Moni on kommenteissa purnannut työttömien pakollista aktivointia. Esimerkiksi nimimerkki Liian vanha kutsuu sitä orjatyöksi. Kahdeksalla eurolla päivä pitää mennä töihin.
Järjestelmän logiikka on, että työttömyyskorvausta vastaan pitää osallisetua mahdolliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan. Tästä maksetaan työmarkkinatuen päälle kahdeksan euroa päivässä eli siis 25,63 + 8 = 33,63 €/päivä.
Onko pakkoaktivointi aiheellista?
Muissa pohjoismaissa ollaan tässä paljon pontevampia. Erityisesti nuorten on mahdotonta löhöillä työttömyyskorvauksen varassa kolmea kuukautta pidempään. Yhteiskunnan lempeä mutta määrätietoinen käsi tulee ja ottaa niskasta kiinni ja panee koulutukseen tai johonkin työtä muistuttavaan. Suomessa oikeus ”mädäntyä katuojaan” on paljon laajempi, mutta ei siis loputon. Erityisesti kokoomuksessa ja demareissa on ollut haluja lisätä tulonsiirtojen vastikkeellisuutta eli siis pakkoaktivointia.
On siinä pointtinsa, että nuorelle, opinnoissa huonosti menestyneelle työmarkkinatuki/toimeentulotuki voi muodostaa makoisan ansan. Kun on tarpeeksi kauan bilettänyt sosiaaliturvan varassa, voi olla vaikea enää muuhun päästäkään. Tässä on sellainen rakenteellinen ongelma, että nuorelle sosiaaliturva takaa paremman elintason, vähäksi aikaa, kuin opintotuki.
Jos työttömän on hankala saada töitä, hänet voidaan määrätä työvoimatoimiston järjestämälle kurssille. Tämä on kovin tarjontalähtöistä. Työtön määrätään sellaiselle kurssille, joka nyt sattuu olemaan tarjolla. Mahdollisuudet valita itselleen mieluisa kurssi on joskus aika vähäinen, tai näin ainakin valitetaan. Jotkut näistä kursseista ovat ihan hyviä, mutta toisten osalta tulokset mitattuna työllistymisellä ovat aika surkeita. Tuloksellisuutta ei ainakaan paranna se, että osa oppijoista on paikalla vastentahtoisesti ja hyvin vähän motivoituneina, mikä heikentää muidenkin tuloksia.
Työttömälle, jolta opinnot ovat aikanaan jääneet kesken, on joskus vaikea selittää, miksi työvoimaviranomaisten järjestämään opetukseen on pakko osallistua ja opetusministeriön järjestämään ei saa osallistua. Tämä kielto suorittaa opinnot loppuun ei ole ihan ehdoton, mutta melkein. Tähän SATA-komitea ilmeisesti tulee esittämään muutosta.
Mutta takaisin pakkoaktivointiin. Mihin sillä tähdätään?
Joskus sillä tähdätään elämänhallinnan parantamiseen. On hyvä oppia nousemaan aamulla sängystä ja niin edelleen…
Aika suurena painona pakkoaktivoinnissa on työttömän kiusaaminen, jotta työttömyyttä ei voitaisi valita vapaaehtoisesti; ”työttömyyskorvaus ei ole tarkoitettu kansalaispalkaksi”. Pohjoismaissa työttömät nuoret pannaan niin tylsiin kunnan töihin, että nämä alkavat kaivata normaaleille työmarkkinoille.
Liian vanha valitti, että pakkoaktivointia ollaan ulottamassa jo yli 60-vuotiaisiin. Tämä minun on aika vaikea ymmärtää. Tuo aktivointi on aika kallista. Ikäihmisten aktivointi ei missään oloissa voi olla yhteiskunnan kannalta kannattava investointi. Se ei ole niin tuloksellista, että yhteiskunta voisi olettaa saavansa uhraamansa rahat takaisin työllistymisen kautta säästyneinä työttömyyskorvauksina ja kasvaneina verotuloina. Jos asianomainen ei myöskään halua tulla autetuksi, missä idea?
Jos työttömyyskorvaus olisi kansalaispalkka, joka ei edellyttäisi ”työmarkkinoiden käytettävissä olemista”, se ei voisi olla edes niin korkea kuin nyt. Muuten siitä tulisi liian suosittu. Erityisesti ansiosidonnainen voisi olla turhan houkutteleva, jos työtä ei tarvitsisi ottaa vastaan.
Minä tekisin sen toisin päin. Meillä voisi olla nykyistä toimeentulotukea ja työmarkkinatukea pienempi perustulo, joka ei edellytä mihinkään aktivointeihin osallistumista. Koska perustulo olisi niin pieni, jokaisella olisi subjektiivinen oikeus päästä aktivointeihin ja saada korkeampaa tulonsiirtoa, vaikkapa sitä 33€/päivä. Vaikka mitään puuhastelua ei järjestyisi, oikeus tuohon aktivointilisään silti syntyisi. Aktivoinneista tulee tuloksellisempia, jos niihin hakeudutaan vapaaehtoisesti.
Se perustulo taas käyttäytyisi kuin opintotuki, eli sen päälle saisi ansaita tuloja niin että niistä selvästi yli puolet jää käteen.
Sointivaara vääntää aikamoista tuubaa.
Tanskassa aktivointi perustuu siihen, että maksetaan täyttä palkkaa heti alusta ja ollaan siis normaalissa työsuhteessa. Irtisanomisaika lienee hiukka lyhyempi, niin että yrittäjän riski on kuitenkin kohtuullinen.
Ruotsissa taas — eheh — ei kai Osmo tosissaan väitä, että Malmön kaduilla vellovat kielitaidottomat mamunuoret ovat minkäänlaisen aktiivisen työvoimapolitiikan kohteena.
Norja on jaettu ikäänkuin kahtia. Pohjoiset kunnat kärsivät ihka oikeaa työvoimapulaa, niin että jos suostuu elämään napapiirin pohjoispuolella, niin Oslon karmeista ghettoloista pääsee hetkot pois.
Työvoimahallinto on ruvennut tekemään tilastoja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Viime kesänä sain sellaisen käteeni. Ihemttelin prosenttilukuja, aika heikosti näytti vapaille markkinoille työllistyvän porukkaa työvoimapoliittisten toimepiteiden avulla, vaikka oli nousukausi vielä.
Sinänsä ensin pitäisi putsata pois kortistosta sinne kuulumattomat, siis sellaiset, jotka roikkuvat siellä eivätkä edes oikeasti ole työkykyisiä. He vinouttavat tilastointia. Heidän kuuluu olla muiden tukien ja toimenpiteiden parissa.
Eräs mistä minä en ole havainnut Soininvaaran kirjoitelleen, on työvoimapalvelujen käytännön toteutus verrattuna niitä säätelevään lainsäädäntöön ja ministeriön ohjeisiin. Jos nyt kärjistäen totean kun olen lukenut näitä ohjeita ja lakeja ym. niin työkkäri näyttää olevan mestari keksimään temppuja jotta saa kehitettyä lumetoimintaa toteuttaakseen ohjeet ja lait. Välillä lakien noudattamatta jättäminen on avointa ja se myönnetään avoimesti. Virkailijat ovat tiskillä jopa todenneet, ettei heillä ole aikaa lakien perässä juossa. Tästä samasta asiasta eräs eduskunnan vastaavan valikokunnan jäsen kommentoi samansuuntaisesti.
Työvoimapalveluiden resurssointi on painotettu aivan väärin. Sen huomaa jokainen, joka menee työkkärin tiskille. Ei kaikille ihmisille pidä ruveta kädestä pitäen tekemään hakuja työpaikkailmoituksista työkkärin nettisaitilta. Tällainen palvelu pitäisi kuulua vain joillekin erityisryhmille, jotka eivät osaa etsiä työpaikkoja.
“Mutta takaisin pakkoaktivointiin. Mihin sillä tähdätään?
Joskus sillä tähdätään elämänhallinnan parantamiseen. On hyvä oppia nousemaan aamulla sängystä ja niin edelleen…
Aika suurena painona pakkoaktivoinnissa on työttömän kiusaaminen, jotta työttömyyttä ei voitaisi valita vapaaehtoisesti; ”työttömyyskorvaus ei ole tarkoitettu kansalaispalkaksi”. Pohjoismaissa työttömät nuoret pannaan niin tylsiin kunnan töihin, että nämä alkavat kaivata normaaleille työmarkkinoille.”
Tämä on osoitus lainsäätäjien ja toteuttajien syvästä epätoivosta työttömien suhteen. Miten valtion halinnossa syntyykin noin epäinnovatiivisia paikkoja kuin työvoimahallinto? Ideoita pitäisi nyt ruveta hakemaan talon ulkopuolelta ihmisten parista.
Koulukasvatus pitäisi muuttaa samoin jo päiväkodista asti voisi kasvattaa aktiivisuuteen. Mitä ihmettä tässä yhteiskunnassa on oikein tapahtunut? Ei minua ole kasvatettu akviivisuuteen, ei silloin kasvatettu ollenkaan omissa oloissaan me kaikki lapset olimme keskenänne ja koulussa oli kova kuri. Silti minulla on kolme ammatillista tutkintoa ja nyt amk-tutkinto on opinnäytetyötä varten valmis ja olen ollut 7:ssä eri ammatissa kolmella eri alalla. Tulin työmarkkinoille vähän ennen kuin edellinen lama alkoi ja työttömänä olen ollut yhteensä sellainen noin nelisen vuotta. Nyt olen vakituisessa työssä. Isoimmaksi ongelmaksi olen kokenut vaihtaessani hiipuvalta alalta toiselle yhteiskunnan toiminnan, etenkin työvoimahallinnon. Se on ollut joka käänteessä työntämässä kapuloita rattaisiin ja siellä on ilkeä asenne, ei ilmeisesti tykätä akviivisista työttömistä, jota itse yrittävät tehdä eteensä jotakin.
“Tämä kielto suorittaa opinnot loppuun ei ole ihan ehdoton, mutta melkein. Tähän SATA-komitea ilmeisesti tulee esittämään muutosta.”
