Miten Jacques Monod opetti minut ymmärtämään immuunipuolustusta

Moni on kysynyt, mik­si kahdelle samanikäiselle ja yhtä ter­veelle cov-19 on toiselle lievä ja toiselle vaikea. Minus­ta siinä ei ole mitään ihmeel­listä. Kyse on sattumasta.

Luin aikanaan lääketi­eteen Nobel-palkin­non saa­neet ran­skalaisen mikro­bi­olo­gi Jacques Mon­od’n todel­la vaikut­ta­van teok­sen Sat­tuma ja vält­tämät­tömyys. Kir­ja on ilmestynyt ran­skak­si vuon­na 1970 ja suomek­si Anto Leikolan kään­tämänä vuon­na 1973.

Vas­ta-ainei­den tuotan­nos­ta siinä san­o­taan näin:

 Pitkään oletet­ti­in, että vas­ta-aineen spe­si­fiseen liin­tyn­tärak­en­teeseen tarvit­ta­van infor­maa­tion lähde on antigeeni itse. Nykyään on kuitenkin tul­tu siihen tulok­seen, että vas­ta-aineen rakenne ei johdu ollenkaan antigeenista: elim­istöön syn­tyy suuria määriä erikois­tunei­ta solu­ja, joil­la on ain­ut­laa­tu­inen kyky ”pela­ta rulet­tia” erääl­lä täs­mälleen määrätyl­lä osal­la niistä geeni­jak­soista, jot­ka määräävät vas­ta-aineen rak­en­teen. Tämän erikois­tuneen ja äärim­mäisen nopean geneet­tisen ruletin toim­intaa ei ole vielä yksi­tyisko­htais­es­ti selvitet­ty, mut­ta toden­näköis­es­ti siinä tapah­tuu sekä rekom­bi­naa­tioi­ta että mutaa­tioi­ta, jot­ka kuitenkin kaik­ki ovat sat­tuman­varaisia ja vail­la mitään yhteyt­tä antigeenin rak­en­teeseen. Antigeeni puolestaan toimii val­it­si­jana suosien niiden solu­jen lisään­tymistä, jot­ka sat­tuvat tuot­ta­maan tätä antigee­nia tun­nistavaa vasta-ainetta. 

Tämä mikro­bi­ologi­nen seli­tys on var­maankin van­hen­tunut. Siitä tiedet­täneen paljon enem­män. Olen­naista tässä on tämä sat­un­naisu­us. Ellei sitäkin ole kumot­tu, vas­taus kysymyk­seen on yksinker­tainen: kyse on sattumasta.

Min­ua tämä malli viehät­tää, kos­ka se sopii havain­toi­hin. Havain­toi­hin sopimi­nen on tilas­toti­eteessä merk­ki siitä, että malli ei toden­näköis­es­ti ole kokon­aan väärä, vaik­ka voi tietysti olla.

Jos kyse ei olisi sat­un­nais­gen­er­aat­torista vaan insinöörimäis­es­tä suun­nit­telus­ta, jos­sa antigee­nia mitat­taisi­in ja analysoitaisi­in ja laa­dit­taisi­in sit­ten suun­nitel­ma sen nitistämisek­si, pro­jek­tille olisi jokin arvioitu aika. Olen­naista on, että kun aikaa on kulunut, tuo­ta arvioitua aikaa on jäl­jel­lä vähemmän.

Tuo sat­un­nais­gen­er­aat­tori taas syn­nyt­tää Pois­son-pros­essin. Jos tilas­totiede on tun­tem­aton­ta, sitä voi kuva­ta vaik­ka nopan heitol­la, jota jatke­taan niin kauan, kunnes tulee ensim­mäi­nen kuto­nen. Kuin­ka mon­ta ker­taa pitää nop­paa heit­tää? Keskimäärin kuusi ker­taa, mut­ta vain keskimäärin. Kuto­nen voi tul­la ensim­mäisel­lä ker­ral­la (se on itse asi­as­sa toden­näköisin tulos eli moo­di), mut­ta voi käy­dä niin, että kah­denkymme­nen ker­ran jäl­keen ei ole tul­lut ensim­mäistäkään kutos­ta. Olen­naista on, että pros­es­si on itsen­sä uno­hta­va. Jos ensim­mäiset kak­sikym­men­tä yri­tys­tä ei ole tuot­tanut yhtään kutos­ta, onnis­tu­mi­nen ei ole tul­lut yhtään lähem­mäs. Edelleen jäl­jel­lä on keskimäärin kuusi heit­tok­er­taa, mut­ta siis yhä vain keskimäärin.

Ident­ti­sistä kak­so­sista toinen voi saa­da kutosen ensim­mäisel­lä yri­tyk­sel­lä, toisel­la onnis­tu­mi­nen voi kestää niin kauan, että tau­ti­in ehtii kuol­la ennen sitä. Niin­pä Cov-19 tuot­taa toisille vaka­van ja toisille lievän taudin pelkän sat­tuman seu­rauk­se­na. Jos virus nitis­tetään ennen kuin se on siir­tynyt hen­gi­tys­tei­hin, selviää pienel­lä kurkkukivulla.

Sat­un­naisu­u­den lisäk­si on kyse sys­temaat­tisu­ud­es­ta. Riip­puu ihmisen yleiskun­nos­ta ja hänen syömän­sä ravin­non ter­veel­lisyy­destä, mis­sä kun­nos­sa tuo sat­un­nais­gen­er­aat­tori on. Hyväkun­toisel­la se suoltaa kokeilu­ja nopeam­mas­sa tahdis­sa, joten hyväkun­toinen selviä toden­näköis­es­ti paremmin.

Nyt seu­raa tek­stiä, jota ei löy­dy Monodin kir­jas­ta. Olen tämän oppin­ut jostain muual­ta, toden­näköis­es­ti epi­demi­olo­gian luen­nol­la. Ja huo­mat­takoon, että tietoni ovat todel­la van­hen­tunei­ta. Vas­tuu siis siir­tyy nyt lukijalle.

Suuri altistus vaar­al­lisem­pi kuin pieni.

On havait­tu, että voimakas altistus COV-19-viruk­selle on vaar­al­lisem­pi kuin lievä altistus. Tämä ei ole ihan itses­tään selvää, mut­ta lop­ul­ta ymmär­ret­tävää. Mik­si on eri asia, saako viruk­sia vähän vain tuhatk­er­taisen määrän, kos­ka jos virusten määrä kaksinker­tais­tuu ajas­sa t, se on tuhatk­er­tais­tunut ajas­sa 10t, jol­loin ollaan samas­sa tilanteessa kuin jos viruk­sia olisi heti saatu tuhatk­er­tainen määrä. Mod­onin kuvaaval­la sat­un­nais­gen­er­aat­to­ril­la on kuitenkin ollut tuo 10 t enem­män aikaa. Se on tässä olennaista.

Entä immu­ni­teetin kesto?

Immu­ni­teetin osalta ei tämän ehkä van­hen­tuneen teo­ri­an mukaan ole olen­naista paljonko vas­ta-ainet­ta on. Jos sitä ylipään­sä on, sitä syn­tyy heti lisää, kun tarvi­taan. Vas­ta-aineet näyt­tävät säi­lyvän todel­la pitkään. Ker­ran sairastet­tu vesirokko suo­jaa yleen­sä koko elin­iän. Vuo­den 2009 sikain­flu­enssa säästi paljon hyvin iäkkäitä, jot­ka oli­vat lapsi­na sairas­ta­neet 90 vuot­ta aikaisem­min espan­jan­taudin. Virus voi kuitenkin tul­la uud­estaan vähän muun­tuneena, jol­loin van­ha resep­ti ei päde enää. Myös viruk­set muun­tu­vat sat­un­nais­es­ti. Kun virus kehit­tää mutaa­tion, johon van­hat keinot eivät tep­si, se alkaa taas lev­itä. Har­mit­tomat nuhaku­umet­ta tuot­ta­vat koron­aviruk­set ovat täl­laisia. Ne pyörivät las­ten kesku­udessa jatku­vasti alati vähän muuntuvina.

