Kaupunkirakentamisen aika (24) Sisäpiha on pieni puisto

Umpiko­rt­teleista voidaan tehdä myös kaikille avoin­ta puis­toti­laa. Näin on tehty esimerkik­si Kalasa­ta­mas­sa ja Barcelo­nan Eix­am­p­lessa. Kun kort­telipuis­to­jen läpi kävelem­i­nen mah­dol­lis­te­taan, syn­tyy jalankulk­i­joille help­po­ja ja suo­ria käve­lyre­it­te­jä vai­htel­evas­sa ympäristössä. Sisäpi­ho­jen puis­tot ovat hil­jaisia ja vehre­itä ja kaduil­la on run­saasti palvelui­ta ja elämää. Kalasa­ta­mas­sa sisäpi­ho­jen julk­isu­us on toteutet­tu siten, että sisäpi­hat ovat omia tont­te­jaan, jot­ka omis­taa alueelli­nen ympäristöä hoita­va yhtiö.

Avoimes­sa käytössä ole­vat vehreät sisäpi­hat toimi­vat kort­telipuis­toina ja näin alueesta voidaan tehdä vielä piirun ver­ran urbaanimpi.

Umpiko­rt­teliym­päristö tar­joaa lapselle luon­te­van ja tur­val­lisen tavan har­joitel­la itsenäistä liikku­mista. Ensin omas­sa asun­nos­sa, sit­ten umpiko­rt­telin sisäpi­hal­la. Umpiko­rt­teli tar­joaa siis kaupunki­laisille per­heille samo­ja hyö­tyjä kuin oma piha omakoti­taloa­su­jille. Tämän opit­tuaan las­ten on help­poa siir­tyä leikkimään naa­puriko­rt­teli­in ja sit­ten ratikalla naa­purikaupungi­nosaan. Jo ala-asteikäi­nen oppii hel­posti ratikalla liikku­misen taidon.

Myös raken­nus­li­ikkeiltä vaa­di­taan uuden­laista osaamista. Uudet sisäpi­hamme ovat usein melko ankei­ta ja kivisiä sen sijaan, että ne oli­si­vat iha­nia talo­jen ympäröim­iä puis­to­ja. Tässäkin näkyy pitkä his­to­ri­amme, jos­sa talo­ja raken­net­ti­in lähin­nä met­si­in eikä raken­nus­li­ik­keen tarvin­nut kiin­nit­tää huomio­ta ton­tin viihtyisyyteen.

Suo­jatut sisäpi­hat voivat olla mon­en­laisia. Yllä oli jo kuva Sam­matin suures­ta puis­toko­rt­telista, joka tar­joaa mah­ta­vat viihtymis- ja ulkoilumah­dol­lisu­udet asukkaille. Kokon­aan toisen­laisen näkymän ihanaan ja inti­imi­in sisäpi­haan tar­joaa Kru­u­nun­haas­sa sijait­se­va kort­telip­i­ha, jon­ka koko on noin 16 metriä ker­taa 24 metriä.

Yht­enäistä sisäpi­ha­s­tan­dar­d­ia ei ole ole­mas­sa. Yksi sisäpi­ha on kuin yksi lisähuone kort­telin asukkaille ja toinen sisäpi­ha on oma puis­to. Kaupun­gin pitää pystyä palvele­maan mon­en­laisia asukkai­ta. Teol­lisen yht­enäiskult­tuurin aika jäi 1900-luvulle.

Helsingis­sä on paljon kort­telei­ta, jois­sa piha on jaet­tu muurein kunkin taloy­htiön omak­si pienek­si pihak­si. Muurien pois­tamiseen  tulisi rohkaista — ainakaan kaupun­ki ei saisi sitä kieltää raken­nushis­to­ri­an vaal­imiseen vedoten.

Tiivi­is­sä kat­u­rak­en­teessa tarvi­taan ratkaisu­ja, jot­ka tuo­vat lisää yksi­tyisko­htia raken­net­tuun ympäristöön. Sik­si kan­nat­taa suosia sisään­ve­to­ja, erkkere­itä ja mui­ta ulokkei­ta ja julk­i­sivupin­nan rikkaut­ta. Yksi tapa lisätä täl­laista olisi, että erkkerei­den tuo­maa lisäti­laa ei las­ket­taisi osak­si kaavas­sa määrät­tyä ker­rosalaa. Monipuolis­ten ja yksi­tyisko­htais­ten julk­i­sivu­jen rak­en­tamista pitää myös edis­tää määräyksin tai kan­nustein. Julk­i­sivu jos mikä on julkishyödyke.

11 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (24) Sisäpiha on pieni puisto”

  1. Hienol­ta kuul­lostaa Helsin­gin tule­vaisu­us, näil­lä visioil­la — toiv­ot­tavasti toteu­tuu. Jos muut­tas eläkepäiviksi pääkaupunkiin.

    Vastaa

  2. “Kalasa­ta­mas­sa sisäpi­ho­jen julk­isu­us on toteutet­tu siten, että sisäpi­hat ovat omia tont­te­jaan, jot­ka omis­taa alueelli­nen ympäristöä hoita­va yhtiö.”

    Niin­pä. San­ot­takoon aluk­si, että kan­natan viihty­isiä sisäpi­ho­ja. Mut­ta. Kalasa­ta­mas­sa yhteispi­ho­ja hoitaa Kalasa­ta­man Palvelu Oy, joka laskut­taa hoi­dos­ta kiskuri­hin­to­ja. Esimerkik­si eräs 45 asun­non talo mak­saa kiin­teä kor­vaus­ta hoi­dos­ta yli 11.000 euroa per vuosi, kun vapail­ta markki­noil­ta han­kit­tuna palvelu mak­saisi alle puo­let tuos­ta. Lisäk­si palveluy­htiön työn taso ei ole kehut­tavaa. Tämä sum­ma siis sisältää vain yhden taloy­htiön mak­saman osu­u­den, muut saman yhteispi­han käyt­täjät mak­sa­vat sit­ten omansa. Kokon­aisu­us lie­nee noin 30.000 euroa vuodessa, eikä sopimuk­ses­ta ole mah­dol­lisu­ut­ta mitenkään päästä irti. Tämän lisäk­si taloy­htiöt siis osta­vat nor­maalit huoltoy­htiön palve­lut sisältäen mm. jalka­käytävien siivouksen.

    Toise­na asumiskus­tan­nuk­sia nos­ta­vana on alueelli­nen jät­tei­den putkik­eräys, jon­ka ensin­näkin rak­en­t­a­mi­nen on mak­sanut mal­tai­ta (asun­to­jen hin­nois­sa), niin sen käyt­tökus­tan­nus per asun­to on kaksin- tai kolminker­tainen per­in­teiseen jäte­jär­jestemään verrattuna.

    En tiedä liit­tyykö yhteispi­hoi­hin, mut­ta Kalasa­ta­mas­sa on tapah­tunut erit­täin paljon kel­larimur­to­ja ja polkupyörä­varkauk­sia kaik­ista mah­dol­li­sista luk­i­tuk­sista huolimatta.

    Eli ihan kivo­ja uusia kokeilu­ja, mut­ta saatu­jen koke­musten perus­teel­la ne tekevät asumisen entistä kalli­im­mak­si. Tavoite pitäisi var­maan olla päin­vas­tainen. Alueel­liset palveluy­htiö­sopimuk­set pitää voi­da purkaa ja siten alen­taa asumiskustannuksia.

    Vastaa

  3. Hakaniemessä kun sisäpi­hoista ja pihakadus­ta piti tehdä kaikille yhteinen “olo­huone”, niin kaikki­han sitä vas­tus­ti­vat, pait­si tiet­ty ne v‑vakiot maaseudun Emmat ja Kar­it. Sil­lä tietäähän sen miten siinä käy, lähiöistä vaeltaa aivan tarpeek­si pus­sikal­ja­jenge­jä kesäöisin puis­toi­hin viihtymään. Sisäpi­hat ovat sikäli pasko­ja viihtymi­s­paikko­ja, että yleen­sä yksi-ikku­naiset B‑rapun yksiöt on sisäpi­halle päin. Kesäku­umal­la ei voisi ördäyk­sen ja jod­lauk­sen takia enää pitää ain­oa ikku­naa auki 247.

    Vastaa

  4. vk: Niin­pä. San­ot­takoon aluk­si, että kan­natan viihty­isiä sisäpi­ho­ja. Mut­ta. Kalasa­ta­mas­sa yhteispi­ho­ja hoitaa Kalasa­ta­man Palvelu Oy, joka laskut­taa hoi­dos­ta kiskuri­hin­to­ja. Esimerkik­si eräs 45 asun­non talo mak­saa kiin­teä kor­vaus­ta hoi­dos­ta yli 11.000 euroa per vuosi, kun vapail­ta markki­noil­ta han­kit­tuna palvelu mak­saisi alle puo­let tuos­ta. Lisäk­si palveluy­htiön työn taso ei ole kehut­tavaa. Tämä sum­ma siis sisältää vain yhden taloy­htiön mak­saman osu­u­den, muut saman yhteispi­han käyt­täjät mak­sa­vat sit­ten omansa. Kokon­aisu­us lie­nee noin 30.000 euroa vuodessa, eikä sopimuk­ses­ta ole mah­dol­lisu­ut­ta mitenkään päästä irti. Tämän lisäk­si taloy­htiöt siis osta­vat nor­maalit huoltoy­htiön palve­lut sisältäen mm. jalka­käytävien siivouksen.

    Näin se käy, jos joku saa monop­o­lin. Parem­pi olisi, jos kort­telip­i­has­ta tehtäisi­in Kort­telip­i­ha Oy, jon­ka osak­keet omis­taisi­vat kort­telin taloy­htiöt. Tämä tarkoit­taisi sitä, ettei kukaan omis­taisi omaa rajat­tua aluet­ta, vaan kaik­ki olisi Kort­telip­i­ha Oy:n hallinnas­sa. Taloy­htiöt sit­ten val­it­si­si­vat Kort­telip­i­ha Oyn hal­li­tuk­sen jne.

    Vastaa

  5. Sisäpi­ha tar­joaisi mah­dol­lisu­u­den erinäis­ten teknolo­gioiden käyt­tööno­tolle, jos vain itse umpiko­rt­teli raken­net­taisi­in tule­vaisu­ut­ta ajetellen, eikä 1800-luvun tois­tamista ajatellen.

    Huo­matkaa, että jos umpiko­rt­teli on 10 ker­rosta korkea, niin ei sisäpi­han tarvitse sijai­ta katu­ta­sos­sa. Se voi sijai­ta vaik­ka 3. ker­rokses­sa ja sen ala­puolel­la voisi olla erinäisiä har­rastetilo­ja, varas­toti­laa, moni­toim­i­ti­laa tai vaikka­pa ruokakasvien tuotan­toa. Tai mik­sei parkki­hal­li autoille?

    Vastaa

    1. Huo­matkaa, että jos umpiko­rt­teli on 10 ker­rosta korkea, niin ei sisäpi­han tarvitse sijai­ta katu­ta­sos­sa. Se voi sijai­ta vaik­ka 3. ker­rokses­sa ja sen ala­puolel­la voisi olla erinäisiä har­rastetilo­ja, varas­toti­laa, moni­toim­i­ti­laa tai vaikka­pa ruokakasvien tuotantoa.

      Todel­la kau­nista katu­ti­laa, kun kak­si alin­ta ker­rosta on auto­hal­lia. Lisäk­si vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­se­na on kak­si ker­rosta asu­to­ja, 6000 €/k‑m2

      Vastaa

  6. Osmo Soin­in­vaara: Todel­la kau­nista katu­ti­laa, kun kak­si alin­ta ker­rosta on auto­hal­lia. Lisäk­si vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­se­na on kak­si ker­rosta asu­to­ja, 6000 €/k‑m2

    Käsi­tit väärin. En puhunut mitään umpiko­rt­telin raken­nuk­ses­ta. Sen julk­i­sivu olisi kuten nor­maal­isti, mut­ta sisäpi­ha olisikin vas­ta 3. ker­rokses­sa ja kadul­ta ajet­taisi­in siis nor­maal­isti port­tikongista tänne “korotet­tuun” sisäpihaan.

    Vastaa

  7. Siis tarkoitin, että umpiko­rt­telin 10. ker­roksisen raken­nuk­sen rajaa­ma tyhjä tila olisi katet­tu 3. ker­roksen korkeudelta ja varsi­naisen sisäpi­ha olisi sen kan­nen pääl­lä. Tämä olisi halvem­paa, kuin vas­taa­van tilan maan alle rakentaminen.

    Ulkop­uolelta umpiko­rt­telin raken­nuk­sen julk­i­sivu olisi kuten normaalisti.

    Täl­löin 1. ja 2. ker­roksen asun­nois­sa ja liiketilois­sa olisi ikku­nat vain kadun puolelle, mut­ta 3. ker­rokses­ta alka­en kadulle ja sisäpihalle.

    Auto­jen säi­ly­tys oli nyt vain yksi luon­nolli­nen esimerkki. 

    Jotkut taloy­htiöt voisi­vat arvot­taa auto­jen säi­lyt­tämisen tärkeäm­mäk­si kuin sisäpi­han, ja rak­en­taa umpiko­rt­telin rajaa­man sisäpi­han tyhjän tilalle parkki­hallin, johon robot­ti nos­telisi autot. Näin ollen, ei vaa­dit­taisi katu­ti­laa, eikä myöskään maanalaista parkkihallia.

    Jotkut saat­taisi­vat pitää tärkeäm­pänä vaikka­pa vesivil­je­ly­laitos­ta tms. Ja jotkut ihan vain per­in­teistä sisäpihaa.

    Vastaa

  8. Osmo Soin­in­vaara: Todel­la kau­nista katu­ti­laa, kun kak­si alin­ta ker­rosta on auto­hal­lia. Lisäk­si vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­se­na on kak­si ker­rosta asu­to­ja, 6000 €/k‑m2

    Alim­mis­sa ker­roksis­sa voi kadun var­res­sa olla liiketilo­ja ja toimis­totilo­ja, tämä on hyvä per­in­teinen malli. Tietenkin vaa­di­taan riit­tävä asukasti­heys, että liikkeille riit­tää asiakkaita.

    Vastaa

  9. Itseasi­as­sa kun antaa ajatuk­sen vaeltaa, niin voisi hyvin kuvitel­la, että tuol­laisen sisäpi­han voisi täyt­tää myös moniker­roksisel­la viher­huoneel­la, jos­sa eri­lais­ten peilien avul­la val­oa jaet­taisi­in aivan alem­pi­in ker­roksi­in saak­ka. Tämäkin onnis­tunee nykyaikana ilman häikäisyn vaaraa, joka olisi ainakin mielestäni häiritsevää.

    Pelkkä sisäpi­ha tämän umpiko­rt­telin rajaa­man kuu­tion poh­jal­la on mielestäni vähän haaskaus­ta, kun voitaisi­in hyö­dyn­tää myös korkeutta.

    Vastaa

  10. Turus­sa alkaa olla jo vaki­in­tunut käytän­tö nos­taa uud­isko­htei­den piha katu­ta­son yläpuolelle, alle parkki­hal­li. Iso­ja pui­ta ei voi olla, kos­ka juurille ei ole tilaa. Lop­putu­los näyt­tää siltä miltä kuu­lostaakin, eli betonikan­si, jonne on kau­nis­tuk­sek­si sijoitel­tu epämääräis­es­ti pari­in kaukaloon jotain vihreää, nurkkaan lap­sille keinu, hiekkalaatikko, tms. Talosta pääsee kuitenkin kulke­maan kadulle ja parkki­hal­li­in pihan kaut­ta käymät­tä, joten pihal­la ei juurikaan asukkai­ta näy eikä syn­ny kohtaamisia. Niis­sä kohdin, jois­sa talo ei ympäröi pihaa, on terä­sai­ta estämässä ihmisiä putoa­mas­ta maan­pin­nan tasolle. Ja jos talo on tehty van­haan kort­teli­in, piha on nyt eri tasos­sa koko muun kort­telin piho­jen kanssa ja piho­jen yhdis­tämi­nen tulee rak­en­teel­lis­es­tikin läh­es mahdottomaksi.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.