Rikastukaamme pesemällä toistemme paitoja

Kir­joi­tin Ver­de-leh­teen pal­ve­lue­lin­kei­no­jen vai­keuk­sis­ta har­vaan asu­tus­sa maassamme.
Väi­tän, ettei pitäi­si olla vai­kea­ta löy­tää ravin­to­loi­den sun­nun­tai­au­kio­loon rat­kai­sua, jos­sa kaik­ki osa­puo­let voittavat.

Lue täs­tä

54 vastausta artikkeliin “Rikastukaamme pesemällä toistemme paitoja”

  1. Suo­mi oli­si nyky­ti­las­toin­nil­la ehkä ollut pal­ve­lu­yh­tei­sö­kun­ta sii­hen aikaan kun maa­ta­lous työl­lis­ti yli puo­let työ­voi­mas­ta. Nyky­ta­voin teh­ty­jä tilas­to­ja sil­tä ajal­ta ei ole. Mut­ta käy­tän­nös­sä esi­mer­kik­si joku oli sep­pä, joka ken­git­ti hevo­set. Toi­nen hal­lit­si vil­jan jau­ha­mi­sen. Jot­kut pesi­vät pyy­kit koko tilan väen osal­ta. Nii­tä ei kyl­lä­kään pes­ty yhtä tihe­ään kuin nyky­ään. Joku tai jot­kut lait­toi­vat ruo­kaa koko tilan väel­le. Ei isän­tä omia pai­to­jaan auto­maat­ti­ses­ti pes­syt. Eikä ren­geil­lä ja pii­oil­la ollut omia keit­tiöi­tä, jois­sa he edes oli­si­vat voi­neet lait­taa ruo­kaa itse itsel­leen, vaan sii­hen aikaan pal­ve­lut pyö­ri­vät jaka­mis­ta­lous­pe­ri­aat­teel­la. Joka­päi­väi­nen ruo­ka­huol­to oli aikoi­naan osa palk­kaa. Se tilan­ne, että jokai­nen pesee itse omat pyyk­kin­sä, on aika uusi, ja on mah­dol­lis­tu­nut vas­ta kun pyyk­ki­ko­neet kek­sit­tiin. Pyyk­ki­huol­to oli aikoi­naan niin työ­läs­tä var­sin­kin pai­kois­sa, jois­sa pesu­ve­si ei ollut ihan hel­pos­ti saa­ta­vil­la, että se oli jo käy­tän­nön syis­tä pak­ko hoi­taa keskitetysti.

    Vero­uu­dis­tus koh­ti tilan­net­ta, jos­sa pal­ve­lut ovat kevyem­min vero­tet­tu­ja, ja teol­li­suus ras­kaam­min, toi­mii teo­rias­sa. Käy­tän­nös­sä se voi­si joh­taa teol­li­suu­den siir­ty­mään rajo­jen yli, ja mata­las­ti vero­tet­tu­jen pal­ve­lu­jen osuu­den kas­vuun, mitä seu­rai­si kysy­mys, että mil­lä ihmeel­lä val­tio sil­loin mil­jar­di­vel­kan­sa mak­sai­si takai­sin, tai mak­sai­si edes vuo­sit­tai­sia juok­se­via meno­jaan. Aina­kin itse alkai­sin sil­loin ehkä pal­ve­lun­tuot­ta­jak­si ja lyhen­täi­sin työaikani.

    Itse en kau­heas­ti ravin­to­lois­sa käy syö­mäs­sä. Se on yleen­sä niin hidas­ta, eikä se nyt ole kau­hean miel­lyt­tä­vää ympä­ris­töä­kään olla syö­mäs­sä melun kes­kel­lä, kun eri pöy­dis­sä ihmi­set jut­te­le­vat. Jos pal­ve­lu­jen vero­tus oli­si olen­nai­ses­ti hal­vem­paa, söi­sin koto­na, mut­ta ravin­to­lois­sa teh­tyä ruo­kaa, joka kyy­dit­täi­siin suo­raan kotiin siten, että koti­ra­vin­to­la­pal­ve­luun kuu­lui­si­vat myös astiat ja nii­den nou­to takai­sin pesuun. Nykyi­sin koti­toi­mi­tuk­se­na saa lähin­nä pit­so­ja pah­vi­laa­ti­kois­sa, jos­ta pal­ve­lun osta­ja saa pah­vi­ros­kaa rie­sak­seen. Lau­ta­sel­la kotiin tuo­tua ruo­kaa ei tar­joa kukaan, saa­ti lau­tas­ten pois vientiä.

    1. Olen samaa miel­tä kom­men­toi­jan kans­sa eri­tyi­ses­ti kom­men­tin alus­sa esil­le ote­tun kans­sa. Isä­ni koti­ta­los­sa oli pii­ka ja ren­ki 1940-luvul­le saak­ka ja mm. vaat­tei­ta tee­tet­tiin kylän ompe­li­jal­la, ken­kiä suu­ta­ril­la. Isä kou­lu­tet­tiin juris­tik­si, ja meil­lä oli 50–60-luvuilla kotia­pu­lai­nen joka teki myös ruo­an, äiti­ni oli töis­sä. Viik­ko­sii­voo­ja oli 80-luvul­le saak­ka. Entäs minä, juris­ti­nai­nen — teen mie­he­ni kans­sa kai­ken itse, jos­sain vai­hees­sa sen­tään ikku­nan­pe­sun ulkois­tim­me. Eli mitä pidem­mäl­le kau­pun­gis­tu­mi­nen on suvus­sa­ni men­nyt, sitä vähem­män on käy­tet­ty elä­mää hel­pot­ta­via palveluita.

  2. OS kir­joit­taa taas mie­len­kiin­toi­ses­ta tee­mas­ta, mut­ta tois­ten pai­to­jen pesul­la emme nyky­krii­sis­tä sel­viä. Pitää poh­tia talou­den perus­tei­ta poh­ja­mu­tia myöten:

    Yksin­ker­tais­taen voi tode­ta, että nykyi­nen talous­a­jat­te­lum­me perus­tuu pää­osin vää­rien sosio­lo­gi-pro­feet­to­jen, mm. Marxin ja Adam Smit­hin ideoi­hin. Niis­sä hyö­dyk­keen arvo perus­tuu sii­hen, kuin­ka pal­jon sen teke­mi­seen teh­das­tuo­tan­nos­sa menee resurs­se­ja kuten työ­tä ja mate­ri­aa­le­ja, ja täs­tä läh­tö­koh­das­ta sit­ten on kehi­tel­ty kai­ken­lai­sia talousteorioita.

    Oikea läh­tö­koh­ta on evo­luu­tio, sosio­bi­lo­gi­nen SUBJEKTIIVINEN AVOTEORIA. Sii­nä hyö­dyk­keen sub­jek­tii­vi­nen arvo perus­tuu sii­hen, min­kä arvon tun­teel­li­nen ihmi­nen sil­le antaa halua­mien­sa pää­mää­rien saavuttamiseksi. 

    Täs­sä on taus­tal­la run­saan sadan vuo­den takai­nen, Wil­liam Stan­ley Jevons, Léon Wal­ras, and Carl Men­ger ajat­te­lus­ta nouse­va ihmi­sen evo­luu­tio-käsi­tys, jos­sa tär­keä­nä ollut myös muka­na kuu­lui­sa suo­ma­lai­nen, pää­asias­sa Bri­tan­nias­sa toi­mi­nut sosio­bio­lo­gi Edvard Westermarck.

    Subs­tan­tii­vi­ses­sa arvo­teo­rias­sa kes­kiös­sä ovat ihmi­sen tun­teet; luon­tai­nen mono­ga­mia, mus­ta­suk­kai­suus, inses­ti­ta­bu, sekä empa­tia, jos­ta seu­raa alt­ruis­ti­nen vas­ta­vuo­roi­nen hyö­dyk­kei­nen vaih­to-sys­tee­mi. Täs­sä sys­tee­mis­sä on tär­keäs­sä osas­sa myös se, että ihmi­nen on ainoa sosi­aa­li­nen laji, jon­ka kes­kuu­des­sa vie­ras­su­kui­set urok­set pys­ty­vät yhteistyöhön.

    Täs­tä koko­nai­suu­des­ta muo­dos­tuu ihmi­sen sosi­aa­li­sen ja talou­del­li­sen toi­min­nan perusta.

    Sub­jek­tii­vis­ta arvo­teo­ri­aa voi vie­lä laa­jen­taa tun­ne­tun brit­ti­läi­sen evo­luu­tio­bio­lo­gin, Ric­hard Daw­kin­sin ”itsek­kään gee­nin” mukaan.

    Tuos­sa edel­lä todet­tiin, että hyö­dyk­keen arvo mää­räy­tyy ihmi­sen emoo­tioi­den ohjaa­ma­na, sen mukaan kuin­ka arvok­kaak­si hän hyö­dyk­keen kokee. Daw­kin­sin mukaan kyse on poh­jim­mil­taan sii­tä, että ihmi­sen kan­ta­mat itsek­käät gee­nit pitää saa­da leviä­mään mah­dol­li­sim­man laajalle. 

    Suo­men talout­ta pitää kehit­tää subs­tan­tii­vi­sen arvo­teo­rian, vas­ta­vuo­roi­sen alt­ruis­ti­sen vaih­to-sys­tee­min poh­jal­le, joka on ihmi­se­läi­men menes­ty­mi­sel­le luon­non­mu­kai­nen sosio­bio­lo­gi­nen systeemi.

    1. Sep­po Korp­poo:
      OS kir­joit­taa taas mie­len­kiin­toi­ses­ta tee­mas­ta, mut­ta tois­ten pai­to­jen pesul­la emme nyky­krii­sis­tä sel­viä. Pitää poh­tia talou­den perus­tei­ta poh­ja­mu­tia myöten:

      Suo­men talout­ta pitää kehit­tää subs­tan­tii­vi­sen arvo­teo­rian, vas­ta­vuo­roi­sen alt­ruis­ti­sen vaih­to-sys­tee­min poh­jal­le, joka on ihmi­se­läi­men menes­ty­mi­sel­le luon­non­mu­kai­nen sosio­bio­lo­gi­nen systeemi.

      Osmo Soi­nin­vaa­ran näkö­kul­ma onkin täs­sä koh­taa työl­li­syys eikä niin­kään pal­jon uudet työ­pai­kat kuten arvon nousu. Näis­sä­kin Osmo Soi­nin­vaa­ran esi­mer­keis­sä on monis­sa muis­sa mais­sa nos­tet­tu työl­li­syyt­tä aloil­ta jois­sa työ­voi­man vähen­nys on iske­nyt eri syi­den vuoksi.

    2. Sep­po Korp­poo:

      Yksin­ker­tais­taen voi tode­ta, että nykyi­nen talous­a­jat­te­lum­me perus­tuu pää­osin vää­rien sosio­lo­gi-pro­feet­to­jen, mm. Marxin ja Adam Smit­hin ideoi­hin. Niis­sä hyö­dyk­keen arvo perus­tuu sii­hen, kuin­ka pal­jon sen teke­mi­seen teh­das­tuo­tan­nos­sa menee resurs­se­ja kuten työ­tä ja mate­ri­aa­le­ja, ja täs­tä läh­tö­koh­das­ta sit­ten on kehi­tel­ty kai­ken­lai­sia talousteorioita.

      Kyl­lä Adam Smit­hin aja­tuk­set esi­mer­kik­si kau­pan vapaut­ta­mi­ses­ta on myös teo­ria vapaas­ta kau­pas­ta jos­sa myös koti­mark­ki­nat ovat vapaat kil­pai­lul­le. Tämä Adam Smit­hin mal­li oli tuol­loin 1700-luvun lopun Bri­tan­nias­sa uuden talous­jär­jes­tel­män Idea van­hen­tu­neen mer­kan­ti­lis­min tilal­le. Myö­hem­min Karl Marxin teo­rias­sa oli työn ja pää­oman väli­nen ris­ti­rii­ta mut­ta Adam Smit­hin mal­lis­sa oli vapaan ja sää­del­tyn kau­pan väli­nen ris­ti­rii­ta. Smit­hin lisäk­si samo­ja aja­tuk­sia itse asias­sa levit­ti suo­ma­lai­nen Ruot­sin val­tio­päi­vien jäsen pap­pi Anders (Ant­ti) Chy­de­nius. Itse asias­sa molem­mat oli­vat val­ta­kun­nan lai­dal­ta Smith Skot­lan­nis­ta ja Chy­de­nius Suo­mes­ta. Chy­de­nius koros­ti myös vapau­te­tun kau­pan roo­lia kan­san­ta­lou­des­sa. Ruot­sin val­ta­kun­ta ei tätä toteut­ta­nut Chy­de­niuk­sen eläes­sä mut­ta Chy­de­nius tote­si lap­sil­leen että Pie­ta­rin kau­pun­gin talou­del­li­nen nousi ohit­taa Tuk­hol­man mer­ki­tyk­sen Suo­men talou­del­le tule­vai­suu­des­sa. Chy­de­nius oli täs­sä koh­taa oikeas­sa vaik­ka ei sitä itse hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti todis­ta­nut. Smith ja Chy­de­nius molem­mat kan­nat­ti­vat esi­mer­kik­si sosi­aa­li­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den tulon­ja­ko poli­tii­kan nimis­sä progres­si­vis­ta verotusta .

      1. Rahul Soma­ni: Kyl­lä Adam Smit­hin aja­tuk­set esi­mer­kik­si kau­pan vapaut­ta­mi­ses­ta on myös teo­ria vapaas­ta kau­pas­ta jos­sa myös koti­mark­ki­nat ovat vapaat kilpailulle. 

        Välil­lä kai­ken maa­il­man liber­taa­ri­hih­hu­lit omi­vat Adam Smit­hin töis­tä itsel­leen sopi­vat tee­sit, tosin jos her­ran teok­sia lukee niin kysees­sä­hän on ilmi­sel­vä demari.

      2. Sta­dist: Välil­lä kai­ken maa­il­man liber­taa­ri­hih­hu­lit omi­vat Adam Smit­hin töis­tä itsel­leen sopi­vat tee­sit, tosin jos her­ran teok­sia lukee niin kysees­sä­hän on ilmi­sel­vä demari.

        Kom­mu­nis­tit taas pitä­vät Adam Smit­hiä liber­taa­ri­na. Syy joh­tuu sii­tä että kum­pi­kaan osa­puo­li ei ole luke­nut koko­nai­suu­des­saan Smit­hin teok­sen Kan­so­jen Varal­li­suu­den. Sama kos­kee tie­ten­kin Karl Marxin Pää­omaa. Molem­mat ovat pak­su­ja kir­jo­ja joten nii­den luke­mi­nen vie aikaa ja sisäl­lön ymmär­tä­mi­nen on erit­täin raskasta.

