Olettaako Nokia insinöörejään tyhmiksi vai laiskoiksi?

Lex Nokia mer­kit­see, että Nokia saa val­voa hen­ki­lö­kun­nan säh­kö­pos­ti­lii­ken­net­tä — kenel­le on pos­tia lähe­tel­ty mut­ta ei sisäl­töä — jot­ta työ­pöy­dän koneil­ta ei sai­si lähet­tää lii­ke­sa­lai­suuk­sia suo­raan kil­pai­li­jal­le. Usko­taan­ko Nokial­la, että rikos­ta suun­nit­te­le­vat insi­nöö­rit ovat niin lais­ko­ja, ettei­vät viit­si vai niin tyh­miä, ettei­vät ymmär­rä lähet­tää sitä kotikoneelta?

27 vastausta artikkeliin “Olettaako Nokia insinöörejään tyhmiksi vai laiskoiksi?”

  1. Lex Nokia on yksin­ker­tai­ses­ti käsit­tä­mä­tön. Se antaa yhtei­sö­ti­laaa­jien (kuka tahan­sa toi­mi­ja, joka tar­jo­aa inter­net-yhteyt­tä) oikeu­des­ta val­voa käyttäjiä!

    Kysei­nen laki EI RAJOITU säh­kö­pos­tiin, vaan mah­dol­lis­taa KAIKEN ip-poh­jai­sen lii­ken­nöi­nin tark­kai­lun, mukaan­lu­kien mm. VoIP-puhelut.

    Jos halu­taan lisä­tä yri­tyk­sen oikeuk­sia tark­kail­la työn­te­ki­jöi­den­sä toi­min­taa, muu­tos pitää teh­dä lakiin yksi­tyi­syy­den suo­jas­ta työelämässä.

    Lisä­tie­toa:

    http://blog.valontuoja.net/2008/11/19/effi-alert-effi-alert-lex-nokia-menossa-lapi-eduskunnassa/

    http://www.effi.org/blog/2008–11-19-Ville-Oksanen.html

  2. Tai työ­pai­kan koneel­ta muul­ta kuin työ­nan­ta­jan tar­joa­mal­ta säh­kö­pos­ti­ti­lil­tä. Täl­löin­kään työ­nan­ta­ja ei näe, mitä vies­te­jä on lähetetty.

  3. En tie­dä uskoo­ko Nokia, mut­ta minis­te­ri uskoo täy­sin sul­jet­tuun ja täy­del­li­ses­ti val­vot­tuun tie­to­jär­jes­tel­mään. Mikä on huo­mat­ta­vas­ti huolestuttavampaa.

    Jul­ki­suu­des­sa on väi­tet­ty, että tätä lain­muu­tos­ta ei tar­vi­ta, kos­ka yri­tys­sa­lai­suu­det vuo­de­taan muis­ti­tik­kuun kopioi­mal­la eikä säh­kö­pos­tia lähet­tä­mäl­lä. Sel­väs­ti luul­laan, että tie­don kopioin­ti on mene­tel­mä, jota ei voi­da seu­ra­ta. Näin ei kui­ten­kaan ole. Ole­mas­sa ole­va tek­no­lo­gia mah­dol­lis­taa sen, että tal­len­nuk­set ja cd-levyl­le polt­ta­mi­set voi­daan doku­men­toi­da: saa­daan tie­tää kuka on tal­len­ta­nut, mitä on tal­len­ta­nut ja kos­ka on tallentanut.

    Asiois­taan huo­leh­ti­vat yri­tyk­set voi­vat myös teh­dä avain­osaa­jien­sa kans­sa salas­sa­pi­to- ja kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sen. Kir­je­pos­tis­ta voi­daan pitää kir­jaa. Puhe­lin­las­kus­ta näkee suun­nil­leen, mihin on soi­tet­tu. Arkis­toon voi­daan lait­taa kame­ra, arkis­ton oven kulun­val­von­nas­ta sel­vi­ää kuka huo­nees­sa on käy­nyt. Entä säh­kö­pos­ti? Säh­kö­pos­ti on tie­tyl­lä taval­la täl­lä het­kel­lä mus­ta auk­ko, jos­ta ei nyky­lain­sää­dän­nöl­lä voi­da sel­vit­tää kuka on toi­mit­ta­nut pii­rus­tuk­set kil­pai­li­jal­le, vaik­ka oli­si kuin­ka sel­vää, että oman tuot­teen kopio on jo kil­pai­li­jan katalogissa.”
    http://www.suvilinden.com/blogi/blogi/ei-urkintaa-vaan-yrityssalaisuuksien-suojaa.html

