Geenitieto ja vakuutusten hinnoittelu

Ketjuswsa “Geen­i­ti­eto tuhoaa sairaus­vaku­u­tuk­sen” Björk kyseli, mitä vikaa siinä on, että vaku­u­tusy­htiö tietää vaku­ute­tun geen­it ja hin­noit­telee riskin sen mukaisesti.

Vaku­u­tuk­sen pitäisi tasoit­taa hyvää ja huonoa tuuria keskenään. Ajatel­laan taudin sijas­ta palo­vaku­u­tus­ta. Jos toden­näköisyys sille, että t6alo palaa on 1% seu­raa­van 20 vuo­den aikana, palo­vaku­u­tuk­sen hin­ta on 0,05% vuodessa (+ vaku­u­tusy­htiön “kulut”) Jos vaku­u­tusko­r­vaus kor­vaa talon kokon­aan, tuli­palo­jen hait­ta jakau­tuu tasan kaikkien kesken, paloi talo tahi ei.

Jos sit­ten paikalle ilmestyy kor­te­ista luk­i­ja, joka osaa ker­toa, mikä talo tulee pala­maan ja mikä ei, ja tämä tieto on lisäk­si oikein ja se sel­l­aisek­si tun­nis­te­taan, onnet­to­muut­ta ei enää pystytäkään jaka­maan tasan — ellei vaku­u­tuk­sen otta­mi­nen ole pakol­lista. Eihän kukaan myön­nä sada­sosavahin­gon hin­nal­la vaku­u­tus­ta sille, jon­ka talo palaa var­masti eikä kukaan ota kallista vaku­u­tus­ta, jos tietää, ettei talo pala.

Geen­i­ti­eto on har­voin deter­min­is­tistä. Ris­ki on vain kohol­la. Mut­ta sen kohon­neen riskin suh­teessa joudut vaku­u­tuk­ses­tasi mak­samaan. Sik­si geen­i­tiedon selville saami­nen lisää eri­ar­voisu­ut­ta. Huono­geeniset joutu­vat mak­samaan enemmän.

Jari tote­si, ettei vaku­u­tusy­htiön intres­sis­sä ole tuho­ta omaa toimikent­tään­sä geen­i­tiedon avul­la; niille mak­se­taan epäti­etoisu­ud­es­ta. Tarkem­min sanoen yksit­täisen vaku­u­tusy­htiön kan­nat­taa han­kkia geen­i­ti­etoa asi­akkaistaan salaa olet­taen, etteivät muut tee samoin, mut­tay­htiöi­den yhteinen intres­si on, ettei tätä tietoa kukaan hanki.

Asi­akkaan intres­sis­sä on tietää omat riskin­sä. Tämä sitä riip­pumat­ta siitä, mitä muut tekevät. Jos muut eivät han­ki omaa geenikart­taansa, asi­akas voi opti­moi­da oman vaku­u­tuk­sen otton­sa. Jos muut joka tapauk­ses­sa han­kki­vat, hänel­lä on vielä suurem­pi syy itsekin tietää, mil­lainen vaku­u­tus kan­nat­taa ottaa ja mil­lainen ei.

Sen sijaan kaikil­la asi­akkail­la olisi yhteinen intres­si kieltää geen­i­tiedon han­kkimi­nen — jos sitä voisi valvoa. Kaikil­la on myös intres­si rikkoa sopimusta.

14 vastausta artikkeliin “Geenitieto ja vakuutusten hinnoittelu”

  1. Kyl­lä Suo­mi on nukkunut onnen­sa ohi kun vira­nomaiset eivät ole tajun­neet aikoinaan ryhtyä keräämään geen­i­ti­etoa syn­ny­tysosas­tol­la sil­loin kun lap­si on syn­tynyt. Tosin sitä en tiedä, mil­loin­ka täl­lainen geen­itekni­ik­ka on ollut käytet­tävis­sä. Sor­men­jäl­jetkin olisi ollut otet­tavis­sa esim. kouluter­vey­den­huol­lon yhtey­dessä. Tässäkin Suo­mi on nukkunut onnen­sa ohi. Eli, ei Kekko­nen tyh­mä mies kaiketi ollutkaan.

  2. Geen­it ovat ehkä puh­tain muo­to ihmisen alku­var­al­lisu­ud­es­ta kun hän tähän maail­maan tulee. Geen­i­tiedon selvit­tämi­nen pal­jas­taa tämän alku­var­al­lisu­u­den, jon­ka jäl­keen tapah­tuu mon­es­sa mielessä var­al­lisu­u­den uus­jakoa. Esim. just vaku­u­tuk­sien hin­noit­telun myötä. Geno­tyypin käyt­tö johta­maan feno­tyypin toden­näköisyyk­siä on vielä tois­taisek­si epälu­otet­tavaa ja infor­maa­tion arvo vaku­u­tusy­htiöillekin pientä.

    Jos annamme varain­si­ir­toa toteutetaan (tai ei toteuteta kieltämäl­lä geen­i­tiedon käyt­tö), esim. just jonkun vaku­utet­ta­van asian suh­teen geneet­tis­es­ti suuren riskin omaa­vat saa­vat vaku­u­tuk­sen­sa mata­lam­paan hin­taan ja vähäriskiset taas kalli­im­paan kuin tieto ker­too, mik­si ei siir­retä var­al­lisu­ut­ta myös muun geneet­tisen huono-osaisu­u­den suh­teen? Esim. jos on syn­tynyt lyhyek­si, tämä kor­reloi negati­ivis­es­ti älykkyy­den ja tulota­son jne. kanssa?

    “Sen sijaan kaikil­la asi­akkail­la olisi yhteinen intres­si kieltää geen­i­tiedon han­kkimi­nen — jos sitä voisi valvoa. Kaikil­la on myös intres­si rikkoa sopimus­ta.” <- Tuo­ta en ymmärtänyt

  3. Toinen point­ti. Vaku­u­tuk­sia myön­netään jot­ta ihmiset eivät joudu vararikkoon jos ris­ki real­isoituu. Tämä on siis vahin­gon kon­trol­loin­tia (mit­i­ga­tion). Geen­i­ti­eto toisaal­ta antaa yksilölle mah­dol­lisu­u­den ennal­ta ehkäistä (pre­ven­tion) mah­dol­lisia riske­jä tms.

    Eli jos kaik­ki han­kki­vat geen­i­tiedon ja heille määrätään sen pal­jas­ta­man riskiprofi­ilin mukaiset hoito­profi­ilit koko elämän­sä ajak­si, sairauk­sien määrä pop­u­laa­tios­sa piene­nee. Ne, jot­ka jou­tu­i­v­at aiem­min mak­samaan turhaan vaku­u­tus­ta, säästävät vaku­u­tuk­sen hin­nan ja eivät sairas­tu. Ne, jot­ka aiem­min mak­soi­vat vaku­u­tuk­sen hin­nan ja mah­dol­lis­es­ti sairais­tu­i­v­at, mak­sa­vat hoi­dos­ta ja eivät sairas­tu. 1. ryh­mälle (riskit­tömät) tämä on paran­nus, 2. ryh­mälle myös tietyl­lä ehdoil­la (olet. hoito on hal­paa ja sairas­tu­mista halu­taan vält­tää paljon).

  4. Ruot­sis­sa on vuodes­ta 1975 otet­tu jokaiselta vas­ta­syn­tyneeltä ver­inäyte. Aika ajoin herää keskustelu voidaanko tämä ns. PKU-reg­istret ava­ta poli­isivi­ra­nomaisille rikok­sien tutkimista varten.

    Joku moka on käynyt kun suo­ma­laiset eivät tapansa mukaan ole matki­neet ruotsalaisia…

  5. Minus­ta on jotenkin has­su aja­tus, että vaku­u­tusy­htiöl­lä on joku muukin funk­tio kuin tasa­ta sat­un­nais­vai­htelus­ta aiheutu­vaa var­i­anssia halukkaiden osal­lis­tu­jien kesken. Jos tuo­ta vai­htelua tai halukkai­ta ei ole, niin ei ole tarvet­ta vakuutuksellekaan.

    Luulen tosin, että geen­i­tiedonkin kanssa elämään riit­tää riit­tävästi var­i­anssia, että halukkai­ta riskin tasaa­jia löy­tyy. Mikään ei kuitenkaan sanele sitä, että kaikil­la pitää olla lähtöko­htais­es­ti sama ole­tusar­vo ja var­i­anssi, että vaku­ut­ta­mi­nen toimii kun­han vain vaku­u­tusy­htiö on tietoinen näistä eroista.

    Minus­ta vaikut­taa, että Osmo ajat­telet että on jotenkin pahas­ta jos tuol­lainen kor­te­ista tuli­palo­ja ennus­ta­va olisi ole­mas­sa. Asia on tietenkin täysin päin vas­toin. Pahas­ta se olisi ain­oas­taan vakuutusyhtiöille.

    Vaku­u­tusy­htiöt ei muuten oo tekemässä itseään tarpeet­tomik­si. Niiden on vain sopeudut­ta­va muut­tuneisi­in olo­suhteisi­in jot­ka aiheutu­vat geen­itestien halpenemisesta.

  6. Minus­ta on tärkeää eritel­lä yhteiskun­nan anta­ma sairaus­vaku­u­tus ja ihmis­ten osta­ma vapaae­htoinen lisä­vaku­u­tus. (Kuin­ka kat­ta­va ensim­mäisen tulee olla, on sit­ten toinen aihe.)

    Vapaae­htois­t­en vaku­u­tuk­sten pitää toimia kylmän lasken­nal­lis­es­ti mak­su­pe­rusteis­saan. Mak­sut hei­jas­ta­vat mak­sa­jan profi­ilin riski­ti­las­to­ja mah­dol­lisim­man tarkkaan. Jos paper­i­talot toden­näköisem­min roi­hah­ta­vat liekkei­hin lauan­tai-illan rien­nois­sa, ei se tarkoi­ta sitä että betoni­bunkkerei­den asukkien pitää polt­taa rahaa ylimääräisi­in vaku­u­tus­mak­sui­hin. Heille asete­taan eri maksut.

    Gee­nien kanssa on tietenkin se ero, että paper­i­talosta on helpom­pi hengis­sä muut­ta pois kuin omas­ta kehostaan. Siltikin geen­i­ti­eto­jen tai pelkästään niistä pääteltävien merkit­tävien (tilas­tol­lis­ten) riskien saat­ta­mi­nen vaku­u­tusy­htiöi­den tietoon on oikein. Ihmiset ehkä joutu­vat näin yhä eri­ar­voisem­pi­in asemi­in vaku­u­tus­mak­su­jen kanssa, mut­ta toisaal­ta vähem­piriskisten vaku­u­tus­mak­sut pysyvät hallinnas­sa. Kos­ka sairaan­hoito kuu­luu meil­lä yhteiskun­ta­sopimuk­sen piiri­in, eivät “geeni­hylk­iöt” jou­tu­isi sairauk­si­in­sa yksin kuole­maan. Sairaan­hoidon rahoit­taa val­tion kansalaiset veroil­la (lak­isääteisel­lä sairaus­vaku­u­tuk­sel­la) eikä sen antamises­sa kat­sel­la geene­jä. Vapaae­htoiset vaku­u­tuk­set ovat taas jotain muu­ta. Ne ovat kau­pal­lis­es­ti sovit­tua keskenäistä riskinjakoa.

    Olete­taan, että asi­akkaat saa­vat tietoon­sa geenikart­tansa ja tietävät riskit, mut­ta vaku­u­tusy­htiöt eivät. Täl­löin asi­akkaat otta­vat riskien mukaises­ti vaku­u­tuk­set (mak­si­moiden hyö­tyn­sä) ja kollek­ti­ivis­es­ti kaikkien asi­akkaiden vaku­u­tus­mak­sut kohoa­vat, kos­ka vaku­u­tuk­sia ote­taan vain riskien ollessa suuret (tai ainakin täl­löin ote­taan kat­tavampi vaku­u­tus sup­peam­man sijaan). Ketkä ovat täl­löin eri­ar­voises­sa ase­mas­sa? Ne “hyvägeeniset” asi­akkaat, jot­ka eivät jostain syys­tä tiedä geenikarttaansa.

    Geen­i­tiedon käyt­tämisessä vaku­u­tus­mak­su­jen määräämisessä on vaarana “aihee­ton eri­ar­vois­t­a­mi­nen”, jos geen­i­ti­eto­ja kat­sel­laan vain tilas­tol­lis­es­ti ja men­nään turhan pieni­in pro­filoivi­in osi­in. Toisaal­ta en usko, että vaku­u­tusy­htiöt meni­sivät kovin spe­sife­jä pro­filoin­te­ja tekemään.

  7. Toisaal­ta, jos vaku­u­tusy­htiö ei tunne riske­jä perin­nöl­li­sistä sairauk­sista, yksit­täis­ten ihmis­ten kan­nat­taa tutk­i­tut­taa omat geenin­sä ja mah­dol­liset riskitek­i­jät. Jos kohon­nei­ta riske­jä löy­tyy, niin ei sit­ten muu­ta kuin vaku­u­tus­ta han­kki­maan. Siinä vai­heessa kun korkeam­mat riski­ta­sot alka­vat toteu­tua vaku­u­tus­mak­sut hyp­päävät ylöspäin.

  8. Joo. Just mitä Tapio Laak­so sanoi. Pait­si, että aihee­ton eri­ar­vois­t­a­mi­nen ei tule luul­tavasti ole­maan ongel­ma ainakaan pitkään, kos­ka vaku­u­tusy­htiöl­lä on kan­nus­timet arvioi­da riske­jä oikein.

  9. hihi­hi­hih… hups… Oon todel­la todel­la pahoil­lani Tapio, että sekoitin sin­ut Tapio Laak­soon. Ei tule toistumaan.

  10. “vaku­u­tusy­htiön intres­sis­sä ole tuho­ta omaa toimikent­tään­sä geen­i­tiedon avul­la; niille mak­se­taan epätietoisuudesta.”

    Vaku­u­tusy­htiölle mak­se­taan sat­un­naisu­ud­es­ta, ei siihen liit­tyvästä epäti­etoisu­ud­es­ta. Vaku­u­tuk­sia otet­taisi­in, vaik­ka jakau­ma olisi täs­mäl­lis­es­ti tun­net­tu. Peli­te­o­reet­ti­nen tulok­sesi siitä, että vaku­u­tusy­htiöi­den yhteinen intres­si on epä­tarkem­mat vaku­u­tuk­set ei ole mielestäni mitenkään ilmiselvä. 

    “Huono­geeniset joutu­vat mak­samaan enemmän.”

    Tämä kyl­lä pitää paikkansa. Ei ole kuitenkaan var­maa, että huono­geenisyy­den tasaamisek­si tehokkain tapa on säätää lake­ja vaku­u­tuk­sista. Laitoin edel­liseen ketju­un jo linkin siitä, miten vaku­u­tusten hin­nat nou­se­vat näi­den lakien joh­dos­ta keskimäärin. 

    Altru­is­tis­ten tai tietämät­tömyy­den ver­hon takana riskiä vält­tele­vien toim­i­joiden hyö­dyn mak­si­moisi yksinker­tainen ja avoin tulon­si­ir­to. Täl­lainen geeniper­imäpe­rus­tu­lo vas­taisi täl­laisi­in eri­ar­voisu­us­tavoit­teisi­in (tässä siis määritel­ty eri­laisi­na ter­veyslop­putu­loksi­na) ilman tehokku­ustap­pi­o­ta. Eikö?

    Vaku­u­tus­lain kaut­ta tehtävä tulon­si­ir­to on nähdäk­seni hyvin vaikea tehdä ilman (mui­hin kuin geenei­hin liit­tyvää) moraalisen hasardin lisäämistä.

  11. On aika kaukaa haet­tu aja­tus, että vaku­u­tusy­htiöt alka­isi­vat han­kkia salaa asi­akkaansa tieto­ja. Jul­ki tul­lessaan se olisi oikeudelli­nen ja taloudelli­nen itsemurha.

    On var­maan kaikille selvää, että ennem­min tai myöhem­min ihmiset tule­vat tietämään geenikart­tansa, ja näitä kart­to­ja osa­taan myös lukea parem­min. Veikkaan, että siinä vai­heessa syn­tyy paljon suurem­pia ongelmia, kuin vaku­u­tusten hin­nat. Ajatel­laan esim gee­nien vaiku­tus­ta rikol­liseen käyt­täy­tymiseen, mie­len­ter­vey­den häir­iöi­hin ja mik­sei vaik­ka kalli­isi­in kansantauteihin.

