_

Asumisen tukeminen

Juho Saaren työryhmä esitti, että asumisen tukeminen eriytetään toimeentulotuesta ja asumista tuettaisiin vain asumistuen kautta. Asumistuessa noudatettavat vuokrakatot eivät olisi kuntakohtaisia vaan samat koko työssäkäyntialueella,  siis esimerkiksi Helsingin seudulla. Raportissa ennustettiin tämän johtavan siihen, että pienituloiset siirtyisivät Helsingin kalliista asunnoista ympäryskuntien kohtuuhintaisempiin asuntoihin. Olen pitkään odottanut, että tuo ehdotus tulee jostain, mutta en silti olettanut, että se tulisi Juho Saaren ryhmältä.

Asumistuki ei kompensoi korkeampaa vuokraa, mutta kannustaa muuttamaan Helsinkiin

Vaikka julkisuudessa on pöyristelty asumistukimenoja nopeaa kasvua ja sanottu asumistuen nostavan vuokria, todellisuudessa valtion asumistuki ei ole syyllinen vuokratason nousuun. Ei ole, koska toimeentulotuen jäljiltä vuokramarkkinoissa ei ole jäljellä mitään tuhottavaa.

Asumistuki ei nosta vuokria siitä yksinkertaisesta syystä, että tuki on käytännössä riippumaton siitä, kuinka korkeaa vuokraa asianomainen maksaa. Maksimivuokrat ovat niin matalia, ettei sitä alempia vuokria ole kuin sukulaisten välisissä vuokrasopimuksissa. Asumistuen maksimivuokrat olen liittänyt tämän kirjoituksen loppuun.

Jos asumistuki olisi sitä suurempi, mitä korkeampaa vuokraa maksaa, tilanne olisi täysin toinen.

Tietysti asumistuki lisää vuokranmaksukykyä, mutta siltä osin se ei poikkea työmarkkinatuesta tai palkankorotuksesta. Onko joku vaatinut työttömyyspäivärahaa tai palkkoja alennettavaksi, jotta vuokrat alenisivat? Jos kaikki asuisivat vuokralla, emme targvitsisi asumistukea, vaan maksaisimme työmarkkinatuen korkeampana. Nyt näin ei voida tehdä, koska puolet suomalaisista asuu velattomassa omistusasunnossa, ja heille perusturva muodostuisi passivoivan korkeaksi.

Vaikka asumistuki ei kompensoi korkeampaa vuokraa mitenkään, se kompensoi muuttamista kehyskunnista Pääkaupunkiseudulle ja Espoosta ja Vantaalta Helsinkiin. Tätä Juho Saaren työryhmä siis esittää korjattavaksi.

Samasta syystä asumistukimenot eivät ole nousseet sen takia, että vuokrat ovat nousseet. Ne ovat nousseet, koska työttömiä on enemmän ja koska yhä useampi asuu vuokralla. Jukinen talous on hyötynyt tästä muutoksesta, vaikka asumistukimenot ovatkin kasvaneet, koska vuokralla asuminen tuottaa verotuloja joita omistusasuminen ei tuota.

Toimeentulotuki on tuhonnut vuokramarkkinat täydellisesti

Toimeentulotuki on toinen tapa korvata asumismenoja. Siinä enimmäisvuokra on Helsingissä yksinasuvalta 675 € ja se korvataan kokonaan. Niinpä toimeentulotukea saava ei hyödy senttiäkään siitä, että hänen vuokransa on alle 675 €. Yritin arvioida, kuinka suuri osa vuokralla asuvia saa Helsingissä toimeentulotukea ja päädyin, että noin neljännes nostaa sitä ainakin osan vuotta.   Tämä päässälasku saattaa tuottaa aivan väärän tuloksen. Tämän takia kaikki vuokrat on korotettu toimeentulotuen sallimaan maksimiin ja vähän sen ylikin.

Yritimme korjata asiaa joskus kauan sitten laittamalla myös toimeentulotukeen pienen omavastuun vuokrasta, mutta tätä pidettiin niin hirveänä, että se poistettiin.

Kun vuokrat ovat aina olleet vähän yli toimeentulotuen maksaman enimmäisvuokran, sosiaalilautakunta on nostanut enimmäisvuokraa, vuokranantajat ovat kiittäneet ja nostaneet vuokria korotuksen verran. Tämä asuntosijoittajien tukijärjestelmä on todella syytä purkaa.

Edelleen olen sitä mieltä, että olisi järkevää nostaa toimeentulotukea 130 eurolla ja panna vuokraan 20 %:n omavastuun omavastuu niin, että tuen korotus olisi keskimäärin maksanut omavastuun.  On kuitenkin kuulemma väärin, että sille, joka asuu halvemmassa asunnossa, jää käteen enemmän rahaa.

