Olen yhä vain pessimistinen

Olen julk­istanut täl­lä blogilla pes­simis­miä COVID-19-pan­demi­an suh­teen ker­ta toisen­sa jäl­keen. Kuukau­den ver­ran luulin jo olleeni väärässä, mut­ta nyt huo­maan erehtyneeni.

Kun epi­demia riehui kaikkial­la muual­la Euroopas­sa liki hal­lit­se­mat­tomasti, Suomes­sa tar­tun­talu­vut pysyivät pien­inä. Aloin jo mielessäni etsiä seli­tys­tä suo­ma­lais­ten oudos­ta geeniper­imästä, sil­lä rajoi­tus­toimet tässä maas­sa ovat olleet mui­hin ver­rat­tuna lepsuja.

Olen koko ajan ollut siinä käsi­tyk­sessä, että epi­demi­an rauhoit­tumi­nen kevääl­lä joh­tui vain osit­tain rajoi­tus­toimista – niil­läkin oli suuri vaiku­tus – mut­ta pääasi­as­sa epi­demi­an sam­mu­mi­nen joh­tui keväästä.

Niin käy nimit­täin muillekin koron­aviruk­sille ja ja muille hen­gi­tystiein­fek­tioille. En tiedä mik­si, mut­ta tässä yhtey­dessä on mainit­tu D‑vitamiini, viruk­sen huono ultra­vi­o­let­tisäteilyn sietokyky, oleskelu ulkotilois­sa ja sisäil­man kuiv­u­us lämmityskaudella.

Sik­si ennustin epi­demi­an palaa­van syksyl­lä, niin kuin se palasikin muuhun Euroop­paan, mut­ta Suomeen aika vähäisenä. Kasvu lähti liik­keelle juuri niin rivakasti kuin olin olet­tanut, mut­ta tait­tui mys­tis­es­ti lokaku­un puo­livälis­sä. Syysku­un kasvu taisi olla peräisin opiskelijabileistä.

 

(Kuva pävitet­ty 25.11.. Viimeiset mukana ole­vat havain­not 22.11. ote­tut näyt­teet Pari viimeistä havain­toa päivit­tyy sitä mukaan, kun testi­t­u­lok­set valmis­tu­vat, joten rauhoit­tuval­ta näyt­tävä kasvu voi olla tyotu­u­den vas­tainen. 23–24.11. otet­tu­ja havain­to­ja en ottanut mukaan, kos­ka testeistä vain pieni osu­us on valmis­tunut ja antaisi­vat sik­si virheel­lisen käsi­tyk­sen laskev­as­ta kehityksestä.)

 

Kuvas­sa on rek­isteröi­ty­jen koronatar­tun­to­jen määrä sataatuhat­ta asukas­ta kohden Uudel­la­maal­la ja muual­la maassa.

Nyt se on Helsin­gin seudul­la läht­enyt liik­keelle oikein kun­nol­la. Lähti itse asi­as­sa jo mar­rasku­un alus­sa, mut­ta koko maan luvuis­sa tämä ei  näkynyt. Ilmeis­es­ti jo jonkin ajan levin­nyt tar­tun­tarypäs on pal­jas­tunut. Noin nopea ei muu­tos ole voin­ut olla. Koko maan lukua hämä­sivät jotkin paikalliset epi­demi­at esimerkik­si Vaasan opiske­li­joiden paris­sa, joiden alla varsi­nainen epi­demia eteni hitaasti mut­ta var­masti, vaik­ka val­takun­nal­liset kokon­ais­lu­vut oli­vat jopa laskussa.

Tar­tun­nois­sa ovat pääkaupunkiseudul­la yliedustet­tuina vuokrat­alo­val­taiset lähiöt ja niis­sä maa­han­muut­ta­jat. Sitä selitetään ahtaal­la asumisel­la ja kieli­v­aikeuk­sil­la, jol­loin val­is­tus ei ole men­nyt per­ille. Tek­isi mieli huo­maut­taa myös D‑vitamiinista, mut­ta kun en ole lääkäri, niin antaa olla.

Helsingis­sä pan­ti­in kovat rajoi­tus­toimet voimaan kolmek­si viikok­si, joiden ansios­ta epi­demi­an lev­iämisen toiv­otaan pysähtyvän niin, että voidaan taas pala­ta nor­maali­in elämään.

Aika löysiltä nuo toimet minus­ta tun­tu­vat. En ole lainkaan vaku­ut­tunut, että Kansal­listeat­terin ja Musi­ikki­talon sulkem­i­nen riit­tää pysäyt­tämään epi­demi­an lev­iämisen vuokrat­alo­val­taisil­la alueil­la eikä edes se, että toimis­to­työtä tekevät siir­tyvät etätöi­hin. Toki se suo­jelee näi­den toimen­pitei­den kohtei­ta epi­demi­an lev­iämiseltä, mut­ta ei pysäytä sitä siel­lä, mis­sä se nyt leviää.

Sitä en tiedä, mil­laisi­in val­is­tus- ja mui­hin toimi­in on ryhdyt­ty varsi­naisen kohde­joukon suh­teen. Ne voisi­vat tehotakin.

Muusikon ja taiteil­i­jat ovat syys­täkin ihme­telleet, mikä idea on siinä, että kokoon­tua saa, kun­han kokoon­tu­misen aiheena ei ole elävä musi­ik­ki tai taide.

Jos COVID-19-epi­demia nou­dat­taa saman­laista vuo­de­naikavai­htelua kuin muut hen­gi­tystiein­fek­tiot, pahin on vielä edessä.

Minä varaudun siihen, että kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mi­in ei pääse ennen kesää. Sit­ten kesä taas tap­paa epi­demi­an ja syksyl­lä merkit­tävä osa väestöstä on rokotet­tu. Tosin on epä­selvää, estääkö rokote levit­tämästä tau­tia vai suo­jaako se vain itse rokotet­tua taudin vakaval­ta muodol­ta. Jo näin on, rokote voi jopa nopeut­taa epi­demi­an leviämistä.

198 vastausta artikkeliin “Olen yhä vain pessimistinen”

  1. Lähibaarin pin­ta-ala alle 100m^2. Sisäl­lä reilusti yli 20 maski­ton­ta. se on OK, kos­ka baaris­sa ei ole live­musaa. Karaoke kyl­lä saa olla. 

    Oop­per­an jät­timäisessä salis­sa ei saa olla kyl 20 mask­ien kanssa. 

    Koronateat­te­ria! Ei jär­jen hiven­tä. Baar­it kiin­ni nyt heti.

  2. Pis­arat lev­iävät sitä pidem­mälle mitä kovem­paa puhuu tai laulaa. Kaik­ki tapah­tu­mat mis­sä ihmiset laulaa, huu­taa tai puhuu kovaa. Melui­sis­sa paikois­sa ihmis­ten pitää puhua kovem­paa. Kaik­ki meluisat kokoon­tu­mi­s­paikat jois­sa jutel­laan pitäisi sulkea. Diskot, uri­heilukat­so­mot, musi­ikki­ta­pah­tu­mat live tai ei. 

    Ilmankos­teu­den vaiku­tus aerosoli- ja pis­aratar­tun­toi­hin on ollut tapetil­la jo pitkään. Sitä on tutkit­tu myös ennen koron­avirusepi­demi­aa ja yhteys näyt­täisi ole­van, mut­ta ykistyisko­h­dat on vielä hukassa. 

    Se että näitä jut­tu­ja ei tutki­ta tarpeek­si on yksi ongel­ma lääketi­eteessä. Lääke­fir­mat ei pistä rahaa tutkimuk­seen jota ei voi paten­toi­da ja mis­sä ratkaisu on hal­pa. Julkisel­la sek­to­ril­la on vähem­män rahaa. Ehkä joku iso ilmakos­tutin­fir­ma voisi spon­soroi­da lääketiedettä.

  3. Vuo­de­naikavai­hte­lu­teo­ri­an suh­teen min­ua vaivaa, mik­si tar­tun­nat läh­tivät muual­la Euroopas­sa nousu­un jo pitkä aika sit­ten. Kyl­lä syyskuu on suo­ma­laisit­tain kesäi­nen kuukausi suures­sa osas­sa Euroop­paa. Tuskin kyse on siitä, että juuri ja jet­sulleen suo­ma­laisi­in auringon valo vaikut­taa eri taval­la kuin ruot­salaisi­in, tan­skalaisi­in, sak­salaisi­in jne.

    Siitä on help­po olla samaa mieltä, että näil­lä rajoituk­sil­la ei suun­ta kään­ny. Vähän kum­mek­suen seu­raan val­tio­val­lan rum­mu­tus­ta, että tehkääs nyt jotain. Työkalu­pak­ki kun tulee min­is­ter­iöltä. Esimerkik­si pöytäseu­ruei­den koon rajaami­nen ja oma­l­la paikalla istu­misen vaa­timi­nen voisi olla kevyt toimen­pide rav­in­toloille. Jos siis halu­taan kokeil­la täyskiel­lon sijaan asteit­taisia toimenpiteitä.

    1. Mis­sä mais­sa läh­tivät nousu­un selkeästi aiem­min? Muu­ta­man Euroopan maan tar­tun­nat graafina:
      https://ourworldindata.org/coronavirus-data-explorer?zoomToSelection=true&time=2020–03-01..latest&country=GBR~DEU~FRA~ESP~FIN~ITA~SWE&region=World&casesMetric=true&interval=smoothed&perCapita=true&smoothing=7&pickerMetric=total_cases&pickerSort=desc

      Espan­ja ja Ruot­si erot­tuvat tuol­la selkeim­min, samoin jos kat­soo posi­ti­ivis­ten testien osu­ut­ta. Kesäku­us­sa ja enim­mäk­seen heinäku­us­sa sen sijaan mis­sään ko. maista ei ole juuri ollut tartuntoja.

      Mut­ta joo, jos vielä ei ole kek­sit­ty mikä tarkalleen aiheut­taa influ­enssan kausilu­on­teisu­u­den, ei sitä taide­ta koro­nan osaltakaan kek­siä, muu­ta kuin tietenkin hyvien hypo­teesien osalta.

  4. Epi­demi­an ylläpitämiseen riit­tää että pieni osa kansas­ta tötöilee. Tämän vuok­si tarvi­taan sään­töjä ja rajoituk­sia. Liiken­teessäkään ei toimisi nopeussu­osi­tus eikä varsinkaan toive että ihmiset val­it­se­vat tur­val­liset ajonopeudet ilman suositusta.

    Siihen osaan kansas­ta joka toimii varovasti rajoituk­sista ei ole hait­taa. Esimerkik­si Helsin­gin toimista yksikään ei vaiku­ta mil­lään taval­la min­un elämään, kos­ka en ole ennenkään tehnyt niitä mitä nyt suositel­laan väl­tet­täväk­si tai kielletään.

    Nyt tehdään rajoituk­sia eri lähtöko­hdista eri taho­jen kaut­ta ja lop­putu­los on absurdi:
    ‑kotiin/yksittäisiin tapah­tu­mi­in 10hlö suositus
    ‑julk­isi­in tapah­tu­mi­in 20 hlö rajoitus
    ‑1000 hlö baari saa ottaa 500 asi­akas­ta, eli sen 50%
    ‑yökahvi­lak­si muu­tut­tuaan baarin väkimäärää valmi­ik­si päi­htyneil­lä saa nos­taa 750 tasolle (75%)
    ‑jos baarin nurkas­sa laulaa Ismo Alanko ilman bändiä niin taas 20 hlö. Jos taas porukalla karaoke­ta niin 50/75%
    ‑uima­hal­li lie­nee yhtä vaar­alli­nen kuin kul­makup­pi­lan karaoke, molem­mis­sa 50% raja. Uima­hal­li kuitenkin vaar­al­lisem­pi kuin “yökahvi­lan” karaoke nähtävästi, kos­ka tuol­la 75%.
    jne

    Rajoi­tusten teossa viivästelleen ja vitkutel­laan. Kesän jäl­keen olisi napakoil­la toimil­la voin­ut pitää tapaus­määrät pienenä. Ehkä sil­loin luot­toko­rt­ti­ti­las­tot eivät olisi kuopas­saa esim. Vaasan ja pk-seudun osalta. Kun rajoituk­sis­sa viivästel­lään, tarvi­taan entistä kovem­mat rajoituk­set, kun osa keinoista (kuten jälji­tys) lakkaa toim­i­mas­ta kunnolla.

    Ajanko­h­ta on myös val­takun­nal­lis­es­ti tosi kiusalli­nen. Kun­non nousu nyt ja koh­ta lähde­tään joul­u­lo­ma­l­la tapaile­maan suku­laisia ympäri muu­ta Suomea. Toiv­ot­taavasti täl­lä vitkut­telul­la ei sös­sit­ty koko Suomea.

    Isos­sa kuvas­sa olisi tul­lut var­maan halvem­mak­si napakam­mat ja välit­tömät paikalliset toimet kesän jäl­keen, joil­la olisi voin­ut pitää tapauk­set nol­lan tun­tu­mas­sa. (ns. tukah­du­tus). Sitä viimeistä virus­ta maa­pal­lol­ta ei olisi toki saatu pois, mut­ta tilanne jos­sa esim. jälji­tys riit­täisi estämään laa­jem­man leviämisen.

  5. Vii­sai­ta ajatuksia.

    Jo kevääl­lä julka­isti­in joitakin kolum­ne­ja ja uutisia, jois­sa arvioiti­in koro­nan lev­iävän pääkaupunkiseudul­la eri­tyis­es­ti maa­han­muut­ta­jay­hteisössä. Tästä seu­raa, että suuren fyy­sisen ja sosi­aalisen etäisyy­den päässä maa­han­muut­ta­jay­hteisöstä elävien ris­ki sairas­tua on väestö­ta­son tilas­tol­lisia luku­ja alhaisem­pi. Mah­dol­lis­es­ti jopa aika pieni.

    Tilanne on toisaal­ta hyvä. Nythän tiede­tään ja tun­nuste­taan, että epi­demia riehuu eri­tyis­es­ti väestön tietyssä osajoukos­sa. Ainakin teo­ri­as­sa olisi help­po tehdä kus­tan­nuste­hokkai­ta inter­ven­tioi­ta, joil­la olisi suur­ta vaiku­tus­ta. Kär­jistäen: koron­avirustiedo­tus­ta ja tiukem­paa valvon­taa Itäkeskuk­ses­sa ja Puot­in­har­jun ostoskeskuk­ses­sa kuin Kämp Gal­le­ri­as­sa tai Tehtaankadun Anton & Antonilla.

    Täl­lähän epi­demi­an selkäkin saataisi­in nujer­ret­tua. Vaan riit­täkö tahto?

  6. Uskoisin , että ei tuo ole pes­simis­miä, vaan real­is­mia. Jos halu­aa pitää epi­demi­alu­vut kohtu­udessa, on se vaan niin, että on pidet­tävä kon­tak­timäärät mata­lana ainakin ajoit­tain, pumpat­ta­va ne alas. Toisaal­ta- Euroopan tau­tikart­ta kyl­lä näyt­tää, että se toimii, suuret osat Euroop­paa ovat jo jäähtymään päin. WHO Euro­pean Region COVID19 Sub­na­tion­al Explor­er https://experience.arcgis.com/experience/3a056fc8839d47969ef59949e9984a71 on tässä hyvin infor­mati­ivi­nen ja pal­jas­taa , että HUS-alue on Euroop­palaisit­tain edelleen rauhalli­nen, mut­ta se ilman toimia ole kuitenkaan ilmeisim­min pysyvä tila. HUS 7‑päivän insi­d­enssi on tänään: 83.36, Tal­li­nan seu­tu: 181.09, Itä- Viro : 309.75, Tukhol­ma :369.90, Kööpen­ham­i­na :195.20, Oslo:81.99, ja sen ympäristö VIKEN on hehkunut pidem­pään: 484.20 , ja tämä on tko­rkein lukuinen alue Skan­di­navi­as­ta , jol­la pääsee maini­tuk­si 100 alueen listal­la (n. 50) , toinen on Väst­man­land Ruot­sista :469.46, mui­ta ei täältä pohjo­las­ta ole . Kärkeä pitää Varaždin­s­ka, Kroa­t­ia: 925 .

    Meil­lä on julkisen keskustelun ilmapi­ir­iä hallinnut tämä maskikeskustelu- min­is­teri Kiu­rukin eil­isaa­mu­na mainit­si tämän ensim­mäisenä listal­laan. Siis menetelmän , jon­ka tehos­ta uni­ver­saalises­sa käytössä ei ole minkään­laista luotet­tavaa tieteel­listä näyt­töä. Kyse on kuitenkin väli­neestä , joka hait­taa oleel­lista peruselin­toim­intoa . On huo­mat­tavaa, että mask­isu­osi­tuk­sen antamisel­la, sen käyt­töön pain­os­tamisel­la ja käytön yleistymisel­lä on selkeä ajalli­nen yhteys epi­demi­an kiihtymiseen ja sairaala­hoidon tarpeen lisään­tymiseen tääl­lä meil­lä. Eli ei näytä toimi­van, voisiko jopa hai­ta­ta? Siis sil­lä dynami­ikalla , että lievästi sairas­tunut kier­rät­tää virus­ta takaisin hen­gi­tys­tei­hin­sä , kas­vat­taa sitä entistä suurem­pia määriä ja men­nessään koti­in tai kapakkaan , jakaa sitä sit­ten suurem­pia annoksia? 

    En ole aivan var­ma teo­ri­as­tani, mut­ta on se ihan yhtä jär­keenkäypä , kuin muutkin esite­tyt. Olen sitä mieltä (kunnes tisin osoite­taan), että mask­ia kan­nat­taisi käyt­tää vain hyvin raja­tuis­sa tilanteis­sa, jos ei todel­la voi vält­tää lähikon­tak­tia. Autossa on hyvä olla tehokkaat jar­rut, mut­ta ei niiden painami­nen holtit­tomasti lisää tur­val­lisut­ta, saati matkan edistymistä. 

    Rajaus­toimis­sa tulisi keskit­tyä eri­tyis­es­ti toim­intaan, jot­ka tuot­ta­vat jäljit­tämät­tömiä tar­tun­taketju­ja ja joiden har­joit­tamisel­la ei tuote­ta muu­ta ter­vey­del­listä tai henkistä arvoa. Esimerkik­si joukkue­la­jien har­ras­t­a­mi­nen saisi mielestäni jatkua enem­minkin, kuin tuopin var­res­sa notku­mi­nen kapakas­sa. Ker­too yhteiskun­tamme arvoista, että nuo­ril­ta viedään sisäpeli­har­ras­tus­toim­inta ennen kuin aikuiselta sul­je­taan kapakat. 

    Muis­takamme kuitenkin se perus­to­tu­us , jon­ka Ruotsin pääepi­demi­olo­gi ilmaisi: tämän­lainen virus jatkaa lev­iämistään , kunnes lau­ma­suo­ja on saavutet­tu, joko roko­tuk­sel­la tai riit­tävän kat­taval­la sairastamisella. 

    Läh­es var­masti se jää senkin jäl­keen pyörimään endeemisenä.

    1. Vielä ker­ran tämä postaus, kun ei nyt mil­lään aio onnistua

      Kos­ka kun Antti Läh­teen­mä­ki tuos­sa loi­he totea­maan muu­toin erit­täin hyvässä ja järkevässä kommentissaan: 

      tämän­lainen virus jatkaa lev­iämistään , kunnes lau­ma­suo­ja on saavutet­tu, joko roko­tuk­sel­la tai riit­tävän kat­taval­la sairastamisella

      Niin minä siihen, jotta: 

      Onko meil­lä ole­mas­sa jotain (edes yhtä) tieteel­listä näyt­töä siitä, että mikään kulku­tau­ti koskaan olisi pysähtynyt lau­ma­suo­jan muo­dos­tu­miseen sairas­ta­mal­la tau­ti? Ainakin joka vuo­tiset influ­enssat näyt­tävät pysähtyvän samal­la taval­la kesän tulemiseen kuten koron­akin teki kevääl­lä (jos­sa toki rajoi­tus­toimet aut­toi­vat hidas­ta­mal­la eten­e­mistä niin, että uhrimäärät jäivät onnek­si pieniksi, ja tässä lasken uhreik­si varsinkin myös ne taud­ista selviy­tyneet, jot­ka kär­sivät edelleen jälkioireista). Sikäli kuin tutkimuk­si­in on luot­tamista, niin influes­san kaltaisen melko tart­tuvankin taudin osalta vain suh­teel­lisen pieni osa väestöstä sairas­taa sen vuosittain.

      Tarkkaan ottaen tietenkin lau­ma­suo­jakin on suh­teelli­nen käsite. Lau­ma­suo­ja tarkoit­taa nimit­täin sitä, että taudin tar­tun­taluku on reilusti alle 1, ja tämä on sitä helpom­pi saavut­taa, mitä alem­pi tar­tun­taluku jo on muista syistä.

      Suh­teelli­nen käsite on myös endeemisyys. Sel­l­aisetkaan tau­dit, joi­ta on sairastet­tu hyvin laa­jalti ja jot­ka jät­tävät jäl­keen­sä elinikäisen suo­jan, eivät ole maail­mas­ta kadon­neet tai edes merkit­tävästi vähen­neet ennen roko­tuk­sia ja mui­ta vähem­män vaikut­tanei­ta nykyaikaisen lääketi­eteen keino­ja. Kun puhumme koronas­ta, jos­sa parhaim­mas­sakin tapauk­ses­sa immu­nisuo­ja kestää tuol­laiset 6 kk, monil­la vähem­män, endeemisyys tarkoit­taa luul­tavasti muu­ta­man kuukau­den välein tois­tu­via aal­to­ja, joi­hin kesäa­jat tekevät väli­in pidem­piä tauko­ja. Se, että rut­toaal­lot tuli­vat muu­tamien vuosien välein, joh­tui siitä, että tau­ti antoi pidem­män immuu­nisuo­jan (jon­ka joku toinen tau­ti saat­toi kyl­läkin pois­taa), jota alen­si korkea syn­tyvyys. evoluu­tion vässykkä kun ei vieläkään ole saanut aikaisek­si rus­ta­ta immuu­nisuo­jas­ta perin­nöl­listä. Mon­tako­han seu­raavaa miljoon­aa vuot­ta siihenkin taas menee?

      Me kaik­ki tietysti tiedämme, että inho­re­al­is­min syvim­pään ole­muk­seen kuu­luu tietää, että kau­ra­pu­uro, kalan­mak­saöljy ja pul­losta otet­tu rauta mais­tu­vat pahalle, ja roko­tus sat­tuu, ja muu­tamia mui­ta vas­taa­van­laisia kor­re­laa­tioi­ta siitä, että elämästä ei selviä (hengis­säkään) ilman epämiel­lyt­täviä tun­te­muk­sia, mut­ta itse kyl­lä top­pu­ut­telisin kaikkein inhot­tavimpi­enkin inho­re­al­istien pyrkimys­tä lisätä vielä lau­ma­suo­jakin tuo­hon Kirkegaardi­laisen surulliseen luetteloon.

      Oikeina oikeis­to­laisi­na­han me tiedämme, että sosi­aal­i­tur­van ja julk­isten palvelu­jen leikkauk­set siihen lis­taan kuu­lu­vat, mut­ta vero­tus (mis­sään tapauk­ses­sa ja jyrkän) ehdot­tomasti ei. Muuten­han meil­lä ei edes olisi puoluet­ta nimeltä Kokoomus, jota äänestää real­is­min inhot­tavimpia puo­lia vält­tele­vien rankaisemik­sek­si vähin­täänkin kateu­den anta­mal­la oikeu­tuk­sen­mukaisu­udel­la. Ja mitä muu­ta kuin vähin­tään jonkin sortin oikeis­to­lainen kukaan haluaa/uskaltaa olla, kun Berli­inin muurin mur­tu­mi­nen on vielä niin suurel­la osalle meistä sukupolvikoke­mus. Kuten jo huo­m­a­sitkin, edelli­nen lause ei päät­tynyt kysymys­merkki­in, jota tuskin odotitkaan.

      Jos joku ihmettelee nim­imerkkiäni, niin en tietenkään halua leimau­tua julkises­ti epäre­al­is­tisek­si ide­al­is­tik­si, ihmiseen usko­jak­si tai muuk­si huuharik­si, vaan ihmisek­si, jol­la molem­mat jalat ovat tukev­asti yhteis­val­u­u­tas­sa, täysin vapaas­sa ja täysin väistämät­tömässä muut­to- ja pääo­ma­li­ikeessä ja vieläpä haaro­ja myöten kaikessa siinä, mitä niistä seuraa.

      1. Onko meil­lä ole­mas­sa jotain (edes yhtä) tieteel­listä näyt­töä siitä, että mikään kulku­tau­ti koskaan olisi pysähtynyt lau­ma­suo­jan muo­dos­tu­miseen sairas­ta­mal­la tauti? 

        Jos yksi esimerk­ki riit­tää, niin vaikka­pa vesirokko.

      2. Vesirokko on huono esimerk­ki lau­maim­mu­ni­teetista. Erit­täin herkästi tart­tu­va virus
        — rokot­ta­mat­tomat lapset ovat kuta kuinkin kaik­ki tar­tun­nan saa­neet ja sairas­ta­neet taudin jo ennen kouluikää. Rokote on otet­tu tätä nykyä kansal­liseen roko­tu­so­hjel­maan, joten sitä kaut­ta tar­tun­nat var­masti ovat vähentyneet. 

        Lisäk­si vesirokkovirus jää piilemään her­mostoon tehdäk­seen myöhem­mäl­lä iäl­lä yhden tai use­am­mankin come­backin vyöru­usun muo­dos­sa, jos olo­suh­teet ovat sille otol­liset (immuu­nipuo­lus­tuk­sen heiken­tymi­nen esim iän, stressin, muiden sairauk­sien tai lääk­i­tys­ten takia). 

        Joten tau­ti ei ole kadon­nut sairas­ta­mal­la yhtään mihinkään ja sen poisju­urim­i­nen vaatii laa­jamit­taista rokottamista. 

        Osmo Soin­in­vaara: Jos yksi esimerk­ki riit­tää, niin vaikka­pa vesirokko.

  7. Rankat rajoi­tus­toimet ovat kuin home­opa­tia, ei auta kun virus on levin­nyt ympäri maail­maa ja juur­tunut niin syvälle ettei siitä pääse edes rokot­teel­la. Rajoi­tus­toimen­piteitä pitää har­joitel­la vaan niin paljon ettei sairaalat ylikuor­mi­tu, ylimenevä osu­us pelkästään pahen­taa kärsimystä. 

    Kauhei­ta tapah­tu­mas­sa kun elin­vu­osia riis­tetään lap­sista ja nuorista (etenkin köy­hissä mais­sa). Hyvää omatun­toa oste­taan sit­ten lahjoit­ta­mal­la euron punaiselle ris­tille. Jos Pekka Linko­la vielä eläisi olisi hän var­masti har­vo­ja ihmisiä joka olisi tyy­tyväi­nen nykyiseen län­si­maid­en strate­giaan lockdowneineen 

    Tieteel­liset tutkimuk­setkaan eivät löy­dä hyö­tyä lock­downeista. Äsket­täin julkaise­ma OECD:n raport­ti tote­si saman. Jäl­jel­lä ole­va vai­h­toe­htoa on koro­nan hyväksymi­nen “ärhääkkäänä influ­enssana” ja jatkaa eteenpäin.

    1. MF: Rankat rajoi­tus­toimet ovat kuin home­opa­tia, ei auta kun virus on levin­nyt ympäri maail­maa ja juur­tunut niin syvälle ettei siitä pääse edes rokotteella. 

      – Tieteel­liset tutkimuk­setkaan eivät löy­dä hyö­tyä lock­downeista. Äsket­täin julkaise­ma OECD:n raport­ti tote­si saman. Jäl­jel­lä ole­va vai­h­toe­htoa on koro­nan hyväksymi­nen ”ärhääkkäänä influ­enssana” ja jatkaa eteenpäin. 

      Emer­i­tus­pro­fes­sori Heik­ki Pel­to­la tote­si viimek­si lokaku­us­sa MTV:lle, että “valitet­tavasti ihmi­nen ei pysty täl­laisen hen­gi­tystieviruk­sen kier­toa yhteiskun­nas­sa katkaisemaan.”

      Osmo, esi­tit kevääl­lä laskel­man, jon­ka mukaan rankat koronara­joituk­set johta­vat jatkues­saan kym­me­nien mil­jar­di­en, jopa 90 mrd:n kus­tan­nuk­si­in syksyyn 2021 men­nessä. Tämän lisäk­si rajoituk­set kurit­ta­vat laa­jem­min koko kansan­ter­veyt­tä ja nuorem­pia ikälu­okkia, ja aiheut­ta­vat lop­pupäässä myös ennenaikaisia kuolemia.

      Ymmär­rän tähän blogi­in hal­li­tuk­sen ja sen lähipi­irien tahol­ta kohdis­tu­van val­ta­van poli­it­tisen paineen. Silti meil­lä on oikeas­t­aan vain yksi eet­ti­nen johtopäätös, mikäli mie­limme pitää Suomen pystyssä: Yhteiskun­ta on pidet­tävä auki. Taudin tor­jun­takeinot pitää keskit­tää kaikkein haavoit­tuvimpi­in (van­huk­si­in ja maa­han­muut­ta­ji­in) niil­lä keinoil­la, jot­ka ovat mah­dol­lisia. Ja ote­taan se D‑vitamiini myös käyt­töön — sille on sen­tään ole­mas­sa vankkaa tieteel­listä näyt­töä vaka­van taudin tor­jun­nas­sa, toisin kuin maskeille (vrt. emer­i­tapro­fes­sori Markuk­ka Mäkelä ).

      Kevään ter­mein epi­demi­aa pitkit­tävä “käyrän madal­t­a­mi­nen” tulee lopet­taa, sil­lä hoito on nyt vaar­al­lisem­pi kuin tau­ti. Tau­ti vie sen minkä vie. Hyväksytään se. Ei elämästä selviä hengissä.

      1. Niin, mais­sa jois­sa tau­ti muutenkin ete­nee niin hitaasti, että rajoi­tus­toimil­la olisi tehoa, niitä ei juuri käytetä, kos­ka ei kat­so­ta niitä tarvit­ta­van. Mais­sa, jois­sa tar­tun­taluku (osas­sa väestöä) on niin korkea, että mitä rajuimpi­in rajoi­tus­toimi­in ollaan valmi­ita men­emään, nekin vain loiven­ta­vat käyrää jonkin verran.

        Siinä sit­ten OECD ver­tailee mai­ta, väestöjä, kult­tuure­ja ja hoitokäytän­töjä aina roko­tuk­sista alka­en aivan huo­let­tomasti toisi­in­sa san­gen tarkoi­tushakuis­es­ti osoit­taak­seen rajoituk­set “tehot­tomik­si”.

        Todel­lisu­udessa oikein kohdis­te­tut ja tehokkaat rajoituk­set ovat tois­taisek­si ain­oa keino pysäyt­tää sairaus. Noinkin vaka­van taudin hyväksymi­nen kiertäväk­si on sulaa hul­lu­ut­ta, joka johtaisi väistämät­tä siihen, että koko hoito­jär­jestelmä olisi laitet­ta­va uusik­si. Jos sal­limme COVID-19:n osalta sel­l­aiset kuolemien ja vam­mau­tu­mis­ten määrät kuin se ilman mitään jar­rut­tavia toimia väistämät­tä aiheut­taa, alkaa tuhkarokkoa vas­taan rokot­ta­mi­nen näyt­tää nau­ret­taval­ta rahan ja ajan tuhlaamiselta. 

        Perus­to­tu­us nyt kuitenkin on, että niin kauan kuin ihmi­nen on elos­sa ja ter­ve, hän voi aina han­kkia rahaa mielin määrin. Jos hän taas ei ole, ei hän kovin paljon niistä säästyneistä rahoista nau­ti. Eivätkä vält­tämät­tä hänen
        läheisensekään.

        Vaik­ka sinän­sä her­ra Hitler seu­raa­ji­neen olikin jois­sakin asiois­sa jos­sain määrin oike­as­sa, niin laskelmis­saan ihmiselämän rahal­lis­es­ta arvos­ta, jol­la hänkin kump­panei­neen perusteli eutana­sia-ohjelmi­aan, hän ei sitä min­un mielestäni ollut.

        Osmolle se on jo val­jen­nut ja Pel­to­lakin lie­nee sen jo sisäistänyt, että ilman maa­han­muu­ton ja varsinkin siir­to­työläisyy­den “geenistöämme ja kult­tuuri­amme paran­tavaa vaiku­tus­ta” meil­lä ei edes olisi mitään epi­demi­aa enää tässä maas­sa. Pait­si ehkä rokotev­as­taisel­la Vaasan seudul­la. jos­sa se silti saati­in tukahtumaan.

        Se on tot­ta, että D‑vitamiini aut­taisi juuri maa­han­muut­ta­javäestöä vähen­tämäl­lä tau­ti­ta­pauk­sia hei­dän joukos­saan jonkin ver­ran. Mut­ta tarvit­taisi­in myös mui­ta hei­hin tarkasti kohden­net­tu­ja toimen­piteitä, sil­lä hei­dän alt­tiuten­sa sairas­tua on suurem­pi myös monista muista syistä, alka­en aina roko­tus- ja tautihistoriasta.

  8. Kesä­ta­pah­tu­mi­in viitat­en, niin tilanne täy­tyy olla todel­la hyvä taudin suh­teen jo aikaisin kevääl­lä, jot­ta kukaan jär­jestäjä uskaltaa isom­pia tapah­tu­mia alkaa järjestämään.
    En ole rajoi­tusten suurin kan­nat­ta­ja, mut­ta olisiko totaa­li­nen yhteiskun­nan sulkem­i­nen kolmek­si viikok­si joulun aikoi­hin järkevää? Ihmiset ehtivät tehdä joulu­os­tok­set ja sit­ten olla läheis­ten kanssa eristyk­sis­sä pyhäpäivät. Tar­tun­taläh­teet olisi hel­posti selvitet­tävis­sä. Ajanko­h­ta on vuodessa hil­jaisin ja mon­et pitävät täl­löin lomaa.

  9. Jos lai­tat noin paljon pain­oa vuo­de­naiko­jen vai­h­tu­miselle, miten selität epi­demi­an onnis­tuneen hillit­semisen melko hil­jat­tain Vaasan sairaan­hoitopi­iris­sä? Minus­ta on täysin ilmeistä, että koro­nan lev­iämiseen vaikut­ta­vat merkit­täväl­lä taval­la ainakin asukasti­heys, koronara­joi­tusten taso ja niiden nou­dat­ta­mi­nen, sekä matkus­tusvilkkaus ulko­maille / ‑lta. Selvästikin (eri­tyis­es­ti pk-seudun ulkop­uo­li­nen) Suo­mi pär­jää Kes­ki-Euroop­paa parem­min har­van asu­tuk­sen sekä syr­jäisen sijain­nin takia ja Ruot­sia parem­min taas rajoi­tusten tason ja niiden nou­dat­tamisen ansios­ta. Aivan samat syyt anta­vat toivoa myös tämän toisen aal­lon selät­tämiseen, joskin Helsin­gin seu­tu on toki muu­ta maa­ta han­kalam­mas­sa ase­mas­sa Helsin­ki-Van­taan lento­ken­tän, Viron laut­tali­iken­teen ja väestön kan­sain­välisyy­den johdosta. 

    Ennus­t­a­mi­nen on aina han­kalaa puuhaa, mut­ta minus­ta tämän­hetki­nen default-sken­naario on se, että tau­ti­ti­lanne palaa Uuden­maan uusien rajoi­tusten ansios­ta joulu­un men­nessä n. kuukau­den takaiseen tilanteeseen. Sen jäl­keen tam­mi-maaliskuu men­nään var­maan vähän eestaas rajoi­tusten ja epi­demi­an lev­iämisen kanssa, kunnes roko­tuk­set sekä pienem­mässä määrin kevään eten­e­m­i­nen tuo­vat helpo­tuk­sen huhti-toukoku­un aikana. Ja ensi syksyk­si ei enää ole odotet­tavis­sa mitään kol­mat­ta aal­toa, kos­ka niin suuri osa kansas­ta on syysku­uhun men­nessä jo rokotettu.

    1. Pienel­lä paikkakun­nal­la viruk­sen tor­jun­ta on help­poa, kos­ka mah­dol­lisia kon­tak­te­ja on niin vähän. Vaasas­sa kyse oli opiskelijabileistä.

      1. Seu­raavak­si voisi pohtia, mitkä asi­at pienel­lä ja suurel­la paikkakun­nal­la eroavat.

        Pros­en­tu­aalis­es­ti suun­nilleen samaan ver­ran on kon­tak­te­ja kouluis­sa, työ­paikoil­la, kaupois­sa ja lounas­rav­in­tolois­sa sekä keskus­tan kaduil­la. Pienessä kun­nas­sa kun on vähän väkeä mut­ta myös vähän em. paikkoja.

        Ero­jakin on. Pienessä kun­nas­sa ei istuskel­la ruuhk­abus­seis­sa, eikä joukkoli­iken­net­tä usein edes ole, kun keskus­tas­sa kävel­lään ja syr­jäkyliltä aje­taan autol­la. Yöelämä rauhal­lisem­paa, keskus­tan perus­baari ei houkut­tele nuorisoa samoin, kuin ison kaupun­gin erikois­tuneet menome­s­tat. Ulko­maan tur­is­te­ja kesäkau­den ulkop­uolel­la vähän, ja maa­han­muut­ta­jatkin pak­enevat isoi­hin kaupunkei­hin. Kah­den paikkakun­nan väliä sukku­loi­vat opiske­li­jat ja muut ovat isos­sa paikas­sa arkea, pienel­lä paikkakun­nal­la mökkikau­den ulkop­uolel­la harvinaisempia.

        Epäi­lyt­tävä altistu­s­paik­ka isois­sa kaupungeis­sa: Joukkoli­ikenne, varsinkin ruuh­ka-aikaan. Ja ne ennestään koroste­tut biletyspaikat.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Pienel­lä paikkakun­nal­la viruk­sen tor­jun­ta on help­poa, kos­ka mah­dol­lisia kon­tak­te­ja on niin vähän. Vaasas­sa kyse oli opiskelijabileistä. 

        Melko köykäi­nen seli­tys yksinään tämä — kyl­lähän Vaasas­sa tar­tun­nat ehtivät lev­itä huo­mat­tavasti opiske­li­jay­hteisöä pidem­mälle, ja niin ne vain saati­in kovil­la rajoituk­sil­la nopeasti kuri­in. Nim­imerk­ki viher­lan­dia tuos­sa jo analysoikin isom­man ja pienem­män kaupun­gin ero­ja, ja pitkälti yhdyn hänen miet­teisi­in­sä. Kan­sain­välisem­pi väestö ja Helsin­ki-Van­taan lento­kent­tä tuo­vat omat haas­teen­sa etelässä, mut­ta jos Helsin­gin alueel­la men­täisi­in edes lähelle viime kevään poikkeusti­lasään­töjä, niin en näe mitään syytä, mik­sei tar­tun­taluku­ja saataisi ihan yhtä alas kuin silloin.

        Käyt­tökelpoisim­man tun­tu­inen ehdo­tus pitkit­tyneeseen koronati­lanteeseen, jon­ka itse olen lukenut (en muista enää keneltä) on, että esim. HUS-alueel­la men­täisi­in tietyl­lä ennakkoon sovi­t­ul­la syklil­lä lock­down-sään­nösten ja normielämän välil­lä: ensin vaikka­pa 3 viikkoa tarkko­ja rajoituk­sia nou­dat­taen (kaik­ki baar­it kiin­ni, rav­in­toloista vain noutoruokaa, ei mitään yleisöti­laisuuk­sia, koulut ala-astet­ta myöten etäopetuk­ses­sa), perään 6 viikkoa melkein nor­maalielämää, ja sit­ten taas lock­down­i­in. Näin korona ei koskaan pää­sisi lev­iämis­vai­het­ta pidem­mälle ja heti päivä­tar­tun­to­jen noustes­sa jon­nekin sadan kieppeille (HUS-alueel­la) ne painet­taisi­in alas kymme­nen luokkaan. Nyt roko­tusten jo käyn­nistyessä muual­la maail­mas­sa en usko, että täl­laiseen löy­tyy kovin hevin poli­it­tista tah­toa, mut­ta selkeät etun­sa tuol­laises­sa ennakkoon sovi­tus­sa ryt­mis­sä olisi.

      3. Alek­si: Melko köykäi­nen seli­tys yksinään tämä – kyl­lähän Vaasas­sa tar­tun­nat ehtivät lev­itä huo­mat­tavasti opiske­li­jay­hteisöä pidem­mälle, ja niin ne vain saati­in kovil­la rajoituk­sil­la nopeasti kuriin. 

        Poho­jaalaaset onkin koulit­tu Vaasan val­tes­man­nin piiskalla ja Alkion kir­joituk­sil­la lainku­u­li­aisik­si ja jopa Jumalan sanaankin uskoviksi luter­il… eikun tuo­ta suomalaisiksi.

        Puukko­junkkarien jälkeläiset ovat paen­neet PK-seudulle pyörit­tämään eri­laista laiton­ta kaup­paa (erivärisil­lä ja koron­aankin helpom­min sairas­tuvil­la) ihmisil­lä ja kiel­lety­il­lä aineil­la, siinä mis­sä seu­rois­sa edelleen käyvät serkkun­sa kil­pail­e­vat rehellis­es­ti Ikean kanssa.

    2. Alek­si: Ennus­t­a­mi­nen on aina han­kalaa puuhaa, mut­ta minus­ta tämän­hetki­nen default-sken­naario on se, että tau­ti­ti­lanne palaa Uuden­maan uusien rajoi­tusten ansios­ta joulu­un men­nessä n. kuukau­den takaiseen tilanteeseen. Sen jäl­keen tam­mi-maaliskuu men­nään var­maan vähän eestaas rajoi­tusten ja epi­demi­an lev­iämisen kanssa, kunnes roko­tuk­set sekä pienem­mässä määrin kevään eten­e­m­i­nen tuo­vat helpo­tuk­sen huhti-toukoku­un aikana. Ja ensi syksyk­si ei enää ole odotet­tavis­sa mitään kol­mat­ta aal­toa, kos­ka niin suuri osa kansas­ta on syysku­uhun men­nessä jo rokotettu.