Uusi melkein saman­lainen antigeeni selätetään helpommin

Jostakin olen oppin­ut, joskaan en tiedä, päteekö tämä enää, että Monodin kuvaa­ma rulet­ti ei ole täysin sat­un­nainen, vaan käyt­tää lähtöko­htanaan van­ho­ja hyväk­si koet­tu­ja resepte­jä ja tekee niihin sat­un­naisia muu­tok­sia. Sik­si uusi influ­enssavirus ei ole yhtä vaar­alli­nen sille, joka on joskus sairas­tanut jonkin influ­enssan, mut­ta tekee laa­jaa tuhoa väestössä, jos yhtään influ­enssa ei ole sairastet­tu. Amerikan inti­aane­ja eivät tuhon­neet espan­jalais­ten aseet vaan hei­dän tuo­mansa inti­aaneille kokon­aan uuden­laiset taudit.

Tuon van­han teo­ri­an mukaan antigeenin ilmaantues­sa tuote­taan ensin vas­ta-aineit­ta van­ho­jen kaavo­jen mukaan ja jos jokin niistä toimii, sitä monis­te­taan. Tämän mukaan immu­ni­teet­ti ei edel­lytä lainkaan vas­ta-ainei­ta ver­essä. Riit­tää, että säilössä on sitä tuot­tavia solu­ja. Tämä on ilmeis­es­ti kumot­tu, kos­ka immu­ni­teet­tia ja sen heiken­tymistä koske­vat artikke­lit puhu­vat vas­ta-ainei­den määrästä ver­essä Tosin aina­han jokin sota ihmisen elim­istössä on meneil­lään, joten kaikkia vas­ta-ainei­ta, joi­ta osa­taan tuot­taa, ver­essä myös on.

Iso resep­tikir­jas­to on hyväksi

Mitä enem­män eri­laisia infek­tioi­ta ihmi­nen on elämässään läpi käynyt, sitä vahvem­pi hän on otta­maan vas­taan eri­laisia sairauk­sia. Liialli­nen hygien­ia on vaaraksi.

Liialli­nen hygien­ia tekee immuu­nipuo­lus­tusjär­jestelmän vain­o­harhaisek­si. Jos oikei­ta vas­tus­ta­jia ei ole, sel­l­ainen kek­sitään vaik­ka siitepölystä. Liika hygien­ia altistaa allergioille.

Seu­raa tutkimushy­po­teesi: kun lievä cov-19 infek­tio ei näytä syn­nyt­tävän vas­ta-ainei­ta, voisiko se johtua siitä, että kun tau­ti voitet­ti­in melkein heti, vas­ta-ainei­ta tarvit­ti­in todel­la vähän. ”Resep­ti” on kuitenkin immuu­nipuo­lus­tusjär­jestelmän ”resep­tikir­jas­sa”.

= = = =

Tässä kir­joituk­ses­sa esi­in­tyvät tiedot ovat var­masti van­hen­tunei­ta. Halusin täl­lä kir­joituk­sel­la vain osoit­taa, miten omak­sut­tu tilas­tolli­nen malli aut­taa jäsen­tämään havain­to­ja. Jos­sain vai­heessa malli joutuu havain­to­jen kanssa ris­tiri­itaan. Sil­loin on aika kehit­tää uusi malli.

 

35 vastausta artikkeliin “Miten Jacques Monod opetti minut ymmärtämään immuunipuolustusta”

  1. “Suuri altistus vaar­al­lisem­pi kuin pieni.” on keskeinen syy sille, mik­si huonokin mas­ki tai huivi on parem­pi kuin ei suo­jaa ollenkaan.

    1. Aramis:
      ”Suuri altistus vaar­al­lisem­pi kuin pieni.”on keskeinen syy sille, mik­si huonokin mas­ki tai huivi on parem­pi kuin ei suo­jaa ollenkaan.

      Tuo seik­ka voisi myös selit­tää sen, mik­si peruster­veitä kiinalaisia lääkäre­itä kuoli covidi­in. Hehän altis­tu­i­v­at val­ta­van paljon työssään. Kuitenkin vas­ta oireisen taudin sairas­t­a­mi­nen antaa immu­ni­teetin. Pelkkä oiree­ton tar­tun­ta ei siis riitä.

      Ymmärsinkö oikein aiem­mas­ta keskustelus­ta, että Suomes­sa THL:n tutkimuk­ses­sa vas­ta-aineteste­jä on kuitenkin tulkit­tu liian tiukasti, ja moni aito posi­ti­ivi­nen eli vas­ta-ainei­ta omaa­va on mah­dol­lis­es­ti tulkit­tu negatiiviseksi?
      Tutkimuk­sen mukaan­han vas­ta-aineposi­ti­ivisia olisi Suomes­sa vähän, mut­ta se voi ker­toa myös siitä, että tääl­lä ylipäätään on vain pieni epi­demia. Epi­demia on ollut vaa­ti­ma­ton alun perinkin.
      Tietääk­seeni myös kyse oli tutkimuk­ses­ta, jos­sa etsit­ti­in immuune­ja sat­un­nais­löy­döksinä. Eivähän he nyt niin löy­dy! Ehkä THL:n tarkoi­tus oli vain selvit­tää taudin levin­neisyyt­tä yleisel­lä tasolla.

      Vas­ta-aineposi­iti­ivisia on oireisen taudin sairas­tanei­den joukos­sa, joten pitäisi ensin kar­toit­taa kyse­ly­il­lä, keil­lä on ollut koron­aan sopi­vat oireet ja sit­ten tes­ta­ta hei­dät. Moni ei päässyt testei­hin tai edes saanut ter­veyspalvelu­ja, sil­loin kun asia oli ajankohtainen.

  2. Tuo nopan­heit­to-ver­taus toimii var­maan siinäkin kon­tek­stis­sa jos tar­tun­ta pitää saa­da tarpeek­si vaka­vana mut­ta ei liian vaka­vana saadak­seen immu­ni­teetin, eli tar­tun­ta pitää saa­da mah­dol­lis­es­ti usei­ta ker­to­ja ja selvitä joka ker­ras­ta hengissä.

    Maal­likkona tun­tuu että tes­tat­ul­la rokot­teel­la voisi olla kuitenkin helpom­pi osua siihen maali­in kuin satunnaistartunnalla.

    1. Ville Tolo­nen:
      Tuo nopan­heit­to-ver­taus toimii var­maan siinäkin kon­tek­stis­sa jos tar­tun­ta pitää saa­da tarpeek­si vaka­vana mut­ta ei liian vaka­vana saadak­seen immu­ni­teetin, eli tar­tun­ta pitää saa­da mah­dol­lis­es­ti usei­ta ker­to­ja ja selvitä joka ker­ras­ta hengissä.

      Maal­likkona tun­tuu että tes­tat­ul­la rokot­teel­la voisi olla kuitenkin helpom­pi osua siihen maali­in kuin satunnaistartunnalla.

      Pitäisin tärkeäm­pänä nopeaa henkilöko­htaisen suo­jauk­sen kehit­tämistä sekä koronataudin oire­i­ta lievit­tävien lääkkei­den kehittämistä.

      Tuskin tätä kyseistä virus­ta ikinä saadaan hävitet­tyä 7 mil­jardin ihmisen keskuudesta.

      Seu­raavien pan­demioiden var­alle tulisi kehit­tää henkilöko­htaisia suo­jia, jot­ka ovat monikäyt­töisiä, help­po­ja valmis­taa, jol­loin niitä ei tarvitse varas­toi­da vaan ne voidaan tuot­taa tarvittaessa.

      Oirei­den lieven­tämi­nen taas helpot­taa selviämistä, joten täl­läis­ten lääkkei­den kehit­tämi­nen on mielestäni jopa rokotet­takin tärkeämpää.

      Rokotet­ta ei voi­da jäädä odot­ta­maan, kos­ka ei ole yhteiskun­taa jota pelas­taa, jos rajoituk­set jatkuvat.

      Jät­timäiset yri­tyk­set ovat täl­lä menol­la varat­to­mia vuo­den lopus­sa. Pelkästään auto­te­ol­lisu­ud­es­ta tulisi 25 miljoon­aa työtön­tä (ali­hankki­jat jne mukana).

      Suomes­sa voi olla syysku­us­sa miljoona työtön­tä ja lomautettua.