Sitten on niitä, jolla ammatinvalinta on mennyt pieleen, eikä ala ole sellainen jolle riittäisi motivaatiota. Mistä se motivaatio löytyisi, pakolla ja ruoskallako?
Työmotivaatio löytyy, koska rahat joutenolon rahoittamiseen ovat jo loppuneet. Suomen kunnat ja valtio saavat lisävelkaa toki vielä pari-kolme vuotta.
Itse olen osallistunut työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja kahdeksan LISÄeuron työharjoitteluun. Opetus oli mielekästä kanainvälistä liiketoimintaa koskevaa ja työharjoittelu joustavaa, osin kotikoneella tehtävää.
Milläs palkalla pantaisiin pankinjohtajat töihin?
Ruotsin hallitus on päättänyt panna toimeksi kohtuuttomiksi kokemiensa bonusten leikkaamiseksi.
http://www.dn.se/ekonomi/fredrik-reinfeldt-kallar-till-eu-toppmote-om-bonusar‑1.945667
Eikös Osmo Soininvaarakin ole löydetty melkein-pörssiyhtiön hallitukseen?
Minusta työttömyyttä ja työttömiä tutkitaan liian vähän. Sitä kautta saataisiin lisää tietoa työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Pitäisi tutkia lisää. Hämmästyin ja leuka loksati ales, kun löysin työvoimahallinnon tutkimuksen työttömien profilionista. Yllttävää, joku kumman tilapäinen herätys siihenkin oganisaatioon näytti tulleen kun tällaisen tutkimuksen olivat tehneet.
Siis profiloinnin idea työttömien kohdalla on, että tiettyjen tekijöiden perusteella ennustetaan työttömyyden kestoa ja sen mukaan valikoidaan etukäteen porukkaa erilaisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Tutkimuksesta ja sen soveltamisesta käytäntöön en ole kuullut mitään.
Meillä pitäisi työelämään valmentamista tuoda peruskouluihin. Siinä voisi olla SATA-komitealle yksi ehdotus.
Minä luulen, että nuorten kohdalla on tässä tapahtunut isoja muutoksia aikojen saatossa johtuen yhteiskunnan muutoskesta. Ennen kun asuttiin maalla, esim. äitini asui lapsuutensa maalla, silloin lapset osallistuivat työntekoon ja työntekeminen oli itsestään selvää siihen oli opittu lapsesta pitäen. Sitten väki rupesi muuttamaan kaupunkeihin töihin, tenavat menivät tarhoihin tai hyppivät pihoilla. Ei enää lapset osallistuneetkaan lapsena työn tekemiseen, eikä edes koulussa töitä tehty. Äitini ollessa koulussa, lapset joutuivat mm. osallistumaan koulun lämmittämiseen. Minun aikanani olimme luokan järjestäjänä ja koulun päivystäjänä ala-asteaikoina. Nykyään ei taida olla lapsilla sitäkään vähää tottumista työn tekemiseen, joten ensimmäinen tuntuma työelämään on jossain siellä yhdeksännen luokan työharjoittelussa. Minusta se on liian vähän. Pitäisi palata taaksepäin tässä asiassa ja lisätä kouluun sellaista toimintaa opintoihin, jotka vastaavat totuttavat tekemään työtä ihan pienestä pitäen.
Näin ei tule sopeutumisongelmia. Ei kai kovin traumaattista voi lapsille olla, jos joutuisivat haravoimaan pihaa, ajamaan nurmikkoa, pyyhkimään taulua, lakaisemaan lattiaa tai leikkaamaan nurmikkoa tms. Voisi olla ympäristön puhdistamistöitä enemmän ym. laidasta laitaan pientä työntekoa kuuluen opintoihin.
Jo kauan aikaa sitten hallitusohjelmaan liitettiin käsite “ikuinen oppiminen”.
Kun sitten työttömänä “ikuien ohjelman potilaana” työvoimatoimistossa peräsin ikuisen oppillaan oikeuksia, minulle sanotiin, että jos et peruuta iltaopiskelupaikkaasi AMK-tasoisessa oppilaitoksessa, niin työttömyyskorvauksesi loppuu tähän, ja nyt tähän paikkaan. Näin lausui työvoimatoimkunnan sihteeri suoraan päin naamaani .
Mitähän tämä ikuisen opiskelimisen kannustus ihan oikeasti sitten on.
Onko ikuisen oppimisen politiikkana se, että tulee hakeutua sellaiseen opiskeluun, mistä itse opiskelija ei päätä yhtään mitään.
Kalevi Sorsan-säätiökin on ottanut tänään kantaa kaikkien suomalaisten opiskeluun.
Onhan opiskelu monille hyvä asia, mutta kuinka on ns. pakko-opiskelun kanssa. Pakko-opiskelussa ilmeisesti jaettaisiin “seteleitä”. Sitten kun oikeiden opiskelupaikkojen puutteessa työvoimaviranomainen väittää, että ette ole käyttänyt seteliä, niin teidän on mentävä tähän opiskelupaikkaan käyttämään seteliänne.
Eiköhän opiskelu-setelissä ole kysymys siitä, että saataisiin työttömiä suuntaamaan “opiskeluitaan” sellaisille aloille, mille ei luontaista opiskehalukkuutta löydy.
Minusta Soininvaaran ehdotus on melkein erinomainen, ainakin ehdottomasti nykytilannetta parempi. Surullista tietenkin, että yhteiskunta maksaisi hömpänpömppä “aktivoinnista” kuten nykyisin. Minusta siinä menee rahaa hukkaan. Mutta kai sitä kompromisseinä pitää politiikassa tyytyä myös “ei ihan niin kauheisiin” ‑malleihin, jos sillä kauhein vältetään.
Ihme muuten, kuinka noita joidenkin tuntemia työttömiä pitää nostaa sängystä ja pitää jotenkin yhteiskunnassa kiinni. Minun tuntemani pitkäaikaistyöttömät (myönnän, otos ei ole järin suuri) ovat kovin aktiivisia eläjiä ja elävät mielestäni järjellisempää elämää kuin moni työssäkäyvä.
Tuota noin,
Minulla on ollut noin 20 eri työpaikkaa viimeisen 25 vuoden aikana. Tämä on toinen lama elämäni aikana. 90-luvulla olin mmuutaman vuoden harjoittelijana, sittemmin hoitoapulaisena ja osa-aikaisena siivoojana ym. Olen aina tehnyt sitä työtä mitä on ollut tarjolla.(LUE:tehnyt sitä työtä mikä ei muille kelpaa) toki olen ollut myös välillä tyättömänä. Viimeisimmän nousukauden aikana huomasin sellaisen asian että rahaa menee pakollisiin menoihin enemmän kuin mitä ovat käytettävissä olevat rahavarat: Soviteltu työttömyysperuspäiväraha ja pieni palkka yhteensä. Jos teki enemmän töitä niin tuet vähenivät eli en pystynyt omilla toimillani nostamaan nettotuloja siis sitä rahamäärää millä konkreettisesti maksetaan laskuja. Olin töissä firmassa joka jakoi osinkoja omistajilleen. Asuin asunnossa jonka omistaja odotti kasvavia vuokratuloja, ruon hinta nousi jne. Niin, ainoa asia mikä ei mennyt niin kuin piti oli se että odotukset oman elämän rakentamisen suhteen olivat turhia. Työpanokseni kelpasi, rahani kelpasivat laskujen maksuun…tajuattehan idean.
Samaan aikaan ne jotka saivat tuottoja omaisuudelleen, osinkoja ja mitä vielä hmm no niitä varakkaiden touhuja niin he saivat sitä rahaa, enemmän kuin mitään kuka ikinä tarvitsee laskujensa maksamiseen. Mietin sitä että miten joku tarvitsee elämiseensä miljoonia tai kymmeniä miljoonia. Samaan aikaan kuin ihmiset jonottavat ruokaa leipäjonoissa…
Viimeksi käydessäni työkkärissa sanoin että minulla ei ole enää motivaatiota tehdä fyysisesti raskasta työtä hankalina vuorokaudenaikoina palkalla jolla ei tule toimeen. No karenssihan siitä oli tiedossa johon totesin että minuun keppi ei enää tehoa, olen jo tarpeeksi köyhä ja minulle palkinto on jo se että ne resurssit mitkä minulla ovat käytössä (aika ja fyysiset voimavarat) ovat tästälähtien minun omia eivätkä niiden jotka odottavat tuottoa omistuksilleen.
Olen toki aina käynyt sittemmin työn- hakukursseilla saadakseni niitä ylimääräisiä euroja mitä työtön saa (8€/päivä siis nykyisin)
Motivaatiota se kysyy: Esim. atk panotteiset työnhakuryhmät ovat lähinnä exeltaulukoiden pläräämistä vanhoilla tietokoneiila.
Miksi muuten varakkaiden pääomilla elävien vuorokausirytmistä ei olla huolissaan, hehän suorastaan syrjäytyvät kun ei tarvitse käydä oikeissa töissä?
P.S En ole ikinä tupakoinut mutta asunnon tuulettaminenkin on taidelaji kun ei ole varaa asua nykyisin muualla kuin kaupungin vuokraslummissa, kaikki naapurit nimittäin tupakoivat. Olenpas suorastaan kateellinen niille jotka voivat VALITA missä asuvat.
P.S osa 2: En myöskään käytä alkoholia sillä lailla kuin ehkä kenties luulette: piruillessani kävin alkon sivuilla alkolaskurilla ja totesin että pitäisi lähes kolminkertaistaa alkoholin kulutus ja silti se olisi vielä kohtuullista, niin no onhan valkkari ihan hyvää jonkun salaatin kanssa…
P.S osa 3: En ole se juha h joka kirjoittelee vissiin oliko se täällä vai jossain muualla, tämä on ensimmäinen kertani kun avaan suuni millään foorumilla mutta alkaa olla sellainen fiilis jo että tartteis tehdä (tehrä) jotain.
P.S osa 4: Mitäs muuten sitten jos minunlaisiani alkaa ilmestymään enemmän, siis niitä jotka eivät ole holhoamista vailla vaan sellaista tulotasoa vailla että oman elämän rakentaminen onnistuisi.
