Asumisen tukeminen

Juho Saaren työryh­mä esit­ti, että asumisen tukem­i­nen eriytetään toimeen­tu­lotues­ta ja asum­ista tuet­taisi­in vain asum­istuen kaut­ta. Asum­istues­sa nou­datet­ta­vat vuokraka­tot eivät olisi kun­tako­htaisia vaan samat koko työssäkäyn­tialueel­la,  siis esimerkik­si Helsin­gin seudul­la. Rapor­tis­sa ennustet­ti­in tämän johta­van siihen, että pien­i­t­u­loiset siir­ty­i­sivät Helsin­gin kalli­ista asun­noista ympäryskun­tien kohtu­uhin­taisem­pi­in asun­toi­hin. Olen pitkään odot­tanut, että tuo ehdo­tus tulee jostain, mut­ta en silti olet­tanut, että se tulisi Juho Saaren ryhmältä.

Asum­is­tu­ki ei kom­pen­soi korkeam­paa vuokraa, mut­ta kan­nus­taa muut­ta­maan Helsinkiin

Vaik­ka julk­isu­udessa on pöyris­tel­ty asum­is­tuki­meno­ja nopeaa kasvua ja san­ot­tu asum­istuen nos­ta­van vuokria, todel­lisu­udessa val­tion asum­is­tu­ki ei ole syylli­nen vuokrata­son nousu­un. Ei ole, kos­ka toimeen­tu­lotuen jäljiltä vuokra­markki­nois­sa ei ole jäl­jel­lä mitään tuhottavaa.

Asum­is­tu­ki ei nos­ta vuokria siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että tuki on käytän­nössä riip­puma­ton siitä, kuin­ka korkeaa vuokraa asianomainen mak­saa. Mak­simivuokrat ovat niin matalia, ettei sitä alem­pia vuokria ole kuin suku­lais­ten väli­sis­sä vuokra­sopimuk­sis­sa. Asum­istuen mak­simivuokrat olen liit­tänyt tämän kir­joituk­sen loppuun.

Jos asum­is­tu­ki olisi sitä suurem­pi, mitä korkeam­paa vuokraa mak­saa, tilanne olisi täysin toinen.

Tietysti asum­is­tu­ki lisää vuokran­mak­sukykyä, mut­ta siltä osin se ei poikkea työ­markki­nat­ues­ta tai palkanko­ro­tuk­ses­ta. Onko joku vaat­in­ut työt­tömyyspäivära­haa tai palkko­ja alen­net­tavak­si, jot­ta vuokrat aleni­si­vat? Jos kaik­ki asu­isi­vat vuokral­la, emme targvit­sisi asum­is­tukea, vaan mak­saisimme työ­markki­nat­uen korkeam­pana. Nyt näin ei voi­da tehdä, kos­ka puo­let suo­ma­lai­sista asuu velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa, ja heille perus­tur­va muo­dos­tu­isi pas­sivoivan korkeaksi.

Vaik­ka asum­is­tu­ki ei kom­pen­soi korkeam­paa vuokraa mitenkään, se kom­pen­soi muut­tamista kehyskun­nista Pääkaupunkiseudulle ja Espoos­ta ja Van­taal­ta Helsinki­in. Tätä Juho Saaren työryh­mä siis esit­tää korjattavaksi.

Samas­ta syys­tä asum­is­tuki­menot eivät ole nousseet sen takia, että vuokrat ovat nousseet. Ne ovat nousseet, kos­ka työt­tömiä on enem­män ja kos­ka yhä use­ampi asuu vuokral­la. Juki­nen talous on hyö­tynyt tästä muu­tok­ses­ta, vaik­ka asum­is­tuki­menot ovatkin kas­va­neet, kos­ka vuokral­la asum­i­nen tuot­taa vero­tu­lo­ja joi­ta omis­tusasum­i­nen ei tuota.

Toimeen­tu­lo­tu­ki on tuhon­nut vuokra­markki­nat täydellisesti

Toimeen­tu­lo­tu­ki on toinen tapa kor­va­ta asum­is­meno­ja. Siinä enim­mäisvuokra on Helsingis­sä yksi­na­su­val­ta 675 € ja se kor­vataan kokon­aan. Niin­pä toimeen­tu­lo­tukea saa­va ei hyödy sent­tiäkään siitä, että hänen vuokransa on alle 675 €. Yritin arvioi­da, kuin­ka suuri osa vuokral­la asu­via saa Helsingis­sä toimeen­tu­lo­tukea ja päädyin, että noin neljännes nos­taa sitä ainakin osan vuot­ta.   Tämä päässälasku saat­taa tuot­taa aivan väärän tulok­sen. Tämän takia kaik­ki vuokrat on korotet­tu toimeen­tu­lotuen sal­li­maan mak­simi­in ja vähän sen ylikin.

Yritimme kor­ja­ta asi­aa joskus kauan sit­ten lait­ta­mal­la myös toimeen­tu­lo­tu­keen pienen omavas­tu­un vuokras­ta, mut­ta tätä pidet­ti­in niin hirveänä, että se poistettiin.

Kun vuokrat ovat aina olleet vähän yli toimeen­tu­lotuen mak­saman enim­mäisvuokran, sosi­aalilau­takun­ta on nos­tanut enim­mäisvuokraa, vuokranan­ta­jat ovat kiit­täneet ja nos­ta­neet vuokria koro­tuk­sen ver­ran. Tämä asun­tosi­joit­ta­jien tuk­i­jär­jestelmä on todel­la syytä purkaa.

Edelleen olen sitä mieltä, että olisi järkevää nos­taa toimeen­tu­lo­tukea 130 eurol­la ja pan­na vuokraan 20 %:n omavas­tu­un omavas­tuu niin, että tuen koro­tus olisi keskimäärin mak­sanut omavas­tu­un.  On kuitenkin kuulem­ma väärin, että sille, joka asuu halvem­mas­sa asun­nos­sa, jää käteen enem­män rahaa.