      Veikkaan, että koronas­ta tulee pysyvä ihmiskun­nan tut­ta­va. Syysku­uhun men­nessä kansas­ta on rokotet­tu ehkä joitain pros­ent­te­ja. Sitä ei tiede­tä, kuin­ka pitkäaikaisen suo­jan tuo rokote antaa: saman­laisen kuin influes­sas­sa, jos­sa rokote toimii heikosti jo seu­raa­vana vuon­na, vai esim. 10 vuo­den suojan.

      Kesäl­lä ja vielä syksyl­lä suo­jaa on tuonut pieneltä osin mm. mökkeily (jota hal­li­tus kevääl­lä jostain syys­tä vas­tusti), jos­sa ihmiset ovat aika eril­lään muista. Eläkeläiset ovat vieläkin har­ras­ta­neet mökkeilyä nyt mar­rasku­us­sa, kun mar­raskuu on ollut niin läm­min, että etelä-Suomes­sa ei ole juuri ympärivuorokautisia pakka­sia vielä näkynyt. 

      Sit­ten kun tulee kylmem­mät kelit, ihmiset viet­tävät aikaa vähem­män ulkona ja enem­män sisäl­lä. Sisäko­htaamisia tulee enem­män. Esim. sisäpysäköin­timah­dol­lisu­u­den omaavis­sa kaup­pakeskuk­sis­sa ulkopark­it ovat viime keväästä asti olleet huomio­ta herät­tävän täyn­nä, ja sisä­park­it huomio­ta herät­tävän vajaina, kun moni on ajatel­lut ole­van parem­pi pysäköidä koronati­lanteessa ulkoil­maan. Mut­ta sit­ten kun tulee lumi ja jää, autot aje­taan taas sisään kaup­pakeskuk­sis­sa, ja vietetään aikaa enem­män taas mm. his­seis­sä ja liuku­por­tais­sa lähel­lä toisia ihmisiä.

      1. Suomeen on tulos­sa ensi vuon­na 3,6 miljoon­aa Pfiz­erin rokotet­ta, joi­ta tarvi­taan asi­akas­ta kohden 2 kipalet­ta eli niitä piisaa 1,8 miljoon­alle. Lisäk­si Mod­er­nan EU sop­pari taitaa tuo­da n.300000 lisää. r0 luku läh­tee kipakkaan lasku­un ennen 2021 syksyn hen­gi­tystiein­fek­tiokau­den alkua jo näil­lä, vaik­ka rokot­tei­ta tulisikin tuos­ta 2,1 miljoo­nan potista vain kol­men kvar­taalin edestä eli 1,5 miljoon­alle. AstraZenecan tuotan­tolin­jat ovat huu­ta­neet punaise­na jo kesästä, niin jos se toimit­taa vielä toisen pfiz­erin edestä, niin yli 30-vuo­ti­aat alkaa olla piikitet­ty. Tau­ti on henki­hiev­eris­sä silloin.

    1. Tilas­tokeskus julk­istaa kuolleety ker­ran kuukaud­edssa väetön­muu­tok­sen ennakkotiedois­sa ja euromomo.eu viikoit­tain. Suomes­sa ei mitään ylikuolleisu­ut­ta, onhan kausi-influ­enssaa kohdel­tu tänä vuon­na todel­la epäreilusti.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Suomes­sa ei mitään ylikuolleisu­ut­ta, onhan kausi-influ­enssaa kohdel­tu tänä vuon­na todel­la epäreilusti.

        Silmämääräis­es­ti Euro­momon käp­pyröi­den mukaan talvel­la 2019–2020 on Suomes­sa ollut suo­ranaista alikuolleisu­ut­ta joka ei ole suurem­malti purkau­tunut, kun vähän kaikkia infek­tioi­ta on kulu­vana vuon­na kohdel­tu epäreilusti. Tämä imp­likoisi Suomeen aika rajua ylikuolleisu­ut­ta tule­valle talvelle, nyt kun koron­ahuip­pu ja influ­enssahuip­pu ovat ajoit­tumas­sa päällekkäin. Tarkoit­taa sisäpoli­it­tista iskun paikkaa. Jäämme mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan oppo­si­tion kauhis­tunei­ta ja pöyristyneitä hyper­bo­lia kun ei oikeaan teat­teri­inkaan pääse.

      2. spot­tu: Silmämääräis­es­ti Euro­momon käp­pyröi­den mukaan talvel­la 2019–2020 on Suomes­sa ollut suo­ranaista alikuolleisu­ut­ta joka ei ole suurem­malti purkau­tunut, kun vähän kaikkia infek­tioi­ta on kulu­vana vuon­na kohdel­tu epäreilusti. Tämä imp­likoisi Suomeen aika rajua ylikuolleisu­ut­ta tule­valle talvelle, nyt kun koron­ahuip­pu ja influ­enssahuip­pu ovat ajoit­tumas­sa päällekkäin. Tarkoit­taa sisäpoli­it­tista iskun paikkaa. Jäämme mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan oppo­si­tion kauhis­tunei­ta ja pöyristyneitä hyper­bo­lia kun ei oikeaan teat­teri­inkaan pääse.

        Ensi tal­ve­na meil­lä rytisee… ja jos ei niin seu­raa­vana vielä rajum­min. Niin san­ot­tua yhteiskun­nan heikkoa puskuria kerään­tyy. Hen­gi­tystiein­fek­tio (tai joku muu virus) käyn­nistää huonos­sa kun­nos­sa ole­van ihmisen kuolon­pros­essin mon­esti. Viruk­set kun säätelevät monia eläinpopulaatioita.

        Eli pide­tään immuu­ni­jär­jestelmämme iskus­sa etenkin talvisin! Mut­ta hyvin har­va medi­an val­okeilas­sa pat­sastel­e­va ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lainen tätä tuo esille. Ei yksikään itse asi­as­sa… Jo pelkkä d‑vitamiinitasojen kansalli­nen mit­taus ja riit­tävän tason saavut­ta­mi­nen (imey­tymi­nen on yksilöl­listä) pelas­taisi monia ihmishenkiä. Jo Ylp­pö aikoinaan suosit­teli lap­sille 100 mikro­gram­maa lap­sille. No sil­loin lääke­busi­ness ei ollut vielä niin hallitsevaa.

      3. spot­tu: Silmämääräis­es­ti Euro­momon käp­pyröi­den mukaan talvel­la 2019–2020 on Suomes­sa ollut suo­ranaista alikuolleisu­ut­ta joka ei ole suurem­malti purkau­tunut, kun vähän kaikkia infek­tioi­ta on kulu­vana vuon­na kohdel­tu epäreilusti. Tämä imp­likoisi Suomeen aika rajua ylikuolleisu­ut­ta tule­valle talvelle, nyt kun koron­ahuip­pu ja influ­enssahuip­pu ovat ajoit­tumas­sa päällekkäin. Tarkoit­taa sisäpoli­it­tista iskun paikkaa. Jäämme mie­lenki­in­nol­la odot­ta­maan oppo­si­tion kauhis­tunei­ta ja pöyristyneitä hyper­bo­lia kun ei oikeaan teat­teri­inkaan pääse.

        Yleisöl­lä on kyl­lä enem­mänkin sel­l­ainen käsi­tys, että varsinkin van­huk­set kaik­ki voisi­vat elää vaik­ka 120-vuo­ti­aik­si, jos heistä vain pide­tään koron­avirus loitol­la. “Vas­tu­ut­to­mia koronatar­tut­ta­jia” — varsinkin nuo­ria ja ter­veitä, jot­ka eivät edes tiedä sairas­ta­vansa, ennen kuin etsitään pitkäl­lä tikul­la joka nenänielun kolo — pide­tään todel­lisi­na van­hus­ten­murhaa­ji­na. Jotenkin tässä nar­rati­ivis­sa on vaikea mieltää täl­laisen eri­tyis­seu­ran­nas­sa ole­van tar­tun­nan todel­lista tap­pavu­ut­ta, jos ja kun muut sairaudet, onnet­to­muudet ja kuolin­syyt aina nol­lataan kalen­terivu­osit­tain, eikä niil­lä ole mitään merkitystä.

        Ole­tan, että koron­avirus­ta seu­rataan nyt vuosikaudet, ja saadaan erit­täin suuria lukemia. Kymme­nen vuo­den päästä juok­se­va lukumäärä voi ollakin vaik­ka 10–12 miljoon­aa kuol­lut­ta, ja koron­avirus pääsee ihmiskun­nan suurten tap­pa­jien listaan. 

        Jonkun nimit­täin pitää peit­tää jälken­sä, kun muuten selviäisi, että use­ampi vuosi tais­telti­in lähin­nä geri­atrista todel­lisu­ut­ta, haa­mu­ja ja elin­ta­so­maid­en ylen­syön­ti­sairauk­sien kom­p­likaa­tioi­ta vastaan.

        Ja mitä sit­ten on seu­rauk­se­na. Kokon­aiset lap­si-ikälu­okat eivät tule­vaisu­udessa osaa lukea tai laskea senkään ver­taa kuin ennen, kansa on lihonut ja vel­tostunut pas­si­ivise­na piilotel­lessaan, val­ti­ol­la ei ole verotet­tavaa, päivära­hoil­la eläville tulee jos­sakin vai­heessa pää vetävän käteen, kokon­aiset työl­listävät palvelu­alat ovat kuolleet.

        Ja ne, joi­ta suo­jelti­in, on kaikesta tästä huoli­mat­ta kaikessa hil­jaisu­udessa viety hoivako­tien las­taus­lai­tureil­ta mus­taan autoon, tyhjille hau­taus­maille. Sekin aika siis koit­taa, jol­loin omien van­hempi­en kuole­mas­ta saa vain tiedon, että on viety sinne ja sinne ja hau­dat­tu avaru­us­pu­vuis­sa. Soit­to toiseen asun­toon erik­seen eläville vaimolle ja lap­sille omi­in karan­teenei­hin­sa, että näin on käynyt, ja ei siitä sit­ten sen enempää. 

        Muutenkin ystävyys- ja suku­laisu­us­suh­teet, van­hem­muus, jälkeläisyys, ne ovat tässä Uudessa Nor­maalis­sa pahas­ta. Vain sosi­aali­val­tion emoäi­ti­hal­li­tus välit­tää — ja saa välit­tää — meistä.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Tilas­tokeskus julk­istaa kuolleety ker­ran kuukaud­edssa väetön­muu­tok­sen ennakkotiedois­sa ja euromomo.eu viikoit­tain. Suomes­sa ei mitään ylikuolleisu­ut­ta, onhan kausi-influ­enssaa kohdel­tu tänä vuon­na todel­la epäreilusti.

        Influ­enssa näyt­tää hävin­neen Suomes­ta. Viime viikol­la ei yhtään tilas­toitua A- ja B‑virustapausta. Vuosi sit­ten vas­taa­vana ajan­jak­sona 128 (A) ja 4 (B).

        Mie­lenki­in­toista.

        https://www.thl.fi/ttr/gen/rpt/infl.pdf

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Tilas­tokeskus julk­istaa kuolleety ker­ran kuukaud­edssa väetön­muu­tok­sen ennakkotiedois­sa ja euromomo.eu viikoit­tain. Suomes­sa ei mitään ylikuolleisu­ut­ta, onhan kausi-influ­enssaa kohdel­tu tänä vuon­na todel­la epäreilusti. 

        Siitäkö johtunee myös sydänkuolemien merkit­tävä väheneminen?

        En voi olla tässä hie­man piikit­tämät­tä, en niinkään sin­ua Osmo, vaan eräitä mui­ta: rajoi­tus­toimen­piteet eivät siis olekaan olleet niin tap­pavia kuin ennus­ti­vat ne, jot­ka nyt vetoa­vat siihen, että rajoi­tusten vuok­si laskenut kuolleisu­us osoit­taisi koro­nan ole­van vaara­ton ja rajoi­tusten tarpeettomia.

      6. kaverin puoles­ta vaan kyse­len: Siitäkö johtunee myös sydänkuolemien merkit­tävä väheneminen?

        En voi olla tässä hie­man piikit­tämät­tä, en niinkään sin­ua Osmo, vaan eräitä mui­ta: rajoi­tus­toimen­piteet eivät siis olekaan olleet niin tap­pavia kuin ennus­ti­vat ne, jot­ka nyt vetoa­vat siihen, että rajoi­tusten vuok­si laskenut kuolleisu­us osoit­taisi koro­nan ole­van vaara­ton ja rajoi­tusten tarpeettomia.

        Ihan aiheelli­nen piik­ki. Mut­ta onko joku tehnyt uskot­tavia laskelmia rajoi­tus­toimen­pitei­den ter­vey­del­li­sistä hait­tavaiku­tuk­sista? Sel­l­aisi­a­han aivan ilmeis­es­ti tulee ole­maan, mut­ta kuin­ka suuria ja miten ajoit­tuvia on toinen kysymys. Esim. kun nyt jää syöpäseu­lon­to­ja tekemät­tä, mil­lä aikataul­ul­la ja kuin­ka paljon se vaikut­taa syöpäkuolleisu­u­teen? Ei var­maankaan mitenkään vielä, eikä tuos­ta mitään piikkiä syn­ny, mut­ta var­mas­tikin jonkun ver­ran ylimääräisiä kuolemia ainakin viiden vuo­den päästä? Tuol­lais­ten tun­nist­a­mi­nen vaatikin sit­ten aika tarkkaa data-ana­lyysiä use­am­man maan osalta, jos halu­taan kohtu­ullisel­la var­muudel­la tode­ta mikä on ollut rajoi­tusten vaiku­tus­ta, ja mikä jostain muus­ta johtuvaa.

        Olisiko ollut hil­jan Englan­nin vai Irlan­nin tilas­tois­sa niin että kokon­aiskuolleisu­us oli taval­lista mata­lampi, mut­ta kotei­hin mene­htyi selkeästi taval­lista enem­män ihmisiä (rajoi­tusten takia).

        Mut­ta joo, kaik­ki jot­ka var­masti tietävät mikä on val­ti­ol­lis­es­ti paras tapa suh­tau­tua koron­aan ovat väärässä. Koko maail­man­laa­juinen sys­tee­mi on niin mon­imutkainen, ettei se ole täysin ennakoitavis­sa. Jokaises­sa “hoit­o­muo­dos­sa”, myös rajoituk­sis­sa, on selvät hait­ta­puolen­sa. [Pait­si ehkä rokot­teis­sa (riskiryh­mille), jos eivät aiheuta sivuoire­i­ta eivätkä ole todel­la kalliita?]

      7. Vaahter­amäen Eemeli: Mut­ta onko joku tehnyt uskot­tavia laskelmia rajoi­tus­toimen­pitei­den ter­vey­del­li­sistä haittavaikutuksista? 

        Tuo on kyl­lä mielestäni hyvä argu­ment­ti kovem­pi­en rajoi­tus­toimien puoles­ta, ei vastaan.

        Hoitovelkaa ei syn­ny jos sairaalat eivät joko ole täyn­nä tai varautu­mas­sa siihen että ne ovat koh­ta täyn­nä. Ei Uudessa See­lan­nis­sa ja Kiinas­sa syn­ny sitä hoitovelkaa joka kieltämät­tä aiheut­taa turhia kuolemia myöhemmin.

        Onko sin­ul­la jokin peruste mik­si sijoi­tat nuo kus­tan­nuk­set lockdown:in mii­nus­puolelle eikä pluspuolelle?

      8. K.k.:
        Hoitovelkaa ei syn­ny jos sairaalat eivät joko ole täyn­nä tai varautu­mas­sa siihen että ne ovat koh­ta täyn­nä. Ei Uudessa See­lan­nis­sa ja Kiinas­sa syn­ny sitä hoitovelkaa joka kieltämät­tä aiheut­taa turhia kuolemia myöhemmin.

        Onko sin­ul­la jokin peruste mik­si sijoi­tat nuo kus­tan­nuk­set lockdown:in mii­nus­puolelle eikä pluspuolelle?

        Toki lock­down olisi hyvä, jos sil­lä saataisi­in tehokkaasti pysäytet­tyä koro­nan aiheut­ta­ma epi­demia. Mut­ta löy­tyykö tämän puoles­ta vah­vaa näyt­töä? Esim. Uudessa See­lan­nis­sa korona on pysäytet­ty todel­la tehokkaasti, mut­ta toisaal­ta se ei ole juuri tap­panut ihmisiä mis­sään Kaakkois-Aasian maas­sa. Täl­löin ilmas­to taitaa olla toden­näköisem­pi selit­täjä kuin rajoituk­set. Euroopas­sa koron­akuolleisu­us on joka maas­sa ainakin 10 ker­taa suurem­paa kuin tuol­la ilman­su­un­nal­la, rajoituk­sista riip­pumat­ta. Suomes­sa selkeästi vähäisem­mästä päästä, ja tääl­lä on toisaal­ta ollut melko lieviä rajoituk­sia. Euroopan osalta muis­tan näh­neeni artikkelei­ta, jois­sa ei havait­tu rajoituk­sil­la mitään kovin merkit­tävää vaiku­tus­ta tar­tun­toi­hin. Kesähän ne tar­tun­nat lop­ul­ta kään­si laskuun.

        Vai onko Euroopas­sakin joku maa, jos­sa lock­down on toimin­ut hyvin? Entä Amerikassa?

        Tämän lisäk­si kun Suomen perus­tus­la­ki ei sal­li varsi­naisen lock­down­in jär­jestämistä, tai vaik­ka sal­lisi, tiukkaa rajakon­trol­lia sen jäl­keen, en oikein näe mik­si sitä haaveil­taisi­in tänne.

        Täl­löin jää mietit­täväk­si tulisiko kuolleisu­us Suomes­sa ole­vaan pienem­pää jos koron­aan suh­taudut­taisi­in kuin influ­enssaan? Ainakaan tämän­hetkiset kuolin­ta­pauk­set ovat vielä jäl­jessä taval­lis­es­ta kausi-influ­enssas­ta, joskin tilanne maas­sa hyvin eri­lainen (etä­työt, hygien­ia, vähem­mät kokoon­tu­miset, maskit).

        Voisin henk. koht. veika­ta että Suomes­sa paras poli­ti­ik­ka olisi pitää kevyet ja hal­vat tor­jun­takeinot (etä­työ­su­osi­tus, kon­tak­tien vält­tely­su­osi­tus, korostet­tu käsi­hy­gien­ia yms.) käytössä ensi kesään asti, ja muuten elää kohtu­ullisen nor­maal­isti. Mut­ta tuo on enim­mäk­seen mutu-tun­tu­maa, eihän sitä voi tässä vai­heessa tietää, tai vält­tämät­tä edes jälkikäteen.

      9. Min­ul­la on täl­lainen amatöörikäsi­tys siitä, että Aasi­as­sa Covid-19 taudille on luon­taista vas­tus­tuskykyä muiden samankaltais­ten virusten joh­dos­ta. Onhan se siel­lä kehit­tynyt virus. Kyse olisi siis risti-immuniteetista.

      10. Osmo Soin­in­vaara:
        Min­ul­la on täl­lainen amatöörikäsi­tys siitä, että Aasi­as­sa Covid-19 taudille on luon­taista vas­tus­tuskykyä muiden samankaltais­ten virusten joh­dos­ta. Onhan se siel­lä kehit­tynyt virus. Kyse olisi siis risti-immuniteetista.

        Tähän lisäk­si keskimäärin nuorem­pi väestö, elin­ta­soriski­sairausten vähäisyys(mm. yli­pain­ois­ia ihmisiä ei juuri näy) + sit­ten kult­turiset erot ja keskitet­ty hallinto. Viet­namista tuli vielä mieleen Viet­namin sota, jos­sa pohjoisen kansa usko­mat­toma­l­la sitkey­del­lä antoi turpi­in soti­laal­lis­es­ti ylivoimaiselle USA:lle.

        Kir­sikkana kakun pääl­lä siel­lä on todel­la paljon polkupyöräilijöitä…

        Eiköhän tässä olisi näitä eroa selit­täviä tek­i­jöitä. Ja sit­ten pakkaa sekoit­ta­maan tietysti aina “län­tiset demokra­ti­at” Aus­tralia ja Uusi See­lan­ti, jot­ka myös pär­jäilevät ihan mukavasti entiseen emä­maa­hansa ver­rat­tuna. Ota tästä nyt sit­ten selvää.!

      11. Osmo Soin­in­vaara:
        Min­ul­la on täl­lainen amatöörikäsi­tys siitä, että Aasi­as­sa Covid-19 taudille on luon­taista vas­tus­tuskykyä muiden samankaltais­ten virusten joh­dos­ta. Onhan se siel­lä kehit­tynyt virus. Kyse olisi siis risti-immuniteetista.

        Se oletet­tu risti-immu­ni­teet­ti ei kuitenkaan aut­tanut Wuhanis­sa jos­sa virus lev­isi yhtä hyvin ja tap­poi yhtä ahk­er­aan kuin sit­tem­min Euroopassa.

        Edelleen väit­täisin että alueen yhteiskun­nat oli­vat valmi­ik­si varpail­laan aikaisem­pi­en virusepi­demioiden vuok­si ja ehkä myös Kiinaa kohtaan lie­nee tun­net­tu ymmär­ret­tävää epälu­u­loa. Erään­lainen yhteiskun­nan laa­juinen psykologi­nen imnuni­teet­ti. Esimerkik­si Tai­wan sul­ki rajansa ennen kuin Kiina edes myön­si mitään.

        Toki toimen­piteetkin ovat olleet suo­ravi­ivaisem­pia. Vaikka­pa Kiinan kiel­to kas­vat­taa vil­lieläim­iä ruoak­si, 15 mil­jardin liike­toim­inta, maan mitas­sa pieni mut­ta maaseudul­la tärkeä. Suomes­sa olisi luul­tavasti tör­mät­ty “oikea­suh­taisu­u­teen” ja “vält­tämät­tömyy­den” vaa­timuk­si­in kun kuolleisu­us kieltämät­tä vielä on mität­tämän pieni.

        Tämänkaltainen red-tape on ollut Suomes­sakin todel­lisu­ut­ta. Esimerkik­si STM:n korkea virkamies oli aidosti käsi­tyk­sessä että laki mah­dol­lis­taa epi­demi­an lev­iämistä ehkäi­sevät karan­teen­i­toimet vas­ta kun epi­demia on levin­nyt, todel­li­nen catch 22.

      12. Osmo Soin­in­vaara:
        Min­ul­la on täl­lainen amatöörikäsi­tys siitä, että Aasi­as­sa Covid-19 taudille on luon­taista vas­tus­tuskykyä muiden samankaltais­ten virusten joh­dos­ta. Onhan se siel­lä kehit­tynyt virus. Kyse olisi siis risti-immuniteetista.

        Ivor Cum­mins esit­tää tuor­eim­mas­sa videossa* saman argu­mentin aasian maista, että siel­lä olisi luon­taista risti-immu­ni­teet­tia. Video on muutenkin nor­maalia kiin­nos­tavampi kun siinä käy­dään pohjos­maid­en per­spek­ti­iviä tarkem­min läpi.

        Col­lat­er­al Glob­al sivus­toon** on myös kiin­nos­ta­va sivus­to johon on kerät­ty kasaan Covid-19 liit­tyvää. Ehkä siitä kehit­tyy saman­lainen lähde Covid-19 aineis­toon kuin Skep­ti­cal Sci­ence on ilmastonmuutosasioissa.

        * https://www.youtube.com/watch?v=J3vDsKEOIQI
        ** https://collateralglobal.org/

      13. Osmo Soin­in­vaara:
        Min­ul­la on täl­lainen amatöörikäsi­tys siitä, että Aasi­as­sa Covid-19 taudille on luon­taista vas­tus­tuskykyä muiden samankaltais­ten virusten joh­dos­ta. Onhan se siel­lä kehit­tynyt virus. Kyse olisi siis risti-immuniteetista.

        Eikö ne viruk­set yleen­sä ole muutkin sieltä levin­neet ympäri maail­maa. Luulisi vas­tus­tuskyvyn kehittyneen.

        Todel­lisu­udessa tietysti Uuden-See­lan­nin käyrät ker­to­vat rajoi­tusten olleen aivan ratkai­se­va keino, ja niin ker­to­vat muidenkin tuon alueen maiden.

        He toki myös rokot­ta­vat väestöään toisin kuin mukavu­u­den­haluiset euroop­palaiset ja amerikkalaiset.

      14. K.k.: Tuo on kyl­lä mielestäni hyvä argu­ment­ti kovem­pi­en rajoi­tus­toimien puoles­ta, ei vastaan.

        Hoitovelkaa ei syn­ny jos sairaalat eivät joko ole täyn­nä tai varautu­mas­sa siihen että ne ovat koh­ta täyn­nä. Ei Uudessa See­lan­nis­sa ja Kiinas­sa syn­ny sitä hoitovelkaa joka kieltämät­tä aiheut­taa turhia kuolemia myöhemmin.

        Onko sin­ul­la jokin peruste mik­si sijoi­tat nuo kus­tan­nuk­set lockdown:in mii­nus­puolelle eikä pluspuolelle?

        Yksi selkeä peruste on syöpäseu­lon­nan vähen­tymi­nen rajoi­tusten vuoksi.
        Tästä on pro­fes­sori Karol Siko­ra varoit­tanut että kun seu­lon­nat ovat vähen­tyneet dra­maat­tis­es­ti ei syöpään sairas­tuneet löy­de­tä ja jää vaille hoitoa ja tämä aiheut­taa tulev­ina vuosi­na turhia kuolemia. Hänen arvio on että kym­meniä­tuhan­sia turhia kuolemia tul­laan näkemään Isos­sa-Bri­tan­ni­as­sa rajoituk­sista johtuen. 

        Nämä kuolemat koos­t­u­vat nuorem­mista ihmi­sistä kuin Covid-19 kuolemat. Ja kun las­kee menete­tyt elin­vuodet näkee että pelkästään näil­lä turhilla syöpäkuolemil­la jot­ka johtu­vat rajoituk­sista men­nään heit­tämäl­lä ohi Covid-19 sairauteen menete­tyt elinvuodet.

        Nurinkuri­nen väite väit­tää että hoitovel­ka syn­tyy vaan jos sairaalat ovat täysiä tai varautu­mas­sa siihen. Sehän on nimeno­maan päin­vas­toin hoitovelkaa nimeno­maan syn­tyy jos sairaalat ovat tyhjil­lään eikä käytetä siihen tarkoituk­seen mitä varten ovat raken­net­tu eli diag­nosoin­ti­in ja sairaudenhoitoon!

      15. MF: Yksi selkeä peruste on syöpäseu­lon­nan vähen­tymi­nen rajoi­tusten vuoksi.
        Tästä on pro­fes­sori Karol Siko­ra varoit­tanut että kun seu­lon­nat ovat vähen­tyneet dra­maat­tis­es­ti ei syöpään sairas­tuneet löy­de­tä ja jää vaille hoitoa ja tämä aiheut­taa tulev­ina vuosi­na turhia kuolemia. Hänen arvio on että kym­meniä­tuhan­sia turhia kuolemia tul­laan näkemään Isos­sa-Bri­tan­ni­as­sa rajoituk­sista johtuen. 

        Nämä kuolemat koos­t­u­vat nuorem­mista ihmi­sistä kuin Covid-19 kuolemat. Ja kun las­kee menete­tyt elin­vuodet näkee että pelkästään näil­lä turhilla syöpäkuolemil­la jot­ka johtu­vat rajoituk­sista men­nään heit­tämäl­lä ohi Covid-19 sairauteen menete­tyt elinvuodet.

        Nurinkuri­nen väite väit­tää että hoitovel­ka syn­tyy vaan jos sairaalat ovat täysiä tai varautu­mas­sa siihen. Sehän on nimeno­maan päin­vas­toin hoitovelkaa nimeno­maan syn­tyy jos sairaalat ovat tyhjil­lään eikä käytetä siihen tarkoituk­seen mitä varten ovat raken­net­tu eli diag­nosoin­ti­in ja sairaudenhoitoon!

        Taide­taan puhua aivan eri asi­as­ta. En ota kan­taa siihen miten sairaaloiden pitäisi varautua — mah­dol­lis­es­ti olet oike­as­sa että se varautu­mi­nen muu­ta hoitoa alasa­ja­mal­la on ollut liial­lista, mut­ta en halua siihen puut­tua kos­ka se on pelkkää sairaala­hallinnon sisäistä priorisointia.

        Sen sijaan puhuin Suomen val­it­se­mas­ta koronas­trate­gias­ta jos­sa puh­taasti taloussy­istä epi­demi­an annetaan lev­itä jonkin ver­ran ja tukah­dut­tamista ei yritetä.

        Täl­lä täs­men­nyk­sel­lä lienet samaa mieltä että hoitovel­ka ei kuu­lu tukah­dut­tamisen kus­tan­nuk­si­in vaan päin­vas­toin tukah­dut­tamisen hyötyihin?

      16. MF: Yksi selkeä peruste on syöpäseu­lon­nan vähen­tymi­nen rajoi­tusten vuoksi.
        Tästä on pro­fes­sori Karol Siko­ra varoit­tanut että kun seu­lon­nat ovat vähen­tyneet dra­maat­tis­es­ti ei syöpään sairas­tuneet löy­de­tä ja jää vaille hoitoa ja tämä aiheut­taa tulev­ina vuosi­na turhia kuolemia. Hänen arvio on että kym­meniä­tuhan­sia turhia kuolemia tul­laan näkemään Isos­sa-Bri­tan­ni­as­sa rajoituk­sista johtuen. 

        Nämä kuolemat koos­t­u­vat nuorem­mista ihmi­sistä kuin Covid-19 kuolemat. Ja kun las­kee menete­tyt elin­vuodet näkee että pelkästään näil­lä turhilla syöpäkuolemil­la jot­ka johtu­vat rajoituk­sista men­nään heit­tämäl­lä ohi Covid-19 sairauteen menete­tyt elinvuodet.

        Nurinkuri­nen väite väit­tää että hoitovel­ka syn­tyy vaan jos sairaalat ovat täysiä tai varautu­mas­sa siihen. Sehän on nimeno­maan päin­vas­toin hoitovelkaa nimeno­maan syn­tyy jos sairaalat ovat tyhjil­lään eikä käytetä siihen tarkoituk­seen mitä varten ovat raken­net­tu eli diag­nosoin­ti­in ja sairaudenhoitoon!

        No esitäpä sel­l­ainen laskel­ma niin tutk­i­taan, pitääkö se paikkaansa. Vai­h­toe­htois­puolel­la ei tietenkään sil­loin käy nyt toteu­tuneet koron­akuolemat, vaan arvio siitä, paljonko niitä olisi toim­i­mal­la toisin.

        Rajoituk­set eivät estä seu­lon­to­ja, vaan rajoi­tusten puute, jon­ka takia sairaan­hoitopi­ir­it joutu­vat varautu­maan epi­demi­an laa­jen­e­miseen ja siirtämään voimavaro­ja taudin hoitoon ja ennen kaikkea jäljitykseen.

  10. Oikeasti tehokkaat toimen­piteet oli­si­vat poli­it­tis­es­ti aivan mah­dot­to­mia. Nyt sit­ten sul­je­taan kaupung­inteat­teri. Aikamoista teat­te­ria, etten sanoisi.

  11. Kat­sokaa­pa Bel­gian tar­tun­tati­lan­net­ta Worl­dome­ter­sistä, ja ker­tokaa, mitä siel­lä on tapahtunut.

    1. Kat­sokaa­pa Bel­gian tar­tun­tati­lan­net­ta Worl­dome­ter­sistä, ja ker­tokaa, mitä siel­lä on tapahtunut.

      Bel­gian on meny tot­tal­isulku­un, ruokakaup­po­ja ja apteekke­ja luku­unot­ta­mat­ta kau­patkin kiinni.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Bel­gian on meny tot­tal­isulku­un, ruokakaup­po­ja ja apteekke­ja luku­unot­ta­mat­ta kau­patkin kiinni.

        Mil­loin se Bel­gian sulku alkoi ja mik­si totaal­isulku toimii Bel­gias­sa mut­tei mon­es­sa muus­sa maassa?

      2. Timo A.:

        Mil­loin se Bel­gian sulku alkoi ja mik­si totaal­isulku toimii Bel­gias­sa mut­tei mon­es­sa muus­sa maassa?

        Totaal­isulku­jen yksi vaiku­tus on tavan­nut olla se, että testei­hin men­e­m­i­nenkin menee käytän­nössä sulku­un osal­la koronalle altistuneesta kansas­ta. Kuolin­ti­las­tot ovat täl­löin luotet­tavampia kuin tar­tun­tati­las­tot. Bel­gias­sa kuolin­ti­las­tot ovat heiluneet välil­lä noin 140–200 jo noin kuukau­den ajan. Joitain piikkipäiviä on yli sen, mut­ta ne johtunevat Bel­gias­sakin muiden päivien kuollei­den jälkikir­jauk­sista könt­tänä niinä päiv­inä. Olisi olet­tanut Bel­gian lock­down­in romaut­ta­neen kuolin­ti­las­to­ja, mut­ta niin ei näy käyneen. Toki kuolemat tapah­tu­vat viiveel­lä, mut­ta nyt sen olet­taisi jo selvem­min näkyvän.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Bel­gian on meny tot­tal­isulku­un, ruokakaup­po­ja ja apteekke­ja luku­unot­ta­mat­ta kau­patkin kiinni.

        Tarkastinkin jo itse Bel­gian totaal­isu­lun alka­misen. Määräyk­set astu­i­v­at voimaan 2.11.

        https://www.info-coronavirus.be/en/news/occ-3010/

        Posi­ti­iviset testi­t­u­lok­set alkoi­vat pudo­ta vähän kat­so­jas­ta riip­puen joko 1. tai 2.11. Ihmiset ovat tietysti voineet muut­taa käyt­täy­tymistään jo aikaisem­min, mut­ta kuin­ka löysiä ne rajoituk­set sit­ten ovatkaan tätä ennen olleet? Ettei vaan olisi taas kyse rajoi­tusten osumis­es­ta jo alka­neeseen laskuun?

      4. Timo A.:

        Posi­ti­iviset testi­t­u­lok­set alkoi­vat pudo­ta vähän kat­so­jas­ta riip­puen joko 1. tai 2.11. Ihmiset ovat tietysti voineet muut­taa käyt­täy­tymistään jo aikaisem­min, mut­ta kuin­ka löysiä ne rajoituk­set sit­ten ovatkaan tätä ennen olleet? Ettei vaan olisi taas kyse rajoi­tusten osumis­es­ta jo alka­neeseen laskuun?

        Korona lev­isi Bel­gias­sa lokaku­us­sa sen ver­ran rajusti, että osa ihmi­sistä alkoi vähen­tää kon­tak­te­ja jo ennen totaal­isu­lun aset­tamista, mikä selit­tää kasvun tait­tumista. Lie­nee kuitenkin selvää, että ilman sulkua kasvun tait­tumi­nen olisi jäänyt heikom­mak­si ja lyhy­taikaisem­mak­si kuin nyt.

      5. Osmo Soin­in­vaara: Bel­gian on meny tot­tal­isulku­un, ruokakaup­po­ja ja apteekke­ja luku­unot­ta­mat­ta kau­patkin kiinni.

        Jep: Kaik­ki maat, mis­sä kun­non lock­down, on tar­tun­to­jen määrä tip­punut merkit­tävästi. Pohjo­is­mais­sa on pidet­ty paikat auki ja tau­ti leviää.

      6. Krtek:

        Jep: Kaik­ki maat, mis­sä kun­non lock­down, on tar­tun­to­jen määrä tip­punut merkit­tävästi. Pohjo­is­mais­sa on pidet­ty paikat auki ja tau­ti leviää.

        Tai­wanis­sa ei ole koko yhteiskun­nan lock­dow­n­ia. Siel­lä on 20 miljoon­aa asukas­ta ja vas­ta yhteen­sä 7 koron­akuole­maa tähän men­nessä. Viimeisin oli toukoku­us­sa. Siel­lä on kyl­lä käytet­ty akti­ivis­es­ti karan­teen­imääräyk­siä kohden­netusti, jos on altistu­misepäi­lyjä. Ja sakotet­tu karan­tee­nia rikkonei­ta. Yhteen­sä yli 300 000 asukas­ta on ollut tähän men­nessä Tai­wanil­la 2 viikon karan­teenis­sa. Tai­wan on vieläpä erit­täin tiheästi asutet­tua aluet­ta, jos­sa tau­ti lev­iämään päästessään voisi lev­itä huimaa vauhtia.

      7. Osmo Soin­in­vaara: Bel­gian on meny tot­tal­isulku­un, ruokakaup­po­ja ja apteekke­ja luku­unot­ta­mat­ta kau­patkin kiinni.

        Tietääk­seni Bel­gian totaal­isulku alkoi 2.11 kun 7 päivän liuku­va keskiar­vo oli jo laskus­sa. Lock­down oli tuos­sa tilanteessa hyvin ymmär­ret­tävä, ja käytet­tävis­sä ole­van tiedon perus­teel­la perusteltavis­sa, mut­ta jälkikä­teen arvioitu­na se ei selitä uusien tar­tun­to­jen määrän yhtäkkistä vähenemistä.

        Silmi­in­pistävää Bel­gias­sa on toisen aal­lon suuri kuolleisu­us. Näkyy myös Euro­mo­mossa eli ei seli­ty pelkäl­lä tilastointierolla.

      8. spot­tu: Tietääk­seni Bel­gian totaal­isulku alkoi 2.11 kun 7 päivän liuku­va keskiar­vo oli jo laskus­sa. Lock­down oli tuos­sa tilanteessa hyvin ymmär­ret­tävä, ja käytet­tävis­sä ole­van tiedon perus­teel­la perusteltavis­sa, mut­ta jälkikä­teen arvioitu­na se ei selitä uusien tar­tun­to­jen määrän yhtäkkistä vähenemistä.

        Silmi­in­pistävää Bel­gias­sa on toisen aal­lon suuri kuolleisu­us. Näkyy myös Euro­mo­mossa eli ei seli­ty pelkäl­lä tilastointierolla.

        Tar­tun­to­jen vähen­e­m­i­nen ennen lock­dow­n­ia voi selit­tyä sil­lä, että poli­it­tiset rajoi­tus­päätök­set seu­raa­vat kansalais­ten asen­teen ja käyt­täy­tymisen muuttumista.

        Lock­dow­n­ia kan­nat­ta­vat ihmiset varovat koron­aa ilman viral­lisia määräyksiä.

      9. Jus­si: Tar­tun­to­jen vähen­e­m­i­nen ennen lock­dow­n­ia voi selit­tyä sil­lä, että poli­it­tiset rajoi­tus­päätök­set seu­raa­vat kansalais­ten asen­teen ja käyt­täy­tymisen muuttumista.

        Eli yleis­tet­tynä: rajoi­tus­päätök­set tule­vat voimaan vas­ta sit­ten kun niil­lä on poli­it­ti­nen hyväksyn­tä, oli­vat ne siinä vai­heessa tarpeel­lisia tai ei.

        Voi olla, oma arvauk­seni on että Ruot­sis­sa on käymässä juuri näin. Silmämääräis­es­ti kasvu kään­tyi lin­eaarisek­si jo mar­rasku­un alus­sa, ja viime viikol­la oli havait­tavis­sa ensim­mäiset merk­it tilanteen sta­biloi­tu­mis­es­ta. Samanaikaises­ti ote­taan käyt­töön uusia ruot­salaisit­tain tiukko­ja rajoituksia.

      10. spot­tu: Eli yleis­tet­tynä: rajoi­tus­päätök­set tule­vat voimaan vas­ta sit­ten kun niil­lä on poli­it­ti­nen hyväksyn­tä, oli­vat ne siinä vai­heessa tarpeel­lisia tai ei.

        Voi olla, oma arvauk­seni on että Ruot­sis­sa on käymässä juuri näin. Silmämääräis­es­ti kasvu kään­tyi lin­eaarisek­si jo mar­rasku­un alus­sa, ja viime viikol­la oli havait­tavis­sa ensim­mäiset merk­it tilanteen sta­biloi­tu­mis­es­ta. Samanaikaises­ti ote­taan käyt­töön uusia ruot­salaisit­tain tiukko­ja rajoituksia.

        Samaan aikaan, kun Ruot­sis­sa on lisät­ty tes­taus­ta huo­mat­tavasti, myös posi­ti­ivis­ten testien osu­us tes­ta­tu­ista on kas­vanut melkois­es­ti. Osu­udet viikoil­la 42–46: 4%, 6%, 10%, 11%, 13%. Tilanteen “sta­biloi­tu­mi­nen” tässä tapauk­ses­sa johtunee enem­män tes­tauk­sen riit­tämät­tömyy­destä kuin taudin tait­tumis­es­ta. Uskon itsekin, että Ruot­si ei tule syksyl­lä näkemään aivan saman­laista katas­trofia kuin kevääl­lä, mut­ta tähän men­nessä nähty­i­hin numeroi­hin ei nyky­toimil­la ole kyet­ty paljoa vaikuttamaan.

    2. Timo A.: Kat­sokaa­pa Bel­gian tar­tun­tati­lan­net­ta Worl­dome­ter­sistä, ja ker­tokaa, mitä siel­lä on tapahtunut.

      Jos reaal­i­maail­ma olisi yksinker­tainen, Bel­gias­sa olisi voin­ut odot­taa sig­moidin (S‑käyrän) muo­toista kumu­lati­ivista tar­tun­takäyrää, jon­ka derivaat­ta ajan suh­teen (päivit­täi­nen uusien tar­tun­to­jen määrä) näyt­tää jonkin­laiselta pom­pul­ta: kuva.

      Kevään perus­teel­la osa­taan jo odot­taa kah­ta asiaa:
      1. Tar­tun­to­jen määrä näyt­tää tör­määvän kat­toon, ja kasvu katkeaa “liian aikaisin”
      2. derivaatal­la on pitkä hän­tä, ei ole symmetrinen

      Ykkösko­hdan perus­teel­la näyt­tää että väestöl­lä on vas­tus­tuskykyä, ja kakkosko­h­ta on luul­tavasti joku epi­demi­olo­gien mielestä tavanomainen ja triv­i­aali epi­demioiden omi­naisu­us (tietääkö joku?)