Tuo työn glorifiointi kun ei oikein kohdallani toimi, työ ei siis ole se itsetarkoitus vaan se että olisi rahaa elämiseen ja siihen elämän rakentamiseen niin että ei olisi työkkärin armoilla. Kaikilla ei ole mahdollisuutta niihin täyden kympin työpaikkoihin. Toisaalta: Onko niin että tässä maassa on kaksi teollisuuden haaraa jotka ovat rahakkaita, niitä kun ei voi siirtää kiinaan: Ensimmäinen on maahanmuuttoteollisuus joka takaa tulot hamaan tulevaisuuteen asti niille jotka ovat hoitamassa maahanmuuttajien asioita. Toinen alue on työttömien ajaminen karsinasta toiseen, eräänlainen karjapaimenen homma ja nykyisinhän sitä karjaa riittää. Mitenkähän työttömien perustulo sopisi niille virkamiehille jotka saavat leipänsä työttömien “ohjaamisesta”…
Jos mode ei tätä poistanut ja jaksoit tämän lukea niin kiitos siitä. Tosiasia on vaan se että tässä maassa ei ole kunnollisia työpaikkoja tarpeeksi ja työttömien syyllistäminen varmaankin rauhoittaa sitä hyväosaisten omaatuntoa. (Ihminen on ihmeellinen otus.)
Jännä korrelaatti on muuten laman ja laiskureiden määrän välillä.
Mitä ammattiliitot sanovat tuosta 33,63e/päivä? 8 tunnin päivänä tuo on 4,20 e/tunti. Tuskin on minkään liiton minipalkka on tuota tasoa. Jos pakotetaan johonkin, mikä on kaikille täyttä ajanhukkaa, pitäisi se sitten tapahtua lain mukaan. Pahasti haiskahtaa orjatyötä. Lisäksi tuo manipuloi työmarkkinoita, ajaa palkkatasoa alas ja luo työttömyyttä.
Periaattessahan työttömän pitäisi etsiä oman alansa työtä tai sitten “omaa alaansa” tai hommaansa ylipäätään. Jos kaikki aika etsimisen sijaan kuluukin jossain pakkotyössä, niin mitä hyvää siitä voi seurata?
Niin muistan viime lamasta kuin istuessani dösässä joku työmatkalainen ihmetteli kaverilleen, ettei ymmärrä työttömiä miksi eivät mene töihin, töitä saa kun viitsii hakea. Siinä vaiheessa työttömiä oli mittariss 500 000. Tämä jäi mieleeni, kun ihmettelin ihmisen asenteita. Aika epärationaalista on ihmislapsen aivoherneiden vaeltelu universumissa 😉
On hyvä, että työttömien omaehtoinen koulutusjärjestelmä nyt aiotaan uudistaa. Nykyisin se on suorastaan onneton. Esimerkiksi korkeakoulutettujen pitäisi osallistua kalliiseen korkeakoulujen täydennyskoulutukseen. Työttömän pitäisi itse maksaa tuhansien eurojen kurssit, jotka on suunniteltu yritysten maksettavaksi. Avoimen yliopiston kurssit eivät kelpaa kuin osaksi akateemisen omaehtoista opiskelua. Eli nykysysteemi on täysin järjetön.
Pakkoaktivointia voi tiettyyn rajaan asti olla, mutta ei määräämistä vasten tahtoa jollekin tietylle kurssille. Työttömällä pitää olla valinnanvaraa, mikä lisää motivaatiota. Omaehtoisen koulutuksen tuominen vaihtoehdoksi kurssien rinnalle lisää valinnanvapautta ja motivaatiota.
Nythän työuria pitäisi pidentää. Siksi yli 60-vuotiaan aktivointi voi olla hyvinkin kannattavaa, kunhan se ei ole pakkoaktivointia. Pitäisikö yli 60-vuotiaalta työttömältä evätä omaehtoinen koulutus, ei kai sitä aiota tehdä? Se olisi jo ikärasismia.
Työurien pidentämisellä valtio saa merkittävästi verotuloja. Limsaverot ja pääomatuloveron rukkaaminen tuovat vain pieniä summia työurien pidentämiseen verrattuna.
Hämmästyttävää onkin, ettei työurien pidentämisen eteen tehdä mitään muuta kuin väännetään kättä eläkeiästä työmarkkinajärjestöjen kanssa salaisissa kapineteissa.
Katselin 9.9 pidettävien kuntamarkkinoiden ohjelmaa. Ilmeisesti kunnat eivät aio tehdä mitään sen eteen, että työurat kuntatyöpaikoilla pitenisivät, koska markkinoiden luennoissa ei käsitellä kyseistä asiaa. Kuntaliitto ilmeisesti on niin lamatunnelmissa, ettei ymmärrä mitä ensi vuosikymmenellä on edessä.
Jos emme saa taloutta kuntoon, niin pelkäämpä, että köyhien määrä lähtee Suomessa merkittävään kasvuun. Kiinassa riittää ihmisiä, jotka tekevät töitä 100 euron kuukausipalkalla. Sinne on jo siirtynyt melkoisesti työpaikkoja ja valitettavasti trendi on se, että monet PK-yrityksetkin ovat nyt katselemassa Kiinan suuntaan.
Valitettavasti työvoimatoimistoissa henkilökunnan osaaminen on osaksi aivan onnetonta. Aktiivisia ihmisiä pakotetaan hakemaan jotain heille sopimatonta työpaikkaa ja kurssipaikkahakemuksia hylätään aivan mielivaltaisilla syillä.
Aktivointikurssit ovat tähän asti olleet osaksi suosittuja siksi, että ne eivät ole kuluttaneet 500 ansiosidonnaisen päivän määrää. Mutta ensi vuoden alusta lukien sosiaalituposopimuksen mukaan aktivointipäivät kuuluvat 500 päivän piiriin. Tämä tulee lisäämään peruspäivärahalle putoavien määrää.
“On siinä pointtinsa, että nuorelle, opinnoissa huonosti menestyneelle työmarkkinatuki/toimeentulotuki voi muodostaa makoisan ansan. ”
Aikaisemmin laki velvoitti vain alle 25 ‑vuotiaiden aktivointia. Nyt tarkoituson ulottaa tämä aktivointi kaikkiin eli myös yli 60-vuotiaisiin eli orjatyö on tarkoitus laajentaa kaikkiin ikäryhmiin.
Kuten aikaisemmin kerroin , meillä oli 80-luvulla velvoitetyö, mutta se tarkoitti, että kunnan tai valtion piti järjestää työtä yli puoli vuotta työttömänä olleelle . Mutta työsuhde oli aito työsuhde palkkoineen ja muine etuineen.
Tanska kopioi lain samaan aikaan kun Suomi ajoi systeemin alas eli ns Tanskan malli on pitkälti Suomen 80-luvun malli
Osmo sekoittaa tietoisesti asiaa, tuo alle 25-vuotiaitten pakkotyö on ollut jo olemassa ja on OK, mutta nyt kysymyksessä on Sinnemäen/Cronbergin ajama laajennus vanhempiin ikäluokkiin, joka astuu voimaan ensi vuonna
“Viimeksi käydessäni työkkärissa sanoin että minulla ei ole enää motivaatiota tehdä fyysisesti raskasta työtä hankalina vuorokaudenaikoina palkalla jolla ei tule toimeen. No karenssihan siitä oli tiedossa johon totesin että minuun keppi ei enää tehoa, olen jo tarpeeksi köyhä ja minulle palkinto on jo se että ne resurssit mitkä minulla ovat käytössä (aika ja fyysiset voimavarat) ovat tästälähtien minun omia eivätkä niiden jotka odottavat tuottoa omistuksilleen.”
Tähän ollan päätymässä Osmon ja Sinnemäen politiikalla. Kun ihmisiä painostetaan ja alistetaan tarpeeksi niin he muuttuvat passiiviseksi ja seuraavaksi agresiiviseksi.
Kävin aikoinani armeijan Sodankylässä ja se oli siihe aikaan kova paikka : maanantaina metsään ja perjantaina kotiin ja metsässä jatkuvaa hälyä ja simputusta.
Niinpä lopulta mikään rangaistus ei enää tehonnut, koska elo putkassakin oli parempaa kuin pakkotyö ja simputus.
Silloin opin, että ei kannata painostaa liikaa autonomista ihmistä, seuraus voi olla karmea
Tähän tilenteeseen ollaan ajautaumassa meillä nyt yleisesti tämän orjatyön myötä.
Ja sitten ihmetellään misä terrorismi kumpuaa
“Jos työttömyyskorvaus olisi kansalaispalkka, joka ei edellyttäisi ”työmarkkinoiden käytettävissä olemista”, se ei voisi olla edes niin korkea kuin nyt. Muuten siitä tulisi liian suosittu. Erityisesti ansiosidonnainen voisi olla turhan houkutteleva, jos työtä ei tarvitsisi ottaa vastaan.”
Ihmisen voi aina palkata normaaliin työsuhteeseen
Eli jos ihminen halutaan työllistää niin yhteiskunta voi palkata hänet töihin
En ymmärrä miksi meillä yritetään keksiä uudestaan orjatyösuhde heikoilla työehdoilla ja pakotetaan ihmsiä tällaisiin oratöihin ??
Kapina tästä syntyy ennemmin tai myöhemmin, kyllä meitä tervekätisiä löytyy
Onnistuisikohan (varsinkin vanhemman väen) aktivointi siltä pohjalta, että (ansiosidonnaista) päivärahaa saadakseen olisi velvollinen tekemään työtä.
Työtä tehdään sillä palkalla, josta päiväraha on laskettu — näin kenenkään ei tarvitse tehdä alipalkattua työtä.
Kuukausittaiset työtunnit määräytyvät sen mukaan että ansioksi tulee täsmälleen kuukauden päivärahojen summa.
Työtuntien yli menevät lisäansiot (muissa töissä) eivät syö päivärahaa, koska se on jo ansaittu tuolla velvollisuustyöllä. Lisäansiot kuitenkin päivä päivältä lykkäävät eteenpäin korvauksen alenemaa, niin kuin nytkin.
