Miten energiamarkkinoita pitäisi ohjata ilmastoystävällisiksi

Jos on saas­tut­tavia ja puh­tai­ta tapo­ja tehdä sähköä, pitäisikö saas­tut­tavaa ran­gaista vain puh­das­ta subventoida?

Talous­teo­ri­an mukaan ehdot­tomasti pitäisi lait­taa hait­taverot saas­tut­tavalle sen sijaan, että tue­taan puh­tai­ta ener­gia­muo­to­ja. Puh­taista ei ole ulkoista hyö­tyä, vaan saas­tut­tavista on ulkoista hait­taa. Kun val­i­taan sub­ven­tion tie, tul­laan samal­la sub­ven­toi­neek­si ener­gian kulu­tus­ta, vaik­ka säästöä oikeas­t­aan pitäisi edis­tää – onhan jok­seenkin kaik­ista ener­gia­muodoista lop­ul­ta ulkoista haittaa.

Päästöoikeus vai hiilivero?

Jos päästöoikeus mak­saa 30 €/tonni, on se jok­seenkin tarkalleen sama asia kuin hiilid­iok­sidi­vero tasoltaan 30 €/tonni. Ero tulee siitä, mitä tapah­tuu, jos on arvioitu ohjaus­vaiku­tuk­sen teho väärin. Jos päästöt nou­se­vat ennakoitua suurem­mik­si tai jäävät pienem­mik­si, päästöoikeu­den hin­ta nousee tai las­kee, kunnes päästöt ovat tavoite­ta­sol­la. Vero on sil­lä tasol­la kuin se on, kunnes tehdään uusi päätös veros­ta.  Yri­tys­ten kannal­ta tur­valli­nen ratkaisu. [Ympäristön muutet­tu sanaksi yritysten]

Yri­tys­ten kannal­ta päästö­mak­su on han­kala. On tyl­sä tilanne, jos on investoin­ut puh­taaseen teknolo­giaan luot­taen siihen, että päästöoikeu­den hin­ta pitää toimin­nan kan­nat­ta­vana ja sit­ten päästöoikeu­den hin­ta las­kee. Ympäristö ei kiitä, sil­lä vaik­ka EU:n päästöt oat nyt jopa alle luvatun tason, ne ovat silti aivan liian suuret.

Päästöoikeudelle on olta­va jokin min­im­i­hin­ta, jota halvem­paan hin­taan niitä ei huu­tokau­pas­sa myy­dä.  Kiinas­sa sel­l­ainen on tai olisi ainakin vuosi sit­ten. Tosin tämä min­im­i­hin­ta oli varsin alhainen, noin 10 €/tonni, mut­ta silti korkeampi kuin EU:n nykyi­nen päästöoikeu­den hinta.

Päästökaup­paa on helpom­pi mod­i­fioi­da. Siihen voidaan soveltaa päästöoikeuk­sien ilmaista alku­jakoa ulko­maisen kil­pailukyvyn nimis­sä ja siihen voidaan liit­tää mekanis­me­ja, joil­la päästöoikeuk­sia voi ansai­ta vaikka­pa met­sit­tämäl­lä autiomai­ta. Molem­mat ovat osoit­tau­tuneet päästökau­pan heikkouksiksi.

Sanoin esi­tyk­sen alus­sa, että päästöoikeu­den hin­nan pitäisi olla noin 100 € ton­nil­ta. Joku voi paljok­sua tätä. Onhan päästöoikeuk­sien hin­ta nyt noin 8 € tonnilta.

Meil­lä on kuitenkin muus­sa kuin sähkön tuotan­non­polt­taoaineis­sa hiilid­iok­sidi­vero 54 €/tonni. Sitä ei siis mak­se­ta sähkön tuotan­nos­sa käyte­ty­istä polttoaineista.

Tuulivoiman syöt­tö­tar­if­fi vas­taa suun­nilleen päästöoikeu­den hin­taa 100 €/tonni, jos ajatel­laan, että se kil­pailee hiil­isähkön kanssa. Sak­san aurinkoen­er­gian tuet liikku­vat vas­taavasti tasol­la 300 €/tonni. Bri­tann­ian syöt­tö­tar­if­fi ydin­voimalle vas­taa päästöoikeu­den hin­taa 120 €/tonni.

Autoilua patis­te­taan kolmel­la eri verol­la kohti vähäpäästöisyyt­tä niin voimakkaasti, että yhteen­sä nämä verot (polt­toain­evero, autovero ja ajoneu­vovero) vas­taa­vat päästöoikeu­den hin­taa noin 750 €/tonni

Riit­täisikö pelkkä päästökauppa?

Eteläran­nan suun­nas­ta on tul­lut urpu­tus­ta, mik­si meil­lä on paljon päällekäisiä tukimuo­to­ja. Eikö pelkkä päästökaup­pa riit­täisi? Olen samaa mieltä, mut­ta Eteläran­nas­ta en silti hyväksy mitään jälkivi­isaut­ta. KUKA AMPUI PÄÄSTÖKAUPAN NIIN TÄYTEEN REIKIÄ, ETTÄ SE ON MENETTÄNYT TEHONSA?