    Sano­taan nyt näin, että jos yri­tyk­sen tie­to­tur­va­pääl­lik­kö sil­mät sini­se­nä selit­täi­si täl­lai­ta hut­tua, niin hän toden­nä­köi­ses­ti pää­si­si päi­vit­tä­mään CV:nsä. Kaik­kien yllä­mai­nit­tu­jen tur­va­toi­mien kier­tä­mi­nen on nau­ret­ta­van help­poa, esi­mer­kik­si mikä pak­ko sen insi­nöö­rin on käyt­tää työn­tan­ta­jan­sa puhe­lin­ta? Tai mikä estää ohit­ta­mas­ta sitä kopioin­tia seu­raa­vaa järjestelmää?

    Oikeas­ti, sul­jet­tu­jen tie­to­jär­jes­tel­mien jos­ta tie­toa ei yksin­ker­tai­ses­ti voi siir­tää ulos teke­mi­nen on mah­dol­lis­ta. Tie­tyt vaka­vas­ti ja usein syys­tä­kin vai­no­har­hai­set orga­ni­saa­tiot käyt­tä­vät tällaisia.

    Ensin­nä­kin, ei ole min­kään­lai­sia out­put-lait­tei­ta. Ei USB-port­te­ja, ei CD-ase­mia, ei edes kir­joi­tin­ta, eikä var­sin­kaan kan­net­ta­via. Tek­niik­ka on jon­kin­lai­sia tyh­miä päät­tei­tä. Jär­jes­tel­mä huo­leh­tii sii­tä että tie­to­tur­va­luo­ki­tus menee käyt­tö­liit­ty­män saak­ka, esim. alem­man tie­to­tur­va­luo­kan ikku­naan ei voi kopioi­da kor­keam­man luo­kan ikku­nas­ta. Eikä tie­ten­kään lähet­tää säh­kö­pos­tia muil­le kuin niil­le joi­den tie­to­tur­va­luok­ka on riit­tä­vän korkea.

    Jot­ta tie­to­tur­va toi­mii tar­vi­taan myös erit­täin kor­ke­aa fyy­sis­tä tie­to­tur­vaa, eli kulun­val­von­ta, tar­kas­tuk­sia, ja anek­doot­ti­na ihan oikeas­ti käy­te­tään jopa esi­mer­kik­si suo­jat­tu­ja näyt­tö­kaa­pe­lei­ta jot­ta näi­tä ei voi­da kuun­nel­la. Eräs edel­li­nen kan­sain­vä­li­nen työ­nan­ta­ja­ni teki mm. täl­lai­si jär­jes­tel­miä, ja ulko­maan elä­vien pyyn­nös­tä koe­tim­me löy­tää Suo­mes­ta­kin asiakkaita.

    Ei löy­ty­nyt, Suo­mes­sa ei yksin­ker­tai­ses­ti ole taho­ja aina­kaan yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la, joil­la oli­si tuol­lai­sia tie­to­tur­va­tar­pei­ta. Tuol­lai­nen jär­jes­tel­mä on äärim­mäi­sen työ­läs yllä­pi­tää, työ­läs käyt­tää, ja kai­kin puo­lin kal­lis ja kan­kea. Jos Nokian tuo­te­ke­hi­tys toi­mi­si tuol­lai­sel­la alus­tal­la, niin teol­li­suus­va­koi­lus­ta pääs­täi­siin jo ihan sil­lä että tuo­te­ke­hi­tys on niin hidas­ta ettei se ketään kiinnosta.

  4. Periat­tees­sa täl­lä het­käl­lä ainoat syyt lakiin on olet­taa insi­nöö­rin tyh­myys tai lais­kuus. Tule­vai­suu­des­sa vält­tä­mät­tä ei. 

