. Lie­nee kui­ten­kin sel­vää, että ilman sul­kua kas­vun tait­tu­mi­nen oli­si jää­nyt hei­kom­mak­si ja lyhy­tai­kai­sem­mak­si kuin nyt.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Bel­gian on meny tot­ta­li­sul­kuun, ruo­ka­kaup­po­ja ja apteek­ke­ja lukuu­not­ta­mat­ta kau­pat­kin kiinni.

        Jep: Kaik­ki maat, mis­sä kun­non lock­down, on tar­tun­to­jen mää­rä tip­pu­nut mer­kit­tä­väs­ti. Poh­jois­mais­sa on pidet­ty pai­kat auki ja tau­ti leviää.

      6. Krtek:

        Jep: Kaik­ki maat, mis­sä kun­non lock­down, on tar­tun­to­jen mää­rä tip­pu­nut mer­kit­tä­väs­ti. Poh­jois­mais­sa on pidet­ty pai­kat auki ja tau­ti leviää.

        Taiwa­nis­sa ei ole koko yhteis­kun­nan lock­dow­nia. Siel­lä on 20 mil­joo­naa asu­kas­ta ja vas­ta yhteen­sä 7 koro­na­kuo­le­maa tähän men­nes­sä. Vii­mei­sin oli tou­ko­kuus­sa. Siel­lä on kyl­lä käy­tet­ty aktii­vi­ses­ti karan­tee­ni­mää­räyk­siä koh­den­ne­tus­ti, jos on altis­tu­mi­se­päi­ly­jä. Ja sako­tet­tu karan­tee­nia rik­ko­nei­ta. Yhteen­sä yli 300 000 asu­kas­ta on ollut tähän men­nes­sä Taiwa­nil­la 2 vii­kon karan­tee­nis­sa. Taiwan on vie­lä­pä erit­täin tiheäs­ti asu­tet­tua aluet­ta, jos­sa tau­ti leviä­mään pääs­tes­sään voi­si levi­tä hui­maa vauhtia.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Bel­gian on meny tot­ta­li­sul­kuun, ruo­ka­kaup­po­ja ja apteek­ke­ja lukuu­not­ta­mat­ta kau­pat­kin kiinni.

        Tie­tääk­se­ni Bel­gian totaa­li­sul­ku alkoi 2.11 kun 7 päi­vän liu­ku­va kes­kiar­vo oli jo las­kus­sa. Lock­down oli tuos­sa tilan­tees­sa hyvin ymmär­ret­tä­vä, ja käy­tet­tä­vis­sä ole­van tie­don perus­teel­la perus­tel­ta­vis­sa, mut­ta jäl­ki­kä­teen arvioi­tu­na se ei seli­tä uusien tar­tun­to­jen mää­rän yhtäk­kis­tä vähenemistä.

        Sil­miin­pis­tä­vää Bel­gias­sa on toi­sen aal­lon suu­ri kuol­lei­suus. Näkyy myös Euro­mo­mos­sa eli ei seli­ty pel­käl­lä tilastointierolla.

      8. spot­tu: Tie­tääk­se­ni Bel­gian totaa­li­sul­ku alkoi 2.11 kun 7 päi­vän liu­ku­va kes­kiar­vo oli jo las­kus­sa. Lock­down oli tuos­sa tilan­tees­sa hyvin ymmär­ret­tä­vä, ja käy­tet­tä­vis­sä ole­van tie­don perus­teel­la perus­tel­ta­vis­sa, mut­ta jäl­ki­kä­teen arvioi­tu­na se ei seli­tä uusien tar­tun­to­jen mää­rän yhtäk­kis­tä vähenemistä.

        Sil­miin­pis­tä­vää Bel­gias­sa on toi­sen aal­lon suu­ri kuol­lei­suus. Näkyy myös Euro­mo­mos­sa eli ei seli­ty pel­käl­lä tilastointierolla.

        Tar­tun­to­jen vähe­ne­mi­nen ennen lock­dow­nia voi selit­tyä sil­lä, että poliit­ti­set rajoi­tus­pää­tök­set seu­raa­vat kan­sa­lais­ten asen­teen ja käyt­täy­ty­mi­sen muuttumista.

        Lock­dow­nia kan­nat­ta­vat ihmi­set varo­vat koro­naa ilman viral­li­sia määräyksiä.

      9. Jus­si: Tar­tun­to­jen vähe­ne­mi­nen ennen lock­dow­nia voi selit­tyä sil­lä, että poliit­ti­set rajoi­tus­pää­tök­set seu­raa­vat kan­sa­lais­ten asen­teen ja käyt­täy­ty­mi­sen muuttumista.

        Eli yleis­tet­ty­nä: rajoi­tus­pää­tök­set tule­vat voi­maan vas­ta sit­ten kun niil­lä on poliit­ti­nen hyväk­syn­tä, oli­vat ne sii­nä vai­hees­sa tar­peel­li­sia tai ei.

        Voi olla, oma arvauk­se­ni on että Ruot­sis­sa on käy­mäs­sä juu­ri näin. Sil­mä­mää­räi­ses­ti kas­vu kään­tyi line­aa­ri­sek­si jo mar­ras­kuun alus­sa, ja vii­me vii­kol­la oli havait­ta­vis­sa ensim­mäi­set mer­kit tilan­teen sta­bi­loi­tu­mi­ses­ta. Saman­ai­kai­ses­ti ote­taan käyt­töön uusia ruot­sa­lai­sit­tain tiuk­ko­ja rajoituksia.

      10. spot­tu: Eli yleis­tet­ty­nä: rajoi­tus­pää­tök­set tule­vat voi­maan vas­ta sit­ten kun niil­lä on poliit­ti­nen hyväk­syn­tä, oli­vat ne sii­nä vai­hees­sa tar­peel­li­sia tai ei.

        Voi olla, oma arvauk­se­ni on että Ruot­sis­sa on käy­mäs­sä juu­ri näin. Sil­mä­mää­räi­ses­ti kas­vu kään­tyi line­aa­ri­sek­si jo mar­ras­kuun alus­sa, ja vii­me vii­kol­la oli havait­ta­vis­sa ensim­mäi­set mer­kit tilan­teen sta­bi­loi­tu­mi­ses­ta. Saman­ai­kai­ses­ti ote­taan käyt­töön uusia ruot­sa­lai­sit­tain tiuk­ko­ja rajoituksia.

        Samaan aikaan, kun Ruot­sis­sa on lisät­ty tes­taus­ta huo­mat­ta­vas­ti, myös posi­tii­vis­ten tes­tien osuus tes­ta­tuis­ta on kas­va­nut mel­koi­ses­ti. Osuu­det vii­koil­la 42–46: 4%, 6%, 10%, 11%, 13%. Tilan­teen “sta­bi­loi­tu­mi­nen” täs­sä tapauk­ses­sa joh­tu­nee enem­män tes­tauk­sen riit­tä­mät­tö­myy­des­tä kuin tau­din tait­tu­mi­ses­ta. Uskon itse­kin, että Ruot­si ei tule syk­syl­lä näke­mään aivan saman­lais­ta kata­stro­fia kuin kevääl­lä, mut­ta tähän men­nes­sä näh­tyi­hin nume­roi­hin ei nyky­toi­mil­la ole kyet­ty pal­joa vaikuttamaan.

    2. Timo A.: Kat­so­kaa­pa Bel­gian tar­tun­ta­ti­lan­net­ta Worl­do­me­ter­sis­tä, ja ker­to­kaa, mitä siel­lä on tapahtunut.

      Jos reaa­li­maa­il­ma oli­si yksin­ker­tai­nen, Bel­gias­sa oli­si voi­nut odot­taa sig­moi­din (S‑käyrän) muo­tois­ta kumu­la­tii­vis­ta tar­tun­ta­käy­rää, jon­ka deri­vaat­ta ajan suh­teen (päi­vit­täi­nen uusien tar­tun­to­jen mää­rä) näyt­tää jon­kin­lai­sel­ta pom­pul­ta: kuva.

      Kevään perus­teel­la osa­taan jo odot­taa kah­ta asiaa:
      1. Tar­tun­to­jen mää­rä näyt­tää tör­mää­vän kat­toon, ja kas­vu kat­ke­aa “lii­an aikaisin”
      2. deri­vaa­tal­la on pit­kä hän­tä, ei ole symmetrinen

      Ykkös­koh­dan perus­teel­la näyt­tää että väes­töl­lä on vas­tus­tus­ky­kyä, ja kak­kos­koh­ta on luul­ta­vas­ti joku epi­de­mio­lo­gien mie­les­tä tavan­omai­nen ja tri­vi­aa­li epi­de­mioi­den omi­nai­suus (tie­tää­kö joku?)

      Tähän men­nes­sä Bel­gias­sa on siis tapah­tu­nut suun­nil­leen se mikä oli kevään perus­teel­la odo­tet­ta­vis­sa­kin. Toi­saal­ta, saman­kal­tai­nen tilan­ne oli Espan­jas­sa syys­kuun lopul­la, ja uusi voi­ma­kas kas­vu (sit­tem­min lop­pu­nut) alkoi loka­kuun alussa.

      1. spot­tu: Jos reaa­li­maa­il­ma oli­si yksin­ker­tai­nen, Bel­gias­sa oli­si voi­nut odot­taa sig­moi­din (S‑käyrän) muo­tois­ta kumu­la­tii­vis­ta tar­tun­ta­käy­rää, jon­ka deri­vaat­ta ajan suh­teen (päi­vit­täi­nen uusien tar­tun­to­jen mää­rä) näyt­tää jon­kin­lai­sel­ta pom­pul­ta: kuva.

        Kevään perus­teel­la osa­taan jo odot­taa kah­ta asiaa:
        1. Tar­tun­to­jen mää­rä näyt­tää tör­mää­vän kat­toon, ja kas­vu kat­ke­aa ”lii­an aikaisin”
        2. deri­vaa­tal­la on pit­kä hän­tä, ei ole symmetrinen

        Ykkös­koh­dan perus­teel­la näyt­tää että väes­töl­lä on vas­tus­tus­ky­kyä, ja kak­kos­koh­ta on luul­ta­vas­ti joku epi­de­mio­lo­gien mie­les­tä tavan­omai­nen ja tri­vi­aa­li epi­de­mioi­den omi­nai­suus (tie­tää­kö joku?)

        Tähän men­nes­sä Bel­gias­sa on siis tapah­tu­nut suun­nil­leen se mikä oli kevään perus­teel­la odo­tet­ta­vis­sa­kin. Toi­saal­ta, saman­kal­tai­nen tilan­ne oli Espan­jas­sa syys­kuun lopul­la, ja uusi voi­ma­kas kas­vu (sit­tem­min lop­pu­nut) alkoi loka­kuun alussa.

        Toden­nä­köi­ses­ti se “tavan­omai­nen ja tri­vi­aa­li epi­de­mioi­den omi­nai­suus” on ihmis­ten itse­suo­je­lu­vais­to joka herää kun tilan­ne alkaa olla riit­tä­vän vakava.

        Kon­sen­sus kai­ke­ti on että koro­na­vi­ruse­pi­de­mian leviä­mi­ses­sä ihmis­ten väli­nen fyy­si­nen etäi­syys ja siten tar­tun­ta­mah­dol­li­suuk­sien vähäi­syys on rat­kai­se­vaa joko rajoi­tuk­siin tai ihmis­ten itse­suo­je­lu­vais­toon perus­tuen, kum­pi­kin aut­taa. Eikä ennen roko­tus­ta ole eikä tule mitään bio­lo­gis­ta deus ex mac­hi­naa joka kor­vai­si tämän yksin­ker­tai­sen kei­non. On toi­vea­jat­te­lua että virus oli­si­kin jo joil­la­kin alueil­la kier­tä­nyt salaa ja anta­nut niil­le alueil­le immu­ni­tee­tin ja mah­dol­li­suu­den olla teke­mät­tä mitään.

        Ja sitä en ymmär­rä mik­si tuo­ta itse­suo­je­lu­vais­toa pide­tään jos­ta­kin syys­tä talou­del­le ilmai­se­na. Sitä­hän se ei ollen­kaan ole kun talou­del­li­nen toi­me­liai­suus vähenee.

        Kompli­kaa­tio tuos­sa ihmis­ten omaan itse­suo­je­lu­vais­toon tur­vau­tu­mi­ses­sa on että kuol­lei­suus on 70-vuo­tial­la 100–200 ker­taa suu­rem­pi kuin pari­kymp­pi­sel­lä jol­loin suh­tau­tu­mi­nen näis­sä ikä­ryh­mis­sä on eri­lais­ta ja oikeas­taan vas­ta alle 40v voi olla jok­seen­kin huo­le­ton aina­kin kuo­le­man suh­teen. Ja 50 täyt­tä­neel­lä on jo todel­lis­ta syy­tä varoa tar­tun­taa. Ja vie­lä että pit­kä koro­na on kai­ki­le mah­dol­lis­ta. Niin­pä yhdes­sä­kään maas­sa maa­pal­lol­la ei ole voi­tu tur­vau­tua pel­käs­tään ihmis­ten omaan har­kin­taan ja itse­suo­je­lu­vais­toon vaik­ka toti­sia yri­tyk­siä on kui­ten­kin on ollut Ruot­si, Trum­pin Yhdys­val­lat (pl. moni demo­kraat­tien hal­lit­se­ma osa­val­tio), Bra­si­lia, Val­ko-Venä­jä ainakin.

      2. K.k.: Toden­nä­köi­ses­ti se ”tavan­omai­nen ja tri­vi­aa­li epi­de­mioi­den omi­nai­suus” on ihmis­ten itse­suo­je­lu­vais­to joka herää kun tilan­ne alkaa olla riit­tä­vän vakava.

        Kon­sen­sus kai­ke­ti on että koro­na­vi­ruse­pi­de­mian leviä­mi­ses­sä ihmis­ten väli­nen fyy­si­nen etäi­syys ja siten tar­tun­ta­mah­dol­li­suuk­sien vähäi­syys on rat­kai­se­vaa joko rajoi­tuk­siin tai ihmis­ten itse­suo­je­lu­vais­toon perus­tuen, kum­pi­kin aut­taa. Eikä ennen roko­tus­ta ole eikä tule­mi­tään bio­lo­gis­ta deus ex mac­hi­naa joka kor­vai­si tämän yksin­ker­tai­sen kei­non. On toi­vea­jat­te­lua että virus oli­si­kin jo joil­la­kin alueil­la kier­tä­nyt salaa ja anta­nut niil­le alueil­le immu­ni­tee­tin ja mah­dol­li­suu­den olla teke­mät­tä mitään.

        Ja sitä en ymmär­rä mik­si tuo­ta itse­suo­je­lu­vais­toa pide­tään jos­ta­kin syys­tä talou­del­le ilmai­se­na. Sitä­hän se ei ollen­kaan ole kun talou­del­li­nen toi­me­liai­suus vähenee.

        Kompli­kaa­tio tuos­sa ihmis­ten omaan itse­suo­je­lu­vais­toon tur­vau­tu­mi­ses­sa on että kuol­lei­suus on 70-vuo­tial­la 100–200 ker­taa suu­rem­pi kuin pari­kymp­pi­sel­lä jol­loin suh­tau­tu­mi­nen näis­sä ikä­ryh­mis­sä on eri­lais­ta ja oikeas­taan vas­ta alle 40v voi olla jok­seen­kin huo­le­ton aina­kin kuo­le­man suh­teen. Ja 50 täyt­tä­neel­lä on jo todel­lis­ta syy­tä varoa tar­tun­taa. Ja vie­lä että pit­kä koro­na on kai­ki­le mah­dol­lis­ta. Niin­pä yhdes­sä­kään maas­sa maa­pal­lol­la ei ole voi­tu tur­vau­tua pel­käs­tään ihmis­ten omaan har­kin­taan ja itse­suo­je­lu­vais­toon vaik­ka toti­sia yri­tyk­siä on kui­ten­kin on ollut Ruot­si, Trum­pin Yhdys­val­lat (pl. moni demo­kraat­tien hal­lit­se­ma osa­val­tio), Bra­si­lia, Val­ko-Venä­jä ainakin.

        Mah­taa­ko­han se ikä olla muu­ta kuin välil­li­ses­sä kor­re­laa­tios­sa ris­kiin. Mitä van­hem­pi ikä­ryh­mä, sitä enem­män moni­sai­rai­ta tai muu­ten huo­no­kun­toi­sia. Mut­ta hyvä­kun­toi­nen 50-vuo­tias on parem­mas­sa ase­mas­sa kuin huo­no­kun­toi­nen 40-vuotias.

      3. spot­tu: Jos reaa­li­maa­il­ma oli­si yksin­ker­tai­nen, Bel­gias­sa oli­si voi­nut odot­taa sig­moi­din (S‑käyrän) muo­tois­ta kumu­la­tii­vis­ta tar­tun­ta­käy­rää, jon­ka deri­vaat­ta ajan suh­teen (päi­vit­täi­nen uusien tar­tun­to­jen mää­rä) näyt­tää jon­kin­lai­sel­ta pom­pul­ta: kuva.

        Kevään perus­teel­la osa­taan jo odot­taa kah­ta asiaa:
        1. Tar­tun­to­jen mää­rä näyt­tää tör­mää­vän kat­toon, ja kas­vu kat­ke­aa ”lii­an aikaisin”
        2. deri­vaa­tal­la on pit­kä hän­tä, ei ole symmetrinen

        Ykkös­koh­dan perus­teel­la näyt­tää että väes­töl­lä on vas­tus­tus­ky­kyä, ja kak­kos­koh­ta on luul­ta­vas­ti joku epi­de­mio­lo­gien mie­les­tä tavan­omai­nen ja tri­vi­aa­li epi­de­mioi­den omi­nai­suus (tie­tää­kö joku?)

        Tähän men­nes­sä Bel­gias­sa on siis tapah­tu­nut suun­nil­leen se mikä oli kevään perus­teel­la odo­tet­ta­vis­sa­kin. Toi­saal­ta, saman­kal­tai­nen tilan­ne oli Espan­jas­sa syys­kuun lopul­la, ja uusi voi­ma­kas kas­vu (sit­tem­min lop­pu­nut) alkoi loka­kuun alussa.

        Toden­nä­köi­ses­ti se “tavan­omai­nen ja tri­vi­aa­li epi­de­mioi­den omi­nai­suus” on ihmis­ten itse­suo­je­lu­vais­to joka herää kun tilan­ne alkaa olla riit­tä­vän vakava.

        Kon­sen­sus kai­ke­ti on että koro­na­vi­ruse­pi­de­mian leviä­mi­ses­sä ihmis­ten väli­nen fyy­si­nen etäi­syys ja siten tar­tun­ta­mah­dol­li­suuk­sien vähäi­syys on rat­kai­se­vaa joko rajoi­tuk­siin tai ihmis­ten itse­suo­je­lu­vais­toon perus­tuen, kum­pi­kin aut­taa. Eikä ennen roko­tus­ta ole eikä tule mitään bio­lo­gis­ta deus ex mac­hi­naa joka kor­vai­si tämän yksin­ker­tai­sen kei­non. On toi­vea­jat­te­lua että virus oli­si­kin jo joil­la­kin alueil­la kier­tä­nyt salaa ja anta­nut niil­le alueil­le immu­ni­tee­tin ja mah­dol­li­suu­den olla teke­mät­tä mitään.

        Ja sitä en ymmär­rä mik­si tuo­ta itse­suo­je­lu­vais­toa pide­tään jos­ta­kin syys­tä talou­del­le ilmai­se­na. Sitä­hän se ei ollen­kaan ole kun talou­del­li­nen toi­me­liai­suus vähenee.

        Kompli­kaa­tio tuos­sa ihmis­ten omaan itse­suo­je­lu­vais­toon tur­vau­tu­mi­ses­sa on että kuol­lei­suus on 70-vuo­tial­la 100–200 ker­taa suu­rem­pi kuin pari­kymp­pi­sel­lä jol­loin suh­tau­tu­mi­nen näis­sä ikä­ryh­mis­sä on eri­lais­ta ja oikeas­taan vas­ta alle 40v voi olla jok­seen­kin huo­le­ton aina­kin kuo­le­man suh­teen. Ja 50 täyt­tä­neel­lä on jo todel­lis­ta syy­tä varoa tar­tun­taa. Ja vie­lä että pit­kä koro­na on kai­ki­le mah­dol­lis­ta. Niin­pä yhdes­sä­kään maas­sa maa­pal­lol­la ei ole voi­tu tur­vau­tua pel­käs­tään ihmis­ten omaan har­kin­taan ja itse­suo­je­lu­vais­toon vaik­ka toti­sia yri­tyk­siä on kui­ten­kin on ollut Ruot­si, Trum­pin Yhdys­val­lat (pl. moni demo­kraat­tien hal­lit­se­ma osa­val­tio), Bra­si­lia, Val­ko-Venä­jä ainakin.

        Timo A.: Mah­taa­ko­han se ikä olla muu­ta kuin välil­li­ses­sä kor­re­laa­tios­sa ris­kiin. Mitä van­hem­pi ikä­ryh­mä, sitä enem­män moni­sai­rai­ta tai muu­ten huo­no­kun­toi­sia. Mut­ta hyvä­kun­toi­nen 50-vuo­tias on parem­mas­sa ase­mas­sa kuin huo­no­kun­toi­nen 40-vuotias.

        …hyvä­kun­toi­nen 50-vuo­tias on parem­mas­sa ase­mas­sa kuin huo­no­kun­toi­nen 40-vuotias.”

        Ei kyl­lä tai­da olla. 

        Esi­mer­kik­si ao. tut­ki­muk­ses­sa tode­taan että Japa­nis­sa, Ita­lias­sa ja Espan­jas­sa ei ole juu­ri eroa kuol­lei­suu­den jakau­tu­mi­ses­sa eri ikäi­siin. Se puhuu sen puo­les­ta että pelk­kä ikä sel­lai­se­naan on mer­kit­tä­vä riskitekijä. 

        https://www.nature.com/articles/s41598-020–73777‑8

        …the age distri­bu­tion of mor­ta­li­ty by COVID-19 (the distri­bu­tion of the pro­por­tion of deaths per age group among all deaths), is simi­lar between Ita­ly, Japan, and Spain, even though the num­ber of deaths are qui­te dif­fe­rent among them”

        Pelk­kä ikä näyt­täi­si ole­van ris­ki­te­ki­jä sinänsä.

      4. K.k.: Toden­nä­köi­ses­ti se ”tavan­omai­nen ja tri­vi­aa­li epi­de­mioi­den omi­nai­suus” on ihmis­ten itse­suo­je­lu­vais­to joka herää kun tilan­ne alkaa olla riit­tä­vän vakava.

        Kon­sen­sus kai­ke­ti on että koro­na­vi­ruse­pi­de­mian leviä­mi­ses­sä ihmis­ten väli­nen fyy­si­nen etäi­syys ja siten tar­tun­ta­mah­dol­li­suuk­sien vähäi­syys on rat­kai­se­vaa joko rajoi­tuk­siin tai ihmis­ten itse­suo­je­lu­vais­toon perus­tuen, kum­pi­kin aut­taa. Eikä ennen roko­tus­ta ole eikä tule­mi­tään bio­lo­gis­ta deus ex mac­hi­naa joka kor­vai­si tämän yksin­ker­tai­sen kei­non. On toi­vea­jat­te­lua että virus oli­si­kin jo joil­la­kin alueil­la kier­tä­nyt salaa ja anta­nut niil­le alueil­le immu­ni­tee­tin ja mah­dol­li­suu­den olla teke­mät­tä mitään.

        Ja sitä en ymmär­rä mik­si tuo­ta itse­suo­je­lu­vais­toa pide­tään jos­ta­kin syys­tä talou­del­le ilmai­se­na. Sitä­hän se ei ollen­kaan ole kun talou­del­li­nen toi­me­liai­suus vähenee.

        Kompli­kaa­tio tuos­sa ihmis­ten omaan itse­suo­je­lu­vais­toon tur­vau­tu­mi­ses­sa on että kuol­lei­suus on 70-vuo­tial­la 100–200 ker­taa suu­rem­pi kuin pari­kymp­pi­sel­lä jol­loin suh­tau­tu­mi­nen näis­sä ikä­ryh­mis­sä on eri­lais­ta ja oikeas­taan vas­ta alle 40v voi olla jok­seen­kin huo­le­ton aina­kin kuo­le­man suh­teen. Ja 50 täyt­tä­neel­lä on jo todel­lis­ta syy­tä varoa tar­tun­taa. Ja vie­lä että pit­kä koro­na on kai­ki­le mah­dol­lis­ta. Niin­pä yhdes­sä­kään maas­sa maa­pal­lol­la ei ole voi­tu tur­vau­tua pel­käs­tään ihmis­ten omaan har­kin­taan ja itse­suo­je­lu­vais­toon vaik­ka toti­sia yri­tyk­siä on kui­ten­kin on ollut Ruot­si, Trum­pin Yhdys­val­lat (pl. moni demo­kraat­tien hal­lit­se­ma osa­val­tio), Bra­si­lia, Val­ko-Venä­jä ainakin.

        ”…hyvä­kun­toi­nen 50-vuo­tias on parem­mas­sa ase­mas­sa kuin huo­no­kun­toi­nen 40-vuotias.”

        Ei kyl­lä tai­da olla. 

        Esi­mer­kik­si ao. tut­ki­muk­ses­sa tode­taan että Japa­nis­sa, Ita­lias­sa ja Espan­jas­sa ei ole juu­ri eroa kuol­lei­suu­den jakau­tu­mi­ses­sa eri ikäi­siin. Se puhuu sen puo­les­ta että pelk­kä ikä sel­lai­se­naan on mer­kit­tä­vä riskitekijä. 

        https://www.nature.com/articles/s41598-020–73777‑8

        ”…the age distri­bu­tion of mor­ta­li­ty by COVID-19 (the distri­bu­tion of the pro­por­tion of deaths per age group among all deaths), is simi­lar between Ita­ly, Japan, and Spain, even though the num­ber of deaths are qui­te dif­fe­rent among them”

        Pelk­kä ikä näyt­täi­si ole­van ris­ki­te­ki­jä sinänsä.

        Ei kai tau­ti ihmi­sen syn­ty­mä­ai­kaa kat­se­le. Kai­pa huo­no­kun­tois­ten osuus nousee kaik­kial­la ikä­ryh­mien van­he­tes­sa. Kos­ka ikä kor­re­loi huo­no­kun­toi­suu­den kans­sa, seu­raa sii­tä har­ha, että koro­na kor­re­loi­si iän kanssa.

      5. K.k.:
        Kompli­kaa­tio tuos­sa ihmis­ten omaan itse­suo­je­lu­vais­toon tur­vau­tu­mi­ses­sa on että kuol­lei­suus on 70-vuo­tial­la 100–200 ker­taa suu­rem­pi kuin pari­kymp­pi­sel­lä jol­loin suh­tau­tu­mi­nen näis­sä ikä­ryh­mis­sä on eri­lais­ta ja oikeas­taan vas­ta alle 40v voi olla jok­seen­kin huo­le­ton aina­kin kuo­le­man suh­teen. Ja 50 täyt­tä­neel­lä on jo todel­lis­ta syy­tä varoa tar­tun­taa. Ja vie­lä että pit­kä koro­na on kai­ki­le mah­dol­lis­ta. Niin­pä yhdes­sä­kään maas­sa maa­pal­lol­la ei ole voi­tu tur­vau­tua pel­käs­tään ihmis­ten omaan har­kin­taan ja itse­suo­je­lu­vais­toon vaik­ka toti­sia yri­tyk­siä on kui­ten­kin on ollut Ruot­si, Trum­pin Yhdys­val­lat (pl. moni demo­kraat­tien hal­lit­se­ma osa­val­tio), Bra­si­lia, Val­ko-Venä­jä ainakin. 

        Monis­sa län­si­mais­sa kulu­tus­voi­ma on valu­nut pal­jon iäk­kääm­mil­le kuin yleen­sä on ollut his­to­rial­li­ses­ti, Suo­mes­sa sekä monis­sa muis­sa mais­sa 50–60-vuotiaiden kulu­tus­voi­ma on tain­nut kiriä jo ohi 20–30-vuotiaista. Näin ollen län­si­mais­sa kulu­tusyh­teis­kun­taa aja­vat itse asias­sa ryh­mät jot­ka ovat ris­kialt­tiim­mas­sa ase­mas­sa, samoin näi­tä kulu­tet­ta­via pal­ve­lui­ta tuot­ta­vat pää­asias­sa nuo­rem­mat, ja samal­la tämä seik­ka var­mis­taa ettei talou­den nega­tii­vi­sil­ta vai­ku­tuk­sil­ta nuo­ril­le sääs­ty­tä, tuli rajoi­tuk­sia tai ei. Yhteis­kun­tam­me on nimit­täin erit­täin epä­rei­lu jo nyt, lähin­nä sen vuok­si että lain­sää­dän­tö, vero­tus, poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä sekä myös kes­kus­pank­ki­jär­jes­tel­mä tukee omis­ta­mis­ta ja omai­suusar­vo­ja työn teke­mi­sen sijasta.

        https://www.youtube.com/watch?v=ZuXzvjBYW8A

        Puhu­ja on kon­ser­va­tii­vi­nen oikeis­ton polii­tik­ko, joten hän­tä ei voi hel­pol­la syyt­tää poliit­ti­ses­ta ideo­lo­gias­ta, täl­lai­set väit­teet kun ovat yleen­sä vasem­mis­to­ra­di­kaa­lien esit­tä­miä. Mut­ta kysees­sä ei ole edes oikeis­to-vasem­mis­to vas­tak­kai­na­set­te­lu, tämä voi­daan selit­tää pel­käs­tään demo­kra­tial­la ja väes­tö­ra­ken­teel­la: Demo­kra­tia toi­mii, lop­pu­tu­los ei vain ole kau­nis­ta pie­ne­ne­vil­lä suku­pol­vil­la. Mut­ta onnek­si olkoon, neo-aris­to­kra­tia on saa­tu luo­tua jo libe­raa­leis­sa demo­kra­tiois­sa, ja täl­lä ker­taa tämä on hyvin ja oikein kos­ka libe­ra­lis­mi ja demo­kra­tia ovat hyvin ja oikein eivät­kä voi epäonnistua.

      6. Sta­dist:
        Yhteis­kun­tam­me on nimit­täin erit­täin epä­rei­lu jo nyt, lähin­nä sen vuok­si että lain­sää­dän­tö, vero­tus, poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä sekä myös kes­kus­pank­ki­jär­jes­tel­mä tukee omis­ta­mis­ta ja omai­suusar­vo­ja työn teke­mi­sen sijasta.

        Miten niin epä­oi­keu­den­mu­kai­nen? Kun maa­il­ma joka tapauk­ses­sa on kehit­ty­mäs­sä koh­ti yhä tek­nis­ty­väm­pää ja vähem­män työl­lis­tä­vää tuo­tan­toa, omis­ta­mi­nen tulee ole­maan sosi­aa­li­tu­kien ohel­la ainoa tapa elät­tää itsen­sä. Mitä useam­pi taju­aa sen mah­dol­li­sim­man aikai­ses­sa vai­hees­sa, sen parem­pi. Sii­hen yhteis­kun­ta voi­si tie­ten­kin jos­sain mää­rin puut­tua, kuin­ka kes­kit­ty­nyt­tä omis­tuk­sen sal­li­taan ole­van. Yhteis­kun­nan itsen­sä tuli­si myös olla mer­kit­tä­vä omis­ta­ja ja siten tulo­jen saa­ja, jol­loin yhteis­kun­nan rahoi­tuk­ses­sa vero­tus­ta yli­pää­tään voi­tai­siin pit­käl­lä täh­täi­mel­lä vähen­tää. Siis juu­ri päin vas­tai­nen lin­ja kuin se Thatc­he­ris­min leik­ki­mi­nen, jota oikeas­taan koko YYA-ajan jäl­kei­nen aika on nyt har­ras­tet­tu, ja jopa dema­rien­kin toi­mes­ta. Neu­vos­toa­jan trau­mois­ta kär­si­vät oli­si tul­lut jo kak­si­vuo­si­kym­men­tä sit­ten pot­kia ukko­ko­tei­hin, jois­sa voi­si­vat jaes­kel­la kyl­män sodan san­ka­ruus­mi­ta­le­ja toi­sil­leen. Kun maa­il­ma jae­taan itään ja län­teen, on toi­nen puo­li käyt­tö­ke­lo­pi­sia kei­no­ja aina ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä pois käy­tös­tä. Yhteis­kun­nan omis­tus ei joh­da Sta­li­nin gula­gei­hin, eikä var­sin­kaan Suo­mes­sa ole sitä teh­nyt. Mitään “län­teen kuu­lu­mis­ta” mei­dän ei tar­vit­se osoit­taa yhtään kenel­le­kään yhtään miten­kään, vaan vali­ta poliit­ti­nen lin­jam­me niin, että se tuot­taa jär­ke­viä tuloksia.

        Ja kyl­lä, kan­na­tan myös laa­jaa sosi­aa­li­tur­vaa. Pal­jon nykyis­tä laa­jem­paa, nimit­täin perus­tu­loa, lähin­nä nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron mal­lil­la, mut­ta muu­kin mal­li käy, jos sii­tä saa toi­mi­van. Mut­ta sen tuli­si kan­nus­taa ihmi­siä omis­ta­maan ja tie­naa­maan omis­ta­mal­la. Yri­tyk­sil­le pitäi­si olla mah­dol­lis­ta luo­vut­taa osak­kuus työn­te­ki­jäl­le sik­si aikaa kun työn­te­ki­jä työs­ken­te­lee fir­mas­sa ja mak­saa koko kor­vaus työs­tä pää­oma­tu­lo­na. Jos osak­kuut­ta ei hel­pos­ti sai­si takai­sin pot­kies­saan pois, myös irti­sa­no­mi­set vähe­ni­si­vät ja alkai­si tul­la inno­va­tii­vi­suut­ta. Aja­tus sii­tä, että yrit­tä­jä on vain välis­tä­ve­tä­jä, joka palk­kaa ja pot­kii työ­voi­maa pois vaik­ka sama­na päi­vä­nä juu­ri vain sen mukaan kuin saa voit­toa kart­tu­maan, ja yhteis­kun­ta, jol­le välis­tä­ve­to­y­rit­tä­jä ei ole halu­kas edes vero­ja mak­sa­maan, sit­ten sii­vo­aa jäl­jet työt­tö­myys­kor­vaus­ten ja mui­den tukien muo­dos­sa, on kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti kes­tä­mä­tön ja rikol­li­nen. Sen lisäk­si, että se on vas­tuu­ton ja type­rä. Puhu­mat­ta­kaan sen ajat­te­lu­ta­van muis­ta nega­tii­vi­sis­ta puolista.

    3. Siel­lä on tapah­tu­nut talous- ja vähän muu­kin libe­ra­lis­mi, joka nyt jokai­sen vähän­kään his­to­ri­aa tun­te­van pitäi­si ihan kysy­mät­tä­kin tie­tää. Siir­to­maa­val­lan ohel­la tie­tys­ti, kuten yleen­sä­kin. Sil­lä, kuten kai­kel­la muul­la­kin, on hin­tan­sa: ilmai­sia lou­nai­ta kun ei ole.

      Jos jotain geneet­tis­tä seli­tys­tä halu­aa etsiä, niin tilas­to­jen valos­sa se, että maa on his­to­rial­li­nen frank­kien leviä­mi­sen alku­pis­te, voi­si olla käy­päi­nen sekin. Kun­han ei unoh­da myös mui­ta yhtä hyviä seli­tyk­siä. Maa­il­ma kun on vuo­ro­vai­kut­tei­nen koko­nai­suus pait­si koko­nai­suu­te­na, myös pie­nen Bel­gian sisäl­lä. Tosi­asioi­hin sinän­sä ei vai­ku­ta se, onko nii­tä tar­kas­te­le­va hen­ki­lö itse usko­mus­ra­ken­teel­taan holis­ti, ei-holis­ti, rea­lis­ti vai jol­lain muul­la taval­la lii­an tosik­ko ymmär­tääk­seen Juma­lan, Luon­non tai mikä enti­teet­ti hänel­le nyt sat­tuu­kin ole­maan se pri­mää­ti­nen, huumorintajua.

  12. Itis ja Puhos kiin­ni nyt alkuun. Pahim­pien pos­ti­nu­me­roi­den ympä­röi­mäs­sä Itik­ses­sä oli tänä vii­kon­lop­pu­na Tivo­li­rie­ha, poruk­ka tap­pi­tun­tu­mas­sa ja mas­keis­ta tie­toa­kaan. Joku vas­tuu pitäi­si olla kaup­pa­kes­kuk­sel­la­kin. Jär­kyt­tä­vää touhua!

  13. Olin pari viik­koa sit­ten vii­kon­lo­pun erääs­sä loma­kes­kuk­ses­sa Sai­maan ran­nal­la Lap­pee­ran­nas­sa. Ihmi­set viih­tyi­vät ruo­ka­ra­vin­to­lois­sa ja karao­ket­ta tar­jot­tiin yömyöhällä.

    Sil­miin pis­ti, ettei ravin­to­lois­sa nou­da­tet­tu min­kään­lais­ta koro­nan tor­jun­taa, edes var­muu­den vuok­si. Yhtä­kään pöy­tää ei oll­lut pois käy­tös­tä, pizze­ri­aan jono­tet­tiin tappituntumalla.

    No, toi­saal­ta tuon ymmär­si kos­ka Ete­lä-Kar­ja­las­sa on ollut vain muu­ta­mia tar­tun­to­ja. Mut­ta entä jos sin­ne sat­tuu­kin joku “super­tar­tut­ta­ja”? Sit­ten pöy­tien har­ven­ta­mi­nen on myöhäistä.

