Taloussanomat julkaisi uutisankan nuorten asumistoiveista

25.9.2014 · Aihe: _ 

Taloussanomat julkaisi uutisen, jonka mukaan suomalaiset nuoret haaveilevat pääosin asumisesta maaseudulla ja korkeintaan kaupungin lähellä, mutta eivät kaupungissa.

 Tutkimuksen mukaan suurin osa nuorista haaveilee maalla asumisesta.

 Uutinen vaikutti yllättävältä. Sitä on referoitu monissa lehdissä. Tieto on täysin paikkaansapitämätön. Taloussanomat on julkaissut ilmiselvän ankan. En tiedä, onko tutkija referoinut omaa tutkimustaan väärin vai onko kirjoittaja vain ymmärtänyt väärin, mutta totuus on aivan toinen. Tämän blogin kommentoija nimimerkki Lepotila zZ tutustui alkuperäiseen tutkimusraporttiin ja kävi ilmi, että kyse oli aivan muusta: 

  • “Vastaajalle esitettiin nettikyselyssä kuusi skenaariota, jotka kuvaavat lyhyesti hänen tulevaa elämäänsä maaseudulla. Häneltä kysyttiin mm. “Kuinka toivottava tällainen tulevaisuus olisi Sinulle?”. Niiden jälkeen vastaajaa kehotettiin: “Pohdi vielä lopuksi sellaista maaseudulle sijoittuvaa tulevaisuutta, joka olisi sinun unelmiesi täyttymys.” Häneltä kysyttiin muutama sitä koskeva kysymys. Viimeisenä tehtävänä oli sitten: “Valitse lopuksi paikka, jossa unelmiesi tulevaisuus luultavasti toteutuisi.” Vastausten perusteella Kuhmonen kertoi, missä ja miten nuoret tahtovat asua.
  • Vastaajilta ei kysytty, missä he mieluiten asuisivat. Heiltä kysyttiin, missä se heidän, tutkijan pyynnöstä kehittelemänsä, “unelmien tulevaisuus”, voisi parhaiten toteutua. Heiltä kysyttiin ensin maantieteellinen alue heidän fantasialleen.”

 

On aika ymmärrettävää, että jos kysytään, miten ja missä haluaisit asua, jos sinun pitäisi asua maalla, vastaukseksi tulee jokin muoto maalla asumisesta.

Kiitän nimimerkkiä Lepotila zZ

Kommentit

148 Vastausta artikkeliin “Taloussanomat julkaisi uutisankan nuorten asumistoiveista”

  1. Timoteus "Timppa" Luoto kirjoitti 25.9.2014 kello 14:06

    Hyvä että edes nuoret pysyvät järjissään: kuka hullu landella haluaisi budjata. Ja olen AIVAN tosissani kun näin kirjoitan. Nyt juntit voi aloittaa itkemisen- siitä vaan, en kuitenkaan koskaan lue metsäläisten tuherruksia paitsi vahingossa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  2. katujen kasvatti, nykyinen polun tallaaja kirjoitti 25.9.2014 kello 14:49

    Vihreille sopii vain yksi totuus kerrallaan. Ilmeisesti tämäkin tutkimus pitää lytätä kun se ei sovi utopiaan jossa kaikki haluavat asua lähiöissä eri kansalaisuuksien sekasopassa.

    Maalla asuminen on vihreiden mieslestä yhtä paha kuin ydinvoima. Kummastakin täytyy päästä eroon!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 45

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.9.2014 kello 15:39

    Sorry, minulla on tutkiajatausta ja minua raivostuttaa tutkimustiedon virheellinen raportointi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Santa kirjoitti 25.9.2014 kello 15:08

    Jos nuorilta kysytään, kuinka he asuisivat/eläisivät maalla, loogisesti vastausten toleranssi kaupungin suhteen olisi NOLLA! Kyllä nyt Osmo joutuu syömään hatullisen paskaa 😉 Se kuinka realistisia nuorten haaveet ovat, on taas asia erikseen – mutta sitähän artikkelissa ei käsittääkseni analysoitu tai pohdittukaan. Landella kasvaa miehet vs. urbaanit uusavuttomat nyhveröt!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  5. Joakim kirjoitti 25.9.2014 kello 15:11

    Voitaisiinko vaikka säätää laki että jokaisesta virheellisestä tiedeartikkelin referoinnista toimittajan pitää maksaa sakkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 56

  6. JL kirjoitti 25.9.2014 kello 15:34

    Noita tilaustutkimuksia tavataan Suomessa tehtailla ja niitä julkaistaan suoraan. Toimittajat eivät viitsi perehtyä asiaan, kun siinä joutuisi tekemään töitä.
    On oikein organisaatioita jotka ovat erikoistuneet. Maito ja Terveys on vanha perinteinen ja jotenkin MTK asiasta Talouselämän jutussakin oli kysymys.

    Mikä auttaisi?
    Mainpulointi on aivan liian helppoa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  7. peksux kirjoitti 25.9.2014 kello 15:40

    Olikohan vastausprosentti kyselyssä millainen?

    Kirjeeseen ja nettilomakkeeseen oli kuulemma laitettu vain maatalouden harjoittamisen kuvia traktoreineen ja lehmineen, tästä on monille saattanut jäädä käsitys että kysely on tarkoitettu maaseudun nuorille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  8. Maaseutulainen kirjoitti 25.9.2014 kello 15:59

    Oli tulos mikä oli, mutta jos vastavalmistuneelle nuorelle tarjotaan ilmaiseksi joko omakotitalo kaupunkin läheisestä pikkukunnasta tai kaupunkikämppä kerrostalosta, niin hyvin moni valitsee omakotitalon.

    Valinnan ratkaisee kokonaisuus. Monille omakotitalo kaupungissa rauhallisessa kaupunginosassa luonnon lähellä ja järven rannalla on toive, mutta harvalla siihen riittävät taloudelliset resurssit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  9. Tuomas kirjoitti 25.9.2014 kello 16:01

    Tutkimuksesta saatiin todennäköisesti tilaajan toivomaa julkisuutta, eli se varmasti on ollut hintansa arvioinen. Ihmetyttää vain miksi se on tehty yliopistossa eikä markkinointitutkimusfirmassa. Tiedä sitten, synnyttääkö tämä tutkimus jonkin myytin nuorisosta joka haluaakin hylätä pinnallisen kaupunkielämän ja palata juurilleen maaseudulle.

    Hupaisa on tuo aivan lopussa oleva tyly kohta: “En halua asua maaseudulla. Kerro lyhyesti, miksi et?”, kun ensin on 9 sivun edestä maalailtu erinäisiä maaseudulle sijoittuvia unelmatulevaisuuksia ja vastattu niihin liittyviin kysymyksiin. Tilaa perusteluille on noin kolmelle sanalle…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  10. R.Silfverberg kirjoitti 25.9.2014 kello 16:33

    Kun tarkemmin tutkii, niin tuloksista voi päätellä esim seuraavia:

    Unelmaa nro 2: “monipaikkaisuus” voidaan ymmärtä niinkin että jos omistaa asunnon kaupungissa ja kesämökin maalla niin se toteutuu aika monella.

    Toinen johtopäätös on että unelmasta nro 3 “Oma tila” haaveilivat eniten monen lapsen hankkimista ja kotiäidin uraa suunittelevat perheelliset, ammatillisen koulutuksen saaneet vailla työtä olevat naiset. Mistä muusta sitä haaveilisikaan jos on gubbe joka maksaa.

    Sitten käy ilmi myös että ominaisuuksia palvelut lähellä, luonto lähellä ja hyvät yhteydet pitävät tärkeimpinä yhteensä n 30%. Nämä ovat mahdollisia myös pääkaupunkiseudulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  11. max kirjoitti 25.9.2014 kello 16:36

    Lukaisin tuon pikaisesti silloin eilen. Siellä kyllä todettiin, että Uudenmaan alueella asumismieltymykset painottuvat Helsinkiin “pääsemiseen” ja erityisesti helsinkiläisten nuorten ykkönen oli Helsinki.

    En ota kantaa mitä on uutisoitu. Olisihan se tietty outoa, että savolaisten tai hämäläisten nuorten ykköstoive olisi Helsinki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  12. az kirjoitti 25.9.2014 kello 16:52

    Osmo Soininvaara:
    minua raivostuttaa tutkimustiedon virheellinen raportointi.

    Paitsi jos virheellisesti raportoitu tutkimustieto sattuu myötäilemään omaa kantaasi / oman viiteryhmäsi kantaa?

    Esimerkkinä vaikkapa vihreiden ilmastopoliittinen ohjelma, jossa ydinvoimalla on maakaasun hiilijalanjälki (kyllä, tämä on totta) ja uusiutuvaan energiaan siirtyminen ei oikeastaan maksa yhtään mitään (totta, koska joku sormin poimittu yksittäinen aktivisti-tutkija ennusti lonkalta jotain sinnepäin, ehkä), ja jossa tuulivoimaa koskevat arviot on poimittu tuulivoimateollisuuden mainoslehtisistä (hyviä ihmisiä, joten bias mahdoton).

    Aurinkoenergian skaalautuvuuden ja futuurisen hinnan kohdalta itse omissa blogikirjoituksissasi viittasit epämääräiseen lähteeseen, joka jäljitettäessä paljastui scifi-kirjailijan mielipidekirjoitukseksi. Annoin vastineeksi IEA:n uusimman laajan selvityksen aurinkoenergian potentiaalista, riskeistä, epävarmuuksista, tarvittujen tukien mittaluokasta, mutta sillä ei tuntunut olevan mitään vaikutusta uskoosi aurinkoenergian kaikenratkaisevuudesta, sillä toistit sen vielä parissa muussakin blogauksessa, eikä sille koskaan ollut futuristista haaveilua vahvempaa tutkimustiedollista pohjaa. Toisin sanoen käytit heikkoja lähteitä, koska ne antoivat toivotun vastauksen.

    Kolmantena esimerkkinä vaikkapa taannoinen Ukraina-keskustelu, jossa, täysin riippumatta siitä, mitä kukin on kriisistä mieltä, siteerattiin useita kertoja virheellisesti tiettyä kyselytutkimusta. Maalasit jopa tämän virheellisen siteeraamisen vihreällä, eli erityisen hyvä viesti, koska se tuki omaa jo päättämääsi kantaa. Siihen ei sitten saanut mitään vastausta, että useampi länsimainen laatulehti selvittäessään samaa kysymystä kriisin kannalta relevantimpana aikana, alueellisesti relevantimmin rajattuna, ja selkeämmällä kysymyksenasettelulla päätyi vastausväliin 65-91% (kirjoituksesi keskeinen kantava premissi oli, että luku olisi alle 50%). Eli se olikin korostamasi näkökannan kannalta hyvin väärä vastaus.

    Neljäntenä täysin virheellinen väittämäsi humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyysasteesta. Se oli luokkaa kahden kertoimella virheellinen. Väittämäsi lähde oli, että olit kuullut sen jollakin yleisöluennolla. Lukuisista tilastoista, laskennallisista esityksistä ja yhä uusista samaa vahvistavista tarkennetummista tilastoista huolimatta et kyennyt myöntämään, että väittämäsi oli ollut (täysin) virheellinen. Epäselvyyttä sen virheellisyydestä ja etenkin tutkimustiedollisesta heikkoudesta ei ollut, mutta pidit siitä kuitenkin kiinni.

    Näitä nyt muistuu mieleen paljon enemmänkin, mutta luetteloa lienee turha pitkittää.

    Lukuisissa vapaavalintaisissa kyselytutkimuksissa suomalaiset ovat kerran toisensa jälkeen osoittaneet vahvaa preferenssiä haluun asua omakotitalossa (myös maalla tai maaseutumaisessa ympäristössä), usein kylkiäisenä haaveilu kerrostaloasunnostaan pois muuttamisesta. Sikäli kun olet näitä kommentoinut, niin olet sivuuttanut ne viittaamalla asuntojen kysyntään ja hintoihin ja naurahtanut pois haluna asua järvenrannalla kaupungin keskustassa.
    Ne eivät tietenkään ole toisiaan pois sulkevia. Voi olla tyytymättömyys asumismuotoon ja toisaalta työnsaannin realiteetti ja näiden tasapainottelu voi johtaa monen perheen kohdalla siihen asumisvalintaan, jota tunnut kaikkein eniten inhoavan ja olet jopa loisimiseksikin kutsunut. Oletettavasti päivittäisten automatkojen CO2-päästöjen takia, ja alhaisempien kunnallisverojen “shoppailun”.

    Ihmisten ilmaisemien preferenssien kanssa samassa linjassa ovat ne useammat tutkimukset pidemmältä ajalta, joiden mukaan maaseutumaisessa ympäristössä asuvat suomalaiset ovat vähintään yhtä onnellisia tai onnellisempia kuin urbaanissa ympäristössä asuvat, vaikka maalla asuvien sosioekonominen asema on selvästi heikompi. Tätä voi lisäksi tukea evoluutiopsykologisella teoretisoinnilla siitä, millaisiin ympäristöihin ihmiselle voi olettaa kehittyneen luontaisen positiivisen tunnevasteen kehityshistoriansa aikana. Todennäköisemmin kasvillisuudelle ja vedelle kuin kivierämaalle. (Kun työ sinä yhtenä kuukautena vuodessa ei pakota pysymään kivierämaassa, niin aika moni suomalainen suuntaa kasvillisuuden ja veden lähelle.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 58

  13. Anonyymi kirjoitti 25.9.2014 kello 17:02

    katujen kasvatti, nykyinen polun tallaaja:
    Vihreille sopii vain yksi totuus kerrallaan. Ilmeisesti tämäkin tutkimus pitää lytätä kun se ei sovi utopiaan jossa kaikki haluavat asua lähiöissä eri kansalaisuuksien sekasopassa.

    Maalla asuminen on vihreiden mieslestä yhtä paha kuin ydinvoima. Kummastakin täytyy päästä eroon!

    Pitää jo aikamoisten poliittisten lasien läpi katsoa maailmaa jos tämän kirjoituksen onnistuu jotenkin tulkitsemaan vihreänä propagandana.

    Taloussanomat uutisoi tutkimuksesta jonka mukaan “nuoret haluavat asua maaseudulla”. Taloussanomat teki virheen, koska tutkimuksessa ei oikeasti tuollaista johtopäätöstä tehty. Virheen voi jokainen halutessaan varmistaa lukemalla tuon tutkimusraportin. Siinä kaikki.

    Minuakin ärsyttää luonnontieteilijänä valtamedian jatkuva luokattoman huono tiedeuutisointi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 55

  14. Anonyymi kirjoitti 25.9.2014 kello 17:08

    Joakim:
    Voitaisiinko vaikka säätää laki että jokaisesta virheellisestä tiedeartikkelin referoinnista toimittajan pitää maksaa sakkoa.

    Luonnontieteilijänä voin sanoa että aika monella tiedetoimmittajalla menisi koko palkka siihen jos tuollainen sakko olisi käytössä :).

    En tiedä muista aiheista, mutta fysiikassa tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus että uutisissa on karkeita asiavirheitä ja koko tutkimus on yleensä hehkutettu täysin pois oikeista mittasuhteista. Valtamedian tiedeuutisointia lukemalla saa sen kuvan että jokainen uusi löytö mullistaa koko maailman ihmisten elämän viimeistään kymmenen vuoden kuluessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  15. Tapio kirjoitti 25.9.2014 kello 17:26

    Olipa uutinen ja tutkimus.

    Äkkivilkaisulla p.o. kyselyssä ei edes annettu vastata, että asun mieluimmin kaupungissa, oli vain joku skenaario monissa paikoissa asumisesta.

    Neljännes vastanneista kuitenkin ilmoitti, ettei halua asua maalla ja yli puolet halusi asua kaupungin lähellä. Varsinaisia maaseutufriikkejä oli viidennes.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  16. napander kirjoitti 25.9.2014 kello 17:54

    http://yle.fi/uutiset/tutkija_arvostelee_poliitikkoja_koko_suomea_ei_voida_pitaa_asuttuna/7491749

    Johtopäätös:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Rewilding
    https://www.youtube.com/watch?v=oCj006OPIJI

    Ihan ilmastoasian kannalta oleellista sekin sitten vuonna 2050, että on paljon helpompaa ilmastoida kaupungit ihmisille sopiviksi kuin maapalloa. Tuo tutkijan huomioima talouskasvupaatos tuosta jää sitten automaattisesti pois kun vihdoin huomataan mihin se vie. Sinänsä huvittavaa, että Suomessa huudetaan talouskasvua, mutta ei myönnetä sen tulevan kaupungeista ja hukataan rahat maaseudun siltarumpuihin, jotka nekin muuten tehdään yleensä niin huonosti, että vesielukoiden kulku saa turhan stopin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  17. Countryboy kirjoitti 25.9.2014 kello 18:17

    Kiinteistöliitto julkaisi tutkimuksen 2012, jonka mukaan 67% ihmisistä haluaisi asua omakotitalossa, 15% kerrostalossa ja 15% rivitalossa. Tätä on vaikea toteuttaa tiiviissä kaupungissa.

    OS näyttää olevan eräänlainen “mielensäpahoittaja”, silloin kun julkaistaan tutkimus joka ei sovi hänen maailmankuvaansa.

    Samoin muistelen Oden verenpaineen nousseen eräästä Aalto yliopiston tutkimuksesta ja väitöskirjasta, jonka mukaan kulutustaso oli alhaisin sydänmaaseudella.

    Voi voi kun vääriä tutkimuksia saa julkaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  18. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 25.9.2014 kello 18:47

    Unelmahöttö on OK, kunhan ei unelmoi maaseutuasumisesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  19. Raimo K kirjoitti 25.9.2014 kello 19:09

    Santa:
    Jos nuorilta kysytään, kuinka he asuisivat/eläisivät maalla, loogisesti vastausten toleranssi kaupungin suhteen olisi NOLLA! Kyllä nyt Osmo joutuu syömään hatullisen paskaa
    ‘snip’

    Kaada itselles vaan!
    Osmon tekstihän on juuri niin: “On aika ymmärrettävää, että jos kysytään, miten ja missä haluaisit asua, jos sinun pitäisi asua maalla, vastaukseksi tulee jokin muoto maalla asumisesta.”
    Ilmeisesti vaikeuksia luetun ymmärtämisessä 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  20. TimoT kirjoitti 25.9.2014 kello 20:14

    Kyllä minusta lehdessä on aivan oikein referoitu tutkimusraporttia. Oliko tutkimuksen kysymyksenasettelu sitten oikein tai väärin, on sitten aivan toinen asia. Mutta siitä olen aivan varma, että aivan yhtä kielteisesti maalla asumiseen nuoret eivät suhtaudu kuin blogi-isännän oma puolue. Tässä on vähän sen ketun tuntua, joka arvioi pihlajanmarjoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  21. Shakeem kirjoitti 25.9.2014 kello 21:22

    JL:
    Noita tilaustutkimuksia tavataan Suomessa tehtailla ja niitä julkaistaan suoraan. Toimittajat eivät viitsi perehtyä asiaan, kun siinä joutuisi tekemään töitä.

    Freelancerit ne vain yrittävät saada jostain voita leivän päälle. Se edellyttää nopeasti juttuja sieltä sun täältä.

    Eräs eräässä vaikutusvaltaisessa järjestössä työskentelevä tiedottajaystäväni kertoi, että YLE on hänen havaintojensa mukaan ainoa, joka ei julkaise heidän tiedotteitaan käytännössä sellaisenaan. YLE on ainoa, joka rikastuttaa juttua kysymällä vastapuolen mielipidettä tai muutoin suhtautuu tiedotteisiin hyvän journalismin edellyttävällä tavalla kriittisesti.

    Surullista sanoa, mutta onneksi on YLE.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  22. ze kirjoitti 25.9.2014 kello 21:34

    katujen kasvatti, nykyinen polun tallaaja:
    Vihreille sopii vain yksi totuus kerrallaan. Ilmeisesti tämäkin tutkimus pitää lytätä kun se ei sovi utopiaan jossa kaikki haluavat asua lähiöissä eri kansalaisuuksien sekasopassa.

    Maalla asuminen on vihreiden mieslestä yhtä paha kuin ydinvoima. Kummastakin täytyy päästä eroon!

    Mä taas käsitin niin, että tutkimuksessa ei ollut mitään “väärää”, mutta Talsan uutisointi meni metsään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  23. Elmo Allén kirjoitti 25.9.2014 kello 21:52

    katujen kasvatti, nykyinen polun tallaaja: Maalla asuminen on vihreiden mieslestä yhtä paha kuin ydinvoima. Kummastakin täytyy päästä eroon!

    Näinhän ei ole asia. Ongelma on se, että Suomessa pääsääntöisesti kieltäydytään uskomasta, että kukaan oikeasti haluaisi asua kaupungissa, pyritään vaikeuttamaan kaupungin rakentamista, varsinkin tiiviin kaupungin, kaikille halukkaille, puhutaan ihmisten vapaaehtoisesta kaupunkiinmuuttamisesta pakottamisena ja unohdetaan lisäksi, mikä summa rahaa jo nyt syydetään maaseudun tukemiseen.

    Kaupunkiasuminen pitäisi vain olla mahdollista kaikille sitä haluaville. Onko se liikaa vaadittu ja pitääkö siitä vielä sylkeäkin päälle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 50

  24. Johannes Hirvaskoski kirjoitti 25.9.2014 kello 23:05

    Omakodinomaista asumista tosiaankin preferoi kaksi kolmesta suomalaisesta, tai useampi, myös pääkaupunkiseudulla Googlaa nyt aluksi vaikka Kortteinen – Tuominen – Vaattovaara, Asumistoiveet, sosiaalinen epäjärjestys ja kaupunkisuunnittelu pääkaupunkiseudulla, artikkeli lehdessä Yhteiskuntapolitiikka, vol. 70 v. 2005. Lue edes pari sivua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.9.2014 kello 10:57

    Vaattovaaran jne tutkimus on kymmenen vuotta vanha. Sen jälkeen asuntomarkkinoilla on tapahtunut raju muutos, joka kielii preferenssien nopeasta muutoksesta. Omakotitaloja kehyskunnista saa nyt halvalla ja kaksiosta Kalliossa maksetaan järjettömiä summia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Henri Weijo kirjoitti 25.9.2014 kello 23:35

    Koko tutkimuksen metodi on pöyristyttävää roskatiedettä, jota en päästäisi edes säälistä läpi jos tällaista gradua tarjottaisiin. Jos tarkoitus on tosiaan tutkia ihmisten “asumisunelmia”, niin sitä kannattaisi kysyä ihan suoraan kysymällä “kerro minulle unelmistasi”. Ja jos jostain syystä tällaisen tutkimuksen haluaa tehdä kyselynä, niin niitä kysymyksiä pitää ehdottomasti olla melko paljon ja sillä tavalla, että joutuisi tekemään valintoja eri “unelmien” välillä. Mutta tässä mainitussa tutkimuksessa metodina oli tosiaan kuuden eri skenaarion esittely, jota lukijan piti arvioida 1-7 -asteikolla. Tässä yksi esimerkki, skenaario 3:

    Asun maaseudun rauhassa ikiomassa talossani. Hankin elantoni joko yrittämisellä tai palkkatyöllä riippuen siitä, miten asuinpaikan ja toimeentulon yhteensovittaminen onnistuu. Työni liittyy luultavasti tavalla tai toisella ihmisten hyvinvointiin, esimerkiksi terveys-, sosiaali-, sivistys-, rakennus-, myynti-, kulttuuri-, tai liikuntapalveluihin. Teen työtä luultavasti läheisessä keskuksessa.

    Omassa talossani ja pihassani minulla on vapaus puuhastella ja tilaa toteuttaa itseäni. Puutarhassa riittää hoidettavaa ja mahdollisilla kotieläimillä on hyvät oltavat. Itse tekeminen on hieno juttu, mutta joskus on myös vähän pakko. Naapurit ovat riittävän kaukana ja yksityisyyteni on taattu. Kukaan ei puutu siihen, että mitä teen “omalla reviirilläni”. Voin vaikuttaa elinympäristööni monin tavoin: rakentaa vapaasti, muokata pihastani mieleseni ja osallistua vaikkapa kylän kehittämiseen. Jos minulla on lapsia, heidän on turvallista ja virikkeellistä kasvaa tällaisessa ympäristössä ja lähellä luontoa. Minulla on varaa isoon asuntoon ja laajaan elinpiiriin, koska maalla asuminen on edullista.

    Mitä se tosiaan kertoo yhtään ihmisten asumispreferensseistä jos lukija toteaa, että tuollainen skenaario kuulostaa “ihan kivalta, 5/7”? No totta kai se kuulostaa, kenelle tahansa, koska esimerkiksi unelman “toimivuus” on skenaariossa otettu annettuna. Mutta jos tästä lähtee vetämään väitteitä, että nyt tiedetään mistä nuoret asumiseltaan haluaa, niin ollaan kaukana eettisen tieteentekemisen tuolla puolen.

    Ja ei, ongelma ei ole pelkästään tutkimuksen uutisoinnissa. TalSan uutisen haastattelussa tutkimuksen vetäjä itse liioittelee tutkimuksen tuloksia rankasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 38

  27. Jouko Tuomisto kirjoitti 25.9.2014 kello 23:36

    On aika hämmentävää, kuinka vielä vuonna 2014 keskustelu kaupungista ja maaseudusta saa aikaan näin aggressiivisia purkauksia. Sen saattoi ymmärtää 1900-luvun alussa, kun vanhin poika sai talon ja muut joutuivat lähtemään rengeiksi tai myöhemmin tehtaaseen. Ihmisen halut eivät välttämättä kuitenkaan ole järkevin lähtökohta edes hänen omalta kannaltaan saati yhteiskunnan kannalta suunnitella tulevaisuutta. Jos ajatellaan ravintoa, se mitä useimmat haluavat syödä, on makeaa ja rasvaista, ja seuraukset nähdään. Jos ajatellaan lihaksien käyttöä, suurin osa haluaa vain löhötä, senkin tulokset nähdään. Jos nyt ihan oikeasti katsotaan yhteiskuntaa, kauppa ja hallinto keskittyvät ja niiden pitää keskittyä. Sitä varten kaupungit syntyivät lähes 10000 vuotta sitten. Mutta ei se kaupunkilainenkaan asfalttia voi syödä. Ja maalta se tulee asfalttikin, vaikka ei tästä maasta. Eikä se puvun villakaan kaupungista tule, teryleeni voi tulla, mutta maalta tulee lähtöaine vuoriöljy. Mitä tulee tukiin, on aina makuasia, ketä vaikka maidossa oleva tuki hyödyttää, tuottajaa vai kuluttajaa. Eli joka asialla on ainakin kaksi puolta, niin että tarpeeton kinastelu ja toisten mollaaminen ei kyllä johda yhtään mihinkään. Kaupunki ei pärjää ilman maaseutua eikä se taida nyky-yhteiskunnassa maaseutukaan pärjätä ilman kaupunkia – ja molemmisa pitää asua, että työt tulevat tehdyksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  28. Maaseutulainen kirjoitti 26.9.2014 kello 0:41

    Elmo Allén: Näinhän ei ole asia. Ongelma on se, että Suomessa pääsääntöisesti kieltäydytään uskomasta, että kukaan oikeasti haluaisi asua kaupungissa

    En usko tuohon. Sen sijaan pidän todennäköisenä, että hyvin monet ihmiset eivät eläisi kerrostaloyksiössä, kaksiossa, kolmiossa tai neliössä, jos heillä olisi rahaa järjestää elämänsä toisin eikä esimerkiksi töissäkäynti sitoisi kaupunkiin.

    Varakkaat todennäköisesti jo nykyään yhdistävät erilaisia asumismuotoja, jotka tarjoavat erilaisia virikkeitä. Osa vuodesta voi kulua kaupungissa, osa maalla, osa purjeveneessä ja osa ulkomailla maaseudulla tai kaupungissa.

    Näiden ihmisten lisäksi on porukkaa, joka ihan oikeasti tahtoo elää kaupungin keskellä, mutta luulen, että näitä on suomalaisista vähemmistö. Kaupungissa eletään, koska on pakko.

    Elämäntilanteetkin vaikuttavat valintoihin.

    http://www.kemikaalicocktail.fi/2014/08/kaksoiselamaa/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  29. Sampo Smolander kirjoitti 26.9.2014 kello 2:23

    “Maalasit jopa tämän virheellisen siteeraamisen vihreällä, eli erityisen hyvä viesti”

    Hyvä “az”, jos katsot tarkkaan, jokaisen kommentin alla on tuo “Suosittele” nappi jota jokainen meistä voi klikata. Kun kommentti saa vähintään 10 klikkausta, saa se vaaleanvihreän taustan. Eli “suuri yleisö” sen viestin “maalasi”, ei Osmo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  30. Austrian kirjoitti 26.9.2014 kello 6:36

    Ihmiset haluavat asua omakotitalossa lähellä palveluita ja kaupungin keskustaa.

    Todellisuudessa tällainen asuminen toteutuu nukkumalähissä kohtuullisen etäisyyden päässä keskustasta. Tietysti etäisyys voi olla suurempikin jos muutat Vihtiin, Nurmijärvelle tai Lohjalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  31. Tuomas Kuhmonen kirjoitti 26.9.2014 kello 9:33

    Hei!

    Nuoret saivat toisessa kohtaa kyselyä sijoittaa unelmatulevaisuutensa maantieteelliselle kartalle ja keskus-syrjäseutu-jatkumolle: 1) alueen keskuskaupunki, 2) kaupunkien läheinen maaseutu, 3) maaseudun keskus (kirkonkylä tai kylä) ja 4) syvä maaseutu. Prosenttiosuudet koko ikäryhmää hyvin asuinkunnan aluetyypin, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, työelämätilanteen, iän ja koulutuksen suhteen edustavat vastaajat olivat vastaavasti 25, 55, 10 ja 10. Kaupunkiseuduilla asumisesta unelmoi siis 25+55=80 % nuorista ja syvällä maaseudulla asumisesta 10 %. Ei tuo tulos minusta nyt niin radikaalilta kuulosta?

    Tuomas Kuhmonen
    Tutkimuksen johtaja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  32. Tuomas Kuhmonen kirjoitti 26.9.2014 kello 9:48

    Sitä paitsi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nimenomaan sitä, millaiset toimeentulo-, asumis- ja elämäntapareseptit maaseudulla puhuttelevat nuoria. Nuo prosenttiluvut ovat tutkimuksen kannalta lähinnä sivuhuomio, mutta harvoinpa pääsee tutkija itse määrittelemään tutkimuksensa julkikuvaa. Tässä tutkimuksessa pääanti oli siis se, millaiset maaseudulle sijoittuvat sisällöt em. resepteissä nuorisoa puhuttelevat, jotta yhteiskuntapolitiikassa voitaisiin edistää niiden nuorten unelmien toteutumista, jotka ovat maaseudusta kiinnostuneita. Kaikki eivät tietenkään ole. Ei tässä suositella maaseudun pakkoasuttamista, mutta ei toisaalta etnisiä puhdistuksiakaan 🙂

    Tuomas Kuhmonen
    Tutkimuksen johtaja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.9.2014 kello 11:36

    Kritiikki ei koskenut tutkimusraporttiin, vaan lehtiuutisia, joka oli ristiriidassa tutkimusraportin kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Countryboy kirjoitti 26.9.2014 kello 10:22

    Elmo Allén: Näinhän ei ole asia. Ongelma on se, että Suomessa pääsääntöisesti kieltäydytään uskomasta, että kukaan oikeasti haluaisi asua kaupungissa, pyritään vaikeuttamaan kaupungin rakentamista, varsinkin tiiviin kaupungin, kaikille halukkaille, puhutaan ihmisten vapaaehtoisesta kaupunkiinmuuttamisesta pakottamisena ja unohdetaan lisäksi, mikä summa rahaa jo nyt syydetään maaseudun tukemiseen.

    Kaupunkiasuminen pitäisi vain olla mahdollista kaikille sitä haluaville. Onko se liikaa vaadittu ja pitääkö siitä vielä sylkeäkin päälle?

    Tämähän nyt ei pidä ollenkaan paikkansa. Haja-asutusalueelle rakentamista pyritään monin paikoin vaikeuttamaan kaikin keinoin. Esimerkiksi on voisi rakentaa enää kotiseudulleni joka sijaitseen suomalaisen keskisuuren kaupungin lähellä (5 km keskustasta). kaupunkiin voi kyllä muuttaa vapaasti. Aikanaan Helsinki yritti sodan jälkeen vaikeuttaa muuttamista, ettei kaupunkiin tulisi “huonoa ainesta”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  35. Countryboy kirjoitti 26.9.2014 kello 10:30

    En tiedä sensuroitiinko eilinen kommenttini vai toheloinko itse jotenkin. Mutta halusin sanoa, ettei kannata alkaa mielensä pahoittajaksi tutkimuksista. Varmaan TS:n uutisointi oli epätarkkaa.

    Muistan kuitenkin aiemman Oden kommentin Kiinteistöliiton (2012) tutkimuksesta, jonka mukaan 67% suomalaista haluaisi asua ensisijaisesti omakotitalossa. Ei kuulemma ole mitään merkitystä (kun ei tue omaa ajatusmallia).

    Mielensäpahoittaja on muuten hyvä elokuva. Sen jälkeen voi miettiä vaikkapa kumman elämäntapa on ekologisempi. Vanhan maalla asuvan Anglialla ajavan ja kaiken itse tekevän “jäärän”, vai kaupungissa kiireistä elävän ja paljon liikkuvan nuoren parin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  36. R.Silfverberg kirjoitti 26.9.2014 kello 11:02

    Suomen suurin ongelma on liian pieni väestötiheys. Jos Suomessa asuisi 20-30 miljoonaa ihmistä niin maaseutu eläisi ja voisi paljon paremmin. Tietysti suurin osa asuisi silloinkin kaupungeissa mutta niitäkin olisi sillon tiheämmin niin että maalla elävien palvelut ja työpaikat olisivat lähempänä. Silloin voisi sanoa että oikea valinnanvapaus toteutuisi.

    Ennen kaikkea veronmaksajia olisi 20-30 miljoonan asukkaan Suomessa paljon enemmän niin että infrastrukuurin ylläpito ei tulisi maksamaan meille niin paljon kuin nyt. Suomen nykyinen tie-, rautatie-, ja lentokenttä-, satama- tietoliikenne- ja energiantuotantoverkko vastaa 10-20 miljoonan asukkaan maan verkkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  37. Kari N kirjoitti 26.9.2014 kello 11:21

    Osmo Soininvaara:
    Omakotitaloja kehyskunnista saa nyt halvalla ja kaksiosta Kalliossa maksetaan järjettömiä summia.