Juho Saaren työryhmän esitys toteutuessaan tietysti hoitaa tämän ongelman päiviltä kerralla, mutta…

Pinta-alat pois asumistuen ehdoista

Olen ollut myötävaikuttamassa kahteen asumistukea koskevaan muutokseen. Sata-komiteassa esitimme asumistuen muuttamista niin, että kaikki asunnon kokoon liittyvät seikat poistettiin siitä. Ennen asunnon piti olla oikean kokoinen – ei liian pieni eikä liian suuri – jotta sai maksimaalisen asumistuen. Kaiken kukkuraksi uuteen rakennukseen Kontulassa sai isomman asumistuen kuin vanhaan asuntoon Kruununhaassa. Tämä oli ilmeisesti jäänne edellisen vuosituhannen puolella sovelletusta vuokrasäännöstelystä.   Sata-komitea esitti tämän muuttamista niin, että asumistuen maksimi riippuu vain siitä, montako henkeä asunnossa asuu. Saa siis ihan itse valita, asuuko mieluummin isossa asunnossa lähiössä vai pienessä asunnossa kantakaupungissa. Tämä esitys tuli kannustinjaostolta, jota johti Veronaksajien Teemu Lehti, mutta en edes yritä välttää vastuutani ideasta.

Tämä on saattanut myötävaikuttaa siihen, että yksiöiden vuokrat ovat nousseet suhteessa isompiin asuntoihin. Tosin väitän, että pääsyy tähänkin on toimeentulotuessa. Lisäksi opiskelijoiden asumistuen muuttuessa yleiseksi asumistueksi katsottiin viisaaksi rangaista kimppakämpissä asuvia ja ohjata opiskelijat asumaan yksiössä, mikä tietysti liksäsi yksiöiden kysyntää. Tästä en kanna mitään vastuuta. Se oli aivan hölmöä. Ilmeisesti asiaa on nyt ohjeistettu uudestaan niin, että kimppakämpissä asuvien asumistuki ei enää riipu kaverin tuloista, jos osaa kirjoittaa vuokrasopimuksen oikein.

Miten lisäsin asumistuen menoja sadoilla miljoonilla

Merkittävin kontribuutioni asumistukimenojen kasvuun oli kuitenkin yhdessä Juhana Vartiaisen kanssa kirjoittamani raportti Lisää matalapalkkatyötä! Esitimme siinä, että asumistukeen tehtäisiin 400 euron suojaosuus ansiotuloille. (Suositus nro e) Tämän tarkoituksena oli lisätä työnteon kannattavuutta suhteessa työttömyyteen ja ylipäänsä tukea pienipalkkaisia ihmisiä. En tiedä, vaikuttiko tämä hallituksen toimiin, mutta pian tämän jälkeen tehty uudistus muistutti kovasti sitä, mitä ehdotimme. Tosin hallitus nipistä tästä satasen niin, että tuo etuoikeutettu tulo on sama 300 euroa kuin työttömyysturvassa. Tämä lisäsi noin sadalla eurolla kuussa pienipalkkaisten saamaa asumistukea. Yhdessä samanaikaisesti toteutuneen sovitellun päivärahan suojaosuuden kanssa kaupan osa-aikaisten työntekijöiden nettoansiot nousivat noin 200 eurolla. PAM ei ole päässyt ikinä tupo-pöydässä yhtä hyvään tulokseen.

Tämä tietysti lisäsi asumistukimenoja. Se oli jopa sen tarkoitus ja kaikki sitä säätämässä olleet aivan varmasti tiesivät mitä tekivät.  En häpeä lainkaan. Kysymys ei ollut asuntopolitiikasta vaan työnteon kannustimista.

Kokonaan toinen asia on, onko järkevää tukea pienipalkkaisten ihmisten työntekoa Helsingissä. Jos asumistuki poistettaisiin, he eivät tulisi palkallaan toimeen. Mutta ei se tarkoittaisi, että Helsingissä ei olisi kaupoissa myyjiä eikä perushoitajia sairaaloissa. Se tarkoittaisi, että heille pitäisi maksaa enemmän palkkaa. Samalla se tarkoittaisi, että kovin vinksalleen mennyt aluepoliittinen tasapaino vähän oikenisi. Tämä kysymys on kuitenkin hyvin laaja-alainen ja sisältää runsaasti ristiin meneviä näkökohtia. Malttakaa toukokuuhun, niin lausun tästä enemmän!

Köyhät siis kehyskuntiin?

Mutta takaisin tähän Juho Saaren työryhmän esitykseen. Ajatus, että toimeentulotusta ei maksettaisi asumismenoja ainakaan pitkäaikaisesti ja että omistusasunnon omistamattomuutta kompensoitaisiin koko Helsingin seudulla samoin perustein tarkoittaisi, etteivät köyhät, pienipalkkaiset ja työttömät pystyisi enää asumaan Helsingissä vaan hakeutuisivat seudulla sinne, missä asuminen on halvempaa. Näinhän se muissa maissa onkin. Pariisin työväenluokka asuu kaukana Seinen rannasta.