    Suo­mes­sa kehi­tet­ty “hol­vaus-mene­tel­mä” voi hyvin­kin estää tie­don vie­mi­sen säh­köi­ses­sä muo­dos­sa pois yrityksessä(kotikoneelle). En ole ala­n­asian­tun­ti­ja, mut­ta idea on kai, että kaik­ki yri­tyk­sen tie­to­ko­neil­ta tal­len­net­ta­va tie­to, tal­len­ne­taan vai osit­tain muistitikulle(etc). Osa tie­dos­tois­ta on yri­tyk­sen aina pal­ve­li­mel­la. Näin ollen tie­dos­to­ja voi lukea vain olles­saan yhtey­des­sä yri­tyk­sen pal­ve­li­meen. Tätä taas yri­tys voi sää­del­lä hyvin­kin tar­kas­ti. Edel­len täl­lai­nen käy­tän­tö taas mah­dol­lis­taa tar­kan tie­don­käyt­tö­lo­kin yllä­pi­tä­mi­sen. Mikä hel­pot­taa tie­to­vuo­to­jen tutkimista.

    Lisää tie­toa löy­tyy tääl­tä: http://www.itviikko.fi/ratkaisut/2008/06/17/holvaus-hajauttaa-salatun-datan/200816445/7

  5. Ehkä ei Nokia ole niin tyh­mä. Mut­ta kan­san­edus­ta­jat vai­kut­ta­vat kyl­lä juu­ri tuon ver­ran tyhmiltä.

  6. Ja eihän se sii­tä konees­ta edes ole kiinni. 

    Ei tar­vit­se muu­ta kuin perus­taa toi­nen säh­kö­pos­tio­soi­te netis­sä, niin voi lähe­tel­lä siitä.

  7. Nokian insi­nöö­ri tukeh­tui lei­vok­siin syömiskisassa
    21.11.2008 08:22

    22-vuo­tias intia­lais­mies kuo­li kes­ken ahmi­mis­kil­pai­lun Nokian työ­paik­ka­ruo­ka­las­sa Gur­gao­nis­sa Intias­sa kes­ki­viik­ko­na. Mies työs­ken­te­li insi­nöö­ri­nä Nokia Sie­mens Network­sis­sa, Gur­gao­nis­sa Del­hin len­to­ken­tän eteläpuolella. 

    Nuo­ren insi­nöö­rin kuo­le­mas­ta ker­toi­vat eilen useat maan sano­ma­leh­det verk­ko­si­vuil­laan. Mies tukeh­tui syö­ty­ään lei­von­nai­sia ja kah­vi­lei­piä lii­kaa ja lii­an nopeasti. 

    Hen­ki­lö­kun­nan jär­jes­tä­mään kil­pai­luun osal­lis­tui 20–30 työn­te­ki­jää. Eräs heis­tä ker­toi uhrin halun­neen oksen­taa ehdit­ty­ään syö­dä noin vii­si lei­von­nais­ta. Se ei kui­ten­kaan onnistunut. 

    - Työ­to­ve­rit oli­vat pitä­mäs­sä haus­kaa kes­ke­nään, kun mies meni ves­saan noin kel­lo puo­li kak­si. Työ­to­ve­rit huo­les­tui­vat, kun hän­tä ei kuu­lu­nut pit­kään aikaan. Mies löy­det­tiin ves­san lat­tial­ta tajut­to­ma­na, ker­toi polii­sin edus­ta­ja Satin­der Kumar The Times of Indialle. 

    Uhri kii­dä­tet­tiin Gur­gao­nis­sa sijait­se­vaan yksi­tyi­seen sai­raa­laan, jos­sa hänet todet­tiin kuol­leek­si. Lää­kä­ri Sus­hum Shar­ma vah­vis­ti, että kuo­le­man oli aiheut­ta­nut tukos henkitorvessa. 

    Ilma ei pääs­syt keuhkoihin

    Nokia Sie­mens Network­sin edus­ta­jat Intias­sa eivät kom­men­toi­neet asi­aa vedo­ten tut­kin­nan keskeneräisyyteen. 

    - Saim­me Nokia Sie­mens Network­sis­ta puhe­lun, jon­ka mukaan yksi hei­dän työn­te­ki­jöis­tään oli pyör­ty­nyt ja mat­kal­la sai­raa­laam­me, lää­kä­ri Shar­ma ker­toi Hin­dus­tan Time­sil­le. Hänen mukaan­sa mies oli “ahmi­nut niin mon­ta lei­von­nais­ta niin nopeas­ti”, että hänen hen­ki­tor­ven­sa tukkeutui. 

    - Kun lai­toim­me hänet elvy­tys­lait­tee­seen, hen­ki­tor­ves­ta alkoi tul­la ulos ruo­kaa. Ilma ei yksin­ker­tai­ses­ti pääs­syt kul­ke­maan keuh­koi­hin, lää­kä­ri sanoi.