Kunnissa on kuulemma tekemätöntä työtä.
“Kapina tästä syntyy ennemmin tai myöhemmin, kyllä meitä tervekätisiä löytyy”
En voi sanoa muuta kuin BRING IT ON! Päästään samalla kertalaakilla hukkaväestöstä ja ärhäkkäimmästä vasemmistosta eroon.
Nimim “Vuoden 1918 voiton toisintoa odotellessa”
PS Veikatkaa, kumpaa näistä karrikoiduista heitoista paheksutaan enemmän? Vasemmistolaista vai oikeistolaista sodanlietsontaa? Voisiko kokoomuslainen haikailla kansalaissotaa samalla tavalla kuin SDP:n istuva kansanedustaja kuluneella viikolla?
Ei työn tarvitsisi olla mitään näennäistä puuhastelua.
Niin roskaista on ainakin paikka paikoin, että siivoustyötä tuntuisi riittävän aika isolle porukalle. Viikkokausia samat kaljapahvit lojuvat pusikoissa.
Samoin päiväkoteihin ja vanhusten laitoksiin ulkoiluttajia varmasti kaivataan. Onhan näissä paikoissa työharjoittelussakin yhdeksäsluokkalaisia. Miksi ei aikuinen ihminen pärjäisi?
Maahanmuuttajille voisi olla ystävätoimintaa. Useinhan uuden maahanmuuttajan esim. Afrikasta on vaikea esim. tietää mikä mikäkin tuote on ruokakaupassa, koska ei osaa kieltä ja koska tuotteet ovat muutenkin ehkä tuntemattomia. Aktivoitu työtön voisi olla konkreettinen kotouttamistuki monessa perheessä.
Tietysti pitäisi haastatella ihmistä perusteellisesti ensin, jotta on varma, että asennne on oikea. Ihan jokainen ei tietenkään sovi päiväkotiin tai muuhunkaan sosiaalisuutta vaativaan työhön.
Liian vanha on jotenkin innostunut panemaan kaikki ikävät asiat maailmassa vihreiden syyksi.
Todettakoon tuosta kuntouttavasta työtoiminnasta, että sitä ovat ajaneet erityisesti kokoomuslaiset demarien ainakin hiljaisella tuella. Vuonna 2000 kokoomus ja demarit esittivät sen käyttöönottoa ja osallistumisen saattamista velvoittavaksi kaikkien työttömien osalta. Olin silloin peruspalveluministeri ja onnistuin rajaamaan velvollisuuden alle 25-vuotiaisiin “koeajaksi”. Halusin tätä rajausta, koska arvioin, ettei kunnista löydy mitään järkevää tekemistä kaikille, ja näennäistyö on loukkaavaqa eikä “kuntouta” työkykyiseksi.
Enää en ole hallituksessa, joten en tiedä, miten hallituksen neuvottelut asiasta ovat menneet. SATA-komiteassa kuntouttavan työtoiminnan saattamista velvoittavaksi on ajanut erityisen voimakkaasti kokoomus, taas kerran.
Kuntouttava työtoiminta on todellakin näennäistyötä, mistä kertoo se, että valtion on korvattava kunnille tämän ilmaisen työvoiman käytöstä noin 10 eurolla päivää kohden.
Kuntouttavaa työtoimintaa on yleensä viikossa vain muutama tunti, jolloin tuntipalkaksi kyllä tulee aivan työehtosopimusten mukainen palkka, koska kuukausipalkka on kuitenkin noin 600 euroa kuussa.
Kaikkia järje4stelmiä voi käyttää väärin. Sellaistakin on kerrottu, että jotkut kunnat ovat pitäneet täysin työkykyisiä kuntouttavassa työtoiminnassa tekemässä täysin tuottavaa työtä. Tämä lienee kuitenkin harvinaista, eikä asianomaisen pitäisi siihen suostua eikä työvoimaviranomaisten tätä hyväksyä.
Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu henkilöille, joiden työpanos ei mene kaupaksi edes ilmaiseksi. Pääasiallinen työllistämiskeino on palkkatuella työllistäminen. Siinä maksetaan työehtosopimusten mukaista palkkaa. Valtio korvaa työnantajalle vajaatuottoisen työvoiman käytöstä vähintään 550 €/kk, mutta usein noin 900 €/kk.
Kuntouttava työtoiminta on julkiselle taloudelle varsin kallista verrattuna työttömyyskorvauksen maksuun. Kun siltä ei yleensä työllistytä minnekään, se on työllisyysinvestointina täysin tuottamatonta. Erityisen hölmöä on velvoittaa moiseen simputukseen kovin iäkkäitä. Työuriten pidentäminen on tärkeätä, mutta tuo ei niitä pidennä.
Kjr63,
Tukityöllistetty tekee kuuden tunnin päivää, joten “tuntipalkaksi” muodostuu n. 7 euroa.
Tukityöllistetylle pitää maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Ei taida missään työehtosopimuksessa olla 7 euron tuntipalkkaa. Vai tarkoittaako Elina tukityöllistetyllä jotain muuta kuin palkkatuella työllistettyä.
Joo.. mä sekoilin.
Tarkoitin kuntouttavaa työtoimintaa. Olen luullut, että siinä on kuuden tunnin päivät. Ajattelin, että tässä aktivointityössäkin on.
Mutta ei siis ole.
Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään asiakkaan (se pakotettu siis) tarpeiden mukaan 1–5 päivänä viikossa osa- tai kokopäiväisesti. Koska kunnilla on vähän rahaa ja toiminta tuottaa tappiota, sitä järjestetään yleensä yhtenä päivänä viikossa. Jos tuo yksi päivä on kuusituntinen, kuukaudessa tunteja tulee keskimäärin 26, jolloin työmarkkinatuki mukaan luettuna tuntupalkaksi tulee vähän yli kaksi kymppiä.
“Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään asiakkaan (se pakotettu siis) tarpeiden mukaan 1–5 päivänä viikossa osa- tai kokopäiväisesti. Koska kunnilla on vähän rahaa ja toiminta tuottaa tappiota, sitä järjestetään yleensä yhtenä päivänä viikossa. Jos tuo yksi päivä on kuusituntine”
Tuolla halutaan vain kytätä, että ovat paikkakunnalla eivätkä matkustele ympäri maata tai tee muuta.
Mutta ei SDP ole nyt hallituksessa ja työministerinä on vihreä
Mitä tekemistä tämän asian kanssa on sillä, että työministerinä on vihreä? Kuntouttava työtoiminta kuuluu kunnan sosiaalityön piiriin ja on siis sosiaali- ja terveysministeriön lainsäädäntöä. Peruspalveluministerinä on Paula Risikko (kok).
Minäkin joudun nut 59-vuotiaana eläkeputkeen ja tempuetttavaksi kuudeksi vuodeksi.
Laskin juuri, että tösiiä olen ollut 39-vuotta kun pätkätkin otetaan huomioon.
Tässä iässä ei terveys tietenkään ei ole 100 %, mutta työkykyä on vielä jäljellä.
Ongelma on ettei tämänikäiselle löydy enää töitä Suomesta . Ulkomailta löytyy kyllä töitä, mutta olen jo ollut sen verran erossa perheestä, että haluaisin vietää muutaman vuoden vielä kotimaassa.
Lapset pitäisi saada lukion läpi ja opiskelun syrjään kiinni
Mutta en halua olla temputettavana, minusta se on suoamlaisen työn häpäisyä kun normaalia töitäkin vois tarjota
Vihreät ovat ollet nykyhallituksen työmisnterinä jo yli 2 vuotta , ei enä kaikkea voi panna edeltäjien piikkiin.
Eikä Vihreät voi paeta Kokoomuksen selänkään taakse loputtomasti
Pitäisi alkaa kantaa vastuuta joskua aivan oikeasti
Kuten sanottu, kyse ei ole työministeriön lainsäädännöstä vaan sosiaali- ja terveysministeriön.
Jos ynnää Elinan ja Liian vanhan velvoitetyökommentteja, päätyy suunnilleen tähän malliin: Työtä vaille jäävälle maksetaan aluksi työttömyyskorvausta ehkä muutaman kuukauden ajan. Mitään aktivointeja tai muuta patistelua ei ole. Sen jälkeen työtön otetaan automaattisesti kunnan palkkalistoille. Hommat olisivat kai tyypillisesti sellaisia, joille on muuten vaikea löytää tekijöitä, eli siivousta, heikkokuntoisten avustamista, järjestyksenpitoa jne. Palkka olisi korkeampi kuin työttömyyskorvaus mutta alhaisempi kuin vapaan haun kautta palkatuilla. Jos ei tule töihin, työttömyyskorvausta vähennetään asteittain. Sairaudet ovat toki asia erikseen.
Tällaisessa mallissa olisi hyviä puolia. Se kannustaisi oma-aloitteisuuteen ja vastuulliseen elämänkäytäntöön. Se antaisi mahdollisuuden tehdä hyödyllisiä töitä nykyisen aktivointi- ja kurssitushölynpölyn sijaan.
Huono puoli voisi olla se, että paikallisen rahakirstun vartijalla olisi kiusaus hoitaa yhä suurempi osuus kunnan velvollisuuksista edullisella velvoitetyövoimalla. Tulisi syytöksiä epäpätevän tai motivaatiorajoitteisen henkilökunnan käytöstä. Ministeriöiden tulisi olla valppaina, jotta kuntien perustehtävät voitaisiin hoitaa kunnialla.
“Kapina tästä syntyy ennemmin tai myöhemmin, kyllä meitä tervekätisiä löytyy”
“En voi sanoa muuta kuin BRING IT ON! Päästään samalla kertalaakilla hukkaväestöstä ja ärhäkkäimmästä vasemmistosta eroon. ”
Juu, huomenna kello 17.00 kaikki barrikadeille- paitsi jos sataa. Hmmm ei taida suomalaisille olla suora toiminta mieleen eikä ole tarpeenkaan.