    3. Sep­po Korp­poo:

      Suo­men talout­ta pitää kehit­tää subs­tan­tii­vi­sen arvo­teo­rian, vas­ta­vuo­roi­sen alt­ruis­ti­sen vaih­to-sys­tee­min poh­jal­le, joka on ihmi­se­läi­men menes­ty­mi­sel­le luon­non­mu­kai­nen sosio­bio­lo­gi­nen systeemi.

      Mai­nit­se­ma­si arvo­teo­riat ajau­tui­vat umpi­ku­jaan jo vii­me vuo­si­sa­dan alku­puo­lel­la käy­tän­nön toi­min­nan ohjaa­mi­sen tavoit­tei­den kan­nal­ta. Sen kun ker­rot, mitä kysei­set teo­riat ennus­ta­vat ja kan­nus­ta­vat teke­mään nyt vaik­ka­pa koro­na­ti­lan­tees­sa, niin joku toi­nen samo­ja teo­rioi­ta tul­kin­nut antaa toi­sen­lai­sen ennus­teen, ja kol­mas kol­man­nen­lai­sen. Wes­ter­marc­kil­la oli mon­ta ihan fik­sua aja­tus­ta, ja hän on teh­nyt mon­ta asi­aa ymmär­ret­tä­väm­mik­si. Mut­ta ei sosio­bio­lo­gi­sis­ta teo­riois­ta oikein kau­hean pal­jon ole ollut käy­tän­nön elä­mää ohjaa­maan. Ne ker­to­vat enem­män sii­tä, mil­lai­nen maa­il­ma on, mut­ta eivät juu­ri mitään sii­tä, mihin suun­taan maa­il­maa kan­nat­tai­si kehit­tää. Wes­ter­marc­kin aikaan ei ollut ole­mas­sa moder­nia tilas­to­tie­det­tä, mut­ta se on osoit­ta­nut, että ihmi­set ovat ennem­min­kin tilas­tol­li­nen jakau­ma monen­lais­ta vaik­ka­pa tun­tei­den­sa tai empa­tian­sa osal­ta, jos­sa jot­kut yksi­löt tun­te­vat empa­ti­aa voi­mak­kaas­ti ja jot­kut eivät juu­ri lain­kaan, kuin sel­lai­nen yhte­näi­nen jouk­ko, jol­lai­sek­si var­hai­ses­sa sosio­bio­lo­gias­sa ihmis­kun­taa ole­tet­tiin, kun ei ollut ole­mas­sa tilas­to­ja, eikä pys­tyt­ty käsit­te­le­mään tuhan­sien, saa­ti mil­joo­nien ihmis­ten laa­jui­sia aineistoja.

      1. ÖÖÖ kom­men­toi hyvin, mutta…

        Kyl­lä myös talous­tie­teel­lä pitää olla jokin uskot­ta­va läh­tö­koh­ta-para­dig­ma, eli juu­ri evo­luu­tioon perus­tu­va sub­jek­tii­vi­nen arvo­teo­ria. Muul­la jää jumiin his­to­rian vää­räl­le puolelle.

        Asias­ta saa uut­ta mie­len­kiin­tois­ta pur­ta­vaa esim. Ric­hard Tha­le­rin tutkimuksista.

        In 2017 Ric­hard Tha­ler was awar­ded the Nobel Prize in Eco­no­mic Sciences for “cont­ri­bu­tions in buil­ding a brid­ge between the eco­no­mic and psyc­ho­lo­gical ana­ly­ses of indi­vi­dual deci­sion-making. His empi­rical fin­dings and theo­re­tical insights have been instru­men­tal in crea­ting the new and rapid­ly expan­ding field of beha­vio­ral economics.”

        Nobel-komi­tea ei vie­lä keh­taa vetää Adam Smit­hiä ja Marxia ves­sas­ta alas, vaik­ka aihet­ta oli­si; Feno­me­no­lo­gis-her­me­neut­ti­nen sosio­lo­gia on pal­jas­tu­nut pseudo-tieteeksi!

        Nykyi­sin ihmi­sen emoo­tiot jyrää­vät joka puo­lel­la; mai­non­nas­sa, pörs­si­kuplien muo­dos­tu­mi­ses­sa, Trum­pis­mis­sa, sii­nä mil­lai­sel­la autol­la kaik­ki öööt aja­vat ja mil­lai­sen puo­li­son saavat…

        Kyl­lä noi­ta käy­tän­nön esi­merk­ke­jä riittää…

      2. Sep­po Korp­poo:
        ÖÖÖ kom­men­toi hyvin, mutta…

        Kyl­lä myös talous­tie­teel­lä pitää olla jokin uskot­ta­va lähtökohta-paradigm

        Noil­la ei ole sil­ti kau­heas­ti yhteyt­tä. Beha­vio­ris­ti­sen talous­tie­teen puo­lel­la on tul­lut useam­pia­kin “Nobe­lei­ta” eli siis keskuspankkipalkintoja.

        Mut­ta niin sanot­tu beha­vio­ris­ti­nen talous­tie­de on nyky­päi­vä­nä todel­la sir­pa­leis­ta. Ei oikeas­taan ole mitään yhtä beha­vio­ris­tis­ta talous­tie­det­tä, vaan se on vain yleis­ni­mi­ke ken­täl­le, jos­sa yhdis­tyy niin käyt­täy­ty­mi­sen tut­ki­mus kuin talous­kin jol­lain tavoin. Siel­tä löy­tyy pal­jon ansio­kas­ta tut­ki­mus­ta. Mut­ta yhtä lail­la talous­tie­tees­tä löy­tyy yhä ansio­kas­ta tut­ki­mus­ta, jota teh­dään kat­soen vaik­ka­pa vain kor­ko­ja ja mark­ki­na­da­taa, ja las­kien niis­tä jotain — olet­ta­mat­ta yhtään mitään ihmi­sis­tä, tai tut­ki­mat­ta var­si­nai­ses­ti min­kään eliön toi­min­taa miten­kään, murs­ka­ten vain nume­roi­ta ja etsien nii­den välil­le yhteyksiä.

        En usko, että Smith tulee mene­mään jat­kos­sa­kaan ves­sas­ta alas juu­ri sen enem­pää kuin oli men­nyt jo 100 vuot­ta sit­ten. Kan­so­jen varal­li­suu­den jul­kai­se­mi­ses­ta tulee koh­ta täy­teen 250 vuot­ta. Häneen vii­ta­taan jat­kos­sa­kin kan­sa­kun­tien varal­li­suu­den poh­ti­ja­na ja his­to­rial­li­se­na kurio­ri­si­teet­ti­na, mut­ta talous­tie­tei­den puo­lel­la jo 10 vuot­ta van­hat tulok­set ovat usein van­ho­ja, jot­ka osa uusis­ta tulok­sis­ta on kysee­na­lais­ta­nut. Mai­nit­se­ma­si Ric­hard Tha­ler esi­mer­kik­si kir­joit­ti pal­jon poh­ja­ten duaa­li­pro­ses­si­teo­ri­aan. Nud­gen kir­joit­ta­mi­sai­kaan se oli vie­lä voi­mis­saan. Sit­tem­min on osoit­tau­tu­nut, että aivot eivät toi­mi­kaan duaa­li­pro­ses­si­teo­rian mukaan, ja nyky­ään aina­kin edis­ty­neim­mis­sä käyt­täy­ty­mis­tut­ki­muk­sis­sa hyö­dyn­ne­tään jo van­has­ta duaa­li­pro­ses­si­teo­rias­ta eteen­päin jalos­tet­tu­ja, moni­mut­kai­sem­pia teo­rioi­ta, jot­ka vas­taa­vat parem­min 2010-luvul­la ja sen jäl­keen teh­ty­jen aivo­tut­ki­mus­ten tulok­sia. Tut­ki­mus on jat­ku­vaa uuden löy­tä­mis­tä ja van­han tie­don vanhenemista.

        Talous­tie­teen teke­mi­sym­pä­ris­tö on muu­ten­kin ihan eri­lai­nen kuin fysii­kas­sa, jos­sa ympä­ris­tö luon­non­la­kei­neen säi­lyy sama­na. Esim. nyt mii­nus­kor­ko­jen aika­na todel­la moni asia talous­tie­tees­sä menee eri tavoin kuin meni vaik­ka­pa nimel­lis­ten kor­ko­jen olles­sa 10 %: tasol­la. Lisäk­si käyt­täy­ty­mis­tut­ki­muk­sis­sa tulee eri­lai­sia tulok­sia jo sen mukaan, mil­lai­sia ihmi­siä on kokeis­sa muka­na. Kun tekee tut­ki­muk­sen vaik­ka englan­nin­kie­li­sil­lä ame­rik­ka­lai­sy­li­opis­to­jen opis­ke­li­joil­la tai sit­ten suo­men­kie­li­sil­lä eko­no­meil­la ja vaik­ka kii­na­lai­sil­la työt­tö­mil­lä, voi saa­da kol­men­lai­sia eri­lai­sia tulok­sia ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­ses­tä. Beha­vio­ris­ti­sen talous­tie­teen yksi kes­kei­si­mim­mis­tä löy­döis­tä on ollut se, että kaik­ki ihmi­set eivät toi­mi samoin. Esi­mer­kik­si lähiai­ko­jen asioi­ta koros­te­taan pai­no­te­taan ihmis­mie­len toi­mes­ta enem­män kuin vaik­ka pit­kän aika­jän­teen tule­vaa tilan­net­ta (esim. Tha­le­rin mukaan elä­ke­sääs­tä­mi­nen ei toi­mi vapaa­eh­tois­poh­jal­ta, kos­ka moni ei sääs­tä pit­käl­le tule­vai­suu­teen vapaa­eh­toi­ses­ti, jos voi käyt­tää varat aiem­min­kin, kos­ka halu käyt­tää varat jo lähiai­koi­na voit­taa aika monel­la pyr­ki­myk­sen jät­tää van­huu­den päi­vil­le­kin, jos ihmi­nen saa itse vali­ta), mut­ta sekaan mah­tuu monen­lai­sia yksi­löi­tä, ja kult­tuu­ris­ta, kou­lu­tuk­ses­ta, iäs­tä, suku­puo­les­ta, äidin­kie­les­tä ja ties mies­tä kai­kes­ta mil­loin­kin riip­puen tilan­teet vaihtelevat.

      3. Nimi­merk­ki ÖÖÖ kir­jot­taa tuos­sa alla oikein hie­nos­ti, tai­taa­pa olla pai­na­vam­pi­kin asian­tun­ti­ja, mut­ta, mutta…

        Kiin­ni­tin huo­mio­ta var­sin­kin näi­hin koh­tiin: ”Ei oikeas­taan ole mitään yhtä beha­vio­ris­tis­ta talous­tie­det­tä, vaan se on vain yleis­ni­mi­ke ken­täl­le, jos­sa yhdis­tyy niin käyt­täy­ty­mi­sen tut­ki­mus kuin talous­kin jol­lain tavoin… Tut­ki­mus on jat­ku­vaa uuden löy­tä­mis­tä ja van­han tie­don van­he­ne­mis­ta… ties mies­tä kai­kes­ta mil­loin­kin riip­puen tilan­teet vaih­te­le­vat.… murs­ka­ten vain nume­roi­ta ja etsien nii­den välil­le yhteyksiä”,

        Aina kuin tie­tees­sä tapah­tuu suu­ri para­dig­ma-muu­tos, tulee juu­ri tuol­lais­ta tekstiä. 

        Mitä tulee evo­luu­tioon / sosio­bio­lo­gi­aan, siel­tä ei voi­kaan löy­tää muu­ta ”ikui­sen totuu­den graa­lin mal­jaa”, kuin gee­nin itsekkyys. 

        Kui­ten­kin näyt­tää sel­väl­tä, että tule­vai­suus menee juu­ri tuo­hon mai­nit­se­ma­si ”nume­roi­den murs­kaa­mi­sen” / teko­ä­lyn avul­la haet­ta­vien kausaa­li­suuk­sien suuntaan. 

        Jo nyt New Yor­kin pörs­sis­sä yli 80% high-frequency tra­din­gis­ta tapah­tuu numeronmurskaajilla…

        Talas­to­tie­teen iki-aikai­sen kausaa­li­suus-ongel­man onkin hil­jak­koin rat­kais­sut UCLAn pro­fes­so­ri Judea Pearl tii­min­sä kans­sa. Täs­sä läpi­mur­ros­sa käy­tet­tään uut­ta algo­rit­mia + teko­ä­lyä + hir­mu­tie­to­ko­nei­ta. ÖÖÖ on var­maan jo luke­nut­kin Pear­lin kir­jan ”Book of Why”?

        Kun kehiin vie­lä hei­te­tään kvant­ti­tie­to­ko­neet, rupe­aa­kin tapah­tu­maan kummia…