  3. Se sat­un­nais­gen­er­aat­tori, eli somaat­tisia uudelleen­jär­jeste­lyjä tiet­ty­i­hin immunol­o­gosi­in geenei­hin tuot­ta­va mekanis­mi, ei lähde käyn­ti­in siinä vai­heessa kun virus tulee elim­istöön vaan sat­un­nais­rak­en­teet immuu­nisolu­jen pintare­sep­tor­ei­hin on arvot­tu jo aiem­min valmi­ik­si. Jos gen­er­aat­tori käyn­nisty­isi vas­ta viruk­sen koh­dates­sa, mikä olisi uuden viruk­sen tun­nista­va laukai­se­va mekanis­mi? Sat­un­naisu­us­gen­er­aat­toriver­taus toim­i­nee pop­u­laa­tio­ta­sol­la, mut­ta yksilö­ta­sol­la per­in­tötek­i­jöil­lä on ehkä paljonkin merk­i­tys­tä. Äsket­täi­nen Covid-19 kak­sos­tutkimus väit­tää, että oireis­sa ja sairas­tavu­udessa on iso perin­nölli­nen kom­po­nent­ti: https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.04.22.20072124v2.

    Vas­ta-aine on molekyyli, joka on osa myös B‑valkosolujen pintare­sep­to­ria (B‑soluresptori). B‑solut, joil­la on arvon­nan seu­rauk­se­na sopi­va antigeenin tun­nista­va pintare­sep­tori, aktivoitu­vat ja alka­vat erit­tää vas­ta-ainet­taan kier­toon. Jokainen yksilön B‑solu on geneet­tis­es­ti uni­ik­ki ja tuot­taa eri­laista vas­ta-ainet­ta, mut­ta yksilöl­lisyy­den tuot­ta­vat per­in­tötek­i­jät täy­tyy per­iä, eli oletet­tavasti tässä on ident­tis­ten kak­sosten välil­lä samankaltaisu­ut­ta sat­un­naisu­u­den lisäk­si. (Vuo­den 1987 fys­i­olo­gian Nobel myön­net­ti­in tuon vas­ta-aine­geneti­ikan löytämisestä.)

    Noin yleisem­min kyseessähän on pop­per­i­lainen fal­si­fikaa­tio, jos­sa ensin tuote­taan suuri joukko ‘huono­ja’ hypo­teese­jä ja näitä sit­ten tes­tataan empi­iris­es­ti yksi ker­ral­laan. Ne jot­ka sopi­vat yksi­in todel­lisu­u­den kanssa edes jotenkin, jätetään jäl­jelle. Näistä jäl­jelle jääneistä voidaan tuot­taa seu­raa­va erä hypo­teese­jä ja tois­taa testikier­ros, jol­loin infor­maa­tio kumu­loituu kier­ros kier­rokselta. Yri­tys ja ere­hdys­ten kar­simi­nen tuot­taa tietoa tyhjästä. Tähän nojaa­vat demokra­tia, markki­nat, biologi­nen evoluu­tio luon­non­va­lin­nan kaut­ta, immuu­ni­jär­jestelmä sekä tieteen meto­di, jot­ka kasaa­vat uut­ta tietoa jos niiden sal­li­taan toimia.

  4. Derek Lowella on tuos­sa hyvä alus­tus siitä, miten immuu­nipuo­lus­tus toimii. On siis kak­si eri immuu­ni­jär­jestelmää, sem­mo­nen yleiskäyt­töi­nen ja sit­ten tuo adap­toitu­va, joka perus­tuu mil­jarde­ja pro­tei­ine­ja käsit­tävään pro­tei­inikir­jas­toon. Vas­ta-ainei­ta ei vält­tämät­tä ehdi muo­dos­tua, jos tuo nopeampi yleisim­mu­ni­teet­ti­jär­jestelmä pääsee tekemään selvää infek­tios­ta ennen kuin se ehtii pahemmaksi.

    https://blogs.sciencemag.org/pipeline/archives/2020/04/02/antibody-tests-for-the-coronavirus

  5. Jacques Mon­od kir­jan opas­ta­mana pohdiske­lin itse, olisiko Ukrainan ja Venäjän väli­nen sota voitu vält­tää. Ei olisi. Vain sodan alka­mishet­ki oli sat­tumien satoa.

    Wikipedi­an mukaan sat­tumille immu­ni­teetin syn­nyssä ei juurikaan jää sijaa. Se oli mielestäni sat­tumaa, että tämä koron­avirus syn­tyi juuri nyt. Sekin on sat­tumaa, että juuri täl­lainen virus ylipään­sä syn­tyi evoluu­tion suures­sa generaattorissa. 

    “Vas­tuu siis siir­tyy nyt luk­i­jalle.” Turhaa Osmon tahol­ta vähät­te­lyä, sil­lä Wipedi­as­takin löy­tyy samat tiedot. Yritin sieltä poimia pätk­iä, jois­sa olisi vahvis­tus­ta Osmon pohd­in­toi­hin. Yleisku­unon ja iän merk­i­tys tulee ymmär­ret­täväk­si, vaikken siitä erik­seen main­in­taa löytänyt:

    Jos elim­istön muis­ti­soluis­sa on ennestään tieto tau­d­i­nai­heut­ta­jas­ta, niin käyn­nistyvää vastet­ta kut­su­taan sekun­daari­vas­teek­si (adap­ti­ivi­nen immu­ni­teet­ti), jos­sa immuu­nipuo­lus­tuk­sen vaste on nopeampi ja tarkem­pi. Jos taas antigeeni on tun­tem­aton, elim­istö käyt­tää mui­ta menetelmiä tunkeu­tu­jan tuhoamiseen (pri­maari­vaste, luon­nolli­nen immu­ni­teet­ti). Pri­maari­vas­teen jäl­keen immuu­nipuo­lus­tuk­sen käyt­töön jää muis­ti­solu­ja, jot­ka muis­ta­vat kyseisen antigeenin. Seu­raaval­la ker­ral­la elim­istön koh­dates­sa saman antigeenin, immuu­nipuo­lus­tus voi tuho­ta nopeasti sol­un, jon­ka pin­nal­la antigeeni on. 

    Muiden valkosolu­jen tapaan imu­so­lut syn­tyvät luuy­ti­men kaikkien verisolu­jen yhtei­sistä kan­ta­soluista, jon­ka jäl­keen ne kyp­syvät pri­maari­sis­sa imuku­dose­limis­sä. Kyp­symis­vai­heessa imu­soluille kehit­tyy resep­tore­ja, joil­la ne kykenevät tun­nista­maan kohteen­sa tarkasti.[2

    Spe­sifinen immuu­nipuo­lus­tus eli ns. han­kit­tu immu­ni­teet­ti kehit­tyy syn­tymän jäl­keen. Kun elim­istö kohtaa uuden tau­d­i­nai­heut­ta­jan, se tal­len­taa tästä tiedon erikois­tuneeseen muis­ti­solu­un. Jokainen imu­solu kyke­nee tun­nista­maan kohteen­sa tarkasti ja on erikois­tunut tuhoa­maan vain tietyn­laisen taudinaiheuttajan

    B‑solujen tehtävä on huole­htia immu­nol­o­gis­es­ta muis­tista, jol­loin osa B‑soluista muut­tuu eri­ty­isik­si muis­ti­soluik­si. Kun B‑solu kohtaa antigeenin, se jakau­tuu nopeasti. Jakau­tu­misen seu­rauk­se­na syn­tyvil­lä soluil­la on sama resep­tori­rakenne alku­peräisen sol­un kanssa. Suurin osa syn­tyneistä uusista B‑soluista on plas­ma­solu­ja ja lop­ut muistisoluja.[2]

    T‑tappajasolu tuhoaa esimerkik­si viruk­sen saas­tut­ta­man sol­un rikko­ma­l­la solukalvon pin­nan, jon­ka seu­rauk­se­na solu kuolee. Vas­ta-aineet voivat sen jäl­keen sitoutua sisäl­lä ole­van viruk­sen antigeenei­hin, jol­loin syöjä­so­lut pystyvät syömään sekä viruk­sen että hajon­neen sol­un jäänteet

    1. Kiitos Jyr­ki Patomä­ki. Juuri täl­laisia seli­tyk­siä yritinkin provosoi­da esille.
      Täysin en ymmästänyt, onko tämä ris­tiri­idas­sa Mod­onin esit­tämän sat­un­naisu­u­den kanssa, joka toisi tuon Pois­son-pros­essin ongel­man ratkaisemiseen ja selit­täisi, mik­si kahdes­ta saman­lais­es­ta toinen saa pieniä ja toinen fataale­ja opireita.
      Ne jot­ka luki­vat huolel­la kir­joituk­seni, huo­ma­si­vat, että olin vähän oikaissut puhu­mal­la resep­tikir­jas­ta. Huo­masin oitis, ettei malli toi­mi ilman sitä, joten oletin sel­l­aisen. Vas­tauk­ses­sasi tuli­vat ne kaipaa­mani muis­ti­so­lut. Tek­isi mieli ker­toa eräistä mus­ta ilmei­sistä aukoista, joiden paikkaami­nen edel­lyt­tää jonkin tun­tem­at­toman tek­i­jän löy­tymistä, mut­ta niisä Vapun jäl­keen. Pei­ni vih­je tulev­as­ta: mik­si Roomas­sa ei ole epidemiaa?