      Tähän men­nessä Bel­gias­sa on siis tapah­tunut suun­nilleen se mikä oli kevään perus­teel­la odotet­tavis­sakin. Toisaal­ta, samankaltainen tilanne oli Espan­jas­sa syysku­un lop­ul­la, ja uusi voimakas kasvu (sit­tem­min lop­punut) alkoi lokaku­un alussa.

      1. spot­tu: Jos reaal­i­maail­ma olisi yksinker­tainen, Bel­gias­sa olisi voin­ut odot­taa sig­moidin (S‑käyrän) muo­toista kumu­lati­ivista tar­tun­takäyrää, jon­ka derivaat­ta ajan suh­teen (päivit­täi­nen uusien tar­tun­to­jen määrä) näyt­tää jonkin­laiselta pom­pul­ta: kuva.

        Kevään perus­teel­la osa­taan jo odot­taa kah­ta asiaa:
        1. Tar­tun­to­jen määrä näyt­tää tör­määvän kat­toon, ja kasvu katkeaa ”liian aikaisin”
        2. derivaatal­la on pitkä hän­tä, ei ole symmetrinen

        Ykkösko­hdan perus­teel­la näyt­tää että väestöl­lä on vas­tus­tuskykyä, ja kakkosko­h­ta on luul­tavasti joku epi­demi­olo­gien mielestä tavanomainen ja triv­i­aali epi­demioiden omi­naisu­us (tietääkö joku?)

        Tähän men­nessä Bel­gias­sa on siis tapah­tunut suun­nilleen se mikä oli kevään perus­teel­la odotet­tavis­sakin. Toisaal­ta, samankaltainen tilanne oli Espan­jas­sa syysku­un lop­ul­la, ja uusi voimakas kasvu (sit­tem­min lop­punut) alkoi lokaku­un alussa.

        Toden­näköis­es­ti se “tavanomainen ja triv­i­aali epi­demioiden omi­naisu­us” on ihmis­ten itsesuo­jelu­vais­to joka herää kun tilanne alkaa olla riit­tävän vakava.

        Kon­sen­sus kaiketi on että koron­avirusepi­demi­an lev­iämisessä ihmis­ten väli­nen fyysi­nen etäisyys ja siten tar­tun­tamah­dol­lisuuk­sien vähäisyys on ratkai­se­vaa joko rajoituk­si­in tai ihmis­ten itsesuo­jelu­vais­toon perustuen, kumpikin aut­taa. Eikä ennen roko­tus­ta ole eikä tule mitään biol­o­gista deus ex machi­naa joka kor­vaisi tämän yksinker­taisen keinon. On toivea­jat­telua että virus olisikin jo joil­lakin alueil­la kiertänyt salaa ja antanut niille alueille immu­ni­teetin ja mah­dol­lisu­u­den olla tekemät­tä mitään.

        Ja sitä en ymmär­rä mik­si tuo­ta itsesuo­jelu­vais­toa pide­tään jostakin syys­tä taloudelle ilmaise­na. Sitähän se ei ollenkaan ole kun taloudelli­nen toimeli­aisu­us vähenee.

        Kom­p­likaa­tio tuos­sa ihmis­ten omaan itsesuo­jelu­vais­toon tur­vau­tu­mises­sa on että kuolleisu­us on 70-vuo­tial­la 100–200 ker­taa suurem­pi kuin parikymp­pisel­lä jol­loin suh­tau­tu­mi­nen näis­sä ikäryh­mis­sä on eri­laista ja oikeas­t­aan vas­ta alle 40v voi olla jok­seenkin huo­le­ton ainakin kuole­man suh­teen. Ja 50 täyt­täneel­lä on jo todel­lista syytä varoa tar­tun­taa. Ja vielä että pitkä korona on kaik­ile mah­dol­lista. Niin­pä yhdessäkään maas­sa maa­pal­lol­la ei ole voitu tur­vau­tua pelkästään ihmis­ten omaan hark­in­taan ja itsesuo­jelu­vais­toon vaik­ka totisia yri­tyk­siä on kuitenkin on ollut Ruot­si, Trumpin Yhdys­val­lat (pl. moni demokraat­tien hal­lit­se­ma osaval­tio), Brasil­ia, Valko-Venäjä ainakin.

      2. K.k.: Toden­näköis­es­ti se ”tavanomainen ja triv­i­aali epi­demioiden omi­naisu­us” on ihmis­ten itsesuo­jelu­vais­to joka herää kun tilanne alkaa olla riit­tävän vakava.

        Kon­sen­sus kaiketi on että koron­avirusepi­demi­an lev­iämisessä ihmis­ten väli­nen fyysi­nen etäisyys ja siten tar­tun­tamah­dol­lisuuk­sien vähäisyys on ratkai­se­vaa joko rajoituk­si­in tai ihmis­ten itsesuo­jelu­vais­toon perustuen, kumpikin aut­taa. Eikä ennen roko­tus­ta ole eikä tulemitään biol­o­gista deus ex machi­naa joka kor­vaisi tämän yksinker­taisen keinon. On toivea­jat­telua että virus olisikin jo joil­lakin alueil­la kiertänyt salaa ja antanut niille alueille immu­ni­teetin ja mah­dol­lisu­u­den olla tekemät­tä mitään.

        Ja sitä en ymmär­rä mik­si tuo­ta itsesuo­jelu­vais­toa pide­tään jostakin syys­tä taloudelle ilmaise­na. Sitähän se ei ollenkaan ole kun taloudelli­nen toimeli­aisu­us vähenee.

        Kom­p­likaa­tio tuos­sa ihmis­ten omaan itsesuo­jelu­vais­toon tur­vau­tu­mises­sa on että kuolleisu­us on 70-vuo­tial­la 100–200 ker­taa suurem­pi kuin parikymp­pisel­lä jol­loin suh­tau­tu­mi­nen näis­sä ikäryh­mis­sä on eri­laista ja oikeas­t­aan vas­ta alle 40v voi olla jok­seenkin huo­le­ton ainakin kuole­man suh­teen. Ja 50 täyt­täneel­lä on jo todel­lista syytä varoa tar­tun­taa. Ja vielä että pitkä korona on kaik­ile mah­dol­lista. Niin­pä yhdessäkään maas­sa maa­pal­lol­la ei ole voitu tur­vau­tua pelkästään ihmis­ten omaan hark­in­taan ja itsesuo­jelu­vais­toon vaik­ka totisia yri­tyk­siä on kuitenkin on ollut Ruot­si, Trumpin Yhdys­val­lat (pl. moni demokraat­tien hal­lit­se­ma osaval­tio), Brasil­ia, Valko-Venäjä ainakin.

        Mah­taako­han se ikä olla muu­ta kuin välil­lisessä kor­re­laa­tios­sa riski­in. Mitä van­hempi ikäryh­mä, sitä enem­män mon­i­sairai­ta tai muuten huonokun­toisia. Mut­ta hyväkun­toinen 50-vuo­tias on parem­mas­sa ase­mas­sa kuin huonokun­toinen 40-vuotias.

      3. spot­tu: Jos reaal­i­maail­ma olisi yksinker­tainen, Bel­gias­sa olisi voin­ut odot­taa sig­moidin (S‑käyrän) muo­toista kumu­lati­ivista tar­tun­takäyrää, jon­ka derivaat­ta ajan suh­teen (päivit­täi­nen uusien tar­tun­to­jen määrä) näyt­tää jonkin­laiselta pom­pul­ta: kuva.

        Kevään perus­teel­la osa­taan jo odot­taa kah­ta asiaa:
        1. Tar­tun­to­jen määrä näyt­tää tör­määvän kat­toon, ja kasvu katkeaa ”liian aikaisin”
        2. derivaatal­la on pitkä hän­tä, ei ole symmetrinen

        Ykkösko­hdan perus­teel­la näyt­tää että väestöl­lä on vas­tus­tuskykyä, ja kakkosko­h­ta on luul­tavasti joku epi­demi­olo­gien mielestä tavanomainen ja triv­i­aali epi­demioiden omi­naisu­us (tietääkö joku?)

        Tähän men­nessä Bel­gias­sa on siis tapah­tunut suun­nilleen se mikä oli kevään perus­teel­la odotet­tavis­sakin. Toisaal­ta, samankaltainen tilanne oli Espan­jas­sa syysku­un lop­ul­la, ja uusi voimakas kasvu (sit­tem­min lop­punut) alkoi lokaku­un alussa.

        Toden­näköis­es­ti se “tavanomainen ja triv­i­aali epi­demioiden omi­naisu­us” on ihmis­ten itsesuo­jelu­vais­to joka herää kun tilanne alkaa olla riit­tävän vakava.

        Kon­sen­sus kaiketi on että koron­avirusepi­demi­an lev­iämisessä ihmis­ten väli­nen fyysi­nen etäisyys ja siten tar­tun­tamah­dol­lisuuk­sien vähäisyys on ratkai­se­vaa joko rajoituk­si­in tai ihmis­ten itsesuo­jelu­vais­toon perustuen, kumpikin aut­taa. Eikä ennen roko­tus­ta ole eikä tule mitään biol­o­gista deus ex machi­naa joka kor­vaisi tämän yksinker­taisen keinon. On toivea­jat­telua että virus olisikin jo joil­lakin alueil­la kiertänyt salaa ja antanut niille alueille immu­ni­teetin ja mah­dol­lisu­u­den olla tekemät­tä mitään.

        Ja sitä en ymmär­rä mik­si tuo­ta itsesuo­jelu­vais­toa pide­tään jostakin syys­tä taloudelle ilmaise­na. Sitähän se ei ollenkaan ole kun taloudelli­nen toimeli­aisu­us vähenee.

        Kom­p­likaa­tio tuos­sa ihmis­ten omaan itsesuo­jelu­vais­toon tur­vau­tu­mises­sa on että kuolleisu­us on 70-vuo­tial­la 100–200 ker­taa suurem­pi kuin parikymp­pisel­lä jol­loin suh­tau­tu­mi­nen näis­sä ikäryh­mis­sä on eri­laista ja oikeas­t­aan vas­ta alle 40v voi olla jok­seenkin huo­le­ton ainakin kuole­man suh­teen. Ja 50 täyt­täneel­lä on jo todel­lista syytä varoa tar­tun­taa. Ja vielä että pitkä korona on kaik­ile mah­dol­lista. Niin­pä yhdessäkään maas­sa maa­pal­lol­la ei ole voitu tur­vau­tua pelkästään ihmis­ten omaan hark­in­taan ja itsesuo­jelu­vais­toon vaik­ka totisia yri­tyk­siä on kuitenkin on ollut Ruot­si, Trumpin Yhdys­val­lat (pl. moni demokraat­tien hal­lit­se­ma osaval­tio), Brasil­ia, Valko-Venäjä ainakin.

        Timo A.: Mah­taako­han se ikä olla muu­ta kuin välil­lisessä kor­re­laa­tios­sa riski­in. Mitä van­hempi ikäryh­mä, sitä enem­män mon­i­sairai­ta tai muuten huonokun­toisia. Mut­ta hyväkun­toinen 50-vuo­tias on parem­mas­sa ase­mas­sa kuin huonokun­toinen 40-vuotias.

        “…hyväkun­toinen 50-vuo­tias on parem­mas­sa ase­mas­sa kuin huonokun­toinen 40-vuotias.”

        Ei kyl­lä tai­da olla. 

        Esimerkik­si ao. tutkimuk­ses­sa tode­taan että Japanis­sa, Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa ei ole juuri eroa kuolleisu­u­den jakau­tu­mises­sa eri ikäisi­in. Se puhuu sen puoles­ta että pelkkä ikä sel­l­aise­naan on merkit­tävä riskitekijä. 

        https://www.nature.com/articles/s41598-020–73777‑8

        “…the age dis­tri­b­u­tion of mor­tal­i­ty by COVID-19 (the dis­tri­b­u­tion of the pro­por­tion of deaths per age group among all deaths), is sim­i­lar between Italy, Japan, and Spain, even though the num­ber of deaths are quite dif­fer­ent among them”

        Pelkkä ikä näyt­täisi ole­van riskitek­i­jä sinänsä.

      4. K.k.: Toden­näköis­es­ti se ”tavanomainen ja triv­i­aali epi­demioiden omi­naisu­us” on ihmis­ten itsesuo­jelu­vais­to joka herää kun tilanne alkaa olla riit­tävän vakava.

        Kon­sen­sus kaiketi on että koron­avirusepi­demi­an lev­iämisessä ihmis­ten väli­nen fyysi­nen etäisyys ja siten tar­tun­tamah­dol­lisuuk­sien vähäisyys on ratkai­se­vaa joko rajoituk­si­in tai ihmis­ten itsesuo­jelu­vais­toon perustuen, kumpikin aut­taa. Eikä ennen roko­tus­ta ole eikä tulemitään biol­o­gista deus ex machi­naa joka kor­vaisi tämän yksinker­taisen keinon. On toivea­jat­telua että virus olisikin jo joil­lakin alueil­la kiertänyt salaa ja antanut niille alueille immu­ni­teetin ja mah­dol­lisu­u­den olla tekemät­tä mitään.

        Ja sitä en ymmär­rä mik­si tuo­ta itsesuo­jelu­vais­toa pide­tään jostakin syys­tä taloudelle ilmaise­na. Sitähän se ei ollenkaan ole kun taloudelli­nen toimeli­aisu­us vähenee.

        Kom­p­likaa­tio tuos­sa ihmis­ten omaan itsesuo­jelu­vais­toon tur­vau­tu­mises­sa on että kuolleisu­us on 70-vuo­tial­la 100–200 ker­taa suurem­pi kuin parikymp­pisel­lä jol­loin suh­tau­tu­mi­nen näis­sä ikäryh­mis­sä on eri­laista ja oikeas­t­aan vas­ta alle 40v voi olla jok­seenkin huo­le­ton ainakin kuole­man suh­teen. Ja 50 täyt­täneel­lä on jo todel­lista syytä varoa tar­tun­taa. Ja vielä että pitkä korona on kaik­ile mah­dol­lista. Niin­pä yhdessäkään maas­sa maa­pal­lol­la ei ole voitu tur­vau­tua pelkästään ihmis­ten omaan hark­in­taan ja itsesuo­jelu­vais­toon vaik­ka totisia yri­tyk­siä on kuitenkin on ollut Ruot­si, Trumpin Yhdys­val­lat (pl. moni demokraat­tien hal­lit­se­ma osaval­tio), Brasil­ia, Valko-Venäjä ainakin.

        ”…hyväkun­toinen 50-vuo­tias on parem­mas­sa ase­mas­sa kuin huonokun­toinen 40-vuotias.”

        Ei kyl­lä tai­da olla. 

        Esimerkik­si ao. tutkimuk­ses­sa tode­taan että Japanis­sa, Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa ei ole juuri eroa kuolleisu­u­den jakau­tu­mises­sa eri ikäisi­in. Se puhuu sen puoles­ta että pelkkä ikä sel­l­aise­naan on merkit­tävä riskitekijä. 

        https://www.nature.com/articles/s41598-020–73777‑8

        ”…the age dis­tri­b­u­tion of mor­tal­i­ty by COVID-19 (the dis­tri­b­u­tion of the pro­por­tion of deaths per age group among all deaths), is sim­i­lar between Italy, Japan, and Spain, even though the num­ber of deaths are quite dif­fer­ent among them”

        Pelkkä ikä näyt­täisi ole­van riskitek­i­jä sinänsä.

        Ei kai tau­ti ihmisen syn­tymäaikaa kat­se­le. Kaipa huonokun­tois­t­en osu­us nousee kaikkial­la ikäryh­mien van­hetes­sa. Kos­ka ikä kor­reloi huonokun­toisu­u­den kanssa, seu­raa siitä harha, että korona kor­reloisi iän kanssa.

      5. K.k.:
        Kom­p­likaa­tio tuos­sa ihmis­ten omaan itsesuo­jelu­vais­toon tur­vau­tu­mises­sa on että kuolleisu­us on 70-vuo­tial­la 100–200 ker­taa suurem­pi kuin parikymp­pisel­lä jol­loin suh­tau­tu­mi­nen näis­sä ikäryh­mis­sä on eri­laista ja oikeas­t­aan vas­ta alle 40v voi olla jok­seenkin huo­le­ton ainakin kuole­man suh­teen. Ja 50 täyt­täneel­lä on jo todel­lista syytä varoa tar­tun­taa. Ja vielä että pitkä korona on kaik­ile mah­dol­lista. Niin­pä yhdessäkään maas­sa maa­pal­lol­la ei ole voitu tur­vau­tua pelkästään ihmis­ten omaan hark­in­taan ja itsesuo­jelu­vais­toon vaik­ka totisia yri­tyk­siä on kuitenkin on ollut Ruot­si, Trumpin Yhdys­val­lat (pl. moni demokraat­tien hal­lit­se­ma osaval­tio), Brasil­ia, Valko-Venäjä ainakin. 

        Monis­sa län­si­mais­sa kulu­tusvoima on val­unut paljon iäkkääm­mille kuin yleen­sä on ollut his­to­ri­al­lis­es­ti, Suomes­sa sekä monis­sa muis­sa mais­sa 50–60-vuotiaiden kulu­tusvoima on tain­nut kir­iä jo ohi 20–30-vuotiaista. Näin ollen län­si­mais­sa kulu­tusy­hteiskun­taa aja­vat itse asi­as­sa ryh­mät jot­ka ovat riskialt­ti­im­mas­sa ase­mas­sa, samoin näitä kulutet­tavia palvelui­ta tuot­ta­vat pääasi­as­sa nuorem­mat, ja samal­la tämä seik­ka varmis­taa ettei talouden negati­ivisil­ta vaiku­tuk­sil­ta nuo­rille säästytä, tuli rajoituk­sia tai ei. Yhteiskun­tamme on nimit­täin erit­täin epäreilu jo nyt, lähin­nä sen vuok­si että lain­säädän­tö, vero­tus, poli­it­ti­nen jär­jestelmä sekä myös keskus­pankki­jär­jestelmä tukee omis­tamista ja omaisu­usar­vo­ja työn tekemisen sijasta.

        https://www.youtube.com/watch?v=ZuXzvjBYW8A

        Puhu­ja on kon­ser­vati­ivi­nen oikeis­ton poli­itikko, joten hän­tä ei voi helpol­la syyt­tää poli­it­tis­es­ta ide­olo­gias­ta, täl­laiset väit­teet kun ovat yleen­sä vasem­mis­toradikaalien esit­tämiä. Mut­ta kyseessä ei ole edes oikeis­to-vasem­mis­to vas­takkainaset­telu, tämä voidaan selit­tää pelkästään demokra­tial­la ja väestörak­en­teel­la: Demokra­tia toimii, lop­putu­los ei vain ole kau­nista pienenevil­lä sukupolvil­la. Mut­ta onnek­si olkoon, neo-aris­tokra­tia on saatu luo­tua jo lib­er­aaleis­sa demokra­tiois­sa, ja täl­lä ker­taa tämä on hyvin ja oikein kos­ka lib­er­al­is­mi ja demokra­tia ovat hyvin ja oikein eivätkä voi epäonnistua.

      6. Stadist:
        Yhteiskun­tamme on nimit­täin erit­täin epäreilu jo nyt, lähin­nä sen vuok­si että lain­säädän­tö, vero­tus, poli­it­ti­nen jär­jestelmä sekä myös keskus­pankki­jär­jestelmä tukee omis­tamista ja omaisu­usar­vo­ja työn tekemisen sijasta.

        Miten niin epäoikeu­den­mukainen? Kun maail­ma joka tapauk­ses­sa on kehit­tymässä kohti yhä teknistyväm­pää ja vähem­män työl­listävää tuotan­toa, omis­t­a­mi­nen tulee ole­maan sosi­aal­i­tukien ohel­la ain­oa tapa elät­tää itsen­sä. Mitä use­ampi tajuaa sen mah­dol­lisim­man aikaises­sa vai­heessa, sen parem­pi. Siihen yhteiskun­ta voisi tietenkin jos­sain määrin puut­tua, kuin­ka keskit­tynyt­tä omis­tuk­sen sal­li­taan ole­van. Yhteiskun­nan itsen­sä tulisi myös olla merkit­tävä omis­ta­ja ja siten tulo­jen saa­ja, jol­loin yhteiskun­nan rahoituk­ses­sa vero­tus­ta ylipäätään voitaisi­in pitkäl­lä tähtäimel­lä vähen­tää. Siis juuri päin vas­tainen lin­ja kuin se Thatch­eris­min leikkimi­nen, jota oikeas­t­aan koko YYA-ajan jälkeinen aika on nyt har­rastet­tu, ja jopa demarienkin toimes­ta. Neu­vos­toa­jan trau­moista kär­sivät olisi tul­lut jo kak­sivu­osikym­men­tä sit­ten potkia ukkokotei­hin, jois­sa voisi­vat jaeskel­la kylmän sodan sankaru­us­mi­tale­ja toisilleen. Kun maail­ma jae­taan itään ja län­teen, on toinen puoli käyt­tökelop­isia keino­ja aina ide­ol­o­gi­sista syistä pois käytöstä. Yhteiskun­nan omis­tus ei joh­da Stal­in­in gulagei­hin, eikä varsinkaan Suomes­sa ole sitä tehnyt. Mitään “län­teen kuu­lu­mista” mei­dän ei tarvitse osoit­taa yhtään kenellekään yhtään mitenkään, vaan vali­ta poli­it­ti­nen lin­jamme niin, että se tuot­taa järke­viä tuloksia.

        Ja kyl­lä, kan­natan myös laa­jaa sosi­aal­i­tur­vaa. Paljon nyky­istä laa­jem­paa, nimit­täin perus­tu­loa, lähin­nä negati­ivisen tuloveron mallil­la, mut­ta muukin malli käy, jos siitä saa toimi­van. Mut­ta sen tulisi kan­nus­taa ihmisiä omis­ta­maan ja tien­aa­maan omis­ta­mal­la. Yri­tyk­sille pitäisi olla mah­dol­lista luovut­taa osakku­us työn­tek­i­jälle sik­si aikaa kun työn­tek­i­jä työsken­telee fir­mas­sa ja mak­saa koko kor­vaus työstä pääo­mat­u­lona. Jos osakku­ut­ta ei hel­posti saisi takaisin potkies­saan pois, myös irti­sanomiset väheni­sivät ja alka­isi tul­la inno­vati­ivi­su­ut­ta. Aja­tus siitä, että yrit­täjä on vain välistävetäjä, joka palkkaa ja potkii työvoimaa pois vaik­ka samana päivänä juuri vain sen mukaan kuin saa voit­toa kart­tumaan, ja yhteiskun­ta, jolle välistäve­toyrit­täjä ei ole halukas edes vero­ja mak­samaan, sit­ten siivoaa jäl­jet työt­tömyysko­r­vausten ja muiden tukien muo­dos­sa, on kansan­taloudel­lis­es­ti kestämätön ja rikolli­nen. Sen lisäk­si, että se on vas­tu­u­ton ja type­rä. Puhu­mat­takaan sen ajat­te­lu­ta­van muista negati­ivi­sista puolista.

    3. Siel­lä on tapah­tunut talous- ja vähän muukin lib­er­al­is­mi, joka nyt jokaisen vähänkään his­to­ri­aa tun­te­van pitäisi ihan kysymät­täkin tietää. Siir­tomaaval­lan ohel­la tietysti, kuten yleen­säkin. Sil­lä, kuten kaikel­la muul­lakin, on hin­tansa: ilmaisia lounai­ta kun ei ole.

      Jos jotain geneet­tistä seli­tys­tä halu­aa etsiä, niin tilas­to­jen val­os­sa se, että maa on his­to­ri­alli­nen frankkien lev­iämisen alkupiste, voisi olla käypäi­nen sekin. Kun­han ei uno­h­da myös mui­ta yhtä hyviä seli­tyk­siä. Maail­ma kun on vuorovaikut­teinen kokon­aisu­us pait­si kokon­aisuute­na, myös pienen Bel­gian sisäl­lä. Tosi­a­sioi­hin sinän­sä ei vaiku­ta se, onko niitä tarkastel­e­va henkilö itse usko­mus­rak­en­teeltaan holisti, ei-holisti, real­isti vai jol­lain muul­la taval­la liian tosikko ymmärtääk­seen Jumalan, Luon­non tai mikä enti­teet­ti hänelle nyt sat­tuukin ole­maan se primääti­nen, huumorintajua.

  12. Itis ja Puhos kiin­ni nyt alku­un. Pahimpi­en postinu­meroiden ympäröimässä Itik­sessä oli tänä viikon­lop­puna Tivolirieha, poruk­ka tap­pitun­tu­mas­sa ja maskeista tietoakaan. Joku vas­tuu pitäisi olla kaup­pakeskuk­sel­lakin. Järkyt­tävää touhua!

  13. Olin pari viikkoa sit­ten viikon­lop­un eräässä lomakeskuk­ses­sa Saimaan ran­nal­la Lappeer­an­nas­sa. Ihmiset viihtyivät ruokar­avin­tolois­sa ja karaoket­ta tar­jot­ti­in yömyöhällä.

    Silmi­in pisti, ettei rav­in­tolois­sa nou­datet­tu minkään­laista koro­nan tor­jun­taa, edes var­muu­den vuok­si. Yhtäkään pöytää ei oll­lut pois käytöstä, pizze­ri­aan jonotet­ti­in tappituntumalla.

    No, toisaal­ta tuon ymmär­si kos­ka Etelä-Kar­jalas­sa on ollut vain muu­tamia tar­tun­to­ja. Mut­ta entä jos sinne sat­tuukin joku “super­tar­tut­ta­ja”? Sit­ten pöy­tien har­ven­t­a­mi­nen on myöhäistä.

    Kun lopukesästä seurasi jalka­pal­loil­i­joiden saamia tar­tun­to­ja eri puo­lil­la Espan­jaa, saat­toi aav­is­taa (kos­ka futaa­jathan ovat siel­läkin eläneet “tur­vaku­plis­sa”) että virus­ta oli paljon run­saam­min ja laa­jem­malle levin­neenä kuin tar­tun­talu­vut näyt­tivät. Niin sit­ten kävikin, että melkein koko Espan­jas­sa leimahti yhtä aikaa.

    Mie­lenki­in­toista Osmon kir­joituk­sen kannal­ta on, että nyt Espan­jas­sa tar­tun­nat vähenevät kovaa vauh­tia. Yksi “pahim­mista” paikoista eli Madrid tulee alaspäin ja kohtaa ilmaan­tu­vu­us­lu­vuis­sa ylöspäin menevän Helsin­gin. Mut­ta keinot ovat Espan­jas­sa kovat (ovatko espan­jalaiset suo­ma­laisia kovapäisem­piä?) sil­lä esim. liikku­mi­nen jopa kaupungi­nosas­ta toiseen on ollut kiellettyä.

    Mon­et asiantun­ti­jat sanoi­vat kevääl­lä, että maskin käyt­tö antaa vaar­al­lisen tur­val­lisu­u­den­tun­teen. Selit­tääkö mask­ipakko (mon­es­sa maas­sa tiukasti nou­datet­tu ja vahdit­tu) osaltaan ihmis­ten varo­mat­to­muut­ta? Vai väsyykö ihmi­nen prim­i­ti­ivisen vais­ton­sa takia varo­mas­ta, kun väl­itön uhka on jos­sakin kauem­pana, pois­sa silmistä?

  14. Mil­laiset edel­ly­tyk­set lie­nee tehdä seu­lon­tat­es­taus­ta asuinalueil­la, joil­la tar­tun­to­ja tode­taan eri­tyisen paljon? Rak­soil­la ja maatiloil­la on näin ilmen­nyt jonkin ver­ran tes­taushetkel­lä kokon­aan tai läh­es oireet­to­mia tar­tun­to­ja. Mut­ta eihän esim. tietyssä kort­telis­sa asu­via voine pakot­taa testi­in saati pitää kotona tulok­sia odotel­lessa, vaan pitäisi ilmeis­es­ti käyt­tää pikat­este­jä. Kuulen mielel­läni tes­tauskäytän­töjä parem­min tun­te­vien ajatuksia.

    1. Tehokkain tapa hal­li­ta tau­tia on juuri tehdä kat­ta­vat läpites­tauk­set, jopa use­am­paankin ker­taan, tau­tipesäkkeis­sä ja noukkia oireet­tomat tar­tut­ta­jat karan­teenei­hin. Kos­ka tes­tauska­p­a­siteet­tia on rajal­lis­es­ti ja tes­tauk­set myös mak­sa­vat, sitä tulee käyt­tää kohdennetusti.

      Nähdäk­seni ter­vey­den­huoltomme onkin menos­sa tähän suun­taan, Näin ainakin toimit­ti­in Vaasas­sa ja Par­ta­har­jus­sa. Vaasan osalta tiedämme jo tulo­kenkin, joka oli sil­lä ker­taa oikein hyvä.

      Tuol­laiset ovat aina asioi­ta, jot­ka tekevät vero­jen mak­samisen iloisek­si asi­ak­si. Aivan kuten puo­lus­tusvoimat talvisodassa.

  15. Raa­ka tosi­seik­ka on se että nytkin koko Suomen totaal­isulku kolmek­si viikok­si, vain vält­tämätön infra ylläpitäen, tulisi kaikin puolin halvem­mak­si kuin tal­ven yli hybridik­itkut­telu. Tämän jäl­keen ulko­maan­li­ikenne vain rahdille. — On selvää että nyt tilanne pahe­nee helmi/maaliskuulle asti. Rokot­tamisia laa­jas­sa mitas­sa saadaan odotel­la kesän yli. Talous sakkaa enem­män kuin ennuste­taan. Oli erit­täin hätiköi­tyä lyödä kevään pien­tä epi­demi­an­poikas­ta kaikel­la käytet­tävis­sä ole­val­la arse­naalil­la 20 mil­jar­dia velka­antuen, kun vas­ta ensi tal­ve­na on tosi kyseessä ja käytän­nössä suuret paukut on lop­pu. Ris­ki piilee yhä sairaan­hoidon ylikuor­mit­tumises­sa. Ilmeis­es­ti se täy­tyy itse kokea, eikä voi ottaa opik­si muiden virheistä. — Rokot­teet. Rokote­te­ol­lisu­us on bisnestä. Kun ensim­mäi­nen yhtiö ilmoit­taa roko­teon­nis­tu­mis­eses­taan täy­tyy tietenkin muidenkin mah­dol­lisim­man nopeasti ker­toa omista rokot­teis­taan samoil­la pros­en­teil­la jot­ta säi­lyvät kil­pa­juok­sus­sa rahan perässä mukana. — Koron­aväsymys? Heti jos suo­ma­lainen vähääkään joutuu vält­telemään baaris­sakäyn­te­jä, lätkä­mat­se­ja tai edes pitämään sosi­aal­ista etäisyyt­tä metrin pari niin ollaan uupunei­ta ja pitäisi päästä lep­u­ut­ta­maan ja höl­läämään kun on ollut tässä niin kestämistä. Kestämistä? Ruokaa kaikil­la jääkaapit täyn­nän­sä ja vet­tä tulee kun ves­san­nupista vetää, teeveessä 20 kanavaa. Olen välil­lä päivitel­lyt että mitä siitä sit­ten tulee jos kansakun­taamme kohtaa oikea perus­tavaa laat­ua ole­va kriisi.

    1. Kor­pi-Heik­ki:
      Raa­ka tosi­seik­ka on se että nytkin koko Suomen totaal­isulku kolmek­si viikok­si, vain vält­tämätön infra ylläpitäen, tulisi kaikin puolin halvem­mak­si kuin tal­ven yli hybridik­itkut­telu. Tämän jäl­keen ulko­maan­li­ikenne vain rahdille. 

      En usko. Kol­men viikon totaal­isulku saisi maan sekaisin, mut­ta ei kadot­taisi tau­tia mihinkään. Vaik­ka tau­ti katoaisi maas­ta, ulko­maan­li­ikenne jatkuu. Vaik­ka henkilöli­ikenne lop­puisi (jota ei pysty lopet­ta­maan, kos­ka perus­tus­lain mukaan se on suo­ma­lais­ten peru­soikeus eli erään­lainen keskeinen ihmisoikeus pois­tua maas­ta tai tul­la takaisin), tuhan­net ammat­tikul­jet­ta­jat aja­vat, seilaa­vat tai lentävät rajo­jen yli päivit­täin. Ei ammat­ti­laisu­us tarkoi­ta sitä, etteikö taute­ja voisi tul­la mukana. Vai­h­toe­hto 3 viikon totaal­isulku + hybridik­itkut­telu on kalli­impi kuin hybridik­itkut­telu pelkästään.

      1. Tomas Pueyo kir­joit­ti reilut kak­si viikkoa sit­ten tuos­ta eri toimien vaikut­tavu­ud­es­ta ja kus­tan­nuk­sista. https://tomaspueyo.medium.com/coronavirus-the-swiss-cheese-strategy-d6332b5939de

        Tiivis­tet­tynä: mikään toimen­pide ei ole yksinään riit­tävä (esim. rajo­jen sulkem­i­nen tai pakkokaran­teen­it, kos­ka niitä ei vaan voi tehdä täysin pitävästi), mut­ta keino­va­likoimaa on ole­mas­sa niin laa­jalti, että eri keino­ja yhdis­telemäl­lä saadaan set­ti, jol­la R pysyy alle yhden ja epi­demia sam­muu. Keino­va­likoimas­sa on eri hin­taisia työkalu­ja: sosi­aal­is­ten kon­tak­tien rajoit­ta­mi­nen on (kansan­taloudel­lis­es­ti) kallista, tekniset keinot (mask­it, tuulet­ta­mi­nen, ilman­puhdis­timet, …) taas halpo­ja. Tar­tun­nan­jälji­tys estää jatko­tar­tun­to­ja niistä har­voista tapauk­sista, joi­ta tulee muista keinoista huolimatta.

        Omaa tulk­in­taani: Vii­saiden päät­täjien pitäisi siis osa­ta vali­ta sel­l­ainen työkalu­palet­ti, jol­la R saadaan pidet­tyä alle yhden mah­dol­lisim­man pienel­lä kus­tan­nuk­sel­la kansan­taloudelle. Jonkun ver­ran se vaatii sosi­aal­is­ten kon­tak­tien rajoit­tamista (super­leviämistapah­tu­mien estämi­nen), mut­ta pääosin se pystytään hoita­maan halvoil­la keinoil­la, jos rajat pide­tään kiin­ni (jok­si riit­tää myös pakkokaran­teen­it, jot­ka olisi mah­dol­lisia Suomes­sa jo nyky­lain­säädän­nöl­lä — vrt. Skop­jen lennot Turkuun).

      2. Ihan hyvää pohd­in­taa, huolestunut ja samal­la opti­misti. Sitä kuitenkin kyseenalais­taisin, onko raha tässä toimi­va mit­tari, sil­lä monille ihmisille sairas­tu­misen riskil­lä tai tois­t­en ihmis­ten sairas­tu­misel­la ei ole mitään hin­taa. ELi ongel­ma on sama kuin per­in­teis­es­ti on ollut luon­toa suo­jelevil­la toimil­la: saas­tu­misel­la ja tule­val­la ilmas­ton­muu­tok­sel­la ei ole hin­taa kuluttajalle.

        Jos koro­nan tor­jun­nas­sa lähdet­täisi­in samalle vas­tu­ut­tamisen lin­jalle, jota monis­sa muis­sa suhteis­sa yhteiskun­nas­sa on kaut­ta aiko­jen har­joitet­tua, tilanne olisi toinen. Eli: tar­tut­ta­ja kor­vaa kaik­ki kulut ja kär­simyk­set, jot­ka aiheut­taa sairas­tut­tamilleen ihmisille ja näi­den läheisille. Hän voi vas­taavasti per­iä omat kulun­sa siltä, jol­ta on itse tar­tun­nan saanut.

        Myös toim­i­jat, joiden tilois­sa tar­tun­ta on tapah­tunut, oli­si­vat vas­tu­us­sa, jos­ta voisi vapau­tua vain osoit­ta­mal­la, että tar­tun­ta on tapah­tunut kaik­ista suo­ja­toimen­piteistä huolimatta.

        Hal­li­tuk­sen esi­tyk­sessä matkailun säätelemisek­si oli hyvää juuri aja­tus siitä, että kul­jet­ta­va taho olisi vas­tu­us­sa kul­jetet­tavien tau­dit­to­muud­es­ta. Aivan ilman muu­ta näin pitäisi olla kaikessa rajoen yli tapah­tu­vas­sa liikku­mises­sa, myös tavarankul­jet­ta­jil­la, vaik­ka hei­dän riskin­sä tuo­da tau­tia maa­han näyt­tää ole­van hyvin pieni. Samat pelisään­nöt kuitenkin kaikille, hei­dän­hän olisi joka tapauk­ses­sa help­po elää tuol­lais­tenkin sään­tö­jen kanssa, kun ongelmia ei tähänkään saak­ka ole juuri ollut.

        Samoin siir­to­työvoiman välit­tävä taho olisi kor­vausvelvolli­nen jokaises­ta taudinkan­ta­jas­ta, jon­ka tuo maa­han. Hal­patyövoiman välit­täjätä eivät ole köy­himyk­siä, heil­lä on varaa mak­saa testit ja tarvit­ta­vat karan­teen­it kyl­lä. Ja jos ei ole, markki­na­t­alous löytää kyl­lä vai­h­toe­hdon, tilalle tule­vat toiset toim­i­jat ja ken­ties toisen­lainen työvoima.

        Näin­hän yhteiskun­tamme toimii kaiken muunkin vahing­o­nai­heutamisen suh­teen, ja sen perustalle rak­en­tuu sit­ten vaku­u­tussys­teemit ja vaku­u­tusy­htiöi­den resurs­seil­la tehty tutkimus ja niiden har­joit­ta­ma pain­os­tus käyt­täy­tymisen ohjaamiseksi.

        Jos vira­nomainen jotain sanoo, kuu­li­aisim­mat kuun­tel­e­vat. Kun raha puhuu, kaik­ki kuun­tel­e­vat, ja erit­täin tarkkaan.

        Kum­mallista on, että kukaan ei ole ollut vaa­ti­mas­sa täl­laista per­in­teistä oikeusval­tion lin­jaa hoitaa asi­at. Kaik­ki oikeal­ta vasem­malle ovat vain vaati­neet yhteiskun­nan toimen­piteitä ja, tietenkin taas ker­ran, rahaa itselleen.

        Jos min­ul­la olisi val­ta, vas­tu­ut­taisin toim­i­jat ja levit­täjät ulot­ta­mal­la nor­maalin vahinko­vas­tu­un koro­nan tar­tut­tamiseen, vieläpä jyrken­net­tynä, ja nos­taisin TULOVEROJEN pro­gres­sion tasolle, jos­sa suurin osa nyt taudin takia ote­tus­ta velas­ta voitaisi­in mak­saa saman tien pois.

        Koro­nan takia mak­se­tut tuet pain­ot­taisin rajusti vain tilanteeseen sopeu­tu­vi­in toimin­nan muu­tok­si­in kohdis­tu­viksi. Yhteiskun­nan tehtävä ei ole elät­tää yrit­täjiä, jot­ka eivät ole inno­vati­ivisia ja sopeu­tu­miskyky­isiä. Sel­l­aisi­akin var­masti löy­tyy ja markki­noiden tulee kuu­lua heille.

      3. kaverin puoles­ta vaan kyse­len:

        Jos koro­nan tor­jun­nas­sa lähdet­täisi­in samalle vas­tu­ut­tamisen lin­jalle, jota monis­sa muis­sa suhteis­sa yhteiskun­nas­sa on kaut­ta aiko­jen har­joitet­tua, tilanne olisi toinen. Eli: tar­tut­ta­ja kor­vaa kaik­ki kulut ja kär­simyk­set, jot­ka aiheut­taa sairas­tut­tamilleen ihmisille ja näi­den läheisille. Hän voi vas­taavasti per­iä omat kulun­sa siltä, jol­ta on itse tar­tun­nan saanut.

        Ajat­telitko sitä, että oikeusval­tios­sa kor­vaus­vaa­timus pitää pystyä myös riitaut­ta­maan oikeudessa? Mil­lä resurs­seil­la käsiteltäisi­in kaik­ki poten­ti­aaliset kanteet?

      4. Jaakko K: Ajat­telitko sitä, että oikeusval­tios­sa kor­vaus­vaa­timus pitää pystyä myös riitaut­ta­maan oikeudessa? Mil­lä resurs­seil­la käsiteltäisi­in kaik­ki poten­ti­aaliset kanteet?

        Ellei oikaisu­vaa­timuk­ses­sa olisi mitään uut­ta lääketi­eteel­lis­es­ti merkit­tävää tietoa, sen voiso hylätä saman tien.

        Oikeusval­tion peri­aat­teet ovat tietysti hieno asia, mut­ta poikkeu­solois­sa niil­lä usein pyy­hitään val­oa saa­mat­to­mia paikko­ja. Kun­han selvästi suurin osa päätök­sistä edes menee oikein, ne tuot­ta­vat sen tulok­sen, jota niiltä yhteiskun­nan tasol­la on odotettu.

      5. kaverin puoles­ta vaan kyse­len: Ellei oikaisu­vaa­timuk­ses­sa olisi mitään uut­ta lääketi­eteel­lis­es­ti merkit­tävää tietoa, sen voiso hylätä saman tien.

        Oikeusval­tion peri­aat­teet ovat tietysti hieno asia, mut­ta poikkeu­solois­sa niil­lä usein pyy­hitään val­oa saa­mat­to­mia paikko­ja. Kun­han selvästi suurin osa päätök­sistä edes menee oikein, ne tuot­ta­vat sen tulok­sen, jota niiltä yhteiskun­nan tasol­la on odotettu.

        Hmm, mitä tarkoi­tat uudel­la lääketi­eteel­lisel­lä tiedol­la? Yleen­sä uut­ta lääketi­eteel­listä tietoa han­ki­taan lääketi­eteel­listä tutkimus­ta tekemäl­lä. Noin yleis­es­tikin ottaen on tietenkin niin, että val­in­to­jen tekem­i­nen helpot­tuu merkit­tävästi, kun luop­uu eri­lai­sista peri­aat­teista esim. poikkeu­solo­jen nimis­sä. Poikkeusti­laa voi tarvit­taes­sa pitää yllä hyvinkin pitkään, jol­loin tietenkin sana “poikkeus” alkaa menet­tää merk­i­tys­tään. Min­ul­la on kyl­lä ehdo­tus, jol­la tätä voitaisi­in saa­da vielä suju­vam­mak­si, niin ettei tarvit­sisi jäljit­tää sitä henkilöä, jol­ta tar­tun­ta on tul­lut: sakote­taan jokaista, joka on saanut koro­nan. Näinkin saadaan ihmiset tarpeek­si varovaisik­si, mikä lie­nee sakkopelot­teen tavoite? Samal­la saadaan val­tion kas­saan rahaa, jol­la voidaan kui­tata mas­si­ivisia koron­avelko­ja. Jos huole­na on se, että ihmiset eivät hakeudu testi­in sakko­jen pelos­sa — ei jäädä odot­tele­maan, vaan ote­taan testi pakol­la. Armei­ja mukaan, niin saadaan sekin resurssi hyötykäyttöön.