    Kun lopu­ke­säs­tä seu­ra­si jal­ka­pal­loi­li­joi­den saa­mia tar­tun­to­ja eri puo­lil­la Espan­jaa, saat­toi aavis­taa (kos­ka futaa­jat­han ovat siel­lä­kin elä­neet “tur­va­kuplis­sa”) että virus­ta oli pal­jon run­saam­min ja laa­jem­mal­le levin­nee­nä kuin tar­tun­ta­lu­vut näyt­ti­vät. Niin sit­ten kävi­kin, että mel­kein koko Espan­jas­sa lei­mah­ti yhtä aikaa.

    Mie­len­kiin­tois­ta Osmon kir­joi­tuk­sen kan­nal­ta on, että nyt Espan­jas­sa tar­tun­nat vähe­ne­vät kovaa vauh­tia. Yksi “pahim­mis­ta” pai­kois­ta eli Madrid tulee alas­päin ja koh­taa ilmaan­tu­vuus­lu­vuis­sa ylös­päin mene­vän Hel­sin­gin. Mut­ta kei­not ovat Espan­jas­sa kovat (ovat­ko espan­ja­lai­set suo­ma­lai­sia kova­päi­sem­piä?) sil­lä esim. liik­ku­mi­nen jopa kau­pun­gin­osas­ta toi­seen on ollut kiellettyä.

    Monet asian­tun­ti­jat sanoi­vat kevääl­lä, että mas­kin käyt­tö antaa vaa­ral­li­sen tur­val­li­suu­den­tun­teen. Selit­tää­kö mas­ki­pak­ko (mones­sa maas­sa tiu­kas­ti nou­da­tet­tu ja vah­dit­tu) osal­taan ihmis­ten varo­mat­to­muut­ta? Vai väsyy­kö ihmi­nen pri­mi­tii­vi­sen vais­ton­sa takia varo­mas­ta, kun väli­tön uhka on jos­sa­kin kau­em­pa­na, pois­sa silmistä?

  14. Mil­lai­set edel­ly­tyk­set lie­nee teh­dä seu­lon­ta­tes­taus­ta asui­na­lueil­la, joil­la tar­tun­to­ja tode­taan eri­tyi­sen pal­jon? Rak­soil­la ja maa­ti­loil­la on näin ilmen­nyt jon­kin ver­ran tes­taus­het­kel­lä koko­naan tai lähes oireet­to­mia tar­tun­to­ja. Mut­ta eihän esim. tie­tys­sä kort­te­lis­sa asu­via voi­ne pakot­taa tes­tiin saa­ti pitää koto­na tulok­sia odo­tel­les­sa, vaan pitäi­si ilmei­ses­ti käyt­tää pika­tes­te­jä. Kuu­len mie­lel­lä­ni tes­taus­käy­tän­tö­jä parem­min tun­te­vien ajatuksia.

    1. Tehok­kain tapa hal­li­ta tau­tia on juu­ri teh­dä kat­ta­vat läpi­tes­tauk­set, jopa useam­paan­kin ker­taan, tau­ti­pe­säk­keis­sä ja nouk­kia oireet­to­mat tar­tut­ta­jat karan­tee­nei­hin. Kos­ka tes­taus­ka­pa­si­teet­tia on rajal­li­ses­ti ja tes­tauk­set myös mak­sa­vat, sitä tulee käyt­tää kohdennetusti.

      Näh­däk­se­ni ter­vey­den­huol­tom­me onkin menos­sa tähän suun­taan, Näin aina­kin toi­mit­tiin Vaa­sas­sa ja Par­ta­har­jus­sa. Vaa­san osal­ta tie­däm­me jo tulo­ken­kin, joka oli sil­lä ker­taa oikein hyvä.

      Tuol­lai­set ovat aina asioi­ta, jot­ka teke­vät vero­jen mak­sa­mi­sen iloi­sek­si asiak­si. Aivan kuten puo­lus­tus­voi­mat talvisodassa.

  15. Raa­ka tosi­seik­ka on se että nyt­kin koko Suo­men totaa­li­sul­ku kol­mek­si vii­kok­si, vain vält­tä­mä­tön infra yllä­pi­täen, tuli­si kai­kin puo­lin hal­vem­mak­si kuin tal­ven yli hybri­di­kit­kut­te­lu. Tämän jäl­keen ulko­maan­lii­ken­ne vain rah­dil­le. — On sel­vää että nyt tilan­ne pahe­nee helmi/maaliskuulle asti. Rokot­ta­mi­sia laa­jas­sa mitas­sa saa­daan odo­tel­la kesän yli. Talous sak­kaa enem­män kuin ennus­te­taan. Oli erit­täin häti­köi­tyä lyö­dä kevään pien­tä epi­de­mian­poi­kas­ta kai­kel­la käy­tet­tä­vis­sä ole­val­la arse­naa­lil­la 20 mil­jar­dia vel­kaan­tuen, kun vas­ta ensi tal­ve­na on tosi kysees­sä ja käy­tän­nös­sä suu­ret pau­kut on lop­pu. Ris­ki pii­lee yhä sai­raan­hoi­don yli­kuor­mit­tu­mi­ses­sa. Ilmei­ses­ti se täy­tyy itse kokea, eikä voi ottaa opik­si mui­den vir­heis­tä. — Rokot­teet. Roko­te­teol­li­suus on bis­nes­tä. Kun ensim­mäi­nen yhtiö ilmoit­taa roko­teon­nis­tu­mi­se­ses­taan täy­tyy tie­ten­kin mui­den­kin mah­dol­li­sim­man nopeas­ti ker­toa omis­ta rokot­teis­taan samoil­la pro­sen­teil­la jot­ta säi­ly­vät kil­pa­juok­sus­sa rahan peräs­sä muka­na. — Koro­na­vä­sy­mys? Heti jos suo­ma­lai­nen vähää­kään jou­tuu vält­te­le­mään baa­ris­sa­käyn­te­jä, lät­kä­mat­se­ja tai edes pitä­mään sosi­aa­lis­ta etäi­syyt­tä met­rin pari niin ollaan uupu­nei­ta ja pitäi­si pääs­tä lepuut­ta­maan ja höl­lää­mään kun on ollut täs­sä niin kes­tä­mis­tä. Kes­tä­mis­tä? Ruo­kaa kai­kil­la jää­kaa­pit täyn­nän­sä ja vet­tä tulee kun ves­san­nu­pis­ta vetää, tee­vees­sä 20 kana­vaa. Olen välil­lä päi­vi­tel­lyt että mitä sii­tä sit­ten tulee jos kan­sa­kun­taam­me koh­taa oikea perus­ta­vaa laa­tua ole­va kriisi.

    1. Kor­pi-Heik­ki:
      Raa­ka tosi­seik­ka on se että nyt­kin koko Suo­men totaa­li­sul­ku kol­mek­si vii­kok­si, vain vält­tä­mä­tön infra yllä­pi­täen, tuli­si kai­kin puo­lin hal­vem­mak­si kuin tal­ven yli hybri­di­kit­kut­te­lu. Tämän jäl­keen ulko­maan­lii­ken­ne vain rahdille. 

      En usko. Kol­men vii­kon totaa­li­sul­ku sai­si maan sekai­sin, mut­ta ei kadot­tai­si tau­tia mihin­kään. Vaik­ka tau­ti katoai­si maas­ta, ulko­maan­lii­ken­ne jat­kuu. Vaik­ka hen­ki­lö­lii­ken­ne lop­pui­si (jota ei pys­ty lopet­ta­maan, kos­ka perus­tus­lain mukaan se on suo­ma­lais­ten perus­oi­keus eli erään­lai­nen kes­kei­nen ihmi­soi­keus pois­tua maas­ta tai tul­la takai­sin), tuhan­net ammat­ti­kul­jet­ta­jat aja­vat, sei­laa­vat tai len­tä­vät rajo­jen yli päi­vit­täin. Ei ammat­ti­lai­suus tar­koi­ta sitä, ettei­kö tau­te­ja voi­si tul­la muka­na. Vaih­toeh­to 3 vii­kon totaa­li­sul­ku + hybri­di­kit­kut­te­lu on kal­liim­pi kuin hybri­di­kit­kut­te­lu pelkästään.

      1. Tomas Pueyo kir­joit­ti rei­lut kak­si viik­koa sit­ten tuos­ta eri toi­mien vai­kut­ta­vuu­des­ta ja kus­tan­nuk­sis­ta. https://tomaspueyo.medium.com/coronavirus-the-swiss-cheese-strategy-d6332b5939de

        Tii­vis­tet­ty­nä: mikään toi­men­pi­de ei ole yksi­nään riit­tä­vä (esim. rajo­jen sul­ke­mi­nen tai pak­ko­ka­ran­tee­nit, kos­ka nii­tä ei vaan voi teh­dä täy­sin pitä­väs­ti), mut­ta kei­no­va­li­koi­maa on ole­mas­sa niin laa­jal­ti, että eri kei­no­ja yhdis­te­le­mäl­lä saa­daan set­ti, jol­la R pysyy alle yhden ja epi­de­mia sam­muu. Kei­no­va­li­koi­mas­sa on eri hin­tai­sia työ­ka­lu­ja: sosi­aa­lis­ten kon­tak­tien rajoit­ta­mi­nen on (kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti) kal­lis­ta, tek­ni­set kei­not (mas­kit, tuu­let­ta­mi­nen, ilman­puh­dis­ti­met, …) taas hal­po­ja. Tar­tun­nan­jäl­ji­tys estää jat­ko­tar­tun­to­ja niis­tä har­vois­ta tapauk­sis­ta, joi­ta tulee muis­ta kei­nois­ta huolimatta.

        Omaa tul­kin­taa­ni: Vii­sai­den päät­tä­jien pitäi­si siis osa­ta vali­ta sel­lai­nen työ­ka­lu­pa­let­ti, jol­la R saa­daan pidet­tyä alle yhden mah­dol­li­sim­man pie­nel­lä kus­tan­nuk­sel­la kan­san­ta­lou­del­le. Jon­kun ver­ran se vaa­tii sosi­aa­lis­ten kon­tak­tien rajoit­ta­mis­ta (super­le­viä­mis­ta­pah­tu­mien estä­mi­nen), mut­ta pää­osin se pys­ty­tään hoi­ta­maan hal­voil­la kei­noil­la, jos rajat pide­tään kiin­ni (jok­si riit­tää myös pak­ko­ka­ran­tee­nit, jot­ka oli­si mah­dol­li­sia Suo­mes­sa jo nyky­lain­sää­dän­nöl­lä — vrt. Skop­jen len­not Turkuun).

      2. Ihan hyvää poh­din­taa, huo­les­tu­nut ja samal­la opti­mis­ti. Sitä kui­ten­kin kysee­na­lais­tai­sin, onko raha täs­sä toi­mi­va mit­ta­ri, sil­lä monil­le ihmi­sil­le sai­ras­tu­mi­sen ris­kil­lä tai tois­ten ihmis­ten sai­ras­tu­mi­sel­la ei ole mitään hin­taa. ELi ongel­ma on sama kuin perin­tei­ses­ti on ollut luon­toa suo­je­le­vil­la toi­mil­la: saas­tu­mi­sel­la ja tule­val­la ilmas­ton­muu­tok­sel­la ei ole hin­taa kuluttajalle.

        Jos koro­nan tor­jun­nas­sa läh­det­täi­siin samal­le vas­tuut­ta­mi­sen lin­jal­le, jota monis­sa muis­sa suh­teis­sa yhteis­kun­nas­sa on kaut­ta aiko­jen har­joi­tet­tua, tilan­ne oli­si toi­nen. Eli: tar­tut­ta­ja kor­vaa kaik­ki kulut ja kär­si­myk­set, jot­ka aiheut­taa sai­ras­tut­ta­mil­leen ihmi­sil­le ja näi­den lähei­sil­le. Hän voi vas­taa­vas­ti periä omat kulun­sa sil­tä, jol­ta on itse tar­tun­nan saanut.

        Myös toi­mi­jat, joi­den tilois­sa tar­tun­ta on tapah­tu­nut, oli­si­vat vas­tuus­sa, jos­ta voi­si vapau­tua vain osoit­ta­mal­la, että tar­tun­ta on tapah­tu­nut kai­kis­ta suo­ja­toi­men­pi­teis­tä huolimatta.

        Hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­sä mat­kai­lun sää­te­le­mi­sek­si oli hyvää juu­ri aja­tus sii­tä, että kul­jet­ta­va taho oli­si vas­tuus­sa kul­je­tet­ta­vien tau­dit­to­muu­des­ta. Aivan ilman muu­ta näin pitäi­si olla kai­kes­sa rajoen yli tapah­tu­vas­sa liik­ku­mi­ses­sa, myös tava­ran­kul­jet­ta­jil­la, vaik­ka hei­dän ris­kin­sä tuo­da tau­tia maa­han näyt­tää ole­van hyvin pie­ni. Samat peli­sään­nöt kui­ten­kin kai­kil­le, hei­dän­hän oli­si joka tapauk­ses­sa help­po elää tuol­lais­ten­kin sään­tö­jen kans­sa, kun ongel­mia ei tähän­kään saak­ka ole juu­ri ollut.

        Samoin siir­to­työ­voi­man välit­tä­vä taho oli­si kor­vaus­vel­vol­li­nen jokai­ses­ta tau­din­kan­ta­jas­ta, jon­ka tuo maa­han. Hal­pa­työ­voi­man välit­tä­jä­tä eivät ole köy­hi­myk­siä, heil­lä on varaa mak­saa tes­tit ja tar­vit­ta­vat karan­tee­nit kyl­lä. Ja jos ei ole, mark­ki­na­ta­lous löy­tää kyl­lä vaih­toeh­don, tilal­le tule­vat toi­set toi­mi­jat ja ken­ties toi­sen­lai­nen työvoima.

        Näin­hän yhteis­kun­tam­me toi­mii kai­ken muun­kin vahin­go­nai­heu­ta­mi­sen suh­teen, ja sen perus­tal­le raken­tuu sit­ten vakuu­tus­sys­tee­mit ja vakuu­tus­yh­tiöi­den resurs­seil­la teh­ty tut­ki­mus ja nii­den har­joit­ta­ma pai­nos­tus käyt­täy­ty­mi­sen ohjaamiseksi.

        Jos viran­omai­nen jotain sanoo, kuu­liai­sim­mat kuun­te­le­vat. Kun raha puhuu, kaik­ki kuun­te­le­vat, ja erit­täin tarkkaan.

        Kum­mal­lis­ta on, että kukaan ei ole ollut vaa­ti­mas­sa täl­lais­ta perin­teis­tä oikeus­val­tion lin­jaa hoi­taa asiat. Kaik­ki oikeal­ta vasem­mal­le ovat vain vaa­ti­neet yhteis­kun­nan toi­men­pi­tei­tä ja, tie­ten­kin taas ker­ran, rahaa itselleen.

        Jos minul­la oli­si val­ta, vas­tuut­tai­sin toi­mi­jat ja levit­tä­jät ulot­ta­mal­la nor­maa­lin vahin­ko­vas­tuun koro­nan tar­tut­ta­mi­seen, vie­lä­pä jyr­ken­net­ty­nä, ja nos­tai­sin TULOVEROJEN progres­sion tasol­le, jos­sa suu­rin osa nyt tau­din takia ote­tus­ta velas­ta voi­tai­siin mak­saa saman tien pois.

        Koro­nan takia mak­se­tut tuet pai­not­tai­sin rajus­ti vain tilan­tee­seen sopeu­tu­viin toi­min­nan muu­tok­siin koh­dis­tu­vik­si. Yhteis­kun­nan teh­tä­vä ei ole elät­tää yrit­tä­jiä, jot­ka eivät ole inno­va­tii­vi­sia ja sopeu­tu­mis­ky­kyi­siä. Sel­lai­sia­kin var­mas­ti löy­tyy ja mark­ki­noi­den tulee kuu­lua heille.

      3. kave­rin puo­les­ta vaan kyse­len:

        Jos koro­nan tor­jun­nas­sa läh­det­täi­siin samal­le vas­tuut­ta­mi­sen lin­jal­le, jota monis­sa muis­sa suh­teis­sa yhteis­kun­nas­sa on kaut­ta aiko­jen har­joi­tet­tua, tilan­ne oli­si toi­nen. Eli: tar­tut­ta­ja kor­vaa kaik­ki kulut ja kär­si­myk­set, jot­ka aiheut­taa sai­ras­tut­ta­mil­leen ihmi­sil­le ja näi­den lähei­sil­le. Hän voi vas­taa­vas­ti periä omat kulun­sa sil­tä, jol­ta on itse tar­tun­nan saanut.

        Ajat­te­lit­ko sitä, että oikeus­val­tios­sa kor­vaus­vaa­ti­mus pitää pys­tyä myös rii­taut­ta­maan oikeu­des­sa? Mil­lä resurs­seil­la käsi­tel­täi­siin kaik­ki poten­ti­aa­li­set kanteet?

      4. Jaak­ko K: Ajat­te­lit­ko sitä, että oikeus­val­tios­sa kor­vaus­vaa­ti­mus pitää pys­tyä myös rii­taut­ta­maan oikeu­des­sa? Mil­lä resurs­seil­la käsi­tel­täi­siin kaik­ki poten­ti­aa­li­set kanteet?

        Ellei oikai­su­vaa­ti­muk­ses­sa oli­si mitään uut­ta lää­ke­tie­teel­li­ses­ti mer­kit­tä­vää tie­toa, sen voi­so hylä­tä saman tien.

        Oikeus­val­tion peri­aat­teet ovat tie­tys­ti hie­no asia, mut­ta poik­keus­o­lois­sa niil­lä usein pyy­hi­tään valoa saa­mat­to­mia paik­ko­ja. Kun­han sel­väs­ti suu­rin osa pää­tök­sis­tä edes menee oikein, ne tuot­ta­vat sen tulok­sen, jota niil­tä yhteis­kun­nan tasol­la on odotettu.

      5. kave­rin puo­les­ta vaan kyse­len: Ellei oikai­su­vaa­ti­muk­ses­sa oli­si mitään uut­ta lää­ke­tie­teel­li­ses­ti mer­kit­tä­vää tie­toa, sen voi­so hylä­tä saman tien.

        Oikeus­val­tion peri­aat­teet ovat tie­tys­ti hie­no asia, mut­ta poik­keus­o­lois­sa niil­lä usein pyy­hi­tään valoa saa­mat­to­mia paik­ko­ja. Kun­han sel­väs­ti suu­rin osa pää­tök­sis­tä edes menee oikein, ne tuot­ta­vat sen tulok­sen, jota niil­tä yhteis­kun­nan tasol­la on odotettu.

        Hmm, mitä tar­koi­tat uudel­la lää­ke­tie­teel­li­sel­lä tie­dol­la? Yleen­sä uut­ta lää­ke­tie­teel­lis­tä tie­toa han­ki­taan lää­ke­tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­ta teke­mäl­lä. Noin ylei­ses­ti­kin ottaen on tie­ten­kin niin, että valin­to­jen teke­mi­nen hel­pot­tuu mer­kit­tä­väs­ti, kun luo­puu eri­lai­sis­ta peri­aat­teis­ta esim. poik­keus­o­lo­jen nimis­sä. Poik­keus­ti­laa voi tar­vit­taes­sa pitää yllä hyvin­kin pit­kään, jol­loin tie­ten­kin sana “poik­keus” alkaa menet­tää mer­ki­tys­tään. Minul­la on kyl­lä ehdo­tus, jol­la tätä voi­tai­siin saa­da vie­lä suju­vam­mak­si, niin ettei tar­vit­si­si jäl­jit­tää sitä hen­ki­löä, jol­ta tar­tun­ta on tul­lut: sako­te­taan jokais­ta, joka on saa­nut koro­nan. Näin­kin saa­daan ihmi­set tar­peek­si varo­vai­sik­si, mikä lie­nee sak­ko­pe­lot­teen tavoi­te? Samal­la saa­daan val­tion kas­saan rahaa, jol­la voi­daan kui­ta­ta mas­sii­vi­sia koro­na­vel­ko­ja. Jos huo­le­na on se, että ihmi­set eivät hakeu­du tes­tiin sak­ko­jen pelos­sa — ei jää­dä odot­te­le­maan, vaan ote­taan tes­ti pakol­la. Armei­ja mukaan, niin saa­daan sekin resurs­si hyötykäyttöön.

      6. Jaak­ko K: Hmm, mitä tar­koi­tat uudel­la lää­ke­tie­teel­li­sel­lä tie­dol­la? Yleen­sä uut­ta lää­ke­tie­teel­lis­tä tie­toa han­ki­taan lää­ke­tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­ta teke­mäl­lä. Noin ylei­ses­ti­kin ottaen on tie­ten­kin niin, että valin­to­jen teke­mi­nen hel­pot­tuu mer­kit­tä­väs­ti, kun luo­puu eri­lai­sis­ta peri­aat­teis­ta esim. poik­keus­o­lo­jen nimis­sä. Poik­keus­ti­laa voi tar­vit­taes­sa pitää yllä hyvin­kin pit­kään, jol­loin tie­ten­kin sana ”poik­keus” alkaa menet­tää mer­ki­tys­tään. Minul­la on kyl­lä ehdo­tus, jol­la tätä voi­tai­siin saa­da vie­lä suju­vam­mak­si, niin ettei tar­vit­si­si jäl­jit­tää sitä hen­ki­löä, jol­ta tar­tun­ta on tul­lut: sako­te­taan jokais­ta, joka on saa­nut koro­nan. Näin­kin saa­daan ihmi­set tar­peek­si varo­vai­sik­si, mikä lie­nee sak­ko­pe­lot­teen tavoi­te? Samal­la saa­daan val­tion kas­saan rahaa, jol­la voi­daan kui­ta­ta mas­sii­vi­sia koro­na­vel­ko­ja. Jos huo­le­na on se, että ihmi­set eivät hakeu­du tes­tiin sak­ko­jen pelos­sa – ei jää­dä odot­te­le­maan, vaan ote­taan tes­ti pakol­la. Armei­ja mukaan, niin saa­daan sekin resurs­si hyötykäyttöön.

        Jaak­ko K: sako­te­taan jokais­ta, joka on saa­nut koro­nan. Näin­kin saa­daan ihmi­set tar­peek­si varo­vai­sik­si, mikä lie­nee sak­ko­pe­lot­teen tavoite?

        Tuo ei miten­kään poik­kea sii­tä, mis­sä jo olem­me: suu­ri osa ihmi­sis­tä varoo saa­mas­ta tar­tun­nan ja yhteis­kun­nan aktii­vi­suus las­kee kaik­kien väl­tel­les­sä muita.

        Minä kun taas en ole mikään kuus­kyt­lu­ku­lai­nen kult­tuu­ri­mark­sis­ti, täs­sä asias­sa (muu­ten ehkä), niin en oikein voi sulat­taa aja­tus­ta uhrin ran­kai­se­mi­ses­ta ja syyl­li­sen pal­kit­se­mi­ses­ta. Vas­tuu­ton käyt­täy­ty­mi­nen on jo nyt jois­sa­kin mais­sa rin­nas­tet­tu ylei­seen vaa­ra­nai­heut­ta­mi­seen, mitä se onkin. Ilman tur­va­vyö­tä aja­mi­nen antaa var­mas­ti yhtä erek­tii­vi­sen roh­keu­den tun­teen kuin koro­nan kans­sa leik­ki­mi­nen, mut­ta vaa­ran­taa vain hör­he­lön itsen­sä, joten pahim­mil­laan­kaan mene­tys ei ole yhteis­kun­nal­le kor­vaa­ma­ton. Koro­na­pel­lei­li­jä taas vaa­ran­taa ties miten suu­ren jou­kon ihmi­siä, usein pel­käs­sä mata­la­palk­kai­ses­sa ja ‑otsai­ses­sa kou­lut­ta­mat­to­mien kave­ri­pii­ris­sä saa­vu­te­tun “mai­neen” takia. Some takaa, että sen sor­tin kave­ri­pii­riä nykyi­sin riit­tää jokai­sel­le, joka on niis­tä vähän­kään kiinnostunut.

        Vaka­vam­min ilmais­tu­na: se, että vas­tuu­ton käy­tös vas­tuu­te­taan ja vas­tuul­li­nen pal­ki­taan, on pait­si perius­kon­nol­li­nen ja siten jo yli 2000 vuot­ta hyvin toi­mi­vak­si todet­tu toi­min­ta­pa, jota ilman meil­lä ei oli­si edes nykyi­sen kal­tais­ta ateis­mia (rie­sa­nam­me?), joh­taa sii­hen LUONNOLLISEEN valin­taan, että vas­tuul­li­nen käy­tös yleistyy.

        Sekin on var­mas­ti joi­den­kin mie­les­tä har­mil­li­nen rajoi­tus elä­mään, ettei väki­val­taa saa käyt­tää ihmi­siin mil­loin se vaan sat­tui­si huvit­ta­maan, ja sik­si ihmi­sil­le on kehit­ty­nyt sel­lai­nen outo asia kuin luot­ta­mus toi­siin­sa ja he uskal­ta­vat jopa liik­kua täy­sin vie­rai­den ihmis­ten seas­sa päi­vit­täin sen sijaan, että tilai­si­vat ruo­kan­sa pos­ti­myyn­nis­tä kotiinsa.

        Minul­le tämä tie­ten­kin on aivan sama jat­kaa näin­kin. Minä en kär­si täs­tä tilan­tees­sa talou­del­li­ses­ti enkä muu­ten­kaan, ja jos suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta romah­taa tuos­ta ympä­ril­tä­ni, niin tilall­le tulee joku toi­nen. Koraa­ni­kin minul­la jo on. Olen hyvin sopeu­tu­vai­nen ja suvait­se­vai­nen ihmi­nen, joten mui­den suo­ma­lais­ten itse itsel­leen hank­ki­mat vai­keu­det eivät var­si­nai­ses­ti minua huo­les­tu­ta, eivät­kä niin ollen myös­kään lii­ku­ta. Kart­taa, kie­li­tie­det­tä ja his­to­ri­aa sil­mäil­lee­nä suo­ma­lai­sugri­na minul­le vain muu­tos on luon­no­li­nen olo­ti­la: kult­tuu­re­ja, yhteis­kun­tia ja kie­liä tulee ja menee, kunin­kaat ja tsaa­rit vaih­tuu, välil­lä pre­si­den­tit­kin, ja uskon­to­kin on aina elä­män­ta­paan ja aika­kau­teen sopi­va. Niin on var­mas­ti tulevaisuudessakin.

      7. kave­rin puo­les­ta vaan kyse­len:

        Minä kun taas en ole mikään kuus­kyt­lu­ku­lai­nen kult­tuu­ri­mark­sis­ti, täs­sä asias­sa (muu­ten ehkä), niin en oikein voi sulat­taa aja­tus­ta uhrin ran­kai­se­mi­ses­ta ja syyl­li­sen palkitsemisesta. 

        Jaa, minä taas kun luu­lin, että täs­sä ei tar­vin­nut välit­tää mis­tään jou­ta­vis­ta periaatteista.

      8. kave­rin puo­les­ta vaan kyse­len: Eli: tar­tut­ta­ja kor­vaa kaik­ki kulut ja kär­si­myk­set, jot­ka aiheut­taa sai­ras­tut­ta­mil­leen ihmi­sil­le ja näi­den lähei­sil­le. Hän voi vas­taa­vas­ti periä omat kulun­sa sil­tä, jol­ta on itse tar­tun­nan saanut.

        Olet­ko aja­tel­lut, min­kä­lai­set kan­nus­teet tuo luo sai­ras­tu­neil­le tai sitä epäilevälle?

        Sai­ras­tu­mi­nen kan­nat­tai­si aina sala­ta. Tyh­min­tä mitä iki­nä voi­si teh­dä, oli­si ker­toa jäl­jit­tä­jil­le mis­sä on liik­ku­nut ja kenet on tul­lut altis­ta­neek­si. Ei kan­nat­tai­si ker­toa ter­veys­kes­kuk­ses­sa­kaan lää­kä­reil­le yhtään mitään.

        No,Ainakin jäl­jit­tä­mi­sen voi­si lak­kaut­taa tur­ha­na kulueränä.

      9. Sylt­ty: Olet­ko aja­tel­lut, min­kä­lai­set kan­nus­teet tuo luo sai­ras­tu­neil­le tai sitä epäilevälle?

        Sai­ras­tu­mi­nen kan­nat­tai­si aina sala­ta. Tyh­min­tä mitä iki­nä voi­si teh­dä, oli­si ker­toa jäl­jit­tä­jil­le mis­sä on liik­ku­nut ja kenet on tul­lut altis­ta­neek­si. Ei kan­nat­tai­si ker­toa ter­veys­kes­kuk­ses­sa­kaan lää­kä­reil­le yhtään mitään.

        No,Ainakin jäl­jit­tä­mi­sen voi­si lak­kaut­taa tur­ha­na kulueränä.

        Sylt­ty: Sai­ras­tu­mi­nen kan­nat­tai­si aina sala­ta. Tyh­min­tä mitä iki­nä voi­si teh­dä, oli­si ker­toa jäl­jit­tä­jil­le mis­sä on liik­ku­nut ja kenet on tul­lut altistaneeksi. 

        Vas­ta­pai­nok­si ilmian­to­palk­kio jokai­ses­ta pal­jas­te­tus­ta kan­ta­jas­ta, kak­sin­ker­tai­nen oireet­to­mas­ta. Alkai­si talous elpy­mään kun myyn­tiin tuli­si imu­pump­pu­ja, joil­la voi imeä ilma­näyt­teen naa­pu­rin pos­ti­luu­kus­ta ja pika­tes­te­jä, joil­la näkee, onko niis­sä koronaa. 

        Vaka­vam­min tode­ten: sii­nä vai­hees­sa kun pomo työ­pai­kal­la sanoo, että tän­ne ei ole tule­mis­ta ilman luo­tet­ta­vaa tes­tiä ja jos ilme­nee, että on onnis­tut­tu ket­kut­te­le­maan pai­kal­le tau­din kans­sa, niin se on fudut ja kor­vaus­vel­vol­li­suus perään, ollaan tilan­tees­sa, jos­sa kehi­tys läh­tee oike­aan suun­taan, vaik­ka työn­te­ki­jä oli­si sit­ten umpi­vie­ras­työ­läi­nen. Tie­tyt sana­pa­rit ymmär­re­tään kyl­lä kai­kil­la kie­lil­lä, kun kon­teks­ti on ymmär­tä­mis­tä edesauttava.

      10. Sylt­ty: Olet­ko aja­tel­lut, min­kä­lai­set kan­nus­teet tuo luo sai­ras­tu­neil­le tai sitä epäilevälle?

        Sai­ras­tu­mi­nen kan­nat­tai­si aina sala­ta. Tyh­min­tä mitä iki­nä voi­si teh­dä, oli­si ker­toa jäl­jit­tä­jil­le mis­sä on liik­ku­nut ja kenet on tul­lut altis­ta­neek­si. Ei kan­nat­tai­si ker­toa ter­veys­kes­kuk­ses­sa­kaan lää­kä­reil­le yhtään mitään.

        No,Ainakin jäl­jit­tä­mi­sen voi­si lak­kaut­taa tur­ha­na kulueränä. 

        Sai­ras­tu­nei­ta ei voi sakot­taa juu­ri sii­tä syys­tä että ihmi­set alkai­si­vat vält­te­le­mään viruk­sen totea­mis­ta ja ter­vey­den­hoi­toon yhteydenottoa.

        Tämän vuok­si ainoa vapaa ja teho­kas kei­no ovat väliai­kai­set pal­ve­lu­ve­ro­mak­sut kaik­kiin face-to-face pal­ve­lui­hin ja toi­min­toi­hin, erään­lai­set hait­ta­ve­rot. Nyky­ään ALV menee lähes kai­kes­ta, mut­ta täs­sä jokai­seen ei-etä maksu/palvelutapahtumaan lisät­täi­siin könt­tä­ve­ro, jokusen 5–10 euroa. Tämä pitäi­si myös periä työ­pai­koil­ta sekä muis­ta sosi­aa­li­sis­ta funk­tiois­ta. Ihmis­ten kote­ja jäl­leen ker­ran ei voi verottaa.

      11. Sta­dist: Sai­ras­tu­nei­ta ei voi sakot­taa juu­ri sii­tä syys­tä että ihmi­set alkai­si­vat vält­te­le­mään viruk­sen totea­mis­ta ja ter­vey­den­hoi­toon yhteydenottoa.

        Tämän vuok­si ainoa vapaa ja teho­kas kei­no ovat väliai­kai­set pal­ve­lu­ve­ro­mak­sut kaik­kiin face-to-face pal­ve­lui­hin ja toi­min­toi­hin, erään­lai­set hait­ta­ve­rot. Nyky­ään ALV menee lähes kai­kes­ta, mut­ta täs­sä jokai­seen ei-etä maksu/palvelutapahtumaan lisät­täi­siin könt­tä­ve­ro, jokusen 5–10 euroa. Tämä pitäi­si myös periä työ­pai­koil­ta sekä muis­ta sosi­aa­li­sis­ta funk­tiois­ta. Ihmis­ten kote­ja jäl­leen ker­ran ei voi verottaa.

        Tuo on aina­kin jo toi­nen ker­ta kun kir­joi­tat täyt­tä asi­aa. Miten sai­sim­me sinut Lin­ti­län tilal­le hallitukseen?

      12. huo­les­tu­nut ja samal­la opti­mis­ti:
        Tomas Pueyo kir­joit­ti rei­lut kak­si viik­koa sit­ten tuos­ta eri toi­mien vai­kut­ta­vuu­des­ta ja kus­tan­nuk­sis­ta. https://tomaspueyo.medium.com/coronavirus-the-swiss-cheese-strategy-d6332b5939de

        Tii­vis­tet­ty­nä: mikään toi­men­pi­de ei ole yksi­nään riit­tä­vä (esim. rajo­jen sul­ke­mi­nen tai pak­ko­ka­ran­tee­nit, kos­ka nii­tä ei vaan voi teh­dä täy­sin pitä­väs­ti), mut­ta kei­no­va­li­koi­maa on ole­mas­sa niin laa­jal­ti, että eri kei­no­ja yhdis­te­le­mäl­lä saa­daan set­ti, jol­la R pysyy alle yhden ja epi­de­mia sam­muu. Kei­no­va­li­koi­mas­sa on eri hin­tai­sia työ­ka­lu­ja: sosi­aa­lis­ten kon­tak­tien rajoit­ta­mi­nen on (kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti) kal­lis­ta, tek­ni­set kei­not (mas­kit, tuu­let­ta­mi­nen, ilman­puh­dis­ti­met, …) taas hal­po­ja. Tar­tun­nan­jäl­ji­tys estää jat­ko­tar­tun­to­ja niis­tä har­vois­ta tapauk­sis­ta, joi­ta tulee muis­ta kei­nois­ta huolimatta.

        Omaa tul­kin­taa­ni: Vii­sai­den päät­tä­jien pitäi­si siis osa­ta vali­ta sel­lai­nen työ­ka­lu­pa­let­ti, jol­la R saa­daan pidet­tyä alle yhden mah­dol­li­sim­man pie­nel­lä kus­tan­nuk­sel­la kan­san­ta­lou­del­le. Jon­kun ver­ran se vaa­tii sosi­aa­lis­ten kon­tak­tien rajoit­ta­mis­ta (super­le­viä­mis­ta­pah­tu­mien estä­mi­nen), mut­ta pää­osin se pys­ty­tään hoi­ta­maan hal­voil­la kei­noil­la, jos rajat pide­tään kiin­ni (jok­si riit­tää myös pak­ko­ka­ran­tee­nit, jot­ka oli­si mah­dol­li­sia Suo­mes­sa jo nyky­lain­sää­dän­nöl­lä – vrt. Skop­jen len­not Turkuun). 

        En käy­nyt luke­mas­sa alku­pe­räis­tä, mut­ta lisään vain että täs­sä on huo­mat­ta­va ajal­li­nen ulot­tu­vuus, jon­ka siis pitäi­si olla sel­vää kai­kil­le: Toi­mil­la on kus­tan­nuk­set, mut­ta koit­ta­kaa kaik­ki nyt ymmär­tää että vähem­män aikai­sem­min on enem­män kuin enem­män pal­jon myö­hem­min. Jos ei eks­po­nen­ti­aa­li­nen kas­vu hah­mo­tu mut­ta rahal­li­sia vai­ku­tuk­sia on kiva koros­taa niin voi­daan tode­ta että eks­po­nen­ti­aa­li­nen kas­vu tar­koit­taa erit­täin huo­mat­ta­vaa kor­koa korol­le ilmiö­tä. Mut­ta jat­ke­taan siis samaan mal­liin, ennal­taeh­käi­se­väs­ti ei saa vie­lä­kään toi­mia eikä mis­sään nimes­sä saa aiheut­taa talou­del­lis­ta hait­taa, mut­ta täl­lä tavoin onnis­tu­vat vapaat län­si­maat toi­nen toi­sen­sa perään aiheut­ta­maan suu­rem­man talou­del­li­sen hai­tan. Miten tän­ne saa­daan kopioi­tua par­haat käy­tän­nöt Aasian ‘illi­be­raa­leis­ta’ val­tiois­ta, kuten Taiwa­nis­ta ja Etelä-Koreasta?