    Etuovessa on 37 myymätöntä kaksiota Kalliossa. Lähes jokaisen luukun saa 200 tonnilla. Esimerkiksi Etelä-Leppävaarassa Sellon kupeella kaksiot maksavat noin 100 tonnia enemmän. Myynnissä siellä ei ole ainuttakaan.

    Saako parillasadalla tonnilla omakotitalon? Juu, jostain voi saada, mutta ei yleisesti. Aikalailla subjektiivista mikä on halpaa, mikä järjetön summa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.9.2014 kello 11:40

    Etuovesta postinumeroalueella 00530 kaksiosta pyydettiin 197-399 tuhatta euroa. Tuo yksi alle 200 000 euron asunto oli tarjouskaupassa ja hinta varmaankin nousee. Nurmijärveltä löytyi noin kolmekymmentä omakotia alle 200000 eurolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Juho Laatu kirjoitti 26.9.2014 kello 11:33

    Taloussanomat julkaisi uutisen, jonka mukaan suomalaiset nuoret haaveilevat pääosin asumisesta maaseudulla ja korkeintaan kaupungin lähellä, mutta eivät kaupungissa.

    Sekä Taloussanomien uutinen että itse tutkimus näyttävät ilmoittavan kaupunkien läheisen maaseudun kyselyn suosituimmaksi asuinpaikaksi.

    Tieto on täysin paikkaansapitämätön. … … totuus on aivan toinen

    Mikä se viittaamasi oikea totuus on, ja mihin perustat tämän käsityksesi nuorten haaveista? Tällä palstalla on usein viitattu Helsingin keskustan korkeisiin asuntojen hintohin, mutta mielestäni se ei kelpaa miksikään vakavasti otettavaksi perusteeksi.

    On aika ymmärrettävää, että jos kysytään, miten ja missä haluaisit asua, jos sinun pitäisi asua maalla, vastaukseksi tulee jokin muoto maalla asumisesta.

    Kyselyssä ei nähdäkseni kysytty mitään tuollaista.

    Koko kysely oli otsikoitu “Nuorten tulevaisuus ja maaseutu”, joten vastaajat ymmäsivät, että tämän tutkimuksen pääasiallinen tutkimuskohde oli maaseutu ja sen tulevaisuus. Tämä ohjasi varmasti vastaajien ajatuksia myös maaseudun mahdollisuuksien miettimiseen, mutta ei suinkaan pakottanut suosimaan maaseutua vastauksissa.

    Juuri ennen tämän blogikirjoituksen kannalta mielenkiintoisinta kysymystä (“Valitse lopuksi paikka, jossa unelmiesi tulevaisuus toteutuisi”) vastaajille annettiin myös mahdollisuus ilmoittaa, ettei halua asua maaseudulla, ja mahdollisuus perustella miksi ei. Myös kaupunkivaihtoehto oli siis varmasti kaikilla mielessä tuossa vaiheessa.

    Kysymyksessä käytetty termi “unelmiesi tulevaisuus” oli lähellä aiemmin käytettyä termiä “oma unelma tulevaisuudesta maaseudulla”, mutta toisaalta kysymyksen sisältö on selvästi neutraali, ja antoi mahdollisuuden valita omaksi unelmien tulevaisuudeksi elämä Helsingin keskuskaupungissa maaseudun sijaan.

    Kysely oli minusta hyvin toteutettu, ja kysymykset erittäin luontevia. Ehkä joku toteuttaa jatkossa myös kyselyn, joka sisältää maaseutuun liittyvien skenaarioiden lisäksi taustamateriaalina myös täysin urbaanit tulevaisuusskenaariot.

    Kyselyn vastaajien jakaumaa kaupunkien ja maaseudun välillä ja mahdollisia korjauksia en vielä löytänyt. Lappiin halusi kuitenkin suhteessa useampi kuin sieltä oli vastaajia. Helsinkiläisistä joka viides piti maaseutumaista asumismuotoa suosituimpana. Tutkimuksen kuva 39 antoi yhden hyvän yleiskuvan alueiden suosiosta. (Samoin kuvat 40 ja 41 liittyvät hyvin tähän keskusteluun.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  40. Petri Honganmäki kirjoitti 26.9.2014 kello 11:33

    Anonyymi: Valtamedian tiedeuutisointia lukemalla saa sen kuvan että jokainen uusi löytö mullistaa koko maailman ihmisten elämän viimeistään kymmenen vuoden kuluessa.

    Itse toisinaan laitan näihin “jymy-uutisiin” suosiolla lapinlisää +5 –> +20 vuotta – ellen jopa enemmänkin.

    PS. Tämä melko tuore joku-mikä-lie Tekno2035 -kirja oli ihan mieluisaa luettavaa 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  41. Elina kirjoitti 26.9.2014 kello 11:55

    Kiitokset aluksi tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmoselle, joka pyynnöstäni tuli selventämään asiaa.

    En ole vielä lukenut tutkimusta, joten en arvioi sen kokonaisuutta. Kuhmolan raportoima kysymyksenasettelu kuitenkin hämmentää.

    Olen helsinkiläinen kuten varmasti monet tutkimukseen vastaajista.

    Mitä minulle merkitsee “alueen keskuskaupungissa” asuminen?

    Se voi olla vuokrahuoneisto sinkkuna
    urbaanin sykkeen keskellä Kampissa tai pikkulapsiperheenä neliössä Etelä-Haagan puistomaisessa ympäristössä viihtymistä. Se voi tarkoittaa myös Kaski- tai Kuusisaaren luxustaloja merenrantatontteineen… ja vaikka mitä variaatioita. Eli aika paljon väljyyttä on jätetty tähän unelma-asumiseen tällä mittarilla.

    Mitä seuraavaksi tarkoittaa “kaupunkien läheinen maaseutu”? Eivät kirkkonummelaiset tai nurmijärveläiset yleisesti tituleeraisi asuinpaikkaansa maaseuduksi. Siellä on kerrostalokeskittymänsä (Masala) ja toisaalta esim. hevostiloja jne.

    Summaan, että erittäin epäselvä kysymyksenasettelu ja silloinhan tuloksetkin voivat olla ihan mitä tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  42. Tonni käteen kirjoitti 26.9.2014 kello 12:26

    Kuinka paljon kerrostaloasuntojen hintoja nostaa ja omakotitalojen hintaa laskee se, että seniorit muuttavat omakotitaloista pois vaivattomampiin kerrostaloihin? Kun seniori myy omakotitalonsa, tämän maksukyky on aika hyvä kerrostalo-osakemarkkinoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. Pienen lapsen isä Kalliosta kirjoitti 26.9.2014 kello 12:27

    Kari N: Etuovessa on 37 myymätöntä kaksiota Kalliossa. Lähes jokaisen luukun saa 200 tonnilla. Esimerkiksi Etelä-Leppävaarassa Sellon kupeella kaksiot maksavat noin 100 tonnia enemmän. Myynnissä siellä ei ole ainuttakaan.

    Ainoa paikkaansapitävä asia yllä olevassa Kari N:n tekstissä on, että Etuovessa on 37 myymätöntä kaksiota Kalliossa (oma hakuni tehty 26.9. klo 12).

    Sen sijaan, että lähes jokaisen saisi 200 tonnilla, vain 3 asuntoa näistä 37 oli sellaisia, joissa hintapyyntö oli 200 tonnia tai alle. Yksi oli tarjouskauppa, joka tarkoittaa että myyntihinta tulee olemaan enemmän kuin tämän hetkinen hinta. 2 muuta olivat kooltaan 33m2 ja 35 m2, joka tarkoittaa että neliöhinta on reilusti yli 5000€. Sen sijaan sieltä Sellon eteläpuolelta löysin Oikotieltä ainakin yhden kaksion, jonka hintapyyntö oli 179 tonnia ja neliöitä 56, jolloin neliöhinnaksi muodostuu kokonaiset 3196€.

    Mitä järkeä on ryhtyä valehtelemaan asiassa, jonka jokainen voi tarkistaa vaikka samantien?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  44. Countryboy kirjoitti 26.9.2014 kello 12:41

    On tehty uudempiakin kyselyjä (vuonna 2011). Tässä omakotitalon prosentti on sattumalta lähes sama eli noin 67%. En usko että preferenssit ovat aivan yhtäkkiä muuttuneet.

    http://www.mtv.fi/jokakoti/minisaitit/artikkeli.shtml/2011/10/1402749?asuminen/ajankohtaista

    Omakotiasumisen hyviä puoli on erityisesti oma piha ja vapaus itse vaikuttaa moniin asioihin toisin kuin kerrostalossa. Voit esimerkiksi valita vapaasti lämmitysmuodon (maalämpö, aurinkopaneelit jne) ja lapsien kannalta piha on loistojuttu. Myös voit rakentaa sen vaikka puusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  45. Tapio Peltonen kirjoitti 26.9.2014 kello 12:46

    Suomessa keskituloisella kokopäivätyötä tekevällä on muuten varaa asua omakotitalossa maakunnan keskuskaupungissa tai hyvin lähellä sitä, lyhyen kävely- tai pyöräilymatkan päässä keskustasta.

    Siis sillä edellytyksellä, että maakunta ei ole Uusimaa.

    Mistäkö tiedän? Ostin juuri omakotitalon alle 3 km kävelymatkan päästä Turun kauppatorilta, ja tuloni ovat alle kokopäivätyötä tekevien mediaanin. Asumiskulut laskelmieni mukaan laskevat hieman (lainan lyhennyksineenkin) verrattuna asuinpinta-alaltaan hieman pienempään vuokrattuun kerrostaloasuntoon keskustassa. Myöskin ostohinta oli hieman alempi kuin millä olisin saanut sen asunnon, jossa olin vuokralla.

    Ottaen huomioon tämän, en mitenkään ymmärrä, miksi aikoinaan on katsottu aiheelliseksi rakentaa kerrostalolähiöitä kolme kertaa kauemmas ydinkeskustasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  46. Syltty kirjoitti 26.9.2014 kello 13:32

    Countryboy: Tämähän nyt ei pidä ollenkaan paikkansa. Haja-asutusalueelle rakentamista pyritään monin paikoin vaikeuttamaan kaikin keinoin.

    Meinaatko että kaikki muu paitsi haja-asutusalue on sitten “kaupunkia”? 😀

    Itkse en omasta mielestäni asu kaupungissa…tai ei tämä kaupunkimaiselta alueelta näytä, pihalta kun näkee suoraan pellolle. Matkaa jonkinsorttiseen pikkukaupunkiin noin 6 km ja oikeaan kaupunkiin 20 km.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  47. Esite kirjoitti 26.9.2014 kello 13:59

    Kari N: Etuovessa on 37 myymätöntä kaksiota Kalliossa. Lähes jokaisen luukun saa 200 tonnilla. Esimerkiksi Etelä-Leppävaarassa Sellon kupeella kaksiot maksavat noin 100 tonnia enemmän. Myynnissä siellä ei ole ainuttakaan.

    Saako parillasadalla tonnilla omakotitalon? Juu, jostain voi saada, mutta ei yleisesti. Aikalailla subjektiivista mikä on halpaa, mikä järjetön summa.

    Kalliossa tosiaan näyttäisi olevan myynnissä tällä hetkellä 37 kaksiota etuovi.com:in mukaan. Niistä pyyntihinta on alle 200000e ainoastaan kolmella. 200000 tai enemmän se on 34:llä asunnolla. No, pyyntihinta ja myyntihintahan eivät välttämättä ole mitenkään erityisesti samat.

    Palvelussa asuntojen.hintatiedot.fi voi hakea toteutuneiden kauppojen hintoja viimeisen vuoden ajalta. Hakuehtona “Helsinki, Kallio, Kaksio” palvelu listaa 100 toteutunutta kauppaa. Keskiarvo hinnoille on vähän reilu 235000e. Alle 200000e:n kauppoja on tehty 19 kpl.

    Omakotitaloja tarkastelin em. palvelussa haulla “Nurmijärvi, Omakotitalo”. Toteutuneita kauppoja oli 97, hintojen keskiarvo oli inan alle 235000e ja alle 200000e kauppoja niistä oli 37 kpl.

    En sitten tarkkaan ottaen tiedä mitä tuosta oikein voi päätellä. Joku voisi vähän kieli poskessa väittää, että Nurmijärvellä omakotitalossa asuminen on kutakuinkin yhtä suosittua kuin Kalliossa kaksiossa, paitsi, että ei ehkä ihan, koska noita alle 200000 kauppoja on noin paljon enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  48. ze kirjoitti 26.9.2014 kello 14:09

    Maaseutulainen: En usko tuohon. Sen sijaan pidän todennäköisenä, että hyvin monet ihmiset eivät eläisi kerrostaloyksiössä, kaksiossa, kolmiossa tai neliössä, jos heillä olisi rahaa järjestää elämänsä toisin eikä esimerkiksi töissäkäynti sitoisi kaupunkiin.

    Itse pidän todennäköisenä, että hyvin monet eivät asuisi Suomessa esim. talvisin, jos heillä olisi rahaa järjestää elämänsä toisin. Aika moni myös ottaa mieluummin 50 neliötä Kampista kuin 150 neliötä Nurmijärveltä. Puhumattakaan siitä kuinka moni ottaisi mieluummin 150 neliötä Kampista kuin 150 Nurmijärveltä. Kannattaa antaa ihmisten ja markkinoiden päättää, eikä jossitella turhia ja kertoa tarinoita jostain hiljaisesta enemmistöstä, joka oikeasti, ihan varmasti, haluaa just sitä sun tätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 36

  49. az kirjoitti 26.9.2014 kello 14:33

    Sampo Smolander:
    “Maalasit jopa tämän virheellisen siteeraamisen vihreällä, eli erityisen hyvä viesti”

    Hyvä “az”, jos katsot tarkkaan, jokaisen kommentin alla on tuo “Suosittele” nappi jota jokainen meistä voi klikata. Kun kommentti saa vähintään 10 klikkausta, saa se vaaleanvihreän taustan. Eli “suuri yleisö” sen viestin “maalasi”, ei Osmo.

    Oletatko nyt tosissasi, että en huomaa viestien värjäytyvän 10:n peukutuksen jälkeen? Osmo välillä, vaikkakin hyvin harvoin, värjää keskustelijoiden viestejä vastaavalla vihreällä kuin omat viestinsä. Se tapahtuu harvoille valikoiduille viesteille, joita hän selvästi pitää erityisin hyvinä tai informatiivisina ja joihin haluaa kiinnittää lukijoiden huomiota. (Vaihtoehtoinen selitys olisi bugi, mutta ei todennäköinen.) Kyseinen tutkimustietoa ‘virheellisesti raportoinut’ viesti oli täten värjätty jo ennen kuin sai 10:ä suositusta. Lopulta se disinformaatio sai niitä 61.

    Ks. http://www.soininvaara.fi/2014/08/29/kansalliskiihko-saa-aikaan-pelkkaa-pahaa/#comment-364801

    ja vrt. esimerkiksi:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Donbass_status_referendums,_2014#Public_opinion

    Tällä en nyt todellakaan halua uudelleen käynnistää keskustelua Ukrainasta. Siihen aiheeseen kun nyt menee jo muutoin enemmän kuin päivässä on tunteja. Tässä on nyt vain kyse lähteiden raportoinnista, valikoinnista, kysymysten asettelusta, riittävistä tai riittämättömistä vastausvaihtoehdoista, kysymysajankohdasta, kohderyhmän mielekkäästä rajautuvuudesta, otoksen edustavuudesta, tutkimuksen metodisesta luotettavuudesta, vastausten läpinäkyvyydestä, asettumisesta laajempaan aihepiirin tutkimustietoon, -historiaan ja -kontekstiin, ja muista sellaisista relevanteista tekijöistä, jotka pitäisi huomioida. Ne useimmiten jäävät yhdentekevinä vaille huomiota, jos tarjolla oleva vastaus on ennalta toivottu. Niitä etsitään suurennuslasin ja punakynän kanssa, jos tarjolla oleva vastaus ei miellytä ennakkotoiveita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  50. Lauri Kumpulainen kirjoitti 26.9.2014 kello 15:23

    Ette te tunne suomalaisia nuoria, jos väitätte, että he haluaisivat asua maalla sadan hehtaarin yksinäisyydessä.

    Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista nuorista haluaa pois pienistä tuppukylistä suuriin kaupunkeihin, varsinkin Helsinkiin.

    Nuoret miehet sitten helpommin jäävät synnyiseuduille ja näistäkin iso osa päätyy sekapäihde- ja rötöskierteeseen. Poikkeuksia on, jotka johtuvat siitä, että poikkeustapauksessa löytyy työ, joka pitää järjissään.

    Lapissa on väkilukuun suhteutettuna pahin huumeongelma koko Suomessa. Se elämä, jossain lounaissuomen maaseudulla ja jossain Pohjanmaan rannikolla osaa olla ihan leppoisaa (huom! voi olla), mutta Itä- ja Pohjois-Suomessa se on kituvaa ja kärsivää hidasta kuolemaa.

    Sitäpaitsi se mieli monesti muuttuu sen jälkeen kun valmistutaan amiskasta tai lukiosta. Kun tajutaan, ettei kotiseudulla ole tulevaisuutta. Toiset tarttuu kirjaan ja toiset pulloon, osa haulikkoon.

    Mutta tragikoomiseksi tämä asia muuttuu siinä, ettei tämä maa enää voi tarjota tulevaisuutta nuorille edes Helsingissä.

    Elämä tulee entisestään pahentumaan varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Siksi olisikin parempi vain edesauttaa muuttoliikettä ja Itä- ja Pohjois-Suomen tyhjentämistä ja panostaa yksinkertaisesti vain rannikoille ja muutamaan sisämaan kaupunkiin.

    Siellä syrjässä ei ole eikä tule olemaan elinkeinoa, kuin pienelle porukalle. Matkailu on hyvin pisteittäistä ja maatilat kasvavat suuriksi. Metsätalous automatisoituu ja lopulta puunkorjuukin on automatisoitu. Robottitukkirekat ovat tulevaisuutta.

    Vaikka täällä etelässäkään ei olisi kaikille töitä, niin olisi kokonaisuutta ajatellen parempi, että ihmiset asuisivat täällä. Kyllä täällä riittää tilaa myös omakotitaloille.

    Turku, Tampere, Helsinki kolmioon saisi varmasti 5 miljoonaa omakotitaloa, jos olisi tarve. Ei tekisi edes tiukkaa.

    Olen itse monesti haaveillut hirsitalosta, mutta en todellakaan jaksa istua tuntia edestakaisin autossa joka päivä. Eli elinkeino pitäisi saada sieltä maalta tai sitten rikastua ja elää oloneuvoksena.

    Onhan siellä jotain valopilkkuja, kuten Ponsse Vieremällä. Se on yksi esimerkki, miten yksi yritys voi ylläpitää elämää korvessa. Mutta jos yritys kaatuu, niin elämä loppuu.

    Luonnossa liikkuminen on nyt trendi, mutta nuorten keskuudessa esimerkiksi perinteinen eränkäynti on hyvin harvinaista. Eikä se luonnossa liikkuminen tästä kauheasti kasva, kun sukupolvet syntyy, elää ja kuolee kaupungissa.

    Eikun vaan ihmiset pois sieltä korvesta ja korpi villille luonnolle ja metsäteollisuudelle! 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  51. åke kirjoitti 26.9.2014 kello 15:31

    Nuorina asumismieltymykset muuttuvat nopeasti. 18-25 haluaa varmasti moni asua kaupungissa. Myöhemmin voi houkuttaa tilava asunto ja oma piha. Ja variaatiota tietysti löytyy ihmisistä.

    En voi millään uskoa että tuo uutinen pitää paikkaansa, kuten täällä on moni todennut.

    Henk koht pidän tärkeimpänä sitä, että ihmisellä on vaihtoehtoja eri elämäntilateissa. Välillä voi haluta ostaa niitä kalliita neliöitä ja välillä taas halvempia. Tämä on tärkeää varsinkin pääkaupunkiseudulla missä hintahaitari nousee halutuilla alueilla niin korkealle että ns. tavallinen immeinen ei voi kuin todeta että rahat ei riitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  52. Jaakko Kiander kirjoitti 26.9.2014 kello 15:58

    En tiedä onko kovin järkevää verrata toisiinsa Kalliota ja Nurmijärveä, koska niiden etäisyys citystä on niin erilainen. Jos katsotaan koko Helsinkiä, niin Etuovi.com:n mukaan tarjolla on 2-3 huoneen kerrostaloasuntoja alle 200k euron hintaluokassa 384 kpl eli aika paljon. Samassa hintaluokassa oli omakotitaloja vain 3 kpl.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  53. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.9.2014 kello 21:47

    On järkevää verrata Kalliota ja Nurmijärveä, jos väite on, että nykyisin halutaan asua mieluummin lähellä ja vaikka ahtaasti kuin kaukana ja väljästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Kari N kirjoitti 26.9.2014 kello 15:58

    Pienen lapsen isä Kalliosta: Ainoa paikkaansapitävä asia yllä olevassa Kari N:n tekstissä on, että Etuovessa on 37 myymätöntä kaksiota Kalliossa (oma hakuni tehty 26.9. klo 12).

    Sen sijaan, että lähes jokaisen saisi 200 tonnilla, vain 3 asuntoa näistä 37 oli sellaisia, joissa hintapyyntö oli 200 tonnia tai alle. Yksi oli tarjouskauppa, joka tarkoittaa että myyntihinta tulee olemaan enemmän kuin tämän hetkinen hinta. 2 muuta olivat kooltaan 33m2 ja 35 m2, joka tarkoittaa että neliöhinta on reilusti yli 5000€. Sen sijaan sieltä Sellon eteläpuolelta löysin Oikotieltä ainakin yhden kaksion, jonka hintapyyntö oli 179 tonnia ja neliöitä 56, jolloin neliöhinnaksi muodostuu kokonaiset 3196€.
    Mitä järkeä on ryhtyä valehtelemaan asiassa, jonka jokainen voi tarkistaa vaikka samantien?

    Isälle Kalliosta haluan kertoa, että Etuovessa hinnat ovat todellakin vain pyyntöjä. Jos hintapyyntö on 230.000 niin lopullinen kauppahinta on jokseenkin 200.000. Tarjouskauppa on lähinnä välittäjän myyntikikka kun ostajia ei tahdo löytyä. Lopullinen myyntihinta ei välttämättä ole edes tarjouskaupan lähtöhinta vaan sitä alempi. Ei kannata olla sinisilmäinen.

    Kritiikkini kärki oli tarkoitettu siihen, maksetaanko Kallion kaksioista järkyttäviä hintoja. Järkyttävä mielestäni tarkoittaa jotain tosi poikkeuksellista muihin alueisiin verrattuna. Etuovestakin näkee, että usean Kallion kaksion hintapyyntöä on alennettu. Eli ihan mitä tahansa ei makseta. Nimimerkki Esitteen mainitsemasta kauppahintatilastosta löytyy kymmeniä kauppoja, joissa kaksion hinta Kalliossa on jäänyt alle 200 tuhannen.

    Miksi muuten se Nurmijärvi pitää ottaa todisteeksi? Onko Nurmijärvi joskus ollut joku kovinkin tavoiteltu asumispaikka? Olen seurannut asuntomarkkinoita kymmeniä vuosia ja sillä kokemuksella Nurmijärvi näyttäytyy alueena, joka oli riittävän halpaa, että nuorten rahkeet riittivät tonttiin tai omakotitaloon. Enää vain, jos suostuu tinkimään asunnon laadusta.
    Eikö parempi esimerkki omakotitalosta löytyisi Paloheinästä tai Oulunkylästä? Sieltä löytyy sekä luontoa että kaupungin palveluita lähietäisyydeltä. Onko näissäkin paikoissa asuntojen hinnat halpoja Kallion kaksioihin verrattuna?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  55. B.J kirjoitti 26.9.2014 kello 16:00

    Oman näkemykseni mukaan Helsinkiin muutetaan pakosta ja sieltä pois pääseminen osaa olla todella hankalaa. Monet pääsevät pois vasta eläkkeellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  56. Countryboy kirjoitti 26.9.2014 kello 16:31

    Syltty: Meinaatko että kaikki muu paitsi haja-asutusalue on sitten “kaupunkia”?

    Itkse en omasta mielestäni asu kaupungissa…tai ei tämä kaupunkimaiselta alueelta näytä, pihalta kun näkee suoraan pellolle. Matkaa jonkinsorttiseen pikkukaupunkiin noin 6 km ja oikeaan kaupunkiin 20 km.

    En nyt tarkoita sitä, ehkä kyse on jonkinlaisesta taajamasta. Mutta täysin puppua on se eo. väite, että kaupunkiin muuttamista pyrittäisiin vaikeuttamaan. Pikemminkin sitä suositaan kaavoituksella.

    Suomessa on erilaisilla kaavapäätöksillä monesti tehty rakentaminen mahdottomaksi esim. vanhaan kylään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  57. az kirjoitti 26.9.2014 kello 17:04

    ze: Itse pidän todennäköisenä, että hyvin monet eivät asuisi Suomessa esim. talvisin, jos heillä olisi rahaa järjestää elämänsä toisin. Aika moni myös ottaa mieluummin 50 neliötä Kampista kuin 150 neliötä Nurmijärveltä. Puhumattakaan siitä kuinka moni ottaisi mieluummin 150 neliötä Kampista kuin 150 Nurmijärveltä.

    Nokkelaa sanailua, mutta et mitenkään vastaa siihen pointtiin, jonka nimim. Maaseutulainen esitti.

    Se, että ihmiset valitsevat urbaanin kerrostaloasunnon työpaikan läheltä (ja palveluiden, mutta tämän merkitys on selvästi pienempi), ei poista sitä useissa kyselyissä toistunutta mielipiteenilmaisua, että useimmat suomalaiset eivät pidä kerrostalosta asumismuotona, asumismuotona itsessään, ja asuisivat mieluummin toisella tavalla, kuten omakotitalossa, oman pihan kanssa. Eivät kaikki, mutta useimmat, etenkin nuoret lapsiperheelliset. Tämä myös näkyy selvästi tilastoista. Helsinki on painottuneesti eläkeläisten, opiskelijoiden, sinkkujen ja maahanmuuttajien kaupunki, ei osuuttaan vastaavasti kantasuomalaisten lapsiperheiden.

    Kerrostaloasumisesta, asumismuotona itsessään, ja usein myös siitä urbaanista ympäristöstä, asumisympäristönä itsessään, negatiivisesti ajatteleviin kuuluu suuri joukko ihmisiä, jotka kuitenkin asuvat tällaisessa asunnossa ja ympäristössä ja ovat siitä valmiita paljon maksamaan, koska sen toiveiden mukaisen työpaikan (tai puolison työpaikan) sijainti sitä edellyttää.

    Onko tätä todella liian vaikea ymmärtää? Kun ihmisiltä kysytään heidän toiveita vastaavista asumismuodoistaan, niin he keskittyvät ajatuksissaan siihen asuntoon ja sen ympäristöön itsessään. Todellisessa maailmassa on sitten muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat asunnon valintaan, eikä asumismuotoa valita asumismuodon itsensä positiivisten puolien takia.
    Tasapainoilu yhteensovittamattomuuksien ja kompromissien kanssa johtaa erilaisiin ratkaisuihin, joista suorien johtopäätöksien tekeminen yksittäisistä motivaatiotekijöistä on hyvin harhaanjohtavaa.

    Tämä ilmeisesti todella pitää vääntää rautalangasta, koska se (tahallaan?) ymmärretään näissä keskusteluissa aina väärin.

    Kannattaa antaa ihmisten ja markkinoiden päättää, eikä jossitella turhia ja kertoa tarinoita jostain hiljaisesta enemmistöstä, joka oikeasti, ihan varmasti, haluaa just sitä sun tätä.

    Kannatatko kaavoituksen ja rakennuslupien vapauttamista kaikesta poliittisesta ja byrokraattisesta säätelystä ja ohjauksesta rakennus- ja paloturvallisuutta lukuun ottamatta? Antaa ihmisten ja markkinoiden päättää?

    Useiden tulostensa osalta yhtenevien kyselytutkimusten antama vastaus suomalaisten asumispreferensseistä (asumisen itsensä) ei ole “jossittelua” eikä “just sitä sun tätä”. Tulokset kertovat suomalaisten asumispreferensseistä. Onnellisuustutkimukset ovat preferenssejä tukevia.

    Tämä tieto on merkittävää, jos yhdyskuntasuunnittelun tavoitteena on ihmisten elämänmukavuuden edesauttaminen. Ei kukaan ole vaatimassa, että sitä pitäisi toteuttaa talouskasvusta ja työpaikkojen keskittymisestä vähät välittämättä, mutta toimivien yhteensovittamisten etsiminen ei ole täysin mahdotonta, ei esimerkiksi vihreän kasvillisuuden ja rauhallisten ympäristöjen huomioiminen osana urbaania arkkitehtuuria, eikä vain lähinnä läntäreinä sen ulkopuolella. Ei ripoittain vihreää betonisen ympäristön ulkopuolella vaan vihreä kiinteänä ja näkyvänä osana betonista ympäristöä. Näissä on hyvin merkittävä ero. Voitaisiin myös kaavoitusratkaisuissa pohtia, kuinka luontoa lähellä olevaa pientaloasumista olisi saatavissa ajallisesti lähelle työpaikkoja, vaikka tämä edellyttäisi työmatka-autoilua.

    Tällaisia asumista koskevia erilaisia kyselytutkimuksia ja onnellisuustutkimuksia on tähdellistä pohtia, jos lähtökohtana on ihmisten elämänmukavuuden, josta asumismukavuus on osansa, edesauttaminen. Kuva vääristyy, tai on ainakin turha puhua ihmisten asumismukavuudesta yleensä, jos koko väestön preferenssien näkeminen tapahtuu sen oman urbaanin, pyöräilevän kulttuuri-ihmisen linssin lävitse. On myös aika harhaanjohtavaa puhua asumismukavuudesta päätösten perusteena, jos tosiasiallinen perusta on CO2-päästöjen minimoiminen elämismukavuudesta ja ihmisten preferensseistä lähinnä kuorrutukseksi kauniita puhuen, kuten vihreässä yhdyskuntasuunnittelussa. Linjasivathan vihreät taannoisessa puoluekokouksessaan, ettei tuulivoimalan vaikutuksia asumismukavuudelle tule selvittää. Se kertoo siitä, missä ollaan menossa ja millä motiivein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  58. Anomuumi kirjoitti 26.9.2014 kello 17:41

    Kaupunkielämä on kyllä helpompaa, etenkin jos ei ole lapsia kuten suurella osalla kaupunkilaisia.

    Minun puolestani saa kuolla yksinään sukupuuttoon missä päin maata tahansa, kunhan sen tekee omilla rahoillaan. Näin aluksi voitaisiin vaikka leikata eläkkeitä 25% jokaisesta luvusta kaksi uupuvasta lapsesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  59. Lepotila zZ kirjoitti 26.9.2014 kello 19:22

    Kiitokset Kuhmoselle, joka tuli vahvistamaan, että harhaanjohtava uutisointi ei ollut ainakaan yksin toimittajan vika.

    Tuomas Kuhmonen:
    Nuoret saivat toisessa kohtaa kyselyä sijoittaa unelmatulevaisuutensa maantieteelliselle kartalle ja keskus-syrjäseutu-jatkumolle: 1) alueen keskuskaupunki, 2) kaupunkien läheinen maaseutu, 3) maaseudun keskus (kirkonkylä tai kylä) ja 4) syvä maaseutu. Prosenttiosuudet koko ikäryhmää hyvin asuinkunnan aluetyypin, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, työelämätilanteen, iän ja koulutuksen suhteen edustavat vastaajat olivat vastaavasti 25, 55, 10 ja 10. Kaupunkiseuduilla asumisesta unelmoi siis 25+55=80 % nuorista ja syvällä maaseudulla asumisesta 10 %. Ei tuo tulos minusta nyt niin radikaalilta kuulosta?

    Kritiikin kohteena on ollut nimenomaan tuo “toinen kohta” kyselyssä. Se on nähtävillä tutkimuksen sivulla 123. Ongelmana siinä on nimittäin se, että se on samalla aukeamalla kuin edeltävä, “omaa unelmaa maaseudulla” käsittelevä, kohta. Yhtenäisesti väritetty tausta antaa ymmärtää, että kyseessä on yksi kokonaisuus. Samaa kertoo myös se, että aukeaman ainoa otsikko on tuo “OMA UNELMA TULEVAISUUDESTA MAASEUDULLA“. Tuo mainitsema “toinen” kohta sijaitsee saman otsikon alla, osana samaa kokonaisuutta!

    Kun vastaajalle annetaan tehtäväksi “Valitse sitten lopuksi paikka jossa unelmiesi tulevaisuus luultavasti toteutuisi“, on selvää, että he uskovat, että nyt viimeistellään maaseutu-unelmaa käsittelevä osio. Kontekstia ei katkaista tai määritellä uudelleen millään tavalla. Ainoa vihje on se, että sana “maaseutu” on jätetty kysymyksestä pois. Ei tarvitse tuntea kielitiedettä ymmärtääkseen, että aivot täydentävät tuon puuttuvan osan automaattisesti.

    Esimerkki: Keskustelemme henkilön kanssa hänen “lomastaan Lapissa”. Kysymme vielä lopuksi häneltä, “mitä harrastaisit mieluiten lomallasi?” Emme odottaisi vastaukseksi “ottaisin aurinkoa ja sukeltelisin”, koska molemmille on selvää, että keskustelemme hänen lomastaan Lapissa. Ilmiö tunnetaan kielitieteessä termillä ellipsi.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Ellipsis_(linguistics)

    Olisin ehkä voinut uskoa, että lomakkeen suunnittelussa oli tapahtunut virhe, mutta se, että Kuhmonen oikeuttaa sitä sanomalla, että “[e]i tuo tulos minusta nyt niin radikaalilta kuulosta?” viittaa siihen, että kyse oli tarkoituksellisesta toiminnasta. Virheellistä tutkimusta ei voi oikeuttaa sillä, että se antaa tekijän mielestä uskottavat tulokset. Myös se, että Kuhmonen ei ilmeisesti näe mitään varsinaista ongelmaa Taloussanomien jutussa, eikä ole aikeissa lähettää korjauspyyntöä, viittaa tarkoitukselliseen toimintaan.