      6. Jaakko K: Hmm, mitä tarkoi­tat uudel­la lääketi­eteel­lisel­lä tiedol­la? Yleen­sä uut­ta lääketi­eteel­listä tietoa han­ki­taan lääketi­eteel­listä tutkimus­ta tekemäl­lä. Noin yleis­es­tikin ottaen on tietenkin niin, että val­in­to­jen tekem­i­nen helpot­tuu merkit­tävästi, kun luop­uu eri­lai­sista peri­aat­teista esim. poikkeu­solo­jen nimis­sä. Poikkeusti­laa voi tarvit­taes­sa pitää yllä hyvinkin pitkään, jol­loin tietenkin sana ”poikkeus” alkaa menet­tää merk­i­tys­tään. Min­ul­la on kyl­lä ehdo­tus, jol­la tätä voitaisi­in saa­da vielä suju­vam­mak­si, niin ettei tarvit­sisi jäljit­tää sitä henkilöä, jol­ta tar­tun­ta on tul­lut: sakote­taan jokaista, joka on saanut koro­nan. Näinkin saadaan ihmiset tarpeek­si varovaisik­si, mikä lie­nee sakkopelot­teen tavoite? Samal­la saadaan val­tion kas­saan rahaa, jol­la voidaan kui­tata mas­si­ivisia koron­avelko­ja. Jos huole­na on se, että ihmiset eivät hakeudu testi­in sakko­jen pelos­sa – ei jäädä odot­tele­maan, vaan ote­taan testi pakol­la. Armei­ja mukaan, niin saadaan sekin resurssi hyötykäyttöön.

        Jaakko K: sakote­taan jokaista, joka on saanut koro­nan. Näinkin saadaan ihmiset tarpeek­si varovaisik­si, mikä lie­nee sakkopelot­teen tavoite?

        Tuo ei mitenkään poikkea siitä, mis­sä jo olemme: suuri osa ihmi­sistä varoo saa­mas­ta tar­tun­nan ja yhteiskun­nan akti­ivi­su­us las­kee kaikkien väl­tel­lessä muita.

        Minä kun taas en ole mikään kuuskytluku­lainen kult­tuuri­mark­sisti, tässä asi­as­sa (muuten ehkä), niin en oikein voi sulat­taa aja­tus­ta uhrin rankaisemis­es­ta ja syyl­lisen palk­it­semis­es­ta. Vas­tu­u­ton käyt­täy­tymi­nen on jo nyt jois­sakin mais­sa rin­nastet­tu yleiseen vaaranai­heut­tamiseen, mitä se onkin. Ilman tur­vavyötä ajami­nen antaa var­masti yhtä erek­ti­ivisen rohkeu­den tun­teen kuin koro­nan kanssa leikkimi­nen, mut­ta vaaran­taa vain hörhelön itsen­sä, joten pahim­mil­laankaan mene­tys ei ole yhteiskun­nalle kor­vaam­a­ton. Koron­apelleil­i­jä taas vaaran­taa ties miten suuren joukon ihmisiä, usein pelkässä mata­la­palkkaises­sa ja ‑otsaises­sa koulut­ta­mat­tomien kaveripi­iris­sä saavute­tun “maineen” takia. Some takaa, että sen sortin kaveripi­ir­iä nyky­isin riit­tää jokaiselle, joka on niistä vähänkään kiinnostunut.

        Vakavam­min ilmais­tu­na: se, että vas­tu­u­ton käytös vas­tu­ute­taan ja vas­tu­ulli­nen palk­i­taan, on pait­si periuskon­nolli­nen ja siten jo yli 2000 vuot­ta hyvin toimi­vak­si todet­tu toim­inta­pa, jota ilman meil­lä ei olisi edes nykyisen kaltaista ateis­mia (riesanamme?), johtaa siihen LUONNOLLISEEN val­in­taan, että vas­tu­ulli­nen käytös yleistyy.

        Sekin on var­masti joidenkin mielestä harmilli­nen rajoi­tus elämään, ettei väki­val­taa saa käyt­tää ihmisi­in mil­loin se vaan sat­tuisi huvit­ta­maan, ja sik­si ihmisille on kehit­tynyt sel­l­ainen outo asia kuin luot­ta­mus toisi­in­sa ja he uskalta­vat jopa liikkua täysin vieraiden ihmis­ten seassa päivit­täin sen sijaan, että tilaisi­vat ruokansa pos­timyyn­nistä kotiinsa.

        Min­ulle tämä tietenkin on aivan sama jatkaa näinkin. Minä en kär­si tästä tilanteessa taloudel­lis­es­ti enkä muutenkaan, ja jos suo­ma­lainen yhteiskun­ta rom­ah­taa tuos­ta ympäriltäni, niin tilal­lle tulee joku toinen. Koraanikin min­ul­la jo on. Olen hyvin sopeu­tu­vainen ja suvait­se­vainen ihmi­nen, joten muiden suo­ma­lais­ten itse itselleen han­kki­mat vaikeudet eivät varsi­nais­es­ti min­ua huolestu­ta, eivätkä niin ollen myöskään liiku­ta. Kart­taa, kieli­tiedet­tä ja his­to­ri­aa silmäilleenä suo­ma­laisug­ri­na min­ulle vain muu­tos on luon­no­li­nen oloti­la: kult­tuure­ja, yhteiskun­tia ja kieliä tulee ja menee, kuninkaat ja tsaar­it vai­h­tuu, välil­lä pres­i­den­titkin, ja uskon­tokin on aina elämän­ta­paan ja aikakau­teen sopi­va. Niin on var­masti tulevaisuudessakin.

      7. kaverin puoles­ta vaan kyse­len:

        Minä kun taas en ole mikään kuuskytluku­lainen kult­tuuri­mark­sisti, tässä asi­as­sa (muuten ehkä), niin en oikein voi sulat­taa aja­tus­ta uhrin rankaisemis­es­ta ja syyl­lisen palkitsemisesta. 

        Jaa, minä taas kun luulin, että tässä ei tarvin­nut välit­tää mis­tään joutavista periaatteista.

      8. kaverin puoles­ta vaan kyse­len: Eli: tar­tut­ta­ja kor­vaa kaik­ki kulut ja kär­simyk­set, jot­ka aiheut­taa sairas­tut­tamilleen ihmisille ja näi­den läheisille. Hän voi vas­taavasti per­iä omat kulun­sa siltä, jol­ta on itse tar­tun­nan saanut.

        Oletko ajatel­lut, minkälaiset kan­nus­teet tuo luo sairas­tuneille tai sitä epäilevälle?

        Sairas­tu­mi­nen kan­nat­taisi aina sala­ta. Tyh­mintä mitä ikinä voisi tehdä, olisi ker­toa jäljit­täjille mis­sä on liikkunut ja kenet on tul­lut altista­neek­si. Ei kan­nat­taisi ker­toa ter­veyskeskuk­ses­sakaan lääkäreille yhtään mitään.

        No,Ainakin jäljit­tämisen voisi lakkaut­taa turhana kulueränä.

      9. Sylt­ty: Oletko ajatel­lut, minkälaiset kan­nus­teet tuo luo sairas­tuneille tai sitä epäilevälle?

        Sairas­tu­mi­nen kan­nat­taisi aina sala­ta. Tyh­mintä mitä ikinä voisi tehdä, olisi ker­toa jäljit­täjille mis­sä on liikkunut ja kenet on tul­lut altista­neek­si. Ei kan­nat­taisi ker­toa ter­veyskeskuk­ses­sakaan lääkäreille yhtään mitään.

        No,Ainakin jäljit­tämisen voisi lakkaut­taa turhana kulueränä.

        Sylt­ty: Sairas­tu­mi­nen kan­nat­taisi aina sala­ta. Tyh­mintä mitä ikinä voisi tehdä, olisi ker­toa jäljit­täjille mis­sä on liikkunut ja kenet on tul­lut altistaneeksi. 

        Vastapain­ok­si ilmiantopalkkio jokaises­ta pal­jaste­tus­ta kan­ta­jas­ta, kaksinker­tainen oireet­tomas­ta. Alka­isi talous elpymään kun myyn­ti­in tulisi imupump­pu­ja, joil­la voi imeä ilmanäyt­teen naa­purin pos­tiluukus­ta ja pikat­este­jä, joil­la näkee, onko niis­sä koronaa. 

        Vakavam­min tode­ten: siinä vai­heessa kun pomo työ­paikalla sanoo, että tänne ei ole tulemista ilman luotet­tavaa testiä ja jos ilme­nee, että on onnis­tut­tu ketkut­tele­maan paikalle taudin kanssa, niin se on fudut ja kor­vausvelvol­lisu­us perään, ollaan tilanteessa, jos­sa kehi­tys läh­tee oikeaan suun­taan, vaik­ka työn­tek­i­jä olisi sit­ten umpivierastyöläi­nen. Tietyt sana­parit ymmär­retään kyl­lä kaikil­la kielil­lä, kun kon­tek­sti on ymmärtämistä edesauttava.

      10. Sylt­ty: Oletko ajatel­lut, minkälaiset kan­nus­teet tuo luo sairas­tuneille tai sitä epäilevälle?

        Sairas­tu­mi­nen kan­nat­taisi aina sala­ta. Tyh­mintä mitä ikinä voisi tehdä, olisi ker­toa jäljit­täjille mis­sä on liikkunut ja kenet on tul­lut altista­neek­si. Ei kan­nat­taisi ker­toa ter­veyskeskuk­ses­sakaan lääkäreille yhtään mitään.

        No,Ainakin jäljit­tämisen voisi lakkaut­taa turhana kulueränä. 

        Sairas­tunei­ta ei voi sakot­taa juuri siitä syys­tä että ihmiset alka­isi­vat vält­telemään viruk­sen toteamista ja ter­vey­den­hoitoon yhteydenottoa.

        Tämän vuok­si ain­oa vapaa ja tehokas keino ovat väli­aikaiset palvelu­vero­mak­sut kaikki­in face-to-face palvelui­hin ja toim­intoi­hin, erään­laiset hait­taverot. Nykyään ALV menee läh­es kaikesta, mut­ta tässä jokaiseen ei-etä maksu/palvelutapahtumaan lisät­täisi­in könt­tävero, jokusen 5–10 euroa. Tämä pitäisi myös per­iä työ­paikoil­ta sekä muista sosi­aal­i­sista funk­tioista. Ihmis­ten kote­ja jälleen ker­ran ei voi verottaa.

      11. Stadist: Sairas­tunei­ta ei voi sakot­taa juuri siitä syys­tä että ihmiset alka­isi­vat vält­telemään viruk­sen toteamista ja ter­vey­den­hoitoon yhteydenottoa.

        Tämän vuok­si ain­oa vapaa ja tehokas keino ovat väli­aikaiset palvelu­vero­mak­sut kaikki­in face-to-face palvelui­hin ja toim­intoi­hin, erään­laiset hait­taverot. Nykyään ALV menee läh­es kaikesta, mut­ta tässä jokaiseen ei-etä maksu/palvelutapahtumaan lisät­täisi­in könt­tävero, jokusen 5–10 euroa. Tämä pitäisi myös per­iä työ­paikoil­ta sekä muista sosi­aal­i­sista funk­tioista. Ihmis­ten kote­ja jälleen ker­ran ei voi verottaa.

        Tuo on ainakin jo toinen ker­ta kun kir­joi­tat täyt­tä asi­aa. Miten saisimme sin­ut Lin­tilän tilalle hallitukseen?

      12. huolestunut ja samal­la opti­misti:
        Tomas Pueyo kir­joit­ti reilut kak­si viikkoa sit­ten tuos­ta eri toimien vaikut­tavu­ud­es­ta ja kus­tan­nuk­sista. https://tomaspueyo.medium.com/coronavirus-the-swiss-cheese-strategy-d6332b5939de

        Tiivis­tet­tynä: mikään toimen­pide ei ole yksinään riit­tävä (esim. rajo­jen sulkem­i­nen tai pakkokaran­teen­it, kos­ka niitä ei vaan voi tehdä täysin pitävästi), mut­ta keino­va­likoimaa on ole­mas­sa niin laa­jalti, että eri keino­ja yhdis­telemäl­lä saadaan set­ti, jol­la R pysyy alle yhden ja epi­demia sam­muu. Keino­va­likoimas­sa on eri hin­taisia työkalu­ja: sosi­aal­is­ten kon­tak­tien rajoit­ta­mi­nen on (kansan­taloudel­lis­es­ti) kallista, tekniset keinot (mask­it, tuulet­ta­mi­nen, ilman­puhdis­timet, …) taas halpo­ja. Tar­tun­nan­jälji­tys estää jatko­tar­tun­to­ja niistä har­voista tapauk­sista, joi­ta tulee muista keinoista huolimatta.

        Omaa tulk­in­taani: Vii­saiden päät­täjien pitäisi siis osa­ta vali­ta sel­l­ainen työkalu­palet­ti, jol­la R saadaan pidet­tyä alle yhden mah­dol­lisim­man pienel­lä kus­tan­nuk­sel­la kansan­taloudelle. Jonkun ver­ran se vaatii sosi­aal­is­ten kon­tak­tien rajoit­tamista (super­leviämistapah­tu­mien estämi­nen), mut­ta pääosin se pystytään hoita­maan halvoil­la keinoil­la, jos rajat pide­tään kiin­ni (jok­si riit­tää myös pakkokaran­teen­it, jot­ka olisi mah­dol­lisia Suomes­sa jo nyky­lain­säädän­nöl­lä – vrt. Skop­jen lennot Turkuun). 

        En käynyt luke­mas­sa alku­peräistä, mut­ta lisään vain että tässä on huo­mat­ta­va ajalli­nen ulot­tuvu­us, jon­ka siis pitäisi olla selvää kaikille: Toimil­la on kus­tan­nuk­set, mut­ta koit­takaa kaik­ki nyt ymmärtää että vähem­män aikaisem­min on enem­män kuin enem­män paljon myöhem­min. Jos ei ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu hah­mo­tu mut­ta rahal­lisia vaiku­tuk­sia on kiva korostaa niin voidaan tode­ta että ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu tarkoit­taa erit­täin huo­mat­tavaa korkoa korolle ilmiötä. Mut­ta jatke­taan siis samaan malli­in, ennal­taehkäi­sevästi ei saa vieläkään toimia eikä mis­sään nimessä saa aiheut­taa taloudel­lista hait­taa, mut­ta täl­lä tavoin onnis­tu­vat vapaat län­si­maat toinen toisen­sa perään aiheut­ta­maan suurem­man taloudel­lisen hai­tan. Miten tänne saadaan kopi­oitua parhaat käytän­nöt Aasian ‘illib­er­aaleista’ val­tioista, kuten Tai­wanista ja Etelä-Koreasta?

      13. Stadist: En käynyt luke­mas­sa alku­peräistä, mut­ta lisään vain että tässä on huo­mat­ta­va ajalli­nen ulot­tuvu­us, jon­ka siis pitäisi olla selvää kaikille: Toimil­la on kus­tan­nuk­set, mut­ta koit­takaa kaik­ki nyt ymmärtää että vähem­män aikaisem­min on enem­män kuin enem­män paljon myöhem­min. Jos ei ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu hah­mo­tu mut­ta rahal­lisia vaiku­tuk­sia on kiva korostaa niin voidaan tode­ta että ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu tarkoit­taa erit­täin huo­mat­tavaa korkoa korolle ilmiötä. Mut­ta jatke­taan siis samaan malli­in, ennal­taehkäi­sevästi ei saa vieläkään toimia eikä mis­sään nimessä saa aiheut­taa taloudel­lista hait­taa, mut­ta täl­lä tavoin onnis­tu­vat vapaat län­si­maat toinen toisen­sa perään aiheut­ta­maan suurem­man taloudel­lisen hai­tan. Miten tänne saadaan kopi­oitua parhaat käytän­nöt Aasian ’illib­er­aaleista’ val­tioista, kuten Tai­wanista ja Etelä-Koreasta?

        Täs­mälleen näin.

  16. Kaik­ki Suomes­sa asu­vat eivät koe ole­vansa samas­sa veneessä. Ei ole talvi­so­dan henkeä tai talkooperin­net­tä. Koetaan että jos ei voi vaikut­taa hyvässä niin ei huonoil­la teoil­lakaan ole merkitystä.

    Jotain ker­too sekin että ihmiset ovat ihan vil­pit­tömästi valmi­ita poseer­aa­maan medi­an haas­tat­teluis­sa oma­l­la naa­mal­laan ja nimel­lään kom­men­toiden että enpä väl­itä, tulee jos on tul­lak­seen. Ajatellen vain omaa itseään.

    Aina help­poa sanoa että ulkop­uolisu­us johtuu esimerkik­si rasimista ja taloudel­lis­es­ta huono-osaisu­ud­es­ta. Uhri­u­tu­mi­nen on kuitenkin jokaisen pään sisäl­lä vaik­ka media toki ruokkii sitä ainakin siinä osas­sa joka seu­raa suomenkielistä mediaa. 

    Fatal­is­mi on kuitenkin Suomes­sa uusi ilmiö. Nyt saadaan esi­makua siitä miten hyv­in­voin­ti­val­ti­olle käy jos jotkut vain ottaa mut­ta ei koskaan anna. Enkä tarkoi­ta veronmaksua.

    1. Kansankodin kuokkavieras:
      Kaik­ki Suomes­sa asu­vat eivät koe ole­vansa samas­sa veneessä. Ei ole talvi­so­dan henkeä tai talkooperin­net­tä. Koetaan että jos ei voi vaikut­taa hyvässä niin ei huonoil­la teoil­lakaan ole merkitystä.

      Kun kaik­ki eivät ole samas­sa veneessä, niin sel­l­aista koke­mus­takaan ei tule. Talvi­so­ta kos­ki kaikkia. Kaikil­la oli esim. pom­mi­tusten aikaan ris­ki loukkaan­tua tai kuol­la sir­paleista, jos liikkui ulkona pom­mi­tusten aikaan. Korona ei koske kaikkia yhtäläis­es­ti. Sen vakav­im­mat vaiku­tuk­set koske­vat ylivoimais­es­ti eniten yli 80-vuo­ti­ai­ta, kun taas esim. opiskeluikäis­ten nuorten aikuis­ten kohdal­la vaiku­tuk­set maail­man­laa­juis­es­ti ovat olleet huo­mat­ta­van paljon vähäisem­piä. Koro­nan taloudel­liset vaiku­tuk­set osu­vat joi­hinkin pahasti, ja jotkut toiset ovat vauras­tuneet huo­mat­tavastikin korona­toimen­piteisi­in kulutet­tu­jen raho­jen ansios­ta. Korona on siihen liit­tyvine pakko­lakei­neen erään­lainen omaisu­u­den uus­jakomekanis­mi, jos­sa osa vau­rais­takin yrit­täjistä kaatuu konkurssi­in ja toisia nousee läh­es tyhjästä miljonääreik­si. Sodas­sa taas har­va oli taloudel­lisia voit­ta­jia, vaan läh­es kaik­ki hävi­sivät jotain. Koronatais­tossa val­tio velka­an­tuu, ja yksi­ty­istalouk­sista osa porskut­taa parem­min kuin koskaan ennen. Asun­to- ja mökkikaup­pakin on käynyt viime kuukausi­na jok­seenkin ennätyskuumana.

      1. kehi­tys­tä: opiskeluikäis­ten nuorten aikuis­ten kohdal­la vaiku­tuk­set maail­man­laa­juis­es­ti ovat olleet huo­mat­ta­van paljon vähäisempiä

        Hei­dän menos­taa näkee, ettei korona paljoa paina heitä, vaik­ka taloudel­liset vaiku­tuk­set iskevät pahasti juuri hei­hin. Jos talous on poh­ja­mud­is­sa, työ­markki­nat jäis­sä ja Kiina val­lan­nut markki­nat hei­dän valmistues­saan, niin siinä meil­lä on menetet­ty sukupolvi.

      2. huolestunut ja samal­la opti­misti: Hei­dän menos­taa näkee, ettei korona paljoa paina heitä, vaik­ka taloudel­liset vaiku­tuk­set iskevät pahasti juuri hei­hin. Jos talous on poh­ja­mud­is­sa, työ­markki­nat jäis­sä ja Kiina val­lan­nut markki­nat hei­dän valmistues­saan, niin siinä meil­lä on menetet­ty sukupolvi. 

        No, aina voi peräänku­u­lut­taa näi­den henkilöko­htaista vas­tu­u­ta omas­ta men­estyk­ses­tään. Kyl­lähän se on vaan itses­tä kiin­ni miten pär­jää valmi­is­sa maailmassa.

      3. huolestunut ja samal­la opti­misti: Hei­dän menos­taa näkee, ettei korona paljoa paina heitä, vaik­ka taloudel­liset vaiku­tuk­set iskevät pahasti juuri hei­hin. Jos talous on poh­ja­mud­is­sa, työ­markki­nat jäis­sä ja Kiina val­lan­nut markki­nat hei­dän valmistues­saan, niin siinä meil­lä on menetet­ty sukupolvi.

        Niin, vuosi­tuhan­sia ihmis­ten ongel­ma oli se, että hei­dän oli pakko tehdä työtä. Nyt suurin ongel­ma tun­tuu ole­van se, että niin ei enää ole. Niin­pä sen vält­tämisek­si, ettei työn­teon ihana pakko vain lop­puisi, yritetään nos­taa eläköi­tymisikää, kar­sia sosi­aal­i­tukia, lisätään “talousope­tus­ta” koului­hin jne.

        Mikään noista toimen­piteistä ei vähen­nä työt­tömyyt­tä, vaan lisää sitä, sik­si, että kaik­ki kulu­tuskysyn­tää vähen­tävä vähen­tää aina myös (mak­se­tun) työn tarvet­ta. joko meil­lä tai Kiinas­sa, use­am­mas­takin muus­ta tek­i­jästä riip­puen. Täs­mälleen sama vaiku­tus on vero­tuk­sen siirtämisel­lä “työn” vero­tuk­ses­ta “kulu­tuk­sen” verot­tamiseen. Kumpikin vero­tuk­sen muo­to toki lisää julkisen sek­torin mah­dol­lisu­ut­ta pitää yllä kysyn­tää jaka­mal­la sosi­aal­i­tukia tai työl­listämäl­lä ihmisiä julkiselle sek­to­rille, tai jopa siir­tyä tuot­ta­maan entistä suurem­pi osa hyödykkeistä julkisen val­lan toimesta.

        Vai kuvit­teleeko joku, että työn määrä ja varsinkin halukku­us ja kyky mak­saa siitä lisään­tyy samaan aikaan kun kulu­tuskysyn­tä las­kee? Se voisi ylipäätään tapah­tua vain kahdel­la taval­la: joko valmis­tet­taisi­in enem­män kuin kulute­taan ja ylimääräi­nen roina kan­net­taisi­in kaatopaikoille (palvelu­iden osalta yli­tuotan­to on ekol­o­gisem­min hoidet­tavis­sa, siitä meil­lä on yhteiskun­nan tuke­ma taide edel­läkäypänä esimerkkinä ollut jo pitkään) tai sit­ten siir­ry­tään takaisin van­hempi­in ja tehot­tomampi­in tuotan­totekni­ikoi­hin, joka niin periv­ihreä unel­ma kuin ainakin joskus aiem­min oli, ei toteudu pelkäl­lä vero-ohjauk­sel­la vaan jotain paljon fyy­sisem­pää viisaa­jaa, kuten pamp­pua ja piikki­lankaa, siihen yleen­sä tarvitaan.

        Jos taas tarkoi­tus on siirtää kulu­tus­ta tavaran­tuotan­nos­ta palvelui­hin, lie­nee sil­loin vii­saim­paa tukea niitä vero­tuk­sel­lis­es­ti. Vaik­ka palvelu­alat ovat ja tule­vat aina ole­maan merkit­tävästi työvoimaval­taisem­pia kuin teolli­nen tavaran­tuon­ta­to tulee enää koskaan ole­maan, juuri tuos­ta johtuen myös palka­n­mak­sukyky on suurin tavaran­tuotan­nos­sa ja juuri se hyö­tyy eniten “työn” vero­tuk­sen alen­tamis­es­ta, mikä vain lisää sen houkut­tavu­ut­ta pieni­palkkaisi­in palvelu­aloi­hin, kuten hoivasek­tori­in, verrattuna.

        Kansalais­palk­ka tulee ole­maan väistämätön tosi­a­sia, ja sen myötä kumoutu­vat tietysti myös kaik­ki (muille kuin päätösten tek­i­jöille ja toimen­piteitä kan­nat­taneille) kipeät leikkauk­set, kiristyk­set ja työurien jatkamiset, jot­ka ovat toki tähänkin saak­ka olleet pelkästään ja vain rikok­sia pait­si ihmisyyt­tä, myös kaikkia kansan­talouden oppe­ja vastaan.

  17. Olisi pidet­tävä sosi­aa­li­nen etäisyys niihin, jot­ka eivät nou­da­ta suosi­tuk­sia (pidä sosi­aal­ista etäisyyt­tä, pese käsiä jne.). Täl­löin tau­ti lev­iää vain ja lähin­nä niiden kesku­udessa, jot­ka eivät nou­da­ta suosi­tuk­sia. Ihmisille olisikin nyt ker­rot­ta­va, miten parhait­en tun­nistaa ne, joi­hin eri­tyis­es­ti tulisi pitää sosi­aal­ista etäisyyttä.

    1. Aika ajatel­la:
      Olisi pidet­tävä sosi­aa­li­nen etäisyys niihin, jot­ka eivät nou­da­ta suosi­tuk­sia (pidä sosi­aal­ista etäisyyt­tä, pese käsiä jne.). Täl­löin tau­ti lev­iää vain ja lähin­nä niiden kesku­udessa, jot­ka eivät nou­da­ta suosi­tuk­sia. Ihmisille olisikin nyt ker­rot­ta­va, miten parhait­en tun­nistaa ne, joi­hin eri­tyis­es­ti tulisi pitää sosi­aal­ista etäisyyttä.

      Ainakin pikku­lapset kuu­lu­vat tuo­hon ryh­mään. Syövät päiväkodeis­sa yhteisiä lelu­jakin. Ei ole minkään­laista sosi­aal­ista etäisyyt­tä, vaan bak­teer­it menevät vai­h­toon tehokkaasti. Eivätkä pese itse käsiäänkään. Joku muu välil­lä pesee, sit­ten lait­ta­vat sormet suuhun­sa, ja käsien pesun mikrobe­ja puhdis­ta­va vaiku­tus katoaa siihen.

      Julk­i­sis­sa ves­sois­sa asioil­la käyvistä erään luke­mani tutkimusten mukaan noin joka kymmenes ei toim­i­tuk­sen päät­teek­si pese käsiään. Ruokailua ennen käten­sä pese­viä on kai noin 70 % väestöstä. Muut eivät pese. Aika monia pitäisi väl­tel­lä, jos pitäisi osa­ta väl­tel­lä käsien pesua suorit­ta­mat­to­mia. Naiset pesevät käten­sä use­am­min kuin miehet keskimäärin. Myös mm. ihmisen ammat­tialal­la on yhteys käsien pesun todennäköisyyteen.

      1. Osmo Soin­in­vaara:

        Pikku­lat­en kaut­ta epi­demi­an ei kyl­lä ole havait­tu leviävän.

        Noin ajatelti­in alus­sa. Esim. Har­vardin yliopis­ton lääketi­eteen puolen net­ti­sivu­jen lääketi­eteen koro­nan lap­si­vaiku­tuk­sia käsit­televässä tuor­eim­mas­sa kansan­ta­juises­sa esi­tyk­sessä kat­so­taan uudem­pi­en tutkimusten tulosten poh­jal­ta huolten kas­va­neen siitä, että lapset saat­ta­vat toimia taudin levit­täjinä, vaikkei­vat itse saisi koro­nan oireitakaan:
        “the pres­ence of high viral loads in infect­ed chil­dren does increase the con­cern that chil­dren, even those with­out symp­toms, could read­i­ly spread the infec­tion to others.”
        https://www.health.harvard.edu/diseases-and-conditions/coronavirus-outbreak-and-kids

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Pikku­lat­en kaut­ta epi­demi­an ei kyl­lä ole havait­tu leviävän.

        Suomen täl­lä het­kel­lä pahim­mas­sa koron­akun­nas­sa Rauta­lam­mil­la tau­ti lev­isi kouluy­hteisössä. Nyt on kuulem­ma ongelmia etäk­oulunkin kanssa, kun opet­ta­jatkin sairastuivat.

    2. Aika ajatel­la:
      Olisi pidet­tävä sosi­aa­li­nen etäisyys niihin, jot­ka eivät nou­da­ta suosi­tuk­sia (pidä sosi­aal­ista etäisyyt­tä, pese käsiä jne.). Täl­löin tau­ti lev­iää vain ja lähin­nä niiden kesku­udessa, jot­ka eivät nou­da­ta suosi­tuk­sia. Ihmisille olisikin nyt ker­rot­ta­va, miten parhait­en tun­nistaa ne, joi­hin eri­tyis­es­ti tulisi pitää sosi­aal­ista etäisyyttä.

      Vält­tämistä helpot­taisi, jos viruslin­got merk­it­si­sivät itsen­sä jotenkin, esimerkik­si ompele­mal­la täh­den vaat­teisi­in­sa. Punaisen täh­den, sel­l­aisi­a­han ihmiset ovat ennenkin vapaae­htois­es­ti kiin­nitelleet pukimi­in­sa, ja punainen muutenkin yleis­es­ti tiedoste­taan vaaran värik­si, varsinkin tähdessä ollessaan. Keltaiset tähdet ovat silkkaa rasis­mia, ainakin luul­tavasti mon­enkin palesti­inalaisen mielestä.

      1. kaverin puoles­ta vaan kyse­len: Vält­tämistä helpot­taisi, jos viruslin­got merk­it­si­sivät itsen­sä jotenkin, esimerkik­si ompele­mal­la täh­den vaatteisiinsa. 

        En tiedä, mihin tuol­la sarkas­mil­la pyrit­ti­in. Oikeasti aut­taisi, jos vaikka­pa THL ker­toisi tarkem­min, mis­sä väestöryh­mis­sä virus on levin­nyt kuinkakin paljon. Ryh­miä voidaan luon­nehtia taval­liseen tapaan eri attribu­ut­tien kaut­ta. Yksi on var­mas­tikin ikä, johon edel­lä kom­men­toi­ja viit­tasi, tosin nuoret ja nuoret aikuiset taita­vat levit­tää enem­män kuin muut, ei niinkään pienet lapset. Mut­ta muitakin infor­mati­ivisia attibu­ut­te­ja var­mas­tikin olisi.

  18. Pääkaupunkiseudun uudet rajoituk­set päätet­ti­in torstaina, joka taas oli ensim­mäi­nen päivä jol­loin tätä jyrkkää tar­tun­tamäärien kasvua oli nähtävis­sä. Ilmi­selvästi rajoituk­set suun­nitelti­in lievem­män kasvun katkaisemiseen. Lokaku­un ajan tar­tun­to­jen määrä pysyi kuris­sa tehokkaan tar­tun­to­jen jälji­tyk­sen ansios­ta, mut­ta nyt tar­tun­to­ja tulee sitä tah­tia ettei tar­tun­nan­jälji­tys pysy perässä ja hom­ma lev­ähtää käsi­in. Pääkaupunkiseudun kaupung­in­jo­hta­jat vielä selit­tävät kuorossa, ettei lisära­joituk­sia tarvi­ta ennen kuin nähdään näi­den nyky­is­ten teho.

    Tänään hal­li­tus ja pres­i­dent­ti on yrit­täneet palaut­taa pelkoa/kunnioitusta koron­aa kohtaan. Saapi nähdä, kuin­ka se onnis­tuu. En usko, että onnis­tu­isi niin hyvin että se muut­taisi riit­tävästi ihmis­ten käytöstä. Nyt ihmiset miet­tii, miten rajoituk­sia voi kiertää, kun kevääl­lä pysytelti­in kotona riip­pumat­ta siitä, mil­laiset rajoituk­set oli. Meil­läkin olti­in työ­paikalla kevät tiivi­isti etänä, mut­ta nyt pide­tään palavere­ja kasvo­tusten ja tietysti kahvin kanssa, ettei tarvitse käyt­tää maskeja.

    1. huolestunut ja samal­la opti­misti:
      Pääkaupunkiseudun uudet rajoituk­set päätet­ti­in torstaina, joka taas oli ensim­mäi­nen päivä jol­loin tätä jyrkkää tar­tun­tamäärien kasvua oli nähtävis­sä. Ilmi­selvästi rajoituk­set suun­nitelti­in lievem­män kasvun katkaisemiseen. Lokaku­un ajan tar­tun­to­jen määrä pysyi kuris­sa tehokkaan tar­tun­to­jen jälji­tyk­sen ansios­ta, mut­ta nyt tar­tun­to­ja tulee sitä tah­tia ettei tar­tun­nan­jälji­tys pysy perässä ja hom­ma lev­ähtää käsi­in. Pääkaupunkiseudun kaupung­in­jo­hta­jat vielä selit­tävät kuorossa, ettei lisära­joituk­sia tarvi­ta ennen kuin nähdään näi­den nyky­is­ten teho.

      Tänään hal­li­tus ja pres­i­dent­ti on yrit­täneet palaut­taa pelkoa/kunnioitusta koron­aa kohtaan. Saapi nähdä, kuin­ka se onnis­tuu. En usko, että onnis­tu­isi niin hyvin että se muut­taisi riit­tävästi ihmis­ten käytöstä. Nyt ihmiset miet­tii, miten rajoituk­sia voi kiertää, kun kevääl­lä pysytelti­in kotona riip­pumat­ta siitä, mil­laiset rajoituk­set oli. Meil­läkin olti­in työ­paikalla kevät tiivi­isti etänä, mut­ta nyt pide­tään palavere­ja kasvo­tusten ja tietysti kahvin kanssa, ettei tarvitse käyt­tää maskeja.

      Tämä on se lib­er­al­is­min trage­dia (vrt. tragedy of the commons).

      Mitään ei saa tehdä ennen kuin on todis­tet­tu tarve tai edel­lis­ten toimien vaiku­tus. Aikaisem­pi­en toimien epäon­nis­tu­mi­nen ja yleisem­min koko hom­man lev­ähtämi­nen käsi­in luo oikeu­tuk­sen toimeen, eli tässä on se lib­er­al­is­min trage­dia. Mitään ei saa siis tehdä ennen kuin on myöhäistä, muuten voidaan louka­ta ihmis­ten vapautta.

      1. Juuri tuon takia sisäiset Adolfit nos­ta­vat usein päätään, ja toisi­naan se sit­ten johtaa fyy­sis­ten Adolfien nousuun.

        Pääsään­tois­es­ti vapaas­sa maail­mas­sa saadaan sitä mitä tilataan. Enem­mistö saa sen, mitä itse tilaa­vat, vähem­mistö sen, mitä enem­mistö on heille tilan­nut, pahim­mil­laan annok­set ovat aivan erilaiset.

  19. Eipä tämä mitään mieltäy­len­tävää luet­tavaa ollut mar­raskuise­na maanan­taina, mut­ta mihin tuo toisaal­ta olisi menossakaan.

    Jos rajoi­tusten perustelu oli riskiryh­mäläis­ten suo­jelu, niin niistä voidaan var­maan luop­ua kun riskiryh­mäläiset on rokotettu?

    1. Jalo­nen:
      Eipä tämä mitään mieltäy­len­tävää luet­tavaa ollut mar­raskuise­na maanan­taina, mut­ta mihin tuo toisaal­ta olisi menossakaan.

      Jos rajoi­tusten perustelu oli riskiryh­mäläis­ten suo­jelu, niin niistä voidaan var­maan luop­ua kun riskiryh­mäläiset on rokotettu?

      Jol­loin voidaan siir­tyä tilas­toimaan sitä, ketä kaikkia mui­ta riskiryh­mään kuu­luukaan, yksit­täistapausten lisäksi.

  20. Nyt motivoidaan käyt­täy­tymään tun­nol­lis­es­ti “hei­dän kesku­udessa jot­ka eivät suosi­tuk­sista piit­taa” esimerkik­si sil­lä ettei menetet­täisi yhteistä joulua. Joulu, tuo kaikkien kansakun­tien tärkeä juhla?

    1. HJK:
      Nyt motivoidaan käyt­täy­tymään tun­nol­lis­es­ti ”hei­dän kesku­udessa jot­ka eivät suosi­tuk­sista piit­taa” esimerkik­si sil­lä ettei menetet­täisi yhteistä joulua. Joulu, tuo kaikkien kansakun­tien tärkeä juhla?

      Joulu vietetään usein per­hep­i­iris­sä. Uuden vuo­den juh­lin­taa taas vietetään yleisem­min isom­mis­sa porukoissa.

      Mut­ta itse suh­taudun yhä epäileväm­min sulku­toimien järkevyy­teen. Koro­nan lev­iämistä sil­lä ehkä viivytetään, mut­ta sulkeu­tu­misen hait­tavaiku­tuk­set ovat val­tavia. Toimen­piteet pitäisi kohden­taa järkevästi, eikä tehdä niin kuin nyt, että sul­je­taan mitä helpoiten on sul­jet­tavis­sa, eli esim. julkiset palve­lut, jol­loin ihmiset pakkau­tu­vat yksi­ty­isi­in palvelui­hin. Esim. kir­jas­tois­sa on yleen­sä hyvin väljälti ihmisiä. Nyt kun ihmiset eivät voi men­nä sinne, ne menevät jon­nekin muualle, minne pää­sevät, jos eivät halua olla kotonaan.

      1. siten: Joulu vietetään usein per­hep­i­iris­sä. Uuden vuo­den juh­lin­taa taas vietetään yleisem­min isom­mis­sa porukoissa.

        Mut­ta itse suh­taudun yhä epäileväm­min sulku­toimien järkevyy­teen. Koro­nan lev­iämistä sil­lä ehkä viivytetään, mut­ta sulkeu­tu­misen hait­tavaiku­tuk­set ovat val­tavia. Toimen­piteet pitäisi kohden­taa järkevästi, eikä tehdä niin kuin nyt, että sul­je­taan mitä helpoiten on sul­jet­tavis­sa, eli esim. julkiset palve­lut, jol­loin ihmiset pakkau­tu­vat yksi­ty­isi­in palvelui­hin. Esim. kir­jas­tois­sa on yleen­sä hyvin väljälti ihmisiä. Nyt kun ihmiset eivät voi men­nä sinne, ne menevät jon­nekin muualle, minne pää­sevät, jos eivät halua olla kotonaan.

        Ole­tus että sulku­toimista voidaan jonkun tahon päätök­sel­lä luop­ua ja sil­loin niitä ei ollenkaan tarvitse tehdä on väärä. On vahvo­ja empi­itisiä todis­tei­ta että tämä ei ole mah­dol­lista. Tätä on kokeil­tu Ruot­sis­sa, Yhdys­val­lois­sa, Brasil­ias­sa, Valko-Venäjäl­lä ainakin. Kaikkial­la on silti päädyt­ty jonk­i­nasteisi­in sulku­toimi­in, ja kos­ka epi­demia on sil­loin päässyt pitkälle joudu­taan kovem­pi­in toimi­in. Kuten HS:ssa jos­sakin vai­heessa todet­ti­in, eri­tyisen yllät­tävää on ollut ruot­salais­ten kyky kat­soa pois­päin kun van­ho­ja ihmisiä jää ilman lääketi­eteel­lis­es­ti perustel­tua hoitoa. Voi sanoa että Ruot­si on tämän tien kat­sonut niin pitkälle kuin voidaan kohtu­udel­la miltään kansakunnal­ta odottaa.

        Ja edelleen, vaik­ka onnis­tut­taisi­in olemat­ta tekemästä mitään, vaik­ka sulku­toimia ei kukaan varsi­nais­es­ti päät­täisi tehdä niin ihmiset alka­vat varoa jol­loin saadaan talouteen aivan vas­taa­va chill­ing effect. Ei se ihmis­ten yli­varovaisu­us ole sen ilmaisem­paa kuin päätet­tykään lockdown.

        Voin kyl­lä jos­sakin määrin yhtyä kri­ti­ikki­isi että ehkä sul­je­taan vääriä asioi­ta, siel­lä mis­sä se on helpointa.

        Oma kri­ti­ikki­ni kohdis­tuu kuitenkin siihen että strate­gia on koko ajan ollut seka­va ja se on onnis­tunut lähin­nä vahin­gos­sa. Kevääl­lä strate­gia oli aluk­si flat­ten­ing the curve, eli käytän­nössä lau­maim­mu­ni­teet­ti. Siitä luovut­ti­in, her­ran kiitos, hal­li­tuk­sen päätök­sel­lä maalisku­un puo­livälis­sä ja päädyt­ti­in käytän­nössä tukah­dut­tamiseen, sitä edes yrit­tämät­tä. Jos­sakin vai­heessa kesään men­nessä julk­istet­ti­in tes­taa-hoi­da-eristä ja siinä piti tilanteen huonontues­sa säätää rajoituk­sia hie­man. Sitä ei ole kuitenkaan nou­datet­tu. Koko syksyn ajan ollaan oltu ekspo­nen­ti­aalisel­la käyräl­lä ja THL on toden­nut että tilanne on rauhalli­nen. No, onhan se ekspo­nen­ti­aa­li­nen käyrä alku­os­al­laan rauhalli­nen. Kesän hyvä tilanne on ulos­mi­tat­tu liian nopeasti siir­tymäl­lä heti elämään aivan kuin ennenkin. Jonkin­lainen rajoi­tus­ta­so olisi kan­nat­tanut säilyttää.

