Kaupunkirakentamisen aika (25) Ylimääräiset pysäköintipaikat maksaa kaupunki

Argu­ment­ti­na pysäköin­tipaikkanormin puoles­ta on san­ot­tu, että niiden pois­t­a­mi­nen ei tee asun­noista halvem­pia, vaan lisää raken­nus­li­ikkei­den voit­to­ja, kos­ka asun­to­jen markki­nahin­ta ei laske, mut­ta raken­nus­li­ik­keen kus­tan­nuk­set laskevat.

Tämä argu­ment­ti sisältää mon­ta kummallisuutta.

Helsingis­sä AM-ohjel­man mukaises­sa asun­to­tuotan­to­jakau­mas­sa vain 40 % on vapaasti hin­noiteltavia kovan­ra­han kohtei­ta, joi­ta tuo väite ylipään­sä voisi tarkoit­taa. Lop­ut ovat eri tavoin hin­tasään­nöstel­tyä tuotan­toa, jos­sa kus­tan­nuk­set siir­tyvät suo­raan asumisen hin­taan. Uusien Ara-tont­tien pysäköin­tikus­tan­nuk­set jae­taan vuokrien tasauk­sen kaut­ta kaikkien mak­set­tavak­si niin, että myl­ly­puro­laiset Ara-asukkaat joutu­vat mak­samaan Jätkäsaaren pysäköinnistä.

Vapaara­hoit­teises­sa tuotan­nos­sa asun­not myy­dään markki­nahin­taan eniten tar­joav­ille. Tuotan­tokus­tan­nuk­sil­la ei todel­lakaan ole vaiku­tus­ta siihen, mil­lä hin­nal­la raken­nut­ta­ja saa myy­dyk­si. Autopaikko­jen kalleus ei siis vält­tämät­tä vaiku­ta markki­nahin­taan. Mut­ta jos näin todel­la on, sil­loin­han asun­non osta­jat pitävät autopaikko­ja arvot­tom­i­na. Tämä on pikem­minkin peruste vähen­tää niitä.

Vaik­ka autopaikko­jen ole­mas­sao­lo ei nos­takaan asun­to­jen arvoa, niiden rak­en­t­a­mi­nen ei ole pois raken­nut­ta­jan voitos­ta. Rak­en­tamista on edeltänyt tar­jouskier­ros ton­tista.  Kallis autopaikkavaa­timus on tiedos­sa tar­jouskil­pailu­vai­heessa ja se alen­taa ton­tin arvoa raken­nut­ta­jien silmis­sä aivan samal­la taval­la kuin sitä alen­taa vaikeasti raken­net­ta­va maaperä. Tap­pio kalli­ista autopaikoista siir­tyy sel­l­aise­naan ton­tin arvoon. Kos­ka kaupun­ki yleen­sä omis­taa maan, kallis kaa­va vähen­tää kaupun­gin ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lo­ja. Toisin sanoen kalli­it autopaikat mak­saa kaupunki.

Välil­lis­es­ti autopaikkavaa­timus nos­taa myös kaikkien asun­to­jen hin­to­ja. Asun­to­tuotan­toa kahlit­see pula ton­teista. Tont­tip­u­la ei johdu siitä, että kaupungilla ei olisi varaa ostaa mustet­ta kaavoit­ta­jan kynään, vaan siitä, että kaupungilla ei ole varaa rahoit­taa kasvun vaa­timia investoin­te­ja. Jos ton­teista mak­set­taisi­in enem­män, niitä voitaisi­in luovut­taa rak­en­tamiseen enem­män ja lisään­tynyt tar­jon­ta alen­taisi asumisen hintaa.

2 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (25) Ylimääräiset pysäköintipaikat maksaa kaupunki”

  1. “Uusien Ara-tont­tien pysäköin­tikus­tan­nuk­set jae­taan vuokrien tasauk­sen kaut­ta kaikkien mak­set­tavak­si niin, että myl­ly­puro­laiset Ara-asukkaat joutu­vat mak­samaan Jätkäsaaren pysäköinnistä.”

    Mut­ta eikös tämä ole ihan tekemäl­lä tehty ongel­ma, joka ei sinän­sä liity normi­in mitenkään? Ennen muu­ta­ma vuosi sit­ten tapah­tunut­ta kiin­teistöy­htiöi­den fuu­sio­ta, hom­ma kai toi­mi niin, että myl­ly­puro­laiset mak­sa­vat myl­ly­puro­lais­ten parkkipaikat ja jätkäsaare­laiset mak­sa­vat jätkäsaare­lais­ten. Sys­tee­mi toi­mi hyvin kunnes joku kek­si, että on mah­dot­toman tärkeää saa­da rak­en­taa kaupun­gin kalleim­mille paikoille tasoltaan van­haan ver­rat­tuna yliv­er­taisia asun­to­ja, jot­ka eivät kuitenkaan saa olla sen kalli­impia kuin kaupun­gin huonoim­mil­la paikoil­la sijait­se­vat ja tasoltaan alaver­taiset asunnot. 

    Onnek­si sen­tään se Myl­ly­puron saas­tuneen kaatopaikan päälle raken­net­tu slum­mi ehdit­ti­in purkaa, niin ei yhdenkään poli­itikon tarvitse perustel­la mik­si mer­inäköalal­la ole­va saunalli­nen asun­to par­ket­ti­lat­tioi­neen (tai no ehkä lam­i­naatil­la) on samal­la neliövuokral­la kuin syöpää aiheut­ta­va 50 vuot­ta van­hal­la muovil­la vuo­rat­tu murju.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.