    Yleensä tällaista odotetaan etujärjestöjen “tutkimuksilta” ja tiedotustoiminnalta, mutta ei ministeriön rahoittamalta yliopistossa suoritetulta tutkimukselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  60. PeNa kirjoitti 26.9.2014 kello 20:24

    R.Silfverberg:
    Suomen suurin ongelma on liian pieni väestötiheys. Jos Suomessa asuisi 20-30 miljoonaa ihmistä niin maaseutu eläisi ja voisi paljon paremmin. Tietysti suurin osa asuisi silloinkin kaupungeissa mutta niitäkin olisi sillon tiheämmin niin että maalla elävien palvelut ja työpaikat olisivat lähempänä. Silloin voisi sanoa että oikea valinnanvapaus toteutuisi.

    Ennen kaikkea veronmaksajia olisi 20-30 miljoonan asukkaan Suomessa paljon enemmän niin että infrastrukuurin ylläpito ei tulisi maksamaan meille niin paljon kuin nyt. Suomen nykyinen tie-, rautatie-, ja lentokenttä-, satama- tietoliikenne- ja energiantuotantoverkko vastaa 10-20 miljoonan asukkaan maan verkkoa.

    Helsingin seudun energiantuotanto on esimerkki kansantaloutta rasittavasta ja myös epäeettisestä tuotantomuodosta. Käytetyt energiavarat (maakaasu ja kivihiili) raahataan pääosin jostain Siperiasta. Maksut näistä raaka-aineista maksetaan Putinin hallinnolle (ja samalla tuetaan Putinin hallintoa), lisäksi nämä Venäjälle menevät rahavirrat rasittavat Suomen kauppatasetta. Tosin Helsingin seudulla ei ole juuri muita mahdollisuuksia tuottaa tarvitsemaansa energiaa. Muualla Suomessa energiaa voidaan tuottaa ja tuotetaan vesivoimalla, bioenergialla ja myös tuulivoimaan investoidaan. Tosin cityvihreät pyrkivät kaikin tavoin vaikeuttamaan kotimaista energiantuotantoa, onhan se niin “urbaania” elää Siperiasta tuodun energian turvin.
    Kannattaa lisäksi huomioida, että tuota infrastruktuuria myöten menee paljon tavaraa vientiin. Olisi mielenkiintoista nähdä laskelma, miten esim. nettovientitulojen hankinta jakautuu Suomen eri osien kesken.
    Edelleen olen sitä mieltä, että luonnonvarojen käytöstä tulisi myös Suomen sisällä periä maksuja. Ensimmäinen kohde olisi laskuttaa pääkaupunkiseutua siitä, että se ottaa talousvetensä Päijänteestä. Eikö sitä sanota, että ei ole olemassa ilmaisia lounaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  61. Viherinssi kirjoitti 26.9.2014 kello 21:36

    Juho Laatu: Sekä Taloussanomien uutinen että itse tutkimus näyttävät ilmoittavan kaupunkien läheisen maaseudun kyselyn suosituimmaksi asuinpaikaksi.

    Uskon myös hyvin helposti sen, että vapaan valinnan tilanteessa nuoret hyvin mielellään ottavat sen järvenrannan, omakotitalon isolla tontilla sekä kaupungin palvelut ja liikenneyhteyden kävelymatkan päässä.

    Helsingin mittakaavassa tällaista (joskaan ei sitä järvenrantaa) kaupungin lähellä olevaa maaseutua omakotitaloineen löytyy vaikkapa Munkkiniemestä tai Kulosaaresta. Jos vielä lähempää keskustaa haluaa, niin Kaivopuistosta löytyy muutama omakotitalo. Kaivarissa ei taida nyt olla mitään myynnissä, mutta Munkkiniemeen pääsisi jo vähän reilulla puolellatoista miljoonalla…

    Yiipäätään aika harva lopulta arvostaa kerrostaloasumista. Kerrostaloasumisessa on aika paljon haittapuolia, joista naapurit, naapureiden häiritseminen (kumpaankin suuntaan) ja yhtiöhallinto lienevät aika lailla listan kärjessä. Käytännössä kaikilla alueilla, joilla on tarjolla sekä kerrostalo- että matalaa asumista, varakkaampi väki asuu matalammassa. Tämä koskee niin Hakunilaa kuin Eiraakin.

    Tässä ei kai pitäisi olla mitään yllättävää. Kuitenkin hinnat näyttävät, että aika moni on valmis sietämään kerrostaloasumisen haittapuolia, jos sillä saa paremman sijainnin. Jos siellä järven rannalla ei ole toimeentuloa eikä viihdettä, sinne ei muuteta.

    Ts. “haluaisin XXX” on helppo sanoa, mutta käytännön elämässä sitten tehdään kompromisseja kukkaron kera.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  62. teekkari kirjoitti 26.9.2014 kello 22:50

    az: Tämä tieto on merkittävää, jos yhdyskuntasuunnittelun tavoitteena on ihmisten elämänmukavuuden edesauttaminen. Ei kukaan ole vaatimassa, että sitä pitäisi toteuttaa talouskasvusta ja työpaikkojen keskittymisestä vähät välittämättä, mutta toimivien yhteensovittamisten etsiminen ei ole täysin mahdotonta, ei esimerkiksi vihreän kasvillisuuden ja rauhallisten ympäristöjen huomioiminen osana urbaania arkkitehtuuria, eikä vain lähinnä läntäreinä sen ulkopuolella. Ei ripoittain vihreää betonisen ympäristön ulkopuolella vaan vihreä kiinteänä ja näkyvänä osana betonista ympäristöä.

    Tämähän taitaa olla aika suurella osalla “lisää kaupunkia” aktivisteista tavoitelistalla, ja vielä aika korkealla. Suurimpana esteenä tällaiselle luonnon (tai siis käytännössä rakennetun puiston) ja tiiviin, taloudellista toimeliaisuutta tukevan rakentamisen yhdistelmälle on autopuolue, joka vaatii pysäköointipaikkoja ja “sujuvaa” autoliikennettä joka ovelle.

    Suurin osa lähiöistä on varoittavia esimerkkejä mitä tapahtuu kun asuminen, luonto ja autoilu vallitsevana liiknenemuotona yritetään yhdistää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  63. Kalle kirjoitti 26.9.2014 kello 23:07

    Miksi on niin vaikeaa ymmärtää, että on ihmisiä, jotka
    – haluavat asua maalla
    – haluavat asua kaupungissa ja
    – joutuvat asumaan lähiöissä? 😉

    Eli on erilaisia ihmisiä ja heillä erilaisia tarpeita. Oikeasti jotkut haluavat asua myös lähiöissä. Muualla Euroopassa lähiöt rakennetaan pientaloista, mutta ilmeisesti Suomessa on niin paljon vähemmän aluetta kuin Keski-Euroopassa, että täällä on pakko tehdä kerrostaloja? 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  64. Juho Laatu kirjoitti 26.9.2014 kello 23:14

    Viherinssi: Uskon myös hyvin helposti sen, että vapaan valinnan tilanteessa nuoret hyvin mielellään ottavat sen järvenrannan, omakotitalon isolla tontilla sekä kaupungin palvelut ja liikenneyhteyden kävelymatkan päässä.

    Helsingin mittakaavassa tällaista (joskaan ei sitä järvenrantaa) kaupungin lähellä olevaa maaseutua omakotitaloineen löytyy vaikkapa Munkkiniemestä tai Kulosaaresta. Jos vielä lähempää keskustaa haluaa, niin Kaivopuistosta löytyy muutama omakotitalo. Kaivarissa ei taida nyt olla mitään myynnissä, mutta Munkkiniemeen pääsisi jo vähän reilulla puolellatoista miljoonalla…

    Monelle joku Kaivopuiston huvila omalla isolla tontilla voisi olla ihannekohde. Kyselyssä esiintynyt vaihtoehto “Kaupunkien lähiesellä maaseudulla” ei taida tosin kattaa Kaivopuistoa, sillä nurmikosta huolimatta sitä ei oikein voi vielä kutsua maaseuduksi. Ehkä Nurmijärven perukoilla on jo varsinaista maaseuduksi kutsuttua aluetta. Kaivopuisto kuuluu kai kyselyn “Alueen keskuskaupungeissa” -kohtaan.

    Kysely ei määritellyt etäisyyttä kaupunkiin tarkasti, joten se on vastaajakohtainen. Toinen voi olla kaupungin lähellä, kun on 30 km päässä. Toiselle tuollainen läheinen etäisyys voi olla 100 km. Lapissa nämä etäisyydet ovat varmaankin pidemmät kuin etelässä.

    Yiipäätään aika harva lopulta arvostaa kerrostaloasumista. Kerrostaloasumisessa on aika paljon haittapuolia, joista naapurit, naapureiden häiritseminen (kumpaankin suuntaan) ja yhtiöhallinto lienevät aika lailla listan kärjessä. Käytännössä kaikilla alueilla, joilla on tarjolla sekä kerrostalo- että matalaa asumista, varakkaampi väki asuu matalammassa. Tämä koskee niin Hakunilaa kuin Eiraakin.

    Tässä ei kai pitäisi olla mitään yllättävää. Kuitenkin hinnat näyttävät, että aika moni on valmis sietämään kerrostaloasumisen haittapuolia, jos sillä saa paremman sijainnin. Jos siellä järven rannalla ei ole toimeentuloa eikä viihdettä, sinne ei muuteta.

    Kerrostajoasumista “siedetään” myös monista aumismukavuuteen liittymättömistä syistä, kuten työpaikan tai urakehityksen vuoksi. Luulen että aika moni muuttaa keskuskaupunkeihin juuri näistä syistä, ja kotoutuu (huonommin tai paremmin) vasta myöhemmin. Helsinki lienee aina houkuttelevin kohde hallinnon alalla pitkälle pyrkivälle (ehkä Brysseliin asti). Myös opiskelu on jopa pakottava syy muuttaa kaupunkiin, ja sille tielle usein jäädään. Samoin puolison työpaikka voi olla riittävä syy asua kaupungissa, jossa tuon hyvän työpaikan saaneen puolison täytyy työnsä vuoksi asua.

    Ts. “haluaisin XXX” on helppo sanoa, mutta käytännön elämässä sitten tehdään kompromisseja kukkaron kera.

    Juuri näin. Usein asutaaan elämän sanelemassa tai puolittain satunnaisesti valituksi tulleessa paikassa, eikä siellä, missä haluttaisiin, jos voisi itse vapaasti valita, tai siirtää työpaikkansa itselle sopivampaan paikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  65. Lepotila zZ kirjoitti 26.9.2014 kello 23:29

    Jatkan vielä hieman kritiikkiäni:

    Tutkimuksessa kirjoitetaan, totuudellisesti, “vastaajat saivat sijoittaa hahmottelemansa unelmatulevaisuuden kartalle, jossa Suomi oli jaettu kuuteen alueeseen.” (s.93) Eli tässä myönnetään, että kysymys koski hahmoteltuja unelmatulevaisuuksia, eikä sitä ollut tarkoitettu yleisemmäksi kysymykseksi.

    Koko tutkimuksen ajan hahmoteltiin “unelmatulevaisuuttasi maaseudulla”. Muita, muualle sijoittuvia, unelmatulevaisuuksia ei ole mainittu kertaakaan.

    Tämän jälkeen tarkennus unohdetaan ja tutkimuksessakin puhutaan pelkästään nuorten “unelmatulevaisuuksista” ja “unelma-alueista”. Kontekstissa voi pitää tarkennuksen poisjättämistä olevan hyväksyttynä. Kyse on ellipsistä: Kontekstin oletetaan olevan lukijalle tuttu ja hänen osaavan täydentää kontekstin itse.

    Sinänsä ei ole siis virheellistä esitellä tulokseia sellaisilla otsikoilla kuten “Kaupunkien läheisellä alueella on vetovoimaa nuorten unelma-alueena”. Väärinkäsitysten on kuitenkin helppo syntyä, jos tutkimusta selaa yhtään hätäisemmin. Pikaisemmin lukiessa voisi kuvitella, että on nuorilta on kysytty kysymys, “missä unelmoit asuvasi tulevaisuudessa”. Sitä ei siis heiltä ole missään vaiheessa kysytty.

    Haluasin vielä saada Kuhmoselta selvityksen, siitä miten tutkimus tukee hänen Taloussanomien jutussa esitettyä väitettään, että “80 prosenttia nuorista haluaisi asua omakotitalossa.”

    Oma arvaukseni oli, että tuo 80% tulee siitä, kuinka moni vastaajista ilmoitti tulevaisuuskuvan 3 olevan toivottava itselleen. Tämä olisi jo melkoista totuuden venyttämistä useammastakin syystä:

    a) Tulevaisuuskuvat sisältävät monia asioita, eikä yhden sen sisältämän asian voi katsoa olevan sen suosion taustalla. Yhtä totuudellista olisi kertoa Taloussanomille, että 80% nuorista haluaa, että “puutarhassa riittää hoidettavaa ja mahdollisilla kotieläimillä on hyvät oltavat”.

    b) Muiden tulevaisuuskuvien suosiosta voi yhtä oikeutetusti esittää johtopäätöksiä kuten, että suomalaisista nuorista,

    44% haluua ammentaa toimeentulonsa maasta.
    50% unelmoi jakavansa elämänsä usean paikan välillä.
    46% haluaa toimeentulonsa syntyvän maalla, mutta osana isompaa viitekehystä.
    45% unelmoi kokoavansa toimeentulonsa useista lähteistä.
    41% haluaa jatkaa perheen tai suvun perinnettä.

    Niitä ei tietenkään esitetty, koska ne eivät kuulosta uskottavilta ja huomattaisiin nopeammin hatusta vedetyiksi.

    En ole tilastotieteilijä enkä osaa varmuudella sanoa, olisiko tuo 80% jotenkin johdettavissa tämän tyylisestä tutkimuksesta. Tervejärki kuitenkin sanoo, että tutkimuksen tulisi sisältää myös skenaarioita, joissa on esitetty vaihtoehtoisia asumismuotoja, jotta tuon väitteen voisi aineistosta edes teoriassa johtaa. Tulevaisuuskuva 6 sisälsi kuvan maalaistalosta, muut kuvaukset eivät käsitelleet lainkaan muita asumismuotoja.

    Toinen selitys tuolle 80% voisi olla osion “Unelma tulevaisuudesta maaseudulla” kysymys 2. Vastaajia pyydettiin pohtimaan “sellaista maaseudulle sijoittuvaa tulevaisuutta, joka olisi sinun unelmiesi täyttymys.” Siitä sitten kysyttiin “Miten ja missä asuisit – millaisessa asunnossa, millaisessa paikassa, millaisella maaseudulla: lähellä kaupunkia vai peräkorvessa?” Jos tähän kysymykseen vastanneista 80% ilmoitti haluavansa asua omakotitalossa, sitä ei selvästikään voisi yleistää koskemaan kaikkien nuorten asumistoiveita. Aika harva kun unelmoi asuvansa maaseudulla kerrostalossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  66. Lauri Kumpulainen kirjoitti 27.9.2014 kello 0:12

    az:
    Eivät kaikki, mutta useimmat, etenkin nuoret lapsiperheelliset. Tämä myös näkyy selvästi tilastoista. Helsinki on painottuneesti eläkeläisten, opiskelijoiden, sinkkujen ja maahanmuuttajien kaupunki, ei osuuttaan vastaavasti kantasuomalaisten lapsiperheiden.

    No johan pomppasi!

    Helsingissä taitaa olla koko maan suurin syntyvyys kantasuomalaisten keskuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  67. Liian vanha kirjoitti 27.9.2014 kello 0:31

    Osmo Soininvaara:
    On järkevää verrata Kalliota ja Nurmijärveä, jos väite on, että nykyisin halutaan asua mieluummin lähellä ja vaikka ahtaasti kuin kaukana ja väljästi.

    Ei se noin mene, meillä on ihmisiä jotka haluavat asua väljästi ja haluavat pihan ja meillä on ihmisiä, jotka haluavat asua kanikopeissa. Mutta harva haluaa asua Nurmijärvellä metsässä , Vanhanen ehkä, mutta eivät muut .

    Monessa tutkimuksessa tuo suhde 70/30 , Helsingissä enemmän kanikoppeihin painottunut opiskelijoiden ja maahanmuuttajien vuoksi

    Mutta kun tuossa lähellä pistettiin jakoon 30 kohtuuhintaista vuokratonttia omakotitaloille niin hakemuksia tuli 1400 ja 30 sai tontin.

    Mutta tontin hinta hyvillä liikennepaikoilla on noussut yli sietorajan samoin talon hinta.
    Kun hinnaksi tulee 350000-50000 niin harvalla riittää enää rahkeet tuohon

    Se 200000-300000 kanikoppi on yleisin kauppatavara, mutta tarkoittaa, että osa asuu pakosta niissä

    Eteläisen kaupungin suosiota selittää se, että siellä on vähän asukkaita ja asuntoja ja rakennetan vähän, joten jo pieni kysyntä nostaa hintoja ja näkyy asuntopulana.

    Kun Helsingissä valmistuu vuodessa n 2000-4300 asuntoa ja kokonaismäärä on kuitenkin 311000 niin valmistuneiden määrä on pieni kysyntään ja kokonaismäärään suhteutettuna.

    Harhan kanikoppien suosiosta aiheuttaa rakentamisen niukkuus hinnan vedättämiseksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  68. Esite kirjoitti 27.9.2014 kello 0:55

    Liian vanha: Mutta kun tuossa lähellä pistettiin jakoon 30 kohtuuhintaista vuokratonttia omakotitaloille niin hakemuksia tuli 1400 ja 30 sai tontin.

    Ilmeisesti tontit olivat erittäin raa’asti alihinnoiteltuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  69. az kirjoitti 27.9.2014 kello 1:14

    Lauri Kumpulainen: No johan pomppasi!

    Helsingissä taitaa olla koko maan suurin syntyvyys kantasuomalaisten keskuudessa.

    Näin kertoo tilastokeskus:

    “Syntyvyys oli 14 maakunnassa koko maan syntyvyyttä korkeampi kokonaishedelmällisyysluvulla mitaten. Vuoden 2013 syntyvyyden mukaan eniten lapsia syntyy Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuussa: Keski-Pohjanmaalla, keskimäärin 2,30 lasta naista kohden, Pohjois-Pohjanmaalla, 2,24, ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Kainuussa 2,02. Vain kahdessa ensin mainitussa maakunnassa syntyvyys on väestön uusiutumistason yläpuolella. Vähiten lapsia syntyy Uudenmaan maakunnassa, keskimäärin 1,58 lasta naista kohden.

    Suomen suurimmista kaupungeista korkein syntyvyys oli Oulussa, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 2,03 viisivuotisjaksolla 2009–2013. Seuraavaksi korkein se oli Espoossa, 1,94, ja Vantaalla, 1,85. Vastaavasti matalin syntyvyys oli Helsingissä, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,35. Turussa luku oli 1,39 ja Tampereella 1,50.

    http://www.stat.fi/til/synt/2013/synt_2013_2014-04-08_tie_001_fi.html

    Näin kertoo Helsingin kaupunki:

    “Muuttaminen on valikoivaa muuttajien iän ja muiden ominaisuuksien suhteen. Helsingin seudulla vaikuttaa suurkaupunkialueelle ominainen muuttoprosessi, joka näkyy erilaisena keskuskaupungissa (Helsinki), välivyöhykkeellä (Espoo, Kauniainen ja Vantaa) sekä ulommalla vyöhykkeellä (kehyskunnat). Helsinkiin muuttaa nuoria 18–24-vuotiaita aikuisia seudun muilta vyöhykkeiltä, muualta maasta ja ulkomailta.

    Nuorten muuttajien tulotaso on yleensä alhainen muuttovaiheessa. Iän kasvaessa ja elinkaarella eteenpäin siirryttäessä koulutustaso nousee, siirrytään työelämään ja ansiotaso nousee. Elämänvaiheeseen liittyy monilla myös perheellistyminen. Tällöin tapahtuu vilkasta muuttoa kaupunkialueen ulommille vyöhykkeille, joissa on tarjolla suurempia ja edullisempia asuntoja. Tämän seurauksena Helsingille on koitunut muuttotappiota erityisesti lapsiperheistä. Prosessiin voi liittyä joidenkin kuntien ”kermankuorintaa” eli erityisesti hyvätuloisten tulomuuttajien houkuttelua. Helsingin muuttotappio kaupunkialueen ulommille vyöhykkeille oli erittäin suuri 2000-luvun alkupuolella, mutta ilmiö tasaantui vuosikymmenen loppuvuosina ja viime vuosina Helsingin lapsiperheiden muuttotappio on supistunut varsin pieneksi.

    http://www.hel.fi/wps/portal/Tietokeskus/Artikkeli?urile=hki:path:/Tieke/fi/tiedotteet/Tiedotevarasto/Tiedote_4_11_13_Laakso&current=true

    Eli syntyvyys on jo alkujaan koko maan alhaisin (ja kantasuomalaisten vielä alhaisempi, sinä väitit suurin!), ja sitten niistä syntyneistä kantasuomalaisista vielä on koettu koko 2000-luku muuttotappiota ympäryskuntiin. Tästä voi ehkä jotain päätellä Helsingin houkuttelevuudesta kantasuomalaisille lapsiperheille. Ollaan valmiita muuttamaan kauemmaksi työpaikasta, kokemaan se työmatkojen päivittäinen epämukavuus, jotta päästään pois (saadaan lapset pois) Helsingistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  70. Lauri Kumpulainen kirjoitti 27.9.2014 kello 1:32

    Lauri Kumpulainen: No johan pomppasi!

    Helsingissä taitaa olla koko maan suurin syntyvyys kantasuomalaisten keskuudessa.

    Suhteellisesti ei toki pidä paikkaansa. Oulussa jostain kumman syystä syntyvyys on paljon korkeampi, kuin Helsingissä. Kumma juttu!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  71. Lauri Kumpulainen kirjoitti 27.9.2014 kello 1:37

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  72. Lepotila zZ kirjoitti 27.9.2014 kello 2:00

    Joku ottikin jo esille tutkimuksen otoksen edustavuuden. Tutkimukseen osallistujat valittiin satunnaisotolla ja heille lähetettiin kirje, jossa heidät kutsuttiin osallistumaan nettikyselyyn. Kutsu lähetettiin 25000 ihmiselle, joista kyselyyn osallistui 752 nuorta. Vastausprosentti oli siis noin 3%. (s.52)

    Jos vastaajille on kutsussa selvinnyt, mitä tutkimus koskee, tai jos he ovat voineet avata tutkimuslomakkeen ja sitten keskeyttää täyttämisen huomatessaan mitä se käsittelee, kyseessä ei ole satunnaisotos eikä tutkimuksen tuloksia voi pätevästi yleistää koskemaan kaikkia suomalaisia nuoria. Vastaajiksi ovat voineet valikoitua ne, jotka ovat halukkaita kuvittelemaan “tulevaisuuttansa maalla” tai ylipäänsä osallistumaan maaseutu aiheiseen kyselyyn. Tämä tekee kaikesta muusta tutkimuksessa pieleen menneestä toisisijaista.

    ————————–

    Tutkijoiden pyynnöstä hahmotellut maasedulle sijoittuvat “unelmatulevaisuudet” ja nuorten varsinaiset unelmat, joita ei siis kysytty, sotketaan tutkimuksessa luultavasi aivan tarkoituksella.

    Tutkimuksen johtopäätöksenä on muun muassa, että “maaseudulle sijoittuva tulevaisuus kiinnostaa nuoria”. Ei yllättävää kun heitä ei pyydetty muunlaisia tulevaisuuksia kuvittelemaankaan.

    Tutkimus myös tekee lopuksi yhteiskunnallisia ja poliittisia suosituksia, joilla voitaisiin poistaa esteitä “nuorten unelmatulevaisuuksien” toteutumiselta. Tämä lieneekin tämän lobbausmateriaalin varsinainen tarkoitus.

    ————————-

    Kyselylomakkeen loppupuolella on mahdollisuus laittaa ruksi kohtaan “En halua asua maaseudulla. Kerro lyhyesti, miksi et:” Jos jokin pieni prosentti ilmoittaa tuossa vaiheessa, ettei oikeastaan halua asua maaseudulla, ei siitä voi päätellä, että kaikki muut “unelmoivat maaseudulla elämisestä” ja vain nuo harvat tuon kohdan valinneet, haluisivat asua muualla kuin maaseudulla.

    Edellä mainitun, tutkimuksen potentiaalisesti vääristyneen otoksen, vuoksi, sitäkään ei voisi yleistää koskemaan kaikkia suomalaisia nuoria. Se olisi kuitenkin otannaltaan pätevässäkin tutkimusessa ongelmallinen:

    Kysymys esitettiin sen jälkeen kun maaseudulle sijoittuvia, ensisijaisesti positiivisia, tulevaisuuksia esiteltiin vastaajille. Niissä kaikissa oli toimeentulo ja asuminen varmistettuna ja se jo itsessään on melko positiivista työttömyyden uhkaan nähden. Varmaankin Kuhmonenkin on yliopistossa oppinut, kuinka kyselytutkimuksissa voidaan ohjata vastaaja antamaan tekijöiden haluama vastaus luomalla sille oikea ympäristö. Kyselytilanne ei ole vaihtoehtojen suhteen neutraali, jos tilanne on pohjustettu tuomalla maaseutu-unelmat etualalle.

    Argumentaatio-opissa käytetään joskus käsitettä “presence”, kuvaamaan sitä, kuinka niiden tosiasioiden joukosta, jotka voisivat vaikuttaa esitetyn argumentin hyväksymiseen, kannattaa muistuttaa ja luoda kuulijoille elävästi mieleen vain ne, jotka tukevat omaa argumenttia. Se käsittääkseni toimii, tutkitusti. Joten jos maaseudun idylli on tuotu elävästi vastaajan mieleen, eikä maaseutuelämän mahdollisia negatiivisia puolia, tai kaupunkielämän positiivisia puolia, se vaikuttaa annettuihin vastauksiin.

    Verrattuna neutraaliin kontekstiin, pienempi prosentti vastaajista laittaa ruksin kohtaan “en halua asua maaseudulla”, kun mielessä on maaseutuun liittyviä positiivisia assosiaatioita. Siksi siis tuon kohdan vastauksista ei voi pätevästi johtaa vastajien halukkuutta asua maaseudulle. Ja vielä vähemmän kaikkien suomalaisten nuorten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  73. Pienen lapsen isä Kalliosta kirjoitti 27.9.2014 kello 7:16

    Kari N: Isälle Kalliosta haluan kertoa, että Etuovessa hinnat ovat todellakin vain pyyntöjä. Jos hintapyyntö on 230.000 niin lopullinen kauppahinta on jokseenkin 200.000. Tarjouskauppa on lähinnä välittäjän myyntikikka kun ostajia ei tahdo löytyä. Lopullinen myyntihinta ei välttämättä ole edes tarjouskaupan lähtöhinta vaan sitä alempi. Ei kannata olla sinisilmäinen.

    Kritiikkini kärki oli tarkoitettu siihen, maksetaanko Kallion kaksioista järkyttäviä hintoja. Järkyttävä mielestäni tarkoittaa jotain tosi poikkeuksellista muihin alueisiin verrattuna. Etuovestakin näkee, että usean Kallion kaksion hintapyyntöä on alennettu. Eli ihan mitä tahansa ei makseta. Nimimerkki Esitteen mainitsemasta kauppahintatilastosta löytyy kymmeniä kauppoja, joissa kaksion hinta Kalliossa on jäänyt alle 200 tuhannen.

    Kuitenkin vertaamalla Kallion hintapyyntöjä Etelä-Leppävaaran hintapyyntöihin antaa melko tarkoitushakuisen kuvan, jos ei huomioi esim. neliöhintoja tai tulevia remontteja, jotka tulevat ostajan maksettavaksi. Kalliossa on myynnissä runsaasti 60-luvulla rakennettuja pieniä kaksioita, joihin on kohtapuoliin tulossa putkiremontti. Leppävaarassa taas 2000-luvulla rakennettuja isoja kaksioita. Sinä päätit verrata näiden kahden pyyntihintoja toisiinsa etkä esim. neliöhintoja.

    Mitä tulee tuohon lopulliseen kauppahintaan, niin varmaan se lopullinen hinta tippuu pyyntihinnasta sitten myös siellä Etelä-Leppävaarassa eikä pelkästään Kalliossa. Toisin sanoen, jos lähdetään vertailemaan hintapyyntöjä niin vertaillaan sitten niitä hintapyyntöjä eikä tiputeta toisen vertailtavan alueen hintapyyntöjä tuolla “realistiseksi” arvioimallasi 30 tonnilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  74. åke kirjoitti 27.9.2014 kello 8:40

    Osmo Soininvaara:
    On järkevää verrata Kalliota ja Nurmijärveä, jos väite on, että nykyisin halutaan asua mieluummin lähellä ja vaikka ahtaasti kuin kaukana ja väljästi.

    Joo totta. Asun aikoinaan Klaukkalassa missä meillä oli 135 m2 rivari v. 2000 rakennettu. Siinä oli n. 15×25 m2 oma piha. Hinta oli jotain 265 keur.

    Kokeilin huvikseni etuovessa ja jos haluaisin asua Kalliossa samanlaisessa niin ensiksi se olisi mahdotonta koska yhtä isoja asuntoja ei ainakaan tänään ollut edes tarjolla. Kun laajensin aluetta töölöön niin 135 m2 asuntoja löytyi. Hinnat olivat 600 keur ylöspäin.

    Eli johtopäätös asumisesta klaukkala/kallio/töölö ja 135 m2 asunto

    – klaukkala: asuntoja tarjolla hinta 265 keur, oma piha
    – kallio: ei asuntoja tarjolla, mahdotonta
    – töölö: asuntoja tarjolla, hinta 600 keur, ei omaa pihaa

    Eli kyllä näillä ehdoilla muuttaa klaukkalaan. Kävin sieltä aikoinaan pitäjänmäellä töissä, minne autolla työmatka oli n. 30 min.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  75. sunimh kirjoitti 27.9.2014 kello 8:50

    Lauri Kumpulainen: No johan pomppasi!

    Helsingissä taitaa olla koko maan suurin syntyvyys kantasuomalaisten keskuudessa.

    Eikö olisi kivaa laittaa joku lähdekin tälle “itsestäänselvyydelle”? Itse löysin äkkiä puhelimella tällaisen, mikä nyt osoittaa vähän muuta:
    linkki

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  76. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.9.2014 kello 9:13

    Kokonaishedelmällisyys ja syntyvyys ovat eri asioita. Nuori väestö lisää syntyvyyttä Helsiungin seudulla, kokonaishedelmällisyydessa ikäjakauma korjataan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Juho Laatu kirjoitti 27.9.2014 kello 9:03

    Lepotila zZ: Kun vastaajalle annetaan tehtäväksi “Valitse sitten lopuksi paikka jossa unelmiesi tulevaisuus luultavasti toteutuisi“, on selvää, että he uskovat, että nyt viimeistellään maaseutu-unelmaa käsittelevä osio. Kontekstia ei katkaista tai määritellä uudelleen millään tavalla.

    Paitsi että juuri ennen tuota kysymystä vastaajalle annetaan mahdollisuus kertoa, että hän ei halua asua maaseudulla, eikä hänen unelmansa ole siellä. Vastaajan ajatuksia on siis puhdistettu mahdollisesta maaseutu-unelmoinnista juuri ennen viimeiseen kysymyspariin tuloa.

    Helsinkiläisistä ilmeisesti 80% ilmoitti keskuskaupungin unelmapaikakseen viimeisessä kysymyksessa. Eivät ilmeisestikään kuvitelleet perustavansa jotain maaseutu-unelmaa keskelle kaupunkia, vaan ymmärsivät viimeisen kysymyksen tarkoittavan mitä tahansa unelmatulevaisuutta, myös kaupunkimaista.

    Muualla Suomessa keskuskaupunkien suosio oli vähäisempi. Voimme olettaa että ihmiset ovat yhtä lukutaitoisia kaikkialla, joten keskuskapunkien vähäinen suosio muualla kuin Helsingissä kertonee sekin jotain.

    Jäämme kai odottelemaan seuraavaa vastaavaa tutkimusta, jossa viimeinen kysymys on nykyistä varmemmin eristetty omaksi kysymyksekseen. Siihen asti helsinkiläiset paikallispatriootit saavat valitettavasti kärvistellä näiden prosenttien kanssa ;-).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  78. Viherinssi kirjoitti 27.9.2014 kello 9:08

    Juho Laatu: Kerrostajoasumista “siedetään” myös monista aumismukavuuteen liittymättömistä syistä, kuten työpaikan tai urakehityksen vuoksi.

    Eikö tämä juuri ollut se sana “sijainti”? Toimeentulo ja viihde. Yritin nimenomaan sanoa sitä, että kerrostaloissa ei pääsääntöisesti asuta siksi, että kerrostalossa olisi kiva asua. Jos kuitenkin iso joukko ihmisiä haluaa samaan paikkaan asumaan, kerrostalot tarjoavat järkevimmän vaihtoehdon. Kerrostalossa asutaan siksi, että sen kompromissin tekemällä pääsee asumaan muun elämän kannalta hyvään paikkaan.

    Juho Laatu: Kysely ei määritellyt etäisyyttä kaupunkiin tarkasti, joten se on vastaajakohtainen. Toinen voi olla kaupungin lähellä, kun on 30 km päässä. Toiselle tuollainen läheinen etäisyys voi olla 100 km. Lapissa nämä etäisyydet ovat varmaankin pidemmät kuin etelässä.

    Ihmisten arjen kannalta etäisyydet mitataan minuuteissa, ei kilometreissä. Jo jostain Klaukkalasta työmatka pääkaupunkiseudulle alkaa olla sellainen, että haja-asutusalueella pääsee helposti 60 km suuntaansa. Pääkaupunkiseudulla ihmisillä on ajallisesti pitkät työmatkat, ja tuskin se siihen liittyy, että ihmiset haluaisivat pitkän työmatkan.

    Juho Laatu: Usein asutaaan elämän sanelemassa tai puolittain satunnaisesti valituksi tulleessa paikassa, eikä siellä, missä haluttaisiin, jos voisi itse vapaasti valita, tai siirtää työpaikkansa itselle sopivampaan paikkaan.

    Olennaista yhdyskuntasuunnittelun kannalta kuitekin on se, että ihmiset selvästi ovat valmiita käytännössä uhraamaan sen mahdollisen maaseututalounelmansa muiden asioiden edeltä. Kyse on välttämättömästä kompromissista (koska niitä Kulosaaren villoja ei ole kaikille).