    2. Jyr­ki Patomä­ki: Jos elim­istön muis­ti­soluis­sa on ennestään tieto tau­d­i­nai­heut­ta­jas­ta, niin käyn­nistyvää vastet­ta kut­su­taan sekun­daari­vas­teek­si (adap­ti­ivi­nen immu­ni­teet­ti), jos­sa immuu­nipuo­lus­tuk­sen vaste on nopeampi ja tarkem­pi. Jos taas antigeeni on tun­tem­aton, elim­istö käyt­tää mui­ta menetelmiä tunkeu­tu­jan tuhoamiseen (pri­maari­vaste, luon­nolli­nen immu­ni­teet­ti). Pri­maari­vas­teen jäl­keen immuu­nipuo­lus­tuk­sen käyt­töön jää muis­ti­solu­ja, jot­ka muis­ta­vat kyseisen antigeenin. Seu­raaval­la ker­ral­la elim­istön koh­dates­sa saman antigeenin, immuu­nipuo­lus­tus voi tuho­ta nopeasti sol­un, jon­ka pin­nal­la antigeeni on. 

      Tämä lie­nee myös osaseli­tys sille tun­netulle tosi­seikalle, että rokot­teel­la voidaan saavut­taa parem­pi immu­ni­teet­ti kuin sairas­ta­mal­la — primääri­vaste ei pääse samal­la lail­la lai­men­ta­maan muistijälkeä.

      Ja toisaal­ta ihmisil­lä, joil­la primääri­nen immu­ni­teet­ti on hyvin vah­va (vai pitäisikö sanoa yli­vah­va, tyyli­in että ei tule koskaan flun­ssia), voi sit­ten jokin SARS-CoV‑2:n kaltainen uusi virus olla primääripuo­lus­tuk­sen ohitet­tuaan selvästi kohtalokkaampi, kuin vaik­ka jollekulle jol­la on ollut usein flun­ssa. Tuor­eista Covid-19 ‑kuolin­ta­pauk­sista tiede­tään, että kuole­mak­si on taudin lop­pu­vai­heessa nimen omaan oman immuu­nipuo­lus­tuk­sen sytoki­in­imyrsky — siinä tilanteessa voimakas primääripuo­lus­tus on haitak­si ja immuu­ni­vastet­ta pitää laskea lääkkein. Eli olisi hyväk­si että olisi laa­ja skaala sairastet­tu­ja sairauk­sia, primääripuo­lus­tuk­sen aikanaan tor­ju­mat eivät vält­tämät­tä auta kun muis­ti­solu­ja ei ole syntynyt. 

      Hyvään vas­tus­tuskykyyn kuu­luu siis pikem­minkin se, että muis­tis­sa on hyvä kir­jo oirei­den kanssa sairastet­tu­ja pikku­sairauk­sia. Taitaa myös olla niin kuten edel­lä arvail­laan, että geeneil­lä on aika iso osa näis­sä. Ihmiset mielel­lään ajat­telisi­vat että kun nyt syön päivit­täin sinkkip­illere­itä ja käyn paljon avan­touimas­sa, niin nyt min­ul­la on var­masti hyvä vas­tus­tuskyky — mut­ta taitaa enem­män olla kyse siitä, että asi­aan voi vaikut­taa lähin­nä siten, ettei syö nyt ihan mitä tahansa moskaa joka ate­ri­al­la ja liikkuu kohtu­ullis­es­ti. Eli pitää yli­pain­on ja veren­paineen kuris­sa, lop­pu on pikem­minkin geeneis­sä eikä lisärav­in­teis­sa. Ja vas­tus­tuskyvyn olisi hyvä olla tas­apain­os­sa — sel­l­ainen tilanne, ettei koskaan tule flun­ssaa ei ole tavoiteltava. 

      Eli lap­sille paljon kon­tak­tia maabak­teerei­hin sekä sopi­vasti taval­lisia hen­gi­tystieviruk­sia kiertämään kouluis­sa ja päiväkodeis­sa. Aikuisille yli­paino ja veren­paine kuri­in, ja osalle porukkaa ylen­määri­nen kiin­nos­tus primääri­vas­tus­tuskykyyn alas ja mielum­min nenät tuhise­maan välil­lä. Antibioot­tien käyt­tö rajoitet­tua. Vakav­impi­in kulku­tautei­hin rokot­teet, kaikille. Epi­demi­an aikana hygien­ia mah­dol­lisim­man korkealle, mut­ta nor­maali­aikoina ei syytä desin­fioi­da paikko­ja tarpeet­tomasti. Eli aika lail­la Suomen malli, täältä sopii muiden ottaa oppia!

      Yksilön immuu­nipuo­lus­tuk­sen sat­un­naisu­us tai väestö­ta­son bal­anssit eivät kuitenkaan oikein käy seli­tyk­sek­si, että mik­si Lom­bar­dias­sa ja New Yorkissa sairaalat pullis­tel­e­vat, mut­ta vaikka­pa juuri Roomas­sa ja Chicagos­sa eivät. Sen mis­sä määri­in joku tar­tun­taketju pääsee lev­iämään kri­it­tisen voimakkaasti liit­tyy var­masti sat­un­naisu­ut­ta, sen pitäisi vaikut­taa näin laa­jas­sa epi­demi­as­sa lähin­nä siihen, mis­sä järjestyk­sessä ryöp­pyjä tulee. 

      Tar­tun­taketju­jen katkaisem­i­nen tai niiden enem­män tai vähem­män sat­un­nainen katkeami­nen ajois­sa on tässä kuitenkin var­masti aivan keskeinen, mut­ta ilmeis­es­ti Osmon lail­la sel­l­aiselta tun­teelta että muitakin tek­i­jöitä on ei voi vält­tyä. Mut­ta mitä? Muiden koron­avirusten kier­tovoimakku­us parin viime vuo­den aikana? Antibioot­tire­sisten­tit bak­teerikan­nat, jot­ka rel­e­vant­te­ja juuri SARS-CoV‑2:n kannal­ta? Väestön geneti­ikas­sa joku spe­sifinen epä­ta­sais­es­ti jakau­tunut omi­naisu­us? Verenpainelääkitystyypit?

      1. mil­tei ajat­telin tänään: Hyvään vas­tus­tuskykyyn kuu­luu siis pikem­minkin se, että muis­tis­sa on hyvä kir­jo oirei­den kanssa sairastet­tu­ja pikkusairauksia.

        Tämä voi pitää paikkansa jos puhutaan samaa sukua ole­vista taudeista, esim. lehmänrokko–isorokko. Mut­ta selitä vielä miten kir­jos­ta olisi yleistä hyö­tyä. En näe mis­tä sinä ja Osmo vedätte tuon johtopäätöksen.

        sopi­vasti taval­lisia hen­gi­tystieviruk­sia kiertämään kouluis­sa ja päiväkodeissa.

        Tuo on vähän niin kuin lait­taisi lapset Suke­van vanki­laan kesäleir­ille, kos­ka “eri­lais­ten ihmis­ten tapaami­nen on hyväk­si”. Immuu­ni­jär­jestelmä var­masti oppii jotain selviy­tymis­es­tä, mut­ta oppi ei vält­tämät­tä ole kovin tervehenkistä.