  8. Aivan tot­ta. Tai jos ovat vie­lä lais­kem­pia, niin työ­ko­neel­ta jon­kin web-poh­jai­sen, yksi­tyi­sen mei­lin­sä kautta.

    Minus­ta koko Lex Nokia ‑jupa­kan tär­kein ope­tus kui­ten­kin on se, että suo­ma­lai­nen mal­li lain­sää­tä­jän toi­mien perus­tus­lain­mu­kai­suu­den val­von­nas­sa ei toi­mi. Muu­al­la — esi­mer­kik­si Sak­sas­sa, Ita­lias­sa ja Yhdys­val­lois­sa — tätä teh­tä­vää hoi­ta­vat sii­hen eri­kois­tu­neet riip­pu­mat­to­mat tuo­miois­tui­met, jois­sa istuu oman alan­sa huip­pu­ju­ris­te­ja. Suo­mes­sa edus­kun­ta val­voo itse itse­ään, eikä ammat­ti­tai­to­kaan lie­ne aina yhtä kor­keal­la tasol­la. Kui­ten­kin Lex Nokia ‑tapauk­ses­sa­kin valio­kun­ta pää­tyi rat­kai­suun­sa vas­toin asian­tun­ti­joi­den (ilmei­ses­ti yksi­mie­lis­tä?) kan­taa. Kir­joi­tin täs­tä omaan blo­gii­ni, jos jota­ku­ta sat­tui­si aihe enem­män kiinnostamaan:
    http://liberalisti.blogspot.com/2008/11/agronomi-kaalimaan-vartijana.html

  9. Ode, ei kai ne insi­nöö­rit niin­kään tyh­miä ole, että lähet­täi­si­vät noi­ta koti­ko­neil­taan­kaan. Luu­li­si ole­van hel­pom­paa ja var­men­paa men­nä ylei­sel­le koneel­le kir­jas­toon tms. paik­kaan ja lait­taa siel­tä. Muu­ten­kin nois­sa asiois­sa tun­tuu sil­tä, että sekä lain puol­ta­jat että lob­baa­jat usko­vat ihmis­ten ole­van ihan pöljiä.

  10. Kai­ken lisäk­si tämä ei kos­ke vain Noki­aa vaan kaik­kia ns. yhtei­sö­ti­laa­jia, joil­la on käyt­tö­so­pi­muk­ses­saan ehto että lii­ken­net­tä voi­daan valvoa.

    Tar­koi­tus on ujut­taa lakiin mah­dol­li­suus val­voa ja ran­kais­ta teki­jä­noi­keus­suo­ja­tun aineis­ton levit­tä­mis­tä yksityisoikeudellisesti.

  11. Rai­vion kom­ment­ti tämän lain sovel­ta­mi­ses­ta teki­jä­noi­keu­del­li­seen val­von­taan on enem­män kuin todennäköistä.

    Mark­ki­nat vie ja por­va­ri­hal­li­tus vikisee.

  12. Työ­nan­ta­jan tar­joa­ma säh­kö­pos­ti­pal­ve­lu on tar­koi­tet­tu työ­asioi­den hoi­toon. Mitä syy­tä tun­nis­te­tie­to­ja oli­si sala­ta työnantajalta?

  13. Toi­mi­ma­ton­ta lain­sää­dän­töä. Tie­to halu­aa olla vapaa

  14. Olen ollut Nokial­la töis­sä vuo­sia ja tie­dän että sen joh­to toi­mii kuin enti­sen Neu­vos­to­lii­ton joh­to tai nyky-Kii­nan. Peri­aat­tee­na on että kaik­ki on kiel­let­tyä työn­te­ki­jöil­tä mikä ei ole erik­seen sal­lit­tua. Oli sii­nä jär­keä tai ei, kaik­kea halu­taan val­voa ja kont­rol­loi­da. Sik­si siel­lä sul­jet­tiin val­tao­sal­ta PC-käyt­tä­jiä ensin net­tiyh­teys sit­ten säh­kö­pos­ti. Insi­nöö­rien tapauk­ses­sa se ei onnis­tu kos­ka tie­to­lii­ken­neyh­tey­det ovat hei­dän tär­keä työkalunsa. 