    Sillä ei ole kovin paljon arvoa, mitä ihmiset haluaisivat tehdä, jos rahasta ei olisi väliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  79. b.j kirjoitti 27.9.2014 kello 9:15

    Lauri Kumpulainen: No johan pomppasi!

    Helsingissä taitaa olla koko maan suurin syntyvyys kantasuomalaisten keskuudessa.

    Todellisessa, oikeassa maailmassa se on kyllä pienin.

    “Suomen suurimmista kaupungeista korkein syntyvyys oli Oulussa, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 2,06 viisivuotisjaksolla 2008-2012. Seuraavaksi korkeinta se oli Espoossa, 1,95, ja Vantaalla, 1,90. Vastaavasti matalinta syntyvyys oli Helsingissä, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,36. Turussa luku oli 1,41 ja Tampereella 1,52.”

    Soininvaaralainen tilastotieteilijä toki saa tämänkin käännettyä nurinniskoin.

    Lauri Kumpulainen: No johan pomppasi!

    Helsingissä taitaa olla koko maan suurin syntyvyys kantasuomalaisten keskuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  80. Viherinssi kirjoitti 27.9.2014 kello 9:23

    Liian vanha: Ei se noin mene, meillä on ihmisiä jotka haluavat asua väljästi ja haluavat pihan ja meillä on ihmisiä, jotka haluavat asua kanikopeissa. Mutta harva haluaa asua Nurmijärvellä metsässä , Vanhanen ehkä, mutta eivät muut .

    Anekdotaalisen evidenssin arvo on yleensä aika vähäinen, mutta omassa tuttavapiirissäni on paljon nurmijärveläisiä, mäntsäläläisiä, veikkolalaisia ym. Kaikki olisivat mieluummin asuneet vaikkapa Espoon tai Helsingin sopivalla omakotialueella, mutta raha ei riittänyt.

    Tässä on sellainenkin aspekti, että tuolla kauempana asuminen ei välttämättä tarkoita esimerkiksi parempia ulkoilumahdollisuuksia. Tässä suhteessa voi olla parempi asua Keskuspuiston vieressä kuin peltojen keskellä.

    Liian vanha: Mutta kun tuossa lähellä pistettiin jakoon 30 kohtuuhintaista vuokratonttia omakotitaloille niin hakemuksia tuli 1400 ja 30 sai tontin.

    Muistanko oikein, että asut Pakilassa? Silloin ilmeisesti tarkoitat Maunulan ja Tuusulanväylän välissä olevaa peltoa?

    Ohiliikkuessani olen pariinkin kertaan ihmetellyt sitä, miksi kaupungin pitää tarjota tuollaisia tontteja alihintaan. Talot taitavat olla puolen miljoonan tönöjä, joten ei se mitään sosiaalista asuntotuotantoa ainakaan ole.

    Tähän varmaankin löytyy jokin logiikka, mutta itse en sitä ihan tavoita. (No, eipä liity päivän aiheeseen muutenkaan.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  81. Lauri Kumpulainen kirjoitti 27.9.2014 kello 9:44

    sunimh: Eikö olisi kivaa laittaa joku lähdekin tälle “itsestäänselvyydelle”? Itse löysin äkkiä puhelimella tällaisen, mikä nyt osoittaa vähän muuta:
    linkki

    Niin, jossain Saanan juurella on luokkaa 2,5 ja Uudellamaalla 1,5. Kummassa on enemmän lapsiperheitä? Saanan juurella, vai Helsingissä?

    Joskus niitä absoluuttisiakin lukuja kannattaa tuijottaa suhteellisten lukujen sijaan……………

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  82. az kirjoitti 27.9.2014 kello 9:51

    Osmo Soininvaara:
    Kokonaishedelmällisyys ja syntyvyys ovat eri asioita. Nuori väestö lisää syntyvyyttä Helsiungin seudulla, kokonaishedelmällisyydessa ikäjakauma korjataan.

    Tilastokeskus käyttää näitä toisiaan korvaavasti, kuten lainatussa virkkeessä: “Vastaavasti matalin syntyvyys oli Helsingissä, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,35.

    Toki on selvää, että määrällinen syntyvyys on suhteellista syntyvyyttä korkeampi (jos termejä voi näin käyttää, mutta tässä kontekstissa kaikki ymmärtänevät), koska Helsinki esimerkiksi vetää nuoria opiskelijoita kaikkialta Suomesta. Mutta jos arvioimme Helsinkiä kaupunkina, jossa ihmiset haluavat perheen perustaa ja perheensä kasvattaa, niin tuntuu kyllä mielekkäämmältä verrata sitä suhteessa hedelmällisessä iässä olevien naisten määrään. Toki tällöin tulee myös muita muuttujia, jotka pitää huomioida, kuten perhekoko, urakeskeisten naisten suurempi osuus väestöstä, jotta tilastosta tulee mielekkäämpi suhteessa asumismukavuuden muuttujaan. Tilastot lapsiperheiden muuttotappiosta, jotka ovat olleet korkeita 2000-luvulla, vaikkakin pienentyneet viime vuosina, antavat lisänsä tämän arvioimiselle. Kuten kyselytilastot siitä, että nuoret lapsiperheet tai perheen perustamista suunnittelevat kaikkein eniten haaveilevat sellaisista asumismuodoista, joita Helsingillä on suhteessa niukasti tarjota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  83. B.J kirjoitti 27.9.2014 kello 9:52

    Osmo Soininvaara:
    Kokonaishedelmällisyys ja syntyvyys ovat eri asioita. Nuori väestö lisää syntyvyyttä Helsiungin seudulla, kokonaishedelmällisyydessa ikäjakauma korjataan.

    Kokeile vielä jotain kolmatta perustelua sille, että tuo väite saadaan todeksi.

    http://www.stat.fi/til/synt/2013/synt_2013_2014-04-08_tie_001_fi.html

    Myös syntyvyys on Helsingissä pieninta suomessa. Samoin kuin kokonaishedelmällisyysluku.

    Ilmainen vinkki. Väitä, että Suomen suurista kaupungeista (yli 500 000 asukasta) Helsingissä on suurin syntyvyys ja kokonaishedelmällisyysluku.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  84. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.9.2014 kello 22:40

    Alkuperäinen väite ei ollut minun. Halusin vain korjata vastaväitettä, jossa syntyvyyttä (synnytyksia/asukasluku) kommentointiin hedelmällisyysluvulla.
    On edelleen totta, että Helsingistä muutetaan synnyttämään naapurikuntiin, joskin ilmiö on vähentynyt ja nuo tiedot kuvaavat kaikki menneisyyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. sunimh kirjoitti 27.9.2014 kello 10:17

    Osmo Soininvaara:
    Kokonaishedelmällisyys ja syntyvyys ovat eri asioita. Nuori väestö lisää syntyvyyttä Helsiungin seudulla, kokonaishedelmällisyydessa ikäjakauma korjataan.

    Vaikka en ihan ymmärräkään, lisääkö nuori väestö syntyvyyttä Helsingin seudulla jotenkin merkittävästi enemmän kuin muualla maassa (etenkin kun alunperin puhuttiin kantaväestöstä, jonka osuus siis Helsingin seudulla on pienempi kuin muualla maassa), niin ainakin oma pointtini oli – ja on edelleenkin – pyytää edes jonkinlaista lähdettä esitetyille väitteille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  86. Juho Laatu kirjoitti 27.9.2014 kello 10:20

    Viherinssi: Eikö tämä juuri ollut se sana “sijainti”? Toimeentulo ja viihde. Yritin nimenomaan sanoa sitä, että kerrostaloissa ei pääsääntöisesti asuta siksi, että kerrostalossa olisi kiva asua. Jos kuitenkin iso joukko ihmisiä haluaa samaan paikkaan asumaan, kerrostalot tarjoavat järkevimmän vaihtoehdon. Kerrostalossa asutaan siksi, että sen kompromissin tekemällä pääsee asumaan muun elämän kannalta hyvään paikkaan.

    Yritin tehdä selvän eron kahden käsitteen, eli asumisen mukavuuden (ml. siihen liittyvät palvelut) ja työpaikan vaatiman sijoittumisen välille. Monelle kerrostalossa asuminen on varmasti kompromissi, vaikka “täysin urbaaneja” kerrostaloja rakastaviakin asujiakin varmasti on. Kaupungeissa kerrostalomuotoista asumista enemmän ihmisiä houkuttelevat sinne (asumismukavuusmielessä) varmaankin maaseutua runsaammat lähipalvelut. Työpaikan veto tai opiskelupaikan saanti (itse asumisen mukavuuteen liittymättömiä) lienevät silti ykkössyitä ainakin kaupunkiin muuttamisille.

    Ihmisten arjen kannalta etäisyydet mitataan minuuteissa, ei kilometreissä. Jo jostain Klaukkalasta työmatka pääkaupunkiseudulle alkaa olla sellainen, että haja-asutusalueella pääsee helposti 60 km suuntaansa. Pääkaupunkiseudulla ihmisillä on ajallisesti pitkät työmatkat, ja tuskin se siihen liittyy, että ihmiset haluaisivat pitkän työmatkan.

    Tunnen joitain ihmisiä, jotka asuvat ja työskentelevät mottoritien liittymien vaikutuspiirissä. Työmatkan keskinopeus nousee ehkä jo yli 100 km/h.

    Ennen maalla käytiin töissä tyypillisesti omassa kunnassa. Nykyään työpaikka naapurikunnassa tai siitä seuraavassa kunnassa on ihan normaalia.

    Yhteiskuntasuunnittelussa liikenneverkon suunnittelu on aika keskeistä. Vain etätyö ja oma työ kotona ovat noista rajoitteista riippumattomia. Kaupungeissa tiivistyminen voi samaan aikaan sekä vähentää etäisyyksiä että lisätä ruuhkaa, ja siten vaikuttaa työmatka-aikoihin kummin päin tahansa.

    Olennaista yhdyskuntasuunnittelun kannalta kuitekin on se, että ihmiset selvästi ovat valmiita käytännössä uhraamaan sen mahdollisen maaseututalounelmansa muiden asioiden edeltä. Kyse on välttämättömästä kompromissista (koska niitä Kulosaaren villoja ei ole kaikille).

    Sillä ei ole kovin paljon arvoa, mitä ihmiset haluaisivat tehdä, jos rahasta ei olisi väliä.

    Asian voi nähdä myös siltä puolelta, että ihmiset voivat uhrata helpon työpaikan pääkallonpaikalla Helsingissä, ja perustaa “Kulosaaren villansa” jonnekin vähän kauemmas huomattavasti halvemmalla. Nykyisinä nettiaikoina yhä useammassa työssä työpaikan sijainnilla ei ole edes niin väliä.

    Kyselyssä esitettiin myös unelmavaihtoehto, jossa aika jaetaan maaseudun ja kaupungin välillä. Tuo skenaario oli toiseksi suosituin (kolmosskenaarion jälkeen). Erityisesti opiskelijat pitivät siitä. Ehkä oma villa maaseudulla + käynti kerran viikossa pääkallonpaikalla (ehkä mieluiten pienessä kakkosasunnossa kaupungin keskustassa) voisi olla monelle houkutteleva ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  87. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.9.2014 kello 22:54

    Minä tunnen paljon ihmisiä, jotka asuvat Helsingin kantakaupungissa ja käyvät töissä kaupungin ulkopuolella. Tunnen myös ihmisiä, jotka ovat työn perässä muuttaneet maakuntiin, mutta palaavat eläkepäivikseen vaikka Töölöön. Kaupungissa asumisen paras puoli ei ole lyhyt matka töihin vaan lyhyt matka vapaa-ajanrientoihin ja lyhyt matka ystäviensä luo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Lauri Kumpulainen kirjoitti 27.9.2014 kello 14:04

    http://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/2013-HUSssa-syntyi-18-308-vauvaa-.aspx

    Vuonna 2013 HUSssa synty 18 308 vauvaa. Melkein entisen kotikaupunkini Iisalmen verran, josta synnytysosastokin on jo aikapäiviä sitten lakkautettu.

    Lapsia syntyi koko maassa 58 134 ja se on yli 30 prosenttia kaikista Suomessa syntyneistä lapsista.

    Lähes joka kolmas lapsi syntyy siis Helsingin seudulle. Miettikääpä sitä huviksenne.

    HUSin avulla tapahtuva rajaus käsittää toki paljon maaseutuakin.

    Askola ​Järvenpää ​Lohja ​Raasepori
    ​Espoo ​Karkkila ​Loviisa ​Sipoo
    ​Hanko ​Kauniainen ​Mäntsälä ​Siuntio
    ​Helsinki ​Kerava ​Nurmijärvi ​Tuusula
    ​Hyvinkää ​Kirkkonummi ​Pornainen ​Vantaa
    ​Inkoo ​Lapinjärvi ​Porvoo ​Vihti

    Jäsenkuntia on 24 ja ja käytännössä kaikki elävät Helsingistä, tavalla tai toisella. Nämä kunnat voisi minun puolestani yhdistää Helsingiksi. Luvataan kunnanjohtajille apulaiskaupunginjohtajan palli, niin johan alkaa tukea tulemaan.

    Kuinkahan moni näistä lapsista päätyy vaikkapa Tornioon, Sodankylään, Kuhmoon, Saarijärvelle tai edes Kuopioon?

    Kuinkahan moni näistä lapsista aikanaan perustaa perheen Helsingin seudulle?

    http://www.tampere.fi/material/attachments/v/n0haRw7dk/Tampereen_vaesto_31.12.2013.pdf

    Tampereellakin on selkeä jako, opiskelijat ja nuoret keskustassa, lapsiperheet pientaloasuinalueilla. Näin se menee Helsinginkin seudullakin.

    Se on huvittavaa rajata tarkastelua pelkkään Helsinkiin ja todeta, että Helsinki houkuttelee vain opiskelijoita jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  89. Rane on kingi kirjoitti 27.9.2014 kello 18:19

    Timoteus “Timppa” Luoto:
    Hyvä että edes nuoret pysyvät järjissään: kuka hullu landella haluaisi budjata. Ja olen AIVAN tosissani kun näin kirjoitan. Nyt juntit voi aloittaa itkemisen- siitä vaan, en kuitenkaan koskaan lue metsäläisten tuherruksia paitsi vahingossa

    Ja sitten ihmetellään, miksi stadilaiset mielletään ylimielisiksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  90. Prometheus kirjoitti 27.9.2014 kello 19:06

    b.j: Todellisessa, oikeassa maailmassa se on kyllä pienin.

    “Suomen suurimmista kaupungeista korkein syntyvyys oli Oulussa, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 2,06 viisivuotisjaksolla 2008-2012. Seuraavaksi korkeinta se oli Espoossa, 1,95, ja Vantaalla, 1,90. Vastaavasti matalinta syntyvyys oli Helsingissä, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,36. Turussa luku oli 1,41 ja Tampereella 1,52.”

    Muistaakseni Helsingin joissakin kaupunginosissa suomalaiset koululaiset ovat jo vähemmistössä. Käytännössä jo tätä vauhtia Helsinki afrikkalaistuu parissa vuosikymmenessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  91. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.9.2014 kello 23:06

    Muistaakseni Helsingin joissakin kaupunginosissa suomalaiset koululaiset ovat jo vähemmistössä. Käytännössä jo tätä vauhtia Helsinki afrikkalaistuu parissa vuosikymmenessä.

    Ovatko Viro ja Venäjä siirtyneet Afrikkaan? Silloinhan vanha viisaus, että Venäjä on miellä aina naapurina, joutaa roskikseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. B.J kirjoitti 27.9.2014 kello 23:52

    Osmo Soininvaara:
    Alkuperäinen väite ei ollut minun. Halusin vain korjata vastaväitettä, jossa syntyvyyttä (synnytyksia/asukasluku) kommentointiin hedelmällisyysluvulla.
    On edelleen totta, että Helsingistä muutetaan synnyttämään naapurikuntiin, joskin ilmiö on vähentynyt ja nuo tiedot kuvaavat kaikki menneisyyttä.

    Menneisyys?

    Tilastokeskuksen julkaistu on päivätty 8.4.2014 ja käsittelee viime vuotta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  93. max kirjoitti 28.9.2014 kello 0:13

    Nyt on monen monta kommenttia lukematta välistä, mutta tuolta jostain välkähti ajatus. Jospa tutkittaisiinkin:

    A) millaisessa ympäristössä haluaisit työpaikkasi sijaitsevan
    B) millaisessa ympäristössä haluaisit opiskelupaikkasi sijaitsevan

    Nuo ovat kuitenkin reaalimaailmassa niin vahvoja “annettuja” tekijöitä, että niiden vaikutus pitäisi jotenkin saada suodatettua jotta saisimme selville missä ihmiset -haluavat- asua.

    Ja sitten veikkaus

    A) Kasvukeskukset häviävät armotta
    B) Kasvukeskukset menestyvät johtuen nuorten opiskelijoiden viihdehakuisuudesta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  94. Liian vanha kirjoitti 28.9.2014 kello 1:01

    Esite: Ilmeisesti tontit olivat erittäin raa’asti alihinnoiteltuja.

    No enpä iedä onko 5000-8000 euron vuosivuokra kovin alhainen, ei sitä kovin pienituloinen kykene maksamaan.Mutta verrattuna esim 25000 euron vuosivuokriin, joita jossain kohteissa peritään niin aika kohtuuhintainen

    Ajattelu vain on kovin erialinen Helsingissä kuin Kepulandiassa, sielläajatellaan,että asuminen on perusoikeus ja välttämättömyys ja se pyritään tekemään mahdollisimman eduliseksi.

    Kunta lunastaa/ostaa maata raakamaan hinnalla eli 1-5 euroa neliö,riippuen alueesta ja jalostaa sen tonteiksi rakentamalla kunnallistekniikan ja tieverkon alueelle ja myy tontit hankinta+kunnallistekniikan hinnalla asukkaille.Entisessä kotikunnassa saa tontteja 15000 euron hinnalla parin km päässä keskustasta eli palvelujen läheltä.

    Ei järkevästi hoidetussa Kepulandian kunnassakaan asuta kuin Nurmijärvellä, keskellä ei mitään mutkaisen ja pimeän tien varressa.

    Jotenkin tuntuu, että Helsingistä on kadonnut terve järki ja tyhmät maksavat asumisestaan maltaita

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  95. mikko siitonen kirjoitti 28.9.2014 kello 7:59

    Venaja on meilla aina naapurina. Itse edustan sita suomalaista ihmisryhmaa (mika sanahirvio) joka on muuttanut sinne afrikkaan (no joo, etela-amerikkaan). Mutta elama on hyvaa ja sitten myohemmin, kuka tietaa. Kai se Suomi houkuttelee. ja Ukraina on nujerrettu. Uusi ydinvoimala Venajan rahoilla Suomeen, sitahan siella nyt halutaan.

    Mielenkiintoista.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  96. Tomia kirjoitti 28.9.2014 kello 8:22

    Osmo Soininvaara:
    Minä tunnen paljon ihmisiä, jotka asuvat Helsingin kantakaupungissa ja käyvät töissä kaupungin ulkopuolella. Tunnen myös ihmisiä, jotka ovat työn perässä muuttaneet maakuntiin, mutta palaavat eläkepäivikseen vaikka Töölöön. Kaupungissa asumisen paras puoli ei ole lyhyt matka töihin vaan lyhyt matka vapaa-ajanrientoihin ja lyhyt matka ystäviensä luo.

    Olen usein päissäni voivotellut Soininvaaran arvostelijoiden huonoa argumentaatiota esimerkiksi tässä kaupunki vs. maaseutu -kiistassa. Mutta kyllä täytyy nyt viimeistään huomata, että on Soininvaarallakin varsin heikko käsitys suomalaisista. Haloo, Helsinki, kyllä “maakunnissakin” on ystäviä ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia! “Maakunnissa” on jopa kaupunkeja!

    (Maakunta on provinssin suomennos. Provinssi taas on historiallisesti pääkaupungin, alunperin Rooman, hallintaansa ottama alue silloin kun aluetta ei haluttu liittää valtakuntaan. Maakunta/provinssi viittaakin usein halveksivasti alueeseen, johon sivistys ei ole yltänyt.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  97. Nimetön kirjoitti 28.9.2014 kello 8:49

    Monet lähipiiristä ovat muuttaneet Helsinkiin.

    Monet asustelivat aikansa kantakaupungissa, kun vielä saivat opiskeluun liittyviä tukia. Sittemmin ovat muuttanet lähiöihin tai maailmalle. Yksi sukulainen asuu Kalliossa, tosin sai juuri lapsen, joten muutto lienee edessä.

    Mikä on “maakuntalaisten” suhde Töölöön? Veli sanoi, kun kysyin, että ei käy koskaan. Asuu Kannelemäessä. Poika asui vuoden Töölössä, sitten pari kuukautta Kannelmäessä, mutta muuttaa nyt Berliiniin työn perässä. Tosin Lontookin kiinnostaa.

    Kunpa valitsisi Lontoon, että pääsisi lomilla asutelemaan kaupunkiin! Sinnehän voisi muuttaa kokonaankin.

    Helsinkihän on maakuntaa. Ja vielä enemmän ensi vuonna. Puhumattakaan kymmenen vuoden päästä.

    Tulevaisuus on EU eli Euroopan Yhdysvallat. Ei muissakaan yhdysvalloissa provinssipääkaupungeilla ole merkitystä..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  98. ze kirjoitti 28.9.2014 kello 8:55

    Jaa, tekstimuuri.

    az:

    Nokkelaa sanailua, mutta et mitenkään vastaa siihen pointtiin, jonka nimim. Maaseutulainen esitti.

    Kunhan piikittelin. Se pointti oli ymmärtääkseni, että ihmiset saattaisivat tehdä toisenlaisia valintoja, jos käytettävissä olevat resurssit olisivat toiset. Allekirjoitan kyseisen itsestäänselvyyden, mutta en pidä sitä syynä olla rakentamatta kaupunkia.

    az:

    Se, että ihmiset valitsevat urbaanin kerrostaloasunnon työpaikan läheltä (ja palveluiden, mutta tämän merkitys on selvästi pienempi), ei poista sitä useissa kyselyissä toistunutta mielipiteenilmaisua, että useimmat suomalaiset eivät pidä kerrostalosta asumismuotona, asumismuotona itsessään, ja asuisivat mieluummin toisella tavalla, kuten omakotitalossa, oman pihan kanssa. Eivät kaikki, mutta useimmat, etenkin nuoret lapsiperheelliset.

    Kukaan ei tainnut sanoa, että juuri kerrostalo asumismuotona, asumismuotona itsessään, olisi se kaikista haluttavin, vaikka jonkun mielestä se ehkä onkin. Kaupunki koostuu aika paljon muustakin kuin kerrostalohuoneistoista ja pelkät kerrostalot eivät tee alueesta kaupunkia.

    az:

    Tämä myös näkyy selvästi tilastoista. Helsinki on painottuneesti eläkeläisten, opiskelijoiden, sinkkujen ja maahanmuuttajien kaupunki, ei osuuttaan vastaavasti kantasuomalaisten lapsiperheiden.

    Onko tämä mielestäsi ongelma ja jos on, niin miksi? Mitä asialle pitäisi mielestäsi tehdä? Vastaavasti onko se ongelma, että Nurmijärvellä asuu suhteessa vähän sinkkuja? Pitäisikö pyrkiä tasapäistämään? Millä tavalla? Lisää kepulandiaa Helsinkiin ja lisää kaupunkia Nurmijärvelle?

    az:

    Kerrostaloasumisesta, asumismuotona itsessään, ja usein myös siitä urbaanista ympäristöstä, asumisympäristönä itsessään, negatiivisesti ajatteleviin kuuluu suuri joukko ihmisiä, jotka kuitenkin asuvat tällaisessa asunnossa ja ympäristössä ja ovat siitä valmiita paljon maksamaan, koska sen toiveiden mukaisen työpaikan (tai puolison työpaikan) sijainti sitä edellyttää.

    Onko tätä todella liian vaikea ymmärtää? Kun ihmisiltä kysytään heidän toiveita vastaavista asumismuodoistaan, niin he keskittyvät ajatuksissaan siihen asuntoon ja sen ympäristöön itsessään. Todellisessa maailmassa on sitten muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat asunnon valintaan, eikä asumismuotoa valita asumismuodon itsensä positiivisten puolien takia.
    Tasapainoilu yhteensovittamattomuuksien ja kompromissien kanssa johtaa erilaisiin ratkaisuihin, joista suorien johtopäätöksien tekeminen yksittäisistä motivaatiotekijöistä on hyvin harhaanjohtavaa.

    Tämä ilmeisesti todella pitää vääntää rautalangasta, koska se (tahallaan?) ymmärretään näissä keskusteluissa aina väärin.

    Väittämäsi on siis, että monet ihmiset eivät oikeasti halua asua kaupungissa, eivätkä varsinkaan kerrostaloissa, mutta asuvat kuitenkin, koska se on heille usein huonoista vaihtoehdoista paras. Pidän tuota itsekin hyvin todennäköisenä, eikä siinä ole minulle mitään vaikeaa ymmärtää.

    Itse tosin tykkään eniten juuri kaupungista ja en ole sentään mitenkään ainutlaatuinen tässä asiassa. “Suurin osa”, “useimmat” ja muut vastaavat eivät ehkä tykkää, eikä siinä mitään. Heidän kannaltaan on lohdullista, että Helsingin seudulta, puhumattakaan muusta Suomesta, löytyy heille ruhtinaallisesti valinnanvaraa. Sen sijaan kaupungista pitäville on todella heikot markkinat, eli he joutuvat todennäköisemmin asumaan ympäristössä, joka ei miellytä. Minusta olisi hyvä, jos jokaiselle olisi jotakin, eikä esimerkiksi kaupungin rakentamista estettäisi erinäisillä säännöksillä (parkkipaikkanormi, valokulmat ja niin edelleen).

    az:

    Kannatatko kaavoituksen ja rakennuslupien vapauttamista kaikesta poliittisesta ja byrokraattisesta säätelystä ja ohjauksesta rakennus- ja paloturvallisuutta lukuun ottamatta? Antaa ihmisten ja markkinoiden päättää?

    Kannatan normitalkoita. Jos nyt aluksi vaikka parkkipaikkanormista ja valokulmasäännöksistä pääsisi eroon, niin sitten voisi katsoa tilannetta uusin silmin. Turha mennä äärimmäisyyksiin kertarysäyksellä. Luotan kyllä myös markkinoihin aika paljon.

    az:

    Useiden tulostensa osalta yhtenevien kyselytutkimusten antama vastaus suomalaisten asumispreferensseistä (asumisen itsensä) ei ole “jossittelua” eikä “just sitä sun tätä”.

    Ei olekaan jossittelua. Jossittelua oli nimimerkki Maaseutulaisen kirjoittama viesti, jossa hän sanoi, että ihmiset tekisivät asioita eri lailla, jos heillä olisi eri määrä resursseja.

    az:

    Tulokset kertovat suomalaisten asumispreferensseistä. Onnellisuustutkimukset ovat preferenssejä tukevia.
    Tämä tieto on merkittävää, jos yhdyskuntasuunnittelun tavoitteena on ihmisten elämänmukavuuden edesauttaminen.

    Preferenssejä on hyödyllistä tietää, ei siinä mitään. Keskustelunaiheena olevassa tutkimuksessa kysyttiin ihmisten preferenssejä liittyen maaseudulla asumiseen, joten se ei ole kaupunkinäkökulmasta kovin relevantti. Kaupunkinäkökulmasta olisi kiinnostavaa nähdä tutkimus, jossa selvitetään kuinka moni haluaa asua urbaanissa ympäristössä ja kuinka moni esim. lähiöissä.

    Tosin ilman tutkimuksiakin on selvää, että ainakin Helsingissä ratikkavyöhykkeen asunnoista on kysyntää enemmän kuin mihin tarjonta riittää (tjeu: neliöhinnat), minkä vuoksi ratikkavyöhykettä kannattaa pyrkiä laajentamaan. Yksi hyvä keino olisi rakentaa Kehä I:n sisäpuolisten moottoriteiden (tulevien pääkatujen?) melualueille. Kun noille nykyään hukkakäytössä oleville alueille rakennetaan tehokkaasti, säästyy tilaa muunkinlaiselle rakentamiselle ja luontoarvot eivät kärsi. Just sayin’.

    az:

    Ei kukaan ole vaatimassa, että sitä pitäisi toteuttaa talouskasvusta ja työpaikkojen keskittymisestä vähät välittämättä, mutta toimivien yhteensovittamisten etsiminen ei ole täysin mahdotonta, ei esimerkiksi vihreän kasvillisuuden ja rauhallisten ympäristöjen huomioiminen osana urbaania arkkitehtuuria, eikä vain lähinnä läntäreinä sen ulkopuolella. Ei ripoittain vihreää betonisen ympäristön ulkopuolella vaan vihreä kiinteänä ja näkyvänä osana betonista ympäristöä. Näissä on hyvin merkittävä ero.

    Luuletko tosiaan, ettei näitä asioita mietitä? Aina voi varmasti miettiä enemmänkin, mutta silti. Jotain konkretiaa olisi myös kiva saada tuon sanahelinän lisäksi. Onko esim. Torkkelinmäessä mielestäsi riittävästi vihreää, vai pitäisikö olla enemmän? Entä Ullanlinnassa (sis. mm. Tähtitorninmäen)? Taka-Töölössä?

    az:

    Voitaisiin myös kaavoitusratkaisuissa pohtia, kuinka luontoa lähellä olevaa pientaloasumista olisi saatavissa ajallisesti lähelle työpaikkoja, vaikka tämä edellyttäisi työmatka-autoilua.

    Olen jokseenkin varma, että tuollaisia(kin) asioita pohditaan. Jos nyt konkretian puolelle mennään, niin esimerkiksi Östersundomiin on viritteillä jotain tuon kaltaista.

    az:

    Tällaisia asumista koskevia erilaisia kyselytutkimuksia ja onnellisuustutkimuksia on tähdellistä pohtia, jos lähtökohtana on ihmisten elämänmukavuuden, josta asumismukavuus on osansa, edesauttaminen.

    Olen samaa mieltä.

    az:

    Kuva vääristyy, tai on ainakin turha puhua ihmisten asumismukavuudesta yleensä, jos koko väestön preferenssien näkeminen tapahtuu sen oman urbaanin, pyöräilevän kulttuuri-ihmisen linssin lävitse.

    Olen samaa mieltä.

    az:

    On myös aika harhaanjohtavaa puhua asumismukavuudesta päätösten perusteena, jos tosiasiallinen perusta on CO2-päästöjen minimoiminen elämismukavuudesta ja ihmisten preferensseistä lähinnä kuorrutukseksi kauniita puhuen, kuten vihreässä yhdyskuntasuunnittelussa.

    Nyt meni ohi. Miten CO2-päästöt liittyvät tähän? Oli oikein pakko etsiä CO2-hakusanalla tästä ketjusta ja kappas vain, ei niistä horise kukaan muu kuin sinä.

    az:

    Linjasivathan vihreät taannoisessa puoluekokouksessaan, ettei tuulivoimalan vaikutuksia asumismukavuudelle tule selvittää. Se kertoo siitä, missä ollaan menossa ja millä motiivein.

    Vai niin, enpä ole moisesta kuullutkaan. Tuulivoimapuuhastelu ei minua kauheasti lämmitä noin muutenkaan. Sellainen juttu myös, että lainaamaasi viestiin Vihreiden puoluekokouksen linjaukset ja tuulivoiman aiheuttamat ympäristöhaitat eivät liity mitenkään. Mutta anna palaa vaan, kun paatosta näemmä riittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  99. ze kirjoitti 28.9.2014 kello 9:07

    Liian vanha: Mutta kun tuossa lähellä pistettiin jakoon 30 kohtuuhintaista vuokratonttia omakotitaloille niin hakemuksia tuli 1400 ja 30 sai tontin.

    Vastaavasti meillä tuossa lähellä pistettiin jakoon 44 Hitas-asuntoa. Yksiöihin ja kaksioihin oli hakijoita noin 90-100 per asunto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  100. B.J kirjoitti 28.9.2014 kello 9:26

    Osmo Soininvaara:
    Minä tunnen paljon ihmisiä, jotka asuvat Helsingin kantakaupungissa ja käyvät töissä kaupungin ulkopuolella. Tunnen myös ihmisiä, jotka ovat työn perässä muuttaneet maakuntiin, mutta palaavat eläkepäivikseen vaikka Töölöön. Kaupungissa asumisen paras puoli ei ole lyhyt matka töihin vaan lyhyt matka vapaa-ajanrientoihin ja lyhyt matka ystäviensä luo.

    Nyt Osmo rehellisesti. Mikä on taas tämän “paljon” kokonaismäärä? Veikkaan, että Soininvaaran neljä eläkkeellä extrahommia tekevää miljonääriystävää ei riitä yleistykseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  101. Juho Laatu kirjoitti 28.9.2014 kello 9:40

    Osmo Soininvaara:
    Minä tunnen paljon ihmisiä, jotka asuvat Helsingin kantakaupungissa ja käyvät töissä kaupungin ulkopuolella. Tunnen myös ihmisiä, jotka ovat työn perässä muuttaneet maakuntiin, mutta palaavat eläkepäivikseen vaikka Töölöön. Kaupungissa asumisen paras puoli ei ole lyhyt matka töihin vaan lyhyt matka vapaa-ajanrientoihin ja lyhyt matka ystäviensä luo.

    Pätee molempiin suuntiin. Taitaa olla enemmän kotipaikkarakkautta kuin tietyn talotyypin ihannointia. Maalla vapaa-ajan riennot ja ystävät voivat olla yhtä lähellä kuin kaupungissa, ainakin niin kauan kun on ajokortti. Ja tietenkin, jos vanhat ystävät ja sukulaiset asuvat tietyssä kaupungissa tai tietyssä kylässä, niin sitten sinne. Vapaa-ajan riennot voivat olla vähän erilaisia. Maalta on useimmiten pitkä matka oopperaan, ja kaupungista luontoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  102. Countryboy kirjoitti 28.9.2014 kello 10:18

    Timoteus “Timppa” Luoto:
    Hyvä että edes nuoret pysyvät järjissään: kuka hullu landella haluaisi budjata. Ja olen AIVAN tosissani kun näin kirjoitan. Nyt juntit voi aloittaa itkemisen- siitä vaan, en kuitenkaan koskaan lue metsäläisten tuherruksia paitsi vahingossa

    Kylläpä oli älykäs kommentti.