      13. Sta­dist: En käy­nyt luke­mas­sa alku­pe­räis­tä, mut­ta lisään vain että täs­sä on huo­mat­ta­va ajal­li­nen ulot­tu­vuus, jon­ka siis pitäi­si olla sel­vää kai­kil­le: Toi­mil­la on kus­tan­nuk­set, mut­ta koit­ta­kaa kaik­ki nyt ymmär­tää että vähem­män aikai­sem­min on enem­män kuin enem­män pal­jon myö­hem­min. Jos ei eks­po­nen­ti­aa­li­nen kas­vu hah­mo­tu mut­ta rahal­li­sia vai­ku­tuk­sia on kiva koros­taa niin voi­daan tode­ta että eks­po­nen­ti­aa­li­nen kas­vu tar­koit­taa erit­täin huo­mat­ta­vaa kor­koa korol­le ilmiö­tä. Mut­ta jat­ke­taan siis samaan mal­liin, ennal­taeh­käi­se­väs­ti ei saa vie­lä­kään toi­mia eikä mis­sään nimes­sä saa aiheut­taa talou­del­lis­ta hait­taa, mut­ta täl­lä tavoin onnis­tu­vat vapaat län­si­maat toi­nen toi­sen­sa perään aiheut­ta­maan suu­rem­man talou­del­li­sen hai­tan. Miten tän­ne saa­daan kopioi­tua par­haat käy­tän­nöt Aasian ’illi­be­raa­leis­ta’ val­tiois­ta, kuten Taiwa­nis­ta ja Etelä-Koreasta?

        Täs­mäl­leen näin.

  16. Kaik­ki Suo­mes­sa asu­vat eivät koe ole­van­sa samas­sa venees­sä. Ei ole tal­vi­so­dan hen­keä tai tal­koo­pe­rin­net­tä. Koe­taan että jos ei voi vai­kut­taa hyväs­sä niin ei huo­noil­la teoil­la­kaan ole merkitystä.

    Jotain ker­too sekin että ihmi­set ovat ihan vil­pit­tö­mäs­ti val­mii­ta posee­raa­maan median haas­tat­te­luis­sa omal­la naa­mal­laan ja nimel­lään kom­men­toi­den että enpä väli­tä, tulee jos on tul­lak­seen. Aja­tel­len vain omaa itseään.

    Aina help­poa sanoa että ulko­puo­li­suus joh­tuu esi­mer­kik­si rasi­mis­ta ja talou­del­li­ses­ta huo­no-osai­suu­des­ta. Uhriu­tu­mi­nen on kui­ten­kin jokai­sen pään sisäl­lä vaik­ka media toki ruok­kii sitä aina­kin sii­nä osas­sa joka seu­raa suo­men­kie­lis­tä mediaa. 

    Fata­lis­mi on kui­ten­kin Suo­mes­sa uusi ilmiö. Nyt saa­daan esi­ma­kua sii­tä miten hyvin­voin­ti­val­tiol­le käy jos jot­kut vain ottaa mut­ta ei kos­kaan anna. Enkä tar­koi­ta veronmaksua.

    1. Kan­san­ko­din kuok­ka­vie­ras:
      Kaik­ki Suo­mes­sa asu­vat eivät koe ole­van­sa samas­sa venees­sä. Ei ole tal­vi­so­dan hen­keä tai tal­koo­pe­rin­net­tä. Koe­taan että jos ei voi vai­kut­taa hyväs­sä niin ei huo­noil­la teoil­la­kaan ole merkitystä.

      Kun kaik­ki eivät ole samas­sa venees­sä, niin sel­lais­ta koke­mus­ta­kaan ei tule. Tal­vi­so­ta kos­ki kaik­kia. Kai­kil­la oli esim. pom­mi­tus­ten aikaan ris­ki louk­kaan­tua tai kuol­la sir­pa­leis­ta, jos liik­kui ulko­na pom­mi­tus­ten aikaan. Koro­na ei kos­ke kaik­kia yhtä­läi­ses­ti. Sen vaka­vim­mat vai­ku­tuk­set kos­ke­vat yli­voi­mai­ses­ti eni­ten yli 80-vuo­tiai­ta, kun taas esim. opis­ke­lui­käis­ten nuor­ten aikuis­ten koh­dal­la vai­ku­tuk­set maa­il­man­laa­jui­ses­ti ovat olleet huo­mat­ta­van pal­jon vähäi­sem­piä. Koro­nan talou­del­li­set vai­ku­tuk­set osu­vat joi­hin­kin pahas­ti, ja jot­kut toi­set ovat vau­ras­tu­neet huo­mat­ta­vas­ti­kin koro­na­toi­men­pi­tei­siin kulu­tet­tu­jen raho­jen ansios­ta. Koro­na on sii­hen liit­ty­vi­ne pak­ko­la­kei­neen erään­lai­nen omai­suu­den uus­ja­ko­me­ka­nis­mi, jos­sa osa vau­rais­ta­kin yrit­tä­jis­tä kaa­tuu kon­kurs­siin ja toi­sia nousee lähes tyh­jäs­tä mil­jo­nää­reik­si. Sodas­sa taas har­va oli talou­del­li­sia voit­ta­jia, vaan lähes kaik­ki hävi­si­vät jotain. Koro­na­tais­tos­sa val­tio vel­kaan­tuu, ja yksi­tyis­ta­louk­sis­ta osa pors­kut­taa parem­min kuin kos­kaan ennen. Asun­to- ja mök­ki­kaup­pa­kin on käy­nyt vii­me kuu­kausi­na jok­seen­kin ennätyskuumana.

      1. kehi­tys­tä: opis­ke­lui­käis­ten nuor­ten aikuis­ten koh­dal­la vai­ku­tuk­set maa­il­man­laa­jui­ses­ti ovat olleet huo­mat­ta­van pal­jon vähäisempiä

        Hei­dän menos­taa näkee, ettei koro­na pal­joa pai­na hei­tä, vaik­ka talou­del­li­set vai­ku­tuk­set iske­vät pahas­ti juu­ri hei­hin. Jos talous on poh­ja­mu­dis­sa, työ­mark­ki­nat jäis­sä ja Kii­na val­lan­nut mark­ki­nat hei­dän val­mis­tues­saan, niin sii­nä meil­lä on mene­tet­ty sukupolvi.

      2. huo­les­tu­nut ja samal­la opti­mis­ti: Hei­dän menos­taa näkee, ettei koro­na pal­joa pai­na hei­tä, vaik­ka talou­del­li­set vai­ku­tuk­set iske­vät pahas­ti juu­ri hei­hin. Jos talous on poh­ja­mu­dis­sa, työ­mark­ki­nat jäis­sä ja Kii­na val­lan­nut mark­ki­nat hei­dän val­mis­tues­saan, niin sii­nä meil­lä on mene­tet­ty sukupolvi. 

        No, aina voi perään­kuu­lut­taa näi­den hen­ki­lö­koh­tais­ta vas­tuu­ta omas­ta menes­tyk­ses­tään. Kyl­lä­hän se on vaan itses­tä kiin­ni miten pär­jää val­miis­sa maailmassa.

      3. huo­les­tu­nut ja samal­la opti­mis­ti: Hei­dän menos­taa näkee, ettei koro­na pal­joa pai­na hei­tä, vaik­ka talou­del­li­set vai­ku­tuk­set iske­vät pahas­ti juu­ri hei­hin. Jos talous on poh­ja­mu­dis­sa, työ­mark­ki­nat jäis­sä ja Kii­na val­lan­nut mark­ki­nat hei­dän val­mis­tues­saan, niin sii­nä meil­lä on mene­tet­ty sukupolvi.

        Niin, vuo­si­tu­han­sia ihmis­ten ongel­ma oli se, että hei­dän oli pak­ko teh­dä työ­tä. Nyt suu­rin ongel­ma tun­tuu ole­van se, että niin ei enää ole. Niin­pä sen vält­tä­mi­sek­si, ettei työn­teon iha­na pak­ko vain lop­pui­si, yri­te­tään nos­taa elä­köi­ty­mi­si­kää, kar­sia sosi­aa­li­tu­kia, lisä­tään “talous­o­pe­tus­ta” kou­lui­hin jne.

        Mikään nois­ta toi­men­pi­teis­tä ei vähen­nä työt­tö­myyt­tä, vaan lisää sitä, sik­si, että kaik­ki kulu­tus­ky­syn­tää vähen­tä­vä vähen­tää aina myös (mak­se­tun) työn tar­vet­ta. joko meil­lä tai Kii­nas­sa, useam­mas­ta­kin muus­ta teki­jäs­tä riip­puen. Täs­mäl­leen sama vai­ku­tus on vero­tuk­sen siir­tä­mi­sel­lä “työn” vero­tuk­ses­ta “kulu­tuk­sen” verot­ta­mi­seen. Kum­pi­kin vero­tuk­sen muo­to toki lisää jul­ki­sen sek­to­rin mah­dol­li­suut­ta pitää yllä kysyn­tää jaka­mal­la sosi­aa­li­tu­kia tai työl­lis­tä­mäl­lä ihmi­siä jul­ki­sel­le sek­to­ril­le, tai jopa siir­tyä tuot­ta­maan entis­tä suu­rem­pi osa hyö­dyk­keis­tä jul­ki­sen val­lan toimesta.

        Vai kuvit­te­lee­ko joku, että työn mää­rä ja var­sin­kin haluk­kuus ja kyky mak­saa sii­tä lisään­tyy samaan aikaan kun kulu­tus­ky­syn­tä las­kee? Se voi­si yli­pää­tään tapah­tua vain kah­del­la taval­la: joko val­mis­tet­tai­siin enem­män kuin kulu­te­taan ja yli­mää­räi­nen roi­na kan­net­tai­siin kaa­to­pai­koil­le (pal­ve­lui­den osal­ta yli­tuo­tan­to on eko­lo­gi­sem­min hoi­det­ta­vis­sa, sii­tä meil­lä on yhteis­kun­nan tuke­ma tai­de edel­lä­käy­pä­nä esi­merk­ki­nä ollut jo pit­kään) tai sit­ten siir­ry­tään takai­sin van­hem­piin ja tehot­to­mam­piin tuo­tan­to­tek­nii­koi­hin, joka niin peri­vih­reä unel­ma kuin aina­kin jos­kus aiem­min oli, ei toteu­du pel­käl­lä vero-ohjauk­sel­la vaan jotain pal­jon fyy­si­sem­pää vii­saa­jaa, kuten pamp­pua ja piik­ki­lan­kaa, sii­hen yleen­sä tarvitaan.

        Jos taas tar­koi­tus on siir­tää kulu­tus­ta tava­ran­tuo­tan­nos­ta pal­ve­lui­hin, lie­nee sil­loin vii­saim­paa tukea nii­tä vero­tuk­sel­li­ses­ti. Vaik­ka pal­ve­lua­lat ovat ja tule­vat aina ole­maan mer­kit­tä­väs­ti työ­voi­ma­val­tai­sem­pia kuin teol­li­nen tava­ran­tuon­ta­to tulee enää kos­kaan ole­maan, juu­ri tuos­ta joh­tuen myös pal­kan­mak­su­ky­ky on suu­rin tava­ran­tuo­tan­nos­sa ja juu­ri se hyö­tyy eni­ten “työn” vero­tuk­sen alen­ta­mi­ses­ta, mikä vain lisää sen hou­kut­ta­vuut­ta pie­ni­palk­kai­siin pal­ve­lua­loi­hin, kuten hoi­va­sek­to­riin, verrattuna.

        Kan­sa­lais­palk­ka tulee ole­maan väis­tä­mä­tön tosia­sia, ja sen myö­tä kumou­tu­vat tie­tys­ti myös kaik­ki (muil­le kuin pää­tös­ten teki­jöil­le ja toi­men­pi­tei­tä kan­nat­ta­neil­le) kipeät leik­kauk­set, kiris­tyk­set ja työ­urien jat­ka­mi­set, jot­ka ovat toki tähän­kin saak­ka olleet pel­käs­tään ja vain rikok­sia pait­si ihmi­syyt­tä, myös kaik­kia kan­san­ta­lou­den oppe­ja vastaan.

  17. Oli­si pidet­tä­vä sosi­aa­li­nen etäi­syys nii­hin, jot­ka eivät nou­da­ta suo­si­tuk­sia (pidä sosi­aa­lis­ta etäi­syyt­tä, pese käsiä jne.). Täl­löin tau­ti levi­ää vain ja lähin­nä nii­den kes­kuu­des­sa, jot­ka eivät nou­da­ta suo­si­tuk­sia. Ihmi­sil­le oli­si­kin nyt ker­rot­ta­va, miten par­hai­ten tun­nis­taa ne, joi­hin eri­tyi­ses­ti tuli­si pitää sosi­aa­lis­ta etäisyyttä.

    1. Aika aja­tel­la:
      Oli­si pidet­tä­vä sosi­aa­li­nen etäi­syys nii­hin, jot­ka eivät nou­da­ta suo­si­tuk­sia (pidä sosi­aa­lis­ta etäi­syyt­tä, pese käsiä jne.). Täl­löin tau­ti levi­ää vain ja lähin­nä nii­den kes­kuu­des­sa, jot­ka eivät nou­da­ta suo­si­tuk­sia. Ihmi­sil­le oli­si­kin nyt ker­rot­ta­va, miten par­hai­ten tun­nis­taa ne, joi­hin eri­tyi­ses­ti tuli­si pitää sosi­aa­lis­ta etäisyyttä.

      Aina­kin pik­ku­lap­set kuu­lu­vat tuo­hon ryh­mään. Syö­vät päi­vä­ko­deis­sa yhtei­siä lelu­ja­kin. Ei ole min­kään­lais­ta sosi­aa­lis­ta etäi­syyt­tä, vaan bak­tee­rit mene­vät vaih­toon tehok­kaas­ti. Eivät­kä pese itse käsi­ään­kään. Joku muu välil­lä pesee, sit­ten lait­ta­vat sor­met suu­hun­sa, ja käsien pesun mik­ro­be­ja puh­dis­ta­va vai­ku­tus kato­aa siihen.

      Jul­ki­sis­sa ves­sois­sa asioil­la käy­vis­tä erään luke­ma­ni tut­ki­mus­ten mukaan noin joka kym­me­nes ei toi­mi­tuk­sen päät­teek­si pese käsi­ään. Ruo­kai­lua ennen käten­sä pese­viä on kai noin 70 % väes­tös­tä. Muut eivät pese. Aika monia pitäi­si väl­tel­lä, jos pitäi­si osa­ta väl­tel­lä käsien pesua suo­rit­ta­mat­to­mia. Nai­set pese­vät käten­sä useam­min kuin mie­het kes­ki­mää­rin. Myös mm. ihmi­sen ammat­tia­lal­la on yhteys käsien pesun todennäköisyyteen.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Pik­ku­la­ten kaut­ta epi­de­mian ei kyl­lä ole havait­tu leviävän.

        Noin aja­tel­tiin alus­sa. Esim. Har­var­din yli­opis­ton lää­ke­tie­teen puo­len net­ti­si­vu­jen lää­ke­tie­teen koro­nan lap­si­vai­ku­tuk­sia käsit­te­le­väs­sä tuo­reim­mas­sa kan­san­ta­jui­ses­sa esi­tyk­ses­sä kat­so­taan uudem­pien tut­ki­mus­ten tulos­ten poh­jal­ta huol­ten kas­va­neen sii­tä, että lap­set saat­ta­vat toi­mia tau­din levit­tä­ji­nä, vaik­kei­vat itse sai­si koro­nan oireitakaan:
        “the pre­sence of high viral loads in infec­ted children does inc­rea­se the concern that children, even tho­se wit­hout symp­toms, could rea­di­ly spread the infec­tion to others.”
        https://www.health.harvard.edu/diseases-and-conditions/coronavirus-outbreak-and-kids

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Pik­ku­la­ten kaut­ta epi­de­mian ei kyl­lä ole havait­tu leviävän.

        Suo­men täl­lä het­kel­lä pahim­mas­sa koro­na­kun­nas­sa Rau­ta­lam­mil­la tau­ti levi­si kou­lu­yh­tei­sös­sä. Nyt on kuu­lem­ma ongel­mia etä­kou­lun­kin kans­sa, kun opet­ta­jat­kin sairastuivat.

    2. Aika aja­tel­la:
      Oli­si pidet­tä­vä sosi­aa­li­nen etäi­syys nii­hin, jot­ka eivät nou­da­ta suo­si­tuk­sia (pidä sosi­aa­lis­ta etäi­syyt­tä, pese käsiä jne.). Täl­löin tau­ti levi­ää vain ja lähin­nä nii­den kes­kuu­des­sa, jot­ka eivät nou­da­ta suo­si­tuk­sia. Ihmi­sil­le oli­si­kin nyt ker­rot­ta­va, miten par­hai­ten tun­nis­taa ne, joi­hin eri­tyi­ses­ti tuli­si pitää sosi­aa­lis­ta etäisyyttä.

      Vält­tä­mis­tä hel­pot­tai­si, jos virus­lin­got mer­kit­si­si­vät itsen­sä joten­kin, esi­mer­kik­si ompe­le­mal­la täh­den vaat­tei­siin­sa. Punai­sen täh­den, sel­lai­sia­han ihmi­set ovat ennen­kin vapaa­eh­toi­ses­ti kiin­ni­tel­leet puki­miin­sa, ja punai­nen muu­ten­kin ylei­ses­ti tie­dos­te­taan vaa­ran värik­si, var­sin­kin täh­des­sä olles­saan. Kel­tai­set täh­det ovat silk­kaa rasis­mia, aina­kin luul­ta­vas­ti monen­kin pales­tii­na­lai­sen mielestä.

      1. kave­rin puo­les­ta vaan kyse­len: Vält­tä­mis­tä hel­pot­tai­si, jos virus­lin­got mer­kit­si­si­vät itsen­sä joten­kin, esi­mer­kik­si ompe­le­mal­la täh­den vaatteisiinsa. 

        En tie­dä, mihin tuol­la sar­kas­mil­la pyrit­tiin. Oikeas­ti aut­tai­si, jos vaik­ka­pa THL ker­toi­si tar­kem­min, mis­sä väes­tö­ryh­mis­sä virus on levin­nyt kuin­ka­kin pal­jon. Ryh­miä voi­daan luon­neh­tia taval­li­seen tapaan eri att­ri­buut­tien kaut­ta. Yksi on var­mas­ti­kin ikä, johon edel­lä kom­men­toi­ja viit­ta­si, tosin nuo­ret ja nuo­ret aikui­set tai­ta­vat levit­tää enem­män kuin muut, ei niin­kään pie­net lap­set. Mut­ta mui­ta­kin infor­ma­tii­vi­sia atti­buut­te­ja var­mas­ti­kin olisi.

  18. Pää­kau­pun­ki­seu­dun uudet rajoi­tuk­set pää­tet­tiin tors­tai­na, joka taas oli ensim­mäi­nen päi­vä jol­loin tätä jyrk­kää tar­tun­ta­mää­rien kas­vua oli näh­tä­vis­sä. Ilmi­sel­väs­ti rajoi­tuk­set suun­ni­tel­tiin lie­vem­män kas­vun kat­kai­se­mi­seen. Loka­kuun ajan tar­tun­to­jen mää­rä pysyi kuris­sa tehok­kaan tar­tun­to­jen jäl­ji­tyk­sen ansios­ta, mut­ta nyt tar­tun­to­ja tulee sitä tah­tia ettei tar­tun­nan­jäl­ji­tys pysy peräs­sä ja hom­ma leväh­tää käsiin. Pää­kau­pun­ki­seu­dun kau­pun­gin­joh­ta­jat vie­lä selit­tä­vät kuo­ros­sa, ettei lisä­ra­joi­tuk­sia tar­vi­ta ennen kuin näh­dään näi­den nykyis­ten teho.

    Tänään hal­li­tus ja pre­si­dent­ti on yrit­tä­neet palaut­taa pelkoa/kunnioitusta koro­naa koh­taan. Saa­pi näh­dä, kuin­ka se onnis­tuu. En usko, että onnis­tui­si niin hyvin että se muut­tai­si riit­tä­väs­ti ihmis­ten käy­tös­tä. Nyt ihmi­set miet­tii, miten rajoi­tuk­sia voi kier­tää, kun kevääl­lä pysy­tel­tiin koto­na riip­pu­mat­ta sii­tä, mil­lai­set rajoi­tuk­set oli. Meil­lä­kin oltiin työ­pai­kal­la kevät tii­viis­ti etä­nä, mut­ta nyt pide­tään pala­ve­re­ja kas­vo­tus­ten ja tie­tys­ti kah­vin kans­sa, ettei tar­vit­se käyt­tää maskeja.

    1. huo­les­tu­nut ja samal­la opti­mis­ti:
      Pää­kau­pun­ki­seu­dun uudet rajoi­tuk­set pää­tet­tiin tors­tai­na, joka taas oli ensim­mäi­nen päi­vä jol­loin tätä jyrk­kää tar­tun­ta­mää­rien kas­vua oli näh­tä­vis­sä. Ilmi­sel­väs­ti rajoi­tuk­set suun­ni­tel­tiin lie­vem­män kas­vun kat­kai­se­mi­seen. Loka­kuun ajan tar­tun­to­jen mää­rä pysyi kuris­sa tehok­kaan tar­tun­to­jen jäl­ji­tyk­sen ansios­ta, mut­ta nyt tar­tun­to­ja tulee sitä tah­tia ettei tar­tun­nan­jäl­ji­tys pysy peräs­sä ja hom­ma leväh­tää käsiin. Pää­kau­pun­ki­seu­dun kau­pun­gin­joh­ta­jat vie­lä selit­tä­vät kuo­ros­sa, ettei lisä­ra­joi­tuk­sia tar­vi­ta ennen kuin näh­dään näi­den nykyis­ten teho.

      Tänään hal­li­tus ja pre­si­dent­ti on yrit­tä­neet palaut­taa pelkoa/kunnioitusta koro­naa koh­taan. Saa­pi näh­dä, kuin­ka se onnis­tuu. En usko, että onnis­tui­si niin hyvin että se muut­tai­si riit­tä­väs­ti ihmis­ten käy­tös­tä. Nyt ihmi­set miet­tii, miten rajoi­tuk­sia voi kier­tää, kun kevääl­lä pysy­tel­tiin koto­na riip­pu­mat­ta sii­tä, mil­lai­set rajoi­tuk­set oli. Meil­lä­kin oltiin työ­pai­kal­la kevät tii­viis­ti etä­nä, mut­ta nyt pide­tään pala­ve­re­ja kas­vo­tus­ten ja tie­tys­ti kah­vin kans­sa, ettei tar­vit­se käyt­tää maskeja.

      Tämä on se libe­ra­lis­min tra­ge­dia (vrt. tra­ge­dy of the commons).

      Mitään ei saa teh­dä ennen kuin on todis­tet­tu tar­ve tai edel­lis­ten toi­mien vai­ku­tus. Aikai­sem­pien toi­mien epä­on­nis­tu­mi­nen ja ylei­sem­min koko hom­man leväh­tä­mi­nen käsiin luo oikeu­tuk­sen toi­meen, eli täs­sä on se libe­ra­lis­min tra­ge­dia. Mitään ei saa siis teh­dä ennen kuin on myö­häis­tä, muu­ten voi­daan lou­ka­ta ihmis­ten vapautta.

      1. Juu­ri tuon takia sisäi­set Adol­fit nos­ta­vat usein pää­tään, ja toi­si­naan se sit­ten joh­taa fyy­sis­ten Adol­fien nousuun.

        Pää­sään­toi­ses­ti vapaas­sa maa­il­mas­sa saa­daan sitä mitä tila­taan. Enem­mis­tö saa sen, mitä itse tilaa­vat, vähem­mis­tö sen, mitä enem­mis­tö on heil­le tilan­nut, pahim­mil­laan annok­set ovat aivan erilaiset.

  19. Eipä tämä mitään miel­täy­len­tä­vää luet­ta­vaa ollut mar­ras­kui­se­na maa­nan­tai­na, mut­ta mihin tuo toi­saal­ta oli­si menossakaan.

    Jos rajoi­tus­ten perus­te­lu oli ris­ki­ryh­mä­läis­ten suo­je­lu, niin niis­tä voi­daan var­maan luo­pua kun ris­ki­ryh­mä­läi­set on rokotettu?

    1. Jalo­nen:
      Eipä tämä mitään miel­täy­len­tä­vää luet­ta­vaa ollut mar­ras­kui­se­na maa­nan­tai­na, mut­ta mihin tuo toi­saal­ta oli­si menossakaan.

      Jos rajoi­tus­ten perus­te­lu oli ris­ki­ryh­mä­läis­ten suo­je­lu, niin niis­tä voi­daan var­maan luo­pua kun ris­ki­ryh­mä­läi­set on rokotettu?

      Jol­loin voi­daan siir­tyä tilas­toi­maan sitä, ketä kaik­kia mui­ta ris­ki­ryh­mään kuu­luu­kaan, yksit­täis­ta­paus­ten lisäksi.

  20. Nyt moti­voi­daan käyt­täy­ty­mään tun­nol­li­ses­ti “hei­dän kes­kuu­des­sa jot­ka eivät suo­si­tuk­sis­ta piit­taa” esi­mer­kik­si sil­lä ettei mene­tet­täi­si yhteis­tä jou­lua. Jou­lu, tuo kaik­kien kan­sa­kun­tien tär­keä juhla?

    1. HJK:
      Nyt moti­voi­daan käyt­täy­ty­mään tun­nol­li­ses­ti ”hei­dän kes­kuu­des­sa jot­ka eivät suo­si­tuk­sis­ta piit­taa” esi­mer­kik­si sil­lä ettei mene­tet­täi­si yhteis­tä jou­lua. Jou­lu, tuo kaik­kien kan­sa­kun­tien tär­keä juhla?

      Jou­lu vie­te­tään usein per­he­pii­ris­sä. Uuden vuo­den juh­lin­taa taas vie­te­tään ylei­sem­min isom­mis­sa porukoissa.

      Mut­ta itse suh­tau­dun yhä epäi­le­väm­min sul­ku­toi­mien jär­ke­vyy­teen. Koro­nan leviä­mis­tä sil­lä ehkä vii­vy­te­tään, mut­ta sul­keu­tu­mi­sen hait­ta­vai­ku­tuk­set ovat val­ta­via. Toi­men­pi­teet pitäi­si koh­den­taa jär­ke­väs­ti, eikä teh­dä niin kuin nyt, että sul­je­taan mitä hel­poi­ten on sul­jet­ta­vis­sa, eli esim. jul­ki­set pal­ve­lut, jol­loin ihmi­set pak­kau­tu­vat yksi­tyi­siin pal­ve­lui­hin. Esim. kir­jas­tois­sa on yleen­sä hyvin väl­jäl­ti ihmi­siä. Nyt kun ihmi­set eivät voi men­nä sin­ne, ne mene­vät jon­ne­kin muu­al­le, min­ne pää­se­vät, jos eivät halua olla kotonaan.

      1. siten: Jou­lu vie­te­tään usein per­he­pii­ris­sä. Uuden vuo­den juh­lin­taa taas vie­te­tään ylei­sem­min isom­mis­sa porukoissa.

        Mut­ta itse suh­tau­dun yhä epäi­le­väm­min sul­ku­toi­mien jär­ke­vyy­teen. Koro­nan leviä­mis­tä sil­lä ehkä vii­vy­te­tään, mut­ta sul­keu­tu­mi­sen hait­ta­vai­ku­tuk­set ovat val­ta­via. Toi­men­pi­teet pitäi­si koh­den­taa jär­ke­väs­ti, eikä teh­dä niin kuin nyt, että sul­je­taan mitä hel­poi­ten on sul­jet­ta­vis­sa, eli esim. jul­ki­set pal­ve­lut, jol­loin ihmi­set pak­kau­tu­vat yksi­tyi­siin pal­ve­lui­hin. Esim. kir­jas­tois­sa on yleen­sä hyvin väl­jäl­ti ihmi­siä. Nyt kun ihmi­set eivät voi men­nä sin­ne, ne mene­vät jon­ne­kin muu­al­le, min­ne pää­se­vät, jos eivät halua olla kotonaan.

        Ole­tus että sul­ku­toi­mis­ta voi­daan jon­kun tahon pää­tök­sel­lä luo­pua ja sil­loin nii­tä ei ollen­kaan tar­vit­se teh­dä on vää­rä. On vah­vo­ja empii­ti­siä todis­tei­ta että tämä ei ole mah­dol­lis­ta. Tätä on kokeil­tu Ruot­sis­sa, Yhdys­val­lois­sa, Bra­si­lias­sa, Val­ko-Venä­jäl­lä aina­kin. Kaik­kial­la on sil­ti pää­dyt­ty jon­ki­nas­tei­siin sul­ku­toi­miin, ja kos­ka epi­de­mia on sil­loin pääs­syt pit­käl­le jou­du­taan kovem­piin toi­miin. Kuten HS:ssa jos­sa­kin vai­hees­sa todet­tiin, eri­tyi­sen yllät­tä­vää on ollut ruot­sa­lais­ten kyky kat­soa pois­päin kun van­ho­ja ihmi­siä jää ilman lää­ke­tie­teel­li­ses­ti perus­tel­tua hoi­toa. Voi sanoa että Ruot­si on tämän tien kat­so­nut niin pit­käl­le kuin voi­daan koh­tuu­del­la mil­tään kan­sa­kun­nal­ta odottaa.

        Ja edel­leen, vaik­ka onnis­tut­tai­siin ole­mat­ta teke­mäs­tä mitään, vaik­ka sul­ku­toi­mia ei kukaan var­si­nai­ses­ti päät­täi­si teh­dä niin ihmi­set alka­vat varoa jol­loin saa­daan talou­teen aivan vas­taa­va chil­ling effect. Ei se ihmis­ten yli­va­ro­vai­suus ole sen ilmai­sem­paa kuin pää­tet­ty­kään lockdown.

        Voin kyl­lä jos­sa­kin mää­rin yhtyä kri­tiik­kii­si että ehkä sul­je­taan vää­riä asioi­ta, siel­lä mis­sä se on helpointa.

        Oma kri­tiik­ki­ni koh­dis­tuu kui­ten­kin sii­hen että stra­te­gia on koko ajan ollut seka­va ja se on onnis­tu­nut lähin­nä vahin­gos­sa. Kevääl­lä stra­te­gia oli aluk­si flat­te­ning the cur­ve, eli käy­tän­nös­sä lau­maim­mu­ni­teet­ti. Sii­tä luo­vut­tiin, her­ran kii­tos, hal­li­tuk­sen pää­tök­sel­lä maa­lis­kuun puo­li­vä­lis­sä ja pää­dyt­tiin käy­tän­nös­sä tukah­dut­ta­mi­seen, sitä edes yrit­tä­mät­tä. Jos­sa­kin vai­hees­sa kesään men­nes­sä jul­kis­tet­tiin tes­taa-hoi­da-eris­tä ja sii­nä piti tilan­teen huo­non­tues­sa sää­tää rajoi­tuk­sia hie­man. Sitä ei ole kui­ten­kaan nou­da­tet­tu. Koko syk­syn ajan ollaan oltu eks­po­nen­ti­aa­li­sel­la käy­räl­lä ja THL on toden­nut että tilan­ne on rau­hal­li­nen. No, onhan se eks­po­nen­ti­aa­li­nen käy­rä alkuo­sal­laan rau­hal­li­nen. Kesän hyvä tilan­ne on ulos­mi­tat­tu lii­an nopeas­ti siir­ty­mäl­lä heti elä­mään aivan kuin ennen­kin. Jon­kin­lai­nen rajoi­tus­ta­so oli­si kan­nat­ta­nut säilyttää.

        Kun ker­ran tie­de­tään että tämä kes­tää nyt jon­kin aikaa ja yhteis­kun­nan sulun vält­tä­mi­sek­si tar­tun­ta­lu­ku ei sai­si pidem­pään ylit­tää ykkös­tä niin loo­gi­nen valin­ta oli­si pitää se tar­tun­ta­lu­ku ykkö­se­nä mah­doll­sim­man alhai­sel­la tar­tun­to­jen tasal­la. Ei kai sii­nä ole mitään jär­keä että annet­tiin tar­tun­to­jen nous­ta 100–200 päi­väs­sä tasol­le ja sit­ten yri­te­tään sii­nä sää­tää, sil­loin ollaan yri­tyk­seen ja ereh­dyk­seen vää­räs­sä koh­das­sa käy­rää. Enkä oikein usko että tätä stra­te­gi­aa johon pää­dyt­tiin on miten­kään suun­ni­tel­tu teh­tä­väk­si näin. Tämä on samaa reak­tii­vis­ta toi­min­taa kuin kevään pahin säh­läys. Vähän­pä se loh­dut­taa että koko Euroop­pa näyt­tää teke­vän samat vir­heet ja Suo­mi on sii­nä jou­kos­sa par­haim­mis­toa aina­kin toistaiseksi.

      2. siten: Jou­lu vie­te­tään usein perhepiirissä. 

        Tar­koi­tin että noil­la alueil­la on tar­tun­to­ja erit­täin koros­tu­nees­ti maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sil­la, jot­ka eivät vie­tä jou­lua, vaan päinvastoin.

    2. HJK:
      Nyt moti­voi­daan käyt­täy­ty­mään tun­nol­li­ses­ti ”hei­dän kes­kuu­des­sa jot­ka eivät suo­si­tuk­sis­ta piit­taa” esi­mer­kik­si sil­lä ettei mene­tet­täi­si yhteis­tä jou­lua. Jou­lu, tuo kaik­kien kan­sa­kun­tien tär­keä juhla?

      Lähin­nä kos­ka Rama­da­nin menet­tä­mi­ses­tä ei kukaan uskal­la mai­ni­ta mitään, mut­ta suvait­se­vim­mat toi­vo­vat, että vih­je ymmär­ret­tai­siin oikein, ettem­me menet­täi­si kovin pal­jon huo­lel­la haa­lit­tua ja vaa­lit­tua kult­tuu­ris­ta ja geneet­tis­tä rikkauttamme.

  21. Hyviä point­te­ja tääl­lä mei­dän viran­omais­ta­ho­jen paniikki/sulku/poikkeustilavyörytyksen vas­ti­neek­si. Näyt­tää jul­ki­sen puo­len toi­mi­joil­la sor­met kovas­ti syy­hyä­vän että pää­si­si­vät taas käyt­tä­mään val­taa hal­lin­toa­la­mai­siin­sa oikein kunnolla.
    Yksi havain­to lisää Die Zeit-leh­des­tä eilen: Siel­lä ver­rat­tiin Viet­na­mia ja Sak­saa tämän ilmiön hoi­dos­ta. Kuta­kuin­kin saman­ko­koi­sia mai­ta, Viet­nam vähän tiheäm­min asut­tu. Kes­kus­joh­toi­nen yhden puo­lu­een hal­lin­to on hoi­ta­nut epi­de­mi­aa Viet­na­mis­sa niin, että elä­mä siel­lä on ollut koko ajan kuta­kuin­kin nor­maa­lia, sai­ras­tu­nei­den ja kuo­le­mien mää­rä mon­ta ker­ta­luok­kaa pie­nem­pi jne. Toi­mit­ta­ja poh­ti­kin sii­nä mm. kum­pi yhteis­kun­ta nyt sit­ten onkaan “vapaam­pi” kun Sak­sas­sa kär­vis­tel­lään edel­leen hän­tä koi­pien välis­sä mas­kit naa­mal­la lui­mis­tel­len ja toi­sian­sa vältellen…
    https://www.zeit.de/politik/deutschland/2020–11/umgang-corona-arroganz-asien-vietnam-infektionsgeschehen-erfolg

    1. Niin, vasem­mis­to­so­sia­lis­tit sen­tään rokot­ta­vat kan­sa­lai­set kuun­te­le­mat­ta kaik­ki vali­tuk­sia punoit­ta­vis­ta pistoskohdista:

      https://www.nature.com/articles/s41375-020‑0871‑4

      Vaka­vam­min asian ilmais­tak­se­ni: Suo­men tuli­si palaut­taa Cal­met­te-roko­te roko­teoh­jel­maan, jos­kin roko­te sai­si olla vähem­män tap­pa­va kun se ennen roko­tus­ten lopet­ta­mis­ta 2006 käy­tet­ty, joka aiheut­ti 2–4 kuo­le­maa. Lie­vem­pi kan­ta ja/tai parem­pi kyky löy­tää roko­tuk­ses­ta kär­si­vät lap­set oli­si suotavaa.

      Cal­met­te on kui­ten­kin sääs­tä­nyt nyt enem­män ihmis­hen­kiä COVID-19:n kans­sa, ja myös toden­nä­köi­ses­ti suo­jan­nut aina­kin vaka­vil­ta jäl­ki­tau­deil­ta nii­tä­kin nuo­ria, joi­den jou­kos­sa roko­tuk­sen aiheut­ta­mat vali­tet­ta­vat kuo­le­mat sattuivat.

    2. Sak­san ja Viet­na­min ver­tai­lu on täy­sin tar­koi­tus­ha­kuis­ta, eikä ker­ro oikein mis­tään mitään. Sak­sas­sa on huo­mat­ta­vas­ti van­hem­pi väes­tö (koro­nan ris­ki­te­ki­jä), ja kyl­mem­pi ilmas­to (koro­nan riskitekijä).

      Ks. koro­na­kuo­le­mat mil­joo­naa hen­keä koh­den kar­tal­la: https://ourworldindata.org/coronavirus-data-explorer?tab=map&zoomToSelection=true&region=World&deathsMetric=true&interval=total&hideControls=true&perCapita=true&smoothing=0&pickerMetric=location&pickerSort=asc

      Datas­sa on pal­jon vaih­te­lua sen suh­teen mitä eri maat rapor­toi­vat koro­na­kuo­le­mik­si, mut­ta yksi ilmiö on tuol­la päi­vän sel­vä: (Kaakkois)-Aasiassa ja Afri­kas­sa koro­na on huo­mat­ta­vas­ti vähem­män tap­pa­va. Se joh­tuu­ko tämä ilmas­tos­ta, väes­tö­ra­ken­teen eros­ta, yhteis­kun­nan erois­ta, vai mis­tä, on toi­nen kysy­mys. Mut­ta hyvin var­mas­ti kyse ei ole koro­na­toi­mien tehok­kuu­des­ta. Vai eikö muka kaak­ko­saa­sias­sa ole yhtään maa­ta, jos­sa koro­naa on tor­jut­tu lii­an löy­häs­ti? Tai eikö Euroo­pas­sa ole yhtään maa­ta, jos­sa koro­naa oli­si tor­jut­tu riit­tä­vän hyvin? Oikeas­taan päin­vas­toin Suo­mes­sa, jos­sa koro­na­toi­met ovat olleet hyvin­kin mal­til­li­sia, kuol­lei­suus on suu­rin­piir­tein vähäi­sin­tä Euroopassa.