Ihan niin järisyttävä tuo ei olisi seurausvaikutuksiltaan kuin ensi luulisi. Jos kymmenet tuhannet yrittäisivät muuttaa kehyskuntiin, vuokraerot tietysti tasoittuisivat. Mutta kyllä se segregaatiota voimistaisi. Jos tähän mennään, siihen pitää mennä asteittain.

Arvotaan halvalla asujat?

Juho Saaren työryhmä esittää, että toimenpiteen vaikutusta lievennettäisiin sillä, että sosiaalisen asuntotuotannon osuutta nostettaisiin uustuotannossa kymmenellä prosenttiyksiköllä, siis runsaalla tuhannella asunnolla vuodessa. Tämä vaikuttaisi aika hitaasti, jos se ylipäänsä vaikuttaisi lainkaan.

En pysty mitenkään kumoamaan Heikki Pursiainen tästä esittämää analyysia. https://www.mustread.fi/artikkelit/kohtuuhintainen-asuntotuotanto-osa-1-miksi-kohtuuhintainen-asuntotuotanto-on-huono-ajatus/ Se, että asuntokannasta varataan osa sosiaaliseen asuntotuotantoon, hyödyttää tietysti niitä onnekkaita, jotka onnistuvat tällaisen halvan asunnon itselleen saamaan, mutta heikentäisi muiden tilannetta, koska muiden asuminen muuttuisi vastaavasti kalliimmaksi. Suurimpina kärsijöinä olisivat ne epäonniset, jotka juuri ja juuri jäisivät tuetuista asunnoista ulkopuolelle. Heitä odottaisi varma karkotus kauas radan varteen.

Esitykset eivät myöskään saaneet maksaa mitään. Minun on vaikea hyväksyä ajatusta, että menetetyt tulot eivät maksaisi mitään.  Helsingin kapunki investoi noin 300 M€ kaupungin kasvuun vuosittain. Tämä rtahoitetaan suurelta osin tontinluovutustuloilla. ARA-asuntojen tonteista saa huomattavasti vähemmän, joten ne eivät osallistu kasvuinvestointien rahoittamiseen. Siksi kaupunki luovuttaa tontteja sitä vähemmän rakentamiseen, mitä suurempi osa niistä on ARA-tontteja. Tämä politiikka siis vähentää asuntotuotantoa ja siis pahentaa asuntopulaa. ARA-asuntojen halpuus ei kuitenkaan ole peräisin vain tästä vaan myös siitä, että asukkaat vanhoissa ARA-asunnoissa subventoivat vuokrien tasauksen kautta uusia ARA-asukkaita. Myllypurolaiset maksavat Jätkäsaaren ARA-asukkaiden kymmenien tuhansien eurojen hitaiset parkkipaikatkin.

Mutta koska tämä postaus on venymässä liian pitkäksi, kirjoitan joskus toiste siitä, mitä tekisin ARA-asuntojen sijasta, sillä ei tämä puhtaan markkinaehtoinen asuntopolitiikkakaan kovin auvoiselta näytä.

Liite: Asumistuen korvaamat enimmäisvuokrat Helsingin seudulla

Asuntokunnan koko Helsinki Muu PKS Kehyskunnat
1 508 €/kk 492 €/kk 390 €/kk
2 735 €/kk 706 €/kk 570 €/kk
3 937 €/kk 890 €/kk 723 €/kk
4 1095 €/kk 1038€/kk 856 €/kk

 

Luvut ovat €/kk Asumistuki on korkeintaan 80 % hyväksytystä maksimivuokrasta.

Asumistuen saajatalouksista valtaosa on yhden hengen talouksia. Heidän ja kahden hengen talouksien osalta asumismeno on käytännössä vuokrasta riippumaton, koska markkinoilla edes yksiötä ei saa noilla enimmäisvuokria. Kolmen hengen taloutta asumistuki auttaa muuttamaan yksiöstä kaksioon, mikä vastaa asumistuen alkuperäistä tavoitetta parantaa pienituloisten asumisolosuhteita.

Sen sijaan asumistuki palkitsee kyllä muuttamaisesta kehyskunnista Pääkaupunkiseudulle ja Espoosta ja Vantaalta  Helsinkiin. Asumistukea saa myös omistusasuntoihin. Yhtiövastikkeen osalta enimmäisasumismenot eivät tule vastaan ihan heti, joten omistusasujia asumistuki auttaa asumaan ”leveästi”, mutta tämän käytännön merkitys ei ole kovin suuri.

 

Tagged ,

30 thoughts on “Asumisen tukeminen

  1. Minun on vaikea hahmottaa, miksei vuokramarkkinaan pumpattu raha asumis- ja toimeentulon muodossa vaikuttaisi yleiseen vuokratasoon.

    Asumistuki ei suoraan nosta vuokria, mutta nähdäkseni maksukyvyvn kasvun myötä vaikuttaa asuntojen hintoihin, mm. kysyntää kasvattamalla. Tämä näkyy erityisesti pienissä asunnoissa. Lisäksi asumistuki korvaa myös rahoitusvastikkeen, joten sitäkin kautta maksukyky kasvaa. Asuntojen hintojen noustessa myös vuokrat nousevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Keskivuokra Helsingissä 20 neliön yksiössä on juuri tuon 508 euroa, joten väittämä ei pidä paikkaansa.

      Noin tuon artikkelin tietoja ei voi lukea. Yksiöiden (keskikoko kai noin 30 M2) keskimääräinen neliövuokra on 25 € mutta ei se tarkoita, että 20 neliön yksiöiden keskimääräinen neliövuokra olisi 25 €.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Joo taidat olla oikeassa, koska kaupungin omistamien asuntojen ja vapailla markkinoilla olevien hinnoissa on noin kaksinkertainen ero. Mitä olet mieltä siitä että tutkimuksien mukaan asumistuen on arvioitu nostavan vuokria noin 15 %?

        Eli vapailla markkinoilla oleva 20 m2 asunto tällä hetkellä maksaa noin 700 € ja jos asumistuki lopetetaan hinta laskisi noin 600 €, ja jos kaupungin asuntojen hintoja nostetaan markkinahintojen tasolle luulisi kilpailun laskevan hintoja noin 500 € tasolle. Tämä johtaisi omasta mielestäni siihen että noin 700 € perustulo olisi täysin realistinen myös Helsingissä asuvalle, vaikka ei tietenkään mukavaa elämää olisikaan, eikä se perustulon tarkoitus olekkaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Tuo Antti Virenin tutkimus on kovin kiistanalainen, sillä sen tuloksia ei ole pystytty toistamaan, vaikka on käytetty samaa aineistoa. Uudemmat, vähän moderneimmilla metodeilla tehdyt tutkimukset eivät ole saaneet aikaan tulosta, jonka mukaan asumistuki nostaisi vuokria, koska asumistuki ei riipu siitä, kuinka kalliissa asunnossa asuu. Toimeentulotuki on sitten asia erikseen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        Tuo Antti Virenin tutkimus on kovin kiistanalainen, sillä sen tuloksia ei ole pystytty toistamaan, vaikka on käytetty samaa aineistoa. Uudemmat, vähän moderneimmilla metodeilla tehdyt tutkimukset eivät ole saaneet aikaan tulosta, jonka mukaan asumistuki nostaisi vuokria, koska asumistuki ei riipu siitä, kuinka kalliissa asunnossa asuu. Toimeentulotuki on sitten asia erikseen.

        En tiedä, onko kukaan pyrkinyt replikoimaan Virénin tutkimusta. Tiedän, että Lyytikäinen ja Eerola yrittivät replikoida Kangasharjun tutkimuksen, eivätkä onnistuneet toistamaan tuloksia. Viittaathan lähteeseen, jossa tätä replikointia on yritetty Virénin tutkimuksesta harjoittaa, jotta lukija voi perehtyä väitteeseesi.

        Hyvä on myös muistaa, että siinä missä Lyytikäinen ja Eerola osoittavat, että (vanhan) asumistukijärjestelmän portaat eivät vaikuta vuokriin, on koko järjestelmään liittyvä kysymys toisenlainen (ks. http://blog.hse-econ.fi/?p=7985). Jos yhdistetään Määttäsen simppeli teoria ja sinun oletuksesi siitä, että asumistuki kannustaa muuttamaan kehyskunnista keskuskuntiin (vrt. esimerkiksi Järvenpään ja Helsingin ero yksinasuvan asumistuessa), niin silloin kai on teoreettisen pyörittelyn valossa triviaalisti selvää että myös yleinen asumistuki korottaa vuokratasoa jonkin verran (joskin ehkä vähän).

        Ongelma on vaan vähän siinä, että mikroekonometrisillä menetelmillä on aika vaikea kertoa siitä, miten valtavan järjestelmän poistaminen kokonaan vaikuttaisi vuokratasoon; on helpompi kertoa, miten pienet epäjatkuvuuskohdat järjestelmän sisällä vaikuttavat. Kokeilepas joskus kysyä mikroekonomisteilta, voiko heidän tutkimuksensa perusteella inferoida miten yleisen asumistuen poistaminen tai puolittaminen vaikuttaisi vuokratasoon.

        terv,
        jukka

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara:
        Tuo Antti Virenin tutkimus on kovin kiistanalainen, sillä sen tuloksia ei ole pystytty toistamaan, vaikka on käytetty samaa aineistoa. Uudemmat, vähän moderneimmilla metodeilla tehdyt tutkimukset eivät ole saaneet aikaan tulosta, jonka mukaan asumistuki nostaisi vuokria, koska asumistuki ei riipu siitä, kuinka kalliissa asunnossa asuu. Toimeentulotuki on sitten asia erikseen.