Juho Saaren työryh­män esi­tys toteutues­saan tietysti hoitaa tämän ongel­man päiviltä ker­ral­la, mutta…

Pin­ta-alat pois asum­istuen ehdoista

Olen ollut myötä­vaikut­ta­mas­sa kah­teen asum­is­tukea koske­vaan muu­tok­seen. Sata-komite­as­sa esitimme asum­istuen muut­tamista niin, että kaik­ki asun­non kokoon liit­tyvät seikat pois­tet­ti­in siitä. Ennen asun­non piti olla oikean kokoinen – ei liian pieni eikä liian suuri – jot­ta sai mak­si­maalisen asum­istuen. Kaiken kukku­rak­si uuteen raken­nuk­seen Kon­tu­las­sa sai isom­man asum­istuen kuin van­haan asun­toon Kru­u­nun­haas­sa. Tämä oli ilmeis­es­ti jäänne edel­lisen vuosi­tuhan­nen puolel­la sovel­letus­ta vuokrasään­nöstelystä.   Sata-komitea esit­ti tämän muut­tamista niin, että asum­istuen mak­si­mi riip­puu vain siitä, mon­tako henkeä asun­nos­sa asuu. Saa siis ihan itse vali­ta, asuuko mielu­um­min isos­sa asun­nos­sa lähiössä vai pienessä asun­nos­sa kan­takaupungis­sa. Tämä esi­tys tuli kan­nustin­jaos­tol­ta, jota johti Veron­aksajien Teemu Lehti, mut­ta en edes yritä vält­tää vas­tu­u­tani ideasta.

Tämä on saat­tanut myötä­vaikut­taa siihen, että yksiöi­den vuokrat ovat nousseet suh­teessa isom­pi­in asun­toi­hin. Tosin väitän, että pääsyy tähänkin on toimeen­tu­lotues­sa. Lisäk­si opiske­li­joiden asum­istuen muuttues­sa yleisek­si asum­istuek­si kat­sot­ti­in viisaak­si ran­gaista kimp­pakämp­is­sä asu­via ja ohja­ta opiske­li­jat asumaan yksiössä, mikä tietysti lik­säsi yksiöi­den kysyn­tää. Tästä en kan­na mitään vas­tu­u­ta. Se oli aivan hölmöä. Ilmeis­es­ti asi­aa on nyt ohjeis­tet­tu uud­estaan niin, että kimp­pakämp­is­sä asu­vien asum­is­tu­ki ei enää riipu kaverin tuloista, jos osaa kir­joit­taa vuokra­sopimuk­sen oikein.

Miten lisäsin asum­istuen meno­ja sadoil­la miljoonilla

Merkit­tävin kon­tribuu­tioni asum­is­tuki­meno­jen kasvu­un oli kuitenkin yhdessä Juhana Var­ti­aisen kanssa kir­joit­ta­mani raport­ti Lisää mata­la­palkkatyötä! Esitimme siinä, että asum­is­tu­keen tehtäisi­in 400 euron suo­jao­su­us ansio­tu­loille. (Suosi­tus nro e) Tämän tarkoituk­se­na oli lisätä työn­teon kan­nat­tavu­ut­ta suh­teessa työt­tömyy­teen ja ylipään­sä tukea pieni­palkkaisia ihmisiä. En tiedä, vaikut­tiko tämä hal­li­tuk­sen toimi­in, mut­ta pian tämän jäl­keen tehty uud­is­tus muis­tut­ti kovasti sitä, mitä ehdo­timme. Tosin hal­li­tus nip­istä tästä satasen niin, että tuo etuoikeutet­tu tulo on sama 300 euroa kuin työt­tömyys­tur­vas­sa. Tämä lisäsi noin sadal­la eurol­la kuus­sa pieni­palkkaisten saa­maa asum­is­tukea. Yhdessä samanaikaises­ti toteu­tuneen sovitel­lun päivära­han suo­jao­su­u­den kanssa kau­pan osa-aikaisten työn­tek­i­jöi­den net­toan­siot nousi­vat noin 200 eurol­la. PAM ei ole päässyt ikinä tupo-pöy­dässä yhtä hyvään tulokseen.

Tämä tietysti lisäsi asum­is­tuki­meno­ja. Se oli jopa sen tarkoi­tus ja kaik­ki sitä säätämässä olleet aivan var­masti tiesivät mitä tekivät.  En häpeä lainkaan. Kysymys ei ollut asun­topoli­ti­ikas­ta vaan työn­teon kannustimista.

Kokon­aan toinen asia on, onko järkevää tukea pieni­palkkaisten ihmis­ten työn­tekoa Helsingis­sä. Jos asum­is­tu­ki pois­tet­taisi­in, he eivät tulisi pal­ka­llaan toimeen. Mut­ta ei se tarkoit­taisi, että Helsingis­sä ei olisi kaupois­sa myyjiä eikä perushoita­jia sairaalois­sa. Se tarkoit­taisi, että heille pitäisi mak­saa enem­män palkkaa. Samal­la se tarkoit­taisi, että kovin vinksalleen men­nyt alue­poli­it­ti­nen tas­apaino vähän oikenisi. Tämä kysymys on kuitenkin hyvin laa­ja-alainen ja sisältää run­saasti ris­ti­in meneviä näköko­htia. Malt­takaa toukoku­uhun, niin lausun tästä enemmän!

Köy­hät siis kehyskuntiin?

Mut­ta takaisin tähän Juho Saaren työryh­män esi­tyk­seen. Aja­tus, että toimeen­tu­lo­tus­ta ei mak­set­taisi asum­is­meno­ja ainakaan pitkäaikaises­ti ja että omis­tusasun­non omis­ta­mat­to­muut­ta kom­pen­soitaisi­in koko Helsin­gin seudul­la samoin perustein tarkoit­taisi, etteivät köy­hät, pieni­palkkaiset ja työt­tömät pysty­isi enää asumaan Helsingis­sä vaan hakeu­tu­isi­vat seudul­la sinne, mis­sä asum­i­nen on halvem­paa. Näin­hän se muis­sa mais­sa onkin. Pari­isin työväen­lu­ok­ka asuu kaukana Seinen rannasta.

Ihan niin järisyt­tävä tuo ei olisi seu­raus­vaiku­tuk­sil­taan kuin ensi luulisi. Jos kymmenet tuhan­net yrit­täi­sivät muut­taa kehyskun­ti­in, vuokraerot tietysti tasoit­tuisi­vat. Mut­ta kyl­lä se seg­re­gaa­tio­ta voimis­taisi. Jos tähän men­nään, siihen pitää men­nä asteittain.

Arvotaan hal­val­la asujat?