      Toi­nen eril­li­nen kysy­mys on mik­si virus on niin tap­pa­va Ete­lä-Ame­ri­kas­sa, mut­tei Afri­kas­sa ja Aasiassa.

  22. Mie­tin rokot­ta­mis­ta. Oli­si­ko jär­ke­vää prio­ri­soi­da isot kau­pun­git? Viruk­sen eris­tä­mi­nen on yksin­ker­tai­sem­paa pie­nil­lä paikkakunnilla. 

    Toi­nen aja­tus kos­kee ris­ki­ryh­miä. Kun ne suo­ja­taan niin eikö syn­ny val­ta­va pai­ne ava­ta koko yhteis­kun­ta kun kuol­lei­suus pai­nuu alle influens­san ja sai­raa­lat pysy­vät tyhjinä?

    1. niko Koti­ran­ta:
      Mie­tin rokot­ta­mis­ta. Oli­si­ko jär­ke­vää prio­ri­soi­da isot kau­pun­git? Viruk­sen eris­tä­mi­nen on yksin­ker­tai­sem­paa pie­nil­lä paikkakunnilla. 

      Toi­nen aja­tus kos­kee ris­ki­ryh­miä. Kun ne suo­ja­taan niin eikö syn­ny val­ta­va pai­ne ava­ta koko yhteis­kun­ta kun kuol­lei­suus pai­nuu alle influens­san ja sai­raa­lat pysy­vät tyhjinä?

      Jos ette pahas­tu niin tois­tan erään aiem­man kom­ment­ti­ni. Tämän tau­din vaa­ral­li­suus ei ole sii­nä että elä­ke­läi­siä kuo­lee. Vaa­ral­li­suus tulee sii­tä kun iso­ja mää­riä perus­ter­vei­tä työi­käi­siä jou­tuu sai­raa­la­hoi­toon ja tuk­kii sai­raa­lat. Ter­vey­den­huol­lon romah­ta­mi­nen joh­taa vie­lä lisään­ty­vään kuol­lei­suu­teen. Aina uuti­soin­neis­sa ja muus­sa kes­ki­ty­tään vain kuo­le­miin mikä peri­aat­tees­sa hie­man epäoleellista.

      Kun kat­soo vii­mei­sin kuu­kau­den luke­mia mon­ta­ko tapaus­ta päivässä(~200) ja ver­rat­tu­na mon­ta­ko on sai­raa­la ja teho­hoi­dos­sa (~80 hoi­dos­sa ja ~10 tehol­la). Nois­ta voi las­kea että suun­nil­leen 10–20 ker­tai­sel­la leviä­mis­no­peu­del­la (jos se pysyi­si kont­rol­lis­sa) oli­si suo­men ter­vey­den­hoi­to tukos­sa. Eli sel­lai­sel­la 2000 hen­ki­löä saa tar­tun­nan per päi­vä tasol­la pitäi­si jat­kaa mon­ta vuot­ta ja sii­nä sivus­sa nii­tä kuol­lei­ta vas­ta tulisikin.

      Tuo suu­rien kau­pun­kien rokot­ta­mi­nen ensim­mäi­se­nä ja ehkä siel­lä­kin tiet­ty­jen ryh­mien osal­ta, on kyl­lä äkkia­ja­tuk­se­na ihan hyvä idea.

  23. Meil­lä valu­vi­ka pää­tök­sen­te­ko­jär­jes­tel­mäss­sä. Kau­pun­ki — joka muka on vas­tuus­sa ter­veys­ju­tuis­ta — ei voi päät­tää esim baa­rien ja yökah­vi­loi­den etc hyvin laa­jas­ti tar­tun­to­ja levit­tä­vien sul­ke­mi­ses­ta. Niis­tä voi päät­tää kait vain AVI ja sekin vain per ravintola/baari.

    Baa­rien etc sul­ke­mi­seen vaa­di­taan pal­jon enemmän.

    Ja samas­ta syys­tä Hel­sin­ki voi sul­kea Itä­kes­kuk­sen uima­hal­lin, mut­ta ei Allas Sea Poo­lia. Van­taa voi sul­kea omat uima­hal­lin­ta, mut­ta Fla­min­go pysyy auki. Jne.

    Jos ker­ran ollaan sitä miel­tä, että pää­tök­set ter­vey­teen liit­tyen pitää teh­dä hajau­te­tus­ti, niin annet­ta­koon sit­ten pää­tös­val­ta koko­naan kunnille.

    Saat­tai­sim­me samal­la pääs­tä kuu­le­mas­ta Vapaa­vuo­ren kiukuttelua

  24. Luin, että viran­omai­set jal­kau­tu­vat radan­var­sil­la ole­vil­le alueil­le, kuten Mal­mil­le tehos­te­tul­la tie­do­tu­kel­la. Tämä on hyvä,koska esim mas­kien käyt­tö tääl­lä päin on vähäi­sem­pää. Entä tie­do­tusis­kut auki ole­viin oppi­lai­tok­siin? Sinne,missä on ruo­ka­ja­ke­lua? Skuin­ka eriy­ty­nyt tie­do­tus on kor­rek­tia? Onselvää,ettei Kan­sal­lis­teat­te­rin sul­ke­mi­nen riitä,kun puhu­taan esim,maahanmuuttajaperheistä ja nuorista.

  25. sisäil­man kui­vuus lämmityskaudella”

    Mikä­hän lie­nee tilan­ne käy­tän­nös­sä nyky-Suo­mes­sa? Vii­me tal­vi oli maan ete­läi­ses­sä puo­lis­kos­sa yhtä vesi­sa­det­ta, ja tämä tal­vi saat­taa men­nä samoin. Lap­suu­den (80-luvul­la) pak­kas­tal­vis­ta, jol­loin sisäil­ma oli niin kui­vaa että se tun­tui nokas­sa­kin, ei ole jäl­jel­lä kuin muistot.

    1. Mik­ko H:
      ”sisäil­man kui­vuus lämmityskaudella”

      Mikä­hän lie­nee tilan­ne käy­tän­nös­sä nyky-Suo­mes­sa? Vii­me tal­vi oli maan ete­läi­ses­sä puo­lis­kos­sa yhtä vesi­sa­det­ta, ja tämä tal­vi saat­taa men­nä samoin. Lap­suu­den (80-luvul­la) pak­kas­tal­vis­ta, jol­loin sisäil­ma oli niin kui­vaa että se tun­tui nokas­sa­kin, ei ole jäl­jel­lä kuin muistot.

      Vaik­ka sisäil­man kui­vuu­den havait­see kun­nol­la vas­ta pauk­ku­pak­ka­sil­la, on se lau­hal­la ja satei­sel­la­kin tal­vi­sääl­lä pal­jon kui­vem­paa kuin kesäl­lä ja alkusyk­syl­lä. Läm­pö­ti­la on samaa tasoa, mut­ta kas­te­pis­te jopa 15 C alempi.

      Itse luo­tan kovas­ti tähän ilman­kos­teus­se­li­tyk­seen, D‑vitamiinia vähät­te­le­mät­tä. Joku ver­tai­li ylem­pä­nä Viet­na­min ja Sak­san kuo­lin­ti­las­to­ja, mut­ta olo­suh­tei­den eri­lai­suus tekee sii­tä har­haan­joh­ta­vaa. Ei ollut Sak­sas­sa­kaan pal­jon tar­tun­to­ja ja kuo­le­mia kesäl­lä, kun ilman­kos­teus ja D‑vitamiinin saan­ti oli­vat lähem­pä­nä viet­na­mi­lai­sia lukemia.

      1. Dor­ka 123: Joku ver­tai­li ylem­pä­nä Viet­na­min ja Sak­san kuo­lin­ti­las­to­ja, mut­ta olo­suh­tei­den eri­lai­suus tekee sii­tä har­haan­joh­ta­vaa. Ei ollut Sak­sas­sa­kaan pal­jon tar­tun­to­ja ja kuo­le­mia kesäl­lä, kun ilman­kos­teus ja D‑vitamiinin saan­ti oli­vat lähem­pä­nä viet­na­mi­lai­sia lukemia.

        Sii­nä­hän ver­rat­tiin koko epi­de­mian ajan luku­ja jois­sa Viet­nam siis pär­jää 100–0 ja kyl­lä siel­lä­kin, var­sin­kin poh­jois­osas­sa on nel­jä vuo­den­ai­kaa, mm. Hanois­sa, 3,3 milj. as, on tal­vel­la Sak­san tyyp­pi­set vii­leäh­köt kelit. Tie­dän, kun olen siel­lä asu­nut. Läm­mit­tää piti. Ja kyl­lä se tau­ti näyt­tää halu­tes­saan ryöp­säh­te­le­vän troop­pi­sis­sa­kin mais­sa, jois­sa kos­teut­ta ja valoa riit­tää vuo­den ympä­ri, vrt. esim. Singapore.

      2. Jokke49: Sii­nä­hän­ver­rat­tiin koko epi­de­mian ajan luku­ja jois­sa Viet­nam siis pär­jää 100–0 ja kyl­lä siel­lä­kin, var­sin­kin poh­jois­osas­sa on nel­jä vuo­den­ai­kaa, mm. Hanois­sa, 3,3 milj. as, on tal­vel­la Sak­san tyyp­pi­set vii­leäh­köt kelit. Tie­dän, kun olen siel­lä asu­nut. Läm­mit­tää piti. Ja kyl­lä se tau­ti näyt­tää halu­tes­saan ryöp­säh­te­le­vän troop­pi­sis­sa­kin mais­sa, jois­sa kos­teut­ta ja valoa riit­tää vuo­den ympäri,vrt. esim. Singapore.

        Tun­te­mat­ta Viet­na­min ilmas­toa sen kum­mem­min, kaak­koi­saa­sias­sa min­kään maan koro­na­kuo­le­mat eivät ole Euroo­pan tai Ame­ri­kan tasol­la, ks.:
        https://ourworldindata.org/coronavirus-data-explorer?tab=map&zoomToSelection=true&country=&region=World&deathsMetric=true&interval=total&hideControls=true&perCapita=true&smoothing=0&pickerMetric=location&pickerSort=asc

        Sin­ga­po­res­sa kuol­lei­suus on yli 10 ker­taa pie­nem­pää kuin Suo­mes­sa väes­töä koh­den. Indo­ne­sia on kaak­koi­saa­sias­sa ainoa maa, joka on pää­syt Nor­jan luke­miin kuol­lei­suu­des­sa, mikä sekin on 10 ker­taa vähem­män kuin mones­sa Euroo­pan ja Ame­ri­kan maassa.

        Tois­taak­se­ni ylem­pä­nä ole­vaa kom­ment­tia­ni: eikö muka kaak­ko­saa­sias­sa ole yhtään maa­ta, jos­sa koro­naa on tor­jut­tu lii­an löy­häs­ti? Tai eikö Euroo­pas­sa ole yhtään maa­ta, jos­sa koro­naa oli­si tor­jut­tu riit­tä­vän hyvin?

      3. Jokke49: Sii­nä­hän­ver­rat­tiin koko epi­de­mian ajan luku­ja jois­sa Viet­nam siis pär­jää 100–0 ja kyl­lä siel­lä­kin, var­sin­kin poh­jois­osas­sa on nel­jä vuo­den­ai­kaa, mm. Hanois­sa, 3,3 milj. as, on tal­vel­la Sak­san tyyp­pi­set vii­leäh­köt kelit.

        Pal­tu­ria. Hanois­sa on kyl­mim­pä­nä vuo­den­ai­ka­na (jou­lu-hel­mi­kuu) saman­lai­set kelit kuin Sak­sas­sa kesäl­lä. Lop­puo­sa vuo­des­ta onkin sit­ten huo­mat­ta­vas­ti läm­pi­mäm­pi ja var­sin­kin kos­team­pi kuin mikään kolk­ka Euroo­pas­sa. Ja kuten sanot­tu, epi­de­mia oli Sak­sas­sa lähes tul­koon pysäh­dyk­sis­sä kesäl­lä. Virus levi­ää myös tro­pii­kis­sa, jos sen anne­taan levi­tä, mut­ta käy­tän­tö osoit­taa, että epi­de­mian hal­lin­ta troop­pi­sis­sa olo­suh­teis­sa on huo­mat­ta­vas­ti helpompaa.

  26. En lak­kaa tuo­ta Bel­gi­aa ihmet­te­le­mäs­tä. Vil­kais­kaa­pa tapaus­mää­rät vs. kuol­lei­suus kevääl­lä ja nyt syk­syl­lä. Help­po seli­tys on tie­tys­ti se, että kevääl­lä ei tes­tat­tu, mut­ta mik­si kuol­lei­suus on kor­keal­la molem­mis­sa aal­lois­sa? Monis­sa mais­sa näin ei ole.

    En jak­sa uskoa tuon posi­tii­vis­ten tes­tien luku­mää­rän ole­van jär­jel­li­nen mit­ta­ri sen parem­min kevääl­lä kuin nyt syksylläkään.

    https://www.worldometers.info/coronavirus/country/belgium/

  27. Ei syy­tä ihan pes­si­mis­miin. Lie­nee vaan voi tul­lut tau­ti joka ei itses­tään toke­ne. Kii­na­lai­set usko­vat tie­tee­seen, eivät yksi­tyi­sa­jat­te­luun. Sai­vat tar­tun­nat pysäh­ty­mään kuri­na­lai­suu­del­la. Län­nes­sä tuo ei onnis­tu, perus­tus­la­ki kiel­tää kurin. Ehkä tau­ti saa­daan puo­les­sa vuo­des­sa hil­lit­tyä rokot­tei­den avul­la. Ole­mat­to­miin se ei häviä. Luul­ta­vas­ti roko­tus pitää tois­taa parin vuo­den välein. Pysy­viä käy­tös­muu­tok­sia ehkä tar­vi­taan ( har­vem­pi asu­tus, ei mas­sa­ti­lai­suuk­sia, väki­lu­vun vähe­ne­mi­nen…). Lopul­li­nen voit­to ei ole lain­kaan var­ma. Olis­ko tämä ihmis­kun­nan ja virus­kun­nan väli­nen loppusota.

    1. erk­ki nii­ni:
      Ei syy­tä ihan pes­si­mis­miin. Lie­nee­vaan voi tul­lut tau­ti joka ei itses­tään toke­ne. Kii­na­lai­set usko­vat tie­tee­seen, eivät yksi­tyi­sa­jat­te­luun. Sai­vat tar­tun­nat pysäh­ty­mään kuri­na­lai­suu­del­la. Län­nes­sä tuo ei onnis­tu, perus­tus­la­ki kiel­tää kurin. Ehkä tau­ti saa­daan puo­les­sa vuo­des­sa hil­lit­tyä rokot­tei­den avul­la. Ole­mat­to­miin se ei häviä. Luul­ta­vas­ti roko­tus pitää tois­taa parin vuo­den välein. Pysy­viä käy­tös­muu­tok­sia ehkä tar­vi­taan ( har­vem­pi asu­tus, ei mas­sa­ti­lai­suuk­sia, väki­lu­vun vähe­ne­mi­nen…). Lopul­li­nen voit­to ei ole lain­kaan var­ma. Olis­ko tämä ihmis­kun­nan ja virus­kun­nan väli­nen loppusota.

      Toki­han me uskom­me Kii­nan lukui­hin. Kuri­na­lai­sia kun ovat ja kaik­kea — oli­kos se niin, että ran­gais­tuk­set varo­mat­to­mis­ta koro­na­pu­heis­ta läh­te­vät vii­des­tä vuo­des­ta pak­ko­työ­tä sisä­mon­go­lia­lai­sel­la hii­li­kai­vok­sel­la? Olet­taen siis, että jut­tu menee (näytös)oikeuteen, eikä varo­ma­ton kan­sa­lais­toi­mit­ta­ja vain yksin­ker­tai­ses­ti katoa…

      Nyt­hän me tie­däm­me, että koro­na on oikeas­ti läh­töi­sin Ita­lias­ta ja että ilkeä­mie­li­set ulko­val­lat yrit­tä­vät jat­ku­vas­ti (mut­ta tur­han­na) tar­tut­taa kii­na­lai­sia mm. nor­ja­lai­sen lohen ja bra­si­lia­lai­sen pakas­te­li­han kautta.

  28. Prio­ri­soin­ti on jo teh­ty. Ensin hoi­to­hen­ki­lö­kun­ta, sit­ten van­huk­set ja ris­ki­ryh­mät joil­la kuo­le­man mah­dol­li­suus suu­rin. Myö­hem­min muut.

  29. Olen koko ajan ollut sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että epi­de­mian rau­hoit­tu­mi­nen kevääl­lä joh­tui vain osit­tain rajoi­tus­toi­mis­ta – niil­lä­kin oli suu­ri vai­ku­tus – mut­ta pää­asias­sa epi­de­mian sam­mu­mi­nen joh­tui keväästä.”

    Vai­kea ymmär­tää mihin tuon käsi­tyk­se­si koro­nan suh­teen perus­tat. Kat­so tar­kem­min koro­na­ti­las­to­ja esim. Flo­ri­das­ta tai Texa­sis­ta puhu­mat­ta­kaan Bra­si­lias­ta. Olit kovas­ti rajoi­tus­toi­mia vas­taan kevääl­lä. Nyt vähät­te­let nii­den vai­ku­tus­ta. Ehkä tosia­sias­sa tilan­ne on kui­ten­kin se, että rajoi­tuk­set toi­mi­vat Suo­mes­sa niin kuin muis­sa­kin mais­sa, jos­sa ne otet­tiin käyt­töön. Se, että kan­sa­lais­ten ter­vey­des­tä huo­leh­dit­tiin, ei joh­ta­nut talou­tem­me krii­siin eikä hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan perus­tan mur­tu­mi­seen. Näyt­tää­kin sil­tä, että hyvä ter­vey­den­huol­to ei ole kulu vaan kan­nat­ta­va investointi.

    1. Vai­kea ymmär­tää mihin tuon käsi­tyk­se­si koro­nan suh­teen perus­tat. Kat­so tar­kem­min koro­na­ti­las­to­ja esim. Flo­ri­das­ta tai Texa­sis­ta puhu­mat­ta­kaan Brasiliasta. 

      Bra­si­lias­sa ne oli­vat kor­kei­mil­laan, kun siel­lä oli tal­vi ja nyt kun siel­lä on kesä, tar­tun­nat ja kuo­le­mat ovat kään­ty­neet las­kuun. Yhdu­ys­val­lois­sa epi­de­mia on kiih­ty­nyt oiklein kun­nol­la, kun kesä on kään­ty­nyt talveksi.
      En väi­tä, ettei­kö rajoi­tuk­sil­la ole vai­ku­tus­ta, vaan väi­tän, että kesäl­lä nii­tä ei oli­si oikeas­taan taer­vit­tu, nyt taas tarvitaan.

      1. Läm­pö­ti­la ja valon mää­rä on kor­kea myös tal­vel­la Flo­ri­das­sa ja Mek­si­kos­sa puhu­mat­ta­kaan troop­pi­sel­la vyö­hyk­keel­lä sijait­se­vas­ta Bra­si­lias­ta, joten valo ja läm­pö eivät ilmei­ses­ti tuhoa covid virus­ta. Sen sijaan vuo­de­na­jat vai­kut­ta­vat ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­seen myös ete­läm­mäs­sä ja kos­ka tapaa­mi­set ja kokoon­tu­mi­set sisä­ti­lois­sa lisää­vät tar­tun­to­ja, kokoon­tu­mis­ra­joi­tuk­set, baa­rien yms sul­ke­mi­set vähen­tä­vät nii­tä. Tar­tun­nat saa­tiin alas rajoi­tus­toi­mil­la kevääl­lä, joten yhteis­kun­tia avat­tiin kesäk­si­ko­ko Euroo­pas­sa. Kum­mas­ta toi­nen aal­to lopul­ta joh­tuu, tal­ves­ta vai nois­ta kevennyksistä?

      2. Mau­ri Aho­la:
        Läm­pö­ti­la ja valon mää­rä on kor­kea myös tal­vel­la Flo­ri­das­sa ja Mek­si­kos­sa puhu­mat­ta­kaan troop­pi­sel­la vyö­hyk­keel­lä sijait­se­vas­ta Bra­si­lias­ta, joten­va­lo ja läm­pö eivät ilmei­ses­ti tuhoa covid virus­ta. Sen sijaan vuo­de­na­jat vai­kut­ta­vat ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­seen myös ete­läm­mäs­sä ja kos­ka tapaa­mi­set ja kokoon­tu­mi­set sisä­ti­lois­sa lisää­vät tar­tun­to­ja, kokoon­tu­mis­ra­joi­tuk­set, baa­rien yms sul­ke­mi­set vähen­tä­vät niitä.Tartunnat saa­tiin alas rajoi­tus­toi­mil­la kevääl­lä, joten yhteis­kun­tia avat­tiin kesäk­si­ko­ko Euroopassa.Kummasta toi­nen aal­to lopul­ta joh­tuu, tal­ves­ta vai nois­ta kevennyksistä?

        Eikö tuos­ta empii­ris­tä näyt­töä ole että molem­mis­ta. Vuo­den­ai­ka­vaih­te­lut ja ihmis­ten väli­set kon­tak­tit, fre­kvens­si, kes­to ja laa­tu. Veik­kai­sin vie­lä että edel­li­nen näis­tä on suu­rim­mal­ta osal­taan joh­tu­vai­nen tuos­ta kak­kos­koh­das­ta vaik­kei ehkä kokonaan.

        Jon­kin sala­pe­räi­sen ennen­tun­te­mat­to­man immu­ni­tee­tin vai­ku­tuk­set sen sijaan voi­nem­me unoh­taa. Kaik­ki tilas­to­jen ano­ma­liat on pal­jon yksin­ker­tai­sem­min seli­tyt­ty ihmi­sen käyt­täy­ty­mi­sen muutoksilla.

        Vuo­den­ajoil­le emme voi mitään, mikään pii­loim­mu­ni­teet­ti ei mei­tä pelas­ta ja roko­tet­ta on kehi­tet­ty niin­kuin koko maa­il­man yhteis­tä Man­hat­tan-pro­jek­tia, sitä ei voi enem­pää nopeut­taa. Elä­män jat­ka­mi­nen nor­maa­lis­ti ei sekään ole mah­dol­lis­ta, sii­tä on vah­va­na todis­tee­na että sitä ei ole kyet­ty teke­mään missään.

        Eihän tuos­ta jää käteen muu­ta kuin kon­tak­tien vähen­tä­mi­nen, pakol­la jos niin tarvitaan.

      3. Arvel­laa, että tal­ven suurm­pi tart­tu­vuus liit­tyy ilman kui­vuu­teen, kos­teus vahin­goit­taa viruk­sia. Mas­kin suo­jas­sa ole­van kos­team­man ilman arvel­laan suo­jaa­van osal­taan käyt­tä­jää tartunnalta.

      4. Kui­vuu­den mer­ki­tys on sii­nä, että pisa­rat kui­vu­vat pie­nem­mik­si ja lei­ju­vat parem­min ja kaem­mik­si. Koo­di­sa­na: aerosoli

      5. Bra­si­lian data on vali­tet­ta­van epä­luo­tet­ta­vaa, mut­ta voi olla, että siel­lä huo­mat­ta­va osa väes­tös­tä on sai­ras­ta­nut tau­din. Kuo­lin­ti­las­to­ja odo­tel­les­sa, mikä on ollut kuol­lei­suu­den kas­vu Brasiliassa?

        Mones­sa Ete­lä-Ame­ri­kan maas­sa tar­tun­ta­mää­rät jat­ka­vat tasai­sen tap­pa­vaa tahtiaan.

        Kesä-tal­vi-vaih­te­lul­la on var­mas­ti mer­ki­tys­tä, mut­ta kesäl­lä­kin ihmi­set sai­ras­tu­vat ja kuo­le­vat. Suo­mes­sa hukat­tiin kesän mah­dol­li­suus. Annet­tiin viruk­sen elää ja levi­tä sal­li­mal­la isot­kin tapah­tu­mat, ja sit­ten vie­lä tuo­tet­tiin lisää tar­tun­to­ja rajo­jen yli heti syksystä.

        Austra­lia, Ete­lä-Korea ja Kii­na, mm. ovat tukah­dut­ta­neet viruk­sen ja pitä­neet tiuk­kaa lin­jaa rajo­jen kans­sa. Siel­lä elä­mä on nor­maa­lia (pait­si mat­kai­lu­ra­joi­tuk­set) ja talous voi mel­ko hyvin.

        Meil­lä virus levi­ää ja tap­paa, eikä mat­kus­taa voi pal­jon kodin ulko­puo­lel­le. Puo­len vuo­den mat­kai­lu-pak­ko­miel­tees­tä kan­ne­taan nyt kovaa hintaa.

  30. Min­ne on kadon­nut jäte­ve­si­seu­ran­ta tie­to­läh­tee­nä? THL:n tulos­ra­por­tis­sa on pelk­kiä binää­ri­siä havain­to­ja. Eikö sitä kaut­ta saa­da­kaan riit­tä­vän laa­du­kas­ta kvan­ti­ta­tii­vis­ta dataa?

    1. Onko joku jos­kus luvan­nut kvan­ti­ta­tii­vis­ta dataa jäte­ve­sis­tä? PCR-tes­ti sinän­sä voi ker­toa jotain viruk­sen RNA:n mää­räs­tä näyt­tees­sä, jos tes­ti teh­dään huo­lel­la, mut­ta vie­mä­rei­tä ja jäte­ve­si­lai­tok­sia ei tie­tys­ti ole suun­ni­tel­tu klii­nis­tä diag­nos­tiik­kaa var­ten. Havait­ta­van RNA:n mää­rä riip­puu sii­tä, miten monen asun­non jäte­ve­det tule­vat juu­ri sii­hen put­keen, mis­sä läm­pö­ti­las­sa, kuin­ka pit­kän mat­kan, kuin­ka pal­jon lai­men­tu­nei­na jne. Ehkä yhden näyt­teen­ot­to­pai­kan tulok­set voi­si­vat olla kes­ke­nään ver­tai­lu­kel­poi­sia aikasarjana.

      1. Mik­ko H: Onko joku jos­kus luvan­nut kvan­ti­ta­tii­vis­ta dataa jätevesistä?

        THL ei ole suo­ra­nai­ses­ti luvan­nut, mut­ta vähän lupail­lut:

        Lähes koko paik­ka­kun­nan väes­tön kat­ta­va jäte­ve­si­seu­ran­ta voi tuo­da arvo­kas­ta lisä­tie­toa viruk­sen esiin­ty­vyy­des­tä, kun tulok­sia jäte­ve­den koro­na­vi­rus­lu­ku­mää­riä näyt­teen­ot­toa­jan­jak­sol­la ver­ra­taan hen­ki­lö­tes­tauk­ses­sa todet­tui­hin paik­ka­kun­ta­koh­tai­siin tartuntamääriin.

  31. Koro­na­ro­kot­teen sano­taan suo­jaa­van oireil­ta, ei estä­vän tart­tu­mis­ta ja tar­tut­ta­mis­ta. Ei niin kiva jut­tu roko­te­vas­tai­sil­le. Koro­na siis hii­puu taus­tal­la pois vas­ta sit­ten kun on luo­mu­na käväis­syt mel­kein kai­kis­sa. Roko­tus­ten ede­tes­sä rajoi­tuk­set ja kuri höl­le­nee. Virus pää­see kier­tä­mään oikein kun­nol­la. Roko­te­tut eivät oirei­le ja rokot­ta­mat­to­mat oirei­le­vat. Kyl­lä­hän tämä täy­tyy olla rokot­tees­ta päät­tä­vil­lä tie­dos­sa. Sano­vat rokot­teen­o­ton ole­van jokai­sen itse pää­tet­tä­vis­sä. Todel­li­suu­des­sa roko­te tulee ole­maan näen­näi­ses­ti vapaa­eh­toi­nen, kos­ka perin­teis­tä tois­ten roko­tuk­sil­la ympä­ril­le luo­tua suo­jaa siis ei tule. Roko­te­vas­tais­ten on käy­tän­nös­sä pak­ko pit­kin ham­pain vapaa­eh­toi­ses­ti hii­piä kolois­taan roko­tet­ta­vak­si, jos eivät mie­li tau­tia sairastaa.

  32. Manu­aa­li­nen tar­tun­ta­ket­ju­jen jäl­ji­tys on työ­läy­ten­sä vuok­si jon­kin­lai­nen tor­jun­ta­toi­mien pul­lon­kau­la. Voi­si­ko aja­tel­la, että kehi­tet­täi­siin Koro­na­Vil­ku­tin kän­nyk­kä­so­vel­lus, joka suo­rit­taa jäl­ji­tyk­sen auto­maat­ti­ses­ti. Vain ja ainoas­taan viran­omais­ten hal­lin­noi­mat tie­to­ko­neet sai­si­vat datak­seen altis­tu­mis­ta­pah­tu­mat, jois­sa oli­si muka­na ajan­koh­ta, paik­ka ja hen­ki­löl­li­syys. Jokai­nen posi­tii­vi­nen tes­taus­tu­lois kir­jau­tui­si heti jär­jes­tel­mään. Jäl­jit­tä­jä sai­si eteen­sä altis­tu­mis­ke­tu­lis­tauk­set, jois­ta sit­ten vaan otta­maan yhteyt­tä oikei­siin koh­tei­siin. Taus­ta­tek­nik­ka itses­sään toi­mii mel­ko luo­tet­ta­vas­ti, sen ovat jo mil­joo­nat suo­ma­lai­set tes­tan­neet, eikä edes tie­to­mur­to­ja lie­ne tapahtunut.

    Apu se oli­si pie­ni­kin apu.

    1. Tuo esit­tä­mä­si mal­li ei ole se taus­ta­tek­niik­ka, joka on toi­mi­vak­si havait­tu. Koro­na­vil­kun kon­tak­ti­da­ta ei ole tal­len­net­tu­na kes­ki­te­tys­ti viran­omai­sen jär­jes­tel­mään, vaan nime­no­maan hajau­te­tus­ti ihmis­ten puhe­li­mis­sa ja ilman hen­ki­lö­tie­to­ja. Sik­si se ei ole mur­tau­tu­jal­le­kaan järin kiin­nos­ta­va koh­de. Tilan­ne muut­tuu jos henkilö‑, kon­tak­ti- ja sijain­ti­tie­to­ja ruve­taan tal­len­ta­maan samaan paikkaan.

  33. Kukaan ei siis vai­vau­tu­nut edes vil­kai­se­maan ylem­pä­nä link­kaa­maa­ni Natu­ren artik­ke­lia roko­tus­ten vai­ku­tuk­sis­ta? Se on ihan englan­tia, vaik­ka tut­ki­jat ovat sak­sa­lai­sia ja tut­ki­mus teh­ty luo­tet­ta­val­la ja suo­ma­lais­ten kes­kuu­des­sa ylei­ses­ti ihail­lul­la Molem­pain Sak­sain Maal­la. Tut­ki­muk­sen mukaan sai­ras­tu­vuus ja kuol­lei­suus koro­naan on ollut sel­väs­ti vähäi­sem­pää enti­sen Itä-Sak­san alu­eel­la, mis­sä lap­set roko­tet­tiin yhdis­ty­mi­seen saak­ka BCG-rokot­teel­la. Äkkiä kat­sot­tu­na ylei­sim­min­kin laa­jat, pakol­li­set Cal­met­te-roko­tuk­set pudot­ta­vat kuol­lei­suu­den jopa 1/10 ver­rat­tu­na mai­hin, jois­sa ei ole roko­tet­tu, yhdes­sä rajoi­tus­toi­mien kans­sa. Niin, sehän on… juu­ri se suh­de Suo­men ja Ruot­sin välillä.

    CoV-SARS‑2 on niin tart­tu­va, että vaih­toeh­to­ja rajoi­tuk­sil­le ei juu­ri ole, mis­sään. Siel­lä, mis­sä on puo­lel­la myös tau­din ete­ne­mis­tä vai­keut­ta­via tai sil­tä suo­jaa­via teki­jöi­tä, rajoi­tuk­set tehoa­vat hyvin ja tilan­ne pys­ty­tään hal­lit­se­maan. Kuten Suo­mes­sa. On mai­ta, jois­sa tau­din­tor­jun­nas­sa aut­ta­via teki­jöi­tä on vähem­män, ja niis­sä­kin pääs­tään hyviin tulok­siin mei­tä tar­mok­kaim­min toi­men­pi­tein. Ja sit­ten on mai­ta, monet niis­tä Euroo­pas­sa, jois­sa erit­täin kovat­kaan toi­men­pi­teet eivät tah­do aut­taa, tai aina­kaan riit­tä­vän koviin ei uskal­le­ta men­nä, kuten pak­ko­ka­ran­tee­nei­hin eril­li­sis­sä eris­ty­syk­si­köis­sä. Esi­mer­kik­si Korea käyt­ti jo kevääl­lä pel­käs­tään hyvä­kun­tois­ten karan­tee­niin eris­tä­mis­tä var­ten raken­net­tu­ja pika­sai­raa­loi­ta, joil­la tehok­kaas­ti estet­tiin tau­din leviä­mi­nen per­hei­den sisällä.

    Kes­kus­te­lus­sa on kum­mal­lis­ta se, että se tun­tuu aina kään­ty­vän kiis­te­lyk­si sii­tä, mikä teki­jä yksin vai­kut­tai­si niin pal­jon mui­ta enem­män, että muil­la ei oli­si mer­ki­tys­tä. Maa­il­ma ei yleen­sä toi­mi niin, vaik­ka ihmis­ten aivo­toi­min­ta pre­fe­roi­kin sel­lais­ta tul­kin­taa maa­il­mas­ta. Aivo­jen var­si­nai­nen teh­tä­vä kun evo­luu­tios­sa ei ole ollut rat­kais­ta ongel­mia, vaan suo­rit­taa valintoja.

    Ilman­kos­teu­den vai­ku­tus­ta tuol­la poh­dit­tiin. Sikä­li kuin itse aika­ni kuluk­si muu­ta­ma viik­ko sit­ten käp­py­röi­tä googla­sin ja kat­se­lin, niin kos­teut­ta mer­kit­tä­väm­pi teki­jä näyt­ti ole­van valo: koro­na ei yleen­sä vähe­ne sade­kausien alkaes­sa, vaan lisään­tyy. Yleen­sä­kin se näyt­ti kor­re­loi­van aika hyvin pil­vis­ten päi­vien mää­rään kuten myös kuu­kau­den aurin­kois­ten tun­tien määrään.

    Kesän vai­ku­tus vaih­te­lee. Edel­li­sen kans­sa hyvin yhteen sopii se havain­to, että kesä näyt­täi­si pysäyt­tä­vän tau­din sitä parem­min, mitä kau­em­mak­si päi­vän­ta­saa­jal­ta siir­ry­tään. Toi­saal­ta kesä vai­kut­taa hie­man eri tavoin eri kult­tuu­reis­sa. Ruot­sis­sa kevään aal­to pysäh­tyi käy­tän­nös­sä vas­ta kesä­lo­ma­kau­teen hei­nä­kuun alus­sa, kun taas tääl­lä Suo­mes­sa sama tapah­tui jo kesä­kuun alus­sa, joh­tuen toi­men­pi­teis­täm­me. Ruot­sin osal­ta se ker­to­nee sii­tä, että työ­pai­kat oli­vat siel­lä aivan kes­kei­nen tar­tun­to­jen läh­de, ja voi­vat olla sitä nytkin.

    Riip­puen kult­tuu­ris­ta ja väes­tö­ryh­mäs­tä, kesä voi lisä­tä tai vähen­tää kon­tak­tien mää­rää. Siel­lä, mis­sä kesäi­set har­ras­tuk­set vaih­tu­vat tal­vi­sin sisä­har­ras­tuk­sik­si, voi odot­taa ilmo­jen vii­le­ne­mi­sen aiheut­ta­van aina­kin sel­vin pii­kin tar­tun­toi­hin, jos ei perä­ti koko­nai­sen uuden aal­lon. Opis­ke­li­ja­bi­leet ovat sel­väs­ti sisä­har­ras­tuk­sen omai­nen akti­vi­teet­ti, joka onnek­si on ohi­me­ne­vä ilmiö, niin vuo­den kulus­sa kuin hen­ki­lön elä­mäs­sä. Sii­nä, mis­sä mei­dän kult­tuu­ris­sam­me, jos­sa mer­kit­tä­vä osa töis­tä teh­dään sisä­ti­lois­sa (sitä se maa­han­muut­ta­jan aja­ma tak­si­au­to­kin on), kesä­lo­mat, jol­loin koro­na­ra­joi­tus­ten aikaan ollaan lähin­nä vain oman poru­kan kes­ken kor­ven kes­kel­lä mökil­lä, vähen­tä­vät (valoi­suu­den lisään­ty­mi­sen lisäk­si) tar­tun­to­ja, jos­sain toi­ses­sa kult­tuu­ris­sa hyvä sää vetää toreil­le osta­maan ja myy­mään kau­den tuo­rei­ta anti­mia, ja tal­vi taas niis­sä ajaa ihmi­set kotei­hin­sa per­hei­den­sä pariin sadet­ta ja kyl­mää pakoon, ja sen seu­rauk­se­na kon­tak­tit vähenevät.