Itse tosin odotin joku vuosi takaperin kieli pitkällä sitä vihreitten perustulomallia. Siihen lisättynä joku pienemmin palkattu vaikkapa siivoustyö niin olishan sillä pärjäillyt. Puhun nyt siis vapailta markkinoilta saadusta työstä. Opiskelijat tekevät paljon näitä osa-aikatöitä siksi että opintoetuudet ovat vaatimattomia. Vaan saavatpa pitää ne etuudet töitä tehdessään, ainakin jos työtunnit eivät ole ihan mahdottomia määriltään. Työttömän etuudet taas alkavat pienenemään “sovitelluksi päivärahaksi” ja siihen kun lisätään työstä aiheutuneet kulut niin nihkeäksi menee oleminen.
Samoin ei itselleen vastenmielistä hommaa ehkä halua tehdä vuosikausia. Opiskelijoillahan se työ on väliaikaista, valmistuvat sitten siihen (toivottavasti) mieleiseen työhön. Perustulo mahdollistaisi työttömalle irtisanoutumisen ilman näitä karenssi-keppejä. Hyvällä säkällä tämä aiheuttaisi jopa palkan kohoamista matalapalkka-aloilla.
Vaan oisko realisti jos sanoo että ei se perustulo taida toteutua.
Tästä taas siihen että siellä työttömien joukossa on niitäkin jotka tosiaan kykenevät tekemään oikeitakin töitä. Työpaikat vaan ovat kadonneet.
Tämä 8€/päivä lisää näissä aktivoinneissa on parempi kuin ei mitään. Ja jos nyt nuo opiskelujen järkevöittäminen mitä SATAkin ymmärtääkseni on suunnittelemassa toteutuu niin kuulostaa ihan hyvältä, kyllä kelpais jo suunnitella opiskeluitaan kun toimeentulo olisi olemassa. Mitenkähän on, osa näissä oloissa varmaan sitten opiskelisi pitkään ja hartaasti kun ne työpaikat ei silti taitais lisääntyä.
Niin ja sitten se asia että tosiaan pitäisi erotella pois työttömien tilastoista ne jotka eivät kykene työntekoon. Ne jotka eivät halua tehdä töitä silloin kun töitä on ja se on kannattavaa-no omapa on häpeänsä.
Miksei nuoria voi työllistää tekemään sitä välttämätöntä työtä, joka on kuitenkin jonkun tehtävä. Suuri osa tavallisesta keskiluokasta on varmasti valmis maksamaan jonkin verran siitä, että joku siivoaa kodin, käy kaupassa tai hoitaa muita asioita kaupungilla, hoitaa pihaa, vahtii lapsia, tekee ruokaa tai pienia remonttihommia kotona. Tällä hetkellä tällaisten töiden hinta noin 25–100e tunnilta. Pölyjen pyyhkiminen maksaa sen vähintään 25e tunnilta ja vaatimattomimmankin mutterinkääntämisen minimiveloitus on 100e jos työtä ylipäätään on mahdollisuus ostaa. Omien tulojen on siis oltava vähintään luokkaa 50–200e tunnilta ennen kuin muiden työllistämisessä on järkeä. Toki kotitalousvähennys hieman auttaa mutta se ei ole läheskään riittävä. Eikö tuollaisten matalan osaamisten palveluiden hintaa voi laskea niillä tuilla, jotka nyt menevät turhaan kontrollitoimintaan. Vaikka sanotaan, että työelämä on nykyään kovin vaativaa, niin Suomessakin on edelleen hyvin yksinkertaista ja helppoa työtä. Sen tekemisestä on vain harvalla varaa maksaa.
Eggo voi kyllä hakea työvoimatoimistolta työllistämistukea työttömän nuoren palkkaamiseen kotitöihin. Tosiun kotitalousvähennys on anteliaampi, mutta jswo haluaa kokopäiväisen kotiapulaisen, työllistämistuki on parempi.
Eikös Kokoomus aikanaa Benin suulla vastustanut toimeentulotuesta asumismenojen omavastuun poistamista, koska omavastuu kannustaa työntekoon ; )
Jotenkin Kokoomusaatteeseen on pesiytynyt toi huonompiosaisten kurittaminen.
Kataisen sanonta päivitettynä tähän päivään: “Pidetään toinen toisistamme huolta, valtio ja kunnat sitä ei tule enää tekemään.”
Työttömyysputkessa olevia yli 59-vuotiaita ei pidä pakkoaktivoida, koska se on yhteiskunnalle kallista eikä yleensä tuota positiivista tulosta. Lopputuloksena on vain nöyryytystä ja negatiivisuutta. Tässä suhteessa Osmo on oikeilla jäljillä. Eli pakkoaktivoinnilla pitää olla tietyt rajat kuten velvollisuus esittää vaihtoehtoja ja ikääntyneet kokonaan pakkotoimien ulkopuolelle.
Todettakoon, että tuo kuntouttava työtoiminta koskee vain henkilöitä, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea, ei siis ansiosidonnaista saavia.
En minä kodinhoitajaa tarvitse. Ihmetyttää vain jos työttömiä laitetaan tekemään turhaa työtä ja siitä maksetaan rahaa samalla kun hyödyllistäkin työtä olisi, josta ihmiset vielä olisivat itse jotain valmiita maksamaankin.
Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta olisi varmaan fiksumpaa, että työtön siivoaisi sen lapsiperheen pellon keskelle rakennetun kahdensadan neliön töllin sen sijaan, että työtön lajittelee jotain kunnanjohtajan kyniä. Toki vielä fiksumpaa olisi, että se tölli olisi vain 150 neliötä, jolloin lapsiperheellä olisi varaa vielä maksaakin hommasta jotain.
Toki sitä toivoisi myös itse, että silloin kun jonkun ihmisen tilaa kotiinsa jotain nurkkia siivoamaan tai pesukonetta korjaamaan, niin tämän veloitus olisi edes hieman pienempi kuin erikoislääkärillä. No, se ei ole kyllä toivon asia.
Monella alalla, esim. valtiolla, olisi tekemätöntä työtä, mutta ei lupaa palkata väkeä. (Palkkatukea ei saa valtion töihin, vain kunnan tai yksityisen.) Niinpä suuri osa todellisesta työstä teetetään sivareilla ja työttömillä työelämäkokeiluina tai työelämävalmennuksina ym. temppuilulla suurin piirtein peruspäivärahan hinnalla. (Jos työn vuoksi joutuu käyttämään päivähoitoa ja matkustamaan, työnteko on selkeästi tappiollista.)
Olen kohta ollut 8 kk “kokeilussa” ja “valmennuksessa”, mutta määrärahat tähänkin ovat loppumassa. Toivoa oikeasta palkkatyöstä ei juuri ole, koska paine on virkojen lakkauttamiseen, esim. eläkkeelle jäävien virkoja ei juuri täytetä uudelleen vaan työt hoidetaan “sisäisin järjestelyin” luonnollisesti työuralle päässeitä suosien. Silloin uhkana on pudota täysin nollille, koska toimeentulotukea tai työmarkkinatukea ei makseta jos puoliso on palkkatyössä.
Minulle on muodostunut aivan sama kuva kuin Osmo kirjoitti, että systeemin ulkopuolelle pudottua on erittäin vaikea päästä työllistyneen keskiluokan etuihin, vaikka kuinka olisi sekä koulutus, motivaatio ja työkyky ja jopa tosiasiassa työtä tehnyt.
Eggo ei voi hakea työllistämistukea pikku kotiorjattaren palkkaamiseen.
Työllistämistuki on vain yrityksille ja sen saa vain siinä tapauksessa, että yritys sitoutuu kouluttamaan työllistettyä.
Ei tartte kouluttaa, ellei halua lisäosaa. Mutta on totta, että kotitalous ei taida kelvata työnantajaksi.
Osmo kirjoitti: “Mutta takaisin pakkoaktivointiin. Mihin sillä tähdätään? Joskus sillä tähdätään elämänhallinnan parantamiseen. On hyvä oppia nousemaan aamulla sängystä ja niin edelleen…”
Tämä on aivan oikein ja tätä pitäisi tehdä huomattavasti enemmän!
Huonosti äänieristetyissä kerrostaloissa eläneenä sitä rukoilee, että naapureiden pitäisi herätä aamuisin. Kun itsellä on erittäin aikaiset herätykset ja nukkumaanmenoaika sen mukainen, on yhtä helvettiä jos seinien takana ja ylä- ja alakerrassa ei koskaan tarvitse mennä nukkumaan ennen kello kolmea yöllä. Se on mahdollista vain, jos ei aamuisin tarvitse lähteä minnekään.
Vähimmäisvaatimuksena erilaisten tukien saamiselle pitäisi ollakin, ettei saisi estää muiden työssäkäyntiä. Hyvää pakkoaktivointia voisi ollakin, jos liikunta- ja työkykyisen nuoren pitäisi hakea toimeentulo henkilökohtaisesti KELA:n toimistosta aamukuuden ja aamukahdeksan välillä. 🙂
Älkää teilatko mielipidettäni. Se on äärimmäisen subjektiivinen näkemys ja johtuu huonoista kokemuksista.
Noista “ilmaisia piikoja paremmalle väelle”-jutuista tulikin mieleen positiivinen tarina pakkoaktivoinnista. 80-luvulla maaseudun emännät ilmoittautuivat sankoin joukoin työttömiksi varmana siitä ettei syrjäkyliltä töitä löydy.
— Vaan löytyipä kuitenkin, emännät joutuivat naapuritaloon ilmaisiksi piioiksi, kun kunta lupasi maksaa palkkakulut. Toimii viissiin aika hyvin, kun maatalousyrittäjäpariskuntien työttömyys ei ole ollut merkittävä ongelma aikoihin.
Olin juuri tänään sienessä keskuspuistossa.
Uskomaton on se roskan määrä, jonka havaitsee, kun poikkeaa kävelytieltä metsään. Perusmallisen paperi- ja pahviroskan lisäksi siellä on käsittömätön määrä mitä omituisempaa roinaa. Bongasin mm. kattilan, koiran ruoka-astioita, erilaisia vaatteita, vihkiraamatun, makuupussin ja kahviastiaston.