        Kyllähän kaikki ostovoimaa parantavat toimet väistämättä nostavat markkinavuokraa. Periaatteessa tietysti ostovoiman paraneminen voi näkyä myös laadun paranemisena, mutta kun uudisrakentamisen osuus asuntomarkkinoista on vähäinen, vaikutus on väkisinkin aika pieni.

        Toki tulonsiirrot vähentävät ostovoimaa tulohaitarin yläpäässä ja siten vastaavasti laskevat markkinahintoja, mutta asuntomarkkina on aika tehokkaasti jakautunut, eivätkä hyvätuloiset varsinaisesti ole samoilla markkinoilla asumistuen saajien kanssa: huippupaikoilla olevat isot asunnot ovat joka tapauksessa asumistuen saajien ulottumattomissa.

        Asunnot ei ole makkaraa, josta voidaan joustavasti leikata erikokoisia paloja tarvitseville, ja jota voidaan tulonsiirroilla tasata. Asunnot ovat kappaletavaraa, jossa tarjonnan jousto on äärimmäisen hidasta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Asumistuen saajissa on kaksi ryhmää. Toimeentulotuen saajat ja sitten ne työssäkäyvät matalapalkkaiset. Matalapalkkaukseen voidaan mielestäni tehokkaasti vaikuttaa vain työehtosopimusten kautta – koska trendi laajojen sopimusten osalta on vaikuttavuuden vähentäminen se tarkoittaa sitä että matalapalkka-alalla työskentelevien asumiskustannuksia siirretään kunnille ja valtiolle. Tästä hyötyvät ensisijassa yksityiset asuntojen omistajat ja koska verotustakaan ei voida kokonaan lopettaa, kyse on siis asumiseen littyvästä tulonsiirrosta julkiselta taloudelta yksityiselle. Jos siihen todella halutaan vaikuttaa on otettava sääntelykeinot käyttöön. Tosin tämä on jo liian myöhäistä koska olemme jo liian pitkällä sääntelyn purkamisessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Me veronmaksajat maksamme Jätkäsaaren autopaikat Ara-aparaatissa. ARA tuhoaa kaupallisen rakentamisen, Helsinki antaa yritystukea alihintaisissa tontinluovutuksissa esim Jätkäsaaressa. ARAn 95% takausmalli edellyttää 10v vuokrasääntöä. Suomeksi: Rakennuttajalla ns nollariski, 95% rahasta valtiolta. Oman pääoman tuotto pilvissä veronmaksajien riskillä. Onko se mielestäsi oikein?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. “Kokonaan toinen asia on, onko järkevää tukea pienipalkkaisten ihmisten työntekoa Helsingissä. Jos asumistuki poistettaisiin, he eivät tulisi palkallaan toimeen. Mutta ei se tarkoittaisi, että Helsingissä ei olisi kaupoissa myyjiä eikä perushoitajia sairaaloissa. Se tarkoittaisi, että heille pitäisi maksaa enemmän palkkaa. Samalla se tarkoittaisi, että kovin vinksalleen mennyt aluepoliittinen tasapaino vähän oikenisi.”

    Juuri noin sen pitäisi mennä: asumistuki pois; palkat ja hinnat ylös siellä, missä asuminen on kallista.

    “Mutta kyllä se segregaatiota voimistaisi.”

    Segregaatio on parasta hyväksyä kaupungistumisen sivutuotteena. “Liialle kaupungistumiselle” on toki hyvä etsiä terveitä vaihtoehtoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Nykyinen järjestelmä on myös epäoikeudenmukainen koska siinä asumistuet osaksi arvotaan. Helsingin kaupungin asuntojen kautta annetaan asumistukea muutama sata miljoonaa vuodessa, mutta vain heille jotka ovat Hekan asunnon onnistuneet itselleen vuokraamaan. Hekan vuokratason ja markkinavuokrien välisen erotuksen suuruinen tuki annetaan siis kaikille onnekaille jotka ovat asunnon Hekalta saaneet, eikä vain heille ketkä olisivat Kelan asumistukiin oikeutettuja tai ketkä tukea edes tarvitsisivat.

    Ratkaisu on nostaa Hekan vuokrataso markkinahintaiseksi, tämä tervehdyttäisi vuokramarkkinat nostamalla Hekan vuokria keskustan läheisyydessä jopa laskien Hekan vuokria kauempana, vapaiden vuokramarkkinoiden hinnat taasen laskisivat keskustan läheisyydessä kun tarjontaa tulisi lisää. Maksettakoon asumistukea tämän jälkeen vain heille jotka tukea tarvitsevat.

    Asumistuet pitäisi tietysti siirtää edellä kuvatussa tapauskessa kuntien vastattavaksi, vastaavan summan voisi huomioida kuntien valtionsouuksien tasausmaksuissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Ennen piti isän myydä metsää, jotta saa lapselle opiskelija-asunnon. Nyt ei myydä metsää, vaan lapsi ostaa velkaosuutta sisältävän asunnon vanhempien takaamana ja saa asuntoon asumistuen myös rahoitusvastikkeen osalle. Remontoiduissa talossa velkaosuutta myös ydinkeskustoissa.

    Opiskelujen jälkeen hän myy asunnon, jonka arvonnousu on myös asumistuen maksaman rahoitusvastikkeen osalta verovapaa. Kysyntää sekä yleistä hintatasoa ainakin luulisi nostavan ja sitä kautta myös vuokria.

    Ihan vastaava kuvio pienituloisten (muttei köyhien) leskeksi jääneiden osalta. Eläkkeensaajan asumistuki maksaa putkiremontit rahoitusvastikkeen kautta ja perikunta kuittaa asumistuen aikaansaaman arvonnousun. Jakamattomassa kuolinpesässä oleva omaisuus ei vaikuta asumistukeen. Yli 30.000 EUR saattaa tulla loppupelissä ”takkiin” kun maksettiin putkiremontti kuolinpesän varoista sen sijaan, että olisi annettu asumistuen se hoitaa.

    Onkohan tässä järkeä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. “Edelleen olen sitä mieltä, että olisi järkevää nostaa toimeentulotukea 130 eurolla ja panna vuokraan 20 %:n omavastuun omavastuu niin, että tuen korotus olisi keskimäärin maksanut omavastuun. ”
    Tämä olisi kannatettavaa. Toinen tapa olisi tehdä järjestelmä, jossa edullisempaan muutosta toimeentulotuen saaja saisi määräaikaista hyötyä, esimerkiksi viiden vuoden ajan.
    Nykytilanne kannustaa asumaan mahdollisimman hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä yhteiskunnan piikkiin maksimivuokratasolla. Tutkimusten mukaan parhaiten työllistyvät ne, joilla on mahdollisuus henkilöauton käyttöön. Asumisen tuet ovat siis passivoivia ja yksi kannustinloukkujen komponentti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Asumisen tuki pitäisi maksaa yhdeltä luukulta ja olla euromääräisesti asunnon sijainnista riippumaton. Siitä olisi ehkä vähän etua nykyiseen syrjäseuduilla asuville asumistukeen oikeutetuille, mutta se kyllä kuluu muihin syrjässä asumisen lisäkuluihin, esim. sähkön ja liikkumisen hinta. Asumisen hintakuplien puhkeaminen estäisi segregaation. Ehkä syrjäseuduillekin syntyisi vuokra-asuntojen tarjontaa ja kysyntää, eikä asuntoja tarvitsisi jättää rappeutumaan tai purkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kuntien pitäisi maksaa asumistuet, ainoastaan tällöin niillä olisi motiivi vaikuttaa asumistukien tarpeeseen, siis alentavasti.
    Kelan maksama asumistukihan on rahansiirtoa valtiolta kunnille, joten kunnilta puuttuu nyt täysin intressi vähentää asumistukien tarvetta.
    Suuri asumistukikulu kunnan tilinpäätöksessä pakottaisi kunnat keksimään toimia, joilla asumisen kulut pienenisi ja täten myös asumistukien tarve putoaisi.
    Vai onko logiikassani jokin virhe?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. MAS:
      Kuntien pitäisi maksaa asumistuet, ainoastaan tällöin niillä olisi motiivi vaikuttaa asumistukien tarpeeseen, siis alentavasti.
      Kelan maksama asumistukihan on rahansiirtoa valtiolta kunnille, joten kunnilta puuttuu nyt täysin intressi vähentää asumistukien tarvetta.
      Suuri asumistukikulu kunnan tilinpäätöksessä pakottaisi kunnat keksimään toimia, joilla asumisen kulut pienenisi ja täten myös asumistukien tarve putoaisi.
      Vai onko logiikassani jokin virhe?

      Mielestäni logiikassasi ei ole virhettä, juuri näin pitäisi tehdä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Täytyy ihmetellä, miten pitkän linjan kokeneelta poliitikolta voi tulla noin vähä-älyisiä ajatuksia ulos tässä asumistuki-/toimeentulotukiasiassa. Ehkäpä tämä on ensimmäinen merkki siitä, että on aika hypätä täältä ikuisuuteen vaikuttamisen parista.

    Sekä asumistuki, että toimeentulotuki ovat väliaikaisia tuen muotoja, jonka tarpeen pitkittyminen ja edellä mainittujen menojen kasvaminen, ovat merkki epäonnistumisesta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, mukaan lukien maahanmuuttaja- ja refugee -politiikka. Se, että puhut kepin lisäämisestä, ilman että puhut muiden poliittisten virhepäätöksienne korjaamisesta on häpeällistä.

    Se mitä tulee toimeentulotukseen, niin tässä viimesijaisessa tuen muodossa on määritetty asumisen maksimikustannukset, jossa epäpätevien legimitettivajetta kasvattavien “virkavastuulla” päätöksentekovaltaa käyttävien sosiaalitanttojen velvollisuus on ohjata asumaan edullisemmassa asunnossa. Tässä työssä kaupungin ohjeistus on ollut toimiva, kuten myös muissa keppiä antavissa ohjeistuksissa. Vapaan rahoituksen vuokra-asuntojen vuokrakustannukset ovat yli 40 prosenttia kaupungin vuokra-asuntoja korkeammat. Vapaan rahoituksen korkeisiin vuokriin myönnetään t.tukea max. kolme kuukautta. Asumistuki on toinen asia, joka hieman laajempaa selvittämistä, johon en ryhdy.

    Toivottavaa olisi, että paneudut suoraan asumiseen liittyvissä asioissa seuraaviin asioihin ja syvällisesti, mikäli aiot jatkaa päätöksien tekemisen parissa; Kaupungin vuokra-asuntotuotannon lisääminen ja rakentaminen min. 24+ kerrosta, rakennusyhtiön katteet, sporen kaupungin omistusasuntomallin istuttaminen Helsinkiin.
    Muut fokusoinnin kiinnittämisen kohteet oli mainittu kirjoituksen alussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. >>”Asumistuki … kannustaa muuttamaan Helsinkiin”

    Niin minunkin mielestäni. Lonkalta arvioiden tämän kannustaminen € volyymi on merkittävä, mutta kuitenkin pienempi kuin se, jolla vastustamme kaupungistumista. Plussat,että otit tämän esille. Valtavirtaekonomistit kauhistelevat pelkästään sitä kuinka paljon tuhlaamme resursseja kaupungistumisen vastustamisessa. Oikeasti, Suomelle tyypilliseen tapaan, vedämme köyttä molempiin suuntiin julkisen rahan voimalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Mistä tulee idea että ihmisen pitää saada valita asuinpaikkansa aivan miten tahtoo ja rahat siihen pitää tulla muualta jos paikka on liian kallis?

    Kuten kaikki asiat joista on niukkuutta, myös asunto Helsingissä on luksusta. Siellä asukoon ne kenellä on varaa moiseen luksukseen. Pitääkö jokaisella olla oikeus asua Helsingin Kampissa? Tai Helsingin Kampissa kattohuoneistossa? Eikö? Miksi sitten Helsingissä ylipäätään? Sehän on ihan samanlainen mielivaltaisesti rajattu alue maata kuin Kamppikin. Itä-Helsingistä on sama matka Helsingin keskustaan tai muille työalueille kuin Vantaalta. Vielä Keravaltakin pääsee aika helposti junalla Helsinkiin, mikäli Helsingin parempia työmarkkinoita haluaa jonkinlaisena argumenttina pitää.

    Ehdotan että minkäänlaista asumistukea ei maksettaisi missään muodossa, vaan toimeentulotuki on könttäsumma rahaa jonka saa käyttää miten haluaa. Voi asua Helsingissä jos löytää sieltä jotain tarpeeksi halvalla tai on valmis venyttämään penniä kaikessa muussa. Tai sitten voi asua Keravalla ja syödä muutakin kuin marjoja metsästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tuo ehdotuksesi siitä, että työnantajat pakotettaisiin maksamaan korkeampaa palkkaa heikkotuloisimmille työntekijöilleen nostamalla köyhimpien työssäkäyvien asumiskuluja, ei käytännössä toimi kovin hyvin. Siirtymävaiheen kustannukset olisivat hirveät sekä yksilöille että yrityksille. Lisäksi osa yrityksistä ja julkisista työnantajista suhtautuu työn tarjontaan epärationaalisesti. Jos työntekijöitä ei saada TES:n mukaisella tai muutoin sopivaksi katsotulla palkalla, jätetään työntekijä palkkaamatta, vaikka työn teettäminen olisi edelleen voitollista. Keskiaikainen ajatus siitä, että tietyllä työllä on tietty oikea hinta, istuu syvässä.