    Valon­saan­tiin vai­kut­taa tie­tys­ti aurin­gon sätei­ly­kul­man suo­ran vai­ku­tuk­sen lisäk­si myös sen välil­li­set vai­ku­tuk­set, eli se, kuin­ka pal­jon ihmi­nen tar­vit­see vaat­tei­den tai raken­tei­den suo­jaa kyl­mää vas­taan. Täs­sä vai­kut­taa sit­ten myös se, mihin gee­niklus­te­riin ihmi­nen kuu­luu. Lähem­pä­nä päi­vän­ta­saa­jaa syn­ty­neet tar­vit­se­vat yleen­sä enem­män läm­min­tä ja he tar­vit­se­vat myös enem­män suo­raa valoa tum­mem­man ihon­sa takia. Sisä­töis­sä valoa ei saa, vaik­ka aurin­ko kuin­ka ulko­na paistaisi.

    Mie­len­kiin­toi­nen ilmiö oli pelaa­jien jää­kiek­ko-otte­luis­sa saa­mat tar­tun­nat, jot­ka voi­si­vat selit­tyä sil­lä, miten ilman voi aja­tel­la vir­taa­van hal­lis­sa. Voi­si aja­tel­la, että kun ylei­sö heh­kuu, tai parem­min­kin hen­git­tää (suu­rin osa ihmi­ses­tä pois­tu­vas­ta läm­mös­tä pois­tuu hen­gi­tyk­sen muka­na) läm­min­tä leh­te­reil­lä, syn­tyy sen ylä­puo­lel­la nouse­vaa ilma­vir­taus­ta. Mikä menee ylös, tulee myös alas, ja kun jään on olta­va kyl­mää ollak­seen luis­te­lu­kel­pois­ta jää­tä, on las­ke­va vir­taus ken­tän pääl­lä. Osa ylei­sön­kin hön­ki­mis­tä viruk­sis­ta siis pää­ty­nee lopul­ta jääl­le. Jääl­lä hen­git­tä­vän pelaa­jan ulos­hen­git­tä­mä ilma jääh­tyy nopeas­ti, ja sil­loin juu­ri voi tapah­tua Osmon mai­nit­se­ma pisa­ra­koon pie­ne­ne­mi­nen, joka saa muu­ten­kin urhei­lul­li­sis­ta keuh­kois­ta voi­mal­la tule­van pöpö­kuu­ron len­tä­mään pit­käl­le, mut­ta ei hal­lin läm­pö­ti­lae­rois­ta joh­tuen, ei juu­ri­kaan jään ulko­puo­lel­le. Toki toden­nä­köi­sem­pää lie­nee saa­da tar­tun­ta puku­ko­pis­sa, mut­ta muis­taak­se­ni uuti­soi­tiin tapauk­sis­ta, jois­sa tar­tun­ta oli saa­tu toi­sel­ta jouk­ku­eel­ta eikä se oikein selit­ty­nyt muu­ten kuin että se oli saa­tu pelatessa.

    Suo­ma­lai­nen tut­ki­ja kiin­nit­ti huo­mio­ta myös MPR-rokot­teen havait­tuun vai­ku­tuk­seen. Se saat­taa hyvin­kin olla todel­li­nen ja selit­tää sen, mik­si koro­na kar­ka­si opis­ke­li­ja­bi­leis­tä niin her­käs­ti juu­ri roko­te­vas­tai­suu­des­taan tun­ne­tus­sa Vaa­san ympä­ris­tös­sä. Siel­lä, mis­sä muu­ta suo­jaa on vähem­män, tar­vi­taan enem­män rajoi­tus­toi­mia. Mikä tie­tys­ti pätee kaik­kiin tartuntatauteihin.

    Täs­sä on syy­tä muis­taa sekin, että eri ihmis­ten ja väes­tö­ryh­mien roko­tus­his­to­ria on eri­lai­nen, riip­puen sii­tä mis­sä ja mil­loin he ovat syn­ty­neet. Kaik­kein mui­den altis­tu­mis­ta lisää­vien teki­jöi­den ohel­la myös täl­lä voi olla vai­ku­tuk­sen­sa maa­han­muut­ta­ja­väes­tön sai­ras­tu­vuu­teen. Sen sijaan en usko, että asun­to­jen kool­la on suur­ta mer­ki­tys­tä. Aivan taval­li­nen fluns­sa­kin tart­tuu, jos istu­taan soh­val­la vie­rek­käin TV:tä kat­so­mas­sa tun­ti ja enem­män­kin. Per­heen­jä­se­net ovat niin pal­jon teke­mi­sis­sä tois­ten­sa kans­sa, että jopa pin­ta- tai kos­ke­tus­tar­tun­ta on erit­täin todennköinen.

    Muu­ten minul­la ei tie­tys­ti ole mitään sitä vas­taan, että maa­han­muut­ta­jil­le raken­net­tai­siin isom­pia asun­to­ja. Eikä var­maan viro­lai­sil­la rakennusmiehilläkään.

    1. kos­teut­ta mer­kit­tä­väm­pi teki­jä näyt­ti ole­van valo: koro­na ei yleen­sä vähe­ne sade­kausien alkaes­sa, vaan lisääntyy.

      Kos­teu­del­la ei täs­sä tar­koi­te­ta sadet­ta vaan lähin­nä sisäil­man kos­teut­ta. Läm­mi­tys­kau­den aika­na suh­teel­li­nen kos­teus vähe­nee, kos­ka sisäil­ma on läm­pi­mäm­pää kuin ulkoil­ma. Se, että ulko­na sataa saat­taa mar­ras­kuus­sa jopa lisä­tä tar­tun­to­ja, kos­ka kui­vas­sa sisäil­mas­sa oleil­laan enem­män. Mit­taa siis kos­teut­ta ulkoil­man läm­pö­ti­lal­la, älä sateilla. 

      En usko, että Vaa­saa ympä­röi­vän uskon­nol­li­sen maa­seu­dun roko­te­vas­taui­suu­del­la on mer­ki­tys­tä ulko­maa­lais­ten opis­ke­li­joi­den kes­kuu­des­sa levin­neel­le epidemialle.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kos­teu­del­la ei täs­sä tar­koi­te­ta sadet­ta vaan lähin­nä sisäil­man kos­teut­ta. Läm­mi­tys­kau­den aika­na suh­teel­li­nen kos­teus vähe­nee, kos­ka sisäil­ma on läm­pi­mäm­pää kuin ulkoil­ma. Se, että ulko­na sataa saat­taa mar­ras­kuus­sa jopa lisä­tä tar­tun­to­ja, kos­ka kui­vas­sa sisäil­mas­sa oleil­laan enem­män. Mit­taa siis kos­teut­ta ulkoil­man läm­pö­ti­lal­la, älä sateilla. 

        En usko, että Vaa­saa ympä­röi­vän uskon­nol­li­sen maa­seu­dun roko­te­vas­taui­suu­del­la on mer­ki­tys­tä ulko­maa­lais­ten opis­ke­li­joi­den kes­kuu­des­sa levin­neel­le epidemialle. 

        Lai­naa­ma­si koh­ta viit­taa kyl­lä ennem­min­kin sihen, että valon mää­rä vai­kut­taa jopa ker­ta­luok­kia enem­män kuin ilman­kos­teus, mitat­tiin sitä miten tahan­sa. Monis­sa mais­sa ihmi­set asu­vat lähes läm­mit­tä­mät­tö­mis­sä asu­muk­sis­sa eikä heil­lä aina­kaan ole kes­kus- tai säh­kö­läm­mi­tys­tä, jot­ka sisäil­maa eni­ten kui­vat­ta­vat. Niis­sä­kin pie­nem­mät tilat, jois­sa ver­hot eivät lepa­ta vedon takia, ovat kaik­kea muu­ta kuin ilmal­taan kui­via jos ihmi­set oles­ke­le­vat niis­sä vähän­kään pidem­pään. Myös suu­rin osa nes­tees­tä pois­tuu hen­gi­tyk­sen kautta.

        Monis­sa ympä­ris­töis­sä, kuten koto­naan ja hoi­to­lai­tok­sis­sa, kou­luis­sa­kin. ihmi­set ovat niin pal­jon toi­sen­sa kans­sa teke­mi­sis­sä, että tau­ti niis­sä lopul­ta tart­tuu, oli ilman­kos­teus mikä tahan­sa. Niis­sä kos­teus saat­taa hie­man piden­tää aikaa, joka kes­ki­mää­rin tar­vi­taan tart­tu­mi­seen, ei muuta.

        Ns super­le­viä­mis­ta­pauk­siin ilman­kos­teus voi liit­tyä, mut­ta niis­sä­kin tar­vi­taan sen lisäk­si lyhyet etäi­syy­det ja tar­tun­ta-alt­tiit yksi­löt. Mie­len­kiin­tois­ta on sekin, että kohon­nut ris­ki näyt­tää liit­ty­vän näis­sä­kin yhteyk­sis­sä sekä urhei­luun että alko­ho­liin. Mel­ko help­po seli­tys oli­si, että sekä alko­ho­li että voi­ma­kas fyy­si­nen rasi­tus lisää­vät vita­mii­nien kulu­tus­ta, jol­loin pel­käs­tään tar­pee­seen näh­den lii­an mata­lat tasot voi­si­vat lisä­tä alt­tiut­ta. Voi olla, että vita­mii­nit ovat tuos­sa lii­an yksin­ker­tai­nen seli­tys, mut­ta jokin samal­la tavoin käyt­täy­ty­vä yhdis­tä­vä teki­jä taus­tal­la voi olla.

        Käsit­tääk­se­ni roko­te­vas­tai­suus Vaa­san seu­dul­la ei lii­ty juu­ri miten­kään perin­tei­seen poh­ja­lai­seen uskonnollisuuteen
        vaan ruot­sin­kie­li­seen koh­tuul­li­sen sivis­ty­nee­seen väes­töön, jos­ta osa voi olla muul­la kuin kris­til­li­sel­lä taval­la hen­kis­tä väkeä. Sitä en tie­dä, onko Vaa­sas­sa joten­kin muu­ta maa­ta enem­män juu­ri ulko­maa­lai­sia opis­ke­li­joi­ta, mut­ta juu­ri he ovat ensim­mäi­se­nä vaa­ras­sa, jos seas­sa mui­ta enem­män tau­dil­le alt­tii­ta pai­kal­li­sia. Ja sai­ras­tu­mis­ris­kin kohoa­mi­seen riit­tää sekin, että hei­tä on muu­al­la­kin opis­ke­li­joi­den elä­män­pii­ris­sä kuin opis­ke­li­jayh­tei­sön sisäl­lä. Opis­ke­li­jat­kin käy­vät kau­pas­sa, kir­jas­tos­sa ja usein ovat jos­sain töis­sä­kin opis­ke­lun ohessa.

        En oikein pidä tuos­ta tuol­lai­ses­ta mut­kat suo­rik­si maa­seu­tu-uskon­nol­li­suus-reto­rii­kas­ta. Olen itse kotoi­sin maa­seu­dul­ta, joka oli sel­väs­ti vähem­män uskon­nol­lis­ta kuin moni niis­tä kau­pun­kiym­pä­ris­töis­tä, jois­sa olen sen jäl­keen asu­nut. Ja sekin väi­te, mihin netis­sä aika usein tör­mää, että uskon­nol­li­suus liit­tyi­si eri­tyi­ses­ti suu­rin piir­tein kaik­kiin mui­hin­kin “epä­tie­teel­li­siin käsi­tyk­siin”. Juu­ri päin­vas­toin, uskon­nol­li­suus nime­no­maan luo esteen omak­sua monia mui­ta “epä­tie­teel­li­siä oppeja”.

    2. Tut­ki­muk­sen mukaan sai­ras­tu­vuus ja kuol­lei­suus koro­naan on ollut sel­väs­ti vähäi­sem­pää enti­sen Itä-Sak­san alu­eel­la, mis­sä lap­set roko­tet­tiin yhdis­ty­mi­seen saak­ka BCG-rokotteella.

      Enti­sen Itä-Sak­san alueil­la on myyös sel­väs­ti vähem­män aller­gioi­ta. Lii­ka hygie­nia altis­taa sekä aller­gioil­le, että hei­ken­tää kaik­kea vas­tus­tus­ky­kyä, kos­ka immuu­ni­puo­us­tus­ta pitää pitää hereillä.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Enti­sen Itä-Sak­san alueil­la on myyös sel­väs­ti vähem­män aller­gioi­ta. Lii­ka hygie­nia altis­taa sekä aller­gioil­le, että hei­ken­tää kaik­kea vas­tus­tus­ky­kyä, kos­ka immuu­ni­puo­us­tus­ta pitää pitää hereillä.

        Mis­tä päät­te­let, että aller­gioi­hin vai­kut­ta­va teki­jä oli­si juu­ri hygie­nia? Itä­sak­sa­lai­set tus­kin oli­vat eri­tyi­sen likais­ta väkeä, mut­ta käyt­ti­vät var­mas­ti vähem­män uuden­ai­kai­sia kemial­li­sia tuot­tei­ta puh­tau­den yllä­pi­tä­mi­seen. Voi­han syy olla myös vaik­ka sit­rus­he­del­mien vähäi­sem­pi tar­jon­ta. Toden­nä­köi­sin­tä on, että vai­kut­ta­via teki­jöi­tä on useita.

        Muis­te­len, että Lee­na Palo­tie-vai­naa tuo­ta mai­nit­se­maa­si hypo­tee­siä kan­nat­ti jos­kus 2000-luvun alus­sa (ja jo sitä ennen), perus­tel­len sitä juu­ri idän ja län­nen eroil­la, kuten myös kau­pun­kiym­pä­ris­tön ja maa­seu­dun erol­la. Minua se ei oikein vakuut­ta­nut sil­loin­kaan, että se oli­si aina­kaan koko totuus. Voin tie­ten­kin olla väärässäkin.

        Kau­pun­gin ja maa­seu­dun ver­tai­lus­sa tulee kuvaan mukaan sekin, miten väes­tö jakaan­tuu. Ympä­ris­tön jol­la­kin taval­la epä­miel­lyt­tä­väk­si koke­vat muut­ta­vat pois, vaik­ka he eivät itse edes ymmär­täi­si todel­li­sia syi­tä sil­le, mik­si ympä­ris­tö tun­tuu epä­miel­lyt­tä­väl­le. Kan­san­pe­rin­ne tie­tää ker­toa van­hois­ta isän­nis­tä, jot­ka saat­toi­vat olla niin aller­gi­sia ohran­pö­lyl­le, ettei­vät itse men­neet vil­ja-aitan lähel­le­kään. Minä­kin olen sil­le aller­gi­nen, lap­se­na olin tikah­tua yski­mi­seen, kun menin puh­dis­ta­maan vil­ja­sii­loa. Isäl­tä­ni en sitä ollut peri­nyt, kos­ka hänel­tä sii­lon puh­dis­ta­mi­nen onnis­tui. Mut­ta minua oli kyl­lä jo sii­hen­kin men­nes­sä roko­tet­tu rei­lus­ti enem­män kuin isää­ni. Muu­toin vil­jan­pö­lyä saat­toi olla niin, että niis­täes­sä tuli aivan mus­taa, mut­ta ei vält­tä­mät­tä edes aivastuttanut.

        Perin­nöl­li­syy­den ja evo­luu­tion kan­nal­ta mai­nit­se­ma­si seli­tys vai­kut­tai­si aika toi­mi­val­ta, mut­ta se nyt ei vie­lä todis­ta, että se oli­si oikea. Myös vas­tak­kai­set valin­ta­pai­neet saa­vat aikaan kai­ken­lais­ta, jois­ta tun­net­tu yhteys mala­rian ja sirp­pi­so­lua­ne­mian välil­lä on sen ver­ran yksin­ker­tai­ses­ta pääs­tä, että se voi­daan havai­ta jopa skep­ti­kot vakuut­ta­val­la säännöllisyydellä.

  34. Minua kiusaa näi­den oireet­to­mien tar­tun­nan saa­nei­den mys­tee­ri. Jos koro­na­tes­ti näyt­tää posi­tii­vis­ta, mut­ta klii­ni­set oireet puut­tu­vat koko­naan, onko todel­la kyse aidos­ta tar­tun­nas­ta? Koro­na­tes­ti ei luke­ma­ni mukaan tai­da olla kovin luo­tet­ta­va yksi­lön koh­dal­la maas­sa, jos­sa tar­tun­to­ja on mää­räl­li­ses­ti vain vähän. Toi­nen vaih­toeh­to on se, että heil­lä on jo luon­tais­ta immu­ni­teet­tia ole­mas­sa, joka perus­tuu johon­kin. Tes­ti voi­nee näyt­tää myös posi­tii­vis­ta, vaik­ka kysees­sä oli­si van­ha tar­tun­ta. Onko tes­tiä joten­kin pis­tey­tet­ty niin, että pitää olla tiet­ty mää­rä virus­par­tik­ke­lei­ta, jot­ta voi­daan puhua var­si­nai­ses­ta tartunnasta?
    Tähän liit­tyy kiin­nos­ta­vas­ti myös havain­to vesi­joh­to­ve­den koro­na­löy­dök­sis­tä. Virus­ta on esiin­ty­nyt enem­män vesi­joh­to­ve­sis­sä, kuin mitä on löy­ty­nyt tar­tun­toi­na. Ali­tes­taa­mi­nen on osa­se­li­tys, mut­ta onko mui­ta selit­tä­viä teki­jöi­tä? Kuin­ka pal­jon voi­si enim­mil­lään olla nii­tä, jot­ka ovat saa­neet tar­tun­nan, mut­ta eivät kos­kaan pää­ty­neet tes­tei­hin? Eten­kin mie­tin kevään lukuja..menevätkö tuhan­sis­sa vai kym­me­nis­sä­tu­han­sis­sa, ne joi­ta ei löydetty.

    Yllät­tä­vää Suo­men luvuis­sa on myös se, että nyt syk­syl­lä kuo­le­mia, teho­ta­pauk­sia, mut­ta myös sai­raa­la­hoi­toon jou­tu­nei­ta on ollut vähän ver­rat­tu­na tar­tun­nan saaneisiin.

    kave­rin puo­les­ta vaan kyse­len: Lin­kis­sä­si vaan spe­ku­loi­tiin, että maat ja alu­eet, jois­sa on aikoi­naan ollut cal­met­te ‑ohjel­ma, oli­si tilas­tol­li­ses­ti vähem­män koro­na­kuo­le­mia. Ei tuo todis­ta min­kää­lais­ta syy-yhteyt­tä. Tuber­ku­loo­si­bak­tee­ri on ihan eri mik­ro­bi kuin koro­na­vi­ruk­set. Miten bak­tee­ril­ta suo­jaa­va roko­te suo­jai­si virustartunnalta?

    1. Avoi­mia kysy­myk­siä: Miten bak­tee­ril­ta suo­jaa­va roko­te suo­jai­si virustartunnalta?

      Tätä on ihme­tel­ty koh­ta sata vuot­ta, ensim­mäi­sen ker­ran BCG-rokot­teen odot­ta­mat­to­mat posi­tii­vi­set sivu­vai­ku­tuk­set havait­tiin 1927. Vuo­des­ta 2011 alkaen seli­tys­mal­li on ollut “trai­ned immu­ni­ty”, paran­tu­nut epäs­pe­si­fi immuu­ni­vas­te. Googlaa­mal­la lisää.

      1. Avoi­mia kysy­myk­siä: kave­rin puo­les­ta vaan kyse­len: Lin­kis­sä­si vaan spe­ku­loi­tiin, että maat ja alu­eet, jois­sa on aikoi­naan ollut cal­met­te ‑ohjel­ma, oli­si tilas­tol­li­ses­ti vähem­män koro­na­kuo­le­mia. Ei tuo todis­ta min­kää­lais­ta syy-yhteyt­tä. Tuber­ku­loo­si­bak­tee­ri on ihan eri mik­ro­bi kuin koro­na­vi­ruk­set. Miten bak­tee­ril­ta suo­jaa­va roko­te suo­jai­si virustartunnalta?

        Maa­il­mas­sa mon­ta on ihmeel­lis­tä asi­aa, jot­ka häm­mäs­tyt­tää kum­mas­tut­taa yksin­ker­tais­ta “skep­tik­ko­aaaa…” Ker­to­net, mil­lai­sen tut­ki­muk­sen avul­la asia pitäi­si todis­taa niin, että epäi­lyk­sen sijaa ei jäi­si. Teh­tiin miten pit­kä ja kont­rol­loi­tu seu­ran­ta tahan­sa, täy­sin yksi­se­lit­teis­tä kor­re­laa­tio­ta tus­kin saa­daan eri­lais­ten tut­ki­mus­ten kes­ken, ellei koeih­mi­siä sit­ten elä­te­tä täs­mäl­leen saman­lai­sis­sa täy­sin klii­ni­sis­sä labo­ra­to­rio-olo­suh­teis­sa koko elämäänsä.

        Eliöi­den immuu­ni­jär­jes­tel­mät eivät ole mitään joh­don­mu­kai­ses­ti suun­ni­tel­tu­ja koko­nai­suuk­sia, joil­la oli­si vie­lä­pä kyky ero­tel­la eri­lai­sia ongel­mien aiheut­ta­jia toi­sis­taan? Aika har­va tie­toi­ses­ti skep­ti­syy­teen pyr­ki­vä kai kan­nat­taa aja­tus­ta suun­ni­tel­lus­ta evoluutiosta…

        Eräs osa immuu­ni­jär­jes­tel­mää ovat neut­ra­loi­vat vas­ta-aineet, jois­ta koro­nan­kin yhtey­des­sä on puhut­tu. Yleen­sä koros­te­taan nii­den spe­si­fi­syyt­tä, mut­ta epä­täy­del­li­sim­mäs­sä mah­dol­li­ses­sa maa­il­mas­sa kun eläm­me, niin ne oikeas­ti eivät ole kovin spe­si­fi­siä, eivät edes sii­nä, että ne aina neut­ra­loi­si­vat vain eli­mis­töl­le hai­tal­li­sia asioi­ta. Myös koro­nan koh­dal­la tämä näkyy sii­nä, että pel­käs­tään 0‑veriryhmä suo­jaa tilas­to­jen mukaan jon­kin ver­ran koro­nal­ta, kuten se suo­jaa monel­ta muul­ta­kin sairaudelta.

        Koro­nan koh­dal­la­kin on näh­ty, että toi­si­naan poti­las kuo­lee omaan immuu­ni­reak­tioon­sa, ei tau­di­nai­heut­ta­jan aiheut­ta­miin vau­rioi­hin, ja sik­si kai­ken­moi­set malaria‑, reu­ma- ja muut kor­ti­so­ni­tyyp­pi­set lääk­keet vähen­tä­vät kuol­lei­suut­ta jon­kin ver­ran, ja ne teke­vät sen nime­no­maan käy­tet­ty­nä tau­din vaka­van muo­don myö­häi­ses­sä vai­hees­sa, jos­sa taas Rem­des­vi­rin kal­tai­set viruk­sen monis­tu­mis­ta ehkäi­se­vät lääk­keet eivät enää voi lop­pu­tu­lok­seen juu­ri vai­kut­taa. Se, että nämä sinän­sä täy­sin loo­gi­set ja sel­vät vai­ku­tus­suh­teet oli­si asian­mu­kai­ses­ti otet­tu huo­mioon WHO:n meta-ana­lyy­seis­sä, ei oikein vakuuta.

        Jos rokot­tei­den vai­ku­tus noin ylei­sem­min­kin kiin­nos­taa, niin löy­tyy tie­toa, jon­ka mukaan joil­lain kehit­ty­mät­tö­mäm­mil­lä alueil­la BCG-roko­te on vähen­tä­nyt las­ten sai­ras­tu­mis­ta mui­hin­kin tau­tei­hin, mukaan luet­tu­na myös virus­tau­dit, jopa 40% ver­rat­tu­na rokot­ta­mat­to­miin. Että asia ei oli­si lii­an yksin­ker­tai­nen, eräät BCG-rokot­teet saat­ta­vat suo­ja­ta esi­mer­kik­si lepral­ta parem­min kuin tuber­ku­loo­sil­ta. Lepra on tubi­pö­pön suku­lais­pö­pön aiheut­ta­ma tau­ti ja kai­kis­sa BCG-rokot­teis­sa­kaan ei käy­te­tä tuber­ku­loo­si­bak­tee­ria, vaan sen suku­lais­ta. Jos­tain syys­tä BCG-rokot­teen teho tuber­ku­loo­sin ehkäi­sys­sä heik­ke­nee päi­vän­ta­saa­jaa koh­ti men­täes­sä, ja kor­keim­mil­laan se tai­taa olla tääl­lä poh­joi­sil­la leveyk­sil­lä. Syy­tä tähän kor­re­laa­tioon ei kai tie­de­tä (en jak­sa­nut kai­vaa, mitä hypo­tee­se­ja sii­tä on mah­dol­li­ses­ti esitetty).

        Seu­rat­tua­ni net­ti­kes­kus­te­lu­ja koh­ta 20 vuot­ta ja sitä­kin kau­em­min ihan asian­tun­ti­joik­si las­ket­ta­vien ihmis­ten puheenvuoroja
        jul­ki­suu­des­sa olen tul­lut sii­hen vakau­muk­seen, että Occa­min par­ta­veit­si rin­nas­tuu perin­tei­siin terä­asei­siin sii­nä, että sitä­kään ei pitäi­si antaa las­ten eikä mui­den lii­an yksin­ker­tais­ten ihmis­ten käsiin. Itse asias­sa mikä tahan­sa epä­mää­räi­nen asia annet­tu­na asian­tun­ti­jan arvo­val­lal­la hei­lu­van kätö­siin voi joh­taa sii­hen, mitä Teg­nell sai aikai­sek­si Ruot­sis­sa. Kuo­lin­lu­kui­na se tosin on vaa­ti­mat­to­mam­paa kuin moni kai luu­lee, mut­ta erot­tuu kyl­lä sil­ti niis­sä­kin. Tämän het­ki­nen tilan­ne näyt­tää sil­le, että vuo­si­kuol­lei­suus nousus­sa tulee uusi ennä­tys kulu­neel­la vuo­si­kym­me­nel­lä, lähes 5%, joka on noin kak­sin­ker­tai­nen edel­li­seen ennä­tyk­seen vuo­del­ta 2015, joka vuo­si muu­ten mie­len­kiin­toi­ses­ti on juu­ri “pako­lais­vyö­ryn” vuosi…

        Luvut ovat peräi­sin tuolta:

        https://www.statista.com/statistics/525353/sweden-number-of-deaths/

        Las­ken­ta­het­kel­lä kuol­lei­den mää­rät oli päi­vi­tet­ty 13.11. saak­ka. Jos kynää ja pape­ria pro­sent­tien las­ke­mi­seen ei ole tar­peek­si, las­ken­ta­tau­lu­kos­sa ne läväh­tä­vät sil­mien eteen kor­kein­taan parin minuu­tin pon­nis­tuk­sel­la. Las­kin pro­sen­tit tot­ta kai päi­vä­kuol­lei­suu­den mukaan, huo­mioi­den karkausvuodetkin.

        On toki asian­tun­ti­joi­ta, jot­ka ovat juu­ri sil­lä pai­kal­la, mis­sä hei­dän pitää­kin olla: Leh­to­nen, Broas, ja monet muut alan lää­kä­rit. Ja hei­dän ansios­taan mei­dän asian­tun­ti­joi­dem­me taso noin yleen­sä on sel­väs­ti kor­keam­pi kuin esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa tai bri­teis­sä yleen­sä, jois­sa lau­maim­mu­ni­tee­tin kehit­ty­mi­seen usko­via edel­leen on yllät­tä­vän­kin kor­keil­la palleilla.

        Edel­leen odo­tan näyt­töä sii­tä, että yksi­kään kul­ku­tau­ti kos­kaan oli­si pysäh­ty­nyt lau­maim­mu­ni­tee­tin muo­dos­tu­mi­seen. Joku ehdot­ti tuol­la vesi­rok­koa. Kou­luai­ka­na­ni sitä vas­taan ei roko­tet­tu, minä en sil­ti sitä kos­kaan sai­ras­ta­nut ja aika har­va koko luo­kas­sa­kaan. Mei­tä toki roko­tet­tiin monia mui­ta tau­te­ja vas­taan ja kun syn­nyin, äiti­ni sai­ras­ti tuber­ku­loo­sia, mikä voi vai­kut­taa ehkä roko­tuk­sen tavoin (tai sit­ten ei). Ja vaik­ka löy­tyi­si edes se yksi, jon­ka koh­dal­la voi­daan sel­keäs­ti tau­din pysäh­ty­neen lau­maim­mu­ni­tee­tin muo­dos­tu­mi­seen, se ei tie­ten­kään todis­ta juu­ri mitään min­kään muun kul­ku­tau­din suh­teen. Kuten mai­nit­sin, perin­tei­set joka­vuo­ti­set fluns­sat ja influens­sat näyt­tä­vät pysäh­ty­vän kevään tuloon, kuten kävi koro­nal­le­kin kevääl­lä, ja yksin­ker­tai­ses­ti osa ihmi­sis­tä ei vain ehdi saa­da nii­tä, ennen kuin ne katoa­vat. Tau­din leviä­mis­tä sai­ras­tu­nei­den immu­ni­teet­ti tau­dil­le voi jon­kin ver­ran kyl­lä hidas­taa, joka suo­jaa jos­sain mää­rin mui­ta alt­tii­ta sii­nä tapauk­ses­sa, että tau­ti pysäh­tyy johon­kin muu­hun, kuten lisään­ty­vään valon ja kos­teu­den mää­rään. Ruot­sin koro­na­käy­räs­sä­kin tämä mie­les­tä­ni näkyy sii­nä, että kun kesä­lo­mat leik­ka­si­vat sen alas (mikä on hyvä esi­merk­ki sii­tä, että valo ja kos­teus­kin pys­ty­vät aina­kin sel­lai­ses­sa väes­tös­sä kuin Ruot­sin vain yhdes­sä kon­tak­tien vähen­tä­mi­sen kans­sa pysäyt­tä­mään tau­din ete­ne­mi­sen, ja vaik­ka mei­dän väes­töm­me on toden­nä­köi­ses­ti parem­mas­sa ase­mas­sa täs­sä suh­tees­sa, tus­kin tääl­lä­kään tau­ti oli­si kevääl­lä pysäh­ty­nyt ilman rajoi­tus­toi­mia ennen kesä­lo­mien alka­mis­ta), luul­ta­vas­ti, vaik­ka­kin kool­taan aika mini­maa­li­nen, lau­maim­mu­ni­teet­ti hidas­ti leviä­mi­sen uudel­leen­käyn­nis­ty­mis­tä nyt syk­syl­lä. Mut­ta kun tie­däm­me, kuin­ka lyhy­tai­kai­nen koro­naan saa­tu neut­ra­loi­va immu­ni­teet­ti voi olla, pel­käs­tään sen valos­sa on täy­sin ymmär­ret­tä­vää, mik­si se ilo ei ollut pitkäaikainen.

        Muu­ten jos nyt oikein halu­taan spe­ku­loi­da, niin on aika mie­len­kiin­tois­ta sekin, että rut­to kato­si vas­ta sil­lä vuo­si­sa­dal­la kun ensim­mäi­set (isorokko)rokotukset aloi­tet­tiin ja Espan­jan tau­ti sama­na vuon­na kuin ensim­mäi­set Cal­met­te-roko­tuk­set suo­ri­tet­tiin Parii­sis­sa. Noi­den koh­dal­la en itse­kään usko syy-seu­raus-suh­tee­seen, mones­ta­kin syys­tä, enkä sinän­sä ole edes tar­kis­ta­nut, mis­sä mää­rin tie­to­ni noi­den tau­tien katoa­mi­ses­ta pitä­vät paik­kan­sa (roko­tus­ten alka­mis­ta kos­ke­vat tie­dot ovat aika help­po­ja löy­tää ja ovat käsit­tääk­se­ni aika luotettavia).

        Ja ei, en ole pakol­lis­ten roko­tus­ten kan­nal­la, enkä edes mikään roko­tus­fa­naa­tik­ko, mut­ta itse kyl­lä otan roko­tuk­sia mie­lel­lä­ni (luku­not­ta­mat­ta Pfize­rin nyt ame­rik­ka­lai­seen tapaan turaa­maa käyt­tö­kel­vot­to­man onne­ton­ta kök­köä rahas­tus­ro­ko­tet­ta), vaik­ka ilmei­ses­ti jos­sain mää­rin olen­kin kär­si­nyt ehkä jois­tain rokot­teis­ta. En tie­dä, mikä vaih­toeh­to oli­si ollut, pahim­mas­sa tapauk­ses­sa ken­ties hyvin huo­no, vaik­ka ris­kien toteu­tu­mi­sen mah­dol­li­suus roko­tus­va­paa­mat­kus­ta­jan­kin on jo minun aika­na­ni ollut aika pie­ni. Rokot­teet, kuten lää­ke­tie­teen kei­not yleen­sä­kin, ovat vält­tä­mä­tön paha, joil­ta kukaan meis­tä ei tois­tai­sek­si voi kovin hyvin välttyä.

        Niin joo. Se oli itse Art­tu, joka pää­tyi sii­hen totea­muk­seen, että eläm­me huo­noim­mas­sa mah­dol­li­ses­sa maa­il­mas­sa, kos­ka jos se oli­si yhtään huo­nom­pi, se ei voi­si olla ole­mas­sa. Se on totuus, jon­ka voi todis­taa vää­räk­si vain mää­ri­tel­miä muut­ta­mal­la. Vaik­ka Osmon kuva tuos­sa blo­gin otsa­keo­sas­sa on vakuut­ta­vaa vaka­vuut­taa ja hie­man huo­les­tu­nei­suut­ta­kin huo­ku­va, samais­tun kui­ten­kin enem­män tuo­hon ala­puo­lel­le link­kaa­maa­ni Art­tu­rin pot­ret­tiin, sil­lä juu­ri sil­tä minun­kin sisäi­nen minä­ni näyt­tää, vaik­ka noin yleen­sä en Ars­ke­lin kans­sa ihan kai­kes­ta ehkä samaa miel­tä ole­kaan. Sii­nä nyt kui­ten­kin, että pes­si­mis­mi on iloi­nen ja voi­maan­nut­ta­va asia ja maa­il­ma ei ole kovin moni­mut­kai­nen paik­ka, kun ei hai­rah­du pitä­mään sitä lii­an yksinkertaisena.

        https://theageofideas.com/wp-content/uploads/2017/11/arthur-schopenhauer.jpg

        spot­tu: Tätä on ihme­tel­ty koh­ta sata vuot­ta, ensim­mäi­sen ker­ran BCG-rokot­teen odot­ta­mat­to­mat posi­tii­vi­set sivu­vai­ku­tuk­set havait­tiin 1927. Vuo­des­ta 2011 alkaen seli­tys­mal­li on ollut ”trai­ned immu­ni­ty”, paran­tu­nut epäs­pe­si­fi immuu­ni­vas­te. Googlaa­mal­la lisää.

        Ei pai­no­voi­man­kaan käyt­tä­mis­tä hyväk­si ole pal­jon hai­tan­nut, ettei sitä­kään kovin hyvin osa­ta selit­tää. Tosin sitä nyt on tut­kit­tu jo sel­lai­set 500 vuot­ta, BCG-roko­te on ollut ole­mas­sa­kaan noin 100 vuotta.

        *on tavat­to­man vai­kut­tu­nut inhi­mil­li­sen älyn… ei keh­taa sanoa mistä*

      2. spot­tu: Tätä on ihme­tel­ty koh­ta sata vuot­ta, ensim­mäi­sen ker­ran BCG-rokot­teen odot­ta­mat­to­mat posi­tii­vi­set sivu­vai­ku­tuk­set havait­tiin 1927. Vuo­des­ta 2011 alkaen seli­tys­mal­li on ollut ”trai­ned immu­ni­ty”, paran­tu­nut epäs­pe­si­fi immuu­ni­vas­te. Googlaa­mal­la lisää.

        Suo­mes­sa tuber­ku­loo­si­ro­kot­ta­mi­nen ylei­ses­sä roko­tus­oh­jel­mas­sa lope­tet­tiin vuon­na 2006. Sil­ti lap­sil­la ja nuo­ril­la, joil­la ei siis useim­mil­la ole tuber­ku­loo­si­ro­ko­tet­ta, koro­na on sil­ti lie­vem­pi sai­raus. Hehän nime­no­maan saa­vat kes­ki­mää­rin lie­vem­män tau­ti­muo­don, toi­sin kuin van­hem­mat ikä­pol­vet. Joten en nyt äkki­sel­tään usko tuber­ku­loo­si­ro­kot­teen koro­nal­ta suo­jaa­vaan vaikutukseen.

      3. Avoi­mia kysy­myk­siä: Suo­mes­sa tuber­ku­loo­si­ro­kot­ta­mi­nen ylei­ses­sä roko­tus­oh­jel­mas­sa lope­tet­tiin vuon­na 2006. Sil­ti lap­sil­la ja nuo­ril­la, joil­la ei siis useim­mil­la ole tuber­ku­loo­si­ro­ko­tet­ta, koro­na on sil­ti lie­vem­pi sai­raus. Hehän nime­no­maan saa­vat kes­ki­mää­rin lie­vem­män tau­ti­muo­don, toi­sin kuin van­hem­mat ikä­pol­vet. Joten en nyt äkki­sel­tään usko tuber­ku­loo­si­ro­kot­teen koro­nal­ta suo­jaa­vaan vaikutukseen. 