Eikö puistoa siivota lainkaan (kuuleeko Sauri?)?
Aivan pyöristyttävää, että Helsingin keskeistä virkistysaluetta voidaan pitää noin karmeassa kunnossa. Ilmeisesti kyllä tien vierustat siistitään, koska ne ovat säällisessä kunnossa.
Eli vinkkinä vain, jos työn kohteista on pulaa erilaisissa työllistämisen ja aktivoinnin muodoissa.
(Sieni-ihmisille: löytyi rouskuja ja pikkukastikkeeseen kantarelleja, mutta vähän hintsua oli, vaikka ajattelin, että nyt niitä on.…)
Toiminimi maksaa 70 euroa eli rekisterikulut.
Tässä on yritys, nyt eggo voi hakea tukiasia ihmisten työllistämiseen.
Olen ihan kiitettävästi suorittanut erään kurssituksen.
Se, mikä ei mennyt perille: osa pitkäaikaistyöttömistä on sairaita tai muuten jaksamattomia, miten nyt sitten diagnosoidaankin.
Mutta kurssit selkeästi ovat eräs hyvällä voitolla toimiva rahanansaintatapa. Onko se väärin. Jos pitävät lupauksensa, ehkä ei.
Soininvaara: “Enää en ole hallituksessa, joten en tiedä, miten hallituksen neuvottelut asiasta ovat menneet. SATA-komiteassa kuntouttavan työtoiminnan saattamista velvoittavaksi on ajanut erityisen voimakkaasti kokoomus, taas kerran.
Kuntouttava työtoiminta on todellakin näennäistyötä, mistä kertoo se, että valtion on korvattava kunnille tämän ilmaisen työvoiman käytöstä noin 10 eurolla päivää kohden.”
Olisi kiinnostavaa jos sais tietää miten yleensä SATA-komiteassa eri tahot kannattaa mitäkin asiaa, etenkin puolueiden edustajien linjat kiinnostavat. Meillä on se ongelma demokratiassa, ettei kukaan tiedota miten keskeisissä päätöksissä päätökset syntyvät. Täytyy osata kaivella tiedot jos edes tietääkään mistä niitä löytää tavallisena kansalaisena.
Soininvaara: “Kuntouttavaa työtoimintaa on yleensä viikossa vain muutama tunti, jolloin tuntipalkaksi kyllä tulee aivan työehtosopimusten mukainen palkka, koska kuukausipalkka on kuitenkin noin 600 euroa kuussa.”
Kun nää ei kelpaa työmarkkinoille ja heidän joukossa on niitä jotka ei halua hommia tehdä, niin eikö tarkemmin selvitetä työhaluttomuuden syitä, olisiko mahdollista tehokkammalla ammatinvalinnanohjauksella etsiä uutta suuntaa ja hakea uusi väylä vaikka ensin työllistämällä?
Itse olen havainnut ainakin työkkärin ammatinvalinnanohjauksen tasossa valtavia heittoja. Voihan erilaisilla testeillä hakea kiinnostuksen kohteita ja sitä kautta sitten selvitellä vaihtoehtoja. Onhan se itsestään selvää, jotta jollain tavalla jos haluaa edes pään kestävän pitkäaikaisessa työttömyydessä pitää opetella olemaan haluamatta tehdä töitä. Ettei ajaudu pitkäaikaistyöttömän tuloksettomaan työnahkuhelvettiin.
Vaan löytyipä kuitenkin, emännät joutuivat naapuritaloon ilmaisiksi piioiksi, kun kunta lupasi maksaa palkkakulut.
Seurasin 80-luvulla työllisyyslain toteuttamista Savukoskella. Kunna työttömyys oli 25 % ja se oli päivittäin tv-uustisissa. Kun maatalon emännille osoitettiin työpaikka niin he ilmoittivat , ettei käy kun lehmätkin pitää hoitaa.
Poromiehet ilmoittivat, ettivät jouda töihin ettotöiltä ja häipyivät kortistosta.
Pussikansa hävisi ensimmäisen tilin jälkeen.
Kolmen kuuakuden kuluttua työttömyys oli alle 5 %
“Huonosti äänieristetyissä kerrostaloissa eläneenä sitä rukoilee, että naapureiden pitäisi herätä aamuisin. Kun itsellä on erittäin aikaiset herätykset ja nukkumaanmenoaika sen mukainen, on yhtä helvettiä jos seinien takana ja ylä- ja alakerrassa ei koskaan tarvitse mennä nukkumaan ennen kello kolmea yöllä. Se on mahdollista vain, jos ei aamuisin tarvitse lähteä minnekään.”
Tehoaiskohan noihin eläjiin mikään pakkoaktivointi. Etteivät vaan olisi sellaisia hardcore sossutapauksia. Häätö saattaisi tehota. Nimimerkki: Kokemusta on moisista.
Hitto. Älynväläys. Onko paikalla pisnismiehiä? Mitenkähän myyvä olisi tuotemerkki “Hardcore Sossutapaus”:esimerkiksi farkut. Olisi katu-uskottavaa meininkiä.
“Palkka olisi korkeampi kuin työttömyyskorvaus mutta alhaisempi kuin vapaan haun kautta palkatuilla. Jos ei tule töihin, työttömyyskorvausta vähennetään asteittain. Sairaudet ovat toki asia erikseen.”
Meillä oli käytössä tällainen systeemi 80-luvulla. Se tiputti työttömyyden 2 % ja nosti työllisyysasteen 75 %:iin.
Tanska kopioi syteemin 90-luvun alussa eli samaan aikaan kun Suomi ajoi sen alas.
Kuntien ja valtion palkkasyteemi oli silloin jäykkä eikä palkkoja voitu alentaa kuin tuolla 10 % epäpätevyysvähennyksellä.
Tärkeintä kuitenkin oli, että työsuhde oli aito työsuhde ja siihen liittyvät edut esim työterveyshuolto
Herra Hakulinen, jos kerran palkalla oli vaikea tulla toimeen, miksi et kouluttautunut johonkin parempipalkkaiseen työhön? Varsinkin jos nykyinen työ oli yksitoikkoista ja vastenmielistä?
“kuntouttavasta työtoiminnasta” ja pakkotyöstä.
Kun korvauksen edellytyksenä on työn tekeminen, niin seuraava vaihe on “vankilakorttien” myyminen.
Kunnallisilla laitoksilla on sitten paksut niput työtehtäviä, joista työttömät saavat valita, minkä velvoitetyön ottavat tehdäkseen juuri tällä viikolla. Kukin halunsa ja harrastuksensa mukaan. Mistä tahansa työtehtävästä voi työtön työnhakija kuitenkin vapautua ostamalla vapautuksen kyseiseen tehtävään; rahat menevät kortin myyneelle laitokselle. (Sama tehtävä voidaan uudestaan avata markkinoille tehtäväksi, niin kauan kunnes joku sen tekee tai rahaa on kerätty tarpeeksi jotta oikea tekijä saadaan palkattua.)
Vapautuksen hinta määräytyy vapaasti markkinoilla.
Näin saadaan markkinasääntely mukaan pakkotyön markkinoille ja estetään se että työttömillä teetetään turhaa ja tarpeetonta työtä (vapautuskortin hinta laskee niin naurettavan halvaksi että lähes jokainen valitsee muutaman euron maksun sen sijaan että menisi töihin).
“Herra Hakulinen, jos kerran palkalla oli vaikea tulla toimeen, miksi et kouluttautunut johonkin parempipalkkaiseen työhön? Varsinkin jos nykyinen työ oli yksitoikkoista ja vastenmielistä?”
Ihan juha vaan, tuo herroittelu on niin turhaa.
Totuus on kohdallani se että kiinnostuksen kohteeni ovat ihan muuhun kuin helppoon työllistymiseen johtavia jos kouluttaudun siis itseäni kiinnostavalle alalle. Kuvaamataito oli koulussa kymppi ja harrastukset ovat myös muunlaisia kuin duunareiila noin yleensä. Oisko joku taideala se mieleisin. Vaatimattomista oloista lähteneenä ei nuorena ollut näköaloja muuhun kuin siihen mitä muut samoista oloista olevat suurinpiirtein tekivät.
Reiluna parikymppisenä oli sitten tarkoitus saada se oikea ammatti. Hoitoala vaikutti mieleiseltä ja läpäisin pääsykoetestinkin. Silloin se suuri ensimmäien lama oli juuri pahimmoilleen päällä ja kyseisen alan työpaikat vähenivät huimaa vauhtia. En sitten uskaltanut lähteä opiskelemaan vaan olin töissä. Kun lamankin aikaan minulla oli työtä ja vielä vapailta markkinoilta. Sen jälkeen työpaikat ovat vaihtuneet mutta nyt on se edessä että ilman rankkaa osaamista ja kunnollista koulutusta ei ole asiaa niihin hyviin työpaikkoihin. Sittemmin into sinne hoitoalalle on kyllä hyytynyt. Muutamalla työnhakukurssilla on ollut sairaanhoitajia jotka ovat miettimässä ammatin vaihtoa parinkymmenen työvuoden jälkeen.
Ilmeisesti minullakin se ensimmäinen kierros ammatin suhteen on myös täynnä. Nyt on taas lama ja erilainen kuin se edellinen. Jos nyt vuorossa olisi se itseäni kiinnostava tapa kehittyä, avoin yliopisto sivistysmielessä ym.
Vielä sen verran noista viime aikojen työpaikoista että tuo huomaamani ilmiö taloudellisen toimeentulemisen vaikeudesta samalla kun työtahti on kiihtynyt kokoajan koskee tämän vuosikymmenen loppupuolta. Omalla kohdallani tein siis valinnan että olen mieluummin rehellisesti työttömänä kuin tappelen tuulimyllyjä vastaan. Suomi on senverran kallis maa että työssäkäyvillä on oltava tolkulliset tulot.
Minun tämänhetkinen pärjäämiseni toimeentulon suhteen ei johdu suurista työttömyysetuuksista vaan siita että menot ovat todella pienet: halpa vuokra-asunto ja ruokaa saa kesäaikaan metsästä jos rahat on loppu.