        Ihmiseen erikois­tuneet tau­d­i­nai­heut­ta­jat ovat kehit­tyneet niin san­otusti piileskelemään sivi­iliväestön seassa. Melkein kaikkien autoim­muu­ni­tau­tien tutkimuk­ses­sa on vahvo­ja epäi­lyjä jonkin tau­d­i­nai­heut­ta­jan laukai­sev­as­ta roolista. Ne voivat olla jopa vält­tämätön syy taudille. Esim. Alzheimer-tutkimuk­ses­sa her­pestä (usein mainit­tu esimerkkinä van­ho­jen virusten hyvän­laa­tu­isu­ud­es­ta) epäil­lään vah­vasti. Ne pahat tau-pro­tei­init ovat taas osoit­tau­tuneet aivo­jen immu­ni­jär­jestelmän työkaluk­si. Suosit­te­len myös kat­so­maan mis­sä MS-taudin, ateroskleroosin ym. tutkimus on jo kauan ollut menos­sa. En myöskään kovin hanakasti syyl­listäisi ihmisiä huonoista elin­tavoista, se voi tule­vaisu­udessa näyt­täy­tyä erit­täin tyh­mänilkeänä asen­teena. Ehkä jotkut eivät har­ras­ta liikun­taa sik­si, että he ovat sairaita?

        Me tulimme aivan mah­tavasti toimeen ilman tätä epälu­on­no­lista tau­tikuor­maa, ja me myös tulemme ole­maan paljon ter­veem­piä kun me hävitämme ne kaik­ki. Mukaan lukien niiden haa­mut mei­dän omas­sa per­imässämme, kuten sirppisoluanemian.

      2. Olli S: Tämä voi pitää paikkansa jos puhutaan samaa sukua ole­vista taudeista, esim. lehmänrokko–isorokko. Mut­ta selitä vielä miten kir­jos­ta olisi yleistä hyö­tyä. En näe mis­tä sinä ja Osmo vedätte tuon johtopäätöksen.

        Me tulimme aivan mah­tavasti toimeen ilman tätä epälu­on­no­lista tau­tikuor­maa, ja me myös tulemme ole­maan paljon ter­veem­piä kun me hävitämme ne kaikki. 

        Yksin lep­akois­sa arvioidaan ole­van tuhan­sia tun­tem­at­to­mia viruk­sia, jois­sa tapah­tuu tietenkin mutaa­tioi­ta kuten viruk­sis­sa tapah­tuu. Paras arvaus (lähde: Chris­t­ian Drosten) lie­nee että SARS-CoV­‑2 on yksi näistä, joka on muun­tunut ensin supikoiri­in ja sieltä ihmiseen. Influ­enssavirusten kan­nat ovat enim­mäk­seen peräisin vesilin­nuista (lähde: Olli Vapalahti). Ja samal­la mekanis­mil­la muun­tuneista viruk­sista, yleen­sä kiertäen jonkun nisäkkään kaut­ta, joku mutaa­tio lop­ul­ta osuu pros­es­sis­sa sel­l­aisek­si että se on ihmi­sis­sä monistumiskelpoinen.

        Eli viruk­set muun­tu­vat. On viisas­ta, että mah­dol­lisim­man mon­en meistä immuu­nipuo­lus­tuk­ses­sa on muis­ti­soluis­sa laa­ja kir­jo eri virustyyp­pi­en muotoja.

        Lienet oike­as­sa siinä, että tämä olisi tarpee­ton­ta, jos voisimme hävit­tää kaik­ki viruk­set, tai ainakin kaik­ki hen­gi­tys­teitse lev­iävät tyyp­it. Se on mah­do­ton­ta. Val­tameris­säkin arvioidaan ole­van vähin­tään sato­ja tuhan­sia tun­tem­at­to­mia viruk­sia. (lähde: oma muisti, laa­ja mut­ta hatara). 

        Yksi ain­oa virus, isorokko, saat­taa olla saatu lähelle sitä pis­tet­tä että saadaan hävitet­tyä, mut­ta muu­ta­ma ken­raali olikin sit­ten sitä mieltä että jos nyt kum­minkin jätet­täisi­in mei­dän kas­sakaap­pi­in vähän jäl­jelle, jos vihu­lainenkin jät­tää. Ja niin kauan kuin on lehmiä, niin isorokkoa lähel­lä ole­va vari­ant­ti saat­taa sieltä lehmistä palata.

        Lep­akoi­ta, supikoiria, lehmiä, hyön­teisiä, eläim­iä ylipään­sä ei voi kaikkia hävit­tää eikä val­tamer­iä kuivata. 

        Rokot­teet vaar­al­lisimpi­in tautei­hin, laa­jem­min kuin nykyään, ja rokot­tei­den rajoit­taes­sa vaar­al­lis­in­ta päätä yksilöille tulee mah­dol­lisu­us laa­joi­hin vas­ta-ainekir­jas­toi­hin ei-desin­fioitua elämää elämäl­lä — se on melkein­pä se mitä jää vai­h­toe­htona jäljelle. 

        Tiede tekee tehtävään­sä, ja ymmär­rys asi­aan liit­tyvistä mekanis­meista lisään­tyy hitaasti mut­ta varmasti.

      3. mil­tei ajat­telin tänään: Eli viruk­set muun­tu­vat. On viisas­ta, että mah­dol­lisim­man mon­en meistä immuu­nipuo­lus­tuk­ses­sa on muis­ti­soluis­sa laa­ja kir­jo eri virustyyp­pi­en muotoja.

        Miten tämä on toimin­ut influ­enssan kanssa? Onko järkeä kär­siä joka toinen vuosi influ­enssaa siinä toivos­sa, että selviää seu­raavas­ta ker­ran-vuo­sisadas­sa espan­jalais­es­ta? Kun syksyl­lä 2009 rohisin 2 viikon kuntsari­ni sohval­la maat­en, toivoin minäkin siitä ole­van jotain hyö­tyä. Mut­ta ehkä saan vain pahem­man reak­tion seu­raavaan sikain­flu­enssaan? Miten van­hat koron­aviruk­set suo­jaa­vat tältä viimeisimmältä?

        Ihmi­sis­sä lev­iävät tau­dit voivat muun­tua myös vakavam­mak­si, etenkin jos haitalliset vaiku­tuk­set ilmenevät viiveel­lä tai vas­ta van­has­sa iässä. Mitä suurem­mal­la joukol­la me niitä hyysäämme, sitä enem­män mah­dol­lisuuk­sia ne saavat.

        Yksikään eläimeltä saa­mani tau­ti ei ole tietääk­seni tart­tunut keneenkään muuhun. Muun­tu­mi­nen ihmi­sis­sä hel­posti lev­iäväk­si on harv­inainen tapaus. Ennen maanvil­jelystä sitäkin harv­inaisem­pi, ja har­va tau­ti pystyi selviämään sen aikai­sis­sa minipop­u­laa­tiois­sa. Kivikau­den lap­sil­la saat­toi olla mato­ja, sal­mo­nel­laa ym., mut­ta he eivät olleet räkänokkaisi­na ja kipeinä kol­ma­sosaa vuodes­ta kuten nykyiset päiväkoti­lapset. Nyt ehkä saati­in taas yksi riesa lisää. Tilanne ei pysy samana, se huononee.

        Yksi ratkaisu on lep­akoiden tavoin geneet­tis­es­ti sopeu­tua lentämisen ja kaupunkielämisen mukanaan tuo­maan tau­timäärään. Mut­ta kuin­ka kauan lep­akoil­la siihen meni, ja mitä ne siitä mak­soi­vat? Jos me alamme tule­vaisu­udessa kar­si­maan tau­tikan­taamme esim. jatku­val­la sekven­soin­nil­la ja tarkkaan kohdis­te­tu­il­la karan­teeneil­la, me voimme myös samoin keinoin katkaista kaikkien uusien tulokkaiden hyp­päyk­sen ihmiskun­taan heti alkuunsa.

        Tuol­la ide­al­la, että loiset ja niiden mon­imuo­toisu­us ovat hyväk­si tule­vaisu­u­den lois­t­en ja niiden mon­imuo­toisu­u­den var­al­ta (ja että län­si­maid­en nykyi­nen sairas­tavu­us on läh­es kokon­aan ihmis­ten moraalisen heikkouden seu­raus­ta), on muuten hausko­ja par­alleele­ja politiikkaan.

        Osoit­taak­seni evoluu­tio­te­o­reet­tisen läh­estymis­ta­van yliv­er­taisen kyvyn… tuot­taa seli­tyk­siä, näytän mis­tä tämä yleinen ten­denssi voisi johtua:

        1. Pöpöistä huole­htimi­nen on epämiehistä. Taudeille suvait­se­vainen asenne on rehelli­nen sig­naali luot­ta­muk­ses­ta omaan immuu­nipuo­lus­tuk­seen ja mui­hin resurs­sei­hin; tämä on analogi­nen testos­teronin immuu­ni­vastet­ta yleis­es­ti alen­tavalle vaiku­tuk­selle. “Heikot sor­tuu elon tiel­lä, jätkä sen kun porskuttaa!”

        2. Aja­tus tau­tien hyödyl­lisyy­destä on epätriv­i­aali, ja eri­tyis­es­ti täysin vas­takkainen niiden ilmeiselle haitallisu­udelle, jon­ka kuka tahansa räkänok­ka tajuaa. Siis­pä se viestii esit­täjän­sä lukeneisu­ud­es­ta ja älykkyydestä.

        3. Väestön syyt­tämi­nen elin­ta­so­sairauk­sis­taan pait­si osoit­taa yhteisöl­listä huolen­pitoa (altru­isti­nen hand­i­cap), myös viestit­tää kuu­lu­mis­es­ta siihen parem­paan, ter­veeseen kastiin.

        4. Cope. Kun on joutunut kär­simään, mielel­lään ajat­telee sil­lä ole­van jotain merk­i­tys­tä. Voi jopa alkaa kan­nat­ta­maan tätä kär­simys­tä kaikille, tosin tässä voi myös olla kyse 

        5. hamil­toni­lais­es­ta pahan­suop­u­ud­es­ta (Hamil­ton­ian spite).

      4. mil­tei ajat­telin tänään: mah­dol­lisu­us laa­joi­hin vas­ta-ainekir­jas­toi­hin ei-desin­fioitua elämää elämällä 

        Edelleen, älkää antako pien­in­täkään tilaa sille harhakäsi­tyk­selle, että autoim­muu­ni­tau­tien epi­dem­ic of absence voidaan vält­tää lait­ta­mal­la lap­si kak­sivuo­ti­aana päiväkoti­in imuroimaan ihmis­es­tä ihmiseen tart­tuvia kehi­tyshis­to­ri­al­lis­es­ti täysin uusia taute­ja. Se voi vain pahen­taa asioita.

        Sek­tio­vau­voille pitäisi olla joku toimen­pide, jol­la ne saa­vat naa­maansa äidin syn­ny­tys­tei­den flooraa (ei tietenkään sukupuoli­taute­ja). Ja vau­vo­ja var­maan pitäisi viedä luon­toon jo ennen kont­tausikää. Huonekasveja?

      5. “Eli lap­sille paljon kon­tak­tia maabak­teerei­hin sekä sopi­vasti taval­lisia hen­gi­tystieviruk­sia kiertämään kouluis­sa ja päiväkodeissa.”

        Entäs ne alle vuo­den ikäiset lapset, jot­ka eivät ole ehti­neet ulkona paljoakaan leikkiä ja ovat oleskelleet kotona lähin­nä van­hempi­en­sa kanssa. Eivät hekään ole sairastuneet. 

        Seli­tyk­sen täy­tynee olla jotain muuta.

      6. Atom­isti:
        Entäs ne alle vuo­den ikäiset lapset, jot­ka eivät ole ehti­neet ulkona paljoakaan leikkiä ja ovat oleskelleet kotona lähin­nä van­hempi­en­sa kanssa. Eivät hekään ole sairastuneet. 

        Seli­tyk­sen täy­tynee olla jotain muuta. 

        Virus tart­tuu ACE2-resep­torin kaut­ta, joka ilme­nee hyvin eri­lail­la sukupuoles­ta riippuen:

        https://www.proteinatlas.org/ENSG00000130234-ACE2/tissue

        Voi olla että lap­sil­la ACE2 ei ole kovin yleinen, kyseessä on jonkin­lainen maail­mankaikkeu­den tomu. Poikkeuk­se­na voivat olla kyl­lä hyvin pienet vau­vat, joil­la on muutenkin todel­la korkeat sukupuoli­hor­monien pitoisuudet.

      7. Voi olla että lap­sil­la ACE2 ei ole kovin yleinen, kyseessä on jonkin­lainen maail­mankaikkeu­den tomu. Poikkeuk­se­na voivat olla kyl­lä hyvin pienet vau­vat, joil­la on muutenkin todel­la korkeat sukupuoli­hor­monien pitoisuudet.
        Tämmönenkin:
        ”A puta­tive trend toward this kind of asso­ci­a­tion was also seen in chil­dren. Chil­dren gen­er­al­ly have high­er lev­els of ACE2 than adults (16).”
        https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fped.2020.00206/full

  6. Mitä enem­män eri­laisia infek­tioi­ta ihmi­nen on elämässään läpi käynyt, sitä vahvem­pi hän on otta­maan vas­taan eri­laisia sairauk­sia. Liialli­nen hygien­ia on vaaraksi.

    Liialli­nen hygien­ia tekee immuu­nipuo­lus­tusjär­jestelmän vain­o­harhaisek­si. Jos oikei­ta vas­tus­ta­jia ei ole, sel­l­ainen kek­sitään vaik­ka siitepölystä. Liika hygien­ia altistaa allergioille.

    Tulimme miljoo­nia vuosia lois­tavasti toimeen ilman nyky­istä tau­tikuor­maa. Ympäristön tut­tu­jen ja tur­val­lis­ten aihei­den kuten veden ja maaperän bak­teerei­den vähäisyys vau­vo­jen ympäristössä on sen sijaan aivan uusi juttu.

    Immu­ni­teet­tien han­kkimi­nen ei ole ilmaista. Esimerkkinä autoim­muu­ni­tau­ti ykkös­di­a­betes, jon­ka laukaisi­jak­si on epäilty enterovirusta.

    1. Sik­si uusi influ­enssavirus ei ole yhtä vaar­alli­nen sille, joka on joskus sairas­tanut jonkin influ­enssan, mut­ta tekee laa­jaa tuhoa väestössä, jos yhtään influ­enssa ei ole sairastet­tu. Amerikan inti­aane­ja eivät tuhon­neet espan­jalais­ten aseet vaan hei­dän tuo­mansa inti­aaneille kokon­aan uuden­laiset taudit.

      Mut­ta influ­enssan sairas­tamis­es­ta on tuskin hyö­tyä kurkkumätää tai isorokkoa vastaan.

      Pär­jäsimme parem­min man­nerten­välisessä tau­tien­vai­h­dos­sa sik­si, että euraasialaiset tau­dit oli­vat vakavampia ja niitä oli enem­män. Tämä joh­tui suurem­mas­ta väestöstä, maat­aloud­es­ta ja liikku­vu­ud­es­ta. Euroop­palaiset oli­vat sopeu­tuneet näi­hin tautei­hin yksit­täin, kyse ei ollut mis­tään immuu­ni­jär­jestelmän yleiskun­nos­ta tai yleiskokeneisuudesta.

      1. Olli S: Mut­ta influ­enssan sairas­tamis­es­ta on tuskin hyö­tyä kurkkumätää tai isorokkoa vastaan.

        Pär­jäsimme parem­min man­nerten­välisessä tau­tien­vai­h­dos­sa sik­si, että euraasialaiset tau­dit oli­vat vakavampia ja niitä oli enem­män. Tämä joh­tui suurem­mas­ta väestöstä, maat­aloud­es­ta ja liikku­vu­ud­es­ta. Euroop­palaiset oli­vat sopeu­tuneet näi­hin tautei­hin yksit­täin, kyse ei ollut mis­tään immuu­ni­jär­jestelmän yleiskun­nos­ta tai yleiskokeneisuudesta.

        Maat­alouden mainit­sit, mut­ta eri­tyis­es­ti kotieläimet oli ratkai­sevas­sa roolis­sa euroop­palais­ten immuu­ni­jär­jestelmälle. Euroopas­sa oli lehmiä, hevosia, siko­ja, lam­pai­ta, vuo­hia, kano­ja koiria ym. Pohjois-Amerikas­sa vain kalkku­na ja Etelä-Amerikas­sa laamaeläimet.