Jos olisi pelkkä päästökaup­pa, ympäristöys­tävälli­nen tuotan­to suun­tautisi paljon parem­min kuin nyt tukien ohjaa­mana. Saisimme saman ympäristlö­vaiku­tuk­sen paljon halvem­mal­la. Eikä tarvi­tisi riidel­lä siitä, mikä osa CHP-laitok­sen polt­toaineista tuot­taa läm­pöä ja mikä sähköä ja niin edelleen.

Päästökaup­paa yritetään nyt pelas­taa. On tarkoi­tus nopeut­taa liikkelle las­ket­tavien päästöoikeuk­sien määrän alenentumista.

Minus­ta siinä pitäisi päät­tää poh­jahin­nas­ta, joka voisi olla aluk­si vaa­ti­mat­tomat 30 €/tonni mut­ta joka nousisi luvatun aikataulun mukaan kohta­laisen pian jon­nekin sataan euroon. Samal­la päällekkäisiä tukimuo­to­ja purettaisiin.

 

= = = =

Kir­joi­tus perus­tuu puheen­vuorooni Enoro-päivil­lä april­lipäivän aattona.

27 vastausta artikkeliin “Miten energiamarkkinoita pitäisi ohjata ilmastoystävällisiksi”

  1. fir­mat myy päästöoikeuten­sa ja siirtää tuotan­non kiinaan, se kun alkaa suit­sia päästö­jen­sä kasvua vas­ta 2030 luvul­la. ja luon­to kiittää?

  2. Jos päästöoikeus mak­saa 30 €/tonni, on se jok­seenkin tarkalleen sama asia kuin hiilid­iok­sidi­vero tasoltaan 30 €/tonni.

    En tunne päästöoikeusmekanis­mia tarkaan, mut­ta luin juuri, että Suo­mi kan­nat­taa jär­jestelmän 2021-remon­tis­sa sitä, että osa teol­lisu­ud­es­ta saa päästöoikeudet ilmaisek­si. Sekin mainit­ti­in, että osa val­tioista aikoo mak­saa kerät­tyjä mak­su­ja takaisin teol­lisu­udelle. Molem­pia perustelti­in hiilivuodon ehkäisemisellä.

    http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/eu-n-paastokauppa-remonttiin-2021-suomi-kantaa-huolta-vientiteollisuudesta-6539736

    Täl­lä perus­teel­la, ja aiem­pi­in koke­muk­si­in viitat­en, mon­imutkaisen päästö­mallin yksi keskeinen ongel­ma on se, että sen sisään voi näköjään piilot­taa hel­posti mitä tahansa tavoit­tei­ta vesit­täviä kikkoja.

    Toinen peru­songel­ma päästöoikeusmallis­sa on ollut se, että sitä on kerät­ty vain joil­tain aloil­ta. Hiilid­iok­sidi­vero saat­taisi olla kat­tavampi. Tosin poli­itikko­jen ja lob­barei­den luovu­us on sitä luokkaa, että voisi­vat saa­da vero­ma­llinkin vesitettyä.

    Vero on sil­lä tasol­la kuin se on, kunnes tehdään uusi päätös verosta.

    Järkevä tapa toteut­taa vero olisi selainen, että sitä säädet­täisi­in pienin pykälin sitä mukkaa, kun tavoitt­tei­den saavut­tamises­sa havaitaan jotain uut­ta. Jatku­va säätö on parem­pi tyyli kuin yllä­tysko­ro­tuk­set tai ‑alen­nuk­set ker­ran vuodessa tai muutamassa.

    Yri­tys­ten kannal­ta päästö­mak­su on han­kala. On tyl­sä tilanne, jos on investoin­ut puh­taaseen teknolo­giaan luot­taen siihen, että päästöoikeu­den hin­ta pitää toimin­nan kan­nat­ta­vana ja sit­ten päästöoikeu­den hin­ta laskee. 

    Molem­mis­sa tyyleis­sä teol­lisu­us kaipaa vakaa­ta poli­ti­ikkaa voidak­seen toimia tule­vaisu­u­teen luot­taen. Poli­itikko­jen tulisi ilmoit­taa tule­va selvästi, eikä gen­eroi­da “kon­fer­enssiriske­jä” teol­lisu­u­den pelät­täväk­si. Hyvä tyyli olisi esim sopia, että fos­si­ilipäästöt aje­taan 10% tasolle vuo­teen 20xx men­nessä. Tästä poiket­taisi­in vain, jos yhteiskun­nat uhkaa­vat vakavasti sakata.

    Päästöoikeudelle on olta­va jokin min­im­i­hin­ta, jota halvem­paan hin­taan niitä ei huu­tokau­pas­sa myydä.

    Tuo kuu­lostaa markki­nahäiriköin­niltä. Kyl­lä säätö saadaan suorem­mil­lakin keinoil­la toim­i­maan, jos vain halutaan.

    Eteläran­nan suun­nas­ta on tul­lut urpu­tus­ta, mik­si meil­lä on paljon päällekäisiä tukimuo­to­ja. Eikö pelkkä päästökaup­pa riit­täisi? Olen samaa mieltä, mut­ta Eteläran­nas­ta en silti hyväksy mitään jälkivi­isaut­ta. KUKA AMPUI PÄÄSTÖKAUPAN NIIN TÄYTEEN REIKIÄ, ETTÄ SE ON MENETTÄNYT TEHONSA?

    Pelkää päästövero voisi myös riit­tää. Oleel­lista molem­mis­sa tyyleis­sä olisi toteut­taa jär­jestemä yksinker­taise­na ja kaiken fos­si­ilis­ten käytön kat­ta­vana (siis ei vain joillekin val­i­tu­ille aloille). (Yksinker­taisu­us sik­si, että se estää mainit­semi­asi kikkailu­ja ja vesittymistä.)

    On selvää, että päästökaup­paa kehiteltäessä monil­la tahoil­la on ollut aikaa ja intres­siä vaikut­taa sen kehi­tyk­seen. Jos olisin ollut ener­gia­te­ol­lisu­u­den lob­ba­ri­na nois­sa piir­reis­sä, olisin nimeno­maan ampunut jär­jestelmän täy­teen reik­iä, tehnyt siitä mon­imutkaisen, kat­tanut sil­lä vain joitain alo­ja, olisin jär­jestänyt poli­itikoille mah­dol­lisuuk­sia peäry­tyä vaikka­pa ilmais­ten päästöoikeuk­sien muo­dos­sa ja mah­dol­lisuute­na palaut­ta raho­ja teol­lisu­udelle. On var­ma että poli­itikoil­la riit­tää täl­laista intres­siä. Ääänestäjät eivät ymmär­rä kokon­aisu­ud­es­ta mitään, ja medi­aakin voi ohja­ta tuos­sa viidakos­sa sopi­val­la tiedottamisella.

    Jos siis joku on rei’it­tänyt, niin voisi arva­ta, että ne joil­la on ollut siihen intres­si. Alan teol­lisu­u­den suurten pelurei­den lisäk­si poli­itikoil­la on intres­si olla jou­tu­mat­ta tilille kansalais­ten elin­ta­son kaven­tamis­es­ta, joten heillekin nuo helpot pakoti­et sopi­vat yleen­sä hyvin.

    Näi­den lisäk­si kyse voi olla osin poli­itikko­jen ja suurten organ­isaa­tioiden yleis­es­tä taipumuk­ses­ta suun­nitel­la kamelei­ta komiteatyönä. Pääsään­tö siis on, että poli­tikoitaes­sa jär­jestelmät mutkistuvat.

    Päästökaup­paa yritetään nyt pelas­taa. On tarkoi­tus nopeut­taa liikkelle las­ket­tavien päästöoikeuk­sien määrän alenentumista.

    EU:n ja Suomenkin puheet siitä, että tah­tia nopeutet­taisi­in on ehkä ain­oa posi­ti­ivi­nen sig­naali. Tosin nuo vuo­den 2021 muu­tossu­un­nitel­mat eivät näyt­täneet kovin rohkaisevilta.

    Minus­ta siinä pitäisi päät­tää poh­jahin­nas­ta, joka voisi olla aluk­si vaa­ti­mat­tomat 30 €/tonni mut­ta joka nousisi luvatun aikataulun mukaan kohta­laisen pian jon­nekin sataan euroon.

    Lähtisin mielu­um­min liik­keelle päästö­jen vähen­tämis­tahdista. Jos tahti määritel­lään hin­nan nousuna, siinäkin hin­nan nos­ton tulisi mielu­um­min lop­pua vas­ta sit­ten, kun suurin osa päästöistä on lop­punut (tai yhteiskun­ta uhkaa men­nä sekaisin).

    Huo­mau­tan vielä siitä, että päästö­jen vähen­tämisessä ehkä keskeisin koh­ta on se, miten päästöjä voidaan vähen­tää globaalil­la tasol­la. Kyse on siitä, että vaik­ka EU kehit­telisi jotain sisäistä, se ei todenäköis­es­ti tee mitään merkit­tävää, jos sitä uhkaa hiilivuo­to mui­hin mai­hin. Tästähän on jo koke­mus­ta, ja 2021-suun­nitel­mas­sakin saman suun­nitel­laan jatku­van. Min­un logi­ikkani sanoo, että toimivin lääke tähän olisi hiil­i­t­ul­li. Täl­lainen aja­tus ei valitet­tavasti tai­da sopia EU:n tai poli­itikko­jemme pir­taan, kos­ka se näyt­täisi soti­van pyhää kau­pan vapaut­ta ja talouden mak­si­moimista vas­taan. Onko ehdo­tuk­sia sen suh­teen, mikä muu menetelmä toimisi parem­min, aina sille tasolle, että toimivien fos­si­ililähtei­den suulle laitet­taisi­in jon­ain päivänä tulp­pia (nykyisen uusien lähtei­den etsimisen sijaan)?

  3. Päästökaup­pa on teo­ri­as­sa hyvä aja­tus, sil­lä markki­navoimat voisi ker­rankin pan­na työsken­telemään ympäristön hyväk­si, mut­ta käytän­nössä sitä ei ole oikein saatu toimimaan.

    Ehkä emme pär­jäisi pelkäl­lä päästökau­pal­la, vaan lisäk­si tarvit­taisi­in jonkin ver­ran muu­takin ympäristösääte­lyä. Päällekkäi­sistä, jopa toisi­aan vas­taan sotivista sään­nöistä ja tukimuodoista pitäisi joka tapauk­ses­sa eroon.

    Päästökaup­pa vaatisi val­is­tuneet päät­täjät, globaal­isti, mut­ta mis­täs sel­l­aiset saataisiin?

  4. Entä tul­li muista maille tuleville tuot­teille jot­ka eivät ole päästökau­pan piiris­sä tai jois­sa on päästöille pienem­mät hinnat?

  5. “Vero on sil­lä tasol­la kuin se on, kunnes tehdään uusi päätös veros­ta. Ympäristön kannal­ta tur­valli­nen ratkaisu.”

    Eihän tuo pidä paikkaansa. Ympäristöä ei kiin­nos­ta se, onko päästäjil­lä ikävää vai ei, ilmas­to läm­pe­nee vain hiilid­iok­sidista eikä siitä mak­saako päästämi­nen paljon vai vähän. Eli päästet­ty määrä ratkaisee, ei sen päästöoieku­den tai veron hinta.

    Sitä­pait­si päästökaup­pa on nyt tuot­tanut hin­tain­for­maa­tio­ta, sitä vero ei olisi koskaan saanut aikaan. 

    Vero tulee hyvin hel­posti määrät­tyä liian ylös tai liian alas, eikä niitä ole yhtään sen helpom­pi mutel­la kuin päästöoikeuk­sien määrää. Eiköhän Suomen tuulivoimatar­if­fi ja autovero­tus ole hyvä esimerk­ki siitä, kuin­ka hyvin nämä verot osa­taan aset­taa oikealle tasolle.

    Kyl­lä pitäisi vähän parem­min perustel­la että päästäkaup­pa ei toi­mi kuin “on liian hal­paa”. En ymmär­rä mitä hienoa on kalli­is­sa päästöoikeudessa, jos kuitenkin sama määrä päästöjä tuprute­taan taivaan tuuliin. 

    Jos kehi­tys­maid­en met­sit­tämi­nen, tai jokin muu vas­taa­va vip­paskon­sti luo liikaa päästöoikeuk­sia vähen­tämät­tä päästöjä, niin tar­tu­taan niihin eikä men­nä hintasäännöstelyyn.

    Hin­tasään­nöste­lylle pitää olla aina erit­täin vah­vat peruste­lut. “Mus­ta tun­tuu että pitäs niinku mak­saa enem­män, kos­ka päästämisen nyt vain pitää olla kallista” ei ole mikään perustelu.

    1. Ympäristön kannal­ta tur­valli­nen ratkaisu.”

      Eihän tuo pidä paikkaansa.

      Ei pidäkään. Ei pitäisi kir­joit­taa väsyneenä. Piti lukea yri­tys­ten kannal­ta ja niin siinä nuyt lukee. Kiitos tarkas­ta lukemis­es­ta. Se on tuir­val­lista myös “hyvisyri­tyste” kannal­ta, jot­ka ovat panos­ta­neet puh­taaseen tekono­giaan luat­teen päästökau­pan huole­hti­van kilpailukyvystään.

  6. Sub­ven­tioiden huono puoli on myös, että ne voivat men­nä väärään kohteeseen ja ovat aina väärän­su­u­ruisia, kuten nyt esim. Suomen tuulivoimat­uet, jot­ka ovat jär­jet­tömän korkeat, aiheut­ta­vat kor­rup­tio­ta luvi­tyk­ses­sa, eikä tuulivoima aina ole nii­i­in ympäristöystävällistäkään.

  7. Ihan vaan puh­das­ta co2 veroa et päästökau­pan sijaan ehdo­ta, kos­ka se on poli­it­tis­es­ti mah­do­ton saa­da läpi eräi­den maid­en niin kovasti vastustaessa?

  8. Osmo Soin­in­vaara: Ei pidäkään. Ei pitäisi kir­joit­taa väsyneenä. Piti lukea yri­tys­ten kannal­ta ja niin siinä nuyt lukee. Kiitos tarkas­ta lukemis­es­ta. Se on tuir­val­lista myös “hyvisyri­tyste” kannal­ta, jot­ka ovat panos­ta­neet puh­taaseen tekono­giaan luat­teen päästökau­pan huole­hti­van kilpailukyvystään.

    Tuo on vähän väärä todis­tus. Mainitsin jo edel­lä, että veroa voi hyvin säätää lennos­sa — vähän samaan tapaan kuin korko­ta­soa nyky­isin säädel­lään. Jous­ta­va säätö olisi parem­pi taloudellekin kuin sil­loin täl­löin mut­tu­va. Ja toisaal­ta, jos kat­so­taan toteu­tunut­ta päästökaup­paa, se on taan­nut yri­tyk­sille hyvin hal­vat hin­nat, ja uut­ta vas­taavaa 2021-alka­vaa kaut­ta suun­nitel­laan jo.

    Ehkä fak­ta on se, että jos halu­taan, minkä tahansa jär­jestelmän (vero tai päästökaup­pa) saa vesitet­tyä. Mon­imutkaiset jär­jestelmät on helpom­pi vesit­tää kuin suo­rat yksinker­taiset jär­jestelmät. Monil­la poli­itkoil­la ja ener­gia­te­ol­lisu­u­den lob­bareil­la on intres­si vesit­tää tai säi­lyt­tää mah­dol­lisu­us vesit­tää. Osal­la poli­itikoista on ris­tiri­itaisia intresse­jä — pitäisi suo­jel­la luon­toa, mut­ta se on niin kovin epäki­vaa, että on helpom­pi panos­taa jatku­vaan kasvu­un ja vetäy­tyä “muka toimi­van” päästökau­pan taa piiloon.

    Myös hiilivuodon ris­ki tar­joaa helpon syyn olla tekemät­tä mitään merkit­tävää. Miten siis hiilivuo­to paikataan ja päästövähen­nyk­si­in lähde­tään hiilivuodon riskistä huolimatta?

    Odotatko kan­saivälis­ten sopimusten syn­tymistä (hitaim­man markit­tävän tahon ajas­ta­mana) vai oletko valmis hyväksymään hiil­i­t­ul­lit (nopeimpi­en merkit­tävän ryh­män aikataulun mukaises­ti aloit­taen)? Olisiko tähän globaali­in ongel­maan jotain linjauksia?

  9. Oikea ratkaisu on tietysti päästöoikeuk­sien tar­jon­takäyrä, jos­sa hin­ta vas­taa mar­gin­aal­ista hait­taa ja sik­si nousee kysyn­nän myötä.

    Jokaiselle talousti­eteil­i­jälle tämä on itses­tään selvää, elleivät poli­it­tiset tai “sopimustekniset” seikat tms. tule esteeksi.

    Hait­tavero on vaaka­suo­ra päästöoikeuk­sien tar­jon­takäyrä: hin­ta on sama kysyn­nästä riip­pumat­ta. Lisä­ton­nin hai­tat ovat kuitenkin paljon suurem­pia, jos päästöt ovat korkei­ta. Täl­löin tuote­taan liikaa päästöjä, joiden hyö­ty alit­taa hai­tan. Tai liian vähän, jos päästömäärät jäävät yllät­tävän pieniksi, kun lisäpäästön hait­ta olisi mitätön.

    Päästöki­in­tiöt ovat pysty­suo­ra tar­jon­takäyrä, yhtä tyh­mää sekin.

    Oden esit­tämä min­im­i­hin­ta olisi askel kohti parem­paa approksi­maa­tio­ta tar­jon­takäyrästä. Pitäisi olla myös mak­sim­i­hin­ta tai mielu­um­min kysyn­nän noustes­sa ylös jous­ta­va mak­sim­i­hin­ta ja alas jous­ta­va min­i­mi. Mitä tarkem­pi approksi­maa­tio, sitä opti­maalisem­mik­si päästöt asettuvat.

    Tar­jon­takäyrä tuot­taisi myös paljon vähäisem­mät hin­tavai­hte­lut ja parem­man ennustet­tavu­u­den kuin päästökiintiöt.

    1. Sil­lä välil­lä, jon­ka Suo­mi tai jopa EU tuot­taa hiilid­iok­sidipäästöistä, hsit­takäyrä on kyl­lä aika vaaka­suo­ra. Globaali on nouseva.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Sil­lä välil­lä, jon­ka Suo­mi tai jopa EU tuot­taa hiilid­iok­sidipäästöistä, hsit­takäyrä on kyl­lä aika vaaka­suo­ra. Globaali on nouseva.

    Päästö­jen tasaisu­us saat­taa johtua enem­män EU:n ja Suomen huonos­ta talousti­lanteesta kuin siitä, että kalli­it päästöoikeudet oli­si­vat pakot­ta­neet kulu­tuk­sen alas. On myös epäilty, että hiilivuo­to ja tuot­tei­den ost­a­mi­nen ulkop­uolelta johta­vat tai ovat johta­neet siihen, että EU:n aiheut­tamien päästö­jen määrä kas­vaa nopeam­min kuin EU:n itse päästämien päästö­jen määrä.

    Saanko tulki­ta tuon vas­tu­un pakoiluk­si? Vai pitäisikö uskoa tuon EU:n ja Suomen har­joit­ta­man poli­ti­ikan ole­van oikea vas­taus siihen, miten päästöt saadaan riit­tävän nopeasti alas?

  11. EU:n suurin ilmas­toteko on ollut euro ja siihen liit­tyvät sään­nöt, jot­ka ovat pitäneet jo use­an vuo­den ajan huol­ta siitä, etteivät päästöt kas­va, kun talouskaan ei kasva.

  12. Rolle:
    Sub­ven­tioiden huono puoli on myös, että ne voivat men­nä väärään kohteeseen ja ovat aina väärän­su­u­ruisia, kuten nyt esim. Suomen tuulivoimat­uet, jot­ka ovat jär­jet­tömän korkeat, aiheut­ta­vat kor­rup­tio­ta luvi­tyk­ses­sa, eikä tuulivoima aina ole nii­i­in ympäristöystävällistäkään.

    Suh­teet­toman paljon pide­tään ään­tä väli­aikai­sista tuulivoima­tu­ista. Jot­ka tarkoit­ta­vat, että tuulel­la mak­se­tus­ta ener­gias­ta mak­se­taan jonkin aikaa yli­hin­taa. Tämä on hyt­ty­sen pihinää ver­rat­tuna esimerkik­si siihen yli­hin­taan, jota esimerkik­si For­tum saa myy­dessään vesivoimaa (Wind­fall). Eikä kukaan vali­ta. Näil­lä ylimääräisil­lä mil­jardeil­la on tehty niin kau­pat Venäjäl­lä, mak­set­tu osin­got ulko­maalaisille omis­ta­jille (kyl­lä, yli puo­let omis­tuk­ses­ta vielä Suomes­sa) kuin paisutet­tu yri­tyk­sen taset­ta. Eli kaikkea muu­ta kuin panos­tet­tu ilmas­toys­täväl­liseen energiaan.

  13. Mik­si ener­gia­markki­noi­ta pitäisi ohja­ta? Ihmiskun­ta polt­telee kuitenkin melkein kaik­ki fos­si­iliset polt­toaineet ilmaan suun­nilleen seu­raa­van 100 vuo­den aikana. Sil­lä polte­taanko ne tääl­lä vai naa­puris­sa ei ole taas mitään merkitystä.

    Mik­si vai­va­ta päätä ongel­mal­la, joka ratkeaa itses­tään sit­ten kun fos­si­iliset loppuu.

    Kun fos­si­iliset alka­vat todel­la lop­pua, niiden hin­ta sit­ten nousee rajusti, joka kyl­lä sit­ten suosii uusi­u­tu­vaa energiaa.

  14. Pet­teri:
    Mik­si ener­gia­markki­noi­ta pitäisi ohja­ta? Ihmiskun­ta polt­telee kuitenkin melkein kaik­ki fos­si­iliset polt­toaineet ilmaan suun­nilleen seu­raa­van 100 vuo­den aikana. Sil­lä polte­taanko ne tääl­lä vai naa­puris­sa ei ole taas mitään merkitystä.

    Sik­si että Suomes­sa on paljon “hyviä ihmisiä”, jot­ka katso­vat asi­ak­seen ylläpitää oikei­ta ajatuk­sia. Näin van­hak­si kun on elänyt, niin on koet­tu mm. seu­raavaa: öljy lop­puu 30 vuo­den päästä eli sen piti lop­pua jo 2003. Ei lop­punut. Hap­posateet tuhoa­vat elämän maa­pal­lol­ta. Eiku. Uusi jääkausi tulee. Kasvi­huoneilmiö tap­paa. Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen vie ihmiseltä mah­dol­lisu­u­den. Oil Peak! Ylikan­soi­tus, tau­dit (tyk­it ja teräs). Näille aiheil­la on yhteinen nimit­täjä ja se rahoi­tus. “Tiedet­tä” tehdään sen mukaan mikä on tren­di ja sen mukana rahoitus. 

    Kaik­ki muis­ta­vat var­maan sen, kun öljyn hinta
    nousi sataan dol­lari­in. Pal­stan guru päät­ti tehdä asi­as­ta oikein oman postauk­sen. Ja peesaa­jat oli­vat aivan var­mo­ja, että öljyn hin­ta nousee sil­loise­na “lähi­aikoina” 200 dol­lari­in. Var­maan joku “näkymätön käsi” ohjasi hin­ta-arviot täysi­in tasalukui­hin. Onnek­si se kum­malli­nen Peak-Oil ‑postaa­ja vaikeni jos­sain vaiheessa. 

    Olen melko var­ma, että pal­stan kom­men­toi­jien ja pal­stan pitäjän elämän aikana ei tapah­du yhtään mitään maa­pal­lon olo­suhtei­ta mullis­tavaa. Jos Osmo elää vielä 10–20 vuot­ta ja itse mah­dol­lis­es­ti 30, niin en mil­lään usko meren pin­nan nou­se­van niin että Kallios­ta tulee saaris­to. Ja jos meren pin­ta nousee 2–3 metriä, niin sehän on vain palu­u­ta entiseen. Kui­va maa ei suo­ma­lais­es­ta maise­mas­ta katoa millään.

    Tämä pal­s­ta on mukavaa ajan­vi­etet­tä, kos­ka jen­gi on tääl­lä niin tosikkoa, niin tosikkoa että. Ja pikaratikka-fanaatikkoja.

  15. Mitä hait­tavero­ja ja mui­ta mak­su­ja poli­itikot ikinä ener­giantuotan­nolle kek­sivätkään, markki­namekanis­mit ohjaa­vat ne aina viime kädessä lop­puku­lut­ta­jan hin­toi­hin. Se voi tarkoit­taa esimerkik­si asumisen ja ruoan kallis­tu­mista. Ihmiskun­ta on liian iso ja kaupungis­tunut, jot­ta se voisi elää ilman teol­lisu­ut­ta pelkäl­lä luomutuotannolla.

  16. Koti-isä: Suh­teet­toman paljon pide­tään ään­tä väli­aikai­sista tuulivoima­tu­ista. Jot­ka tarkoit­ta­vat, että tuulel­la mak­se­tus­ta ener­gias­ta mak­se­taan jonkin aikaa yli­hin­taa. Tämä on hyt­ty­sen pihinää ver­rat­tuna esimerkik­si siihen ylihintaan

    Jostain kum­man syys­tä tuulivoiman kan­nat­ta­jien päästä hin­ta muut­tuukin ydin­voiman kohdal­la ääret­tömän tärkeäk­si ja suurim­mak­si esteek­si. Jopa sil­loin, kun se ei tarvitse yhteiskun­nan tukea.

    Jos tuulivoima on riit­tävän hal­paa, tai ei ainakaan liian kallista, niin sil­loin myös ydin­voima on joko todel­la hal­paa tai ei mis­sään tapauk­sesa liian kallista.

    Täl­läkin het­kel­lä Fen­novoima on rak­en­ta­mas­sa ydin­voimalaa paikkaan, jos­sa se mak­saa mil­jardin ylimääräistä (ver­rat­tuna ole­mas­sa oleville ydin­voima­paikkakun­nille) ja samaan aikaan jokainen tuulivoimapro­jek­ti, joka ei saa tukea, seisoo.

    Maal­i­tol­pat ne vaan siir­ty­ilevät tuotan­to­ta­van mukaan. Välil­lä hin­ta ratkaisee, välil­lä sil­lä ei olekaan enää mitään merkitystä.

  17. Koti-isä: Suh­teet­toman paljon pide­tään ään­tä väli­aikai­sista tuulivoima­tu­ista. Jot­ka tarkoit­ta­vat, että tuulel­la mak­se­tus­ta ener­gias­ta mak­se­taan jonkin aikaa yli­hin­taa. Tämä on hyt­ty­sen pihinää ver­rat­tuna esimerkik­si siihen yli­hin­taan, jota esimerkik­si For­tum saa myy­dessään vesivoimaa (Wind­fall). Eikä kukaan vali­ta. Näil­lä ylimääräisil­lä mil­jardeil­la on tehty niin kau­pat Venäjäl­lä, mak­set­tu osin­got ulko­maalaisille omis­ta­jille (kyl­lä, yli puo­let omis­tuk­ses­ta vielä Suomes­sa) kuin paisutet­tu yri­tyk­sen taset­ta. Eli kaikkea muu­ta kuin panos­tet­tu ilmas­toys­täväl­liseen energiaan.

    Oikeas­t­aan juuri päin­vas­toin. Ennen päästö­jen hin­noit­telua vesivoima ei ole saanut arvoaan vas­taavaa kor­vaus­ta, eli peri­aat­teessa vesivoimay­htiöille (ja ydin­voimay­htiöille) pitäisi kor­va­ta ali­tuo­tot ajal­ta ennen päästökaup­paa. Ei ole mitään wind­fal­lia, vaan ennem­min arvon nousu oikealle tasolleen.

    Toinen asia sit­ten on, pitäisikö vesivoimalle säätää jonkin­lainen niukku­usvero, sitä kun ei juuri voi lisätä.

    P.s. Tuulivoimauhtiöt huu­ta­vat jo kovaan ääneen uusia tukia ja jatkoa nyky­isille tuille. Tämän­hetken markki­nahin­noil­la ei kuulem­ma meinaa kan­nat­taa oper­oi­da nykymyl­lyjä tuk­i­jak­son pää­tyt­tyä, kun tulee kaikkea kom­po­nentin vai­h­to etc.

  18. Ilmas­toys­täväl­lisyy­den lisäk­si ener­giapoli­ti­ikan ohjaamises­sa pitää ottaa myös mui­ta tek­i­jöitä huomioon. Päästöhait­to­jen lisäk­si autoista on muitakin hait­to­ja ja met­sä­te­ol­lisu­u­den näkökul­mia pitää ottaa huomioon jne. Sik­si pelkkä päästökaup­pa ei riitä.

  19. Ener­gia­te­ol­lisu­us ry:n lob­baus lie­nee ollut Suomen vien­nille yksit­täi­sistä toim­i­joista ylivoimain­sen haitalli­sista. Täl­lä on venytet­ty menen maail­man ener­giantuotan­to­tapo­jen puoles­ta ja estet­ty uuden vien­tikelp­pisen tekni­ikan käyttöönottoa. 

    Tiukko­jen normien maas­sa teknolo­gia kehit­tyy nopeam­min kuin muualla. 

    Globaalien päästö­jen vähen­tämi­nen onnis­tuu kun tekni­ikkaa viedään maail­malle. No, tääl­lä “globaalien päästö­jen” keskustelu tarkoit­taa ettei tehdä mitään ja jatke­taan turpeen käyt­töä tuettuna.

  20. JTS:
    Tiukko­jen normien maas­sa teknolo­gia kehit­tyy nopeam­min kuin muualla. 

    Voidaan­han tuo­ta kokeilla. 

    Lätkäistään tulivoimalaitok­sille aivan jumalat­toman tiukat melu- ja ympäristönor­mit. Näin saamme suo­ma­laisen tuulivoi­ma­te­ol­lisu­u­den ennen­näkemät­tömään nousu­un, kun tänne ei saisi enää rak­en­taa rumia ja metelöiviä myllyjä!

  21. Sylt­ty: Jostain kum­man syys­tä tuulivoiman kan­nat­ta­jien päästä hin­ta muut­tuukin ydin­voiman kohdal­la ääret­tömän tärkeäk­si ja suurim­mak­si esteeksi.

    Samal­la taval­la ydin­voimaloiden mah­dol­liset suun­nit­telemat­tomat huoltokatkot ovat iso, iso ongel­ma mut­ta yö, kaamos, pil­vet ja tyyni sää eivät ole, ne ovat vain omi­naisuuk­sia, joi­hin on sopeuduttava.

  22. Markki­na ja ohjaus ei sovi samaan lauseeseen. Tiet­tävästi poikkeuk­set­ta markki­nat toimi­vat parem­min kuin sään­te­ly. Eli noil­la spek­seil­lä aika vaikea tehdä päätöstä oikeas­ta toimintatavasta? 😉

  23. anon­il­li: Samal­la taval­la ydin­voimaloiden mah­dol­liset suun­nit­telemat­tomat huoltokatkot ovat iso, iso ongel­ma mut­ta yö, kaamos, pil­vet ja tyyni sää eivät ole, ne ovat vain omi­naisuuk­sia, joi­hin on sopeuduttava.

    Kyl­lä ne ovat ongel­ma, mut­ta nois­sa on hyvin suuri käytän­nön ero:

    Ennus­ta­mat­tomat huoltokatkot eivät iske jokaiseen ydin­voimalaitok­seen yhteen ker­taan. Jos iski­sivät, ydin­voima olisi käyt­tökelvo­ton­ta. Suurin vaiku­tus on se kun suurin voimalaitos tipah­taa linjoilta.

    (toiv­ot­tavasti voimalaitok­sil­ta lähtevät suur­jän­nitelin­jat ovat kahdennettuja)

    Sen­si­jaan yö ja tuulet­to­muus vaikut­ta­vat *kaikki­in* aurinko- ja tuulivoimaloi­hin ker­ral­la. Kun tuulivoimalaitok­set ovat pystyssä, yön ja korkea­paineen aiheut­ta­ma vähen­tävä vaiku­tus tuotan­toka­p­a­siteet­ti­in on tuulivoiman 2500 MW + aurinkovoiman koko tuotan­to (mikä lie­nee aika vähäistä).

    Nyt ollaan siis todet­tu, että tuule­ton päivä vaikut­taa kaikki­in tuulivoimalaitok­si­in, mut­ta häir­iö vaikut­taa vain yhteen ydin­voimalaitok­seen, mietitään näi­den toim­intahäir­iöi­den frekvenssiä.

    Vika ydin­voimalaitok­ses­sa on aika harv­inainen, käyt­töas­teet pyörivät siel­lä 95%:n tun­tu­mas­sa ja siinä on mukana suun­nitel­lut seisok­it. Lisäk­si kun harv­inainen häir­iö sat­tuu, on toden­näköistä että se ei satu juuri kulu­tus­pi­ikin kohdal­la, eli kun on kaikkein kovim­mat pakkaset.

    Tuulet­to­mia päiviä on Suomes­sa kuitenkin niin paljon, että kap­a­siteet­tik­er­toimet tuulivoimala­tok­sil­la jäävät 20%iin. Eri­tyis­es­ti sil­loin kun Suomes­sa tarvi­taan kaikkein eniten sähköä, tup­paa ole­maan pimeää eikä myöskään tuule. Tuulivoima pet­tää sys­temaat­tis­es­ti juuri sil­loin, kun sitä kaikkein eniten tarvitaan.

    Tuulivoiman kan­nat­ta­jat eivät suos­tu myön­tämään, että erit­täin harv­inainen käyt­töhäir­iö sat­un­naise­na aikana vuodes­ta yhdessä ydin­voimalaitok­ses­sa olisi jotenkin eri­lainen tilanne, kuin koko tuulivoiman sys­temaat­ti­nen tuot­ta­mat­to­muus talvipakkasilla. 

    Kaikkein pahin­ta­han tuulivoiman heilu­vas­sa tuotan­nos­sa on se, että kor­reloi­vat keskenään. Kun tuulee kovasti, tuulee koko Suomes­sa ja kun ei tuule ollenkaan, voi pääl­lä ollakin koko maan kat­ta­va korkea­paine, niin laa­ja ettei tuule kun­nol­la edes Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa ja Tan­skas­sa! “Jos­sain tuulee aina” onkin väsynein argu­ment­ti, minkä voi heit­tää tuulivoiman puolesta.

  24. Ehdotan tiukko­jen melunormien lisäk­si myös, että vaadimme jatkos­sa tuulivoimalaitok­sil­ta vähin­tään 50% käyt­tök­er­toimia emm­mekä jaa toimi­alalle sent­tiäkän tukiaisia. 

    Näin Suomen tuulivoi­ma­te­ol­lisu­ud­es­ta tulee maail­man paras­ta ja halv­in­ta! Sitähän Vihreät ovat pitäneet esil­lä, että tiukat nor­mit tekevät teol­lisu­ud­estamme tehokasta.

  25. Sylt­ty:
    Ehdotan tiukko­jen melunormien lisäk­si myös, että vaadimme jatkos­sa tuulivoimalaitok­sil­ta vähin­tään 50% käyt­tök­er­toimia emm­mekä jaa toimi­alalle sent­tiäkän tukiaisia. 

    Näin Suomen tuulivoi­ma­te­ol­lisu­ud­es­ta tulee maail­man paras­ta ja halv­in­ta! Sitähän Vihreät ovat pitäneet esil­lä, että tiukat nor­mit tekevät teol­lisu­ud­estamme tehokasta.

    Tuulivoimalankin voi rak­en­taa “jär­jestelmäys­täväl­lisem­mäk­si”, eli nos­taa sen käyt­tök­er­roin­ta. Valitet­tavasti tuki­ais­malli ei ollenkaan kan­nus­ta tuulivoiman tuoteke­hi­tyk­seen, vaan ain­oas­taan kup­paa­maan mak­si­maaliset tuet valtiolta.

    Tuol­ta löy­tyy lyhen­nelmä mil­lainen rakenne jär­jestlmäys­täväl­lisel­lä tuulivoimalal­la olisi http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0140988316300317

Vastaa käyttäjälle Mikko Nummelin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.