    Tällaisia stadilaisia kuitenkin näytetään rangaistavan lyhemmällä eliniällä. Tilastokeskuksen tutkimusten mukaan erityisesti vähän koulutettujen helsinkiläisten elinikä on selvästi lyhyempi kuin vähän koulutettujen muualla Suomessa. Myös yleisesti helsinkiläisten elinikä on hieman lyhyempi kuin Suomessa keskimäärin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  103. Pekka Pessi kirjoitti 28.9.2014 kello 11:08

    Countryboy: Tällaisia stadilaisia kuitenkin näytetään rangaistavan lyhemmällä eliniällä.

    Ihmiset, jotka joutuvat muuttamaan kotiseudultaan, kuolevat nuorempina. Tämän näkee selvästi vaikkapa Pohjanmaan rannikkoseudulla, muualta muuttaneet suomenkieliset elävät selvästi lyhyempään kuin koko ikänsä samassa kylässä eläneet ruotsinkieliset. Helsingissä on toki paljon tien tuomia mutta sinä haluaisit ajaa vielä Helsingissä syntyneetkin muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  104. Viherinssi kirjoitti 28.9.2014 kello 11:39

    ze: Vastaavasti meillä tuossa lähellä pistettiin jakoon 44 Hitas-asuntoa. Yksiöihin ja kaksioihin oli hakijoita noin 90-100 per asunto.

    Ja taas heittää kaupunki seteleitä ilmaan onnekkaiden vuokranantajien kaapattavaksi.

    Minun on vaikea ymmärtää sosiaaliseen asuntotuotantoon käytettäviä rahoja, jotka menevät nimenomaan varakkaille (puolen miljoonan omakotitalot, halvat vuokra-asunnot ostettavaksi).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  105. Esite kirjoitti 28.9.2014 kello 11:58

    Liian vanha: No enpä iedä onko 5000-8000 euron vuosivuokra kovin alhainen, ei sitä kovin pienituloinen kykene maksamaan.Mutta verrattuna esim 25000 euron vuosivuokriin, joita jossain kohteissa peritään niin aika kohtuuhintainen

    Niin, ongelma näyttää olevan se, että hahmotat tuota vuokraa sen mukaan mitä pienituloinen olisi valmis maksamaan. Itse taidan olla jotakuinkin keskituloinen, eikä minulla tosiaankaan olisi tuollaiseen tonttiin varaa. Kuitenkin tässä tapauksessa jopa 1400 asuntokunnalla on mielestään ollut varaa.

    Ajattelin jotenkin, että kyseessä olisivat kaupungin tai kunnan vuokratontit. Jos näin on, niin silloin aivan ehdottomasti vuokrien pitäisi olla sellaiset, että löytyisi kutakuinkin tonttien määrää vastaava määrä halukkaita vuokralaisia. Tämä on pieni- ja keskituloistenkin etu. Mielestäni on kunnalle / kaupungille / yhteiskunnalle olisi järkevää kerätä mahdollisimman paljon rahaa sellaisilta, jotka sitä rahaa erityisesti paljon haluavat antaa vapaaehtoisesti, vaikka sitten tonttivuokran muodossa.

    Jos kyseessä on jonkun yksityisen vuokralle antamat tontit, niin sitten en voi kuin ihmetellä sitä, että kuinka huonosti jotkut kehtaavat omaisuuttaan hoitaa. Mutta hyväksyn sen tietysti, omapa on tappionsa.

    Oli kyseessä yksityinen tai kaupunki tai kunta, niin huutokaupalla vuokrille olisi löytynyt se oikea taso.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  106. Rolle kirjoitti 28.9.2014 kello 14:56

    Liian vanha:
    Kunta lunastaa/ostaa maata raakamaan hinnalla eli 1-5 euroa neliö,riippuen alueesta ja jalostaasen tonteiksi rakentamalla kunnallistekniikan ja tieverkon alueelle ja myy tontit hankinta+kunnallistekniikan hinnalla asukkaille.Entisessä kotikunnassa saa tontteja 15000 euron hinnalla parin km päässä keskustasta eli palvelujen läheltä.

    Tontteja Helsingistä sosialisoitavaksi hinnalla 1-5 eur/neliö… Onnea vain yritykselle. Maalla nyt vain eri arvo Helsingin keskustassa kuin jossain Posiolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  107. Tomi kirjoitti 28.9.2014 kello 15:10

    Suomen ongelma on, että paljon kukaan ei halua elää Helsingin kaltaisessa provinssikaupungissa. No, jotkut tallinnalaiset ja pietarilaiset, kun ovat tottuneet surkeaan ilmastoon, viiltäviin tuliin, ympeään porukkaan ja haluavat kymmenkertaisia palkkoja. Mutta ei provinssitalous pitkään pelitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  108. sunimh kirjoitti 28.9.2014 kello 15:13

    Lauri Kumpulainen:
    http://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/2013-HUSssa-syntyi-18-308-vauvaa-.aspx

    Vuonna 2013 HUSssa synty 18 308 vauvaa. Melkein entisen kotikaupunkini Iisalmen verran, josta synnytysosastokin on jo aikapäiviä sitten lakkautettu.

    Se on huvittavaa rajata tarkastelua pelkkään Helsinkiin ja todeta, että Helsinki houkuttelee vain opiskelijoita jne.

    Niin no, jos alkuperäinen viesti kuuluu:

    Lauri Kumpulainen: No johan pomppasi!

    Helsingissä taitaa olla koko maan suurin syntyvyys kantasuomalaisten keskuudessa.

    lienee vähän myöhäistä alkaa siirtelemään maalitolppia ja syyttää muita “tarkastelun rajaamisesta Helsinkiin”. Täällä on nyt aika monella tavalla osoitettu alkuperäisen väitteen olleen puutaheinää, ihan riippumatta miten tarkastelu “rajataan”, eikä edelleenkään ole annettu minkäänlaista lähdettä, jossa edes viitattaisiin kantasuomalaisten väitettyyn korkeampaan syntyvyyteen. Tietysti jos perusteluksi riittää se, että koko pääkaupunkiseudulla + vähän päälle syntyy absoluuttisesti enemmän sekä “kantaväestön” että maahanmuuttajien lapsia kuin jossain yksittäisessä muussa kaupungissa (joskin vähemmän kuin muualla Suomessa yhteensä), niin onhan se varmaan totta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  109. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 28.9.2014 kello 15:32

    Mistä se kertoo, kun Vihreiden varapuheenjohtaja Anne Bland kokee tulleensa puolueen sisäisen kiusaamisen kohteeksi kirjoitettuaan maaseutuasumista sympatiseeraavan blogin?

    Ei halua enää eduskuntavaaliehdokkaaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  110. åke kirjoitti 28.9.2014 kello 16:17

    :

    Tunnen joitain ihmisiä, jotka asuvat ja työskentelevät mottoritien liittymien vaikutuspiirissä. Työmatkan keskinopeus nousee ehkä jo yli 100 km/h.

    Joo Klaukkalasta pääse kehille erittäin näppärästi. Keskinopeustyöpaikalle on varmaan lähelle 100 km/h.

    Kehä 1:n sisäpuolella keskinopeus lienee luokkaa 5-10 km/h. Tästä syystä ympäryskuntalaisten ei kannata sinne ajella töihin eikä kauppoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  111. Outsider kirjoitti 28.9.2014 kello 18:35

    Tutustumatta itse tutkimusasetelmaan vaikuttaa melko heppoiselta. Sitten vielä Taloussanomien tulkinta jatkaa samaa soopaa.

    Kyllä tällaiset on enemmänkin kertakäyttöviihdettä. Ei ole kait tarkoituskaan niitä käyttää vaikkapa päätöksenteon apuna.

    tyypillinen nollatutkimus oli joskus nuorisolle tehty kysely, missä kysyttiin tulevan työuran arvostuksia. Enin osa vastanneista piti tärkeinpänä työn mielekkyyttä. Palkalla taas ei ollut paljon väliä, kunhan se on riittävä.

    Näissä kysytään mielipidettä asioista, joista ei välttämättä ole mitään tietoa. Toivottavasti kuntaliitoksista ei järjestetä kansanäänestyksiä. Ei tunnu kenelläkään olevan siitä tarpeellista tietoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  112. az kirjoitti 28.9.2014 kello 18:53

    Tässä viestissä vastaan osin nimimerkille ze, mutta laajemmin pohdin sitä, mikä mielestäni Osmon ja hänen laillaan ajattelevien yhdyskuntavisioissa ja niiden perusteissa on vialla tai epäilyttävää. Ketkä pitävät tekstimuurina, hypätköön ylitse.

    ze:

    Se pointti oli ymmärtääkseni, että ihmiset saattaisivat tehdä toisenlaisia valintoja, jos käytettävissä olevat resurssit olisivat toiset. Allekirjoitan kyseisen itsestäänselvyyden, mutta en pidä sitä syynä olla rakentamatta kaupunkia.

    Resurssien lisäksi on kyse tarjonnasta ja tarjonnan laajemmista ympäristöistä, mihin vaikutetaan yhdyskuntasuunnittelulla.

    Onko tämä mielestäsi ongelma ja jos on, niin miksi?

    Suomeen kulttuurisesti integroitumattomat maahanmuuttajat ovat erittäin suuri tulevaisuuden ongelma Helsingille, mikä tulee näkymään myös kantasuomalaisten asumispäätöksissä pääkaupunkiseudulla, mutta se on ohi tämän keskustelun, eikä sitä ratkaista yhdyskuntasuunnittelulla. Yleisemmin poikkeavat väestörakenteet tai ikäjakaumat eivät ole ongelma, enkä siihen viitannut. Päinvastoin kyse oli siitä, että eri elämäntilanteissa erilaiset ihmiset kaipaavat erilaisia asumisympäristöjä, ja tämä ei ole ongelma, kunhan tulevaisuudessa(kin) edesautetaan monipuolisen, ihmisten toiveita vastaavan yhdyskuntarakenteen toteuttamista.

    Oletit nyt, että vastasin vain sinulle ja yritin jotenkin lukea ja olettaa kantojasi. Viestini oli vähäisesti vastausta viestiisi, jota lainasin, ja pidemmin yhdyskuntasuunnittelun yleisempää pohtimista.

    Mihin seuraavat liittyvät:

    Nyt meni ohi. Miten CO2-päästöt liittyvät tähän? Oli oikein pakko etsiä CO2-hakusanalla tästä ketjusta ja kappas vain, ei niistä horise kukaan muu kuin sinä.

    Vai niin, enpä ole moisesta kuullutkaan. Tuulivoimapuuhastelu ei minua kauheasti lämmitä noin muutenkaan. Sellainen juttu myös, että lainaamaasi viestiin Vihreiden puoluekokouksen linjaukset ja tuulivoiman aiheuttamat ympäristöhaitat eivät liity mitenkään.

    Siinä yhdyskuntasuunnittelun visiossa, jota Osmo ja hänen laillaan ajattelevat kannattavat, CO2-vaikutukseltaan alhainen yhdyskuntarakenne on keskeinen päämäärä. Hyvin tärkeä kysymys on se, kuinka hallitseva tämä CO2-vaikutuksen vähentämisen päämäärä heille on? Missä määrin selvitykset ihmisten asumistoiveista ovat sille yhdentekeviä? Missä määrin, jos he tulevaisuudessa pääsevät visiotaan pääkaupunkiseudulla toteuttamaan, tullaan päätöksillä rajaamaan ja vaikeuttamaan sellaisten asumistoiveiden toteutumista, jotka eivät mukaudu vähäpäästöisen yhdyskuntarakenteen visioon? Missä määrin CO2 on hallitseva suhteessa siihen ja ylitse sen, miten ihmiset(kaikenlaiset ihmiset, eivät vain ne Osmon tutut ja kaverit, joiden valintojen pohjalta hän yllä tekee yleistyksen ihmisten asumispäätöksistä) haluaisivat asua ja elää?

    Eeva Suojasen tekemä ehdotus, jonka sekä vihreiden poliittisen ohjelman työryhmä, että puoluekokousedustajat äänestyksessä, torjuivat, kuului seuraavasti: “Suurten tuulivoimayksiköiden haitat kansalaisten terveydelle ja asumisviihtyvyydelle on kuitenkin otettava huomioon voimaloiden sijoituksessa.”

    Hylätty. Hylkäämisen ymmärtää, kun miettii, kuinka vähän aurinkoa Suomi talvisaikaan saa, kuinka rajatusti puulla voidaan tuottaa kestävästi energiaa, ja että vihreiden, myös Osmon, visiossa Suomi pyörii muutamien vuosikymmenten päästä täysin ilman ydinvoimaa ja fossiilisia.

    Jos he hylkäävät CO2-visioilleen alisteisena sen, miten voimakkaat meluhaitat vaikuttavat ihmisiin, eivät halua edes selvittää meluhaittojen vaikutusta ihmisiin, niin on perusteita olla erittäin skeptinen sen suhteen, että ihmisten asumismukavuudella olisi yleisemminkään merkitystä tärkeänä premissinä heidän yhdyskuntasuunnittelussaan. Asiaa olisi helpompi arvioida, jos nämä premissit edes joskus kirjoitettaisiin selkeästi auki.

    Sen sijaan kaupungista pitäville on todella heikot markkinat, eli he joutuvat todennäköisemmin asumaan ympäristössä, joka ei miellytä. Minusta olisi hyvä, jos jokaiselle olisi jotakin, eikä esimerkiksi kaupungin rakentamista estettäisi erinäisillä säännöksillä (parkkipaikkanormi, valokulmat ja niin edelleen).

    Tästä olemme täysin samaa mieltä. Itse asun Helsingissä, eikä minulla edes ole ajokorttia. Yhdyskuntasuunnittelun nimenomaan pitäisi asettua puoluepolitiikan yläpuolelle ja olla perusteiltaan avointa ja läpinäkyvää. Toisistaan hyvin paljonkin poikkeavia toiveita pitäisi pystyä ottamaan huomioon. Eikä CO2:n kaltaisten ideologioiden pitäisi mennä asumismukavuuden edelle. Pitäisi rakentaa mahdollisimman viihtyisää yhdyskuntaa koko väestölle, niin automarkettien kansalle kuin Kalliossa viihtyville, ja erillisenä kysymyksenä ratkaista se, kuinka me tuotamme riittävän puhtaasti sen mukavan yhdyskuntarakenteen tarvitseman energian.

    Tuo tässä ketjussa esillä ollut tutkimus on ilmeisen selkeästi lobbaustarkoituksiin tuotettua nollatutkimusta, syistä, jotka Lepotila zZ hyvin perusteli. Mutta tämän blogin kontekstissa koko yhdyskuntasuunnittelukeskustelussa minua epäilyttää se, että yleisemmin ihmisten asumistoiveet eivät ole Osmolle ja hänen laillaan ajatteleville hallitseva lähtökohta vaan alisteinen.
    Tuollainen nollatutkimus on helppo ampua alas, mutta on myös paljon hyvin validia tutkimusta, joita ei kuitenkaan tunnuta juuri huomioivan sellaisissa visioissa, ja toivottavasti visioiksi jäävissä, kuten tällä blogilla paljon käsitelty vuoden 2050 visio.

    Suuren osan 2000-lukua Helsinki kärsi ei vain lapsiperheiden vaan ylipäänsä kantasuomalaisten muuttotappiota ympäryskuntiin. Silti Osmon puheissa kukaan ei halua ympäryskuntiin muuttaa ja kaikki haluavat kantakaupunkiin ratikkaverkon ääreen. Espoolaiset ovat selvästi helsinkiläisiä vauraampia, joten tästäkin vertailusta voisi saada jotain osviittaa sille, millaisia asumispäätöksiä ihmiset tekevät, kun raha ei ole heille este. Kantakaupungin niukan tarjonnan synnyttämästä korkeasta hinnasta päätellään rajaton kysyntä eikä arviota rajatun kysynnän mittaluokasta.

    Tai toisaalta, jos ihmiset ostopäätöksillään osoittavat, että suurille marketeille on kysyntää, mutta kivijalkakaupat kärsivät, niin se ei estä vuoden 2050 vision ideologeja kaavailemasta, että automarkettien rakentaminen kiellettäisiin lähivuosina ja jo 2020-luvulla ihmiset iloisesti käyttäisivät lähikauppojaan. Kannattaa oikeasti joskus lukea niitä pidempiä selvityksiä, jos haluaa ymmärtää, miten nämä ihmiset “järkeilevät”. Ne perustelut ovat usein todella onnettomia. Automarkettien suosion pääsyy, eli vaivattomuus, “kumotaan” sillä “argumentilla”, että joutuuhan marketissakin kantamaan ostokset pitkän matkaa autolle, kuten kivijalkakaupasta kotiovelle. Siellä marketissa ne ostokset pystyy työntämään kärryllä sen auton viereen ja sitten jättämään tyhjän kärryn autohallin tai parkkipaikan lähimpään kärryjonoon. Sitten autolla ostokset kotiovelle. Eikä kantamista ole kuin autosta sisälle. Hieman helpompaa viisihenkiselle perheelle, kuin kantaa sitä kaikkea useammalla kertaa kivijalkakaupasta. Jos tällaisia täysin selviä asioita ei pystytä myöntämään, vaan keksitään noin onneton “argumentti”, kuten yllä kuvasin, mitätöimään aivan ilmiselvää todellisuutta, niin motiiveista herää välttämättä kysymys.

    Tuollaisissa 2050-visioissa rajattu segmentti yhteiskuntaa pyrkii visioimaan omien visioiden näköistä yhteiskuntaa, eikä todella tunnu välittävän sen huomioon ottamisesta, mitä ihmiset laajemmin haluavat.

    Nuo visiot ovat siksikin onnettomia, että teknologia tulee sotkemaan ne pahemman kerran. Robottikulkuneuvot voivat tehdä jo kauan ennen vuotta 2050 niiden premissit tyhjiksi. Autoilun suosio kasvaa ja epämukavuus vähenee, jos robotti ajaa virheettömästi perille ja itse voi hyödyntää matka-ajan työntekoon tai lehdenlukuun. Tällöin se ratikkaverkko ei ehkä yhtä montaa houkutakaan. Ylipäänsä suuri osa niistä työpaikoista voi kadota koneiden tekemäksi, korvautumatta millään. Kaupassa ei ehkä tarvitse käydä, vaan ruoat tilataan netistä ja robottiauto tuo ne kylmäpakattuina kotiovelle.

    Luuletko tosiaan, ettei näitä asioita mietitä? Aina voi varmasti miettiä enemmänkin, mutta silti. Jotain konkretiaa olisi myös kiva saada tuon sanahelinän lisäksi.

    Yhdyskuntasuunnittelu ei todellakaan ole kiinnostuksenkohteistani päällimmäisiä, mutta sen verran olen lukenut, että luulen todellakin, että noita asioita ei juuri mietitä.

    Helsingin kaupunkisuunnittelun visioiden kohdalla tilaa vihreältä ja muulta viihtyisältä kaupunkiympäristöltä viedään sillä yhtälöllä, jossa halutaan “tiivistä mutta harvaa” ja “korkea tonttitehokkuus, mutta rakentamatta ylöspäin, jottei rikkota Helsingin silhuettia”.

    Näissä visioissa ei jää kaupunkikuvaan suurelti tilaa seuraavanlaisille tekijöille kokonaisuutenaan kuten: koirapuistot, kävelypuistot, leikkipuistot, viihtyisän kokoiset päiväkotien pihat, jalkapallon treenikentät, kävelykadut, teiden varsien puut, kävelykatujen varsien puut, skeittipuistot, koulujen viihtyisät ja riittävän suuret pihat, talojen/korttelien sisäpihat, jotka ovat muutakin kuin parkkipaikkoja yhdellä tai kahdella muodon vuoksi istutetulla puulla, puutarha-alueet, uimarannat ja muut vastaavat.
    Näiden ei pitäisi olla mahdottomia yhteensovitettavia pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen visioihin. Liian usein niissä visioissa tiivis mutta harva tuntuu tarkoittavan sitä, että riittää kun vieri viereen rakennetun alueen ulkopuolella on keskuspuisto tai muu puinen lampare, ja esimerkiksi koulunpihaksi riittää pieni asfaltoitu kaistale, jossa oppilaat seisovat tiiviinä ryhminä, koska viihtyisämmät pihat veisivät liiaksi arvokasta tonttimaata asunnoilta ja virastoilta.

    Mikä ylipäänsä on yhteiskunnan tarkoitus? Eikö tarkoitus ole edesauttaa ihmisten oikeuksien loukkaamattomuuden ohessa mahdollisuuksia viihtyisään ja hyvään elämään? Mitä tekijöitä siihen liittyy? Miten niitä voitaisiin huomioida yhdyskuntasuunnittelussa?

    Kun sosioekonomisesti selvästi heikommassa asemassa olevat maaseutulaiset osoittautuvat kysely toisensa jälkeen onnellisemmiksi tai vähintään yhtä onnellisiksi kuin kaupunkilaiset, niin jotain voi epäillä olevan rikki siinä yhteiskunnallisessa kompassissa, joka haluaisi tyhjentää maaseudun kaupunkeihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  113. ze kirjoitti 28.9.2014 kello 20:54

    Viherinssi: Ja taas heittää kaupunki seteleitä ilmaan onnekkaiden vuokranantajien kaapattavaksi.

    Minun on vaikea ymmärtää sosiaaliseen asuntotuotantoon käytettäviä rahoja, jotka menevät nimenomaan varakkaille (puolen miljoonan omakotitalot, halvat vuokra-asunnot ostettavaksi).

    Olen ihan samaa mieltä Hitas-järjestelmästä ja muista vastaavista arvonnoista. Pointti oli lähinnä, että kiinnostus urbaaneihin lottovoittoihin oli jopa suurempaa kuin omakotitalotonttilottovoittoihin. Siinä ei tosin ole mitään yllätävää, koska esim. Vantaalta saanee omakotitalotontteja suurin piirtein samalla hinnalla ja ympäristö ei eroa Pakilasta käytännössä mitenkään. Sen sijaan kerrostalokämppä Hakunilasta/Tikkurilasta/Myyrmäestä/Kartanonkoskelta ei välttämättä tyydytä niitä toiveita, joita Jätkäsaaresta kämpän haluavilla saattaa olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  114. Viherinssi kirjoitti 28.9.2014 kello 21:53

    ze:Vantaalta saanee omakotitalotontteja suurin piirtein samalla hinnalla ja ympäristö ei eroa Pakilasta käytännössä mitenkään. Sen sijaan kerrostalokämppä Hakunilasta/Tikkurilasta/Myyrmäestä/Kartanonkoskelta ei välttämättä tyydytä niitä toiveita, joita Jätkäsaaresta kämpän haluavilla saattaa olla.

    Asuntojen myyntihinnan perusteella kuitenkin Pakilan seudulle halutaan enemmän kuin Vantaalle, se ehkä kertoo alueiden kiinnostuksesta. (Jos nyt Liian vanha tarkoitti niitä tontteja, joita kuvittelen hänen tarkoittaneen. Voin olla ihan väärässä paikassakin.)

    Luulen, että Hitasin vielä suurempi kiinnostus johtuu kahdesta asiasta:

    1. On enemmän ihmisiä, joilta löytyy 250 000 euroa sijoitettavaksi kuin niitä, joilta löytyy puoli miljoonaa.

    2. Hitas-asunto toimii erittäin hyvin sijoituksena, koska siihen löytyy hyvin helposti markkinahintaisia vuokralaisia. (Alivuokrainen omakotitontti ei toimi vuokramarkkinoilla, koska tontteineen esimerkiksi 700 – 800 tuhannen euron arvoiseen omakotitaloon ei löydy markkinahintaisia vuokralaisia kovin helposti.)

    Omakotitalonkin kohdalla on tietysti alihintaisen tontin kohdalla sijoitusmahdollisuus. Se vaatii kuitenkin käytännössä sitä, että ottaa sen tontin, rakentaa sille maksimikokoisen hyvinvarustetun talon, asuu siinä kaksi vuotta ja myy pois. Tähän täytyy kuitenkin laittaa isosti rahaa ja vaivaa kiinni, ja riski on aika iso verrattuna keskustayksiöön.

    Veikkaisin siis, että suurin osa omakotitonttien arvontaan osallistuneista on oikeasti rakentanut perheelleen talon tontille. Sen sijaan Hitas-arvonnoissa lienee suuri määrä sijoittajia mukana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  115. Krtek kirjoitti 28.9.2014 kello 23:47

    Lauri Kumpulainen: Suhteellisesti ei toki pidä paikkaansa. Oulussa jostain kumman syystä syntyvyys on paljon korkeampi, kuin Helsingissä. Kumma juttu!

    Ei tainnut keskustelussa vielä tulla syytä esille. Kyse on muuan Lars Laestadiuksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  116. Liian vanha kirjoitti 29.9.2014 kello 0:13

    Rolle: Tontteja Helsingistä sosialisoitavaksi hinnalla 1-5 eur/neliö… Onnea vain yritykselle. Maalla nyt vain eri arvo Helsingin keskustassa kuin jossain Posiolla.

    Ei raakamaa ole missään sen arvokkaampaa.Metsämaa on metsämaata ja pelto peltoa ja niillä on metsän ja pellon hinta.

    Arvohan nousee kaavoituksella, tuskin puistoksi ja tieksi kaavoitetusta alueesta kukaan mitään maksaa ?

    Mutta Helsingissä/pääkaupunkiseudula tärkeintä onkin turvata muutaman maanomistajan edut, ei ussren kansalaisjoukon.

    Sipoohan on tyypillinen esimerkki: Hyötyjinä ovat maanomistajat eivät asukkaat, maanomistajat saavt pitää kaavoituksen tuoman maan arvon nousun itsellään, tai muoollisesti puolet, mutta kun asuntojen ja maan hintaa vedätetään niin todellisuudessa lähes kaiken

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  117. Liian vanha kirjoitti 29.9.2014 kello 0:19

    Viherinssi: Ja taas heittää kaupunki seteleitä ilmaan onnekkaiden vuokranantajien kaapattavaksi.

    Minun on vaikea ymmärtää sosiaaliseen asuntotuotantoon käytettäviä rahoja, jotka menevät nimenomaan varakkaille (puolen miljoonan omakotitalot, halvat vuokra-asunnot ostettavaksi).

    heh, jokaisen kuntaisen on asuttava jossain, harva menestyy Keskuspuitossa villinä vapaana.

    Miksi siis kaupunki ei järjestä halpaa infraa asumista varten , kaupunkihan on kaikki asukkaita varten , ei muutamaa grynderiä tai maanomistajaa.

    Osuuskauppakin perustui siihen, että asiakasmistajat saivat tavaransa halvemmalla kuin markkinaehtoiselta kauppiaalta.Kunta on hyvinkin verrattavissa osuuskuntaan ja on hävytöntä, että kunta pelaa muutaman jäsenen pussiin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  118. julle l kirjoitti 29.9.2014 kello 10:31

    Asuminen on aina kompromissi. Viihdyn itse sekä mökillä että kaupungissa. En välitä matkoista, työ- tai mökkimatkasta.

    Sijoittajana on tällä hetkellä helppo lyödä vetoa sen puolesta, että kaupunkiasumisen suosio kasvaa tulevaisuudessa. Moni seikka indikoi siihen suuntaan, ei vähiten liikkumis- ja asumiskustannusten nousupaineet. Lisäksi voisi puhua trendeistä ja nuorten arvoista, mutta enpä taida, kun raha ratkaisee.

    Maalla halutaan asua jatkossakin, mutta yhä harvemmalla tulee olemaan siihen varaa ja huono sijoitus se on ihan kaikille. Asuntosäästäminen nähdään jatkossa yhä enemmän vanhuuden turvana, alle nelikymppisille se saattaa olla ainut, ja siinä ei ole varaa tehdä sitä virhettä, että asunto ei kenellekään kelpaa siinä vaiheessa kun se pitäisi muuttaa rahaksi.

    Maaseutua on tähän saakka tekohengitetty kärsivällisesti, koska Suomessa niin suuri osa äänestäjistä yhä asuu maalla, mutta kun painopiste heilahtaa tarpeeksi kaupunkien suuntaan, niin maaseudun alasajo tulee olemaan säälimätöntä. Niskatittaonifåse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  119. Henri Weijo kirjoitti 29.9.2014 kello 17:57

    Kuntaliitoskuntalainen:
    Mistä se kertoo, kun Vihreiden varapuheenjohtaja Anne Bland kokee tulleensa puolueen sisäisen kiusaamisen kohteeksi kirjoitettuaan maaseutuasumista sympatiseeraavan blogin?

    Ei halua enää eduskuntavaaliehdokkaaksi.

    Noin kova väite vaatii jo lähteen? Googlettamalla löysin pari päivää vanhan blogikirjoituksen, jossa ei ainakaan mitään viitteitä tästä tai edes erimielisyydestä vihreiden linjaa kohtaan:
    http://annebland.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176753-maaseudulla-ei-saa-asua Twitterissäkään ei ollut mitään todisteita. Vastahan hän ilmoittautui ehdolle elokuussa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  120. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.9.2014 kello 21:29

    Anne Bland on ehdolla Varsinais-Suomen jäsenäänestyksessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. Lauri Kumpulainen kirjoitti 29.9.2014 kello 18:47

    sunimh: Niin no, jos alkuperäinen viesti kuuluu:

    lienee vähän myöhäistä alkaa siirtelemään maalitolppia ja syyttää muita “tarkastelun rajaamisesta Helsinkiin”. Täällä on nyt aika monella tavalla osoitettu alkuperäisen väitteen olleen puutaheinää, ihan riippumatta miten tarkastelu “rajataan”, eikä edelleenkään ole annettu minkäänlaista lähdettä, jossa edes viitattaisiin kantasuomalaisten väitettyyn korkeampaan syntyvyyteen. Tietysti jos perusteluksi riittää se, että koko pääkaupunkiseudulla + vähän päälle syntyy absoluuttisesti enemmän sekä “kantaväestön” että maahanmuuttajien lapsia kuin jossain yksittäisessä muussa kaupungissa (joskin vähemmän kuin muualla Suomessa yhteensä), niin onhan se varmaan totta.

    Ja miten väitteeni on väärässä?

    Kätilöopistossa tehdään yli 5500 synnytystä vuodessa, 10 prosenttia koko maan synnytyksistä. Naistenklinikalla suunnilleen sama määrä. Jorvi on Espoossa, mutta sielläkin yli 3000 synnytystä.

    Helsinkiin syntyy vuodessa yli 6500 lasta. Mihinkään kuntaan ei synny yhtä paljon lapsia tässä maassa. Se on yli 10 prosenttia koko maan syntyneistä lapsista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  122. Antero kirjoitti 29.9.2014 kello 20:00

    az
    Suuren osan 2000-lukua Helsinki kärsi ei vain lapsiperheiden vaan ylipäänsä kantasuomalaisten muuttotappiota ympäryskuntiin. Silti Osmon puheissa kukaan ei halua ympäryskuntiin muuttaa ja kaikki haluavat kantakaupunkiin ratikkaverkon ääreen. Espoolaiset ovat selvästi helsinkiläisiä vauraampia, joten tästäkin vertailusta voisi saada jotain osviittaa sille, millaisia asumispäätöksiä ihmiset tekevät, kun raha ei ole heille este. Kantakaupungin niukan tarjonnan synnyttämästä korkeasta hinnasta päätellään rajaton kysyntä eikä arviota rajatun kysynnän mittaluokasta.

    Tässä nyt menee iloisesti sekaisin Helsinki ja kantakaupunki. Enemmistö Helsingin asukkaista asuu modernistisen lähiösuunnittelun lähtökohdilla rakennetuilla alueilla, ei ratikkaverkon ääressä kantakaupungissa. Lähiöden kiinnostavuus on lopahtanut, enkä sitä yhtään ihmettelekään, sillä niissä saa lähinnä kaupungin huonot puolet ilman niiden hyviä puolia. Sen sijaan kantakaupungin kiinnostavuus on ollut koko tuon 2000-luvun erittäin korkea ja sen on myös kasvanut lapsiperheiden joukossa.

    Ja jos vauraiden henkilöiden asumista katsotaan, ei ole mitään järkeä vertailla kaupunkien tasolla, koska ne ovat täynnä erilaisia alueita. Sen sijaan järkevämpi vertailu olisi kaupungiosittain, jonka osalta veikkaisin Kaivopuiston olevan ykkönen Westendinkin yli.

    Tai toisaalta, jos ihmiset ostopäätöksillään osoittavat, että suurille marketeille on kysyntää, mutta kivijalkakaupat kärsivät, niin se ei estä vuoden 2050 vision ideologeja kaavailemasta, että automarkettien rakentaminen kiellettäisiin lähivuosina ja jo 2020-luvulla ihmiset iloisesti käyttäisivät lähikauppojaan. Kannattaa oikeasti joskus lukea niitä pidempiä selvityksiä, jos haluaa ymmärtää, miten nämä ihmiset “järkeilevät”. Ne perustelut ovat usein todella onnettomia. Automarkettien suosion pääsyy, eli vaivattomuus, “kumotaan” sillä “argumentilla”, että joutuuhan marketissakin kantamaan ostokset pitkän matkaa autolle, kuten kivijalkakaupasta kotiovelle. Siellä marketissa ne ostokset pystyy työntämään kärryllä sen auton viereen ja sitten jättämään tyhjän kärryn autohallin tai parkkipaikan lähimpään kärryjonoon. Sitten autolla ostokset kotiovelle. Eikä kantamista ole kuin autosta sisälle. Hieman helpompaa viisihenkiselle perheelle, kuin kantaa sitä kaikkea useammalla kertaa kivijalkakaupasta. Jos tällaisia täysin selviä asioita ei pystytä myöntämään, vaan keksitään noin onneton “argumentti”, kuten yllä kuvasin, mitätöimään aivan ilmiselvää todellisuutta, niin motiiveista herää välttämättä kysymys.

    Mitä jos katsottaisiin sen sijaan ihan käyttöasteita? Kantakaupungissa ensimmäisten kerrosten liiketilojen käyttöaste on niin lähellä sataa prosenttia kuin yleensä on mahdollista. Eivät ne ole kuolemassa mihinkään, päin vastoin niille olisi kaupunkimaisessa ympäristössä paljon enemmän kysyntää kuin on tarjontaa. Kauempana keskustasta ympäristössä, joka on sitten rakennettu autojen ehdoilla ne ovat ongelmissa, mutta se on vain luontevaa – eivät ne automarketitkaan eläisi ilman niille sopivaa infrastruktuuria. Eli alueilla, jotka ovat riittävän käveltäviä ja tiiviitä kvijalkakaupat kyllä selviävät.

    Ja minkä ihmeen takia aina kun mennään kivijalkakauppoihin aletaan ajatella ruokaostoksia ja niiden ostoskasseja? Vain häviävän pieni osa tuollaisista liiketiloista on päivittäistavarakaupan käytössä. Muutenkin palveluilla on tosi iso osuus kivijalkakauppojen tarjonnasta, usein vielä sen laatuisten palvelujen joita on mahdoton löytää automarketeista.

    Nuo visiot ovat siksikin onnettomia, että teknologia tulee sotkemaan ne pahemman kerran. Robottikulkuneuvot voivat tehdä jo kauan ennen vuotta 2050 niiden premissit tyhjiksi. Autoilun suosio kasvaa ja epämukavuus vähenee, jos robotti ajaa virheettömästi perille ja itse voi hyödyntää matka-ajan työntekoon tai lehdenlukuun. Tällöin se ratikkaverkko ei ehkä yhtä montaa houkutakaan. Ylipäänsä suuri osa niistä työpaikoista voi kadota koneiden tekemäksi, korvautumatta millään. Kaupassa ei ehkä tarvitse käydä, vaan ruoat tilataan netistä ja robottiauto tuo ne kylmäpakattuina kotiovelle.

    Robottiautot eivät maagisesti luo tyhjästä tilaa. Autoilun ongelma kaupungeissa on juuri tilan puute eikä se robottiautoista mihinkään muutu. Ja ruoan toimitus kotiovelle uhkaa kyllä paljon enemmän automarketteja, sillä juuri ne elävät päivittäistavaroiden massaostoksista. Tällainen muutos vain entisestään korostaisi kaupunkien palvelujen laajaa ja vaihtelevaa tarjontaa, sillä loogisena seurauksena olisi talouden siirtyminen entistä enemmän palvelupainotteiseksi.

    Kun sosioekonomisesti selvästi heikommassa asemassa olevat maaseutulaiset osoittautuvat kysely toisensa jälkeen onnellisemmiksi tai vähintään yhtä onnellisiksi kuin kaupunkilaiset, niin jotain voi epäillä olevan rikki siinä yhteiskunnallisessa kompassissa, joka haluaisi tyhjentää maaseudun kaupunkeihin.

    Tässä nyt viitataan johonkin mystiseen yhteiskunnaliseen kompassiin, jonka oletan olevan viittaus siihen, että joillain suunnittelijoilla olisi erityinen halu tyhjentää maaseutua. Tämä kuulostaa lähinnä tyypilliseltä kaikkivoipaisuusharhalta, mitä yhteiskunnallisissa keskusteluissa usein näkee: aivan kuin muutokset yhteiskunnassa olisivat jonkun hallitsemia, jolloin niiden suuntaa voisi vaikuttaa. Mutta maailman kehitys ei ole noin helppoa. Talous ja sen muutokset ajavat kaupungistumista eikä niihin voi vaikuttaa ainakaan vain Suomesta käsin. Entistä enemmän yhteyksien, niin rahavirtojen, kommunikaation, lentoyhteyksien kuin logistiikan solmupisteet keräävät toimintaa ja työn tarjontaa. Ja työn tarjonta saa ihmiset tulemaan perässään, joko suoraan sen perässä muuttaen tai opiskelujen jälkeen alueelle jääden. Koko kaupungistumisen historia on tuon toteutumista ja se on Suomessa vielä vahvistumassa.

    Ei maaseudulta siirrytä kaupunkeihin, koska joku suunnittelija niin päättää. Sinne siirrytään koska muuttuvassa maailmassa kaupunki tarjoaa monelle paljon paremmat taloudelliset elinmahdollisuudet. Ei ole olemassa niin mahtavaa suunnittelijaa, joka tämän kehityksen kykenee muuttamaan. Taisteleminen tätä kehitystä vastaan ei johda minnekään. Sen sijaan pitäisi keskittyä siihen, miten tämän kehityksen haittavaikutuksia vähennetään. Pitäisi myöntää, että maaseutu tyhjenee ja miettiä millaisilla ratkaisulla saadaan palvelut hoidettua vähenevälle väestölle (nykyäänhän palveluja mitoitetaan kaikissa muutoksissakin vähintään nykyisen kokoiselle väestölle kaikissa kunnissa, jolloin ollaan koko ajan noin kymmenen vuotta myöhässä). Ja vastaavasti miten kaupunkeja kannattaa kehittää ja rakentaa, jotta sinne muuttavat ja siellä jo asuvat saadaan asutettua mahdollisimman hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  123. az kirjoitti 29.9.2014 kello 23:46

    Antero: Lähiöden kiinnostavuus on lopahtanut, enkä sitä yhtään ihmettelekään, sillä niissä saa lähinnä kaupungin huonot puolet ilman niiden hyviä puolia. Sen sijaan kantakaupungin kiinnostavuus on ollut koko tuon 2000-luvun erittäin korkea ja sen on myös kasvanut lapsiperheiden joukossa.

    Lapsiperheiden väestöosuuden kasvutrendi on alle vuosikymmenen mittainen kantakaupungissa ja lapsiperheiden väestöosuus yhä lähiöitä pienempi. Ja näin Helsinki vertautuu lähikuntiinsa: http://www.uudenmaanliitto.fi/files/13352/Ikajakauma_HS.gif

    Mitä jos katsottaisiin sen sijaan ihan käyttöasteita? Kantakaupungissa ensimmäisten kerrosten liiketilojen käyttöaste on niin lähellä sataa prosenttia kuin yleensä on mahdollista. Eivät ne ole kuolemassa mihinkään, päin vastoin niille olisi kaupunkimaisessa ympäristössä paljon enemmän kysyntää kuin on tarjontaa.

    Lue seuraava:

    Keskusta-alueiden heikentymiselle ei näy loppua, ilmenee ympäristöministeriön Suomen ympäristökeskukselta (Syke) tilaamasta selvityksestä.

    Maanantaina julkistetun selvityksen mukaan kaupunkiseutujen keskusta-alueiden asema on asumisessa edelleen vahva, mutta rinnalle on muodostunut lähes yksinomaan kaupan ja autoilun varassa toimivia alueita kauemmas keskustasta.

    Myös perinteiset keskustan erikoiskaupat, kuten vaate-, kirja- ja urheilukauppa ovat viime vuosina hakeutuneet keskustojen ulkopuolelle. Samalla myös työpaikat ovat siirtyneet pois keskustoista. Selvityksen mukaan vuoteen 2020 mennessä kaupan alueiden työpaikkamäärä kasvaa pääkeskustoja suuremmaksi.

    Joissain tapauksissa keskusta-alueiden kaupallinen vetovoima on heikentynyt huomattavasti.

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/623560/Keskustat+naivettyvat+kaupan+keskittyessa+kaupunkien+laidoille

    Lue tämäkin:

    Turun keskustan tilanne ei näytä kovin valoisalta. 20100-alueelta löytyy tällä hetkellä jopa sata vuokrattavana olevaa liiketilaa. Parhailla ostoskaduillakin, Yliopistonkadulla ja Eerikinkadulla, on molemmilla toistakymmentä tyhjää liikehuoneistoa.

    Turun Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Salonen on tilanteesta huolestunut.

    – Se on kaikkien turkulaisten asia, että hienoon keskustaamme saadaan kuhinaa. Ei voi olla niin, että siellä on tyhjyyttään ammottavia tiloja.

    Salosen mukaan keskustan vetovoiman hiipumisen syitä ei ole helppo löytää. Yksi ongelma yrityksille saattaa olla korkea vuokrataso.

    – Keskustan tilat ovat suhteellisen arvokkaita. Jos ajattelee uutta kivijalkayritystä, niin neliöhinnat ovat kovat. Kyllä ne ovat vaikeuksissa, ellei heidän tuotteensa ole sitten aivan ylivoimainen.

    Toriparkkia Turun Yrittäjät kaipaa edelleen keskustaan, mutta Salonen toteaa, ettei se yksistään ratkaise vetovoimaongelmaa.

    – Ei se ole mikään ainoa ratkaisu, mutta isot marketit kuten Mylly ja Skanssi vetävät helpommin nuoria perheitä, kun he saavat auton lähelle. Kyllä se varmasti pätee, että harvoin tullaan ostoksille bussilla niin, että molemmat kädet on täynnä ostoksia.

    Toivo Sukari, jolla on oma häntä kainalossa, tai joka näistä sitten jotain tietää, totesi YLE:n haastattelussa taannoin, että toriparkin rakentumisen pitkittyminen näivetti Turun keskustan ja johti suurten kauppakeskusten rakentamiseen pelloille kaupungin ulkopuolelle. Auto on erottamaton osa suuren osan ihmisistä kaupoilla käyntiä. Ei ole minun, eikä ehkä useimman tänne kirjoittavan, mutta suuren osan kanssaihmisistämme, ja on aivan käsittämätöntä voida kuvitella rakentavansa hyvää yhteiskuntaa ottamatta huomioon omaa viiteryhmäänsä laajempien kansanjoukkojen toiveita ja toimintatapoja.

    Kauempana keskustasta ympäristössä, joka on sitten rakennettu autojen ehdoilla ne ovat ongelmissa, mutta se on vain luontevaa – eivät ne automarketitkaan eläisi ilman niille sopivaa infrastruktuuria. Eli alueilla, jotka ovat riittävän käveltäviä ja tiiviitä kvijalkakaupat kyllä selviävät.

    Onko tämä asia, johon olet perehtynyt vai haluatko uskoa noin? Itse en ole tähän sen pidemmin perehtynyt, kuin että netistä hakemalla löytyvät selvitykset väittävät päinvastaista, kuin mitä tuossa sanot.

    Robottiautot eivät maagisesti luo tyhjästä tilaa. Autoilun ongelma kaupungeissa on juuri tilan puute eikä se robottiautoista mihinkään muutu.

    Tämä on vähemmistön ihmisistä subjektiivinen näkemys. Se on myös oma subjektiivinen näkemykseni. Yleensä kävelen kaikki alle 10km matkat, ja hautausmaan poikki, rantoja pitkin ja muita tällaisia reittejä, joilla pysyn mahdollisimman kaukana liikenteen melusta ja hajuista, joita inhoan. Autot ovat kuitenkin tärkeitä useimmille ihmisistä, eikä se tule muuttumaan mihinkään.

    Ja ruoan toimitus kotiovelle uhkaa kyllä paljon enemmän automarketteja, sillä juuri ne elävät päivittäistavaroiden massaostoksista.

    En ymmärrä tuota väitettä. Logistiikka tulee suosimaan suuria kokoja, jota automarketit edustavat. Hypoteettisessa tulevaisuudessa ne muuntuvat varastomyymälöiksi, olemassaolevine hankintaketjuineen. Pienet liikkeet ovat jälleen häviäjiä, joita ylläpidetään muutamia pystyssä LP-levyjen kaltaisella hifistely-trendillä.

    Tällainen muutos vain entisestään korostaisi kaupunkien palvelujen laajaa ja vaihtelevaa tarjontaa, sillä loogisena seurauksena olisi talouden siirtyminen entistä enemmän palvelupainotteiseksi.

    Palvelu vai vapaa-aika? Mitä ne kaupungin palvelut ovat, joita niin moni oletettavasti kaipaa? Kaupunki ei kuitenkaan muutu siksi luonnonläheiseksi ja rauhalliseksi ympäristöksi, jota moni ihminen kyselyjen perusteella kaipaa. Paljon enemmän kuin teattereita, taudenäyttelyitä tai hienoja ravintoloita. Jos tuo toiveympäristö on joskus yhdistettävissä jouhevammin työntekoon tai työn keskeinen asema teknologisoitumisen myötä vähenee, niin kaupunki on oletettava häviäjä, ei maaseutu.

    Tässä nyt viitataan johonkin mystiseen yhteiskunnaliseen kompassiin, jonka oletan olevan viittaus siihen, että joillain suunnittelijoilla olisi erityinen halu tyhjentää maaseutua.

    Ei siinä ole mitään mystistä. Kyseessä on ilmiselvä, ja monesti myös ääneen lausuttu, tosiasia.

    Tämä kuulostaa lähinnä tyypilliseltä kaikkivoipaisuusharhalta, mitä yhteiskunnallisissa keskusteluissa usein näkee: aivan kuin muutokset yhteiskunnassa olisivat jonkun hallitsemia, jolloin niiden suuntaa voisi vaikuttaa.

    Tottakai niiden suuntaan voidaan osittain vaikuttaa yhdyskuntasuunnittelulla ja muulla poliittisella päätöksenteolla. Myös pyritään vaikuttamaan.

    Mutta maailman kehitys ei ole noin helppoa. Talous ja sen muutokset ajavat kaupungistumista eikä niihin voi vaikuttaa ainakaan vain Suomesta käsin. Entistä enemmän yhteyksien, niin rahavirtojen, kommunikaation, lentoyhteyksien kuin logistiikan solmupisteet keräävät toimintaa ja työn tarjontaa. Ja työn tarjonta saa ihmiset tulemaan perässään, joko suoraan sen perässä muuttaen tai opiskelujen jälkeen alueelle jääden. Koko kaupungistumisen historia on tuon toteutumista ja se on Suomessa vielä vahvistumassa.

    Jos vertailet länsi- ja keskieurooppalaisten maiden urbanisoitumisasteita ja niiden hämmästyttävänkin suurta vaihtelua, niin ehkä kykenet vakuuttumaan siitä, että erittäin korkea urbanisoitumisaste ei ole kehityksen välttämätön edellytys.

    Ei maaseudulta siirrytä kaupunkeihin, koska joku suunnittelija niin päättää. Sinne siirrytään koska muuttuvassa maailmassa kaupunki tarjoaa monelle paljon paremmat taloudelliset elinmahdollisuudet.

    Tottakai jälkimmäinen on suuri osa kehitystä. Takerrut nyt itsestään selvyyksiin. Mutta toisaalta olet väärässä siinä, että poliittiset päätökset eivät vaikuttaisi. Aluepolitiikka vaikuttaa elinvoimaisuuteen, kuntien yhdistäminen tyhjentää syrjäseutuja, päätös olla antamatta rakennusoikeutta automarketille voi kaataa mukanaan myös suunnitelmat lähialueelle kaavailluista pien- ja rivitalolähiöstä. Samoin kuin rahan evääminen tien rakentamiselta. Kyllä monilla tällaisilla on vaikutusta.

    Ei ole olemassa niin mahtavaa suunnittelijaa, joka tämän kehityksen kykenee muuttamaan. Taisteleminen tätä kehitystä vastaan ei johda minnekään. Sen sijaan pitäisi keskittyä siihen, miten tämän kehityksen haittavaikutuksia vähennetään.

    Oman poliittisen linjan esittäminen väistämättömyytenä on aika vanha temppu, mutta ei kovin uskottava. Sen kuulee usein myös yhteydessä, kuinka Suomen monikulttuuristuminen on väistämätöntä ja siihen on vain opittava sopeutumaan. Aivan kuin jokin kysymys siirtyisi kokonaan politiikan ulkopuolelle. Politiikalla ei voida valtavasti vaikuttaa yhdyskuntakehitykseen, mutta jossain määrin kyllä. Tämän liikkumatilan kieltäminen on epärehellinen keino yrittää keskustelu vaientaa yhden vaihtoehdon hymistelyksi. Osmokin on muistaakseni todennut, että kaupunkisuunnittelijalla on enemmän valtaa kuin rivikansanedustajalla.

    Pitäisi myöntää, että maaseutu tyhjenee … kaupunkeja kannattaa kehittää ja rakentaa, jotta sinne muuttavat ja siellä jo asuvat saadaan asutettua mahdollisimman hyvin.

    Et taida tietää, kuinka pitkään tuota on ennustettu. Kylkiäisenään Keskusta-puolueen kuihtuminen. Esimerkiksi Donnerin teoksessa Uusi maamme kirja 1960-luvulta on useiden asiantuntijoiden ja Donnerin omia visioita tästä. Sitkeästi on kuitenkin Suomen maaseutu ja maaseutumainen asuminen kaupunkien ympärillä pysynyt hyvin elinvoimaisena esimerkiksi länsinaapuriimme verrattuna. Paljon elinvoimaisempana kuin urbanistit ovat vuosikymmenestä toiseen ennustaneet. Ja aina myös nämä menneet ennustajat näkivät, miksi asia juuri heidän aikanaan olisi ollut toisin kuin aiemmin ja muutos oven takana. Keskusta on todennäköisesti seuraava pääministeri-puolue.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  124. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.9.2014 kello 1:41

    az:n siteeraama tutkimus kaupunkikeskustejon näivettymisestä on mielenkiintoinen, mutta mikäli en sotke aitä johonkin toiseen tutkimukseen, se ei koskenut Helsinkiä. Trendi lapsiperheiden hakeutumisesta Helsingin kantakaupunkiin on todellakin vain kymmenen vuotta vanha. Juuri niin olen sanonut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Lauri Kumpulainen kirjoitti 30.9.2014 kello 8:48

    az:
    Sitkeästi on kuitenkin Suomen maaseutu ja maaseutumainen asuminen kaupunkien ympärillä pysynyt hyvin elinvoimaisena esimerkiksi länsinaapuriimme verrattuna. Paljon elinvoimaisempana kuin urbanistit ovat vuosikymmenestä toiseen ennustaneet. Ja aina myös nämä menneet ennustajat näkivät, miksi asia juuri heidän aikanaan olisi ollut toisin kuin aiemmin ja muutos oven takana. Keskusta on todennäköisesti seuraava pääministeri-puolue.

    http://www.ymparisto.fi/kaupunkimaaseutuluokitus

    http://yle.fi/uutiset/70_prosenttia_suomalaisista_on_pakkautunut_viidelle_prosentille_suomen_pinta-alasta/6681130

    Kuusi prosenttia suomalaisista asuu maaseudulla, joka on noin 300 000 suomalaista. Sitten kuntakeskuksien välittömässä läheisyydessä asuu 400 000 suomalaista. Loput asuvat kuntakeskuksissa.

    Suomalaisen maaseudun elinvoimaa kannattaa tuossa joulukuussa lähteä kiertelemään. Ensimmäisenä kannattaa kiertää Etelä- ja Pohjois-Karjalaa, sieltä Kainuuseen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin. Eikä sitten pysähdytä kylille, vaan kierrellään niitä maaseuturaitteja etsien, josko pimeässä ikkunasta valo pilkottaisi.

    Muistaakseni eräs Vanhanen oli juuri kahteen otteeseen Suomen pääministeri, loppuajaksi vaihdettiin Kiviniemeen. Vuosina 2003-2011 hävisi Suomesta tuhansittain maatiloja, yhteensä yli 10 000 maatilaa. Alueellistamisen riemuvoitoksi voidaan lukea Fimean muutto.

    http://yle.fi/uutiset/fimean_muutto_kuopioon_etenee_etanan_vauhtia/7171010

    Kainuun malli taas romutti Kainuun kuntataloudet.

    Aivan yhtä kurjaa kituuvaa kuolemaa se maaseudun elämä on muissakin pohjoismaissa. Eikä se rajoitu Pohjoismaihin, vaan sama kehitys on kaikkialla maailmassa Yhdysvalloista aina köyhimpään mahdolliseen kehitysmaahan. Kaupungistuminen jatkuu erittäin voimakkaana koko maailmassa.

    Maatilat suurenevat koko maailmassa ja pienviljely on pian historiaa kaikkialla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  126. sunimh kirjoitti 30.9.2014 kello 9:09

    Lauri Kumpulainen: Ja miten väitteeni on väärässä?

    Helsinkiin syntyy vuodessa yli 6500 lasta. Mihinkään kuntaan ei synny yhtä paljon lapsia tässä maassa. Se on yli 10 prosenttia koko maan syntyneistä lapsista.

    No voi jeesus ja maria. Helsingissä, ei Helsinkiin, syntyy yli 6500 lasta; esim. Vantaalta käydään tyypillisesti synnyttämässä Helsingin alueen sairaaloissa. Mutta perustavanlaatuisemmin väitteesi on kuitenkin väärä siten, että syntyvyydellä ei mitata sitä, montako lasta jossakin syntyy, vaan:

    “Syntyvyys eli syntyneisyys on väestön mittaluku, joka ilmoittaa vuoden aikana syntyneiden lasten lukumäärän keskiarvon tuhatta asukasta kohden.”

    Kokonaishedelmällisyysluku taas on

    lapsiluvun odote eli lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan, sillä oletuksella, että he synnyttävät samalla tavalla kuin eri-ikäiset naiset synnyttivät edellisen vuoden aikana

    Korostus omani. Nyt kun olemme kaikki yhdessä oppineet nämä asiat, voimme todeta, että koska a) koko Uudenmaan hedelmällisyysluku vv. 2008-2012 oli 1,6 ja Helsingin erityisesti 1,36, joka siis on pienin Suomen merkittävien kaupunkien luvuista, b) kantaväestön syntyvyys on pienempi kuin maahanmuuttajaväestön, sekä c) Suomen kaupungeista Helsingissä ulkomaalaisten osuus on suurin, voidaan perustellusti todeta, että alkuperäinen väite

    Lauri Kumpulainen:
    Helsingissä taitaa olla koko maan suurin syntyvyys kantasuomalaisten keskuudessa.

    on yksiselitteisesti virheellinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  127. Lauri Kumpulainen kirjoitti 30.9.2014 kello 9:44

    sunimh: No voi jeesus ja maria. Helsingissä, ei Helsinkiin, syntyy yli 6500 lasta; esim. Vantaalta käydään tyypillisesti synnyttämässä Helsingin alueen sairaaloissa.

    Helsingissä syntyy kahdessa sairaalassa yli 11 000 lasta vuodessa.

    Tuo luku 6500 on muuten Helsingin kaupungin tilastosta, jossa kerrotaan montako lasta Helsinkiin syntyi vuonna 2013.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  128. Lauri Kumpulainen kirjoitti 30.9.2014 kello 9:55

    Tarkennetaanpas, eli kyse oli vuodesta 2012 ja lähde Helsingin tilastollinen vuosikirja 2013.

    Elävänä syntyneet 2012:

    Pääkaupunkiseutu 12853
    Helsinki – 6748
    Espoo – 3447
    Vantaa – 2601
    Kauniainen – 57

    Muu Helsingin seutu yhteensä 3463

    Hyvinkää – 452
    Järvenpää – 468
    Kerava – 343
    Kirkkonummi – 474
    Mäntsälä – 252
    Nurmijärvi – 489
    Pornainen – 62
    Sipoo – 169
    Tuusula – 394
    Vihti – 360

    Vertailun vuoksi:

    Tampere – 2599
    Turku – 1862
    Oulu – 2856

    Koko maa 59493

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  129. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 30.9.2014 kello 10:06

    Oden tulkinnan mukaan mökkielämä landella ei enää kiinnosta hipsterisukupolvea.

    Siinätapauksessa ei pitäisi olla ongelma antaa mahdollisuutta jakaa osaa kunnallisverostaan mökkikuntaan niillä mökkiläisillä, jotka käytännössä asuvat mökillään suuren osan vuodesta. Ehkä tämä olisi helpommin hyväksyttävissä kuin kesäasuntojen luokittelun pysyviksi asunnoiksi huojentaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  130. max kirjoitti 30.9.2014 kello 10:46

    Antero: yhteiskunnallisissa keskusteluissa usein näkee: aivan kuin muutokset yhteiskunnassa olisivat jonkun hallitsemia, jolloin niiden suuntaa voisi vaikuttaa. Mutta maailman kehitys ei ole noin

    No, vaikkapa, onko Suomessa yksityisautoilu markkinahintaista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  131. Tuomas kirjoitti 30.9.2014 kello 11:01

    Osmo Soininvaara:
    az:n siteeraama tutkimus kaupunkikeskustejon näivettymisestä on mielenkiintoinen, mutta mikäli en sotke aitä johonkin toiseen tutkimukseen, se ei koskenut Helsinkiä. Trendi lapsiperheiden hakeutumisesta Helsingin kantakaupunkiin on todellakin vain kymmenen vuotta vanha. Juuri niin olen sanonut.

    Joo, Helsingin mainittiin olevan poikkeus näivettymiskehityksessä. Helsingin kantakaupunki tuntuu enemminkin muuttuvan aikaisempaa vireämmäksi. Entisellä kotikadullani Vaasankadulla moni varasto- tms. käytössä ollut liiketila on otettu taas liikekäyttöön viimeisen kymmenen vuoden aikana, ravintolapäivistä, pihakirppiksistä ja muusta uusyhteisöllisyydestä puhumattakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  132. sunimh kirjoitti 30.9.2014 kello 11:54

    Lauri Kumpulainen:
    Tarkennetaanpas, eli kyse oli vuodesta 2012 ja lähde Helsingin tilastollinen vuosikirja 2013.

    (paljon lukuja)

    Edelleenkään nämä luvut eivät mitenkään muuta jo edellä käsiteltyjä tilastoja. Voit vaikka ihan itse suhteuttaa nuo antamasi luvut vastaavien kaupunkien väkilukuihin ja todeta saman asian: edes maahanmuuttajien avulla Helsingin syntyvyys ei yllä muun Suomen tasolle. Joka ainoa tilastokeskuksen taulukko ja kaavio kertoo sinulle saman asian. Ja sinä puhuit vielä pelkästään kantaväestöstä. Kuinka kauan aiot hakata päätäsi seinään?

    Jos taas todella olet sitä mieltä, että syntyvyydellä tarkoitetaan absoluuttista syntyneiden lukumäärää, niin ei muuta kuin wikipediaa päivittämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  133. R.Silfverberg kirjoitti 30.9.2014 kello 12:03

    az:

    En ymmärrä tuota väitettä. Logistiikka tulee suosimaan suuria kokoja, jota automarketit edustavat. Hypoteettisessa tulevaisuudessa ne muuntuvat varastomyymälöiksi, olemassaolevine hankintaketjuineen. Pienet liikkeet ovat jälleen häviäjiä, joita ylläpidetään muutamia pystyssä LP-levyjen kaltaisella hifistely-trendillä.

    Siinä mielessä olet oikeassa että kivijalkakaupat ovat pelkkiä hifistelijöitä varten, mutta en silti kannata sitä että jättikauppakeskuksia saisi rakentaa pelloille, paikkoihin jonne pääsee vain autolla, tyyliin Ideapark, tai kouvolan Veturi. Joku tolkku täytyy olla niiden sijoittelussa. Parhaimpina kauppakeskuksina pidän sellaisia jotka ovat paikoissa jonne pääsee sekä julkisilla, kävellen että autolla helposti, sellaisia kuten esim Vantaan Myyrmanni tai Espoon Sello. Autolla pääsee joka tapauksessa kaikkialle mutta kaikila ei ole autoa tai mahdollisuutta tehdä ostosmatkansa autolla, ja tavaroiden tilaaminen kotiin ei ole taloudellisin vaihtoehto, sekin on hifistelyä.

    Vanhojen kaupunkien keskustoille on tosin haaste säilytttää vetovoimaansa. Esim Tammisaareen on ehdotettu vanhan Kungsgatan-kävelykadun kattamista vaihtoehtona uudelle kauppakeskukselle kskustan ulkopuolelle. Ilmeisesti se kynnys houkuttelevuudelle on siinä että ostoskärryllä pitää pystyä liikkumaan kauppojen välillä ja ettei kastu jos keli on huono.

    az:

    Palvelu vai vapaa-aika? Mitä ne kaupungin palvelut ovat, joita niin moni oletettavasti kaipaa? Kaupunki ei kuitenkaan muutu siksi luonnonläheiseksi ja rauhalliseksi ympäristöksi, jota moni ihminen kyselyjen perusteella kaipaa. Paljon enemmän kuin teattereita, taudenäyttelyitä tai hienoja ravintoloita. Jos tuo toiveympäristö on joskus yhdistettävissä jouhevammin työntekoon tai työn keskeinen asema teknologisoitumisen myötä vähenee, niin kaupunki on oletettava häviäjä, ei maaseutu.

    Ehkä, ehkä ei.

    Jos muuttaa kaupungista mmaalle joutuu luopumaan aika monesta asiasta. Esim alkoholin nauttiminen ravintoloissa tai ystävien luona kylässä muuttuu mahdottomiksi jos matka taksilla kotiin maksaa omaisuuden ja julkista liikennettä ei ole.

    Tai uuden kumppanin löytäminen jos nykyisen kanssa välit ovat menneet poikki.

    Parhaiten maalla asumien sopii eläkeläiselle tai uskovaiselle jolla ei menojalka vipata.

    az:

    Et taida tietää, kuinka pitkään tuota on ennustettu. Kylkiäisenään Keskusta-puolueen kuihtuminen. Esimerkiksi Donnerin teoksessa Uusi maamme kirja 1960-luvulta on useiden asiantuntijoiden ja Donnerin omia visioita tästä. Sitkeästi on kuitenkin Suomen maaseutu ja maaseutumainen asuminen kaupunkien ympärillä pysynyt hyvin elinvoimaisena esimerkiksi länsinaapuriimme verrattuna.

    Olen lukenut 60-luvun Donnerin Maamme-kirjan ja sain sen käsityksen että hän piti Suomen maalaismaisuutta pysähtyneisyyden perikuvana.

    Samalla voi kysyä että miksi Donner ei itse asu maalla? Tiedän että hän asui n 10 vuoden ajan Tammisaaren ulkopuolella mutta kun lapset (viimeisen vaimon kanssa tehdyn pesueen) kasvoivat yläasteikään he muuttivat Stadiin takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  134. Countryboy kirjoitti 30.9.2014 kello 14:02

    Osmo Soininvaara:
    az:n siteeraama tutkimus kaupunkikeskustejon näivettymisestä on mielenkiintoinen, mutta mikäli en sotke aitä johonkin toiseen tutkimukseen, se ei koskenut Helsinkiä. Trendi lapsiperheiden hakeutumisesta Helsingin kantakaupunkiin on todellakin vain kymmenen vuotta vanha. Juuri niin olen sanonut.

    Miten se näkyy, kun Helsingissä on edelleenkin 0-6 vuotiaita lapsia suhteessa vähän verrattuna vaikka Nurmijärveen tai Espooseen. Onko jokin tutkimus olemassa ja missä julkaistu ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  135. Anomuumi kirjoitti 30.9.2014 kello 20:47

    Lauri Kumpulainen: Vuonna 2013 HUSssa synty 18 308 vauvaa. Melkein entisen kotikaupunkini Iisalmen verran, josta synnytysosastokin on jo aikapäiviä sitten lakkautettu.

    Lapsia syntyi koko maassa 58 134 ja se on yli 30 prosenttia kaikista Suomessa syntyneistä lapsista.

    Lähes joka kolmas lapsi syntyy siis Helsingin seudulle. Miettikääpä sitä huviksenne.

    Mutta Uudellamaalla on paljon muuta maata parempi ikäjakauma synnyttämistä ajatellen. Eli siellä on oltava umpisurkea kokonaishedelmällisyysluku, kuten ylempänä jo todettiin. (Uusimaa 1,58 ja Helsinki 1,35)

    Tämä tarkoittaa sitä, että nämä alueet ovat väestönieluja: ne tuhlaavat nuoren väestönsä uusiutumispotentiaalia. Tämä on erityisen hälyttävää, koska kaupungeissa asuu suuri osa maan parhaimmistosta, ns. luova luokka. On myös ilmeistä, että kaupunkilaiset loisivat muiden tekemien lapsien huolehtimilla eläkkeillä.

    Koska kaupungit eivät ole väestön suhteen läheskään omavaraisia, niiden on tietenkin tuotava sitä muualta. Vaikka sitten hurmahenkisyyteen taipuvaista savolais-körttiläistä ainesta, joka ryntää heti ensimmäisen ratikan nähdessään DTM:ään huutamaan hallelujaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  136. R.Silfverberg kirjoitti 1.10.2014 kello 11:58

    Anomuumi: Mutta Uudellamaalla on paljon muuta maata parempi ikäjakauma synnyttämistä ajatellen. Eli siellä on oltava umpisurkea kokonaishedelmällisyysluku, kuten ylempänä jo todettiin. (Uusimaa 1,58 ja Helsinki 1,35)

    Tämä tarkoittaa sitä, että nämä alueet ovat väestönieluja: ne tuhlaavat nuoren väestönsä uusiutumispotentiaalia. Tämä on erityisen hälyttävää, koska kaupungeissa asuu suuri osa maan parhaimmistosta, ns. luova luokka. On myös ilmeistä, että kaupunkilaiset loisivat muiden tekemien lapsien huolehtimilla eläkkeillä.

    Loisimista tai ei, mutta ei se ole mikään uusi asia että maaseudulla ja pienissä taajamissa syntyvyys on korkeampi kuin suurkaupungeissa. Niin se on kaikissa teollisuusmaissa. Joka tapauksessa kaupunkien korkeampi työn tuottavuus ja maaseudun korkeampi syntyvyys ovat molemmat omiaan pitämään hyvinvointiyhteiskuntaa yllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  137. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.10.2014 kello 15:18

    Pidetään kiinni käsitteistä. Syntyvyys on maaseudulla vähäistä (syntyneitä/1000 asukasta) mutta hedelmällisyysluvut korkeita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  138. Antero kirjoitti 1.10.2014 kello 14:50

    az:
    Lue seuraava:

    Keskusta-alueiden heikentymiselle ei näy loppua, ilmenee ympäristöministeriön Suomen ympäristökeskukselta (Syke) tilaamasta selvityksestä.


    Maanantaina julkistetun selvityksen mukaan kaupunkiseutujen keskusta-alueiden asema on asumisessa edelleen vahva, mutta rinnalle on muodostunut lähes yksinomaan kaupan ja autoilun varassa toimivia alueita kauemmas keskustasta.

    Myös perinteiset keskustan erikoiskaupat, kuten vaate-, kirja- ja urheilukauppa ovat viime vuosina hakeutuneet keskustojen ulkopuolelle. Samalla myös työpaikat ovat siirtyneet pois keskustoista. Selvityksen mukaan vuoteen 2020 mennessä kaupan alueiden työpaikkamäärä kasvaa pääkeskustoja suuremmaksi.

    Joissain tapauksissa keskusta-alueiden kaupallinen vetovoima on heikentynyt huomattavasti.

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/623560/Keskustat+naivettyvat+kaupan+keskittyessa+kaupunkien+laidoille

    Olen lukenut. Mutta olen lukenut myös koko tutkimuksen, johon tuossa viitataan ja se ei tosiaan päde Helsingin keskustaan. Tuolla tutkimuksessa on keskitytty keskisuuriin kaupunkikeskuksiin ja vieläpä suoraan todetaan, että Helsingin keskusta on poikeuksellinen ja sen kehittyy eri suuntaan.

    Dataa asiasta löytyy vaikkapa Helsingin tietokeskuksen raportista: http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_02_06_Tilastoja_4_14_Hietaniemi.pdf

    Kantakaupungissa liiketilojen käyttöaste on reilusti yli 90% (mikä tarkoittaa, että ne ovat käytännössä ylitäynnä) ja pysyneet samalla tasolla huolimatta taantumasta. Samoin vuokrat ovat jatkaneet tasaista nousua. Onko tämä kuolevan keskustan merkki? Kivijalkakauppojen kuoleman merkki?

    Toivo Sukari, jolla on oma häntä kainalossa, tai joka näistä sitten jotain tietää, totesi YLE:n haastattelussa taannoin, että toriparkin rakentumisen pitkittyminen näivetti Turun keskustan ja johti suurten kauppakeskusten rakentamiseen pelloille kaupungin ulkopuolelle. Auto on erottamaton osa suuren osan ihmisistä kaupoilla käyntiä. Ei ole minun, eikä ehkä useimman tänne kirjoittavan, mutta suuren osan kanssaihmisistämme, ja on aivan käsittämätöntä voida kuvitella rakentavansa hyvää yhteiskuntaa ottamatta huomioon omaa viiteryhmäänsä laajempien kansanjoukkojen toiveita ja toimintatapoja.

    Turku on esimerkki siitä millainen on aikasemmin lainaamassa raportissasi esitetty näivettyvä keskus ja sitä on opettavaista verrata Helsingin keskustaan. Turkua on vuosikymmeniä kehitetty siten, että keskustassa asioidaan autolla. Kaupat siellä nojaavat juurikin autoilevien asiakkaiden ostovoimaan, koska kävelyetäisyydellä ei ole riittävästi väekä elättämään niitä ja joukkoliikennejärjestelmä on tyypiltään busseihin perustuva ensisijaisesti koulu- ja työmatkaliikennettä palveleva järjestelmä. Se ei ole riittävän helppo (=nopea ja tiheästi kulkeva), jotta se houkuttelisi niillä kauppoihin. Helsingin keskustan liikkeet sen sijaan elävät ensisijassa kävellen ja julkisilla paikalle tulevilla asiakkailla, joita täydentävät autolla paikalla tulevat asiakkaat.

    Turun kaltaisessa keskustassa ongelma on, että se ei koskaan pysty kilpailemaan kehätiellä oleville automarketeille. Vaikka millaista toriparkkia tehtäisiin, automarketit ovat autolla paikalla tuleville aina kätevämpiä ja nopeampia. Ja kun keskustaa on kehitetty kuten on, mitään muuta asiakassegmenttiä, johon voisi tukeutua, ei ole. Helsingin keskusta elää joukkoliikenteellä paikalla tulevilla asiakkailla (jotka usein ovat matkalla töistä kotiin) ja kantakaupungin kivijalkaliikkeet lähialueelta paikalle kävelevillä asiakkailla. Automarketit eivät puolestaan ole kilpailukykyisiä näiden asiakkaiden kohdalta.

    Keskustojen elinvoima riippuu lähinnä siitä, onko niitä kehitetty niin, että niiden vaikutuspiirissä on riittävä kävellen ja joukkoliikenteellä paikalle tuleva asiakaspiiri. Helsinki on sellainen, Tampere voi olla sellainen.

    Onko tämä asia, johon olet perehtynyt vai haluatko uskoa noin? Itse en ole tähän sen pidemmin perehtynyt, kuin että netistä hakemalla löytyvät selvitykset väittävät päinvastaista, kuin mitä tuossa sanot.

    Aika perusteellisesti. Noin vinkkinä, kannattaa aina kaivaa se alkuperäinen tutkimus jonkun jutun takana. Aika usein niitä joko referoidaan väärin tai jätetään osia olennaisista asioista kertomatta (kuten tuon Helsingin keskustan poikkeus).

    Jos vertailet länsi- ja keskieurooppalaisten maiden urbanisoitumisasteita ja niiden hämmästyttävänkin suurta vaihtelua, niin ehkä kykenet vakuuttumaan siitä, että erittäin korkea urbanisoitumisaste ei ole kehityksen välttämätön edellytys.

    Urbanisoitumisaste on tässä vaiheessa aika epäolennainen, tärkeämpi on sen muutoksen suunta. Kaikkialla Euroopassa (kuten maailmassa yleensäkin) urbanisoitumisaste kasvaa. Miksi Suomi olisi poikkeus tästä kehityksestä?

    Tottakai jälkimmäinen on suuri osa kehitystä. Takerrut nyt itsestään selvyyksiin. Mutta toisaalta olet väärässä siinä, että poliittiset päätökset eivät vaikuttaisi. Aluepolitiikka vaikuttaa elinvoimaisuuteen, kuntien yhdistäminen tyhjentää syrjäseutuja, päätös olla antamatta rakennusoikeutta automarketille voi kaataa mukanaan myös suunnitelmat lähialueelle kaavailluista pien- ja rivitalolähiöstä. Samoin kuin rahan evääminen tien rakentamiselta. Kyllä monilla tällaisilla on vaikutusta.

    Paikallisesti sillä on kyllä vaikutusta. Mutta kokonaisuuteen ei kyllä käytännössä. Automarketeille ei ole loputtomasti kysyntää, joten jos tehdään jonnekin, se jää tekemättä jonnekin muualle. Tällaisilla ratkaisuilla vaikutetaan siihen, miten häviöt ja voitot jakautuvat paikallisesti, mutta ei siihen kuinka paljon se kaupungistuminen etenee.

    Et taida tietää, kuinka pitkään tuota on ennustettu. Kylkiäisenään Keskusta-puolueen kuihtuminen. Esimerkiksi Donnerin teoksessa Uusi maamme kirja 1960-luvulta on useiden asiantuntijoiden ja Donnerin omia visioita tästä. Sitkeästi on kuitenkin Suomen maaseutu ja maaseutumainen asuminen kaupunkien ympärillä pysynyt hyvin elinvoimaisena esimerkiksi länsinaapuriimme verrattuna. Paljon elinvoimaisempana kuin urbanistit ovat vuosikymmenestä toiseen ennustaneet. Ja aina myös nämä menneet ennustajat näkivät, miksi asia juuri heidän aikanaan olisi ollut toisin kuin aiemmin ja muutos oven takana. Keskusta on todennäköisesti seuraava pääministeri-puolue.

    Maaseudun tyhjentyminenhän on toteunut, lähinnä erona ennustuksiin oli, että väestö muutti lähiöihin eikä kantakaupunkimaiseen ympäristöön. Tuolta voi vaikkapa katsoa tilastoja:
    http://esa.un.org/unpd/wup/CD-ROM/Urban-Rural-Population.htm

    Vuodesta 1960 taajamaväestön osuus Suomen asukasluvusta on noussut 55,3%:ta 84,2%:iin. Ja sen ennustetaan nousevan edellen. Lähiöiden kasvun lisäksi pieleen meni Keskustan kuolemisen ennustaminen, mutta se ei johtunut siitä, että väestön kehitys olisi ennustettu väärin vaan siitä, että Keskusta onnistui muuttumaan maaseudun puolueesta pikkukaupunkipuolueeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  139. az kirjoitti 2.10.2014 kello 16:10

    Antero: Olen lukenut. Mutta olen lukenut myös koko tutkimuksen, johon tuossa viitataan ja se ei tosiaan päde Helsingin keskustaan.

    Se, mitä itse väitit, ei taasen päde yleistyksenä muun Suomen kaupunkien ja kivijalkakaupan kehitystrendeihin. Joten jos olet tutkimuksen lukenut, niin et ollut rehellinen yleisessä kuvauksessasi.

    Aika perusteellisesti. Noin vinkkinä, kannattaa aina kaivaa se alkuperäinen tutkimus jonkun jutun takana.

    Ei kannata. Vain jos on perustellumpaa syytä. Luettavaa ja perehdyttävää on aivan liikaa, jotta olisi millään tavalla mielekästä lukea kaikkia alkuperäisiä tutkimuksia. Esimerkiksi psykologian teoksessa voidaan viitata sataan tutkimukseen. Olisi aivan mieletön urakka etsiä ja lukea niitä kaikkia. Hyödyllisempää on noin yleisesti tukeutua referointiin kriittistä asennetta unohtamatta ja siirtyä seuraavan kirjaan (tai uutiseen).

    Enkä olisi niin varma kivijalkakaupan kasvutrendistä Helsingissäkään. Kaupunki on pyrkinyt suojaamaan kivijalkakauppaa rakennuskielloilla, koska tilat tuntuisivat menevän paremmin kaupaksi asuntoina suurten kaupan yksiköiden kasvattaessa osuuttaan.

    Helsingin Sanomien uutinen aiheesta: http://www.hs.fi/kaupunki/a1387605057222

    Helsingin Uutisten artikkeli samasta aiheesta, joka on uutisoitu raflaavasti Kivijalkakauppa kuoli jo: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/stub-595

    Aika usein niitä joko referoidaan väärin tai jätetään osia olennaisista asioista kertomatta (kuten tuon Helsingin keskustan poikkeus).

    Itse jätit aiemmassa viestissäsi sen toisen puolen kertomatta. Puhe on kuitenkin Suomen yleisestä kehityksestä ja suomalaisten yleisistä preferensseistä, ja Helsingin kantakaupunki ei tätä kysymystä kata. Puhutaan kuitenkin alle 4%:sta Suomen väestöstä.
    Et toki viitannut ko. tutkimukseen, mutta keskustelu oli yleisestä kehityksestä, joka on edennyt vajaan kymmenen vuoden ajan Helsingin kantakaupungissa jossain määrin kuvaamasi suuntaisesti, mutta päinvastaisesti suurimmassa osassa muuta Suomea.

    Turun tilanteen käännät päälaelleen. Yrittäjät ovat sitä mieltä, että toriparkin rakentamattomuus näivetti kauppaa. Sukarin näkemys oli, että toriparkin mukana keskustaan olisi rakennettu suuria kaupan yksiköitä (kuten on Helsinginkin keskustassa) ja näiden vetämänä ja lomassa olisivat myös kivijalkaliikkeet pärjänneet nykyistä paremmin. Et nyt tunnu myöntävän sitä, että hyvin useat ihmiset haluavat asioida kaupoilla auton kanssa, vaikka sinä et asioisi, tai et siitä pitäisi. Niin se on, ja se ei ole muuttumassa ja se on otettava huomioon.

    Urbanisoitumisaste on tässä vaiheessa aika epäolennainen, tärkeämpi on sen muutoksen suunta. Kaikkialla Euroopassa (kuten maailmassa yleensäkin) urbanisoitumisaste kasvaa. Miksi Suomi olisi poikkeus tästä kehityksestä?

    Jos lähdetään 1800-luvun ylijäämäväestöjen suurista muuttoliikkeistä Pohjanmaalta ja Hämeestä, 1950-luvun pientilojen katoamisesta, syrjäseutujen tyhjenemisestä, niin toki tämä trendi on modernin yleisiä linjoja noudattava, mutta sen muodot ja suhteellisuus eri asteikoillaan vaihtelevat hyvin merkittävästi. Yksi tekijä, esimerkiksi, missä Suomi poikkeaa monesta kehittyneestä maasta, on alhainen väestöntiheytemme.

    Paikallisesti sillä on kyllä vaikutusta. Mutta kokonaisuuteen ei kyllä käytännössä. Automarketeille ei ole loputtomasti kysyntää, joten jos tehdään jonnekin, se jää tekemättä jonnekin muualle.

    Tuo väite ei tietenkään pidä paikkaansa. Kahden ääripään välissä on suhteellinen liikkumatila, jota mm. kaavoituspäätöksin pyritään ohjaamaan.

    Tällaisilla ratkaisuilla vaikutetaan siihen, miten häviöt ja voitot jakautuvat paikallisesti, mutta ei siihen kuinka paljon se kaupungistuminen etenee.

    Kyllä tällaisilla päätöksillä kaupungistumisen etenemiseen jossain määrin vaikutetaan ja pyritään vaikuttamaan. Kysy Osmolta, tulisiko automarketit vapauttaa kaavoituspäätöksien rajoitteista, jos et usko. Yksittäinen yrittäjähän siinä lähinnä menettäisi rahansa, jos ei kauppa kannattaisikaan. Nimenomaan pelkona on, että se voisi kannattaa, ja yleisemmin vapailla markkinoilla yhdyskuntarakenne levitä tiiviin sijaan mattomaisemmaksi. Eikä se tule kyseeseen, koska CO2.

    Maaseudun tyhjentyminenhän on toteunut, lähinnä erona ennustuksiin oli, että väestö muutti lähiöihin eikä kantakaupunkimaiseen ympäristöön. Tuolta voi vaikkapa katsoa tilastoja:

    En nyt tiedä, miten YK:n tilastot toisistaan hyvin poikkeavista yhteiskunnista, ympäristöistä ja kehitystasoista olisivat kovin relevantteja keskustelulle Suomesta. Suomen maaseudun tyhjentyminen voidaan tietysti määritellä usealla tapaa. Jos käytetään tilastokeskuksen määritelmää, johon yleisimmin viitataan, niin Suomen kaupungistumisaste on hieman yli 65% ja samalla tilastokeskuksen määritelmällä Ruotsin n. 85% vertauksena.

    Vuodesta 1960 taajamaväestön osuus Suomen asukasluvusta on noussut 55,3%:ta 84,2%:iin. Ja sen ennustetaan nousevan edellen. Lähiöiden kasvun lisäksi pieleen meni Keskustan kuolemisen ennustaminen, mutta se ei johtunut siitä, että väestön kehitys olisi ennustettu väärin vaan siitä, että Keskusta onnistui muuttumaan maaseudun puolueesta pikkukaupunkipuolueeksi.

    Käytät nyt tilastoja hyvin tarkoitushakuisesti. Olen elänyt elämäni ensimmäiset 20 vuotta taajamaksi määritellyssä kirkonkylässä, jossa asutus oli lähinnä omakotitaloja ja rivitaloja, peltoja asuinlampareiden välillä, laajoja metsäalueita ja järviä lyhyehkön kävelymatkan päässä, nevasuo muutaman sata metriä kirkolta. Oma talomme oli niin lähellä keskustaa kuin mahdollista, kirkon kupeessa, mutta koiran saattoi silti päästää huoletta juoksentelemaan vapaana peltoteille n. 300m taloltamme.
    Toki löytyvät vielä syrjäkylät, joista oppilaista vielä 1950-luvulla pullistelleet koulut on nyt suljettu ja ränsistyvät, hylätyt asunnot täplittävät maisemaa.

    Käsitteet eivät ole yksiselitteisiä. Siksi itsekin käytin yllä useamman kerran käsitettä maaseutumainen.

    Kantakaupungin trendien lineaariseen kasvuun uskovia muistuttaisin siitä, että 1960-luvun puolivälissä Helsingin niemellä asui 300 000 ihmistä, nykyään vajaan 200 000. Alle 10 vuoden mittaista käyrää ei välttämättä kannata jatkaa ylöspäin hamaan loppumattomuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  140. Tomi kirjoitti 2.10.2014 kello 18:15

    Turun keskusta on aika monen mielestä Suomen paras ainakin kesällä. Mutta saahan sitä olla eri mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  141. MJ kirjoitti 2.10.2014 kello 18:39

    B.J:
    Oman näkemykseni mukaan Helsinkiin muutetaan pakosta ja sieltä pois pääseminen osaa olla todella hankalaa. Monet pääsevät pois vasta eläkkeellä.

    Ahaa. Miksi sitten syrjäseutujen talojen arvot saattavat lähennellä nollaa, jos se on unelma asua maalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  142. ze kirjoitti 2.10.2014 kello 19:28

    Menee kirjeenvaihdoksi, mutta ei se mitään.

    az: Suomeen kulttuurisesti integroitumattomat maahanmuuttajat ovat erittäin suuri tulevaisuuden ongelma Helsingille, mikä tulee näkymään myös kantasuomalaisten asumispäätöksissä pääkaupunkiseudulla, mutta se on ohi tämän keskustelun, eikä sitä ratkaista yhdyskuntasuunnittelulla

    No pitihän se arvata, että listasit nuo sinkut, opiskelijat ja muut tuohon ihan vaan täytteeksi ja se oikea ketutuksen aihe oli ne inhat mamut. Täytyy tosin myöntää, että en itsekään halua tänne mitään Rinkebyn tapaista segregaatiota ja siksi humanitaarisen maahanmuuton rajoittaminen on minusta ihan käypä ajatus. Mutta kuten sanoit, tämä on asia, josta päätetään ensisijassa eduskunnassa.

    az:Yleisemmin poikkeavat väestörakenteet tai ikäjakaumat eivät ole ongelma, enkä siihen viitannut. Päinvastoin kyse oli siitä, että eri elämäntilanteissa erilaiset ihmiset kaipaavat erilaisia asumisympäristöjä, ja tämä ei ole ongelma, kunhan tulevaisuudessa(kin) edesautetaan monipuolisen, ihmisten toiveita vastaavan yhdyskuntarakenteen toteuttamista.

    Jos et ilmaise itseäsi yhtään konkreettisemmin, niin en kyllä voi vastata näihin viesteihin ollenkaan. Pitäisikö rakentaa lisää omakotitaloja? Minne? Entä kerrostaloja? Minne? Millaisia tehokkuuksia jne.?

    az:Oletit nyt, että vastasin vain sinulle ja yritin jotenkin lukea ja olettaa kantojasi. Viestini oli vähäisesti vastausta viestiisi, jota lainasin, ja pidemmin yhdyskuntasuunnittelun yleisempää pohtimista.

    Okei, pahoittelut siitä.

    az:Siinä yhdyskuntasuunnittelun visiossa, jota Osmo ja hänen laillaan ajattelevat kannattavat, CO2-vaikutukseltaan alhainen yhdyskuntarakenne on keskeinen päämäärä. Hyvin tärkeä kysymys on se, kuinka hallitseva tämä CO2-vaikutuksen vähentämisen päämäärä heille on? Missä määrin selvitykset ihmisten asumistoiveista ovat sille yhdentekeviä? Missä määrin, jos he tulevaisuudessa pääsevät visiotaan pääkaupunkiseudulla toteuttamaan, tullaan päätöksillä rajaamaan ja vaikeuttamaan sellaisten asumistoiveiden toteutumista, jotka eivät mukaudu vähäpäästöisen yhdyskuntarakenteen visioon? Missä määrin CO2 on hallitseva suhteessa siihen ja ylitse sen, miten ihmiset(kaikenlaiset ihmiset, eivät vain ne Osmon tutut ja kaverit, joiden valintojen pohjalta hän yllä tekee yleistyksen ihmisten asumispäätöksistä) haluaisivat asua ja elää?

    Jaa-a. Kuulostaa vähän olkiukkoilulta. CO2-päästöjen vähentäminen voi olla joillekin osasyy kannattaa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, mutta minusta siihen on monia CO2-päästöistä riippumattomia teknistaloudellisia syitä, kuten vaikka se, että tonttimaata ei ole tuhlattavaksi, mutta asuntotarjontaa tarvitaan lisää, jotta hintojen nousu saadaan pysähtymään. Asumisen kalleus on aivan järjetön taloudellinen rasite koko seudulle. Voi toki olla, että minä en vain näe esim. Oden “todellisia motiiveja”.

    az:Yhdyskuntasuunnittelun nimenomaan pitäisi asettua puoluepolitiikan yläpuolelle ja olla perusteiltaan avointa ja läpinäkyvää. Toisistaan hyvin paljonkin poikkeavia toiveita pitäisi pystyä ottamaan huomioon. Eikä CO2:n kaltaisten ideologioiden pitäisi mennä asumismukavuuden edelle. Pitäisi rakentaa mahdollisimman viihtyisää yhdyskuntaa koko väestölle, niin automarkettien kansalle kuin Kalliossa viihtyville, ja erillisenä kysymyksenä ratkaista se, kuinka me tuotamme riittävän puhtaasti sen mukavan yhdyskuntarakenteen tarvitseman energian.

    Tuo tässä ketjussa esillä ollut tutkimus on ilmeisen selkeästi lobbaustarkoituksiin tuotettua nollatutkimusta, syistä, jotka Lepotila zZ hyvin perusteli. Mutta tämän blogin kontekstissa koko yhdyskuntasuunnittelukeskustelussa minua epäilyttää se, että yleisemmin ihmisten asumistoiveet eivät ole Osmolle ja hänen laillaan ajatteleville hallitseva lähtökohta vaan alisteinen.
    Tuollainen nollatutkimus on helppo ampua alas, mutta on myös paljon hyvin validia tutkimusta, joita ei kuitenkaan tunnuta juuri huomioivan sellaisissa visioissa, ja toivottavasti visioiksi jäävissä, kuten tällä blogilla paljon käsitelty vuoden 2050 visio.

    Samoilla linjoilla ollaan. Yleisesti ottaenkin kaupunkisuunnittelu on tasapainottelua ja eri näkökulmien huomioon ottamista.

    az:Suuren osan 2000-lukua Helsinki kärsi ei vain lapsiperheiden vaan ylipäänsä kantasuomalaisten muuttotappiota ympäryskuntiin. Silti Osmon puheissa kukaan ei halua ympäryskuntiin muuttaa ja kaikki haluavat kantakaupunkiin ratikkaverkon ääreen. Espoolaiset ovat selvästi helsinkiläisiä vauraampia, joten tästäkin vertailusta voisi saada jotain osviittaa sille, millaisia asumispäätöksiä ihmiset tekevät, kun raha ei ole heille este. Kantakaupungin niukan tarjonnan synnyttämästä korkeasta hinnasta päätellään rajaton kysyntä eikä arviota rajatun kysynnän mittaluokasta.

    Taasko olkiukko? Kantakaupunkiasumisen kysyntä on tarjontaa suurempaa, mutta ei se nyt rajatonta kenenkään mielestä voi olla. Mitä tuohon varakkuusaspektiin tulee, niin kantakaupungissa asuvat taas ovat varakkaampia kuin espoolaiset keskimäärin ja huomattavasti varakkaampia kuin helsinkiläiset keskimäärin. Kaupunkia ei tietenkään pidä rakentaa vain varakkaita varten, mutta minusta tuokin kertoo, että edes kaikki varakkaat eivät pidä kaupunkia pahana. Lähiöt Helsingissä ja Espoossa eivät eroa toisistaan käytännössä mitenkään.

    Kantasuomalaisten lapsiperheiden muuttaminen ympäryskuntiin taas on mielestäni täysin luonnollista tilanteessa, jossa 100+ neliön asunnon saa ympäryskunnasta puolet halvemmalla kuin Helsingistä. Tähän on loppujen lopuksi vaikea edes vaikuttaa. Osmo taitaa kannattaa keskikokosäännöstelyä lapsiperheiden houkuttelemiseksi, mutta itse pidän niitäkin ylimitoitettuina.

    Loppujen lopuksi kyse on melko luonnollisesta kaupunkiseutujen dynamiikasta: lapsiperheet tarvitsevat isompia asuntoja, joten kehyskunnat ja halpa maa ovat luonteva ratkaisu. Sitten niistä Helsingissä asuvista sinkuista ja opiskelijoista tulee uusia lapsiperheitä ja kehyskunnissa asuvien lapsiperheiden sinkut ja opiskelijat muuttavat Helsinkiin. Näin niin kuin yksinkertaistettuna. Hyvin mielenkiintoista on myös, että kantakaupunginssa lapsiperheiden määrä on viime aikoina ollut kasvussa.

    Yleisesti ottaen osa lapsiperheistä haluaa aivan varmasti muuttaa omakotitaloon kehyskuntaan, mikä ei minusta ole ollenkaan huono asia. Joillekin muutto tapahtuu olosuhteiden pakosta, mikä on ikävää, mutta ainakaan minä en tiedä, miten Helsinki voi rajallisella tonttimaalla ja korkealla maan arvolla kilpailla kehyskuntien kanssa näistä muuttajista. Nimimerkki Liian vanha ehdotti, että myydään tontit pois kunnalistekniikan hinnalla, missä ei olisi taloudellisessa mielessä järjen hiventä. Luultavasti koko kaupungin tontit loppuisivat ennen kuin kysyntä olisi tyydytetty.

    Jos vihjailet tuossa myös white flightista, niin varmasti sitäkin on, ainakin lähiöistä. Toisaalta lähiöistä kynnelle kykenevät muuttavat usein demografisista syistä huolimattakin, joko kehyskuntiin tai lähemmäs keskustaa. Jos pitää omasta rauhasta, asuu varmaan mieluummin kehyskunnassa kuin lähiössä ja jos pitää kaupunkielämästä, asuu varmaan mieluummin kaupungissa kuin lähiössä. Tietysti työmatkan pituus ja muut tekijät saattavat tehdä lähiöstä hyvän kompromissin, mutta aika harva noista lähiöistä itsessään pitää. Minusta se on ihan osuvasti sanottu, että lähiöissä tulee samassa paketissa kerrostalo- ja omakotitaloasumisen huonot puolet.

    az:Tai toisaalta, jos ihmiset ostopäätöksillään osoittavat, että suurille marketeille on kysyntää, mutta kivijalkakaupat kärsivät, niin se ei estä vuoden 2050 vision ideologeja kaavailemasta, että automarkettien rakentaminen kiellettäisiin lähivuosina ja jo 2020-luvulla ihmiset iloisesti käyttäisivät lähikauppojaan. Kannattaa oikeasti joskus lukea niitä pidempiä selvityksiä, jos haluaa ymmärtää, miten nämä ihmiset “järkeilevät”. Ne perustelut ovat usein todella onnettomia. Automarkettien suosion pääsyy, eli vaivattomuus, “kumotaan” sillä “argumentilla”, että joutuuhan marketissakin kantamaan ostokset pitkän matkaa autolle, kuten kivijalkakaupasta kotiovelle. Siellä marketissa ne ostokset pystyy työntämään kärryllä sen auton viereen ja sitten jättämään tyhjän kärryn autohallin tai parkkipaikan lähimpään kärryjonoon. Sitten autolla ostokset kotiovelle. Eikä kantamista ole kuin autosta sisälle. Hieman helpompaa viisihenkiselle perheelle, kuin kantaa sitä kaikkea useammalla kertaa kivijalkakaupasta. Jos tällaisia täysin selviä asioita ei pystytä myöntämään, vaan keksitään noin onneton “argumentti”, kuten yllä kuvasin, mitätöimään aivan ilmiselvää todellisuutta, niin motiiveista herää välttämättä kysymys.

    Varmasti joku on tuonkin argumentin joskus sanonut, mutta se ei ole missään tapauksessa oleellinen. Huonoimman argumentin etsiminen, vai pitäisikö sanoa olkiukkoilu, tuntuu kyllä olevan leipälaji sinulle.

    Mutta joo, voinhan mä niitä “oikeitakin” argumentteja tässä selittää. Eli mietitäänpä vaikka Kalasatamaa, jonka jättiostari on hiertänyt monia. Pähkinänkuoressa homma meni niin, että poliittisella päätöksellä annettiin kaupunginosan keskeisin sijainti tälle ostoskeskukselle ja sitten vielä jätettiin kivijalkakaupat käytännössä kokonaan kaavoittamatta, koska “ei niille kuitenkaan ole enää kysyntää, kun ostari on jo siellä metroasemalla”. Sinänsä ihan loogista, mutta on melko käsittämätöntä, että esimerkiksi Sörnäistenlaiturin merenrannalla sijaitsevat seinustat jätettiin hyödyntämättä. Varmasti niistä olisi joku kahvila tms. paikkansa löytänyt. Joku voisi myös väittää, että on hivenen miellyttävämpää kaupunkiympäristöä, kun kadut eivät ole muureja, kuten Kalasatamassa tulee nyt sitten olemaan. Kuva: http://i.imgur.com/Wx7jG38.jpg

    Ja mikä tässä jättiostarissa sitten hiertää on se, että näillä päätöksillä se saa alueellisen monopolin. Käytännössä kaikki Kalasatamassa tapahtuva kauppa tullaan käymään kauppakeskus Redissä sitten kun se aikanaan valmistuu. Ja mikä tässä jättiostarin alueellisessa monopolissa ennen kaikkea hiertää on se, että ostaria tulee operoimaan joku kiinteistösijoitusfirma, kuten vaikka Citycon, joka voi kiskoa liiketiloista sellaisia vuokria, että niihin on varaa vain S-ryhmällä, H&M:llä, Lindexillä ja näillä tutuilla jättiostarien ankkurivuokralaisilla. Tällä tavalla duopolinkin ylivoimaa on pönkitetty: Prisma ja Cittari vierekkäin kaupunginosan parhaiten saavutettavalle paikalle -> ei tarvitse pelätä, että joku kolmas toimija pääse apajille. Jos nämä liiketilat olisi kaavoitettu asuinrakennusten kivijalkoihin, hyötyisivät kiinteistösijoitusfirman sijaan taloyhtiöt liiketilavuokrista ja pienyrittäjilläkin olisi paremmat mahdollisuudet ylipäänsä saada sitä liiketilaa.

    Naurettavinta tässä on se, että sen jälkeen kun yhteiskunta on luonut nämä jättiostarit, se tuntuu myös pyrkivän pönkittämään niiden ylivaltaa sijoittamalla postit, alkot ja terveyskeskukset niiden yhteyteen. Esimerkiksi Kalasataman jättiostariin tulee aivan varmasti Alko ja Posti, kun ei niille näillä näkymin ole muualtakaan liiketilaa varattu. Terveyskeskuksen piti tulla myös, mutta se siirtyi viereiselle tontille, koska SRV:llä ei ollut rahaa aloittaa ostarin rakentamista. Postit ovat tällä vuosituhannella siirtyneet ihan omatoimisesti maksamaan korkeampaa liiketilavuokraa ostareita hallinoiville kiinteistösijoitusfirmoille, vaikka oikeasti kiinteistösijoitusfirmojen pitäisi maksaa Postille siitä, että saavat tuollaisen vetovoimatekijän kauppakeskukseensa. Alko on sentään pyrkinyt viime aikoina päinvastaiseen. Joka tapauksessa tämä ei ole markkinataloutta, vaan kokoomusdemarilaista suunnitelmataloutta.

    Kaikkialla kivijalkaliiketilat eivät tietenkään menesty. Jostain Tuusulasta ajetaan ihan suosiolla Jumboon, enkä muista kenenkään sitä suuresti kritisoineen. Jos se jotain haittaa, niin haitannee lähinnä tuusulalaisia, joiden omat lähipalvelut näivettyvät entisestään.

    Sen sijaan Kalasatamassa kivijalkaliikkeet olisivat aivan taatusti pärjänneet, koska sinne kaavoitetaan kuitenkin suhteellisen tiivistä kaupunkia. Samoin ne olisivat pärjänneet Ruoholahdessa ja Arabianrannassa ja luultavasti myös Etelä-Leppävaarassa, joissa kaikissa valtaosa liiketiloista keskitettiin jättikeskukseen. Mitä niihin markkinoihin muuten vielä tulee, niin hesarin jutun mukaan juuri tämä jättiostari ei niin kauheasti tuntunut sijoittajia kiinnostavan, asuintornit kylläkin. Ymmärrän kyllä, miksi automarketin rakentaminen kantakaupungin kylkeen ei kiinnosta kiinteistösijoittajia: koko ajatus on yksinkertaisesti järjetön. Se on itse asiassa jokseenkin yhtä järjetön kuin olisi vaatia lisää kivijalkaliiketilaa Tuusulaan. Kalasatama ei ole mikään maailman paras autoshoppailukohde.

    “Suurille kauppakeskuksille on kaupan murroksen vuoksi vaikeaa löytää kiinteistösijoittajia.
    […]
    Keskuksen päälle tulevat tornitalot kiinnostavat Hienosen mukaan kovasti. SRV:lle on ilmoittautunut tuhat kiinnostunutta.” http://www.hs.fi/kaupunki/a1407302134327

    Toinen näkökanta liittyy maan arvoon ja siihen, että tontit myydään rakennusoikeuden mukaan, joten esimerkiksi ison parkkikentän sisältävä tontti lähtee käytännössä yhtä halvalla kuin tontti, jolla ei ole sitä parkkikenttää. Ylipäänsä kaikki matalat kaupparakennukset, jotka olisi voinut kaavoittaa kerrostalojen kivijalkoihin, ja joista ei ole maksettu tämän vaihtoehtoiskäytön mukaista hintaa, ovat almujen jakamista kauppiaille. Onko se sitten markkinataloutta, että automarketteja tuetaan luopumalla kaupungin maavarannosta polkuhintaan? Ja tämä siis pätee vain siellä, missä maan arvo on korkea.

    Kolmanneksi voisi kysyä onko tässä edes kyse pelkästään ihmisten valinnoista. Jos viimeiset vuosikymmenet on kaavoitettu yksinomaan automarketteihin tukeutuvaa autokaupunkia, niin totta kai se kasvanut kysyntäkin suuntautuu niihin automarketteihin. Itse en kyllä mitenkään näe, että tässä voisi puhua vapaasta kilpailusta, vaan pikemminkin päinvastoin. Jostain ostoskärryistä ja kävelymatkoista olkiukkoileminen osoittaa, että asia on joko ollut sinulle liian vaikea sisäistettäväksi (mihin en usko) tai sitten et vain ole halunnut sisäistää sitä.

    Tuo tarina autoilevasta viisihenkisestä perheestä on kyllä tosi sympaattinen ja moneen kertaan kuultu, mutta se tosiaan koskee enemmän näitä, jotka asioivat kehäteiden jättiostareilla ja asuvat kehyskunnissa jo valmiiksi. Tuo perhe tuskin olisi Kalasatamaan ensimmäisenä muuttamassa, oli jättiostaria tai ei. Ylipäänsä Helsingin mahdollisuudet tyydyttää näiden tarpeita ovat aika vähissä. Voi sitä jonkun omakotitalotontin kaavoittaa Pakilaan, josta pääsee tosi nopeasti moneenkin jättiostariin, mutta laajassa kuvassa kehyskunnat kahmivat omakotitaloista ja automarketeista haaveilevat.

    az:Tuollaisissa 2050-visioissa rajattu segmentti yhteiskuntaa pyrkii visioimaan omien visioiden näköistä yhteiskuntaa, eikä todella tunnu välittävän sen huomioon ottamisesta, mitä ihmiset laajemmin haluavat.