    Nyt on sit­ten kek­sit­ty lain rajo­ja koet­te­le­va säh­kö­pos­tien val­von­ta­oi­keus. Mut­ta muis­tan että sitä val­vo­taan kui­ten­kin. Sii­tä jopa annet­tiin vies­ti tie­dok­si jo 90-luvul­la. Mut­ta syyt­tei­tä teol­li­suus­va­koi­lus­ta ei voi­da nos­taa lait­to­man val­von­nan perus­teel­la. Näin­hän polii­si­kin on toi­mi­nut iät ajat vaik­ka toi­sin luul­laan. Polii­si­kin tar­vit­see lail­li­sia val­tuuk­sia jot­ta jut­tu­ja voi­tai­siin nostaa. 

    Toi­saal­ta ymmär­rän Nokian joh­don huo­len. Kil­pai­lu maa­il­mal­la on kovaa. Mut­ta se ei voi tapah­tua ihmi­soi­keuk­sien kustannuksella.

  15. Seu­raa­va on aja­tus­leik­ki (ei vit­si, taval­laan koe­pal­lo mut­tei mis­sään tapauk­ses­sa kovin syväl­li­ses­ti pohdittu).

    Kysy­mys: Mis­sä mää­rin työ­suh­tees­sa voi­tai­siin läh­teä sii­tä että läh­tö­koh­tai­ses­ti työn­te­ki­jän yksi­tyi­syyt­tä ei ole lain­kaan työ­suh­tee­seen liit­ty­väs­sä viestinnässä ?

    Säh­kö­pos­tit eivät oli­si yksi­tyi­siä, jos niis­sä käy­te­tään työ­suh­teen perus­teel­la työ­nan­ta­jan työn­te­ki­jäl­le lai­naa­maa iden­ti­teet­tiä. Mai­nit­tu­jen säh­kö­pos­tien kaik­ki siir­ret­tä­vis­sä ole­vat oikeu­det kuu­lu­vat työ­nan­ta­jal­le vähän samaan tapaan kuin työ­suh­dein­no­vaa­tiot työ­so­pi­mus­lain perusteella.

    Puhe­lut eivät oli­si yksi­tyi­siä, jos ne soi­te­taan yhtiön puhelinnumeroon/puhelinnumerosta, aivan kuten täl­lä­kin het­kel­lä mones­sa pai­kas­sa jois­sa puhe­lut nau­hoi­te­taan jot­ta jäl­ki­kä­teen saa­daan tar­vit­taes­sa näyt­töä puhe­li­mit­se sol­mi­tus­ta suul­li­ses­ta sopimuksesta.

    Tie­to­lii­ken­ne ei oli­si yksi­tyis­tä lukuu­ot­ta­mat­ta lue­tel­tu­ja poik­keuk­sia (esi­mer­kik­si salat­tu tie­to­lii­ken­ne työn­te­ki­jän hen­ki­lö­koh­tai­sel­la iden­ti­tee­til­lä), ja sil­loin­kaan työ­nan­ta­ja ei ota vas­tuu­ta sii­tä että joku yli-inno­kas palo­muu­ri ei-tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti rapor­toi lii­ken­teen pää­te­pis­teet eteenpäin.

    Täl­lä tavoin työ­nan­ta­ja vält­tyi­si niil­tä (mer­kit­tä­vil­tä) välil­li­sil­tä kus­tan­nuk­sia joi­ta lakien nykyi­nen toteut­ta­mi­nen asian­mu­kai­ses­ti aiheut­taa. Esi­mer­kik­si säh­kö­pos­tit voi­tai­siin arkis­toi­da auto­maat­ti­ses­ti, ja siir­tää työn­te­ki­jäl­tä toi­sel­le mie­hi­tys­ten vaih­tues­sa. Tie­to­lii­ken­net­tä voi­tai­siin val­voa juu­ri­kin niin auto­ma­ti­soi­dus­ti kuin halu­taan ilman että jou­du­taan manu­aa­li­ses­ti (kal­liis­ti) miet­ti­mään mil­loin mah­dol­li­ses­ti ollaan puut­tu­mas­sa lait­to­mas­ti työn­te­ki­jän yksityisyyteen.

    Nykyi­nen tilan­ne on epä­sel­vä ja käy­tän­nön intui­tion vas­tai­nen hen­ki­löil­le jot­ka jou­tu­vat näi­den asioi­den tek­ni­sen toteu­tuk­sen kans­sa kon­kreet­ti­ses­ti teke­mi­siin. Perus­ta­vaa laa­tua ole­va­na syy­nä nyky­ti­lan­tee­seen ovat laki yksi­tyi­syy­den suo­jas­ta työ­elä­mäs­sä ja vies­tin­nän tie­to­suo­ja­la­ki. Lex Nokia perus­te­lui­neen on jo niin absur­di ettei sitä voi kun­nol­la edes kommentoida.