Tässähän pähkäilen vaan en ole ainoa työtön tällä hetkellä.
Aikanaan tämä lama loppuu ja työtä taas on ainakin toisille. Kauppalehdessä vai missä oli vinkkejä aloista joita uhkaa työvoimapula: siivoustyö ja hoitoala. Kuulemma palkatkin varmaan nousevat kun työntekijöitä on hankala löytää. Niin no k.o. aloille on ollut hankala löytää työntekijöitä jo pitemmän aikaa ja silti palkat laahaavat. Jos joku nyt noita töitä ajattelee leipätyönä niin voi varautua jatkossakin mataliin tuloihin. Siivoustyö ei ole tuottavaa ja hoitoalalla hoidettava lisääntyvät samalla kun ihmisten halukkuus maksaa veroja vähenee. Niin ja ne veromaksajatkin taitavat vähentyä.
Tästä työttömien aktivoinnista vielä tämä: Eikös jossain kunnassa ollut tai on meneillään kokeilu jossa kaikille ilman työtä oleville tarjotaan työtä. Paltamon kunta tai samantapainen. Hätäisellä kuukkeloinnilla ei löytynyt edes mainintaa k.o projektista. Kesällä kysyin asiaa työvoimatoimiston virkailijalta ja hän muisti että sellainen on meneillään mutta ei osannut sanoa siitä mitään. Onko kellään asiasta tietoa? Mitenkähän siellä kunnassa asiat etenee?
Juha Hakuliselle:
Googlaa “Paltamon malli”, niin eiköhän sieltä löydy
“Juha Hakuliselle:
Googlaa “Paltamon malli”, niin eiköhän sieltä löydy”
Löytyi. Kiitos
Sattuu vaan olemaan myös niinkin, että on näitä yrittäjiä jotka kelpuuttavat sillä 8€ orjapalkalla työvoimatoimistosta tukityöllistetyn yliopistokoulutuksen ja työkokemustakin omaavan ammattihenkilön suorittamaan opintojaan vastaavaa työtehtävää. Ja mitä luulet onko sillä yrittäjällä euron kuvat silmissä? Mun mielestä todellä törkeää hyväksikäyttämistä!
Palkkatukityöstä
Itse olen juuri nyt palkkatukityössä ja pidän toimintamallia hyvänä. Toki paljon riippuu itse työpaikasta. Siis siitä millaisen työpaikan ja työtehtävän onnistuu saamaan. Mielestäni palkkatukityö on hyvä porras avoimille työmarkkinoille. Tosin siinäkin on ongelmansa ja vaaransa.
Nimittäin nyt näyttää palkkatukijärjestelmälle käyneen niin että on muodostunut kahdet työmarkkinat. Palkkatukimarkkinat ja avoimet työmarkkinat. Eri organisaatiot erityisesti julkiset pyörittävät koko ajan uusia palkkatukityöntekijöitä samoissa paikoissa ja palkkatukityön idea työllilstyminen jää toteutumatta. Lisäksi palkkatuella teetetyt työt eivät tule avoimesti haettaviksi työpaikoiksi mikä estää muita kuin palkkatukikelpoisia hakemasta ko. paikkoja
Hakulinen
“Mitenkähän myyvä olisi tuotemerkki “Hardcore Sossutapaus”:esimerkiksi farkut. Olisi katu-uskottavaa meininkiä.”
Olet vähän myöhässä, sillä “sponsored by sossu”-paita on jo vanha idea.
“Liian vanha valitti, että pakkoaktivointia ollaan ulottamassa jo yli 60-vuotiaisiin. Tämä minun on aika vaikea ymmärtää. Tuo aktivointi on aika kallista. Ikäihmisten aktivointi ei missään oloissa voi olla yhteiskunnan kannalta kannattava investointi.”
Mutta jos halutaan eläköitymisikää nostaa niin ihmsten on vaihdettava ammattia vielä yli 60-vuotiaana.
Suoemssa ei ole mekanismia jolla voitaisin estää ikääntyneen irtisanominen ja valtio, kunnat ja yritykset irtisanovat kilvan ikääntyneitä.
Toien vaihtoehto on ikääntyneen elättäminen soosun luukulta, mutta sekään ei lisää työvuosia vaikka vähentääkin sosiaalikuluja.
Tuo viittaus osoittaa sen ettei todellinen tarkoitus olekaan lisätä työvuosia vaan halventaa ikääntyneen elättämiskuluja
Minunkian vaihtoehto putkelle on vaihtaa ammattia 60-vuotiaana eli lähteä takaisin koulunpenkille.
Jos haluaa vähän paremman uuden ammatin niin se edellyttää 5–7 vuoden opiskelua yliopistossa eli olen valmis 65–67-vuotiaana.
Rahaa on palanut 4–500000 euroa ja olen vienyt yhden opiskelupaikan yhdeltä nuorelta
Pakkoaktivointeja on osallistuminen työllisyyskurssille ja kuntouttava työtoiminta. Kuntouttava työtoiminta koskee vain työmarkkinatuelle pudonneita. Se on 60-vuotiaalle mahdotonta. Työtä tietysti pitä ottasa vastaan, jos joku sattuu tarjoamaan.
“Pakkoaktivointeja on osallistuminen työllisyyskurssille ja kuntouttava työtoiminta. Kuntouttava työtoiminta koskee vain työmarkkinatuelle pudonneita. Se on 60-vuotiaalle mahdotonta. Työtä tietysti pitä ottasa vastaan, jos joku sattuu tarjoamaan.”
Nythän oli suunniteilla aktivointien kohdistaminen kaikkiin ikäluokiin ja mitenpä jatkaksit työuria, jos tyydytään, että yli 60-vuotiaat työttömät ovat menetettyjä ja joutavat tallin taakse
Eläkekertymä työttömyyspäivärahasta loppuu 63-vuotiaana, joten meidän joiden eläkeikä on 65-vuotta ja joiden eläkettä leikataan monella tavalla kannattaa siirtyä opsikelijaski 63-vuotiaana
Tuota työurien pidentämistä on toitotettu niin pitkään, että varmaan SATA-komiteassa on valmisteilla joku ikääntyneiden kyykytysohjelma.
Enpä usko, että asiaa sivuutetaan noin vain.
Valmistelut on vain siirretty kabinetteihin kähmittäväksi
Sylvesteri:
“Olet vähän myöhässä, sillä “sponsored by sossu”-paita on jo vanha idea.”
Damn.
Palkkatukityöläinen:
“Eri organisaatiot erityisesti julkiset pyörittävät koko ajan uusia palkkatukityöntekijöitä samoissa paikoissa ja palkkatukityön idea työllistyminen jää toteutumatta.”
Palkkatuen saamisen ehdot ovat työnantajalle niin tiukat että eivät ne oikeat työsuhteet jää syntymättä tämän tuen takia.
Ne määräaikaiset palkkatukityöt ovat tarkoitettuja jo jonkin aikaa työttöminä olleille. Tarkoitus on siis parantaa ammattitaitoa työllistymistä varten samalla kun saa kohtuullista palkkaa. Se työllistyminen pitäisi sitten tapahtua vaikkapa avoimilla työmarkkinoilla. Määräaikaisuus on tarkoituksenmukaista siksi että sitten taas se seuraava jo jonkin aikaa työttömänä ollut saa myös sen mahdollisuuden ammattitaitonsa ylläpitämiseen.
Vakituista työsuhdetta ei synny tuonkaan ammattitaidon ylläpitojakson jälkeen koska ei ole olemassa niitä oikeita avoimia työpaikkoja. Varsinkaan näin laman aikaan. Sitten kun oikeita työpaikkoja alkaa taas olla tarjolla niin näiden palkkatukityöjaksojen jälkeen pääsee töihin helpommin. Vaan silloin työllistyy kyllä helpommin suoraankin.
Kinnulan kunnan esimerkki on myös mielenkiintoinen. Tämän kunnan esimerkki kyseenalaistaa Helsingin selittelyt ja passiivisuuden työttömyyden hoidossa pitkäaikaistyöttömien kohdalla.
Kuntien KELA:lle maksamat sakkorahat 2009/01–07
Helsinki 9,5 milj. €, Tampere 6,1 milj. €, Turku 3,9 milj. €, Vantaa 3,2 milj. €, Lahti 3,1 milj. €, Jyväskylä 3,0 milj. €, Oulu 2,9 milj. €, Joensuu 2,5 milj. €, Espoo 2,4 milj. €, Kuopio 2,0 milj. €
Kunnat ovat maksaneet KELA:lle sakkomaksuja yhteensä vuonna 2006 192 milj. €, vuonna 2007 157 milj. € ja vuonna 2008 140 milj. €.
Tammikuun ja heinäkuun välisenä aikana tänä vuonna (2009) kunnat ovat maksaneet sakkomaksuja 82,9 milj. € KELA:lle.
Kinnulan kunta on valinnut toisen tien, kunta työllistää pitkäaikaistyöttömät, eikä tarvitse maksaa sakkomaksuja. Kunnanjohtaja Juha Urpilainen otti työvoimatoimiston johtajaan yhteyttä ja perustivat Tuumasta toimeen projektin ja työpajan.
Esimerkiksi Helsinki haluaa maksaa 9.5 milj. € valtiolle sakkoina, koska se on pieni menoerä Helsingin kokonaisbudjetissa.
Jos kunta järjestää pitkäaikaistyöttömälle jotakin työtä, valtio maksaa työmarkkinatuen kokonaan, jos kunta ei tarjoa työtä, kunta maksaa puolet työmarkkinatuesta KELA:n kautta valtiolle ja tämä on se niin sanottu sakkomaksu. Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön puheenjohtajan Lea Karjalaisen mukaan on hyvin tavallista etteivät kunnanjohtajat edes tiedä heidän sakkomaksujensa määrää KELA:lle.
Helsingin sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen totesi Ajankohtaisessa Kakkosessa, että joka kuukausi maksaessaan tätä laskua tietokoneelta, mielessä käväisee, onko tässä mitään järkeä. Helsingin palkkatuetun työn määrärahat eivät kuulema riitä tämän enempää kuin mitä ne nyt ovat. Kuitenkin sakkomaksut on varaa maksaa.