      2. Antti: Maat­alouden mainit­sit, mut­ta eri­tyis­es­ti kotieläimet oli ratkai­sevas­sa roolis­sa euroop­palais­ten immuu­ni­jär­jestelmälle. Euroopas­sa oli lehmiä, hevosia, siko­ja, lam­pai­ta, vuo­hia, kano­ja koiria ym. Pohjois-Amerikas­sa vain kalkku­na ja Etelä-Amerikas­sa laamaeläimet.

        Myös tämä, mut­ta Euroop­pa on ollut maanti­eteel­lis­es­ti eri­ty­isas­e­mas­sa: Se on saanut sato­ja tuhan­sia vuosia sekä hyviä että huono­ja “vaikut­tei­ta” niin idästä kuin etelästäkin. Minkään muun man­tereen osa ei ole vas­taavaa saanut. Asia on esitet­ty Dia­mondin kir­jas­sa “Tyk­it, tau­dit ja teräs”. Jos ei ole kir­jaa lukenut, se kan­nat­taa tehdä nyt.

  7. Yhtä asi­aa minus­ta voisi tutkia: Mik­si koron­avirusepi­demi­an nopea kiihtymi­nen seu­raa eri­lais­ten muidenkin infek­tioiden kouri­in joutunei­den lisään­tyvää tes­taus­ta ja huol­ta ? Eli hen­gi­tystieoireis­ten koron­a­posi­ti­ivis­ten osu­us oli epi­demi­an kiihtyvim­mässäkin hui­pus­sa vain noin 10–15% tes­ta­tu­ista oirei­sista. Influ­enssaepi­demioiden aikana posi­ti­ivis­ten tulosten osu­us tes­ta­tu­ista nousee korkeak­si, mut­ta koron­aviruk­sen lev­iämistä ei ole arvioitu sil­lä, kuin­ka paljon kas­va­va osa suurem­mas­ta tes­taus­määrästä todel­lisu­udessa on koron­aa, vaan päivit­täis­ten löy­tynei­den lisä­ta­pausten määrää kir­jataan pelot­ta­van näköisek­si käyräk­si. En osaa selit­tää parem­min, toiv­ot­tavasti pal­stan­pitäjä ymmärtää, mitä yritän tässä miettiä. 

    Esimerk­ki voisi myös olla se, että jos ensin tes­tataan pelkästään sairau­soireisia tai kuumeisia ihmisiä, nyt sit­ten kun kuumeis­ten ja sairaiden ihmisen tul­va mit­tauk­seen on rauhoit­tunut, ja tapausten lukumäärän kasvunopeus näyt­tää pin­ta­puolis­es­ti kat­soen tasaan­tuneen, ale­taankin resurssien vapautues­sa tes­ta­ta mah­dol­lisia altistunei­ta, sat­un­naisia ihmisiä, avain­ryh­mi­in kuu­lu­via, yleis­es­ti huolestunei­ta, ja tapaus­määrät nou­se­vat taas nopeasti, kos­ka jos vaikka­pa 20000 sat­un­nais­es­ta tes­ta­tus­ta posi­ti­ivisik­si osoit­tau­tuu enem­män tai vähem­män luotet­tavasti 1 %, eli vaikka­pa 200 uut­ta tapaus­ta päivässä, merk­it­sisi se tämän­hetkiseen tilanteeseen ver­rat­tuna nopeaa kasvua ? Täl­löin hal­li­tuk­set var­masti sulke­vat uudelleen yhteiskun­nan toim­into­ja, mut­ta voidaan kysyä, mik­si, jos sairaala­paikat edelleen ovat tyhjiä ja teho­hoitoresurssi 8% : n käyttöasteella ?

    Eikö olekin mah­dol­lista, että tämä vain koron­aviruk­seen liit­tyvä hyvin kri­isi­ti­etoinen läh­estymistapa johtaakin tes­taus­löy­dösten nousu­un, ja viruk­sen tilas­toi­hin tuo­tu tar­tut­tavu­us­luku onkin osit­tain seu­raus­ta tes­tausvolyymin ker­tymis­es­tä ? Esimerkik­si julka­istaan tar­tun­nat per 100000 asukas­ta, mut­ta ei julk­iste­ta samas­sa tes­tat­tu­jen lisään­tynyt­tä määrää per 100000 asukasta ?

    THL:n uusi koron­aviruk­sen kir­jaamiskäytän­tö U07.2. on myös suures­sa vaaras­sa olla itseään ruokki­va taudin kuolleisu­ut­ta lisäävä tek­i­jä: Onko mah­dol­lista, että tämä “ei lab­o­ra­to­ri­o­var­men­net­tu” Covid- 19-diag­noosi jää kum­mit­tele­maan myös kuolin­syyk­si, eikä tehdä ruumi­inavaus­ta ja kat­so­ta kaikkia löydöksiä ?

  8. Paljon on var­masti tapah­tunut immunolo­gias­sa sit­ten Monodin kir­jan. Ilmeis­es­ti tek­sti on ainakin osin van­hen­tunut. En ole asiantun­ti­ja asi­as­sa kuitenkaan.
    Sytoki­init ja ovat melko uusi asia, ja olen ymmärtänyt jois­takin lääkärien kom­menteista, että vakavasti sairas­tuneil­la tapah­tuu ylisu­uri sytoki­ini­ak­ti­vaa­tio (voimakas tule­hdus­solu­jen muo­dos­tu­mi­nen) johon he kuol­e­vat. Viit­taako tämä itse asi­as­sa liian voimakkaaseen immuunipuolustukseen ?

  9. Tut­tava­pi­iris­säni on myös puo­livuo­tias lap­si, joka on saias­tanut koro­nan. Meni pienel­lä kuumeel­la ohi. 

    Immuu­nipuo­lus­tushan kehit­tyy lsapselle kun­nol­la vas­ta ensim­mäisen elin­vuo­den aikana. Liian puh­das elinympäristö ei ole hyväk­si. Suo­ma­laisil­la nuo­ril­la miehillä 30% on siitepölyal­ler­gia kun taas samanikäisil­lä venäläisil­lä on vain 5% sama aller­gia. Van­has­sa väestössä tätä eroa ei ole suo­ma­lais­ten ja venäläis­ten välil­lä. Tutkimus on tehty pohjois-Kar­jalas­sa kum­mal­lakin puolel­la , sama lab­o­ra­to­rio analysoin­ut. Siis jotakin on tapah­tunut suo­ma­laises­sa elinympäristössä.

  10. Min­un on kovin vaikeaa ymmärtää noi­ta tilas­to­m­atem­ati­ikan ihmeitä. Suomes­sa koron­aan kuolleet ovat useim­miten van­ho­ja, joiden puo­lus­tuskyky on heiken­tynyt. Olen sitä mieltä, että ter­veelli­nen rav­in­to ja sopi­va liikun­ta on paras suo­ja mitä tahansa sairaut­ta vas­taan. Ter­veel­lisel­lä ravin­nol­la tarkoi­tan vähähi­il­i­hy­draat­tista ruokavalio­ta. Sen avul­la mm. puoli miljoon­aa suo­ma­laista dia­beetikkoa saisi ter­veyten­sä takaisin. Mut­ta tämähän ei sovi lääkäreille eikä ruokateollisuudelle!
    Läh­den­pä fil­lar­il­la Niz­za­an, kun viisaat poli­itikkomme sen sallivat!

    1. Han­nu Mäki­nen:
      Min­un on kovin vaikeaa ymmärtää noi­ta tilas­to­m­atem­ati­ikan ihmeitä. Suomes­sa koron­aan kuolleet ovat useim­miten van­ho­ja, joiden puo­lus­tuskyky on heiken­tynyt. Olen sitä mieltä, että ter­veelli­nen rav­in­to ja sopi­va liikun­ta on paras suo­ja mitä tahansa sairaut­ta vas­taan. Ter­veel­lisel­lä ravin­nol­la tarkoi­tan vähähi­il­i­hy­draat­tista ruokavalio­ta. Sen avul­la mm. puoli miljoon­aa suo­ma­laista dia­beetikkoa saisi ter­veyten­sä takaisin. Mut­ta tämähän ei sovi lääkäreille eikä ruokateollisuudelle!
      Läh­den­pä fil­lar­il­la Niz­za­an, kun viisaat poli­itikkomme sen sallivat!

      ‘Siitä vaan sit­ten ratko­maan ilmas­ton­muu­tos­ta vähähi­ilarisel­la ruokavaliolla!

  11. Monodin kir­jan suomen­nos ilmestyi yliop­pi­lasvuon­nani ja sat­u­in sen sil­loin han­kki­maan. Kos­ka muis­ti­sol­u­ni eivät tue sys­temaat­tista oppimista en muista biol­o­gisen sisäl­lön yksi­tyisko­htia mut­ta kir­jan sanoma vahvisti filosofista vakau­mus­tani. “Le Hasard et la Néces­sité” ovatkin ain­oat ran­skankie­len sanat jot­ka muis­tan otsikko­jen “Clair de Lune” ja “Le Genou de Claire” lisäksi.

    Monodin mukaan luon­nol­la ei ole tarkoi­tus­ta. Luon­non sääte­ly­mekanis­mit ja evoluu­tio toimi­vat olo­suhtei­den puit­teis­sa sat­un­nais­ten tapah­tu­mien ja mutaa­tioiden ohjates­sa kunakin ajan­hetkenä käyp­i­en ratkaisu­jen säi­lymistä seu­raavaan ajan­het­keen. Richard Dawkinsin kuvaa­ma “itsekäs geeni” ei itse ajat­tele mitään, vaan säi­lyy kun sen läs­näol­lessa syn­tyy lisään­tymiskyky­isiä jälkeläisiä. 

    Vielä 1970-luvul­la luontodoku­men­tit esit­ti­vat luon­non kuni tieteel­lisen sosial­is­min täy­del­lisenä jär­jestelmänä ilman sitä dynaamisu­ut­ta ja sat­un­naisu­ut­ta mikä luon­toon väistämät­tä liit­tyy. Tule­vaisu­u­den kannal­ta parhaat ratkaisut eivät aina väl­i­ty eteen­päin, kun vas­taan tulee sat­un­nainen pul­lonkaula jos­ta joku käypä ratkaisu putkah­taa läpi. — Itse kaipaan hän­tää, jol­la voisin hätistää hyt­tysiä ja hel­liä kul­tani poskea mikä voisi johtaa gee­nieni säilymiseen.

    Jos sat­tuma suo koron­aviruk­sen, joka lev­iää aluk­si huo­maa­mat­ta hivin tavoin mut­ta tehokkaam­min ja ilmen­tää tap­pavuuten­sa vas­ta myöhem­min voi ihmiskun­ta koh­da­ta vahvem­pansa jonkun viruk­sen tuhoa­man vil­je­ly­monokult­tuurin tavoin. Täl­laiseen kehi­tyk­seen myötä­vaikut­taa, että olemme tehokkaasti levin­neet koko luon­toon ja pidämme keskenämme jatku­vasti yhteyttä.

    Se, ettei luon­to saavu­ta parhai­ta mah­dol­lisia ratkaisu­ja toden­tuu kult­tuurievoluu­tios­sa tarkasteltaes­sa demokra­t­ian ilmen­e­mis­muo­to­ja. Län­si­maid­en pop­u­laa­tiot kokoon­tu­vat par­la­men­taaris­ten demokra­tioiden­sa ympärille yht­enevistä lähtöko­hdista huoli­mat­ta kovin eri­laisen menoin. 

    Mei­dän demokra­ti­amme on kaikkein paras, mikä näkyy pait­si siinä, että Osmokin on ollut kansane­dus­ta­jana ja min­is­ter­inä, niin myös mm. naiskansane­dus­ta­jien osu­udessa ja vihreän liik­keen vah­van läs­näolon kaut­ta, mut­ta täl­laisek­si kehi­ty­imme sat­tumal­ta, ami­raali Togon ansios­ta. Ami­raali Togo voit­ti Venäjän laivas­ton Tsushi­man mer­i­tais­telus­sa, mikä heiken­si keis­ar­in­val­taa niin, että Venäjä sai duumansa ja Suo­mi eduskun­tansa, mikä kar­tanon­her­ro­jen ja piis­po­jen vas­tus­tuk­ses­ta huoli­mat­ta sai täys­demokraat­tisen muodon ilman turhia kamare­i­ta ja äänestysrajoituksia.

    Pyynikin Togo-olut tulisikin saa­da takaisin juh­lis­ta­maan ei pelkästää vap­pu­jamme vaan koko demokraatista arkeamme Coro­nan sijaan!

  12. Pelkään, että Togon pysti ei paran­taisi gee­niemme kil­pailukykyä. En okeasti, todel­la pelkään Fin­ver­an mil­jardi­takui­ta, Kreikan lain­o­jen takui­ta, yri­tys­tukia, jot­ka todel­lisu­udessa menevät kiin­teistösi­joit­ta­jille. Pelkään myös niitä, jot­ka kuvit­tel­e­vat, että lain­o­ja ei tarvitse mak­saa ja korot pysyvät nollassa.

  13. ” uusi influ­enssavirus ei ole yhtä vaar­alli­nen sille, joka on joskus sairas­tanut jonkin influ­enssan, mut­ta tekee laa­jaa tuhoa väestössä, jos yhtään influ­enssa ei ole sairastettu”

    Tois­takin teo­ri­aa on. Että muun­tuneen viruk­sen palates­sa immuu­ni­jär­jestelmä käy ylikier­roksil­la, ja aiheut­taa vaka­van sairastumisen.

    Aika paljon medi­as­sa on varoit­telua “toisen aal­lon” vaar­al­lisu­ud­es­ta, ja muis­tut­telua ns. Espan­jan taudin toisen ja kol­man­nen aal­lon tap­pavu­ud­es­ta. Vaan miten mah­toi olla? Käsit­tääk­seni ensim­mäi­nen aal­to eteni koko väestön läpi (eli kunnes oikeasti lau­maim­mu­ni­teet­ti syn­tyi). Muu­ta­ma kuukausi myöhem­min saa­pui “toinen aal­to”, eli virus muun­tuneena. Tap­poiko toinen aal­to enemmän:

    a) ensim­mäisessä aal­los­sa sairastuneita
    b) ensim­mäisessä aal­losta viruk­selta välttyneitä
    c) molem­pia tas­a­puolis­es­ti vai
    d) tietoa ei ole

    1. On monia tapo­ja, joil­la aikaisem­pi immu­ni­teet­ti muun­tunei­ta tai muuten saman­sukuisia pöpöjä vas­taan voi olla huono jut­tu, mm. “vas­ta-ainei­den perisyn­ti” (aikaisem­pi immu­ni­teet­ti hait­taakin parem­pi­en vas­ta-ainei­den löytämistä, tuot­tamista ja kiin­nit­tymistä) ja vas­ta-ainei­den aut­ta­ma tart­tuvu­us. Ei näi­den perus­teel­la kan­na­ta veika­ta lau­maim­mu­ni­teetin toimivu­ut­ta vas­taan, mut­ta näinkin voi käy­dä ja on käynyt.

  14. “Suuri altistus vaar­al­lisem­pi kuin pieni”. Onko noin? Aiem­min san­ot­ti­in, että tulok­sia on molem­pi­in suuntiin.

  15. Sikain­flu­enssan aikaan kuulin tun­temal­tani asiantun­ti­jal­ta, että espan­jan­tau­ti aikanaan muut­tui osak­si vuosi-influ­enssaa ja sit­ten heikkeni vuosi vuodelta, mut­ta oli kuitenkin noin kah­denkymme­nen vuo­den ajan niin voimakas, että vuosi-influ­enssan sairas­t­a­mi­nen tuot­ti suo­jan espan­jan­tau­tia vas­taan ja myös sikain­flu­enssaa vas­taan. Koron­amme on näi­den tau­tien sukulainen. 

    Tämän takia kum­mas­te­len sitä, että päivit­täin meille julka­istaan tieto koron­aan sairas­tuneista ikäryh­mit­täin niin, että alle 80-vuo­ti­aat ovat kymme­nen vuo­den ryh­minä ja yli 80-vuo­ti­aat yht­enä ryh­mänä. Jos edes 80 — 90-vuo­ti­aat oli­si­vat omana tyh­mänään, maal­likkokin voisi tehdä johtopäätök­siä tässä esit­tämäni val­os­sa. Ehkä Satu Tiivolaa 95v aut­toi selviy­tymään lap­su­udessa sairastet­tu influenssa.

Vastaa käyttäjälle Aramis Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *