Työllisyysaste kehittyy huonommin kuin miltä se näyttää

Olemme olleet tyy­tyväisiä, että työl­lisyysaste on talouden surkeas­ta kehi­tyk­ses­tä huoli­mat­ta pysynyt osa­puilleen ennal­laan toisin kuin 1990-luvun lamas­sa, jos­sa se romahti.

Asi­as­ta saa aivan toisen­laisen kuvan, kun kat­soo työl­lisyy­den kehi­tys­tä ikäluokittain.

Aloite­taan hyvistä uuti­sista. Ikään­tynei­den työl­lisyys on paran­tanut suo­ras­taan fan­tas­tisen hyvin.  esimerkik­si 60-vuo­ti­aiden  työl­lisyysaste on kaksinker­tais­tunut 35 pros­en­tista yli 60 prosenttiin.

60 vuotiaiden työllisyysaste 2000-luku

Mut­ta kun yleinen työl­lisyysaste ei ole paran­tunut, on muiden työl­lisyysas­teen pitänyt heikentyä.

35-vuo­ti­ail­la se on laskenut neljä pros­ent­tiyk­sikköä. Luvus­sa ovat mukana molem­ma sukupuo­let. Lasku olisi kuu­sio pros­ent­tiyk­sikköä, jos mukana oli­si­vat vain miehet, joil­la on vähem­män van­hem­muud­es­ta johtu­vaa ei-työllisyyttä.

Vuodes­ta 1989 työl­lisyysaste on tässä ikälu­okas­sa laskenut kahdek­san prosenttiyksikköä. 35-vuotiaiden työllisyysaste 2000-luvulla

28-vuo­ti­ail­la miehillä työl­lisyysas­teen lasku on peräti kymme­nen pros­ent­tiyk­sikköä – naisil­la vähem­män, kos­ka äitiys­lo­mat tasoittavat.

28-vuotiaat miehet työllisyysaste 2000-luvula

Vuodes­ta 1989 laskua on noin yksi­toista prosenttiyksikköä!

Ikään­tynei­den työl­lisyysas­teen nousu on tietysti iloinen uuti­nen, mut­ta jos saisi vali­ta, pitäisin nuorem­pi­en ikälu­okkien työt­tömyyt­tä pahempaa vai­h­toe­htona. Työt­tömyy­del­lä kun on ikävä tapa kroon­is­tua, vaik­ka suh­dan­teet parani­si­vat. Nuorem­pi­en ikälu­okkien syr­jäy­tymis­es­tä työelämästä mak­samme pitkään.

Lähde: Tilas­tokeskus

 

 

 

 

 

96 vastausta artikkeliin “Työllisyysaste kehittyy huonommin kuin miltä se näyttää”

  1. Tuo ikään­tynei­den työl­lisyysas­teen nousu on harhaa.

    Se johtuu siitä, että julkisen sek­torin työn­tek­i­jät ikääntyvät.

    Val­tio ja kun­nat palkka­si­vat paljon väkeä 1980- luvul­la ja työl­lis­ten määrä kasvoi n 500000,
    Pääasi­as­sa työ­paikat syn­tyivät julkiselle sektorille.

    Ennen 80-lukua työ­paikko­ja oli n 2 miljoon­aa ja vuo­den 1990 jäl­keen n 2,5 miljoonaa.

    Kun työ­markki­na on ollut varsin staat­ti­nen niin ikään­tynei­den työl­lisyysas­teen nousu johtuu pääasi­as­sa julkisen sek­torin ikääntymisestä

    Nyt val­tion ja kun­tien henkilöstöstä n 50% on yli 50-vuo­ti­ai­ta. Kun mukaan las­ke­taan julk­isin varoon rahoite­tut yhteisöt niin julkisen sek­torin yli 50-vuo­ti­ai­ta työn­tek­i­jöitä on jo n 350000,

    Työl­lisyysaste hämää myös toisel­la taval­la: Pitkäaikaistyöt­tömistä val­taosa on yli 50-vuo­ti­ai­ta ja työn­haus­ta luop­unei­ta eli eivät kuu­lu työvoimaan.

    Kun nämä syr­jään työn­netyt eivät ole mukana niin saadaan Potemkinin lukuja.

    Minus­ta on pop­ulis­mia esit­tää lukuja,joilla ei ole tekemistä ihmis­ten reaal­i­maaiman kanssa.

    1. Jän­nää että tämä Suomen julkisen sek­torin kas­vat­ta­mi­nen 1970-luvul­la on saanut ikään­tyinei­den työl­lisyysas­teen nouse­maan kaikkial­la teollisuusmaissa.

  2. Nuorten miesten syr­jäy­tymi­nen johtaa jengei­hin ja slum­mei­hin. Näin on tapah­tunut jo Ruot­sis­sa ja koh­ta Suomes­sa. Maa­han­muut­to lisää ongelmia ekspo­ten­ti­aalis­es­ti. Kaikkien, nais­tenkin, tur­val­lisu­us ja elämän­laatu ylipään­sä heikkenee. 

    Syr­jäy­tymis­es­tä johtu­vien ongelmien hallintaan vaa­di­taan resursse­ja, joi­ta Suomel­la ei ole eikä tule.

    Silti on mil­tei tabu puhua poikien tilanteen jatku­vas­ta keskimääräis­es­tä heikken­e­mis­es­tä. Medi­as­ta kuulee ja lukee noin sata ker­taa toden­näköisem­min ana­lyy­se­jä tyt­tö­jen ja nais­ten — usein täysin kuvitel­lus­ta — huonos­ta asemasta. 

    Jos jotain pysty­isin kor­jaa­maan tässä maas­sa, se olisi poikia rankasti syr­jivä koulu­tus päiväkodista yliopis­toi­hin. Mut­ta täl­laiset han­kkei­ta on kuulem­ma jär­jestelmäl­lis­es­ti tor­pat­tu sen ide­olo­gian toimes­ta, joka hal­lit­see tasa-arvodiskurssia suvereenisti val­lan kamareissa. 

    Kuitenkin syr­jäy­tymisen estämisek­si pitäisi asia nähdä myös poikia koske­vana sukupuolikysymyksenä. 

    Tot­ta kai, suurin osa pojista pär­jää eikä syr­jäy­dy, koulu ei ole kokon­aan rik­ki — vaik­ka tärkeäl­lä mit­tar­il­la kuu­luukin maail­man epä­tasa-arvoisimpi­in. Mut­ta silti syr­jäy­tymis­ris­ki on huo­mat­tavasti suurem­pi pojilla. 

    Ja syr­jäy­tymisen seu­rauk­set ovat myös sukupuolit­tuneet: syr­jäy­tynyt mies on on naista toden­näköisem­min ris­ki myös ympäristölleen. Vangeista yli 90% on miehiä, mikä ei ker­ro pelkästään oikeuslaitok­sen har­ras­ta­mas­ta (monin tutkimuksin todis­te­tus­ta) syrjinnästä.

    Yksi­tyisk­oulu­ja lisää ja paljon! Van­hem­mat vaa­ti­maan lom­pakoil­laan poikien syr­jin­nän lopet­tamista! Se on ain­oa ratkaisu, jon­ka olen keksinyt.

  3. Nuo kuvaa­jat ovat siinä mielessä harhaan­jo­htavia, että y‑akseli on katkaistu, jol­loin nuorem­pi­en ikälu­okkien muu­tos näyt­tää paljon rajum­mal­ta kuin mitä se todel­lisu­udessa on suh­teessa 60-vuo­ti­aiden työllisyyteen.

    Voisiko kaikkien kuvaa­jien y‑akselin skaala­ta nol­lan ja sadan välille?

    Ilmiö on kyl­lä huolestut­ta­va. Vaarana on 90-luvul­la työ­markki­noille tulleen välin­putoa­ja­sukupol­ven toisinto.

    1. Voisiko kaikkien kuvaa­jien y‑akselin skaala­ta nol­lan ja sadan välille?

      Oletko koskaan näh­nyt sääti­las­toa, jos­sa läm­pöti­la olisi skaalat­tu nol­las­ta Kelv­inas­teesta alka­en? Työl­lisyysas­teen osoit­ta­mi­nen nol­las­ta alka­val­la asteikol­la olisi aika epäin­for­mati­ivista. Tuo­ta ikään­tynei­den kuvaa­jaa ei saan­tu mah­tu­maan samal­la taval­la skaalatu­uile asteikoille (vai­htelu­väli 10 pros­ent­tiyk­sikköä) kos­ka se on nous­sut niin mah­dot­toman paljon.

  4. Osmo Soin­in­vaara: Jän­nää että tämä Suomen julkisen sek­torin kas­vat­ta­mi­nen 1970-luvul­la on saanut ikään­tyinei­den työl­lisyysas­teen nouse­maan kaikkial­la teollisuusmaissa.

    Tämä on kyl­lä mie­lenki­in­toinen ilmiö. Onko mitään käsi­tys­tä mis­tä se oikeasti johtuu?

    Muis­tan jonkun yleisöosas­tokir­joituk­sen, jos­sa san­ot­ti­in että van­hat työn­tek­i­jät ovat jois­sain töis­sä todel­la arvokkai­ta, kos­ka vain he tietävät vaik­ka miten jotkut viemäriverkot on aikanaan raken­net­tu ja kun niitä ei ole vuosi­in uudistettu.

    Tämä oli joskus Nokian vesikri­isin aikoi­hin, kun ihme­telti­in kun joku oli kään­tänyt jonkun vivun väärään asentoon.

    Kaupungis­tu­mi­nenkin voi vaikut­taa tähän. Jut­telin tuos­sa joku aika sit­ten erään opet­ta­jan kanssa, joka tote­si että osaamisen tasos­sa on on ihan huima ero jos joku tulee jostain maat­alosta tai kaupunki­a­sun­nos­ta opet­tele­maan jotain käytän­nön hommia.

    Eli maaseudul­la opi­taan vaik­ka konei­den ja ajoneu­vo­jen peruskäsit­te­ly, huolto, hit­saus- ja kor­jaustöi­den perus­teet paljon ennen kuin koulu alkaa. Kun kaupunki­lais­poi­ka menee ammat­tiopis­toon niin ihan kaik­ki alkaa nollasta.

  5. Jos olisit piirtänyt käp­pyrät samal­la asteikol­la, muu­tok­set oli­si­vat paljon maltil­lisem­man näköisiä.

    1. Eivät olisi. Olisin vain joutunut venyt­tämään tuo­ta 60-vuo­ti­aiden kuvio­ta kov­in­pysty­su­un­taisek­si. Kymme­nen pros­ent­tiyk­sikön muu­tos työl­lisyysasteikos­sa on iso muu­tos. Eihän läm­pötilo­jakaan esitetä asteikol­la, joka alkaa nol­las­ta Kelvinasteesta.

  6. Hal­li­tuk­set korosta­vat työaiko­jen ja työurien piden­tämisen tärkeyt­tä, mikä on omi­aan jät­tämään uudet ikälu­okat työt­tömik­si. Puut­tuu uskallus­ta puut­tua oleel­lisim­paan eli palkkaamisen kan­nat­tavu­u­teen, joka toisi työllisyyttä.

  7. Osmo Soin­in­vaara: Oletko koskaan näh­nyt sääti­las­toa, jos­sa läm­pöti­la olisi skaalat­tu nol­las­ta Kelv­inas­teesta alka­en? Työl­lisyysas­teen osoit­ta­mi­nen nol­las­ta alka­val­la asteikol­la olisi aika epäinformatiivista

    No kyl­lä tuo aikalail­la dis­in­for­maa­tion puolelle menee noiden kuvaa­jien kanssa, jos ver­tail­laan asioi­ta visuaalis­es­ti tulisi asteikko­jen olla samat jot­ta visuaalis­es­ta ver­tailus­ta olisi jotain hyötyä.

    Esim. kat­so­mat­ta lukuasteikko­ja olisi help­po väit­tää että 60-vuo­ti­aiden työl­lisyys on nyt parem­pi kuin 28-vuo­ti­aiden mut­ta kun kat­soo lukuar­vo­ja niin eihän 60-vuo­ti­aiden työl­lisyysaste ole vielä edes samal­la tasol­la kuin nuorempien.

    1. Jotenkin oletin, että ihmiset osaisi­at kat­soa asteikkoa. Ajatel­laan, että olisin tarkastel­lut eläk­keel­lä ole­vien märää ikälu­okit­tain. Kuin­ka järkevää olisi ollut käyt­tää 67-vuo­ti­aista samaa asteikkoa kuin 25-vuo­ti­aista. Sil­loin ei olisi kum­mankaan kohdal­la voitu nähdä, onko osuuk­sis­sa tapah­tunut muu­tos­ta. Olisi tietysti nähty, että 67-vuo­ti­ais­sa on enem­män eläkeläisiä kuin 25-vuo­ti­ais­sa, jos se tieto nyt olisi jotain yllättänyt.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Eivät olisi. Olisin vain joutunut venyt­tämään tuo­ta 60-vuo­ti­aiden kuvio­ta kov­in­pysty­su­un­taisek­si. Kymme­nen pros­ent­tiyk­sikön muu­tos työl­lisyysasteikos­sa on iso muutos.Eihän läm­pötilo­jakaan esitetä asteikol­la, joka alkaa nol­las­ta Kelvinasteesta. 

    Se, että läm­pöti­la on yksi niistä har­voista suureista, jon­ka kuvaamises­sa nol­la on järkevää jät­tää pois, ei tietenkään tarkoi­ta sitä, että nol­la olisi järkevää jät­tää pois aina. Työl­lisyysas­teelle mielekäs väli on 0–100%. Ihmiselle mielekkäi­den (ulko)lämpötilojen arvot taas vai­htel­e­vat jostain 220:sta 320:an kelvinasteeseen. 

    Noil­la akselien katkomisil­la muu­tok­sista saadaan tietenkin dra­maat­tisem­man näköisiä (osakkei­den hin­taku­vaa­jis­sa tämä on ihan arkipäivää), mut­ta rehellisem­piä ovat ne kuvaa­jat, jois­sa absolu­ut­tisil­la arvoil­lakin on merkitystä. 

    Jos ei tarkkaan kat­so y‑akseliesi arvo­ja, ei huo­maa sitä, että noista dra­maat­ti­sista kehi­tyk­sistä huoli­mat­ta työl­lisyys yli 60-vuo­ti­ail­la on edelleen alem­pi kuin 28-vuo­ti­ail­la miehillä. Juuri tämän vuok­si reiluin­ta olisi ollut se, että olisit piirtänyt ne samaan kuvaa­jaan. Näin, vaik­ka sit­ten olisit sit­ten pan­nut y‑akselin lähtemään alim­mas­ta arvos­ta eli 35%:sta.

    1. Työt­tömyys­luku­ja kuvaa­vat sar­jat voi vielä ajatel­la piir­ret­täväk­si nol­las­ta, mut­ta ei työl­lisyyt­tä. Samal­la taval­la jos piir­rät kuvaa­jan vanki­las­sa istu­vas­ta pop­u­laa­tios­ta, voit aloit­taa sen nol­las­ta, mut­ta et kuvaa­jaa, joka kuvaa niiden osu­ut­ta, jot­ka eivät istu vanki­las­sa tai niiden osu­ut­ta, joil­la ei ole HIV-infek­tio­ta. Suomen työl­lisyysaste koko väestön osalta on heilunut jos­sain 66 ja 70 pros­entin välil­lä. Mitä järkeä olisi piirtää kuvaa­ja, joka alkaa nol­las­ta ja joka siis näyt­tää vaaka­suo­ral­ta, vaik­ka koko val­tion­talous on kiin­ni noista prosenttiyksiköistä?

  9. Mik­si työperäi­nen­maa­han­muut­to ja muidenkin maa­han­muut­ta­jien työl­listymi­nen kohden­netaan aloille, jot­ka ilman heitäkin on aivan pakko tehdä?

    Siivous, julki­nen­li­ikenne, ruuan­lait­to, sairaan­hoito, rak­en­t­a­mi­nen jne.. Kaik­ki kohden­netut työt on sel­l­aisia, jot­ka lisää aina rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä ja nuorten ahdinkoa. Haetaan sairaan­hoita­jia fil­ip­pi­ineiltä asti jne. Mikä idea on ajaa omat nuoret umpikujaan?

  10. Onko noista kuvaa­jista ikä- tai vuosilu­okkae­si­tys­tä? Siis sem­moista, jos­sa otet­taisi­in ikään­tymi­nen huomioon?
    Työl­liset henkilöt lienevät pääosin samo­ja eri vuosi­na ja heitä siir­tyy vuosit­tain eri ikälu­okki­in — etenkin tuol­laisel­la tarkastelu­jak­sol­la. Olisi mie­lenki­in­toisem­paa nähdä, miten työl­lisyys on kehit­tyy ikälu­okit­tain. Siitä voisi saa­da tiukem­paa ana­lyysi­akin aikaiseksi.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Työt­tömyys­luku­ja kuvaa­vat sar­jat voi vielä ajatel­la piir­ret­täväk­si nol­las­ta, mut­ta ei työl­lisyyt­tä. Samal­la taval­la jos piir­rät kuvaa­jan vanki­las­sa istu­vas­ta pop­u­laa­tios­ta, voit aloit­taa sen nol­las­ta, mut­ta et kuvaa­jaa, joka kuvaa niiden osu­ut­ta, jot­ka eivät istu vanki­las­sa tai niiden osu­ut­ta, joil­la ei ole HIV-infek­tio­ta. Suomen työl­lisyysaste koko väestön osalta on heilunut jos­sain 66 ja 70 pros­entin välil­lä. Mitä järkeä olisi piirtää kuvaa­ja, joka alkaa nol­las­ta ja joka siis näyt­tää vaaka­suo­ral­ta, vaik­ka koko val­tion­talous on kiin­ni noista prosenttiyksiköistä?

    Jostain syys­tä kuitenkin val­it­sit 60‑v ja 28‑v kuvaa­ji­in y‑akselin asteikon min­imik­si ja mak­simik­si suureen ääri­ar­vot, mut­ta 35‑v kuvaa­jaan et. Eikö olisi ollut johdon­mukaisem­paa käyt­tää ääri­ar­vo­ja myös 35‑v kuvaajassa?

    Olisit voin­ut lait­taa y‑akselille asteikon 35–85 % ja kaik­ki kolme käyrää samaan kuvaan. Ver­tailuhan taisi olla artikke­lin tarkoi­tus, joten tämä olisi helpot­tanut ver­tailua merkit­tävästi. Lop­pusi­lauk­se­na vielä kuvaa­jaan 0–35 pros­entin ja 85–100 pros­entin alueet tiivis­tet­tynä kumpikin yhteen 5 pros­entin levyiseen katkovi­ivan pätkään. 

    Lisäk­si sähköisessä viiva­grafi­ikas­sa res­oluu­tio ole enää mikään rajoite (etenkin jos käyt­tää vek­tori­grafi­ikkafor­maat­tia!), joten pienet vai­htelu­väl­itkin saa näkyvi­in kuvaa suurentamalla

  12. Tero Tolo­nen: Tämä on kyl­lä mie­lenki­in­toinen ilmiö. Onko mitään käsi­tys­tä mis­tä se oikeasti johtuu?

    Yht­enä tek­i­jänä voisi olla että 2000-luvun alus­sa kuusikymp­piset oli­vat sota-aikana syn­tyneitä. Ali­rav­it­se­mus ja jopa suo­ranainen nälän­hätä oli yleiseu­roop­palainen ilmiö. Nykypäivän kuusikymp­piset ovat saa­neet paljon parem­man alun elämälleen raskausa­jas­ta alkaen.

  13. syr­jäy­tymi­nen on han­kala sana. Osa voi olla tyy­tyväi­nen työt­tömyy­teen ja pieni­in tuloi­hin. Eri­tyis­es­ti per­heetön mies selviää hyvin pie­nil­lä tuloil­la viih­teen ollessa ilmaista kir­jas­toi­neen ja ilmai­sine digiviihteineen.

  14. Liian van­ha:
    Tuo ikään­tynei­den työl­lisyysas­teen nousu on harhaa.

    Se johtuu siitä, että julkisen sek­torin työn­tek­i­jät ikääntyvät. 

    En näe mitään ongel­maa siinä, että van­ho­ja ihmisiä työl­listyy julkiselle sek­to­rille. Se on ihan oikeaa työl­lisyyt­tä joka tuot­taa julk­isia palvelui­ta ja täten arvoa meille kansalaisille. Jos enkun­maik­ka jatkaa töis­sä 59:n sijaan 64:seksi, niin kyl­lä se ihan aidosti helpot­taa julkisen sek­torin rahoi­tu­s­painet­ta, OLETTAEN että tämän englan­nin opet­ta­jan “syr­jäyt­tämä” nuori työl­listyy johonkin muualle.

    Nyt tämä muualle työl­listymi­nen ei oikein onnis­tu, mut­ta ei se silti tarkoi­ta että 60-vuo­ti­aiden työl­lisyysas­teen reipas nousu olisi joten harhaista tai huono asia.

    Kun kat­se­len omia iso­van­hempiani, niin ei hei­dän ikäi­sistään kukaan ollut töis­sä enää 60 vuo­ti­aina muu­ta­maa has­sua yliopisto­prof­faa lukuunottamatta.

  15. spot­tu: Yht­enä tek­i­jänä voisi olla että 2000-luvun alus­sa kuusikymp­piset oli­vat sota-aikana syn­tyneitä. Ali­rav­it­se­mus ja jopa suo­ranainen nälän­hätä oli yleiseu­roop­palainen ilmiö. Nykypäivän kuusikymp­piset ovat saa­neet paljon parem­man alun elämälleen raskausa­jas­ta alkaen.

    Niin yllät­tävää kuin se onkin, tilas­toista voidaan itse asi­as­sa havai­ta, että sota-ajan tienoil­la syn­tyneet ikälu­okat poikkea­vat ympäröivistä ikälu­ok­ista tasan toiseen suun­taan, eli elävät pidem­pään kuin luulisi. Yksi syy tälle voisi olla se, että sota-aikana nimeno­maan kaikkein heikoim­mat lapset ovat jo kuolleet — mitään tietoa tästä min­ul­la ei kyl­läkään ole.

    Tun­nen itse ilmiön eläke­maail­mas­ta, jos­sa ilmiö sekoit­tuu osin muuhun. Kun kuole­vuuk­sia tarkastel­laan eläk­er­a­has­toil­la pain­otet­tuna, “rahan pitkäikäisyys” vaikut­taa myös tulok­si­in (ts. se, että hyvä­tu­loiset elävät keskimäärin pidem­pään kuin huono­tu­loiset). Ilmiö on tästäkin huoli­mat­ta selvä ja vas­taa­va ilmiö löy­tyy myös rahas­toil­la pain­ot­ta­mat­tomas­ta datas­ta (kap­palekuole­vu­udet). Halutes­saan tätä voi tutkia esim. tilas­tokeskuk­sen kuolevuustilastoista. 

    Maail­man­laa­juinen kat­ta­va, pitkä ja vapaasti hyö­dyn­net­tävä aineis­to löy­tyy asi­as­ta kiin­nos­tuneille Human Mor­tal­i­ty Data­bas­es­ta (www.mortality.org).

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei niitä sotya-ajan lap­sia niin paljon kuol­lut, että se kel­paisi selitykseksi.

    Tun­nus­tankin täysin avoimesti, etten tiedä mis­tä asia johtuu. Joka tapauk­ses­sa sota-ajas­sa oli jotain sel­l­aista, joka sai juuri sitä ennen tai siihen aikaan syn­tyneet elämään pidem­pään kuin ympäröivistä ikälu­ok­ista voisi päätel­lä. Keskimääräi­nen elinikähän kas­vaa varsin tasais­es­ti syn­tymävuo­den mukaan, mut­ta sota-ajan ikälu­okat muo­dosta­vat tähän kuvioon “töyssyn”. Ilmiö on niin selvä ja niin suurel­la otok­sel­la havait­tu, että sen ei pitäisi olla sat­tumaa. (Ja niin kuin tilas­toti­eteil­i­jänä hyvin tiedät, sat­tuman mah­dol­lisu­ut­ta ei tietenkään voi­da sulkea pois. Teknis­es­ti puhut­taisi­in korkeas­ta tilas­tol­lis­es­ta merkitsevyydestä.)

    Jos joku tietää/arvaa tälle ilmiölle oikean seli­tyk­sen, niin olisin hyvin kiin­nos­tunut kuulemaan.

    1. Eläkey­htiöis­sä pelätään, ettei tämä ole töyssy vaan tren­di. Ter­veem­pi ruo­ka, vähem­män tupakoin­tia. Seu­raa­vat pol­vet polt­ta­vat vielä vähem­män, joten elin­iän odote on nousus­sa. Tupak­ka yksin alen­taa elin­iän odotet­ta kymmenel­lä vuodella.

  17. Mie­lenki­in­toinen tulos… kiin­nos­tavaa olisi nähdä väli­in jäävä 45-vuo­ti­aiden kuvaa­ja, jos­sa nuorem­pi­en ikälu­okkien tapaan saat­taisi näkyä suh­dan­neherkkyyt­tä Suomes­sa. Ruot­sis­sa irti­sanomi­sis­sa on käytössä peri­aate, että viimek­si tulleet saa­vat lähteä ensik­si… Suomes­sa taas on käytössä hiukan eri­lainen peri­aate: suuret ikälu­okat pysyvät töis­sä viimeiseen asti samoin näi­den lapset ikä­tovere­i­neen (kuka nyt las­ten­sa kavere­i­ta irtisanoisi?).

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Työt­tömyys­luku­ja kuvaa­vat sar­jat voi vielä ajatel­la piir­ret­täväk­si nol­las­ta, mut­ta ei työl­lisyyt­tä. Samal­la taval­la jos piir­rät kuvaa­jan vanki­las­sa istu­vas­ta pop­u­laa­tios­ta, voit aloit­taa sen nol­las­ta, mut­ta et kuvaa­jaa, joka kuvaa niiden osu­ut­ta, jot­ka eivät istu vanki­las­sa tai niiden osu­ut­ta, joil­la ei ole HIV-infek­tio­ta. Suomen työl­lisyysaste koko väestön osalta on heilunut jos­sain 66 ja 70 pros­entin välil­lä. Mitä järkeä olisi piirtää kuvaa­ja, joka alkaa nol­las­ta ja joka siis näyt­tää vaaka­suo­ral­ta, vaik­ka koko val­tion­talous on kiin­ni noista prosenttiyksiköistä?

    Ensin­näkin on päivän­selvää, että joil­lain ikäryh­mil­lä työl­lisyyspros­ent­ti on todel­lakin lähel­lä nol­laa. San­o­taan vaik­ka alle 15-vuo­ti­aat tai yli 90-vuo­ti­aat. Jos siis käsitel­lään työl­lisyys­luku­ja ikäryh­mit­täin (kuten sinä olet tehnyt) eikä kat­so­ta koko väestön työl­lisyyt­tä, niin nol­la on ihan mielekäs taso ottaa akselille mukaan. 

    Siinä sin­un 60-vuo­ti­aiden käp­pyrässä alin luku on 35%, joten ei siinä nyt ihan yksit­täis­ten pros­ent­tiyk­siköi­den sisäl­lä pyöritä.

    Tässä link­ki toisaalle, jos­sa työl­lisyysas­teet on piir­ret­ty niin, että nol­la on mukana y‑akselilla: http://www.findikaattori.fi/fi/41
    Minus­ta tuo on kokon­aisku­vaa kuvaavampi käyrä kuin nuo sin­un ylisu­ur­ta muu­tos­ta näyt­tävät käp­pyräsi. Eniten käyris­säsi johtaa harhaan se, ettei niis­sä ole edes keskenään yhtä suuret y‑akselit, vaan ensim­mäisen käyrän asteikko kat­taa 25%-yksikköä ja kak­si muu­ta 10%-yksikköä. Tästä seu­raa se, että ne laskua osoit­ta­vat käyrät näyt­tävät dra­maat­tisim­mil­ta siihen nousua osoit­tavaan käyrään verrattuna.

  19. Nyt kun tääl­lä snob­bail­laan kelvineil­lä, niin muis­te­taan toki, että yksikkö on kelvin eikä Kelvinaste,Kelvin-aste, kelv­inaste tai kelvin-aste. Ja yksikön tun­nus on K.

  20. Sota­lap­sista 15 500 ei koskaan palan­nut Suomeen … jos se nyt jotain selittää.

  21. Onko superkart­tuma ja sen ker­tymi­nen vain tietylle ikälu­okalle mikään ter­ve tai tas­a­puo­li­nen periaate?

  22. Lau­ri Ojala: Tun­nus­tankin täysin avoimesti, etten tiedä mis­tä asia johtuu. Joka tapauk­ses­sa sota-ajas­sa oli jotain sel­l­aista, joka sai juuri sitä ennen tai siihen aikaan syn­tyneet elämään pidem­pään kuin ympäröivistä ikälu­ok­ista voisi päätel­lä. Keskimääräi­nen elinikähän kas­vaa varsin tasais­es­ti syn­tymävuo­den mukaan, mut­ta sota-ajan ikälu­okat muo­dosta­vat tähän kuvioon “töyssyn”. Ilmiö on niin selvä ja niin suurel­la otok­sel­la havait­tu, että sen ei pitäisi olla sat­tumaa. (Ja niin kuin tilas­toti­eteil­i­jänä hyvin tiedät, sat­tuman mah­dol­lisu­ut­ta ei tietenkään voi­da sulkea pois. Teknis­es­ti puhut­taisi­in korkeas­ta tilas­tol­lis­es­ta merkitsevyydestä.)

    Jos joku tietää/arvaa tälle ilmiölle oikean seli­tyk­sen, niin olisin hyvin kiin­nos­tunut kuulemaan.

    En minäkään tiedä, mut­ta ilmiöön saat­taisi vaikut­taa sotavau­vo­jen ja ‑las­ten koke­ma ruuan niukku­us ja kasvispi­toisu­us. Lihaa ja ras­vaa oli todel­la vähän, luon­non­mar­jo­ja ja juurek­sia paljon.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Eläkey­htiöis­sä pelätään, ettei tämä ole töyssy vaan tren­di. Ter­veem­pi ruo­ka, vähem­män tupakoin­tia. Seu­raa­vat pol­vet polt­ta­vat vielä vähem­män, joten elin­iän odote on nousus­sa. Tupak­ka yksin alen­taa elin­iän odotet­ta kymmenel­lä vuodella.

    Ihmisiä pystytään pitämään elos­sa uusin lääketi­eteel­lisin keinoin pidem­pään. Toisaal­ta antibiootit menet­tävät tehoaan ja sairaal­abak­teer­it edesaut­ta­vat kuolemia. 

    Mut­ta tässäkin asi­as­sa elämme mur­roskaut­ta, tule­vaisu­u­den ennus­t­a­mi­nen on mah­do­ton­ta. Aiheut­taako geen­i­tutkimus val­lanku­mouk­sen kym­men vai sadan vuo­den kulut­tua, sitä emme tiedä. Sieltä se kuitenkin tulee. Sen jäl­keen mikä vain on mah­dol­lista, jopa sato­ja tai tuhan­sia vuosia elävät ihmiset.

  24. Syitä van­hempi­en ikälu­okkien työl­lisyy­den hyvään kehi­tyk­seen lie­nee usei­ta. Nais­ten työl­lisyysaste kasvoi selvästi miehiä enem­män, eli kotirou­va­sukupolvi on väistymässä.
    Ter­vey­den­ti­lan parane­m­i­nen lisää myös työkun­tois­t­en määrää, mis­tä ker­too esim. se, että 65 vuot­ta täyt­tänei­den helsinkiläis­mi­esten elin­iän­odote on kas­vanut vuodes­ta 2000 kolmel­la vuodel­la. Link­ki Net­ta Mäen artikkeliin:
    http://www.kvartti.fi/fi/blogit/iakkaiden-elinajanodote-kasvanut-selvasti

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Jän­nää että tämä Suomen julkisen sek­torin kas­vat­ta­mi­nen 1970-luvul­la on saanut ikään­tyinei­den työl­lisyysas­teen nouse­maan kaikkial­la teollisuusmaissa.

    Luku­jen val­taosa yli 55-vuo­ti­ais­sa työl­li­sis­sä suurin osa on julkisen sek­torin työn­tek­i­jöitä ja yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jät eläköi­tyvät työt­tömyy­destä tai sairaslomalta

  26. Kyl­lä se tiede­tään miten työl­lisyysaste saadaan nousuun.

    Pitää pois­taa työl­listämis-esteet tietenkin!

    Niitä ovat ay-mafi­an ylläpitämä laiton työvoimakartel­li ja siitä johtu­vat maail­man jäykim­mät työ­markki­nat, EU-alueen suurin julki­nen byrokra­tia / yli 20 m hyl­ly­metriä vaa­ti­va pykälävi­idakko, sekä kil­pailu-kyvyt­tömyy­den ja työt­tömyys­loukut aiheut­ta­va hirmu-verotus.

    Nämä esteet kuris­ta­vat koko yhteiskun­tamme henkihieveriin.

    Sep­po Korp­poo, joka vas­tus­taa jär­jet­tömiä esteitä

  27. Työl­lisik­si las­ke­taan henkilöitä hyvin hep­poisin perustein. Olet­taisin, että viime aikoina työlisik­si las­ket­tu­jan ali­työl­listynei­den määrä on kas­vanut, kun silp­putyö on lisään­tynyt. Tämän joh­dos­ta tilanne on ilmeis­es­ti selvästi huonom­pi kuin Osmon käp­pyröistä voi päätellä.

  28. Julkisen sek­torin työn­tek­i­jöi­den osu­us kaiki­a­ta työl­li­sistä on n 25%
    Mut­ta yli 55-vuo­ti­aista työl­li­sistä julkisen sek­torin osoos on jo yli 50%

    Tarkkaa lukua ei saa selville kotikon­stein, sil­lä luku­ja ei saa selville riit­täväl­lä tarkkuudella.

    Muis­sa mais­sa ikään­tynei­den työl­lisyy­den parane­m­i­nen voi olla aitoakin, mut­ta en löytänyt tutkimusta

    Mut­ta Suomen osalta kyse on tilas­to­harhas­ta. Sitä tukee sekin, että julkisen sek­torin työn­tek­i­jät eläköi­tyvät työstä, yksi­tyisen sek­torin työt­tömyy­destä, sairaslo­ma­l­ta tai työkyvyttömyyaeläkkeeltä

  29. Nais­ten tilas­to­ja ehkä nos­taa pätkä­työt. Se on ikävää kos­ka se ker­too siitä kuin­ka työ­markki­na syr­jii naisia kohti pätkätöitä joi­ta toki on enemmän

    Tom­pe­lo huoles­tui pojista, toki sekin aiheesta kos­ka pojille on vähem­män iden­ti­teet­ti­in sopi­vaa pätkä­työtä ja toisaal­ta koulu­tus­vaa­timuk­set kas­va­vat pidem­mis­sä töissä.

    Mut­ta miesten on helpom­pi päästä hyvin palkat­tuun tehtävään eli kyse on enem­mänkin polar­isoi­tu­mis­es­ta, osa pär­jää osa ei ollenkaan

  30. Lau­ri Ojala: Niin yllät­tävää kuin se onkin, tilas­toista voidaan itse asi­as­sa havai­ta, että sota-ajan tienoil­la syn­tyneet ikälu­okat poikkea­vat ympäröivistä ikälu­ok­ista tasan toiseen suun­taan, eli elävät pidem­pään kuin luulisi. Yksi syy tälle voisi olla se, että sota-aikana nimeno­maan kaikkein heikoim­mat lapset ovat jo kuolleet – mitään tietoa tästä min­ul­la ei kyl­läkään ole. 

    Muis­tan luke­neeni tutkimuk­ses­ta (tarkem­paa lähdet­tä ei ole), jon­ka mukaan ali­rav­it­se­mus­jak­sot piden­sivät ihmisen elämää ja paran­si­vat koko elin­iän aikaista ter­veyt­tä. Tätä oli tutkit­tu sota­vankien ja ehkä keski­tysleir­il­lä käynei­denkin avulla.

    Nykyään­hän tätä ajat­telua edus­ta­vat eri­laiset niukan ruokavalion dieetit kuten nk. 5:2‑ruokavalio, joka ei siis ole pelkkä lai­h­du­tuskeino, vaan ideana on, että veri­ar­vot pysyvät hyv­inä kun elim­istö kär­sii välil­lä nälkää. Oletet­tavasti lajimme on kehit­tynyt ennem­min sel­l­aisia olo­suhtei­ta varten, jois­sa ravin­nos­ta on puutet­ta kuin nykyaikaista yltäkyl­läisyyt­tä varten.

  31. Ter­vey­den parane­m­i­nen ja työt­tömyy­seläkeputkien lieven­tämi­nen ovat myös paran­ta­neet 60-vuo­ti­aiden työllisyyttä.

  32. Tom­pe­lo:
    Sota­lap­sista 15 500 ei koskaan palan­nut Suomeen … jos se nyt jotain selittää.

    Niin. Puhutaanko tässä nyt ns. sota­lap­sista, joista suurin osa syn­tyi 1930-luvul­la vai sodan aikana syn­tyneistä lap­sista, joi­ta per vuosi on tavanomaista vähemmän?

  33. Peter: ali­rav­it­se­mus­jak­sot piden­sivät ihmisen elämää ja paran­si­vat koko elin­iän aikaista terveyttä 

    Alanko­maid­en vuo­den ‑44 nälkä­tal­ven (googleen vaik­ka: dutch famine 1944 honger­win­ter) poh­jal­ta tehty­jen tutkimusten perus­teel­la näin ei kuitenkaan näyt­täisi olevan. 

    Kur­ju­us ei aina karaise…

    1. Alanko­mais­sa puuteruo­ka saat­toi olla hyvin eri­laista kuin Suomen maaseudul­la. Aika vähän niil­lä oli siel­lä luonnonmarjoja.

  34. Opiske­li­joiden suh­teel­lisen osu­u­den kasvu ja pitkit­tyneet opinnot?

    Onko­han kokon­aan koskaan töis­sä olemat­tomien määrä kas­vanut? Ehkä ei ole töitä koulus­sa viihtymät­tömille, käytän­nön töistä (tai rahas­ta) kiin­nos­tuville, nuorille?

  35. bru­ut­tus:
    syr­jäy­tymi­nen on han­kala sana. Osa voi olla tyy­tyväi­nen työt­tömyy­teen ja pieni­in tuloi­hin. Eri­tyis­es­ti per­heetön mies selviää hyvin pie­nil­lä tuloil­la viih­teen ollessa ilmaista kir­jas­toi­neen ja ilmai­sine digiviihteineen. 

    Osato­tu­us: Asun­to yhdelle mak­saa käytän­nössä saman kuin kahdelle ja asumisen kus­tan­nus on siis melkein tuplat suh­teessa palka­nsaa­jien määrään.

    Sama jut­tu ruoal­la, sähköl­lä ja läm­mi­tyk­sel­lä: Kus­tan­nusero yhdestä kah­teen on marginaalinen.

    Viihde voi olla hal­paa, mut­ta siinäkin samoil­la kuluil­la saa viih­teen koko per­heelle eikä vain yhdelle.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Alanko­mais­sa puuteruo­ka saat­toi olla hyvin eri­laista kuin Suomen maaseudul­la. Aika vähän niil­lä oli siel­lä luonnonmarjoja.

    Ainakin maaseudul­la tuo tuo niuk­ka ja ter­veelli­nen dieet­ti jatkui pitkälle 50-luvun puolelle. Koulu­ru­u­at syöti­in viimeiseen pis­araan, vaikkeivät ne kovin kak­sisia olleet. Jatku­va nälkä oli kovin tuttua.

    Tilal­lis­ten lapset oli­vat tietysti eri­laises­sa ase­mas­sa, pien­ti­lal­lis­ten eivät.

    En tiedä, onko sitä tehty, mut­ta Suomes­sa olisi aineis­toa tutkia lap­su­u­den rav­it­se­musti­lan vaiku­tus­ta myöhempään kehi­tyk­seen. Sota­lapset, t.s. Ruot­si­in evakuoidut, olisi osaltaan hyvä viiteryhmä.

  37. Sep­po Korp­poo: Niitä ovat ay-mafi­an ylläpitämä laiton työvoimakartelli 

    Mut­ta työ­nan­ta­jien ylläpitämä hin­takartel­li on ihan ok?

    Sil­lä fak­ta on se, että eri­tyis­es­ti aka­teemis­es­ti koulute­tun työvoiman palkat ovat OECD-maid­en poh­ja­mud­is­sa suh­teessa hintatasoon,_toiseksi alin_.

    Siinä ei jeesustelu “suurista palkoista” auta kun ostovoima on samal­la tasol­la kuin Romaniassa.

    Pan­naan ensin hin­nat samoik­si kuin Roma­ni­as­sa niin sit­ten voidaan tar­jo­ta pienem­piä palkko­jakin. Vai läh­teekö kir­joit­ta­ja suo­raan siitä että pakko- ja orjatyö on se mitä pitäisi tehdä että ei vaan tehtaan­omis­ta­jan voit­to­pros­ent­ti alene?

    Sil­lä mitään vero­ja­han tämä ei mak­sa, voit­to menee verot­tomana veroparatiisiin.

  38. Gia­r­diniera: Alanko­maid­en vuo­den ‑44 nälkä­tal­ven (googleen vaik­ka: dutch famine 1944 honger­win­ter) poh­jal­ta tehty­jen tutkimusten perus­teel­la näin ei kuitenkaan näyt­täisi olevan. 

    Kur­ju­us ei aina karaise…

    Jot­tei tulisi väärinkäsi­tyk­siä, korostan että tarkoi­tan kom­menteis­sani ravin­non niukku­ut­ta sotavu­osi­na ja sen jäl­keen pitkälle 50-luvulle. Yleistä nälän­hätää (famine) Suomes­sa ei ollut, joskin talvel­la ja kevääl­lä 41…42 käyti­in aika syvällä.

  39. Tero Tolo­nen:
    Nais­ten tilas­to­ja ehkä nos­taa pätkä­työt. Se on ikävää kos­ka se ker­too siitä kuin­ka työ­markki­na syr­jii naisia kohti pätkätöitä joi­ta toki on enemmän

    Tom­pe­lo huoles­tui pojista, toki sekin aiheesta kos­ka pojille on vähem­män iden­ti­teet­ti­in sopi­vaa pätkä­työtä ja toisaal­ta koulu­tus­vaa­timuk­set kas­va­vat pidem­mis­sä töissä.

    Mut­ta miesten on helpom­pi päästä hyvin palkat­tuun tehtävään eli kyse on enem­mänkin polar­isoi­tu­mis­es­ta, osa pär­jää osa ei ollenkaan

    Joil­lakin noin 30–40-vuotiailla naisil­la on pätkä­työon­gel­ma eri­tyis­es­ti julkisel­la puolel­la. Mut­ta onpa sen­tään edes pätkätyötä.

    On tyyp­il­listä fem­i­nis­tistä roskaa väit­tää, että poikien ja nuorten miesten heikom­pi ase­ma työ­markki­noil­la johtuu heistä itses­tään, että esimerkik­si iden­ti­teet­ti on liian hölmö moni­in töi­hin. Todel­lisu­udessa mon­et työ­nan­ta­jat eri­tyis­es­ti palvelu­aloil­la syr­jivät heitä, kos­ka he ovat keskimäärin vähem­män tuot­tavia (ihmiset osta­vat mielu­um­min naiselta) tai suo­ras­taan pelot­tavia asi­akkaiden mielestä (esim. kotisi­ivoo­jat, lastenhoitajat).

    On myös fem­i­nistien edis­tämä val­he, että parem­mat työt meni­sivät miehille. Monis­sa mais­sa nuoret naiset jo tien­aa­vat nuo­ria miehiä enem­män. He myös hal­lit­se­vat monia mukav­ina pitämiään alo­ja siihen tyyli­in, että jois­sakin ammateis­sa ei koh­ta ole miehiä läh­es ollenkaan (esim. mon­et media-alat ja psykologit).

    Juuri täl­lainen poikien ja nuorten miesten ongelmien vähät­te­ly nais­ten ongelmien kek­simi­nen lev­en­tää tasa-arvokuilu vuodes­ta toiseen ja tulee johta­maan pahaan jäl­keen, todel­la pahaan.

  40. Tuomas__: Osato­tu­us: Asun­to yhdelle mak­saakäytän­nössä saman kuin kahdelle ja asumisen kus­tan­nus on siis melkein tuplat suh­teessa palka­nsaa­jien määrään.

    Sama jut­tu ruoal­la, sähköl­lä ja läm­mi­tyk­sel­lä: Kus­tan­nusero yhdestä kah­teen on marginaalinen.

    Viihde voi olla hal­paa, mut­ta siinäkin samoil­la kuluil­la saa viih­teen koko per­heelle eikä vain yhdelle.

    Har­va nainen tavoit­telee työtön­tä miestä. Jos mies halu­aisi olla parisuh­teessa, täy­tyy työ olla edes kulissi­na, vaik­ka sitä vihaisi. Sinkun ei tarvitse “keep up with the Jones”.

  41. Tom­pe­lo: On myös fem­i­nistien edis­tämä val­he, että parem­mat työt meni­sivät miehille. Monis­sa mais­sa nuoret naiset jo tien­aa­vat nuo­ria miehiä enemmän.

    Voi olla, että naiset tien­aa­vat nuore­na 8000 eur enem­män mut­ta miehet lop­puaikana 240.000 euroa enemmän.

    Täältä voit kat­soa miten se oikeasti menee:

    https://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Medialle/Lehdistotiedotteet/Naisten_tulot_miehia_alhaisemmat_kaikiss(32017)

    Rahan jakau­tu­mi­nen sukupuolit­tain tasoit­tuu vas­ta eläk­keel­lä, jos­sa naiset ja miehet saa­vat yhtä ison osan jaet­tavasti potista — tosin vaik­ka sukupuolit­tain jaet­tuna rahamäärässä ei ole eroa, niin mies saa silti mon­ta ton­nia enem­män rahaa eläk­keel­lä ollessaankin.

  42. Työ­nan­ta­jal­ta pitäisi ottaa pois van­ho­jen ihmis­ten sairauk­sista ja korkeista eläkkeistä johtu­via vas­tui­ta. Sil­lähän se ikära­sis­mi helpot­taisi. Taino, se van­hu­u­den huonoon brändi­in liit­tyvä rasis­mi toki jää, mut­ta ei ainakaan erik­seen laitet­taisi näen­näisiä (ja oikei­ta) hait­to­ja estämään työllistymistä.

    Ylipäätään osa-aikatöi­den kan­nat­tavu­u­den ja kus­tan­nusten paran­tamiset kas­vat­taisi­vat edes osatyöl­lis­tet­ty­jen osu­ut­ta ja vähen­täi­sivät kokon­aan työ­markki­noil­ta syr­jäy­tynei­den määrää.

  43. Tero Tolo­nen: Täältä voit kat­soa miten se oikeasti menee:

    Miten “oikeasti menee”, riip­puu tämän nykyään parem­min koulute­tun ja parem­min nuore­na tien­aa­van sukupuolen valin­noista nyt ja lähi­t­ule­vaisu­udessa. Hiukan yksinker­tais­taen: jos työori­en­taa­tio vahvis­tuu per­he­o­ri­en­taa­tion kus­tan­nuk­sel­la, nämä naiset tien­aa­vat koko ikän­sä miehiä parem­min. Jo pitkään naimat­tomat naiset ovat tien­an­neet selvästi kaikkia miehiä parem­min, naimat­tomista miehistä puhu­mat­takaan. En usko, että sinä tai tilas­tokeskus osaa ennus­taa tulevaisuutta.

    “Parem­pi työ” ei myöskään, ainakaan min­ul­la, tarkoi­ta aina parem­paa palkkaa. Eri­tyis­es­ti naiset arvosta­vat työssä enem­män mui­ta asioi­ta kuin palkkaa. Ihmiskon­tak­tia, lap­sia, sosi­aal­is­ten ongelmien ratkomista, luovu­ut­ta, taitei­ta yms. sisältävät alat ovatkin siinä määrin nais­ten suo­sios­sa, että vain hul­lun­rohkea tai muuten poikkeuk­selli­nen mies niille pyrkii. Kai myön­nät, että nämä työt ovat nais­ten mielestä parem­pia vaik­ka palk­ka huonom­pi olisikin.

    Point­ti on, että poikien ja nuorten miesten absolu­ut­ti­nen, suh­teelli­nen ja keskimääräi­nen huono-osais­tu­mi­nen on jatkunut nyt jo muu­ta­man vuosikymme­nen tärkeil­lä mittareil­la (tosin jol­lain toisil­la kuilu on kaventunut). 

    Tämä ei olisi niin huolestut­tavaa, jos asi­as­ta osat­taisi­in ja halut­taisi­in puhua, jos asia olisi nous­sut poli­it­tiselle agen­dalle. Jos nykyään asi­as­ta puhutaan ollenkaan, se kuvataan lähin­nä kehi­tys­maid­en ongel­mana, joka ei koske Suomea. On siis huolestut­tavaa, että ongel­maa ei havai­ta tai sitä vähätel­lään. Sil­loin ei asi­aan voi puuttuakaan.

    Suo­ma­lainen yhteiskun­ta on raken­net­tu niin, että parem­pio­saiseen sukupuolen ongelmia kyl­lä havaitaan ja niistä puhutaan yliopis­tois­sa, kansalaisjär­jestöis­sä, puolueis­sa, puoluei­den käytän­nössä pakol­li­sis­sa naisjär­jestöis­sä, hal­li­tuk­ses­sa ja vah­vasti nais­val­taises­sa virkakun­nas­sa. Ikävä kyl­lä, nämä samat rak­en­teet ja niiden kaikkialle yltävät lon­kerot hylkivät huono-osaisem­man sukupuolen ongelmista puhumista. 

    Sik­si uskon, että esimerkik­si tämä koulu­tu­songel­ma ratkeaa vain markki­noil­la, ei politiikassa. 

    Vielä täy­tyy sanoa, että en siis usko, että suo­ma­lainen jär­jestelmä estäisi miehiltä unelmien tavoit­telun, vaik­ka sen tekeekin han­kalam­mak­si. Puhun tiety­istä vaar­al­li­sista tren­deistä, jot­ka, tot­ta kai, sijait­se­vat mar­gin­aaleis­sa — vielä toistaiseksi.

    1. Siitä, että 60-luvul­la syn­tyneet naiset tien­aa­vat huonom­min kuin 60-luvul­la syn­tyneet miehet ei voi päätel­lä, että 90-luvul­la syn­tyneet naiset tien­aisi­vat 30 vuo­den päästä huonom­min kuin 90-luvul­la sun­tyneet miehet.

  44. Tuo­mas tuos­sa edel­lä koet­taa sotkea selvää asiaa.

    Kaikkein paatuneim­mankin ay-fanit­ta­jan kan­nat­taa ottaa huomioon seu­raa­vat tosiasiat: 

    Pk-sek­tori luo 90% uusista työ­paikoista, se vas­taa yli puoles­ta BKT­s­ta ja työl­listää yri­tyspuolen ihmi­sistä kak­si kolmasosaa.

    Kuitenkin pk-sek­tori on sika­mais­es­ti heit­et­ty ulos yhteiskun­ta/k­il­pailukyky-neu­vot­teluista!

    Irwin Good­mankin lauloi Ryysyran­nas­sa: “Onko mil­lään enää mitään väliä! Pan­naan pens­selit san­taan ja …”

    Pääasi­as­sa ay-liikeen mafi­atyyli­in ylläpitämä yleis­si­tovu­us on käytän­nössä laiton työvoimakartel­li, joka on syytä heti purkaa.

    Ay-liik­keet väit­tävät ole­vansa yleishyödyl­lisiä organ­isaa­tioi­ta, jot­ka puo­lus­ta­vat vähäo­sais­ten oikeuksia.

    Päin­vas­toin, Ay-liike puo­lus­taa todel­lisu­udessa härskin itsekkäästi juuri hyvä-osa­sia työssäkäyviä 500 000 työt­tömän kus­tan­nuk­sel­la ja tästä kär­sivät yli miljoo­nan työt­tömien läheis­ten lisäk­si koko yhteiskuntamme.

    Ay-kuninkaal­la ei siis ole vaatteita!

    Tämän härskin toimin­nan tulok­se­na Suomes­sa on nyt maail­man jäykim­mät työ­markki­nat, EU-maid­en suurin julki­nen sek­tori ja kaiken toimin­nan kuris­ta­va hirvit­tävä vero­tus, sekä erit­täin korkea yleinen kustannustaso.

    Tämä kaiken seu­rauk­se­na Suomen ris­ki-yrit­täjät ovat aivan toiv­ot­tomas­sa tilanteessa: 

    Pk-sek­to­rille äärim­mäisen tärkeästä paikallis­es­ta sopimis­es­ta ei näköjään tule mitään, ris­ki-yrit­täjän osinko­ja kohdel­laan vero­tuk­ses­sa käsit­tämät­tömästi osit­tain ansio­tu­loina ja jopa suo­ma­lainen nakkikios­ki kohtaa kan­sain­välis­ten veroparati­isi-yhtiöi­den kil­pailu­paineen, vrt. McDon­ald’s, Burg­er King, etc.

    Talousti­eteen pro­fes­sori Mat­ti Viren äsken tote­sikin: “Yrit­täjien pitäisi nyt paka­ta laukkun­sa, kun vielä ehtii.”

    Sep­po Korppoo
    Toim­i­tusjo­hta­ja, 28 vuot­ta pk-vientiyrittäjänä
    Rate Inter­na­tion­al Oy

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Siitä, että 60-luvul­la syn­tyneet naiset tien­aa­vat huonom­min kuin 60-luvul­la syn­tyneet miehet ei voi päätel­lä, että 90-luvul­la syn­tyneet naiset tien­aisi­vat 30 vuo­den päästä huonom­min kuin 90-luvul­la sun­tyneet miehet.

    las­ke­taanko naisen euroon mukaan työt­tömiä vai ver­rataanko siinä pelkästään työl­lisiä toisiinsa?

  46. Osmo Soin­in­vaara: Siitä, että 60-luvul­la syn­tyneet naiset tien­aa­vat huonom­min kuin 60-luvul­la syn­tyneet miehet ei voi päätel­lä, että 90-luvul­la syn­tyneet naiset tien­aisi­vat 30 vuo­den päästä huonom­min kuin 90-luvul­la sun­tyneet miehet.

    Ei voi mut­ta ei tuol­laisel­la väite­lauseel­la voi sanoa oikein mitään muutakaan.

    Mikäli halu­aa argu­men­toi­da 30 vuo­den päähän siihenkin olisi löy­tynyt toki luku:

    Keskimääräisen ansio­tu­lon kasvu edel­lis­es­tä vuodes­ta oli naisil­la 5,6 % ja miehillä 4,4, %.

    Jos tuo vuosi­tahti jatkuisi noin 25 vuot­ta, jos laskin pikaises­ti oikein, niin sit­ten tuo ero tasoit­tuisi, jos lähtöar­vot ovat 22493 ja 29920 jol­loin 25 vuo­den päästä molem­mat sukupuo­let tien­aa­vat noin 85.000 euroa vuodessa.

    Mut­ta tasoit­tuuko se oikeasti, sitä ei vaan voi tietää. Tämän­hetki­nen tilanne vain osoit­taa sen että eroa on ja sitä on todel­la paljon. 

    Mut­ta tilanne voi toki kään­tyä päälaelleen ja sik­si poikien koulu­tuk­sen ongelmi­in pitäisi puut­tua, kos­ka ainakin itses­täni vaikut­taa siltä että miesten tilanne on toden­näköis­es­ti huonom­pi kuin mitä luvut anta­vat olet­taa — eli naiset ikäänkuin oikeasti ansait­se­vat paikkansa tässä yhteiskun­nas­sa parem­min kuin miehet reaalisen työ­panok­sen perus­teel­la, vaik­ka miehiä johta­jatöis­sä on per­in­teis­es­ti arvostet­tu ja var­maan jatkos­sakin arvoste­taan joil­lain aloil­la enemmän.

  47. bru­ut­tus: las­ke­taanko naisen euroon mukaan työt­tömiä vai ver­rataanko siinä pelkästään työl­lisiä toisiinsa?

    Naisen euro on lähin­nä pro­pa­gan­daa. Mut­ta yleen­sä sil­lä viitataan kokopäivä­työtä teke­vien kokon­aisan­sioi­hin. Varsin uskot­ta­van seli­tyk­sen mukaan näin mitat­en miesten ansiot tosi­aan ovat 20% enem­män, kos­ka miehet tekevät noin 20% pitem­pää päivää (yli­työt, pois­saolot, lomat). Palkat samoissa tehtävis­sä sen sijaan lienevät suurin piirtein samat. Esimerkik­si Turus­sa juuri valmis­tuneen tasa-arvo­selvi­tyk­sen mukaan kun­nan mak­samis­sa palkois­sa ei ole tilas­tol­lis­es­ti merkit­tävää eroa sukupuolten välil­lä (joten Turku, häm­mästyt­tävää kyl­lä, päät­ti käsit­tääk­seni samantien tiput­taa sukupuolten palkkaero­jen seu­raamisen asialistaltaan).

  48. Tero Tolo­nen: naiset ikäänkuin oikeasti ansait­se­vat paikkansa tässä yhteiskun­nas­sa parem­min kuin miehet reaalisen työ­panok­sen perus­teel­la, vaik­ka miehiä johta­jatöis­sä on per­in­teis­es­ti arvostet­tu ja var­maan jatkos­sakin arvoste­taan joil­lain aloil­la enemmän.

    Voihan sitä olet­taa vaik­ka mitä. Todel­lisu­udessa työ­markki­nat ker­to­vat varsin tarkkaan eri­lais­ten ryh­mien tuottavuuden. 

    Siis vaik­ka nais­val­taiset alat tutk­i­tusti syr­jivätkin miehiä rekry­toin­nis­sa (kun taas mies­val­taiset eivät syr­ji naisia), ainakin yksi­tyisel­lä puolel­la syr­jivät yhtiö kar­si­u­tu­vat lop­ul­ta kil­pailus­sa, jos syr­jin­tä ei hei­jas­ta tuot­tavu­useroa. Anta­vathan ne vuodes­ta toiseen kil­pail­i­joille edun palkkaa­mal­la vähem­män tuot­tavaa väkeä. 

    Sik­si (eri­tyis­es­ti yksi­ty­isil­lä) työ­markki­noil­la saa parhaan likiar­von oikeas­ta palka­s­ta. Fem­i­nis­ti­sistä sorto­fan­ta­sioista ei tätä tietoa kan­na­ta etsiä.

  49. Mikäli halu­aa argu­men­toi­da 30 vuo­den päähän siihenkin olisi löy­tynyt toki luku:

    Jos tuo vuosi­tahti jatkuisi noin 25 vuot­ta, jos laskin pikaises­ti oikein, niin sit­ten tuo ero tasoit­tuisi, jos lähtöar­vot ovat 22493 ja 29920 jol­loin 25 vuo­den päästä molem­mat sukupuo­let tien­aa­vat noin 85.000 euroa vuodessa.

    Mut­ta tasoit­tuuko se oikeasti, sitä ei vaan voi tietää. Tämän­hetki­nen tilanne vain osoit­taa sen että eroa on ja sitä on todel­la paljon. 

    Voisim­meko jo luop­ua tuos­ta harhaan­jo­htavas­ta “naisen euro on 80 senttiä”-väitteestä. Asi­as­ta on jo niin paljon keskustel­tu, että en rupea tässä sen enem­pää perustele­maa. Ks. esim. Talouselämä 27.8.2015, Etelä-Suomen Sanomat 8.2.2015 tai Pauli Sumasen US blo­gi. Naisen euro on siis noin 97 sent­tiä (mis­sä ei ole otet­tu huomioon työu­ran pitu­u­den vaiku­tus­ta palkkata­soon ammat­tin­imike­ta­sol­la samas­sa yri­tyk­sessä, mikä mah­dol­lis­es­ti tasoit­taisi eroa vielä lisää).

  50. Sep­po Korp­poo:

    Pääasi­as­sa ay-liikeen mafi­atyyli­in ylläpitämä yleis­si­tovu­us on käytän­nössä laiton työvoimakartel­li, joka on syytä heti purkaa.

    Mitähän lakia tuo yleis­si­tovu­us rikkoo? 

    Annan tässä Sep­polle vih­jeen. Suomes­sa lait säätää val­tioneu­vos­ton esi­tyk­ses­tä eduskun­ta. Valmis­telun laki­in ja lausun­not kerää eri tahoil­ta vas­tu­ulli­nen min­is­ter­iö ja laki hyväksytään Tasaval­lan pres­i­dentin esittelyssä. 

    Sep­polle ohje: Ota­pa yhteyt­tä äänestämääsi kansane­dus­ta­jaan tai äänestämäsi puolueen eduskun­taryh­mään, jot­ta saat ehdotetet­tua uut­ta lakia yleis­si­tovu­un kieltämiseksi. 

    Tai sit­ten voit tehdä kansalaisa­loit­teen tähän tapaan: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1481

    Mut­ta asi­as­ta­han on jo kansalaisa­loite, joka ei näem­mä saavut­tanut suur­ta kan­na­tus­ta äänestäjien kesku­udessa. Voisim­meko tästä päätel­lä, että asial­la ei ole kansalais­ten tukea? Ja jos eduskun­nas­sakaan ei aloitet­ta ole tehty, niin kan­nat­taisiko tuo­ta leuko­jen lousku­tus­ta hie­man pienentää?

  51. Tom­pe­lo: Kai myön­nät, että nämä työt ovat nais­ten mielestä parem­pia vaik­ka palk­ka huonom­pi olisikin.

    Toki kau­pan kas­sal­la näkee ihmisiä ja se on sosi­aal­ista työtä, mut­ta voisin kuvitel­la että filosofi­an mais­teri olisi mielu­um­min valin­nut sen kehi­tysjo­hta­jan työn johon valit­ti­in hänen miespuo­li­nen kol­le­gansa kuin olisi jatkanut Postis­sa lajit­teli­jana seu­ravi­in yt-neu­vot­telui­hin saakka.

    Tästähän se palkkaero sit­ten syn­tyy, nainen tekee sitä kolmea työtä yhtäaikaa, käy kun­tos­alil­la, syö ter­veel­lis­es­ti, hoitaa lapset ja kaiken sen mikä on var­maankin “nais­ten mielestä mukavaa” kuten ruoan­lait­toa, siivoamista, juok­see kiukut­tele­vien las­ten perässä ja koit­taa löytää edes tun­nin omaa aikaa jostain itselleen 

    Sil­lävälin se kehi­tysjo­hta­jak­si valit­tu mies tekee raskas­ta ja vaa­ti­vaa johta­jan­työtä, mak­saa raskaasti verot ja hiki hatus­sa jak­saa raa­hau­tua koti­in jos­sa ilmoit­taa vaimolle että läh­tee neljäk­si tun­niksi golfken­tälle kunnes taas alkaa se raskas raskas johta­jan työ, jota on ihan pakko tehdä iltatun­neille asti, eikä ehdi tekemään kotona kaikkea sitä kivaa koti­työtä, jota vaimo silkkaa hyvyt­tään joskus miehellekin halu­aisi tarjota

    Mut­ta kuten laulus­sa laulet­ti­in, kaikki­han me samas­sa venessä ollaan, vaik­ka järjestys on saatu tähänkin jol­laan, toiset soutaa ja toiset vähän melal­la avittaa.

  52. Tom­pe­lo: Naisen euro on lähin­nä pro­pa­gan­daa. Mut­ta yleen­sä sil­lä viitataan kokopäivä­työtä teke­vien kokon­aisan­sioi­hin. Varsin uskot­ta­van seli­tyk­sen mukaan näin mitat­en miesten ansiot tosi­aan ovat 20% enem­män, kos­ka miehet tekevät noin 20% pitem­pää päivää (yli­työt, pois­saolot, lomat). Palkat samoissa tehtävis­sä sen sijaan lienevät suurin piirtein samat. Esimerkik­si Turus­sa juuri valmis­tuneen tasa-arvo­selvi­tyk­sen mukaan kun­nan mak­samis­sa palkois­sa ei ole tilas­tol­lis­es­ti merkit­tävää eroa sukupuolten välil­lä (joten Turku, häm­mästyt­tävää kyl­lä, päät­ti käsit­tääk­seni samantien tiput­taa sukupuolten palkkaero­jen seu­raamisen asialistaltaan).

    siis jos pieni­palkkaisia miehiä irti­san­o­taan, niin tämä sit­ten pitäisi kor­va­ta naisille palkanko­ro­tuk­sian. Mah­ta­va maa. Mil­loin pää­sisi kertausharjoituksiin?

  53. Tom­pe­lo: Turus­sa juuri valmis­tuneen tasa-arvo­selvi­tyk­sen mukaan kun­nan mak­samis­sa palkois­sa ei ole tilas­tol­lis­es­ti merkit­tävää eroa sukupuolten välillä 

    Turun kaupung­in­jo­hta­ja Alek­si Ran­dell (mies), Apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Jarkko Vir­ta­nen (mies) ja Hallinto­ryh­män johta­ja Tuo­mas Heikki­nen (mies) oli­vat var­masti tyy­tyväisiä tulokseen.

    Yhtä tyy­tyväisiä var­maan oli­vat myös talous- ja strate­gia­ryh­mää johta­ja Juk­ka Lai­ho (mies) ja kaupunkike­hi­tys­ryh­mää Pekka Sund­man (mies)

    Tulok­ses­ta var­maan ovat kiin­nos­tunei­ta myös Hel­si­gin kaupung­in­jo­hta­ja Jus­si Pajunen (mies), Espoon kaupung­in­jo­hta­ja Juk­ka Tapio (mies) ja Van­taan kaupung­in­jo­hta­ja Kari Nenonen (mies).

    Jyväskylän kaupung­in­jo­hta­ja Timo Koivis­to (mies) Oulun kaupung­in­jo­hta­ja Mat­ti Pen­na­nen (mies) ja Rovaniemen kaupung­in­jo­hta­ja Esko Lotvo­nen (mies) ovat var­maan myös tyy­tyväisiä tähän, ehkä myös Lappeen­ran­nan kaupung­in­jo­hta­ja Kim­mo Jar­va (mies) ja Kuo­pi­on kaupung­in­jo­hta­ja Pet­teri Paro­nen (mies) saat­taisi­vat myhäil­lä tasa-arvon saavut­tamisen puolesta.

    Onnek­si Tam­pereel­la ei ole kaupung­in­jo­hta­jaa vaan pormestari!

  54. Tero Tolo­nen: Toki kau­pan kas­sal­la näkee ihmisiä ja se on sosi­aal­ista työtä, mut­ta voisin kuvitel­la että filosofi­an mais­teri olisi mielu­um­min valin­nut sen kehi­tysjo­hta­jan työn johon valit­ti­in hänen miespuo­li­nen kol­le­gansa kuin olisi jatkanut Postis­sa lajit­teli­jana seu­ravi­in yt-neu­vot­telui­hin saakka.

    Tästähän se palkkaero sit­ten syn­tyy, nainen tekee sitä kolmea työtä yhtäaikaa, käy kun­tos­alil­la, syö ter­veel­lis­es­ti, hoitaa lapset ja kaiken sen mikä on var­maankin “nais­ten mielestä mukavaa” kuten ruoan­lait­toa, siivoamista, juok­see kiukut­tele­vien las­ten perässä ja koit­taa löytää edes tun­nin omaa aikaa jostain itselleen 

    Sil­lävälin se kehi­tysjo­hta­jak­si valit­tu mies tekee raskas­ta ja vaa­ti­vaa johta­jan­työtä, mak­saa raskaasti verot ja hiki hatus­sa jak­saa raa­hau­tua koti­in jos­sa ilmoit­taa vaimolle että läh­tee neljäk­si tun­niksi golfken­tälle kunnes taas alkaa se raskas raskas johta­jan työ, jota on ihan pakko tehdä iltatun­neille asti, eikä ehdi tekemään kotona kaikkea sitä kivaa koti­työtä, jota vaimo silkkaa hyvyt­tään joskus miehellekin halu­aisi tarjota

    Mut­ta kuten laulus­sa laulet­ti­in, kaikki­han me samas­sa venessä ollaan, vaik­ka järjestys on saatu tähänkin jol­laan, toiset soutaa ja toiset vähän melal­la avittaa.

    Min­ul­la ei ole aav­is­tus­takaan ken­estä puhut, en tunne kyseisiä henkilöitä. Mut­ta jotain ufo­ja näem­mä, jot­ka ovat jostain syys­tä muokan­neet elämän­sä fem­i­nis­ti­fan­ta­sioiden mukaisik­si. Toiv­ot­tavasti et sen­tään usko esit­täneesi mitään objek­ti­ivista tietoa sukupuolten työn­jaos­ta ja ajankäytöstä.

    Minä olen esimerkik­si läheltä seu­ran­nut suku­lais­poikia ja ‑tyt­töjä. Kyl­lä syr­jin­tä rekry­toin­nis­sa, koulu­tuk­ses­sa ja asevelvol­lisu­udessa oikeasti tekee elämästä merkit­tävästi han­kalam­man. Ei onnek­si niin han­kalan kuitenkaan, etteikö poikakin voisi nous­ta tyt­tö­jen rin­nalle ja saa­da jotain mielekkääk­si koke­maansa työtä. Pitää vain jostain löytää usko itseen­sä ja tuel­vaisu­u­teen­sa ja sel­l­aisia aikuisia ja polku­ja, jot­ka eivät automaat­tis­es­ti suosi tyt­töjä ja syr­ji poikia. 

    Ja vaik­ka täl­laisia poikia vahin­goit­tavia asioi­ta ei pahem­min tutki­ta, uskallan ihan loogisin perustein väit­tää, että koke­muk­seni on yleis­tet­tävis­sä: kyl­lä se vuosi sivaris­sa sot­kee elämää, kyl­lä kesätöi­den puute ja heikko­laa­tu­isu­us hait­taa pitkälle tule­vaisu­u­teen, kyl­lä se, että joutuu kulke­maan pitem­pi reit­te­jä korkeak­oulu­tuk­seen, jos siinne koskaan yltää, vaikut­taa työn laatu­un, palkkaan ja urake­hi­tyk­seen vuosikausia.

    Kaik­il­ta pojil­ta ei syr­jin­nän aiheut­tamien estei­den kaa­to kuitenkaan onnis­tu (jos ei ihan kaik­il­ta tytöiltäkään). Ei olekaan sat­tumaa, että nais­ten elämän­laatu on kai joka ain­oal­la merkit­täväl­lä indikaat­to­ril­la parem­pi kuin miesten: parem­pi koulu­tus, enem­män vapaa-aikaa, parem­mat sosi­aaliset suh­teet, parem­pi ter­veys, vähem­män syr­jäy­tymistä, parem­mat asun­not, parem­pi tur­val­lisu­us, enem­män onnel­lisu­ut­ta jne. jne. Toki ero johtuu myös har­joite­tus­ta politiikasta. 

    Fem­i­nistin tun­nistaa muun muas­sa siitä, että naisia kauhi­asti sor­re­taan ja raskaute­taan, kun taas miehet pelaa golfia. Ja jos pojil­la ja miehillä joskus ei muka mene ihan put­keen, se on hei­dän oma vikansa. Iskeekö koskaan kog­ni­ti­ivi­nen dis­so­nanssi, kun maail­manku­va on noin täysin vinksal­laan, melkein nurinniskoin?

  55. Tuos­sa edel­lä “Tuen mak­sa­ja” halu­aa tietää mik­si kut­sun yleis­si­tovu­ut­ta laittomaksi.

    Suomen perus­tus­lain mukaan tietenkin! Tässä kyseiset koh­dat kansalaisen PERUSOIKEUKSISTA:

    Suomen perus­tus­la­ki, 2 luku, Perusoikeudet

    6 § Yhdenvertaisuus
    Ihmiset ovat yhden­ver­taisia lain edessä.

    13 § Kokoon­tu­mis- ja yhdistymisvapaus
    Yhdis­tymis­va­pau­teen sisäl­tyy oikeus ilman lupaa perus­taa yhdis­tys, kuu­lua tai olla kuu­lumat­ta yhdistykseen.…

    Jos rupeaa luet­tele­maan mitä ero­ja Suomen kansalaisen oikeuk­sis­sa on riip­puen siitä, että kuu­luuko hän ammat­tiy­hdis­tyk­seen vai ei, siitä tulee var­maan käsi­var­ren mit­tainen paperi.

    Olen sitäkin mieltä, että kaik­ki PERUSOIKEUKSIEN rajoituk­set pitää käsitel­lä perus­tus­lain säätämisjärjestyksessä.

    Lisäk­si Suomeen pitäisi perus­taa muit­ten sivistys­val­tioiden tapaan poli­itikoista riip­puma­ton Perustuslakituomioistuin.

    Sil­loin lobatut ja kor­rup­toituneet pop­ulisti-poli­itikot eivät pää­sisi muut­ta­maan Perus­tus­laki­valiokun­nas­sa Suomen perus­tus­lakia tuos­ta vaan heit­tämäl­lä, vaikka­pa vajaamiehi­tyk­sel­lä ja yhden äänen enemmistöllä! 

    Näitä tapauk­si­a­han valitet­tavasti on…

    Olen vieläpä sitäkin mieltä, että nyky­olois­sa min­un­laiseni leuko­jen louskut­ta­jat siir­tyvät työ­paikkoi­neen ja parhaine ideoineen pois tästä ay-helvetistä.

    Sil­loin Hakaniemen veroparati­i­sis­sa suut lok­sah­ta­vat auki, kun tulee val­om­erk­ki ja öky-juh­lat lop­pu­vatkin siihen.

    Sep­po Korp­poo, pk-vien­tiyrit­täjä, palvel­lut isän­maa­ta yli 40 vuot­ta talous­so­dan eturintamalla.

  56. Tom­pe­lo: kyl­lä se, että joutuu kulke­maan pitem­pi reit­te­jä korkeak­oulu­tuk­seen, jos siinne koskaan yltää,

    No eipä ole kauheasti hai­tan­nut tun­temil­lani korkeak­oulu­opiske­li­joil­la urake­hi­tys­tä ja ei tuo poikien rap­pio ole nähtävis­sä vielä ainakaan matem­ati­ikkak­il­pailu­jen tuloksista.

    Posi­ti­ivista että siel­lä on nyt tyt­töjäkin, taisi olla 5 tyt­töä 20 parhaan joukos­sa 2014, jois­tain nimistä en osan­nut sanoa oliko tytön vai pojan etunimi.

    Vuon­na 2013 taisi matem­ati­ikkak­il­pailun kymme­nen paras­ta tosin olla kaik­ki poikia, ellei sit­ten yksi tyt­tö siel­lä ollut ja ainakin itse pidän matem­ati­ikkaa ja luon­non­ti­eteinä yht­enä niistä seg­menteistä joil­la pär­jäämi­nen ennus­taa jol­lain tasol­la myös pär­jäämistä työelämässä.

    Mut­ta siis se, että naisia ei ole kiin­nos­tanut vaikka­pa ohjel­moin­ti on ollut melkoinen hukkaan heit­et­ty poten­ti­aali. 1990-luvul­la jol­loin syn­tyi hur­ja määrä men­estyviä tietoteknikkayri­tyk­siä — niitä olisi voin­ut olla paljon enem­män jos parhaat kyvyt molem­mista sukupuolista olisi saatu mukaan.

    Ensim­mäisessä it-alan työ­paikas­sani ei ollut yhtään naista, ei ollut toises­sakaan, kol­man­nes­sa oli mut­ta lähin­nä asi­akas­palvelus­sa tai hallinnol­li­sis­sa töis­sä — ohjel­moin­nis­sa oli yksi nainen mut­ta se oli jotain vähän kevyem­pää työtä.

    Eli siis it-puolel­la ainakin miehillä on ollut täy­delli­nen hallinta vaik­ka ala sopii ihan yhtä hyvin naisillekin.

    Esimerkik­si Goforen blo­gis­sa oli täm­möi­nen kir­joi­tus aiheesta:

    https://gofore.com/naisten-aliedustus-alalla-johtuu-ennakkoluuloista/

    Vaah­toat koko ajan tuos­ta fem­i­nis­mistä mut­ta siinä vaah­toamisen keskel­lä jää ikäänkuin huomiotta se todel­li­nen ongel­ma — se ei ole niin että jokin yksit­täi­nen taho tai tek­i­jä määräisi asioi­ta vaan yhteiskun­nan rakenne on muo­vau­tunut aiko­jen saatossa täm­möisek­si kuin se nyt on.

    Ongel­ma on että parhaat kyvyt eivät täl­löin pääse kykyään vas­taavi­in tehtävi­in ja se on kaikkien ongelma.

    Näem­mä Goforen tj. Timur Kärkikin oli kir­joit­tanut aiheesta:

    https://gofore.com/ala-muutakin-kuin-hiiri-ja-nappaimisto/

  57. Ville Heikkilä: Voisim­meko jo luop­ua tuos­ta harhaan­jo­htavas­ta “naisen euro on 80 senttiä”-väitteestä.

    Voit vapaasti, mielestäni se on absur­di väite, samas­ta työstä pitäisi saa­da sama palk­ka ja useim­miten saadaankin.

    Mut­ta väitän, että on tiet­tyjä töitä joi­hin joko hakee vain tietyn sukupuolen edus­ta­jia tai joko tietois­es­ti tai ali­ta­juis­es­ti suosi­taan tietyn sukupuolen edus­ta­jia ja sitähän tuo Tom­pelokin tuos­sa ajaa.

    Eli sama aja­tus — sukupuolel­la ei pitäisi olla väliä, mut­ta jostain syys­tä sil­lä tun­tuu ole­van. Kat­so nyt vaik­ka tuo­ta kaupung­in­jo­hta­jien lis­taa, voiko olla sat­tumaa että melkein kaikkien suurien kaupunkien johta­jat ovat miehiä ja jos mukaan las­ket­taisi­in vielä his­to­ri­as­ta edeltävät kaupung­in­jo­hta­jat tulos olisi var­maan vielä musertavampi.

    His­to­ri­an pain­o­lasti on siis järkyt­tävä eikä se ole pois­tunut mihinkään.

    Jos kyse on yhteiskun­nan kokon­aise­dun opti­moin­nista, miten kukaan järkevä ihmi­nen voi pitää täl­läistä keskustelua haitallisena?

  58. Tero Tolo­nen: Rahan jakau­tu­mi­nen sukupuolit­tain tasoit­tuu vas­ta eläk­keel­lä, jos­sa naiset ja miehet saa­vat yhtä ison osan jaet­tavasti potista – tosin vaik­ka sukupuolit­tain jaet­tuna rahamäärässä ei ole eroa, niin mies saa silti mon­ta ton­nia enem­män rahaa eläk­keel­lä ollessaankin.

    Nainen saa sitä eläket­tä keskimäärin usei­ta vuosia enem­män kuin mies.

  59. Tero Tolo­nen: Eli siis it-puolel­la ainakin miehillä on ollut täy­delli­nen hallinta vaik­ka ala sopii ihan yhtä hyvin naisillekin.

    Juuri­han oli uuti­nen tutkimuk­ses­ta, jon­ka mukaan STEM-aloil­la suosi­taan naisia (ekonomit taisi­vat olla ain­oa tas­a­puolis­es­ti suh­tau­tu­va ryh­mä) — kuten monil­la muil­lakin aloil­la. On se kum­mallista, jos joku asia sopii jollekin ryh­mälle yhtä hyvin kuin toiselle ja suosin­nas­ta huoli­mat­ta se ryh­mä ei hakeudu alalle. Kuu­lostaa epäi­lyt­tävältä mut­ta aika näyttää.

    Linkkaa­mas­sasi blo­gis­sakin ker­rot­ti­in tästä suosin­nas­ta (eikä suinkaan syr­jin­nästä vaik­ka otsikko niin väitti).

    IT-ala on poikkeuk­selli­nen lähin­nä sen suh­teen, että koodaa­jien joukos­sa on suosin­nas­ta tai vähin­tään tasaverois­es­ta kohtelus­ta huoli­mat­ta todel­la vähän naisia. Sik­si siitä pide­täänkin enem­män meteliä kuin kaik­ista niistä aloista yhteen­sä, jois­sa miehiä on vähän, esim. opet­ta­jat, lääkärit ja psykolog­it. No, ehkä opet­ta­jan tai ter­apeutin hom­mas­sa sukupuolten epä­ta­sais­es­ta jakau­mas­ta ei ole niin väliä kuin koodaajilla.

    Enkä tietenkään kuvit­tele fem­i­nistien jär­jestäneen maail­maa poikain kannal­ta epäedullisek­si. Ei heil­lä sen­tään sel­l­aiseen ole voimaa vaik­ka val­lan kah­vas­sa kiin­ni ovatkin. Pikem­min he hyö­dyn­tävät jo ole­mas­sa ole­via “miesvi­hamielisiä” stereo­ty­p­i­oi­ta ja rakenteita.

    Mut­ta kun ottaa kan­taa, “vaah­toaa” yhteiskun­nan epäko­hdista, pää­tyy väk­isin otta­maan kan­taa myös siihen kenen joukois­sa seisoo ja kenen ei. Fem­i­nis­mi on ilman muu­ta tasa-arvon kannal­ta vahin­gol­lisin yksit­täi­nen tek­i­jä (liike, ide­olo­gia) vaik­ka aikoinaan oli toki mukana edis­tämässä nais­ten ase­maa. Siinä kitey­tyy se, mitä vas­tus­tan esimerkik­si koulu­tuskysymyk­sessä. Juuri fem­i­nis­tit vääris­televät, hyssyt­televät ja estävät tärkeältä osin koulu­tuk­sen kor­jaamisen — vaik­ka eivät tietenkään he yksinään.

    Niin tai näin, naiset haali­vat parem­mal­la koulumen­estyk­sel­lään itselleen ne ammatit, jot­ka naisia kiin­nos­ta­vat, parhaat ammatit hei­dän kannal­taan. Miehet pää­tyvät yhä enem­män siihen, mitä jäl­jelle jää: joidenkin STEM-alo­jen lisäk­si raskaat, vaar­al­liset ja likaiset hom­mat plus var­maan myös mon­et “ajankäytön kannal­ta haas­ta­vat”, stres­saa­vat ja “liian” kil­pailulliset alat. Yhä use­am­man kohta­lo lie­nee, jos nykyi­nen meno jatkuu, työt­tömyys tai rikol­lisu­us. Tämä johtuu ennen kaikkea syr­jivästä koulu­jär­jestelmästä, jos puhutaan asioista, joi­hin poli­it­tis­es­ti voisi peri­aat­teessa vaikuttaa.

    (Puhun siis tässä, kuten yleen­säkin, ennen kaikkea toden­näköisyyk­sistä, tren­deistä ja poli­it­tis­es­ta enkä niinkään luok­ista, kausali­teeteista ja Totu­ud­es­ta. Kos­ka ihmiset eivät usein osaa tehdä tätä eroa, he tulk­it­se­vat väit­teeni väärin. En ole siis sitä mieltä, että naiset ja miehet, tytöt ja pojat oli­si­vat yhteiskun­taa selit­täviä luokkia. Sen sijaan olen sat­tunut huo­maa­maan, että Suomes­sa val­lit­see tren­de­jä, jot­ka toden­näköis­es­ti johta­vat ongelmi­in ja joltain osin ongelmia voisi luul­tavasti vält­tää, jos poikien tai ainakin joidenkin poikien eri­tyiset piir­teet otet­taisi­in koulus­sa parem­min huomioon. Mik­si näin uskon, vaatisi kir­jan kir­joit­tamista mut­ta toiv­ot­tavasti nois­sa viesteis­sä yllä onnis­tu­in ker­tomaan tärkeimpiä pointteja.)

  60. Tero Tolo­nen: Ongel­ma on että parhaat kyvyt eivät täl­löin pääse kykyään vas­taavi­in tehtävi­in ja se on kaikkien ongelma.

    Parhail­la kyvy­il­lä varustet­tu voi päät­tää hakea kykyjään ja ennen kaikkea miel­tymyk­siään vas­taavia tehtäviä jostain muual­ta, ei sille oikein voi mitään.

  61. Tero Tolo­nen:
    Vaah­toat koko ajan tuos­ta fem­i­nis­mistä mut­ta siinä vaah­toamisen keskel­lä jää ikäänkuin huomiotta se todel­li­nen ongel­ma – se ei ole niin että jokin yksit­täi­nen taho tai tek­i­jä määräisi asioi­ta vaan yhteiskun­nan rakenne on muo­vau­tunut aiko­jen saatossa täm­möisek­si kuin se nyt on. 

    Luon­nol­lis­es­ti sukupuolisyr­jin­näl­lä kouluis­sa on paljon merk­i­tys­tä. Parem­mat arvosanat saa­neet ja parem­min koulute­tut tytöt menivät ennem­min lääkik­seen, lakia luke­maan tai vaik­ka opet­ta­jik­si kuin alkoi­vat vään­tämään bit­tiä työk­seen. Nyky­isin osa pojista taas jää koulut­ta­mat­ta ja syr­jäy­tyy, jotkut jo kauan ennen kuin pitäisi hakea edes toisen asteen koulutukseen. 

    Nykysys­tee­mi haaskaa inhimil­listä pääo­maa. Tytöt hakeu­tu­vat muualle kos­ka voivat, pojat taas jäävät vajaak­oulute­tuik­si tai kokon­aan kouluttamatta.

    Mitä enem­män tyt­töjä suosi­taan, sitä enem­män ammatit seg­re­goitu­vat. Sen voi hyvin huo­ma­ta pohjo­is­mai­sista työ­markki­noista. Ammat­tien seg­re­goi­tu­mi­nen taas johtaa palk­ka-eron kasvu­un: naiset ovat kiin­nos­tunei­ta vapaa-ajas­ta ja mielekkäik­si kokemis­taan tehtävistä eivätkä niinkään palka­s­ta. Palk­ka-eron kasvu taas antaa joillekin aiheen kiristää syr­jin­tää entis­es­tään: jos koulutet­tu­ja miehiä ei ole, niin ehkä sit­ten joku nainen suos­tuu johtajaksi.

  62. anon­il­li: Parhail­la kyvy­il­lä varustet­tu voi päät­tää hakea kykyjään ja ennen kaikkea miel­tymyk­siään vas­taavia tehtäviä jostain muual­ta, ei sille oikein voi mitään.

    Tuo tavoite,että tehtävään val­i­taan paras,ei toteudu juuri koskaan.

    Ensin­näkään se paras tuskin edes hakee paikkaa. Jos ihmi­nen on tyy­tyväi­nen nykyiseen työhön niin hän ei vilkuile mui­ta paikkoja

    Maail­mas­sa on 3–4 mil­jar­dia työikäistä on työ­paikkail­moi­tus tavoit­taa ehkä muu­ta­man tuhat näistä

    Ja vain osa hakee paikkaa ja nykyään näistäkin on noi­ta työkkärin pakko­hak­i­joi­ta merkit­tävä osa

    Kun rekry­toi­ja halu­aa vält­tää virheitä niin hän val­it­see jonkun tutun tai tut­ta­van tuttava

    Eli lop­putule­ma on ettei paikkaan vali­ta koskaan paras­ta vaan pienen tut­tava­pi­irin sisältä melkein silmät ummes­sa sopi­val­ta tuntuva

  63. Useim­mat Euroopan maat ovat ratkaisseet työl­lisyysongel­man suosi­mal­la osapäivätyötä

    Tyyp­il­lis­es­ti osa-aikaisia on mata­lan työt­tömyy­den mais­sa n 25%,Hollannissa liki 50%

    Har­vas­sa maas­sa osa-aikatyö johtaa köy­hyy­teen, Sak­sa ja Englan­ti tuke­vat osa- aikatyötä heikosti ja niin­pä köy­hien määrä on korkea

    Mutra esim Ruot­sis­sa osa- aikaisia on 25% työllisistä,mutta pien­i­t­u­lois­t­en määrä on Suomen tasoa, vaik­ka Suomes­sa osa-aikaisia on vain 16%

    Jos Suomes­sakin osa-aikaisia olisi 25% niin työl­lisyysaste olisi liki 80% ja työt­tömyys 5% luokkaa

  64. Pekka Pes­si: Nykysys­tee­mi haaskaa inhimil­listä pääo­maa. Tytöt hakeu­tu­vat muualle kos­ka voivat, pojat taas jäävät vajaak­oulute­tuik­si tai kokon­aan kouluttamatta.

    Niin, itse asi­as­sa Suomes­ta­han ei löy­dy edes opiskelu­paikko­ja kaikille halukkaille enää tätä nykyä.

    Englan­ti, Ruot­si, Viro tai muut balt­ian maat ovat nuorisolle ihan var­teenotet­tavia vai­h­toe­hto­ja, jos tääl­lä ei pystytä takaa­maan edes kiin­nos­tavaa opiskeluvaihtoehtoa.

    Osmokin taisi maini­ta että täm­möistä oli hänenkin lapsen­sa kai poht­in­ut ja itse olen tavan­nut muu­ta­man kuukau­den sisään nuo­ria jot­ka joko opiskel­e­vat tai aiko­vat men­nä opiskele­maan Ruot­si­in tai Balt­ian mai­hin. Eikä tämä liike koske vain opiskelijoita

    http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2016/02/22/hs-yha-useampi-tyollistyy-ulkomaille-kokkeja-hoitajia-ja-laakareita-jarrutellaan/20162041/12

    http://www.studio55.fi/matkailu/article/yha-useampi-suomalaisopiskelija-suorittaa-tutkintonsa-virossa-tassa-syy/132038

    Ja sama kos­kee tietenkin yri­tyk­siäkin. Kuten Sep­po Korp­poo tuos­sa on varoitellut. 

    Nyt kun työelämässä jatku­vasi kas­vaa koulu­tus­taso­vaa­timus niin tässä on melkoinen ris­tiri­ita sen välil­lä että tämän­hetki­nen hal­li­tus näkee järkeväk­si leika­ta koulutuksesta.

    http://www.oaj.fi/cs/oaj/Tiedotteet?&contentID=1408912087393&pageName=Hallituksen+koulutusleikkaukset+uhkaavat+vieda+9+500+tyopaikkaa

    Tänään varmis­tuneet yli 850 miljoo­nan euron koulu­tusleikkauk­set näkyvät jokaisen lapsen ja nuoren oppimises­sa lähivu­osi­na. Opetuk­sen laatu ja määrä kär­sivät kaikil­la koulu­tusasteil­la varhaiskas­vatuk­ses­ta korkeak­oului­hin. Ope­tusalan Ammat­ti­jär­jestön OAJ:n mukaan jopa 9 500 työ­paikkaa uhkaa hävitä ope­tus- ja kasvatusalalta.

    Perusasi­at ovat kateis­sa, jos busi­nessjulka­isu vään­täisi rautalangasta:
    http://www.bloomberg.com/news/articles/2015–10-21/ten-reasons-why-early-childhood-education-pays-off

    Brain sci­ence and eco­nom­ics show that inter­ven­ing to help chil­dren when they’re very young is more cost-effec­tive than wait­ing until they’re in school. That’s the con­clu­sion of a new report from the Bridges­pan Group and the Pritzk­er Chil­dren’s Initiative

  65. Tero Tolo­nen: Voit vapaasti, mielestäni se on absur­di väite, samas­ta työstä pitäisi saa­da sama palk­ka ja useim­miten saadaankin.

    Mut­ta väitän, että on tiet­tyjä töitä joi­hin joko hakee vain tietyn sukupuolen edus­ta­jia tai joko tietois­es­ti tai ali­ta­juis­es­ti suosi­taan tietyn sukupuolen edus­ta­jia ja sitähän tuo Tom­pelokin tuos­sa ajaa.

    Eli sama aja­tus – sukupuolel­la ei pitäisi olla väliä, mut­ta jostain syys­tä sil­lä tun­tuu ole­van. Kat­so nyt vaik­ka tuo­ta kaupung­in­jo­hta­jien lis­taa, voiko olla sat­tumaa että melkein kaikkien suurien kaupunkien johta­jat ovat miehiä ja jos mukaan las­ket­taisi­in vielä his­to­ri­as­ta edeltävät kaupung­in­jo­hta­jat tulos olisi var­maan vielä musertavampi.

    His­to­ri­an pain­o­lasti on siis järkyt­tävä eikä se ole pois­tunut mihinkään.

    Jos kyse on yhteiskun­nan kokon­aise­dun opti­moin­nista, miten kukaan järkevä ihmi­nen voi pitää täl­läistä keskustelua haitallisena?

    ajat­telep­pa asevelvol­lisia. Melkein kaik­ki miehiä

  66. bru­ut­tus: ajat­telep­pa asevelvol­lisia. Melkein kaik­ki miehiä

    Sem­moinen pieni kor­jaus, että kaik­ki asevelvol­liset ovat miehiä. Naisille on _vapaaehtoinen,_kevennetty*_ asepalvelus.

    *palveluk­sen voi syytä ilmoit­ta­mat­ta keskeyt­tää alkuaikana, naisille on oma majoi­tusti­la, naiset saa­vat enem­män päivära­haa, naisia kohdel­laan kan­ta­henkilökun­nan ja varus­miesk­oulut­ta­jien tahol­ta pos­i­tivi­ivisel­la syr­jin­näl­lä, jot­ta ei syn­ny negati­ivista julkisuutta. 

    Ain­oa mitä naisil­ta puut­tuu armei­jas­sa on psyki­a­trin lausun­to mie­len­vikaisu­ud­es­ta, kos­ka ei kukaan jär­jis­sään ole­va mene opet­tele­maan tap­pamista, jos ei ole pakko.

  67. Tom­pe­lo: Naisen euro on lähin­nä pro­pa­gan­daa. Mut­ta yleen­sä sil­lä viitataan kokopäivä­työtä teke­vien kokon­aisan­sioi­hin. Varsin uskot­ta­van seli­tyk­sen mukaan näin mitat­en miesten ansiot tosi­aan ovat 20% enem­män, kos­ka miehet tekevät noin 20% pitem­pää päivää (yli­työt, pois­saolot, lomat). Palkat samoissa tehtävis­sä sen sijaan lienevät suurin piirtein samat. Esimerkik­si Turus­sa juuri valmis­tuneen tasa-arvo­selvi­tyk­sen mukaan kun­nan mak­samis­sa palkois­sa ei ole tilas­tol­lis­es­ti merkit­tävää eroa sukupuolten välil­lä (joten Turku, häm­mästyt­tävää kyl­lä, päät­ti käsit­tääk­seni samantien tiput­taa sukupuolten palkkaero­jen seu­raamisen asialistaltaan).

    Mitenköhän asian­lai­ta on muual­la? Aika har­voin, jos koskaan, olen näh­nyt naisia esim. ylitöis­sä. Täl­lä, ja muil­la maini­tu­il­la seikoil­la, voi olla tosi­aan varsin suuri vaiku­tus. Miehet tekevät nähdäk­seni pääsään­töis­es­ti suurem­man osan kaikesta siitä työstä, jota tun­temil­lani työ­paikoil­la tehdään työa­jan ulkopuolella. 

    Mak­set­tavas­ta palkka­sum­mas­ta (per henkilö­työvu­osi) lie­nee tässä “kenen euro”-keskustelussa kaiketi kyse. Mielestäni pitäisi kyl­lä ottaa myös todel­li­nen käytet­ty työai­ka mukaan ver­tailui­hin tun­teina. Joil­lakin aloil­la ja jois­sakin tehtävis­sä sen voisi ehkä tehdä hel­posti, tois­t­en osalta taasen valitet­tavasti ei. 

    Pitäisikö jokaiselle nuorelle antaa henkilöko­htainen työaikamit­tari, sit­ten kun sel­l­ainen on kehitet­ty? Viikon­lop­pu-vapaalle, lomille tai eläk­keelle voisi lähteä vas­ta sit­ten, kun mit­tar­iluke­ma sen sal­lii (tai heiken­tynyt terveys/työkyky siihen pakot­taa). Mit­tari­in voisi kytkeä myös häly­tyk­sen, jos joku ei itse (tai esimiehen­sä!) huo­maa hel­lit­tää (lep­pois­taa) ajoissa. 

    “Karoshi”, joka on käsit­tääk­seni koitunut paljon use­am­min miesten kuin nais­ten kohtalok­si, voitaisi­in sil­loin ehkä vält­tää ilmiönä miestenkin osalta.

  68. Janis Petke: Ain­oa mitä naisil­ta puut­tuu armei­jas­sa on psyki­a­trin lausun­to mie­len­vikaisu­ud­es­ta, kos­ka ei kukaan jär­jis­sään ole­va mene opet­tele­maan tap­pamista, jos ei ole pakko.

    Suomen puo­lus­tusvoimis­sa ei opete­ta tap­pamista yhtään sen enem­pää kuin lääketi­eteel­lisessä opete­taan ihmis­ten viiltelyä.

    Eli kyse on organ­isoidus­ta joukko-voimas­ta tilanteessa, jos­sa joku ulkop­uo­li­nen voima yrit­tää hor­jut­taa sivistyneen val­tion toim­intaa. Suurin osa koulu­tuk­ses­ta keskit­tyy ihan johonkin muuhun, lähin­nä kalus­tei­den oikeaop­piseen käyt­töön ja itsen­sä sekä varustei­den huoltoon poikkeusoloissa.

    Maail­ma on täyn­nä kahjo­ja ja olisi type­r­ää, että sivistynyt yhteiskun­ta ei valmis­tau­tu­isi siihen että joku päivä kahjot yrit­tävät hyökätä tänne — jos his­to­ri­as­ta voi jotain oppia, se on yllät­tävän yleistä.

    Muuten käy hel­posti niin kuin sille rauhanomaiselle yhteisölle jos­ta Jared Dia­mon ker­too kir­jas­sa “Tyk­it, tau­dit ja teräs” — erääl­lä saarel­la asunut sivistynyt ja rauhanomainen yhteisö tuhot­ti­in täysin ja kaik­ki ihmiset tapet­ti­in, kun paikalle osui kil­pail­e­va sotaisa heimo, jon­ka toim­inta perus­tui muiden ryöstelyyn.

  69. Liian van­ha:
    Useim­mat Euroopan maat ovat ratkaisseet työl­lisyysongel­man suosi­mal­la osapäivätyötä

    Tyyp­il­lis­es­ti osa-aikaisia on mata­lan työt­tömyy­den mais­sa n 25%,Hollannissa liki 50%

    Har­vas­sa maas­sa osa-aikatyö johtaa köy­hyy­teen, Sak­sa ja Englan­ti tuke­vat osa- aikatyötä heikosti ja niin­pä köy­hien määrä on korkea

    Mutra esim Ruot­sis­sa osa- aikaisia on 25% työllisistä,mutta pien­i­t­u­lois­t­en määrä on Suomen tasoa, vaik­ka Suomes­sa osa-aikaisia on vain 16%

    Jos Suomes­sakin osa-aikaisia olisi 25% niin työl­lisyysaste olisi liki 80% ja työt­tömyys 5% luokkaa

    Osa-aikaisu­us on mah­dol­lista, kun per­heisi­in on ker­tynyt vau­raut­ta. Sil­loin saa asun­non tai muu­ta tukea vanhemmilta. 

    Suomes­sa täl­laista vau­raut­ta on paljon vähem­män kuin aiem­min kaupungis­tuneis­sa mais­sa. Sik­si Suomes­sa on älytön­tä neu­voa nuorelle per­heelle, että vaimo voisi tehdä osa-aikatyötä. Esimerkik­si Ruot­sis­sa, Bel­gias­sa ja Hol­lan­nis­sa se on kuitenkin täysin mah­dolli­nen vai­h­toe­hto. Nais­ten, ja nimeno­maan nais­ten, osa-aikatyöt ovatkin lisään­tyneet voimakkaasti vuosi vuodelta.

    Täältä voi etsiä tuo­ta kor­re­laa­tio­ta: http://www.economist.com/blogs/economist-explains/2015/05/economist-explains-12

    Suomes­sa miesten osa-aikaisu­us ei paljon poikkea muista pohjo­is­maista. Mut­ta vielä ei köy­hässä maas­sa ole varaa nais­ten osa-aikaisu­u­teen vaan se on lähel­lä miesten osuutta.

    Ja mikäs siinä, saa­vathan sitä aviop­uo­let sopia työn­jaos­ta niin kuin halu­a­vat, jos varaa on ja aidosti sopi­vat yhdessä.

    Var­jop­uolek­si voi ehkä lukea sen uutisen, jon­ka mukaan nais­ten osa-aikatyön lisään­tyessä miesten toinen työ on vas­taavasti ollut yleistymään päin (taisi olla Bel­gias­ta kyse).

    1. Osa-aikaisu­us on mah­dol­lista, kun per­heisi­in on ker­tynyt vau­raut­ta. Sil­loin saa asun­non tai muu­ta tukea vanhemmilta. 

      Hyvä point­ti Tom­pelol­ta. Nyt elos­sa ole­va sukupolvi on joutunut mak­samaan jok­seenkin koko asun­tokan­nan rak­en­tamisen. Seu­raa­va joutuu rak­en­ta­maan sen puo­lik­si uud­estaan, kos­ka miljoona asun­toa on värässä paikas­sa. Sik­si tarvi­taan isom­mat tulot. Niitä ei yleen­sä tarvitse, kun on täyt­tänyt 50 vuot­ta, kos­ka yhtäkkiä asun­to­laina on maksettu.

  70. Tässä on tasa-arvoon liit­tyen uuti­nen Kauppalehdestä:

    http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kasvuyritys-tormasi-ongelmaan-naisosaajien-kanssa-ei-saada-edes-alustavia-keskusteluja-kayntiin/GmQ8vuVv

    Kan­nat­taa lukea läpi ja pohtia itse mitä mieltä asi­as­ta on:

    Ideanin työn­tek­i­jöistä on puo­let naisia ja tas­apaino halut­taisi­in pitää yllä, sil­lä yri­tys ker­too pitävän­sä tärkeänä sitä, että työy­hteisössä on laa­ja kir­jo eri­laisia ihmisiä.

    Voisin hel­posti kuvitel­la, että tuom­moi­set työt sopi­vat etenkin nuo­rille ihmisille hyvin.

    Hieno uuti­nen joka tapauk­ses­sa, etenkin tuon vien­nin osalta siis. 

    Täm­möisiä ulko­maille tähtääviä Suo­ma­laisia yri­tyk­siä pitäisi olla enem­män, kaikissa kokoluokissa.

  71. Lisäk­si julk­isu­udessa ei juuri puhuta armei­jan aiheut­tamista ter­veysongelmista kuten virt­sankarkailus­ta, välil­i­han repeämistä, liitoskivuista, veren­hukas­ta, uni­va­jeesta ja esim. selkäkivuista.

    Eikun anteek­si, nyt sekoitin toiseen asi­aan, joka han­kaloit­taa ihmisen työ- ja muu­ta elämää vähin­tään vuodek­si per laa­ki. Kah­den ihmisen elämässä asia vaikut­taa selvästi enem­män toiseen osa­puoleen, ihan jo fyy­si­sistä syistä.

    Ei, mielestäni armei­jan ja syn­nyt­tämisen ver­tailus­sa ei ole järkeä. Kun­han tuli tämän into­hi­moi­sen keskustelun keskel­lä mieleen, että joku mies ilmoit­ti paljon mielu­um­min käyvän­sä armei­jan (oli ainakin kah­den lapsen syn­tymän todistanut).

  72. Tero Tolo­nen:Mut­ta siis se, että naisia ei ole kiin­nos­tanut vaikka­pa ohjel­moin­ti on ollut melkoinen hukkaan heit­et­ty potentiaali. 

    Jos ohjel­moin­ti ei kiin­nos­ta, ei ole minkään­laista hukat­tua poten­ti­aalia. Siinä on kyl­lä sem­moinen hom­ma, jota ei vaan voi mitenkään tehdä kun­nol­la, ellei se oikeasti kiinnosta.

    Kyl­lä se niin vain menee, että jos miehillä menee huonos­ti, he ovat vanki­las­sa taik­ka syr­jäy­tyvät, se johtuu heistä itses­tään. Minkä sille mah­taa, ettei mikään kiin­nos­ta, ei ole itsekuria tai muuten vain rötöstelee ja juo viinaa? 

    Jos taas naiset eivät pär­jää jos­sain, vaikka­pa pörssiy­htiöi­den hal­li­tuk­sis­sa, se taas ei johdu siitä ettei naisia kiin­nos­taisi käyt­tää koko elämään­sä uran rak­en­tamiseen. Kyl­lä se johtuu heti välit­tömästi syrjinnästä.

    Kun mies lyö vaimoaan tur­paan, mies on sika, hänet pitää lait­taa lin­naan. Kauhea hirvi­tys, vika miehessä. Kun nainen pahoin­pitelee las­taan, se on hätähu­u­to, hän­hän tarvit­see ilmi­selvästi apua, vika on rak­en­teis­sa ja ennenkaikkea siinä, ettei yhteiskun­ta ole tar­jon­nut riit­tävästi apua taakan alla muser­tu­valle äityliiniraukalle. 

    Suurin huu­ta­va maan­päälli­nen ongel­ma per­heis­sä on kuulem­ma naisi­aan lyövät miehet, vaik­ka naiset pahoin­pitelevät enem­män lap­sia ja arvi­ol­ta jopa 5000–6000 syn­tymätön­tä las­ta kär­sii joka iki­nen vuosi alko­holista (muu­ta­mal­la sadal­la on niin pahat vam­mat, että pää­sevät tilas­toi­hin saak­ka). Näitäkään naisia ei tuomi­ta mis­sään, he kun tarvit­se­vat apua.

    Täl­lainen on tämän päivän sukupuolit­tunut keskustelu.

  73. Kos­ka Osmo ei ole mil­lään muul­la tien­an­nut kuin sil­lä, että val­tio mak­saa hänelle hyvän palkan ja eri­tyisen hyvän eläk­keen sekä muut edut, niin sik­si on tosi help­poa läh­es vit­tuil­la toisille ja muille. Henkse­leitään paukutellen. Onpa kovin ikävää, että mon­et suo­ma­laiset eivät enää jak­sa. Saadaan ehkä itse­murhatkin nousu­un tämän epä­toivon ja syyt­te­lyn keskel­lä. Kivat tule­vaisu­udet edessä, eikä Vihreil­lä, puolueena,ole mitään tekemistä sen kanssa. Pahik­set ovat aina ihan muualla.

    On se sokea­ta. Ihmis­ten meininki.

    1. Saa­nen kuitenkin huo­maut­taa, että olen ammatil­tani yksi­ty­isyrit­täjä, tai ehkä parem­min itsen­sä työllistäjä.

  74. Ruot­sis­sa ovat fik­sumpia, kos­ka siel­lä asun­to­lain­o­ja ei tarvitse mak­saa lyhyessä ajas­sa takaisin. Se mah­dol­lis­taa monille naisille ja ikään­tyneillekin olla vapaae­htois­es­ti osa-aikatyössä.

    Herää kysymys, voitaisi­inko vuorot­telu­va­paat ja osa-aikaeläk­keet lopet­taa kokonaan?

    Jos lah­javeroa ei ole, niin var­al­lisu­ut­ta on help­po siirtää jälkipolville. Sitä kaut­ta nuoretkin pää­sevät helpom­min kiin­ni omis­tusasun­toi­hin ja kaupungis­tu­mi­nen ete­nee nopeammin.

    Osa-aika- ja silp­putyön lisään­tymi­nen johta­vat tietyis­sä tilanteis­sa tuot­tavu­u­den kasvu­un. Sik­si niitä joil­lakin aloil­la suosi­taan. Tuot­tavu­u­den kasvu puolestaan nos­taa kil­pailukykyä. Työ­markki­nat muo­dos­tu­vat joustavammiksi.

    Tilas­tokeskuk­sen työssäkäyn­ti­tutkimuk­sis­sa työl­lisek­si ei las­ke­ta henkilöitä, jot­ka työt­töminä työn­hak­i­joina ovat tehneet tilapäisiä töitä. Saman laitok­sen työvoimatutkimuk­sis­sa nämä henkilöt kuitenkin las­ke­taan työl­lisek­si. Joten vähän sekavia ovat nämä tilastointitavat.

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa paran­tuneet mah­dol­lisu­udet tehdä osa-aikatyötä saat­ta­vat nos­taa tilas­tois­sa työl­lis­ten määrää merkit­tävästi, vaik­ka tehdyt työ­tun­nit eivät paljon kasvaisikaan.

    Suomes­sa on noin 40 000 tukea saavaa omaishoita­jaa, jot­ka ilmeis­es­ti lue­taan työl­lisik­si (en ole var­ma). Laa­jen­ta­mal­la tukea saavien omaishoita­jien joukkoa tilas­toi­hin voitaisi­in hel­posti saa­da 40 000 uut­ta työl­listä. Tosin sel­l­aisel­la tem­pul­la työn­teon määrä ei juurikaan lisään­ty­isi. Lisäk­si toimen­pide kau­nistaisi lähin­nä eläkeläis­ten työllisyyslukuja.

  75. M: joku mies ilmoit­ti paljon mielu­um­min käyvän­sä armei­jan (oli ainakin kah­den lapsen syn­tymän todistanut).

    Sit­ten oli se toinen mies — vai oliko se sama — joka sanoi, että mielu­um­min syö omenoi­ta kuin käyt­tää lip­pistä. Mut­ta, joo, kyl­lä nais­ten pitäisi saa­da itse päät­tää, syn­nyt­tävätkö vai eivät. Nykyään­hän mon­et pitävät syn­ny­tysvelvol­lisu­ut­ta epäreilu­na ja etenkin sitä, että joutuu vanki­laan jos kieltäy­tyy kokonaan.

  76. Sylt­ty: Kyl­lä se niin vain menee, että jos miehillä menee huonos­ti, he ovat vanki­las­sa taik­ka syr­jäy­tyvät, se johtuu heistä itses­tään. Minkä sille mah­taa, ettei mikään kiin­nos­ta, ei ole itsekuria tai muuten vain rötöstelee ja juo viinaa?

    Mut­ta mikä siihen on syynä ollut?

    Eli mikä olisi sem­moinen konkreet­ti­nen ehdo­tus jol­la miesten ase­maa saataisi­in paran­net­tua niin että sem­moinen sukupolves­ta toiseen jatku­va kierre saataisi­in katkaistua.

    Itse asi­as­sa juuri oli jut­tu lehdessä las­tenpsyki­a­tri Jari Sinkkos­es­ta, joka kiin­nos­tui psykkolo­gias­ta, kos­ka hänen isän­sä tap­poi itsen­sä kun hän itse oli murrosiässä:

    http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1459484329490

    Nuo ovat sem­moisia kään­neko­htia ihmisen elämässä, eli miten reagoidaan muu­tok­seen tai ulkoiseen paineeseen. Jari Sinkko­nen val­it­si tuos­sa sen, että hän rupeaa tutki­maan psykolo­giaa. Isän trage­dia muo­dosti hänelle riit­tävän vah­van sisäisen moti­vaa­tion selvit­tää mis­tä oikein on kyse ihmisen mielessä, kun ihmi­nen pystyy tekemään jotain noin hirvit­tävää itselleen ja läheisilleen.

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    Saa­nen kuitenkin huo­maut­taa, että olen ammatil­tani yksi­ty­isyrit­täjä, tai ehkä parem­min itsen­sä työllistäjä.

    Niin. Onko se itsen­sä työl­listämi­nen vapail­la markki­noil­la vai sel­l­aista “yrit­tämistä” että raha tulee julk­i­sista varoista? 

    Saa sitä huo­maut­taa mitä tahansa, mut­ta kun tietää että taustal­la on mah­dol­lisu­us huip­pueläk­keeseen eikä mitään taloudel­lista riskiä ole, niin hyvä sitä on tuuletel­la ikeniä.

  78. Tero Tolo­nen:Eli mikä olisi sem­moinen konkreet­ti­nen ehdo­tus jol­la miesten ase­maa saataisi­in paran­net­tua niin että sem­moinen sukupolves­ta toiseen jatku­va kierre saataisi­in katkaistua.

    Jaa‑a. Kaikil­la mittareila mitat­tuna miehet ja pojat voivat paljon huonom­min kuin naiset. 

    Jostain syys­tä kaik­ki efort­ti laite­taan nais­ten ase­man paran­tamiseen, kos­ka muu­ta­ma nainen, jot­ka ovat työelämässään men­estyneet parem­min kuin 99,999% ihmi­sistä, ei ole päässyt pörssiyri­tyk­sen toimitusjohtajaksi.

    Hyvä esimerk­ki sukupuolien eroista on suh­tau­tu­mi­nen näi­hin per­hesur­mi­in. Kun nainen mäl­läsi auton­sa ja lapsen­sa bussin nokkaan, pääl­lim­mäisenä tun­tui ole­van ihmette­ly siitä, että mik­si kukaan ei aut­tanut tai että mitähän pahaa se mies oli tehnyt, kun nainen oli näin äärim­m­mäiseen ratkaisu­un päätynyt.

    Tästä maas­ta ei löy­dy parin höyrypään lisäk­si yhtään ymm­märtäjää, jos mies lah­taa per­heen­sä. Jos nainen lah­taa, niin ymmärtäjiä ja isän syyt­telijöitä kyl­lä riittää.

  79. Eikö kuitenkin perusilmiö ole tämä: julki­nen sek­tori työl­listää tässäkin tilanteessa hyvin, ja se on erit­täin nais­val­tainen. Julkisen sek­torin huima kasvu osui 1970-ja 1980-luvuille, ja siel­lä ollaan nyt eläkeiän kyn­nyk­sel­lä, ja ylikin. Eläkeu­ud­is­tus tehosti tätä piden­tämäl­lä työuria.
    Sen sijaan enem­män markki­navoimien armoil­la ole­vat mies­val­taiset alat ovat nyt ongelmis­sa, ja nuorten tilanne on eri­tyisen vaikea.
    Eli työl­lisyy­den kehi­tyk­sessä näi­den kah­den sek­torin erot­ta­mi­nen olisi olen­naista. Valitet­tavasti Tilas­tokeskuk­sen avoin data ottaa tähän tilas­toon ikä­muut­tu­jan vain hyvin karkeal­la tasol­la mukaan.

  80. Naa­puri: Eli työl­lisyy­den kehi­tyk­sessä näi­den kah­den sek­torin erot­ta­mi­nen olisi olen­naista. Valitet­tavasti Tilas­tokeskuk­sen avoin data ottaa tähän tilas­toon ikä­muut­tu­jan vain hyvin karkeal­la tasol­la mukaan.

    Näin on ja se on tarkoituk­sel­lista, sil­lä avoimes­ta datas­ta kävisi selville, ttä ikään­tynei­den työl­lisyysas­teen nousu on pelkkää huijausta

    Samoin eläkeiän nousu, sil­lä yhä harvem­pi siir­tyy yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la työstä vanhuuseläkkeelle.

    Ja nämä uudet työl­listämis­toimet vain lisäävät tiedon pimittämistä:Palkattomassa työssä/työharjoittelussa/työkokeilussa ole­va ei ole työtön.

    Onnek­si ei vielä työllinenkään

    Suomen tyäöl­lisyys­ti­las­tot ovat suo­raan NL kopioita

  81. Tom­pe­lo: Osa-aikaisu­us on mah­dol­lista, kun per­heisi­in on ker­tynyt vau­raut­ta. Sil­loin saa asun­non tai muu­ta tukea vanhemmilta.
    Suomes­sa täl­laista vau­raut­ta on paljon vähem­män kuin aiem­min kaupungis­tuneis­sa mais­sa. Sik­si Suomes­sa on älytön­tä neu­voa nuorelle per­heelle, että vaimo voisi tehdä osa-aikatyötä. Esimerkik­si Ruot­sis­sa, Bel­gias­sa ja Hol­lan­nis­sa se on kuitenkin täysin mah­dolli­nen vaihtoehto

    Pitää muis­taa, että osa-aikatyön pitäsi näkyä pien­i­t­u­loisuute­na vaik­ka omaisu­ut­ta olisikin.

    Mut­ta ei Pohjo­is­mais­sa ole merkit­tävää pien­i­t­u­loisu­ut­ta, kos­ka val­tio kom­pen­soi osa-aikaisuutta

    Usein tuki on liitet­ty per­hetuki­in, joi­ta saa­vat pääasi­as­sa naiset esim Ruot­sis­sa saa osa-aikainen tukea kunnes nuorin lap­si on kouluikäinen.

    Ei Ruot­si mikään tasa-arvon kul­ta­maa ole vaan siel­läkin per­he­vap­aat keskit­tyvät naisille.

    Tasa-arvoisimpia mai­ta ovat Venäjä ja Balt­ian maat, näis­sä mais­sa naisyri­tysjo­hta­jien määrä on korkeampi kuin Pohjoismaissa

  82. 2007:Lopuksi Soin­in­vaara antoi ohjeen­sa, eli ”päätä itse elämästäsi”: vai­h­da tulota­so vapaaseen, luovu autos­ta, han­ki halpo­ja har­ras­tuk­sia ja elä niin, ettei eläkeläisenä kaduta.“köyhäily kunniaan”

    Olet kir­joit­tanut paljonkin työa­jan vähen­tämis­es­tä. Onko Euroopal­la varaa vähen­tää työtä, jot­ta se pär­jäisi? Vai onko työelämän mur­rokses­sa köy­häi­ly entistä ajankohtaisempaa?

  83. Osmo Soin­in­vaara kirjoitti:

    “28-vuo­ti­ail­la miehillä työl­lisyysas­teen lasku on peräti kymme­nen pros­ent­tiyk­sikköä – naisil­la vähem­män, kos­ka äitiys­lo­mat tasoittavat”

    Ker­toisitko, mitä tek­stil­lä nais­ten osalta tarkoitat? 

    Siitä olen samaa mieltä, että työl­lisyysastelu­vut anta­vat yliko­rkeaa kuvaa työl­lisyys­ti­lanteesta. Ne tilas­tot kuvaa­vat sitä, monel­lako on työtä, ei sitä, paljonko töitä tehdään. Jälkim­mäiset tilas­toluke­mat oli­si­vat alem­pia. Jos esimerkik­si pitää enin­tään 3 kuukau­den tauko­ja töistä (vaikka­pa per­he­vap­aan tai har­ras­tusten takia tai sen takia, että työ­nan­ta­ja toivoo, että ote­taan palkat­to­mia vapai­ta) aina sil­loin täl­löin, on henkilö työl­lisyysasteti­las­ton mukaan koko ajan työllinen.

    1. 28-vuo­ti­ail­la miehillä työl­lisyysas­teen lasku on peräti kymme­nen pros­ent­tiyk­sikköä – naisil­la vähem­män, kos­ka äitiys­lo­mat tasoittavat”

      Ker­toisitko, mitä tek­stil­lä nais­ten osalta tarkoitat?

      Siitä olen samaa mieltä, että työl­lisyysastelu­vut anta­vat yliko­rkeaa kuvaa työl­lisyys­ti­lanteesta. Ne tilas­tot kuvaa­vat sitä, monel­lako on työtä, ei sitä, paljonko töitä tehdään. Jälkim­mäiset tilas­toluke­mat oli­si­vat alem­pia. Jos esimerkik­si pitää enin­tään 3 kuukau­den tauko­ja töistä (vaikka­pa per­he­vap­aan tai har­ras­tusten takia tai sen takia, että työ­nan­ta­ja toivoo, että ote­taan palkat­to­mia vapai­ta) aina sil­loin täl­löin, on henkilö työl­lisyysasteti­las­ton mukaan koko ajan työllinen.

      Molem­pia. Nais­ten työl­lisyysaste oli äitiy­teen liit­tyvistä syistä alem­pi jo ennen taan­tu­maa ja he pysyivät per­he­vap­aiden vuok­si muodol­lis­es­ti työl­lis­inä, vaik­ka miehet sai­vat kenkää.

Vastaa käyttäjälle Seppo Korppoo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.