        Kun ker­ran tiede­tään että tämä kestää nyt jonkin aikaa ja yhteiskun­nan sulun vält­tämisek­si tar­tun­taluku ei saisi pidem­pään ylit­tää ykköstä niin loogi­nen val­in­ta olisi pitää se tar­tun­taluku ykkösenä mah­doll­sim­man alhaisel­la tar­tun­to­jen tasal­la. Ei kai siinä ole mitään järkeä että annet­ti­in tar­tun­to­jen nous­ta 100–200 päivässä tasolle ja sit­ten yritetään siinä säätää, sil­loin ollaan yri­tyk­seen ja ere­hdyk­seen väärässä kohdas­sa käyrää. Enkä oikein usko että tätä strate­giaa johon päädyt­ti­in on mitenkään suun­nitel­tu tehtäväk­si näin. Tämä on samaa reak­ti­ivista toim­intaa kuin kevään pahin säh­läys. Vähän­pä se lohdut­taa että koko Euroop­pa näyt­tää tekevän samat virheet ja Suo­mi on siinä joukos­sa parhaim­mis­toa ainakin toistaiseksi.

      2. siten: Joulu vietetään usein perhepiirissä. 

        Tarkoitin että noil­la alueil­la on tar­tun­to­ja erit­täin koros­tuneesti maa­han­muut­ta­jataus­taisil­la, jot­ka eivät vietä joulua, vaan päinvastoin.

    2. HJK:
      Nyt motivoidaan käyt­täy­tymään tun­nol­lis­es­ti ”hei­dän kesku­udessa jot­ka eivät suosi­tuk­sista piit­taa” esimerkik­si sil­lä ettei menetet­täisi yhteistä joulua. Joulu, tuo kaikkien kansakun­tien tärkeä juhla?

      Lähin­nä kos­ka Ramadanin menet­tämis­es­tä ei kukaan uskalla maini­ta mitään, mut­ta suvait­se­vim­mat toivo­vat, että vih­je ymmär­ret­taisi­in oikein, ettemme menet­täisi kovin paljon huolel­la haalit­tua ja vaalit­tua kult­tuurista ja geneet­tistä rikkauttamme.

  21. Hyviä point­te­ja tääl­lä mei­dän vira­nomais­ta­ho­jen paniikki/sulku/poikkeustilavyörytyksen vasti­neek­si. Näyt­tää julkisen puolen toim­i­joil­la sormet kovasti syy­hyävän että pää­si­sivät taas käyt­tämään val­taa hallintoala­maisi­in­sa oikein kunnolla.
    Yksi havain­to lisää Die Zeit-lehdestä eilen: Siel­lä ver­rat­ti­in Viet­namia ja Sak­saa tämän ilmiön hoi­dos­ta. Kutakuinkin samankokoisia mai­ta, Viet­nam vähän tiheäm­min asut­tu. Keskusjo­htoinen yhden puolueen hallinto on hoi­tanut epi­demi­aa Viet­namis­sa niin, että elämä siel­lä on ollut koko ajan kutakuinkin nor­maalia, sairas­tunei­den ja kuolemien määrä mon­ta ker­talu­okkaa pienem­pi jne. Toimit­ta­ja pohtikin siinä mm. kumpi yhteiskun­ta nyt sit­ten onkaan “vapaampi” kun Sak­sas­sa kärvis­tel­lään edelleen hän­tä koip­i­en välis­sä mask­it naa­mal­la luimis­tellen ja toisiansa vältellen…
    https://www.zeit.de/politik/deutschland/2020–11/umgang-corona-arroganz-asien-vietnam-infektionsgeschehen-erfolg

    1. Niin, vasem­mis­tososial­is­tit sen­tään rokot­ta­vat kansalaiset kuun­telemat­ta kaik­ki val­i­tuk­sia punoit­tavista pistoskohdista:

      https://www.nature.com/articles/s41375-020‑0871‑4

      Vakavam­min asian ilmais­tak­seni: Suomen tulisi palaut­taa Cal­mette-rokote roko­teo­hjel­maan, joskin rokote saisi olla vähem­män tap­pa­va kun se ennen roko­tusten lopet­tamista 2006 käytet­ty, joka aiheut­ti 2–4 kuole­maa. Lievem­pi kan­ta ja/tai parem­pi kyky löytää roko­tuk­ses­ta kär­sivät lapset olisi suotavaa.

      Cal­mette on kuitenkin säästänyt nyt enem­män ihmishenkiä COVID-19:n kanssa, ja myös toden­näköis­es­ti suo­jan­nut ainakin vakav­il­ta jälk­i­taudeil­ta niitäkin nuo­ria, joiden joukos­sa roko­tuk­sen aiheut­ta­mat valitet­ta­vat kuolemat sattuivat.

    2. Sak­san ja Viet­namin ver­tailu on täysin tarkoi­tushakuista, eikä ker­ro oikein mis­tään mitään. Sak­sas­sa on huo­mat­tavasti van­hempi väestö (koro­nan riskitek­i­jä), ja kylmem­pi ilmas­to (koro­nan riskitekijä).

      Ks. koron­akuolemat miljoon­aa henkeä kohden kar­tal­la: https://ourworldindata.org/coronavirus-data-explorer?tab=map&zoomToSelection=true&region=World&deathsMetric=true&interval=total&hideControls=true&perCapita=true&smoothing=0&pickerMetric=location&pickerSort=asc

      Datas­sa on paljon vai­htelua sen suh­teen mitä eri maat rapor­toi­vat koron­akuolemik­si, mut­ta yksi ilmiö on tuol­la päivän selvä: (Kaakkois)-Aasiassa ja Afrikas­sa korona on huo­mat­tavasti vähem­män tap­pa­va. Se johtuuko tämä ilmas­tos­ta, väestörak­en­teen eros­ta, yhteiskun­nan eroista, vai mis­tä, on toinen kysymys. Mut­ta hyvin var­masti kyse ei ole korona­toimien tehokku­ud­es­ta. Vai eikö muka kaakkosaasi­as­sa ole yhtään maa­ta, jos­sa koron­aa on tor­jut­tu liian löy­hästi? Tai eikö Euroopas­sa ole yhtään maa­ta, jos­sa koron­aa olisi tor­jut­tu riit­tävän hyvin? Oikeas­t­aan päin­vas­toin Suomes­sa, jos­sa korona­toimet ovat olleet hyvinkin maltil­lisia, kuolleisu­us on suur­in­pi­irtein vähäis­in­tä Euroopassa.

      Toinen erilli­nen kysymys on mik­si virus on niin tap­pa­va Etelä-Amerikas­sa, mut­tei Afrikas­sa ja Aasiassa.

  22. Mietin rokot­tamista. Olisiko järkevää pri­or­isoi­da isot kaupun­git? Viruk­sen eristämi­nen on yksinker­taisem­paa pie­nil­lä paikkakunnilla. 

    Toinen aja­tus kos­kee riskiryh­miä. Kun ne suo­jataan niin eikö syn­ny val­ta­va paine ava­ta koko yhteiskun­ta kun kuolleisu­us painuu alle influ­enssan ja sairaalat pysyvät tyhjinä?

    1. niko Koti­ran­ta:
      Mietin rokot­tamista. Olisiko järkevää pri­or­isoi­da isot kaupun­git? Viruk­sen eristämi­nen on yksinker­taisem­paa pie­nil­lä paikkakunnilla. 

      Toinen aja­tus kos­kee riskiryh­miä. Kun ne suo­jataan niin eikö syn­ny val­ta­va paine ava­ta koko yhteiskun­ta kun kuolleisu­us painuu alle influ­enssan ja sairaalat pysyvät tyhjinä?

      Jos ette pahas­tu niin tois­tan erään aiem­man kom­ment­ti­ni. Tämän taudin vaar­al­lisu­us ei ole siinä että eläkeläisiä kuolee. Vaar­al­lisu­us tulee siitä kun iso­ja määriä peruster­veitä työikäisiä joutuu sairaala­hoitoon ja tukkii sairaalat. Ter­vey­den­huol­lon rom­ah­t­a­mi­nen johtaa vielä lisään­tyvään kuolleisu­u­teen. Aina uuti­soin­neis­sa ja muus­sa keski­tytään vain kuolemi­in mikä peri­aat­teessa hie­man epäoleellista.

      Kun kat­soo viimeisin kuukau­den lukemia mon­tako tapaus­ta päivässä(~200) ja ver­rat­tuna mon­tako on sairaala ja teho­hoi­dos­sa (~80 hoi­dos­sa ja ~10 tehol­la). Noista voi laskea että suun­nilleen 10–20 ker­taisel­la lev­iämisnopeudel­la (jos se pysy­isi kon­trol­lis­sa) olisi suomen ter­vey­den­hoito tukos­sa. Eli sel­l­aisel­la 2000 henkilöä saa tar­tun­nan per päivä tasol­la pitäisi jatkaa mon­ta vuot­ta ja siinä sivus­sa niitä kuollei­ta vas­ta tulisikin.

      Tuo suurien kaupunkien rokot­ta­mi­nen ensim­mäisenä ja ehkä siel­läkin tiet­ty­jen ryh­mien osalta, on kyl­lä äkki­a­jatuk­se­na ihan hyvä idea.

  23. Meil­lä val­u­vi­ka päätök­sen­teko­jär­jestelmässsä. Kaupun­ki — joka muka on vas­tu­us­sa ter­veysju­tu­ista — ei voi päät­tää esim baarien ja yökahviloiden etc hyvin laa­jasti tar­tun­to­ja levit­tävien sulkemis­es­ta. Niistä voi päät­tää kait vain AVI ja sekin vain per ravintola/baari.

    Baarien etc sulkemiseen vaa­di­taan paljon enemmän.

    Ja samas­ta syys­tä Helsin­ki voi sulkea Itäkeskuk­sen uima­hallin, mut­ta ei Allas Sea Poo­lia. Van­taa voi sulkea omat uima­hallinta, mut­ta Flamin­go pysyy auki. Jne.

    Jos ker­ran ollaan sitä mieltä, että päätök­set ter­vey­teen liit­tyen pitää tehdä hajaute­tusti, niin annet­takoon sit­ten päätös­val­ta kokon­aan kunnille.

    Saat­taisimme samal­la päästä kuule­mas­ta Vapaavuoren kiukuttelua

  24. Luin, että vira­nomaiset jalka­u­tu­vat radan­var­sil­la oleville alueille, kuten Malmille tehoste­tul­la tiedo­tukel­la. Tämä on hyvä,koska esim mask­ien käyt­tö tääl­lä päin on vähäisem­pää. Entä tiedo­tu­siskut auki ole­vi­in oppi­laitok­si­in? Sinne,missä on ruoka­jakelua? Skuin­ka eriy­tynyt tiedo­tus on kor­rek­tia? Onselvää,ettei Kansal­listeat­terin sulkem­i­nen riitä,kun puhutaan esim,maahanmuuttajaperheistä ja nuorista.

  25. “sisäil­man kuiv­u­us lämmityskaudella”

    Mikähän lie­nee tilanne käytän­nössä nyky-Suomes­sa? Viime talvi oli maan eteläisessä puoliskos­sa yhtä vesisadet­ta, ja tämä talvi saat­taa men­nä samoin. Lap­su­u­den (80-luvul­la) pakkastalvista, jol­loin sisäil­ma oli niin kuiv­aa että se tun­tui nokas­sakin, ei ole jäl­jel­lä kuin muistot.

    1. Mikko H:
      ”sisäil­man kuiv­u­us lämmityskaudella”

      Mikähän lie­nee tilanne käytän­nössä nyky-Suomes­sa? Viime talvi oli maan eteläisessä puoliskos­sa yhtä vesisadet­ta, ja tämä talvi saat­taa men­nä samoin. Lap­su­u­den (80-luvul­la) pakkastalvista, jol­loin sisäil­ma oli niin kuiv­aa että se tun­tui nokas­sakin, ei ole jäl­jel­lä kuin muistot.

      Vaik­ka sisäil­man kuiv­u­u­den havait­see kun­nol­la vas­ta paukku­pakkasil­la, on se lauhal­la ja sateisel­lakin talvisääl­lä paljon kuiv­em­paa kuin kesäl­lä ja alkusyksyl­lä. Läm­pöti­la on samaa tasoa, mut­ta kastepiste jopa 15 C alempi.

      Itse luotan kovasti tähän ilmankos­teusseli­tyk­seen, D‑vitamiinia vähät­telemät­tä. Joku ver­taili ylem­pänä Viet­namin ja Sak­san kuolin­ti­las­to­ja, mut­ta olo­suhtei­den eri­laisu­us tekee siitä harhaan­jo­htavaa. Ei ollut Sak­sas­sakaan paljon tar­tun­to­ja ja kuolemia kesäl­lä, kun ilmankos­teus ja D‑vitamiinin saan­ti oli­vat lähempänä viet­nami­laisia lukemia.

      1. Dor­ka 123: Joku ver­taili ylem­pänä Viet­namin ja Sak­san kuolin­ti­las­to­ja, mut­ta olo­suhtei­den eri­laisu­us tekee siitä harhaan­jo­htavaa. Ei ollut Sak­sas­sakaan paljon tar­tun­to­ja ja kuolemia kesäl­lä, kun ilmankos­teus ja D‑vitamiinin saan­ti oli­vat lähempänä viet­nami­laisia lukemia.

        Siinähän ver­rat­ti­in koko epi­demi­an ajan luku­ja jois­sa Viet­nam siis pär­jää 100–0 ja kyl­lä siel­läkin, varsinkin pohjoisosas­sa on neljä vuo­de­naikaa, mm. Hanois­sa, 3,3 milj. as, on talvel­la Sak­san tyyp­piset viileähköt kelit. Tiedän, kun olen siel­lä asunut. Läm­mit­tää piti. Ja kyl­lä se tau­ti näyt­tää halutes­saan ryöp­sähtelevän troop­pi­sis­sakin mais­sa, jois­sa kos­teut­ta ja val­oa riit­tää vuo­den ympäri, vrt. esim. Singapore.

      2. Jokke49: Siinähän­ver­rat­ti­in koko epi­demi­an ajan luku­ja jois­sa Viet­nam siis pär­jää 100–0 ja kyl­lä siel­läkin, varsinkin pohjoisosas­sa on neljä vuo­de­naikaa, mm. Hanois­sa, 3,3 milj. as, on talvel­la Sak­san tyyp­piset viileähköt kelit. Tiedän, kun olen siel­lä asunut. Läm­mit­tää piti. Ja kyl­lä se tau­ti näyt­tää halutes­saan ryöp­sähtelevän troop­pi­sis­sakin mais­sa, jois­sa kos­teut­ta ja val­oa riit­tää vuo­den ympäri,vrt. esim. Singapore.

        Tun­tem­at­ta Viet­namin ilmas­toa sen kum­mem­min, kaakkoisaasi­as­sa minkään maan koron­akuolemat eivät ole Euroopan tai Amerikan tasol­la, ks.:
        https://ourworldindata.org/coronavirus-data-explorer?tab=map&zoomToSelection=true&country=&region=World&deathsMetric=true&interval=total&hideControls=true&perCapita=true&smoothing=0&pickerMetric=location&pickerSort=asc

        Sin­ga­pores­sa kuolleisu­us on yli 10 ker­taa pienem­pää kuin Suomes­sa väestöä kohden. Indone­sia on kaakkoisaasi­as­sa ain­oa maa, joka on pääsyt Nor­jan lukemi­in kuolleisu­udessa, mikä sekin on 10 ker­taa vähem­män kuin mon­es­sa Euroopan ja Amerikan maassa.

        Tois­taak­seni ylem­pänä ole­vaa kom­ment­tiani: eikö muka kaakkosaasi­as­sa ole yhtään maa­ta, jos­sa koron­aa on tor­jut­tu liian löy­hästi? Tai eikö Euroopas­sa ole yhtään maa­ta, jos­sa koron­aa olisi tor­jut­tu riit­tävän hyvin?

      3. Jokke49: Siinähän­ver­rat­ti­in koko epi­demi­an ajan luku­ja jois­sa Viet­nam siis pär­jää 100–0 ja kyl­lä siel­läkin, varsinkin pohjoisosas­sa on neljä vuo­de­naikaa, mm. Hanois­sa, 3,3 milj. as, on talvel­la Sak­san tyyp­piset viileähköt kelit.

        Pal­turia. Hanois­sa on kylmim­pänä vuo­de­naikana (joulu-helmikuu) saman­laiset kelit kuin Sak­sas­sa kesäl­lä. Lop­pu­osa vuodes­ta onkin sit­ten huo­mat­tavasti lämpimämpi ja varsinkin kosteampi kuin mikään kolk­ka Euroopas­sa. Ja kuten san­ot­tu, epi­demia oli Sak­sas­sa läh­es tulkoon pysähdyk­sis­sä kesäl­lä. Virus lev­iää myös tropi­ikissa, jos sen annetaan lev­itä, mut­ta käytän­tö osoit­taa, että epi­demi­an hallinta troop­pi­sis­sa olo­suhteis­sa on huo­mat­tavasti helpompaa.

  26. En lakkaa tuo­ta Bel­giaa ihmettelemästä. Vilkaiskaa­pa tapaus­määrät vs. kuolleisu­us kevääl­lä ja nyt syksyl­lä. Help­po seli­tys on tietysti se, että kevääl­lä ei tes­tat­tu, mut­ta mik­si kuolleisu­us on korkeal­la molem­mis­sa aal­lois­sa? Monis­sa mais­sa näin ei ole.

    En jak­sa uskoa tuon posi­ti­ivis­ten testien lukumäärän ole­van jär­jelli­nen mit­tari sen parem­min kevääl­lä kuin nyt syksylläkään.

    https://www.worldometers.info/coronavirus/country/belgium/

  27. Ei syytä ihan pes­simis­mi­in. Lie­nee vaan voi tul­lut tau­ti joka ei itses­tään tokene. Kiinalaiset usko­vat tieteeseen, eivät yksi­ty­isa­jat­telu­un. Sai­vat tar­tun­nat pysähtymään kuri­nalaisu­udel­la. Län­nessä tuo ei onnis­tu, perus­tus­la­ki kieltää kurin. Ehkä tau­ti saadaan puo­lessa vuodessa hillit­tyä rokot­tei­den avul­la. Olemat­tomi­in se ei häviä. Luul­tavasti roko­tus pitää tois­taa parin vuo­den välein. Pysyviä käytös­muu­tok­sia ehkä tarvi­taan ( harvem­pi asu­tus, ei mas­sati­laisuuk­sia, väk­ilu­vun vähen­e­m­i­nen…). Lop­ulli­nen voit­to ei ole lainkaan var­ma. Olisko tämä ihmiskun­nan ja viruskun­nan väli­nen loppusota.

    1. erk­ki nii­ni:
      Ei syytä ihan pes­simis­mi­in. Lie­nee­vaan voi tul­lut tau­ti joka ei itses­tään tokene. Kiinalaiset usko­vat tieteeseen, eivät yksi­ty­isa­jat­telu­un. Sai­vat tar­tun­nat pysähtymään kuri­nalaisu­udel­la. Län­nessä tuo ei onnis­tu, perus­tus­la­ki kieltää kurin. Ehkä tau­ti saadaan puo­lessa vuodessa hillit­tyä rokot­tei­den avul­la. Olemat­tomi­in se ei häviä. Luul­tavasti roko­tus pitää tois­taa parin vuo­den välein. Pysyviä käytös­muu­tok­sia ehkä tarvi­taan ( harvem­pi asu­tus, ei mas­sati­laisuuk­sia, väk­ilu­vun vähen­e­m­i­nen…). Lop­ulli­nen voit­to ei ole lainkaan var­ma. Olisko tämä ihmiskun­nan ja viruskun­nan väli­nen loppusota.

      Tok­i­han me uskomme Kiinan lukui­hin. Kuri­nalaisia kun ovat ja kaikkea — olikos se niin, että ran­gais­tuk­set varo­mat­tomista koron­a­puheista lähtevät viidestä vuodes­ta pakko­työtä sisä­mon­go­lialaisel­la hiilikai­vok­sel­la? Olet­taen siis, että jut­tu menee (näytös)oikeuteen, eikä varo­ma­ton kansalais­toimit­ta­ja vain yksinker­tais­es­ti katoa…

      Nythän me tiedämme, että korona on oikeasti lähtöisin Ital­ias­ta ja että ilkeämieliset ulko­val­lat yrit­tävät jatku­vasti (mut­ta turhan­na) tar­tut­taa kiinalaisia mm. nor­jalaisen lohen ja brasil­ialaisen pakastelihan kautta.

  28. Pri­or­isoin­ti on jo tehty. Ensin hoito­henkilökun­ta, sit­ten van­huk­set ja riskiryh­mät joil­la kuole­man mah­dol­lisu­us suurin. Myöhem­min muut.

  29. “Olen koko ajan ollut siinä käsi­tyk­sessä, että epi­demi­an rauhoit­tumi­nen kevääl­lä joh­tui vain osit­tain rajoi­tus­toimista – niil­läkin oli suuri vaiku­tus – mut­ta pääasi­as­sa epi­demi­an sam­mu­mi­nen joh­tui keväästä.”

    Vaikea ymmärtää mihin tuon käsi­tyk­sesi koro­nan suh­teen peru­s­tat. Kat­so tarkem­min koronati­las­to­ja esim. Flori­das­ta tai Tex­a­s­ista puhu­mat­takaan Brasil­ias­ta. Olit kovasti rajoi­tus­toimia vas­taan kevääl­lä. Nyt vähät­telet niiden vaiku­tus­ta. Ehkä tosi­asi­as­sa tilanne on kuitenkin se, että rajoituk­set toimi­vat Suomes­sa niin kuin muis­sakin mais­sa, jos­sa ne otet­ti­in käyt­töön. Se, että kansalais­ten ter­vey­destä huole­hdit­ti­in, ei johtanut taloutemme kri­isi­in eikä hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan perus­tan mur­tu­miseen. Näyt­tääkin siltä, että hyvä ter­vey­den­huolto ei ole kulu vaan kan­nat­ta­va investointi.

    1. Vaikea ymmärtää mihin tuon käsi­tyk­sesi koro­nan suh­teen peru­s­tat. Kat­so tarkem­min koronati­las­to­ja esim. Flori­das­ta tai Tex­a­s­ista puhu­mat­takaan Brasiliasta. 

      Brasil­ias­sa ne oli­vat korkeimil­laan, kun siel­lä oli talvi ja nyt kun siel­lä on kesä, tar­tun­nat ja kuolemat ovat kään­tyneet lasku­un. Yhduys­val­lois­sa epi­demia on kiihtynyt oik­lein kun­nol­la, kun kesä on kään­tynyt talveksi.
      En väitä, etteikö rajoituk­sil­la ole vaiku­tus­ta, vaan väitän, että kesäl­lä niitä ei olisi oikeas­t­aan taervit­tu, nyt taas tarvitaan.

      1. Läm­pöti­la ja val­on määrä on korkea myös talvel­la Flori­das­sa ja Mek­sikos­sa puhu­mat­takaan troop­pisel­la vyöhyk­keel­lä sijait­sev­as­ta Brasil­ias­ta, joten valo ja läm­pö eivät ilmeis­es­ti tuhoa covid virus­ta. Sen sijaan vuo­de­na­jat vaikut­ta­vat ihmis­ten käyt­täy­tymiseen myös eteläm­mässä ja kos­ka tapaamiset ja kokoon­tu­miset sisätilois­sa lisäävät tar­tun­to­ja, kokoon­tu­mis­ra­joituk­set, baarien yms sulkemiset vähen­tävät niitä. Tar­tun­nat saati­in alas rajoi­tus­toimil­la kevääl­lä, joten yhteiskun­tia avat­ti­in kesäk­sikoko Euroopas­sa. Kum­mas­ta toinen aal­to lop­ul­ta johtuu, talves­ta vai noista kevennyksistä?

      2. Mau­ri Aho­la:
        Läm­pöti­la ja val­on määrä on korkea myös talvel­la Flori­das­sa ja Mek­sikos­sa puhu­mat­takaan troop­pisel­la vyöhyk­keel­lä sijait­sev­as­ta Brasil­ias­ta, joten­va­lo ja läm­pö eivät ilmeis­es­ti tuhoa covid virus­ta. Sen sijaan vuo­de­na­jat vaikut­ta­vat ihmis­ten käyt­täy­tymiseen myös eteläm­mässä ja kos­ka tapaamiset ja kokoon­tu­miset sisätilois­sa lisäävät tar­tun­to­ja, kokoon­tu­mis­ra­joituk­set, baarien yms sulkemiset vähen­tävät niitä.Tartunnat saati­in alas rajoi­tus­toimil­la kevääl­lä, joten yhteiskun­tia avat­ti­in kesäk­sikoko Euroopassa.Kummasta toinen aal­to lop­ul­ta johtuu, talves­ta vai noista kevennyksistä?

        Eikö tuos­ta empi­iristä näyt­töä ole että molem­mista. Vuo­de­naikavai­hte­lut ja ihmis­ten väliset kon­tak­tit, frekvenssi, kesto ja laatu. Veikkaisin vielä että edelli­nen näistä on suurim­mal­ta osaltaan johtu­vainen tuos­ta kakkosko­hdas­ta vaikkei ehkä kokonaan.

        Jonkin salaperäisen ennen­tun­tem­at­toman immu­ni­teetin vaiku­tuk­set sen sijaan voinemme uno­htaa. Kaik­ki tilas­to­jen anom­ali­at on paljon yksinker­taisem­min seli­tyt­ty ihmisen käyt­täy­tymisen muutoksilla.

        Vuo­de­na­joille emme voi mitään, mikään piiloim­mu­ni­teet­ti ei meitä pelas­ta ja rokotet­ta on kehitet­ty niinkuin koko maail­man yhteistä Man­hat­tan-pro­jek­tia, sitä ei voi enem­pää nopeut­taa. Elämän jatkami­nen nor­maal­isti ei sekään ole mah­dol­lista, siitä on vah­vana todis­teena että sitä ei ole kyet­ty tekemään missään.

        Eihän tuos­ta jää käteen muu­ta kuin kon­tak­tien vähen­tämi­nen, pakol­la jos niin tarvitaan.

      3. Arvel­laa, että tal­ven suurmpi tart­tuvu­us liit­tyy ilman kuiv­u­u­teen, kos­teus vahin­goit­taa viruk­sia. Maskin suo­jas­sa ole­van kosteam­man ilman arvel­laan suo­jaa­van osaltaan käyt­täjää tartunnalta.

      4. Kuiv­u­u­den merk­i­tys on siinä, että pis­arat kuiv­u­vat pienem­mik­si ja lei­ju­vat parem­min ja kaem­mik­si. Kood­is­ana: aerosoli

      5. Brasil­ian data on valitet­ta­van epälu­otet­tavaa, mut­ta voi olla, että siel­lä huo­mat­ta­va osa väestöstä on sairas­tanut taudin. Kuolin­ti­las­to­ja odotel­lessa, mikä on ollut kuolleisu­u­den kasvu Brasiliassa?

        Mon­es­sa Etelä-Amerikan maas­sa tar­tun­tamäärät jatka­vat tasaisen tap­pavaa tahtiaan.

        Kesä-talvi-vai­htelul­la on var­masti merk­i­tys­tä, mut­ta kesäl­läkin ihmiset sairas­tu­vat ja kuol­e­vat. Suomes­sa hukat­ti­in kesän mah­dol­lisu­us. Annet­ti­in viruk­sen elää ja lev­itä sal­li­mal­la isotkin tapah­tu­mat, ja sit­ten vielä tuotet­ti­in lisää tar­tun­to­ja rajo­jen yli heti syksystä.

        Aus­tralia, Etelä-Korea ja Kiina, mm. ovat tukah­dut­ta­neet viruk­sen ja pitäneet tiukkaa lin­jaa rajo­jen kanssa. Siel­lä elämä on nor­maalia (pait­si matkail­u­ra­joituk­set) ja talous voi melko hyvin.

        Meil­lä virus lev­iää ja tap­paa, eikä matkus­taa voi paljon kodin ulkop­uolelle. Puolen vuo­den matkailu-pakkomiel­teestä kan­netaan nyt kovaa hintaa.

  30. Minne on kadon­nut jätevesiseu­ran­ta tietoläh­teenä? THL:n tulos­ra­por­tis­sa on pelkkiä binäärisiä havain­to­ja. Eikö sitä kaut­ta saadakaan riit­tävän laadukas­ta kvan­ti­tati­ivista dataa?

    1. Onko joku joskus luvan­nut kvan­ti­tati­ivista dataa jätevesistä? PCR-testi sinän­sä voi ker­toa jotain viruk­sen RNA:n määrästä näyt­teessä, jos testi tehdään huolel­la, mut­ta viemäre­itä ja jätevesi­laitok­sia ei tietysti ole suun­nitel­tu kli­in­istä diag­nos­ti­ikkaa varten. Havait­ta­van RNA:n määrä riip­puu siitä, miten mon­en asun­non jätevedet tule­vat juuri siihen put­keen, mis­sä läm­pöti­las­sa, kuin­ka pitkän matkan, kuin­ka paljon lai­men­tuneina jne. Ehkä yhden näyt­teenot­topaikan tulok­set voisi­vat olla keskenään ver­tailukelpoisia aikasarjana.

      1. Mikko H: Onko joku joskus luvan­nut kvan­ti­tati­ivista dataa jätevesistä?

        THL ei ole suo­ranais­es­ti luvan­nut, mut­ta vähän lupail­lut:

        Läh­es koko paikkakun­nan väestön kat­ta­va jätevesiseu­ran­ta voi tuo­da arvokas­ta lisäti­etoa viruk­sen esi­in­tyvyy­destä, kun tulok­sia jäteve­den koron­avirus­lukumääriä näyt­teenot­toa­jan­jak­sol­la ver­rataan henkilötes­tauk­ses­sa todet­tui­hin paikkakun­tako­htaisi­in tartuntamääriin.

  31. Koronarokot­teen san­o­taan suo­jaa­van oireil­ta, ei estävän tart­tumista ja tar­tut­tamista. Ei niin kiva jut­tu rokotev­as­taisille. Korona siis hiipuu taustal­la pois vas­ta sit­ten kun on luo­mu­na käväis­syt melkein kaikissa. Roko­tusten edetessä rajoituk­set ja kuri höl­le­nee. Virus pääsee kiertämään oikein kun­nol­la. Rokote­tut eivät oireile ja rokot­ta­mat­tomat oireil­e­vat. Kyl­lähän tämä täy­tyy olla rokot­teesta päät­tävil­lä tiedos­sa. Sanovat rokot­teeno­ton ole­van jokaisen itse päätet­tävis­sä. Todel­lisu­udessa rokote tulee ole­maan näen­näis­es­ti vapaae­htoinen, kos­ka per­in­teistä tois­t­en roko­tuk­sil­la ympärille luo­tua suo­jaa siis ei tule. Rokotev­as­tais­ten on käytän­nössä pakko pitkin ham­pain vapaae­htois­es­ti hiip­iä kolois­taan rokotet­tavak­si, jos eivät mieli tau­tia sairastaa.

  32. Man­u­aa­li­nen tar­tun­taketju­jen jälji­tys on työläyten­sä vuok­si jonkin­lainen tor­jun­ta­toimien pul­lonkaula. Voisiko ajatel­la, että kehitet­täisi­in Koron­aV­ilkutin kän­nykkäsovel­lus, joka suorit­taa jälji­tyk­sen automaat­tis­es­ti. Vain ja ain­oas­taan vira­nomais­ten hallinnoimat tietokoneet saisi­vat datak­seen altistu­mistapah­tu­mat, jois­sa olisi mukana ajanko­h­ta, paik­ka ja henkilöl­lisyys. Jokainen posi­ti­ivi­nen tes­taus­tu­lois kir­jau­tu­isi heti jär­jestelmään. Jäljit­täjä saisi eteen­sä altistu­miske­tulis­tauk­set, joista sit­ten vaan otta­maan yhteyt­tä oikeisi­in kohteisi­in. Taus­tateknikka itsessään toimii melko luotet­tavasti, sen ovat jo miljoonat suo­ma­laiset tes­tanneet, eikä edes tieto­mur­to­ja liene tapahtunut.

    Apu se olisi pienikin apu.

    1. Tuo esit­tämäsi malli ei ole se taus­tatekni­ik­ka, joka on toimi­vak­si havait­tu. Koron­av­ilkun kon­tak­ti­da­ta ei ole tal­len­net­tuna keskite­tysti vira­nomaisen jär­jestelmään, vaan nimeno­maan hajaute­tusti ihmis­ten puhe­limis­sa ja ilman henkilöti­eto­ja. Sik­si se ei ole mur­tau­tu­jallekaan järin kiin­nos­ta­va kohde. Tilanne muut­tuu jos henkilö‑, kon­tak­ti- ja sijain­ti­ti­eto­ja ruve­taan tal­len­ta­maan samaan paikkaan.

  33. Kukaan ei siis vaivau­tunut edes vilkaise­maan ylem­pänä linkkaa­maani Naturen artikke­lia roko­tusten vaiku­tuk­sista? Se on ihan englan­tia, vaik­ka tutk­i­jat ovat sak­salaisia ja tutkimus tehty luotet­taval­la ja suo­ma­lais­ten kesku­udessa yleis­es­ti ihail­lul­la Molem­pain Sak­sain Maal­la. Tutkimuk­sen mukaan sairas­tu­vu­us ja kuolleisu­us koron­aan on ollut selvästi vähäisem­pää entisen Itä-Sak­san alueel­la, mis­sä lapset rokotet­ti­in yhdis­tymiseen saak­ka BCG-rokot­teel­la. Äkkiä kat­sot­tuna yleisim­minkin laa­jat, pakol­liset Cal­mette-roko­tuk­set pudot­ta­vat kuolleisu­u­den jopa 1/10 ver­rat­tuna mai­hin, jois­sa ei ole rokotet­tu, yhdessä rajoi­tus­toimien kanssa. Niin, sehän on… juuri se suhde Suomen ja Ruotsin välillä.

    CoV-SARS‑2 on niin tart­tu­va, että vai­h­toe­hto­ja rajoituk­sille ei juuri ole, mis­sään. Siel­lä, mis­sä on puolel­la myös taudin eten­e­mistä vaikeut­tavia tai siltä suo­jaavia tek­i­jöitä, rajoituk­set tehoa­vat hyvin ja tilanne pystytään hal­lit­se­maan. Kuten Suomes­sa. On mai­ta, jois­sa taud­in­tor­jun­nas­sa aut­tavia tek­i­jöitä on vähem­män, ja niis­säkin päästään hyvi­in tulok­si­in meitä tarmokkaim­min toimen­pitein. Ja sit­ten on mai­ta, mon­et niistä Euroopas­sa, jois­sa erit­täin kovatkaan toimen­piteet eivät tah­do aut­taa, tai ainakaan riit­tävän kovi­in ei uskalleta men­nä, kuten pakkokaran­teenei­hin eril­li­sis­sä eristysyk­siköis­sä. Esimerkik­si Korea käyt­ti jo kevääl­lä pelkästään hyväkun­tois­t­en karan­teeni­in eristämistä varten raken­net­tu­ja pika­sairaaloi­ta, joil­la tehokkaasti estet­ti­in taudin lev­iämi­nen per­hei­den sisällä.

    Keskustelus­sa on kum­mallista se, että se tun­tuu aina kään­tyvän kiis­te­lyk­si siitä, mikä tek­i­jä yksin vaikut­taisi niin paljon mui­ta enem­män, että muil­la ei olisi merk­i­tys­tä. Maail­ma ei yleen­sä toi­mi niin, vaik­ka ihmis­ten aiv­o­toim­inta prefer­oikin sel­l­aista tulk­in­taa maail­mas­ta. Aivo­jen varsi­nainen tehtävä kun evoluu­tios­sa ei ole ollut ratkaista ongelmia, vaan suorit­taa valintoja.

    Ilmankos­teu­den vaiku­tus­ta tuol­la pohdit­ti­in. Sikäli kuin itse aikani kuluk­si muu­ta­ma viikko sit­ten käp­pyröitä goo­glasin ja kat­selin, niin kos­teut­ta merkit­tävämpi tek­i­jä näyt­ti ole­van valo: korona ei yleen­sä vähene sadekausien alka­es­sa, vaan lisään­tyy. Yleen­säkin se näyt­ti kor­reloivan aika hyvin pil­vis­ten päivien määrään kuten myös kuukau­den aurinkois­t­en tun­tien määrään.

    Kesän vaiku­tus vai­htelee. Edel­lisen kanssa hyvin yhteen sopii se havain­to, että kesä näyt­täisi pysäyt­tävän taudin sitä parem­min, mitä kauem­mak­si päivän­tasaa­jal­ta siir­ry­tään. Toisaal­ta kesä vaikut­taa hie­man eri tavoin eri kult­tuureis­sa. Ruot­sis­sa kevään aal­to pysähtyi käytän­nössä vas­ta kesälo­makau­teen heinäku­un alus­sa, kun taas tääl­lä Suomes­sa sama tapah­tui jo kesäku­un alus­sa, johtuen toimen­piteistämme. Ruotsin osalta se ker­tonee siitä, että työ­paikat oli­vat siel­lä aivan keskeinen tar­tun­to­jen lähde, ja voivat olla sitä nytkin.

    Riip­puen kult­tuurista ja väestöryh­mästä, kesä voi lisätä tai vähen­tää kon­tak­tien määrää. Siel­lä, mis­sä kesäiset har­ras­tuk­set vai­h­tu­vat talvisin sisähar­ras­tuk­sik­si, voi odot­taa ilmo­jen viilen­e­misen aiheut­ta­van ainakin selvin piikin tar­tun­toi­hin, jos ei peräti kokon­aisen uuden aal­lon. Opiske­li­ja­bileet ovat selvästi sisähar­ras­tuk­sen omainen aktivi­teet­ti, joka onnek­si on ohimenevä ilmiö, niin vuo­den kulus­sa kuin henkilön elämässä. Siinä, mis­sä mei­dän kult­tuuris­samme, jos­sa merkit­tävä osa töistä tehdään sisätilois­sa (sitä se maa­han­muut­ta­jan aja­ma tak­si­au­tokin on), kesälo­mat, jol­loin koronara­joi­tusten aikaan ollaan lähin­nä vain oman porukan kesken kor­ven keskel­lä mökil­lä, vähen­tävät (val­oisu­u­den lisään­tymisen lisäk­si) tar­tun­to­ja, jos­sain toises­sa kult­tuuris­sa hyvä sää vetää tor­eille osta­maan ja myymään kau­den tuor­e­i­ta antimia, ja talvi taas niis­sä ajaa ihmiset kotei­hin­sa per­hei­den­sä pari­in sadet­ta ja kylmää pakoon, ja sen seu­rauk­se­na kon­tak­tit vähenevät.

    Val­on­saan­ti­in vaikut­taa tietysti auringon säteilykul­man suo­ran vaiku­tuk­sen lisäk­si myös sen välil­liset vaiku­tuk­set, eli se, kuin­ka paljon ihmi­nen tarvit­see vaat­tei­den tai rak­en­tei­den suo­jaa kylmää vas­taan. Tässä vaikut­taa sit­ten myös se, mihin geeniklus­teri­in ihmi­nen kuu­luu. Lähempänä päivän­tasaa­jaa syn­tyneet tarvit­se­vat yleen­sä enem­män läm­mintä ja he tarvit­se­vat myös enem­män suo­raa val­oa tum­mem­man ihon­sa takia. Sisätöis­sä val­oa ei saa, vaik­ka aurinko kuin­ka ulkona paistaisi.

    Mie­lenki­in­toinen ilmiö oli pelaa­jien jääkiekko-otteluis­sa saa­mat tar­tun­nat, jot­ka voisi­vat selit­tyä sil­lä, miten ilman voi ajatel­la vir­taa­van hal­lis­sa. Voisi ajatel­la, että kun yleisö hehkuu, tai parem­minkin hen­git­tää (suurin osa ihmis­es­tä pois­tu­vas­ta läm­möstä pois­tuu hen­gi­tyk­sen mukana) läm­mintä lehtereil­lä, syn­tyy sen yläpuolel­la nou­se­vaa ilmavir­taus­ta. Mikä menee ylös, tulee myös alas, ja kun jään on olta­va kylmää ollak­seen luis­telukelpoista jäätä, on laske­va vir­taus ken­tän pääl­lä. Osa yleisönkin hönkimistä viruk­sista siis pää­tynee lop­ul­ta jäälle. Jääl­lä hen­git­tävän pelaa­jan uloshen­git­tämä ilma jäähtyy nopeasti, ja sil­loin juuri voi tapah­tua Osmon mainit­se­ma pis­arakoon pienen­e­m­i­nen, joka saa muutenkin urheilulli­sista keuhkoista voimal­la tule­van pöpöku­uron lentämään pitkälle, mut­ta ei hallin läm­pöti­laeroista johtuen, ei juurikaan jään ulkop­uolelle. Toki toden­näköisem­pää lie­nee saa­da tar­tun­ta pukukopis­sa, mut­ta muis­taak­seni uuti­soiti­in tapauk­sista, jois­sa tar­tun­ta oli saatu toiselta joukkueelta eikä se oikein selit­tynyt muuten kuin että se oli saatu pelatessa.

    Suo­ma­lainen tutk­i­ja kiin­nit­ti huomio­ta myös MPR-rokot­teen havait­tuun vaiku­tuk­seen. Se saat­taa hyvinkin olla todel­li­nen ja selit­tää sen, mik­si korona karkasi opiske­li­ja­bileistä niin herkästi juuri rokotev­as­taisu­ud­estaan tun­netus­sa Vaasan ympäristössä. Siel­lä, mis­sä muu­ta suo­jaa on vähem­män, tarvi­taan enem­män rajoi­tus­toimia. Mikä tietysti pätee kaikki­in tartuntatauteihin.

    Tässä on syytä muis­taa sekin, että eri ihmis­ten ja väestöryh­mien roko­tushis­to­ria on eri­lainen, riip­puen siitä mis­sä ja mil­loin he ovat syn­tyneet. Kaikkein muiden altistu­mista lisäävien tek­i­jöi­den ohel­la myös täl­lä voi olla vaiku­tuk­sen­sa maa­han­muut­ta­javäestön sairas­tu­vu­u­teen. Sen sijaan en usko, että asun­to­jen kool­la on suur­ta merk­i­tys­tä. Aivan tavalli­nen flun­ssakin tart­tuu, jos istu­taan sohval­la vierekkäin TV:tä kat­so­mas­sa tun­ti ja enem­mänkin. Per­heen­jäsenet ovat niin paljon tekemi­sis­sä tois­t­en­sa kanssa, että jopa pin­ta- tai kos­ke­tus­tar­tun­ta on erit­täin todennköinen.