        Jos kat­sot tilas­to­ja, las­ten sai­ras­ta­vuu­des­sa ei ole juu­ri ero­ja koko maa­il­mas­sa, eikä siten siis sen­kään suh­teen, onko hei­dät roko­tet­tu BCG-rokot­teel­la vai ei. Roko­tuk­sil­la voi sil­ti olla vai­ku­tus­ta hei­dän osal­taan sikä­li, että myös MPR-rokot­teen on huo­mat­tu suo­jaa­van koro­nal­ta jon­kin ver­ran. On toden­nä­köis­tä, että useat rokot­teet vai­kut­ta­vat laa­jem­min kuin vain juu­ri sii­hen tau­di­nai­heut­ta­jaan, jota vas­taan ne anne­taan. Toki myös lap­se­na sai­ras­te­tut tau­dit voi­vat teh­dä niin, johon Osmo tuol­la alku­puo­lel­la kes­kus­te­lua viittasi.

        BCG-rokot­teen suo­ja­vai­ku­tus tuber­ku­loo­sin suh­teen on arvioi­tu ole­van kai jotain 15 vuot­ta, jot­kut arviot ovat pal­jon pidem­piä­kin. Roko­te ei kui­ten­kaan anna suo­jaa tuber­ku­loo­sia vas­taan aikui­sel­le annet­tu­na, joka viit­taa sii­hen, että se nime­no­maan vai­kut­taa immu­ni­jär­jes­tel­män raken­tu­mi­seen kas­vuiäs­sä, ja siten voi olet­taa sen vai­ku­tuk­sen ole­van pidem­piai­kai­nen, joil­la­kin ken­ties jopa koko eli­niän kes­tä­vä. Suo­ja jon­kin muun tyyp­pis­tä tau­di­nai­heut­ta­jaa vas­taan voi olla jopa pidem­pi kuin tuber­ku­loo­sia vas­taan. Yli­pää­tään lie­nee niin, että immuu­ni­jär­jes­tel­män on pal­jon hel­pom­pi kehit­tää vas­tus­tus­ky­ky viruk­sia vas­taan, jot­ka eivät voi lisään­tyä eivät­kä sel­viä kovin kau­an hen­gis­sä­kään, ellei­vät pää­se solui­hin, kuin bak­tee­re­ja vas­taan, jot­ka voi­vat lisään­tyä ja sel­viy­tyä lisään­ty­mis­ky­kyi­si­nä ilman solu­ja todel­la pit­kiä­kin aiko­ja. Tap­pa­ja­so­lun tai meut­ra­loi­van vas­ta-aineen on ole­tet­ta­vas­ti pal­jon hel­pom­pi hajot­taa pie­ni, vain ohuen suo­ja­kuo­ren suo­jaa­ma virus kuin koko­luok­kaa suu­rem­pi bak­tee­ri, jol­le voi olla kehit­ty­nyt myös immuu­ni­jär­jes­tel­män vas­tai­sia puolustusmekanismeja.

        BCG-rokot­teen vai­ku­tus tilas­to­jen valos­sa näkyy juu­ri sii­nä, että koro­na levi­ää hitaam­min ja sai­ras­tut­taa pie­nem­män osan vaka­vas­ti, nime­no­maan aikuis­väes­töä, kos­ka lap­set eivät sai­ras­tu koro­naan juu­ri muu­ten­kaan. On enem­män kuin toden­nä­köis­tä, että suu­rin syy sii­hen, mik­si me olem­me pys­ty­neet mel­ko lie­vin rajoi­tuk­sin lyö­mään tau­din puh­kea­mi­set alas useis­sa­kin osis­sa maa­ta, on juu­ri BCG-roko­tus­ten ansiota. 

        Tie­ten­kin har­va asu­tus on myös etu. Suo­mes­sa­kin vain osa asuu täy­sin maa­lais­mai­ses­ti omis­sa etääl­lä toi­sis­taan ole­vis­sa talois­sa, mut­ta heis­tä­kin monet käy­vät töis­sä ja kau­pois­sa altis­tu­mas­sa, ja aika usein myös pai­kal­li­sis­sa kapa­kois­sa. Aina­kin siel­lä, mis­tä minä olen kotoi­sin, kapa­kis­sa käy­dään useam­min kun kir­kos­sa. Viruk­sen tart­tu­mis­to­den­nä­köi­syys tus­kin on mikään line­aa­ri­nen funk­tio. Tart­tu­mi­sel­le riit­tää, että kon­tak­ti on riit­tä­vän pit­kä ja että se tapah­tuu levit­tä­jän kans­sa. Tyy­pil­li­ses­sä kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä lyhyi­tä kon­tak­te­ja on pal­jon, mut­ta pidem­piä ei enää niin­kään pal­jon enem­män kuin maa­seu­tu­ym­pä­ris­tös­sä. Jos väes­tön tar­tun­ta-alt­tius ei ole kovin suu­ri, voi­si olet­taa, että tau­din leviä­mis­no­peuk­sis­sa ei ole niin suur­ta eroa kau­pun­ki­mai­sen ja maa­lais­mai­sen ympä­ris­tön välil­lä. Tie­ten­kin eri väes­tö­seg­men­teil­lä on juu­ri täs­sä suh­tees­sa ero­ja. Maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten ris­ki saa­da tar­tun­ta ja levit­tää sitä edel­leen on kohon­nut ja sen taus­tal­la voi­vat olla myös bio­lo­gi­set ja esi­mer­kik­si roko­tus­his­to­rias­ta joh­tu­vat syyt. Kun mah­dol­li­siin sel­lai­siin yhdis­tyy sel­väs­ti kan­ta­väes­töä vilk­kaam­pi sosi­aa­li­suus ja suu­rem­mat per­heet ja taa­jem­mat suku­yh­tey­det, pys­tyy tau­ti leviä­mään mel­ko hel­pos­ti. Jos vie­lä sai­ras­tu­nei­den saa­ma immu­ni­teet­ti on kovin lyhyt, voi tau­ti alkaa kier­tä­mään hyvin pie­nes­sä­kin jou­kos­sa hyvin nopeal­la syklil­lä. Sil­loin myös toden­nä­köi­syys nykyis­tä vaa­ral­li­sem­pien muo­to­jan kehit­ty­mi­sel­le lisääntyy. 

        Tuos­sa edel­lä­mai­ni­tus­sa on muu­ten koh­ta, jos­ta yllät­tä­vän vähän on puhut­tu ja lau­maim­mu­ni­tee­tin kan­nat­ta­jat eivät ole puhu­neet sii­tä lain­kaan. Mitä enem­män virus­ta monis­tuu, sitä suu­rem­pi on aina myös toden­nä­köi­syys vaa­ral­li­sem­pien ja hel­pom­min tart­tu­vien muo­to­jen syn­ty­mi­sel­le. Sik­si itse asias­sa kaik­kien vas­ta­toi­mien kans­sa pätee juu­ri se sama kuin mikä tie­de­tään anti­bioot­tien käy­tös­tä: niil­lä tulee pyr­kiä tau­di­nai­heut­ta­jan hävit­tä­mi­seen (anti­bioo­til­la tie­ten­kin vain yksit­täi­ses­sä poti­laas­sa) ja sik­si on aina käy­tet­tä­vä riit­tä­vän suu­ria mää­riä ja nau­tit­ta­va kuu­rit koko­naan, että niin myös tapah­tuu. Rajoi­tus­toi­mien osal­ta tie­tys­ti kaik­ki hidas­ta­mi­nen aina pie­nen­tää toden­nä­köi­syyt­tä. Toki pit­kä­ai­kai­nen hei­kos­ti tehoa­va hidas­ta­mi­nen voi suo­sia hel­pom­min tart­tu­vien muo­to­jen vali­koi­tu­mis­ta ja sik­si tuli­si­kin aina pyr­kiä kai­kin kei­noin tau­din täy­del­li­seen hävit­tä­mi­seen niin nopeas­ti kuin mah­dol­lis­ta. Kaik­ki muut tavat tule­vat aina lopul­ta kal­liim­mik­si niin inhi­mil­li­ses­ti kun rahal­li­ses­ti. Fata­lis­ti­nen antau­tu­mis­mie­lia­la on aina itse­ään toteut­ta­va kau­hus­ke­naa­rio. Sen sijaan oikea tapa on aina ja kaik­kial­la toi­mia kuten Paja­ri Tol­va­jär­vel­lä 1939 tai Raap­pa­na Ilo­mant­sis­sa 1944: oli­pa vas­tas­sa mitä tahan­sa, niin kiin­ni vain kuin lei­pään, mut­ta sar­vis­ta ja suo­raan liikkeestä.

        MPR-rokot­teen vai­ku­tus on sel­väs­ti lyhy­tai­kai­sem­pi kuin BCG-rokot­teen, mut­ta se antaa suo­jaa ja sitä anne­taan myös aikui­sil­le. Mah­tai­si­ko olla hir­vit­tä­vän kal­lis­ta kokeil­la sitä pää­kau­pun­ki­seu­dun maa­han­muut­ta­ja­väes­töön, aina­kin pahim­mis­sa tau­ti­pe­säk­keis­sä? Nimit­täin tar­tun­nan estä­vän rokot­teen­kin koh­dal­la vai­kut­ta­vuus suh­tees­sa kus­tan­nuk­siin riip­puu sii­tä, miten se koh­den­ne­taan. Teke­mäl­lä pahim­mat levit­tä­jä ste­ri­li­soi­vas­ti immuu­neik­si tau­din leviä­mi­nen hidas­tuu mer­kit­tä­väs­ti ja rokot­teel­la, jos sel­lai­nen on käy­tet­tä­vis­sä, se tapah­tuu pal­jon nopeam­main sekä pal­jon pie­nem­min hoi­to­kus­tan­nuk­sin ja pie­nem­min inhi­mil­li­sin kär­si­myk­sin kuin anta­mal­la ihmis­ten sai­ras­tua. Yhtä dra­maat­ti­sia ja myy­viä otsi­koi­ta sii­tä ei tie­tys­ti saa kuin nykyi­ses­tä tilanteesta.

        Maa­han­muut­ta­ja­pe­räi­sen väes­tön koh­dal­la tuli­si ehdot­to­mas­ti kokeil­la myös D‑vitamiinitasojen kohot­ta­mis­ta. Vaik­ka en ole­kaan Mik­ko Pau­nion kans­sa samaa miel­tä hänen koro­nas­kep­ti­sis­tä kan­na­no­tois­taan, täs­sä D‑vitamiiniasiassa kuten tuos­sa roko­te­hom­mas­sa­kin oli­si oikein her­kul­li­nen paik­ka pääs­tää hänet irti. Hän on kui­ten­kin kou­lu­tuk­sel­taan ja koke­muk­sel­taan tar­tun­ta­tau­tien asian­tun­ti­ja ja on ilmais­sut halun­sa kokeil­la D‑vitamiinitasojen vai­ku­tus­ta tau­din tukahduttamisessa.

        Jokai­nen toi­mi, joka edes jos­sain mää­rin hidas­taa tai vähen­tää tau­tia, aut­taa asi­aa eteen­päin. Kun nii­tä on löy­det­ty tar­peek­si, on tau­ti voi­tet­tu. Yksit­täi­sen tai­ka­luo­din etsi­mi­nen, joka ker­ral­la rat­kai­si­si koko ongel­man, kuu­luu enem­män­kin Hol­lywoo­din tuot­tok­siin kuin todel­li­seen elämään.

    2. Avoi­mia kysy­myk­siä:
      Minua kiusaa näi­den oireet­to­mien tar­tun­nan saa­nei­den mys­tee­ri. Jos koro­na­tes­ti näyt­tää posi­tii­vis­ta, mut­ta klii­ni­set oireet puut­tu­vat koko­naan, onko todel­la kyse aidos­ta tar­tun­nas­ta? Koro­na­tes­ti ei luke­ma­ni mukaan tai­da olla kovin luo­tet­ta­va yksi­lön koh­dal­la maas­sa, jos­sa tar­tun­to­ja on mää­räl­li­ses­ti vain vähän. Toi­nen vaih­toeh­to on se, että heil­lä on jo luon­tais­ta immu­ni­teet­tia ole­mas­sa, joka perus­tuu johon­kin. Tes­ti voi­nee näyt­tää myös posi­tii­vis­ta, vaik­ka kysees­sä oli­si van­ha tar­tun­ta. Onko tes­tiä joten­kin pis­tey­tet­ty niin, että pitää olla tiet­ty mää­rä virus­par­tik­ke­lei­ta, jot­ta voi­daan puhua var­si­nai­ses­ta tartunnasta?

      Jos kiin­nos­taa pereh­tyä PCR-tes­tei­hin syväl­li­sem­min, niin googles­ta ja vaik­ka wiki­pe­dia-artik­ke­lis­ta löy­tyy run­saas­ti tie­toa näin alkuun. https://en.wikipedia.org/wiki/Polymerase_chain_reaction

      Ylei­ses­ti ottaen vää­rät posi­tii­vi­set ovat PCR-tes­teis­sä todel­la har­vi­nai­sia. Vää­rät nega­tii­vi­set ovat hie­man ylei­sem­piä, var­sin­kin infek­tion alkuvaiheessa. 

      Kai­ken maa­il­man pika­tes­tit sun muut ovat asia erikseen.

      Avoi­mia kysy­myk­siä: Tähän liit­tyy kiin­nos­ta­vas­ti myös havain­to vesi­joh­to­ve­den koro­na­löy­dök­sis­tä. Virus­ta on esiin­ty­nyt enem­män vesi­joh­to­ve­sis­sä, kuin mitä on löy­ty­nyt tar­tun­toi­na. Ali­tes­taa­mi­nen on osa­se­li­tys, mut­ta onko mui­ta selit­tä­viä tekijöitä?

      Ei.

      Avoi­mia kysy­myk­siä:Kuin­ka pal­jon voi­si enim­mil­lään olla nii­tä, jot­ka ovat saa­neet tar­tun­nan, mut­ta eivät kos­kaan pää­ty­neet tes­tei­hin? Eten­kin mie­tin kevään lukuja..menevätkö tuhan­sis­sa vai kym­me­nis­sä­tu­han­sis­sa, ne joi­ta ei löydetty.

      Mah­do­ton sel­vit­tää enää, mut­ta luul­ta­vas­ti se oli tuo­ta kym­me­nien tuhan­sien suuruusluokkaa.

      Avoi­mia kysy­myk­siä:Yllät­tä­vää Suo­men luvuis­sa on myös se, että nyt syk­syl­lä kuo­le­mia, teho­ta­pauk­sia, mut­ta myös sai­raa­la­hoi­toon jou­tu­nei­ta on ollut vähän ver­rat­tu­na tar­tun­nan saaneisiin.

      Ei ole yllät­tä­vää. Nyt tes­ta­taan enem­män, joten suu­rem­pi osuus vähä­oi­rei­sis­ta tapauk­sis­ta tulee ilmi. Tilan­ne sai­raa­lois­sa ei ole yhtä paha kuin kevääl­lä, mut­ta suun­ta on huolestuttava.

  35. Aja­tus­leik­ki­nä: jos kevääl­lä oli­si halut­tu toteut­taa koro­na­kuol­lei­suu­den Suo­mes­sa mak­si­moi­va stra­te­gia, sen­het­ki­sen tie­don perus­teel­la se oli­si luul­ta­vas­ti täh­dän­nyt koro­na- ja kausi-influens­sa­huip­pu­jen ajoit­ta­mi­seen pääl­lek­käin, jol­loin ter­vey­den­huol­lon yli­kuor­mit­tu­mi­nen takaa toi­vo­tun lop­pu­tu­lok­sen. Perus­teel­li­ses­ti mie­tit­ty stra­te­gia oli­si sisäl­tä­nyt nar­ra­tii­vin, joil­la influens­sa­huip­pua saa­daan vah­vis­tet­tua ohjaa­mal­la influens­sa­ro­kot­teet niil­le joil­la tau­ti ei toden­nä­köi­ses­ti muu­ten­kaan ole hengenvaarallinen.

    Kysy­mys: miten hypo­teet­ti­sen koro­na­kuol­lei­suu­den mak­si­moi­van stra­te­gian poh­jal­ta toteu­tet­ta­vat joh­don­mu­kai­set ja proak­tii­vi­set toi­men­pi­teet oli­si­vat poi­ken­neet hal­li­tuk­sen kulu­van vuo­den aika­na aja­mis­ta reak­tii­vi­sis­ta ad hoc ‑toi­men­pi­teis­tä?

    1. spot­tu:
      Kysy­mys: miten hypo­teet­ti­sen koro­na­kuol­lei­suu­den mak­si­moi­van stra­te­gian­poh­jal­ta toteu­tet­ta­vat joh­don­mu­kai­set ja proak­tii­vi­set toi­men­pi­teet oli­si­vat poi­ken­neet hal­li­tuk­sen kulu­van vuo­den aika­na aja­mis­ta reak­tii­vi­sis­ta ad hoc ‑toi­men­pi­teis­tä?

      YLE;n kana­vil­la oli­si esi­tet­ty sket­si­sar­ja jos­sa hupi­hah­mo ker­too aina rivon vit­sin ja nau­raa sen jäl­keen pärs­ki­vää nau­rua kuu­li­jan kasvoille. 

      Suo­ma­lai­set sit­ten vaan totut­tuun tapaan tois­ta­vat tätä tosie­lä­mäs­sä ja mak­si­moin­ti­stra­te­gia toteutuu.

      1. Satur­day Night Dead: YLE;n kana­vil­la oli­si esi­tet­ty sket­si­sar­ja jos­sa hupi­hah­mo ker­too aina rivon vit­sin ja nau­raa sen jäl­keen pärs­ki­vää nau­rua kuu­li­jan kasvoille. 

        Suo­ma­lai­set sit­ten vaan totut­tuun tapaan tois­ta­vat tätä tosie­lä­mäs­sä ja mak­si­moin­ti­stra­te­gia toteutuu.

        Nykyis­ten viih­deoh­jel­mien vai­ku­tus sil­loin kun ei mil­lään kei­nol­la onnis­tu vält­tä­mään nii­den näkemistä

        https://hs.mediadelivery.fi/img/some/nyt/fc2feae8a87e430ea21e2ec32d5fc832.jp

    2. spot­tu:
      Aja­tus­leik­ki­nä: jos kevääl­lä oli­si halut­tu toteut­taa koro­na­kuol­lei­suu­den Suo­mes­sa mak­si­moi­va stra­te­gia, sen­het­ki­sen tie­don perus­teel­la se oli­si luul­ta­vas­ti täh­dän­nyt koro­na- ja kausi-influens­sa­huip­pu­jen ajoit­ta­mi­seen pääl­lek­käin, jol­loin ter­vey­den­huol­lon yli­kuor­mit­tu­mi­nen takaa toi­vo­tun lop­pu­tu­lok­sen. Perus­teel­li­ses­ti mie­tit­ty stra­te­gia oli­si sisäl­tä­nyt nar­ra­tii­vin, joil­la influens­sa­huip­pua saa­daan vah­vis­tet­tua ohjaa­mal­la influens­sa­ro­kot­teet niil­le joil­la tau­ti ei toden­nä­köi­ses­ti muu­ten­kaan ole hengenvaarallinen.

      Kysy­mys: miten hypo­teet­ti­sen koro­na­kuol­lei­suu­den mak­si­moi­van stra­te­gian­poh­jal­ta toteu­tet­ta­vat joh­don­mu­kai­set ja proak­tii­vi­set toi­men­pi­teet oli­si­vat poi­ken­neet hal­li­tuk­sen kulu­van vuo­den aika­na aja­mis­ta reak­tii­vi­sis­ta ad hoc ‑toi­men­pi­teis­tä?

      Nii­den ajoit­ta­mi­nen pääl­lek­käin vähen­tää koko­nais­kuol­lei­suut­ta, kos­ka koro­na­ra­joi­tuk­set hävit­tä­vät influens­sat lähes koko­naan, jol­loin kuol­lei­suus nii­hin on käy­tän­nös­sä nol­la. Jos hui­put oli­si­vat eri aikaan, ei rajoi­tuk­sia oli­si influens­sa-aika­na ja se sai­si rie­hua enti­seen tapaan­sa ihan vapaasti.

      Tosin hal­li­tuk­sel­la ei ole osaa eikä arpaa sii­hen, että pää­osin samal­la tavoin tart­tu­vien hen­gi­ty­se­lin­tau­tien hui­put osu­vat liki samoi­hin aikoi­hin. Ilman hidas­tus­toi­mia influens­san tosin ilmei­ses­ti vähän myö­hem­pään, kos­ka se vai­kut­taa ole­van vähem­män tart­tu­va ja siten ete­ne­vän väes­tös­sä hie­man hitaam­min kuin koro­na ilman rajoituksia.

  36. Ensin­nä­kin kii­tos foo­ru­min kes­kus­te­li­joil­le! Tämä tun­tuu ole­va yksi har­voi­ja paik­ko­ja, jois­sa on koro­naan liit­tyen vapaa­ta kes­kus­te­lu. Täs­tä iso kii­tos myös Osmolle!

    On var­mas­ti sel­vää, että juu­ri kukaan meis­tä ei tie­dä, miten tämä epi­de­mia tulee kehit­ty­mään. Eläm­me enin­tään­kin valis­tu­nei­den arvioi­den varas­sa. Täl­lä­kin foo­ru­mil­la on var­mas­ti kui­ten­kin joi­tain ihmi­siä, joil­la on kat­ta­vas­ti tie­toa viruse­pi­de­moi­den luon­tees­ta. Sik­si näi­tä kom­ment­te­ja on mie­le­käs­tä lukea. 

    Minua on jää­nyt vai­vaa­maan täs­sä koro­nan ympä­ril­lä vel­lo­vas­sa kes­kus­te­lus­sa (ei niin­kään täl­lä foo­ru­mil­la) ensin­nä­kin se, että ihmi­set jakau­tu­vat lei­rei­hin ja sen perus­teel­la pai­not­ta­vat tiet­ty­jä näke­myk­siä sen mukaan, mitä olet­ta­vat oman lei­rin­sä kannattavan. 

    Toi­nen vai­vaa­va asia on se, että moni asia, jos­ta oli­si var­mas­ti jo saa­ta­vil­la tie­toa, on jää­nyt hämä­rän peit­toon. Lis­taan pari yksin­ker­tai­sin­ta alla. 

    Ymmä­rän, että ihmi­set ovat fik­soi­tu­neet kat­so­maan tar­tun­ta­mää­riä, sil­lä ne ovat hel­pos­ti saa­ta­vil­la. Se joh­taa kui­ten­kin ehkä vää­ris­ty­nei­siin näke­myk­siin, jos­sa met­sää ei näh­dä puilta. 

    Voi­si­ko joku vii­saam­pi tai edes sel­lai­nen, jol­la on pää­sy riit­tä­viin tie­toihn, valais­ta näi­tä yksin­ker­tai­sia asioi­ta, joi­hin luu­li­si ole­van sel­vät vas­tauk­sen, mut­ta jot­ka näyt­tä­vät aina jää­vän kui­ten­kin hämä­rän peittoon. 

    1. Mer­ka­taan­ko suo­mes­sa Covid-19 kuo­le­mik­si vain ne kuo­le­mat, jot­ka joh­tu­vat viruk­ses­ta? Rajan­ve­to on var­mas­ti välil­lä han­ka­laa, mut­ta onko näin ylei­sel­lä tasolla? 

    2. Mikä­li poti­laal­la on esi­me­rik­si influens­sa (tai muu vas­taa­va virus tai jokin muu vai­va) ja lisäk­si Covid-19 ja hän meneh­tyy influens­saan, niin mitä mer­ka­taan kuo­lin­to­dis­tuk­seen ja tilas­toi­daan­ko tapaus Covid-19 kuolemaksi? 

    3. Mikä­li koko­nas­kuol­lei­suus ei ole nous­sut ver­rat­tu­na muu­ta­maan edel­li­seen vuo­teen, niin miten vaka­vas­ta epi­de­mias­ta sil­loin on kyse? Tähän pitäi­si vas­ta­ta nyky­tie­dot valossa.

    4. Mikä­li tau­ti saa­tai­sin tukah­du­tet­tua (täy­del­li­nen eris­tä­mi­nen), alkai­si­ko se äina uudes­taan, kun rajoi­tuk­set pure­taan? Vai pääs­täi­siin­kö näin eroon koko viruksesta?

    5. Mikä­li IFR-pro­sent­ti on alhai­nen, 10 – 20 ker­taa alhai­sem­pi kuin Oxfo­ridn mal­lin­nuk­sis­sa kevääl­tä, niin onko sil­loin enää perus­tel­tua rajoit­taa ihmis­ten toi­mia tar­tun­ta­lu­vun perustella?
    Jos on, niin miten sil­loin tomi­taan mui­den sai­rauk­sien kohdalla? 

    6. Mikä­li jokin maa ottaa käyt­töön tiu­kan lock­dow­nin, niin las­kee­ko tapaus­mää­rät osit­tain sik­si, että ihmi­set eivät lähde/pääse tes­tat­ta­maan itse­ään muul­loin kuin sil­loin kun heil­lä on vaka­via oireita?

    7. Jos maas­sa on tiuk­ka lock­down, niin sil­loin­han mobii­liap­sit eivät ohjaa suu­rin­piir­tein ketään tes­tei­hin. Näin sik­si, että apsi ei saa sig­naa­lia, kos­ka se ei koh­taa juu­ri­kaan tosia apse­ja. Joh­taa­ko tämä sii­hen, että lie­vä­oi­rei­sia ei tes­ta­ta ja sik­si tapaus­mää­rät las­ke­vat tilastoissa.

    8. Onko PCR-tes­taus lii­an tark­ka (yli 35 sykliä)? Löy­tää­kö tes­ti mer­ki­tyk­set­tö­miä mää­riä kuol­lei­ta virus­frag­ment­te­ja? Täs­tä on ollut laa­jas­ti puhet­ta puo­les­ta ja vas­taan. Jos näin oli­si, niin se tie­ten­kin nos­tai­si myös Covid-kuol­lei­suus­lu­ku­ja, jos kaik­ki Covid-19-tapauk­set mer­ki­tään viruk­sen aiheut­ta­mik­si kuo­le­mik­si. Pal­jon jos­sit­te­lua, mut­ta sitä­hän kaik­ki koro­naan liit­ty­vä tun­tuu olevan.

    Mas­keis­ta en oikein osaa sanoa tai kysyä mitään. Maa­lais­jär­ki sanoo, että niis­tä on pal­jon hyö­tyä, mut­ta uudet tuki­muk­set sanoat muu­ta. Hait­ta on kui­ten­kin niin pie­ni, että mas­ke­ja kan­nat­taa var­mas­ti käyt­tää tie­tyis­sä tilan­teis­sa, vaik­ka ne eivät oli­si­kaan tädyel­li­sen tehokkaita.

    1. Ukko Y: 4. Mikä­li tau­ti saa­tai­sin tukah­du­tet­tua (täy­del­li­nen eris­tä­mi­nen), alkai­si­ko se äina uudes­taan, kun rajoi­tuk­set pure­taan? Vai pääs­täi­siin­kö näin eroon koko viruksesta?

      Tämä on help­po. Maa­pal­lon ihmi­sis­tä n. 20% on tämän tukah­dut­ta­mi­sen pii­ris­sä ja hyväl­tä näyt­tää tois­tai­sek­si. Eikä ehdi enää kovin pahak­si äityä­kään ennen rokot­teen tuloa.

      Suu­rin osa nois­ta ihmi­sis­tä asuu Kii­nas­sa joka ei ole tun­net­tu avoi­muu­des­taan. Sil­ti oli­si älyl­lis­tä lais­kuut­ta ohit­taa nol­la­ta­so val­hee­na. Luvuis­sa on var­mas­ti kau­nis­te­lua mut­ta kyl­lä tuo­hon Kii­nan nol­la­ta­soon jo usko­taan, on konsensus.

      Kun epi­de­mia on saa­tu tukah­du­tet­tua niin sen jäl­keen on tar­peen 10–14 päi­vän raja­ka­ran­tee­ni kai­kil­ta maa­han­tu­li­joil­ta. Ja kos­ka se vuo­taa aina jon­kin ver­ran tar­vi­taan sil­ti tes­taus­ta ja pai­kal­li­sia lyhyi­tä lock­dow­ne­ja, samaan tapaan mitä Suo­mes­sa teh­tiin onnis­tu­nees­ti vaik­ka­pa Vaa­sas­sa. Asteet­tai­ses­ti kove­ne­vat ns. “oikea-aikai­set” toi­men­pi­teet eivät tie­ten­kään auta, pelk­kää itsen­sä jat­ket­tua kiduttamista.

      Joka tapaik­ses­sa sisäi­ses­ta maa on jok­seen­kin nor­maa­lis­sa tilas­sa raja­ka­ran­tee­nia lukuunottamatta.

      Kaik­kein paras­ta oli­si tie­tys­ti se raja­ka­ran­tee­ni a’la Taiwan, ennen viruk­sen tuloa. Taiwa­nis­sa on syvä epä­luu­lo Kii­nan hal­lin­toa koh­taan ja siel­lä otet­tiin karan­tee­ni ennen tar­tun­to­ja ja ennen kuin Kii­na edes viral­li­ses­ti myön­si mitään ole­van vaka­vas­ti vialla.

      1. K.k.: Tämä on help­po. Maa­pal­lon ihmi­sis­tä n. 20% ontä­män tukah­dut­ta­mi­sen pii­ris­sä ja hyväl­tä näyt­tää tois­tai­sek­si. Eikä ehdi enää kovin pahak­si äityä­kään ennen rokot­teen tuloa.

        Kaik­kein paras­ta oli­si tie­tys­ti se raja­ka­ran­tee­ni a’la Taiwan, ennen viruk­sen tuloa. Taiwa­nis­sa on syvä epä­luu­lo Kii­nan hal­lin­toa koh­taan ja siel­lä otet­tiin karan­tee­ni ennen tar­tun­to­ja ja ennen kuin Kii­na edes viral­li­ses­ti myön­si mitään ole­van vaka­vas­ti vialla.

        Mitä tar­koi­te­taan tukah­dut­ta­mi­sel­la? Taiwa­nis­sa on ollut vii­mei­sen kah­den vii­kon aika­na suun­nil­leen 50 tar­tun­ta­ta­paus­ta. Se ei tie­ten­kään ole pal­jon, mut­ta ei virus myös­kään ole kadon­nut mihin­kään. Uhka siis on koko ajan ole­mas­sa, ja loo­gi­ses­ti aja­tel­tu­na mikä­li rajoi­tus­toi­mia ei pide­tä yllä, läh­tee virus leviä­mään kiih­ty­väs­ti. Jos ei läh­de, jou­du­taan var­maan­kin teke­mään se joh­to­pää­tös, että täy­tyy olla mui­ta­kin vai­kut­ta­via teki­jöi­tä kuin rajoi­tus­toi­men­pi­teet. Rajoi­tus­toi­mis­ta (en tie­dä ihan tark­kaan mitä Taiwa­nis­sa nyt teh­dään) taas on omat hait­ta­vai­ku­tuk­sen­sa, jois­ta voi­daan­kin kes­kus­tel­la loput­to­miin. Epäi­le­mät­tä, mikä­li roko­te saa­daan alku­vuo­des­ta käyt­töön, kuten nyt näyt­täi­si tapah­tu­van, Taiwa­nin ajan­pe­luu on onnis­tu­nut hyvin.

      2. Jaak­ko K:Taiwa­nis­sa on ollut vii­mei­sen kah­den vii­kon aika­na suun­nil­leen 50 tartuntatapausta. 

        Tämä on aika har­haan joh­ta­va tapa esit­tää asia. Nuo Taiwa­nin 50 tapaus­ta on kaik­ki raja­val­von­nas­sa huo­mat­tu­ja, tai maa­han saa­pu­mi­sen yhtey­des­sä pakol­li­sen 14 päi­vän karan­tee­nin aika­na huo­mat­tu­ja tapauk­sia. Taiwa­nis­sa ei ole havait­tu uusia koro­na­vi­rus­ta­pauk­sia väes­tön kes­kuu­des­sa huh­ti­kuun 12 päi­vän jäl­keen. Taiwa­nin rajo­jen sisäl­lä on elet­ty lähes 8 kuu­kaut­ta ilman koro­na­vi­rus­ta. Tuol­lai­nen onnis­tuu jos rajoil­la on tark­ka bio­tur­val­li­suu­den val­von­ta maa­han saa­pu­vil­le matkustajille.

        https://www.cdc.gov.tw/En

      3. Sam­po Smo­lan­der: Tämä on aika har­haan joh­ta­va tapa esit­tää asia. Nuo Taiwa­nin 50 tapaus­ta on kaik­ki raja­val­von­nas­sa huo­mat­tu­ja, tai maa­han saa­pu­mi­sen yhtey­des­sä pakol­li­sen 14 päi­vän karan­tee­nin aika­na huo­mat­tu­ja tapauk­sia. Taiwa­nis­sa ei ole havait­tu uusia koro­na­vi­rus­ta­pauk­sia väes­tön kes­kuu­des­sa huh­ti­kuun 12 päi­vän jäl­keen. Taiwa­nin rajo­jen sisäl­lä on elet­ty lähes 8 kuu­kaut­ta ilman koro­na­vi­rus­ta. Tuol­lai­nen onnis­tuu jos rajoil­la on tark­ka bio­tur­val­li­suu­den val­von­ta maa­han saa­pu­vil­le matkustajille.

        https://www.cdc.gov.tw/En

        Ok. Taiwan on siis onnis­tu­nut pai­kal­li­ses­ti tukah­dut­ta­maan tau­din. Tiuk­ka raja­kont­rol­li lie­nee tul­kit­ta­vis­sa ei-toi­vot­tu­ja sivu­vai­ku­tuk­sia aiheut­ta­vak­si rajoi­tus­toi­men­pi­teek­si. Ajan kans­sa näh­dään kuin­ka kau­an pys­ty­vät pitä­mään tilan­teen kuris­sa lait­ta­mat­ta rajo­jaan koko­naan kiin­ni. Tark­ka­na saa tosi­aan­kin var­mas­ti olla. Rokot­teen tuloon ole­tet­ta­vas­ti on aika vähän aikaa, joten kyl­lä heil­lä tuos­ta on mah­dol­li­suus sel­vi­tä vähäl­lä. En vält­tä­mät­tä sil­ti näe asi­aa niin, että “Taiwa­nin mal­li” on tuos­ta vain sel­lai­se­naan sovel­let­ta­vis­sa mis­sä tahan­sa muu­al­la maailmassa.

      4. Jaak­ko K: En vält­tä­mät­tä sil­ti näe asi­aa niin, että ”Taiwa­nin mal­li” on tuos­ta vain sel­lai­se­naan sovel­let­ta­vis­sa mis­sä tahan­sa muu­al­la maailmassa.

        Rei­lut kol­me viik­koa sit­ten Tho­mas Brand ja Pau­li Alin kir­joit­ti­vat, että jokai­nen maa, joka on halun­nut tukah­dut­taa epi­de­mian, on onnis­tu­nut sii­nä. https://www.verkkouutiset.fi/nakokulma-koronastrategia-pitaa-arvioida-uudelleen/

      5. huo­les­tu­nut ja samal­la opti­mis­ti: Rei­lut kol­me viik­koa sit­ten Tho­mas Brand ja Pau­li Alin kir­joit­ti­vat, että jokai­nen maa, joka on halun­nut tukah­dut­taa epi­de­mian, on onnis­tu­nut sii­nä. https://www.verkkouutiset.fi/nakokulma-koronastrategia-pitaa-arvioida-uudelleen/

        huo­les­tu­nut ja samal­la opti­mis­ti: Rei­lut kol­me viik­koa sit­ten Tho­mas Brand ja Pau­li Alin kir­joit­ti­vat, että jokai­nen maa, joka on halun­nut tukah­dut­taa epi­de­mian, on onnis­tu­nut sii­nä. https://www.verkkouutiset.fi/nakokulma-koronastrategia-pitaa-arvioida-uudelleen/

        En itse link­kai­si artik­ke­lia, jos­sa väi­te­tään Japa­nin ja Ete­lä-Korean onnis­tu­neen tukah­dut­ta­mi­ses­sa. En oikein ymmär­rä mil­lä perus­teel­la niin voi väittää.

      6. huo­les­tu­nut ja samal­la opti­mis­ti: Rei­lut kol­me viik­koa sit­ten Tho­mas Brand ja Pau­li Alin kir­joit­ti­vat, että jokai­nen maa, joka on halun­nut tukah­dut­taa epi­de­mian, on onnis­tu­nut sii­nä. https://www.verkkouutiset.fi/nakokulma-koronastrategia-pitaa-arvioida-uudelleen/

        Minus­ta kir­joi­tuk­ses­sa sovi­te­taan mel­ko vah­vas­ti dataa omiin näky­miin. Siel­tä poimittua:
        “Mikään yksin­ker­tai­nen maan­tie­teel­li­nen, kult­tuu­ri­nen, talou­del­li­nen tai val­tiol­li­nen teki­jä ei seli­tä sitä, mit­kä maat ovat onnis­tu­neet tukah­dut­ta­maan epi­de­mian ja mit­kä eivät.”

        Kyl­lä­hän selit­tää, ja hyvin­kin pal­jon. Afri­kas­sa, Aasias­sa ja Austra­lias­sa koro­na on kar­keas­ti yli ker­ta­luok­kaa vaa­rat­to­mam­pi kuin muu­al­la maa­il­mas­sa. Onko älyl­li­ses­ti rehel­lis­tä väit­tää että kai­kis­sa näi­den man­te­rei­den mais­sa tukah­du­tus­toi­met ovat olleet hyviä, kun taas kai­kis­sa Euroo­pan ja Ame­ri­kan mais­sa huo­no­ja?* Vai voi­si­ko muka­na selit­tä­mäs­sä kui­ten­kin olla mui­ta teki­jöi­tä kuin tukahdutustoimet?