  3. Monel­le suo­ma­lai­sel­le jot­ka pitä­vät Yhdys­val­tain 45 pre­si­den­tin 4 vuo­tis pre­si­dent­ti kaut­ta Yhdys­val­tain kor­kean työl­li­syy­den kan­nal­ta ennä­tys vuo­si­na 2017–2019 nime­no­maan unoh­ta­vat tai eivät tie­dä että syy tähän kehi­tyk­seen on nime­no­maan Osmo Soi­nin­vaa­ran mai­nit­se­mia mata­la palk­ka työ­paik­ko­jen syn­tyä joi­ta ay-lii­ke ja jok­seen­kin pal­kan­saa­jat pitä­vät vahin­gol­li­se­na kehi­tyk­sen­sä Suo­men työ­mark­ki­noil­le. Kui­ten­kin samat tahot kehu­vat Yhdys­val­tain nykyi­sen 45 pre­si­den­tin talous­po­li­tiik­kaa onnis­tu­nee­na jopa niin että sel­lais­ta tar­vi­taan myös Suo­mes­sa ja Euroo­pas­sa. Kui­ten­kin ne uudet työ­pai­kat Yhdys­val­toi­hin syn­tyi vuo­si­na 2017–2019 jol­loin Yhdys­val­tain työl­li­syys aste oli 3% eli täys työl­li­syys oli­vat Osmo Soi­nin­vaa­ran mai­se­mat mata­la­palk­ka alo­jen työ­pai­kat kuten esi­mer­kik­si pal­ve­lua­lo­jen uudet työ­pai­kat. Nämä näke­mys unoh­tuu hel­pos­ti kes­kus­te­lus­ta Suo­mes­sa kun ver­ra­taan Yhdys­val­tain kor­ke­aa työl­li­syyt­tä vii­me vuo­si­na ennen Col­vid-19 epi­de­mi­aa. Kyl­lä Osmo Soi­nin­vaa­ra on hyvin oikeas­sa sii­nä että Suo­mes­sa mata­la­palk­ka alo­jen kuten pal­ve­lu sek­to­rin työ­pai­kat ovat parem­pi vaih­toeh­to kuin kor­kea työt­tö­myys. Vero­tuk­sen keven­tä­mi­nen ja pain­opis­te on yksi teki­jä täs­sä koh­taa ja myös sun­nun­tai lisän pois­ta­mi­nen. Toki Osmo Soi­nin­vaa­ran vas­ti­ne on nor­maa­li palk­ko­jen koro­tus ja samal­la kau­pan pääl­le työn­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mi­nen. Tasa­pai­no on heti käyt­tö­val­mii­na joten mitään vinou­tu­maa työ­mark­ki­noil­le ei syn­ny. Teol­li­suus alo­jen työ­pai­kat eivät tul­leet takai­sin edes Yhdys­val­tain 4 vuo­den pro­tek­tio­nis­ti­sen talous­po­li­tii­kan kaut­ta. Syy­nä on tuo­tan­to ket­jut. Aasian talou­det ovat saa­neet taas kas­vun ja toden­nä­köi­ses­ti Aasian mark­ki­noi­den kova kysyn­tä jat­kuu edel­leen. Juu­ri sen takia Yhdys­val­lois­sa työl­li­syys kas­voi koti­mark­ki­noil­le vii­mei­set 4 vuot­ta kun­nes Col­vid-19 epi­de­mia iski ja se iski vie­lä kovem­min Yhdys­val­lois­sa kuin Euroo­pas­sa jos­sa on jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to, työt­tö­myys­tur­va ja elä­ke­jär­jes­tel­mä. Kun työl­li­syys saa­tai­siin Osmo Soi­nin­vaa­ran mal­lin mukai­ses­ti myös Suo­mes­sa parem­mak­si niin tilan­ne oli­si ihan toi­sen­lai­nen kuin täl­lä het­kel­lä kos­ka kysyn­tä nor­ma­li­soi­tuu (tosin hitaas­ti) lop­pu­jen lopuk­si kun roko­te ohjel­ma on käyn­nis­tet­ty. Tosin sii­nä kes­tää asian­tun­ti­joi­den mukaan 6 kuu­kaut­ta mut­ta täl­lä Osmo Soi­nin­vaa­ran työl­li­syys mal­lil­la Suo­mes­sa ei tar­vit­si­si olla niin­kään suur­ta työt­tö­myyt­tä kuin Suo­mes­sa on ollut pit­kään yleen­sä lamo­jen jäl­keen ver­rat­tu­na mui­hin Poh­jois­mai­hin. Ruot­sis­sa tosin Col­vid-19 epi­de­mia lyhen­tää jo nyt eli­ni­kää. Osmo Soi­nin­vaa­ran näke­myk­set ovat olleet ammat­tiyh­dis­tys­ten liik­keel­le ongel­mal­li­nen rat­kai­su. Oikeas­taan syy mik­si esi­mer­kik­si PAM pitää tätä kehi­tys­tä nega­tii­vi­se­na on toden­nä­köi­ses­ti PAM:ille enem­män arvo­val­ta kysy­mys kuin rea­lis­ti­nen ymmär­rys sii­tä että ammat­tiyh­dis­tys­lii­keeel­lä on myös nyky suo­mes­sa oma roo­li työl­li­syy­den koh­dal­la kuin aiem­min vie­lä sil­loin kun Suo­men työ­mark­ki­noil­la oli ihan toi­sen­lai­nen tilan­ne 1980-luvu­le asti. Vuo­den 1956 yleis­lak­ko pola­ri­soi pit­käk­si ajak­si Suo­men työ­mark­ki­noi­ta kun­nes löy­det­tiin hal­li­tuk­sen toi­mes­ta yhteis­kun­ta rau­han kan­nal­ta rat­kai­su jota kut­sut­tiin TUPO:ksi. Tämä mal­li toi­mi 1990-luvul­le asti. Nyt täl­lä het­kel­lä tämän TUPO:n vika on sii­nä min­kä Osmo Soi­nin­vaa­ra nos­ti esiin eli se luo osit­tain työt­tö­myyt­tä aloil­le joil­la oli­si kysyn­tää uudel­leen työl­lis­tä­mi­sel­le esi­mer­kik­si teol­li­suu­den alo­jen lope­tuis­ta työ­pai­kois­ta voi­si työl­lis­tyä ihmi­siä enem­män pal­ve­lusek­to­ril­le suo­raan ilman kor­tis­ton kaut­ta. Mik­si tämä ei käy ay-lii­keel­le eten­kin PAM:ille? Sii­tä kyl­lä pitäi­si kysyä suo­raan PAM:in joh­dol­ta. Juu­ri sen takia tämä nykyi­nen hal­li­tus oli­si voi­nut ja sen pitää­kin edel­leen teh­dä yhteis­työs­sä työn­te­ki­jöi­den ja työ­nan­ta­jien kans­sa Suo­meen työ­mark­ki­noi­den uudis­ta­mis­suun­ni­tel­ma ja mal­li jos­sa myös sosi­aa­li­tur­va uudis­tet­tai­siin. SAK toden­nä­köi­ses­ti uskoo että SDP ei läh­de muu­ta­maan työ­mark­ki­noi­ta vaan tai­puu edel­leen SAK:n eteen ja luo­vut­taa. Osmo Soi­nin­vaa­ran mal­lis­sa kyl­lä haas­te­taan erit­täin kon­kreet­ti­ses­ti ja uudel­la taval­la ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen van­hen­tu­neet käsi­tyk­set pal­kois­ta, työ­ajois­ta ja työ­mark­ki­noi­den tämän het­ki­ses­tä toi­min­nas­ta raken­ne­muu­tok­sen aikakaudella.

    1. Rahul Soma­ni:
      Monel­le suo­ma­lai­sel­le jot­ka pitä­vät Yhdys­val­tain 45 presidentin4 vuo­tis pre­si­dent­ti kaut­ta Yhdys­val­tain kor­kean työl­li­syy­den kan­nal­ta ennä­tys vuo­si­na 2017–2019 nime­no­maan unoh­ta­vat tai eivät tie­dä että syy tähän kehi­tyk­seen on nime­no­maan Osmo Soi­nin­vaa­ran mai­nit­se­mia mata­la palk­ka työ­paik­ko­jen syn­tyä joi­ta ay-lii­ke ja jok­seen­kin pal­kan­saa­jat pitä­vät vahin­gol­li­se­na kehi­tyk­sen­sä Suo­men työ­mark­ki­noil­le. Kui­ten­kin samat tahot kehu­vat Yhdys­val­tain nykyi­sen 45 pre­si­den­tin talous­po­li­tiik­kaa onnis­tu­nee­na jopa niin että sel­lais­ta tar­vi­taan myös Suo­mes­sa ja Euroo­pas­sa. Kui­ten­kin ne uudet työ­pai­kat Yhdys­val­toi­hin syn­tyi vuo­si­na2017-2019 jol­loin Yhdys­val­tain työl­li­syys aste oli 3% eli täys työl­li­syys oli­vat Osmo Soi­nin­vaa­ran mai­se­mat mata­la­palk­ka alo­jen työ­pai­kat kuten esi­mer­kik­si pal­ve­lua­lo­jen uudet työ­pai­kat. Nämä näke­mys unoh­tuu hel­pos­ti kes­kus­te­lus­ta Suo­mes­sa kun ver­ra­taan Yhdys­val­tain kor­ke­aa työl­li­syyt­tä vii­me vuo­si­na ennen Col­vid-19 epi­de­mi­aa. Kyl­lä Osmo Soi­nin­vaa­ra on hyvin oikeas­sa sii­nä että Suo­mes­sa mata­la­palk­ka alo­jen kuten pal­ve­lu sek­to­rin työ­pai­kat ovat parem­pi vaih­toeh­to kuin kor­kea työt­tö­myys. Vero­tuk­sen keven­tä­mi­nen ja pain­opis­te on yksi teki­jä täs­sä koh­taa ja myös sun­nun­tai lisän pois­ta­mi­nen. Toki Osmo Soi­nin­vaa­ran vas­ti­ne on nor­maa­li palk­ko­jen koro­tus ja samal­la kau­pan pääl­le työn­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mi­nen. Tasa­pai­no on heti käyt­tö­val­mii­na joten mitään vinou­tu­maa työ­mark­ki­noil­le ei syn­ny. Teol­li­suus alo­jen työ­pai­kat eivät tul­leet takai­sin edes Yhdys­val­tain 4 vuo­den pro­tek­tio­nis­ti­sen talous­po­li­tii­kan kaut­ta. Syy­nä on tuo­tan­to ket­jut. Aasian talou­det ovat saa­neet taas kas­vun ja toden­nä­köi­ses­ti Aasian mark­ki­noi­den kova kysyn­tä jat­kuu edel­leen. Juu­ri sen takia Yhdys­val­lois­sa työl­li­syys kas­voi koti­mark­ki­noil­le vii­mei­set 4 vuot­ta kun­nes Col­vid-19 epi­de­mia iski ja se iski vie­lä kovem­min Yhdys­val­lois­sa kuin Euroo­pas­sa jos­sa on jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to, työt­tö­myys­tur­va ja elä­ke­jär­jes­tel­mä. Kun työl­li­syys saa­tai­siin Osmo Soi­nin­vaa­ran mal­lin mukai­ses­ti myös Suo­mes­sa parem­mak­si niin tilan­ne oli­si ihan toi­sen­lai­nen kuin täl­lä het­kel­lä kos­ka kysyn­tä nor­ma­li­soi­tuu (tosin hitaasti)loppujen lopuk­si kun roko­te ohjel­ma on käyn­nis­tet­ty. Tosin sii­nä kes­tää asian­tun­ti­joi­den mukaan 6 kuu­kaut­ta mut­ta täl­lä Osmo Soi­nin­vaa­ran työl­li­syys mal­lil­la Suo­mes­sa ei tar­vit­si­si olla niin­kään suur­ta työt­tö­myyt­tä kuin Suo­mes­sa on ollut pit­kään yleen­sä lamo­jen jäl­keen ver­rat­tu­na mui­hin Poh­jois­mai­hin. Ruot­sis­sa tosin Col­vid-19 epi­de­mia lyhen­tää jo nyt eli­ni­kää. Osmo Soi­nin­vaa­ran näke­myk­set ovat olleet ammat­tiyh­dis­tys­ten liik­keel­le ongel­mal­li­nen rat­kai­su. Oikeas­taan syy mik­si esi­mer­kik­si PAM pitää tätä kehi­tys­tä nega­tii­vi­se­na on toden­nä­köi­ses­ti PAM:ille enem­män arvo­val­ta kysy­mys kuin rea­lis­ti­nen ymmär­rys sii­tä että ammat­tiyh­dis­tys­lii­keeel­lä on myös nyky suo­mes­sa oma roo­li työl­li­syy­den koh­dal­la kuin aiem­min vie­lä sil­loin kun Suo­men työ­mark­ki­noil­la oli ihan toi­sen­lai­nen tilan­ne 1980-luvu­le asti. Vuo­den 1956 yleis­lak­ko pola­ri­soi pit­käk­si ajak­si Suo­men työ­mark­ki­noi­ta kun­nes löy­det­tiin hal­li­tuk­sen toi­mes­ta yhteis­kun­ta rau­han kan­nal­ta rat­kai­su jota kut­sut­tiin TUPO:ksi. Tämä mal­li toi­mi 1990-luvul­le asti. Nyt täl­lä het­kel­lä tämän TUPO:n vika on sii­nä min­kä Osmo Soi­nin­vaa­ra nos­ti esiin eli se luo osit­tain työt­tö­myyt­tä aloil­le joil­la oli­si kysyn­tää uudel­leen työl­lis­tä­mi­sel­le esi­mer­kik­si teol­li­suu­den alo­jen lope­tuis­ta työ­pai­kois­ta voi­si työl­lis­tyä ihmi­siä enem­män pal­ve­lusek­to­ril­le suo­raan ilman kor­tis­ton kaut­ta. Mik­si tämä ei käy ay-lii­keel­le eten­kin PAM:ille? Sii­tä kyl­lä pitäi­si kysyä suo­raan PAM:in joh­dol­ta. Juu­ri sen takia tämä nykyi­nen hal­li­tus oli­si voi­nut ja sen pitää­kin edel­leen teh­dä yhteis­työs­sä työn­te­ki­jöi­den ja työ­nan­ta­jien kans­sa Suo­meen työ­mark­ki­noi­den uudis­ta­mis­suun­ni­tel­ma ja mal­li jos­sa myös sosi­aa­li­tur­va uudis­tet­tai­siin. SAK toden­nä­köi­ses­ti uskoo että SDP ei läh­de muu­ta­maan työ­mark­ki­noi­ta vaan tai­puu edel­leen SAK:n eteen ja luo­vut­taa. Osmo Soi­nin­vaa­ran mal­lis­sa kyl­lä haas­te­taan erit­täin kon­kreet­ti­ses­ti ja uudel­la taval­la ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen van­hen­tu­neet käsi­tyk­set pal­kois­ta, työ­ajois­ta ja työ­mark­ki­noi­den tämän het­ki­ses­tä toi­min­nas­ta raken­ne­muu­tok­sen aikakaudella.

      Kui­ten­kin samat tahot kehu­vat Yhdys­val­tain nykyi­sen 45 pre­si­den­tin talous­po­li­tiik­kaa onnis­tu­nee­na jopa niin että sel­lais­ta tar­vi­taan myös Suo­mes­sa ja Euroo­pas­sa.” Roh­ke­nen epäil­lä, noin kau­niis­ti ilmais­tu­na. Ja mitä sun­nun­tai­li­sään tulee, mitäs veik­kaat onko työ­nan­ta­ja­puo­li val­mis kom­pen­soi­maan sen poiston?

      1. Fidel: ”Kui­ten­kin samat tahot kehu­vat Yhdys­val­tain nykyi­sen 45 pre­si­den­tin talous­po­li­tiik­kaa onnis­tu­nee­na jopa niin että sel­lais­ta tar­vi­taan myös Suo­mes­sa ja Euroo­pas­sa.” Roh­ke­nen epäil­lä, noin kau­niis­ti ilmais­tu­na. Ja mitä sun­nun­tai­li­sään tulee, mitäs veik­kaat onko työ­nan­ta­ja­puo­li val­mis kom­pen­soi­maan sen poiston?

        Tar­koi­tin täl­lä kom­men­til­la että Yhdys­val­tain hyvää talou­del­lis­ta kas­vua myös Euroo­pas­sa arvioi­daan hyvin toi­sel­la taval­la mitä euroop­pa­lai­set ovat pit­kään kar­sas­ta­neet mut­ta se voi­si olla yksi vaih­toeh­to kun kysees­sä on koti­mark­ki­noi­den työllistäminen.

      2. Fidel: Ja mitä sun­nun­tai­li­sään tulee, mitäs veik­kaat onko työ­nan­ta­ja­puo­li val­mis kom­pen­soi­maan sen poiston?