  16. Se näkö­kul­ma, jon­ka Jus­si ja Rai­vio ovat (tääl­lä) tuo­neet esiin, eli “työ­nan­ta­ja” vai “mikä tahan­sa yhtei­sö­ti­laa­ja”, on se olen­nai­sin näkö­kul­ma Lex Noki­aan. Sää­del­lään­kö työ­nan­ta­ja-työn­te­ki­jä ‑suh­det­ta vai jotain aivan muu­ta on aika iso kysymys.

    Se, kum­mas­ta puhu­taan, muut­taa minus­ta spo­tun koe­pal­lon­kin luon­net­ta radi­kaa­lis­ti — ts. jos tuo­ta koe­pal­lon aja­tus­ta sovel­let­tai­siin sel­lai­se­naan kumpaankin.

  17. Säh­kö­pos­tin tut­ki­mi­ses­ta, että se ei voi­ne olla täy­sin työ­nan­ta­jan omai­suut­ta kos­ka on mah­do­ton kont­rol­loi­da kuka lähet­tää laa­tik­koon pos­tia (pait­si jos halu­taan sal­lia vain ennal­ta sallitut).

    Tie­dos­to­jen kopioi­mi­ses­ta… Jos pää­te on täy­sin tyh­mä eli ottaa etäyh­tey­den pal­ve­li­meen, ei tie­dos­to­ja voi kopioi­da pos­tiin jos pal­ve­li­mel­la pos­tioh­jel­maa, internetselainta
    eikä tie­to­lii­ken­neyh­teyk­siä ulko­maa­il­maan ei ole eikä tikul­le kos­ka tik­ku pitäi­si lait­taa pal­ve­li­meen kiin­ni. Kuvayh­teyt­tä tal­len­ta­via ohjel­mia ei sai­si auki kos­ka hii­ri ja näp­päin­ko­men­not ohjau­tu­vat kaik­ki pal­ve­li­mel­le. Pää­te oli­si tie­tys­ti luki­tus­sa kaa­pis­sa joten mui­ta käyt­tö­jär­jes­tel­miä ei voi­si käynnistää.

    Enpä kek­si muu­ta kei­no salai­suuk­sien lähet­tä­mi­seen kuin video­ka­me­ral­la nau­hoit­ta­mi­nen tai käsin lapul­le raapustaminen.

  18. Taval­li­nen kän­nyk­kä riittää..

    Kai­pa ne pos­tit, tie­dos­tot, videot ja kuvat voi lähet­tää kän­ny­käl­lä­kin. Rei­lun sata­sen puhe­li­mel­la voi teh­dä samat jutut kuin tie­to­ko­neel­la kym­me­ni­sen vuot­ta sitten.

  19. Minun mie­les­tä spo­tun idea on var­sin hyvä. Tai oikeas­taan minus­ta työ­nan­ta­jal­le ja työn­te­ki­jäl­le pitäi­si antaa val­ta sopia täs­tä keskenään.

    Esim. Nokia voi­si ottaa insi­nöö­reik­seen pel­käs­tään ihmi­siä, jot­ka suos­tu­vat, että kaik­ki hei­dän työ­nan­ta­jan tar­joa­mis­ta lait­teis­ta tapah­tu­va vies­ti­nä on yhtiön omai­suut­ta. Ne joi­ta tämä häi­rit­see voi olla mene­mät­tä Nokial­le töihin.

  20. Sää­del­lään­kö työ­nan­ta­ja-työn­te­ki­jä ‑suh­det­ta vai jotain aivan muu­ta on aika iso kysymys.”

    Niin­pä. Maal­lik­ko ajat­te­li­si että yhtei­sö­ti­laa­jan oikeu­det ja vel­vol­li­suu­det oli­si tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta mää­ri­tel­lä eri lais­sa kuin sopi­mus­rik­ko­muk­set työ­so­pi­mus­lain sää­te­le­mäs­sä sopi­mus­suh­tees­sa tai sii­hen verrattavassa.

    Yhtei­sö­ti­laa­jien käy­tän­nön tek­ni­set tar­peet tun­nis­ta­mis­tie­to­jen käsit­te­lyyn ovat kiis­tä­mät­tö­mät, tämän tie­tää jokai­nen joka on jos­kus blo­kan­nut satun­nai­sen tei­nin avoi­mes­ta WLAN-verkosta.