    Muuten min­ul­la ei tietysti ole mitään sitä vas­taan, että maa­han­muut­ta­jille raken­net­taisi­in isom­pia asun­to­ja. Eikä var­maan viro­laisil­la rakennusmiehilläkään.

    1. kos­teut­ta merkit­tävämpi tek­i­jä näyt­ti ole­van valo: korona ei yleen­sä vähene sadekausien alka­es­sa, vaan lisääntyy.

      Kos­teudel­la ei tässä tarkoite­ta sadet­ta vaan lähin­nä sisäil­man kos­teut­ta. Läm­mi­tyskau­den aikana suh­teelli­nen kos­teus vähe­nee, kos­ka sisäil­ma on lämpimäm­pää kuin ulkoil­ma. Se, että ulkona sataa saat­taa mar­rasku­us­sa jopa lisätä tar­tun­to­ja, kos­ka kuiv­as­sa sisäil­mas­sa oleil­laan enem­män. Mit­taa siis kos­teut­ta ulkoil­man läm­pöti­lal­la, älä sateilla. 

      En usko, että Vaasaa ympäröivän uskon­nol­lisen maaseudun rokotev­as­tauisu­udel­la on merk­i­tys­tä ulko­maalais­ten opiske­li­joiden kesku­udessa levin­neelle epidemialle.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Kos­teudel­la ei tässä tarkoite­ta sadet­ta vaan lähin­nä sisäil­man kos­teut­ta. Läm­mi­tyskau­den aikana suh­teelli­nen kos­teus vähe­nee, kos­ka sisäil­ma on lämpimäm­pää kuin ulkoil­ma. Se, että ulkona sataa saat­taa mar­rasku­us­sa jopa lisätä tar­tun­to­ja, kos­ka kuiv­as­sa sisäil­mas­sa oleil­laan enem­män. Mit­taa siis kos­teut­ta ulkoil­man läm­pöti­lal­la, älä sateilla. 

        En usko, että Vaasaa ympäröivän uskon­nol­lisen maaseudun rokotev­as­tauisu­udel­la on merk­i­tys­tä ulko­maalais­ten opiske­li­joiden kesku­udessa levin­neelle epidemialle. 

        Lainaa­masi koh­ta viit­taa kyl­lä ennem­minkin sihen, että val­on määrä vaikut­taa jopa ker­talu­okkia enem­män kuin ilmankos­teus, mitat­ti­in sitä miten tahansa. Monis­sa mais­sa ihmiset asu­vat läh­es läm­mit­tämät­tömis­sä asumuk­sis­sa eikä heil­lä ainakaan ole keskus- tai sähköläm­mi­tys­tä, jot­ka sisäil­maa eniten kui­v­at­ta­vat. Niis­säkin pienem­mät tilat, jois­sa ver­hot eivät lep­a­ta vedon takia, ovat kaikkea muu­ta kuin ilmal­taan kuiv­ia jos ihmiset oleskel­e­vat niis­sä vähänkään pidem­pään. Myös suurin osa nes­teestä pois­tuu hen­gi­tyk­sen kautta.

        Monis­sa ympäristöis­sä, kuten koton­aan ja hoito­laitok­sis­sa, kouluis­sakin. ihmiset ovat niin paljon toisen­sa kanssa tekemi­sis­sä, että tau­ti niis­sä lop­ul­ta tart­tuu, oli ilmankos­teus mikä tahansa. Niis­sä kos­teus saat­taa hie­man piden­tää aikaa, joka keskimäärin tarvi­taan tart­tumiseen, ei muuta.

        Ns super­leviämistapauk­si­in ilmankos­teus voi liit­tyä, mut­ta niis­säkin tarvi­taan sen lisäk­si lyhyet etäisyy­det ja tar­tun­ta-alt­ti­it yksilöt. Mie­lenki­in­toista on sekin, että kohon­nut ris­ki näyt­tää liit­tyvän näis­säkin yhteyk­sis­sä sekä urheilu­un että alko­holi­in. Melko help­po seli­tys olisi, että sekä alko­holi että voimakas fyysi­nen rasitus lisäävät vita­mi­inien kulu­tus­ta, jol­loin pelkästään tarpeeseen näh­den liian mata­lat tasot voisi­vat lisätä alt­tiut­ta. Voi olla, että vita­mi­init ovat tuos­sa liian yksinker­tainen seli­tys, mut­ta jokin samal­la tavoin käyt­täy­tyvä yhdis­tävä tek­i­jä taustal­la voi olla.

        Käsit­tääk­seni rokotev­as­taisu­us Vaasan seudul­la ei liity juuri mitenkään per­in­teiseen poh­jalaiseen uskonnollisuuteen
        vaan ruotsinkieliseen kohtu­ullisen sivistyneeseen väestöön, jos­ta osa voi olla muul­la kuin kris­til­lisel­lä taval­la henkistä väkeä. Sitä en tiedä, onko Vaasas­sa jotenkin muu­ta maa­ta enem­män juuri ulko­maalaisia opiske­li­joi­ta, mut­ta juuri he ovat ensim­mäisenä vaaras­sa, jos seassa mui­ta enem­män taudille alt­ti­ita paikallisia. Ja sairas­tu­mis­riskin kohoamiseen riit­tää sekin, että heitä on muual­lakin opiske­li­joiden elämän­pi­iris­sä kuin opiske­li­jay­hteisön sisäl­lä. Opiske­li­jatkin käyvät kau­pas­sa, kir­jas­tossa ja usein ovat jos­sain töis­säkin opiskelun ohessa.

        En oikein pidä tuos­ta tuol­lais­es­ta mutkat suorik­si maaseu­tu-uskon­nol­lisu­us-retori­ikas­ta. Olen itse kotoisin maaseudul­ta, joka oli selvästi vähem­män uskon­nol­lista kuin moni niistä kaupunkiym­päristöistä, jois­sa olen sen jäl­keen asunut. Ja sekin väite, mihin netis­sä aika usein tör­mää, että uskon­nol­lisu­us liit­ty­isi eri­tyis­es­ti suurin piirtein kaikki­in mui­hinkin “epäti­eteel­lisi­in käsi­tyk­si­in”. Juuri päin­vas­toin, uskon­nol­lisu­us nimeno­maan luo esteen omak­sua monia mui­ta “epäti­eteel­lisiä oppeja”.

    2. Tutkimuk­sen mukaan sairas­tu­vu­us ja kuolleisu­us koron­aan on ollut selvästi vähäisem­pää entisen Itä-Sak­san alueel­la, mis­sä lapset rokotet­ti­in yhdis­tymiseen saak­ka BCG-rokotteella.

      Entisen Itä-Sak­san alueil­la on myyös selvästi vähem­män aller­gioi­ta. Liika hygien­ia altistaa sekä aller­gioille, että heiken­tää kaikkea vas­tus­tuskykyä, kos­ka immuu­nipu­ous­tus­ta pitää pitää hereillä.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Entisen Itä-Sak­san alueil­la on myyös selvästi vähem­män aller­gioi­ta. Liika hygien­ia altistaa sekä aller­gioille, että heiken­tää kaikkea vas­tus­tuskykyä, kos­ka immuu­nipu­ous­tus­ta pitää pitää hereillä.

        Mis­tä päät­telet, että aller­gioi­hin vaikut­ta­va tek­i­jä olisi juuri hygien­ia? Itäsak­salaiset tuskin oli­vat eri­tyisen likaista väkeä, mut­ta käyt­tivät var­masti vähem­män uude­naikaisia kemi­al­lisia tuot­tei­ta puh­tau­den ylläpitämiseen. Voihan syy olla myös vaik­ka sitrushedelmien vähäisem­pi tar­jon­ta. Toden­näköis­in­tä on, että vaikut­tavia tek­i­jöitä on useita.

        Muis­te­len, että Leena Palotie-vainaa tuo­ta mainit­se­maasi hypo­teesiä kan­nat­ti joskus 2000-luvun alus­sa (ja jo sitä ennen), perustellen sitä juuri idän ja län­nen eroil­la, kuten myös kaupunkiym­päristön ja maaseudun erol­la. Min­ua se ei oikein vaku­ut­tanut sil­loinkaan, että se olisi ainakaan koko totu­us. Voin tietenkin olla väärässäkin.

        Kaupun­gin ja maaseudun ver­tailus­sa tulee kuvaan mukaan sekin, miten väestö jakaan­tuu. Ympäristön jol­lakin taval­la epämiel­lyt­täväk­si koke­vat muut­ta­vat pois, vaik­ka he eivät itse edes ymmärtäisi todel­lisia syitä sille, mik­si ympäristö tun­tuu epämiel­lyt­tävälle. Kansan­perinne tietää ker­toa van­hoista isän­nistä, jot­ka saat­toi­vat olla niin aller­gisia ohran­pö­lylle, etteivät itse men­neet vil­ja-aitan lähellekään. Minäkin olen sille allerginen, lapse­na olin tikah­tua yskimiseen, kun menin puhdis­ta­maan vil­jasi­iloa. Isältäni en sitä ollut perinyt, kos­ka häneltä siilon puhdis­t­a­mi­nen onnis­tui. Mut­ta min­ua oli kyl­lä jo siihenkin men­nessä rokotet­tu reilusti enem­män kuin isääni. Muu­toin vil­jan­pö­lyä saat­toi olla niin, että niistäessä tuli aivan mus­taa, mut­ta ei vält­tämät­tä edes aivastuttanut.

        Perin­nöl­lisyy­den ja evoluu­tion kannal­ta mainit­se­masi seli­tys vaikut­taisi aika toimi­val­ta, mut­ta se nyt ei vielä todista, että se olisi oikea. Myös vas­takkaiset val­in­ta­paineet saa­vat aikaan kaiken­laista, joista tun­net­tu yhteys malar­i­an ja sirp­pisolu­ane­mi­an välil­lä on sen ver­ran yksinker­tais­es­ta päästä, että se voidaan havai­ta jopa skep­tikot vaku­ut­taval­la säännöllisyydellä.

  34. Min­ua kiusaa näi­den oireet­tomien tar­tun­nan saanei­den mys­teeri. Jos koronat­esti näyt­tää posi­ti­ivista, mut­ta kli­iniset oireet puut­tuvat kokon­aan, onko todel­la kyse aidos­ta tar­tun­nas­ta? Koronat­esti ei luke­mani mukaan tai­da olla kovin luotet­ta­va yksilön kohdal­la maas­sa, jos­sa tar­tun­to­ja on määräl­lis­es­ti vain vähän. Toinen vai­h­toe­hto on se, että heil­lä on jo luon­taista immu­ni­teet­tia ole­mas­sa, joka perus­tuu johonkin. Testi voinee näyt­tää myös posi­ti­ivista, vaik­ka kyseessä olisi van­ha tar­tun­ta. Onko testiä jotenkin pisteytet­ty niin, että pitää olla tiet­ty määrä virus­par­tikkelei­ta, jot­ta voidaan puhua varsi­nais­es­ta tartunnasta?
    Tähän liit­tyy kiin­nos­tavasti myös havain­to vesi­jo­htove­den koronalöy­dök­sistä. Virus­ta on esi­in­tynyt enem­män vesi­jo­htovesis­sä, kuin mitä on löy­tynyt tar­tun­toina. Alites­taami­nen on osaseli­tys, mut­ta onko mui­ta selit­täviä tek­i­jöitä? Kuin­ka paljon voisi enim­mil­lään olla niitä, jot­ka ovat saa­neet tar­tun­nan, mut­ta eivät koskaan pää­tyneet testei­hin? Etenkin mietin kevään lukuja..menevätkö tuhan­sis­sa vai kym­menis­sä­tuhan­sis­sa, ne joi­ta ei löydetty.

    Yllät­tävää Suomen luvuis­sa on myös se, että nyt syksyl­lä kuolemia, teho­ta­pauk­sia, mut­ta myös sairaala­hoitoon joutunei­ta on ollut vähän ver­rat­tuna tar­tun­nan saaneisiin.

    kaverin puoles­ta vaan kyse­len: Linkissäsi vaan speku­loiti­in, että maat ja alueet, jois­sa on aikoinaan ollut cal­mette ‑ohjel­ma, olisi tilas­tol­lis­es­ti vähem­män koron­akuolemia. Ei tuo todista minkäälaista syy-yhteyt­tä. Tuberku­loosi­bak­teeri on ihan eri mikro­bi kuin koron­aviruk­set. Miten bak­teer­il­ta suo­jaa­va rokote suo­jaisi virustartunnalta?

    1. Avoimia kysymyk­siä: Miten bak­teer­il­ta suo­jaa­va rokote suo­jaisi virustartunnalta?

      Tätä on ihme­tel­ty koh­ta sata vuot­ta, ensim­mäisen ker­ran BCG-rokot­teen odot­ta­mat­tomat posi­ti­iviset sivu­vaiku­tuk­set havait­ti­in 1927. Vuodes­ta 2011 alka­en seli­tys­malli on ollut “trained immu­ni­ty”, paran­tunut epäspe­si­fi immuu­ni­vaste. Googlaa­mal­la lisää.

      1. Avoimia kysymyk­siä: kaverin puoles­ta vaan kyse­len: Linkissäsi vaan speku­loiti­in, että maat ja alueet, jois­sa on aikoinaan ollut cal­mette ‑ohjel­ma, olisi tilas­tol­lis­es­ti vähem­män koron­akuolemia. Ei tuo todista minkäälaista syy-yhteyt­tä. Tuberku­loosi­bak­teeri on ihan eri mikro­bi kuin koron­aviruk­set. Miten bak­teer­il­ta suo­jaa­va rokote suo­jaisi virustartunnalta?

        Maail­mas­sa mon­ta on ihmeel­listä asi­aa, jot­ka häm­mästyt­tää kum­mas­tut­taa yksinker­taista “skep­tikkoaaaa…” Ker­tonet, mil­laisen tutkimuk­sen avul­la asia pitäisi todis­taa niin, että epäi­lyk­sen sijaa ei jäisi. Tehti­in miten pitkä ja kon­trol­loitu seu­ran­ta tahansa, täysin yksiselit­teistä kor­re­laa­tio­ta tuskin saadaan eri­lais­ten tutkimusten kesken, ellei koeih­misiä sit­ten elätetä täs­mälleen saman­lai­sis­sa täysin kli­in­i­sis­sä lab­o­ra­to­rio-olo­suhteis­sa koko elämäänsä.

        Eliöi­den immuu­ni­jär­jestelmät eivät ole mitään johdon­mukaises­ti suun­nitel­tu­ja kokon­aisuuk­sia, joil­la olisi vieläpä kyky erotel­la eri­laisia ongelmien aiheut­ta­jia toi­sis­taan? Aika har­va tietois­es­ti skep­tisyy­teen pyrkivä kai kan­nat­taa aja­tus­ta suun­nitel­lus­ta evoluutiosta…

        Eräs osa immuu­ni­jär­jestelmää ovat neu­traloi­vat vas­ta-aineet, joista koro­nankin yhtey­dessä on puhut­tu. Yleen­sä koroste­taan niiden spe­si­fisyyt­tä, mut­ta epätäy­del­lisim­mässä mah­dol­lises­sa maail­mas­sa kun elämme, niin ne oikeasti eivät ole kovin spe­si­fisiä, eivät edes siinä, että ne aina neu­traloisi­vat vain elim­istölle haitallisia asioi­ta. Myös koro­nan kohdal­la tämä näkyy siinä, että pelkästään 0‑veriryhmä suo­jaa tilas­to­jen mukaan jonkin ver­ran koronal­ta, kuten se suo­jaa mon­elta muul­takin sairaudelta.

        Koro­nan kohdal­lakin on nähty, että toisi­naan poti­las kuolee omaan immuu­nireak­tioon­sa, ei tau­d­i­nai­heut­ta­jan aiheut­tami­in vau­ri­oi­hin, ja sik­si kaiken­moi­set malaria‑, reuma- ja muut kor­ti­soni­tyyp­piset lääk­keet vähen­tävät kuolleisu­ut­ta jonkin ver­ran, ja ne tekevät sen nimeno­maan käytet­tynä taudin vaka­van muodon myöhäisessä vai­heessa, jos­sa taas Remdesvirin kaltaiset viruk­sen monis­tu­mista ehkäi­sevät lääk­keet eivät enää voi lop­putu­lok­seen juuri vaikut­taa. Se, että nämä sinän­sä täysin loogiset ja selvät vaiku­tus­suh­teet olisi asian­mukaises­ti otet­tu huomioon WHO:n meta-ana­lyy­seis­sä, ei oikein vakuuta.

        Jos rokot­tei­den vaiku­tus noin yleisem­minkin kiin­nos­taa, niin löy­tyy tietoa, jon­ka mukaan joil­lain kehit­tymät­tömäm­mil­lä alueil­la BCG-rokote on vähen­tänyt las­ten sairas­tu­mista mui­hinkin tautei­hin, mukaan luet­tuna myös virus­tau­dit, jopa 40% ver­rat­tuna rokot­ta­mat­tomi­in. Että asia ei olisi liian yksinker­tainen, eräät BCG-rokot­teet saat­ta­vat suo­ja­ta esimerkik­si lep­ral­ta parem­min kuin tuberku­loosil­ta. Lep­ra on tubipöpön suku­lais­pöpön aiheut­ta­ma tau­ti ja kaikissa BCG-rokot­teis­sakaan ei käytetä tuberku­loosi­bak­tee­ria, vaan sen suku­laista. Jostain syys­tä BCG-rokot­teen teho tuberku­loosin ehkäisyssä heikke­nee päivän­tasaa­jaa kohti men­täessä, ja korkeim­mil­laan se taitaa olla tääl­lä pohjoisil­la lev­eyk­sil­lä. Syytä tähän kor­re­laa­tioon ei kai tiede­tä (en jak­sanut kaivaa, mitä hypo­teese­ja siitä on mah­dol­lis­es­ti esitetty).

        Seu­rat­tuani net­tikeskustelu­ja koh­ta 20 vuot­ta ja sitäkin kauem­min ihan asiantun­ti­joik­si las­ket­tavien ihmis­ten puheenvuoroja
        julk­isu­udessa olen tul­lut siihen vakau­muk­seen, että Occamin par­taveit­si rin­nas­tuu per­in­teisi­in teräa­seisi­in siinä, että sitäkään ei pitäisi antaa las­ten eikä muiden liian yksinker­tais­ten ihmis­ten käsi­in. Itse asi­as­sa mikä tahansa epämääräi­nen asia annet­tuna asiantun­ti­jan arvo­val­lal­la heilu­van kätösi­in voi johtaa siihen, mitä Teg­nell sai aikaisek­si Ruot­sis­sa. Kuolin­lukuina se tosin on vaa­ti­mat­tomam­paa kuin moni kai luulee, mut­ta erot­tuu kyl­lä silti niis­säkin. Tämän het­ki­nen tilanne näyt­tää sille, että vuosikuolleisu­us nousus­sa tulee uusi ennä­tys kuluneel­la vuosikymmenel­lä, läh­es 5%, joka on noin kaksinker­tainen edel­liseen ennä­tyk­seen vuodelta 2015, joka vuosi muuten mie­lenki­in­tois­es­ti on juuri “pako­laisvyöryn” vuosi…

        Luvut ovat peräisin tuolta:

        https://www.statista.com/statistics/525353/sweden-number-of-deaths/

        Lasken­ta­hetkel­lä kuollei­den määrät oli päivitet­ty 13.11. saak­ka. Jos kynää ja pape­ria pros­ent­tien laskemiseen ei ole tarpeek­si, lasken­tataulukos­sa ne lävähtävät silmien eteen korkein­taan parin min­uutin pon­nis­tuk­sel­la. Laskin pros­en­tit tot­ta kai päiväkuolleisu­u­den mukaan, huomioiden karkausvuodetkin.

        On toki asiantun­ti­joi­ta, jot­ka ovat juuri sil­lä paikalla, mis­sä hei­dän pitääkin olla: Lehto­nen, Broas, ja mon­et muut alan lääkärit. Ja hei­dän ansiostaan mei­dän asiantun­ti­joidemme taso noin yleen­sä on selvästi korkeampi kuin esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa tai briteis­sä yleen­sä, jois­sa lau­maim­mu­ni­teetin kehit­tymiseen uskovia edelleen on yllät­tävänkin korkeil­la palleilla.

        Edelleen odotan näyt­töä siitä, että yksikään kulku­tau­ti koskaan olisi pysähtynyt lau­maim­mu­ni­teetin muo­dos­tu­miseen. Joku ehdot­ti tuol­la vesirokkoa. Koulu­aikanani sitä vas­taan ei rokotet­tu, minä en silti sitä koskaan sairas­tanut ja aika har­va koko luokas­sakaan. Meitä toki rokotet­ti­in monia mui­ta taute­ja vas­taan ja kun syn­nyin, äiti­ni sairasti tuberku­loosia, mikä voi vaikut­taa ehkä roko­tuk­sen tavoin (tai sit­ten ei). Ja vaik­ka löy­ty­isi edes se yksi, jon­ka kohdal­la voidaan selkeästi taudin pysähtyneen lau­maim­mu­ni­teetin muo­dos­tu­miseen, se ei tietenkään todista juuri mitään minkään muun kulku­taudin suh­teen. Kuten mainitsin, per­in­teiset jokavuo­tiset flun­ssat ja influ­enssat näyt­tävät pysähtyvän kevään tuloon, kuten kävi koronallekin kevääl­lä, ja yksinker­tais­es­ti osa ihmi­sistä ei vain ehdi saa­da niitä, ennen kuin ne katoa­vat. Taudin lev­iämistä sairas­tunei­den immu­ni­teet­ti taudille voi jonkin ver­ran kyl­lä hidas­taa, joka suo­jaa jos­sain määrin mui­ta alt­ti­ita siinä tapauk­ses­sa, että tau­ti pysähtyy johonkin muuhun, kuten lisään­tyvään val­on ja kos­teu­den määrään. Ruotsin koron­akäyrässäkin tämä mielestäni näkyy siinä, että kun kesälo­mat leikka­si­vat sen alas (mikä on hyvä esimerk­ki siitä, että valo ja kos­teuskin pystyvät ainakin sel­l­aises­sa väestössä kuin Ruotsin vain yhdessä kon­tak­tien vähen­tämisen kanssa pysäyt­tämään taudin eten­e­misen, ja vaik­ka mei­dän väestömme on toden­näköis­es­ti parem­mas­sa ase­mas­sa tässä suh­teessa, tuskin tääl­läkään tau­ti olisi kevääl­lä pysähtynyt ilman rajoi­tus­toimia ennen kesälomien alka­mista), luul­tavasti, vaikkakin kooltaan aika min­i­maa­li­nen, lau­maim­mu­ni­teet­ti hidasti lev­iämisen uudelleenkäyn­nistymistä nyt syksyl­lä. Mut­ta kun tiedämme, kuin­ka lyhy­taikainen koron­aan saatu neu­traloi­va immu­ni­teet­ti voi olla, pelkästään sen val­os­sa on täysin ymmär­ret­tävää, mik­si se ilo ei ollut pitkäaikainen.

        Muuten jos nyt oikein halu­taan speku­loi­da, niin on aika mie­lenki­in­toista sekin, että rut­to katosi vas­ta sil­lä vuo­sisadal­la kun ensim­mäiset (isorokko)rokotukset aloitet­ti­in ja Espan­jan tau­ti samana vuon­na kuin ensim­mäiset Cal­mette-roko­tuk­set suoritet­ti­in Pari­i­sis­sa. Noiden kohdal­la en itsekään usko syy-seu­raus-suh­teeseen, mon­es­takin syys­tä, enkä sinän­sä ole edes tark­istanut, mis­sä määrin tietoni noiden tau­tien katoamis­es­ta pitävät paikkansa (roko­tusten alka­mista koske­vat tiedot ovat aika help­po­ja löytää ja ovat käsit­tääk­seni aika luotettavia).

        Ja ei, en ole pakol­lis­ten roko­tusten kan­nal­la, enkä edes mikään roko­tus­fanaatikko, mut­ta itse kyl­lä otan roko­tuk­sia mielel­läni (lukunot­ta­mat­ta Pfiz­erin nyt amerikkalaiseen tapaan turaa­maa käyt­tökelvot­toman onneton­ta kökköä rahas­tus­rokotet­ta), vaik­ka ilmeis­es­ti jos­sain määrin olenkin kärsinyt ehkä jois­tain rokot­teista. En tiedä, mikä vai­h­toe­hto olisi ollut, pahim­mas­sa tapauk­ses­sa ken­ties hyvin huono, vaik­ka riskien toteu­tu­misen mah­dol­lisu­us roko­tus­va­paa­matkus­ta­jankin on jo min­un aikanani ollut aika pieni. Rokot­teet, kuten lääketi­eteen keinot yleen­säkin, ovat vält­tämätön paha, joil­ta kukaan meistä ei tois­taisek­si voi kovin hyvin välttyä.

        Niin joo. Se oli itse Art­tu, joka pää­tyi siihen totea­muk­seen, että elämme huonoim­mas­sa mah­dol­lises­sa maail­mas­sa, kos­ka jos se olisi yhtään huonom­pi, se ei voisi olla ole­mas­sa. Se on totu­us, jon­ka voi todis­taa vääräk­si vain määritelmiä muut­ta­mal­la. Vaik­ka Osmon kuva tuos­sa blo­gin otsakeosas­sa on vaku­ut­tavaa vakavu­ut­taa ja hie­man huolestuneisu­ut­takin huoku­va, samais­tun kuitenkin enem­män tuo­hon ala­puolelle linkkaa­maani Art­turin potret­ti­in, sil­lä juuri siltä min­unkin sisäi­nen minäni näyt­tää, vaik­ka noin yleen­sä en Arske­lin kanssa ihan kaikesta ehkä samaa mieltä olekaan. Siinä nyt kuitenkin, että pes­simis­mi on iloinen ja voimaan­nut­ta­va asia ja maail­ma ei ole kovin mon­imutkainen paik­ka, kun ei hairah­du pitämään sitä liian yksinkertaisena.

        https://theageofideas.com/wp-content/uploads/2017/11/arthur-schopenhauer.jpg

        spot­tu: Tätä on ihme­tel­ty koh­ta sata vuot­ta, ensim­mäisen ker­ran BCG-rokot­teen odot­ta­mat­tomat posi­ti­iviset sivu­vaiku­tuk­set havait­ti­in 1927. Vuodes­ta 2011 alka­en seli­tys­malli on ollut ”trained immu­ni­ty”, paran­tunut epäspe­si­fi immuu­ni­vaste. Googlaa­mal­la lisää.

        Ei pain­ovoimankaan käyt­tämistä hyväk­si ole paljon hai­tan­nut, ettei sitäkään kovin hyvin osa­ta selit­tää. Tosin sitä nyt on tutkit­tu jo sel­l­aiset 500 vuot­ta, BCG-rokote on ollut ole­mas­sakaan noin 100 vuotta.

        *on tavat­toman vaikut­tunut inhimil­lisen älyn… ei kehtaa sanoa mistä*

      2. spot­tu: Tätä on ihme­tel­ty koh­ta sata vuot­ta, ensim­mäisen ker­ran BCG-rokot­teen odot­ta­mat­tomat posi­ti­iviset sivu­vaiku­tuk­set havait­ti­in 1927. Vuodes­ta 2011 alka­en seli­tys­malli on ollut ”trained immu­ni­ty”, paran­tunut epäspe­si­fi immuu­ni­vaste. Googlaa­mal­la lisää.

        Suomes­sa tuberku­loosirokot­ta­mi­nen yleisessä roko­tu­so­hjel­mas­sa lopetet­ti­in vuon­na 2006. Silti lap­sil­la ja nuo­ril­la, joil­la ei siis useim­mil­la ole tuberku­loosirokotet­ta, korona on silti lievem­pi sairaus. Hehän nimeno­maan saa­vat keskimäärin lievem­män tau­timuodon, toisin kuin van­hem­mat ikäpol­vet. Joten en nyt äkkiseltään usko tuberku­loosirokot­teen koronal­ta suo­jaavaan vaikutukseen.

      3. Avoimia kysymyk­siä: Suomes­sa tuberku­loosirokot­ta­mi­nen yleisessä roko­tu­so­hjel­mas­sa lopetet­ti­in vuon­na 2006. Silti lap­sil­la ja nuo­ril­la, joil­la ei siis useim­mil­la ole tuberku­loosirokotet­ta, korona on silti lievem­pi sairaus. Hehän nimeno­maan saa­vat keskimäärin lievem­män tau­timuodon, toisin kuin van­hem­mat ikäpol­vet. Joten en nyt äkkiseltään usko tuberku­loosirokot­teen koronal­ta suo­jaavaan vaikutukseen. 

        Jos kat­sot tilas­to­ja, las­ten sairas­tavu­udessa ei ole juuri ero­ja koko maail­mas­sa, eikä siten siis senkään suh­teen, onko hei­dät rokotet­tu BCG-rokot­teel­la vai ei. Roko­tuk­sil­la voi silti olla vaiku­tus­ta hei­dän osaltaan sikäli, että myös MPR-rokot­teen on huo­mat­tu suo­jaa­van koronal­ta jonkin ver­ran. On toden­näköistä, että use­at rokot­teet vaikut­ta­vat laa­jem­min kuin vain juuri siihen tau­d­i­nai­heut­ta­jaan, jota vas­taan ne annetaan. Toki myös lapse­na sairaste­tut tau­dit voivat tehdä niin, johon Osmo tuol­la alkupuolel­la keskustelua viittasi.

        BCG-rokot­teen suo­javaiku­tus tuberku­loosin suh­teen on arvioitu ole­van kai jotain 15 vuot­ta, jotkut arviot ovat paljon pidem­piäkin. Rokote ei kuitenkaan anna suo­jaa tuberku­loosia vas­taan aikuiselle annet­tuna, joka viit­taa siihen, että se nimeno­maan vaikut­taa immu­ni­jär­jestelmän rak­en­tu­miseen kasvuiässä, ja siten voi olet­taa sen vaiku­tuk­sen ole­van pidem­piaikainen, joil­lakin ken­ties jopa koko elin­iän kestävä. Suo­ja jonkin muun tyyp­pistä tau­d­i­nai­heut­ta­jaa vas­taan voi olla jopa pidem­pi kuin tuberku­loosia vas­taan. Ylipäätään lie­nee niin, että immuu­ni­jär­jestelmän on paljon helpom­pi kehit­tää vas­tus­tuskyky viruk­sia vas­taan, jot­ka eivät voi lisään­tyä eivätkä selviä kovin kauan hengis­säkään, elleivät pääse solui­hin, kuin bak­teere­ja vas­taan, jot­ka voivat lisään­tyä ja selviy­tyä lisään­tymiskyky­is­inä ilman solu­ja todel­la pitk­iäkin aiko­ja. Tap­pa­ja­sol­un tai meu­traloivan vas­ta-aineen on oletet­tavasti paljon helpom­pi hajot­taa pieni, vain ohuen suo­jakuoren suo­jaa­ma virus kuin kokolu­okkaa suurem­pi bak­teeri, jolle voi olla kehit­tynyt myös immuu­ni­jär­jestelmän vas­taisia puolustusmekanismeja.

        BCG-rokot­teen vaiku­tus tilas­to­jen val­os­sa näkyy juuri siinä, että korona lev­iää hitaam­min ja sairas­tut­taa pienem­män osan vakavasti, nimeno­maan aikuisväestöä, kos­ka lapset eivät sairas­tu koron­aan juuri muutenkaan. On enem­män kuin toden­näköistä, että suurin syy siihen, mik­si me olemme pystyneet melko lievin rajoituksin lyömään taudin puhkeamiset alas useis­sakin osis­sa maa­ta, on juuri BCG-roko­tusten ansiota. 

        Tietenkin har­va asu­tus on myös etu. Suomes­sakin vain osa asuu täysin maalais­mais­es­ti omis­sa etääl­lä toi­sis­taan ole­vis­sa talois­sa, mut­ta heistäkin mon­et käyvät töis­sä ja kaupois­sa altistu­mas­sa, ja aika usein myös paikalli­sis­sa kapakois­sa. Ainakin siel­lä, mis­tä minä olen kotoisin, kapakissa käy­dään use­am­min kun kirkos­sa. Viruk­sen tart­tumis­to­den­näköisyys tuskin on mikään lin­eaari­nen funk­tio. Tart­tumiselle riit­tää, että kon­tak­ti on riit­tävän pitkä ja että se tapah­tuu levit­täjän kanssa. Tyyp­il­lisessä kaupunkiym­päristössä lyhy­itä kon­tak­te­ja on paljon, mut­ta pidem­piä ei enää niinkään paljon enem­män kuin maaseu­tuym­päristössä. Jos väestön tar­tun­ta-alt­tius ei ole kovin suuri, voisi olet­taa, että taudin lev­iämisnopeuk­sis­sa ei ole niin suur­ta eroa kaupunki­maisen ja maalais­maisen ympäristön välil­lä. Tietenkin eri väestöseg­menteil­lä on juuri tässä suh­teessa ero­ja. Maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten ris­ki saa­da tar­tun­ta ja levit­tää sitä edelleen on kohon­nut ja sen taustal­la voivat olla myös biol­o­giset ja esimerkik­si roko­tushis­to­ri­as­ta johtu­vat syyt. Kun mah­dol­lisi­in sel­l­aisi­in yhdis­tyy selvästi kan­taväestöä vilkkaampi sosi­aal­isu­us ja suurem­mat per­heet ja taa­jem­mat sukuy­htey­det, pystyy tau­ti lev­iämään melko hel­posti. Jos vielä sairas­tunei­den saa­ma immu­ni­teet­ti on kovin lyhyt, voi tau­ti alkaa kiertämään hyvin pienessäkin joukos­sa hyvin nopeal­la syklil­lä. Sil­loin myös toden­näköisyys nyky­istä vaar­al­lisem­pi­en muo­to­jan kehit­tymiselle lisääntyy. 

        Tuos­sa edel­lä­maini­tus­sa on muuten koh­ta, jos­ta yllät­tävän vähän on puhut­tu ja lau­maim­mu­ni­teetin kan­nat­ta­jat eivät ole puhuneet siitä lainkaan. Mitä enem­män virus­ta monis­tuu, sitä suurem­pi on aina myös toden­näköisyys vaar­al­lisem­pi­en ja helpom­min tart­tuvien muo­to­jen syn­tymiselle. Sik­si itse asi­as­sa kaikkien vas­ta­toimien kanssa pätee juuri se sama kuin mikä tiede­tään antibioot­tien käytöstä: niil­lä tulee pyrk­iä tau­d­i­nai­heut­ta­jan hävit­tämiseen (antibiootil­la tietenkin vain yksit­täisessä poti­laas­sa) ja sik­si on aina käytet­tävä riit­tävän suuria määriä ja nau­tit­ta­va kuu­rit kokon­aan, että niin myös tapah­tuu. Rajoi­tus­toimien osalta tietysti kaik­ki hidas­t­a­mi­nen aina pienen­tää toden­näköisyyt­tä. Toki pitkäaikainen heikosti tehoa­va hidas­t­a­mi­nen voi suosia helpom­min tart­tuvien muo­to­jen valikoi­tu­mista ja sik­si tulisikin aina pyrk­iä kaikin keinoin taudin täy­del­liseen hävit­tämiseen niin nopeasti kuin mah­dol­lista. Kaik­ki muut tavat tule­vat aina lop­ul­ta kalli­im­mik­si niin inhimil­lis­es­ti kun rahal­lis­es­ti. Fatal­isti­nen antau­tu­mis­mieliala on aina itseään toteut­ta­va kauhuske­naario. Sen sijaan oikea tapa on aina ja kaikkial­la toimia kuten Pajari Tolva­järvel­lä 1939 tai Raap­pana Ilo­mantsis­sa 1944: oli­pa vas­tas­sa mitä tahansa, niin kiin­ni vain kuin leipään, mut­ta sarvista ja suo­raan liikkeestä.

        MPR-rokot­teen vaiku­tus on selvästi lyhy­taikaisem­pi kuin BCG-rokot­teen, mut­ta se antaa suo­jaa ja sitä annetaan myös aikuisille. Mah­taisiko olla hirvit­tävän kallista kokeil­la sitä pääkaupunkiseudun maa­han­muut­ta­javäestöön, ainakin pahim­mis­sa tau­tipesäkkeis­sä? Nimit­täin tar­tun­nan estävän rokot­teenkin kohdal­la vaikut­tavu­us suh­teessa kus­tan­nuk­si­in riip­puu siitä, miten se kohden­netaan. Tekemäl­lä pahim­mat levit­täjä ster­il­isoivasti immuuneik­si taudin lev­iämi­nen hidas­tuu merkit­tävästi ja rokot­teel­la, jos sel­l­ainen on käytet­tävis­sä, se tapah­tuu paljon nopeam­main sekä paljon pienem­min hoitokus­tan­nuksin ja pienem­min inhimil­lisin kär­simyksin kuin anta­mal­la ihmis­ten sairas­tua. Yhtä dra­maat­tisia ja myyviä otsikoi­ta siitä ei tietysti saa kuin nykyis­es­tä tilanteesta.

        Maa­han­muut­ta­japeräisen väestön kohdal­la tulisi ehdot­tomasti kokeil­la myös D‑vitamiinitasojen kohot­tamista. Vaik­ka en olekaan Mikko Pau­nion kanssa samaa mieltä hänen koronaskep­ti­sistä kan­nan­otois­taan, tässä D‑vitamiiniasiassa kuten tuos­sa rokote­hom­mas­sakin olisi oikein herkulli­nen paik­ka päästää hänet irti. Hän on kuitenkin koulu­tuk­seltaan ja koke­muk­seltaan tar­tun­tatau­tien asiantun­ti­ja ja on ilmais­sut halun­sa kokeil­la D‑vitamiinitasojen vaiku­tus­ta taudin tukahduttamisessa.

        Jokainen toi­mi, joka edes jos­sain määrin hidas­taa tai vähen­tää tau­tia, aut­taa asi­aa eteen­päin. Kun niitä on löy­det­ty tarpeek­si, on tau­ti voitet­tu. Yksit­täisen taikalu­odin etsimi­nen, joka ker­ral­la ratkai­sisi koko ongel­man, kuu­luu enem­mänkin Hol­ly­wood­in tuot­tok­si­in kuin todel­liseen elämään.

    2. Avoimia kysymyk­siä:
      Min­ua kiusaa näi­den oireet­tomien tar­tun­nan saanei­den mys­teeri. Jos koronat­esti näyt­tää posi­ti­ivista, mut­ta kli­iniset oireet puut­tuvat kokon­aan, onko todel­la kyse aidos­ta tar­tun­nas­ta? Koronat­esti ei luke­mani mukaan tai­da olla kovin luotet­ta­va yksilön kohdal­la maas­sa, jos­sa tar­tun­to­ja on määräl­lis­es­ti vain vähän. Toinen vai­h­toe­hto on se, että heil­lä on jo luon­taista immu­ni­teet­tia ole­mas­sa, joka perus­tuu johonkin. Testi voinee näyt­tää myös posi­ti­ivista, vaik­ka kyseessä olisi van­ha tar­tun­ta. Onko testiä jotenkin pisteytet­ty niin, että pitää olla tiet­ty määrä virus­par­tikkelei­ta, jot­ta voidaan puhua varsi­nais­es­ta tartunnasta?

      Jos kiin­nos­taa pere­htyä PCR-testei­hin syväl­lisem­min, niin googles­ta ja vaik­ka wikipedia-artikke­lista löy­tyy run­saasti tietoa näin alku­un. https://en.wikipedia.org/wiki/Polymerase_chain_reaction

      Yleis­es­ti ottaen väärät posi­ti­iviset ovat PCR-testeis­sä todel­la harv­inaisia. Väärät negati­iviset ovat hie­man yleisem­piä, varsinkin infek­tion alkuvaiheessa. 

      Kaiken maail­man pikat­estit sun muut ovat asia erikseen.

      Avoimia kysymyk­siä: Tähän liit­tyy kiin­nos­tavasti myös havain­to vesi­jo­htove­den koronalöy­dök­sistä. Virus­ta on esi­in­tynyt enem­män vesi­jo­htovesis­sä, kuin mitä on löy­tynyt tar­tun­toina. Alites­taami­nen on osaseli­tys, mut­ta onko mui­ta selit­täviä tekijöitä?

      Ei.

      Avoimia kysymyk­siä:Kuin­ka paljon voisi enim­mil­lään olla niitä, jot­ka ovat saa­neet tar­tun­nan, mut­ta eivät koskaan pää­tyneet testei­hin? Etenkin mietin kevään lukuja..menevätkö tuhan­sis­sa vai kym­menis­sä­tuhan­sis­sa, ne joi­ta ei löydetty.

      Mah­do­ton selvit­tää enää, mut­ta luul­tavasti se oli tuo­ta kym­me­nien tuhan­sien suuruusluokkaa.

      Avoimia kysymyk­siä:Yllät­tävää Suomen luvuis­sa on myös se, että nyt syksyl­lä kuolemia, teho­ta­pauk­sia, mut­ta myös sairaala­hoitoon joutunei­ta on ollut vähän ver­rat­tuna tar­tun­nan saaneisiin.

      Ei ole yllät­tävää. Nyt tes­tataan enem­män, joten suurem­pi osu­us vähäoirei­sista tapauk­sista tulee ilmi. Tilanne sairaalois­sa ei ole yhtä paha kuin kevääl­lä, mut­ta suun­ta on huolestuttava.

  35. Aja­tusleikkinä: jos kevääl­lä olisi halut­tu toteut­taa koron­akuolleisu­u­den Suomes­sa mak­si­moi­va strate­gia, sen­hetkisen tiedon perus­teel­la se olisi luul­tavasti tähdän­nyt korona- ja kausi-influ­enssahuip­pu­jen ajoit­tamiseen päällekkäin, jol­loin ter­vey­den­huol­lon ylikuor­mit­tumi­nen takaa toiv­o­tun lop­putu­lok­sen. Perus­teel­lis­es­ti mietit­ty strate­gia olisi sisältänyt nar­rati­ivin, joil­la influ­enssahuip­pua saadaan vahvis­tet­tua ohjaa­mal­la influ­enssarokot­teet niille joil­la tau­ti ei toden­näköis­es­ti muutenkaan ole hengenvaarallinen.