        *Hie­man lii­oi­tel­tu­na, mut­ta ei pal­jon. Kuvaaja:
        https://ourworldindata.org/coronavirus-data-explorer?tab=map&zoomToSelection=true&region=World&deathsMetric=true&interval=total&hideControls=true&perCapita=true&smoothing=0&pickerMetric=location&pickerSort=asc

      7. Jaak­ko K: Ok. Taiwan on siis onnis­tu­nut pai­kal­li­ses­ti tukah­dut­ta­maan tau­din. Tiuk­ka raja­kont­rol­li lie­nee tul­kit­ta­vis­sa ei-toi­vot­tu­ja sivu­vai­ku­tuk­sia aiheut­ta­vak­si rajoi­tus­toi­men­pi­teek­si. Ajan kans­sa näh­dään kuin­ka kau­an pys­ty­vät pitä­mään tilan­teen kuris­sa lait­ta­mat­ta rajo­jaan koko­naan kiin­ni. Tark­ka­na saa tosi­aan­kin var­mas­ti olla. Rokot­teen tuloon ole­tet­ta­vas­ti on aika vähän aikaa, joten kyl­lä heil­lä tuos­ta on mah­dol­li­suus sel­vi­tä vähäl­lä. En vält­tä­mät­tä sil­ti näe asi­aa niin, että ”Taiwa­nin mal­li” on tuos­ta vain sel­lai­se­naan sovel­let­ta­vis­sa mis­sä tahan­sa muu­al­la maailmassa.

        Taiwa­nin mal­lis­ta ei voi kes­kus­tel­la kos­ka se on ideo­lo­gi­ses­sa ris­ti­rii­das­sa län­si­mais­sa val­loil­laan ole­vaan vapaus­kä­si­tyk­sen kans­sa. Tämä on vähän sama asia kuin­ka Neu­vos­to­liit­to ei voi­nut (tie­ten­kään) hyväk­syä että vapaah­ko mark­ki­na­ta­lous on parem­pi ja tehok­kaam­pi kuin neu­vos­to­liit­to­lai­nen sosia­lis­ti­nen val­tio­joh­toi­nen suun­ni­tel­ma­ta­lous, näin siis ideo­lo­gi­ses­ta syis­tä. Ideo­lo­gi­nen abso­lu­tis­mi luo oikeu­tuk­sen nyky­ti­lal­le ja olo­suh­teil­le (mei­dän jär­jes­tel­mä on parempi/paras), samoin län­si­mai­den alis­tu­mi­nen hyväk­sy­mään aasia­lai­sen ‘illi­be­raa­lin’ ja kol­lek­tii­vi­sem­man yhteis­kun­ta­nä­ke­myk­sen parem­muus on ris­ti­rii­das­sa län­si­mai­den rum­mut­ta­man yksi­lö­kes­kei­sen (ja talous­kes­kei­sen) vapausi­deo­lo­gian yli­ver­tai­suu­den kanssa.

        Pai­neet kasau­tu­vat län­si­mail­le osoit­ta­maan oman tien­sä parem­muus, tosin todis­teet kasau­tu­vat yhä jyr­kem­min hei­tä vastaan.

      8. Sta­dist: Taiwa­nin mal­lis­ta ei voi kes­kus­tel­la kos­ka se on ideo­lo­gi­ses­sa ris­ti­rii­das­sa län­si­mais­sa val­loil­laan ole­vaan vapaus­kä­si­tyk­sen kans­sa. Tämä on vähän sama asia kuin­ka Neu­vos­to­liit­to ei voi­nut (tie­ten­kään) hyväk­syä että vapaah­ko mark­ki­na­ta­lous on parem­pi ja tehok­kaam­pi kuin neu­vos­to­liit­to­lai­nen sosia­lis­ti­nen val­tio­joh­toi­nen suun­ni­tel­ma­ta­lous, näin siis ideo­lo­gi­ses­ta syis­tä. Ideo­lo­gi­nen abso­lu­tis­mi luo oikeu­tuk­sen nyky­ti­lal­le ja olo­suh­teil­le (mei­dän jär­jes­tel­mä on parempi/paras), samoin län­si­mai­den alis­tu­mi­nen hyväk­sy­mään aasia­lai­sen ’illi­be­raa­lin’ ja kol­lek­tii­vi­sem­man yhteis­kun­ta­nä­ke­myk­sen parem­muus on ris­ti­rii­das­sa län­si­mai­den rum­mut­ta­man yksi­lö­kes­kei­sen (ja talous­kes­kei­sen) vapausi­deo­lo­gian yli­ver­tai­suu­den kanssa.

        Pai­neet kasau­tu­vat län­si­mail­le osoit­ta­maan oman tien­sä parem­muus, tosin todis­teet kasau­tu­vat yhä jyr­kem­min hei­tä vastaan.

        Minä näen tämän niin, että asioil­la on puo­len­sa ja puo­len­sa. Toi­mil­la on vai­ku­tuk­sia ja sivu­vai­ku­tuk­sia. Yhteis­kun­nat raken­tu­vat eri arvos­tus­poh­jil­le, eli noi­ta eri puo­lia pai­no­te­taan eri tavoin. Län­si­mai­nen vapausi­deo­lo­gia ei tie­ten­kään ole ongel­ma­ton, kuten ei ole Kii­na­lai­nen auto­ri­taa­ris-natio­na­lis­ti­nen­kaan. Mitä tulee koro­na­vi­ruk­seen, minua vai­vaa se, että suh­tau­tu­mi­nen ei ole mie­les­tä­ni jär­ke­väs­sä suh­tees­sa todel­li­seen ris­kiin. Ideo­lo­gia vai­kut­taa ole­van se, että yksi­kin tar­tun­ta­ta­paus on lii­kaa. Vaa­di­taan tukah­dut­ta­mis­ta, mitä en osaa pitää rea­lis­ti­se­na ‑pait­si ehkä pai­kal­li­ses­ti, mikä vaa­tii eris­täy­ty­mis­tä sen jäl­keen mää­rit­te­le­mät­tö­mäk­si ajaksi.

  37. Alan olla totaa­li­sen tur­hau­tu­nut näi­hin täy­sin äly­va­pai­siin rajoi­tuk­siin, jot­ka koh­dis­tu­vat suu­rin piir­tein niin vää­rin kuin olla ja voi.

    Itä-Hel­sin­gin köy­his­sä lähiöis­sä on pal­jon koro­naa. Toi­men­pi­de: sul­je­taan Kirk­ko­num­men uimahalli.

    Mus­li­mi­maa­han­muut­ta­jil­la on pal­jon koro­naa. Toi­men­pi­de: sul­je­taan Tuo­maan jou­lu­mark­ki­nat. Pide­tään mos­kei­jat auki.

    Soma­leil­la on pajon koro­naa. Toi­men­pi­de: sul­je­taan Kan­sal­lis­teat­te­ri. Pide­tään Puhos auki.

    Ymmär­rän, että var­sin­kin puna­vih­reäl­le hal­li­tuk­sel­le oikei­den toi­men­pi­tei­den teke­mi­nen voi olla todel­la vai­ke­aa, mut­ta pitää­kö sit­ten teh­dä kais­ta­päi­siä toi­men­pi­tei­tä vain sik­si, että oli­si teh­ty jotain?

    Lisäk­si Van­taal­la “vedo­taan” nyt uskon­nol­li­siin yhtei­söi­hin, että rajoit­ta­vat kävi­jä­mää­rät 10 tai 20 hen­keen ker­ral­laan. Siis sama rajoi­tus kos­kee kel­la­ri­mos­kei­jaa, jon­ne ei muu­ten­kaan enem­pää mah­tui­si, sekä 500 hen­gen kirkkosalia.

    D‑vitamiinista ei hiis­ku­ta sanaa­kaan, kun sitä nime­no­maan pitäi­si jakaa nyt mak­sut­ta ja opas­taa sen käy­tös­sä nii­tä väes­tö­ryh­miä, joil­le se oli­si eri­tyi­sen tärkeää.

    Ja sit­ten kiu­rut ja muut pik­ku­lin­nut vie­lä keh­taa­vat torua rajoi­tuk­siin kyl­läs­ty­nei­tä. Vihastuttaa.

  38. Uusia mää­räyk­siä ja suo­si­tuk­sia HUS alu­eel­la. Mitä sii­tä seu­ra­si? Jouk­ku­eem­me siir­tyi har­joit­te­le­maan yksi­tyi­sen toi­mi­jan sisä­lii­kun­ta­ti­loi­hin, niin­kuin moni muu­kin. Lähi­kon­tak­ti­jouk­kue­la­ji. Har­joit­te­li­joi­den suma tii­vis­tyi vähem­piin tiloi­hin ja liik­ku­vuus alu­eel­la kasvoi.

  39. Sit­ten vie­lä tääl­lä Län­si­Uu­del­la­maal­la suo­men­ruot­sa­lais­ten kes­ken ei pro­tes­ti­mie­les­sä nou­da­te­ta mitään suo­si­tuk­sia jos sitä ei jul­kais­ta saman­ai­kai­ses­ti myös ruot­sik­si. Vaik­ka ymmär­ret­täi­siin asia suomeksi.

  40. Olen ihme­tel­lyt vähäis­tä kes­kus­te­lua kiih­ty­mis- ja leviä­mis­vai­heen kri­tee­reis­tä. Miten ne ovat syn­ty­neet ja mik­si ovat juu­ri sel­lai­set kuin ovat?

    Rajat ovat minus­ta tar­koi­tus­ha­kui­sen alhai­set ja nii­den rik­kou­tu­mis­ta ryh­dy­tään vie­lä enna­koi­maan uusil­la rajoi­tuk­sil­la. Jos­sain Tans­kas­sa ja Ruot­sis­sa men­nään monin­ker­tai­sil­la tar­tun­ta­mää­ril­lä eikä hätää tun­nu ole­van kuin leh­dis­tön ja polii­tik­ko­jen mielestä.

    Seu­raa­va epi­de­mia tulee taas jos­kus ja nyt teh­dyt rat­kai­sut hei­jas­tu­vat aika­naan sil­loin teh­tä­viin päätöksiin.

  41. Hei,
    Pys­tyi­sit­kö teke­mään tilas­to­tie­tei­li­jä­nä saman­lai­sen tilas­ton Suo­men koko­nais­kuol­lei­suu­des­ta kuin on Ruot­sis­ta oheinen:
    https://www.statista.com/statistics/525353/sweden-number-of-deaths/?fbclid=IwAR0g6vZyYD1QzV_I2lAQUwQtwF90vgzEqNVoJX8zp0JGBC2ysX-iulO7LMM

    Tuos­ta Ruot­sin tilas­tos­ta en voi kuin tode­ta että eihän siel­lä koro­na näy miten­kään kuol­lei­suus­lu­vuis­sa vaik­ka siel­lä pal­jon on koro­naan kuol­lut­kin, joten joku täs­sä mät­tää?? Minun joh­to­pää­tök­se­ni on, että ei ole mitään koro­na-pan­de­mi­aa vaan on kek­sit­ty täs­tä joku ihme paniik­ki ja media hyvin ruok­kii sitä paniik­kia.… Ja täl­lä samal­la panii­kil­la yri­te­tään nyt saa­da ihmi­set otta­maan nopeas­ti kyhät­ty k‑rokote, jol­la on monia huo­les­tut­ta­via haittavaikutuksia.…

    1. Kyl­lä Ruot­sin koko­nais­kuol­lei­suu­des­sa näkyy koro­na­kuol­lei­suus. Nolis­ta tilas­tois­ta puut­tuu 20 päi­vää eli run­saat 5 % vuoes­ta ja siis vie­lä noin 5000 kuo­le­maa tasai­sen vauh­din taulukolla.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kyl­lä Ruot­sin koko­nais­kuol­lei­suu­des­sa näkyy koro­na­kuol­lei­suus. Nolis­ta tilas­tois­ta puut­tuu 20 päi­vää eli run­saat 5 % vuoes­ta ja siis vie­lä noin 5000 kuo­le­maa tasai­sen vauh­din taulukolla.

        Mis­tä tie­tää, että yli­kuol­lei­suus joh­tuu koro­nas­ta, eikä vuo­den 2019 ali­kuol­lei­suu­den korjaantumisesta?

      2. Timo A.: Mis­tä tie­tää, että yli­kuol­lei­suus joh­tuu koro­nas­ta, eikä vuo­den 2019 ali­kuol­lei­suu­den korjaantumisesta?

        Mis­tä tie­tää, että vuo­den 2019 ali­kuol­lei­suus ei joh­du vuo­den 2018 nor­maa­lia voi­mak­kaam­mas­ta kuol­lei­suu­des­ta? Mikä meka­nis­mi pakot­taa ilmiön yksisuuntaiseksi?

      3. hc-empi­ris­ti: Mis­tä tie­tää, että vuo­den 2019 ali­kuol­lei­suus ei joh­du vuo­den 2018 nor­maa­lia voi­mak­kaam­mas­ta kuol­lei­suu­des­ta? Mikä meka­nis­mi pakot­taa ilmiön yksisuuntaiseksi?

        Sii­nä­pä se. Vas­taus­taak­ka on näh­däk­se­ni Soi­nin­vaa­ral­la, joka esit­ti ensim­mäi­sen väitteen.

      4. Timo A.: Sii­nä­pä se. Vas­taus­taak­ka on näh­däk­se­ni Soi­nin­vaa­ral­la, joka esit­ti ensim­mäi­sen väitteen.

        Minus­ta todis­tus­taak­ka on enem­män hei­kom­man hypo­tee­sin esit­tä­jäl­lä. Kokeil­laan löy­tää hei­kom­pi hypo­tee­si yksin­ker­tai­sel­la esti­maa­til­la. Maa­lis­kuun alus­ta kesä­kuun lop­puun Ruot­sis­sa kuo­li 5240 ihmis­tä enem­män kuin kes­ki­mää­rin vuo­si­na 2015–2019. Koro­nan rajal­li­ses­ta leviä­mi­ses­tä joh­tuen nämä kuo­le­mat osui­vat jouk­koon, joka on Ruot­sin omien esti­maat­tien mukaan noin 5% popu­laa­tios­ta. Nyt voi­daan lait­taa vas­tak­kain kak­si hypo­tee­sia: 1) koro­na aiheut­ti yli­kuol­lei­suut­ta, 2) koro­naan kuol­leet vält­ti­vät kuo­le­man edel­li­se­nä vuon­na. Näis­tä hypo­tee­si 1 on minus­ta sel­väs­ti vah­vem­pi ja hypo­tee­sin 2 esit­tä­jäl­lä on minun mie­les­tä­ni vel­vol­li­suus osoit­taa väit­teen­sä. On mah­dol­lis­ta, että hypo­tee­si 2 on tot­ta. Se pitää vain osoit­taa vakuut­ta­vas­ti, kos­ka pin­nal­ta kat­soen se vai­kut­taa hyvin hyvin heikolta.

      5. hc-empi­ris­ti: Minus­ta todis­tus­taak­ka on enem­män hei­kom­man hypo­tee­sin esit­tä­jäl­lä. Kokeil­laan löy­tää hei­kom­pi hypo­tee­si yksin­ker­tai­sel­la esti­maa­til­la. Maa­lis­kuun alus­ta kesä­kuun lop­puun Ruot­sis­sa kuo­li 5240 ihmis­tä enem­män kuin kes­ki­mää­rin vuo­si­na 2015–2019. Koro­nan rajal­li­ses­ta leviä­mi­ses­tä joh­tuen nämä kuo­le­mat osui­vat jouk­koon, joka on Ruot­sin omien esti­maat­tien mukaan noin 5% popu­laa­tios­ta. Nyt voi­daan lait­taa vas­tak­kain kak­si hypo­tee­sia: 1) koro­na aiheut­ti yli­kuol­lei­suut­ta, 2) koro­naan kuol­leet vält­ti­vät kuo­le­man edel­li­se­nä vuon­na. Näis­tä hypo­tee­si 1 on minus­ta sel­väs­ti vah­vem­pi ja hypo­tee­sin 2 esit­tä­jäl­lä on minun mie­les­tä­ni vel­vol­li­suus osoit­taa väit­teen­sä. On mah­dol­lis­ta, että hypo­tee­si 2 on tot­ta. Se pitää vain osoit­taa vakuut­ta­vas­ti, kos­ka pin­nal­ta kat­soen se vai­kut­taa hyvin hyvin heikolta.

        Puhum­me mel­kein mut­ta emme aivan samas­ta asias­ta. Koro­na aiheut­ti tie­tys­ti yli­kuol­lei­suut­ta ver­rat­tu­na tilan­tee­seen, jos­sa koro­naa ei oli­si ollut. Yksi­kin tapaus riit­tää tähän.

        Mut­ta tämä on tie­tys­ti tri­vi­aa­lia. Kysy­mys on kitey­tet­tä­vis­sä minus­ta näin: mikä oli­si ollut kuol­lei­suus Ruot­sis­sa tänä vuon­na ilman koronaa?

        Ja täs­sä jou­dum­me tun­te­mat­to­mien muut­tu­jien suo­hon. Pal­jon­ko vuo­den 2019 jäl­jil­tä maas­sa oli hau­rai­ta van­huk­sia enem­män kuin jonain toi­se­na vuo­te­na? Kuin­ka moni näis­tä oli­si kuol­lut tänä vuon­na joka tapauk­ses­sa? Onko jokin tun­te­ma­ton teki­jä pitä­nyt influens­san loi­tol­la koro­nan rie­hues­sa? Vai ovat­ko rajoi­tuk­set pitä­neet influens­san loi­tol­la? Pal­jon­ko koro­na­kuo­le­mis­sa on yli­ti­las­toin­tia mas­sii­vi­sen näyt­teen­o­ton vuoksi?

        Yli­kuol­lei­suus-ter­miä on joka tapauk­ses­sa käy­tet­tä­vä varo­vas­ti. Kes­ki­mää­rin joka toi­se­na vuo­te­na esiin­tyy ali­kuol­lei­suut­ta ja joka toi­se­na taas yli-. Pitäi­si osa­ta sanoa, mikä on poik­kea­vaa yli­kuol­lei­suut­ta ja mikä nor­maa­lin vsih­te­lun rajoissa.

      6. Timo A.: Ja täs­sä jou­dum­me tun­te­mat­to­mien muut­tu­jien suo­hon. Pal­jon­ko vuo­den 2019 jäl­jil­tä maas­sa oli hau­rai­ta van­huk­sia enem­män kuin jonain toi­se­na vuo­te­na? Kuin­ka moni näis­tä oli­si kuol­lut tänä vuon­na joka tapauk­ses­sa? Onko jokin tun­te­ma­ton teki­jä pitä­nyt influens­san loi­tol­la koro­nan rie­hues­sa? Vai ovat­ko rajoi­tuk­set pitä­neet influens­san loi­tol­la? Pal­jon­ko koro­na­kuo­le­mis­sa on yli­ti­las­toin­tia mas­sii­vi­sen näyt­teen­o­ton vuoksi?

        Minus­ta me puhu­taan tasan samas­ta asias­ta. Toden­nä­köi­syys sii­hen, että edel­lis­vuo­den ali­kuol­lei­suus aiheut­tai­si mas­sii­vi­sen yli­kuol­lei­suu­den 5%:ssa popu­laa­tio­ta on pin­nal­ta kat­soen hyvin pie­ni. Se on niin pie­ni, että hypo­tee­sin esit­tä­jän on aihet­ta perus­tel­la väit­teen­sä datalla.

        Poh­jois­mais­sa on niin pal­jon luo­tet­ta­vaa dataa, että suo tämän esti­moi­mi­nen ei ole. Osaan kysy­myk­sis­tä­si saa vas­tat­tua heti, toi­siin saa var­sin hyvän esti­maa­tin ole­mas­sa ole­vaa dataa ris­tiin­ver­tai­le­mal­la. Ruot­sis­sa on toi­sis­taan riip­pu­mat­to­mat päi­vit­täi­set tilas­tot sekä koro­naan (tai sen kans­sa) kuol­leis­ta että usei­den edel­lis­vuo­sien koko­nais­kuol­lei­suu­des­ta. Näi­tä kah­ta yhdis­te­le­mäl­lä saa hel­pos­ti hyvän esti­maa­tin esi­mer­kik­si vii­mei­seen kysy­myk­seen. Hau­rai­den van­hus­ten luku­mää­rän esti­moin­tiin taas koko­nais­kuol­lei­suus­ti­las­to on erin­omai­nen työ­ka­lu. Minus­ta näi­tä teko­syi­tä on vil­jel­ty lii­kaa. Nyt on aika alkaa teh­dä näis­tä tes­tat­ta­via hypo­tee­se­ja ja vali­doi­da dataa vastaan.

      7. hc-empi­ris­ti: Minus­ta me puhu­taan tasan samas­ta asias­ta. Toden­nä­köi­syys sii­hen, että edel­lis­vuo­den ali­kuol­lei­suus aiheut­tai­si mas­sii­vi­sen yli­kuol­lei­suu­den 5%:ssa popu­laa­tio­ta on pin­nal­ta kat­soen hyvin pie­ni. Se on niin pie­ni, että hypo­tee­sin esit­tä­jän on aihet­ta perus­tel­la väit­teen­sä datalla.

        Poh­jois­mais­sa on niin pal­jon luo­tet­ta­vaa dataa, että suo tämän esti­moi­mi­nen ei ole. Osaan kysy­myk­sis­tä­si saa vas­tat­tua heti, toi­siin saa var­sin hyvän esti­maa­tin ole­mas­sa ole­vaa dataa ris­tiin­ver­tai­le­mal­la. Ruot­sis­sa on toi­sis­taan riip­pu­mat­to­mat päi­vit­täi­set tilas­tot sekä koro­naan (tai sen kans­sa) kuol­leis­ta että usei­den edel­lis­vuo­sien koko­nais­kuol­lei­suu­des­ta. Näi­tä kah­ta yhdis­te­le­mäl­lä saa hel­pos­ti hyvän esti­maa­tin esi­mer­kik­si vii­mei­seen kysy­myk­seen. Hau­rai­den van­hus­ten luku­mää­rän esti­moin­tiin taas koko­nais­kuol­lei­suus­ti­las­to on erin­omai­nen työ­ka­lu. Minus­ta näi­tä teko­syi­tä on vil­jel­ty lii­kaa. Nyt on aika alkaa teh­dä näis­tä tes­tat­ta­via hypo­tee­se­ja ja vali­doi­da dataa vastaan.

        Tot­ta­han toki koro­na aiheut­ti yli­kuol­lei­suut­ta sii­nä popu­laa­tios­sa, johon se levi­si. Ja kuu­kausi­ta­sol­la sil­loin, kun se teki eni­ten tuhoa. Mut­ta entä koko väes­tös­sä vuo­si­ta­sol­la? Sii­tä olen mie­les­tä­ni puhunut.

      8. Timo A.: Tot­ta­han toki koro­na aiheut­ti yli­kuol­lei­suut­ta sii­nä popu­laa­tios­sa, johon se levi­si. Ja kuu­kausi­ta­sol­la sil­loin, kun se teki eni­ten tuhoa. Mut­ta entä koko väes­tös­sä vuo­si­ta­sol­la? Sii­tä olen mie­les­tä­ni puhunut.

        Teh­dään nopea tes­ti koko Ruot­sin popu­laa­tiol­la: 1) koko­nais­kuol­lei­suus­ti­las­tos­ta näkee hel­pos­ti, että yli­kuol­lei­suut­ta on tänä vuon­na ollut, 2) kor­re­laa­tio koro­na­kuo­le­mien ja yli­kuol­lei­suu­den (ver­rat­tu­na edel­lis­ten vii­den vuo­den kes­kiar­voon) välil­lä (aika­vä­lil­lä 11.3.–16.12.) on 0,87. Vaik­ka koro­na on iske­nyt Ruot­sis­sa suh­teel­li­sen pie­neen popu­laa­tioon (oli­si­ko täl­lä het­kel­lä 10% tie­tä­mis­sä?), sen vai­ku­tus on ilmei­nen myös väes­tö­ta­sol­la. Vai­ku­tus oli­si myös ollut mas­sii­vi­sem­pi, jos ruot­sa­lai­set eivät oli­si rajoit­ta­neet suo­si­tuk­sil­laan viruk­sen leviä­mis­tä voimakkaasti.

      9. hc-empi­ris­ti: Teh­dään nopea tes­ti koko Ruot­sin popu­laa­tiol­la: 1) koko­nais­kuol­lei­suus­ti­las­tos­ta näkee hel­pos­ti, että yli­kuol­lei­suut­ta on tänä vuon­na ollut, 2) kor­re­laa­tio koro­na­kuo­le­mien ja yli­kuol­lei­suu­den (ver­rat­tu­na edel­lis­ten vii­den vuo­den kes­kiar­voon) välil­lä (aika­vä­lil­lä 11.3.–16.12.) on 0,87. Vaik­ka koro­na on iske­nyt Ruot­sis­sa suh­teel­li­sen pie­neen popu­laa­tioon (oli­si­ko täl­lä het­kel­lä 10% tie­tä­mis­sä?), sen vai­ku­tus on ilmei­nen myös väes­tö­ta­sol­la. Vai­ku­tus oli­si myös ollut mas­sii­vi­sem­pi, jos ruot­sa­lai­set eivät oli­si rajoit­ta­neet suo­si­tuk­sil­laan viruk­sen leviä­mis­tä voimakkaasti.

        Oli­si­ko koro­na siis aiheut­ta­nut kym­men­ker­tai­sen mää­rän kuo­le­mia sii­nä teo­reet­ti­ses­sa tilan­tees­sa, että se oli­si levin­nyt koko väes­töön? Vai onko se levin­nyt joten­kin epäe­dus­ta­vas­ti? Koro­naan Ruot­sis­sa kuol­leis­ta 90 pro­sent­tia on yli 70-vuo­tiai­ta. Oli­si­ko maas­ta löy­ty­nyt vie­lä 9 ker­taa tuo mää­rä koro­nal­le alt­tii­ta sen ikäisiä?

        En oikein jak­sa uskoa tuo­hon kym­me­nen pro­sen­tin levin­nei­syy­teen. Ruot­sis­sa on väes­töön suh­teu­tet­tu­na noin kym­men­ker­tai­nen mää­rä koro­na­kuo­le­mia Suo­meen näh­den. Jos mitään pii­le­vää selit­tä­jää, kuten edel­li­sen vuo­den ali­kuol­lei­suus, ei ole, onko koro­na levin­nyt Suo­mes­sa vain yhteen pro­sent­tiin väestöstä?

        Jos Ruot­sis­sa kevääl­lä voi­mas­sa olleet suo­si­tuk­set ovat vähen­tä­neet viruk­sen leviä­mis­tä voi­mak­kaas­ti, mik­si mones­sa muus­sa maas­sa voi­mas­sa olleet mää­räys­luon­tei­set toi­met eivät ole sii­hen pystyneet?

      10. Timo A.: Oli­si­ko koro­na siis aiheut­ta­nut kym­men­ker­tai­sen mää­rän kuo­le­mia sii­nä teo­reet­ti­ses­sa tilan­tees­sa, että se oli­si levin­nyt koko väes­töön? Vai onko se levin­nyt joten­kin epäe­dus­ta­vas­ti? Koro­naan Ruot­sis­sa kuol­leis­ta 90 pro­sent­tia on yli 70-vuo­tiai­ta. Oli­si­ko maas­ta löy­ty­nyt vie­lä 9 ker­taa tuo mää­rä koro­nal­le alt­tii­ta sen ikäisiä?

        En oikein jak­sa uskoa tuo­hon kym­me­nen pro­sen­tin levin­nei­syy­teen. Ruot­sis­sa on väes­töön suh­teu­tet­tu­na noin kym­men­ker­tai­nen mää­rä koro­na­kuo­le­mia Suo­meen näh­den. Jos mitään pii­le­vää selit­tä­jää, kuten edel­li­sen vuo­den ali­kuol­lei­suus, ei ole, onko koro­na levin­nyt Suo­mes­sa vain yhteen pro­sent­tiin väestöstä?

        Ei mikään virus yllä 100% kat­ta­vuu­teen, koro­nal­le 60–70% lie­nee hyvä arvaus Ita­lian luku­jen perus­teel­la. Se, että vain pie­ni jouk­ko on Ruot­sis­sa­kin saa­nut koro­na­tar­tun­nan, on mitat­tu fak­ta, ei uskon asia. Maa­lis­kuun alus­ta kesä­kuun lop­puun men­nes­sä Ruot­sis­sa oli yli­kuol­lei­suut­ta yli 5000 hen­keä ja koro­nan vas­ta-ainei­ta löy­tyi (hiu­kan hei­kos­ti otos­te­tul­la tes­til­lä) 5%:lta väes­tös­tä vii­kol­la 22. Uut­ta luo­tet­ta­vaa jul­kai­sua vas­ta-aine­tes­teis­tä en vali­tet­ta­vas­ti onnis­tu­nut löy­tä­mään, mut­ta mar­ras­kuun seu­tu­vil­la Tuk­hol­mas­sa näyt­täi­si noin 30%:lla vas­ta-aine­tes­ta­tuis­ta olleen vas­ta-ainei­ta. Tämä jouk­ko ei tosin vai­ku­ta luo­tet­ta­vas­ti otos­te­tul­ta, joten luku lie­nee todel­li­suu­des­sa jon­kin ver­ran pie­nem­pi. Täs­tä ekt­ra­po­loi­den (ottaen huo­mioon sen, että Tuk­hol­ma on ollut tar­tun­ta­kes­kus koko ajan) voi­si arva­ta, että Ruot­sin koro­na­tar­tun­to­jen mää­rä oli­si jos­sa­kin 10–20% välil­lä, itse veik­kai­sin ilman suu­rem­pia perus­tei­ta, että lähem­pä­nä 10:tä. Koro­na on tap­pa­va tau­ti ja sil­le alt­tii­ta ihmi­siä on paljon.

        Se pii­le­vä selit­tä­jä Ruot­sin ja mui­den Poh­jois­mai­den välil­lä on koro­na­toi­met. Suo­mes­sa koro­na ei ole levin­nyt laa­jal­le ja Ruot­sin luku­jen valos­sa 1% voi­si olla aika oikea estimaatti.

      11. Se, että vain pie­ni jouk­ko on Ruot­sis­sa­kin saa­nut koro­na­tar­tun­nan, on mitat­tu fak­ta, ei uskon asia. ”

        hc-empi­ris­ti: Se

        Mitat­tu fak­ta? Miten­kö­hän asia on voi­tu kat­ta­vas­ti mita­ta, kun pel­kät vas­ta-aineet eivät ker­ro lähes­kään koko kuvaa. Vas­ta-ainei­ta muo­dos­tuu ja ne säi­ly­vät vaih­te­le­vas­ti eri ihmi­sil­lä, mikä lie­nee sidok­sis­sa sekä altis­tuk­sen mää­rään ja tau­din­ku­vaan että yksi­löl­li­siin bio­lo­gi­siin teki­jöi­hin. Vas­ta-aine­tes­tit eivät ole riit­tä­vän herk­kiä. Toi­saal­ta vas­tu­tus­ky­ky ja immu­no­lo­gi­nen muis­ti perus­tuu mui­hin kuin vas­ta-ainei­siin, eikä todel­lis­ta immu­no­lo­gis­ta vas­tet­ta ole mah­dol­lis­ta mas­sa­tes­ta­ta. Todel­li­suus on yleen­sä aja­tel­mia monimutkaisempaa. 

        On todet­tu, että ihmi­sil­lä on ollut spe­si­fiä vas­tu­tus­ky­kyä täl­le koro­nal­le jo ennen tämän epi­de­mian tie­dos­tet­tua alkua. Näyt­tö aero­so­li­vä­lit­tei­ses­tä leviä­mi­ses­tä on vah­vis­tu­nut. Viruk­sel­le on siis mah­dol­lis­ta altis­tua myös pie­nem­pi­nä annok­si­na, mikä ei vält­tä­mät­tä tuo­ta täyt­tä immu­ni­teet­tia, mut­ta tar­jo­aa osit­tais­ta suo­jaa ja pie­nen­tää vaka­van tau­din ris­kiä. Rajan­ve­to sii­nä kuka on immuu­ni tai “sai­ras­ta­nut” tau­din voi olla veteen piir­ret­ty viiva. 

        Siel­lä, mis­sä koro­na­toi­met ovat olleet kevyem­piä (ja tois­tu­va­kin kevyt altis­tus sekä täl­le että muil­le koro­na­vi­ruk­sil­le mah­dol­lis­ta), on kuol­lei­suus ollut pienempää. 

        Tiu­kem­mat koro­na­toi­met näyt­täi­si­vät kul­ke­van käsi kädes­sä suu­rem­man kuol­lei­suu­den kans­sa. Sak­sa aloit­ti tiu­kem­man lin­jan vas­ta syk­syl­lä, johon saak­ka tilan­ne maas­sa oli ver­rat­tain hyvä. Sak­san kuol­lei­suus on nyt ylit­tä­nyt Ruot­sin. Koko pan­de­mia-ajan sel­kei­tä häviä­jiä kuol­lei­suu­des­sa ovat olleet lati­no­maat Ita­lia, Rans­ka ja Espanja.

      12. Siel­lä, mis­sä koro­na­toi­met ovat olleet kevyem­piä (ja tois­tu­va­kin kevyt altis­tus sekä täl­le että muil­le koro­na­vi­ruk­sil­le mah­dol­lis­ta), on kuol­lei­suus ollut pienempää.

        Quo vadis: Quo

        Täl­le ottai­sin mie­lel­lä­ni refe­rens­sin. Sem­moi­sen, mis­sä koro­nan leviä­mi­seen voi­mak­kaas­ti vai­kut­ta­vat teki­jät, kuten väes­tön­ti­heys, sosi­aa­li­tur­van eri­lai­suus sekä poli­tii­kan muut­tu­mi­nen kes­ken koro­na­kau­den, on vakioi­tu pois. Skan­di­na­vias­sa aina­kin näyt­täi­si tiuk­kuus asso­sioi­van täy­sin toi­sin kuin mitä väit­tee­si sanoo.

      13. hc-empi­ris­ti: Täl­le ottai­sin mie­lel­lä­ni refe­rens­sin. Sem­moi­sen, mis­sä koro­nan leviä­mi­seen voi­mak­kaas­ti vai­kut­ta­vat teki­jät, kuten väes­tön­ti­heys, sosi­aa­li­tur­van eri­lai­suus sekä poli­tii­kan muut­tu­mi­nen kes­ken koro­na­kau­den, on vakioi­tu pois. Skan­di­na­vias­sa aina­kin näyt­täi­si tiuk­kuus asso­sioi­van täy­sin toi­sin kuin mitä väit­tee­si sanoo.

        Itse en usko että tuol­lais­ta laa­du­kas­ta refe­rens­siä onkaan. Quo vadik­sen mai­nit­se­ma ilmiö näkyy tot­ta kai kor­re­laa­tio­ta­sol­la, ja vah­va­na­kin: tiuk­ko­ja koro­na­toi­mia on mais­sa, jois­sa on suu­ri koro­na­kuol­lei­suus. Täs­tä ei toki pidä hypä­tä kausa­li­teet­tiin: min­kä takia maas­sa, jos­sa koro­na sat­tuu ole­maan lie­vem­pi oli­si­kaan tiuk­ko­ja koro­na­toi­mia? Kyl­lä toi­met ovat enem­män koro­na­ti­lan­teen seu­raus kuin syy. [Kep­pi­he­vos­ta on toki käy­tet­ty tosin­kin päin: otet­tu kou­ral­li­nen Aasian mai­ta ja todet­tu että ne pär­jää­vät parem­min kuin kou­ral­li­nen Euroo­pan mai­ta, kos­ka Aasias­sa osat­tai­siin rajoi­tus­toi­met parem­min. Valit­se­mal­la ver­rok­ki­maat ja yhden ainoan selit­tä­vän muut­tu­jan, on help­poa saa­da halua­man­sa johtopäätös.]

        Muis­tan tosin näh­nee­ni jon­kun artik­ke­lin, jos­sa ilmiö­tä tar­kas­tel­tiin aika­sar­ja­ta­sol­la, eli paran­ta­vat­ko kiris­ty­neet rajoi­tuk­set tilan­net­ta. Oli­si­ko artik­ke­lis­sa todet­tu että mitään sel­ke­ää vai­ku­tus­ta ei ollut, mut­ta tämä oli lop­pu­ke­vääs­tä kun kesän tulo alkoi hil­li­tä koro­naa Euroopassa.

        Onko kenel­lä­kään antaa vii­tet­tä uskot­ta­van oloi­seen moni­muut­tu­ja-ana­lyy­siin koro­nan leviä­mi­ses­tä? Pika­googlai­lul­la löy­sin lähin­nä yhden kiin­nos­ta­van, ja sii­nä­kin ver­ra­taan vain 15 ensim­mäis­tä leviä­mis­päi­vää: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/17441692.2020.1814835
        Ja tuol­la­kin todet­tiin discussionissa:
        “The results indica­te that during the first two weeks since the first case repor­ted, up to 4% of the cross-count­ry varia­tion of the cumu­la­ti­ve num­ber of COVID-19 cases can be explai­ned by count­ry-level fac­tors only.”

        En nyt ole var­ma tul­kit­sen­ko joten­kin vää­rin, vai selit­ti­kö artik­ke­lis­sa esi­tet­ty mal­li vain 4% datas­sa ole­vas­ta vaih­te­lus­ta. Jos tul­kit­sin oikein, en luot­tai­si artik­ke­lin joh­to­pää­tök­siin juu­ri yhtään.

      14. hc-empi­ris­ti: Täl­le ottai­sin mie­lel­lä­ni refe­rens­sin. Sem­moi­sen, mis­sä koro­nan leviä­mi­seen voi­mak­kaas­ti vai­kut­ta­vat teki­jät, kuten väes­tön­ti­heys, sosi­aa­li­tur­van eri­lai­suus sekä poli­tii­kan muut­tu­mi­nen kes­ken koro­na­kau­den, on vakioi­tu pois. Skan­di­na­vias­sa aina­kin näyt­täi­si tiuk­kuus asso­sioi­van täy­sin toi­sin kuin mitä väit­tee­si sanoo.