Tutkija Pekka Tiaisen Työ ja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen ohjelmassa esitetty laskelma, jos kunta työllistää 2 vuotta työttömänä olleen.
Kunta käyttää 17000€ palkkausmenoihin 8kk ajalta.
Jos työllistämisen jälkeen työtön palaa ansiopäivärahalle, työllistämissakkoa ei mene, eikä sen jälkeiseltä 500:lta työmarkkinatukipäivältä. Tämä 17000€:n palkkauskustannus kääntyy kunnan kassalla 13320€ plussaksi. Mikäli työtön ei ole ansiopäivärahalla vaan on työmarkkinatuella, siinäkin tapauksessa tämä kääntyisi 2520 €:n plussaksi kunnan kassalla. Helsingin sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen totesi nähtyään tämän Tiaisen laskelman, että asia on poliittinen kysymys ja arvottamis kysymys mihin määrärahat käytetään. Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, selitteli ettei Tiaisen laskelma ota kaikkia kustannuksia huomioon, koska tarvitaan entistä räättälöidympiä toimenpiteitä päihde- ja mielenterveyskuntoutusta. Tämä voi olla tottakin, toisaalta kuitenkin meillä on Kinnulan kunnan esimerkki jossa tämä toimii, siitä voi ottaa mallia.
Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön puheenjohtaja Lea Karjalainen totesi, että meillä on 120000 ihmistä reservissä, joista suurin osa on täyttä tavaraa, heiltä puuttuu vain työ.
Kinnulan kunnan malli
Kunta myös vuokraa työvoimaa yrityksille ja kotitalouksille ja työllistää, kunta maksaa sosiaalikustannukset ja muut.
Kunta säästää vuodessa 500 000€ kunnassa on väkeä 2000 asukasta, joten säästö on merkittävä. Kunnan budjetti on 15–16 milj. €.
200 000€ KELA-maksu
100 000€ Kun rupeavat tekemään jotakin säästävät toimeentulomaksuissa.
300 000€ Kunta saa lisää verotuloja.
100 000€ Kunta säästää sairaanhoitomaksuissa.
Kunnanjohtaja totesi, ettei heidän tarvitse koskea tohon 200 000 €:n tossa vaiheessa vaan se jää ikään kuin bonuksena.
Noin parikymmentä prosenttia näistä Kinnulan kunnan pitkäaikaistyöttömistä jäi pysyvään työsuhteeseen. Kinnulan kunnanjohtaja totesi tämän olevan raakaa sosiaalityötä, mutta tällä hetkellä kunnilla menee niin hyvin, ettei kunnat ole nähneet tarpeelliseksi hyödyntää tätä säästömahdollisuutta, minkä pitkäaikaistyöttömien työllistäminen tarjoaisi.
Tässä kirjoituksessani esittämäni numerotiedot ja henkilöiden kommentit ovat Ajankohtaisessa Kakkosessa esitettyjä, jonka katsoin uudelleen useampaan kertaan YLE:N Areenasta.
Lähde: YLE Ajankohtainen Kakkonen 25.8.2009
Kunnille uhkaa Kuntaliiton arvion mukaan syntyä noin 180 miljoonan euron lasku, kun vastuu pitkäaikaistyöttömistä siirtyy kokonaan niiden kontolle ensi vuoden alussa.
Lähde: Helsingin Sanomat 1.9.2009
Tarvitaan kovia otteita kuntia kohtaan, viime laman jälkeen on jatkuvasti laiminlyöty pitkäaikaistyöttömyyden hoito, jossain se raja täytyy kulkea. On erittäin viisasta siirtää vastu sinne, jossa ne todelliset työllistämismahdollisuudet löytyvät. Ei valtio voi tietää miten alueellisesti löytyy erilaisia työllistämismahdollisuuksia, se tieto löytyy kunnissa, kunnan alueella olevasta elinkeinoelämästä ja kunnan omista virastoista.
Voihan sitä lähteä vielä 60 vuotiaana koulun penkille, jos sattuu jonnekin pääsemään.
Mutta en siltikään usko, että sen koulun jälkeen 63 ‑vuotiaana saisi yhtään mitän palkkatyötä…
Liian vanha on aivan oikeassa siinä, että tavalla tai toiselle eläkkeet on saatava pienemmiksi. Keinona luultavasti eläkkeen määräytyminen entistä enemään viimeisten työ- tai työttömyysvuosien perusteella. Laitetaan firmat yhteiskunnan hiljaisella hyväksymisellä irtisanomaan kaikki yli 58- vuotiaat, ja sitten sanotaan, että voi voi.
Ikäsyrjintä on muuten yhteiskunnan lakien mukaan kiellettyä, myös työelämässä. Olisiko ammattiyhdistysliikkeellä ryhdistäytymisen paikka?
“Keinona luultavasti eläkkeen määräytyminen entistä enemään viimeisten työ- tai työttömyysvuosien perusteella. Laitetaan firmat yhteiskunnan hiljaisella hyväksymisellä irtisanomaan kaikki yli 58- vuotiaat, ja sitten sanotaan, että voi voi.
Ikäsyrjintä on muuten yhteiskunnan lakien mukaan kiellettyä, myös työelämässä. Olisiko ammattiyhdistysliikkeellä ryhdistäytymisen paikka?”
Näinhän on jo tehty eli eläkkeen määräytyminen on tehty arpajaisiksi . Laskeskelin eläkkeeni eri vaihtoehdoilla ja jos eläköidyn työttömyysputkesta 62-vuotiaana niin eläke on n 35 % viimeiistä palkoista, jos taas eläköidyn 66–67-vuotiaana niin saan sen 60 % viimeisistä palkoistaeli 50-luvulla syntyneillä eläke riippuu voimakkaasti eläkitymisiästä .
Uuden eläkejärjestelmän mukaiseti tuo riippuvuus vähenee jonkun verran, mutta ei katoa.
Ikääntyneen uudelleenkouluttaminen on tehotonta, uuden ammatin hankkiminen kestää 3–7 vuotta joten 60-vuotiaana irtisanottu on uuden ammatin syrjäss kiinni 63–67-vuotiaana.
Mitähän hyötyä Vanhanen ja Katainen kuvittelevat voittavansa tällaisella työurien pidentämisellä ?
Huittisten hullun miehen touhua, syödään enemmän kuin tienataan
AY-liikekin on pahassa välikädessä , sanotaanko irti nuoria asuntovelkaisia vai ikääntyneitä putkeen ?
Työurien pidentämisen suurin este ovat työkyvyttömyyseläkkeet,eläkeiän kaavamainen nostaminen ei pidennä juurikaan työuran keskipituutta, yli 60-vuotiasita kun suuri osa on jo työkyvyttömyseläkkellä.
Ainoa keino on lopettaa työkyvyttömyyseläkkeet eli työhön pitää raahautua vielä toinen jalka haudassa .Tai ainakin sossun luukulle.
Milloin sinä tai kukaan eduskunnasta on työtön ollut? Milloin sinulla on ollut hätä kädessä ihan oikeasti, kun rahat ovat totaalisesti loppu? Milloin sinä olet odottanut päätöstä ansiosidonnaisesta päivärahasta kuukausia? Milloin sinä olet sinnitellyt vuoden alle 10 000€ vuodessa? Sinulla, eikä muilla eduskunnassa työskentelevillä ei ole alkeellistakaan käsitystä siitä, mitä köyhällä ja työttömällä on edessään joka päivä. SYÖKÄÄ VAAN PIHVILIHAA JA JUOKAA NIITÄ HIENOJA VIINEJÄ SIELLÄ PARATIISSANNE JA SÄÄTÄKÄÄ LISÄÄ LAKEJA, JOLLA KÖYHÄ KANSA PIDETÄÄN KYYKYSSÄ JA LUOKAA LISÄÄ VEROHELPOTUKSIA YRITYKSILLE, ÄLKÄÄKÄ VAAN ANTAKA MAHDOLLISUUTTA MAKSAA TYÖSTÄ SIITÄ KUULUVAA PALKAA, VAAN PITÄKÄÄ KANSAA TÖISSÄ 9€/PÄIVÄ. MILLOIN SINÄ MENISIT TÖIHIN TUOLLA SUMMALLA?
Osmo Soininvaara: “opetusministeriön järjestämään ei saa osallistua. Tämä kielto suorittaa opinnot loppuun ei ole ihan ehdoton, mutta melkein. Tähän SATA-komitea ilmeisesti tulee esittämään muutosta.”
Tämä on jo toteutunut — ja aiheuttanut äläkkääkin — kun ansiosidonnaisella opiskeleminen “syö” päivärahapäiviä siitä kuuluisasta 500 päivästä ja opintotuki on pienempi.
Hyvä uudistus, ehdottomasti.
Juha Hakulinen: “Opiskelijat tekevät paljon näitä osa-aikatöitä siksi että opintoetuudet ovat vaatimattomia. Vaan saavatpa pitää ne etuudet töitä tehdessään, ainakin jos työtunnit eivät ole ihan mahdottomia määriltään.”
Kyllä opinto“tukea” peritään takaisin aika kärkkäästi, edes toimeentulominimiin asti ei saa tienata.
Jore: “Kinnulan kunta on valinnut toisen tien, kunta työllistää pitkäaikaistyöttömät, eikä tarvitse maksaa sakkomaksuja.”
Myös Uusikaupunki teki näin edellisen laman ja 33% työttömyyden aikana — samoin hyvin tuloksin.
Nyt ei vissiin ole niin paljon työttömiä?
Liian vanha: “Työurien pidentämisen suurin este ovat työkyvyttömyyseläkkeet, eläkeiän kaavamainen nostaminen ei pidennä juurikaan työuran keskipituutta, yli 60-vuotiasita kun suuri osa on jo työkyvyttömyseläkkellä.”
No, itse asiassa kuusikymppiset OVAT Suomessa töissä EU-maiden keskiarvoa paremmin. Ongelmana ovat kolmekymppiset työkyvyttömyyseläkeläiset.