        Ja jos oli­si val­mis, mitä sii­tä seu­rai­si niil­le yri­tyk­sil­le, joil­la ei ole sun­nun­tai­au­kio­loa. Eli jos vaik­ka joku maa­nan­tais­ta per­jan­tai­hin kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta auki ole­va lou­nas­paik­ka tuot­taa nykyi­sin hie­man yli meno­jen­sa ver­ran, niin jos pal­kat nousi­si­vat esim. 15 %, niin pitäi­si­kö näi­den sul­kea oven­sa, jos ulos­myyn­ti­hin­toi­hin ei voi lait­taa 10 %:n lisää ilman, että kysyn­tä leik­kaan­tuu niin pal­jon, että toi­min­nas­ta tulee jo tap­piol­lis­ta. Suu­rin osa ravin­to­la­pai­kois­ta Suo­mes­sa mää­räl­li­ses­ti on kai lou­nas­paik­ko­ja, jois­sa poruk­ka on töis­sä maa­nan­tais­ta per­jan­tai­hin ole­vil­la työ­vuo­roil­la. Maa­seu­dun ravin­to­lat vaik­ka­pa kun­nan­ta­lol­la ovat pää­sään­töi­ses­ti sel­lai­sia. Yrit­tä­jän kan­nal­ta etu­na on se, että saa 5‑päiväisen työ­vii­kon itsel­leen ja työn­te­ki­jöil­leen vaki­päi­vil­lä. Täy­des­sä 7‑päiväisessä vii­kos­sa­han työ­ai­ka­mal­li oli­si sama kuin teh­tais­sa, eli jon­kin­lai­nen vuo­ro­työ, jos­sa työ­päi­vät vaih­te­le­vat vii­koit­tain, ja jon­ka omaa­vien on sik­si vai­kea har­ras­taa mitään, tai kul­jet­taa lap­si­aan­kaan mihin­kään sään­nöl­li­siin har­ras­tuk­siin (jos esim. tiis­tai-illat on osa­na vii­kois­ta työ­päi­viä ja osa­na ei). Lou­nas­paik­koi­hin löy­tyy pk-seu­dul­la­kin hyvin työn­te­ki­jöi­tä tes-pal­koil­la­kin, mut­ta epä­sään­nöl­lis­ten ravin­to­la­töi­den tapauk­ses­sa ikä­vis­tä työ­ajois­ta, joka hait­taa per­he-elä­mää, odo­te­taan usein sitä parem­paa rahal­lis­ta kor­vaus­ta, ja moni per­heel­li­nen ei sel­lai­siin työ­ai­koi­hin suos­tu, vaik­ka sai­si parem­paa­kin palkkaa.

        Yksi ääri­lai­ta ovat kebab­pai­kat, jot­ka voi­vat olla auki maa­nan­tais­ta sun­nun­tai­hin esi­mer­kik­si 12–16 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa vaik­ka­pa 4–5 euron tun­ti­pal­kal­la siten, että yhdel­lä työn­te­ki­jäl­lä on työ­vii­kos­sa vaik­ka 60–70 työ­tun­tia, ja jois­sa nykyi­sin­kään ei mak­se­ta sun­nun­tai­li­siä, ilta­li­siä, yöli­siä eikä yli­työ­kor­vauk­sia­kaan. Ne ovat nykyi­sin­kin sun­nun­tai­sin yleen­sä auki.

  4. Olen muka­na, jos aloi­te­taan tuos­ta työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­ses­tä. Muu­toin voi hii­piä mie­leen epäi­lys, että hait­ta­ve­rot tule­vat entis­ten pääl­le ja polii­tik­ko kyl­lä löy­tää rahal­le ottajia.

  5. Onko kukaan yrit­tä­nyt las­kea miten pal­ve­lui­den arvon­li­sä­ve­ron aset­ta­mi­nen nol­laan vai­kut­tai­si val­tion verois­ta koko­nai­suu­des­saan saa­miin tuloi­hin? Arvon­li­sä­ve­ro pal­ve­luis­ta mene­tet­täi­siin, mut­ta toi­saal­ta pal­ve­lui­den tuot­ta­jien pal­kas­taan mak­sa­ma tulo­ve­ro nousi­si kun pal­ve­lui­den kysyn­tä kasvaisi.

    Joten­kin voi­sin kuvi­tel­la että naii­vil­la talous­teo­rial­la pää­tyi­si vero­jen pie­nen­mi­seen hie­man, mut­ta ei lähes­kään tuon 24% arvon­li­sä­ve­ron ver­ran, vaik­ka­kaan en osaa tätä ana­lyy­sia tehdä.

    Vähem­män naii­vi ana­lyy­si ottai­si tie­tys­ti huo­mioon myös mah­dol­li­set toi­sen ker­ta­lu­vun vai­ku­tuk­set, kuten sen, että ihmi­set mene­vät yleen­sä ravin­to­loi­hin tois­ten ihmis­ten seu­ras­sa. Täl­löin se, että mar­gi­naa­lil­la ole­vat ihmi­set, jot­ka hin­nan­alen­nuk­sen myö­tä käy­vät enem­män ravin­to­lois­sa, vetä­vät sin­ne enem­män ihmi­siä jot­ka eivät muu­ten mis­sään tapauk­ses­sa kävi­si ravintoloissa.

  6. Hai­hat­te­lua. Tär­keäm­pää oli­si toteut­taa esim. Juuse­lan veroeh­do­tus. Yhtei­sö­ve­ro 15% ja osin­ko­ve­ro sii­hen pääl­le siten, että koko­nais­ve­ro oli­si 30%. 30% oli­si ylei­nen pää­oma­tu­lo­ve­ro. Samal­la puret­tai­siin osin­ko­ve­ro­tuk­ses­ta räls­sit ja tur­hat kou­ke­rot. Palat­tai­siin sii­hen, mil­lä talous nos­tet­tiin jaloil­leen 90-luvun alus­sa. Pää­oma­tu­lo­jen vero­tus ei voi kovem­paa kan­sain­vä­li­sen vero­kil­pai­lun takia.

    1. Rea­lis­ti:
      Hai­hat­te­lua. Tär­keäm­pää oli­si toteut­taa esim. Juuse­lan veroeh­do­tus. Yhtei­sö­ve­ro 15% ja osin­ko­ve­ro sii­hen pääl­le siten, että koko­nais­ve­ro oli­si 30%. 30% oli­si ylei­nen pää­oma­tu­lo­ve­ro. Samal­la puret­tai­siin osin­ko­ve­ro­tuk­ses­ta räls­sit ja tur­hat kou­ke­rot. Palat­tai­siin sii­hen, mil­lä talous nos­tet­tiin jaloil­leen 90-luvun alus­sa. Pää­oma­tu­lo­jen vero­tus ei voi kovem­paa kan­sain­vä­li­sen vero­kil­pai­lun takia. 

      Yhtei­sö­ve­ro pitää las­kea alle EU-ver­rok­ki­mai­den tason, tätä­hän se EU ajaa, vero­kil­pai­lua (ja muu­ta­kin kil­pai­lua) mai­den välillä.

      Ylei­sem­min vero­po­li­tii­kan kun­nian­hi­moi­sem­pia suun­ni­tel­mia pitäi­si ajaa yksi­no­maan EU:n kaut­ta eikä kan­sal­li­sen poli­tii­kan kaut­ta. Suo­mi on niin pie­ni val­tio EU:ssa että tääl­lä kun­nian­hi­moi­nen vero­po­li­tiik­ka joh­taa vain yri­tys­ten ja voit­to­jen pakoon. EU taas on niin suu­ri teki­jä ihan glo­baa­lil­la tasol­la että EU:n kun­nian­hi­mois­ta vero­po­li­tiik­kaa ei voi noin vain pae­ta ja verosuunnitella.

      1. Sta­dist: Yhtei­sö­ve­ro pitää las­kea alle EU-ver­rok­ki­mai­den tason, tätä­hän se EU ajaa, vero­kil­pai­lua (ja muu­ta­kin kil­pai­lua) mai­den välillä.

        Ylei­sem­min vero­po­li­tii­kan kun­nian­hi­moi­sem­pia suun­ni­tel­mia pitäi­si ajaa yksi­no­maan EU:n kaut­ta eikä kan­sal­li­sen poli­tii­kan kaut­ta. Suo­mi on niin pie­ni val­tio EU:ssa että tääl­lä kun­nian­hi­moi­nen vero­po­li­tiik­ka joh­taa vain yri­tys­ten ja voit­to­jen pakoon. EU taas on niin suu­ri teki­jä ihan glo­baa­lil­la tasol­la että EU:n kun­nian­hi­mois­ta vero­po­li­tiik­kaa ei voi noin vain pae­ta ja verosuunnitella.

        EU ei kyl­lä kiel­lä Suo­mel­ta suo­raan Avoir fiscal mal­lia . Viros­sa on esi­mer­kik­si täl­lai­nen ja myös Bri­tan­nias­sa eikä EU ole sii­hen puut­tu­nut edes Bri­tan­nian koh­dal­la. Kuun­te­lin kesäl­lä van­haa Ylen Poli­tiik­ka­ra­dion jak­soa 2011 jos­sa Osmo Soi­nin­vaa­ra oli yksi kes­kus­te­li­ja ja tämä Avoir fiscal mal­li tuli kes­kus­te­lus­sa esil­le ja kes­kus­te­lun toi­nen kan­san­edus­ta­jaa Eero Leh­ti tote­si että EU ei kiel­lä Avoir fiscal mal­lia suo­raan vaan vain sil­loin kun se syr­jii mui­ta­kin kuin suo­ma­lai­sia yrityksiä.

    2. Rea­lis­ti:

      Hai­hat­te­lua. Tär­keäm­pää oli­si toteut­taa esim. Juuse­lan veroeh­do­tus. Yhtei­sö­ve­ro 15% ja osin­ko­ve­ro sii­hen pääl­le siten, että koko­nais­ve­ro oli­si 30%. 30% oli­si ylei­nen pää­oma­tu­lo­ve­ro. Samal­la puret­tai­siin osin­ko­ve­ro­tuk­ses­ta räls­sit ja tur­hat kou­ke­rot. Palat­tai­siin sii­hen, mil­lä talous nos­tet­tiin jaloil­leen 90-luvun alus­sa. Pää­oma­tu­lo­jen vero­tus ei voi kovem­paa kan­sain­vä­li­sen vero­kil­pai­lun takia.

      Mai­nit­se­ma­si hen­ki­lö on ilmei­ses­ti yri­tyk­sil­tä vero­kon­sul­toin­nis­ta rahaa tie­naa­va kon­sult­ti. Näi­den kan­nal­ta­han oli­si toki kiva jut­tu, jos verot pois­tet­tai­siin. Jos val­tion tulo­ve­ro­tu­lot esim. puo­li­tet­tai­siin, jäl­jel­le jäi­si kysy­mys, että mil­lä val­tio rahoit­taa nykyi­set menon­sa ja men­neet vel­kan­sa. 1990-luvun alus­sa Suo­mes­sa oli pal­jon pie­nem­pi jul­ki­nen sek­to­ri kuin nyky­ään. Esi­mer­kik­si ympä­ris­tö­vi­ran­omais­ten ja juris­tien mää­rä jul­kis­hal­lin­nos­sa on sen jäl­keen monin­ker­tais­tu­nut, ja viran­omais­teh­tä­vien mää­rää on kas­va­tet­tu huo­mat­ta­vas­ti. Lisäk­si van­ho­jen jul­ki­sen sek­to­rin hal­lin­to­ta­so­jen pääl­le on 1990-luvun jäl­keen tul­lut EU-hal­lin­to, jon­ka menot jos­tain pitää myös rahoit­taa. Paluu­ta van­hoi­hin vero­ta­hoi­sin ei ole, ellei jul­ki­sen sek­to­rin meno­ja saa­da myös joten­kin pie­nen­net­tyä. Nykyi­nen hal­li­tus­kin on kovas­ti lisän­nyt jul­ki­sen sek­to­rin pysy­viä meno­ja, eikä lie­ne poliit­tis­ta rea­lis­mia, että jul­ki­sen sek­to­rin meno­ja saa­tai­siin pai­net­tua 1990-luvun alun tasol­le pit­kiin aikoi­hin. Jul­ki­sen sek­to­rin meno­ja on hel­pom­pi ja kivem­pi lisä­tä, mis­tä saa nimen­sä his­to­ri­aan pal­ve­lu­jen paran­ta­ja­na, kuin leikata.

  7. Tämä on yksi nykyi­sen his­to­rial­li­sen palk­kaus­jär­jes­tel­män ongel­ma. Oman esi­mies­ko­ke­muk­se­ni mukaan toi­nen samal­la tapaa “perit­ty” ongel­ma on yllä­tyk­sel­li­ses­ti “samas­ta työs­tä sama palkka”-ajattelu.

    Käy­tän­nös­sä vah­vas­ti jär­jes­täy­ty­neil­lä aloil­la on todel­la vai­kea mak­saa palk­kaa sen mukaan, kuin­ka hyvä työn­te­ki­jä on. Eri­lai­sia tuot­ta­vuus­bo­nuk­sia ei yleen­sä saa­da jaet­tua hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti ja jär­jes­tel­miä on todel­la tark­kaan hin­kat­ta­va, jot­ta hen­ki­lö­koh­tai­nen bonus osuu sil­le joka sen ansait­see, eikä työ­ka­ve­ril­le, joka on sur­kea. Ay-liik­keen mie­les­tä tämä ei ole vika vaan omi­nai­suus, kai­kil­le samaa työ­tä teke­vil­le pitää mak­saa mene­te­tys­tä ajas­ta saman verran.

    1. Krtek:
      Tämä on yksi nykyi­sen his­to­rial­li­sen palk­kaus­jär­jes­tel­män ongel­ma. Oman esi­mies­ko­ke­muk­se­ni mukaan toi­nen samal­la tapaa ”perit­ty” ongel­ma on yllä­tyk­sel­li­ses­ti ”samas­ta työs­tä sama palkka”-ajattelu.

      Käy­tän­nös­sä vah­vas­ti jär­jes­täy­ty­neil­lä aloil­la on todel­la vai­kea mak­saa palk­kaa sen mukaan, kuin­ka hyvä työn­te­ki­jä on. Eri­lai­sia tuot­ta­vuus­bo­nuk­sia ei yleen­sä saa­da jaet­tua hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti ja jär­jes­tel­miä on todel­la tark­kaan hin­kat­ta­va, jot­ta hen­ki­lö­koh­tai­nen bonus osuu sil­le joka sen ansait­see, eikä työ­ka­ve­ril­le, joka on sur­kea. Ay-liik­keen mie­les­tä tämä ei ole vika vaan omi­nai­suus, kai­kil­le samaa työ­tä teke­vil­le pitää mak­saa mene­te­tys­tä ajas­ta saman verran.

      Mikä on “vah­vas­ti jär­jes­täy­ty­nyt ala”? Kuin­ka suu­ri osa maam­me työ­voi­mas­ta on sel­lai­sel­la alalla?

      1. R.Silfverberg: Mikä on ”vah­vas­ti jär­jes­täy­ty­nyt ala”? Kuin­ka suu­ri osa maam­me työ­voi­mas­ta on sel­lai­sel­la alalla? 

        jär­jes­täy­ty­nyt ala on sel­lai­nen työ­nan­ta­ja joka kuu­luu joko EK:hon tai Suo­men yrit­tä­jiin eli nii­den kans­sa jot­ka ovat ay-lii­ke on tun­nus­ta­nut työ­mark­ki­na osa­puo­lek­si. Esi­mer­kik­si Suo­men pie­ny­rit­tä­jät eivät ole osapuoli.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ay-lii­ke ei tun­nus­ta Suo­men yrit­tä­jiä osapuoleksi.

        Tie­dät parem­min näis­tä asiois­ta kuin minä mut­ta muis­tan kun kes­kus­te­lit aihees­ta Ylen Hori­sont­ti ohjel­mas­sa (8.2.2015) kon­sen­suk­ses­ta SAK:n Tapio Berg­hol­min kans­sa ja hän tote­si että Suo­men Yrit­tä­jät oli­vat muka­na erääs­sä kol­mi­kan­ta neu­vot­te­lus­sa yhdes­sä EK:n ja ay-lii­keen kans­sa. Mik­si oli­vat jos ay-lii­ke ei hei­tä tun­nis­ta osa­puo­lek­si. Täs­sä on link­ki ohjel­maan jos­sa kes­kus­te­lit aihees­ta Tapio Berg­hol­min kans­sa; http://areena.yle.fi/1–2543069.

      3. Rahul Soma­ni: Mik­si oli­vat jos ay-lii­ke ei hei­tä tun­nis­ta osapuoleksi. 

        Jos hal­li­tus on nimen­nyt jon­kun kol­mi­kan­ta­neu­vot­te­lun osa­puo­lek­si yrit­tä­jät­kin, niin toki ovat olleet sil­loin muka­na. Mut­ta ei yhdes­sä­kään työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa sil­ti neu­vot­te­lu­kump­pa­ni­na työ­nan­ta­jan edus­ta­ja­na Suo­men yrit­tä­jät, eikä ay-lii­ke ota Suo­men yrit­tä­jiä yleen­sä vapaa­eh­toi­ses­ti mihin­kään mukaan.

      4. Rahul Soma­ni: jär­jes­täy­ty­nyt ala on sel­lai­nen työ­nan­ta­ja joka kuu­luu joko EK:hon tai Suo­men yrit­tä­jiin eli nii­den kans­sa jot­ka ovat ay-lii­ke on tun­nus­ta­nut työ­mark­ki­na osa­puo­lek­si. Esi­mer­kik­si Suo­men pie­ny­rit­tä­jät eivät ole osapuoli.

        Mä olen kyl­lä töis­sä alal­la jos­sa palk­ka ja bonuk­set muo­dos­tu­vat pärs­tä­ker­toi­men mukaan , ja Tek­no­lo­gia­teol­li­suus on työ­nan­ta­ja­puo­len liitto.

      5. R.Silfverberg: Mä olen kyl­lä töis­sä alal­la jos­sa palk­ka ja bonuk­set muo­dos­tu­vat pärs­tä­ker­toi­men mukaan , ja Tek­no­lo­gia­teol­li­suus on työ­nan­ta­ja­puo­len liitto.

        Täl­lä jär­jes­täy­ty­nyt ala ter­mil­lä tar­koi­te­taan siis lii­ton jäsen­tä. Juu­ri sen takia yleis­si­to­vuus on Suo­mes­sa kuu­ma aihe kos­ka se kos­kee vain jär­jes­täy­ty­nei­tä alo­ja. Bonuk­set mak­se­taan kyl­lä yhteen­sä tuot­ta­vuu­den mukaan. Tie­dän monia pie­ny­rit­tä­jiä jot­ka eivät ole jär­jes­täy­ty­nyi­tä ja tie­dän kuin­ka han­ka­laa on heil­le uuden työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen. Kos­ka eivät kuu­lu työ­nan­ta­ja liit­toon ja työn­te­ki­jät eivät työn­te­ki­jä liit­toon. Osmo Soi­nin­vaa­ra on kyl­lä mon­ta ker­taa otta­nut kan­taa esi­mer­kik­si yleis­si­to­vuu­teen ja aina muis­taa koros­taa että sitä­kin SAK sil­loi­sen puheen­joh­ta­jan Nii­lo Hämä­läi­sen joh­dol­la vas­tus­ti 1970-luvun alussa.

      6. Rahul Soma­ni: Täl­lä jär­jes­täy­ty­nyt ala ter­mil­lä tar­koi­te­taan siis lii­ton jäsen­tä. Juu­ri sen takia yleis­si­to­vuus on Suo­mes­sa kuu­ma aihe kos­ka se kos­kee vain jär­jes­täy­ty­nei­tä alo­ja. Bonuk­set mak­se­taan kyl­lä yhteen­sä tuot­ta­vuu­den mukaan. Tie­dän monia pie­ny­rit­tä­jiä jot­ka eivät ole jär­jes­täy­ty­nyi­tä ja tie­dän kuin­ka han­ka­laa on heil­le uuden työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen. Kos­ka eivät kuu­lu työ­nan­ta­ja liit­toon ja työn­te­ki­jät eivät työn­te­ki­jä liit­toon. Osmo Soi­nin­vaa­ra on kyl­lä mon­ta ker­taa otta­nut kan­taa esi­mer­kik­si yleis­si­to­vuu­teen ja aina muis­taa koros­taa että sitä­kin SAK sil­loi­sen puheen­joh­ta­jan Nii­lo Hämä­läi­sen joh­dol­la vas­tus­ti 1970-luvun alussa.

        Jos yleis­si­to­vuu­des­ta luo­vu­tan niin samal­la on vaa­ra että pal­kal­li­set vuo­si­lo­mat, sai­ras­lo­mat ja 8 tun­nin työ­ai­ka läh­tee ennem­min tai myö­hem­min kos­ka yhdel­lä työ­pai­kal­la ei työn­te­ki­jät saa sel­lais­te edun­val­von­taa aikai­sek­si kuin liit­to­jen väli­sis­sä TES-neu­vot­te­luis­sa. Kun työ­eh­dot ovat yleis­si­to­vat niin työn­te­ki­jä tie­tää sil­loin mil­lai­sil­la ehdoil­la teh­dään töi­tä. Ei työn­te­ki­jän teh­tä­vä ole ottaa itsel­leen yrit­tä­jän ris­ke­jä. Yrit­tä­jä saa aina kui­ten­kin suu­rem­man kor­vauk­sen työs­tään kuin työn­te­ki­jä, sil­loin kun yri­tys on yli­pään­sä pys­tys­sä. Isois­sa yri­tyk­sis­sä löy­tyy aina työn­te­ki­jöi­den jou­kos­ta sel­lai­sia­kin jot­ka halua­vat teh­dä uraa ja pääs­tä joh­to­teh­tä­vin ja heil­le usein teh­dään eri sopi­muk­sia jos­sa jou­du­taan jous­ta­maan mut­ta pal­kat alka­vat sit­ten pari nume­roa suu­rem­mal­la nume­rol­la kuin rivityöntekijöillä. 

        En minä sanoi­si että pie­ny­rit­tä­jil­lä­kään oli­si help­poa, monet ovat ryh­ty­neet sik­si että vaih­toeh­to on työt­tö­myys ja perus­päi­vä­ra­hal­la elä­mi­nen kos­ka kou­lu­tus ei rii­tä töi­hin jos­sa sitä vaa­di­taan tai asu­taan vää­räl­lä pai­ka­kun­nal­la. Sil­loin toi­mi­taan yleen­sä niin että ulkoa ei pal­ka­ta työn­te­ki­jöiä vaan kor­kein­taan omia perheenjäseniä.

      7. R.Silfverberg: Jos yleis­si­to­vuu­des­ta luo­vu­tan niin samal­la on vaa­ra että pal­kal­li­set vuo­si­lo­mat, sai­ras­lo­mat ja 8 tun­nin työ­ai­ka lähtee 

        8h työ­päi­vä on syn­ty­nyt yli 50v ennen yleis­si­to­vuut­ta ja vuo­si­lo­ma­kin on kym­me­niä vuo­sia van­hem­pi, joten mik­si ne oli­si­vat juu­ri yleis­si­to­vuu­des­ta riippuvaisia?

      8. R.Silfverberg: Jos yleis­si­to­vuu­des­ta luo­vu­tan niin samal­la on vaa­ra että pal­kal­li­set vuo­si­lo­mat, sai­ras­lo­mat ja 8 tun­nin työ­ai­ka läh­tee ennem­min tai myöhemmin
        En minä sanoi­si että pie­ny­rit­tä­jil­lä­kään oli­si help­poa, monet ovat ryh­ty­neet sik­si että vaih­toeh­to on työt­tö­myys ja perus­päi­vä­ra­hal­la elä­mi­nen kos­ka kou­lu­tus ei rii­tä töi­hin jos­sa sitä vaa­di­taan tai asu­taan vää­räl­lä pai­ka­kun­nal­la. Sil­loin toi­mi­taan yleen­sä niin että ulkoa ei pal­ka­ta työn­te­ki­jöiä vaan kor­kein­taan omia perheenjäseniä. 

        Pal­kal­li­set vuo­si­lo­mat, sai­ras­lo­mat ja 8 tun­nin työ­ai­ka ei ole mitään teke­mis­tä yleis­si­to­vuu­den kans­sa. Yleis­si­to­vuus ei ole itse asias­sa työ­mark­ki­na osa­puol­ten väli­nen sopi­mus vaan 1970 hal­li­tuk­sen esi­tys jota itse asias­sa SAK vas­tus­ti alus­sa pää­joh­ta­ja Nii­lo Hämä­läi­sen­kin toi­mes­ta. Kyl­lä nois­ta voi sopia erik­seen esi­mer­kik­si pai­kal­li­sel­la sopi­muk­sel­la tai liit­to sopi­muk­sel­la. Yleis­si­to­vuu­den kor­vaa­mi­nen kat­ta­val­la pai­kal­li­sel­la sopi­muk­sel­la on parem­pi vaih­toeh­to kuin työt­tö­myys. Mik­si yleis­si­to­vuut­ta ei ole esi­mer­kik­si Nor­jas­sa, Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa? Eivät nii­den työl­li­syys ole huo­nom­pi kuin Suo­mes­sa. Päin­vas­toin . Suo­mi on ainoa Euroo­pan maa jos­sa on yleis­si­to­vuus näin­kin laa­jal­la pohjalla.

  8. Voi­si­ko työn verot­ta­mi­ses­ta koko­naan luo­pua? Mis­tä tar­vit­ta­vat verot sil­loin kerät­täi­siin ja mitä sii­tä seu­rai­si? Kerät­täi­siin­kö hii­li­pääs­tö­ve­roa, ei vain sen ver­ran, että saa­daan kus­tan­net­tua vas­taa­va nie­lu, vaan enem­män, jot­ta saa­daan kus­tan­net­tua myös jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to, mak­su­ton kou­lu­tus, puo­lus­tus­voi­mat jne.? Täs­sä “lii­ka­hait­ta­ve­ros­sa” oli­si valu­vi­ka: (ilmoi­te­tut) hii­li­pääs­töt saat­tai­si­vat pie­ne­tä, kun jokai­nen nie­li­si (salas­sa) omia pääs­tö­jään, jot­ta vält­tyi­si veroon sisäl­ty­väl­tä yli­mää­räi­sel­tä kus­tan­nuk­sel­ta. Mut­ta onko jokin muu ratkaisu?

    1. Aika aja­tel­la:
      Voi­si­ko työn verot­ta­mi­ses­ta koko­naan luo­pua? Mis­tä tar­vit­ta­vat verot sil­loin kerät­täi­siin ja mitä sii­tä seu­rai­si? Kerät­täi­siin­kö hii­li­pääs­tö­ve­roa, ei vain sen ver­ran, että saa­daan kus­tan­net­tua vas­taa­va nie­lu, vaan enem­män, jot­ta saa­daan kus­tan­net­tua myös jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to, mak­su­ton kou­lu­tus, puo­lus­tus­voi­mat jne.? Täs­sä ”lii­ka­hait­ta­ve­ros­sa” oli­si valu­vi­ka: (ilmoi­te­tut) hii­li­pääs­töt saat­tai­si­vat pie­ne­tä, kun jokai­nen nie­li­si (salas­sa) omia pääs­tö­jään, jot­ta vält­tyi­si veroon sisäl­ty­väl­tä yli­mää­räi­sel­tä kus­tan­nuk­sel­ta. Mut­ta onko jokin muu ratkaisu?

      Teo­rias­sa kyl­lä mut­ta sil­loin ALV vero pitäi­si olla erit­täin kor­kea. Osmo Soi­nin­vaa­ral­la oli mie­len­kiin­toi­nen vero­mal­li jon­ka hän esit­te­li vero­hal­lin­non 150 vuo­tis semi­naa­ris­sa 2015. Sii­nä työn­ve­ro­tus oli hyvin alhai­nen mut­ta vas­ti­neek­si alv vero­kan­nat oli­vat kor­keat. Link­ki panee­liin jos­sa aihees­ta kes­kus­tel­tiin löy­tyy täs­tä lin­kis­tä;https://youtu.be/cWa4IJEK-1I.

      1. ALV on lii­an help­po kier­tää, jot­ta se voi­si olla kovin kor­kea naa­pu­ri­mai­hin näh­den. Viros­ta ja Ruot­sis­ta ostot sai­si teh­dä pai­kal­li­sen arvon­li­sä­ve­ron mukaan ilman lisä­tul­lia Suo­men rajal­la. Lisäk­si Suo­mes­sa ALV:in kovin kor­keak­si nos­ta­mi­sen tekee vai­keak­si se, että tuon­ti Ahve­nan­maal­ta EU-mai­hin on Suo­men EU:hun liit­ty­mis­so­pi­muk­sen mukaan ALV-vapaa­ta. Eli arvon­li­sä­ve­ron saa kulut­ta­ja­kau­pas­sa väl­tet­tyä koko­naan teke­mäl­lä kau­pat Ahve­nan­maan kaut­ta kul­ke­van lai­van kan­nel­la. Auto­kau­pan osal­ta tosin on lain­sää­dän­nöl­li­nen eri­tyis­poik­keus, joka kiel­tää sellaisen.

        Suo­ma­lai­nen verk­ko­kaup­pa on jää­nyt pie­nek­si esim. Luxem­bur­gi­lai­siin kil­pai­li­joi­hin näh­den sik­si, että Suo­men ALV on niin kova. Isoil­ta toi­mi­joil­ta nyky­ään peri­tään kyl­lä myyn­ti­maan ALVit, mut­ta pie­ny­ri­tyk­set myy­vät tuot­teen­sa verk­ko­kau­pois­sa EU:n sisäl­lä yhä pää­sään­töi­ses­ti läh­tö­maan ALVein. Säh­köi­set pal­ve­lut, joi­ta olen osta­nut, ovat las­kun mukaan usein olleet Luxem­bur­giin tai Irlan­tiin sijoit­tu­nei­ta vero­tuk­sen osal­ta. Verk­ko­si­vuil­la se ei usein näy, vaan pal­ve­lu tuo­te­taan jos­sain muu­al­la, mut­ta kulut­ta­ja­kau­pan las­kuis­sa myyn­ti­maak­si mer­ka­taan usein alim­pien alvien mai­ta, jot­ta myy­jä vält­tää vero­ja mah­dol­li­sim­man paljon.

      2. niin:
        ALV on lii­an help­po kier­tää, jot­ta se voi­si olla kovin kor­kea naa­pu­ri­mai­hin näh­den. Viros­ta ja Ruot­sis­ta ostot sai­si teh­dä pai­kal­li­sen arvon­li­sä­ve­ron mukaan ilman lisä­tul­lia Suo­men rajal­la. Lisäk­si Suo­mes­sa ALV:in kovin kor­keak­si nos­ta­mi­sen tekee vai­keak­si se, että tuon­ti Ahve­nan­maal­ta EU-mai­hin on Suo­men EU:hun liit­ty­mis­so­pi­muk­sen mukaan 

        Ruot­sin yleinen
        vero­kan­ta on 25% . Suo­mes­sa tuo on 24% ja Viros­sa tuo on 20% . On tiet­ty­jä tuot­tei­ta jot­ka ovat Ruot­sis­sa edul­li­sem­pia kuin Suo­mes­sa ja päin­vas­toin mut­ta kum­min­kin hin­ta taso on kyl­lä hyvin saman­lai­nen. Alko­ho­lin hin­ta on toden­nä­köi­ses­ti Ruot­sis­sa edul­li­sem­pi mut­ta se joh­tuu Sys­tem­bo­la­gin toi­min­ta mal­lis­ta joka on hyvin pal­ve­lu läheis­tä. Suo­mes­sa alko­ho­li oste­taan Viros­ta ja ruot­sa­lai­set toden­nä­köi­ses­ti käy­vät Tans­kas­sa jos­sa ei ole monopolia .

      3. Rahul Soma­ni:

        Ruot­sin yleinen
        vero­kan­ta on 25% . Suo­mes­sa tuo on 24% ja Viros­sa tuo on 20% . On tiet­ty­jä tuot­tei­ta jot­ka ovat Ruot­sis­sa edul­li­sem­pia kuin Suo­mes­sa ja päin­vas­toin mut­ta kum­min­kin hin­ta taso on kyl­lä hyvin saman­lai­nen. Alko­ho­lin hin­ta on toden­nä­köi­ses­ti Ruot­sis­sa edul­li­sem­pi mut­ta se joh­tuu Sys­tem­bo­la­gin toi­min­ta mal­lis­ta joka on hyvin pal­ve­lu läheis­tä. Suo­mes­sa alko­ho­li oste­taan Viros­ta ja ruot­sa­lai­set toden­nä­köi­ses­ti käy­vät Tans­kas­sa jos­sa ei ole monopolia .

        Alko­ho­li on sii­tä huo­no esi­merk­ki, että sen vero­ta­son mää­rää ennem­min alko­ho­li­ve­ron ja arvon­li­sä­ve­ron yhteis­vai­ku­tus, ei pelk­kä jäl­kim­mäi­nen. Ruot­sis­sa oluen alko­ho­li­ve­ro per alko­ho­li­lit­ra on noin puo­let Suo­men tasos­ta, Viros­sa noin kol­mas­osa Suo­men tasos­ta. Vero­ton hin­ta on lähes sama. ALV peri­tään myös alko­ho­li­ve­ros­ta. Suo­mes­sa alko­ho­lia oste­taan naa­pu­ri­mais­ta lähin­nä reu­na­maas­sa asu­vien toi­mes­ta. Kes­ki-Suo­mes­ta ei pal­joa­kaan Viron haku­reis­su­ja teh­dä, kun taas esim. Hel­sin­gis­sä se on aika yleis­tä­kin. Vas­taa­vas­ti vaik­ka Vaa­sas­ta ja Tor­nios­ta saa­te­taan käy­dä Ruot­sis­sa, ja Lap­peen­ran­nas­ta Venä­jäl­lä, pait­si nyt kun raja on sin­ne koro­na­toi­mien vuok­si suu­rin­piir­tein kiin­ni muul­ta kuin ammattiliikenteeltä.

      4. niin:

        Suo­ma­lai­nen verk­ko­kaup­pa on jää­nyt pie­nek­si esim. Luxem­bur­gi­lai­siin kil­pai­li­joi­hin näh­den sik­si, että Suo­men ALV on niin kova. Isoil­ta toi­mi­joil­ta nyky­ään peri­tään kyl­lä myyn­ti­maan ALVit, mut­ta pie­ny­ri­tyk­set myy­vät tuot­teen­sa verk­ko­kau­pois­sa EU:n sisäl­lä yhä pää­sään­töi­ses­ti läh­tö­maan ALVein. Säh­köi­set pal­ve­lut, joi­ta olen osta­nut, ovat las­kun mukaan usein olleet Luxem­bur­giin tai Irlan­tiin sijoit­tu­nei­ta vero­tuk­sen osal­ta. Verk­ko­si­vuil­la se ei usein näy, vaan pal­ve­lu tuo­te­taan jos­sain muu­al­la, mut­ta kulut­ta­ja­kau­pan las­kuis­sa myyn­ti­maak­si mer­ka­taan usein alim­pien alvien mai­ta, jot­ta myy­jä vält­tää vero­ja mah­dol­li­sim­man paljon. 

        Luxem­bur­gin ja Irlan­nin koh­dal­la kysees­sä on hiu­kan epä­rei­lu ase­tel­ma kos­ka suu­rin verk­ko­kaup­pa on näis­sä kah­des­sa maas­sa ame­rik­ka­lai­nen Amazon joka ei mak­sa vero­ja mihin­kään maa­han kos­ka sen yri­tys jär­jes­te­lyt ovat erit­täin moni­mut­kai­sia ja sisäi­nen las­ku­tus on yleis­tä. Täl­lä ei ole sinän­sä mitään teke­mis­tä ALV veron kans­sa vaan epä­rei­lus­ta kil­pai­lus­ta kos­ka EU:lla ei sisä­mark­ki­noi­den rin­nal­la omaa digi­taa­li­sia sisä­mark­ki­noi­ta juu­ri verk­ko­kau­pas­sa. Täs­sä koh­taa jokai­nen jäsen­val­tio on itsenäinen.

      5. Rahul Soma­ni: Teo­rias­sa kyl­lä mut­ta sil­loin ALV vero pitäi­si olla erit­täin kor­kea. Osmo Soi­nin­vaa­ral­la oli mie­len­kiin­toi­nen vero­mal­li jon­ka hän esit­te­li vero­hal­lin­non 150 vuo­tis semi­naa­ris­sa 2015. Sii­nä työn­ve­ro­tus oli hyvin alhai­nen mut­ta vas­ti­neek­si alv vero­kan­nat oli­vat korkeat.

        Etsin toki­kin sel­lais­ta rat­kai­sua, joka teki­si tois­tem­me pai­to­jen pese­mi­sen kan­nat­ta­vak­si — kor­kea ALV ei sitä tee vaan kan­nus­taa jokai­sen pese­mään oman pai­tan­sa. Rat­kai­sus­sa ALV:n pitäi­si olla hyvin pie­ni, samoin kuin ansio­tu­lon veroprosentin.

      6. Aika aja­tel­la: Etsin toki­kin sel­lais­ta rat­kai­sua, joka teki­si tois­tem­me pai­to­jen pese­mi­sen kan­nat­ta­vak­si — kor­kea ALV ei sitä tee vaan kan­nus­taa jokai­sen pese­mään oman pai­tan­sa. Rat­kai­sus­sa ALV:n pitäi­si olla hyvin pie­ni, samoin kuin ansio­tu­lon veroprosentin.

        Suo­mes­sa ALV on 24% (14% ruu­as­sa ja 10% muis­sa) mut­ta Tans­kas­sa on yksi ALV kan­ta joka on 25%. Tans­ka on pal­jon pal­ve­lu val­tai­sem­pi kan­san­ta­lous kuin Suo­mi. Suo­mes­sa pal­ve­lut ovat pää­asias­sa itse­pal­ve­lui­ta ja Tans­kas­sa ne ovat pal­ve­lui­ta joi­ta ihmi­set osta­vat ihmi­sil­tä. ALV kan­noil­la ei mai­den välil­lä ole pal­jon mer­ki­tys­tä. Tans­ka on maan­tie­teel­li­ses­ti myös kah­den maan välis­sä joi­den ALV on mata­lam­pi kuin Tans­kas­sa. Sak­sas­sa on yksi ALV kan­ta 16% ja Ruot­sis­sa se on 24% (12%, ruo­ka, hotel­lit ja ravin­to­lat, 6% Kir­jat, mat­kus­ta­ja­lii­ken­ne, kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mat ja akti­vi­tee­tit, 0% vakuu­tuk­set, rahoi­tus­pal­ve­lut, ter­vey­den­hoi­to, ham­mas­hoi­to, resep­ti­lääk­keet, kiin­teä omai­suus). Suo­mes­sa voi­sim­me men­nä Ruot­sin mal­lin suun­taan tai Tans­kan. Yksi ALV kan­ta kai­kil­le tai sit­ten nol­la esim kiin­teil­le pal­ve­luil­le kuten Ruotsissa.

  9. Suo­men talous on jumit­tu­nut 2008 talous­krii­sin tasol­le. Samaan aikaan kui­ten­kin verot, jul­ki­nen talous ja lai­nat ovat kas­va­neet mer­kit­tä­väs­ti. Inves­toin­nit ovat pari­kym­men­tä vuot­ta olleet pysähdyksissä. 

    Suo­mi on nyt himo­ve­rot­ta­jien kil­pai­lu­ky­vy­tön ja ay-kor­rup­toi­tu­nut maa, jos­sa ei kan­na­ta inves­toi­da, ris­ki-yrit­tää, työl­lis­tää tai teh­dä lap­sia. Min­kään­lais­ta paran­nus­ta täl­le tilan­teel­le ei ole näky­vis­sä. Maas­sa on 500 000 työ­tön­tä, johon on syy­pää ay-liik­keen Haka­nie­men vero­pa­ra­tii­sis­ta pyö­rit­tä­mä työvoimakartelli. 

    ”Kaik­kien talous­krii­sien äiti” on iske­nyt pääl­le ja maan vel­ka-edik­tien, maxi­lais-pri­ma­bal­le­rii­nan joh­ta­ma hal­li­tus ei ymmär­rä reaa­li­ta­lou­des­ta juu­ri­kaan mitään! 

    Suo­men joh­ta­va talous­osaa­ja Björn Wahl­roos, Sam­po Group ja UPM-Kym­me­ne hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja, onkin hil­jak­koin toden­nut: ”Suo­men talous on nyt niin hei­kos­sa kun­nos­sa, että sen sijaan että se net­to­mak­saa EUl­le, sen pitäi­si SAADA siel­tä rahaa, kuten Ita­lia ja Kreikka.” 

    Suo­men oli­si pak­ko nyt teh­dä “kaik­kien talous­re­for­mien äiti”, mut­ta edes sii­tä kes­kus­te­le­mi­ses­ta ei ole merk­kiä­kään. Asias­ta käy­dään Suo­ma­lai­seen tyy­liin mykkäkoulua…päätä pide­tään pen­saas­sa, ettei vaan paha susi näe…

    1. Sep­po Korp­poo:

      ”Kaik­kien talous­krii­sien äiti” on iske­nyt pääl­le ja maan vel­ka-edik­tien, maxi­lais-pri­ma­bal­le­rii­nan joh­ta­ma hal­li­tus ei ymmär­rä reaa­li­ta­lou­des­ta juu­ri­kaan mitään! 

      Suo­men joh­ta­va talous­osaa­ja Björn Wahl­roos, Sam­po Group ja UPM-Kym­me­ne hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja, onkin hil­jak­koin toden­nut: ”Suo­men talous on nyt niin hei­kos­sa kun­nos­sa, että sen sijaan että se net­to­mak­saa EUl­le, sen pitäi­si SAADA siel­tä rahaa, kuten Ita­lia ja Kreikka.” 

      Suo­men oli­si pak­ko nyt teh­dä ”kaik­kien talous­re­for­mien äiti”, mut­ta edes sii­tä kes­kus­te­le­mi­ses­ta ei ole merk­kiä­kään. Asias­ta käy­dään Suo­ma­lai­seen tyy­liin mykkäkoulua…päätä pide­tään pen­saas­sa, ettei vaan paha susi näe…

      Ita­lias­sa ongel­ma on vero­tu­lo­jen vähäi­nen kas­vu ja jul­ki­sen sek­to­rin työ­pai­kat ovat olleet poliit­ti­ses­ti suo­ja työ­paik­ko­ja . Suo­mes­sa esi­mer­kik­si moni jul­ki­sen sek­to­rin pal­vel­lut ovat saa­ta­vil­la ver­kos­sa ja Ita­lias­sa ja Espan­jas­sa jopa Sak­sas­sa tätä mah­dol­li­suut­ta ei ole. Tämä digi­taa­li­saa­tio on vie­lä siel­lä kes­ken Joten fyy­si­nen asioin­ti on ainoa tapa siel­lä hoi­taa asioi­ta. Esi­mer­kik­si Sak­san kou­luis­sa on ainoa tapa kom­mu­ni­koi­da kou­lun ja kodin välil­lä on alkeel­li­nen lan­ka­pu­he­lin yhteys joka on auki arki­sin nor­maa­lien toi­mis­to aukio­lo­jen aika­na. Etä­työ on pal­jon hel­pom­paa Suo­mes­sa kuin esi­mer­kik­si Kes­ki-Euroo­pan maissa
      . Suo­mes­sa ei kyl­lä tuo­tan­toa pysäy­tet­ty kevääl­lä toi­sin kuin esi­mer­kik­si Ita­lias­sa ja Espan­jas­sa. Kuvai­le­ma­si talou­del­li­set ongel­mat Suo­men koh­dal­la alkoi jo vii­me vuo­den syk­syl­lä. Itse asias­sa pos­ti lak­ko oli enem­mäi­nen iso teki­jä kos­ka moni yri­tys siir­tyi mui­hin kurii­ri yhtiöi­den asiak­kaak­si. Tämän itse koin hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kun tila­sin koko kevään pää­asias­sa tuot­tei­ta verk­ko­kau­pas­ta toi­mit­ta­ja oli joku muu kuin Suo­men Pos­ti Oy. Schen­ker, Post­Nord tai Kau­ko­kii­to (vähit­täis­kaup­paa lukuu­not­ta­mat­ta) . Tuol­loin sym­pa­tiat oli­vat kyl­lä monel­la suo­ma­lai­sel­la ay-lii­keen puo­lel­la. Itse olin jo tuol­loin sitä miel­tä että Pos­ti lakol­la on isom­pi talou­del­li­nen mer­ki­tys kuin sitä sil­loin luul­tiin. Nyt tämä Col­vid-19 epi­de­mia on kyl­lä lisän­nyt verk­ko­kaup­paa myös Suo­mes­sa hyvin pal­jon ja sii­nä kulu­tus on kas­va­nut enem­män. Se on kaik­kial­la maa­il­mas­sa näin.

    2. Sep­po Korp­poo:
      Suo­men talous on jumit­tu­nut 2008 talous­krii­sin tasol­le. Samaan aikaan kui­ten­kin verot, jul­ki­nen talous ja lai­nat ovat kas­va­neet mer­kit­tä­väs­ti. Inves­toin­nit ovat pari­kym­men­tä vuot­ta olleet pysähdyksissä. 

      Suo­mi on nyt himo­ve­rot­ta­jien kil­pai­lu­ky­vy­tön ja ay-kor­rup­toi­tu­nut maa, jos­sa ei kan­na­ta inves­toi­da, ris­ki-yrit­tää, työl­lis­tää tai teh­dä lap­sia. Min­kään­lais­ta paran­nus­ta täl­le tilan­teel­le ei ole näky­vis­sä. Maas­sa on 500 000 työ­tön­tä, johon on syy­pää ay-liik­keen Haka­nie­men vero­pa­ra­tii­sis­ta pyö­rit­tä­mä työvoimakartelli.

      ”Kaik­kien talous­krii­sien äiti” on iske­nyt pääl­le ja maan vel­ka-edik­tien, maxi­lais-pri­ma­bal­le­rii­nan joh­ta­ma hal­li­tus ei ymmär­rä reaa­li­ta­lou­des­ta juu­ri­kaan mitään! 

      Suo­men joh­ta­va talous­osaa­ja Björn Wahl­roos, Sam­po Group ja UPM-Kym­me­ne hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja, onkin hil­jak­koin toden­nut: ”Suo­men talous on nyt niin hei­kos­sa kun­nos­sa, että sen sijaan että se net­to­mak­saa EUl­le, sen pitäi­si SAADA siel­tä rahaa, kuten Ita­lia ja Kreikka.” 

      Suo­men oli­si pak­ko nyt teh­dä ”kaik­kien talous­re­for­mien äiti”, mut­ta edes sii­tä kes­kus­te­le­mi­ses­ta ei ole merk­kiä­kään. Asias­ta käy­dään Suo­ma­lai­seen tyy­liin mykkäkoulua…päätä pide­tään pen­saas­sa, ettei vaan paha susi näe…

      Sep­po Korppoo
      Yrit­tä­jä joka ei halua mak­saa vero­ja eikä palkkaa

      1. Olen 3 fir­man toi­mi­tus­joh­ta­ja ja mak­sam­me vero­ja ihan likeasti!

  10. Kii­tos Osmo että nos­tit aiheen esille. 

    Tätä “emme voi rikas­tua pese­mäl­lä tois­tem­me pai­to­ja” ‑hoke­maa kuu­lee Suo­mes­sa aina vähän väliä ja se on mei­dän kon­teks­tis­sa vähän has­su. Se sopii parem­min kri­tii­kik­si esi­mer­kik­si ete­läi­sis­sä Euroo­pan mais­sa, jois­sa löy­tyy kyl­lä tätä pai­dan­pe­su­pal­ve­lu­ta­lout­ta, mut­ta ei tar­peek­si kehit­ty­nyt­tä teol­li­suut­ta. Suo­mes­sa taas on aika hyvin kehit­ty­nyt­tä teol­li­suut­ta (tosin vähän tur­han pal­jon noja­taan suur­teol­li­suu­teen, saa­tai­siim­pa Suo­meen­kin sak­sa­lai­nen Mit­tels­tand PK-sek­to­ri jot­ta teol­li­suu­den val­ta vähän hajaan­tui­si), mut­ta hei­kos­ti tuo­ta pai­dan­pe­su­ta­lout­ta. Joh­tuu juu­ri tuos­ta vero­kii­las­ta, työ­so­pi­muk­sis­ta, ja ehkä myös sii­tä, että meil­lä on vie­lä­kin, has­sua kyl­lä, kau­pun­gis­tu­mi­nen ja osit­tain myös teol­lis­tu­mi­nen kes­ken ver­rat­tu­na esim. Ruot­siin ja Tans­kaan: Suo­mi on alle 70% kau­pun­gis­tu­nut, Ruot­si taas yli 80%. Meil­lä ei ole ollut tar­peek­si väes­töl­lis­tä kes­kit­ty­nei­syyt­tä eikä sik­si oikein palvelutalouskulttuuriakaan. 

    Eli jos ete­läi­ses­sä Euroo­pas­sa noja­taan lii­kaa pai­dan­pe­su­ta­lou­teen, niin Suo­mes­sa taas ei ole näh­ty tar­peel­li­sek­si luo­da tai tukea tätä pai­dan­pe­su­ta­lout­ta lain­kaan. Väis­tä­mät­tä tulee mie­leen, että on jätet­ty aika low han­ging fruit nap­si­mat­ta. Ei luu­li­si tosi­aan ole­van kovin vai­ke­aa ruka­ta talout­ta siten, että pesu­loi­den ja kah­vi­loi­den perus­ta­mi­ses­ta tulee kan­nat­ta­vam­paa. Tämä pai­dan­pe­su­ta­lous on yhteis­kun­nan perus­e­le­ment­te­jä, ikään­kuin talous­py­ra­mi­din perus­ta. Se tar­jo­aa työ­paik­ko­ja vähem­män kou­lu­te­tuil­le mut­ta toi­me­liail­le ihmi­sil­le ja par­haim­mil­laan luo diver­si­teet­tiä ja jopa inno­va­tii­vi­suut­ta talou­teen, var­sin­kin jos pien­pal­ve­lui­ta syn­tyy kult­tuu­ria­loil­le. On vai­kea myös näh­dä, että täl­lai­set muu­tok­set väki­sin vaa­ran­tai­si tai hait­tai­si sitä mei­dän kehit­ty­neem­pää teol­li­suut­ta. Var­sin­kin taan­tu­vil­la teol­li­suus­paik­ka­kun­nil­la täl­lai­set pai­dan­pe­su­pal­ve­lut voi­si tuo­da edes jotain talou­del­lis­ta toimeliaisuutta.

    1. Hen­ri Wei­jo:

      Eli jos ete­läi­ses­sä Euroo­pas­sa noja­taan lii­kaa pai­dan­pe­su­ta­lou­teen, niin Suo­mes­sa taas ei ole näh­ty tar­peel­li­sek­si luo­da tai tukea tätä pai­dan­pe­su­ta­lout­ta lain­kaan. Väis­tä­mät­tä tulee mie­leen, että on jätet­ty aika low han­ging fruit nap­si­mat­ta. Ei luu­li­si tosi­aan ole­van kovin vai­ke­aa ruka­ta talout­ta siten, että pesu­loi­den ja kah­vi­loi­den perus­ta­mi­ses­ta tulee kan­nat­ta­vam­paa. Tämä pai­dan­pe­su­ta­lous on yhteis­kun­nan perus­e­le­ment­te­jä, ikään­kuin talous­py­ra­mi­din perus­ta. Se tar­jo­aa työ­paik­ko­ja vähem­män kou­lu­te­tuil­le mut­ta toi­me­liail­le ihmi­sil­le ja par­haim­mil­laan luo diver­si­teet­tiä ja jopa inno­va­tii­vi­suut­ta talou­teen, var­sin­kin jos pien­pal­ve­lui­ta syn­tyy kult­tuu­ria­loil­le. On vai­kea myös näh­dä, että täl­lai­set muu­tok­set väki­sin vaa­ran­tai­si tai hait­tai­si sitä mei­dän kehit­ty­neem­pää teol­li­suut­ta. Var­sin­kin taan­tu­vil­la teol­li­suus­paik­ka­kun­nil­la täl­lai­set pai­dan­pe­su­pal­ve­lut voi­si tuo­da edes jotain talou­del­lis­ta toimeliaisuutta.

      Pesu­la­teol­li­suu­den mer­ki­tys on ete­lä-Euroo­pas­sa­kin kutis­tu­nut 2000-luvul­la. Pesu­lois­ta on tul­lut pit­käl­le auto­ma­ti­soi­tua teol­li­suut­ta, joka työl­lis­tää väkeä enem­män pyyk­kien kul­je­tus­pal­ve­luis­sa (joi­ta on ollut vai­kem­pi auto­ma­ti­soi­da) kuin pyyk­ki­ko­nei­den pyö­rit­tä­jiä. Pesu­la­bis­nes pyö­rii Suo­mes­sa mm. lai­tos­huol­los­sa, jos­sa vaik­ka sote-yksi­köt ja hotel­lit sekä teol­li­suus peset­tä­vät pyyk­kin­sä yleen­sä, mis­tä hal­vim­mal­la saa­vat, kun taas koti­ta­lou­det pese­vät Suo­mes­sa pyyk­kin­sä yleen­sä itse joko omal­la pesu­ko­neel­la tai talo­yh­tiön pesu­ko­neel­la. Taan­tu­vil­la teol­li­suus­paik­ka­kun­nil­la pai­dan­pe­su­pal­ve­lut kaa­tu­vat mm. kul­je­tus­ten vero­tuk­seen. Pyy­kit pitäi­si joko vie­dä pesu­laan, tai pesu­lan pitäi­si nou­taa ne. Hotel­lis­ta kun nou­taa ison läjän pyyk­kiä, kul­je­tus­kus­tan­nus per pyyk­ki­ki­lo ei vie­lä mah­dot­to­man iso ole, mut­ta koti­ta­lous­ten tapauk­ses­sa 10 euron kul­je­tus­mak­su per nou­det­tu pyyk­kie­rä on niin iso ver­rat­tu­na sii­hen, jos itse pes­ten yhden pyyk­ki­ko­neel­li­sen saa pes­tyä alle eurol­la, että koti­ta­louk­set eivät tapaa ostaa pyy­keil­le Suo­mes­sa kul­je­tus­pal­ve­lua edes sil­loin, jos peset­tä­vät pyyk­kiä pesu­las­sa. Pyyk­kien nou­to kotoa ja palau­tus kotiin pes­ty­nä on mata­lam­pien lii­ken­teen polt­toai­ne­ve­ro­jen mai­den käy­tän­tö. En tie­dä, kuin­ka vih­reä­tä­kään pyyk­kien kus­kai­lu on ver­rat­tu­na itsepesuun.

  11. Hyvä, että näi­tä asioi­ta käsi­tel­lää. Oli­si­ko kui­ten­kin niin, että van­ho­ja aiko­ja ei kan­na­ta hai­kail­la. Koto­na pesu­ko­ne hoi­taa pyy­kit hel­pos­ti, vaat­teet val­mis­te­taan teh­tais­sa jne. Teol­li­suus val­mis­taa konei­ta, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat tämän kehi­tyk­sen. Koneet ovat jo kovaa vauh­tia tulos­sa pal­ve­lua­lal­le tie­to­tek­nii­kan vauh­dit­ta­ma­na. Kei­no­ä­ly on jo tun­keu­tu­mas­sa kou­lui­hin ja yliopistoihin.
    Teol­li­suus on muut­tu­nut, ennen suu­rim­pia yri­tyk­siä oli­vat Stan­dard Oil, Gene­ral Motors…, nyky­ään taas Amazon, Mic­ro­soft, Google…)

    1. erk­ki nii­ni:
      Hyvä, että näi­tä asioi­ta käsi­tel­lää. Oli­si­ko kui­ten­kin niin, että van­ho­ja aiko­ja ei kan­na­ta hai­kail­la. Koto­na pesu­ko­ne hoi­taa pyy­kit hel­pos­ti, vaat­teet val­mis­te­taan teh­tais­sa jne.Teollisuus val­mis­taa konei­ta, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat tämän kehityksen.Koneet ovat jo kovaa vauh­tia tulos­sa pal­ve­lua­lal­le tie­to­tek­nii­kan vauh­dit­ta­ma­na. Kei­no­ä­ly on jo tun­keu­tu­mas­sa kou­lui­hin ja yliopistoihin.
      Teol­li­suus on muut­tu­nut, ennen suu­rim­pia yri­tyk­siä oli­vat Stan­dard Oil, Gene­ral Motors…, nyky­ään taas Amazon, Mic­ro­soft, Google…) 

      Kaik­ki eri­kois­tu­neem­pi ja kal­lis työ auto­ma­ti­soi­daan ensin. Monet pal­ve­lu­työt ovat kal­lii­ta, jos kat­so­taan pal­jon työn­te­ki­jä mak­saa ja mitä työn­te­ki­jä oikeas­ti tekee. Kau­pois­sa kas­san­työn­te­ki­jä pää­asias­sa vain käyt­tää kas­sa­ko­net­ta, mut­ta siis käy­tän­nös­sä val­voo että ihmi­set mak­sa­vat ostok­sen­sa eivät­kä varas­ta. Tämä­hän on kal­lis­ta ja jos­sain mie­les­sä tur­haa työtä.

      Oma veik­kaus on että jat­kos­sa auto­ma­ti­saa­tio lisään­tyy monil­la pal­ve­lua­loil­la­kin kai­ken­lai­sin verk­ko­tek­ni­sin varaus­jär­jes­tel­min, jol­loin työ­ai­kaa vapau­tuu pal­jon enem­män itse työn teke­mi­seen. Auto­maat­tis­ten kas­so­jen myö­tä suu­rem­pi osa hen­ki­lö­kun­nas­ta vapau­tuu itse kau­pan pää­toi­min­toi­hin, samoin monil­la muil­la aloil­la, kuten par­tu­reil­la, hie­ro­jil­la ja muil­la pal­ve­lu­yrit­tä­jil­lä kun kaik­ki ajan­va­raus tapah­tuu pseu­do-auto­maat­ti­ses­ti ver­kon kautta.

      Tämä mie­les­tä­ni ajaa pal­ve­lua­lo­jen syvem­pää eri­kois­tu­mis­ta, mut­ta toi­saal­ta mie­les­tä­ni luo kysyn­tää hei­kos­ti pal­ka­tul­le pal­ve­lu­työl­le kun työ­voi­maa vapau­tuu, jol­loin kai­ken­lai­set tur­han­päi­väi­set kotiin­kul­je­tus­pal­ve­lut sekä muut yleis­mies­jan­tuset yleis­ty­vät. Uskon että tuol­lai­set avio­mies­pal­ve­lut, jos­sa pal­kat­ta­va­na on vähän sel­lai­nen yleis­mies­jan­tu­nen joka osaa vähän kaik­kea mut­ta ei oikeas­taan mitään yleis­ty­vät. Tämä veik­kaus ei ole mikään tie­don­väär­ti kun ei val­tao­sa ihmi­sis­tä ole val­mis mak­sa­maan kun­nol­lis­ta hin­taa täl­lai­sis­ta, var­sin­kin kun huo­mioi­daan liik­ku­mi­sen hin­ta, jol­loin nämä ovat erit­täin hei­kos­ti pal­kat­tua ja näin siis mata­lan tuot­ta­vuu­den työ­tä. Huo­mat­kaa nyt että tuot­ta­vuus las­ke­taan ihan vaan sil­lä perus­teel­la mikä arvo tuo­te­taan, jos ihmi­nen on pal­kat­tu pie­nel­lä pal­kal­la keräi­le­mään ja aje­le­maan ihmi­sil­le ostok­sia kotiin (kuluu pal­jon aikaa) ja niin työn tuot­ta­vuu­den mää­rit­te­lee se kuin­ka pal­jon pal­ve­lus­ta las­ku­te­taan, tai kye­tään laskuttamaan.

      Osa­han on ihan tosis­saan poh­ti­nut mik­si tie­to­tek­ni­nen kehi­tys ei ole enää samal­la tavoin joh­ta­nut tuot­ta­vuu­den kas­vuun kuin aiem­min. Ehkä ihan sii­tä syys­tä että tie­to­tek­ni­nen kehi­tys skaa­lau­tuu lähes ääret­tö­mäs­ti mini­mi­kus­tan­nuk­sin, jol­loin kor­kea­hin­tais­ta eli kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­tä pois­tuu enem­män ja tilal­le tulee mata­lan tuot­ta­vuu­den työ­tä palvelualoilla.

      1. Sta­dist:

        Osa­han on ihan tosis­saan poh­ti­nut mik­si tie­to­tek­ni­nen kehi­tys ei ole enää samal­la tavoin joh­ta­nut tuot­ta­vuu­den kas­vuun kuin aiem­min. Ehkä ihan sii­tä syys­tä että tie­to­tek­ni­nen kehi­tys skaa­lau­tuu lähes ääret­tö­mäs­ti mini­mi­kus­tan­nuk­sin, jol­loin kor­kea­hin­tais­ta eli kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­tä pois­tuu enem­män ja tilal­le tulee mata­lan tuot­ta­vuu­den työ­tä palvelualoilla.

        tuo on pal­jon hin­ta-asia. Tuot­ta­vuus ymmär­re­tään näis­sä jutuis­sa yleen­sä lii­ke­vaih­to­na. Jos hin­nat lauk­kai­si­vat ylös, voi­si sanoa tuot­ta­vuu­den nous­seen. Mut­ta tilas­tot ei tai­vu arvioi­maan sisäl­tö­jä. Mikä on esim. jon­kun Angry Bir­din arvo? Tai mikä on kaik­kien sovel­lus­ten yhteen­las­ket­tu arvo Androi­deil­la? Perin­tei­nen kan­san­ta­lou­den tilas­toin­ti ei tai­vu käsit­te­le­mään sel­lais­ta kuin lii­ke­vaih­don kaut­ta. Yksi nyky­ai­kai­nen kän­nyk­kä­pe­li, jota on teh­nyt 10 hen­keä, voi olla pal­jon pidem­mäl­lä kuin mitä 10 000 työn­te­ki­jää oli­si saa­nut aikaan 1980-luvul­la. Onko tuot­ta­vuus siis 1000-ker­tais­tu­nut? Vai pol­ke­nut pai­kal­laan. Entä jos ohjel­mas­ta tekee mil­joo­na­ker­tai­sen mää­rän kopioi­ta? Kas­vaa­ko tuot­ta­vuus sil­loin mil­joo­na­ker­tai­sek­si? Perin­tei­ses­sä tilas­toin­nis­sa oli­si voi­nut kas­vaa­kin. Mut­ta digia­jan tilas­toin­ti on vaikeaa.

      2. tilas­tois­ta: tuo on pal­jon hin­ta-asia. Tuot­ta­vuus ymmär­re­tään näis­sä jutuis­sa yleen­sä lii­ke­vaih­to­na. Jos hin­nat lauk­kai­si­vat ylös, voi­si sanoa tuot­ta­vuu­den nous­seen. Mut­ta tilas­tot ei tai­vu arvioi­maan sisäl­tö­jä. Mikä on esim. jon­kun Angry Bir­din arvo? Tai mikä on kaik­kien sovel­lus­ten yhteen­las­ket­tu arvo Androi­deil­la? Perin­tei­nen kan­san­ta­lou­den tilas­toin­ti ei tai­vu käsit­te­le­mään sel­lais­ta kuin lii­ke­vaih­don kaut­ta. Yksi nyky­ai­kai­nen kän­nyk­kä­pe­li, jota on teh­nyt 10 hen­keä, voi olla pal­jon pidem­mäl­lä kuin mitä 10 000 työn­te­ki­jää oli­si saa­nut aikaan 1980-luvul­la. Onko tuot­ta­vuus siis 1000-ker­tais­tu­nut? Vai pol­ke­nut pai­kal­laan. Entä jos ohjel­mas­ta tekee mil­joo­na­ker­tai­sen mää­rän kopioi­ta? Kas­vaa­ko tuot­ta­vuus sil­loin mil­joo­na­ker­tai­sek­si? Perin­tei­ses­sä tilas­toin­nis­sa oli­si voi­nut kas­vaa­kin. Mut­ta digia­jan tilas­toin­ti on vaikeaa. 

        Mitäs nuo loput 9 990 teke­vät kun 10 tuot­taa hir­veän lisä­ar­von työ­pa­nok­sel­laan nyky­päi­vä­nä? Tuot­ta­vuus on koko­nai­suus, eikä vaik­ka­pa yhden hen­gen tai pie­nen fir­man satu­mai­nen tuot­ta­vuus ker­ro mitään laa­jem­mas­ta talou­des­ta. Jos näin vapau­tu­va työ­voi­ma ohjau­tuu mata­lan tuot­ta­vuu­den aloil­le (kuten esi­tin vaik­ka­pa kotiin­kul­je­tus­pal­ve­lui­hin ) niin tämä­hän vetää koko­nais­tuot­ta­vuut­ta puo­les­taan alas­päin. Kyl­lä mie­les­tä­ni Hel­sin­gis­sä on esi­mer­kik­si kai­ken­lais­ten ravin­to­loi­den ja kah­vi­loi­den mää­rä lisään­ty­nyt huo­mat­ta­vas­ti 2010-luvul­la, eikä tämä­kään työ toden­nä­köi­ses­ti ole eri­tyi­sen tuottavaa.

        Sit­ten laa­jem­min jos tuot­ta­vuus halu­taan nousuun niin pitää mie­lum­min aut­taa ihmi­siä kou­lut­tau­tu­maan kuin sub­ven­toi­da mata­lan tuot­ta­vuu­den työtä.

      3. Sta­dist:

        Mitäs nuo loput 9 990 teke­vät kun 10 tuot­taa hir­veän lisä­ar­von työ­pa­nok­sel­laan nyky­päi­vä­nä? Tuot­ta­vuus on koko­nai­suus, eikä vaik­ka­pa yhden hen­gen tai pie­nen fir­man satu­mai­nen tuot­ta­vuus ker­ro mitään laa­jem­mas­ta talou­des­ta. Jos näin vapau­tu­va työ­voi­ma ohjau­tuu mata­lan tuot­ta­vuu­den aloil­le (kuten esi­tin vaik­ka­pa kotiin­kul­je­tus­pal­ve­lui­hin ) niin tämä­hän vetää koko­nais­tuot­ta­vuut­ta puo­les­taan alaspäin. 

        Tar­koi­tin nime­no­maan koko­nais­tuot­ta­vuut­ta. Täl­lä het­kel­lä maa­pal­lol­la vaik­ka­pa kän­nyk­kä­pe­le­jä on järi­syt­tä­vän pal­jon enem­män kuin 1980-luvul­la. Vaik­ka koko maa­pal­lon väki oli­si 1980-luvul­la val­jas­tet­tu teke­mään kän­nyk­kä­pe­le­jä, ei oli­si saa­tu tämän tason tuo­tos­ta. Mut­ta meil­lä ei ole mit­ta­rei­ta, jol­la voi­si ver­ra­ta vaik­ka vuo­den 1980 tuo­tos­ta vuo­den 2020 tuo­tok­seen digi­taa­lis­ten tuo­tos­ten osal­ta. Osa­taan kyl­lä ver­ra­ta vaik­ka jotain pape­rin tuo­tan­to­mää­riä, ja sit­ten las­kea niil­le hin­to­ja, ja inflaa­tio­kor­jat­tu­ja reaa­liar­vo­jen kehi­tyk­siä. Mut­ta vuon­na 1980 ei ollut kän­nyk­kä­pe­le­jä ole­mas­sa­kaan. Se on ihan tilas­toi­jien oma pää­tös, min­kä las­ken­nal­li­sen arvon ne niil­le anta­vat tuot­ta­vuus­ke­hi­tyk­ses­sä eri vuo­sien tuot­ta­vuut­ta vertailtaessa.

        On sanot­tu, että yhdes­sä äly­kän­ny­käs­sä on nyky­ään käy­tet­tä­vis­sä enem­män pal­jon enem­män tie­toa kuin 1980-luvul­la kai­kis­sa maa­il­man kir­jal­li­sis­sa läh­teis­sä yhteen­sä. Las­ken­ta­ka­pa­si­teet­tia nykyi­sis­sä äly­pu­he­li­mis­sa on enem­män kuin maa­il­man tie­to­ko­neis­sa oli vuon­na 1980 yhteen­sä. Kän­ny­köi­tä on nyt muu­ta­ma mil­jar­di kap­pa­let­ta. Onko tuot­ta­vuus moni­mil­jar­di­ker­tais­tu­nut 1980-luvul­ta? Emme osaa mita­ta enää tuot­ta­vuus­ke­hi­tys­tä. Tuot­ta­vuus­ke­hi­tys­tä osa­taan mita­ta, jos tuo­tos on laa­dul­li­ses­ti samaa kuin aiem­pi­na vuo­si­na. Mut­ta jos tuo­te­taan jotain, mitä aiem­min ei osat­tu ollen­kaan teh­dä, niin perin­tei­nen tuot­ta­vuus­ti­las­toin­ti on ongelmissa.

        Mitään abso­luu­tio­ta­han ei ole sii­tä, että vaik­ka­pa tuo­ma­rin työ­tun­ti oli­si tuot­ta­vam­paa kuin vaik­ka­pa tar­joi­li­jan työ­tun­ti. Ensin mai­ni­tun tuot­ta­vuus tilas­toi­daan sen mukaan, pal­jon­ko jul­ki­nen sek­to­ri mak­saa palk­kaa tuo­ma­reil­le. Tuo­ma­ri­työ on yksi niis­tä töis­tä, joi­den sisäl­löl­lis­tä tuot­ta­vuut­ta ei osa­ta tilas­toi­da ollen­kaan. On vai­kea tie­tää, onko nyky­tuo­ma­ri tuot­ta­vam­pi kuin tuo­ma­rit vaik­ka 500 vuot­ta sit­ten, kun ei ole yhteis­mi­tal­lis­ta yksik­köä, jol­la sitä mit­tai­si. Yhtä lail­la on vai­kea­ta arvioi­da, että onko yksi tuo­ma­ri­työ­tun­ti ken­ties 1,2,3,4 vai 5:n tar­joi­li­ja­työ­tun­nin veroi­nen tuot­ta­vuu­del­taan. Mak­set­tu­ja palk­ko­ja ja lii­ke­vaih­to­ja osa­taan tilas­toi­da ja mita­ta. Digi­taa­lia­jan tuot­ta­vuut­ta mita­taan ei-digi­taa­lia­jan mittareilla.

      4. Sta­dist: Mitäs nuo loput 9 990 teke­vät kun 10 tuot­taa hir­veän lisä­ar­von työ­pa­nok­sel­laan nyky­päi­vä­nä? Tuot­ta­vuus on koko­nai­suus, eikä vaik­ka­pa yhden hen­gen tai pie­nen fir­man satu­mai­nen tuot­ta­vuus ker­ro mitään laa­jem­mas­ta talou­des­ta. Jos näin vapau­tu­va työ­voi­ma ohjau­tuu mata­lan tuot­ta­vuu­den aloil­le (kuten esi­tin vaik­ka­pa kotiin­kul­je­tus­pal­ve­lui­hin ) niin tämä­hän vetää koko­nais­tuot­ta­vuut­ta puo­les­taan alas­päin. Kyl­lä mie­les­tä­ni Hel­sin­gis­sä on esi­mer­kik­si kai­ken­lais­ten ravin­to­loi­den ja kah­vi­loi­den mää­rä lisään­ty­nyt huo­mat­ta­vas­ti 2010-luvul­la, eikä tämä­kään työ toden­nä­köi­ses­ti ole eri­tyi­sen tuottavaa.

        Sit­ten laa­jem­min jos tuot­ta­vuus halu­taan nousuun niin pitää mie­lum­min aut­taa ihmi­siä kou­lut­tau­tu­maan kuin sub­ven­toi­da mata­lan tuot­ta­vuu­den työtä.

        BKT on kui­ten­kin teh­ty­jen tun­tien ja tuot­ta­vuu­den tulo. Mata­lan­kin tuot­ta­vuu­den työ kas­vat­taa BKT:a. Toki kou­lu­tus ja pää­sy kor­keam­man tuot­ta­vuu­den töi­hin on parem­pi vaihtoehto.

  12. @ Sylt­ty 5.12.2020 21:22

    Sylt­ty: 8h työ­päi­vä on syn­ty­nyt yli 50v ennen yleis­si­to­vuut­ta ja vuo­si­lo­ma­kin on kym­me­niä vuo­sia van­hem­pi, joten mik­si ne oli­si­vat juu­ri yleis­si­to­vuu­des­ta riippuvaisia? 

    Olen täs­mäl­leen samaa miel­tä. Asi­aa olen perus­tel­lut täs­sä kommentissa.

    Todel­li­suu­des­sa hal­lin­nol­li­sel­la mää­räyk­sel­lä pako­tet­tu työ­ai­ka hei­ken­tää työn­te­ki­jän ase­maa sii­tä, mitä se oli­si ilman pako­tet­tua työ­ai­kaa (ja samal­la edis­tää mää­räyk­sen anta­jan omia intressejä).

  13. Tääl­lä lähiös­sä tuo sun­nun­tai­au­kio­lo- ongel­ma rat­kais­tiin jo 80- luvul­la ellei jo aikaisemmin.

    Rat­kai­si­ja­na oli­vat asia­kas määrät.
    Tääl­lä asiak­kai­ta on juu­ri vii­kon­lop­pu­na ja pal­ve­lua kan­nat­taa pyö­rit­tää sil­loin kun on asiakkaita.
    Vaik­ka sii­tä jou­tui­si mak­sa­maan 100 % lisän

    Maran mukaan ravin­to­la-slan hen­ki­lö­ku­lut ovat n 30% ja sii­nä sun­nun­tai­li­sä on marginaalinen

    Kes­kus­tan ongel­ma on vii­kon­lop­pu­na asiak­kait­ten puute.
    Vii­kon­lop­pu­na puut­tuu yli 100000 asiakasta.

    Sii­nä ei kaik­kien ravin­to­loi­den kan­na­ta pitää itse­ään auki vaik­ka sun­tis­li­sä oli­si 0%%

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.