    Luul­tavasti por­var­it rat­sas­ta­vat täl­läkin ja aja­vat läpi sel­l­aisen isku­lauseen, että “mä en mak­sa naa­purin geeneistä”. Entistä eri­ar­voisem­pi yhteiskun­ta tulee.

  12. Vaku­u­tus­matemaatikko voisi vas­ta­ta parem­min, mut­ta siis vaku­u­tus­mak­su perus­tuu aina toden­näköisyyk­si­in. Geen­i­ti­eto tai mikä lisäti­eto tahansa vain muut­taisi toden­näköisyyk­siä eli joillekin hin­ta nousee ja toisille laskee.

    Nytkin on eri hin­nat auto­vaku­u­tuk­sis­sa miehille ja naisille sekä asuin­paikan mukaan, eikä kukaan ole ilman jäänyt vaik­ka olisi esim: vas­ta ajoko­rtin saanut nuori, mies ja asuu vielä pääkaupungis­sa (oikein riskikasauma). Toisaal­ta nytkin ilman matkavaku­u­tus­ta jäävät kaik­ki (en muista tarkkaan, oikaiskaa sit­ten) yli 70 vuo­ti­aat, kun ei tiede­tä kenel­lä enem­män riskiä ja kenel­lä ei.

    Mut­ta yleis­es­ti ottaen, mitä vähem­män tietoa sitä suurem­pi ris­ki eli vaku­u­tus joudu­taan vähän “yli­hin­noitel­la” jot­ta yhtiölle tulisi voittoakin.

  13. Kansalaiselle:

    “Mut­ta yleis­es­ti ottaen, mitä vähem­män tietoa sitä suurem­pi ris­ki eli vaku­u­tus joudu­taan vähän ‘yli­hin­noitel­la’ jot­ta yhtiölle tulisi voittoakin.”

    Mikäli vaku­u­tuk­sia ottaa suuri määrä asi­akkai­ta, eivät vaku­u­tus­mak­sut nouse merkit­tävästi vaik­ka var­i­anssi hie­man muut­tuisi tiedon vähyy­den takia. Näin siis, mikäli tietoa ei yksinker­tais­es­ti ole kenel­läkään eikä kukaan pääse sitä siten hyö­dyn­tämään. Suurem­pi var­i­anssi aiheut­taa lähin­nä tarpeen isom­malle var­al­lisu­udelle. Vaku­u­tusy­htiöthän siirtävät riskiä isom­mille vaku­u­tusy­htiöille (rein­sur­ance) iso­jen vahinko­sum­ien var­al­ta ja näin ollen vaku­u­tus­maail­ma jakaa riskiä vieläkin isom­man rahakasan avulla.

    Art­turi Björkille: Eipä min­ua hait­taa vaik­ka sekotit nimet. Oma vikani, kun en suku­nimeä tänne halua kir­joit­taa. (Jos sen tek­isin, jou­tu­isin tarken­ta­maan kuka kyseisen nimen omis­tavista henkilöistä olisin.) Mielu­um­min toimin täl­lä anonyymisyy­den asteella. 🙂

  14. Tapio:

    “sairaan­hoito kuu­luu meil­lä yhteiskun­ta­sopimuk­sen piiriin”

    Tähän ei voi tietysti lisätä muu­ta kuin “tois­taisek­si”. Mitä se sit­ten käytän­nössä tarkoit­taa, kun geenei­hin perus­tu­van ter­veystiedon määrä ja saatavu­us lisään­tyy, onkin vaikea täs­mäl­lis­es­ti ennus­taa. (Markun mainit­se­ma “mä en mak­sa naa­purin geeneistä” ‑asenne on yksi mahdollisuus.)

    En aivan päässyt kär­ry­ille Arho Toikan “geeniper­imäpe­rus­tu­lon” ajatuk­ses­ta, mut­ta sen sisältö kiinnostaisi.

    Off-top­ic (tai ei):
    “Eksplisi­it­tiseen geen­i­ti­etoon perus­tu­va val­in­ta tulee, oletko valmis?” — eli hypo­teet­ti­nen ekskur­sio lisään­tyvään geen­i­tiedon saatavu­u­teen parinmuodostuksessa.

    “Näytä mulle sun geen­it, niin näytän sulle mun.” ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.