    Yri­tyk­sen tie­to­lii­ken­ne­ver­kon para­noi­dil­la val­von­nal­la voi aivan hyvin olla erin­omai­nen hin­ta-hyö­ty­suh­de jos se on riit­tä­vän auto­ma­ti­soi­tu. Vai­kea tätä­kään sinän­sä on men­nä kiistämään.

    Lop­pu­tu­los on kui­ten­kin niin ras­kas ja kal­lis asian­mu­kai­ses­ti hoi­det­tu­na että olen puo­li­va­ka­vis­sa­ni työ­nan­ta­jan omi­nai­suu­des­sa har­kin­nut “All your emails are belong to us” ‑tyyp­pis­tä sopi­mus­ta jon­ka subs­tans­si oli­si suun­nil­leen tuo koe­pal­lo. Työ­pai­kan verk­ko ja työ­säh­kö­pos­ti-iden­ti­teet­ti kuu­luu työ­nan­ta­jal­le, koti­verk­ko ja yksi­tyis­säh­kö­pos­ti-iden­ti­teet­ti työn­te­ki­jäl­le. Help­poa ja toi­mi­vaa, ellei sit­ten laki yksi­tyi­syy­den suo­jas­ta tai säh­köi­sen vies­tin­nän tie­to­suo­ja­la­ki tätä estä.

  21. Olet­taa­ko Nokia insi­nöö­re­jään tyh­mik­si vai laiskoiksi?”

    Veik­kaan ensim­mäis­tä. Tai siis lähin­nä ajat­te­le­mat­to­mik­si, tuhan­sien jouk­koon mah­tuu monen­lais­ta kul­ki­jaa. Täl­lä taval­la saa­daan silk­kaa höl­möyt­tään tai ajat­te­le­mat­to­muut­taan yri­tys­sa­lai­suuk­sia levit­te­le­vät hel­pom­min kiinni.

  22. Täy­tyy myön­tää, että vähän häm­mäs­tyin, kun (Nokia-oikeu­den­käyn­tien yhtey­des­sä?) ilme­ni, että työ­nan­ta­jal­la ei ole mitään oikeut­ta tse­ka­ta, mihin nume­roi­hin olen työ­kän­ny­käl­lä­ni soit­ta­nut. Olin ala­mai­suut­ta­ni luul­lut, että työ­nan­ta­ja voi­si nume­ron tark­kuu­del­la tiva­ta “näin­kin pit­kiä puheluita”. 

    Arkie­lä­mäs­sä puhe­lut ja säh­kö­pos­tit kave­reil­le, tut­ta­vil­le ja työn kaut­ta muo­dos­tu­neil­le suh­teil­le mene­vät (aina­kin minul­la) niin pal­jon ris­tiin, että en oikeas­ti ilman isoh­ko­ja pon­nis­te­lu­ja onnis­tui­si kovin­kaan hel­pos­ti pitä­mään eros­sa eri vies­tien luonteita. 

    Eli minus­ta sään­tö voi­si olla tämä: kor­kean tie­to­tur­van tms. yri­tyk­sis­sä tai valtion/ kun­nan ins­tans­seis­sa yksi­tyi­syy­den raja mata­lak­si eli spot­tyn ehdo­tus (vaik­ka ei vält­tä­mät­tä ollut­kaan tosis­saan teh­ty). Meil­le muil­le, jot­ka emme onnis­tui­si vuo­ta­maan mitään tär­ke­ää, vaik­ka aivo­nes­teem­me valut­tai­sim­me, annet­tai­siin jat­kaa entis­tä hol­ti­ton­ta menoa. 

    Tou­ko Mettinen

  23. Täs­sä muu­ta­mia lai­nauk­sia netis­tä poi­mit­tu­na, voi ottaa hyp­py­sel­li­sen suo­laa kans­sa, mut­ta tie­tääk­se­ni pitä­vät paik­kan­sa. Kukaan aina­kaan ei ole kii­reh­ty­nyt korjaamaan:

    -kim­mo sasin joh­ta­man perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan mie­les­tä “yri­tys­sa­lai­suuk­sien lii­ke­ta­lou­del­li­nen mer­ki­tys on niin suu­ri, että sil­lä perus­teel­la voi­daan perus­oi­keuk­sia rajoittaa”

    -kim­mo sasin joh­ta­ma perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta sivuut­ti pyy­tä­män­sä asiantuntijalausunnot

    -effin mukaan ko. lakie­si­tyk­sen sana­muo­dot ovat niin epä­mää­räi­siä (myös osa asian­tun­ti­jois­ta oli anta­nut saman­lai­sia lausun­to­ja) että se mah­dol­lis­taa muun­lai­sen­kin seu­ran­nan kuin pel­käs­tään säh­kö­pos­tien tele­tun­nis­teet ja ei pel­käs­tään työ­nan­ta­jien taholta

    -voi­maan tul­les­saan lain mukaan työ­nan­ta­jil­la oli­si suu­rem­mat oikeu­det seu­ran­taan kuin poliisilla

    -työ­nan­ta­jien ei tar­vit­si­si hakea mitään lupaa tark­kai­luun, eikä min­kään­lais­ta val­von­taa ilmei­ses­ti järjestettäisi

    -kuka oikeas­ti uskoo, että joku oli­si niin type­rä, että lähet­täi­si yri­tys­sa­lai­suuk­sia työ­paik­kan­sa säh­kö­pos­til­la? mihin täl­lä lail­la oikeas­ti pyri­tään ellei pik­ku­hil­jaa lisää­mään val­von­taa yhteiskunnassamme?

    itseä­ni aina­kin pelot­taa, että kun tätä val­von­nan ver­hoa on raoi­tet­tu nyt juu­ri sen ver­ran, että täs­sä ava­taan ovi samal­la vää­rin­käy­tök­sil­le. Tosi­aan, jos säh­kö­pos­ti­seu­ran­taa ei val­vo­ta miten­kään, mikä estää kaik­kien mei­lien lukemisen?

  24. Itseä­ni koko Lex Nokias­sa huvit­taa se kuin­ka kan­san­edus­ta­jia vie­dään kuin kuu­lui­saa lit­ran mittaa. 

    Vaih­toon koko sak­ki, tilal­le vaik­ka kou­lu­tet­tu­ja api­noi­ta. Hal­vem­paa ja satun­nai­suus pitää huo­len että pää­tök­set ovat mel­ko­lail­la samankaltaisia.

  25. Hen­ri Wei­jo kirjoiti:
    “-kuka oikeas­ti uskoo, että joku oli­si niin type­rä, että lähet­täi­si yri­tys­sa­lai­suuk­sia työ­paik­kan­sa säh­kö­pos­til­la? mihin täl­lä lail­la oikeas­ti pyri­tään ellei pik­ku­hil­jaa lisää­mään val­von­taa yhteiskunnassamme?”

    Kyl­lä näi­tä aikam­me san­ka­rei­ta aika-ajoin löy­tyy kun seu­rai­lee mitä maa­il­mal­la tapah­tuu. Älä aliar­vioi ihmi­sen typer­tyyt­tä tai sitä mää­rää kuin­ka pal­jon säh­kö­pos­te­ja lähe­tel­lään yri­tyk­sis­sä. Monet las­ke­vat yksin­ker­tai­ses­ti yhteen 1+1 ja ajat­te­le­vat että via­ton säh­kö­pos­ti huk­kuu kohinaan…

  26. Minus­ta joi­den­kin juris­tien aja­tus netis­tä ja kir­je­sa­lai­suu­des­ta on vähin­tään­kin nai­vi. Jos Suo­men viran­omai­set eivät lue NOKIA:n osoit­tees­ta lähe­tet­tyä pos­tia, niin aina­kin bri­tit teke­vät sen ame­rik­ka­lais­ten las­kuun ja ruot­sa­lai­set sekä venä­läi­set ihan omaan las­kuun­sa. Jos SUPO ei kyke­ne aut­ta­maan NOKI­Aa, niin sen on hoi­det­ta­va itse aina­kin vas­ta­tie­dus­te­lu, kun kil­pai­li­joil­la SONY:lle tekee tie­dus­te­lua FRA ja Moto­ro­lal­le NSA.

    Sama sini­sil­mäi­syys tuli esil­le Pat­rian tapauk­ses­sa. Yksi syy­te­hän perus­tuu teol­li­suus­va­koi­luun. Mis­sään muus­sa maas­sa ei ase­teol­li­suu­den tar­vit­se itse hoi­taa teol­li­suus­va­koi­lua, kyl­lä sen hoi­ta­vat viran­omai­set kes­keis­ten teol­li­suu­de­na­lo­jen, kuten ase­teol­li­suu­den, puo­les­ta. Olem­me­ko todel­la näin naiveja?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.