    Kestäisi ainakin kaksi, kolme vuotta, että asunto- ja työmarkkinat saavuttaisivat tasapainon, ja inhimilliset kustannukset olisivat kovat. Yhden tavoitteen tällä saavuttaisi. Pääkaupunkiseudun kasvu hidastuisi ja suuntautuisi osittain muihin Etelä-Suomen keskuksiin, erityisesti Tampereelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tuollaista muutosta ei voi tehdä kuin hitaasti, ehkä kymmenessä vuodessa.
      Helsingin kasvu ei hidastuisi, koska sen pullonkaulana on asuntopula, mutta sen sisältö muuttuisi. Tampere olisi voittaja ja lisäksi voittajia olisivat muut kaupungit, joihin suuntautuisi sellaista aktiviteettia, jonka ei ole pakko olla yliopistokaupungissa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Toimeentulotuki ja väärät ihmiset vääristä paikoista pois väestönsiirroilla. Tämä vaatii kyllä melkoista logistiikkaa. Joudutaan käsittelemään kymmeniä tuhansia, kenties satatuhatta ihmistä nopeasti. Ei onnistu kuin junakuljetuksin, VR:ltä varmaan löytyy vanhoja karjavaunuja. Tarvittaisiin jonkinlainen aluejako, kenties väliaikaismajoitusta parakeissa. Lisäksi tulisi hallita ja käsitellä tehokkaasti kymmenet tuhannet levottomat ja epätoivoiset, lopullisesti passivoituneet, mielenterveysongelmaiset, sairaat, lapset, yksinhuoltajat, matalapalkkaiset, jne. Turhautumisen, itsemurhien ja väkivallan estämiseksi pitäisi järjestää jotain työtä, ojankaivuuta, polttopuiden tekoa parakkien kamiinoihin, tms. ihmisluontoa kasvattavaa. Työtön, yksinhuoltaja ja lapset saisi uuden sijoituspaikkansa lipukkeella, esim. DA (Deaktivoitu) Sukupuoli: Nainen N101231, Lapsi L10237, Sijoituspaikka: Alue 189, parakki 12. Öisin katseilta piilossa taloja tyhjennetään. Vielä liikkeellä olevat työssä käyvät kääntävät katseensa pois ja peittävät lapsensa takin helmoihin, kuin turvatakseen. Päivällä oli taas tullut punaisia ristejä naapurioviin. Naapurin Mäkisetkin olivat olleet ikänsä töissä, nyt on perheeseen täytynyt tulla työttömyyttä. 5000 nopeasti rekrytoitua työtöntä raahaavat nälkiintyneitä ja huonokuntoisia ihmisiä ulos asunnoista ruokapalkalla. He ovat etuoikeutettuja, mutta tietävät, että viimeinen vaunu on varattu heille. Hyväkuntoiset auttaisivat heikompia asemalla vaunuihin, lapset itkevät, pimeät vaunut kolistelisivat Pasilan portista ulos kohti tuntematonta. Jossain kaukana junat saapuvat aidatuille leireille, josta ei ole paluuta, kukaan ei ole palannut. Lopullinen toimeentulo-ongelma on ratkaistu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. “Kun vuokrat ovat aina olleet vähän yli toimeentulotuen maksaman enimmäisvuokran, sosiaalilautakunta on nostanut enimmäisvuokraa…”
    Mitään “toimeentulotuen maksamaa enimmäisvuokraa” ei ole edes olemassa. Toimeentulotuessa lasketaan tulot yhteen, josta sitten vähennetään menot. Erotus maksetaan hakijalle täysin riippumatta vuokran suuruudesta. Korvamerkittyä rahaa asumisen kustannuksiin ei toimeentulotuessa ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Helsingissä on hyväksytty tietty kohtuullisten asumismenojen yläraja, jota korkeampia asumiskustannuksia ei toimeemntulotukea laskettaessa oteta huomioon kuin poikkeustapauksissa. Se löytyy kaupungin sivuilta ja myös Kelan sivuilta. Jokseenkin joka kunnalla on tällainen päätös

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Helsingissä on hyväksytty tietty kohtuullisten asumismenojen yläraja, jota korkeampia asumiskustannuksia ei toimeemntulotukea laskettaessa oteta huomioon kuin poikkeustapauksissa. Se löytyy kaupungin sivuilta ja myös Kelan sivuilta. Jokseenkin joka kunnalla on tällainen päätös

        Mutta mitä jos poikkeus onkin käytännössä sääntö?

        “Vuokra ylittää nykyisin usein toimeentulotuen kohtuullisen määrän rajan. Kesäkuussa Helsingissä 44 prosentilla perustoimeentulotuen hakijoista vuokra oli tarpeelliseksi katsottua suurempi.

        Peräti 87 prosentissa ylitystapauksista Kela huomioi vuokran tarpeellisen rajan määrää suurempana. Tuki voidaan myöntää kalliimpaan asuntoon 3–6 kuukaudeksi.”

        https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/567262-kela-maksaa-12-600-kodin-asumiskulut-kokonaan-helsingissa-luku-on-hirvean-iso-ja

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.