Juho Saaren työryh­mä esit­tää, että toimen­piteen vaiku­tus­ta lieven­net­täisi­in sil­lä, että sosi­aalisen asun­to­tuotan­non osu­ut­ta nos­tet­taisi­in uus­tuotan­nos­sa kymmenel­lä pros­ent­tiyk­siköl­lä, siis run­saal­la tuhan­nel­la asun­nol­la vuodessa. Tämä vaikut­taisi aika hitaasti, jos se ylipään­sä vaikut­taisi lainkaan.

En pysty mitenkään kumoa­maan Heik­ki Pur­si­ainen tästä esit­tämää ana­lyysia. https://www.mustread.fi/artikkelit/kohtuuhintainen-asuntotuotanto-osa-1-miksi-kohtuuhintainen-asuntotuotanto-on-huono-ajatus/ Se, että asun­tokan­nas­ta varataan osa sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon, hyödyt­tää tietysti niitä onnekkai­ta, jot­ka onnis­tu­vat täl­laisen hal­van asun­non itselleen saa­maan, mut­ta heiken­täisi muiden tilan­net­ta, kos­ka muiden asum­i­nen muut­tuisi vas­taavasti kalli­im­mak­si. Suurimp­ina kär­si­jöinä oli­si­vat ne epäon­niset, jot­ka juuri ja juuri jäi­sivät tue­tu­ista asun­noista ulkop­uolelle. Heitä odot­taisi var­ma karko­tus kauas radan varteen.

Esi­tyk­set eivät myöskään saa­neet mak­saa mitään. Min­un on vaikea hyväksyä aja­tus­ta, että menete­tyt tulot eivät mak­saisi mitään.  Helsin­gin kapun­ki investoi noin 300 M€ kaupun­gin kasvu­un vuosit­tain. Tämä rta­hoite­taan suurelta osin ton­tin­lu­ovu­tus­tu­loil­la. ARA-asun­to­jen ton­teista saa huo­mat­tavasti vähem­män, joten ne eivät osal­lis­tu kasvuin­vestoin­tien rahoit­tamiseen. Sik­si kaupun­ki luovut­taa tont­te­ja sitä vähem­män rak­en­tamiseen, mitä suurem­pi osa niistä on ARA-tont­te­ja. Tämä poli­ti­ik­ka siis vähen­tää asun­to­tuotan­toa ja siis pahen­taa asun­top­u­laa. ARA-asun­to­jen halpu­us ei kuitenkaan ole peräisin vain tästä vaan myös siitä, että asukkaat van­hois­sa ARA-asun­nois­sa sub­ven­toi­vat vuokrien tasauk­sen kaut­ta uusia ARA-asukkai­ta. Myl­ly­puro­laiset mak­sa­vat Jätkäsaaren ARA-asukkaiden kym­me­nien tuhan­sien euro­jen hitaiset parkkipaikatkin.

Mut­ta kos­ka tämä postaus on venymässä liian pitkäk­si, kir­joi­tan joskus toiste siitä, mitä tek­isin ARA-asun­to­jen sijas­ta, sil­lä ei tämä puh­taan markki­nae­htoinen asun­topoli­ti­ikkakaan kovin auvoiselta näytä.

Liite: Asum­istuen kor­vaa­mat enim­mäisvuokrat Helsin­gin seudulla

Asun­tokun­nan koko Helsin­ki Muu PKS Kehyskun­nat
1 508 €/kk 492 €/kk 390 €/kk
2 735 €/kk 706 €/kk 570 €/kk
3 937 €/kk 890 €/kk 723 €/kk
4 1095 €/kk 1038€/kk 856 €/kk

 

Luvut ovat €/kk Asum­is­tu­ki on korkein­taan 80 % hyväksy­tys­tä maksimivuokrasta.

Asum­istuen saa­jat­alouk­sista val­taosa on yhden hen­gen talouk­sia. Hei­dän ja kah­den hen­gen talouk­sien osalta asum­is­meno on käytän­nössä vuokras­ta riip­puma­ton, kos­ka markki­noil­la edes yksiötä ei saa noil­la enim­mäisvuokria. Kol­men hen­gen talout­ta asum­is­tu­ki aut­taa muut­ta­maan yksiöstä kak­sioon, mikä vas­taa asum­istuen alku­peräistä tavoitet­ta paran­taa pien­i­t­u­lois­t­en asumisolosuhteita.

Sen sijaan asum­is­tu­ki palk­it­see kyl­lä muut­ta­mais­es­ta kehyskun­nista Pääkaupunkiseudulle ja Espoos­ta ja Van­taal­ta  Helsinki­in. Asum­is­tukea saa myös omis­tusasun­toi­hin. Yhtiö­vastik­keen osalta enim­mäisas­um­is­menot eivät tule vas­taan ihan heti, joten omis­tusasu­jia asum­is­tu­ki aut­taa asumaan ”lev­eästi”, mut­ta tämän käytän­nön merk­i­tys ei ole kovin suuri.

 

33 vastausta artikkeliin “Asumisen tukeminen”

  1. Min­un on vaikea hah­mot­taa, mik­sei vuokra­markki­naan pumpat­tu raha asum­is- ja toimeen­tu­lon muo­dos­sa vaikut­taisi yleiseen vuokratasoon. 

    Asum­is­tu­ki ei suo­raan nos­ta vuokria, mut­ta nähdäk­seni mak­sukyvyvn kasvun myötä vaikut­taa asun­to­jen hin­toi­hin, mm. kysyn­tää kas­vat­ta­mal­la. Tämä näkyy eri­tyis­es­ti pienis­sä asun­nois­sa. Lisäk­si asum­is­tu­ki kor­vaa myös rahoi­tus­vastik­keen, joten sitäkin kaut­ta mak­sukyky kas­vaa. Asun­to­jen hin­to­jen noustes­sa myös vuokrat nousevat.

    Vastaa

    1. Asum­is­tu­ki vääristää vuokria, mut­tei yhtä vinoutuneesti ja haitallis­es­ti kuin ARA ja muu alihinnoittelu.

      Vastaa

    1. Keskivuokra Helsingis­sä 20 neliön yksiössä on juuri tuon 508 euroa, joten väit­tämä ei pidä paikkaansa.

      Noin tuon artikke­lin tieto­ja ei voi lukea. Yksiöi­den (keskikoko kai noin 30 M2) keskimääräi­nen neliövuokra on 25 € mut­ta ei se tarkoi­ta, että 20 neliön yksiöi­den keskimääräi­nen neliövuokra olisi 25 €.

      Vastaa

      1. Joo tai­dat olla oike­as­sa, kos­ka kaupun­gin omis­tamien asun­to­jen ja vapail­la markki­noil­la ole­vien hin­nois­sa on noin kaksinker­tainen ero. Mitä olet mieltä siitä että tutkimuk­sien mukaan asum­istuen on arvioitu nos­ta­van vuokria noin 15 %?

        Eli vapail­la markki­noil­la ole­va 20 m² asun­to täl­lä het­kel­lä mak­saa noin 700 € ja jos asum­is­tu­ki lopete­taan hin­ta lask­isi noin 600 €, ja jos kaupun­gin asun­to­jen hin­to­ja nos­te­taan markki­nahin­to­jen tasolle luulisi kil­pailun laske­van hin­to­ja noin 500 € tasolle. Tämä johtaisi omas­ta mielestäni siihen että noin 700 € perus­tu­lo olisi täysin real­isti­nen myös Helsingis­sä asu­valle, vaik­ka ei tietenkään mukavaa elämää olisikaan, eikä se perus­tu­lon tarkoi­tus olekkaan.

      2. Mikähän tutkimus se sel­l­ainen on, joka osoit­taa asum­istuen nos­ta­van vuokria 15 %. Olisi kiva saa­da lähde.

      4. Tuo Antti Virenin tutkimus on kovin kiis­tanalainen, sil­lä sen tulok­sia ei ole pystyt­ty tois­ta­maan, vaik­ka on käytet­ty samaa aineis­toa. Uudem­mat, vähän mod­erneim­mil­la metodeil­la tehdyt tutkimuk­set eivät ole saa­neet aikaan tulosta, jon­ka mukaan asum­is­tu­ki nos­taisi vuokria, kos­ka asum­is­tu­ki ei riipu siitä, kuin­ka kalli­is­sa asun­nos­sa asuu. Toimeen­tu­lo­tu­ki on sit­ten asia erikseen.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Tuo Antti Virenin tutkimus on kovin kiis­tanalainen, sil­lä sen tulok­sia ei ole pystyt­ty tois­ta­maan, vaik­ka on käytet­ty samaa aineis­toa. Uudem­mat, vähän mod­erneim­mil­la metodeil­la tehdyt tutkimuk­set eivät ole saa­neet aikaan tulosta, jon­ka mukaan asum­is­tu­ki nos­taisi vuokria, kos­ka asum­is­tu­ki ei riipu siitä, kuin­ka kalli­is­sa asun­nos­sa asuu. Toimeen­tu­lo­tu­ki on sit­ten asia erikseen. 

        En tiedä, onko kukaan pyrkinyt rep­likoimaan Virénin tutkimus­ta. Tiedän, että Lyytikäi­nen ja Eero­la yrit­tivät rep­likoi­da Kan­gashar­jun tutkimuk­sen, eivätkä onnis­tuneet tois­ta­maan tulok­sia. Viit­taathan läh­teeseen, jos­sa tätä rep­likoin­tia on yritet­ty Virénin tutkimuk­ses­ta har­joit­taa, jot­ta luk­i­ja voi pere­htyä väitteeseesi.

        Hyvä on myös muis­taa, että siinä mis­sä Lyytikäi­nen ja Eero­la osoit­ta­vat, että (van­han) asum­is­tuk­i­jär­jestelmän por­taat eivät vaiku­ta vuokri­in, on koko jär­jestelmään liit­tyvä kysymys toisen­lainen (ks. http://blog.hse-econ.fi/?p=7985). Jos yhdis­tetään Määt­täsen simp­peli teo­ria ja sin­un ole­tuk­sesi siitä, että asum­is­tu­ki kan­nus­taa muut­ta­maan kehyskun­nista keskuskun­ti­in (vrt. esimerkik­si Jär­ven­pään ja Helsin­gin ero yksi­na­su­van asum­istues­sa), niin sil­loin kai on teo­reet­tisen pyörit­te­lyn val­os­sa triv­i­aal­isti selvää että myös yleinen asum­is­tu­ki korot­taa vuokrata­soa jonkin ver­ran (joskin ehkä vähän).

        Ongel­ma on vaan vähän siinä, että mikroekonometrisil­lä menetelmil­lä on aika vaikea ker­toa siitä, miten val­ta­van jär­jestelmän pois­t­a­mi­nen kokon­aan vaikut­taisi vuokrata­soon; on helpom­pi ker­toa, miten pienet epä­jatku­vu­usko­h­dat jär­jestelmän sisäl­lä vaikut­ta­vat. Kokeilepas joskus kysyä mikroekon­o­mis­teil­ta, voiko hei­dän tutkimuk­sen­sa perus­teel­la infer­oi­da miten yleisen asum­istuen pois­t­a­mi­nen tai puolit­ta­mi­nen vaikut­taisi vuokratasoon.

        terv,
        jukka

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Tuo Antti Virenin tutkimus on kovin kiis­tanalainen, sil­lä sen tulok­sia ei ole pystyt­ty tois­ta­maan, vaik­ka on käytet­ty samaa aineis­toa. Uudem­mat, vähän mod­erneim­mil­la metodeil­la tehdyt tutkimuk­set eivät ole saa­neet aikaan tulosta, jon­ka mukaan asum­is­tu­ki nos­taisi vuokria, kos­ka asum­is­tu­ki ei riipu siitä, kuin­ka kalli­is­sa asun­nos­sa asuu. Toimeen­tu­lo­tu­ki on sit­ten asia erikseen.

        Kyl­lähän kaik­ki ostovoimaa paran­ta­vat toimet väistämät­tä nos­ta­vat markki­navuokraa. Peri­aat­teessa tietysti ostovoiman parane­m­i­nen voi näkyä myös laadun parane­mise­na, mut­ta kun uud­is­rak­en­tamisen osu­us asun­tomarkki­noista on vähäi­nen, vaiku­tus on väk­isinkin aika pieni.

        Toki tulon­si­ir­rot vähen­tävät ostovoimaa tulo­haitarin yläpäässä ja siten vas­taavasti laske­vat markki­nahin­to­ja, mut­ta asun­tomarkki­na on aika tehokkaasti jakau­tunut, eivätkä hyvä­tu­loiset varsi­nais­es­ti ole samoil­la markki­noil­la asum­istuen saa­jien kanssa: huip­pu­paikoil­la ole­vat isot asun­not ovat joka tapauk­ses­sa asum­istuen saa­jien ulottumattomissa.

        Asun­not ei ole makkaraa, jos­ta voidaan jous­tavasti leika­ta erikokoisia palo­ja tarvit­seville, ja jota voidaan tulon­si­ir­roil­la tasa­ta. Asun­not ovat kap­pale­tavaraa, jos­sa tar­jon­nan jous­to on äärim­mäisen hidasta.

  3. Asum­istuen saa­jis­sa on kak­si ryh­mää. Toimeen­tu­lotuen saa­jat ja sit­ten ne työssäkäyvät mata­la­palkkaiset. Mata­la­palkkauk­seen voidaan mielestäni tehokkaasti vaikut­taa vain työe­htosopimusten kaut­ta — kos­ka tren­di laa­jo­jen sopimusten osalta on vaikut­tavu­u­den vähen­tämi­nen se tarkoit­taa sitä että mata­la­palk­ka-alal­la työsken­tele­vien asumiskus­tan­nuk­sia siir­retään kun­nille ja val­ti­olle. Tästä hyö­tyvät ensisi­jas­sa yksi­tyiset asun­to­jen omis­ta­jat ja kos­ka vero­tus­takaan ei voi­da kokon­aan lopet­taa, kyse on siis asumiseen lit­tyvästä tulon­si­ir­rosta julkiselta taloudelta yksi­tyiselle. Jos siihen todel­la halu­taan vaikut­taa on otet­ta­va sään­te­lykeinot käyt­töön. Tosin tämä on jo liian myöhäistä kos­ka olemme jo liian pitkäl­lä sään­te­lyn purkamisessa.

    Vastaa

  4. Me veron­mak­sa­jat mak­samme Jätkäsaaren autopaikat Ara-aparaatis­sa. ARA tuhoaa kau­pal­lisen rak­en­tamisen, Helsin­ki antaa yri­tys­tukea ali­hin­tai­sis­sa ton­tin­lu­ovu­tuk­sis­sa esim Jätkäsaa­res­sa. ARAn 95% takaus­malli edel­lyt­tää 10v vuokrasään­töä. Suomek­si: Raken­nut­ta­jal­la ns nol­laris­ki, 95% rahas­ta val­ti­ol­ta. Oman pääo­man tuot­to pil­vis­sä veron­mak­sajien riskil­lä. Onko se mielestäsi oikein?

    Vastaa

  5. “Kokon­aan toinen asia on, onko järkevää tukea pieni­palkkaisten ihmis­ten työn­tekoa Helsingis­sä. Jos asum­is­tu­ki pois­tet­taisi­in, he eivät tulisi pal­ka­llaan toimeen. Mut­ta ei se tarkoit­taisi, että Helsingis­sä ei olisi kaupois­sa myyjiä eikä perushoita­jia sairaalois­sa. Se tarkoit­taisi, että heille pitäisi mak­saa enem­män palkkaa. Samal­la se tarkoit­taisi, että kovin vinksalleen men­nyt alue­poli­it­ti­nen tas­apaino vähän oikenisi.”

    Juuri noin sen pitäisi men­nä: asum­is­tu­ki pois; palkat ja hin­nat ylös siel­lä, mis­sä asum­i­nen on kallista. 

    “Mut­ta kyl­lä se seg­re­gaa­tio­ta voimistaisi.”

    Seg­re­gaa­tio on paras­ta hyväksyä kaupungis­tu­misen sivu­tuot­teena. “Liialle kaupungis­tu­miselle” on toki hyvä etsiä ter­veitä vaihtoehtoja.

    Vastaa

  6. Nykyi­nen jär­jestelmä on myös epäoikeu­den­mukainen kos­ka siinä asum­istuet osak­si arvotaan. Helsin­gin kaupun­gin asun­to­jen kaut­ta annetaan asum­is­tukea muu­ta­ma sata miljoon­aa vuodessa, mut­ta vain heille jot­ka ovat Hekan asun­non onnis­tuneet itselleen vuokraa­maan. Hekan vuokrata­son ja markki­navuokrien välisen ero­tuk­sen suu­ru­inen tuki annetaan siis kaikille onnekaille jot­ka ovat asun­non Hekalta saa­neet, eikä vain heille ketkä oli­si­vat Kelan asum­is­tuki­in oikeutet­tu­ja tai ketkä tukea edes tarvitsisivat. 

    Ratkaisu on nos­taa Hekan vuokrata­so markki­nahin­taisek­si, tämä ter­ve­hdyt­täisi vuokra­markki­nat nos­ta­mal­la Hekan vuokria keskus­tan läheisyy­dessä jopa lask­ien Hekan vuokria kauem­pana, vapaiden vuokra­markki­noiden hin­nat taasen lask­i­si­vat keskus­tan läheisyy­dessä kun tar­jon­taa tulisi lisää. Mak­set­takoon asum­is­tukea tämän jäl­keen vain heille jot­ka tukea tarvitsevat.

    Asum­istuet pitäisi tietysti siirtää edel­lä kuva­tus­sa tapauskessa kun­tien vas­tat­tavak­si, vas­taa­van sum­man voisi huomioi­da kun­tien val­tion­souuk­sien tasausmaksuissa.

    Vastaa

  7. Kaiken tukem­i­nen on surrealismia.Katsokaa vai­ika Dalin teoksia.

    Vastaa

  8. Ennen piti isän myy­dä met­sää, jot­ta saa lapselle opiske­li­ja-asun­non. Nyt ei myy­dä met­sää, vaan lap­si ostaa velka­o­su­ut­ta sisältävän asun­non van­hempi­en takaa­mana ja saa asun­toon asum­istuen myös rahoi­tus­vastik­keen osalle. Remon­toiduis­sa talos­sa velka­o­su­ut­ta myös ydinkeskustoissa. 

    Opiskelu­jen jäl­keen hän myy asun­non, jon­ka arvon­nousu on myös asum­istuen mak­saman rahoi­tus­vastik­keen osalta verova­paa. Kysyn­tää sekä yleistä hin­tata­soa ainakin luulisi nos­ta­van ja sitä kaut­ta myös vuokria. 

    Ihan vas­taa­va kuvio pien­i­t­u­lois­t­en (mut­tei köy­hien) leskek­si jäänei­den osalta. Eläk­keen­saa­jan asum­is­tu­ki mak­saa putkire­mon­tit rahoi­tus­vastik­keen kaut­ta ja perikun­ta kuit­taa asum­istuen aikaansaa­man arvon­nousun. Jaka­mat­tomas­sa kuolin­pesässä ole­va omaisu­us ei vaiku­ta asum­is­tu­keen. Yli 30.000 EUR saat­taa tul­la lop­pu­pelis­sä ”takki­in” kun mak­set­ti­in putkire­mont­ti kuolin­pesän varoista sen sijaan, että olisi annet­tu asum­istuen se hoitaa.

    Onko­han tässä järkeä?

    Vastaa

  9. “Edelleen olen sitä mieltä, että olisi järkevää nos­taa toimeen­tu­lo­tukea 130 eurol­la ja pan­na vuokraan 20 %:n omavas­tu­un omavas­tuu niin, että tuen koro­tus olisi keskimäärin mak­sanut omavastuun. ”
    Tämä olisi kan­natet­tavaa. Toinen tapa olisi tehdä jär­jestelmä, jos­sa edullisem­paan muu­tos­ta toimeen­tu­lotuen saa­ja saisi määräaikaista hyö­tyä, esimerkik­si viiden vuo­den ajan.
    Nykyti­lanne kan­nus­taa asumaan mah­dol­lisim­man hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien äärel­lä yhteiskun­nan piikki­in mak­simivuokrata­sol­la. Tutkimusten mukaan parhait­en työl­listyvät ne, joil­la on mah­dol­lisu­us henkilöau­ton käyt­töön. Asumisen tuet ovat siis pas­sivoivia ja yksi kan­nustin­loukku­jen komponentti.

    Vastaa

  10. Asumisen tuki pitäisi mak­saa yhdeltä luukul­ta ja olla euromääräis­es­ti asun­non sijain­nista riip­puma­ton. Siitä olisi ehkä vähän etua nykyiseen syr­jäseuduil­la asuville asum­is­tu­keen oikeute­tu­ille, mut­ta se kyl­lä kuluu mui­hin syr­jässä asumisen lisäku­lui­hin, esim. sähkön ja liikku­misen hin­ta. Asumisen hin­taku­plien puhkeami­nen estäisi seg­re­gaa­tion. Ehkä syr­jäseuduillekin syn­ty­isi vuokra-asun­to­jen tar­jon­taa ja kysyn­tää, eikä asun­to­ja tarvit­sisi jät­tää rappeu­tu­maan tai purkaa.

    Vastaa

  11. Kun­tien pitäisi mak­saa asum­istuet, ain­oas­taan täl­löin niil­lä olisi moti­ivi vaikut­taa asum­is­tukien tarpeeseen, siis alentavasti.
    Kelan mak­sama asum­is­tuk­i­han on rahan­si­ir­toa val­ti­ol­ta kun­nille, joten kun­nil­ta puut­tuu nyt täysin intres­si vähen­tää asum­is­tukien tarvetta.
    Suuri asum­is­tukiku­lu kun­nan tilin­päätök­sessä pakot­taisi kun­nat kek­simään toimia, joil­la asumisen kulut pienenisi ja täten myös asum­is­tukien tarve putoaisi.
    Vai onko logi­ikas­sani jokin virhe?

    Vastaa

    1. MAS:
      Kun­tien pitäisi mak­saa asum­istuet, ain­oas­taan täl­löin niil­lä olisi moti­ivi vaikut­taa asum­is­tukien tarpeeseen, siis alentavasti.
      Kelan mak­sama asum­is­tuk­i­han on rahan­si­ir­toa val­ti­ol­ta kun­nille, joten kun­nil­ta puut­tuu nyt täysin intres­si vähen­tää asum­is­tukien tarvetta.
      Suuri asum­is­tukiku­lu kun­nan tilin­päätök­sessä pakot­taisi kun­nat kek­simään toimia, joil­la asumisen kulut pienenisi ja täten myös asum­is­tukien tarve putoaisi.
      Vai onko logi­ikas­sani jokin virhe?

      Mielestäni logi­ikas­sasi ei ole virhet­tä, juuri näin pitäisi tehdä.

      Vastaa

  12. Täy­tyy ihme­tel­lä, miten pitkän lin­jan koke­neelta poli­itikol­ta voi tul­la noin vähä-äly­isiä ajatuk­sia ulos tässä asum­is­tu­ki-/toimeen­tu­lo­tuki­asi­as­sa. Ehkäpä tämä on ensim­mäi­nen merk­ki siitä, että on aika hypätä täältä ikuisu­u­teen vaikut­tamisen parista.

    Sekä asum­is­tu­ki, että toimeen­tu­lo­tu­ki ovat väli­aikaisia tuen muo­to­ja, jon­ka tarpeen pitkit­tymi­nen ja edel­lä mainit­tu­jen meno­jen kas­vami­nen, ovat merk­ki epäon­nis­tu­mis­es­ta yhteiskun­nal­lises­sa päätök­sen­teossa, mukaan lukien maa­han­muut­ta­ja- ja refugee ‑poli­ti­ik­ka. Se, että puhut kepin lisäämis­es­tä, ilman että puhut muiden poli­it­tis­ten virhep­äätök­si­enne kor­jaamis­es­ta on häpeällistä.

    Se mitä tulee toimeen­tu­lo­tuk­seen, niin tässä viime­si­jaises­sa tuen muo­dos­sa on määritet­ty asumisen mak­simikus­tan­nuk­set, jos­sa epäpäte­vien legimitet­ti­va­jet­ta kas­vat­tavien “virkavas­tu­ul­la” päätök­sen­teko­val­taa käyt­tävien sosi­aal­i­tant­to­jen velvol­lisu­us on ohja­ta asumaan edullisem­mas­sa asun­nos­sa. Tässä työssä kaupun­gin ohjeis­tus on ollut toimi­va, kuten myös muis­sa kep­piä antavis­sa ohjeis­tuk­sis­sa. Vapaan rahoituk­sen vuokra-asun­to­jen vuokrakus­tan­nuk­set ovat yli 40 pros­ent­tia kaupun­gin vuokra-asun­to­ja korkeam­mat. Vapaan rahoituk­sen korkeisi­in vuokri­in myön­netään t.tukea max. kolme kuukaut­ta. Asum­is­tu­ki on toinen asia, joka hie­man laa­jem­paa selvit­tämistä, johon en ryhdy.

    Toiv­ot­tavaa olisi, että paneudut suo­raan asumiseen liit­tyvis­sä asiois­sa seu­raavi­in asioi­hin ja syväl­lis­es­ti, mikäli aiot jatkaa päätök­sien tekemisen paris­sa; Kaupun­gin vuokra-asun­to­tuotan­non lisäämi­nen ja rak­en­t­a­mi­nen min. 24+ ker­rosta, raken­nusy­htiön kat­teet, sporen kaupun­gin omis­tusasun­toma­llin istut­ta­mi­nen Helsinkiin.
    Muut foku­soin­nin kiin­nit­tämisen kohteet oli mainit­tu kir­joituk­sen alussa.

    Vastaa

  13. »“Asum­is­tu­ki … kan­nus­taa muut­ta­maan Helsinkiin”

    Niin min­unkin mielestäni. Lonkalta arvioiden tämän kan­nus­t­a­mi­nen € volyy­mi on merkit­tävä, mut­ta kuitenkin pienem­pi kuin se, jol­la vas­tus­tamme kaupungis­tu­mista. Plussat,että otit tämän esille. Val­tavir­taekon­o­mistit kauhis­tel­e­vat pelkästään sitä kuin­ka paljon tuh­laamme resursse­ja kaupungis­tu­misen vas­tus­tamises­sa. Oikeasti, Suomelle tyyp­il­liseen tapaan, vedämme köyt­tä molem­pi­in suun­ti­in julkisen rahan voimalla.

    Vastaa

  14. Mitä minä juuri luin??! Betonipuolueen pääide­olo­gi on menet­tänyt uskon­sa keskittämispolitiikkaan?

    Vastaa

  15. Mis­tä tulee idea että ihmisen pitää saa­da vali­ta asuin­paikkansa aivan miten tah­too ja rahat siihen pitää tul­la muual­ta jos paik­ka on liian kallis?

    Kuten kaik­ki asi­at joista on niukku­ut­ta, myös asun­to Helsingis­sä on luk­sus­ta. Siel­lä asukoon ne kenel­lä on varaa moi­seen luk­suk­seen. Pitääkö jokaisel­la olla oikeus asua Helsin­gin Kamp­is­sa? Tai Helsin­gin Kamp­is­sa kat­to­huoneis­tossa? Eikö? Mik­si sit­ten Helsingis­sä ylipäätään? Sehän on ihan saman­lainen mieli­v­al­tais­es­ti rajat­tu alue maa­ta kuin Kamp­pikin. Itä-Helsingistä on sama mat­ka Helsin­gin keskus­taan tai muille työalueille kuin Van­taal­ta. Vielä Ker­aval­takin pääsee aika hel­posti junal­la Helsinki­in, mikäli Helsin­gin parem­pia työ­markki­noi­ta halu­aa jonkin­laise­na argu­ment­ti­na pitää.

    Ehdotan että minkään­laista asum­is­tukea ei mak­set­taisi mis­sään muo­dos­sa, vaan toimeen­tu­lo­tu­ki on könt­tä­sum­ma rahaa jon­ka saa käyt­tää miten halu­aa. Voi asua Helsingis­sä jos löytää sieltä jotain tarpeek­si hal­val­la tai on valmis venyt­tämään pen­niä kaikessa muus­sa. Tai sit­ten voi asua Ker­aval­la ja syödä muu­takin kuin mar­jo­ja metsästä.

    Vastaa

  16. Tuo ehdo­tuk­sesi siitä, että työ­nan­ta­jat pakotet­taisi­in mak­samaan korkeam­paa palkkaa heikko­tu­loisim­mille työn­tek­i­jöilleen nos­ta­mal­la köy­himpi­en työssäkäyvien asumisku­lu­ja, ei käytän­nössä toi­mi kovin hyvin. Siir­tymä­vai­heen kus­tan­nuk­set oli­si­vat hirveät sekä yksilöille että yri­tyk­sille. Lisäk­si osa yri­tyk­sistä ja julk­i­sista työ­nan­ta­jista suh­tau­tuu työn tar­jon­taan epära­tionaalis­es­ti. Jos työn­tek­i­jöitä ei saa­da TES:n mukaisel­la tai muu­toin sopi­vak­si kat­so­tul­la pal­ka­lla, jätetään työn­tek­i­jä palkkaa­mat­ta, vaik­ka työn teet­tämi­nen olisi edelleen voitol­lista. Keski­aikainen aja­tus siitä, että tietyl­lä työl­lä on tiet­ty oikea hin­ta, istuu syvässä.

    Kestäisi ainakin kak­si, kolme vuot­ta, että asun­to- ja työ­markki­nat saavut­taisi­vat tas­apain­on, ja inhimil­liset kus­tan­nuk­set oli­si­vat kovat. Yhden tavoit­teen täl­lä saavut­taisi. Pääkaupunkiseudun kasvu hidas­tu­isi ja suun­tau­tu­isi osit­tain mui­hin Etelä-Suomen keskuk­si­in, eri­tyis­es­ti Tampereelle.

    Vastaa

    1. Tuol­laista muu­tos­ta ei voi tehdä kuin hitaasti, ehkä kymme­nessä vuodessa.
      Helsin­gin kasvu ei hidas­tu­isi, kos­ka sen pul­lonkaulana on asun­top­u­la, mut­ta sen sisältö muut­tuisi. Tam­pere olisi voit­ta­ja ja lisäk­si voit­ta­jia oli­si­vat muut kaupun­git, joi­hin suun­tau­tu­isi sel­l­aista aktivi­teet­tia, jon­ka ei ole pakko olla yliopistokaupungissa.

      Vastaa

  17. Toimeen­tu­lo­tu­ki ja väärät ihmiset vääristä paikoista pois väestön­si­ir­roil­la. Tämä vaatii kyl­lä melkoista logis­ti­ikkaa. Joudu­taan käsit­telemään kym­meniä tuhan­sia, ken­ties satatuhat­ta ihmistä nopeasti. Ei onnis­tu kuin junakul­je­tuksin, VR:ltä var­maan löy­tyy van­ho­ja kar­javaunu­ja. Tarvit­taisi­in jonkin­lainen alue­jako, ken­ties väli­aikaisma­joi­tus­ta parakeis­sa. Lisäk­si tulisi hal­li­ta ja käsitel­lä tehokkaasti kymmenet tuhan­net lev­ot­tomat ja epä­toivoiset, lop­ullis­es­ti pas­sivoituneet, mie­len­ter­veysongel­maiset, sairaat, lapset, yksin­huolta­jat, mata­la­palkkaiset, jne. Turhau­tu­misen, itse­murhien ja väki­val­lan estämisek­si pitäisi jär­jestää jotain työtä, ojankaivu­u­ta, polt­topuiden tekoa parakkien kami­inoi­hin, tms. ihmis­lu­on­toa kas­vat­tavaa. Työtön, yksin­huolta­ja ja lapset saisi uuden sijoi­tu­s­paikkansa lipuk­keel­la, esim. DA (Deak­tivoitu) Sukupuoli: Nainen N101231, Lap­si L10237, Sijoi­tu­s­paik­ka: Alue 189, parak­ki 12. Öisin kat­seil­ta piilos­sa talo­ja tyh­jen­netään. Vielä liik­keel­lä ole­vat työssä käyvät kään­tävät kat­seen­sa pois ja peit­tävät lapsen­sa takin hel­moi­hin, kuin tur­vatak­seen. Päiväl­lä oli taas tul­lut punaisia ris­te­jä naa­pu­ri­ovi­in. Naa­purin Mäkisetkin oli­vat olleet ikän­sä töis­sä, nyt on per­heeseen täy­tynyt tul­la työt­tömyyt­tä. 5000 nopeasti rekry­toitua työtön­tä raa­haa­vat nälki­in­tyneitä ja huonokun­toisia ihmisiä ulos asun­noista ruoka­pal­ka­lla. He ovat etuoikeutet­tu­ja, mut­ta tietävät, että viimeinen vaunu on varat­tu heille. Hyväkun­toiset aut­taisi­vat heikom­pia ase­mal­la vaunui­hin, lapset itkevät, pimeät vaunut kolis­telisi­vat Pasi­lan portista ulos kohti tun­tem­aton­ta. Jos­sain kaukana junat saa­pu­vat aida­tu­ille leireille, jos­ta ei ole palu­u­ta, kukaan ei ole palan­nut. Lop­ulli­nen toimeen­tu­lo-ongel­ma on ratkaistu.

    Vastaa

  18. “Kun vuokrat ovat aina olleet vähän yli toimeen­tu­lotuen mak­saman enim­mäisvuokran, sosi­aalilau­takun­ta on nos­tanut enimmäisvuokraa…”
    Mitään “toimeen­tu­lotuen mak­samaa enim­mäisvuokraa” ei ole edes ole­mas­sa. Toimeen­tu­lotues­sa las­ke­taan tulot yhteen, jos­ta sit­ten vähen­netään menot. Ero­tus mak­se­taan hak­i­jalle täysin riip­pumat­ta vuokran suu­ru­ud­es­ta. Kor­vamerkit­tyä rahaa asumisen kus­tan­nuk­si­in ei toimeen­tu­lotues­sa ole.

    Vastaa

    1. Helsingis­sä on hyväksyt­ty tiet­ty kohtu­ullis­ten asum­is­meno­jen ylära­ja, jota korkeampia asumiskus­tan­nuk­sia ei toimeem­n­tu­lo­tukea las­ket­taes­sa ote­ta huomioon kuin poikkeustapauk­sis­sa. Se löy­tyy kaupun­gin sivuil­ta ja myös Kelan sivuil­ta. Jok­seenkin joka kun­nal­la on täl­lainen päätös

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara: Helsingis­sä on hyväksyt­ty tiet­ty kohtu­ullis­ten asum­is­meno­jen ylära­ja, jota korkeampia asumiskus­tan­nuk­sia ei toimeem­n­tu­lo­tukea las­ket­taes­sa ote­ta huomioon kuin poikkeustapauk­sis­sa. Se löy­tyy kaupun­gin sivuil­ta ja myös Kelan sivuil­ta. Jok­seenkin joka kun­nal­la on täl­lainen päätös

        Mut­ta mitä jos poikkeus onkin käytän­nössä sääntö?

        “Vuokra ylit­tää nyky­isin usein toimeen­tu­lotuen kohtu­ullisen määrän rajan. Kesäku­us­sa Helsingis­sä 44 pros­en­til­la perus­toimeen­tu­lotuen hak­i­joista vuokra oli tarpeel­lisek­si kat­sot­tua suurempi.

        Peräti 87 pros­en­tis­sa yli­tystapauk­sista Kela huomioi vuokran tarpeel­lisen rajan määrää suurem­pana. Tuki voidaan myön­tää kalli­im­paan asun­toon 3–6 kuukaudeksi.”

        https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/567262-kela-maksaa-12–600-kodin-asumiskulut-kokonaan-helsingissa-luku-on-hirvean-iso-ja

  19. Ode!
    Selitätkö mik­si “kaupun­ki luovut­taa tont­te­ja sitä vähem­män rak­en­tamiseen, mitä suurem­pi osa niistä on ARA-tontteja.”
    Eikö enne­minkin tois­in­päin? Jot­ta kaupun­ki voi kus­tan­taa ARA-tont­tien infran, pitää luovut­taa enem­män tont­tia kovalle rahalle?

    Vastaa

  20. Onko kyseessä vain bud­jeoin­ti­ta­paan liit­tyvä koukero?
    Infraan voidaan lait­taa vain tasan 300M€ + luovu­tusvoitot? Ja jos voitot ovat ARA-rak­en­tamiseen pienem­mät, niin se vähen­tää kokonaisinfrainvestointia?
    Paljonko luovu­tushin­nois­sa on eroa?
    Ehkä bud­je­toin­ti kan­nat­tais hoitaa järkevämmin?

    Vastaa

  21. Suo­ma­lainen var­al­lisu­us on betonoitu pankin kivi­jalka­an. Amen. Kun­nan pitäisi per­iä perikun­nan puuttues­sa. Val­tio tulee toimeen ilman käärinliinarahoja.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle peksu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.