    Kysymys: miten hypo­teet­tisen koron­akuolleisu­u­den mak­si­moivan strate­gian poh­jal­ta toteutet­ta­vat johdon­mukaiset ja proak­ti­iviset toimen­piteet oli­si­vat poiken­neet hal­li­tuk­sen kulu­van vuo­den aikana ajamista reak­ti­ivi­sista ad hoc ‑toimen­piteistä?

    1. spot­tu:
      Kysymys: miten hypo­teet­tisen koron­akuolleisu­u­den mak­si­moivan strate­gian­po­h­jal­ta toteutet­ta­vat johdon­mukaiset ja proak­ti­iviset toimen­piteet oli­si­vat poiken­neet hal­li­tuk­sen kulu­van vuo­den aikana ajamista reak­ti­ivi­sista ad hoc ‑toimen­piteistä?

      YLE;n kanav­il­la olisi esitet­ty sket­sis­ar­ja jos­sa hupi­hah­mo ker­too aina rivon vitsin ja nau­raa sen jäl­keen pärskivää nau­rua kuuli­jan kasvoille. 

      Suo­ma­laiset sit­ten vaan totut­tuun tapaan tois­ta­vat tätä tosielämässä ja mak­si­moin­tis­trate­gia toteutuu.

      1. Sat­ur­day Night Dead: YLE;n kanav­il­la olisi esitet­ty sket­sis­ar­ja jos­sa hupi­hah­mo ker­too aina rivon vitsin ja nau­raa sen jäl­keen pärskivää nau­rua kuuli­jan kasvoille. 

        Suo­ma­laiset sit­ten vaan totut­tuun tapaan tois­ta­vat tätä tosielämässä ja mak­si­moin­tis­trate­gia toteutuu.

        Nyky­is­ten viihdeo­hjelmien vaiku­tus sil­loin kun ei mil­lään keinol­la onnis­tu vält­tämään niiden näkemistä

        https://hs.mediadelivery.fi/img/some/nyt/fc2feae8a87e430ea21e2ec32d5fc832.jp

    2. spot­tu:
      Aja­tusleikkinä: jos kevääl­lä olisi halut­tu toteut­taa koron­akuolleisu­u­den Suomes­sa mak­si­moi­va strate­gia, sen­hetkisen tiedon perus­teel­la se olisi luul­tavasti tähdän­nyt korona- ja kausi-influ­enssahuip­pu­jen ajoit­tamiseen päällekkäin, jol­loin ter­vey­den­huol­lon ylikuor­mit­tumi­nen takaa toiv­o­tun lop­putu­lok­sen. Perus­teel­lis­es­ti mietit­ty strate­gia olisi sisältänyt nar­rati­ivin, joil­la influ­enssahuip­pua saadaan vahvis­tet­tua ohjaa­mal­la influ­enssarokot­teet niille joil­la tau­ti ei toden­näköis­es­ti muutenkaan ole hengenvaarallinen.

      Kysymys: miten hypo­teet­tisen koron­akuolleisu­u­den mak­si­moivan strate­gian­po­h­jal­ta toteutet­ta­vat johdon­mukaiset ja proak­ti­iviset toimen­piteet oli­si­vat poiken­neet hal­li­tuk­sen kulu­van vuo­den aikana ajamista reak­ti­ivi­sista ad hoc ‑toimen­piteistä?

      Niiden ajoit­ta­mi­nen päällekkäin vähen­tää kokon­aiskuolleisu­ut­ta, kos­ka koronara­joituk­set hävit­tävät influ­enssat läh­es kokon­aan, jol­loin kuolleisu­us niihin on käytän­nössä nol­la. Jos huiput oli­si­vat eri aikaan, ei rajoituk­sia olisi influ­enssa-aikana ja se saisi riehua entiseen tapaansa ihan vapaasti.

      Tosin hal­li­tuk­sel­la ei ole osaa eikä arpaa siihen, että pääosin samal­la tavoin tart­tuvien hen­gi­ty­selin­tau­tien huiput osu­vat liki samoi­hin aikoi­hin. Ilman hidas­tus­toimia influ­enssan tosin ilmeis­es­ti vähän myöhempään, kos­ka se vaikut­taa ole­van vähem­män tart­tu­va ja siten etenevän väestössä hie­man hitaam­min kuin korona ilman rajoituksia.

  36. Ensin­näkin kiitos foo­ru­min keskustelijoille! Tämä tun­tuu ole­va yksi har­voi­ja paikko­ja, jois­sa on koron­aan liit­tyen vapaa­ta keskustelu. Tästä iso kiitos myös Osmolle!

    On var­masti selvää, että juuri kukaan meistä ei tiedä, miten tämä epi­demia tulee kehit­tymään. Elämme enin­täänkin val­is­tunei­den arvioiden varas­sa. Täl­läkin foo­ru­mil­la on var­masti kuitenkin joitain ihmisiä, joil­la on kat­tavasti tietoa virusepi­de­moiden luon­teesta. Sik­si näitä kom­ment­te­ja on mielekästä lukea. 

    Min­ua on jäänyt vaivaa­maan tässä koro­nan ympäril­lä vellovas­sa keskustelus­sa (ei niinkään täl­lä foo­ru­mil­la) ensin­näkin se, että ihmiset jakau­tu­vat leirei­hin ja sen perus­teel­la pain­ot­ta­vat tiet­tyjä näke­myk­siä sen mukaan, mitä olet­ta­vat oman leirin­sä kannattavan. 

    Toinen vaivaa­va asia on se, että moni asia, jos­ta olisi var­masti jo saatavil­la tietoa, on jäänyt hämärän peit­toon. Lis­taan pari yksinker­tais­in­ta alla. 

    Ymmärän, että ihmiset ovat fik­soituneet kat­so­maan tar­tun­tamääriä, sil­lä ne ovat hel­posti saatavil­la. Se johtaa kuitenkin ehkä vääristyneisi­in näke­myk­si­in, jos­sa met­sää ei nähdä puilta. 

    Voisiko joku viisaampi tai edes sel­l­ainen, jol­la on pääsy riit­tävi­in tietoi­hn, valaista näitä yksinker­taisia asioi­ta, joi­hin luulisi ole­van selvät vas­tauk­sen, mut­ta jot­ka näyt­tävät aina jäävän kuitenkin hämärän peittoon. 

    1. Merkataanko suomes­sa Covid-19 kuolemik­si vain ne kuolemat, jot­ka johtu­vat viruk­ses­ta? Rajan­ve­to on var­masti välil­lä han­kalaa, mut­ta onko näin yleisel­lä tasolla? 

    2. Mikäli poti­laal­la on esimerik­si influ­enssa (tai muu vas­taa­va virus tai jokin muu vai­va) ja lisäk­si Covid-19 ja hän mene­htyy influ­enssaan, niin mitä merkataan kuolin­todis­tuk­seen ja tilas­toidaanko tapaus Covid-19 kuolemaksi? 

    3. Mikäli kokonaskuolleisu­us ei ole nous­sut ver­rat­tuna muu­ta­maan edel­liseen vuo­teen, niin miten vakavas­ta epi­demi­as­ta sil­loin on kyse? Tähän pitäisi vas­ta­ta nykytiedot valossa.

    4. Mikäli tau­ti saataisin tukah­dutet­tua (täy­delli­nen eristämi­nen), alka­isiko se äina uud­estaan, kun rajoituk­set pure­taan? Vai päästäisi­inkö näin eroon koko viruksesta?

    5. Mikäli IFR-pros­ent­ti on alhainen, 10 – 20 ker­taa alhaisem­pi kuin Oxforidn mallinnuk­sis­sa keväältä, niin onko sil­loin enää perustel­tua rajoit­taa ihmis­ten toimia tar­tun­talu­vun perustella?
    Jos on, niin miten sil­loin tomi­taan muiden sairauk­sien kohdalla? 

    6. Mikäli jokin maa ottaa käyt­töön tiukan lock­down­in, niin las­keeko tapaus­määrät osit­tain sik­si, että ihmiset eivät lähde/pääse tes­tat­ta­maan itseään muul­loin kuin sil­loin kun heil­lä on vakavia oireita?

    7. Jos maas­sa on tiuk­ka lock­down, niin sil­loin­han mobi­il­i­ap­sit eivät ohjaa suur­in­pi­irtein ketään testei­hin. Näin sik­si, että apsi ei saa sig­naalia, kos­ka se ei kohtaa juurikaan tosia apse­ja. Johtaako tämä siihen, että lieväoireisia ei tes­ta­ta ja sik­si tapaus­määrät laske­vat tilastoissa.

    8. Onko PCR-tes­taus liian tark­ka (yli 35 syk­liä)? Löytääkö testi merk­i­tyk­set­tömiä määriä kuollei­ta virus­frag­ment­te­ja? Tästä on ollut laa­jasti puhet­ta puoles­ta ja vas­taan. Jos näin olisi, niin se tietenkin nos­taisi myös Covid-kuolleisu­us­luku­ja, jos kaik­ki Covid-19-tapauk­set merk­itään viruk­sen aiheut­tamik­si kuolemik­si. Paljon jos­sit­telua, mut­ta sitähän kaik­ki koron­aan liit­tyvä tun­tuu olevan.

    Maskeista en oikein osaa sanoa tai kysyä mitään. Maalaisjär­ki sanoo, että niistä on paljon hyö­tyä, mut­ta uudet tukimuk­set sanoat muu­ta. Hait­ta on kuitenkin niin pieni, että maske­ja kan­nat­taa var­masti käyt­tää tietyis­sä tilanteis­sa, vaik­ka ne eivät olisikaan tädyel­lisen tehokkaita.

    1. Ukko Y: 4. Mikäli tau­ti saataisin tukah­dutet­tua (täy­delli­nen eristämi­nen), alka­isiko se äina uud­estaan, kun rajoituk­set pure­taan? Vai päästäisi­inkö näin eroon koko viruksesta?

      Tämä on help­po. Maa­pal­lon ihmi­sistä n. 20% on tämän tukah­dut­tamisen piiris­sä ja hyvältä näyt­tää tois­taisek­si. Eikä ehdi enää kovin pahak­si äityäkään ennen rokot­teen tuloa.

      Suurin osa noista ihmi­sistä asuu Kiinas­sa joka ei ole tun­net­tu avoimuud­estaan. Silti olisi älyl­listä laisku­ut­ta ohit­taa nol­lata­so val­heena. Luvuis­sa on var­masti kau­nis­telua mut­ta kyl­lä tuo­hon Kiinan nol­lata­soon jo usko­taan, on konsensus.

      Kun epi­demia on saatu tukah­dutet­tua niin sen jäl­keen on tarpeen 10–14 päivän rajakaran­teeni kaik­il­ta maa­han­tuli­joil­ta. Ja kos­ka se vuo­taa aina jonkin ver­ran tarvi­taan silti tes­taus­ta ja paikallisia lyhy­itä lock­downe­ja, samaan tapaan mitä Suomes­sa tehti­in onnis­tuneesti vaikka­pa Vaasas­sa. Asteet­tais­es­ti kovenevat ns. “oikea-aikaiset” toimen­piteet eivät tietenkään auta, pelkkää itsen­sä jatket­tua kiduttamista.

      Joka tapaik­ses­sa sisäis­es­ta maa on jok­seenkin nor­maalis­sa tilas­sa rajakaran­tee­nia lukuunottamatta.

      Kaikkein paras­ta olisi tietysti se rajakaran­teeni a’la Tai­wan, ennen viruk­sen tuloa. Tai­wanis­sa on syvä epälu­u­lo Kiinan hallintoa kohtaan ja siel­lä otet­ti­in karan­teeni ennen tar­tun­to­ja ja ennen kuin Kiina edes viral­lis­es­ti myön­si mitään ole­van vakavasti vialla.

      1. K.k.: Tämä on help­po. Maa­pal­lon ihmi­sistä n. 20% ontämän tukah­dut­tamisen piiris­sä ja hyvältä näyt­tää tois­taisek­si. Eikä ehdi enää kovin pahak­si äityäkään ennen rokot­teen tuloa.

        Kaikkein paras­ta olisi tietysti se rajakaran­teeni a’la Tai­wan, ennen viruk­sen tuloa. Tai­wanis­sa on syvä epälu­u­lo Kiinan hallintoa kohtaan ja siel­lä otet­ti­in karan­teeni ennen tar­tun­to­ja ja ennen kuin Kiina edes viral­lis­es­ti myön­si mitään ole­van vakavasti vialla.

        Mitä tarkoite­taan tukah­dut­tamisel­la? Tai­wanis­sa on ollut viimeisen kah­den viikon aikana suun­nilleen 50 tar­tun­tat­a­paus­ta. Se ei tietenkään ole paljon, mut­ta ei virus myöskään ole kadon­nut mihinkään. Uhka siis on koko ajan ole­mas­sa, ja loogis­es­ti ajatel­tuna mikäli rajoi­tus­toimia ei pide­tä yllä, läh­tee virus lev­iämään kiihtyvästi. Jos ei lähde, joudu­taan var­maankin tekemään se johtopäätös, että täy­tyy olla muitakin vaikut­tavia tek­i­jöitä kuin rajoi­tus­toimen­piteet. Rajoi­tus­toimista (en tiedä ihan tarkkaan mitä Tai­wanis­sa nyt tehdään) taas on omat hait­tavaiku­tuk­sen­sa, joista voidaankin keskustel­la lop­ut­tomi­in. Epäilemät­tä, mikäli rokote saadaan alku­vuodes­ta käyt­töön, kuten nyt näyt­täisi tapah­tu­van, Tai­wanin ajan­peluu on onnis­tunut hyvin.

      2. Jaakko K:Tai­wanis­sa on ollut viimeisen kah­den viikon aikana suun­nilleen 50 tartuntatapausta. 

        Tämä on aika harhaan johta­va tapa esit­tää asia. Nuo Tai­wanin 50 tapaus­ta on kaik­ki rajavalvon­nas­sa huo­mat­tu­ja, tai maa­han saa­pumisen yhtey­dessä pakol­lisen 14 päivän karan­teenin aikana huo­mat­tu­ja tapauk­sia. Tai­wanis­sa ei ole havait­tu uusia koron­avirustapauk­sia väestön kesku­udessa huhtiku­un 12 päivän jäl­keen. Tai­wanin rajo­jen sisäl­lä on elet­ty läh­es 8 kuukaut­ta ilman koron­avirus­ta. Tuol­lainen onnis­tuu jos rajoil­la on tark­ka bio­tur­val­lisu­u­den valvon­ta maa­han saa­puville matkustajille.

        https://www.cdc.gov.tw/En

      3. Sam­po Smolan­der: Tämä on aika harhaan johta­va tapa esit­tää asia. Nuo Tai­wanin 50 tapaus­ta on kaik­ki rajavalvon­nas­sa huo­mat­tu­ja, tai maa­han saa­pumisen yhtey­dessä pakol­lisen 14 päivän karan­teenin aikana huo­mat­tu­ja tapauk­sia. Tai­wanis­sa ei ole havait­tu uusia koron­avirustapauk­sia väestön kesku­udessa huhtiku­un 12 päivän jäl­keen. Tai­wanin rajo­jen sisäl­lä on elet­ty läh­es 8 kuukaut­ta ilman koron­avirus­ta. Tuol­lainen onnis­tuu jos rajoil­la on tark­ka bio­tur­val­lisu­u­den valvon­ta maa­han saa­puville matkustajille.

        https://www.cdc.gov.tw/En

        Ok. Tai­wan on siis onnis­tunut paikallis­es­ti tukah­dut­ta­maan taudin. Tiuk­ka rajakon­trol­li lie­nee tulkit­tavis­sa ei-toiv­ot­tu­ja sivu­vaiku­tuk­sia aiheut­tavak­si rajoi­tus­toimen­piteek­si. Ajan kanssa nähdään kuin­ka kauan pystyvät pitämään tilanteen kuris­sa lait­ta­mat­ta rajo­jaan kokon­aan kiin­ni. Tarkkana saa tosi­aankin var­masti olla. Rokot­teen tuloon oletet­tavasti on aika vähän aikaa, joten kyl­lä heil­lä tuos­ta on mah­dol­lisu­us selvitä vähäl­lä. En vält­tämät­tä silti näe asi­aa niin, että “Tai­wanin malli” on tuos­ta vain sel­l­aise­naan sovel­let­tavis­sa mis­sä tahansa muual­la maailmassa.

      4. huolestunut ja samal­la opti­misti: Reilut kolme viikkoa sit­ten Thomas Brand ja Pauli Alin kir­joit­ti­vat, että jokainen maa, joka on halun­nut tukah­dut­taa epi­demi­an, on onnis­tunut siinä. https://www.verkkouutiset.fi/nakokulma-koronastrategia-pitaa-arvioida-uudelleen/

        huolestunut ja samal­la opti­misti: Reilut kolme viikkoa sit­ten Thomas Brand ja Pauli Alin kir­joit­ti­vat, että jokainen maa, joka on halun­nut tukah­dut­taa epi­demi­an, on onnis­tunut siinä. https://www.verkkouutiset.fi/nakokulma-koronastrategia-pitaa-arvioida-uudelleen/

        En itse linkkaisi artikke­lia, jos­sa väitetään Japanin ja Etelä-Kore­an onnis­tuneen tukah­dut­tamises­sa. En oikein ymmär­rä mil­lä perus­teel­la niin voi väittää.

      5. huolestunut ja samal­la opti­misti: Reilut kolme viikkoa sit­ten Thomas Brand ja Pauli Alin kir­joit­ti­vat, että jokainen maa, joka on halun­nut tukah­dut­taa epi­demi­an, on onnis­tunut siinä. https://www.verkkouutiset.fi/nakokulma-koronastrategia-pitaa-arvioida-uudelleen/

        Minus­ta kir­joituk­ses­sa sovite­taan melko vah­vasti dataa omi­in näkymi­in. Sieltä poimittua:
        “Mikään yksinker­tainen maanti­eteelli­nen, kult­tuuri­nen, taloudelli­nen tai val­ti­olli­nen tek­i­jä ei selitä sitä, mitkä maat ovat onnis­tuneet tukah­dut­ta­maan epi­demi­an ja mitkä eivät.”

        Kyl­lähän selit­tää, ja hyvinkin paljon. Afrikas­sa, Aasi­as­sa ja Aus­tralias­sa korona on karkeasti yli ker­talu­okkaa vaarat­tomampi kuin muual­la maail­mas­sa. Onko älyl­lis­es­ti rehellistä väit­tää että kaikissa näi­den man­terei­den mais­sa tukah­du­tus­toimet ovat olleet hyviä, kun taas kaikissa Euroopan ja Amerikan mais­sa huono­ja?* Vai voisiko mukana selit­tämässä kuitenkin olla mui­ta tek­i­jöitä kuin tukahdutustoimet?

        *Hie­man liioitel­tuna, mut­ta ei paljon. Kuvaaja:
        https://ourworldindata.org/coronavirus-data-explorer?tab=map&zoomToSelection=true&region=World&deathsMetric=true&interval=total&hideControls=true&perCapita=true&smoothing=0&pickerMetric=location&pickerSort=asc

      6. Jaakko K: Ok. Tai­wan on siis onnis­tunut paikallis­es­ti tukah­dut­ta­maan taudin. Tiuk­ka rajakon­trol­li lie­nee tulkit­tavis­sa ei-toiv­ot­tu­ja sivu­vaiku­tuk­sia aiheut­tavak­si rajoi­tus­toimen­piteek­si. Ajan kanssa nähdään kuin­ka kauan pystyvät pitämään tilanteen kuris­sa lait­ta­mat­ta rajo­jaan kokon­aan kiin­ni. Tarkkana saa tosi­aankin var­masti olla. Rokot­teen tuloon oletet­tavasti on aika vähän aikaa, joten kyl­lä heil­lä tuos­ta on mah­dol­lisu­us selvitä vähäl­lä. En vält­tämät­tä silti näe asi­aa niin, että ”Tai­wanin malli” on tuos­ta vain sel­l­aise­naan sovel­let­tavis­sa mis­sä tahansa muual­la maailmassa.

        Tai­wanin mallista ei voi keskustel­la kos­ka se on ide­ol­o­gises­sa ris­tiri­idas­sa län­si­mais­sa val­loil­laan ole­vaan vapauskäsi­tyk­sen kanssa. Tämä on vähän sama asia kuin­ka Neu­vos­toli­it­to ei voin­ut (tietenkään) hyväksyä että vapaahko markki­na­t­alous on parem­pi ja tehokkaampi kuin neu­vos­toli­it­to­lainen sosial­isti­nen val­tio­jo­htoinen suun­nitel­mat­alous, näin siis ide­ol­o­gis­es­ta syistä. Ide­ologi­nen abso­lutis­mi luo oikeu­tuk­sen nykyti­lalle ja olo­suhteille (mei­dän jär­jestelmä on parempi/paras), samoin län­si­maid­en alis­tu­mi­nen hyväksymään aasialaisen ‘illib­er­aalin’ ja kollek­ti­ivisem­man yhteiskun­tanäke­myk­sen parem­muus on ris­tiri­idas­sa län­si­maid­en rum­mut­ta­man yksilökeskeisen (ja talouskeskeisen) vapauside­olo­gian yliv­er­taisu­u­den kanssa.

        Paineet kasautu­vat län­si­maille osoit­ta­maan oman tien­sä parem­muus, tosin todis­teet kasautu­vat yhä jyrkem­min heitä vastaan.

      7. Stadist: Tai­wanin mallista ei voi keskustel­la kos­ka se on ide­ol­o­gises­sa ris­tiri­idas­sa län­si­mais­sa val­loil­laan ole­vaan vapauskäsi­tyk­sen kanssa. Tämä on vähän sama asia kuin­ka Neu­vos­toli­it­to ei voin­ut (tietenkään) hyväksyä että vapaahko markki­na­t­alous on parem­pi ja tehokkaampi kuin neu­vos­toli­it­to­lainen sosial­isti­nen val­tio­jo­htoinen suun­nitel­mat­alous, näin siis ide­ol­o­gis­es­ta syistä. Ide­ologi­nen abso­lutis­mi luo oikeu­tuk­sen nykyti­lalle ja olo­suhteille (mei­dän jär­jestelmä on parempi/paras), samoin län­si­maid­en alis­tu­mi­nen hyväksymään aasialaisen ’illib­er­aalin’ ja kollek­ti­ivisem­man yhteiskun­tanäke­myk­sen parem­muus on ris­tiri­idas­sa län­si­maid­en rum­mut­ta­man yksilökeskeisen (ja talouskeskeisen) vapauside­olo­gian yliv­er­taisu­u­den kanssa.

        Paineet kasautu­vat län­si­maille osoit­ta­maan oman tien­sä parem­muus, tosin todis­teet kasautu­vat yhä jyrkem­min heitä vastaan.

        Minä näen tämän niin, että asioil­la on puolen­sa ja puolen­sa. Toimil­la on vaiku­tuk­sia ja sivu­vaiku­tuk­sia. Yhteiskun­nat rak­en­tu­vat eri arvos­tus­po­hjille, eli noi­ta eri puo­lia pain­ote­taan eri tavoin. Län­si­mainen vapauside­olo­gia ei tietenkään ole ongel­ma­ton, kuten ei ole Kiinalainen autori­taaris-nation­al­isti­nenkaan. Mitä tulee koron­aviruk­seen, min­ua vaivaa se, että suh­tau­tu­mi­nen ei ole mielestäni järkevässä suh­teessa todel­liseen riski­in. Ide­olo­gia vaikut­taa ole­van se, että yksikin tar­tun­tat­a­paus on liikaa. Vaa­di­taan tukah­dut­tamista, mitä en osaa pitää real­is­tise­na ‑pait­si ehkä paikallis­es­ti, mikä vaatii eristäy­tymistä sen jäl­keen määrit­telemät­tömäk­si ajaksi.

  37. Alan olla totaalisen turhau­tunut näi­hin täysin äly­va­paisi­in rajoituk­si­in, jot­ka kohdis­tu­vat suurin piirtein niin väärin kuin olla ja voi.

    Itä-Helsin­gin köy­hissä lähiöis­sä on paljon koron­aa. Toimen­pide: sul­je­taan Kirkkon­um­men uimahalli.

    Mus­lim­i­maa­han­muut­ta­jil­la on paljon koron­aa. Toimen­pide: sul­je­taan Tuo­maan joulumarkki­nat. Pide­tään moskei­jat auki.

    Soma­leil­la on pajon koron­aa. Toimen­pide: sul­je­taan Kansal­listeat­teri. Pide­tään Puhos auki.

    Ymmär­rän, että varsinkin punav­ihreälle hal­li­tuk­selle oikei­den toimen­pitei­den tekem­i­nen voi olla todel­la vaikeaa, mut­ta pitääkö sit­ten tehdä kaistapäisiä toimen­piteitä vain sik­si, että olisi tehty jotain?

    Lisäk­si Van­taal­la “vedo­taan” nyt uskon­nol­lisi­in yhteisöi­hin, että rajoit­ta­vat kävi­jämäärät 10 tai 20 hen­keen ker­ral­laan. Siis sama rajoi­tus kos­kee kel­la­ri­moskei­jaa, jonne ei muutenkaan enem­pää mah­tu­isi, sekä 500 hen­gen kirkkosalia.

    D‑vitamiinista ei hiisku­ta sanaakaan, kun sitä nimeno­maan pitäisi jakaa nyt mak­sut­ta ja opas­taa sen käytössä niitä väestöryh­miä, joille se olisi eri­tyisen tärkeää.

    Ja sit­ten kiu­rut ja muut pikkulin­nut vielä kehtaa­vat torua rajoituk­si­in kyl­lästyneitä. Vihastuttaa.

  38. Uusia määräyk­siä ja suosi­tuk­sia HUS alueel­la. Mitä siitä seurasi? Joukkueemme siir­tyi har­joit­tele­maan yksi­tyisen toim­i­jan sisäli­ikun­tatiloi­hin, niinkuin moni muukin. Lähikon­tak­ti­joukkue­la­ji. Har­joit­telijoiden suma tiivistyi vähempi­in tiloi­hin ja liikku­vu­us alueel­la kasvoi.

  39. Sit­ten vielä tääl­lä Län­si­U­udel­la­maal­la suomen­ruot­salais­ten kesken ei protes­timielessä nou­date­ta mitään suosi­tuk­sia jos sitä ei julka­ista samanaikaises­ti myös ruot­sik­si. Vaik­ka ymmär­ret­täisi­in asia suomeksi.

  40. Olen ihme­tel­lyt vähäistä keskustelua kiihtymis- ja lev­iämis­vai­heen kri­teereistä. Miten ne ovat syn­tyneet ja mik­si ovat juuri sel­l­aiset kuin ovat?

    Rajat ovat minus­ta tarkoi­tushakuisen alhaiset ja niiden rikkou­tu­mista ryhdytään vielä ennakoimaan uusil­la rajoituk­sil­la. Jos­sain Tan­skas­sa ja Ruot­sis­sa men­nään moninker­taisil­la tar­tun­tamääril­lä eikä hätää tun­nu ole­van kuin lehdis­tön ja poli­itikko­jen mielestä.

    Seu­raa­va epi­demia tulee taas joskus ja nyt tehdyt ratkaisut hei­jas­tu­vat aikanaan sil­loin tehtävi­in päätöksiin.

  41. Hei,
    Pysty­isitkö tekemään tilas­toti­eteil­i­jänä saman­laisen tilas­ton Suomen kokon­aiskuolleisu­ud­es­ta kuin on Ruot­sista oheinen:
    https://www.statista.com/statistics/525353/sweden-number-of-deaths/?fbclid=IwAR0g6vZyYD1QzV_I2lAQUwQtwF90vgzEqNVoJX8zp0JGBC2ysX-iulO7LMM

    Tuos­ta Ruotsin tilas­tos­ta en voi kuin tode­ta että eihän siel­lä korona näy mitenkään kuolleisu­us­lu­vuis­sa vaik­ka siel­lä paljon on koron­aan kuol­lutkin, joten joku tässä mät­tää?? Min­un johtopäätök­seni on, että ei ole mitään korona-pan­demi­aa vaan on kek­sit­ty tästä joku ihme pani­ik­ki ja media hyvin ruokkii sitä pani­ikkia.… Ja täl­lä samal­la pani­ikil­la yritetään nyt saa­da ihmiset otta­maan nopeasti kyhät­ty k‑rokote, jol­la on monia huolestut­tavia haittavaikutuksia.…

    1. Kyl­lä Ruotsin kokon­aiskuolleisu­udessa näkyy koron­akuolleisu­us. Nolista tilas­toista puut­tuu 20 päivää eli run­saat 5 % vuoes­ta ja siis vielä noin 5000 kuole­maa tasaisen vauhdin taulukolla.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kyl­lä Ruotsin kokon­aiskuolleisu­udessa näkyy koron­akuolleisu­us. Nolista tilas­toista puut­tuu 20 päivää eli run­saat 5 % vuoes­ta ja siis vielä noin 5000 kuole­maa tasaisen vauhdin taulukolla.

        Mis­tä tietää, että ylikuolleisu­us johtuu koronas­ta, eikä vuo­den 2019 alikuolleisu­u­den korjaantumisesta?

      2. Timo A.: Mis­tä tietää, että ylikuolleisu­us johtuu koronas­ta, eikä vuo­den 2019 alikuolleisu­u­den korjaantumisesta?

        Mis­tä tietää, että vuo­den 2019 alikuolleisu­us ei johdu vuo­den 2018 nor­maalia voimakkaam­mas­ta kuolleisu­ud­es­ta? Mikä mekanis­mi pakot­taa ilmiön yksisuuntaiseksi?

      3. hc-empiristi: Mis­tä tietää, että vuo­den 2019 alikuolleisu­us ei johdu vuo­den 2018 nor­maalia voimakkaam­mas­ta kuolleisu­ud­es­ta? Mikä mekanis­mi pakot­taa ilmiön yksisuuntaiseksi?

        Siinäpä se. Vas­taus­taak­ka on nähdäk­seni Soin­in­vaar­al­la, joka esit­ti ensim­mäisen väitteen.

      4. Timo A.: Siinäpä se. Vas­taus­taak­ka on nähdäk­seni Soin­in­vaar­al­la, joka esit­ti ensim­mäisen väitteen.

        Minus­ta todis­tus­taak­ka on enem­män heikom­man hypo­teesin esit­täjäl­lä. Kokeil­laan löytää heikom­pi hypo­teesi yksinker­taisel­la esti­maatil­la. Maalisku­un alus­ta kesäku­un lop­pu­un Ruot­sis­sa kuoli 5240 ihmistä enem­män kuin keskimäärin vuosi­na 2015–2019. Koro­nan rajal­lis­es­ta lev­iämis­es­tä johtuen nämä kuolemat osui­v­at joukkoon, joka on Ruotsin omien esti­maat­tien mukaan noin 5% pop­u­laa­tios­ta. Nyt voidaan lait­taa vas­takkain kak­si hypo­teesia: 1) korona aiheut­ti ylikuolleisu­ut­ta, 2) koron­aan kuolleet vält­tivät kuole­man edel­lisenä vuon­na. Näistä hypo­teesi 1 on minus­ta selvästi vahvem­pi ja hypo­teesin 2 esit­täjäl­lä on min­un mielestäni velvol­lisu­us osoit­taa väit­teen­sä. On mah­dol­lista, että hypo­teesi 2 on tot­ta. Se pitää vain osoit­taa vaku­ut­tavasti, kos­ka pinnal­ta kat­soen se vaikut­taa hyvin hyvin heikolta.

      5. hc-empiristi: Minus­ta todis­tus­taak­ka on enem­män heikom­man hypo­teesin esit­täjäl­lä. Kokeil­laan löytää heikom­pi hypo­teesi yksinker­taisel­la esti­maatil­la. Maalisku­un alus­ta kesäku­un lop­pu­un Ruot­sis­sa kuoli 5240 ihmistä enem­män kuin keskimäärin vuosi­na 2015–2019. Koro­nan rajal­lis­es­ta lev­iämis­es­tä johtuen nämä kuolemat osui­v­at joukkoon, joka on Ruotsin omien esti­maat­tien mukaan noin 5% pop­u­laa­tios­ta. Nyt voidaan lait­taa vas­takkain kak­si hypo­teesia: 1) korona aiheut­ti ylikuolleisu­ut­ta, 2) koron­aan kuolleet vält­tivät kuole­man edel­lisenä vuon­na. Näistä hypo­teesi 1 on minus­ta selvästi vahvem­pi ja hypo­teesin 2 esit­täjäl­lä on min­un mielestäni velvol­lisu­us osoit­taa väit­teen­sä. On mah­dol­lista, että hypo­teesi 2 on tot­ta. Se pitää vain osoit­taa vaku­ut­tavasti, kos­ka pinnal­ta kat­soen se vaikut­taa hyvin hyvin heikolta.

        Puhumme melkein mut­ta emme aivan samas­ta asi­as­ta. Korona aiheut­ti tietysti ylikuolleisu­ut­ta ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa koron­aa ei olisi ollut. Yksikin tapaus riit­tää tähän.

        Mut­ta tämä on tietysti triv­i­aalia. Kysymys on kiteytet­tävis­sä minus­ta näin: mikä olisi ollut kuolleisu­us Ruot­sis­sa tänä vuon­na ilman koronaa?

        Ja tässä joudumme tun­tem­at­tomien muut­tu­jien suo­hon. Paljonko vuo­den 2019 jäljiltä maas­sa oli hau­rai­ta van­huk­sia enem­män kuin jon­ain toise­na vuote­na? Kuin­ka moni näistä olisi kuol­lut tänä vuon­na joka tapauk­ses­sa? Onko jokin tun­tem­aton tek­i­jä pitänyt influ­enssan loitol­la koro­nan riehues­sa? Vai ovatko rajoituk­set pitäneet influ­enssan loitol­la? Paljonko koron­akuole­mis­sa on yli­ti­las­toin­tia mas­si­ivisen näyt­teeno­ton vuoksi?

        Ylikuolleisu­us-ter­miä on joka tapauk­ses­sa käytet­tävä varovasti. Keskimäärin joka toise­na vuote­na esi­in­tyy alikuolleisu­ut­ta ja joka toise­na taas yli-. Pitäisi osa­ta sanoa, mikä on poikkeavaa ylikuolleisu­ut­ta ja mikä nor­maalin vsi­htelun rajoissa.

      6. Timo A.: Ja tässä joudumme tun­tem­at­tomien muut­tu­jien suo­hon. Paljonko vuo­den 2019 jäljiltä maas­sa oli hau­rai­ta van­huk­sia enem­män kuin jon­ain toise­na vuote­na? Kuin­ka moni näistä olisi kuol­lut tänä vuon­na joka tapauk­ses­sa? Onko jokin tun­tem­aton tek­i­jä pitänyt influ­enssan loitol­la koro­nan riehues­sa? Vai ovatko rajoituk­set pitäneet influ­enssan loitol­la? Paljonko koron­akuole­mis­sa on yli­ti­las­toin­tia mas­si­ivisen näyt­teeno­ton vuoksi?

        Minus­ta me puhutaan tasan samas­ta asi­as­ta. Toden­näköisyys siihen, että edel­lisvuo­den alikuolleisu­us aiheut­taisi mas­si­ivisen ylikuolleisu­u­den 5%:ssa pop­u­laa­tio­ta on pinnal­ta kat­soen hyvin pieni. Se on niin pieni, että hypo­teesin esit­täjän on aihet­ta perustel­la väit­teen­sä datalla.

        Pohjo­is­mais­sa on niin paljon luotet­tavaa dataa, että suo tämän esti­moimi­nen ei ole. Osaan kysymyk­sistäsi saa vas­tat­tua heti, toisi­in saa varsin hyvän esti­maatin ole­mas­sa ole­vaa dataa ris­ti­in­ver­taile­mal­la. Ruot­sis­sa on toi­sis­taan riip­pumat­tomat päivit­täiset tilas­tot sekä koron­aan (tai sen kanssa) kuolleista että usei­den edel­lisvu­osien kokon­aiskuolleisu­ud­es­ta. Näitä kah­ta yhdis­telemäl­lä saa hel­posti hyvän esti­maatin esimerkik­si viimeiseen kysymyk­seen. Hau­raiden van­hus­ten lukumäärän esti­moin­ti­in taas kokon­aiskuolleisu­usti­las­to on eri­no­mainen työkalu. Minus­ta näitä tekosy­itä on vil­jel­ty liikaa. Nyt on aika alkaa tehdä näistä tes­tat­tavia hypo­teese­ja ja vali­doi­da dataa vastaan.

      7. hc-empiristi: Minus­ta me puhutaan tasan samas­ta asi­as­ta. Toden­näköisyys siihen, että edel­lisvuo­den alikuolleisu­us aiheut­taisi mas­si­ivisen ylikuolleisu­u­den 5%:ssa pop­u­laa­tio­ta on pinnal­ta kat­soen hyvin pieni. Se on niin pieni, että hypo­teesin esit­täjän on aihet­ta perustel­la väit­teen­sä datalla.

        Pohjo­is­mais­sa on niin paljon luotet­tavaa dataa, että suo tämän esti­moimi­nen ei ole. Osaan kysymyk­sistäsi saa vas­tat­tua heti, toisi­in saa varsin hyvän esti­maatin ole­mas­sa ole­vaa dataa ris­ti­in­ver­taile­mal­la. Ruot­sis­sa on toi­sis­taan riip­pumat­tomat päivit­täiset tilas­tot sekä koron­aan (tai sen kanssa) kuolleista että usei­den edel­lisvu­osien kokon­aiskuolleisu­ud­es­ta. Näitä kah­ta yhdis­telemäl­lä saa hel­posti hyvän esti­maatin esimerkik­si viimeiseen kysymyk­seen. Hau­raiden van­hus­ten lukumäärän esti­moin­ti­in taas kokon­aiskuolleisu­usti­las­to on eri­no­mainen työkalu. Minus­ta näitä tekosy­itä on vil­jel­ty liikaa. Nyt on aika alkaa tehdä näistä tes­tat­tavia hypo­teese­ja ja vali­doi­da dataa vastaan.

        Tot­ta­han toki korona aiheut­ti ylikuolleisu­ut­ta siinä pop­u­laa­tios­sa, johon se lev­isi. Ja kuukausi­ta­sol­la sil­loin, kun se teki eniten tuhoa. Mut­ta entä koko väestössä vuosi­ta­sol­la? Siitä olen mielestäni puhunut.

      8. Timo A.: Tot­ta­han toki korona aiheut­ti ylikuolleisu­ut­ta siinä pop­u­laa­tios­sa, johon se lev­isi. Ja kuukausi­ta­sol­la sil­loin, kun se teki eniten tuhoa. Mut­ta entä koko väestössä vuosi­ta­sol­la? Siitä olen mielestäni puhunut.

        Tehdään nopea testi koko Ruotsin pop­u­laa­ti­ol­la: 1) kokon­aiskuolleisu­usti­las­tos­ta näkee hel­posti, että ylikuolleisu­ut­ta on tänä vuon­na ollut, 2) kor­re­laa­tio koron­akuolemien ja ylikuolleisu­u­den (ver­rat­tuna edel­lis­ten viiden vuo­den keskiar­voon) välil­lä (aikavälil­lä 11.3.–16.12.) on 0,87. Vaik­ka korona on iskenyt Ruot­sis­sa suh­teel­lisen pie­neen pop­u­laa­tioon (olisiko täl­lä het­kel­lä 10% tietämis­sä?), sen vaiku­tus on ilmeinen myös väestö­ta­sol­la. Vaiku­tus olisi myös ollut mas­si­ivisem­pi, jos ruot­salaiset eivät olisi rajoit­ta­neet suosi­tuk­sil­laan viruk­sen lev­iämistä voimakkaasti.

      9. hc-empiristi: Tehdään nopea testi koko Ruotsin pop­u­laa­ti­ol­la: 1) kokon­aiskuolleisu­usti­las­tos­ta näkee hel­posti, että ylikuolleisu­ut­ta on tänä vuon­na ollut, 2) kor­re­laa­tio koron­akuolemien ja ylikuolleisu­u­den (ver­rat­tuna edel­lis­ten viiden vuo­den keskiar­voon) välil­lä (aikavälil­lä 11.3.–16.12.) on 0,87. Vaik­ka korona on iskenyt Ruot­sis­sa suh­teel­lisen pie­neen pop­u­laa­tioon (olisiko täl­lä het­kel­lä 10% tietämis­sä?), sen vaiku­tus on ilmeinen myös väestö­ta­sol­la. Vaiku­tus olisi myös ollut mas­si­ivisem­pi, jos ruot­salaiset eivät olisi rajoit­ta­neet suosi­tuk­sil­laan viruk­sen lev­iämistä voimakkaasti.

        Olisiko korona siis aiheut­tanut kym­menker­taisen määrän kuolemia siinä teo­reet­tises­sa tilanteessa, että se olisi levin­nyt koko väestöön? Vai onko se levin­nyt jotenkin epäe­dus­tavasti? Koron­aan Ruot­sis­sa kuolleista 90 pros­ent­tia on yli 70-vuo­ti­ai­ta. Olisiko maas­ta löy­tynyt vielä 9 ker­taa tuo määrä koronalle alt­ti­ita sen ikäisiä?

        En oikein jak­sa uskoa tuo­hon kymme­nen pros­entin levin­neisyy­teen. Ruot­sis­sa on väestöön suh­teutet­tuna noin kym­menker­tainen määrä koron­akuolemia Suomeen näh­den. Jos mitään piilevää selit­täjää, kuten edel­lisen vuo­den alikuolleisu­us, ei ole, onko korona levin­nyt Suomes­sa vain yhteen pros­ent­ti­in väestöstä?

        Jos Ruot­sis­sa kevääl­lä voimas­sa olleet suosi­tuk­set ovat vähen­täneet viruk­sen lev­iämistä voimakkaasti, mik­si mon­es­sa muus­sa maas­sa voimas­sa olleet määräys­lu­on­teiset toimet eivät ole siihen pystyneet?

      10. Timo A.: Olisiko korona siis aiheut­tanut kym­menker­taisen määrän kuolemia siinä teo­reet­tises­sa tilanteessa, että se olisi levin­nyt koko väestöön? Vai onko se levin­nyt jotenkin epäe­dus­tavasti? Koron­aan Ruot­sis­sa kuolleista 90 pros­ent­tia on yli 70-vuo­ti­ai­ta. Olisiko maas­ta löy­tynyt vielä 9 ker­taa tuo määrä koronalle alt­ti­ita sen ikäisiä?

        En oikein jak­sa uskoa tuo­hon kymme­nen pros­entin levin­neisyy­teen. Ruot­sis­sa on väestöön suh­teutet­tuna noin kym­menker­tainen määrä koron­akuolemia Suomeen näh­den. Jos mitään piilevää selit­täjää, kuten edel­lisen vuo­den alikuolleisu­us, ei ole, onko korona levin­nyt Suomes­sa vain yhteen pros­ent­ti­in väestöstä?

        Ei mikään virus yllä 100% kat­tavu­u­teen, koronalle 60–70% lie­nee hyvä arvaus Ital­ian luku­jen perus­teel­la. Se, että vain pieni joukko on Ruot­sis­sakin saanut koronatar­tun­nan, on mitat­tu fak­ta, ei uskon asia. Maalisku­un alus­ta kesäku­un lop­pu­un men­nessä Ruot­sis­sa oli ylikuolleisu­ut­ta yli 5000 henkeä ja koro­nan vas­ta-ainei­ta löy­tyi (hiukan heikosti oto­ste­tul­la testil­lä) 5%:lta väestöstä viikol­la 22. Uut­ta luotet­tavaa julka­isua vas­ta-ainetesteistä en valitet­tavasti onnis­tunut löytämään, mut­ta mar­rasku­un seu­tuvil­la Tukhol­mas­sa näyt­täisi noin 30%:lla vas­ta-ainetes­ta­tu­ista olleen vas­ta-ainei­ta. Tämä joukko ei tosin vaiku­ta luotet­tavasti oto­ste­tul­ta, joten luku lie­nee todel­lisu­udessa jonkin ver­ran pienem­pi. Tästä ektrapoloiden (ottaen huomioon sen, että Tukhol­ma on ollut tar­tun­takeskus koko ajan) voisi arva­ta, että Ruotsin koronatar­tun­to­jen määrä olisi jos­sakin 10–20% välil­lä, itse veikkaisin ilman suurem­pia perustei­ta, että lähempänä 10:tä. Korona on tap­pa­va tau­ti ja sille alt­ti­ita ihmisiä on paljon.

        Se piilevä selit­täjä Ruotsin ja muiden Pohjo­is­maid­en välil­lä on korona­toimet. Suomes­sa korona ei ole levin­nyt laa­jalle ja Ruotsin luku­jen val­os­sa 1% voisi olla aika oikea estimaatti.

      11. “Se, että vain pieni joukko on Ruot­sis­sakin saanut koronatar­tun­nan, on mitat­tu fak­ta, ei uskon asia. ”

        hc-empiristi: Se

        Mitat­tu fak­ta? Mitenköhän asia on voitu kat­tavasti mita­ta, kun pelkät vas­ta-aineet eivät ker­ro läh­eskään koko kuvaa. Vas­ta-ainei­ta muo­dos­tuu ja ne säi­lyvät vai­htel­ev­asti eri ihmisil­lä, mikä lie­nee sidok­sis­sa sekä altistuk­sen määrään ja taudinku­vaan että yksilöl­lisi­in biol­o­gisi­in tek­i­jöi­hin. Vas­ta-ainetestit eivät ole riit­tävän herkkiä. Toisaal­ta vas­tu­tuskyky ja immunologi­nen muisti perus­tuu mui­hin kuin vas­ta-aineisi­in, eikä todel­lista immu­nol­o­gista vastet­ta ole mah­dol­lista mas­sat­es­ta­ta. Todel­lisu­us on yleen­sä ajatelmia monimutkaisempaa. 

        On todet­tu, että ihmisil­lä on ollut spe­si­fiä vas­tu­tuskykyä tälle koronalle jo ennen tämän epi­demi­an tiedostet­tua alkua. Näyt­tö aeroso­livälit­teis­es­tä lev­iämis­es­tä on vahvis­tunut. Viruk­selle on siis mah­dol­lista altistua myös pienemp­inä annoksi­na, mikä ei vält­tämät­tä tuo­ta täyt­tä immu­ni­teet­tia, mut­ta tar­joaa osit­taista suo­jaa ja pienen­tää vaka­van taudin riskiä. Rajan­ve­to siinä kuka on immuu­ni tai “sairas­tanut” taudin voi olla veteen piir­ret­ty viiva. 

        Siel­lä, mis­sä korona­toimet ovat olleet kevyem­piä (ja tois­tu­vakin kevyt altistus sekä tälle että muille koron­aviruk­sille mah­dol­lista), on kuolleisu­us ollut pienempää. 

        Tiukem­mat korona­toimet näyt­täi­sivät kulke­van käsi kädessä suurem­man kuolleisu­u­den kanssa. Sak­sa aloit­ti tiukem­man lin­jan vas­ta syksyl­lä, johon saak­ka tilanne maas­sa oli ver­rat­tain hyvä. Sak­san kuolleisu­us on nyt ylit­tänyt Ruotsin. Koko pan­demia-ajan selkeitä häviäjiä kuolleisu­udessa ovat olleet latin­o­maat Italia, Ran­s­ka ja Espanja.

      12. Siel­lä, mis­sä korona­toimet ovat olleet kevyem­piä (ja tois­tu­vakin kevyt altistus sekä tälle että muille koron­aviruk­sille mah­dol­lista), on kuolleisu­us ollut pienempää.

        Quo vadis: Quo

        Tälle ottaisin mielel­läni ref­er­enssin. Sem­moi­sen, mis­sä koro­nan lev­iämiseen voimakkaasti vaikut­ta­vat tek­i­jät, kuten väestön­ti­heys, sosi­aal­i­tur­van eri­laisu­us sekä poli­ti­ikan muut­tumi­nen kesken koron­akau­den, on vakioitu pois. Skan­di­navi­as­sa ainakin näyt­täisi tiukku­us asso­sioivan täysin toisin kuin mitä väit­teesi sanoo.

      13. hc-empiristi: Tälle ottaisin mielel­läni ref­er­enssin. Sem­moi­sen, mis­sä koro­nan lev­iämiseen voimakkaasti vaikut­ta­vat tek­i­jät, kuten väestön­ti­heys, sosi­aal­i­tur­van eri­laisu­us sekä poli­ti­ikan muut­tumi­nen kesken koron­akau­den, on vakioitu pois. Skan­di­navi­as­sa ainakin näyt­täisi tiukku­us asso­sioivan täysin toisin kuin mitä väit­teesi sanoo.

        Itse en usko että tuol­laista laadukas­ta ref­er­enssiä onkaan. Quo vadik­sen mainit­se­ma ilmiö näkyy tot­ta kai kor­re­laa­tio­ta­sol­la, ja vah­vanakin: tiukko­ja korona­toimia on mais­sa, jois­sa on suuri koron­akuolleisu­us. Tästä ei toki pidä hypätä kausali­teet­ti­in: minkä takia maas­sa, jos­sa korona sat­tuu ole­maan lievem­pi olisikaan tiukko­ja korona­toimia? Kyl­lä toimet ovat enem­män koronati­lanteen seu­raus kuin syy. [Kep­pi­hevos­ta on toki käytet­ty tosinkin päin: otet­tu kouralli­nen Aasian mai­ta ja todet­tu että ne pär­jäävät parem­min kuin kouralli­nen Euroopan mai­ta, kos­ka Aasi­as­sa osat­taisi­in rajoi­tus­toimet parem­min. Val­it­se­mal­la ver­rokki­maat ja yhden ain­oan selit­tävän muut­tu­jan, on help­poa saa­da halu­a­mansa johtopäätös.]

        Muis­tan tosin näh­neeni jonkun artikke­lin, jos­sa ilmiötä tarkastelti­in aikasar­jata­sol­la, eli paran­ta­vatko kiristyneet rajoituk­set tilan­net­ta. Olisiko artikke­lis­sa todet­tu että mitään selkeää vaiku­tus­ta ei ollut, mut­ta tämä oli lop­pukeväästä kun kesän tulo alkoi hillitä koron­aa Euroopassa.

        Onko kenel­läkään antaa viitet­tä uskot­ta­van oloiseen mon­imuut­tu­ja-ana­lyysi­in koro­nan lev­iämis­es­tä? Pik­a­googlailul­la löysin lähin­nä yhden kiin­nos­ta­van, ja siinäkin ver­rataan vain 15 ensim­mäistä lev­iämis­päivää: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/17441692.2020.1814835
        Ja tuol­lakin todet­ti­in discussionissa:
        “The results indi­cate that dur­ing the first two weeks since the first case report­ed, up to 4% of the cross-coun­try vari­a­tion of the cumu­la­tive num­ber of COVID-19 cas­es can be explained by coun­try-lev­el fac­tors only.”

        En nyt ole var­ma tulk­it­senko jotenkin väärin, vai selit­tikö artikke­lis­sa esitet­ty malli vain 4% datas­sa olev­as­ta vai­htelus­ta. Jos tulk­itsin oikein, en luot­taisi artikke­lin johtopäätök­si­in juuri yhtään.

      14. hc-empiristi: Tälle ottaisin mielel­läni ref­er­enssin. Sem­moi­sen, mis­sä koro­nan lev­iämiseen voimakkaasti vaikut­ta­vat tek­i­jät, kuten väestön­ti­heys, sosi­aal­i­tur­van eri­laisu­us sekä poli­ti­ikan muut­tumi­nen kesken koron­akau­den, on vakioitu pois. Skan­di­navi­as­sa ainakin näyt­täisi tiukku­us asso­sioivan täysin toisin kuin mitä väit­teesi sanoo.

        Spe­si­fiä dataa on hie­man vaikea taval­lisen ihmisen löytää, mut­ta Japani on hyvä esimerk­ki siitä, kuin­ka ilman mit­tavaa tes­taus­ta ja ilman lock­downe­ja tiheästi asut­tu maa on selvin­nyt koronas­ta. Kan­gas­rätit kasvo­jen edessä eivät estä viruk­sia, kuten hyvin tiede­tään, mut­ta heil­lä metaboliset ongel­mat ja D‑vitamiinin puu­tos ovat huo­mat­ta­van harv­inaisia. He ovat ikään kuin ital­ialais­ten vas­tako­h­ta. Japani­laisil­la on kuitenkin immu­ni­teet­tia tätä koron­aa vas­taan siinä määrin, että tau­ti on levin­nyt siel­lä kuin kulo­valkea, mut­ta kansakun­ta ei juurikaan ole kärsinyt tilanteesta. 

        Sit­ten muu­ta­ma asia Euroopas­ta: Ruot­si on jo ennen joulua johtanut tar­tun­tati­las­to­ja, vaik­ka heil­lä on ilmeis­es­ti vaikeuk­sia tes­ta­ta kaikkia halukkai­ta. Samaan aikaan Ruotsin kuolleisu­us on kuitenkin Sak­san ja Ital­ian ala­puolel­la, ja Ruot­sis­sa tren­di näyt­täisi ole­van jo alaspäin. Sak­sas­sa, jos­sa sulku­toimet ja mask­it olleet jo pitkään, on koron­aan liitet­ty kuolleisu­us edelleen kasvussa. 

        Tämä tal­ven tilanne Sak­sas­sa näyt­tää täysin eri­laiselta kuin keväi­nen, vaik­ka Sak­sa on Euroopas­sa varsi­nainen läpikulku­maa, ja sak­salaiset itsekin ahk­e­ria matkail­i­joi­ta. Merkillistä. 

        Lisää ihme­teltävää tutkimusten ja tilas­to­jen poh­jal­ta täällä: 

        Viral Update Jan 4th — Europe and USA 

        Mainio video. 👍

      15. Quo vadis: Spe­si­fiä dataa on hie­man vaikea taval­lisen ihmisen löytää, mut­ta Japani on hyvä esimerk­ki siitä, kuin­ka ilman mit­tavaa tes­taus­ta ja ilman lock­downe­ja tiheästi asut­tu maa on selvin­nyt koronas­ta. Kan­gas­rätit kasvo­jen edessä eivät estä viruk­sia, kuten hyvin tiede­tään, mut­ta heil­lä metaboliset ongel­mat ja D‑vitamiinin puu­tos ovat huo­mat­ta­van harv­inaisia. He ovat ikään kuin ital­ialais­ten vas­tako­h­ta. Japani­laisil­la on kuitenkin immu­ni­teet­tia tätä koron­aa vas­taan siinä määrin, että tau­ti on levin­nyt siel­lä kuin kulo­valkea, mut­ta kansakun­ta ei juurikaan ole kärsinyt tilanteesta. 

        Sit­ten muu­ta­ma asia Euroopas­ta: Ruot­si on jo ennen joulua johtanut tar­tun­tati­las­to­ja, vaik­ka heil­lä on ilmeis­es­ti vaikeuk­sia tes­ta­ta kaikkia halukkai­ta. Samaan aikaan Ruotsin kuolleisu­us on kuitenkin Sak­san ja Ital­ian ala­puolel­la, ja Ruot­sis­sa tren­di näyt­täisi ole­van jo alaspäin. Sak­sas­sa, jos­sa sulku­toimet ja mask­it olleet jo pitkään, on koron­aan liitet­ty kuolleisu­us edelleen kasvussa.

        Noin vah­van väit­teen esit­tämi­nen vaatii, että niitä todis­tei­ta oikeasti on. Nyt nojaat anek­doot­ti­in, joka ei näytä sekään aivan toimi­val­ta. Japanis­sa on ollut poikkeustil­amääräyk­siä useis­sa paikois­sa. Pelkän lock­down-sanan käyt­tämi­nen näyt­täisi vievän liian mon­ta ihmistä harhaan sen suh­teen, että eri maid­en lock­downeis­sa on ollut huo­mat­tavia ero­ja ja että lock­down­it­tomien maid­en käytän­nölli­nen liikku­misen rajoit­tumi­nen on sekin vai­hdel­lut erit­täin paljon.

        Ruot­sis­sa on saatavis­sa luotet­tavaa dataa koron­akuolleista ja kokon­aiskuolleisu­ud­es­ta jotakuinkin jouluku­un puo­liväli­in saak­ka. Sil­loin koron­akuollei­den määrä oli noin 90/päivä ja käyrä oli nousu­jo­hteinen. Sin­ul­la taitaa olla käytössä luotet­tavu­udeltaan kyseenalaisia toisen käden lähteitä.

      16. hc-empiristi: Noin vah­van väit­teen esit­tämi­nen vaatii, että niitä todis­tei­ta oikeasti on. Nyt nojaat anek­doot­ti­in, joka ei näytä sekään aivan toimi­val­ta. Japanis­sa on ollut poikkeustil­amääräyk­siä useis­sa paikois­sa. Pelkän lock­down-sanan käyt­tämi­nen näyt­täisi vievän liian mon­ta ihmistä harhaan sen suh­teen, että eri maid­en lock­downeis­sa on ollut huo­mat­tavia ero­ja ja että lock­down­it­tomien maid­en käytän­nölli­nen liikku­misen rajoit­tumi­nen on sekin vai­hdel­lut erit­täin paljon.

        Ruot­sis­sa on saatavis­sa luotet­tavaa dataa koron­akuolleista ja kokon­aiskuolleisu­ud­es­ta jotakuinkin jouluku­un puo­liväli­in saak­ka. Sil­loin koron­akuollei­den määrä oli noin 90/päivä ja käyrä oli nousu­jo­hteinen. Sin­ul­la taitaa olla käytössä luotet­tavu­udeltaan kyseenalaisia toisen käden lähteitä.

        Tokioon julis­tet­ti­in 8.1. — 7.2. toisen asteen hätäti­la seu­raav­il­la rajoituksilla:
        — Baar­it ja rav­in­to­lat menevät kiin­ni klo. 20
        — kaik­ki koulut ja yliopis­tot pysyvät auki
        — kun­tos­alit, museot, eloku­vateat­ter­it ja muut vapaa-ajan­vi­et­topaikat kiin­ni klo. 19
        — Dis­ney­land kiin­ni klo. 19
        — etä­työtä mah­dol­lisuuk­sien mukaan
        — sta­dion­ta­pah­tu­mi­in yleisöä 50% kap­a­siteetista, tai enin­tään 5000 hlö

        Ei kuu­losta kovin rankalta moni­in euroopan mai­hin verrattuna?

      17. pH: Tokioon julistettiin8.1. – 7.2. toisen asteen hätäti­la seu­raav­il­la rajoituksilla:
        – Baar­it ja rav­in­to­lat menevät kiin­ni klo. 20
        – kaik­ki koulut ja yliopis­tot pysyvät auki
        – kun­tos­alit, museot, eloku­vateat­ter­it ja muut vapaa-ajan­vi­et­topaikat kiin­ni klo. 19
        – Dis­ney­land kiin­ni klo. 19
        – etä­työtä mah­dol­lisuuk­sien mukaan
        – sta­dion­ta­pah­tu­mi­in yleisöä 50% kap­a­siteetista, tai enin­tään 5000 hlö

        Ei kuu­losta kovin rankalta moni­in euroopan mai­hin verrattuna?

        Tokioon julis­tet­ti­in hätäti­la ajois­sa moni­in Euroopan mai­hin ver­rat­tuna. Kuu­lostaa tehokkaal­ta. Liian myöhään tehty lock­down on siis huonom­pi kuin ajois­sa tehty keveämpi tehokas viruk­sen lev­iämisen rajoit­ta­mi­nen. Tämän pystyn usko­maan hyvin ja olen itse ollut tätä mieltä jo pitkään. Tämä ei siltikään todista mitään Quo Vadik­sen väit­teestä “Siel­lä, mis­sä korona­toimet ovat olleet kevyem­piä […], on kuolleisu­us ollut pienem­pää.”, varsinkin kun imp­likaa­tio (jos olen QV:n tek­ste­jä oikein ymmärtänyt) oli että koronara­joi­tus­toimet ovat pitkälti aiheut­ta­neet enem­män pahaa kuin itse korona. Kausaa­tio tämän ilmiön osalta näyt­täisi pikem­minkin menevän niin, että siel­lä mis­sä korona on ollut pahin, siel­lä on keskimäärin päädyt­ty raskaampi­in koronatoimiin.

      18. hc-empiristi: Tokioon julis­tet­ti­in hätäti­la ajois­sa moni­in Euroopan mai­hin ver­rat­tuna. Kuu­lostaa tehokkaal­ta. Liian myöhään tehty lock­down on siis huonom­pi kuin ajois­sa tehty keveämpi tehokas viruk­sen lev­iämisen rajoit­ta­mi­nen. Tämän pystyn usko­maan hyvin ja olen itse ollut tätä mieltä jo pitkään. Tämä ei siltikään todista mitään Quo Vadik­sen väit­teestä ”Siel­lä, mis­sä korona­toimet ovat olleet kevyem­piä […], on kuolleisu­us ollut pienem­pää.”, varsinkin kun imp­likaa­tio (jos olen QV:n tek­ste­jä oikein ymmärtänyt) oli että koronara­joi­tus­toimet ovat pitkälti aiheut­ta­neet enem­män pahaa kuin itse korona. Kausaa­tio tämän ilmiön osalta näyt­täisi pikem­minkin menevän niin, että siel­lä mis­sä korona on ollut pahin, siel­lä on keskimäärin päädyt­ty raskaampi­in koronatoimiin.

        Siis het­ko­nen, ajois­sa moni­in euroopan mai­hin ver­rat­tuna? Se julis­tet­ti­in viimevi­ikon per­jan­taina, eli 4 päivää sit­ten. Rajoituksin, jot­ka ovat huo­mat­tavasti euroop­palaisia kevyem­mät. Eiköhän Japanin onnis­tu­mista selitä joku muu, kuin “ajois­sa” tehty lockdown.

      19. pH: Siis het­ko­nen, ajois­sa moni­in euroopan mai­hin ver­rat­tuna? Se julis­tet­ti­in viimevi­ikon per­jan­taina, eli 4 päivää sit­ten. Rajoituksin, jot­ka ovat huo­mat­tavasti euroop­palaisia kevyem­mät. Eiköhän Japanin onnis­tu­mista selitä joku muu, kuin ”ajois­sa” tehty lockdown.

        Näköjään ei siis hätäti­laa Tokios­sa, mut­ta paljon rajoit­tei­ta jo viime vuo­den maalis-huhtiku­us­sa (https://en.wikipedia.org/wiki/Timeline_of_the_COVID-19_pandemic_in_Japan). Lock­down ei ole paras selit­täjä, kos­ka se on selvästi use­am­min seu­raus siitä että tilanne on päässyt pahaksi.

      20. hc-empiristi: Näköjään ei siis hätäti­laa Tokios­sa, mut­ta paljon rajoit­tei­ta jo viime vuo­den maalis-huhtiku­us­sa (https://en.wikipedia.org/wiki/Timeline_of_the_COVID-19_pandemic_in_Japan). Lock­down ei ole paras selit­täjä, kos­ka se on selvästi use­am­min seu­raus siitä että tilanne on päässyt pahaksi.

        Kan­nat­taa huomio­da, että kesän lopus­sa Tokios­sa löy­tyi vas­ta-ainei­ta 46,8% tes­ta­tu­ista. Eli epi­demia meni käytän­nössä läpi pop­u­laa­tion ilman val­tavaa kuolleisu­ut­ta. Toisin sanoen lock­dow­n­ia ei tarvit­tu, kun ei mitään tapahtunut?

        https://www.news-medical.net/news/20200924/Tokyo-citizens-may-have-developed-COVID-19-herd-immunity-say-researchers.aspx

      21. hc-empiristi: Minus­ta me puhutaan tasan samas­ta asi­as­ta. Toden­näköisyys siihen, että edel­lisvuo­den alikuolleisu­us aiheut­taisi mas­si­ivisen ylikuolleisu­u­den 5%:ssa pop­u­laa­tio­ta on pinnal­ta kat­soen hyvin pieni. Se on niin pieni, että hypo­teesin esit­täjän on aihet­ta perustel­la väit­teen­sä datalla.

        Pik­a­googlailul­la löy­tyi ainakin yksit­täi­nen raport­ti aiheesta:
        https://www.jbs.cam.ac.uk/wp-content/uploads/2020/08/wp2003.pdf

        Tuol­la siis havait­tu selkeä negati­ivi­nen kor­re­laa­tio edel­lis­ten influ­enssakausien vahvu­u­den ja koron­akuolleisu­u­den välil­lä (10 kesäku­u­ta 2020 asti, kos­ka rapot­ti on tehty kesäku­us­sa). Tutkit­tu tosin koron­akuolleisu­ut­ta eikä ylikuolleisu­ut­ta, mut­ta vas­taa ainakin suurelta osin samaan kysymyk­seen. Vaikut­taa uskot­taval­ta, joskin olisi kiin­nos­tavaa nähdä huolel­la tehty mon­imuut­tu­ja-ana­lyysi koron­akuolleisu­ud­es­ta (mukana tietoa maan sijain­nista, ilmas­tos­ta, korona­toimista, väestön ikärak­en­teesta, edel­li­sistä influ­enssakau­sista yms.). Tuo toki vaatisi aika määrät datan käsit­te­lyä, jot­ta eri maid­en tiedot saisi suurin piirtein samalle viivalle.

      22. Vaahter­amäen Eemeli: Pik­a­googlailul­la löy­tyi ainakin yksit­täi­nen raport­ti aiheesta:
        https://www.jbs.cam.ac.uk/wp-content/uploads/2020/08/wp2003.pdf

        Tuol­la siis havait­tu selkeä negati­ivi­nen kor­re­laa­tio edel­lis­ten influ­enssakausien vahvu­u­den ja koron­akuolleisu­u­den välil­lä (10 kesäku­u­ta 2020 asti, kos­ka rapot­ti on tehty kesäku­us­sa). Tutkit­tu tosin koron­akuolleisu­ut­ta eikä ylikuolleisu­ut­ta, mut­ta vas­taa ainakin suurelta osin samaan kysymyk­seen. Vaikut­taa uskot­taval­ta, joskin olisi kiin­nos­tavaa nähdä huolel­la tehty mon­imuut­tu­ja-ana­lyysi koron­akuolleisu­ud­es­ta (mukana tietoa maan sijain­nista, ilmas­tos­ta, korona­toimista, väestön ikärak­en­teesta, edel­li­sistä influ­enssakau­sista yms.). Tuo toki vaatisi aika määrät datan käsit­te­lyä, jot­ta eri maid­en tiedot saisi suurin piirtein samalle viivalle.

        Kor­re­laa­tioon ja jonk­i­nasteiseen kausali­teet­ti­in tässä on help­poa uskoa. Kysymyk­sek­si jää se, kuin­ka merkit­tävä tek­i­jä tämä on. Korona on kuitenkin osunut kaikissa WP:n analysoimis­sa mais­sa vain pie­neen osaan pop­u­laa­tio­ta, joten havaitun kor­re­laa­tion kyky selit­tää koron­aan kuollei­den määrää on edelleen varsin pieni.

    2. Min­na: Tuos­ta Ruotsin tilas­tos­ta en voi kuin tode­ta että eihän siel­lä korona näy mitenkään kuolleisu­us­lu­vuis­sa vaik­ka siel­lä paljon on koron­aan kuol­lutkin, joten joku tässä mättää??

      Kan­nat­taa ebbe­m­minkin seu­ra­ta EURO­MOMOn ylikuolleisu­uskäyriä, esim https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps#z‑scores-by-country. Ruot­sis­sa oli selvää ylikuolleisu­ut­ta keväällä.

    3. Min­na: Tuos­ta Ruotsin tilas­tos­ta en voi kuin tode­ta että eihän siel­lä korona näy mitenkään kuolleisu­us­lu­vuis­sa vaik­ka siel­lä paljon on koron­aan kuol­lutkin, joten joku tässä mättää??

      Ylikuolleisu­ut­ta on ollut jo jonkin aikaa, FOHMin mukaan
      Sedan vec­ka 47 till och med vec­ka 50 syns en sig­nifikant förhöjd död­lighet på nationell nivå. Under vec­ka 50 är det en sig­nifikant överdöd­lighet i alla delar av lan­det (östra, södra och nor­ra Sverige) för både män och kvin­nor. För vec­ka 50 har hit­tills totalt 420 avlid­na bekräf­tade fall rap­porter­ats. Efter­släp­n­ing i inrap­por­ter­ing av data gör att det är för tidigt att upp­skat­ta tren­der för de tre senaste veck­o­r­na. Även län­gre bak i tiden sker viss efter­rap­por­ter­ing av dödsfall.

      FOHMin viikko­ra­porteista saa hyvän yleiskäsi­tyk­sen Ruotsin tilanteesta. Niistä näkyy muun muas­sa että päivit­täin teho­hoitoon joutunei­den määrä on pysynyt suun­nilleen samana jo kuukau­den ver­ran mut­ta ei ole läht­enyt saman­laiseen nopeaan lasku­un kuin kevääl­lä mikä on tietysti ikävää ja huolestut­tavaakin huomioiden uuden nopeam­min lev­iävän viruskannan.

      Ruotsin viral­li­sista raporteista on hyvin vaikea vetää johtopäätöstä että joku taho olisi luo­mas­sa pani­ikkia. Mitä val­ta­me­di­aan tulee, sen luon­teeseen kuu­luu että jut­tu­jen pitää houkutel­la medi­an kulut­ta­jia, mut­ta tämä piirre ei rajoitu pelkästään pandemiauutisointiin.

  42. No eipä näytä juuri nou­se­van vuo­den 2018 tasoa korkeam­mak­si. Ehkä noin tasoon 93000 ? Suomes­sa ei kyl­lä näy kokon­aiskuolleisu­u­den nousuna toden­näköis­es­ti ollenkaan. V. 2018 oli jonkin­lainen influ­enssa epi­demia ilman mitään kohua ja täl­löin kuoli noin 400–500 ihmistä influ­enssaan. Kuolleisu­us on kehit­tyneis­sä län­si­mais­sa yleen­sä noin vajaa pros­ent­ti väestöstä. Muuten lauha talvi toden­näköis­es­ti vähen­tää kuolleisu­ut­ta. Muis­te­len jotakin tutkimus­ta, jon­ka mukaan nor­maali talvikin lisää kuolleisu­ut­ta noin 2000 tapaus­ta ja nor­maalin kesän hel­teet noin 200. Eli kylmä tap­paisi enem­män kuin kesän hel­teet Suomen oloissa.

    1. Aika hyvä kuol­lerisu­usti­las­to löy­tyy viikoit­tain osoit­teesta http://www.euromomo.eu/. Ruot­sis­sa on tälle vuodelle selvää ylikuolleisu­ut­ta, Suy­omel­la ei juuri lainkaan. Ensi vuon­na Ruot­sis­sa var­maankin jäädään pitän ajan keskiar­vo­jen alapuolelle.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Aika hyvä kuol­lerisu­usti­las­to löy­tyy viikoit­tain osoit­teesta http://www.euromomo.eu/. Ruot­sis­sa on tälle vuodelle selvää ylikuolleisu­ut­ta, Suy­omel­la ei juuri lainkaan. Ensi vuon­na Ruot­sis­sa var­maankin jäädään pitän ajan keskiar­vo­jen alapuolelle.

        Eikös kuolleisu­ut­ta pitäisi tarkastel­la ainakin parin-kol­men vuo­den jak­sois­sa eikä vuosi ker­ral­laan, kos­ka eri vuosien välil­lä heit­toa on, ja ne riskiryh­mi­in kuuluvat/iäkkäät jot­ka selviävät edel­listä vuo­sista, ovat sit­ten tääl­lä koro­nan tul­lessa… Ruot­sis­sa oli pehmeäm­mät vuodet koro­nan alla, kuin Suomessa.

      2. Quo vadis: Eikös kuolleisu­ut­ta pitäisi tarkastel­la ainakin parin-kol­men vuo­den jak­sois­sa eikä vuosi ker­ral­laan, kos­ka eri vuosien välil­lä heit­toa on, ja ne riskiryh­mi­in kuuluvat/iäkkäät jot­ka selviävät edel­listä vuo­sista, ovat sit­ten tääl­lä koro­nan tul­lessa… Ruot­sis­sa oli pehmeäm­mät vuodet koro­nan alla, kuin Suomessa.

        Eipä tuos­sa oikein järkeä olisi ellei juurikin halua piilot­taa epi­demi­an vaiku­tus­ta piden­tämäl­lä tarkastelu­jak­soa, epi­demi­ahuip­puhan ei ole kovin pitkäaikainen. Val­i­taanko vaik­ka sadan vuo­den jak­so jol­loin kaik­ki kuol­e­vat joka tapauk­ses­sa? Ei se korona sil­loin niin paha niin tarkastel­tuna olekaan. 

        Nem­bron pikkukaupungis­sa epi­demi­ahuip­pu oli parisen kuukaut­ta ja kuukausikuolleisu­us oli pahim­mil­laan kym­menker­tainen. Sille kuolleisu­us­pi­ikille ei löy­dy muu­ta mielekästä seli­tys­tä kuin korona. 

        Vuosi­ta­sol­la olisi ollut jo enem­män epä­var­nuuk­sia. Pidem­pi tarkastelu­jak­so lisää epä­var­muut­ta. En ymmär­rä mik­si halut tehdä niin?

      3. K.k: Eipä tuos­sa oikein järkeä olisi ellei juurikin halua piilot­taa epi­demi­an vaiku­tus­ta piden­tämäl­lä­tarkastelu­jak­soa, epi­demi­ahuip­puhan ei ole kovin pitkäaikainen. Val­i­taanko vaik­ka sadan vuo­den jak­so jol­loin kaik­ki kuol­e­vat joka tapauk­ses­sa? Ei se korona sil­loin niin paha niin tarkastel­tuna olekaan. 

        Nem­bron pikkukaupungis­sa epi­demi­ahuip­pu oli parisen kuukaut­ta ja kuukausikuolleisu­us oli pahim­mil­laan kym­menker­tainen. Sille kuolleisu­us­pi­ikille ei löy­dy muu­ta mielekästä seli­tys­tä kuin korona. 

        Vuosi­ta­sol­la olisi ollut jo enem­män epä­var­nuuk­sia. Pidem­pi tarkastelu­jak­so lisää epä­var­muut­ta. En ymmär­rä mik­si halut tehdä niin?

        Taas puhutaan eri asi­as­ta. Kuolleisu­udessa on joka vuosi piik­ki kevääl­lä, johtu­u­pa se sit­ten koronas­ta tai muista hen­gi­tystiein­fek­tioista. Mitä alhaisem­pi edeltävän vuo­den kuolleisu­us, sitä toden­näköisem­min korkea piikki.

        Nyt on kyse siitä, onko Ruotsin kokon­aiskuolleisu­us 2020 yli tilas­tol­lis­es­ti merkit­tävän tason, kun edeltävien vuosien kuolleisu­us ote­taan huomioon.

        Jos ei ole, voidaan olet­taa, että samaan kuolleisu­u­teen olisi päädyt­ty ilman koron­aakin, vaikka­pa kausi-influ­enssan avustuksella.

      4. Timo A.: Taas puhutaan eri asi­as­ta. Kuolleisu­udessa on joka vuosi piik­ki kevääl­lä, johtu­u­pa se sit­ten koronas­ta tai muista hen­gi­tystiein­fek­tioista. Mitä alhaisem­pi edeltävän vuo­den kuolleisu­us, sitä toden­näköisem­min korkea piikki.

        Viit­taatko tässä johonkin julka­istu­un (tai esi­julka­istu­un) artikke­li­in vai omi­in ana­lyy­sei­hisi? Voisitko jakaa todis­teesi meillekin? Minus­ta tämä on kiin­nos­tavaa, kos­ka en ole näh­nyt yhtäkään vaku­ut­tavaa ana­lyysiä asi­as­ta vaik­ka olen mielestäni kaik­ki merkit­tävät yri­tyk­set vähin­täänkin selannut.

      5. hc-empiristi: Viit­taatko tässä johonkin julka­istu­un (tai esi­julka­istu­un) artikke­li­in vai omi­in ana­lyy­sei­hisi? Voisitko jakaa todis­teesi meillekin? Minus­ta tämä on kiin­nos­tavaa, kos­ka en ole näh­nyt yhtäkään vaku­ut­tavaa ana­lyysiä asi­as­ta vaik­ka olen mielestäni kaik­ki merkit­tävät yri­tyk­set vähin­täänkin selannut.

        En ole ihan var­ma, kumpi väite min­un pitää todis­taa. Täältä nyt esimerkik­si löysin päivit­täisen kuolleisu­u­den Ruot­sis­sa 2015–2019, ja toisaal­ta 2020: https://www.scb.se/en/finding-statistics/statistics-by-subject-area/population/population-composition/population-statistics/ Sil­lä 5‑vuotisjaksolla tam­mi-maalisku­un kuolleisu­us ylit­tää lop­pu­vuo­den kuolleisuuden.

        Mitä taas tulee kuolleisu­u­den lisään­tymisen toden­näköisyy­den kasvu­un seu­raa­vana vuon­na, jos vaikka­pa influ­enssakausi jää vaisuk­si, pidän asi­aa aksiomaat­tis­es­ti totena.

        Ruotsin kuolleisu­us 2020 löy­tyi muuten jo jouluku­un 30. päivään asti, ja luku näyt­ti ole­van hiukan yli 95000.

      6. Timo A.: En ole ihan var­ma, kumpi väite min­un pitää todis­taa. Täältä nyt esimerkik­si löysin päivit­täisen kuolleisu­u­den Ruot­sis­sa 2015–2019, ja toisaal­ta 2020: https://www.scb.se/en/finding-statistics/statistics-by-subject-area/population/population-composition/population-statistics/ Sil­lä 5‑vuotisjaksolla tam­mi-maalisku­un kuolleisu­us ylit­tää lop­pu­vuo­den kuolleisuuden.

        Mitä taas tulee kuolleisu­u­den lisään­tymisen toden­näköisyy­den kasvu­un seu­raa­vana vuon­na, jos vaikka­pa influ­enssakausi jää vaisuk­si, pidän asi­aa aksiomaat­tis­es­ti totena.

        Ruotsin kuolleisu­us 2020 löy­tyi muuten jo jouluku­un 30. päivään asti, ja luku näyt­ti ole­van hiukan yli 95000.

        Todis­tet­ta­va väite oli: “Kuolleisu­udessa on joka vuosi piik­ki kevääl­lä, johtu­u­pa se sit­ten koronas­ta tai muista hen­gi­tystiein­fek­tioista. Mitä alhaisem­pi edeltävän vuo­den kuolleisu­us, sitä toden­näköisem­min korkea piik­ki.” Laa­jen­net­tua kysymys kuu­luu: Mik­si hypo­teesisi on parem­pi kuin hypo­teesi, että tässä kuus­sa kuolemat­ta jääneet kuol­e­vat huo­maa­mat­tomasti seu­raavien neljän seu­raa­van kuukau­den aikana (eli käytän­nössä samana vuon­na)? Mik­si kuolemat siir­tyvät seu­raavalle vuodelle? Ja mikä pakot­taa mallin yksisu­un­taisek­si? Mik­sei edeltävän vuo­den mah­dol­lista korkeaa kuolleisu­ut­ta tarvitse ottaa huomioon? Mallisi pitää kyetä vas­taa­maan sekä kval­i­tati­ivis­es­ti että kvan­ti­tati­ivis­es­ti näi­hin kysymyk­si­in. Nämä ovat minus­ta oikeasti kiin­nos­tavia empi­irisiä kysymyk­siä, joiden vält­te­ly puo­livil­laisil­la aksiomaat­tisil­la totuuk­sil­la ei edis­tä mitään. En sano tässä siis, ettetkö olisi oike­as­sa siinä että osa kuolemat­ta jääneistä vält­tämät­tä kuolee lähi­t­ule­vaisu­udessa. Sanon sitä, että mallisi on nai­ivi eikä sisäl­lä olen­naisia muut­tu­jia, joi­ta käyt­täen voisit väit­tää sitä mitä väität.

        Ruotsin kokon­aiskuolleisu­us­datas­sa on selkeitä puut­tei­ta 17.12.–30.12. Ne kor­jaan­tu­vat seu­raavien parin viikon aikana.

      7. hc-empiristi: Todis­tet­ta­va väite oli: ”Kuolleisu­udessa on joka vuosi piik­ki kevääl­lä, johtu­u­pa se sit­ten koronas­ta tai muista hen­gi­tystiein­fek­tioista. Mitä alhaisem­pi edeltävän vuo­den kuolleisu­us, sitä toden­näköisem­min korkea piik­ki.” Laa­jen­net­tua kysymys kuu­luu: Mik­si hypo­teesisi on parem­pi kuin hypo­teesi, että tässä kuus­sa kuolemat­ta jääneet kuol­e­vat huo­maa­mat­tomasti seu­raavien neljän seu­raa­van kuukau­den aikana (eli käytän­nössä samana vuon­na)? Mik­si kuolemat siir­tyvät seu­raavalle vuodelle? Ja mikä pakot­taa mallin yksisu­un­taisek­si? Mik­sei edeltävän vuo­den mah­dol­lista korkeaa kuolleisu­ut­ta tarvitse ottaa huomioon? Mallisi pitää kyetä vas­taa­maan sekä kval­i­tati­ivis­es­ti että kvan­ti­tati­ivis­es­ti näi­hin kysymyk­si­in. Nämä ovat minus­ta oikeasti kiin­nos­tavia empi­irisiä kysymyk­siä, joiden vält­te­ly puo­livil­laisil­la aksiomaat­tisil­la totuuk­sil­la ei edis­tä mitään. En sano tässä siis, ettetkö olisi oike­as­sa siinä että osa kuolemat­ta jääneistä vält­tämät­tä kuolee lähi­t­ule­vaisu­udessa. Sanon sitä, että mallisi on nai­ivi eikä sisäl­lä olen­naisia muut­tu­jia, joi­ta käyt­täen voisit väit­tää sitä mitä väität.

        Ruotsin kokon­aiskuolleisu­us­datas­sa on selkeitä puut­tei­ta 17.12.–30.12. Ne kor­jaan­tu­vat seu­raavien parin viikon aikana.

        Kos­ka se suuri tap­pa­ja katoaa kevääl­lä ja saa­puu hen­gi­tystiein­fek­tion muo­dos­sa taas seu­raa­vana vuonna.

        En tiedä luoneeni mitään mallia. Olen vain yrit­tänyt artiku­loi­da sen (minus­ta) itses­tään­selvyy­den, että edel­lisen vuo­den yli- tai alikuolleisu­us kor­reloi seu­raa­van vuo­den kuolleisu­u­den kanssa. Siis tietysti molem­pi­in suun­ti­in. Tämä on minus­ta san­gen vah­va hypo­teesi. Mikä muuten selit­täisi sään­nöl­liset vuosit­taiset vai­hte­lut kuolleisuudessa?

      8. hc-empiristi: Viit­taatko tässä johonkin julka­istu­un (tai esi­julka­istu­un) artikke­li­in vai omi­in ana­lyy­sei­hisi? Voisitko jakaa todis­teesi meillekin? Minus­ta tämä on kiin­nos­tavaa, kos­ka en ole näh­nyt yhtäkään vaku­ut­tavaa ana­lyysiä asi­as­ta vaik­ka olen mielestäni kaik­ki merkit­tävät yri­tyk­set vähin­täänkin selannut.

        Timo A.:n kom­mentin lisäk­si: oletko tutus­tunut Euro­momon kuvaa­ji­in 27 euro­maan kuolleisuudesta?

        https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps

        Tuol­ta ihan ensim­mäi­nen kuvaa­ja: vaik­ka talvel­la lasken­nalli­nen nor­maa­likuolleisu­us on suurem­paa kuin kesäl­lä, on silti vuo­den­vai­h­teen tienoil­la ja sen päälle vielä (kausi-influ­enssan aiheut­ta­maa) ylikuolleisu­ut­ta. Tuos­sa näkyy valitet­tavasti vain kolme edel­listä talvea, joista 2020 alku­vu­osi on ollut hyvin lievä ylikuolleisu­us, 2019 suurem­pi ja 2018 huo­mat­ta­van suuri. Koro­nan aiheut­ta­ma ylikuolleisu­us näkyy tuol­la toki myös.

Vastaa käyttäjälle Korpi-Heikki Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.