        Spe­si­fiä dataa on hie­man vai­kea taval­li­sen ihmi­sen löy­tää, mut­ta Japa­ni on hyvä esi­merk­ki sii­tä, kuin­ka ilman mit­ta­vaa tes­taus­ta ja ilman lock­dow­ne­ja tiheäs­ti asut­tu maa on sel­vin­nyt koro­nas­ta. Kan­gas­rä­tit kas­vo­jen edes­sä eivät estä viruk­sia, kuten hyvin tie­de­tään, mut­ta heil­lä meta­bo­li­set ongel­mat ja D‑vitamiinin puu­tos ovat huo­mat­ta­van har­vi­nai­sia. He ovat ikään kuin ita­lia­lais­ten vas­ta­koh­ta. Japa­ni­lai­sil­la on kui­ten­kin immu­ni­teet­tia tätä koro­naa vas­taan sii­nä mää­rin, että tau­ti on levin­nyt siel­lä kuin kulo­val­kea, mut­ta kan­sa­kun­ta ei juu­ri­kaan ole kär­si­nyt tilanteesta. 

        Sit­ten muu­ta­ma asia Euroo­pas­ta: Ruot­si on jo ennen jou­lua joh­ta­nut tar­tun­ta­ti­las­to­ja, vaik­ka heil­lä on ilmei­ses­ti vai­keuk­sia tes­ta­ta kaik­kia haluk­kai­ta. Samaan aikaan Ruot­sin kuol­lei­suus on kui­ten­kin Sak­san ja Ita­lian ala­puo­lel­la, ja Ruot­sis­sa tren­di näyt­täi­si ole­van jo alas­päin. Sak­sas­sa, jos­sa sul­ku­toi­met ja mas­kit olleet jo pit­kään, on koro­naan lii­tet­ty kuol­lei­suus edel­leen kasvussa. 

        Tämä tal­ven tilan­ne Sak­sas­sa näyt­tää täy­sin eri­lai­sel­ta kuin keväi­nen, vaik­ka Sak­sa on Euroo­pas­sa var­si­nai­nen läpi­kul­ku­maa, ja sak­sa­lai­set itse­kin ahke­ria mat­kai­li­joi­ta. Merkillistä. 

        Lisää ihme­tel­tä­vää tut­ki­mus­ten ja tilas­to­jen poh­jal­ta täällä: 

        Viral Upda­te Jan 4th — Euro­pe and USA 

        Mai­nio video. 👍

      15. Quo vadis: Spe­si­fiä dataa on hie­man vai­kea taval­li­sen ihmi­sen löy­tää, mut­ta Japa­ni on hyvä esi­merk­ki sii­tä, kuin­ka ilman mit­ta­vaa tes­taus­ta ja ilman lock­dow­ne­ja tiheäs­ti asut­tu maa on sel­vin­nyt koro­nas­ta. Kan­gas­rä­tit kas­vo­jen edes­sä eivät estä viruk­sia, kuten hyvin tie­de­tään, mut­ta heil­lä meta­bo­li­set ongel­mat ja D‑vitamiinin puu­tos ovat huo­mat­ta­van har­vi­nai­sia. He ovat ikään kuin ita­lia­lais­ten vas­ta­koh­ta. Japa­ni­lai­sil­la on kui­ten­kin immu­ni­teet­tia tätä koro­naa vas­taan sii­nä mää­rin, että tau­ti on levin­nyt siel­lä kuin kulo­val­kea, mut­ta kan­sa­kun­ta ei juu­ri­kaan ole kär­si­nyt tilanteesta. 

        Sit­ten muu­ta­ma asia Euroo­pas­ta: Ruot­si on jo ennen jou­lua joh­ta­nut tar­tun­ta­ti­las­to­ja, vaik­ka heil­lä on ilmei­ses­ti vai­keuk­sia tes­ta­ta kaik­kia haluk­kai­ta. Samaan aikaan Ruot­sin kuol­lei­suus on kui­ten­kin Sak­san ja Ita­lian ala­puo­lel­la, ja Ruot­sis­sa tren­di näyt­täi­si ole­van jo alas­päin. Sak­sas­sa, jos­sa sul­ku­toi­met ja mas­kit olleet jo pit­kään, on koro­naan lii­tet­ty kuol­lei­suus edel­leen kasvussa.

        Noin vah­van väit­teen esit­tä­mi­nen vaa­tii, että nii­tä todis­tei­ta oikeas­ti on. Nyt nojaat anek­doot­tiin, joka ei näy­tä sekään aivan toi­mi­val­ta. Japa­nis­sa on ollut poik­keus­ti­la­mää­räyk­siä useis­sa pai­kois­sa. Pel­kän lock­down-sanan käyt­tä­mi­nen näyt­täi­si vie­vän lii­an mon­ta ihmis­tä har­haan sen suh­teen, että eri mai­den lock­dow­neis­sa on ollut huo­mat­ta­via ero­ja ja että lock­dow­nit­to­mien mai­den käy­tän­nöl­li­nen liik­ku­mi­sen rajoit­tu­mi­nen on sekin vaih­del­lut erit­täin paljon.

        Ruot­sis­sa on saa­ta­vis­sa luo­tet­ta­vaa dataa koro­na­kuol­leis­ta ja koko­nais­kuol­lei­suu­des­ta jota­kuin­kin jou­lu­kuun puo­li­vä­liin saak­ka. Sil­loin koro­na­kuol­lei­den mää­rä oli noin 90/päivä ja käy­rä oli nousu­joh­tei­nen. Sinul­la tai­taa olla käy­tös­sä luo­tet­ta­vuu­del­taan kysee­na­lai­sia toi­sen käden lähteitä.

      16. hc-empi­ris­ti: Noin vah­van väit­teen esit­tä­mi­nen vaa­tii, että nii­tä todis­tei­ta oikeas­ti on. Nyt nojaat anek­doot­tiin, joka ei näy­tä sekään aivan toi­mi­val­ta. Japa­nis­sa on ollut poik­keus­ti­la­mää­räyk­siä useis­sa pai­kois­sa. Pel­kän lock­down-sanan käyt­tä­mi­nen näyt­täi­si vie­vän lii­an mon­ta ihmis­tä har­haan sen suh­teen, että eri mai­den lock­dow­neis­sa on ollut huo­mat­ta­via ero­ja ja että lock­dow­nit­to­mien mai­den käy­tän­nöl­li­nen liik­ku­mi­sen rajoit­tu­mi­nen on sekin vaih­del­lut erit­täin paljon.

        Ruot­sis­sa on saa­ta­vis­sa luo­tet­ta­vaa dataa koro­na­kuol­leis­ta ja koko­nais­kuol­lei­suu­des­ta jota­kuin­kin jou­lu­kuun puo­li­vä­liin saak­ka. Sil­loin koro­na­kuol­lei­den mää­rä oli noin 90/päivä ja käy­rä oli nousu­joh­tei­nen. Sinul­la tai­taa olla käy­tös­sä luo­tet­ta­vuu­del­taan kysee­na­lai­sia toi­sen käden lähteitä.

        Tokioon julis­tet­tiin 8.1. — 7.2. toi­sen asteen hätä­ti­la seu­raa­vil­la rajoituksilla:
        — Baa­rit ja ravin­to­lat mene­vät kiin­ni klo. 20
        — kaik­ki kou­lut ja yli­opis­tot pysy­vät auki
        — kun­to­sa­lit, museot, elo­ku­va­teat­te­rit ja muut vapaa-ajan­viet­to­pai­kat kiin­ni klo. 19
        — Dis­ney­land kiin­ni klo. 19
        — etä­työ­tä mah­dol­li­suuk­sien mukaan
        — sta­dion­ta­pah­tu­miin ylei­söä 50% kapa­si­tee­tis­ta, tai enin­tään 5000 hlö

        Ei kuu­los­ta kovin ran­kal­ta moniin euroo­pan mai­hin verrattuna?

      17. pH: Tokioon julistettiin8.1. – 7.2. toi­sen asteen hätä­ti­la seu­raa­vil­la rajoituksilla:
        – Baa­rit ja ravin­to­lat mene­vät kiin­ni klo. 20
        – kaik­ki kou­lut ja yli­opis­tot pysy­vät auki
        – kun­to­sa­lit, museot, elo­ku­va­teat­te­rit ja muut vapaa-ajan­viet­to­pai­kat kiin­ni klo. 19
        – Dis­ney­land kiin­ni klo. 19
        – etä­työ­tä mah­dol­li­suuk­sien mukaan
        – sta­dion­ta­pah­tu­miin ylei­söä 50% kapa­si­tee­tis­ta, tai enin­tään 5000 hlö

        Ei kuu­los­ta kovin ran­kal­ta moniin euroo­pan mai­hin verrattuna?

        Tokioon julis­tet­tiin hätä­ti­la ajois­sa moniin Euroo­pan mai­hin ver­rat­tu­na. Kuu­los­taa tehok­kaal­ta. Lii­an myö­hään teh­ty lock­down on siis huo­nom­pi kuin ajois­sa teh­ty keveäm­pi teho­kas viruk­sen leviä­mi­sen rajoit­ta­mi­nen. Tämän pys­tyn usko­maan hyvin ja olen itse ollut tätä miel­tä jo pit­kään. Tämä ei sil­ti­kään todis­ta mitään Quo Vadik­sen väit­tees­tä “Siel­lä, mis­sä koro­na­toi­met ovat olleet kevyem­piä […], on kuol­lei­suus ollut pie­nem­pää.”, var­sin­kin kun impli­kaa­tio (jos olen QV:n teks­te­jä oikein ymmär­tä­nyt) oli että koro­na­ra­joi­tus­toi­met ovat pit­käl­ti aiheut­ta­neet enem­män pahaa kuin itse koro­na. Kausaa­tio tämän ilmiön osal­ta näyt­täi­si pikem­min­kin mene­vän niin, että siel­lä mis­sä koro­na on ollut pahin, siel­lä on kes­ki­mää­rin pää­dyt­ty ras­kaam­piin koronatoimiin.

      18. hc-empi­ris­ti: Tokioon julis­tet­tiin hätä­ti­la ajois­sa moniin Euroo­pan mai­hin ver­rat­tu­na. Kuu­los­taa tehok­kaal­ta. Lii­an myö­hään teh­ty lock­down on siis huo­nom­pi kuin ajois­sa teh­ty keveäm­pi teho­kas viruk­sen leviä­mi­sen rajoit­ta­mi­nen. Tämän pys­tyn usko­maan hyvin ja olen itse ollut tätä miel­tä jo pit­kään. Tämä ei sil­ti­kään todis­ta mitään Quo Vadik­sen väit­tees­tä ”Siel­lä, mis­sä koro­na­toi­met ovat olleet kevyem­piä […], on kuol­lei­suus ollut pie­nem­pää.”, var­sin­kin kun impli­kaa­tio (jos olen QV:n teks­te­jä oikein ymmär­tä­nyt) oli että koro­na­ra­joi­tus­toi­met ovat pit­käl­ti aiheut­ta­neet enem­män pahaa kuin itse koro­na. Kausaa­tio tämän ilmiön osal­ta näyt­täi­si pikem­min­kin mene­vän niin, että siel­lä mis­sä koro­na on ollut pahin, siel­lä on kes­ki­mää­rin pää­dyt­ty ras­kaam­piin koronatoimiin.

        Siis het­ko­nen, ajois­sa moniin euroo­pan mai­hin ver­rat­tu­na? Se julis­tet­tiin vii­me­vii­kon per­jan­tai­na, eli 4 päi­vää sit­ten. Rajoi­tuk­sin, jot­ka ovat huo­mat­ta­vas­ti euroop­pa­lai­sia kevyem­mät. Eikö­hän Japa­nin onnis­tu­mis­ta seli­tä joku muu, kuin “ajois­sa” teh­ty lockdown.

      19. pH: Siis het­ko­nen, ajois­sa moniin euroo­pan mai­hin ver­rat­tu­na? Se julis­tet­tiin vii­me­vii­kon per­jan­tai­na, eli 4 päi­vää sit­ten. Rajoi­tuk­sin, jot­ka ovat huo­mat­ta­vas­ti euroop­pa­lai­sia kevyem­mät. Eikö­hän Japa­nin onnis­tu­mis­ta seli­tä joku muu, kuin ”ajois­sa” teh­ty lockdown.

        Näkö­jään ei siis hätä­ti­laa Tokios­sa, mut­ta pal­jon rajoit­tei­ta jo vii­me vuo­den maa­lis-huh­ti­kuus­sa (https://en.wikipedia.org/wiki/Timeline_of_the_COVID-19_pandemic_in_Japan). Lock­down ei ole paras selit­tä­jä, kos­ka se on sel­väs­ti useam­min seu­raus sii­tä että tilan­ne on pääs­syt pahaksi.

      20. hc-empi­ris­ti: Näkö­jään ei siis hätä­ti­laa Tokios­sa, mut­ta pal­jon rajoit­tei­ta jo vii­me vuo­den maa­lis-huh­ti­kuus­sa (https://en.wikipedia.org/wiki/Timeline_of_the_COVID-19_pandemic_in_Japan). Lock­down ei ole paras selit­tä­jä, kos­ka se on sel­väs­ti useam­min seu­raus sii­tä että tilan­ne on pääs­syt pahaksi.

        Kan­nat­taa huo­mio­da, että kesän lopus­sa Tokios­sa löy­tyi vas­ta-ainei­ta 46,8% tes­ta­tuis­ta. Eli epi­de­mia meni käy­tän­nös­sä läpi popu­laa­tion ilman val­ta­vaa kuol­lei­suut­ta. Toi­sin sanoen lock­dow­nia ei tar­vit­tu, kun ei mitään tapahtunut?

        https://www.news-medical.net/news/20200924/Tokyo-citizens-may-have-developed-COVID-19-herd-immunity-say-researchers.aspx

      21. hc-empi­ris­ti: Minus­ta me puhu­taan tasan samas­ta asias­ta. Toden­nä­köi­syys sii­hen, että edel­lis­vuo­den ali­kuol­lei­suus aiheut­tai­si mas­sii­vi­sen yli­kuol­lei­suu­den 5%:ssa popu­laa­tio­ta on pin­nal­ta kat­soen hyvin pie­ni. Se on niin pie­ni, että hypo­tee­sin esit­tä­jän on aihet­ta perus­tel­la väit­teen­sä datalla.

        Pika­googlai­lul­la löy­tyi aina­kin yksit­täi­nen raport­ti aiheesta:
        https://www.jbs.cam.ac.uk/wp-content/uploads/2020/08/wp2003.pdf

        Tuol­la siis havait­tu sel­keä nega­tii­vi­nen kor­re­laa­tio edel­lis­ten influens­sa­kausien vah­vuu­den ja koro­na­kuol­lei­suu­den välil­lä (10 kesä­kuu­ta 2020 asti, kos­ka rapot­ti on teh­ty kesä­kuus­sa). Tut­kit­tu tosin koro­na­kuol­lei­suut­ta eikä yli­kuol­lei­suut­ta, mut­ta vas­taa aina­kin suu­rel­ta osin samaan kysy­myk­seen. Vai­kut­taa uskot­ta­val­ta, jos­kin oli­si kiin­nos­ta­vaa näh­dä huo­lel­la teh­ty moni­muut­tu­ja-ana­lyy­si koro­na­kuol­lei­suu­des­ta (muka­na tie­toa maan sijain­nis­ta, ilmas­tos­ta, koro­na­toi­mis­ta, väes­tön ikä­ra­ken­tees­ta, edel­li­sis­tä influens­sa­kausis­ta yms.). Tuo toki vaa­ti­si aika mää­rät datan käsit­te­lyä, jot­ta eri mai­den tie­dot sai­si suu­rin piir­tein samal­le viivalle.

      22. Vaah­te­ra­mäen Eeme­li: Pika­googlai­lul­la löy­tyi aina­kin yksit­täi­nen raport­ti aiheesta:
        https://www.jbs.cam.ac.uk/wp-content/uploads/2020/08/wp2003.pdf

        Tuol­la siis havait­tu sel­keä nega­tii­vi­nen kor­re­laa­tio edel­lis­ten influens­sa­kausien vah­vuu­den ja koro­na­kuol­lei­suu­den välil­lä (10 kesä­kuu­ta 2020 asti, kos­ka rapot­ti on teh­ty kesä­kuus­sa). Tut­kit­tu tosin koro­na­kuol­lei­suut­ta eikä yli­kuol­lei­suut­ta, mut­ta vas­taa aina­kin suu­rel­ta osin samaan kysy­myk­seen. Vai­kut­taa uskot­ta­val­ta, jos­kin oli­si kiin­nos­ta­vaa näh­dä huo­lel­la teh­ty moni­muut­tu­ja-ana­lyy­si koro­na­kuol­lei­suu­des­ta (muka­na tie­toa maan sijain­nis­ta, ilmas­tos­ta, koro­na­toi­mis­ta, väes­tön ikä­ra­ken­tees­ta, edel­li­sis­tä influens­sa­kausis­ta yms.). Tuo toki vaa­ti­si aika mää­rät datan käsit­te­lyä, jot­ta eri mai­den tie­dot sai­si suu­rin piir­tein samal­le viivalle.

        Kor­re­laa­tioon ja jon­ki­nas­tei­seen kausa­li­teet­tiin täs­sä on help­poa uskoa. Kysy­myk­sek­si jää se, kuin­ka mer­kit­tä­vä teki­jä tämä on. Koro­na on kui­ten­kin osu­nut kai­kis­sa WP:n ana­ly­soi­mis­sa mais­sa vain pie­neen osaan popu­laa­tio­ta, joten havai­tun kor­re­laa­tion kyky selit­tää koro­naan kuol­lei­den mää­rää on edel­leen var­sin pieni.

    2. Min­na: Tuos­ta Ruot­sin tilas­tos­ta en voi kuin tode­ta että eihän siel­lä koro­na näy miten­kään kuol­lei­suus­lu­vuis­sa vaik­ka siel­lä pal­jon on koro­naan kuol­lut­kin, joten joku täs­sä mättää??

      Kan­nat­taa ebbem­min­kin seu­ra­ta EURO­MO­MOn yli­kuol­lei­suus­käy­riä, esim https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps#z‑scores-by-country. Ruot­sis­sa oli sel­vää yli­kuol­lei­suut­ta keväällä.

    3. Min­na: Tuos­ta Ruot­sin tilas­tos­ta en voi kuin tode­ta että eihän siel­lä koro­na näy miten­kään kuol­lei­suus­lu­vuis­sa vaik­ka siel­lä pal­jon on koro­naan kuol­lut­kin, joten joku täs­sä mättää??

      Yli­kuol­lei­suut­ta on ollut jo jon­kin aikaa, FOH­Min mukaan
      Sedan vec­ka 47 till och med vec­ka 50 syns en sig­ni­fi­kant för­höjd död­lig­het på natio­nell nivå. Under vec­ka 50 är det en sig­ni­fi­kant över­död­lig­het i alla delar av lan­det (östra, södra och nor­ra Sve­ri­ge) för både män och kvin­nor. För vec­ka 50 har hit­tills totalt 420 avlid­na bek­räf­ta­de fall rap­por­te­rats. Efters­läp­ning i inrap­por­te­ring av data gör att det är för tidigt att upps­kat­ta tren­der för de tre senas­te vec­kor­na. Även längre bak i tiden sker viss efter­rap­por­te­ring av dödsfall.

      FOH­Min viik­ko­ra­por­teis­ta saa hyvän yleis­kä­si­tyk­sen Ruot­sin tilan­tees­ta. Niis­tä näkyy muun muas­sa että päi­vit­täin teho­hoi­toon jou­tu­nei­den mää­rä on pysy­nyt suun­nil­leen sama­na jo kuu­kau­den ver­ran mut­ta ei ole läh­te­nyt saman­lai­seen nope­aan las­kuun kuin kevääl­lä mikä on tie­tys­ti ikä­vää ja huo­les­tut­ta­vaa­kin huo­mioi­den uuden nopeam­min leviä­vän viruskannan.

      Ruot­sin viral­li­sis­ta rapor­teis­ta on hyvin vai­kea vetää joh­to­pää­tös­tä että joku taho oli­si luo­mas­sa paniik­kia. Mitä val­ta­me­di­aan tulee, sen luon­tee­seen kuu­luu että jut­tu­jen pitää hou­ku­tel­la median kulut­ta­jia, mut­ta tämä piir­re ei rajoi­tu pel­käs­tään pandemiauutisointiin.

  42. No eipä näy­tä juu­ri nouse­van vuo­den 2018 tasoa kor­keam­mak­si. Ehkä noin tasoon 93000 ? Suo­mes­sa ei kyl­lä näy koko­nais­kuol­lei­suu­den nousu­na toden­nä­köi­ses­ti ollen­kaan. V. 2018 oli jon­kin­lai­nen influens­sa epi­de­mia ilman mitään kohua ja täl­löin kuo­li noin 400–500 ihmis­tä influens­saan. Kuol­lei­suus on kehit­ty­neis­sä län­si­mais­sa yleen­sä noin vajaa pro­sent­ti väes­tös­tä. Muu­ten lau­ha tal­vi toden­nä­köi­ses­ti vähen­tää kuol­lei­suut­ta. Muis­te­len jota­kin tut­ki­mus­ta, jon­ka mukaan nor­maa­li tal­vi­kin lisää kuol­lei­suut­ta noin 2000 tapaus­ta ja nor­maa­lin kesän hel­teet noin 200. Eli kyl­mä tap­pai­si enem­män kuin kesän hel­teet Suo­men oloissa.

    1. Aika hyvä kuol­le­ri­suus­ti­las­to löy­tyy vii­koit­tain osoit­tees­ta http://www.euromomo.eu/. Ruot­sis­sa on täl­le vuo­del­le sel­vää yli­kuol­lei­suut­ta, Suyomel­la ei juu­ri lain­kaan. Ensi vuon­na Ruot­sis­sa var­maan­kin jää­dään pitän ajan kes­kiar­vo­jen alapuolelle.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Aika hyvä kuol­le­ri­suus­ti­las­to löy­tyy vii­koit­tain osoit­tees­ta http://www.euromomo.eu/. Ruot­sis­sa on täl­le vuo­del­le sel­vää yli­kuol­lei­suut­ta, Suyomel­la ei juu­ri lain­kaan. Ensi vuon­na Ruot­sis­sa var­maan­kin jää­dään pitän ajan kes­kiar­vo­jen alapuolelle.

        Eikös kuol­lei­suut­ta pitäi­si tar­kas­tel­la aina­kin parin-kol­men vuo­den jak­sois­sa eikä vuo­si ker­ral­laan, kos­ka eri vuo­sien välil­lä heit­toa on, ja ne ris­ki­ryh­miin kuuluvat/iäkkäät jot­ka sel­viä­vät edel­lis­tä vuo­sis­ta, ovat sit­ten tääl­lä koro­nan tul­les­sa… Ruot­sis­sa oli peh­meäm­mät vuo­det koro­nan alla, kuin Suomessa.

      2. Quo vadis: Eikös kuol­lei­suut­ta pitäi­si tar­kas­tel­la aina­kin parin-kol­men vuo­den jak­sois­sa eikä vuo­si ker­ral­laan, kos­ka eri vuo­sien välil­lä heit­toa on, ja ne ris­ki­ryh­miin kuuluvat/iäkkäät jot­ka sel­viä­vät edel­lis­tä vuo­sis­ta, ovat sit­ten tääl­lä koro­nan tul­les­sa… Ruot­sis­sa oli peh­meäm­mät vuo­det koro­nan alla, kuin Suomessa.

        Eipä tuos­sa oikein jär­keä oli­si ellei juu­ri­kin halua pii­lot­taa epi­de­mian vai­ku­tus­ta piden­tä­mäl­lä tar­kas­te­lu­jak­soa, epi­de­mia­huip­pu­han ei ole kovin pit­kä­ai­kai­nen. Vali­taan­ko vaik­ka sadan vuo­den jak­so jol­loin kaik­ki kuo­le­vat joka tapauk­ses­sa? Ei se koro­na sil­loin niin paha niin tar­kas­tel­tu­na olekaan. 

        Nem­bron pik­ku­kau­pun­gis­sa epi­de­mia­huip­pu oli pari­sen kuu­kaut­ta ja kuu­kausi­kuol­lei­suus oli pahim­mil­laan kym­men­ker­tai­nen. Sil­le kuol­lei­suus­pii­kil­le ei löy­dy muu­ta mie­le­käs­tä seli­tys­tä kuin korona. 

        Vuo­si­ta­sol­la oli­si ollut jo enem­män epä­var­nuuk­sia. Pidem­pi tar­kas­te­lu­jak­so lisää epä­var­muut­ta. En ymmär­rä mik­si halut teh­dä niin?

      3. K.k: Eipä tuos­sa oikein jär­keä oli­si ellei juu­ri­kin halua pii­lot­taa epi­de­mian vai­ku­tus­ta piden­tä­mäl­lä­tar­kas­te­lu­jak­soa, epi­de­mia­huip­pu­han ei ole kovin pit­kä­ai­kai­nen. Vali­taan­ko vaik­ka sadan vuo­den jak­so jol­loin kaik­ki kuo­le­vat joka tapauk­ses­sa? Ei se koro­na sil­loin niin paha niin tar­kas­tel­tu­na olekaan. 

        Nem­bron pik­ku­kau­pun­gis­sa epi­de­mia­huip­pu oli pari­sen kuu­kaut­ta ja kuu­kausi­kuol­lei­suus oli pahim­mil­laan kym­men­ker­tai­nen. Sil­le kuol­lei­suus­pii­kil­le ei löy­dy muu­ta mie­le­käs­tä seli­tys­tä kuin korona. 

        Vuo­si­ta­sol­la oli­si ollut jo enem­män epä­var­nuuk­sia. Pidem­pi tar­kas­te­lu­jak­so lisää epä­var­muut­ta. En ymmär­rä mik­si halut teh­dä niin?

        Taas puhu­taan eri asias­ta. Kuol­lei­suu­des­sa on joka vuo­si piik­ki kevääl­lä, joh­tuu­pa se sit­ten koro­nas­ta tai muis­ta hen­gi­tys­tiein­fek­tiois­ta. Mitä alhai­sem­pi edel­tä­vän vuo­den kuol­lei­suus, sitä toden­nä­köi­sem­min kor­kea piikki.

        Nyt on kyse sii­tä, onko Ruot­sin koko­nais­kuol­lei­suus 2020 yli tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­tä­vän tason, kun edel­tä­vien vuo­sien kuol­lei­suus ote­taan huomioon.

        Jos ei ole, voi­daan olet­taa, että samaan kuol­lei­suu­teen oli­si pää­dyt­ty ilman koro­naa­kin, vaik­ka­pa kausi-influens­san avustuksella.

      4. Timo A.: Taas puhu­taan eri asias­ta. Kuol­lei­suu­des­sa on joka vuo­si piik­ki kevääl­lä, joh­tuu­pa se sit­ten koro­nas­ta tai muis­ta hen­gi­tys­tiein­fek­tiois­ta. Mitä alhai­sem­pi edel­tä­vän vuo­den kuol­lei­suus, sitä toden­nä­köi­sem­min kor­kea piikki.

        Viit­taat­ko täs­sä johon­kin jul­kais­tuun (tai esi­jul­kais­tuun) artik­ke­liin vai omiin ana­lyy­sei­hi­si? Voi­sit­ko jakaa todis­tee­si meil­le­kin? Minus­ta tämä on kiin­nos­ta­vaa, kos­ka en ole näh­nyt yhtä­kään vakuut­ta­vaa ana­lyy­siä asias­ta vaik­ka olen mie­les­tä­ni kaik­ki mer­kit­tä­vät yri­tyk­set vähin­tään­kin selannut.

      5. hc-empi­ris­ti: Viit­taat­ko täs­sä johon­kin jul­kais­tuun (tai esi­jul­kais­tuun) artik­ke­liin vai omiin ana­lyy­sei­hi­si? Voi­sit­ko jakaa todis­tee­si meil­le­kin? Minus­ta tämä on kiin­nos­ta­vaa, kos­ka en ole näh­nyt yhtä­kään vakuut­ta­vaa ana­lyy­siä asias­ta vaik­ka olen mie­les­tä­ni kaik­ki mer­kit­tä­vät yri­tyk­set vähin­tään­kin selannut.

        En ole ihan var­ma, kum­pi väi­te minun pitää todis­taa. Tääl­tä nyt esi­mer­kik­si löy­sin päi­vit­täi­sen kuol­lei­suu­den Ruot­sis­sa 2015–2019, ja toi­saal­ta 2020: https://www.scb.se/en/finding-statistics/statistics-by-subject-area/population/population-composition/population-statistics/ Sil­lä 5‑vuotisjaksolla tam­mi-maa­lis­kuun kuol­lei­suus ylit­tää lop­pu­vuo­den kuolleisuuden.

        Mitä taas tulee kuol­lei­suu­den lisään­ty­mi­sen toden­nä­köi­syy­den kas­vuun seu­raa­va­na vuon­na, jos vaik­ka­pa influens­sa­kausi jää vai­suk­si, pidän asi­aa aksio­maat­ti­ses­ti totena.

        Ruot­sin kuol­lei­suus 2020 löy­tyi muu­ten jo jou­lu­kuun 30. päi­vään asti, ja luku näyt­ti ole­van hiu­kan yli 95000.

      6. Timo A.: En ole ihan var­ma, kum­pi väi­te minun pitää todis­taa. Tääl­tä nyt esi­mer­kik­si löy­sin päi­vit­täi­sen kuol­lei­suu­den Ruot­sis­sa 2015–2019, ja toi­saal­ta 2020: https://www.scb.se/en/finding-statistics/statistics-by-subject-area/population/population-composition/population-statistics/ Sil­lä 5‑vuotisjaksolla tam­mi-maa­lis­kuun kuol­lei­suus ylit­tää lop­pu­vuo­den kuolleisuuden.

        Mitä taas tulee kuol­lei­suu­den lisään­ty­mi­sen toden­nä­köi­syy­den kas­vuun seu­raa­va­na vuon­na, jos vaik­ka­pa influens­sa­kausi jää vai­suk­si, pidän asi­aa aksio­maat­ti­ses­ti totena.

        Ruot­sin kuol­lei­suus 2020 löy­tyi muu­ten jo jou­lu­kuun 30. päi­vään asti, ja luku näyt­ti ole­van hiu­kan yli 95000.

        Todis­tet­ta­va väi­te oli: “Kuol­lei­suu­des­sa on joka vuo­si piik­ki kevääl­lä, joh­tuu­pa se sit­ten koro­nas­ta tai muis­ta hen­gi­tys­tiein­fek­tiois­ta. Mitä alhai­sem­pi edel­tä­vän vuo­den kuol­lei­suus, sitä toden­nä­köi­sem­min kor­kea piik­ki.” Laa­jen­net­tua kysy­mys kuu­luu: Mik­si hypo­tee­si­si on parem­pi kuin hypo­tee­si, että täs­sä kuus­sa kuo­le­mat­ta jää­neet kuo­le­vat huo­maa­mat­to­mas­ti seu­raa­vien nel­jän seu­raa­van kuu­kau­den aika­na (eli käy­tän­nös­sä sama­na vuon­na)? Mik­si kuo­le­mat siir­ty­vät seu­raa­val­le vuo­del­le? Ja mikä pakot­taa mal­lin yksi­suun­tai­sek­si? Mik­sei edel­tä­vän vuo­den mah­dol­lis­ta kor­ke­aa kuol­lei­suut­ta tar­vit­se ottaa huo­mioon? Mal­li­si pitää kye­tä vas­taa­maan sekä kva­li­ta­tii­vi­ses­ti että kvan­ti­ta­tii­vi­ses­ti näi­hin kysy­myk­siin. Nämä ovat minus­ta oikeas­ti kiin­nos­ta­via empii­ri­siä kysy­myk­siä, joi­den vält­te­ly puo­li­vil­lai­sil­la aksio­maat­ti­sil­la totuuk­sil­la ei edis­tä mitään. En sano täs­sä siis, ettet­kö oli­si oikeas­sa sii­nä että osa kuo­le­mat­ta jää­neis­tä vält­tä­mät­tä kuo­lee lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Sanon sitä, että mal­li­si on naii­vi eikä sisäl­lä olen­nai­sia muut­tu­jia, joi­ta käyt­täen voi­sit väit­tää sitä mitä väität.

        Ruot­sin koko­nais­kuol­lei­suus­da­tas­sa on sel­kei­tä puut­tei­ta 17.12.–30.12. Ne kor­jaan­tu­vat seu­raa­vien parin vii­kon aikana.

      7. hc-empi­ris­ti: Todis­tet­ta­va väi­te oli: ”Kuol­lei­suu­des­sa on joka vuo­si piik­ki kevääl­lä, joh­tuu­pa se sit­ten koro­nas­ta tai muis­ta hen­gi­tys­tiein­fek­tiois­ta. Mitä alhai­sem­pi edel­tä­vän vuo­den kuol­lei­suus, sitä toden­nä­köi­sem­min kor­kea piik­ki.” Laa­jen­net­tua kysy­mys kuu­luu: Mik­si hypo­tee­si­si on parem­pi kuin hypo­tee­si, että täs­sä kuus­sa kuo­le­mat­ta jää­neet kuo­le­vat huo­maa­mat­to­mas­ti seu­raa­vien nel­jän seu­raa­van kuu­kau­den aika­na (eli käy­tän­nös­sä sama­na vuon­na)? Mik­si kuo­le­mat siir­ty­vät seu­raa­val­le vuo­del­le? Ja mikä pakot­taa mal­lin yksi­suun­tai­sek­si? Mik­sei edel­tä­vän vuo­den mah­dol­lis­ta kor­ke­aa kuol­lei­suut­ta tar­vit­se ottaa huo­mioon? Mal­li­si pitää kye­tä vas­taa­maan sekä kva­li­ta­tii­vi­ses­ti että kvan­ti­ta­tii­vi­ses­ti näi­hin kysy­myk­siin. Nämä ovat minus­ta oikeas­ti kiin­nos­ta­via empii­ri­siä kysy­myk­siä, joi­den vält­te­ly puo­li­vil­lai­sil­la aksio­maat­ti­sil­la totuuk­sil­la ei edis­tä mitään. En sano täs­sä siis, ettet­kö oli­si oikeas­sa sii­nä että osa kuo­le­mat­ta jää­neis­tä vält­tä­mät­tä kuo­lee lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Sanon sitä, että mal­li­si on naii­vi eikä sisäl­lä olen­nai­sia muut­tu­jia, joi­ta käyt­täen voi­sit väit­tää sitä mitä väität.

        Ruot­sin koko­nais­kuol­lei­suus­da­tas­sa on sel­kei­tä puut­tei­ta 17.12.–30.12. Ne kor­jaan­tu­vat seu­raa­vien parin vii­kon aikana.

        Kos­ka se suu­ri tap­pa­ja kato­aa kevääl­lä ja saa­puu hen­gi­tys­tiein­fek­tion muo­dos­sa taas seu­raa­va­na vuonna.

        En tie­dä luo­nee­ni mitään mal­lia. Olen vain yrit­tä­nyt arti­ku­loi­da sen (minus­ta) itses­tään­sel­vyy­den, että edel­li­sen vuo­den yli- tai ali­kuol­lei­suus kor­re­loi seu­raa­van vuo­den kuol­lei­suu­den kans­sa. Siis tie­tys­ti molem­piin suun­tiin. Tämä on minus­ta san­gen vah­va hypo­tee­si. Mikä muu­ten selit­täi­si sään­nöl­li­set vuo­sit­tai­set vaih­te­lut kuolleisuudessa?

      8. hc-empi­ris­ti: Viit­taat­ko täs­sä johon­kin jul­kais­tuun (tai esi­jul­kais­tuun) artik­ke­liin vai omiin ana­lyy­sei­hi­si? Voi­sit­ko jakaa todis­tee­si meil­le­kin? Minus­ta tämä on kiin­nos­ta­vaa, kos­ka en ole näh­nyt yhtä­kään vakuut­ta­vaa ana­lyy­siä asias­ta vaik­ka olen mie­les­tä­ni kaik­ki mer­kit­tä­vät yri­tyk­set vähin­tään­kin selannut.

        Timo A.:n kom­men­tin lisäk­si: olet­ko tutus­tu­nut Euro­mo­mon kuvaa­jiin 27 euro­maan kuolleisuudesta?

        https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps

        Tuol­ta ihan ensim­mäi­nen kuvaa­ja: vaik­ka tal­vel­la las­ken­nal­li­nen nor­maa­li­kuol­lei­suus on suu­rem­paa kuin kesäl­lä, on sil­ti vuo­den­vaih­teen tie­noil­la ja sen pääl­le vie­lä (kausi-influens­san aiheut­ta­maa) yli­kuol­lei­suut­ta. Tuos­sa näkyy vali­tet­ta­vas­ti vain kol­me edel­lis­tä tal­vea, jois­ta 2020 alku­vuo­si on ollut hyvin lie­vä yli­kuol­lei­suus, 2019 suu­rem­pi ja 2018 huo­mat­ta­van suu­ri. Koro­nan aiheut­ta­ma yli­kuol­lei­suus näkyy tuol­la toki myös.

  43. Tapaus­kuol­lei­suut­ta ei tar­vit­se enää arvail­la kun Bra­si­lian Manaus teki kah­den mil­joo­nan ihmi­sen kokeen. Tulos: 0,28%
    https://www.hs.fi/tiede/art-2000007693133.html

    Ode, mitä tapah­tui päi­vit­täi­sel­le seu­ran­nal­le Ver­des­sä? Vii­teen päi­vään ei ole ollut päivityksiä.

Vastaa käyttäjälle Kyösti Salovaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.