    Ketä ne “ihmiset laajemmin” sitten ovat? Aika moni haluaa nimenomaan tuollaista ja valitettavasti ei ole mahdollista tehdä kaupunkia, joka on samanaikaisesti jotain ja samanaikaisesti jotain muuta, ellei sitten kvanttimekaniikan ilmiöitä saada siirrettyä yhdyskuntasuunnittelun osaksi. Lisäksi en edelleenkän tiedä, mitä konkreettisesti ottaen vaadit tai ehdotat, mutta ainakin joku lisää Nurmijärveä Helsinkiin kuulostaa about yhtä typerältä kuin lisää kaupunkia Nurmijärvelle.

    Ode ja kaupunkisuunnittelulautakunta kävivät muuten viime talvena Vancouverissa, missä on yhdistelty townhouseja ja tornitaloja ja saatu aikaiseksi tavallaan pienimittakaavaista kaupunkikuvaa kuitenkin melko hyvällä tehokkuudella. Toivottavasti ainakin tuollaisia kokeillaan jossain päin Helsinkiä.

    az:Nuo visiot ovat siksikin onnettomia, että teknologia tulee sotkemaan ne pahemman kerran. Robottikulkuneuvot voivat tehdä jo kauan ennen vuotta 2050 niiden premissit tyhjiksi. Autoilun suosio kasvaa ja epämukavuus vähenee, jos robotti ajaa virheettömästi perille ja itse voi hyödyntää matka-ajan työntekoon tai lehdenlukuun. Tällöin se ratikkaverkko ei ehkä yhtä montaa houkutakaan. Ylipäänsä suuri osa niistä työpaikoista voi kadota koneiden tekemäksi, korvautumatta millään. Kaupassa ei ehkä tarvitse käydä, vaan ruoat tilataan netistä ja robottiauto tuo ne kylmäpakattuina kotiovelle.

    En ollenkaan ymmärrä, miten voit nähdä tämänkin asian täysin yksisuuntaisesti. Ilmeisesti tässä paistaa jälleen sinun henkilökohtainen makusi läpi. Itse näen, että teknologiset edistysaskeleet mahdollistavat viihtyisämmän elinympäristön sekä kaupungissa että maaseudulla viihtyville. Kyllähän kaupunkiympäristö paranee esim. siitä, että pysäköintiin ei tarvitse uhrata niin paljon tilaa, kun autot osaavat suunnistaa halleihin vähän väljemmille vesille.

    Samoin jonain päivänä automaattiautot tulevat hyödyntämään tiekapasiteettia ihmisten ohjaamia autoja tehokkaammin. Ero ei ole merkittävä, mutta ruuhkat kasvavat ja vähenevät hyvin nopeasti automäärien muuttuessa. Toisin sanoen 10 % vähentynyt autoliikenne (tai 10 % tehokkaammin hyödynnetty tiekapasiteetti) voi tehdä ruuhkaisesta kadusta täysin ruuhkattoman. Tälläinen saattaisi mahdollistaa esimerkiksi nelikaistaisen tien kaksikaistaistamisen, joka mahdollistaisi jalkakäytävien leventämisen ja puuistutukset tyyliin se Mannerheimintie-ehdotus. Tämä jos mikä parantaisi myös kaupunkilaisen elämänlaatua ja ympäristön viihtyisyyttä. Toki nuo robotiikan suuret läpimurrot autoliikenteessä ovat vielä vuosikymmenten päässä.

    Teknologian kehittymisestä vielä sen verran, että juuri se on tehnyt kaupunkiasumisesta inhimillistä viimeisen 50 vuoden aikana. Esimerkiksi talokohtaisen lämmityksen vaihtuminen kaukolämpöön ja lyijyttömään bensiiniin siirtyminen ovat aika merkittäviä edistysaskelia. Näistä Odekin on kirjoittanut vaikka kuinka paljon. Mitä ratikoihin tulee, niin niille olisi jo nykyteknologialla mahdollista taata nopeampi kulku ja toimivat liikennevaloetuudet, jotka eivät edes olisi pois autoliikenteeltä, mutta ilmeisesti poliittisista syistä johtuen näin ei tehdä. Muutenkin joukkoliikenteen kilpailukyky seudulla on taas pitkästä aikaa lähtenyt kasvuun mobiiliteknologian, reittioppaiden ym. ansiosta, vaikka hajauttamiskehitys jatkuu edelleenkin.

    az:Yhdyskuntasuunnittelu ei todellakaan ole kiinnostuksenkohteistani päällimmäisiä, mutta sen verran olen lukenut, että luulen todellakin, että noita asioita ei juuri mietitä.

    Tästä en jaksa edes vääntää peistä. Kannattaa tutustua aiheeseen tarkemmin.

    az:Helsingin kaupunkisuunnittelun visioiden kohdalla tilaa vihreältä ja muulta viihtyisältä kaupunkiympäristöltä viedään sillä yhtälöllä, jossa halutaan “tiivistä mutta harvaa” ja “korkea tonttitehokkuus, mutta rakentamatta ylöspäin, jottei rikkota Helsingin silhuettia”.

    Jaa-a. Tuo siluettiargumentti koskee ymmärtääkseni lähinnä Vironniemeä, jolla ei enää muutenkaan ole suuresti rakennuspotentiaalia. Jätkäsaaren 33-kerroksinen typistyi 16-kerroksiseksi osittain siluettihöpinöiden takia, mutta siinä vaikutti myös tornin suunnaton rumuus ja äänestyskin ratkesi vain yhden äänen turvin. Pasilaan ja Kalasatamaan tehdäänkin jo sitten korkeaa. Punavuoren Cloud City on toinen projekti, jonka muistan herättäneen närää siluettiporukan keskuudessa, mutta muita siluettikauhistuksia en tähän hätään edes muista. Onko niitä ollut paljonkin?

    Nähdäkseni suurempi ongelma korkean rakentamisen kannalta ovat valokulmasäännökset ja parkkipaikkanormi. Parkkipaikkanormista joustamattomuuden syytä on osittain myös se, että Kalasataman ja Pasilan tornien kupeeseen piti tehdä ne jättiostarit. Tornien asukaspysäköintipaikoista valtaosa nimittäin sijoitetaan ostarien parkkihalleihin. Olen kuullut sanottavan, että näillä pysäköintinormeilla tuon korkuisia torneja ei voi toteuttaa taloudellisesti kestävästi, jos ei kaavoiteta ostareita siihen viereen jakamaan pysäköintikuormaa. Pasilan ja Kalasataman ostareista sanoinkin jo kantani: ne ovat haitallisia ja niitä ei olisi pitänyt kaavoittaa. Täten olisi pitänyt joustaa parkkinormista, mutta ilmeisesti se olisi ollut liikaa vaadittu. Lisäksi korkeaan rakentamiseen liittyen minua ihmetyttää, että jos Jätkäsaareen saa rakentaa sen 16-kerroksisen hotellin ja se ei pilaa siluettia, niin miksi sinne ei sitten ole kaavoitettu yhtään 12-16-kerroksisia asuinrakennuksia? Ehkä siluetin varjeleminen ei olekaan tässä se juttu, vaan kaiken takana piilee jokin aivan muu?

    Jos nyt mietitään motivaatiotekijöitä, niin tonttimaasta on tiemmä pulaa ja tehokasta pitäisi rakentaa. Lisäksi Jätkäsaari sijaitsee aivan keskustan tuntumassa (alle kymmenen minuutin spora- tai fillarimatka Kaivokadulle), joten maan arvo on korkea ja tehokasta olisi ilman muuta syytä rakentaa. Mutta ei rakenneta. Miksi? Hmm, hmm, hmm. Voisiko se olla pysäköintinormi?

    Kalasatamassa pistää silmään Sompasaaren kaava (http://i.imgur.com/jxgUgJt.png), jossa ensimmäistä kertaa sovelletaan parkkinormia siten, että osa paikoista varaudutaan tekemään jälkikäteen, jos maksuhalukasta kysyntää ilmenee. Yhtäkkiä siellä onkin tiivistä korttelia ja 12-kerroksisia torneja kulmissa jne. Tälläistä ei ole ennen nähtykään, mutta voiko se olla sattumaa, että tämä tapahtuu juuri, kun kaavassa sallitaan pysäköintinormista joustaminen? Kaavoittajat varmaan tietävät vastauksen. Joku KSV:n arkkitehti ainakin sanoi kerran lehtihaastattelussa näin: “Tällä hetkellä mikä tahansa asemakaavoitus lähtee siitä, että mietitään ensin miten paljon parkkipaikkoja alueelle mahtuu. Ei se ihan niin voi mennä.” Googlella löytyy.

    az:Näissä visioissa ei jää kaupunkikuvaan suurelti tilaa seuraavanlaisille tekijöille kokonaisuutenaan kuten: koirapuistot, kävelypuistot, leikkipuistot, viihtyisän kokoiset päiväkotien pihat, jalkapallon treenikentät, kävelykadut, teiden varsien puut, kävelykatujen varsien puut, skeittipuistot, koulujen viihtyisät ja riittävän suuret pihat, talojen/korttelien sisäpihat, jotka ovat muutakin kuin parkkipaikkoja yhdellä tai kahdella muodon vuoksi istutetulla puulla, puutarha-alueet, uimarannat ja muut vastaavat.

    Hyvin sitä tilaa jää tilaa, kun rakentaa tehokkaita umpikortteleita (joissa niissäkin on sisäpihat puistoa). Jos korttelitehokkuus on vaikka 3, niin korkeahkon (Suomen mittakaavassa hyvin korkean) e=1,5 aluetehokkuuden saavuttamiseksi 50 % pinta-alasta pitää olla kortteleita ja niiden sisäpihoja. Umpikorttelien korttelitehokkuutta voi myös nostaa rakentamalla kulmiin torneja, jolloin pinta-alaa jää vielä enemmän muuhun käyttöön. Sompasaaren kaava vaikuttaa tässä mielessä jo aika hyvältä, vaikka olisi siitä paremmankin voinut saada. Esteet paremmalle ovat lähinnä säännöksissä. Se miten muu pinta-ala käytetään on tässä oleellinen kysymys.

    az:Näiden ei pitäisi olla mahdottomia yhteensovitettavia pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen visioihin. Liian usein niissä visioissa tiivis mutta harva tuntuu tarkoittavan sitä, että riittää kun vieri viereen rakennetun alueen ulkopuolella on keskuspuisto tai muu puinen lampare, ja esimerkiksi koulunpihaksi riittää pieni asfaltoitu kaistale, jossa oppilaat seisovat tiiviinä ryhminä, koska viihtyisämmät pihat veisivät liiaksi arvokasta tonttimaata asunnoilta ja virastoilta.

    Mä en nyt tarkalleen tiedä, mistä visioista puhut. Voisitko tarjota jotain konkretiaa noiden juttujen tueksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  143. ze kirjoitti 2.10.2014 kello 20:10

    az:
    Keskusta-alueiden heikentymiselle ei näy loppua, ilmenee ympäristöministeriön Suomen ympäristökeskukselta (Syke) tilaamasta selvityksestä.

    Kuten tuli jo ilmi, tämä selvitys koskee Suomen keskisuuria kaupunkeja. Esimerkiksi Raisiossa sijaitseva kauppakeskus Mylly ei vie asiakkaita Helsingin kantakaupungin kivijalkaliikkeiltä, vaikka kuinka koittaisit muuta väittää.

    Anyway, eipä tarvitse kuin katsoa satelliittikuvia ja tajuaa miksi ne keskisuurien keskustat näivettyvät: ne ovat niin pieniä, ettei niiden oma asukaspohja riitä elättämään kivijalkakauppoja. Muut ihmiset taas asuvat autovyöhykkeellä ja kulkevat sieltä kauppaan autolla ja autolla mennään tietenkin automarkettiin. Lopulta keskustastakin saatetaan ajaa autolla muualle palveluiden perässä, kun sieltä ne ovat jo kadonneet. Mutta kuten sanottu, suuria kaupunkikeskustoja tämä ei koske. Koska Helsinki on Suomen ainoa suuri kaupunkikeskus, esimerkkejä täytyy hakea maailmalta, jos ei muuten usko.

    Antero tuossa jo hyvin tiivistikin homman nimen.

    Helsingin seudusta vielä sen verran, että täälläkin autovyöhykkeellä asuvat menevät usein autolla automarkettiin, mutta kantakaupunki pysyy elävänä oman laajan asukaspohjansa ansiosta ja siihen päälle tulee vielä joukkoliikenteen käyttäjät, joita täällä on enemmän kuin muissa Suomen kaupungeissa yhteensä. Kaikki heistä eivät toki tule keskustaan shoppailemaan, mutta osa tulee silloin tällöin, minkä kokonaisvaikutus lienee melko suuri. Autolla Helsingin keskustaan tullaan shoppailemaan merkittävissä määrin lähinnä jostain Lauttasaaresta ja Kulosaaresta. Kauempana asuvilla on hypermarketit lähempänä. Kaukaa saatetaan tulla ravintoloihin yms. mutta ei Helsingin kantakaupunki kyllä mikään autoshoppailumesta ole. Ihan kuriositeettina vielä, että itse tunnen tyypin, joka ajaa Töölöstä Sellolle, koska “sieltä saa niin kätevästi kaiken”. Näitäkin siis on, mutta laajassa kuvassa Helsingin keskusta on riittävän iso ja palvelee ihmisiä riittävän hyvin ollakseen jatkossakin elinvoimainen.

    Vielä sellainen maininta Helsinkiin liittyen, että kantakaupungin elävyyden kannalta on kuitenkin vähän ongelmallista, että sen asukasmäärä on pudonnut 50 vuodessa lähes puolella asumisväljyyden kasvamisen myötä(mikä taas itsessään on hyvä asia). Asumisväljyys kasvanee jatkossakin, ei tosin kovin radikaalisti, mutta jonkun verran kuitenkin. Samoin lähiöistä toivottavasti kehittyy omavaraisempia kaupunkikeskustoja, mikä vähentäisi asiointia kantakaupungissa jonkin verran. Myös tämän vuoksi on tärkeää, että kantakaupunkia laajennetaan bulevardisoimalla säteittäiset moottoritiet Kehä I:n sisällä. Niiden varrelta tulee olemaan todella lyhyt ja vaivaton joukkoliikenne-, auto-, pyörä- tai kävelymatka ympäri kantakaupunkia. Tämä lisääntyvä asiointi kompensoi mahdollisia menetyksiä ja pitää kantakaupungin jatkossakin elinvoimaisena.

    az:Toivo Sukari, jolla on oma häntä kainalossa, tai joka näistä sitten jotain tietää, totesi YLE:n haastattelussa taannoin, että toriparkin rakentumisen pitkittyminen näivetti Turun keskustan ja johti suurten kauppakeskusten rakentamiseen pelloille kaupungin ulkopuolelle. Auto on erottamaton osa suuren osan ihmisistä kaupoilla käyntiä. Ei ole minun, eikä ehkä useimman tänne kirjoittavan, mutta suuren osan kanssaihmisistämme, ja on aivan käsittämätöntä voida kuvitella rakentavansa hyvää yhteiskuntaa ottamatta huomioon omaa viiteryhmäänsä laajempien kansanjoukkojen toiveita ja toimintatapoja.

    Kukaan ei estä autolla kaupassa käyntiä Helsingissikään. Sen sijaan kysymys on lähinnä siitä, pitääkö koko yhdyskuntarakenne suunnitella sen varaan, että ihmiset asuvat pitkin peltoja ja huristelevat autolla hypermarkettiin. Minusta ainakaan Helsinkiä ei pidä rakentaa sillä tavalla.

    Kumma muuten, kun et ole vielä nostanut esille kaupunkikeskustojen alennustilaa Yhdysvalloissa ja tarjonnut sitä “todistusaineistoksi” jostain, mitä nyt ikinä koitatkaan todistaa. Jenkeissähän kaupunkikeskustat näyttävät tältä (Detroit: http://imgur.com/IDwe8iu) ja ovat kyllä aika karuja paikkoja noin enimmäkseen. Mikähän mahtaa muuten olla syy, että noinkin hyvin autolla saavutettavat kaupunkikeskustat kukoistamisen sijaan näivettyvät? Beats me.

    az:Onko tämä asia, johon olet perehtynyt vai haluatko uskoa noin? Itse en ole tähän sen pidemmin perehtynyt, kuin että netistä hakemalla löytyvät selvitykset väittävät päinvastaista, kuin mitä tuossa sanot.

    Lobbaajat lobbaa. Ei Tukholman kantakaupunkikaan ole näivettynyt, vaikka siellä on esimerkiksi ruuhkamaksut ja kymmenen kertaa kalliimpi asukaspysäköinti.

    az:En ymmärrä tuota väitettä. Logistiikka tulee suosimaan suuria kokoja, jota automarketit edustavat. Hypoteettisessa tulevaisuudessa ne muuntuvat varastomyymälöiksi, olemassaolevine hankintaketjuineen. Pienet liikkeet ovat jälleen häviäjiä, joita ylläpidetään muutamia pystyssä LP-levyjen kaltaisella hifistely-trendillä.

    Vaikka tämä pitäisi paikkansa, niin yhteiskunnan tehtävä ei ole suosia (esim. keskusliikkeiden) logistiikkaa siten kuin se on viimeiset vuosikymmenet suosinut.

    Erikoiskaupan (kirjakaupat yms.) kuolema tapahtunee internet-kaupan kasvun seurauksena jossain vaiheessa. Se kertoo jonkinlaisesta rakennemuutoksesta, mutta kivijalkaliiketilan kysyntään sen ei tarvitse vaikuttaa. Jos tilalle tulee vaikka hieromo ja kirjat tilataan jatkossa netistä, niin ei maailmasta tullut yhtään huonompi paikka sen takia. Pienenä kuriositeettina myös, että jopa internetin aikakautena riittävän suuri asiakastiheys mahdollistaa sellaisia friikahtavia juttuja kuin vaikkapa postimerkkikaupat kivijaloissa. Helsingissä niin suurin tiheyksiin ei ole tarvetta, mutta Manhattanilla on tuollaisiakin pysynyt pystyssä.

    Loppujen lopuksi kivijalkaliiketila ei eroa siitä ostarista käytännössä mitenkään muuten kuin siten, että kivijalkaliiketila on markkinataloutta ja ostari suunnitelmataloutta.

    az:Jos vertailet länsi- ja keskieurooppalaisten maiden urbanisoitumisasteita ja niiden hämmästyttävänkin suurta vaihtelua, niin ehkä kykenet vakuuttumaan siitä, että erittäin korkea urbanisoitumisaste ei ole kehityksen välttämätön edellytys.

    Minua ei erityisesti kiinnosta tälläiset suuret kysymykset, kuten maanlaajuinen urbanisoitumisaste, vaan olen enemmän ns. ruohonjuuritason “kaupunkitutkija”. “Ideologiassani” ihmiset tulevat kaupunkiin, jos kokevat sen hyväksi ja sitten itse mietin, miten sitä kaupunkia tehdään paremmaksi. Kuitenkin kiinnostaisi tietää, että missä Keski-Euroopan maissa on vähemmän urbaaneja keskittymiä kuin Suomessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  144. Antero kirjoitti 2.10.2014 kello 21:26

    az: Se, mitä itse väitit, ei taasen päde yleistyksenä muun Suomen kaupunkien ja kivijalkakaupan kehitystrendeihin. Joten jos olet tutkimuksen lukenut, niin et ollut rehellinen yleisessä kuvauksessasi.

    En minä koskaan väittänytkään että se sellaisenaan pätee. Mutta tuolla kohdalla keskustelu koskikin Helsingin tilannetta, joka on erilainen kuin käytännössä suurimmassa osassa muita kaupunkeja. Minä juuri protestoin sitä, että muita suomalaisia kaupunkeja koskevasta tutkimuksesta ei voi vetää johtopäätöstä Helsingin kehitykseen. Totta kai siitä seuraa, että Helsingin kehityksestä ei voi vetää johtopäätöstä muiden kaupunkien kehitykseen. Niiden dynamiikka on aivan erilaista.

    Enkä olisi niin varma kivijalkakaupan kasvutrendistä Helsingissäkään. Kaupunki on pyrkinyt suojaamaan kivijalkakauppaa rakennuskielloilla, koska tilat tuntuisivat menevän paremmin kaupaksi asuntoina suurten kaupan yksiköiden kasvattaessa osuuttaan.

    Siitä on ihan dataa (liikepinta-ala, vuokrataso, käyttötaso), jotka osoittavat nousevaa trendiä. Mitä muuta sen osoittamiseen tarvitaan? Helsingissä ongelma on paikoitellen se, että vaikka liiketiloista on käytännössä täyskysyntä, asunnoista on vielä korkeampi kysyntä, minkä takia niistä saa korkeammat tulot. Tuo muutos on siis oire asuntomarkkinoiden vinoutumisesta eikä liiketilojen kysynnästä.

    Itse jätit aiemmassa viestissäsi sen toisen puolen kertomatta. Puhe on kuitenkin Suomen yleisestä kehityksestä ja suomalaisten yleisistä preferensseistä, ja Helsingin kantakaupunki ei tätä kysymystä kata. Puhutaan kuitenkin alle 4%:sta Suomen väestöstä.
    Et toki viitannut ko. tutkimukseen, mutta keskustelu oli yleisestä kehityksestä, joka on edennyt vajaan kymmenen vuoden ajan Helsingin kantakaupungissa jossain määrin kuvaamasi suuntaisesti, mutta päinvastaisesti suurimmassa osassa muuta Suomea.

    En ilmeisesti ilmaissut itseäni riittävän selkeästi. Alkuperäisen lainauksen kohdassa, johon kommentoin puhuttiin Helsinkiin liittyvissä kehityksestä ja juuri sen kohdalla tilanne on eri. Tarkoitus ei ollut väittää, että kivijalkakaupat pärjäävät universaalisti ympäri Suomen vaan että on alueita, jossa ne pärjäävät. Suuressa osassa maata ne eivät tosiaan pärjää, juuri kuten tuo linkattu tutkimus esitti. Johtuen siitä, että alueiden yhteiskuntarakenne ei mahdollista riittävää asiakaspohjaa niille.

    Turun tilanteen käännät päälaelleen. Yrittäjät ovat sitä mieltä, että toriparkin rakentamattomuus näivetti kauppaa. Sukarin näkemys oli, että toriparkin mukana keskustaan olisi rakennettu suuria kaupan yksiköitä (kuten on Helsinginkin keskustassa) ja näiden vetämänä ja lomassa olisivat myös kivijalkaliikkeet pärjänneet nykyistä paremmin.

    Minun pointtini oli, että toriparkki erittäin todennäköisesti ei riitä. Suuret kaupan yksiköt pärjäävät paremmin kehäteillä vaikka se olisi rakennettu, joten toriparkki ei niitä sinne houkuttelisi – tai ainakaan asiakkaita sinne riittävissä määrin. Kehän marketeilla on niin huomattava saavutettavuusetu, että pelkästään parkkijärjestelyjen hoitaminen ei tilannetta nykyisestä muuta.

    Et nyt tunnu myöntävän sitä, että hyvin useat ihmiset haluavat asioida kaupoilla auton kanssa, vaikka sinä et asioisi, tai et siitä pitäisi. Niin se on, ja se ei ole muuttumassa ja se on otettava huomioon.

    Päin vastoin, minähän sen myönsin aiemmin. Minun pointtini on, että keskustat eivät kykene kilpamailemaan kehien kauppakeskusten kanssa autolla asioivista asiakkaista millään. Vaikka toriparkkia ja vastaavia kuinka rakennettaisiin, autolla asioivat tekevät sen ennemmin helpommin saavutettavissa automarketeissa kuin keskustassa. Ja se on kaiken puolin järkevämpääkin, ei tällaista asiointiliikennettä kannata keskustaan yrittää viedä ruuhkauttamaan katuja.

    Keskusta ei pysty millään kilpailemaan noista autolla asioivista asiakkaista ja siksi niiden yrittäminen houkutella enemmissä määrin keskustaan on pitkälti hukkaan heitettyjä investointeja. Sen sijaan keskustalla on luontaiset kilpailuedut muista asiakassegmenteistä ja investointi niiden houkutteluun asioimaan sieltä tuottaa paljon parempia tuloksia.

    En nyt tiedä, miten YK:n tilastot toisistaan hyvin poikkeavista yhteiskunnista, ympäristöistä ja kehitystasoista olisivat kovin relevantteja keskustelulle Suomesta. Suomen maaseudun tyhjentyminen voidaan tietysti määritellä usealla tapaa. Jos käytetään tilastokeskuksen määritelmää, johon yleisimmin viitataan, niin Suomen kaupungistumisaste on hieman yli 65% ja samalla tilastokeskuksen määritelmällä Ruotsin n. 85% vertauksena.

    Käytät nyt tilastoja hyvin tarkoitushakuisesti. Olen elänyt elämäni ensimmäiset 20 vuotta taajamaksi määritellyssä kirkonkylässä, jossa asutus oli lähinnä omakotitaloja ja rivitaloja, peltoja asuinlampareiden välillä, laajoja metsäalueita ja järviä lyhyehkön kävelymatkan päässä, nevasuo muutaman sata metriä kirkolta. Oma talomme oli niin lähellä keskustaa kuin mahdollista, kirkon kupeessa, mutta koiran saattoi silti päästää huoletta juoksentelemaan vapaana peltoteille n. 300m taloltamme.
    Toki löytyvät vielä syrjäkylät, joista oppilaista vielä 1950-luvulla pullistelleet koulut on nyt suljettu ja ränsistyvät, hylätyt asunnot täplittävät maisemaa.

    Voit valita tilastosi: YK, Tilastokeskus, EU. Ihan sama millä määritelmällä otetaan, Suomi on kaupungistunut kohtuullisen nopeaa tahtia aina 1950-luvusta lähtien ja kaikkien ennusteiden mukaan se jatkuu. Absoluuttinen prosenttiosuus riippuu siitä, mitä määritelmää “kaupungista” käytetään, mutta kaikilla määritelmillä on se täsmälleen samanlainen kasvukäyrä ollut viimeiset 60 vuotta. Ja muissa maissa on aivan samanlainen tilanne.

    Kantakaupungin trendien lineaariseen kasvuun uskovia muistuttaisin siitä, että 1960-luvun puolivälissä Helsingin niemellä asui 300 000 ihmistä, nykyään vajaan 200 000. Alle 10 vuoden mittaista käyrää ei välttämättä kannata jatkaa ylöspäin hamaan loppumattomuuteen.

    Ja samassa ajassa kaupunkimaisen rakentamisen alue on kasvanut voimakkaasti, minkä takia Helsingissä kaupunkimaisella alueella asuu paljon enemmän asukkaita kuin 1960-luvulla. Rajaamalla tarkastelu sopivasti saadaan toki halutun näköinen johtopäätös.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  145. az kirjoitti 2.10.2014 kello 22:51

    Ihan hyviä kommentteja Antero ja ze. Jos vielä lähtisin yksityiskohtaisesti vastaamaan, niin tekstiä tulisi jo kymmeniä sivuja ja väistämättä toistaisin paljon siitä, mitä yllä jo totesin. Pariin kohtaan lähinnä kiinnittäisin huomiota kommenteistanne:

    Suomi on kaupungistunut kohtuullisen nopeaa tahtia aina 1950-luvusta lähtien ja kaikkien ennusteiden mukaan se jatkuu. Absoluuttinen prosenttiosuus riippuu siitä, mitä määritelmää “kaupungista” käytetään, mutta kaikilla määritelmillä on se täsmälleen samanlainen kasvukäyrä ollut viimeiset 60 vuotta. Ja muissa maissa on aivan samanlainen tilanne.

    Ei samanlainen vaan samansuuntainen. Suunnasta ei ole erimielisyyttä, mutta käyrät ja niiden muodot, jyrkkyys eivät suinkaan ole samanlaisia, ja tähän vaihteluväliin tämän keskustelun aihe asettuu.

    Käytännössä kaikki Kalasatamassa tapahtuva kauppa tullaan käymään kauppakeskus Redissä sitten kun se aikanaan valmistuu. Ja mikä tässä jättiostarin alueellisessa monopolissa ennen kaikkea hiertää on se, että ostaria tulee operoimaan joku kiinteistösijoitusfirma, kuten vaikka Citycon, joka voi kiskoa liiketiloista sellaisia vuokria, että niihin on varaa vain S-ryhmällä, H&M:llä, Lindexillä ja näillä tutuilla jättiostarien ankkurivuokralaisilla.

    Myös muita samansuuntaisia argumentteja ja kuvauksia ei-toivotusta kehityksestä, jotka selitetään poliittisilla kaavoituspäätöksillä tai vääristyneillä asuntojen hinnoilla.

    Mitätöimättä annettujen selitysten merkitystä, niin kai nyt näihin kehityksiin myös vaikuttaa ihmisten ostoskäyttäytyminen ja sen suuntautuminen, ks. aiemmat linkit Helsingin Sanomiin ja Helsingin Uutisiin.

    Mikä palaakin siihen kommenttiin, josta keskustelu versosi:

    ze: Kannattaa antaa ihmisten ja markkinoiden päättää, eikä jossitella turhia ja kertoa tarinoita

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  146. ze kirjoitti 3.10.2014 kello 0:35

    az:
    Ihan hyviä kommentteja Antero ja ze. Jos vielä lähtisin yksityiskohtaisesti vastaamaan, niin tekstiä tulisi jo kymmeniä sivuja…

    Joo, enpä minäkään jaksa enää noin pitkiä vastauksia vääntää. Tule kaupsupubiin juttelemaan kuun ensimmäisenä tiistaina, jos kiinnostaa jutella kaupunkisuunnittelusta.

    az:
    Myös muita samansuuntaisia argumentteja ja kuvauksia ei-toivotusta kehityksestä, jotka selitetään poliittisilla kaavoituspäätöksillä tai vääristyneillä asuntojen hinnoilla.

    Mitätöimättä annettujen selitysten merkitystä, niin kai nyt näihin kehityksiin myös vaikuttaa ihmisten ostoskäyttäytyminen ja sen suuntautuminen, ks. aiemmat linkit Helsingin Sanomiin ja Helsingin Uutisiin.

    Tsssk, pakko vastata. Edelleenkään tässä ei ole kyse ihmisten ostopäätöksistä. Kaupunki saa kaavoittaa mitä haluaa, vaikka sille ei edes olisi kysyntää ja sitä se on monesti tehnytkin. Kokoomusdemarit kaavoittivat ideologiakiihkossaan Kalasatamaan automarketin, johon osallistumista kiinteistösijoittajat tuntuivat hyvin vahvasti epäröivän, mutta asuintornit käänsivät vaakakupin.

    Jos olisi kaavoitettu asuntoja ja niihin kivijalkaliiketilaa, olisivat ne menneet kuin kuumille kiville. Tällöin myös vähittäiskauppa ja palveluyritykset olisivat saaneet toimia enemmän markkinataloutta vastaavassa tilanteessa. Se, että kuluttajat autokaupungissa ajavat autoilla automarkettiin ei liity mitenkään siihen, miten kaupunkia, jota ainakin Kalasatamasta piti tulla, tulee kaavoittaa. Kukaan ei myöskään taida olla pakottamassa kivijalkaliiketilaa maaseudulle?

    Ja tsekkasinpa nyt vielä huvikseni SRV:n ja kaupungin sopimuksen tuosta Kalasataman keskuksesta. Siinä lukee, että SRV maksaa asuntorakennusoikeudesta 800 €/k-m² ja liikerakentamisoikeudesta 400-600 €/k-m². Eli kun äsken vetosit siihen, että kivijalkaliiketiloja halutaan muuttaa asunnoiksi, koska asunnoista saa paremman hinnan, niin näyttää tuo sama pätevän myös automarkettiin.

    On muuten aika pieniä summia kanssa. Liekö kaava ollut niin kallis toteuttaa, että hinnasta on joustettu.

    az:
    Mikä palaakin siihen kommenttiin, josta keskustelu versosi:

    Joo, tosin tarkoitin tuolla asuntomarkkinoita, minkä nyt pitäisi olla ihan ilmiselvää. Liiketilaa on tässä tilanteessa pakko pakottaa rakentamaan, koska ei sitä Kalasatamaan kukaan vapaaehtoisesti rakentaisi (ei edes sitä automarkettia), kun asunnoista saa niin kovan hinnan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  147. R.Silfverberg kirjoitti 3.10.2014 kello 10:46

    Suomessa päivittäistavarakauppaa vääristää se seikka että markkinajohtajan SOK:n alueelliset kauppaliikeet ovat osuuskauppoja eli niiden ei tarvitse maksaa veroa voitoistaan. Lisäksi niiden hallintoelimissä istuu politikkoja pilvin pimein. S-ryhmä päättää käytännössä minne kauppoja rakennetaan Suomessa ja määrää hinnat. Muut (käytännössä Kesko) seuraavat perässä. Muita kilpailijoota SOK ei salli naapureikseen. Lidl ja punapääoman perillinen Tradeka ovat liian pieniä tekijöitä että olisi mitään sanottavaa. Siksi kivijalkakaupatkin ovat S-ryhmän tai Keskon ja voivat hinta- ja tuotepolitiikallaan ohjata ihmisiä ostamaan käytännössä vain maitoa ja peruselintarvikkeita niistä, kaikki muut ruuat on käytävä ostamassa kauppakeskusten prismoista tai cittareista.

    Jotain muutosta voitaisiin saada jos S-ryhmän kaupat menettäisivät osuuskauppa-statuksen ja pakotettaisiin yksityisiksi veroa maksaviksi yrityksiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  148. pekka kirjoitti 3.10.2014 kello 17:36

    R.Silfverberg: Suomessa päivittäistavarakauppaa vääristää se seikka että markkinajohtajan SOK:n alueelliset kauppaliikeet ovat osuuskauppoja eli niiden ei tarvitse maksaa veroa voitoistaan.

    Mistä olet moisen käsityksen saanut?
    Osuuskaupat maksavat yhteisöveroa tuloksestaan ihan normaalisti ja S-ryhmä on kokonaisuutena kahdeksanneksi suurin yhteisöveron maksaja Suomessa.
    Osuuskauppojen jäsenilleen maksaman tuloksen verotus on ollut samalla tasolla listaamattomien osakeyhtiöiden kanssa, jopa kireämpää alempien huojennusrajojen takia. Ensi vuodesta alkaen Osuuskuntien jäsenilleen maksamasta voitosta (osuuspääoman korko) poistuu verovapaa huojennusosuus kokonaan ja vaikkapa Elannon vuosittaisesta 3,5 euron korosta menee veroa ensimmäisestä sentistä alkaen.

    https://www.s-kanava.fi/uutinen/s-ryhma-suomen-8-suurin-yhteisoveron-maksaja/593710_384136

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus